Alppihiihdon kotipesä

Suomalaisen alppihiihdon koti ”Base” sijaitsee Kuusamossa, Vuokatti-Ruka urheiluakatemian sekä lumilajien olympiavalmennuskeskuksen alla. Base-ohjelma on alppikoulutoiminnan ydin. Ohjelman tarkoituksena on taata urheilijalle laadukas ja monipuolinen arkiharjoitteluympäristö tavoitteelliseen valmentautumiseen.

Arkiharjoittelu tapahtuu Kuusamossa, Rukalla sekä lähituntureilla, kuten Suomulla ja Sallassa.

Base-ohjelma mahdollistaa urheilijan kaksoisuran, eli urheilun ja opintojen joustavan yhteensovittamisen. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta päivittäiseen ja kustannustehokkaaseen harjoitteluun lumivarmoissa olosuhteissa.

Alppikoulun valmennusmaksu kattaa base-ohjelman, mikä pitää sisällään muun muassa valmennuksen, Ruka-Pyhä kausikortin, Kuusamon liikuntapalvelut, asiantuntijapalvelut sekä kuljetukset alppikoulun autoilla. Majoitukset urheilijat maksavat erikseen.

Urheilijat asuvat Kuusamossa Opparilla lukion ja liikuntapaikkojen läheisyydessä. Heillä on käytössään helposti saavutettavat oheisharjoittelutilat, kuten liikuntakeskus, uimahalli ja jäähalli. Lisäksi base-ohjelma pitää sisällään psyykkisen valmennuksen sekä elämäntaitojen asiantuntijatoiminnot. TULE-asiantuntijana (tuki- ja liikuntaelin) urheilijoilla on käytettävissä OMT fysioterapeutti. LEIRITYS JA KILPAILUT

Leiritys- ja kilpailuohjelma kattaa basen ulkopuolella tapahtuvan urheilutoiminnan. Pitkäjänteisen harjoittelun ja kokonaiskuormituksen näkökulmasta urheilun ja opiskelun yhteensovittamisen huomioiva arkiharjoittelu on kaiken ydin.

Asianmukaisella leiritys- ja kilpailuohjelmalla on tärkeä rooli urheilijan uralla. Leiritys lisää osaltaan harjoitteluympäristön monipuolisuutta ja kilpailut toimivat opittujen asioiden ja harjoittelun mittarina. Matkustaminen vähentää useimmiten systemaattisen kokonaisvaltaisen harjoittelun määrää. Tästä syystä leiritys- ja kilpailuohjelma tulee olla hyvin suunniteltu ja perusteltu.

Leiritys- ja kilpailuohjelma on tärkeä lisä urheilijan arkiharjoitteluun, mutta samalla se lisää oleellisesti urheilijan kokemaa kokonaiskuormitusta. Vammojen sekä uupumuksen ennaltaehkäisyn näkökulmasta urheilijan kokeman kokonaiskuormituksen hallinta ja seuranta on ensiarvoisen tärkeää.

QRIDI HARJOITTELUN SEURANTAAN

Alppihiihtäjien harjoittelua ohjelmoidaan elektronisella Qridialustalla. Qridi sisältää lisäksi harjoittelun ja rasituksen seurannan sekä testi- ja itsearviointityökaluja. Urheilijat voivat lisätä omat harjoituksensa osaksi viikko-ohjelmaa.

Kokonaiskuormitusta seurataan RPE-asteikolla. RPE lukema muodostuu urheilijan kokemasta rasitustasosta (asteikolla 1-10) suhteessa harjoituksen kestoon. Lisäksi sykkeiden ja sykevälivaihtelun seuranta on suotavaa.

Käytössämme on myös 360 training sovellus, joka tallentaa Polar Flow dataa harjoittelun ja palautumisen seuraamisen tueksi.

Harjoituksen seurannan osalta tavoitteena on jättää jatkuvaa jälkeä. Systemaattinen harjoittelun seuranta mahdollistaa analyysin jälkikäteen ja antaa samalla perustan realistiselle tavoitteenasettelulle.

ALPPIHIIHTÄJIEN VUOSIKELLO

Alppinistin vuosi koostuu seitsemästä jaksosta. Ylimenojakso alkaa toukokuussa. Silloin urheilijat palautuvat päättyneestä lajikaudesta ja opiskelevat. Toiminta pitää sisällään lajiharjoittelua, kehon huoltoa, pelejä, fysiikkatestit sekä urheilijakeskustelut kokonaisvaltaisella (KOVA) tavoitteenasettelulla. KOVA-tavoitteenasettelu pitää sisällään, lajitaitojen ja fysiikkaominaisuuksien lisäksi urheilijan elämäntaidot (lepo, ravinto, arjen rutiinit), opinnot sekä henkiset taidot.

Kesäharjoittelujakso kestää kesäkuusta elokuun loppupuolelle. Jakson ensisijainen tavoite on kehittää urheilijoiden fyysisiä valmiuksia. Urheilijoille järjestetään kolme 5-6 päivän mittaista fysiikkaleiriä.

Kilpailuihin valmistava jakso alkaa lajiharjoittelun aloittamisesta loppukesästä tai syksyllä. Myös fyysisten ominaisuuksien kehittämistä tulee jatkaa tällä jaksolla. Urheilijan kokonaiskuormituksen seuranta on erittäin tärkeää. Lumileireillä fysiikkaharjoittelun laatu ja määrä tulee sovittaa huolellisesti lajiohjelman vaativuuden mukaan, jotta ylirastitustiloilta vältyttäisiin.

Rukan hiihtokeskus avaa rinteensä lokakuun alkupuolella, joten osa kilpailuihin valmistavan jakson lajiharjoittelusta on mahdollista toteuttaa myös Kuusamossa.

KILPAILUJAKSOT

Ensimmäinen kilpailujakso alkaa marraskuun puolenvälin paikkeilla kestäen joulukuun loppupuolelle. Jakso pitää sisällään, urheilijan iästä ja taitotasosta riippuen, 6-14 kilpailua sekä tarvittavat lajiharjoittelupäivät. Ensimmäisen kilpailujakson perusteella voidaan määrittää kehityskohteet kilpailujaksoa seuraavalle harjoittelujaksolle.

Tammikuun treenijakso alkaa joulun jälkeen kestäen noin neljä viikkoa. Jakson ensisijaisena tavoitteena on lajitaidon sekä fyysisen kunnon vahvistaminen, joten myös fysiikkaharjoittelulle tulee varata aikaa. Kilpailuissa ei välttämättä tähdätä maksimaaliseen suorituskykyyn, vaan pitkän tähtäimen tavoitteita priorisoidaan.

On tärkeää, että urheilija ei pyri pysymään huippukunnossa koko talvea vaan että hän ymmärtää jaksotuksen merkityksen pitkäjänteisessä valmentautumisessa. Harjoittelun, kilpailun ja levon jaksotus vaikuttaa keskeisesti kilpailutuloksiin, urheilijan kokemaan rasitukseen sekä urheilijan uran pituuteen pitkällä aikavälillä.

Toinen kilpailujakso alkaa tammikuun lopulla kestäen aina huhtikuun loppupuolelle asti. Jakso pitää sisällään kauden tärkeimmät kilpailut sekä noin viikon mittaisen palautumisjakson viikoilla 9-10. Lyhyen aikavälin kilpailulliset päätavoitteet kohdistuvat tähän jaksoon.

Urheilijoiden kilpailulliset tavoitteet ovat hyvin yksilöllisiä ja ne sovitaan yhdessä valmentajan kanssa. Jakso pitää sisällään kaikkiaan noin 50 lumipäivää joista 20-35 kilpailua ja 15-25 lajiharjoittelupäivää urheilijan iästä ja taitotasosta riippuen.

Lajitaitojen vahvistamisjakso alkaa huhtikuun lopulla kestäen toukokuun loppupuolelle. Jakson tavoitteena on olosuhteiden hyödyntäminen, lajitaitojen vahvistaminen. Jaksolla urheilijan itseohjautuvuus ja toistojen määrä pyritään pitämään korkealla tasolla.

KOTIPESÄ ”BASE” YLLÄPITÄÄ HYVÄÄ ARKEA

Alppikoulutoiminnan ydin, ”base” muodostuu siis arkiharjoittelusta – siitä että olosuhteet järjestetään paikallisesti mahdollisimman hyväksi tavoitteellisen ja kokonaisvaltaisen valmentautumisen näkökulmasta. Jotta näitä olosuhteita voisi täysipainoisesti hyödyntää, vaatii se urheilijalta hyvää sitoutumista, keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä arjessaan.

Eetu Virranniemi

Yläkoulutiimin valmentaja