Aksa 154 by ÄKS-lehti

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT NRO 154 · 2.2.2017

HERNEKEITTOTARJOILU PE 3.2. KLO 10 ALK. Shell PIENKONEBENSA 2-T 5L

(16,95) (3,30/L)

TUULILASINPESUNESTE 5L -20°C

Marabou Symphony SUKLAAKONVEHTIRASIA 400 g

4 kannua

1000

(3,95/kpl) (0,50/L)

198

SÄÄSTÄ 60% (4,95) (4,97/kg)

Torikatu 3, 44100 ÄÄNEKOSKI p. 014 523 125 avoinna ma-pe 8-18 la 9-16 SU 11-16 Tarjoukset voimassa viikon tai niin kauan kun eriä riittää. OLEMME MYÖS FACEBOOKISSA!

TÄNÄÄN ALKAA

SUPERPÄIVÄÄ!

Tarjoukset voimassa TO-SU 2.-5.2. ellei toisin mainita

ISO PAKETTI ERÄ

Atria

TUORE LOHIFILEE

NAUDAN PAREMPI JAUHELIHA 10 %

4 700 g (7,13/kg)

A-leikattu, vakuumi Norja rajoitus: 2 fileetä/talous

99 pkt

UUSTO KERMAJ (3,99-4,43/kg)

99 kpl

IRTOMAKEISET

rajoitus: 2 kg/talous

Pingviini

Kariniemen

MAUSTETUT KERMAJÄÄTELÖT

KANANPOJAN MINUUTTIPIHVIT

VIHREÄ RYPÄLE

Arla Natura 900 g-1 kg

1 l (1,50/l) ei laktoosittomat

700-790 g (8,85-9,99/kg)

PLUSSA-KORTILLA

-29%

Ilman korttia 9,95 rs (12,59-14,21/kg)

€

2 pkt

Yksittäin 2,35 pkt (2,35/l)

VOITA VW POLO Palvelemme

SUOSIKKI

ark. 7-21 la 7-21 su 10-20

500 g (2,98/kg) Etelä-Afrikka

49 rs

Pingviini

MAUSTETUT LAKTOOSITTOMAT KERMAJÄÄTELÖT

4 1 l (2,25/l)

50 2 pkt

Yksittäin 3,35 pkt (3,35/l)

Kilpailun säännöt k-supermarket.fi

Asemakatu 22, 44200 Suolahti puh 014 443 3200

Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu+8,76 snt/min, Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu+23,1 snt/min.

Meidät löydät myös facebookista!

Seuraava ÄKS ilmestyy 16.2.2017

154/2017

www.äks.fi

“ Olen aina ollut sellainen, että kun johonkin höyrähdän niin se on sitten täysillä päällä.”

Urpo ”Uisu” Leinonen

Ihmisellinen mies Raine (Helge Nylander, vas.) on lähimmäistensä tukena oman elämänsä kustannuksella. Olkapäätä kaipaa myös vuokraisäntä Kalevi Kärpänen (Tomi Kinnunen, oik.).

Äänekosken nuoret teatterintekijät löivät hynttyyt yhteen ammattinäyttelijöiden kanssa. TEKSTI JA KUVA: MILKA KROGERUS

SIRKKU PELTOLAN kirjoittamassa näytelmässä tutustutaan mitä erikoisempiin hahmoihin robottifirman pomoista, sukulaisiin, ystäviin ja rempseään vuokraisäntään. Monisäikeisyydestä kertoo sekin, että teatterin porukka on rakentanut Mikkosaliin

Ä KS

| 15 4

· 2 0 17

Mikon matkassa

Tiesitkö, että kaikki terroristit ovat Viitasaarelta? En minäkään. Kunhan näppäimistöä painelin. Voi olla, ettei väite edes pidä paikkaansa. Ehkä se onkin vain mielipide. En tosin tiedä, kenen mielipide, mutta onko silläkään väliä? Jos se on mielipide, niin siitä voi väitellä. Koska vain mielipiteistä voi väitellä. Toisin kuin monet väittävät! Voimme siis väitellä esimerkiksi siitä, onko kissa älykkäämpi kuin koira. Tai siitä, onko Aurajuusto hyvää. Tai siitä, pelaako Saksan jalkapallomaajoukkue ”konemaisesti”. Näistä onkin tullut väiteltyä: kyllä, kyllä ja ei välttämättä.

Huutamista, halaamista ja huumoria nsi-iltaan on vain muutama yö, mutta teatterilla ei vielä panikoida, vaikka lavasteet vielä repsottavat ja vuorosanatkin vähän takeltelevat. – Kai tässä vaiheessa pitäisi olla jo paskat housussa, mutta ei ole. Kyllä tämä tästä vielä valmistuu. Tämä on paras näytelmä missä minä olen ikinä ollut, näyttelijä Helge Nylander sanoo. Nylander esittää näytelmän päähenkilöä Raine Kukkiaa, eli Ihmisellistä miestä. Raine on liian kiltti mies, jota lähimmäiset käyttävät hyväksi. – Raine on mies, joka ei oikein osaa sanoa ei. Se auttaa kaikkia, ja sitten jää itse huomiotta. Raine kasvattaa näytelmässä tomaatteja, jonka kautta se ikään kuin katsoo elämää. Se hoivaa ja huolehtii niistä taimista, vähän niin kuin ihmisistä, Nylander pohtii.

viisitasoisen valtavan lavastuksen. Yksi huone on moderni, yksi vanhempi, yksi siisti ja toinen sotkuinen. Voi helposti kuvitella, että näytelmässä käydään läpi ihmiselämää hyvin monelta kantilta. – Musta tää on hieno teksti. Tämä on omaperäinen ja monipuolinen: on huutamista, halaamista ja huumoria. Sanoisin, että tämä on joko koominen draama tai dramaattinen kooma, näyttelijä Nora Sohlman nauraa. – Olisihan tämä aika ykstotinen näytelmä ilman tätä huumoria. Ja onneksi huumori ei ole mitään typerää naureskelua, vaan aika korkeatasoista, Nylander sanoo. Sohlmanin hahmo Raisa on Rainen tyttärentytär, 14-vuotias, hieman angstinen teini. Varjolapsissa vuosikausia häikäissyt Sohlman aloitti ikään kuin uuden elämän ”aikuisten” porukassa, eikä ole valintaa katunut. – Tämä porukka on aivan mahtava! On niin paljon erilaisia persoonia, joiden mukaan pääsi heti. Vaikka vähän alussa mietin, että miten ne minuun suhtautuu. Ja Antti Lattu on tosi hauska ja hyvä ohjaaja, Sohlman kehaisee.

HUUMORIN lisäksi näytelmän tukena on näytelmää varten sävelletty musiikki, jonka takana on jyväskyläläinen Jukka Liinamo. – Jukan luomalla äänimaailmalla ja työpanoksella on kyllä todella merkityksellinen rooli tässä hommassa, Lattu sanoo. Äänekosken teatterin porukka nauraa yhdessä, stressaa yhdessä ja kääntää nämä tunteet jälleen vaikuttavaksi teatteriksi. – Näyttelemisessä ei tärkeintä ole se mitä tekee, vaan se miten kuuntelee ja ottaa vastaan muiden tekemistä. Sillä periaatteella tätä näytelmää on tehty, ja toivottavasti se näkyy katsomoon asti, Lattu sanoo. NO NIIN, sitten on mainospuheen aika. Miksi juuri tämä näytelmä pitäisi tulla katsomaan? – Niin tärkeä kuin kirkon ihmisille on pääsiäinen, niin tärkeä on äänekoskelaisille nähdä Ihmisellinen mies, Lattu sanoo pilkettä silmäkulmassa.

Sen sijaan faktoista voi väittelyä kehitellä vain sellainen, joka ei voimassa olevia tosiasioita tunne. Voihan sitä inttää, että Turku on Suomen pääkaupunki, mutta tuorein, ajanmukainen tieto kertoo, ettei näin ole ollut 205 vuoteen. Tässä vinhasti pyörivässä maailmassa faktat muuttuvat yhä tiuhempaan tahtiin. Uutta, ajanmukaista tietoa tulee jatkuvasti, niin turhista kuin merkittävistäkin asioista. Mikä lie on sen Suomen tuoreen viisuedustajan nimi? Ei havaintoa. Kuka voitti Australian avoimet? No, Federer tietysti! Auttaako kuitupitoinen ruokavalio ehkäisemään suolistosyöpää? Näin ne näyttää nyt väittävän. Voittajat vaihtuvat ja voi olla, että tulevat tutkijat dissaavat kuitupitoista ruisleipää. Mutta nyt on ihan pakko mennä näillä faktoilla, sillä vastoin parempaa tietoa puhuminen on useimmiten vastuutonta. Kukaan ei voi hallita kaikkea tietoa. Siksi vastuullinen media tekee parhaansa yrittäessään punnita ja jäsentää tarjolla olevaa dataa ymmärrettävään muotoon. Ja siksi päättäjien on tiukassa paikassa luotettava parhaisiin asiantuntijoihin ja tehtävä maltillisia päätöksiä. Ja yhtäkkiä The Maailman Johtaja alkaa heittää Vaihtoehtoisia Faktoja! Matto meni alta.

Terho Vuorinen

Äänekosken teatteri: Ihmisellinen mies, ensi-ilta Painotalolla 4.2. klo 19

Omakotitalot

Äänekoski, Kierälahti 93,3/123,9 m2 Äänekoski, Mustaniemi 117/144,8 m2

Lahnantie 1. 4h,k,s,kh,khh,th,at. E*. Mukava talo rauhallisella Mustaniemen alueella jossa on hyväkuntoiset sisätilat, etupihalla terassi ja lämmin autotalli. Tasainen ja aidattu 905 m2 vuokratontti. Mh. 149.000 €. 578246

Äänekoski, Ääneniemi 159/214 m2

Arpiaisentie 12. 3 mh,oh,k,wc,ph,s,p,khh. ei e-tod*. Tilava ja kotoisan valoisa kaksikerroksinen omakotitalo Ääneniemessä. 1088 m2 kokoisella vuokratontilla sijaitseva, metsään rajoittuva pihamaa. Leivinuuni tuvan keskellä, avarat huoneet, autotalli ja autokatos. Lämmin koti joka kutsuu teidät asumaan. Ensiesittely 6.2. klo 1717.30/Koljonen 050 3498543 Mh. 224.000 €. 582309

Harjukatu 1. 3h,k,kph,s,takkahuone, khh. ei etod*. Heti vapaa siistikuntoinen ja kodikas talo hyvien kulkuyhteyksien päässä myös Jyväskylästä. Oma tasainen suojaisa 1054 m2 kulmatontti. Autotalli ja varastotilat. Mh. 110.000 €. 581920

Äänekoski, Liimattala Äänekoski, Kirkonmäki 114,5/170,5 m2 Äänekoski, Paatela

142/151 m

Paatelantie 110. 4h,k,apuk,khh,ph,s,2 wc,parvi,2 var,autokatos. ei e-tod*. Keiteleen rantaan rajoittuvalla omalla n. 1 ha:n tontilla upea kokonaisuus. Rannan tuntumassa sijaitsevat grillikatos, rantasaunarakennus sekä aitta ja puuliiteri. Talon yhteydessä varastotilat ja kahdelle autolle katos. Kaunis ja moderni koti rauhallisessa ympäristössä vain 5 km etäisyydellä palveluista. Mh. 375.000 €. 580471

Kirkkokatu 2. 4h,k,takkah,ph,pkh/khh,s,2wc. D*. Kaunis koti aivan keskustan ja koulun läheisyydessä omalla 901 m2 tontilla. Paljon remonttia tehty. Edulliset asumiskustannukset. Hyvät varastotilat ja autotalli. Mh. 179.000 €. 577307

50/55 m2

Ouluntie 1863 B. Tupakeittiö,kph,s,khh,alkovi. ei e-tod*. Pienehkö talo jossa kaikki tarpeellinen: tupakeittiö, alkovi ja sauna. Pihassa talousrakennus ja autotalli. Oma 2860 m2 tontti. Vapautuu nopeasti. Pyydä esittely! Mh. 34.900 €. 566730

Äänekoski, Römmi

100 m2

Rahkosenkatu 6 F. 4h, k. ei e-tod*. Viihtyisä ja valoisa huoneisto kaksikerroksisessa taloyhtiössä. Yläkerrassa sijaitsevat kaunis keittiö, olohuone, lasitettu parveke, wc ja takka. Alakerrasta löytyy kaksi makuuhuonetta, aula, wc, sauna ja tilava terrassi. Mh. 127.500 €. 566026

Äänekoski, Mustaniemi

Kerrostalot

Äänekoski, Piilolanniemi 127 m2

Äänekoski, Pyyrinlahti 128/184 m

Liimattalantie 927. 5h,k,s,khh,at. ei e-tod*. Tilava talo jonka pihassa lisäksi pikkutalo 2h,k,wc sekä kesäkeittiö. Upea vehreä puutarhatontti, pieni vesilammikko. Oma 6070 m2 tontti. Mh. 139.000 €. 570343

Äänekoski, Suolahti

126 m2

Vuorikuja 9. 5h,k,s, 2 wc, autotalli. ei e-tod*. Tilavan kokoinen ja reilusti remontoitu omakotitalo. Omalla 1056 m2 kokoisella tontilla sijaitseva, kolmikerroksinen talo jonka alakerrassa autotalli ja pihassa erillinen talli/varastorakennus. Mh. 98.000 €. 577258

Äänekoski, Alkula

113/156 m2

Sorvaajankatu 4. 4h, k, kh, s, khh. E*. Kiva omakotitalo jossa selkeä huonejärjestys ja avarat tilat. Rauhallinen asuinalue. 1190 m2 vuokratontilla. Kuntotarkastus on teetetty. Mh. 179.000 €. 569310

Äänekoski, Akanniemi 106/139,5 m2

Jenkkatie 1. 3 mh, tupakeittiö, 2 wc, khh, ph,s. ei e-tod*. Näppärän kokoinen ja lämminhenkinen omakotitalo Akanniemessä. 1225 m2 kokoisella vuokratontilla sijaitseva kolmen makuuhuoneen talo, takalla ja tilavalla autotallilla. Mh. 164.500 €. 580071

Lönnrotinkatu 19 A. 4h,k,s. ei e-tod*. Ihastuttava arkkitehdin suunnittelema, aikaa kestävä koti Kuhnamon rantamaisemassa. Päätyhuoneisto jossa mm. sauna- ja ph remontti tehty 2016. Kaunis piha-alue, huoneistolla on autokatospaikka ja hyvät varastotilat. Ensiesittely 5.2. klo 17.30-18/ Parviainen 010 256 5970 Mh. 165.000 €. 583361

Äänekoski, Mustaniemi

Äänekoski, Suolahti

Puistokatu 11 A. 3h,k. C*. Viihtyisä ja kodikkaaksi remontoitu toisen kerroksen kolmio rauhallisessa hissitalossa päiväkodin, lähikaupan ja hyvien ulkoilumaastojen lähellä. Lasitettu parveke. Mh. 54.766 € Vh. 74.900 €. 537087

Äänekoski, Suolahti

58 m2

Keiteleentie 9 A. 2h,k. E*. Heti vapaa toisen kerroksen tilava ja hyväkuntoinen kaksio, lasitettu parveke. Loistava sijainti aivan keskustassa, Keitele-järven rannan tuntumassa. Mh. 39.720 € Vh. 43.500 €. 5 80577

77 m2

Mannisenkatu 26 B. 3h,k. ei e-tod*. Kaunis valoisa huoneisto jossa on oma sauna ja iso takapiha. Huoneistolle kuuluu autokatospaikka ja yhtiössä on hyvät säilytystilat. Lyhyt matka satamaan ja keskustaan. Mh. 99.500 €. 541421

Rivitalot

Äänekoski, Karhunlähde 74,5 m2

77 m2

Hopeapajunkatu 3 A. 3h,k. E*. Täysin remontoitu alakerroksen kolmio johon on uusittu myös kaikki kalusteet ja kodinkoneet. Oma sisäänkäynti suoraan ulkoa. Keskustan palvelut aivan vieressä. Mh. 52.800 €. 541380

Äänekoski, Karhunlähde 63,5 m2 Katajapolku 9 A 6. 2h,k,p. C*. Valoisa kerrostalo asunto rauhallisessa taloyhtiössä. Karhunlähteen päiväkodin vierellä sijaitseva kaksio, tilavalla pohjaratkaisulla ja lasitetulla parvekkeella. Mh. 54.000 €. 562296

Äänekoski, Karhunlähde

Äänekoski, Keskusta

43 m2

Sammonkatu 7 B. 2h,kk,kh. E*. Kaunis, remontoitu huoneisto keskustassa palvelujen äärellä. Huoneisto tällä hetkellä vuokrattu, hyvä kohde myös sijoittajalle. Ensiesittely 6.2. klo 16.45-17.15/Parviainen 010 256 5970. Mh. 49.800 €. 582055

OLETKO MYYMÄSSÄ ASUNTOASI?

60 m2

Ota yhteyttä paikalliseen asiantuntijaan. Soita ja sovi arviokäynti!

Keskuskatu 33 A. 2h,k. C2007*. Valoisa asunto kerrostalon ylimmässä kerroksessa lasitetulla parvekkeella. Tähän kaksioon on tehty laadukkaat keittiö- ja pesuhuoneremontit. Tervetuloa tutustumaan tähän lämpöiseen kotiin! Mh. 55.827 € Vh. 60.000 €. 581747

110 m2

Vellamontie 23 as. 4h,k,s. ei e-tod*. Upealla paikalla järvenrantamaisemassa kaunis ja tilava päätyhuoneisto. Huoneiston levyinen lasitettu terassi, varaava takka ja ilmalämpöpumppu. Autokatos ja autotalli ostettavissa erikseen. Soita ja varaa oma esittelyaikasi. Mh. 233.200 €. 582691

Merja Parviainen konttorinjohtaja LKV 010 256 5970 0500 645 722

Heikki Koljonen kiinteistövälittäjä LKV 010 256 5955 050 349 8543

Jari Pajari kiinteistövälittäjä LKV, LVV, KiAT 010 256 5565 040 721 2351

ÄÄNEKOSKI: Torikatu 2, P. 010 256 6513

Puhelut 010-palvelunumeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa: lankapuhelimesta 0,0835 €/puhelu + 0,07 €/min. matkapuhelimesta 0,0835 €/puhelu + 0, 17 €/min.Välityspalkkio 4, 96 % (sis. alv. 24%) velattomasta myyntihinnasta. Minimi 3100 € tai sopimuksen mukaan.

Hinnat voimassa TO-SU 2.-5.2.2017, ellei toisin mainita.

TUOREESTI PARAS

ÄÄNEKOSKI HK

Porsaan kassler Suomi raj. n. 3kg / tal.

99 KG

Mestarin

100% paistijauheliha Suomi

99 KG

Saku

III-olut

Kultamuna kotitilan

Maalaismunat M10 580g (1,36kg) raj. 2 rs / talous

79 RS

Tuore kokonainen

Kuha

5.-

95 KG

Kopparberg’s

Ruotsi

Mahtavat viljapossumarkkinat! HK

Seljankukkasiideri Viljapossua

24-PACK

99 TLK

kylki

lapa

2 3 3 99 KG

Bataatti U.S.A.

24x0,33tlk (2,06l) sis. pantit 3,60€ 0,33l tlk (2,55l) sis. pantin 0,15€ voimassa 2.1.2017 alkaen voim 1.1.2017 alkaen

Riitan Herkku

95 KG

Savustettu kirjolohipala Suomi

etuselkä

Turskafilee

Kampelafilee Hollanti

Suomi pyyntivaraus

ERÄ

Omasta grillistä!

Snellman

Leipäjuusto Naudan jauheliha Herkullinen 400g (6,25kg grillattu broileri yksit. 3,29€ rs (8,32kg)

MA–LA 8–21, SU 10-20

Virkkarit

0,95 l (0,83l) sis. pantit 0,20€

Presidentti suodatinjauhatus kahvi

PKT

voimassa 1.3. asti

Olvi

kortilla

Kahvin aatelia! Paulig

ERÄ

-tuotteet

-20%

500g (7,98kg) ei pannu ja blend raj. 2 pkt/tal.

Kaikki

CITTARISSA TAPAHTUU

KE-PE Uutta vuonna 2017 Wigrenin laadukkaat lihajalosteet 100 vuoden kokemuksella, varmasti hyvää!!! TO Sinuhen Leipomon mahtava MUNKKISHOW Hillomunnkeja shokkihintaan 10kpl vain 2€ TO Sinuhen Leipomon uunituoreet ja maistuvat herkut PE Äijäsen Kotileipomon suussa sulavat ja maistuvat herkut

MA–LA 8–21, SU 10-20 ÄÄNEKOSKI

Työskintie 3, puh. 010 538 2500

Parempaa vettä Sumiaisista Sumiaisten Syvälahdessa otettiin käyttöön uusi vedenottamo, joka tuo Äänekoskelle entistä parempaa vettä. TEKSTI: MILKA KROGERUS KUVA: MAX STEFFANSSON

umiaisissa, Syvälahden kylässä on otettu käyttöön uusi vedenottamo. Se tuottaa tällä hetkellä viidenneksen Äänekosken juomavedestä, eli noin 900 kuutiota vuorokaudessa. Sumiaisten vesi on laadultaan parempaa kuin Mutapohjan ja Kovalan nykyisten vedenottamoiden alueella. –Uuden vedenottamon myötä talousveden laatu sekä riittävyys paranevat alueellamme. Käyttöönotto ei tule kuitenkaan vaikuttamaan äänekoskelaisten talousveden hintaan, kiteyttää Äänekosken Energian toimitusjohtaja Maarit Herranen. Vedenottamohanke saatiin päätökseen vuoden lopulla, Parantala-Honkola vesikriisin selvittyä. Äänekosken Energia on investoinut hankkeen ensivaiheeseen lähes kolme miljoonaa euroa. VEDENOTTAMO on ensimmäinen vaihe suuremmassa hankkeessa, jossa veden riittävyyttä Äänekoskella parannetaan. Toinen vaihe on tekopohjaveden tuottaminen Syvälahdessa. Asukkaille kerrottiin tulevasta tekopohjavesihankkeesta juurta jaksain tammi-

kuussa järjestetyssä asukastilaisuudessa Syvälahden koululla. Tekopohjavettä valmistetaan pumppaamalla raakavettä Keiteleestä ja imeyttämällä se Kulopalonkankaalle, josta se hiljalleen virtaa maaperän läpi vedenottamon alueelle. Virtauksen aikana raakavesi suodattuu juomakelpoiseksi vedeksi. – Keiteleen vettä pumpataan noin kahden kilometrin päähän Syvälahdesta, missä se imeytetään maahan. Imeytetty tekopohjavesi kulkeutuu vedenottamolle pikkuhiljaa, muutamassa vuodessa, Herranen sanoo. Tekopohjaveden tuottaminen ratkaisee ongelman veden riittävyydestä Äänekoskella. – Syvälahdesta saadaan parempaa vettä, joka ei sisällä rautaa ja mangaania, mikä värjää vettä. Ruskeaa vettä saattaa vielä esiintyä Äänekoskella, sillä osa vedestä tulee yhä muista vedenottamoista ja putkistoon on kerääntynyt sakkaa. Paineen vaihtelut verkostossa aiheuttavat sakan irtoamista veteen, mikä ei kuitenkaan ole vaarallista, Herranen vakuuttaa.

SYVÄLAHDEN tekopohjavettä virtaa Äänekosken putkissa jo noin viiden vuoden päästä. – Tekopohjavettä otetaan käyttöön jo koetoimintavaiheessa. Lopulta Syvälahdesta otetaan 4 500 kuutiota vettä vuorokaudessa, mikä kattaa koko Äänekosken vesitarpeen. Tuolloin Mutapohjan ja Kovalan vedenottamot voidaan jättää varalaitoksiksi. Tällä hetkellä Äänekoskella ei ole varavettä lainkaan, eikä kriisitilanteisiin ole voitu varautua kunnolla, Herranen sanoo. Syvälahden asukkaita kiinnosti tekopohjavesihankkeessa niin ympäristön kuluminen kuin paikallisten soranottoyritysten toiminnan vaikeutuminen. – Koetoimintavaiheessa imeyttäminen tapahtuu sadettamalla, mikä jonkin verran vaikuttaa kasvustoon. Imeyttämispaikkoja vaihdellaan sen verran, että kasvusto palautuu, Ramboll Oy:n suunnittelija Maija Jylhä-Ollila sanoo. – Alueen merkitys vedenottopaikkana on muuttunut merkittävästi ja se tulee vaikuttamaan ehkä myös soranottomahdollisuuksiin, kertoo Herranen.

TEKOPOHJAVESIHANKKEEN takana on laajat tutkimukset, joilla on pystytty mallintamaan alueen maaperä ja sen soveltuvuus tekopohjaveden tekemiselle. Äänekosken kaupungin ympäristöosasto tekee paikalle myös pohjaveden suojelusuunnitelman. Koko hankkeen ajan Äänekosken Energian järjestää Syvälahden asukkaille asukasiltoja. – Nyt lähdemme tekemään lupahakemuksia ja niissä saattaa kestää useita kuukausia. Voi olla, että emme pääse toisen vaiheen rakentamiseen käsiksi kuin vasta ensi vuonna. Seuraava asukastilaisuus pidetään, kunhan lupa-asiat on selvät, Herranen sanoo. Tekopohjavesihanke on valmis 2020-luvulla. Seuraavat näkyvät merkit hankkeesta ovat raakavesipumppaamon rakentaminen ja imeytyspaikkojen laitteiston rakentaminen Kulopalonkankaalle. Hankkeen edetessä Syvälahteen rakentuu myös vedenkäsittelylaitos.

Sotiemme veteraaneille perinneyhdistys Veteraanijärjestöissä on valmisteltu jo pitkään perinneasioita.

ohjoisen Keski-Suomen veteraaniyhdistykset ovat pitäneet useita valmistelevia kokouksia perinneyhdistyksen aikaansaamiseksi. Tammikuun puolivälissä Viitasaarella pidettiin perustava kokous, jossa päätet-

Ä KS

| 15 4

· 2 0 17

tiin perustaa yhdistys nimeltä Pohjoisen Keski-Suomen sotiemme veteraanien perinneyhdistys. – Yhdistys suunnittelee tulevaisuutta aluksi ilman virallisia sääntöjä, koska ne saadaan sotaveteraaniliitolta vasta ensi

vuonna. Perustetussa yhdistyksessä ovat mukana Viitasaari, Pihtipudas, Äänekoski, Suolahti, Sumiainen, Kivijärvi, Kyyjärvi, Karstula, Kinnula ja Kannonkoski. Yhdistys valmistautuu ottamaan vastuun veteraaniperinteen säilyttämisestä, kun

paikalliset yhdistykset ovat lakkautettu, yhdistyksen sihteeri, äänekoskelainen Markku Louekari kertoo. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Isto Korhonen Viitasaarelta

Harri Ahokas Mikko Niskanen – näkijä ja tekijä

Nuorten SM-hiihdot sivakoitiin Äänekoskella 21.–22. tammikuuta. Huiman järjestämät hiihdot saivat suitsutusta sekä kävijöiltä että kisaajilta. Huiman omat kasvatit Tessa Kuorelahti, Verneri Poikonen (kuvassa) ja Vili Sormunen taistelivat rajusti, mutta jäivät näissä kisoissa ilman mitaleja.

Mikko Niskasen elokuvaohjaajan ura osuu moninaisten murrosten aikaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomi siirtyi agraarimaailmasta varsin nopeaa tahtia kohti teollista yhteiskuntaa ja kansalliskulttuuri alkoi saada kansainvälisiä vaikutteita. Vanhat arvot ja moraalisäännöt alkoivat horjua, uudet hakivat vielä paikkaansa. Mikko Niskasesta voitaneen todeta samoin kuin kirjailija Väinö Linnan kerrotaan sanoneen taustastaan: en unohtanut juuriani, revin ne mukaani lähtiessäni maailmalle. Lapsuuden ja varhaisnuoruuden kokemukset Äänekoskella ja Konginkankaalla eivät painuneet taka-alalle vaikka Niskanen kävi sekä Teatterikoulun näyttelijälinjan että opiskeli elokuvaa Moskovan elokuvakorkeakoulussa. Olisivatko vuodet Neuvostoliitossa avanneet Niskasen silmiä tunnistamaan muita elokuvantekijöitä tarkemmin Suomessa alkaneen muutoksen? Ja näkemään sen sekä sisältä että ulkoa ilman tendenssihakuisuutta. Herkkävaistoisena elokuvantekijänä Niskanen näyttää usein aiheiden antaneen valita ohjaajan eikä päinvastoin. Maaseudun kokemaan murrokseen Niskanen palasi vaikuttavimmin televisiolle ohjatussa suurteoksessaan Kahdeksan surmanluotia. Vaikka elokuva onkin muodoltaan neliosainen tv-sarja, sitä pidetään yleisesti kaikkien aikojen parhaimpana suomalaisen elokuvana. Kahdeksassa surmaluodissa nousee vahvasti esille yksi elokuvaohjaaja Niskasen ominaispiirre hänen näytellessään elokuvan vaativan pääroolin itse. Taustansa ja kokemuksensa perusteella Niskanen tajusi, että pahimpaan paikkaan piti laittaa paras mies. Toinen Niskasen tuotannossa usein esille nouseva tekijä näyttäytyy myös tässä elokuvassa: amatöörien taitava valinta ja heidän ohjaamisensa. Se selittääkin pitkälle Niskasen elokuviin liittyvää aitoutta, tunnistettavuutta ja samastuvuutta. Uransa loppupuolella Mikko Niskanen palasi vielä Suomea koetelleiden murrosten maailmaan – ja aina pienen ihmisen puolella. Syksyllä kaikki on toisin (1978) -elokuvaa ei sen ensiillan aikaan osattu riittävästi arvostaa pienten kuntien ja pienyrittäjien käymän olemassaolokamppailun kuvauksena. Tänä päivänä elokuvalla on lähes dokumentaarista arvoa erityisesti tuon ajan mielentilojen kuvauksena. Harvalla paikkakunnalla omaa elokuvaohjaajaa muistetaan niin näkyvästi kuin Mikko Niskasta Äänekoskella. Kyse ei liene vain merkittävästä elokuvaohjaajan uran kunnioittamisesta vaan myös Niskasen henkilökohtaisesta arvostavasta suhtautumisesta kotiseutuunsa ja sen ihmisiin. MikkoPäivät -tapahtuma Äänekosken uudessa KinoMikossa on hieno osoitus Niskasen muistamisen ja arvostamisen jatkuvuudesta. Ohjaajan urassa ja elokuvissa riittää analysoitavaa myös tulevaisuudessa. On myös tärkeää tallentaa Niskasen laajan ystävä- ja tuttavapiirin henkilökohtaisia muistoja hänestä. Luvassa on hienoja tarinoita ja lähes uskomattomia kertomuksia. Suomen elokuvasäätiö tervehtii tapahtumaa ja toivottaa sen järjestäjille ja osallistujille mitä parhainta menestystä! Harri Ahokas Kotimaan levityspäällikkö Suomen elokuvasäätiö

Mitä mieltä kaupungin omistamien tilojen käyttömaksuista. Kyllä vai ei?

Käyttömaksuja tulee periä vain sellaisilta yrityksiltä tai yksityisiltä, joilla on kaupungin tiloissa markkinaehtoista toimintaa. Käyttömaksuja ei pidä periä järjestöiltä tai yhteisöiltä, joiden kotipaikka on Äänekoski. Maksuttomat tilat ovat erinomainen vetovoimatekijä. Se, että kuntalaisilla on mahdollisuus harrastaa edullisesti, on säästöä kaupungille!

Tilavuokria pitää yhdenvertaistaa ja kohtuullistaa eikä niiden vuokrahinta ei saa olla esteenä käytölle. Me kuntalaiset joka tapauksessa olemme maksajia suoraan tai välillisesti. Urheilu- ja harrastusmahdollisuudet ovat tärkeä hyvinvointitekijä kaupungille, jolla ei tule rahastaa.

Kyllä ja ei. Rajataan ne, joille on käyttö ilmaista: yhdistykset ja järjestöt joiden kotipaikka on Äänekoski sekä sotaveteraanit ja alle 18-vuotiaat. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaupungin perustehtävä. Yritykset ja yksityiset maksavat vahvistetuttujen taksojen mukaisesti.

Tilojen käyttömaksuissa olisi hyvä huomioida tasavertaisuus. Jos kaikille käyttäjille laitetaan sama maksu, käy niin, että ne jotka eniten tarvitsisivat tuettuja kaupungin tiloja, eivät niitä pystyisi samalla tavalla itselleen saamaan. Jos halutaan ottaa maksua verovaroilla jo maksetuista tiloista, niin pitäisi mahdollistaa tilojen käyttö kaikille kuntalaisille elämäntilanteeseen katsomatta.

Kyllä. Näitä kaupungin tilojen käyttömaksuja on vatvottu vuositolkulla. On lykätty, jätetty pöydälle ja siirretty sinne ja tänne. Kohtuulliset maksut tiloja käyttäville tahoille. Rahastustarkoitus ei etunenässä, mutta kaupungille tiloista lankeaa aika paljon kuluja, niin ei ilmaisiakaan tiloja saisi olla.

En kannata tilamaksuja Kaupungin tiloista peritkaikkiin tiloihin. Tilamak- tävät käyttömaksut ovat suja voidaan periä ulko- perusteltuja, jos niiden puolisilta tilojen käyttäjil- käytöstä aiheutuu ylimäätä, mutta oman kaupungin räisiä kustannuksia. Toikäyttäjille tilat on hyvä olla saalta maksut eivät saisi maksuttomat. Tämä on kä- kohdistua esimerkiksi den ojennus eteenkin pie- lapsiin, mikä tekee rajaanellä rahalla toimiville jär- misen vaikeaksi. Selkeintä on periä käyttömaksuja jestöille. ulkopuolisilta käyttäjiltä ja mikäli tilaa käytetään kaupallisiin tarkoituksiin.

Merja Närhi

Harri Piilonen

Marke Tuominen

Jari Väätäinen

Martti Isoviita

Piia Flink-Liimatainen

Kimmo Tuikka

154 · 20 17

| Ä KS

KAUPAN PÄÄLLE! A+++

A+++

ENERGIALUOKKA

A+ E N E

INEN E K ÄY T T Ö H E L P P O K A S P E S U KO N O H E T IA G R E N E

KK A RGIA L UO

A+ + E N E

RGIA L UO

Minkä tahansa astianpesukoneen ostajalle kaupan päälle pesupaketti!

ENERGIALUOKKA

KK A A+ + + E N

ERGIA L U

OK K A

A+ + + E N

ERGIA L U

OK K A

199 199 299 299 499 €

€

GRAM ASTIANPESUKONE DS 6401-60

WHIRLPOOL ET PYYKINPESUKONE AWOD5012

€

ROSENLEW PT PYYKINPESUKONE

SAMSUNG ET 8 KG PYYKINPESUKONE

RTT1063

€

LG KUIVAAVA PYYKINPESUKONE

WW80J3473KWE

PESUTORNIN OSTAJALLE KULJETUS JA ASENNUS KAUPAN PÄÄLLE!*

F1496AD3

*Etu koskee kampanja-aikana myymälästä ostettuja pesutorneja, 25 km säteellä myymälästä.

Arvo 29,90 €

MEILTÄ SAAT EDULLISET ELISA SAUNALAHTI –LIITTYMÄT

Kysy myyjältä huipputarjous!

Kespor t

ale jatkuu vielä!

Koskikeskus, Kauppakatu 11, ÄÄNEKOSKI • 0207 189 800 • ma-pe 9-18, la 10-15

Jääurheilu

aa ppav tteet o T

ä Er

talvikenkiä

-50% -30% -50% ovh:sta.

ovh:sta

kerrastoj a lus

Koskee mailoja, luistimia ja varusteita.

Merrell ohjakeng p ät ito

-30% -30% ovh:sta

ovh:sta

Koskikeskus, Kauppakatu 11, Äänekoski • P. 0207 189 800 MA-PE 9-18 • LA 10-15 www.niskanen.ﬁ facebook.com/Niskanen.ﬁ

ovh:sta

N I SK AN EN

Voimalinjojen lähistöllä työskennellessä henkilöturvallisuus on otettava erityisen tarkasti huomioon, kertovat TMV Servicen Jukka Roponen (vas.) ja Jyrki Toljander.

Suurten jännitteiden parissa Äänekoskelta rakennetaan uusi voimajohto Laukaaseen, jotta yli biotuotetehtaan omien tarpeiden jäävä sähkö saadaan mahtumaan kantaverkkoon. TEKSTI: TAIJA KOLEHMAINEN KUVA: MILKA KROGERUS

änä vuonna valmistuva Metsä Groupin biotuotetehdas on myös valtava sähkökone. Vauhtiin päästyään tehdas tuottaa biomassasta sähköä reilut kaksi kertaa oman tarpeensa verran. Noin 1 800 gigawattitunnin vuosittainen määrä vastaa karkeasti puolta Loviisan yhden ydinvoimalaitosyksikön tuotannosta. Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid laajentaa parhaillaan kahta sähköasemaansa ja kiirehtii valmiiksi uutta voimajohtoa vastaanottamaan biotuotetehtaan ylijäämäsähköä. – Verkon kannalta tämä on erittäin hyvä juttu, sillä viime vuosina käytöstä on poistunut suuria voimalaitosyksiköitä. Nykyään panostetaan runsaasti uusiutuviin energialähteisiin, kuten tuulivoimaan, niiden rinnalla biotuotetehtaan kaltaiset isommat laitokset varmistavat tasaisemman sähkön saatavuuden, selittää lähisähköasemien laajennuksista vastaava Petri Hämäläinen. Biotuotetehtaalta Koiviston ja Vihtavuoren sähköasemien kautta kulkevan yhteyden vahvistaminen lisää selvästi sähköverkon käyttövarmuutta. Työ käynnistyi viime syksynä. Kokonaisuudessaan investoinnin arvo on 6,7 miljoonaa euroa, josta voimajohdon rakentaminen nielee noin 4,6 miljoonaa. BIOTUOTETEHTAAN käynnistyminen kuormittaa lähialueen Fingridin verkkoa merkittävästi. Suurimmillaan

tehdas tuottaa sähköä kantaverkkoon reilun 280 megawatin edestä. Teho vastaa noin 50 000 sähkösaunan yhtäaikaista käyttöä. Koiviston sähköaseman laajennus saatiin käyttöön jo joulukuussa mutta Vihtavuoren muuntoasemalla tekemistä riittää toukokuulle asti. – Omat haasteensa tuo, kun joudutaan työskentelemään suurten jännitteiden vieressä. Suurjännitteinen sähkö ”hyppää” ilman suoraa kosketusta ja tämä tulee aina huomioida meidän toiminnassamme, Petri Hämäläinen kertoo. – Eikä sähköä tietenkään voitu katkaista kokonaan pois vaan Koiviston asemalla jouduttiin tekemään tiettyjä väliaikaisratkaisuja. Urakoitsija TMV Servicen Jukka Roponen kuvailee projektia haastavaksi, sillä vanhojen sähköasemien laajentaminen vaati tarkkaa selvitystyötä. – Työmaalla on henkilöturvallisuuden lisäksi mietittävä, ettei esimerkiksi louhinta vaurioita olemassaolevia laitteita. Virheistä voisi tulla suuret vahingot, urakoitsijan projektipäällikkö Roponen sanoo. Usean voimajohdon risteyskohdassa sijaitsevaa Koiviston sähköasemaa laajennettiin nyt toisella pääkiskolla ja kahdella uudella johtolähtökentällä. Jatkossa sähköä voidaan siirtää biotuotetehtaalta aseman läpi kahta eri sähkönsiirtolinjaa pitkin, mikä lisää pelivaraa ongelmatilanteissa ja vastaavissa rakennusprojekteissa.

SUOMEN KANTAVERKKOA parannetaan tällä hetkellä tiuhaa tahtia. Useiden yksittäisten hankkeiden lisäksi Suomen ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt rakentavat maiden välille kolmannen sähkön siirtoyhteyden. Lisäksi Fingrid julkisti suunnitelmansa Pohjois- ja Etelä-Suomen välisestä uudesta runkolinjasta tammikuun puolivälissä. Myös sähköntuotanto on lisääntymässä lähitulevaisuudessa. Olkiluodon kolmannen ydinvoimalayksikön on määrä valmistua piakkoin, ja Fennovoima suunnittelee Hanhikiven ydinvoimalaa Pyhäjoelle. Lisäksi tuulisähkön määrän odotetaan selkeästi kasvavan kotimaan tuulivoimakapasiteetin rakentamisen ja Ruotsista siirtoyhteyden myötä 2020-luvulla. Tänä vuonna valmistuva biotuotetehdas myy reilut puolet tuottamastaan sähköstä ja nostaa samalla Suomen uusiutuvan energian osuutta noin kahdella prosenttiyksiköllä. Kuopioon suunniteltu Finnpulpin biotuotantolaitos olisi niin ikään tuomassa biosähköä markkinoille arviolta tuhannen gigawattitunnin lisäyksen verran. Sähkön ohella biotuotetehdas tuottaa bioenergiaa kaukolämpönä ja höyrynä sekä kiinteinä puupolttoaineina. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi biotuotetehtaalle 32,1 miljoonaa euroa valtion energiatukea huhtikuussa 2015. VIRTA ALKAA liikkua biotuotetehtaalta kantaverkkoon loppuvuoden tienoil-

la. Sekä Hämäläinen että uuden voimajohdon rakentamisesta vastaava Hannu Kuikka myöntävät aikataulun olevan tiukka mutta tehtävissä. Sähköasemien valmistumisen jälkeen keskitytään 26 kilometriä pitkän voimajohdon rakentamiseen. Uusi johto Koivistosta Vihtavuoreen nousee aiemman rinnalle kasvattamaan kantaverkon kapasiteettiä. – Tällä hetkellä poistamme puustoa uuden johdon reitiltä mutta varsinainen rakentaminen näkyy maastossa selkeämmin kesällä, kun edessä on pylvään pystytystä ja johtimien vetoa paikoilleen, Kuikka kertoo. Valmisteluun, kuten ympäristövaikutusten selvitykseen, kului runsaasti aikaa. Voimajohto tulee kulkemaan yksityisessä omistuksessa olevien maiden halki ja muun muassa liito-oravien elinalueen läpi. Asiaa ehdittiin jo kommentoida mediassa. – Liito-oravien lisäksi reitillä ei ole tiedossa kovin paljon muuta erityistä. Rakennamme noilla alueilla tarkoituksenmukaiset loikkapuut, jotta oravat pääsevät johtoalueen läpi helpommin, Kuikka sanoo. Biotuotetehdasta rakentava Metsä Group puolestaan vastasi 2,5 kilometrin matkan tehtaalta Koiviston sähköasemalle kulkevan voimajohtoosuuden pystyttämisestä. Kuhnamon yli rakennettava reitti valmistui viime vuoden puolella.

154 · 20 17

| Ä KS

“Se mukavasti erilainen kiinteistönvälitys”

Scanofficen lämpöpumput alueellasi toimittaa:

Sisä-Suomen Kylmälaite Oy Ahotie 9, 41230 UURAINEN puh. 0500 807 656 www.sisasuomenkylmalaite.fi

KYSY LVI-TARJOUS PAIKALLISELTA! • Käyttövesi- ja lämmitysverkkojen saneeraukset laatutarvikkeilla. Myös uudisrakennukset! • Verkostojen sykehuuhtelut • Öljypoltinasennukset ja -huollot

Asiakaslähtöistä, suoraselkäistä toimintaa tavoitettavuustakuulla jokaisena päivänä.

• Öljykattilahuollot ja korjaukset, myös kiinteistöautomatiikka • Kaikki LVI-työt ja huollot • Ilma- ja maalämpöpumput • Käyttövesien ja lämpöjohtojen pintaputkitukset MEILTÄ MYÖS ILMASTOINTIKONEIDEN JA KESKUSPÖLYNIMUREIDEN SUODATTIMET

Välityspalkkiot 3.9% (sis. alv 24%) tai sopimuksen mukaan, minimipalkkio 2500€. Ei kauppaa, ei kuluja. Ota yhteyttä!

RATAKUJA 2, SUOLAHTI puh. (014) 541 249 ● www.lvirossi.fi lvi.rossi@co.inet.fi ● myymälä avoinna ma-pe 7-16

Paikallista osaamista! Meiltä asennukset laadukkailla tarvikkeilla

• Lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtoasennukset sekä -huolto Paikallista osaamista! •Meiltä Ilmanvaihdon mittaukset ja -säätö asennukset laadukkailla tarvikkeilla • Lämpö-, Lämmitysputkistojen sykehuuhtelut vesi- ja ilmanvaihtoasennukset sekä -huolto • Ilmanvaihdon Tarviketoimitukset mittaukset ja -säätö Käyttövesiputkistojen Tarviketoimitukset Kysy rohkeasti tarjous! uusijalle GroheKysy rohkeasti tarjous! keittiökaarihana Muista kotitalousvähennys. veloituksetta.

Sähkö- lämpöpumppuja kylmätyöt

Muista kotitalousvähennys.

Soita ja varaa aika p. 0400 721 531

MUISTA MYÖS KOTITALOUSVÄHENNYS!

Teollisuuskatu 48, 44150 Äänekoski • 0207 343 190 • Jarkko 040 630 0323 • Teemu 040 630 0251 • www.lvimopet.fi

WWW.VIAVESTA.FI | 045 136 1356 | Kauppakatu 15

LVI Oksanen & Hartikka Oy p. 050 502 8495

p. 040 417 2883

lvimoksanen@gmail.com

lvishartikka@gmail.com

LVI-TYÖT AMMATTITAIDOLLA

· LVI-alan asennukset, huollot, kunnostukset, mittaukset ja säädöt · Käytössämme myös viemärikamera, lämpökamera sekä ilmastointikanavien puhdistuslaitteisto · Tarviketoimitukset

www.lvi-oh.fi | www.putkisaneeraukset.fi www.lvi-oh.fi | www.putkisaneeraukset.fi

ON VAIN

- Vaihde - Päivystys Äänekoski - Päivystys Suolahti - Talvikunnossapidon päivystys

020 0400 0400 040

632 2870 640 904 175 140 189 6580

150 ammattilaisen voimin!

Kiinteistöjen hoito ja huolto

Remonttipalvelut

Aluekunnossapito

Puhtauspalvelut

Turvapalvelut

Sähkötyöt

YKSI OIKEA

VALTRA-HUOLTO JA -VARAOSAPISTE ALUEELLASI Tammi–helmikuussa määräaikaishuollon varanneille öljyt ja huoltopaketit

-20 %

PARAS MAHDOLLINEN HUOLTO JA ALKUPERÄISET VARAOSAT KONEELLESI. Tarjous on voimassa AGCO Suomen Jyväskylän ja Suolahden huoltopisteissä 28.2.2017 saakka.

AGCO SUOMI OY

www.aanekoskenkiinteistonhoito.fi

Palokankaantie 16, 40320 Jyväskylä VARAOSAT: 040 750 7963 tai 040 742 3304 HUOLTO: 040 667 083

HUOLTO MYÖS SUOLAHDESSA: Valmetinkatu 2, 44200 Suolahti Puh. 040 667 0838

YOUR WORKING MACHINE

Viime kerralla tuli moka. Tai kysymys 8 oli epätarkka. Bengt Arhippainen toki johti sellutehtaan rakentamista, mutta vain suunnitteluorganisaatiota Jaakko Pöyryn leivissä. Kokonaisuus oli tulevan tehtaanjohtajan Timo Porasen vastuulla. Yritetäänpä olla nyt tarkempia, kun kysellään pitkästä aikaa musahommeleista.

Keski-Suomen koripalloherruus Huiman nimiin Äänekoskella 4. helmikuuta 2002 ■■ Ilman jalkavaivaista maajoukkuekonkaria Pekka Markkasta pelannut BC Jyväskylä jäi Huiman jalkoihin SM-sarjapelissä. 100–80-voitto tiesi sitä, että kauden pelit naapurusten kesken menivät Huiman nimiin korieron turvin. Muutoin kehnosti pelanneen Huiman tilanne sarjataulukossa on yhä vaikea. Toisaalta joukkue on vahvistunut BCJ:tä palanneella Jouni Määttäsellä ja beniniläisellä Ousmane Traorella. Voittopelin sankareita olivat hyökkäyksessä tehoillut Andre McCullum (26/12), väkivahva Kennedy Okafor (28/14), Jyri Lehtonen (17/7/4 syöttöä) ja Tero Rantaniva (13/6). Lasse Paanala (6/3 riistoa) puolusti hyvin. 20-vuotias Pena Ranta heitti seitsemän pistettä.

Myöhemmin tapahtunutta: Huima säilytti lopulta sarjapaikkansa, mutta kolme vuotta myöhemmin sekä BCJ että Huima olivat pudonneet pääsarjasta. Pekka Markkasen Lauri-poika oli pelin aikaan 4-vuotias, mutta nyt suuri tähti USA:n yliopistokoriksessa. Rannan Pena pelaa edelleen Huiman ykkösjoukkueessa – kakkosdivarissa.

Su 5.2. J.L. Runebergin päivä

Pubivisa Viljoksessa tiistaisin klo 18 Pub Markuksessa torstaisin klo 18

Pubivisa Suomi 100 Äänekoski ■■ Pubivisa on mahtava ja sosiaalinen tapahtuma, jossa pärjää maalaisjärjen käytön lisäksi kotiseututietämyksellä. Kilpailuvietistäkään ei ole haittaa, sillä luvassa on hyvät palkinnot. Suolahden Kari ”Polle” Perälä asuu nykyään Äänekoskella. Mökki hänellä on Sumiaisissa ja hän on eläköitynyt historian lehtori, joka ei ole pölyttänyt itseään historiaan! Polle tulee laatimaan Kaikkien Aikojen Pubivisan, jonka aiheena on Suomi 100 Äänekoskella. Visaa kisataan Suolahdessa Viljoksessa ja Äänekoskella Pub Markuksessa ja starttipyssy pamahtaa 7. helmikuuta Viljoksesta. – Pääasiassa kysymykset kohdistuvat paikallishistoriaan ja yhteiskuntaan. Vuosilukuja ei tarvitse opetella ulkoa, vaikka ei siitäkään haittaa kenellekään ole, Polle virnuilee. Pubivisassa vastaukset ovat suoria ja nopeita. Notkeudestakaan ei ole siis haittaa? – Ei tietenkään. Laadin kysymykset, niihin oikeat vastaukset ja toimin päätuomarina. Päätöksistäni ei voi valittaa, Polle hekottaa. Kaikilla on siis mahdollisuus tietoon ja mahdollisuus voittoon? – Totta kai! Olen laatinut urani aikana satoja kokeita ja pistokkaita ja uskon,etten osaa olla tarpeeksi vakava nyt ja tässä. Letkeässä hengessä mennään, sen voin luvata. Kuka tahansa voi osallistua iltakisaan, mutta joukkueiden on ilmoittauduttava ennakkoon. Joukkue voi olla 2-10 hengen kokoinen, ja joukkueesta on oltava aina vähintään kaksi paikalla. Joka ilta palkitaan paras tuotepalkinnolla ja koko Cupin voittanut joukkue saa oikean mahtipalkinnon. Mutta ensin on ilmoittauduttava 6.2. mennessä: Joukkueiden ilmoittautumiset Sirpa Martinsille, joko soittamalla tai tekstarilla tai sähköpostilla: 040 7529943, sirpa.martins@aanekoski.fi

Mikkopäivät KinoMikossa: To 2.2. – päivänäytös klo 15 (vapaa pääsy) ”Kuvauspaikkoja etsimässä” – keskustelu illan elokuvasta klo 18 – iltanäytös klo 19 ”Pojat” (5e) Pe 3.2. – keskustelu illan elokuvasta klo 17 – iltanäytös klo 18 (pitkä versio) ”Kahdeksan surmanluotia” (5e) La 4.2. – päivänäytös klo 12 (vapaa pääsy) ”Mikon kuvaamia dokumentteja” – suuri elokuvakeskustelu ja Mikko-patsaan jako – päätöselokuva klo 15.30 ”Syksyllä kaikki on toisin”

LOPPUUNMYYNTI

60 € -50% (norm. 55€)

(norm. 80€)

(norm. 104€)

-30-60% KYPÄRÄT • KUULOSUOJAIMET • SILMÄSUOJAIMET • HENGITYSSUOJAIMET • KÄSINEET • TIKKAAT • LIIKENNETUOTTEET • NOSTOVYÖT • PÄÄLLYSTERAKSIT • TYÖVAATTEET • LAMPUT

ÄÄNEKOSKEN SAMMUTINHUOLTO OY Ma ja Pe klo 8-16, muina aikoina p. 0400 641 685

2. Kamarikuoro Sonoren kuoronjohtaja on Malla a) Kekki, b) Korhonen, c) Kuosmanen, d) Kärkkäinen? 3. ÄKS-rock järjestettiin ensimmäisen kerran a) 2011, b) 2012, c) 2013, d) 2014? 4. Ala-Keiteleen Musiikkiopistolla on sivupiste Laukaan lisäksi a) Hankasalmella, b) Konnevedellä, c) Uuraisilla, d) Viitasaarella? 5. Ääneseudun Karaokeyhdistyksessä nuijaa heiluttaa Jarkko a) Kaukometsä, b) Keurulainen, c) Koukka, d) Kuninkaanniemi? 6. Suolahden mestaripelimanni on Eero a) Järvi, b) Lahti, c) Niemi, d) Vuori? 7. Leif Lindemanin uuden levyn nimi on Ei rakkautta a) ihanampaa, b) lainkaan, c) suurempaa, d) vihollisille? 8. Tuoreen Pyysin päivän, sain koko elämän julkaisi Pekka a) Häyhä, b) Lehto, c) Mikkonen, d) Soininen? 9. Suolahden kirkkokuoroa johtaa Kaija a) Niemelä, b) Nikkari, c) Niskala, d) Nivala? 10. Metallibändin nimi on Scars of a) Salibandy, b) Sepultura, c) Sin, d) Solitude? Oikeat vastaukset sivulla 11.

Ihmisellinen mies

KONETYÖ LOUKKUMÄKI

Sievin ARKTIS TALVISAAPAS

BockMann TURVAKENGÄT

1. Ärmyn puheenjohtajana toimii Sami a) Vehviläinen, b) Viitanen, c) Vuorinen, d) Väisänen?

Sirkku Peltola - Antti Lattu

AUKIOLOAJAT Ti-Pe klo 10-18 La klo 10-16 Su klo 12-16

HINNASTO Rekitön pöytä 22€/vko Rekillinen pöytä 24€/vko

Kuukantie 8, 41230 Uurainen p. 0400 746 657

Kampaamo Kotimäki Palvelen Suolahden sataman läheisyydessä, Lotjakuja 8

Uutta! EKOLOGISET VAIHTOEHDOT hiusten laittoon!

Ajanvaraukset 050 535 1048/Riina myös ilta- ja viikonloppuaikoja sekä kotikäyntejä

Ensi-ilta

La 4.2.2017 klo 19

seuraavat: su 5.2. klo 19 ke 8.2. klo 19 pe 10.2. klo 19 näytökset 11.3. saakka Liput: 15 / 12

VARAA LIPPUSI! tai puh. 044 925 5630

Äänekosken Teatteri Painotalo, Kalevankatu 2, Äänekoski

Pe 10.2. ■■ Ärjytie ja Iskelmäradio Pub Markuksessa, K-18. Liput 5 euroa La 11.2. ■■ klo 15 Reissumiesten matkassa Painotalolla. Musiikkiopiston laulajat ja bändit tulkitsevat Junnu Vainion ja Tapio Rautavaaran kappaleita. Vapaa pääsy! Järj. Ala-Keiteleen musiikkiopisto ■■ Jimi´s Blues Band Pub Markuksessa, K-18. Liput 5 euroa Su 12.2. ■■ klo 15 Kievarin karaokekerho Kartano Kievarilla. Ti 14.2. ■■ klo 19 La Kala-oopperan (Koskelan oppilaskonsertti) ” Mistä tunnet sä ystävän” Kaupungintalon valtuustosalissa. Kesto väliaikoineen n. 1h 30 min. Liput 10 euroa To 16.2. ■■ klo 19 Vesa Aaltonen Proge Band Painotalolla. Kesto n. 1h 30min. Lippu 15 euroa, ennakko Tiketti (huom. palvelumaksut). Lippuja myös Äänekosken kulttuuritoimistosta ja tuntia ennen ovelta.

Aamukahvi klo 8-10

■■ klo 20 Kari Piironen & Caminito ja Kaija Pohjola & Tuliset Kartano Kievarilla. Liput 16 euroa, alakerran karaokeen vapaa pääsy. Pe 10.2. ■■ klo 19 Karaoketanssit Kartano Kievarilla. Liput 4 euroa. La 11.2. ■■ klo 20 Ippe Mansikka ja Kalle Jussila & Ari Nylundin orkesteri. Liput 16 euroa, alakerran karaokeen vapaa pääsy. Liikunta Ti 7.2. ■■ klo 17.30 Musiikkiluistelua Suolahden Asemakadun koulun luistinradaalla. Pakkasraja -15. Järj. Suolahden Urho ja Äänekosken kaupungin vapaa-aikatoimi Ti 14.2. ■■ klo 17.30 Musiikkiluistelua Suolahden Asemakadun koulun luistinradaalla. Pakkasraja -15. Järj. Suolahden Urho ja Äänekosken kaupungin vapaa-aikatoimi Näyttelyt 30.1.-28.2. ■■ Minna Koivusalon Galaxy Taidetta Ikkunagalleriassa, Suolahti. 2.-21.2. ■■ Aseeton Suomi -näyttely Hoikkassalissa. Ma-pe klo 10-19, la klo 10-14. Vapaa pääsy! Järj. Ihmisyyden tunnustajat

ko Niskasen elokuvissa Kino-Mikossa. Järj. Elokuvakerho Club 35 mm – Äänekoski To 2.2. ■■ klo 17.30 Kirjailta Äänekosken kirjastolla. Enni Mustonen, Verenpisara ikkunalla Pe 3.2. ■■ klo 20 Stand Up Kartano Kievarilla. Esiintyjinä Anitta Ahonen ja Tomi Haustola. Liput 15 euroa La 4.2. ■■ Ystävänpäiväaskartelu Nuorisokeskus Spotissa. Ohjaajana Leila Muli. Hinta 5 euroa ja 4H jäsenille 3 euroa Ke 8.2. ■■ klo 16.30 Hyvän olon eväitä 2017 Terveyskeskuksesta, kokoustila I. Palkeet joilla hengität- Asiantuntijaluento Sinikka Krogerus Järj. Äänekosken kaupunki ■■ klo 17-20 omaisten ja kehitysvammaisten parissa työskentelevien asumisen työpajaan kaupungintalon valtuustosaliin. Järj. Äänekosken kaupunki, Aspa-säätiö, Vammaisneuvosto ja Keski-Suomen kehitysvammaisten tukipiiri To 9.2. ■■ klo 18 Vapaa-aikalautakunnan palkintogaala Äänekosken kaupungintalolla. Vapaa pääsy! Järj. Äänekosken kaupungin vapaa-aikalautakunta

Vastaus ÄKSän toimitukseen tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi viimeistään maanantaina 13. tammikuuta. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 15 euron lahjakortti Pirjon Burgeriin. Viimeksi kysyimme, kuka on tämä ”Pyhä” metsäpomo. Vihje: Äänekosken metsäteollisuus on saanut aina energiaa Häränvirran kautta juoksevasta Keiteleen vedestä. Mutta jos yhtä isoa pomoa miettii, niin voisi kuvitella juoksevan veden alkulähteen olevan Genesaretinjärvi! Oikea vastaus on tietysti Kari Jordan. Kyllähän kaikki sen verran Metsä Groupin johtoa ja Raamatun kertomuksia tuntee! No, tietäjiä löytyikin jopa 14 kappaletta. Grillillä voi viisauksia miettiä Seppo Lampi herkkujen kera.

La 11.2. ■■ klo 11 XVII-Kultakarnevaalit Kartano Kievarilla. Järj. Kullan Huuhtojat ry Ke 15.2. ■■ klo 16.30 Hyvän olon eväitä 2017 Terveyskeskuksessa, kokoustila I. Kipuko se hallitsee? Mika Kiviaho Järj. Äänekosken kaupunki

Muut 1.-4.2. ■■ Mikko-päivät: Syksyllä kaikki on toisin -suomalaisten sielunmaisemaa Mik-

1€

Kahvila Polku • Työskintie 1, Äänekoski • p. 040 515 8510 • asiamies.aanekoski@matkahuolto.fi • kahvilapolku.fi • Ma-Pe 8-16.30 Tervetuloa!

• Vesipesu, kemiallinen pesu • Laitospesu • Työ- ja suojavaatepesu • Ravintolatekstiilien pesu • Liinavaatevuokraus • Myös kuljetuspalvelut

050 514 2232 luotosentaksi@gmail.com

Myös 6 hengen kuljetukset sekä

Palkintogaala Vapaa-aikalautakunnan

To 9.2.2017 klo 18.00

Äänekosken kaupungintalon valtuustosali

Tilaisuudessa palkitaan mm. vuoden 2016 parhaat urheilijat sekä kulttuuripalkinnon saaja. Pesulapalvelupiste Äänekoskella: Kahvila Polku, Matkahuolto, Työskintie 1 Palvelemme ma-pe 8-16.30

www.saarijarvenpesu.fi

Linjakkaasti palkintokysymys liittyy tällä kertaa musahommeleihin. On nimittäin niin, että ihan Kansallisteatterissa saakka on kuultu Koivistonkylällä tällä vuosikymmenellä luotua musiikkia. Kuka kesäasukas on ollut asialla?

Oikeat vastaukset:

■■ klo 18 Sain kauniin maan - Kyösti Kytöjoki, laulu ja András Szabó, piano Suolahtisalissa. Konsertin kesto reilu tunti. Ei väliaikaa. Vapaa pääsy!

Tanssi&Teatteri La 4.2. ■■ klo 19 Ihmisellinen Mies -näytelmän ensi-ilta Painotalolla. Käsikirjoitus Sirkku Peltola, ohjaus Antti Lattu. X154 lehden aikana olevat esitykset: su 5.2. klo 19, ke 8.2. klo 19, pe 10.2. klo 19, su 12.2. klo 15, ke 15.2. klo 19. Liput 15/12 euroa. Varaukset: www.aanekoskenteatteri.fi

1. d (Väisänen) 2. d (Kärkkäinen) 3. b (2012) 4. a (Hankasalmella) 5. a (Kaukometsä) 6. b (Lahti) 7. c (suurempaa) 8. b (Lehto) 9. c (Niskala)

Musiikki To 2.2. ■■ klo 18 Annikka Wahrmann -opekonsertti kaupungintalon valtuustosalissa. Vapaa pääsy! Järj. Ala-Keiteleen musiikkiopisto Pe 3.2. ■■ klo 17.30 ja 18.30 Harmonikat lavalla Äänekosken kaupungintalolla. Klo 17.30 pienet soittajat, klo 18.30 isot soittajat. Vapaa pääsy! Järj. Ala-Keiteleen musiikkiopisto Su 5.2. ■■ klo 15 Kievarin karaokekerho Kartano Kievarilla.

Kahvi- ja mehutarjoilu. Vapaa pääsy – Tervetuloa! Äänekosken kaupungin vapaa-aikalautakunta

• Carpe diem • Kansainvälisyys – huikea kielivalikoima, kielimatkat ... • Urheiluakatemian valmennusta • Mahtava kurssitarjotin – paljon valittavaa, myös tuki- ja kertauskursseja • Yksilöllisiä teemaopintoja – biopolku, elokuvapolku, teatteripolku, tanssipolku, taidepolku, musiikkipolku, kansainvälisen vastuun polku …ja polkuja tulee lisää ...

peda.net/aanekoski/lukio

VAHVA YHTEISHENKI – Yhdessä olemme enemmän, ME

Mannilantie 4, Äänekoski

020 632 3170

Tarjoukset voimassa viikon tai niin kauan kuin eriä riittää. OLEMME MYÖS FACEBOOKISSA!

Torikatu 3, 44100 ÄÄNEKOSKI p. 014 523 125 avoinna ma-pe 8-18 la 9-16 SU 11-16

HERNEKEITTOTARJOILU PE 3.2. KLO 10 ALK. AKTIIVIRANNEKE • Mittaa aktiivisuutta

Serla NENÄLIINA

ja unta • Bluetooth yhteys • Tuki : Android / iOS • Henk.koht. asetukset (pituus, paino, ikä, sukupuoli jne.) • Tarkka seuranta sekä selkeä ohjelmisto (ilmainen) • Unitutka, mittaa unen laadun, heräämisen, syvä uni, tms.) • Herätys toiminto, smart wake, sekä normaali • Tarkat aktiivisuustilastot • Askelmittari, / kuljettu km-määrä • Kalorinkulutus seuranta • Kalenteri

• 70-80 kpl/pkt

SÄÄSTÄ 50%

SÄÄSTÄ 40%

(1,70/kpl)

ROSTERIVADIT • Useita kokoja • Pyöreä

(39,90)

Kannellinen SÄNGYNALUSLAATIKKO

Römertopf SAVIPATA 2L

alk.

• 80x40x17 cm

2 kpl

Iso LÄMPÖMITTARI

(19,95)

KYNNYSMATTO • Kumia • 40 x 60 cm

AEG ladattava PARRANAJOKONE

(4,95)

(19,95)

AUTOKAMERA HD DVR • 2,5” led-näyttö • Tallennus SD-kortille max 32 GB (ei sis hintaan)

SÄÄSTÄ 24%

(1,76/kg)

• Lämmitysteho: 1,3-4,1 kW • Elektroninen sytytys • Infrapunalämmitys: lämpenee nopeasti ja säästää energiaa! • Varustettu suojuksella • 3 keraamista lämmityselementtiä • Happitunnistin (ODS) • Autom. kallistuskytkin • Tila 11 kg kaasupullolle • Kaasun kulutus n. 300 g/h

• 60 kpl/pkt • 0,5-1 mg

2000

SÄÄSTÄ 50%

(4,50/kpl)

(9,95) (0,08/kpl)

Witikkalan Kartano Outlet 10€

500

(2,95/pkt) (3,14/kg)

20 kg

1500

LUMIHARJA • Jääraapalla

100 SILIKONISPRAY

(norm. 3,95-5,95/kpl)

• Estää tiivisteiden jäätymisen

Osku ENERGIAJYTKY 500 g

100

(19,95) (0,75/kg)

350

(2,50)

(2,00/kg)

SELFIEKEPPI

Timco MOOTTORINLÄMMITIN

• Tehokas vesiletkuun asennettava lämmitin • Teho 1000W • Jännite 230V 50/60Hz • Paino 800 g

• 6/12 V • 8 amp

• Bluetoothlaukaisin

8900

Timco MOOTTORINLÄMMITIN

SÄÄSTÄ 49%

• Tehokas vesiletkuun asennettava lämmitin • Teho 1500W • Jännite 230V 50/60Hz • Mitat 210 x 100 x 90 mm • Paino 1200 g

1000

(27,50)

Mönkijän LUMILEVY

Metsuri MOOTTORISAHA • 45CC 13” • Oregon-ketjulla • Teho 1,6 kW 2,2 hv • Takuu 1 vuosi

20€

15€

2 ps

AURINGONKUKAN SIEMENET

Thermalplus KAASULÄMMITIN

5 x 15 kg säkkiä

Tri Tolosen MELATONIINI

Lexa AKKULATURI

(14,95) (0,11/kpl)

Osku TALVILINTUPAKKAUS 940 g Jalo KOIRANHERKUT • Paljon 3 pkt erilaisia

SÄÄSTÄ 33% (29,95)

(0,24/kg)

IHANAT VAATEUUTUDET PALJON VAATEPOISTOJA! KEVÄÄLLE SAAPUNEET!

SÄÄSTÄ 27%

2000

SÄÄSTÄ 53%

5€

(8,95/kpl)

• Tarkka kolmiosainen kasvonpiirteitä mukaileva ajopää • Irrotettava ajopää on helposti puhdistettavissa • Luistamaton pinnoite takaa pitävän otteen • Latauksen merkkivalo • Mukana latausjohto, puhdistusharja, teräverkon suoja sekä säilytyspussi

200

1500

• 40 cm

11900

• 60 kpl/pkt VAHVA

PELLETTI 500 kg

Tri Tolosen D-VITAMIINI 100 µg

6900

• Leveys 136 cm • Kääntyy molempiin suuntiin • 7 asentoa • Vastaiskujouset • Säätötassut • Yleismallinen etukiinnitys alatukivarsiin, pikakiinnike • Nosto ja lasku vinssillä (ei sis. hintaan)

(79,00)

269

Mitsubishi TRUKKI FG15T • Vuosimalli 1980 • Omapaino 2760 kg • Nostoteho haarukkatrukkina 1400 kg • Nostoteho lisälaitteella 3,3 M 1500 kg • Sähköjärjestelmä 12 V • Kaasukäyttöinen

350000

00 (299,00)

(19,95)

+ alv

stahdan Emmi-Inkeri Rimpilän kotona olevaan pieneen nurkkaukseen, joka on sisustettu kauniisti. Kynttilät ja pöytäliina tuovat mieleen ennustajan. Rimpilä ei aio ennustaa, vaan tehdä minulle enkelitulkinnan. – Haluatko kysyä jotain tiettyä, vai katsotanko yleisesti tulevaa vuotta? Rimpilä kysyy. Valitsen vuosikatsauksen, sillä en ole valmistellut mitään kysyttävää. – Aina aloitetaan hiljentymisellä, Rimpilä sanoo.

Emmi-Inkeri Rimpilä tulkitsee enkeleiden viestejä korttien ja oman intuitionsa avulla.

Enkeleiltä kuultua ÄKSän skeptikoksi tunnustautuva toimittaja testasi, millaista on kuulla tulevaisuuden näkymiä enkeleiltä. TEKSTI JA KUVA: MILKA KROGERUS

RIMPILÄ LATOO eteeni suuria kortteja, joissa on kuvia, ja muutaman sanan verran tekstiä. Saan jokaiselle kuukaudelle oman kortin. Korttien lätkiminen pöytään on yksikertaisin homma, sitten alkaa tulkinta, joka Rimpilä sanoo tekevänsä intuitionsa pohjalta. Rimpilä ”tulkkaa” kortteja: helmikuussa on paljon töitä, maaliskuussa olen vähän hukassa, huhtikuussa jotain isoa päättyy ja jotain alkaa alusta, heinäkuussa kortti näyttää ammatillista edistystä, loppuvuodesta hiljennytään, jossain välissä haaveista tulee totta. – Vau. Sulle tulee paljon näitä Suurten Salaisuuksien kortteja. Sulla on tulossa todella voimakas vuosi, Rimpilä hämmästelee. Alan automaattisesti tulkitsemaan Rimpilän tulkintaa: helmikuussa on töitä kyllä hirveästi, uuden alku voisi tarkoittaa uutta asuntoa, uran nousukiito palkankorotusta tai ylennystä…

ukipuun henkilökunta esitti Leijonille pyynnön, että Tukipuun ruokasaliin saataisiin akustinen piano tuomaan iloa vanhusten elämään. Yksissä tuumin LC Äänekoski/Helmi, LC Äänekoski, LC Äänekoski Kotakennäs sekä LC Sumiainen. –Ostimme pianon yhdessä Piano Jylhältä, joka samaan hintaan viritti sen soittokuntoon. Pyysimme Ala-Keiteleen Musiikkiopiston nuoria soittamaan tähän tilaisuuteen, että kuulemme kuinka kaunis piano soi, LC Äänekoski/Helmin presidentti Pirkko Kokkonen sanoo.

Leijonat lahjoittivat Tukipuun vanhuksille musiikin taikaa pianon muodossa.

Leijonat lahjoitti Tukipuun asukkaille pianon

PIANON LAHJOITTAMINEN on hieno tapa juhlistaa Suomen juhlavuotta. – Tänä vuonna tulee täyteen sata vuotta Suomen itsenäisyyttä ja lisäksi kansainvälinen Lions-järjestö täyttää 100 vuotta., Kokkonen kertoo.

HUVITUN, sillä tämähän on juuri se mitä kaikki haluavat kuulla. Eihän tämä mitään tiedettä ole. Tunnen ajoittain itseni jopa vaivaantuneeksi, koska en ota kokemusta aivan tosissaan. Kuuntelen silti avoimin mielin, enkä pyörittele silmiäni. Enkelitulkinta ei yritäkään olla kiveen hakattua tai faktuaalista ennustamista, se tavallista tarot-korttien lukemista hellempää ja ”harmittomampaa.” – Kaikilla on vapaa tahto. Eli vaikka tässä näkyisi mitä, on ihmisellä mahdollisuus muuttaa elämäänsä, Rimpilä sanoo hennolla ja kannustavalla äänellä. ENKELITULKINTA kuulostaa huuhaalta, mutta ehkä se ei ole sen kummempaa, kuin kaverin kanssa asioiden pohtiminen. Kaveri nyt vaan saa ”apuja” vähän muualta. Kysäisen Rimpilältä ja enkeleiltä vielä yhden kysymyksen henkilökohtaisemmasta asiasta. Vastaus ei kerro mitään tarkkaan, mutta vihjaa, että suuri tragedia ei ole lähestymässä. Skeptikko tai ei, ajatus helpottaa. TiesiX: - Enkelitulkinnoista järjestetään koulutuksia, myös Emmi-Inkeri on koulutuksen saanut tulkitsija - Kortit itsessään sisältävät paljon symboliikkaa ja niitä tulkitaan intuitiivisesti - Tulkinnassa voi käyttää apuna välineitä kuten kortteja tai/ja heiluria - Heilurin liikkeitä tutkimalla voidaan saada kysymyksiin selkeitä kyllä ja ei vastauksia Vanhustenhuollossa Äänekoskella panostetaan koko ajan enemmän toiminnallisuuteen ja kulttuuriin. Piano on hyvä tapa lisätä musiikkihetkiä ja elävöittää Tukipuun arkea. – Tämä on teiltä suuri kulttuuriteko. Olemme jo pitkään kaivanneet tänne pianoa, ja takaamme, että se tulee olemaan ahkerassa käytössä. Jos kukaan asukkaista osaa soittaa tai haluaa opetella pianonsoittoa, niin heti vaan pianon ääreen, palveluasumisen päällikkö Satu Rantanen kannustaa. Ala-Keiteleen Musiikkiopiston nuoret Elli Harju, Emmi Soikkeli ja Pilvi Parantainen sisäänajoivat upean pianon. Nuoret soittivat myös muutamia yhteislauluja, joihin koko asukaskunta yhtyi. – Soipa se kauniisti, eräs Tukipuun asukas kuiskaa.

Pilvi Parantainen ja Emmi Soikkeli pääsivät ensimmäisenä kokeilemaan pianon sointia. Ja sehän kuulosti nelikätisesti soitettuna huikealta.

Äänekosken Leijonat keräsivät yhdessä rahaa l ahjoittaakseen pianon Tukipuun vanhusten iloksi. TEKSTI JA KUVA: MILKA KROGERUS

Ä KS

| 15 4

· 2 0 17

Urpo Leinonen s. 18.12. 1946 Kuopion Mölymäellä - asuu Äänekosken satamassa itse rakennetussa omakotitalossa - perheeseen kuuluu vaimo Mervi, kaksi aikuista lasta ja kissoja - pitkäaikainen telivoimisteluvalmentaja Huimassa - lavatanssissa fuskun ja pukin senioreiden Suomen Mestari vm. 2005

X+1 Rakastaa: vaimoa, lapsia, kissoja ja rakkaita ystäviä Inhoaa: epärehellisyyttä Ruoka: broileri Juoma: vesi Henkilö: kaikki hyvät ihmiset Paikka: koti Eläin: kissat Musiikki: perinteinen tanssimusiikki, rock ’n’ roll Elokuva: Pekka Puupäät ja Uuno Turhapurot Kirja: Äidin suvun sukukirja, tietokirjat Motto: Elämän tarkoitus on ikävän karkoitus. Pisaralla hunajaa houkuttelee enemmän kärpäsiä kuin kannullisella sappea.

154 · 20 17

| Ä KS

Urpo Leinonen

TEKSTI: MILKA KROGERUS KUVAT: MAX STEFFANSSON

Lennokas ikiliikkuja Kun Uisu hurahtaa, niin se on menoa. Hurahtelua on tapahtunut niin maalla, järvellä kuin ilmassakin.

rpo Leinosen alkutaipale saneli sukkelan miehen loppuelämän raamit hienosti. – Isä oli vilkkaita karjalaisia, äiti umpikieroja savolaisia, olen syntynyt Mölymäessä ja nimi on Urpo. Eihän tässä muunlaista voi tulla! Perhe muutti Äänekosken Piilolanniemeen kun Urpo oli vasta kaksivuotias. Isä perusti Äänekosken ensimmäisen korjaamon Reino Leinosen korjaamon, ensin nykyisen VPK:n rakennuksen kupeeseen ja myöhemmin mailakadulle. – Ensin liike oli vaatturiliike Oraojan varastossa, jossa aurinko paistoi seinistä läpi. Sitten rakennettiin Mailakadulle oikea verstas kotitalon pihaan.

VILKKAA JA ILOISEN pojan lapsuutta varjosti isän arvaamattomuus. Metallikorjaamolla työskentelevä isä joi, ja tuli humaltuessaan äkkipikaiseksi ja väkivaltaiseksikin. – Koulukin meni miten sattuu, kun yöllä ei saanut nukuttua. Piti aina olla toinen silmä auki ja odottaa sitä, että pitää karata ikkunasta. Näin niistä ajoista painajaisia koko elämäni aina 59-vuotiaaksi asti. Koulussa puutetta oli unen lisäksi myös motivaatiosta. Kun ei huvittanut tai kiinnostanut, se näkyi todistuksessa pieninä numeroina. Heti kun innostus otti vallan, nousivat numerotkin. – Olin isän verstaalla oppinut hitsaamaan ja sorvaamaan jo kouluikäisenä. Tein töitä asiakkaillekin, mutta silti puutöiden numero oli vitonen, kun piti tehdä kaikkea jonninjoutavaa. Olisin halunnut tehdä itselleni jollan tai kanootin, sain tehdä vain pienoismallin. Ei sellainen näprääminen paljoa kiinnostanut. Kaikki tuntevat miehen Leinosen Uisuna. Lempinimi on peruja ensimmäiseltä luokalta, jossa nuori poika juoksi välitunnilla purkamassa energiaa ja härnäsi isompiaan. – Kun ne ottivat kiinni, luisuin aina irti. Sanoivat minua jonkun aikaa Luisuksi, mutta ottivat sen ällän pois, koska eihän mulla mitään älliä ollut, kun isompiani kiusasin. 60-LUVULLA nuorten tapaamispaikkana toimivat tanssilavat, joita oli joka kylällä. Tanssin taikaan Uisukin pääsi tutustumaan, kun äiti lähetti hänet veljineen tanssikurssille. – Äiti ei halunnut että meistä tulee samanlaisia kuin isä, vaan lähetti minut veljen kanssa Blomqvistin tanssikurssille Kansantalolle. Ja tanssi huumasi minun pään heti. Ensimmäisissä tansseissa käytiin härkäparina, kun ei uskallettu tyttöjä

Ä KS

| 15 4

· 2 0 17

hakea. Mutta kun ensimmäisen kerran hain tyttöä tanssiin, pääsin saatille asti. En uskaltanut pitää kädestä, enkä edes puhua, mutta kotimatkalla leijuin ilosta. Vaikka oli pakkasta ja minulla vaan nailonpaita päällä, olin ihan pilvissä. Tanssin lisäksi myös telinevoimistelu tuntui omalta lajilta. Yliliikkuvat nivelet, rento kroppa ja reipas asenne sopi voimisteluun. – Pohjarannan Rane pyysi mukaan Huiman voimistelutreeneihin. Ei minulla ollut oikeita varusteita, niin menin sinne kalsareissa, löin kylmiltään jalat niskan taa ja tein spagaatin. Silloinen ohjaaja Mannströmin Erkki katsoi pitkään ja ihmetteli, koulussa voimistelunumerona oli silti vitonen. Koulussa pelattiin palloa ja käveltiin kaatopaikalle ja takaisin, ei sellainen minua kiinnostanut. Olen aina ollut sellainen, että kun johonkin höyrähdän niin se on sitten täysillä päällä. Mutta jos ei kiinnosta, niin en jaksa ollenkaan. Lopulta Uisu veti itse telinevoimistelutunteja Koulunmäen salissa lähes kaksikymmentä vuotta. Vuosiin mahtui satoja harrastajia, lukuisia esityksiä, Het Voa-sirkuksen loppuunmyytyjä esityksiä, ja Uisun valmennettaville pojille myös riviliikevoimistelun TUL-mestaruus. Riviliikevoimistelussa palkintosijoja tuli myös itselle. Päivätyönään Uisu teki metallitöitä, mutta haki lopulta nuorisotyön koulutukseen Keski-Suomen Opistolle. Siitä aukesi uusi ura nuorison parissa. – Pääsin Konginkankaalle nuorisosihteeriksi. Pidin diskoja, tanssikursseja, musaleirejä ja suunnittelin kuntien yhteisiä Lapin reissuja. Mikko Niskanen piti minun aikana Konginkankaalla filmintekokurssinkin. Nuorisotyön parista Uisu löysi myös uusia harrastuksia. – Olin leiripäällikkönä Kisakeskuksessa. Siellä oli paljon vapaa aikaa ja rannassa optimistijollia. Kiinnostuin niistä ja heti ekan kerran höyrähdin siihen tunteeseen, minkä purjehtiessa sain. Siellä innostuin myös kitaransoitosta. VUONNA 1980 Uisu rakensi talon kotinurkilleen Mailakadulle. Talon rakentamisen jälkeen työt Konginkankaalla alkoivat tuntua kaukaisilta. – Halusin kävellä töihin ja hain pestiä urheilukentän huoltajana. Huolsin latuja talvisin ja uimarantoja kesäisin, kunnes astma alkoi tehdä ulkotöistä haastavaa. Sen jälkeen pääsin talkkariksi kauppikselle, jossa olin vielä seitsemän vuotta ennen kuin jäin eläkeputkeen. Kauppis yhdistyi POKEn kanssa ja rahat oli tiu-

kalla ja oli win-win-tilanne, että pääsin eläkkeelle. Muutaman perämoottorilla kulkevan pikkuveneen jälkeen Uisu halusi oman purjeveneen. – Rakensin reilun kahdeksan metrisen purjeveneen alumiinista. Siinä on automaattiohjaus, keittiö, sauna ja kaikki mukavuudet. Se ei ole mennyt 30 vuoden aikana miksikään. Olen aina halunnut rakentaa asioita, joita ei tarvitse kokoajan huoltaa. Se on sellaista laiskuuden maksimointia. Kotitaloa vastapäätä talvisin seisova purjevene on nimeltään ”Sudu vandura” eli valkoinen apina. Sellainen vene kuin on omistajansakin. – Oltiin Sri Lankassa lomalla, ja paikalliset alkoivat sanoa minua valkoiseksi apinaksi, kun heittelin voltteja rannalla ja kiipeilin palmuihin. Nimi lukee veneen kyljessä singaleesin kielellä. PURJEHDUS vei miestä lujaa. Työpäivän jälkeen Uisu seikkaili satamassa jututtamassa muita purjehtijoita ja hoitamassa käytännön hommia. Perhe kiusasi ja sanoi Uisun asuvan satamassa. Nopeasti kiusasta tuli tosi, kun satamasta järjestyi vuokratontti. – Sain tontin aikalailla purjehdusharrastuksen takia. Tässä on ollut hyvä olla, vaikka nykyään purjehdusharrastus on sitä, että veneellä lämmitetään sauna, purjehditaan lähisaareen laituriin, uidaan, syödään makkaraa ja tullaan kotiin. Eikä siinä vielä kaikki. Moni äänekoskelainen muistaa Uisun miehenä, jonka pihalla on seissyt lentokone. – Olen aina ollut utelias. On pitänyt osata, tai ainakin uskaltaa kokeilla osaako. Siksi lähdin Viitasaarelle lentolupakirjakoulutukseen, kun sellaisesta kuulin. Se oli taas kerrasta menoa. Pieni kaksipaikkainen lentokone hurahti käyntiin ja suuntasi taivaalle yhteensä 16 vuoden ajan. Aina oli kyydissä joku toinen, oli se sitten vaimo, lapsi, lasten ystävä, vanha ystävä tai puolituttu lentokoneintoilija. Lentomatka tyssäsi byrokratian rattaisiin muutamia vuosia sitten. – Lentokoneiden hallinnolliset asiat siirtyi Ilmailuhallitukselta Trafille ja byrokratian määrä nousi pilviin. Vakuutukset piti hankkia briteistä, ja pelkkä koneen katsastaminen kesti pari kuukautta. Se oli ihan hullun hommaa, eikä sen vaikeammaksi olisi voinut mennä. Myin koneen Teuvalle, kun fiilis häipyi. Minä ole sellainen, että jaksan mitä vaan, jos on fiilistä. Jos fiilis katoaa, niin hommat saa jäädä.

UISUN LENNOKKAAT elämäntavat ovat periytyneet myös 80-luvun lopulla syntyneille tyttärille. Jenni ja Henna eivät ehkä ole aivan yhtä pitelemättömiä, mutta meneviä kuitenkin. – Jenni on harkitsevaisempi, mutta ihan yhtä päättäväinen kuin minä. Jos hän jotain päättää, niin hän sen myös tekee. Henna taas on perinyt minun huumorin, ja lohkaisee joskus oikein nasevastikin. Myös liikunnallisuus ja musikaalisuus on tainnut tulla osittain myös minun puolelta. Eron jälkeen Uisu vuonna 2010 löysi rinnalleen uuden puolison, Mervin. Rakkaus löytyi tanssilattialta, mistäs muualtakaan. – Olen aina ollut puolison valinnassa tarkkana siitä, että hän ei saa tupakoida eikä käyttää viinaa. En halua perheeseeni samaa helvettiä, mitä minulla oli lapsena. Se on aina ollut ehdoton juttu, mutta muitakin kriteerejä on ollut. Ja Mervi täytti ne kaikki. Olen hyvin onnellinen ja tuntuu, ettei tämän parempaa voisi ollakaan, kun rinnalla on sielunkumppani ja paras ystävä. Yhteinen tanssiharrastus on alkuajoista lähtien vienyt pariskuntaa viikonloppuisin pitkin tanssilavoja. Viimeisin yhteinen aluevaltaus oli senioreiden fuskukisa Kartano Kievarilla viime viikonloppuna. – Olenhan minä kisoissa käynyt ennenkin, mutta Merville oli ensimmäinen kerta. Ja niinhän siinä kävi, että palkintopokaalin kanssa päästiin kotiin. UISU ON AINA ollut selviytyjä. Äidiltä peritty periksiantamattomuus ja selviämisen halu on vienyt pitkälle. Rakkaita ystäviä on iso liuta, harrastuksia enemmänkuin jaksaa laskea ja kasvoilla kaikkoamaton hymy. – Kun kärsin viime keväänä munuaiskivistä sairaalassa, en pyöritellyt mielessäni mitään pahoja muistoja. Mietin vain, että kylläpä minulla on ollut upea elämä. Ja iso osa sitä on rakkaiden, upeiden ystävien ansiota. Olen aina ollut sitä mieltä, että yksin olen huonossa seurassa. Purjehtiminen on viimevuosina vähentynyt, lentokone on myyty, töitä ei ole, mutta vauhti ei hiivu. Uisu lenkkeilee, ulkoilee, tanssii ja iloitsee elämästä vaimonsa kanssa. – Kun vaimo on töissä pidän huolta talosta, liikun, urheilen ja suunnittelen murun lellimistä. Olen siinä vaiheessa elämää, että keskityn mielelläni vain itseni ja vaimon viihdyttämiseen.

un kirjoitin isänpäivän aikaan tähän lehteen kolumnin isyydestä, mainitsin jutun lopussa, että olen aikeissa opettaa vanhimman tyttäreni ajamaan autoa, tarkemmin sanottuna siis opettamaan opetusluvilla. Moni tuttu ja tuntematon on sen jälkeen tullut kysymään, kuinka homma etenee. Voin kertoa nyt teille kaikille, että todella huonosti. Metriäkään ei olla vielä ajettu. Vähän tuntuu tällä hetkellä siltä, että Helmi saa ajokortin 30-vuotislahjaksi, jos silloinkaan. Suurin syy tähän on ollut tietysti oma laiskuus ja saamattomuus, mutta osaksi homma on pätkinyt myös siitä syystä, että opetuslupien hommaaminen on tehty hieman hankalaksi.

Tästä se lähtee. Teppo-isän vieressä ratin takana nykyinen opetuslupalainen ja takapenkillä tuleva ajoharjoittelija vm. 2029.

Ratin vierestä, osa 1 TEKSTI JA KUVA: TEPPO SEPPÄNEN

Tulevaisuuden Äänekoski

PROJEKTI alkoi lupaavasti: Sain kaverilta lainaksi opetuspolkimen ja teoriakirjan. Sen jälkeen ajoin katsastuskonttorille intoa puhkuen kysymään, että mitähän seuraavaksi? Konttorilla sanottiin ”katso netistä, sieltä löytyy kaikki”. Selvä, takaisin kotiin ja katsomaan mitä siellä netissä asiasta kerrotaan. Siellähän sanotaan paljon ja vaikka mitä. Esimerkiksi kun kirjoitat hakusanaksi ”opetuslupa”, näyttöön pamahtaa erilaisia ”näin opetat opetusluvilla, täältä kaikki mitä tarvitset” palvelun tarjoajia, siis yksityisiä firmoja ja kaiken maailman bulvaaneja jotka lupaavat auttaa pikku rahasta opetuslupa-asioissa. Jaa… onkohan täällä internetissä mitään virallista tietoa tarjolla? No on… Trafin sivuilla kerrotaan, että lupaa haetaan Trafista, ja hakemus palautetaan Ajovarma Oy:n toimipisteeseen. Ajovarma? Tutkitaan…

Selviää, että Ajovarma Oy on A-katsastuksen omistama kuljettajantutkintojen tieliikenteen lupapalveluihin erikoistunut yritys. AI JAA? Ajovarman sivuilla kerrotaan, että ensimmäiseksi opetusluvan hakijan pitää suorittaa teoriakoe ja sen jälkeen hakea opetuslupaa. Teoriakoe sisältää kuulemma 50 AV-tehtävää, 10 B-luokan teoriatehtävää ja 20 opetuslupaa koskevaa teoriatehtävää. Apua! Mitä tämä tarkoittaa? Silloin kun itse ajoin ajokorttia (opetusluvilla, joskus vähän jälkeen talvisodan) laitettiin lyijykynällä rastia ruutuun ja homma oli siinä, muistaakseni. Mutta nyt, kuulostaa vaikealta. Takaisin nettiin notkumaan ja etsimään apua. Ja löytyyhän sieltä se ratkaisu lopultakin! Toimittaja Erkki Karvanen on kirjoittanut ”Opetusluvalla opettamaan: opettajan eväät opetuslupaopetukseen ”– kirjan. Jaa… semmoinen siis kannattaa varmaan hommata. Iloisesti yllätyin, että kirjaa oli myynnissä paikallisella katsastuskonttorilla ja hintakin oli varsin kohtuullinen. Itse kirja on loistava opus, kaikki opetuslupaopetukseen liittyvät asiat käydään läpi tarkasti ja selkeästi. Nyt siis tsemppirinki pystyyn ja opiskelemaan. Palataan asiaan, kun homma etenee! P.S. Vielä tuli mieleen, että jos Helmi olisi mennyt autokouluun, niin varmasti olisi parempaa opetusta ja ajokortti olisi jo todennäköisesti lompakossa. Mutta kun ”itse tekee, niin saa halvalla”!

Havainnekuva tulevaisuuden Äänekoskesta. Etualalla Pikku-Venetsia ja takana siintää Kotakennään alueen tulevaisuuskuva.

Äänekosken kaupunki on saanut valmiiksi Äänekosken osayleiskaavaehdotuksen, joka antaa vihjeitä siitä, miltä kaupunkimme saattaa vuosikymmenten päästä näyttää.

änekoski 2030 osayleiskaava asetettiin nähtäville perjantaina 27. tammikuuta. – Tämä on selvästi vuoden tärkein kaava, ja olemme itse tästä hyvin innoissamme. Tämä on ollut tekeillä jo kahdeksan vuoden ajan. Pitkä katkos kaavoituksessa aiheutui Nelostien sijainnin suunnittelusta, kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen sanoo. OSAYLEISKAAVA on suuntaa antava suunnitelma Äänekosken kehittämisestä. Kaavassa mahdollistetaan suuriakin muutoksia ja laajojen alueiden käyttöönottoa ja se toimii ohjeena asemakaavasuunnittelulle. – Esimerkiksi asuinalueiden rakentaminen on haasteellista, jos osayleis-

kaavassa ei ole rakentamista sallivaa merkintää. Vaikka rakentajat ja asukkaat olisivat alueesta kiinnostuneita, on hankkeita vaikea viedä eteenpäin, mikäli osayleiskaavassa ei ole merkintää, Kinnunen selventää yleiskaavan ohjausvaikutusta. Äänekosken alueelle on määritelty viisi erillistä kehittämisen kohdetta: ydinkeskusta, Kotakennäs, Äänejärvi, Liikuntapuisto ja Tärttävuori. Tärttävuoreen suunniteltiin aiemmin asuinaluetta, mutta nyt suunnitelmissa on suuri virkistysalue. – Haluamme myös alueiden välille selkeät kevyenliikenteen väylät, jotka yhdistävät alueet selvästi yhtenäiseksi verkostoksi, Kinnunen sanoo. Kaava on nähtävillä 27. helmikuuta

saakka. Nähtävilläoloaikana kaupunkilaiset voivat antaa kaavasta palautetta kaupunginhallitukselle. Huomautuksien lisäksi kaupunki toivoo palautetta koskien muun muassa eri virkistysalueiden kehittämisestä. – Kaupunkilaiset voivat ottaa kantaa siihen, millaisia alueita kaupunkiin voisi tulla. Esimerkiksi nykyisen torin kohdalle on merkitty osayleiskaavassa virkistyskohde, johon kaivataan ideoita. Tulisiko siihen perhepuisto, luistinrata vai mikä, Kinnunen pohtii. ASUTUKSEN ja virkistysalueiden lisäksi osayleiskaavassa on suunniteltu teollisuuden ja työpaikkojen lisääntyvän Äänekoskella. Kaavalla turvataan työelämän toimintaedellytyksiä muun muassa

Kotakennäällä, Äänekoskentien varressa sekä Nelostien varressa Myllyntauksessa. Osayleiskaavassa on suunniteltu asutuksen laajentamista muun muassa Akanniemessä, Ääneniemessä, Myllyrinteellä sekä Kotakennäällä. Kiinnostavin tulevaisuuden asuinalue on niin sanottu Pikku-Venetsia, joka sijaitsisi Kuhnamon rannassa. – Pikku-Venetsia rakennettaisiin voimakkaasti rantaan ja jopa Kuhnamon päälle. Meillä on uskoa ja luottamusta Äänekosken tulevaisuuteen ja siihen, että asukasmäärä tulee lähivuosina kääntymään nousuun. Tämä näkyy selvästi myös osayleiskaavan tonttireservissä ja kehittämisalueissa, Kinnunen sanoo.

154 · 20 17

| Ä KS

MIKON MATKASSA VII: KÄPYKOLO osa 2 Olisikohan Olavi Porrin 1978 kuvaama Käpykolo kuvattu veneestä? Varhaisin kulkenut kortti on leimattu Liimattalassa 1981. Laiturissa niin Veera kuin Suvi-laivakin. (kuva: Ramin kortit)

Unelma joka romuttui Käpykoloon sijoittuvat Mikko Niskasen vaikeimmat ja parhaimmat elämänvaiheet. Suuret unelmat kariutuivat katkeraksi pettymykseksi, kun elokuvaohjaaja joutui luopumaan luomastaan idyllistä. TEKSTI: MARJO STEFFANSSON, KUVAT: RAMIN KORTIT JA JORMA NISKASEN ARKISTOT

ikko Niskanen osti Liimattalasta Kytänsalon saaresta tontin jo 1960-luvun lopulla. Louhikkoinen tontti oli alle puolen hehtaarin kokoinen, eikä siihen aikaan saareen vienyt tuota myöhemmin kuuluisaksi tullutta siltaakaan. Hän halusi itselleen piilopirtin ja paikan missä ladata akkuja, ja suunnitella elokuvia. Kotiseuturakas kun oli, niin koki tärkeäksi, että paikka löytyi läheltä kotia ja lapsuuden maisemia. Eikä koti tontilta kaukana ollutkaan, noin viiden kilometrin päässä. Ensimmäiset rakennukset nousivat Kytänsaloon vuonna 1969. Sakari-veli ja joukko talkoolaisia pystytti paikalle monenlaista pytinkiä: ensimmäinen päärakennus sai nimekseen Käpykolo, jättipotiksi kohonneen elokuvan Käpy selän alla (1966) mukaan. Se valmistui Mikon kotitalon, Laitalan, navetan ja Uuraisilta paikalle tuoduista 1700-luvun savupirtin hirsistä. Kohta valmistui Niskavillaksi nimetty talviasuttava mökki sekä Karakolo, eli pyörivä aitta. Tontille kohosi myös paja ja rantaan savusauna. Ei mennyt kuin hetki, ja rakennuksia oli pystyssä jo seitsemän! Piilopirtti muuttui Mikon työhuoneeksi ja paikaksi, jossa hän kestisi vieraita. Mikolla alkoi kyteä ajatus

Ä KS

| 15 4

· 2 0 17

studion rakentamisesta Omat koirat purivat –elokuvan aikaan. KIANTO-ELOKUVAA varten rakennettu Turjanlinnan kulissi innoitti Mikkoa rakentamaan omaa linnaa. Perustukset tontille raivasi konginkankaalainen Kalervo Lehtonen, juuri kulissin kohdalle. – Mutta ennen kuin arvasin, Käpykolosta tuli turistikeskus. Ensimmäinen kesä oli vilkas, vieraita oli jatkuvasti. Kun halusin keskittyä ja olla rauhassa, jouduin jopa häätämään kavereita rannalta, kun he pyrkivät nousemaan maihin, toiset humalassa, (ote kirjasta Tuska ja hurmio). Oma linna alkoi nousta, nimeksi Mikko kaavaili Käpylinnaa. Se valmistui keväällä 1975. Siniseksi maalattu Sinikka ja Erik Bruunin suunnittelema linna oli 16 metriä pitkä ja kymmenen metriä leveä nelikerroksinen uljas pytinki. Käpylinnassa oli 18 huonetta jossa Mikolla käytössä 350 neliötä työskentelytilaa. Kellarikerroksen lattian alle oli kaivettu pohjat uima-altaallekin. Vaikka suunnittelijaksi saatiin taidegraafikko ja professori sanoi Mikko kuitenkin suunnittelussa viimeisen sanan. Käpylinnan viereen myöhem-

min rakennettu Talvipalatsi –nimeä kantanut 35-paikkainen majoitusrakennus oli myös Erik Bruunin käsialaa. Mikko aloitti rakentamisen poikamiehenä, mutta kun linna valmistui hän oli ukkomies. Hän meni Käpykolossa naimisiin opettaja ja radiotoimittaja Vuokko Österlundin kanssa vuonna 1974. ÄKSän Kosketuksia –haastattelussa Vuokko Niskanen muisteli näin: – Käpylinnan rakentamiseen osallistuivat sukulaiset ja vieraat, kukin oman kykynsä mukaan. Minä sain suunnitella väritystä ja lopulta Mikko taipui yönsiniseen sävyyn. Ensin rakennettiin rauhallinen mietiskelytorni talon kulmaan, järven puolelle. Toisen lasiseinäisen tornin idean Mikko toi Kiinan matkaltaan, ja tämä matkamuisto toimi isännän työhuoneena, Vuokko Niskanen muisteli. Sinistä väritystä korosti koko rakennuksen levyinen parveke, jonka pienat oli maalattu valkoiseksi. Shakkitornissa oli paanupintainen kuusenkäpyä mukaileva muoto. Julkisuuteen nousseen arvion mukaan, Käpylinna maksoi 1,3 miljoonaa markkaa. Kerrottiin myös, että Mikko alkoi projektiin ilman kustannusarviota. – Sen talon rakentaminen oli kuin

näytelmä, jota Mikko ohjasi, Vuokko luonnehti rakennusurakkaa. Vuokko Niskanen kertoi, kuinka Mikko hermostui, kun salissa kaikui. Joidenkin asiantuntija-arvioiden mukaan tämä johtui kattoparrujen väliin laitetusta tervapaperista. – Ostin pakan mustaa, pehmeää kangasta, leikkasin leveitä suikaleita ja näppäilin ne vatsallani ryömien nitojalla lankkujen väliin. Koko yö siihen meni, mutta kaiku oli kaikonnut. ”On siinä minulla akka”, se oli Mikon rakkaudentunnustus, Vuokko kertoi. Mikon ja Vuokon avioliitto alkoi rakoilla pian Käpylinnan valmistuttua ja vuonna 1976 liitto oli jo ohi. Samalla alkoi Mikolle valjeta todellisuus, ettei Käpykolosta tulekaan valtakunnan arvostamaa elokuvakeskusta. SAKARI TOIVIAINEN haastatteli kirjaansa Tuska ja Hurmio, Mikolle tärkeää Sakari-veljeä. Sakari oli mukana lukuisissa veljensä projekteissa ja oli Mikolle erittäin tärkeä tuki loppuun saakka. – Tiet ja sillat ja linnat tuli, ja se ei ollut kaikkien mieleen. Kateus oli kova. Nyt ajatellen hän teki valtavan työn täällä ja ylpeitähän siitä oli pitänyt kaikki-

MIKON MATKASSA VII: KÄPYKOLO osa 2 en olla. Tämän seutukunnan hyvää hän ajatteli. Minä olin aika katkera jo silloin, kun Mikko rakensi sitä ja näin, että toiset tekevät vain koko ajan myyräntyötä. Veljemme Esko sanoi, että kyläläisten pitäisi tukea tuollaista hullun yritystä eikä päinvastoin. Että kun yksityinen ihminen lähtee rakentamaan tuolla lailla siltaakin ja saa sen vielä aikaan – nehän on yleensä valtion hommia nämä siltatyömaat, eihän moni yhtiökään lähde sellaista tekemään. Nyt on koko saari tontitettu, on tehty tiet ja vedetty sähköt, eikä kukaan puhu siitä mitään, että silta saastuttaa kuten aiemmin väitettiin. Kaikki ovat vain hiljaa ja tyytyväisiä, Sakari lateli. Hänen mielestään konginkankaalaisten nurjamielisyys ja suoranainen painostus oli ratkaiseva syy, että Mikko joutui luopumaan Käpykolosta ja lähtemään kotiseudultaan.

Porrin kuva siirtyi pian nelikuvaiselle ”Terveisiä Käpykolosta” – kortille, jonka muissa kuvissa on filmiväkeä syömässä, etualalla Jukka Sipilä, savusauna ja isäntä itse. (kuva: Ramin kortit)

KUN KÄPYLINNA valmistui, Mikko muutti kirjansa Konginkankaalle ja hänestä tuli virallisesti konginkankaalainen. – Mutta sitten tilanne meni siihen kun meni. Sakari sanoi Mikolle, että hänen pitää lähteä muualle, jos meinaa päästä uralla eteenpäin. Vastustus oli Konginkankaalla niin kova, päättäjät ei katsoneet suopealla silmällä Mikon tekemistä, Jorma Niskanen kertoo. Mikon yksi kuuluisa lausahdus kuuluu näin: ”Tämä pitäjä on kaunainen pitäjä, ja ihmiset ovat aidosti sitä.” – Se sanoi sen hienovaraisesti, eikä osoittanut sormellaan ketään, Jorma huokaa. Sanomalehti Uusi Suomen haastattelussa 25.4.1981 Mikko kertoo Käpykolosta luopumisesta. – Minun täytyy urautua uuteen elo-

kuvaani ja unohtaa muut murheet – myös Käpykolo, niin merkittävänä kuin se lähtökohtana ja tukena onkin ollut, Mikko kertoi raskaasti. MIKKO LUOVUTTI Käpykolon isännyyden elokuussa 1981 kaavilaiselle Ihmisyyden tunnustajat –nimiselle teosofiselle yhdistykselle. Hän julkaisi päiväkäskyksi nimeämänsä tiedotteen medialle, jossa kertoi avoimesti ja suorasanaisesti pettymyksestään. – Syvästi pettyneenä yhteiskuntaamme, kulttuuri-, opetusalan ja erikoisesti elokuva- ja tv–alan päättäjiin, jotka luulivat, että pelkillä lupauksilla Käpykolon suuret asiat ratkaistaan, ilmoitan, että 15.8.1981 lähtien Käpykolo –niminen kokonaisuus siirtyy toistaiseksi hoivistani toisiin käsiin. Syynä siihen on, että sen alkuperäiselle tarkoitukselle ei löytynyt

sijaa siinä maailmassa, jota sen luoja edustaa, vaikka tarve onkin rajaton. Kun Mikko lähti Käpykolosta pois, hän poisti portin pielestä kyltin: Siedettäväkin naapuri on parempi kuin sellainen, jota on pakko sietää. Mikon 60-vuotishaastattelussa 30.1.1989 (Keskisuomalainen) hän ei peittele katkeruuttaan. – Kun katselen elämää 60-vuotiaan perspektiivistä, tuntuu, että ilman taistelua en olisi tässä. Kaikkein pienin ei ole se taistelu, jota olen käynyt kotiseutuni kanssa. Olen tehnyt monta sitkeätä paluuta Keski-Suomeen. Luulin, että siellä olisi jotain jäljellä niistä periaatteista ja siitä elämänmuodosta kuin lähtiessäni. Kiitollisuudesta kotiseutuani kohtaan rakensin Konginkankaalle Käpykolon, enne kuin aloin uskoa, ettei sille ole sijaa siellä. Konginkankaalaisten mielestä suunnitelmani olivat liian suuria, helsinkiläiset taas sanoivat sen olevan liian kaukana Etelä-Suomesta. Siltajupakka kalvoi mieltä pitkään. Kytänsalon saareen Mikon rakennuttama silta tuomittiin luvattomaksi yritykseksi. Mikko koki tämän jupakan viimeiseksi ajojahdikseen. – Kylällä velloi vääriä ja vääristeltyjä puheita siitä, että silta saastuttaisi olemassaolollaan tai sen rakennusvaiheessa, Jorma sanoo. Käpylinna oli suuri unelma, joka toteutui, mutta osoittautui lumeeksi. – Se oli enemmän kuin unelma, ensimmäisen yön vain kuljeskelin siellä ja ajattelin, miten hyvä minun on olla. Koin unohtumattomia hetkiä sen tornissa ja sen salissa. Istuessani työhuoneessani tunsin saavuttavani ihmiselämän huippuhetkiä, Mikko sanoi Keskisuomalainen haastattelussa 31.12.1989. LUOPUESSAAN unelmastaan vuonna 1981 Mikko uskoi, että hän vielä joskus palaisi Käpykolon isännäksi. Näin ei kuitenkaan koskaan tapahtunut.

Käpykolossa Mikko ideoi ja teki elokuviin käsikirjoituksia. Toimipa syrjässä oleva paikka oivallisesti myös näyttelijöiden perehdyttämiseen ja tiimihengen luomiseen. Paikka toimi myös Mikon filmiyhtiön, Käpy-Filmi Oy:n, edustustilana. Käpykolosta käsin ovat valmistuneet tunnetut elokuvat: Laulu tulipunaisesta kukasta, Kahdeksan surmanluotia, Omat koirat purivat, Pulakapina, Syksyllä kaikki on toisin ja Ajolähtö.

Lähteet: Tuska ja Hurmio, Keskisuomalainen, Uusi Suomi, Timo Enäkoski 154 · 20 17

| Ä KS

Suolahtelainen Yrjö Hokkanen oli rakentamassa Käpylinnaa yli kaksi vuotta. Hän muistaa mielenkiintoiset rakennusvaiheet tarkasti.

Käpylinnan kirjava rakennustyömaa

Yrjö Hokkanen oli rakentamassa Käpylinnaa aina perustuksista viime silaukseen saakka. Neljä kerrosta, työhuone, studio, kiinalainen pesuhuone ja salakäytäviä, siinä riitti värikästä rakennusvaihetta kerrakseen. TEKSTI JA KUVA: MARJO STEFFANSSON

rjö Hokkasen Aatto-isällä oli Näppäpuu –niminen puuverstas Laajarannan Näppämäessä. Käpy-Filmi Oy pestasi omakotitaloja urakoineet, isän ja pojan, rakennushommiin keväällä 1973. Urakka kesti hänen osaltaan reilut kaksi vuotta. Nuo vuodet ovat kirkkaana mielessä ja muistot ajalta enemmän kuin hyvät. – Se oli niin ihmeellinen rakennus rakentaa ja se oli vaikea ja erikoinen projekti. Jälkeenpäin ajateltuna hyvin työlästä mutta erittäin mielenkiintoista. Siinä sai työntää kottikärryjä sielunsa kyllyydestä, rakennusaikaan 24-vuotias, nykyään Suolahdessa asuva Yrjö Hokkanen muistelee.

linnaan rakennettiin tornit ja läpi talon mittainen parveke, ja kerroksiakin kaksi lisää. Tässä vaiheessa alettiin puhua linnasta. Mikko tuli Bruunien kanssa viikonlopuiksi Kytänsaloon ja istuimme saman pöydän ääressä ja kuuntelimme suunnitelmia. Kävelimme ulkona ja katsoimme, kuinka Erik Bruun piirsi kädellään ilmaan. Koska suunnitelmat muuttuivat lennossa, tai sitä mukaan kuin rakennusta tehtiin rakennusmiehet eivät tienneet kuin viikon etukäteen millaista pytinkiä tehdään. Bruunit eivät tehneet rakennuspiirustuksia mittakaavaan, ja niinpä rakennuksella edettiin viikonloppuna tehtyjen visioiden mukaan.

kallioon. Kävi niin, että sieltä puhkesi iso lähde ja halkaisijaltaan kymmensenttinen vesisuihku pulppusi, ja uhkasi täyttää koko perustuksen vedellä. Kalervo kaivoi nätisti perustusten laidalta ojaa järveen ja teki kallioon reitin veden kulkuväyläksi. Upotimme satamillisen viemäriputken reikään, ja betonoitiin se tiiviiksi. Siellä juoksee koko ajan lähteestä vesi Keiteleeseen. Kun uima-allasta alettiin laudoittaa, oli vettä vieläkin ja sammakot uivat altaassa jo kuin malliksi, Hokkanen nauraa. Allas valettiin ja sen päälle valepohja, jotta päästiin rakentamaan varsinaista rakennusta. Altaan päälle ja lattian yli nostettiin liikuteltava kansi.

HOKKANEN KERTOO kuinka Mikko laittoi ensimmäiset piirustukset uusiksi. Rakennuksen suunnitelleen eläkkeellä olleen arkkitehti Timosen suunnitelmat eivät olleetkaan Mikolle mieliksi. Timosella oli Siltasalmentiellä, melkein Käpykoloa vastapäätä, kesämökki. – Timonen piirsi ensin, mutta sitten suunnittelija vaihtui Suomenlinnassa asuviin taidegraafikoihin, Erik ja Sinikka Bruuniin. Timosen piirustuksissa talo oli kaksikerroksinen ja hänen suunnitelmastaan otettiin mukaan Mikon huone ja viistokatto. Bruunien ideasta Käpy-

KAIKKI PUUTAVARA sahattiin Sakari Niskasen metsistä. – Puut kelkottiin Käpykoloon sitä mukaan, kun rakentaminen edistyi. Kaikki raskas tavara ajettiin kuormaautolla jäätietä myöten, ja sulan veden aikaan Veera-laiva toimi juhtana mantereelta saareen ja takaisin. Matti Kolarilla oli kaksiakselinen Volvo, jolla tavaraa tuotiin. Kalervo Lehtonen räjäytti kallion ja kaivoi perustukset. Alakerta on rakennettu osin kallion sisään, ja mieleen juolahti ajatus uimaaltaasta. – Uima-altaalle räjäytettiin monttu

RAKENNUKSEN tarkoitus muuttui koko ajan ja visio studion rakentamisesta alkoi vahvistua. Studiot rakennettiinkin kahteen tasoon. ARElla sähkömiehenä työskennellyt Mikon veli Pekka sai ison urakan. Myös Esko Niskaselle riitti urakassa töitä. Simon poika Seppo teki putkityöt ja osin sähkötöitäkin. – Sinne vedettiin sähköputkea 10 000 metriä! Lattian allekin valettiin kolot putkille. Pekka teki töitä iltaisin ja viikonloppuisin. Hän asensi heikkovirtapuolen ja Esko teki muut sähkötyöt. Tuli äänittämöä, leikkaamoa ja muuta studion tarpeisiin.

Ä KS

| 15 4

· 2 0 17

Rehellistä talkooporukkaa tarvittiin myös. Mukana oli ainakin Imari ”Illu” Piilonen, Sulo ”Kokki” Hokkanen ja Tapani Kansa, joka asui kesän -73 Käpykolossa. – Kaksi edellä mainittua toimivat lähinnä viihdyttäjänä, mutta Tapani osallistui talkoisiin. Hän nukkui aamupäivät ja herättyään juoksi ensin lenkin ja tuli sitten kysymään, mitä voisi tehdä. Ilmari säesti maniskallaan ja Tapani lauloi ja kyllä siinä työ kävi kun oli elävää musiikkia tarjolla. Muistan, että yhtenä päivänä kärryjä oli työntämässä myös Esko Niskanen. Johonkin hän oli menossa tai jostain tulossa, kun kravatti kaulassa päätyi hommiin. Mikkokin joutui käärimään hihansa. Hänen työnään oli tuoda Veeralla lastia mantereelta saareen. – Lautta oli perässä, sillä tuotiin paikalle tavaraa kaivinkoneesta lähtien. Samaisella lautalla laskettiin kolme kilometriä Nokian merikaapelia järveen Veikonlahden rannasta Kytänsaloon, jotta saatiin sähköt saareen. Talkoissa ja töissä oli mukana Pekka, Simo ja Mikko. Mikko työllisti hommaan myös Tapani Laakkosen. Kaapeli maksoi maltaita. – Mikko oli tehnyt Nokialle mainosfilmin, joka oli niin fiksusti tehty, että siitä hyötyi koko maa. Mikko vei filmin

MIKON MATKASSA VII: KÄPYKOLO osa 2

ti parvekkeen kaiteiden mallia järveltä käsin. – Hänellä oli hyviä ideoita ja ennen kaikkea silmää. Sahasin kaiteet vannesahalla, laitoin ne nippuun ja vein saareen.

katsottavaksi rakennusmessuille Saksaan, joka poiki Suomeen töitä. Filmin nimi oli Suomi tänään tässä ja nyt. Siinä voitti kaikki, mutta eniten Suomen kansa. Mikko sai sponsoreiksi myös Lahden lasitehtaan, joka toimitti ikkunalasit sekä Tikkurilan, joka valmisti täysin uuden sävyn Käpylinnan ulkoseiniin. Käpylinnan ovet ja ikkunat sekä parvekkeen kaiteet ovat Näppäpuun valmistamat. Mikko oli bisnesmies, mutta ennen kaikkea elokuvantekijä, ei tämän päivän

miehet tee semmoisia filmejä, Hokkanen huokaa. Paanukattoa rakentamaan tuli turkulainen paanumestari. – Minä tein aluskatteen. Nousin myös tekemään torniin piikin. Oli jumalaton räntäsade, ja olin köyttänyt itseni kiinni rakenteisiin. Käsiäkin paleli aivan vietävästi. Pahvitin katon, ja seuraavana keväänä paanumestari tuli ja teki työnsä. Mikko kävi soutelemassa järvellä ja katseli linnan valmistumista ja miet-

NELJÄ KERROSTA, työhuone, kiinalainen pesuhuone ja salakäytäviä. – Ylhäälle rakennettiin palju, joka toimi pesuhuoneena. Toiseen torniin, jossa on käpyä muistuttava katto, sitä kutsuttiin pokkatorniksi. Käpylinna rakennettiin elokuvaan Omat koirat purivat rakennetun ja poltetun Turjanlinnan kulissin paikalle. Mikko toi Hokkaselle metrin mittaisen, karrelle hiiltyneen hirrenpätkän. – Olin muuraamassa alakerrassa äänittämön takkaa. Mikko sanoi, että laitetaan tämä hirsi tuohon takan suun yläpuolelle. Kysyin, että miten se saadaan pysymään koossa, kun on noin pahasti hiiltynyt. Mikolla oli vastaus valmiina: uitetaan hirsi lakassa, kyllä se siitä jähmettyy. Ja niinhän se jähmettyi ja siihen sen Mikon toiveesta muurasin. Salakäytäviä oli useita. Pisin niistä 250 metriä. Tulisijoja tehtiin useita. – Talosta pääsi 250 metriä käytävää pitkin metsään. Lehtosen Kalervo kävi sen kaivamassa jälkeenpäin, kun rakennus oli jo saatu valmiiksi. Myös talon sisältä löytyi salakäytävä: toisen kerroksen takan kupeelta, halkojen takaa lähti aukko yläkertaan Mikon kammariin ja sieltä kiinalaiseen asti. Kaikki nämä tuli ylimääräisenä. Tulisijoja oli kahdeksan: saunaa, takkoja, leivinuunia ja Mikon työhuoneessa oli pieni päältä syötettävä kamiina, kävynpolttotakka, jota Mikko kutsui myös totiveen lämmityshellaksi. Käpylinnan salin pariovet ovat peräisin Äänekosken vuonna 1968 poltetusta kirkosta. – Veistimme paksut parrut punahongasta raamiksi oven ympärille. Ovet olivat paksun maalin peitossa. Hiekkakasaan tehtiin allas, jossa ovia liuotettiin lipeävedessä, jotta maali saatiin kuorittua ovista pois.

MEDIA OLI kiinnostunut sekä Käpylinnan rakentamisesta, että Mikon yksityiselämästä. Kesällä -74 Vuokon ja Mikon häissä Yrjö näki metsässä liikettä. Hääväki oli kokoontunut Niskavillaan ja Riihipirttiin kutsuttuihin rakennuksiin. – Vuokko oli myynyt eräälle lehdelle oikeudet häihin. Huomasimme valokuvaajan kyykistelevän näreikössä ja kerroin Mikolle havainnosta. Siellä oli toisen lehden reportteri Käpylinnan työmaalla, ja eihän siellä saanut olla ketään! Mikko otti kameran kuvaajan käsistä ja uhkasi heittää sen tiiliseinään. Mikko malttoi itsensä, mutta tempaisi filmin kamerasta ulos ja polkaisi sen hietikkoon. Hän antoi paparazzille kaksi vaihtoa: joko hyppäät rannassa olevaan taksiveneeseen, tai uit mantereelle. Kuvaaja valitsi ensimmäisen vaihtoehdon, Hokkanen muistelee. KÄPYLINNAN rakentamisesta on vähänlaisesti kuvia. Tallessa on kuitenkin Moskovasta tuodulla, kahdeksanmillisellä kameralla rakentamisen aikaan kuvattu filmi. – Mikko kuvasi, kun sauna syttyi palamaan. Minä sitä sammuttelin, ja Mikko juoksi kamera kädessä mäkeä alas, ja tökkäsi varpaansa kiveen. Kynsi irtosi ja verta tuli kuin härän kurkusta. Mikko huusi, että ”älä sinä minun varpaasta välitä, vaan sammuta sitä saunaa, että minä saan kuvata!” Kamera oli hänelle elämä. Hokkasen mukaan siltajupakka olisi saanut jäädä käymättä. – Lahdenpohja oli niin matala, että siitä pääsi kesällä kulkemaan kumisaappailla yli kastumatta. Kun järvenpohjaa ruopattiin sillan alta, niin kuhakanta elpyi veden virtauksen muututtua. Sillan tulo oli vain ja ainoastaan hyvä asia. Mikko oli mies joka edisti koko Konginkangasta, mutta sitä ei silloin osattu arvostaa. Käpy-Filmi oli hyvä työantaja. – Mikko oli sydämellinen ihminen, joka käsitteli meitä kaikkia hyvin, sekä maksoi palkat ajallaan. Eikä se koskaan ollut pahalla päälläkään.

Käpykoloon rakennettiin myös tanssilava. Kuvassa lavan rakentajia: Kalervo Lehtonen (vas), Erkki Savolainen, Sakari Niskanen ja Sulo Hokkanen.

154 · 20 17

| Ä KS

ILMOITUS

Sana sinulle

Tule valoon!

ynttilänpäivä kertoo miten vanha Simeon sai kohdata Jeesuksen. Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei hän kuole ennen kuin on nähnyt Herran voidellun. Henki johdatti hänet temppeliin juuri silloin kun Jeesusta sinne tuotiin. Hän sai ottaa lapsen käsivarrelleen. Mikä ilo valtasikaan Simeonin Oletko sinä kohdannut Jeesuksen. Sinunkin elämäsi täällä maan päällä on Jumalan luoma mahtava asia. Hän loi sinut elämään yhteydessään. Sinun sisimpäsi janoaa Jumalaa. Sinäkin etsit elämän tarkoitusta, rauhaa. Syvällä sisimmässäsi on tuo kaipuu, joka odottaa täyttymystään. Elämässä saattaa olla kaikki ihan hyvin. Mutta jotain puuttuu, olennainen puuttuu, jos Jeesus puuttuu.

ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA

ILOA, VALOA TALVEEN: Raamatussa meitä kehotetaan etsimään ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan. Niin kaikki muukin siinä ohessa annetaan. Simeon odotti. Hän eli sille että saisi kohdata Jeesuksen. Ja kun hän kohtasi, hän sai kokea elämänsä täyttymyksen. Hän puhkesi puhumaan: Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä. Silmäni on nähnyt pelastuksesi. Sinulle on tässä ja nyt tarjolla tämä sama mahtava elämän mullistava asia. Saat kohdata pelastajan, Jeesuksen. Hän tuli sinua varten, että sinä löytäisit elämän, sisäisen rauhan, todellisen ilon. Jeesus on tie, totuus, elämä. Hän haluaa antaa sinulle kaikki syntisi anteeksi, rauhan sisimpääsi, hyvän elämän täällä ja iankaikkisen elämän taivaassa.

Simeon tuli Pyhän Hengen vaikutuksesta temppeliin, siellä hän kohtasi pelastajansa Jeesuksen. Tule sinäkin seurakuntaan, sanan ääreen. Avaa sydämesi, elämäsi. Niin uusi latu avautuu, valo voittaa.

Yhteiset tapahtumat

To 2.2. klo 14 Tervetuloa viettämään yhdessä Hyvänmielen iltapäivää Sumiaisten srk-kotiin. Järj. Äänekosken seurakunta, Ilona ry ja Arjentuki. La 11.2. klo 10-12 Naisten aamiainen Vanhassa Riihelässä (Äänekoivisto, Riiheläntie 64). Mirja Wacklin kertoo Vanhan Riihelän vaiheista. Naisten Pankki tutuksi ja terveisiä Naisten Pankin toiminnasta Saarijärvellä ja Espanjassa, Suvi Löytynoja ja Saarijärveltä naisten toiminnallisen piirin väkeä. HETKI RAKKAUDELLE ystävänpäivän iltana 14.2. klo 18 Äänekosken seurakuntakeskuksessa rakkaalle, rakkaudesta, rakkaudella. Mukana illassa pappi, perheneuvoja Pekka Puukko ja ajatuksia rakastavasta katseesta. Musiikkia Ala-Keiteleen musiikkiopisto Katja Kätkän johdolla. Kahvitarjoilu. Marika Närhi ja avioparitiimi. Tule yksin tai yhdessä. Puolison tai ystävän kanssa. Lämpöisesti tervetuloa! Su 19.2. klo 12-16 Talvirieha Äänemäessä. Koko perheen rinnetapahtuma, kisailua, makkaraa, lettuja. Seurakunta mukana yhteisvastuun merkeissä. Huutokaupataan yv:n hyväksi paikallisten ihmisten hyviä tekoja. Järjestäjinä paikallisia yhdistyksiä ja tahoja. Su 19.2. klo 17 Armon voima! Majataloilta Äänekosken kirkossa. Reipasta musiikkia, sanaa, rukousta, lepposaa yhdessäoloa. Lastenhoito järjestetty. Iltapala.

Lantelantie 32. Su 5.2. klo 14 SLEY:n Koiviston osaton vuosikokous ja hartaushetki Koiviston rukoushuoneella. Petri Harju. La 5.2 klo 18 Sanan- ja ylistyksen ilta Äänekosken kirkossa. Musiikissa ja sanassa Timo ja Riitta Kuutti. Tule Jumalan läsnäoloon. Tule virkistymään, voimautumaan. Ma 6.2. klo 13.30 Taaperokerho srk-keskuksessa. Ma 6.2. klo 18 Raamattupiiri Kirkon Olkkarissa, Hannu Lehmonen. Joh. 8:12-30. Ti 7.2. klo 13 Viikkomessu Kuhnamon Seniorikeskuksessa, Marika Närhi, Markku Aho. Ke 8.2. klo 9.30-11.30 Perhekerho srk-keskuksessa. To 9.2. Kirkon olkkarissa klo 9 Hyvää huomenta eläkeläismiehet, Suvi Löytynoja. Pe 10.2. klo 17.30 Naisten lähetyspiiri srk-keskuksessa. Pe 10.2. klo 18 Hietaman miestenpiiri Olavi Ruuskalla, Jokiniementie 79, Seppo Mertanen. Pe 10.2. klo 18.30 Seurat ja myyjäiset, RY Lantelantie 32. Su 12.2. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Mertanen, Janhonen. Vastaanottajana Pirjo Laulajainen. Kirkkokahvit nuorisotilassa. Su 12.2. klo 16 Seurat, RY Lantelantie 32. Ma 13.2. klo 13.30 Taaperokerho srk-keskuksessa. Ke 15.2. klo 9.30-11.30 Perhekerho srk-keskuksessa. Ke 15.2. klo 12 Hietaman kahvitupa Tuulenpuiskussa, kyläläisten kohtaamispaikka, Seppo Mertanen. Ke 15.2. klo 14.30 Hartaushetki Tukipuussa, Hannu Lehmonen. Ke 15.2. klo 18 Löytöretki Galatalaiskirjeeseen. Elämä Hengessä. Kari Valkonen. Kahvitarjoilu. Su 19.2. klo 15 Sanan voima! Raamattuopetus srk-salissa. Rovasti Heikki Hilvo. Su 19.2. klo 17 Armon voima! Majataloilta kirkossa. Reipasta musiikkia, sanaa, rukousta, lepposaa yhdessäoloa. Lastenhoito järjestetty. Iltapala. To 2.2. klo 13 Ehtoollishartaus Palvelukeskuksella, Vuojus, Janhonen.

ÄÄNEKOSKEN KIRKKOPIIRI Kirkon Olkkarissa parillisten viikkojen keskiviikkoisin klo 9-11 aamupuuro. Torstaisin klo 12-13 Torstain toivotut Kirkon Olkkarissa! Hengellisiä lauluja ja runoutta, tule kuulemaan ja toivomaan! To 2.2. klo 14 Hyvänmielen iltapäivä Sumiaisten srk-kodissa, ks. yhteiset Pe 3.2. klo 18.00 Naistenpiiri Kirkon Olkkarissa. Pe 3.2. klo 18.30 Seurat, RY Lantelantie 32. Su 5.2. Yhdessä kirkolla Kynttilänpäivänä klo 10 Perhekirkko. Yhteisvastuukeräys alkaa. Pappina Elina Tourunen, kanttori Markku Aho, diakoniatyöntekijät Katja Nuuhkarinen ja Erkki Tourunen, lastenohjaajat Leena Nurmi, Noora Parantainen ja Miia Kömi. Vastaanottajana Annette Valkama. Klo 11 lounas, vap.eht. maksu Yhteisvastuulle. Klo 12 Yv-info ja / tai askartelua. Klo 12.30 kahvit. Su 5.2. klo 14 Koko väen pyhäkoulutapahtuma, RY

Klo 10 Äänekosken seurakuntakeskuksessa YHDESSÄ KIRKOLLA klo 10 perhekirkko, klo 11 lounas, klo 12 ohjelmaa lapsille ja aikuisille: infoa ja/tai askartelua, klo 12.30 kahvit. Klo 10 Suolahden kirkossa perhekirkko. Lounas seurakuntatalossa noin klo 11. Klo 13 Konginkankaan seurakuntakodissa isovanhempien, lastenlasten, perheiden ja ihan kaikkien kirkko. Lounas seurakuntakodissa klo 12. Klo 17 Sumiaisten seurakuntakodissa ILTAKIRKKO. Info ja kirkkokahvit.

Late pastor Äänekosken seurakunta

Äänekoski: Kasperi Hannu Juhani Kovanen, Manu Tapani Jannenpoika Liimatainen, Venla Karoliina Peurala Suolahti: Leevi Eemeli Vihanninmäki, Linnea Amalia Hintikka Su 5.2. Kynttilänpäivä – Kristus, Jumalan kirkkauden säteily Ps. 48:11-15; 2. Moos. 33:18-23 ;1. Tim. 6:1316; Luuk. 2:22-33. Su 12.2. 3. sunn. ennen paastonaikaa – Ansaitsematon armo Ps. 18:2-7; 5. Moos. 7:6-8; Fil. 3:7-14; Matt. 19:27-30

tule Kynttilänpäivänä 5.2. kirkkoon!

KONGINKANKAAN KAPPELISEURAKUNTA To 2.2. klo 14 Hyvänmielen iltapäivä Sumiaisten srk-kodissa, ks. yhteiset Su 5.2. klo 12 tarjolla lounas srk-kodissa (vapaaehtoinen maksu yhteisvastuulle) ja sen jälkeen klo 13 Kynttilänpäivän perhemessu srk-kodissa. Isovanhempien, lastenlasten, perheiden ja ihan kaikkien kirkko. Toteuttajina Konginkankaan työntekijäpoppoo, Liisi Sällinen, Kömin kööri. Messussa otetaan käyttöön Marttojen tekemä kastetaulu. Ti 7.2. klo 8-10 Aamupuuro srk-kodissa. Ke 8.2. klo 9.30-11.30 Perhekerho srk-kodissa. To 9.2. klo 12. Diakonia-ja lähetyspiiri Hytösillä Riihitiellä, Löytynoja.

YHTEISVASTUUKERÄYS ALKAA!

Äänekoski:

Sinikka Annikki Miekkavaara 85 v., Pentti Armas Honkonen 85 v., Erkki Juhani Kankainen 68 v., Hannu Sakari Kauppi 64 v. Konginkangas: Sonja Irene Nikulainen 88 v., Eeva Kristiina Pasanen 54 v. Suolahti: Tuuli Tellervo Lauttala 70 v. Su 12.2. klo 17 Messu srk-kodissa. Uusien virsien iltakirkko. Vuojus, Janhonen. Ti 14.2. klo 8-10 Aamupuuro srk-kodissa. Ke 15.2. klo 9.30-11.30 Perhekerho srk-kodissa. Ke 15.2. klo 17 Neulekahvila seurakuntakodin kerhotiloissa, aiheena marmorointi. To 16.2. klo 11 Arkikirkko ja sen jälkeen ruokailu srk-kodissa. (5€/aikuiset)

SUMIAISTEN KAPPELISEURAKUNTA To 2.2. klo 14 Hyvänmielen iltapäivä srk-kodissa. Järj. Äänekosken seurakunta, Ilona ry ja Arjentuki. To 2.2. klo 17 Raamatun äärellä Kotipesässä. Pe 3.2. klo 12 Rukoushetki Kotipesässä. Su 5.2. klo 17 Iltakirkko srk-kodissa. Yhteisvastuukeräyksen info ja kirkkokahvit. Tourunen, Niskala. Kolehti Yhteisvastuukeräykselle Kirkkopalveluiden kautta. Ma 6.2. Klo 13.30 Tuku-kokoontuminen Kotipesässä. Tuku eli tunti kuukaudessa lähimmäiselle on vapaaehtoisten ryhmä. Tervetuloa mukaan! Ke 8.2. klo 9-11 perhekerho srk-kodissa. Ke 8.2. klo 18 Uusien virsien lauluilta Srk-kodissa. Mukana kirkkokuoro, Janhonen. To 9.2. klo 12 seurakuntapiiri Aira ja Martti Melalla. Mukana Aino Viitanen. Kirjurintie 18. Pe 10.2. klo 12 Rukoushetki Kotipesässä. Su 12.2. klo 13 Pulkkakirkko Saarikkaan kyläntalolla. Mäenlaskua, tandemhiihtoa, luutapalloa, makkaranpaistoa, nokipannukahvit. Kirkkohetki, musiikissa Nuorten bändi. Ma 13.2. klo 18 Naisten ilta srk-kodissa, Aino Lepänjuuri ja Hillevi Suutala. Ke 15.2. klo 9-11 perhekerho srk-kodissa. Ke 15.2. klo 12 Keskiviikkokerho srk-kodissa. Aloitamme ruokailulla (5€). Ke 15.2. klo 15 Ehtoollishartaus Sumiaiskodissa. To 16.2. klo 14 Hyvänmielen kerho Kotipesässä. To 16.2. klo 17 Raamatun äärellä Kotipesässä. Pe 17.2. klo 18-20 Kids Action-tapahtuma eskari- ja alakouluikäisille srk-kodissa.

To 2.2. klo 8-9.30 Aamupuuro srk-talossa. Vapaaehtoinen maksu lippaaseen Yhteisvastuukeräykselle. To 2.2. klo 14 Hyvänmielen iltapäivä Sumiaisten srk-kodissa, ks. yhteiset. To 2.2. klo 15 Erräät srk-talossa. Pe 3.2. klo 18 kirkon nuorisotilat: lähetyspiirissä tutustutaan lähetysjärjestöjen toimintaan. Tämän kertaisena kohteena on Suomen Lähetysseuran työ ja musiikki. Tervetuloa mukaan! Su 5.2. klo 10 Kynttilänpäivän perhekirkko. Närhi, Niskala. Su 5.2. Yhteisvastuulounas ja aloitusinfo srk-talossa messun jälkeen. Jauhelihamureke, perunamuusi, uunijuurekset, salaatit ja runebergintorttukahvit. aikuiset 10€, koululaiset 5€, yhteisvastuukerääjät ja alle kouluikäiset ilmainen lounas. Ma 6.2. klo 15 Psalmipiiri srk-talolla, psalmi 108. Ma 6.2. klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri srk-talossa. Ti 7.2. klo 9.25 Kuljetus hautausmaalle Niskasen talon edestä. Kyydin hinta edestakaisin 3,30 €. Ti 7.2. klo 10-12 Työpiiri kirkon alakerrassa. Käynti paloaseman puoleisesta päädystä. Kahvittelun lomassa tehdään käsitöitä ja kudotaan tilauksesta mattoja ja poppanoita. Valmistetaan myös myytävää myyjäisiin, joiden tuotto menee lähetystyön nimikkokohteisiin ja diakoniatyön avustustyöhön. Ke 8.2 klo 9-11 Perhekerho, pikkukirkko ja ruokailu srk-talossa. (maksut 4€/aikuinen ja 2€/yli 2v. lapsi) Ke 8.2. Keskiviikkoisin klo 12 alkaen srk-talossa kokoontuu puikkopiiri. Lankalahjoitukset tervetulleita! Ke 8.2. klo 14 Kuulonhuoltopalvelua srk-talossa, Anja paikalla. To 9.2. klo 8-9.30 Aamupuuro srk-talossa. Vapaaehtoinen maksu lippaaseen Yhteisvastuukeräykselle. To 9.2. klo 15 Erräät srk-talossa. Su 12.2. klo 10 Messu kirkossa. Saarnaa Otto Kanniainen Rauhanyhdistyksestä, Pietikäinen, Niskala. Ma 13.2. klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri srk-talossa. Ti 14.2. klo 10-12 Työpiiri kirkon alakerrassa. Ti 14.2. klo 14 Ystävänpäivän tukutapaaminen srk-talossa kaikille tukulaisille ja ystävätoiminnasta kiinnostuneille. Ke 15.2. klo 10-12 poikkeuksellisesti EI DIAKONIA VASTAANOTTOA SUOLAHDESSA. Ke 15.2 klo 9-11 Perhekerho, laululeikkejä srk-talossa. Ke 15.2. klo 12 Puikkopiiri srk-talossa. Lankalahjoitukset tervetulleita! To 16.2. klo 8-9.30 Aamupuuro srk-talossa. Vapaaehtoinen maksu lippaaseen Yhteisvastuukeräykselle. To 16.2. klo 15 Erräät srk-talossa. Pe 17.2. klo 10-17 K-kauppias tarjoaa Suosikissa vesirinkelikahvit Yhteisvastuukeräyksen merkeissä. Vapaaehtoinen maksu keräykselle.

Äänekosken seurakunnan kotisivut: SUOLAHDEN KIRKKOPIIRI

www.aanekoskenseurakunta.fi

Seurakunnan tapahtumat löydät klikkaamalla seurakunnan banneria ÄKSän nettisivuilta osoitteessa www.äks.fi

Ah jeh jeh ja onnea onkimaan Törmäsin kylällä Elmaan ja Joreen. Sisarukset ovat ikäluokkaani ja paikallisia kirjailijoita. Liimataisen Ellun stoori ykkönen ja kakkonen sekä Hallanivan kokemuksia rujoileva Rotat ovat tabuja särkevää karua tarua, joka on totta. Elämänlaidalta kaidalle polulle ponnistaneiden lapsuus ja nuoruus ovat ällin jähmettävää luettavaa ja paraatipakoista paikallishistoriaa het parhaimmillaan. Kirpparilta selviytymisoppaat löysin, mutta vielä niitä on ainakin Jorella muutamia tallella, jos ketä kiinnostaa. Muistuttivat siinä turistessa, että sisaruksista myös Kikka on kirjoittanut. Rankkaa osasi olla elämä Äänekoskella heti lapsesta alkaen, kenen kohdalle sellainen arpa kipeästi sattui. Sisarusten koulun alkaessa pula oli jo maassa hellittänyt ja porskuteltiin päin parempia päiviä, mutta tasan eivät käyneet onnenlahjat, vaikka lahjakkuutta ilmeni jo alakoulutiellä. Kun itse nuorena keplottelin jotenkuten oppia päähän ja venkoilin ihmisten kiusana sitä sun tätä änkien lopulta opiskelemaan asti, punnersivat Ellu ja Jore jokaisesta päivästä edes jonkinlaista otetta, jolla punnertaa huomiseen. Laihasti löi leiville onnen onkiminen. Puutetta, nolaamista, mitätöintiä ja pelkoa piisasi, seassa sentään jokusia ilonpisaroita. Vaikka olot Suomessa pehmenivät, arjen kovat otteet väistyivät viiveellä. Poikavuosien paikallisväkivalta väikähti mieleen Äänejärvellä uittopuuhissa, kun taas

aamusella tuksuteltiin lätykällä porukkaa ylävirralle hommiin. Kaksi venettä työmiehineen seurasi narussa kuin sorsanpojat. Olin ekaa kesää uitossa ja allasveneen apupoikana. Kippari hoiti ruotelin, joten ylöskuskuussa sain hohailla aamutureana niitä näitä linnunpäitä. Häränkurkun räjäytetyn kallion kohdalla alkoi muisti kimpoilla takavuosien tapahtumissa. Murrosiästä asti piti kauppalalla liikkua varppeillaan, sillä nyrkkiä saattoi tulla ihan milloin vaan, jos törmäsi väärään porukkaan ja joskus kaverilta kans. Syyksi riitti, että kauppalanosien pojat olivat ikään kuin sotasilla ja oli sitäkin sakkia, joka pelmuutti ketä vain käsiinsä sai. Ajan henki oli, että kun selkäänsä saaneilta kovilta jätkiltä kysyi, saitko turpaasi, täsmensivät uhmakkaina, että ei ku otin, p-kele, ja kosto eli. Jokunen kesä ennen rippikoulua simppailtiin parisen vuotta vanhemman Purun kanssa siinä kapeikon kalliolla. Heiteltiin pikkukivillä munalukkoja ja hypittiin sukkulana virtaan pimpontaittoja. Itse asiassa oli lähdetty räksänpesille. Tapana oli, että löydetyt munat tai poikaset mätkitiin hekumallisesti liiskaksi. Pikkuelukoiden, etenkin rottien ja räkättirastaiden tappovimma vallitsi, vaikka minua kyllä monesti äklötti. Pesiä ei pöseiköstä löydetty, mutta jokin kirjava tirppi hajosi tuusannuusaksi, kun Puru pamautti sitä läheltä lintuväl-

jällään. Tappokalussa oli kiikaritähtäin ja potkua potrasti. Hirren läpi sillä meni helähtämällä. Siis mokoman kanssa touhusi kaksi alaikäistä ja kutakuinkin keskellä asutusta. Ei siitä tullut ainakaan silloin meille mitään nokan koputusta. Otettiin sitten aurinkoa kalliolla, kun lehvistössä rapisi kummasti. Vilkaistiin vastarannalle ja nähtiin, kuinka venekoppelin kupeella poikasakkissa yksi veti omatekoista ilkkua uudelleen vireeseen. Melkein jokapojalla oli siihen aikaan laudanpätkästä, pyöränpumpusta ja kupariputkesta värkätty epätarkka ilmapyssy. Voima otettiin Nokian punaisesta sisuskumista leikatuista viipaleista. Huutelivat rumia ja oivallettiin, että jos tulevat virrasta yli, pitää soutaa tai juosta lujaa. Oli sakki sen verran kovamaineista. Kiepsahdettiin pois näkysältä. Puru hoksasi, että onhan meilläkin amisuunia. Huudettiin, että täältäkin pesee jos ette häivy. Nauroivat retaleet rehvakkaasti, mutta kun Puru pasautti malliksi venekoppelin läpi, kuului vain jalkapohjien lopinaa. Näkivät että reikä tuli taka- ja etuseinään ja penkassakin pöllähti.’

kuntavaaliehdokkaaksi Kotiapu

Hoitopalvelut

Toimisto avoinna ma klo 10.30 - 13.00 • Kotisairaanhoito • Henkilökohtainen apu • Omaishoitajien lomitus • Ulkoiluapu • Siivouspalvelut • Lapsiperheiden kotiapu • Sairaan lapsen hoitopalvelu • palveluseteli: Äänekoski ja Laukaa!

Lasse Hämäläinen

Oi sulomuistoja lätykän

Teuvo haluaa Sinut Hoivapalvelut

tuhinassa. Sivuventtiiliwikströmmi oli hiljainen peli. Pakoputkeen ohjattiin vettä, joten peräpäästäkin kuului vain huputusta ja lätinää. Kun masinan sammutti, se ähkäisi vielä muutaman kerran. Aina perjantaina, kun kone huokaisi laiturissa viimeisensä, kippari totesi samoin sanoin, ah jeh jeh ja vilkaisi nuorta sakkia ikään kuin pilke silmäkulmassa. Toivotti tuuria viikonlopun onnenongintaan.

Teuvo Hakkarainen tavattavissa su 5.2. klo 11-12 Äänekoskella, Citymarketin sisällä. KAHVITARJOILU! Paikalla voit myös ilmoittaa halukkuutesi Perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaaksi. Myöhemmin voit ilmoittaa halukkuutesi: Teuvo Hakkarainen, Paikallisyhdistyksen pj Jari Halttuselle, kansanedustaja topohalttunen@gmail.com, puh. 040-7791029 tai Perussuomalaisten piirin vaalipäällikkölle Pekka Katajalle, pekka.kataja@gmail.com, puh. 040-6693586. Ilmoituksen maksaja: Ps K-S piiri ry.

Varaa tehokasta ilmoitustilaa! ÄKS vie viestisi jokaiseen kotiin ja yritykseen Äänekoskella ja Uuraisilla. Painos n. 11 000 kpl

.fi

Yrittäjä, ota meihin yhteyttä:

Hyödynnä kotitalousvähennys nyt -50%

Soita p. 044-989 4939 www.maijaliisa.fi

Marjut Kinnunen p. 040 730 4234 marjut@aksa.fi Pirjo Hakkarainen p. 040 565 0941 pirjo@aksa.fi

AVOIMIEN OVIEN PÄIVÄ Pe 10.2.2017 klo 9-15 Ä Ä N E KO S K E N K AU P U N K I S A N O M AT

Tervetuloa tutustumaan elinvoimayksikköön! Äänekosken kaupungintalo Hallintokatu 4.

154 · 20 17

| Ä KS

PUBMARKUS.COM

Hyvän olon eväitä Äänekosken terveyskeskuksesta keväällä 2017 Tule, kuule ja osallistu keskusteluun alla ilmoitettuina päivinä klo 16.30! Paikka: Kokoustila 1.krs, Äänekosken Terveyskeskus, Terveyskatu 8 8.2. Palkeet joilla hengität- Asiantuntijaluento (keuhkolääkäri) 15.2. Kipuko se hallitsee? 22.2. Terveydenhuollon yhteistyökumppanit (Potilasjärjestöt, SRK, kolmassektori) 1.3. Yksityiset palveluntarjoajat esittelyvuorossa Lääkkeettömät hoidot 8.3. Sekaisin sokerista (diabeteksen ehkäisy ja hoito) 22.3. Suukko Suu 5.4. Terveys kukkarosta 19.4. Sulaa se sokeri vanhankin suussa asiaa seksuaalisuudesta 3.5. Liike on lääkettä! 17.5. Elätkö sumussa? Äänekosken terveyskeskus

ÄRJYTIE ja ISKELMÄRADIO

PE 10.2.

JIMI’S BLUES BAND

LA 11.2.

LÄÄKÄREIDEN, HOITAJIEN JA FYSIOTERAPEUTTIEN VASTAANOTOT Keskitetty ajanvaraus Äänekosken terveysasemalle ma–to klo 8–15.30 ja pe klo 8–14 , puh. 020 632 2821 PÄIVÄPOLI Äkillisten terveysongelmien arviointi ja hoito hoitajan, fysioterapeutin ja lääkärin vastaanotolla ilman ajanvarausta ma–pe klo 8–15. Jonotilanne: www.aanekoski.fi ENSIAPU Kiireellistä hoitoa tarvitseville ilman ajanvarausta joka päivä klo 8–18 Äänekosken terveysasemalla, puh. 020 632 2470. Klo 18–8 ensiapu Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä. Soita aina ennen keskussairaalan päivystykseen lähtemistä puh. 0100 84884. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPÄIVYSTYS Terveyskeskus, 2.krs ilman ajanvarausta ma–pe klo 9–11, puh. 040 738 6826 tai 020 632 2665

5€

• Äänekoski 2030 osayleiskaava. Yleispiirteinen suunnitelma kaupungin keskustaajaman ja sen lähialueiden maankäytön järjestämisestä (asuminen, elinkeinot, virkistys ym.) tavoitevuotena v. 2030. Osalla aluetta kaavaa käytetään rakennusluvan myöntämisen perusteena. • Palomäen kentän asemakaavan muutos. Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta rakentamisen sallivaksi alueeksi, jolle voidaan sijoittaa esim. uusi paloasema. ASEMAKAAVAN VOIMAANTULO Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 12.12.2016 (§ 69) Rotkolan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen. Päätös on lainvoimainen. Lisätietoja: Kaavoituspalvelut p. 020 632 2035 ja 020 632 2036

Äänekosken Moottorikerhon

Särkypäivystys ajanvarauksella arkisin ma – pe klo 8–16, puh. 020 632 2595 Äänekosken terveysaseman hammashoitolassa. Suositellaan yhteydenottoa aamupäivän aikana. Virka-ajan ulkopuolinen hammaslääkäripäivystys: Särkypäivystyksen ajanvaraus arkisin klo 16–8 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä, puh. 0100 84884.

sääntömääräinen VUOSIKOKOUS Lauantaina 25.2.2017 klo. 16.00 alkaen. Kerhotiloissa, Rautatienkatu 23. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

http://www.aanekoski.fi/palvelut/terveyspalvelut

Joka toinen torstai!

Toimittaja Milka Krogerus puh. 044 526 3400 milka@aksa.fi Sivunvalmistus Max Steffansson

Vasemmisto liikkeellä Äänekoskella lauantaina 4.2.2017 Äänekoski klo 10-13, Citymarket Suolahti klo10-13, Kahvila Päivänpaiste Sumiainen klo14-15 Konginkangas klo10-12

Tule kahville ja keskustelemaan peruspalveluista!

ParemPi Kunta -

Sinun ÄÄneKoSKi Tervetuloa

omaisten ja kehitysvammaisten parissa työskentelevien asumisen työpajaan

ke 8.2. 2017 klo 17-20 Äänekosken kaupungintalon valtuustosaliin. Illan teemana on kehittää yhdessä Äänekosken kehitysvammaisten asumisen palveluita. Illan järjestää Äänekosken kaupunki, Aspa-säätiö, Vammaisneuvosto ja KeskiSuomen kehitysvammaisten tukipiiri.

Ä Ä N E KO S K E N K AU P U N K I S A N O M AT

Ilmoitukset Myyntipäällikkö Pirjo Hakkarainen puh. 040 565 0941 pirjo@aksa.fi

Toimitus Päätoimittaja Marjo Steffansson puh. 040 841 2945 marjo@aksa.fi

Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille!

osallistu ja vaikuta, tehdään se yhdessä!

23.1.2017 Kaavoituspalvelu

SUUN TERVEYDENHUOLLON VASTAANOTOT Keskitetty ajanvaraus kiireettömään hammashoitoon ma–pe klo 8–16, puh. 020 632 2595

Myyntineuvottelija Marjut Kinnunen puh. 040 730 4234 marjut@aksa.fi

Yksityinen, sitoutumaton kaupunkilehti Äänekosken joka kotiin ja yritykseen. Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein. Äänekosken kaupungin virallinen ilmoituslehti.

Verkkosivuiltamme uudet uutiset päivittäin:

ÄKS.FI

TORIKATU 4, 44100 ÄÄNEKOSKI

5€ LA 18.2.

KAAVAEHDOTUKSIA NÄHTÄVILLÄ 27.1. – 27.2.2017 Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa (Hallintokatu 4, III krs) ja kaupungin kotisivuilla osoitteessa www.aanekoski.fi/ajankohtaista/kuulutukset. Kirjalliset muistutukset on toimitettava ennen nähtävilläoloajan päättymistä Äänekosken kaupunginhallitukselle os. PL 24, 44101 Äänekoski (sähköpostiosoite:kirjaamo@aanekoski.fi).

ÄÄNEKOSKEN TERVEYSKESKUS

5€

ma-to klo 9-13

Ilmoitusvalmistus Pipsa Seppänen ilmoitus@aksa.fi Ilmoitushinnat Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,40€/pmm Värilisä 10€/lisäväri, 30€/4-väri Seura- ja yhdistysilmoitukset 1,00€/pmm Hintoihin lisätään alv. 24% Aineistot viimeistään perjantaina klo 12.00

paino: I-PRINT OY, SEINÄJOKI

jakelu: POSTI OY

THE 69 EYS

La 4.2. Tiketti 20 € • klo 23 Sumppila • Club jatkot -04! Varaa bilepaketti 69 €/hlö/2hh Soita ja varaa 030 608 50 myynti@summassaari.fi Lanka 0,0828 e/puh + 0,032 e/min. Gsm 0,192 e/min. Sis. alv 24%.

KYLPYLÄHOTELLI - SPA HOTEL Summassaarentie 180, FI-43100 Saarijärvi Summassaarentie 180, Saarijärvi +358 (0)30 6085 100 • fax +358 (0)30 6085 200 www.summassaari.ﬁ

Palvelutorilta

Pappilan Lihaisa kaalikääryle tai Ruustinnan kasvikääryle

Tässä sinulle poimimiamme esimerkkejä

Suomalainen

Paistopisteestä

099

450

349

549

298

kpl

Fazer Omar-munkki 100 g (9,90/kg)

Lounashetki Salaatit 210–315 g (12,63–18,95/kg)

Jyväbroiler Broileri kokonainen, yrttipippurimaustettu, n. 1,3 kg

smarket.aanekoski

Apetit Tuorekset Aasia Wok ja Thai Wok 200 g (9,75/kg)

Snellman Sika-nautajauheliha 23 % 740 g (4,65/kg)

Vaasan Viipaleet 500–520 g (1,98–1,90/kg)

Korpela Savusaunakinkku 500 g (10,98/kg)

Valio Profeel Proteiinirahkat 150–175 g (5,26–6,13/kg)

Valio Arki-juustoviipaleet 400–500 g (5,96–7,45/kg)

Keräkaali 1-lk, Suomi

S-market Äänekoski Matkakatu 2, 44100 Äänekoski ma–la 7–22 su 10–22