Äänekosken Maanpuolustusnaiset ry by ÄKS-lehti

ÄÄNESEUDUN MAANPUOLUSTUSNAISET RY

Tervehdys Maanpuolustusnaisilta!

äneseudun Maanpuolustusnaiset ry on Maanpuolustusnaisten liitto ry:n Keski-Suomen piirin jäsenyhdistys. Jäsenmäärämme on kasvanut vuosi vuodelta, ja vuoden 2019 alussa yhdistykseemme kuului 57 eri-ikäistä jäsentä. Yhdistyksemme jäseneksi pääsee 18 vuotta täyttänyt isänmaallinen ja maanpuolustustyöstä kiinnostunut henkilö, jonka yhdistyksen hallitus hyväksyy. Yhdistyksemme tavoitteena on lisätä naisten maanpuolustustahtoa, kouluttaa jäseniä sekä tiedollisesti että taidollisesti, vahvistaa naisten henkistä ja fyysistä kuntoa sekä kannustaa naisia kouluttautumaan arjen häiriötilanteisiin ja poikkeusolojen tehtäviin. Toiminta yhdistyksessämme on monipuolista: Jäsenillämme on mahdollisuus osallistua mm. erilaisille Maan-

KOTISEUTUSÄHKÖ Aina edulliset määräaikaiset sähkösopimukset www.aanekoskenenergia.fi

Ä KS

| 228

· 2 01 9

puolustuskoulutusyhdistyksen kursseille sekä Naisten valmiusliiton järjestämiin Nasta-harjoituksiin. Tulevana vuonna Jyväskylän varuskunnassa järjestetäänkin Vinka 2020 -harjoitus, ja yhdistyksestämme osallistutaan harjoituksiin sekä kurssilaisina, että toimijoina. Ampumaharrastus on vilkasta yhdistyksessämme. Useat jäsenemme osallistuvat maapohjahallilla järjestettäviin ammuntailtoihin ja -kilpailuihin. Olemme osallistuneet erilaisille vapaaehtoisen pelastuspalvelun etsintäkursseille ja harjoitelleet etsintää yhdistyksessämme. Yhdistyksessämme olemme myös nimenneet Vapepa-vastaavan. Useampana vuonna olemme osallistuneet Keski-Suomen maanpuolustusjuhlaan kantaen piirimme lippua järjestöjen lippulinnassa ja esitelleet yh-

distyksemme toimintaa maanpuolustusjärjestöjen toiminnanesittelypisteessä. Myös jouluaattona Äänekosken sankarihaudalla järjestettävä jouluaaton kunniavartio sankarivainajien muistolle ja veteraanien kunniaksi kuuluu osana yhdistyksen aatteellista toimintaa. Varainhankintaa suoritetaan yhdistyksessä myymällä arpoja ja pitämällä kahvikioskia eri tapahtumissa pitkin vuotta eri paikkakunnilla. Näissä tapahtumissa on myös hyvä esitellä toimintaamme ja suorittaa jäsenhankintaa. On järjestetty myös erilaisia juhla-, koulutus- ja esitelmätilaisuuksia eri teemoilla. Tuleva vuosi onkin yhdistyksessänne juhlavuosi, juurethan pohjautuvat 1960-luvulle. (12.10.1960 pidettiin Äänekoskella ensimmäinen naisjärjestön perustamiskokous). Vuoden 2020 alussa aloitammekin vuosijuhlien järjestelyt.

Yhdistyksemme tapahtumiin voi tutustua Ääneseudun maanpuolustusjärjestöt -nettisivuilla www.aaneres.net. Olemme myös Facebookissa nimellä Ääneseudun maanpuolustusnaiset. Käyhän kurkkaamassa.

Tarja Maukonen puheenjohtaja

Hyvää Itsenäisyyspäivää! Maanpuolustusnaisten tärkeää toimintaa tukien

Leila Lindell Pidetään yhteyttä! leila.lindell@aanekoski.ﬁ 040 356 5899

Puh. 050 338 1778 13 Kauppatie 1, Konginkangas

ÄÄNESEUDUN MAANPUOLUSTUSNAISET RY

Tulevat tapahtumat Tapahtumia suunnitellaan lisää järjestäytymiskokouksessa tammikuussa 2020. 28.11.2019 80 vuotta talvisodan syttymisestä -luento Äänekosken lukiolla. Klo 14 alkava tilaisuus on tarkoitettu oppilaille ja klo 18 suurelle yleisölle. Lukion kanssa on sovittu, että oppilaiden tilaisuuteen voivat tulla ne kiinnostuneet, jotka eivät esteen takia pääse iltatilaisuuteen. Luennoitsijana on majuri evp. Jukka-Pekka Karjalainen (sihteeri, Konneveden Sotaveteraanit ry). Yhteistyössä Ääneseudun Maanpuolustusjärjestöt ja veteraanijärjestöt. 6.12.2019 Äänekosken kaupunki, seurakunta ja maanpuolustusjärjestöt järjestävät perinteisen seppeleenlaskutilaisuuden itsenäisyyspäivänä Sankarivainajien muistopatsaalla. osallistutaan myös itsenäisyyspäivän juhlaan Äänekosken kaupungintalolla. 24.12.2020 Jouluaaton kunniavartio sankarivainajien muistopatsaalla. helmi/maaliskuu 2020 Lottaperinneilta/Lottalaulajaiset 4.4.2020 Maanpuolustusnaisten liiton kevätkokous Tampereella 24 – 26.4.2020 Naisten valmiusliiton NASTA harjoitukset Savotar, Vekarajärvi 16. – 17.5.2020 Maanpuolustusnaisten liiton Hiisi-Jotos Lohjalla kesäkuussa Biotalous- ja juustopäivät Äänekoskella kesällä 2020 Wanhan ajan iltamat 15.8.2020 Maanpuolustusjuhla Joutsassa 28 – 30.8.2020 Naisten valmiusliiton NASTA harjoitusVinka Tikkakoski Jyväskylä. Tähän tapahtumaan osallistutaan kurssilaisina, kouluttajina ja erilaisina toimijoina. lokakuussa 2020 maanpuolustusjärjestöjen yhteiset vuosijuhlat. Naisjärjestöllä 60 vuotta toimintaa Äänekoskella.

Hallitus Puheenjohtaja Tarja Maukonen tarjas.maukonen@gmail.com p. 050 5953 298 varapuheenjohtaja Irja Elo sihteeri Mari Turtinen taloudenhoitaja Sisko Jaakkola. Hallituksen jäsenet Irene Aaltonen, Maarit Minkkinen, Maiju Minkkinen, Kati Somiska, Marika Silvasti ja Piia Wikstrand

Tule mukaan toimintaan Yhdistyksemme tavoitteena on maanpuolustusvalmiutta edistävä toiminta. Se pitää sisällään antoisaa yhdessäoloa kaikenikäisten naisten kesken tehden retkiä, kunto- ja liikuntatapahtumia, kokouksia ja ajankohtaisia esitelmä- ja juhlatilaisuuksia. Maanpuolustusnaisten liiton tavoitteena on lisätä yhdistyksissä arjen turvallisuuteen tähtäävää koulutusta. Yhdistyksemme pitää tärkeänä kunnioittaa veteraaneja ja lottia. Veteraanien perinteen siirtäminen tuleville sukupolville on yhdistyksessä tärkeässä asemassa. Teemme yhteistyötä Ääneseudun Reserviupseerien ja Ääneseudun Reserviläisten kanssa. Useat yhdistyksen Maanpuolustusnaiset ovat aktiivisesti mukana Naisten valmiusliiton, Ääneseudun ampumatoimikunnan, vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa kurssilaisina, kouluttajina ja kurssien johtajina. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi päästä 18 vuotta täyttänyt maanpuolustustyöstä kiinnostunut henkilö, jonka jäsenyyden yhdistyksen hallitus hyväksyy. Jäsenmaksua vastaan jäsen saa Keski-Suomen maanpuolustaja -lehden, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa, Maanpuolustusnaisten liiton oman Topakka-lehden kerran vuodessa, yhdistyksen omat tiedotteet ja vapaan osallistumisen toimintaan. Yhdistyksemme tapahtumiin voi tutustua Ääneseudun maanpuolustusjärjestöt -nettisivuilla osoitteessa www.aaneres.net. Olemme myös Facebookissa nimellä Ääneseudun maanpuolustusnaiset.

EDULLINEN LOUNAS ark. klo 11-12.30

KAHVIOPALVELUT ark. klo 8.30-14.30 PITOPALVELU p. 020 632 2028

www.kulkurinkuu.fi

Kaupungintalon kahvio

Kotakennääntie 32 Äänekoski puh. (014) 520 773 0400 647 254 SOPIMUSSIIVOUKSET • SUURSIIVOUKSET

1453, Äänekoski · p. 014 523 605 · kodinkalusteet.fi Teollisuuskatu

• toimistot • liike- ja teollisuustilat • ravintolat • yksityisasunnot • painehuuhtelukonevuokraus

• rakennussiivoukset • loppusiivoukset • muutto- ja kotisiivoukset • TALONMIES- JA KIINTEISTÖHOITOPALVELUT

www.aj-tools.fi

AIKASI ARVOINEN KAUPPA MA–LA 8–22, SU 10–22 Työskintie 3, puh. 010 538 2500 2 2 8 · 2 019 Tehdään hyvää. Yhdessä.

kauppiaasi

Mika Lankinen

| Ä KS

ÄÄNESEUDUN MAANPUOLUSTUSNAISET RY

Itseään haastamassa Maanpuolustusnaisten nuoret jäsenet saavat energiaa ja uusia taitoja tapahtumista ja harjoituksista.

aisten maanpuolustusjärjestöihin ei kuulu pelkästään sotaleskiä tai rintamalottia, vaan jäsenten kirjo on laaja. Maarit Minkkinen, Paula Kinnunen ja Maiju Minkkinen ovat Ääneseudun Maanpuolustusnaisten aktiiviporukan nuorimmasta päästä. Naisten mielestä maanpuolustusetuliitettä ei kannata säikähtää: toimin-

ta perustuu rauhanaatteeseen ja itsensä kehittämiseen. – Kyllä Jotos-vaelluksella kaikki patrioottimeininki unohtuu. Siellä saattaa olla tehtävänä kutoa villasukka vaelluksen aikana, tai tunnistaa eläimiä ja kasveja luonnosta, kolmikko kertoo. Mukaan maanpuolustustoimintaan voi päästä kuka tahansa. Armeijaa ei

tarvitse olla käytynä, eikä vanhempienkaan kapiaistaustaa tarkisteta. Naiset toivovat, että toimintaan tulisi mukaan ihmisiä, joilla on uusia ideoita ja rohkeutta myös toteuttaa niitä. – Jotos on hyvä sisäänheittäjä, sieltä mekin olemme innostuneet mukaan. Kannattaa tulla kokeilemaan ainakin kerran, Maarit Minkkinen kannustaa.

Harrastus kantaa usein vuosikymmenten yli. Maarit kertoo, kuinka Nasta-harjoituksissa seitsemänkymppinen nainen suoritti tehtäviä muiden mukana. – Hän yöpyi metsässä koko viikonlopun ja kahlasi vesistönylityksessä iästä huolimatta. Siinä on tavoitetta! Maiju Minkkinen kertoo, että harjoitukset ja tapahtumat saavat haastamaan itseään. – On hienoa päästää irti arjesta ja viettää aikaa ystävien ja uusien tuttavien kanssa. Uusien taitojen oppiminen on myös osa kokemusta, Maiju toteaa. Ääneseudun Maanpuolustusnaiset ovat olleet mukana sotainvalidikeräyksessä ja joulun kunniavartioissa sekä järjestäneet veteraanien puolisoille hemmottelupäivän. Veteraanien ja lottien arvostus on tärkeä osa maanpuolustusaatetta. – Minusta itsenäisyyspäivä on isompi juhlan aihe kuin joulu. Harmittaa, että omat isovanhemmat ovat jo menneet; olisi hienoa vielä päästä viettämään aikaa heidän kanssaan, Paula Kinnunen tuumii. Samoilla linjoilla on myös Maiju Minkkinen. – Kyllä itsenäisyys otetaan liian usein itsestäänselvyytenä. Sitä ja veteraanien panosta maallemme pitäisi muistaa kunnioittaa enemmän.

WilliMinkit Jotoksilla

Maanpuolustusnaisten symbolina pellavankukka ”Suomen maaperästä kohoava pellavankukka symboavaa ”kotokutoista” maanpuolustustahtoaan ja -työtään, joista on mittavat näytöt niin menneiltä vuosilta kuin nykyajaltakin” – Maanpuolustusnaisten liitto 2015

Satapäinen naisporukka kokoontuu aina toukokuussa jossain päin Suomea järjestettävää naisten valtakunnalliseen maastovaellukseen eli Jotokseen. Ilmassa on odotusta, jännitystä ja iloisia jälleennäkemisiä, sillä suurin osa porukasta on kiertänyt joukkueineen jo useiden vuosien ajan. Niin myös me, WilliMinkit. Osallistuimme ensimmäiseen Jotokseemme vuonna 2010 Sumiaisissa. Sen järjestivät KeskiSuomen maanpuolustusjärjestöt yhteistyössä, mukana myös Ääneseudun maanpuolustusnaiset ja Äänekosken reserviupseerit. Ja kerta riitti – olimme myytyjä! Yöpyminen puolijoukkueteltassa luonnon helmassa ja erilaisten tehtävien ja pulmien ratkominen joukkueena oli huikea kokemus, puhumattakaan mahtavasta yhteishengestä, joka huokui koko Jotoksen ajan niin järjestäjien kuin osallistujienkin taholta.

Teollisuuskatu 7, 44150 Äänekoski

Jotos-tapahtuma on tulossa muutaman vuoden päästä myös tänne Keski-Suomeen, jolloin yhdistyksemme osallistuu järjestämisvastuullisena yhdessä muiden Keski-Suomen yhdistyksien kanssa.

Mikä Jotos? Jotokseen voivat osallistua kaikki yli 15-vuotiaat naiset. Joukkueessa voi olla 3–5 henkilöä. Jotos kestää kaksi päivää ja kuljettava matka on noin 10–15 kilometriä per päivä. Tehtäviä on laidasta laitaan: tietovisarasteista palikkatesteihin ja aina ampumiseen ja fyysisiin tehtäviin saakka. Mitä milloinkin järjestävä taho on keksinyt, mutta yksi asia on varma… Nimittäin se, että hauskaa on ja tekemistä piisaa. Tervetuloa mukaan Jotostelemaan! Maarit Minkkinen

Kauppakatu 10, Äänekoski · Puh. (014) 522 076 aanekoski@pajunkukka.fi

Nyt on kotimattojen pesuaika Soita ja tilaa nouto numerosta Ä KS | 2 2 8 · 2 01 9 0500 655 252 Pekka Lehto (ark. klo 9-16)

Sydämellinen kiitos

liitteessämme ilmoittaneille tuestanne!

Sisko Jaakkola (os. Kärkkäinen)

Elämästä nautiskelija

Teksti: Riina Nygrén Kuvat: Max Steffansson

Maanpuolustusaate on vahvana Sisko Jaakkolan sydämessä. Järjestötoiminta tuo arkeen kohtaamisia ja pienet lastenlapset luovat uskoa tulevaisuuteen.

isko Jaakkolan tarina alkaa oikeastaan jo ennen hänen syntymäänsä. 30-luvun lama oli vienyt Siskon isänisältä kaiken kotitaloa myöten, ja sitten vielä syttyi sota. – Mamma joutui myymään vihkisormuksensa ostaakseen neulekoneen, jolla sai lisätienestiä pientilallisen elämään. Isäkin joutui menemään vieraaseen työhön. Äitini on syntynyt Kanadassa, mutta perhe muutti sitten takaisin Suomeen. Hän oli aikaansa seuraava ihminen, ja kuului Savonlinnan kaupunginvaltuustoonkin, Sisko kertoo juuristaan. Pientilan arki 50-luvulla oli jokseenkin idyllistä. Pihassa oli kasvimaa ja marjapensaita, sisällä äiti kuunteli musiikkia ja teki käsitöitä. Uusi kotitalo rakennettiin 1968, ja sitä ympäröi äidin visioima kaunis pihamaa ruusupensaineen. Sisko sisaruksineen kasvoi myös kirjojen ympäröimänä. – Äiti rakasti kaikkea kaunista, etenkin musiikkia. Hän totesi joskus, että jos musiikkia ei olisi, ei hän voisi täällä elää. Kun vanhempi sisareni lähetettiin oppikouluun, äiti sanoi punninneensa asiaa niin, että minä pärjään joka tapauksessa. Opiskelin myöhemmin yksityisesti, ja kaikilla meillä neljällä on asiat menneet hyvin. TÄYSI-IKÄISYYDEN kynnyksellä Sisko kävi emäntäkoulun ja päätyi töihin omalle kylälle. Hoviksi kutsuttua kartanoa isännöivät agronomimies sairaanhoitajavaimoineen, ja Sisko palkattiin hoitamaan taloutta. – Se oli sellainen iso vanhanajan tila, jossa oli vierasta väkeä töissä. Hoidin lapsia, tein ruokaa ja huolehdin taloudesta muutenkin. Kun minua kysyttiin sinne töihin, läksin mukaan sillä mielin että olen siinä vain vähän aikaa ja hakeudun sitten muualle. Olinkin siinä neljä ja puoli vuotta ennen kuin läksin Kuopioon käsi- ja taideteollisuuskouluun. Kahden ensimmäisen kouluvuoden jälkeen järjestettiin uudet pääsykokeet, joissa Sisko haki tuotesuunnittelulinjalle. Häntä ei kuitenkaan valittu suuresta hakijajoukosta. – Elämänkumppanini tuli silloin tänne Äänekoskelle töihin ja sitä myötä muutimme. Olin Kuopiossa tehnyt tavaratalossa töitä, ja sieltä neuvottiin, että lähde tavoittelemaan tavarataloemännän paikkaa jostakin. Kävelin Jyväskylässä ja totesin että ahaa, tässä on joku Tyynelä. Minut vastaanottanut rouva kysyi, että mistä tulen ja kerroin että Kuo-

piosta tästä ja tästä koulusta. Hän soitti ompelimoon, että tässä olisi tämmöinen mukavan näköinen tyttö, tarviitteko työ apua siellä. Ja niin pääsin Tyynelän ompelimoon töihin. ELETTIIN aikaa, jolloin ei ollut nykyisenkaltaisia itsepalvelutavarataloja. Tyynelä oli aikanaan Jyväskylän suurin ja kaunein tavaratalo, joka työllisti yli 120 henkeä. – Joka osastolla ja pisteessä oli omat myyjät, ja sieltä sai kaikkea mitä kuvitella saattaa. Ompelimossa ollessani opiskelin konsulentiksi, ja valmistuttuani aloin tehdä tuote-esittelyjä eri osastoilla. Tein myös tavaratalokuulutuksia, Sisko kertoo. Kun Siskon lapset Liisa ja Panu syntyivät, alkoivat työmatkat Jyväskylään käydä hankaliksi. Lasten päivähoito- ja aikuisten työvuorojen yhteensovittaminen ei ollut helppoa, joten Sisko päätti vaihtaa työpaikkaa. – Huonekalu Räisänen ilmoitti silloin tarvitsevansa myyjää, ja pääsin sinne. Tykkäsin siitä työstä kyllä, siinä oltiin asiakkaan kanssa rauhassa ja katsottiin juuri sopivaa kalustetta. Olin siellä aika pitkään, kunnes vaihdoin kirjakauppaan. Se yritys meni konkurssiin 90-luvun alun lamassa, mutta en ehtinyt olla kotona kuin pari kuukautta ennen kuin Kirjakumpu aloitti ja pääsin sinne myyjäksi. Yhteensä kirjakaupassa olin parikymmentä vuotta, Sisko laskee. Kirjakaupan arki oli vaihtelevaa. Eri sesongit ja niihin valmistautuminen, koulujen materiaalitilaukset ja uutuuskirjojen esittely rytmittivät vuodenkiertoa. – Asiakaspalvelu on sellainen juttu, josta olen aina tykännyt ja jota on ollut ihana tehdä, Sisko toteaa. JOSSAIN kohtaa tiet puolison kanssa erosivat. Rakkaus astui Siskon polulle uudelleen, kun hän tapasi Harrin, ja nyt pariskunta on ollut naimisissa jo 27 vuotta. Harrilla on kaksi tytärtä, joista toinen asuu Helsingissä ja toinen Ylöjärvellä. – Me olemme asuneet alusta saakka tässä Tapionkadun talossa, ja lapset ovat lähteneet täältä maailmalle. Nyt syksyllä aloimme tehdä muuttoa keskustaan pienempään asuntoon. Tässä talossa on niin paljon muistoja, että muuttoa on venytetty ja venytetty. Lähtö on haikeaa, mutta olen ottanut muistoksi paljon valokuvia. Raskainta oli, kun ruokailuhuoneen kalusteet vietiin pois, mutta en minä nii-

tä enää ikävöi. Taloon on mahtunut elämää ja vieraita. Lapsenlapsetkin ovat lattioita tallanneet: Liisalla ja Panulla on kaksi lasta kummallakin ja Harrin toisella tyttärellä yksi. Oman perheen lisäksi lisäksi Sisko ja Harri ovat järjestäneet illanistujaisia ja juhlia ystävilleen. Monen ruokalajin tilaisuudet ovat molemmille harrastus, melkeinpä intohimo. – Olemme molemmat herkuttelijoita, ja etenkin Harri tykkää ostaa torimyyjiltä itse tuotettuja erikoisuuksia. Ruoan hankkiminen on osa kokonaisuutta: meillä on esimerkiksi blinimätijuhla, jolloin pannaan tarjolle muikunmätiä. Ruoka ja siihen liittyvä kulttuuri kiinnostavat, ja tapa on siirtynyt lapsillemekin. Katetaan kauniisti, ollaan puettuna juhlaan, syödään monta ruokalajia ja seurustellaan, Sisko kuvailee. Into ja kiinnostus vanhan ajan kulttuuriin on syntynyt paitsi kotikasvatuksesta, myös emäntäkoulun opeista ja ”hovin” tavoista. MAANPUOLUSTUSNAISTEN toimintaan Sisko päätyi Reserviupseereihin kuuluvan Harrin kautta. Kirjakaupalla vierailleet yhdistysaktiivit houkuttelivat Siskon mukaan, eikä päätöstä ole tarvinnut katua. – Järjestötoiminta antaa jatkuvaa tekemistä arkeen. Ihmiset alkavat olla jo tuttuja, ja kokouksissa pääsee vaihtamaan kuulumisia. Toimintaa suunnitellaan koko ajan eteenpäin, nyt jo tiedetään että esimerkiksi vanhan ajan iltamat järjestetään myös ensi vuonna. Jos ei tätä olisi niin pitäisi varmaan olla joku muu harrastus. Tässä on saanut tutustua aivan ihaniin ihmisiin, Sisko kiittelee. Maanpuolustusaate on niinikään tärkeä. Itsenäisyyden merkitys ja veteraanien arvostus ovat Siskolle sydämenasioita, joista puhuminen liikuttaa kyyneliin saakka. – Kaikkein vaikuttavin kokemus oli valtakunnallinen paraati Jyväskylässä. Nykyisin Maanpuolustusnaiset marssivat muiden mukana, viimeisenä valkoiset huivit kaulassa. Jo se, kun harjoittelimme marssimista ja lipunkantoa, oli hienoa, mutta kun oikeasti pääsimme paraatiin – panssarit tulivat perässämme, oli ilmavoimien ylilento ja kaikkea… Sinne pääseminen oli aivan upea kokemus.

Harrin isä oli usean ansioristin sotilas, ja vaikkei tämä itse kertonutkaan sotatarinoita, Harri on selvittänyt niitä jälkikäteen pöytäkirjoista. Kuvasto on jälkipolville tuttua: lapsenkasvoiset pojat konekiväärin vierellä. Merkitys muuttuu, kun kuvassa seisoo joku läheinen. Siksi maanpuolustusaate on Siskolle ja Harrille tärkeä. – Silloin ei vielä tiedetty, miten meille käy. Rintamalla pelättiin, että tulemme miehitetyksi tai kuolemme tänne. Näiden nuorten miesten aikuisiästä viisi ensimmäistä vuotta meni tuolla, sitä ei saa tapahtua uudelleen, Harri ja Sisko pohtivat. Lähestyvä itsenäisyyspäivä nostaa arvostuksen pintaan. Kun maailmalla tapahtuu kaikenlaista, ei oman maan itsenäisyys tunnu enää itsestäänselvältä. – Joskus kun morkataan, että Suomessa on näin ja näin huonosti asiat, kannattaa muistaa, että saamme kuitenkin olla ja liikkua täällä vapaasti. Meillä on oma presidentti ja eduskunta, jotka päättävät asioistamme. Maailmalla suomalaisiin luotetaan työntekijöinä, yhteistyökumppaneina ja poliitikkoina, Sisko muistuttaa. VAPAA-AIKAA riittää järjestötoiminnan ohella myös muihin harrastuksiin: esimerkiksi tanssi on kuulunut elämään pitkään. Savonlinnan Haukiveden rannalla on myös mökki, missä käydään säännöllisesti ympäri vuoden. Lastenkin perheet vierailevat siellä mielellään. – Viimeksi kun pienimmät tulivat mökille, Harri suunnitteli jo etukäteen mitä kaikkea heidän kanssaan tehdään: ainakin tikkupullaa nuotiolla ja muikun kalastusta. Oli hienoa nähdä, miten innolla he auttoivat verkkojen kanssa ja seikkailivat järviluonnossa, Sisko kertoo. Liisa perheineen asuu Helsingissä, Panun poppoo muutti juuri pariksi vuodeksi Tukholmaan. Isovanhemmatkin saavat kielikylvyn, kun lastenlapsilla on hallussa myös toinen kotimainen. – Välillä menee muutama kuukausi, ettemme näe ollenkaan, ja silloin ikävä on kova. Emme ole vielä viitsineet änkeä Tukholmaan kylään, kun vieraita on käynyt siellä jo niin paljon. Jouluksi Panun perhe matkustaa mökille, ja vietämme yhteiset pyhät siellä, Sisko Jaakkola iloitsee.

JUHLIEN ja paraatien ohella myös itsenäisyyden hinta on kirkkaana mielessä.

2 2 8 · 2 019

| Ä KS

Sisko Jaakkola (os. Kärkkäinen) s. 31.12.1952 Rantasalmella Ahvensalmen kylässä Viiden lapsen isoäiti Ääneseudun Maanpuolustusnaisten taloudenhoitaja

rakastaa: perhettä inhoaa: kaaosta henkilö: puoliso paikka: Äänekoski eläin: pieni koira ruoka: kala juoma: valkoviini musiikki: viihdemusiikki elokuva: Kielletyt leikit (1952) kirja: Ulla-Lena Lundberg – Jää motto: Ota toiset huomioon.

ÄÄNESEUDUN MAANPUOLUSTUSNAISET RY

Kunniavartiossa sankarivainajien muistopatsaalla seppeleenlaskutilaisuudessa.

Ammunnanharrastepäivä Jouhtisvuoren ampumaradalla

Ääneseudun maanpuolustusnaisten historiaa Tämä kirjoitus perustuu Reserviupseerikerhon naisjaoston ja Reservin aliupseerien naisjaoston pöytäkirjamerkintöihin ja muihin asiapapereihin. Tekstissä on käytetty näistä suoria lainauksia.

änekosken Reservinupseerikerhon Naisjaoston toiminnan alku: Äänekosken Reserviupseerikerho kaipasi toimintansa tueksi naisjaoston. Tätä edistääkseen Reserviupseerit järjestivät vaimoilleen juhlan hotelli Hirven yläkabinetissa Äänekoskella vuonna 1960, jossa puheenjohtaja Einari Lavonen piti naisille puheen: ” Arvoisat res. upseerien rouvat. Hyvin monet Teistä olivat jo ennen sotia ja varsinkin sotiemme aikana aktiivisesti mukana vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä tai sitten todellisessa sellaisessa. Viimeisen sodan lopputulos vei Teiltä tuon mahdollisuuden. Nyt on herännyt tai onhan se jo tapahtunut paljon aikaisemminkin, kerhon kokouksissa ajatus, miksi ette voisi nytkin olla muka-

na tuossa Teille kesken jääneessä työssä ja meidän miesten rinnalla taaskin. Onhan kaikissa suurissa ja keskisuurissa joihin meidänkin kerho nyt luetaan toiminut vuosikausia naisjaosto omine toimintamuotoineen. Miksi täällä Äänekoskella oltaisiin huonompia kuin muualla. Minä uskon, ettei kukaan kerhon jäsenistä tarkoita Teitä työjuhdiksi, vaan todella rinnallamme toimimaan silla tavoin kuin se Teille naisina on ominaista. Kerhon kantaa tässä asiassa ei enää tarvitse kysyä, mutta kylläkin Teidän arvoisat naiset. ” Illan kuluessa valittiin läsnä olleista vaimoista kuusi, jotka lupautuivat kutsumaan koolle kaikki äänekoskelaiset reserviupseerien vaimot naisjaoston perustavaan kokoukseen tulevana syksynä. Ensimmäinen perustava kokous pidet-

tiin 12.10.1960 Äänekosken yhteistalolla. Läsnä oli 24 henkeä ja puheenjohtajaksi valittiin rouva Terttu Lavonen. Kokouksessa päätettiin jatkaa kokoontumista kuukausittain naisten kodeissa.

naisjaoston toiminta oli vilkasta ja he lahjoittivat paljon tavaraa Äänekosken Reserviupseerikerholle, olivathan heidän puolisonsa tuon kerhon jäseniä.

”Toiminta pyörähti vilkkaasti käyntiin ja ensimmäisenä tavoitteena oli lahjoittaa Äänekosken Reserviupseerikerholle lippu sen 20-vuotisjuhlassa viiden vuoden kuluttua.

Äänekosken seudun Reservin aliupseerien naisjaoston alkutaival: Lainauksia Äänekosken seudun Reservin aliupseerien naisjaoston pöytäkirjoista: ” Äänekosken seudun Res. Aliupseerit Naisjaoston perustavasta kokouksesta 12.4.1970.

Olimme onnellisia, kuin 27.3 1965 Reserviupseerikerhon 20v juhlien yhteydessä saatoimme luovuttaa kerholle sen kauan kaipaaman lipun ja saimme lyödä ensimmäiset naulat uuteen lippuun.” Äänekosken Reserviupseerikerhon

Perustamiskokouksessa piirin Res. aliupseerien edustaja kertoi pääpiirteittäin naisosastojen toiminnasta ja aatteellisesta pohjasta sekä Terttu Lavonen kertoi Äänekosken Res. upseerinaisten toiminnasta.

Ensimmäinen tavoite: lippu

www.avera.fi

- Vaihde 020 632 2870 180 ammattilaisen voimin!

Kiinteistöjen hoito ja huolto

Aluekunnossapito 18

Turvapalvelut

Puhtauspalvelut

Tekniset palvelut

isännöinti

Paikallista & tuttua

ISANNOINTIA Palveluksessasi Koskikeskuksessa

Avera Isännöinti • Vaihde 0400 152 222 • avera@aanekoski.fi Koskikeskus, Kauppakatu 11, 44100 Äänekoski 2 2 8 · 2 019 | Ä KS

ÄÄNESEUDUN MAANPUOLUSTUSNAISET RY Vapepan etsintäharjoitus Äänekoskella.

Wilma -markkinat Viitasaarella, yhteistyötä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa

Ylentämis- ja palkitsemistilaisuus Jyväskylässä.

Kokouksessa päätettiin perustaa naisosasto. Yhdistyksen nimeksi hyväksyttiin Äänekosken seudun Reservin aliupseerit ry:n naisosasto. Kokouksessa luettiin naisosaston mallisäännöt, jotka hyväksyttiin täydennettynä.

Toiminta kuitenkin hiipui vuosien saatossa ja vuosikokouksessa 29.1.1975 päätettiin keskeyttää naisosaston toiminta toistaiseksi jäsenten vähyyden vuoksi. Toiminta aloitetaan uudelleen, kun löytyy tarpeeksi halukkaita toimintaa.”

Aluksi päätettiin kokoontua kerran kuussa talven aikana ”illatsun” merkeissä jäsenten kodeissa.

Muutoksen tuulet virtaavat

Paikkakunnalla pidettäviin kursseihin päätettiin osallistua kuten ensiapu- ja muihin jäseniä kiinnostaviin kursseihin. Äänekosken Reservinaliupseereille päätettiin auliisti antaa apuamme silloin kun he meidän naisellista apuamme tarvitsevat.

Vaikka aliupseereiden naisten toiminta oli hiipunut ajansaatossa, olivat Reserviupseerien naiset jatkaneet aktiivista toimintaansa. Lokakuussa 1996 järjestö kutsui koolle ylimääräisen kokouksen Osuuspankin kerhohuoneelle. Aiheena oli yhdistyksen nimen muutos.

Ote kokouspöytäkirjasta:

Maanpuolustusnaiset 2000-luvulla

”Puheenjohtaja kertoi liiton nimenmuutoksesta. Samoin hän totesi, että monet yhdistykset ovat jo muuttaneet nimensä sekä monet harkitsevat. Äänekoskella on muutaman vuoden aika ajoin jo keskusteltu ko. asiasta. Puheenjohtaja selvitti myös taustoja nimenmuutosasiasta. Näin toivotaan, että saataisiin uusia jäseniä sekä nuoria mukaan. Hallitus oli kokouksessaan 25. syyskuuta 1996 yksimielisesti nimen muuttamisen kannalla. Yhdistyksen nimi päätettiin muuttaa yksimielisesti, äänin 6-1 ÄÄNEKOSKEN MAANPUOLUSTUSNAISET RY: ksi.” Näin yhdistyivät kaksi naisjärjestöä kaikille avoimeksi yhdistykseksi.

Marraskuussa 2007 järjestön nimi muutettiin Ääneseudun Maanpuolustusnaiset r.y:ksi silloisen puheenjohtajan Kaija Koposen toimesta. Muutamien vuosien kuluttua kokousten pöytäkirjat, esityslistat ja toimintakertomukset siirtyivät digitaaliseen muotoon, jossa säilyy tietoa yhdistyksen toiminnasta jälkipolville. Tänä päivänä meillä on kotisivut ja meidät löytää myös Facebookista. Järjestömme toiminta on hyvinkin vilkasta ja jäsenmäärä on kohonnut yli viiteenkymmeneen. Näin aika on muuttunut 59 vuoden aikana. Tarja Maukonen

Joulu lähestyy! kauneimmat joulukukat, -asetelmat ja -kimput Kukka- ja hautauspalvelu

KUKKASUVANTO Asemakatu 9, Suolahti puh. 014 542462

Sinun seurakuntasi yksityinen ja paikallinen

ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA