BirdLife 2/2021

NL PURE SOPUSOINNUSSA LUONNON KANSSA

Pääkirjoitus

Lähiluonto kutsuu

Inka Plit

Vuosi sitten toivotin BirdLife-lehdessä turvallista lintukevättä. Silloisen pääkirjoituksen voisi julkaista lähes sellaisenaan uudestaan. Elämämme ovat edelleen tavalla tai toisella mullin mallin koronaviruksen takia, mutta onneksi kevättä ei tänäkään vuonna ole peruttu, ja luonnossa on edelleen tilaa virkistäytyä turvallisesti.

Yli vuoden poikkeustilakokemusten jälkeen ei pitäisi olla epäselvää, miten tärkeä merkitys helposti saavutettavalla lähiluonnolla on erityisesti tiheään asutuissa kaupungeissa. Entistä useampi hakee nyt luonnosta vaihtelua, liikuntaa, mielekästä tekemistä tai vain parempaa mieltä. Ilahduttavan moni on löytänyt myös linnuista itselleen uuden, innostavan harrastuksen. Tervetuloa parveen!

Vaikka Suomesta löytyy paljon upeita luontomatkailukohteita, on väärin, jos luontoon päästäkseen on omistettava auto – läheltäkin pitää löytyä luontoa, jossa pääsee hengähtämään. Runsas lähiluonto vähentää myös ruuhkia suosituimmilla kohteilla, mikä parantaa sekä luontoelämystä että turvavälejä. Linnut ovat onneksi siitä mukavia, että niitä voi havaita lähes kaikkialla. Varsinkin kevätviikonloppuisin kannattaa suunnata retkensä vähemmän tunnettuihin paikkoihin omassa lähiympäristössä.

Kevät toistaa itseään myös siinä mielessä, että monen lintuharrastajan kevään kohokohta, perinteikäs Tornien taisto, on tänäkin vuonna jouduttu perumaan. Viime vuonna siirsimme tapahtuman lähes sellaisenaan koronaturvallisesti kotipihoille, ja yllätyimme iloisesti Pihojen taiston saamasta

suosiosta. Myös monet osallistujat yllättyivät, miten paljon lintuja voi havaita lähtemättä kotoa minnekään.

Suosion innoittamana kehitimme ideaa edelleen, ja tänä keväänä järjestämme uuden, lähiympäristön linnuille omistetun tapahtuman. Bongaa päivä pihalla -tapahtuma (ks. s. 13) kutsuu kaikki linnuista kiinnostuneet tarkkailemaan koti- tai mökkipihan luontoa ja laskemaan, montako lintulajia pihalta löytyy toukokuisena sunnuntaina. Tule mukaan – voit osal-

listua niin intohimoisesti tai leppoisasti kuin sinulle sopii.

Lähiympäristön lintuihin keskittyvät myös tutut tapahtumamme Lasten lintuviikko (ks. s. 25) ja Pönttöbongaus (ks. s. 14).

Kevään lähiluontotapahtumien sarjan huipentavat kesäkuiset kuntavaalit. Oletko tarkistanut, mitä mieltä kuntavaaliehdokkaasi on mieliulkoilualueesi tai linturetkikohteesi kaavoitussuunnitelmista? Lue lisää BirdLifen kuntavaalitavoitteista sivulta 6, ja muista käyttää ääntäsi!

Tämä lehti on lähetetty kaikille Pihabongaukseen osallistuneille. Katso Pihabongauksen tulokset sivulta 12!

BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Oman lehden saat jatkossakin liittymällä jäseneksi tai tukijaksi (www.birdlife.fi/liitytaitue).

Tue linnustonsuojelua

Osta lintuharrastustuotteita

Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä.

www.lintuvaruste.fi

Tilaa Linnut-lehti

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle.

www.birdlife.fi/linnut-lehti

Liity jäseneksi

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon.

www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksemme

Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi!

www.birdlife.fi/tue

Lahjoitustili

FI75 8000 1200 1636 33

Rahankeräyslupa RA/2017/607, myönnetty 7.6.2017.

Älä heitä luettua lehteä pois – anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

PIHA

Lehden lisäksi julkaistaan 6–9 kertaa vuodessa sähköinen uutiskirje (www.birdlife.fi/uutiskirje).

Palautetta BirdLife-lehdestä voi lähettää osoitteeseen

birdlife-lehti@birdlife.fi

Kansikuva: Suokukko (Micha Fager). Pikkukuva: Pikkutikka (Jussi Vakkala).

Jan Södersved

Havainnot Tiiraan – yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta monipuolisesti ja reaaliaikaisesti. Tässä lehdessä esitetyt havainnot ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen

Erikoisemmat talvehtijat hiljaisuuden

Heikko marja- ja siemensato sekä kylmä ja luminen talvi näkyivät hiljaisuutena lintumaailmassa. Satunnaistalvehtijoita havaittiin lauhan alkutalven myötä kuitenkin runsaasti. Kevätmuutto käynnistyi rannikolla varhain.

Aapo Salmela

Sisämaassa lunta oli runsaasti lähes koko talven ja kovat pakkaset koettelivat lintuja. Alkutalvi puolestaan oli erityisesti rannikolla varsin lauha ja vähäluminen, ja esimerkiksi vesilintuja havaittiinkin vielä alkuvuodesta poikkeuksellisen runsaasti. Talvehtivien vesilintujen määrät ovat kasvaneet vauhdilla 2000-luvun lämpiminä talvina.

Alkutalven lämpö ja sulat vedet näkyivät myös niin kutsuttujen satunnaistalvehtijoiden havaintomäärissä. Esimerkiksi harmaahaikaroita ja peukaloisia talvehti tänä vuonna todennäköisesti enemmän kuin koskaan aiemmin. Valtaosa havainnoista keskittyi Etelä- ja Lounais-Suomeen.

Talvehtiminen on siihen tottumattomalle linnulle aina riski: monen harmaahaikaran yritys päättyi ikävästi vesien jäätyessä, ja esimerkiksi Korkeasaaren eläintarhaan toimitettiin hoitoon runsaasti huonokuntoisia lintuja. Talvehtivat harmaahaikarat ovat riippuvaisia sulapaikoista, joilla niiden häirintää tu-

lee ehdottomasti välttää.

Myös talveen hyvin sopeutuneet linnut voivat olla vaikeuksissa sään muuttuessa epävakaiseksi. Esimerkiksi pöllöjen saalistus vaikeutuu, kun hangen pintakerros jäätyy lämpötilan sahatessa nollan molemmin puolin. Talven aikana havaittiin paljon ruokintapaikoille ravinnon perässä hakeutuneita pöllöjä. On hyvä pitää mielessä, että päiväsaikaan ruokinnalla päivystävä, normaalisti ihmistä karttava pöllö on usein valmiiksi huonokuntoinen eikä kestä ylimääräistä häirintää.

Marjojen ja siementen syöjät vähissä

Tammikuun loppupuolella talvinen sää saatiin koko maahan. Jäätyvät järvet ja merenrannat ajoivat liikkeelle suuren määrän joutsenia, ja etenkin länsirannikolla laskettiin vielä tammikuussa vuodenaikaan nähden mukavaa joutsenmuuttoa satojen lintujen matkatessa kohti talvehtimisalueitaan. Talvisesta ruokintapaikkojen linnustosta saatiin

Harmaahaikaroita havaittiin tänä talvena runsaasti. Ne kestävät isoina lintuina melko hyvin kylmää, jos ravintoa

hiljaisuuden piristäjinä

kattava läpileikkaus jo 16. kerran järjestetyssä Pihabongaus-tapahtumassa (ks. s. 12).

Viimeistenkin vesistöjen jäätyessä koitti talvisen hiljaiselon aika, jota korostivat olematon marjatilanne ja puiden huono siemensato. Marjalinnut olivat liki täysin kateissa, ja siemensyöjistä esimerkiksi vihervarpusia ja urpiaisia havaittiin hyvin vähän. Marjalinnuista poikkeuksen muodosti mustarastas, joita talvehti tänä vuon-

na harvinaisen runsaasti. Laji on hyötynyt leudontuvista talvista. Mustarastas vierailee mielellään myös ruokinnoilla eikä ole näin riippuvainen vain yhdestä ravinnonlähteestä.

”Vanhan ajan” talvi lumipeitteineen ja kireine pakkasineen jatkui pitkälle maaliskuun puolelle koko Suomessa, ja lunta oli vielä maaliskuun lopulla paikoin hy-

vinkin runsaasti. Pitkään maassa pysyvä lumi hidastaa lintujen muuttoa, vaikka lämpötilat olisivatkin jo reilusti plussalla. Tästä huolimatta ensimmäisiä kevätmuuttajia nähtiin jo aikaisin helmikuussa: Lappiin kiirehti taviokuurnia kymmenpäisinä parvina, ja varma kevään merkki, juhlapukuinen haahkakoiras, ilmestyi Utöhön jo 16.2.

Varhaista kevätmuuttoa

Varsinainen kevätmuutto käynnistyi ryminällä juuri ennen helmikuun viimeistä viikonloppua, jolloin Etelä-Ruotsissa mitattiin jo hyvin keväisiä lämpötiloja. Lounaisen ilmavirtauksen siivittämänä eteläiseen Suomeen saapui runsaasti kiuruja, töyhtöhyyppiä, kottaraisia, uuttukyyhkyjä ja muita varhaisia muuttolintuja. Samassa lämpöputkessa saapuivat jopa ensimmäiset jalohaikarat.

Kiuruja nähtiin heti laajalla alueella Kristiinankaupungista Lappeenrantaan, ja useammassa paikassa yksilömäärät nousivat toiselle sadalle. Yli sadan kiurun päiväsummat ovat helmikuisessa Suomessa hyvin harvinaisia.

Helmi–maaliskuun vaihteen ensimmäisen ryöpsähdyksen jälkeen kevätmuutto tasaantui. Muualla kuin rannikkoseuduilla havaittiin vasta ensimmäisiä tunnustelijoita. Talven selkä alkoi kuitenkin hitaasti taittua maaliskuun edetessä ja auringon lämmittäessä. Patoutunut kevätmuutto repesi monien lajien osalta kunnolla maaliskuun loppupuolella ja toi maisemiin muuttolintujen lisäksi runsaasti lintuharrastajia.

Harvinaisia talvivieraita

Talven yllättävin lintuhavainto tehtiin 23.1., kun Kouvolan Kuusankoskelta löytyi ohotanlokki. Laji pesii Venäjän Kaukoidässä ja on todellinen suurharvinaisuus koko Euroopassa. Lintu viipyi pari päivää bongareiden ilona Kouvolassa ja löytyi sen jälkeen vielä uudelleen Kotkasta.

Länsirannikon harrastajia puolestaan ilahdutti Porista viime joulukuussa löytynyt ja maaliskuussa uudelleen Suomeen palannut pikkukanadanhanhi, joka havaittiin tällä kertaa ensin Mynämäellä. Lintu on tunnistettavissa samaksi yksilöksi ontuvan kävelytyylin perusteella. Kyseessä on vasta Suomen toinen havainto tämän pohjoisamerikkalaisen hanhen hutchinsii-alalajista.

22 000 000. HAVAINTO kirjattiin Tiiraan 26.1., kun Ari Viljanen tallensi vanhasta maastovihostaan havainnon kolmesta mehiläishaukasta Kirkkonummella 25.5.1995. Pelkästään viime vuonna Tiiraan tallennettiin yli kaksi miljoonaa havaintoa, joista kuudesosa oli tehty ennen vuotta 2020.

1 600 TIKLIN parvi rypsipellolla Aurassa 4.2. on kaikkien aikojen suurin Suomessa havaittu tikliparvi. Edellinen ennätys on lokakuulta 2016, jolloin Maskusta ilmoitettiin noin tuhannen tiklin parvi. Tikli on lisääntynyt viime vuosina, ja kaikki vähintään 500 yksilön parvet ovat viiden viime vuoden ajalta.

808 KYHMYJOUTSEN­

TA muutti Uudenkaupungin Pyhämaassa 23.3. pohjoiseen. Tämä on suurin Tiiraan tallennettu kyhmyjoutsenen päiväkohtainen muuttajamäärä. Edellinen ennätys oli samasta paikasta vain runsaat pari kuukautta aiemmin, kun 587 kyhmyjoutsenta kiiruhti 9.1. lounaaseen, kun sää äkkiä kylmeni. Kyhmyjoutsenet viipyvät rannikkovesillä pitkälle talveen ja vetäytyvät vasta jään tieltä.

150 TUNDRAURPIAISTA arvioitiin olleen Siikajoella 17.1. parvessa, jossa oli saman verran urpiaisia, noin 450 keltasirkkua sekä muun muassa viisi vuorihemppoa. Suurimmat talviparvet ennen tätä olivat noin sadan tundraurpiaisen kerääntymät Närpiössä ja Nurmijärvellä neljä vuotta sitten. Maalis–huhtikuulta on ilmoitettu muutamia vielä suurempia määriä.

Pihabongaus-tapahtumassa tammikuun lopussa havaittujen vihervarpusten runsaus vaihtelee huomattavasti vuosien välillä. Vaihtelua selittää muun muassa lehtipuiden siemensato.

Helmikuun alussa löytyi vehmaalaisen omakotitalon seinustalta kovan luokan harvinaisuus, tornipöllö. Kyseessä on Suomen kahdeksas havainto, mutta kuten valtaosa aiemmistakin, myös Vehmaan lintu löytyi menehtyneenä. Paremmin kävi Riihimäellä onnistuneesti talvehtineelle töyhtökiurulle ja isokyröläisellä ruokinnalla viihtyneelle pikkusirkulle.

8 KANGASKIURUA piilotteli Hangon maankaatopaikalla 8.–9.1. Kangaskiuru on Suomessa varsin harvalukuinen talvehtija, eikä talvikuukausina ole aiemmin havaittu 5–7 yksilöä enempää kerralla. Hangon maankaatopaikalla tosin vähintään viisi kangaskiurua on talvehtinut pari kertaa ennenkin.

Koonnut Jan Södersved

Alkuvuodesta numeroin

ravintoa vain on riittävästi saatavilla.

Käytä ääntäsi luonnon puolesta

Kesäkuussa järjestettävät kuntavaalit ovat ympäristön kannalta tärkeät vaalit. Kuntatasolla tehdään konkreettisia päätöksiä lähiympäristön tilasta muun muassa kaavoituksen ja rakentamisen kautta. Äänestämällä voit vaikuttaa!

Aapo Salmela

BirdLife haluaa nostaa ympäristökysymykset kuntavaalikeskustelun ja päätöksenteon keskiöön. Kuntavaalitavoitteemme julkistettiin edustajiston kevätkokouksessa maaliskuussa. Lintuyhdistysten edustajat vaativat uusilta kuntapäättäjiltä lähiluonnon ja luonnon monimuotoisuuden huomioimista, lintu- ja luontoharrastusmahdollisuuksien turvaamista sekä panostuksia ilmastotyöhön. Onko sinun ehdokkaasi samoilla linjoilla?

BirdLife toivoo kuntien olevan rohkeita suunnannäyttäjiä luonnon monimuotoisuuden hupenemisen ja ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Kuntien on lisättävä suojelualueita ja edistettävä päätöksissään luonnon monimuotoisuuden tilan parantumista. Kuntien kaikki päätökset pitää arvioida luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston kannalta.

BirdLife on poliittisesti sitoutumaton järjestö. Luonnon puolesta puhuvia ehdokkaita tarvitaan kaikista puolueista.

Ei ole samantekevää, kenet valtuustoon valitaan. Kunnilla on kaavoituksen ja maanomistuksen kautta mahdollisuuksia huolehtia siitä, että lähiluonto ja luontoharrastusmahdollisuudet ovat kaikkien ulottuvilla. Kuntien on myös osaltaan vastattava lintutornien ja muiden luontoharrastusta palvelevien rakentei-

den hoidosta. Monimuotoinen lähiluonto edistää myös asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Kuntavaalit järjestetään tämänhetkisen tiedon mukaan kesäkuussa. Muista käyttää ääntäsi luonnon puolesta!

Poimintoja BirdLife Suomen vaalitavoitteista kuntavaaleissa 2021

Lähiluonto

Lähiluonto on tärkeää niin virkistyskäytön, luonnon kuin matkailunkin kannalta. Lähiluonto lisää hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta ja houkuttelee ulos luontoon. Kaikille on taattava pääsy lähiluontoon.

Luonnon monimuotoisuus

Kunnat päättävät alueensa maankäytöstä kaavoituksen kautta. Kunnilla on mahdollisuus lisätä suojelualueita ja turvata laajat yhtenäiset viheralueet sekä niiden väliset yhteydet.

Nimistön uumenista

Lintu- ja luontoharrastusmahdollisuuksien turvaaminen

Kuntien on otettava vastuu lintutornien ja muiden lintu- ja luontoharrastusta palvelevien rakenteiden hoidosta ja rakentamisesta. Luontoharrastuksen palvelurakenteiden säilyttämisen on oltava yhteiskunnan tehtävä.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen vaikutukset suomalaiseen luontoon näkyvät jo nyt nopeasti reagoivissa linnuissa. Ilmastonmuutoksen hillintä on välttämätöntä ja kuntien on kuljettava rohkeasti eturintamassa.

Lue lisää BirdLifen kuntavaaliteemoista: www.birdife.fi/kuntavaalit

Nimeään huutava viklo

Jukka Hintikka

Meikäläisillä vikloilla on joko ulkonäköön (valkoviklo, mustaviklo, punajalkaviklo) tai elinympäristöön (lampiviklo, metsäviklo) viittaavat suomenkieliset nimet. Liro on tästä joukosta selvä poikkeus. Liroon pesimäpaikoilla tutustumaan päässeet tietävät, että nimi perustuu lajin ääneen. Pesimä-

paikoillaan Keski- ja Pohjois-Suomen soilla laji on sekä näkyvä että kuuluva, ja sen "liro-liro-liro"-ääni kantaa kauas.

Vanhassa 1800-luvun puolivälin linnunnimistössä lirolle tarjottiin nimeä suovikla. Se ei ole erityisen yksilöivä, sillä soilla toki viihtyy monenlaisia kahlaajia. Nimi ei ehtinyt kunnolla vakiintua, vaan jo vuonna 1872 luonnontutkija Aukusti Juhani Mela

otti kirjassaan Suomen eläimistö nuorisolle käyttöön nimen liro. Lajille tunnetaan kansan parista liru- ja lieru-tyyppisiä nimiä muun muassa Ilomantsista ja Pohjois-Suomesta. Mela teki opiskeluaikanaan luonnontieteellisiä tutkimusmatkoja Lappiin, Vienaan ja Kuolaan, ja nimi voi hyvin olla näillä retkillä opittu.

Koronaepidemian luomat poikkeusolot ovat korostaneet lähiluonnon ja sen helpon saavutettavuuden merkitystä.

Linnut vähenevät – muutoksia tarvitaan

BirdLife Suomi julkisti maaliskuun alussa Linnuston tila Suomessa -raportin. Raportti kertoo linnuston tilan huononevan. Lintujen vähenemisen pysäyttäminen on kuitenkin mahdollista.

Teemu Lehtiniemi

Linnuston tila Suomessa -raporttiin on koottu viime vuosien seuranta- ja tutkimustieto linnuston muutoksista ja muutosten syistä. Raportin pääviesti on, että lin-

nuston tilanne on heikentynyt ja uhanalaisten lajien lukumäärä kasvanut. Tärkeimmät syyt tilanteen huononemisen taustalla ovat vesistöjen tilan heikkeneminen, maa- ja metsätalous sekä ilmastonmuutos.

Linnuston muutostietojen lisäksi raportti esittelee tärkeimmät toimenpiteet tilanteen parantamiseksi. Lintujen ja muun luonnon hyvinvointi tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon kaikessa päätöksenteossa.

Nopeasti toteutettavissa olevia toimenpiteitä, joilla voidaan hidastaa lintujen vähenemistä, ovat laajamittainen lintuvesien hoito ja kunnostus, luonto- ja ympäristötoimien vahvistaminen maataloudessa sekä varttunutta metsää tarvitsevien lajien elinympäristöjen parempi huomioiminen metsätaloudessa.

Seurantatiedot osoittavat myös ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeyden. Ilmaston lämpeneminen uhkaa erityisesti tunturi-, suo- ja havumetsälinnustoa.

portin julkistuksen yhteydessä, että raportti on paitsi lintujen hätähuuto myös kiitos harrastajille. Suomen linnuston tila tunnetaan erinomaisesti tuhansien lintuharrastajien tuottaman havaintoaineiston ansiosta.

Suomen Punaisella listalla olevien lintulajien lukumäärä vuosina 2000–2019. Lukumäärä on kasvanut vuosituhannen vaihteen 72 lajista 121 lajiin vain kahdessa vuosikymmenessä. Tämä on puolet pesimälinnuistamme.

Raportti perustuu lintuharrastajien tuottamaan havaintoaineistoon ja tutkimuksiin, ja se on laadittu yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. BirdLife Suomen hallituksen puheenjohtaja Mika Asikainen totesi ra-

www.birdlife.fi/linnustontila

Toivoa uhanalaisille vesilinnuille: metsästyskielto eduskunnan käsittelyyn

Tero Toivanen

BirdLifen tukema kansalaisaloite, jossa vaaditaan uhanalaisten lajien metsästyksen kieltämistä, sai yli 50 000 allekirjoitusta ja etenee siksi eduskunnan käsittelyyn. BirdLife kiittää kaikkia allekirjoittaneita!

Metsästyslaissa luetelluista riista- ja rauhoittamattomista lajeista peräti 13 lintulajia on Suomessa tai kansainvälisesti luokiteltu uhanalaiseksi. Uhanalaisiin lajeihin kuuluu yli puolet Suomessa metsästettävistä vesilinnuista. Uhanalaisuusarvioinnin tulokset eivät ole Suo-

messa johtaneet metsästyksen rajoittamiseen, vaikka esimerkiksi äärimmäisen uhanalaisen punasotkan metsästys onkin väliaikaisesti kielletty osana kansainvälisiä kannanhoitoprosesseja.

Kansalaisaloitteessa ehdotetaan metsästyslakia muutettavan niin, että sellaisen riistalajin, joka on todettu uhanalaiseksi, metsästys olisi aina kielletty.

Taantuvan lintukannan metsästys ei ole koskaan kestävää, koska kestävä metsästys perustuu hyvin tuottavan kannan ”ylijäämän” verotukseen. Vaikka metsästys ei olisikaan taantumisen tärkein syy, syventää vä

Opi ja opeta lintujen ääniä

Petteri Lehikoinen

Helsingin yliopisto ja BirdLife Suomi julkaisivat kevättalvella verkkoselainpohjaisen Kerttu-sovelluksen. Sen tarkoituksena on auttaa käyttäjää opettele-

Tutustu ja osallistu: laji.fi/theme/kerttu

maan lintujen ääniä ja opettaa samalla koneälylle äänten tunnistamista kansalaistieteen keinoin.

Koneälyä käytetään lintujen äänten automaattiseen tunnistukseen tutkimuksessa, joka selvittää maailman biodiversiteetin tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Käyttäjälleen Kerttu tarjoaa helpon tavan harjoitella ja vahvistaa omia äänentunnistustaitoja eritoten

hentyvän lintulajin metsästys aina sen taantumaa. Metsästyskielto parantaisi uhanalaisten lajien tilannetta ja motivoisi niiden elinympäristöjen suojeluun, koska lajin kannan elvyttyä elinvoimaiseksi kestävä metsästys voitaisiin jälleen sallia.

Lue lisää: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7023

äänten visuaalisen esitystavan, spektrogrammien, avulla.

Kertun käyttämiseksi ei tarvitse olla äänentunnistuksen ammattilainen. Osallistua voi vaikka tuntisi vain muutaman linnunlaulun. Kerttu tarjoaa silti opittavaa myös kokeneimmille konkareille.

Osallistu tutkimukseen! Tunnista linnunlauluja ja auta samalla suojelemaan maailman luonnon monimuotoisuutta.

Spektrogrammit ovat äänten visuaalinen esitystapa, jonka avulla lintujen äänien eroja on helpompi tarkastella. Käyttäessäsi Kerttu-sovellusta opit nopeasti tunnistamaan yleisimmät äänet jo pelkän kuvan perusteella. Kuvan punarinnalle ovat tyypillisiä taajuudeltaan aaltoilevat äänet, jotka antavat laululle tyypillisen solinan.

Lataa Linnuston tila Suomessa -raportti verkkosivuiltamme:

BirdLifen merilintutyöryhmän Namibian yksikön johtaja Samantha Matjila ja kouluttaja Titus Shaanika namibialaisen kalastusaluksen kannella. Heidän työnsä perustuu käytännön kokemukseen ja ratkaisumallien testaamiseen paikan päällä.

Namibia

Merilintujen suojelun menestystarina jatkuu

BirdLifen Albatross Task Force -työryhmän (ATF) kehittämät menetelmät merilintujen sivusaaliskuolemien vähentämiseksi valtamerikalastuksessa ovat jälleen kerran osoittautuneet huikeaksi menestykseksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan Namibiassa merilintujen kuolemat kalastusalusten sivusaaliina ovat vähentyneet peräti 98 prosenttia sen jälkeen, kun menetelmät tulivat maassa pakollisiksi vuonna 2015. Tämä tarkoittaa vuosittain noin 22 000 pelastunutta lintua – muun muassa erittäin uhanalaisia hoikka-albatrosseja ja vaarantuneita isomeriliitäjiä.

Menestys on vaatinut paljon työtä: tutkimuksia, koulutuksia ja neuvotteluja. ATF:n kehittämät menetelmät ovat kuitenkin sekä edullisia että tehokkaita. Esimerkiksi yksinkertaiset värikkäät köydet, joita hinataan aluksen perässä, pelottelevat merilinnut pois vaarallisten pitkäsiimakoukkujen ulottuvilta. Aiemmin menetelmät ovat osoittautuneet tehokkaiksi muun muassa Etelä-Afrikassa, missä merilintujen sivusaaliskuolemat vähenivät 90 prosenttia, albatrossien osalta jopa 99 prosenttia. (Aiheesta aikaisemmin, ks. Tiira-lehdet 3-4/2014.)

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/namibian-fishery-reduces-seabird-deaths-98

Ranska

EU-tuomioistuin kielsi Ranskan liima-ansat EU-tuomioistuimen tuore päätös kieltää lopullisesti liima-ansojen käytön lintujen metsästyksessä Ranskassa. Pikkulintuja on pyydystetty liimalla siveltyjen oksien avulla elävinä, jonka jälkeen niitä on pidetty häkeissä houkuttelemassa lisää metsästettäviä lintuja. Liima-ansat ovat olleet kiellettyjä EU:ssa jo vuodesta 1979, mutta Ranska on kiertänyt kieltoa myöntämällä poikkeuslupia ja perustellut käytäntöä vetoamalla metsästys-

menetelmän perinteisyyteen.

Tuomiossa ratkaisevassa asemassa olivat Ranskan BirdLifen keräämät todisteet, jotka osoittivat saaliiksi jäävän myös uhanalaisia lajeja. Liima-ansojen käyttö on julma metsästystapa, jota on mahdotonta kohdentaa vain tiettyihin lajeihin. BirdLife on kamppaillut pitkään liimapyydysten kieltämiseksi erityisesti Välimeren maissa.

Lue lisää: paca.lpo.fr/association-protection-nature-lpo-paca/toute-l-actualite/actualite/12576-la-cour-de-justicede-l-union-europeenne-donne-raison-a-la-lpo-c-est-la-fin-du-piegeage-a-la-glu-en-france

BirdLife maailmalla

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on yli 10 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Isohaarahaukka palasi Isoon-Britanniaan

Yksi maailman pisimpään jatkuneita luonnonsuojeluhankkeita on isohaarahaukan palauttaminen Britannian linnustoon – Ison-Britannian BirdLife on työskennellyt lajin parissa jo vuodesta 1905. Viimeistään nyt voidaan sanoa hankkeen olleen menestys, sillä maan isohaarahaukkapopulaatio on kasvanut lähes 6 000 pesivään pariin, ja kasvu jatkuu yhä. Laji on myös päässyt uusimmassa maailman lintujen uhanalaisuusarviossa parhaaseen elinvoimaisten luokkaan.

Koonneet Inka Plit ja Aapo Salmela

Isohaarahaukat hävisivät Isosta-Britanniasta 1800-luvulla muun muassa petovihan takia. 1900-luvun alussa oli Walesissa jäljellä noin viisi pesivää paria, joita alettiin suojeluhankkeen alussa varjella muun muassa munankerääjiltä. 1980-luvulla todettiin, etteivät suojelutoimet ole riittäviä, ja kantaan saatiin tarkkaan harkituissa siirtoistutuksissa lisäystä Ruotsista ja Espanjasta. Tuloksia tuli nopeasti: linnut viihtyivät ja alkoivat lisääntyä tehokkaasti. Onnistuneessa hankkeessa kerättyä tietoa voidaan nyt soveltaa isohaarahaukan suojelussa myös muualla Euroopassa.

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/red-list-update-how-we-brought-red-kite-home-uk

Isohaarahaukka oli 1600-luvulla todennäköisesti Britannian yleisin petolintu. Se hävitettiin 1800-luvulla lähes sukupuuttoon, mutta on nyt tehnyt näyttävän paluun.

2.

1. Iso-Britannia

Pikkuflamingot ja muut suuret linnut ovat erityisen alttiita törmäämään voimalinjoihin. Ne ovat painavia ja melko kömpelöitä lentäjiä, joiden on vaikea väistää suhteellisen ohuita johtoja.

Kenia

Voimalinja uhkaa arvokasta lintujärveä

Kenian BirdLife taistelee linnustoltaan arvokkaan Elementaita-järven vierestä kulkevaa uutta voimalinjaa vastaan. Järvi kuuluu kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden IBA-verkostoon (Important Bird and Biodiversity Area) ja on osa Euraasian–Afrikan suurta muuttoreittiä, jota käyttävät miljoonat eurooppalaiset ja keskiaasialaiset muuttolinnut.

Törmäykset ilmassa kulkeviin korkeajännitejohtoihin tappavat vuosittain arviolta satoja miljoonia lintuja ympäri maailmaa. Toiseen Elementaita-järven lähistöllä olevaan voimajohtoon kuolee säännöllisesti muun muassa pikkuflamingoja.

Hankkeesta vastaava sähköyhtiö ei ole kallistanut korvaansa vastalauseille. Kenian BirdLifen selvitysten

Lue lisää: www.birdlife.org/africa/news/death-collision-counting-cost-power-lines-birds-kenya

Guyana

Tärkeiden lintualueiden verkosto laajenee Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden eli IBA-alueiden verkosto laajenee uuteen maahan, Guyanaan. Uusi IBA-alue Rupuninissa, Länsi-Guyanassa on yli 5 000 neliökilometrin laajuinen. Siellä on tavattu noin 250 eri lintulajia, joiden lisäksi alueella elää uhanalaisia nisäkkäitä, kuten jaguaareja ja isomuurahaiskarhuja. Alue on erityisen tärkeä erittäin uhanalaiselle tulitiklille.

mukaan hankkeen ympäristövaikutusten arvio ei ottanut millään tavalla huomioon lintuasiantuntijoiden näkemyksiä. Sähköyhtiön ohella BirdLife on ottanut yhteyttä muun muassa maan energiaministeriöön, kosteikkoja suojelevan Ramsar-sopimuksen sihteeristöön sekä maan ympäristöasioiden valituslautakuntaan, joka onkin jo vaatinut yhtiöltä selvitystä asiasta.

Erittäin uhanalaista tulitikliä tavataan vain hyvin pienellä alueella trooppisessa Etelä-Amerikassa. Laji on kärsinyt salametsästyksestä, mutta uusi IBA-alue tuo sille uutta turvaa.

Suurten lintujen suojelu etenee yhteistyöllä

Lomphat on 250 000 hehtaarillaan Kambodžan suurimpia suojelualueita ja erityisen tärkeä suurikokoisille lintulajeille, jotka ruokailevat alueen tulvalammilla. Alueella elää muun muassa maailman korkein lentokykyinen lintu, vaarantunut saruskurki, sekä useita muita kookkaita ja uhanalaisia lajeja, kuten marabuja ja iibiksiä. Alue on muun maan tavoin kärsinyt poliittisesta ohjelmasta, joka mahdollisti perinteisten elinkeinojen rinnalle yksityisten yritysten perustamat yksilajiset viljelmät. Esimerkiksi kumipuuviljelmiä on paikoin raivattu suo-

Alueen luontoarvojen kartoittamista ja turvaamista on rahoittanut kansainvälinen Conservation Leadership Programme -hanke, jossa BirdLife on tiiviisti mukana. Alueella on koulutettu luontovalvojia, panostettu ympäristökasvatukseen ja kehitetty ekoturismia. Uuden IBA-alueen perustaminen on merkittävä askel monien

tekijöiden uhkaaman arvokkaan trooppisen luonnon suojelussa.

IBA-verkosto on BirdLifen maailmanlaajuinen hanke tärkeiden lintukohteiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi. Maailmasta on nyt tunnistettu noin 10 000 kansainvälisesti tärkeää lintualuetta yli 200 maasta. IBA-alueet muodostavat maailmanlaajuisen verkoston, joka tarjoaa linnuille turvaa niiden pesimä-, muutto- ja talvehtimisaikana, ja on samalla tärkeä myös muulle luonnon monimuotoisuudelle.

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/new-milestone-guyana-gets-its-first-important-bird-biodiversity-area

raan luonnontilaisiin metsiin.

Lomphatin suojelualueella vaikea tilanne on saatu hallintaan, kun BirdLifelle annettiin laajat valtuudet alueen hoitoon. Alue on jaettu sektoreihin, joilla tiukasti suojeltuja ydinosia ympäröivät alueet, joilla perinteiset elinkeinot on sallittu. Alueella on otettu käyttöön uusi riisinviljelyohjelma, jossa maksetaan parempi korvaus niille viljelijöille, jotka sitoutuvat laittomien toimien lopettamiseen ja luomuviljelyyn. Tärkeä osa työtä on myös vierastyöläisten valistaminen ja muu ympäristökasvatus, sillä maailman köyhimpiin kuuluvien asukkaiden on ollut helppoa hakea lisätuloja esimerkiksi salametsästyksestä.

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/second-chance-cambodias-big-birdslomphat-wildlife-sanctuary

5.

4. Kambodža

Tom Lindroos

Suurimmat saruskurkikoiraat ovat liki kaksi metriä korkeita. Lajin kanta on taantunut, kun sen elinalueita on raivattu muun muassa riisinviljelyyn.

Jonathan Eames

Meshach Pierre

5.

6.

6.

Pikkutikka on vain peipon kokoinen ja lyhytnokkainen. Sukupuolet erottaa värityksestä: naaraan (vas.) höyhenpuvussa ei ole lainkaan punaista, koiraan päälaki on punainen.

Parasta aikaa pikkutikkaretkelle

BirdLife selvittää tänä vuonna tehostetusti pikkutikan esiintymistä. Lajin paras kartoitusaika on nyt – osallistu retkeilemällä ja ilmoittamalla omat havaintosi Tiira-lintutietopalveluun.

Aapo Salmela

BirdLife Suomen vuoden lintu 2021 on pikkutikka. Lajista kerätään tehostetusti havaintoja koko vuoden ajan, mutta erityisen arvokkaita ovat pesimäaikaiset reviirihavainnot. Kannustamme kaikkia retkeilemään tänä keväänä lajille sopivissa elinympäristöissä ja ilmoittamaan havaintonsa Tiiraan (www.tiira.fi).

Pikkutikkoja löytää paljon lahopuuta sisältävistä lehtimetsistä ja lehtipuupöheiköistä. Niitä taas löytyy eniten asutuskeskusten liepeiltä ja erilaisten vesistöjen rannoilta. Monien lintujärvien suojellut rantametsät ovat hyviä pikkutikkapaikkoja. Lapissa pikkutikka asuu myös tunturikoivikoissa.

Lue tarkemmat kartoitusohjeet ja tutustu ääninäytteisiin: www.birdlife.fi/vuodenlintu

Mahdollisimman tarkat tiedot auttavat reviirien erottelussa. Merkitsethän havaintoosi siis aina myös linnun paikan ja havainnon kellonajan.

Äänihavainnot ovat tärkeitä

Pikkutikkojen aktiivisin soidinaika on juuri nyt: huhtikuussa laji kiikittää ja rummuttaa innokkaasti erityisesti heti auringonnousun jälkeen. Ääntely jatkuu aktiivisena vielä toukokuussa ja hiipuu kesän saavuttua. Loppuvuoden pienikokoinen laji viettää hiljaiseloa ja jää helposti huomaamatta, joten pikkutikkaretkeä ei kannata lykätä pitkään. Retkeily keväisin pikkutikan suosimissa rehevissä elinympäristöissä on muutenkin antoisaa.

Pikkutikan rummutus on ompelukonemainen tikitys, joka pysyy voimakkuudeltaan tasaisena alusta loppuun. Rummutussarjojen väli on usein hyvin lyhyt. Kiikitys on toisinaan loppua kohti hieman hidastuva vihel-

lyssarja ”piit piit piit piit piit piit piit piit”, josta puuttuu käenpiian valittava sävy.

Jos arvelet, että jollakin alueella voisi asua useita pikkutikkoja, kannattaa hyödyntää kevätaamun ”nimenhuutoa”. Pikkutikoilla on tapana rummuttaa aamulla lyhyesti samaan aikaan. Tällöin yksi linnuista saattaa rummuttaa monta minuuttia, kun taas toiset vastaavat vain yhdellä tai kahdella rummutuksella ikään kuin ilmoittaen olevansa paikalla.

Tietoa tarvitaan lisää

Pikkutikkaa on tutkittu Suomessa vähän ja pesimäkannan koko tunnetaan huonosti. Koko maan kannaksi arvioidaan 1 400–5 000 paria. Useat seuranta-aineistot kuitenkin viittaavat siihen, että kanta on viime aikoina pienentynyt. Tähän mahdollisesti vaikuttaa lajille välttämättömän lehtilahopuun väheneminen: pieniläpimittaista lehtipuuta korjataan nykyisin bioenergiaksi pikkutikan suosimien peltojen ja pienvesien laidoilta.

Vuoden lintu -hankkeen tärkeänä tavoitteena on pikkutikan kannanarvion tarkentaminen. Jokaisesta havainnosta on apua, joten ilmoitathan omat havaintosi Tiiraan!

Pertti Rasp ja Jussi Vakkala

Talviset olosuhteet suosivat Pihabongausta

Petri Vainio

Pihabongaus järjestettiin tammikuun viimeisenä viikonloppuna jo 16. kerran. Pakkanen ja lumipeite toivat keltasirkut ruokinnoille. Varpushaukkoja ja pähkinänakkeleita nähtiin tavallista enemmän, mutta esimerkiksi punatulkkuja ja hömötiaisia vähän

Edellisten vuosien tapaan tavallisimmat pihabongaajien havaitsemat lajit olivat talitiainen, sinitiainen, harakka ja käpytikka. Lukumääräisesti eniten laskettiin talitiaisia, keltasirkkuja, sinitiaisia ja pikkuvarpusia.

Käpytikka oli ennätysrunsas

Käpytikkoja havaittiin runsaammin kuin koskaan ennen – erityisesti itäisessä Suomessa käpytikkakanta oli ennätyksellisen vahva. Myös sinitiainen ja pikkuvarpunen olivat ennätysrunsaita. Suuresti yleistyneitä pikkuvarpusia havaittiin nyt kolminkertaisesti ensimmäisiin pihabongausvuosiin verrattuna.

Pihabongauksen suojelijana toimi tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

viimetalvisesta, voimakkaan syysvaelluksen poikimasta valkoselkätikan ennätysesiintymisestä

vähän jäätiinkin, oli sen runsaus nyt kaikkien aikojen kolmanneksi suurin.

Pähkinänakkeli on runsastunut ruokintapaikoilla. Se on ainoa lintumme, joka osaa kulkea puunrunkoa pitkin myös pää alaspäin.

Tero Toivanen

Pihabongausviikonloppuna 30.–31.1. yli 23 000 tarkkailijaa ilmoitti havaintoja lähes 15 700 paikalta – kahden vuoden takaisesta osallistujaennätyksestä jäätiin vain hieman. Olosuhteet olivat lintujen havaitsemiseksi erinomaiset, sillä koko maassa oli pakkasta ja lunta, minkä ansiosta linnut hakeutuivat ruokinnoille.

Keltasirkku oli yli kaksi kertaa runsaampi kuin edellisen vuoden Pihabongauksessa. Vähälumisina talvina sirkut löytävät ravintoa myös pelloilta, mutta paksu lumipeite tuo ne ruokinnoille. Keltasirkkumäärät kasvoivatkin erityisen paljon Etelä- ja Länsi-Suomessa, missä viime talvi oli lähes lumeton. Silti keltasirkkuja nähtiin selvästi vähemmän kuin vuosikymmenen takaisina lumisina talvina, mikä kertonee lajin taantumisesta.

Harvalukuisista pihavieraista muun muassa varpushaukalla, pähkinänakkelilla ja valkoselkätikalla oli hyvä vuosi. Nakkeleita nähtiin erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa lähes yhtä paljon kuin vuoden 2014 vaellussyksyn jälkeen. Vaikka

PerttiRasp

Hömötiainen ja pikkutikka pohjalukemissa

Uhanalaisen hömötiaisen alamäki jatkui: niitä nähtiin nyt viimevuotisia pohjalukemiakin vähemmän, vaikka olosuhteet olivat suosiolliset lajin havaitsemiseksi ruokinnoilla. Hömötiainen on vähentynyt pihabongaushavainnoissa reilun vuosikymmenen aikana noin kolmanneksen, Etelä-Suomessa jopa yli 40 prosenttia. Sen sijaan toista uhanalaista metsätiaista, töyhtötiaista, havaittiin nyt selvästi enemmän kuin vuonna 2020. Silti myös töyhtötiainen on vähentynyt pihabongausvuosien mittaan suuresti.

Käpytikkoja havaittiin Pihabongauksessa enemmän kuin koskaan ennen. Lajin runsaus vaihtelee käpysadon mukaan, mutta 15 vuoden aikana käpytikkakanta vaikuttaa myös hieman kasvaneen.

Keltasirkkuja havaitaan Pihabongauksessa enemmän lumisina talvina. Nyt määrät kasvoivat etenkin Etelä- ja Länsi-Suomessa.

Ennätysmäärä koululaisia

Opettajat ja koululaiset kutsuttiin jo viidettä kertaa mukaan Pihabongauksen koululaisviikkoon, jota vietettiin varsinaista tapahtumaa edeltäneinä arkipäivinä 25.–29.1. Havaintojaan lähetti yli 2 700 lasta tai nuorta 170 ryhmästä, mikä on uusi ennätys!

Kuten tavallisessa Pihabongauksessa, koululaistenkin tavoitteena on laskea enintään tunnin ajalta kustakin lintulajista suurin yhdellä hetkellä havaittu määrä. Samalla avautuu tilaisuus tutustua yhdessä tarkemmin

esimerkiksi eläinten talvehtimiseen tai tieteellisen havainnoinnin periaatteisiin. Opettajat ovat antaneet tapahtumalle kiitosta erityisesti hyvistä materiaaleista ja tapahtuman joustavasta ajankohdasta.

Talitiainen oli koululaisviikolla sekä yksilömäärältään runsain että useimmilla paikoilla havaittu eli yleisin lintulaji. Seuraavaksi runsaimmat lajit olivat naakka, varis, harakka ja keltasirkku. Yleisimpien lajien listalta puolestaan löytyvät seuraavina harakka, varis, naakka

ja sinitiainen. Tarkemmat tulokset löytyvät tapahtuman verkkosivuilta (www.pihabongaus.fi).

Opettaja: tervetuloa osallistumaan luokkasi kanssa taas ensi vuonna 24.–28.1.2022!

Pihabongausta

Pihabongauksen kymmenen runsainta lintulajia 2021.

BirdLife Suomen vuoden linnun, pikkutikan, runsaus oli pienempi kuin koskaan ennen. Pikkutikkahavainnot ovat Pihabongauksessa vähentyneet noin 40 prosenttia reilussa kymmenessä vuodessa.

Marjalinnut ja moni siemensyöjä kateissa

Heikon pihlajanmarjasadon vuoksi marjalintuja, kuten tilhiä ja räkättirastaita, nähtiin hyvin vähän. Sen sijaan lauhan syksyn ja alkutalven ansiosta talvehtimaan jääneitä mustarastaita havaittiin paljon etenkin Etelä-Suomessa. Mustarastaat käyvät mielellään ruokinnoilla ja selviävät talvesta varsin hyvin, vaikka marjoja ei olisikaan tarjolla.

Vaikka punatulkku säilytti asemansa kymmenen runsaimman lajin joukossa, niitä havaittiin nyt sel-

västi tavallista vähemmän. Heikko lehtipuiden siemensato lienee ollut syynä punatulkkujen vähyyteen, kuten myös urpiaisten ja vihervarpusten huomattavaan niukkuuteen.

Marja- ja siemensyöjien puuttuessa sekä keskimääräinen yhdeltä paikalta havaittu lajimäärä (6,8 lajia) että yksilömäärä (40 yksilöä) jäivät vuoden 2021 Pihabongauksessa tavanomaista pienemmiksi. Silti havaittujen lajien kokonaismäärä (108) oli kaikkien aikojen toiseksi suurin – Suomeen oli jäänyt tavallista enemmän vähälukuisia talvehtijoita.

Lajikohtaiset ja alueelliset tulokset sekä vertailut aiempiin vuosiin: www.pihabongaus.fi

Bongaa päivä pihalla -tapahtuma su 16.5. klo 5–17

Vietä hauska lintupäivä ihan pihalla!

Bongaa päivä pihalla -tapahtumassa selvitetään, montako lintulajia voi havaita aivan kotinurkilla. Tarkoituksena on viettää mukava lintupäivä ja ihastella keväistä lähiluontoa.

• Tapahtuma on suunnattu kaikille linnuista kiinnostuneille. Kyseessä ei ole kilpailu.

• Ideana on laskea, montako lintulajia havaitset tapahtuman aikana. Saat laskea mukaan havainnot, jotka on tehty 100 metrin säteellä kodista tai mökistä.

• Tapahtuma-aika on sunnuntaina 16.5. klo 5–17. Havainnointiin ei tarvitse käyttää koko aikaa, vaan voit havainnoida silloin, kun sinulle parhaiten sopii, vaikkapa puutarhatöiden lomassa.

• Osallistu yksin, perheen tai naapureiden kanssa. Muista kuitenkin koronaturvallisuus ja viranomaisohjeet. Ei ennakkoilmoittautumista eikä osallistumismaksua.

Muuttolintuja Lintulivessä

Lintulive-nettikameramme on siirtynyt talviruokintapaikalta Lohjan Hyvelänjärven tulva-alueelle kuvaamaan lepäileviä ja ruokailevia lintuja. Alueella lepäilee parhaimmillaan tuhansia hanhia ja satoja vesilintuja. Toukokuussa sadat kahlaajat pysähtyvät muuttomatkallaan ruokailemaan.

Lintulive-kameroita on tarkoi-

tus avata lisää. Kesään mennessä Lintulive siirtyy kuvaamaan merensaariston elämää. Pysy kanavalla – Lintulive on auki vuorokauden ympäri.

Lintulive: www.birdlife.fi/lintulive

• Ilmoita tuloksesi BirdLife Suomen verkkosivuilla 17.5. mennessä.

• Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja.

Lue lisää ja osallistu: www.birdife.fi/bongaapaivapihalla

Kolumni

6.–7.6.2020

5.–6.6.2021

Onko sinulla linnunpönttöjä?

Mitä lintuja niissä asuu?

Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja. Tapahtumalla kerätään arvokasta tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä. Osallistu sinäkin!

Riittääkö tahto luontokadon pysäyttämiseen?

Teemu Lehtiniemi

BirdLife julkaisi tietopaketin Suomen linnuston tilanteesta (ks. s. 7). Huonosti menee. Enemmän pitää tehdä, jotta yleisten lintujen väheneminen ja uhanalaistumiskehitys voidaan kääntää elinvoimaistumiskehitykseksi.

Joku voisi sanoa viestin olevan myöhässä, koska nykyhallitus panostaa luonnonsuojeluun enemmän kuin yksikään aikaisempi. Nyt luonnonsuojelulla menee hyvin. Muutos on tapahtunut. Luontokadosta ja sen pysäyttämisen tarpeesta uutisoidaan. Raportit ja asiantuntijapaneelit osoittavat, että tilanteen muuttamisella on kiire.

Kottarainen (kuva: Jan Södersved)

Poliitikot ja edunvalvontajärjestöt toitottavat yhteistä tahtoaan huolehtia elonkirjon, luonnon monimuotoisuuden, biodiversiteetin, ekosysteemipalveluiden ja kaiken muun luontohyvän tulevaisuudesta.

Mihin enää tarvitaan BirdLifea ja muita ympäristöjärjestöjä? Kaikki tahtovat luonnolle hyvää, kaikki tahtovat vähäsaasteisempaa ympäristöä ja lähes kaikki tahtovat pysäyttää ilmaston lämpenemisen.

Kerro meille, mitä linnunpönttöjä pihallasi tai mökilläsi on ja mitä lintuja niissä pesii tai on tänä vuonna pesinyt. Havainnot ilmoitetaan 14.6. mennessä verkkolomakkeella tai postikortilla.

13.6.

Pönttöbongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille. Kaikki havainnot ovat arvokkaita! Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja.

www.ponttobongaus.fi

Ympäristöjärjestö on onnistunut tehtävässään, kun sitä ei enää tarvita – kun sillä ei ole enää tehtävää. Uutisoinnin perusteella voi vaikuttaa siltä, että järjestöjen lopun aika on lähellä. Ei ole. Valitettavasti.

Luonnonsuojelun suursatsaus kohdistuu erityisesti luonnonsuojelualueiden luonnonhoitoon sekä takavuosina poliittisella päätöksellä keskeytetyssä soidensuojelun täydennysohjelmassa erityisen arvokkaiksi todettujen soiden suojelemiseen.

Suojelualueilla menee hyvin. Se ei kuitenkaan riitä. Luontokadon pysäyttäminen vaatii luonnon huomioimista myös luonnonsuojelualueiden ulkopuolella.

Se muutos on suuri ja valtaosin edelleen tekemättä. Kun luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen tarkoittaa omien toimintatapojen muuttamista, kustannuksia, muutoksia suunnitelmiin tai jopa investoinnin toteutumatta jäämistä, tahtoa luontohyvän huolehtimisesta onkin vähemmän.

Teollisuuden suurinvestointien, kuten uusien biotuotetehtaiden yhteydessä keskustellaan kuitupuun riittävyydestä ja tulovirroista. Ei luonnon monimuotoisuuden riittävyydestä ja uhanalaisten lajien menovirroista. Maatalouspolitiikassa puhutaan aivan oikein viljelijätulosta, mutta pitäisi puhua enemmän luonnosta ja siitä, miten viljelijätuloja voitaisiin kasvattaa luontohyvän vahvistaminen edellä.

Erilaisissa valmisteluryhmissä ja komiteoissa, joissa päätökset valmistellaan, maailma ei ole muuttunut. Toiset pyrkivät ajamaan luonnon etua ja toiset jarruttavat.

Vaikka nykyinen hallitus on tehnyt ennennäkemättömän satsauksen luonnonsuojeluun, eivät edes kaikki hallituspuolueiden kansanedustajat ole sitoutuneet luontokadon pysäyttämiseen: ministerit kiistelevät tulevan kansallispuiston hakkuista, kansanedustajat vastustavat yli 20 vuotta sitten päätettyjen suojeluohjelmien toteuttamista ja toiset moittivat lupaviranomaisia siitä, että ne ottavat päätöksenteossaan luonnonsuojelulainsäädännön huomioon.

Entä seuraavien vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen? Ajat voivat muuttua nykyisestä huomattavasti – eikä välttämättä parempaan suuntaan. Tarve ympäristöjärjestöille ei ole kadonnut mihinkään.

Jykä-kotka palasi viime tingassa

Jyrki Mäkelä

Ahvenanmeren ja pysähtyi kahdeksi päiväksi Järsön saarelle. Huilitauon jälkeen se jatkoi mantereelle ja otti pian suunnan koilliseen. Lähes 800 kilometrin matka Taivassalosta Kuusamoon Salmisen kylälle taittui määrätietoisesti yhdeksässä päivässä.

Maaliskuun viimeisinä päivinä Jykä kierteli Kuusamossa silmäilemässä merikotkien reviirejä ja partioi muun muassa kalanviljelyaltailla helpon murkinan toivossa.

Pesinnällä jo kiire

Merikotka Jykä kuvattiin vuosi sitten Kuusamossa, kun sen saamat vammat hoidettiin kuntoon. Siitä lähtien se on lähettimensä avulla tuottanut arvokasta tutkimustietoa aikuisen merikotkan elämästä.

Jyrki Mäkelä ja Anna Tuominen

BirdLifen gps-lähetintä kantava merikotka Jykä vietti talvensa Keski-Ruotsissa. Itsenäisyyspäivänä mykistynyt paikannin alkoi lähettää sijaintitietoja tammikuun viimeisenä päivänä, kun pidentynyt valoisa aika sai aurinkokennot lataamaan sen akkuja. Tuolloin lintu majaili yhä samoilla suunnilla kuin lähettimen sammuessa, joten se on tainnut löytää hyvin syötävää.

Jykä kierteli melko pienellä alueella Uppsalan pohjoispuolella sekä suurella Hjälmaren-järvellä. Järvi on tyypillisesti lopputalvesta merikotkien suosiossa.

Suunta Suomeen

Maaliskuun alkupuolella Jykä teki lyhyen tunnustelevan reissun Suomen suuntaan, mutta palasi vielä keräämään rohkeutta. 18. maaliskuuta se uskalsi ylittää

10 kiperää linnuista (s. 21)

Vastaukset:

Etelä-Suomessa merikotkien pesinnät ovat jo vauhdissa, mutta Kuusamossa Jykä voisi vielä ehtiä pesimäpuuhiin. Uutta pesää se ei kuitenkaan ehdi enää rakentaa. Kuusamoon saapumisensa jälkeen Jykä on poikennut kolmella tunnetulla merikotkan reviirillä, joten se on saattanut käydä katsomassa, olisiko niillä koiraan paikka auki.

Jykä ei pesinyt viime kesänä, mutta syytä siihen ei tiedetä. On ajateltu, että aikuiset kotkat lähtökohtaisesti aina yrittävät pesiä, joskaan varmasti sitä ei voida sanoa. Jykän kevätpuuhia seurataankin nyt mielenkiinnolla.

Kameroita kierrellen

Jykä sai paikantimensa toipuessaan siipivammasta, joten sen terveyttä halutaan seurata. Kotkaa on yritetty löytää kiikariin ensin syksyllä ja taas pitkin kevättalvea. Lintuharrastajat yrittivät etsiä sitä Hjälmarenin rannoilta ja saada sen tallennettua riistakameraan, mutta paikannustietojen viiveen takia Jykä ehti aina siirtyä.

Onni ei ollut myötä Ahvenanmaallakaan. Siellä nähtiin pienessä sulassa kuusi merikotkaa, joista yksi oli ai-

Sanajono

Anne Kotiharju

Vihjeet

5. Yhden.

4. 95 prosenttia.

3. 19 lajia, mikä on 10 lajia enemmän kuin vuonna 2010.

2. Ampuhaukka (55‒69 cm), nuolihaukka (70‒84 cm), tunturihaukka (109‒134 cm).

1. Tukkakoskelo (naaras).

Vaihda e-laskuun!

BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi vaihtaa e-laskuiksi.

E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja.

Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

BirdLifen lähetinmerikotka Jykän liikkeet 31.1.–28.3.

kuinen, ehkä Jykä. Varmuutta ei saatu.

Tiedot linnun voinnista perustuvat siis vain paikannusdataan. Nopeasti taittunut matka antaa kuitenkin viitteitä siitä, ettei Kuusamossa viime keväänä saatu vamma enää vaivaa.

Jykän aiemmista vaiheista kerrottiin BirdLifelehdissä 3/2020 ja 1/2021.

Päästä pyrstöön (lintuja): Ulkoluodolla toisilta saaliit ryöstää • Se hoikempi kosteikon kilvenkantaja • Onnentuoja risuista pesää työstää • Paljakalla viihtyvät nimikkokuntansa sijasta

Pyrstöstä päähän: Kansallispuvussa päähän • Pääkaupunki • Aniksella maustettu • Esko ja suku • Ei edessä • Pilailua • Erite • Unen vaihe

Vastaa ja voita!

Lähetä ratkaisusi ja yhteystietosi 18.8. mennessä osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.

fi ja osallistut pienten palkintojen arvontaan!

Oikea ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa.

Viime numeron oikea ratkaisu jaloista päähän:

IKÄKAKKARAHIHNAHIMULOSTEMIRAKUKSATORA

Sanajonotehtävässä kuvio täytetään peräkkäisillä sanoilla vihjeiden mukaisessa järjestyksessä, yksi kirjain per ruutu. Ratkaisu on luettavissa molempiin suuntiin. Toiseen suuntaan sanat ovat lintulajeja, toiseen suuntaan kaikenlaisia sanoja. Sanat voivat olla yksikössä tai monikossa.

6. Se nojaa niihin kiivetessään runkoa ja oksia pitkin.

7. Hernekerttu (13,5 cm).

8. 25 (ihmisellä on 7).

9. Uivelo, isokoskelo ja tukkakoskelo.

10. Ylöspäin.

Laskennat Suomen parhailla lintualueilla jatkuvat

Tero Toivanen

Suomen kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (Important Bird and Biodiversity Areas, IBA) seuranta antaa tietoa siitä, miten linnusto on muuttunut Suomen arvokkaimmilla lintukohteilla, miten moni harvalukuinen lintulaji voi Suomessa, ja ovatko esimerkiksi alueiden suojelutoimet olleet riittäviä. IBA-alueiden seuranta on myös BirdLife Suomen kansainvälinen velvoite.

Vuosittain IBA-laskennoissa inventoidaan noin kymmenen IBA-alueen linnusto. Laskentoja tekevät pääosin vapaaehtoiset lintuharrastajat. Yhteistyötä IBA-alueiden seurannassa tehdään erityisesti Metsähallituksen mutta myös Luonnontieteellisen keskusmuseon ja

Kysy lisätietoja tai ilmoittaudu laskijaksi: tero.toivanen@birdlife.fi

Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Useimmat IBA-alueet on inventoitu jo kolmeen kertaan: viime vuosisadan lopulla, 2000-luvun alussa ja viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Niiden alueiden, joiden edellisestä laskennasta on yli kymmenen vuotta, laskeminen tulevana kesänä on erityisen tärkeätä, koska ajantasaista tietoa tarvitaan muun muassa Suomen IBA-verkoston päivitystä varten.

IBA-alueiden seurannat sisältävät niin lintuvesillä tehtäviä laskentoja, saaristolinnuston kartoituksia kuin linjalaskentoja Itä- ja Pohjois-Suomen laajoilla metsä- ja suovaltaisilla alueilla. Esimerkiksi Helsingin Vanhankaupunginlahden kartoitukset ovat tämän vuoden osalta jo hyvässä vauhdissa. Lisää IBA-laskijoita toivotaan etenkin pohjoiseen Suomeen, missä keskeisiä kohteita ovat muun muassa Oulangan kansallispuisto sekä Tuntsan ja Hammastunturin erämaa-alueet. Täydennystarpeita on lisäksi monella muullakin kohteella.

Esimerkkejä IBA-alueista, joille laskijat voivat ilmoittautua:

1) Lemmenjoki–Hammastunturi–Pulju (erityisesti Hammastunturi)

2) Värriö–Tuntsa

3) Runkaus–Saariaapa–Tainijärvet

4) Oulanka–Sukerijärvi

5) Syöte–Salmitunturi

6) Juortanansalo

Ilmoittaudu laskijaksi haluamallesi alueelle tai kysy, onko alueelle jo lähdössä laskijaryhmää, johon voisit liittyä! Aiempaa laskentakokemusta ei edellytetä, mutta alueen pesimälinnut ja niiden äänet on hyvä tuntea. Erityisen helposti laskentaa pääsee nyt kokeilemaan Oulangalla, missä moni nyt toistettava laskentalinja kulkee polkuja pitkin.

IBA-seurantaa tuet myös retkeilemällä millä tahansa Suomen arvokkaalla lintualueella ja ilmoittamalla havaintosi Tiiraan!

SOTKA-levähdysaluehanke herättää kiinnostusta

koseminaareina. Koulutuksissa esitellään häirinnältä vapaiden levähdysalueiden hyötyjä linnustolle ja rohkaistaan vapaaehtoisten alueiden perustamiseen. Häirintävapailla levähdysalueilla vesilintuja ei metsästetä koko syksynä, mutta levähdysalueen vaikutuksia alueen lintumääriin seurataan ja vieraspetopyyntiin kannustetaan.

Tavoitteena on perustaa vähintään 25 pilottialuetta, joiden antaman esimerkin avulla vapaaehtoisista levähdysalueista tulee tulevaisuudessa osa arkista riistanhoitoa. Kiinnostus levähdysalueita kohtaan on ylittänyt ennakko-odotukset, ja jo nyt hankkeelle on tehty noin 20 kohde-ehdotusta eri puolilta Suomea: kosteikkoja, lintujärviä ja merenlahtia.

kittävä määrä vesilintujen syysaikaisia levähdysalueita vuosituhannen vaihteessa. Suomessa kattava rauhoitusalueiden verkosto löytyy Oulun seudun arvokkailta lintuvesiltä.

Sekä Tanskasta että Oulun seudulta on yhtenevät kokemukset siitä, että metsästykseltä rauhoitetut kohteet houkuttelevat alueelle aiempaa enemmän vesilintuja, jotka myös jatkavat muuttomatkaansa aiempaa myöhemmin. Vaikka merkittäviä metsästysalueita onkin rauhoitettu, paikalliset metsästäjät ovat tyytyväisiä aiempaa suurempiin ja pidempään viipyviin lintumääriin. Myös lintuharrastajille riittää enemmän katsottavaa pidemmälle syksyyn.

on tämä Savitaipaleella sijaitseva metsätalouskosteikko. Täällä sorsia ei metsästetä, joten alueen sinisorsat, tavit, telkät ja lapasorsat voivat poistua syysmuutolle omaan tahtiinsa.

Heikki Helle

BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto edistävät yhteistyönä vesilintujen mahdollisuuksia valmistautua rauhassa syysmuuttomatkalle. Osana maaja metsätalousministeriön rahoittamaa

SOTKA-hanketta perustetaan vapaaeh-

toisia häirintävapaita vesilintujen syyslevähdysalueita turvaamaan muuttomatkalle valmistautumista, poikasten itsenäistymistä ja aikuislintujen sulkasadon viimeistelyä.

Kaksivuotisen hankkeen pääpaino on metsästäjien koulutuksessa, jota toteutetaan tällä hetkellä suosittuina verk-

SOTKA-levähdysalueiden perustaminen pohjautuu aina metsästysoikeuden haltijan vapaaehtoiseen tahtoon toimia riistavesilintujen hyväksi. Aloite häirintävapaan levähdysalueen perustamiseksi tulee pääsääntöisesti maanomistajalta, metsästysseuralta tai osakaskunnalta.

Kaikki hyötyvät

Mallia levähdysalueverkostolle on haettu Tanskasta, missä rauhoitettiin mer-

Mikä tärkeintä, rauhallisten levähdysalueiden ansiosta linnuilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet valmistautua muutolle luontaisen rytminsä mukaisesti, mikä parantaa edellytyksiä palata seuraavana keväänä hyväkuntoisena pesimään.

SOTKA-levähdysaluehanke jatkuu pilottikohteiden julkistamisella sulavesikauden mittaan ja uusilla koulutuksilla tulevana talvena. Jatkossa koulutuksia suunnataan metsästäjien lisäksi myös muille metsästysoikeuden haltijoille, kuten osakaskunnille.

Ensimmäinen SOTKA-levähdysalue

Heikki Helle

Pohjakartta © Maanmittauslaitos

Find what you are searching

for. With an extremely wide field of view.

20% LARGER AREA OF OBSERVATION COMPARED TO OTHER LEADING BRANDS

With birds often hiding in dense cover, it’s essential that you have a wide field of view to allow you to spot any slight movements. The wide field of view of the ZEISS Victory SF 32 results in a 20 % larger area of observation compared to other leading brands, giving the user an impressive overview.

zeiss.com/morediscoveries

NEW: ZEISS Victory SF 32

Ajoin pienen lehtomaisen niemen kärkeen. Huomasin palokärjen työstävän lahoa puuta aivan tien vieressä, joten avasin ikkunan ja pysähdyin. Samassa valkoselkätikkakoiras (kuvassa) lensi nakuttelemaan viereiseen puuhun. Hetken päästä ilmestyi myös naaras sekä pikkutikka. Hetki oli aivan huikea, ja sain kuvata auton ikkunasta lintuja häiritsemättä. Olen toista vuotta haasteessa mukana. Se on innoittanut lähtemään luontoon kameran, kiikarin ja eväiden kanssa, joten lähiseudun maisemat alkavat jo olla tuttuja.

Marjukka Hyvönen (Varkaus 5.3.2021)

Livertely paljasti, että lähistöllä on kiuruja. Hetken päästä ne löytyivät keskeltä pääosin sulaa sänkipeltoa. Vasta pysähtyneiden kuvien kautta välittyi kiivas, keskinäinen kamppailu pellon herruudesta, vaikkei sellaista uskoisi noin hentojen lintujen kesken olevan olemassakaan. 100 lintulajia -haaste on ollut palkitseva. Tarkoituksenani on myös kuvata lajit, mikä vaatii paljon aikaa. Parasta retkissä on yllätyksellisyys: koskaan ei tiedä etukäteen, mikä kokemus tulee vastaan.

Jaakko Uotila (Kaarina 16.3.2021)

Tunnista 100 lintulajia!

Haluatko oppia lisää linnuista? Tartu suosittuun haasteeseen ja tunnista 100 lintulajia vuoden 2021 aikana. Nyt on hyvä aika aloittaa.

Inka Plit ja Anna Tuominen

Hauskan ”Tunnista 100 lintulajia” -haasteen ideana on kokeilla, onnistutko havaitsemaan sata lintulajia Suomessa kalenterivuoden aikana. Kyseessä ei ole kilpailu, joten voit havainnoida lintuja omaan tahtiisi. Valittavana on tänä vuonna neljä sarjaa: perinteinen, eko-, kuvasekä lasten ja nuorten sarja.

Pähkinähakki on Kainuussa harvinaisuus. Tämä lintu on kuitenkin asustanut jo ainakin viitenä talvena eräässä pihapiirissä, missä sille syötetään sembramännyn siemeniä, pähkinöitä ja kuivattuja jauhomatoja. Lintu tuntee syöttäjänsä ja käy syömässä melkein kädestä! Tämä lintu muuttaa kesäksi lähimetsään ja on jo aloittanut laulukautensa.

Lintuja olen harrastanut koko ikäni. Sain rengastusluvan vuonna 1966. Olen valokuvannut lintuja jo 45 vuotta, ja kaakkurikuvalla voitin Wildlife Photographer of the Year -kilpailun Lontoossa vuonna 1989. Vuosien varrella olen toiminut Kainuun Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtajana ja osallistunut monipuolisesti lintujen suojelutyöhön.

Olen osallistunut joka vuosi 100 lintulajia -haasteeseen, mutta tavoittelen 200 lajia. Kainuussa se ei joka vuosi onnistu, koska koko alueella nähdään vuosittain vain noin 220 lintulajia.

Jouni Ruuskanen (Kajaani 22.3.2021)

Kesken palmusunnuntaitouhujen jäin kuvaamaan näitä naurulokkeja Helsingin Kauppatorille. Samalla yllättävä vuodenpinna tuli merimetsosta. Liityin 100 lintulajia -ryhmään Facebookissa melkein tasan neljä vuotta sitten. Laskin vuoden aikana havaitsemiani lintulajeja jo aiemmin, mutta haaste on koukuttanut ja kamera onkin mukana joka paikassa ”siltä varalta”. Ryhmä on poikkeuksellisen positiivinen ja sen jäsenet kannustavia. Irma Harila (Helsinki 28.3.2021)

Vuodesta 2017 lähtien käynnissä ollut haaste on innostanut jo tuhansia ihmisiä. Sata lajia vuodessa on aloittelijalle sopiva tavoite: ei mahdoton, muttei ihan helppo. Eikä haittaa, vaikka et pääsisi tavoitteeseen: opit silti varmasti lisää ja koet hienoja hetkiä lintujen parissa!

Myös kokeneemmat harrastajat voivat haastaa itsensä esimerkiksi rajaamalla alueen tiukemmaksi. Havaitsetko sata lajia vaikkapa kotikunnastasi ilman moottoriajoneuvoja?

Aloita osoitteesta www.birdlife.fi/100lintulajia Tueksi on tarjolla erilaisia materiaaleja, verkkosovellus havaintojen kirjaamiseen ja tilanteen salliessa myös opastettuja retkiä. Jaa kokemuksiasi kannustavassa Facebook-ryhmässämme (”100 lintulajia”) tai muualla sosiaalisessa mediassa tunnisteella #100lintulajia –poimimme tälle sivulle kuvia ja elämyksiä!

Osallistu lintulaskentoihin

Suomen linnuston muutokset tunnetaan hyvin satojen lintulaskentoja omilla alueillaan tekevien lintuharrastajien ansiosta. Kuka tahansa voi kartuttaa tietoa Suomen linnustosta osallistumalla lintulaskentoihin. Laskentoja on monenlaisia, ja kaikille harrastajille löytyy varmasti sopiva laskentamuoto.

Talvilintulaskennoista on helppo aloittaa

Talvilintulaskentoja on tehty Suomessa jo 1950-luvulta lähtien. Menetelmässä kuljetaan noin kymmenen kilometrin pituinen reitti kolme kertaa talven aikana ja lasketaan kaikki matkan varrella havaitut linnut. Talvilintulaskenta on muuten hiljaisena lintuaikana mitä mukavinta ajanvietettä, ja siitä suoriutuu, kun tuntee tavalliset talvilinnut. Talvilintureitin voi perustaa itselleen sopivaan paikkaan, mutta sen kannattaa kattaa erilaisia elinympäristöjä – niin taajamia ruokintoineen kuin talvella hiljaisia metsiäkin. Erityisen arvokasta on, jos voi aloittaa jonkin vanhan, hiipuneen reitin laskennat uudelleen.

Vesilintulaskennan voi tehdä lintutornista

Vesilintulaskenta on helppo seurantamuoto, johon voi osallistua vaikka tavallisen keväisen linturetkeilyn yhteydessä. Vesilintulaskenta tehdään joko piste- tai kiertolaskentana. Pistelaskennassa lasketaan kaikki yhteen pisteeseen – esimerkiksi lintutorniin – näkyvät vesilinnut, erilliset parvet ja sukupuolet erotellen. Hieman vaativammassa kiertolaskennassa vesialue kierretään jalan tai veneellä. Vesilintulaskenta tehdään kahdesti toukokuun aikana, etelässä aiemmin ja pohjoisessa myöhemmin. Osallistua voi joko toistamalla jonkin aiempina vuosina tehdyn laskennan tai perustamalla uuden laskentapisteen tai reitin.

Pistelaskennalla alkuun maalinnuston seurannassa

Pistelaskennalla pääsee alkuun kesäisen pesimälinnustomme seurannassa. Pistelaskentaa varten suunnitellaan reitti, joka sisältää parikymmentä laskentapistettä monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä. Kaikissa pisteissä havainnoidaan kevätkesäisen varhaisaamun aikana viiden minuutin ajan, ja kaikki havaitut linnut lasketaan. Reitin voi kiertää jalan tai autolla. Pistelaskenta sujuu, kun tuntee tavalliset pesimälinnut ja niiden äänet.

Atlaskartoitus kertoo levinneisyyden muutoksista

Suomen pesimälintujen levinneisyys on kartoitettu jo kolmesti: ensimmäisen kerran 1970-luvulla ja viimeksi vuosina 2006–2010. Lintuatlaskartoitus on hyvin vapaamuotoista retkeilyä, jossa etsitään merkkejä lintujen pesinnästä. Esimerkiksi yksittäinen havainto lajista sopivalla paikalla kirjataan mahdolliseksi pesinnäksi, pysyvä reviiri todennäköiseksi pesinnäksi ja löydetty pesä tai poikue varmaksi pesinnäksi. Havainnot kerätään koko Suomen kattavilta 10 x 10 kilometrin kokoisilta alueilta. Seuraava Suomen lintuatlas käynnistynee aivan lähivuosina.

Linjalaskenta on seurannan selkäranka

Tieto Suomen pesimälintujen kannankehityksestä ja linnuston muutoksista esimerkiksi suojelualueilla perustuu pääosin linjalaskentoihin. Linjalaskennassa kuljetaan alkukesän aamuna noin kuuden kilometrin mittainen suorakaiteen muotoinen reitti ja lasketaan kaikki havaitut linnut. Linjalaskentoja tehdään koko Suomen kattavilla vakiolinjoilla, suojelualueilla ja tärkeillä lintualueilla. Linjalaskentoja voi tehdä kuka tahansa, joka tuntee linnut ja niiden äänet ja jolta maastossa kulkeminen sujuu. Helpointa linjalaskentaa on harjoitella helppokulkuisissa ja suhteellisen vähälintuisissa maastoissa.

Lisätietoja laskennoista: www.luomus.fi/fi/linnustonseuranta www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/ valtakunnallinen (muun muassa lintulaskentakurssin 30.3.–7.4. tallenteet)

Lintutietoa keltanokille

– opeta lintujen tunnistamista Lintuvisan avulla

Mikä Lintuvisa?

Luokan tai koulun oma lintujentunnistuskilpailu.

Kenelle?

Koululuokille ja oppilaitoksille.

Sarjat: 1–3 lk, 4–6 lk, 7–9 lk ja avoin sarja.

Miten?

Luokka opiskelee lintujen tunnistusta ja pitää lopuksi hauskan Lintuvisan, jossa kilpaillaan luokan tai koulun parhaan lintutuntijan tittelistä. Meiltä saatte innostavat, maksuttomat materiaalit ja pienet palkinnot kaikille!

Tutustu: www.birdlife.fi/lintuvisa

Missä?

Luokkaopetuksessa.

Milloin?

Milloin vain luokan oman aikataulun mukaan.

Lintulaskentoihin säännöllisesti osallistumalla tietyn alueen linnusto tulee omakohtaisesti tutuksi. Tuloksia on myös kiinnostavaa vertailla vuosien välillä.

Tero Toivanen

Siiveniskuja romaaneissa

Marraskuussa 2000 kävelin noin kolmenkymmenen muun kanssa metsäautotiellä Virroilla. Joukkion laidalla astellut Timo Laine sai kaikki pysähtymään huudollaan: ”Kuukkeli! Ruokintapaikalla!”

Silloin kohtasin kuukkelin ensimmäistä kertaa. Seuraavina vuosina näin oranssinhohtoisen siivenvälähdyksen Virtain metsänhämärissä vielä monta kertaa, kun olin mukana Metsähallituksen hakkuita vastustaneissa mielenosoituksissa ja valvontakäynneillä. Luonnonystävien työ tuotti tulosta: lopulta tienoolle perustettiin yli 400 hehtaarin kokoinen Lakeisnevankankaan suojelualue. Kuukkelit ovat kuitenkin kadonneet, sillä liian paljon metsäpeitettä ehdittiin menettää ennen suojelupäätöstä.

Esikoisromaanissani Kultarinnassa päähenkilö Erik kulkee Hämeen syrjäkylillä syksyllä 1917. Hän päätyy vanhaan metsään ja näkee kuukkelin – sattumalta samaan tapaan kuin minä Virroilla:

”Jotain lehahtaa kuusen juurelta alaoksalle. En vastavalossa erota muuta kuin merkillisen, närhimäisen silhuetin, mutta lintu heittyy siivilleen uudelleen ja poukkoaa korkeammalle. Aurinko heijastuu siivistä ja pyrstöstä kirkkaana oranssina. Kuuluu omituinen ääni, vihellys tai naukaisu tai niiden välimuoto.”

Kuukkeli saa Erikin jatkamaan matkaa salomaan uumeniin. Siellä hän ymmärtää, millaisia metsät ovat oikeasti, luonnontilassa. Oivallus muuttaa Erikin elämän.

Kun kirjoitan luonnonvaraisista lajeista, ne tuovat tarinaan usein muutakin kuin oman itsensä. Toisessa romaanissani Kivitaskussa nimilaji, vanhalta nimeltään rauniorastas, on paitsi biologinen olento, myös vertauskuva päähenkilön kaipaamalle ihmiselle.

Tällaisen kaksoisroolin antaminen linnuille on hyvin vanhaa perua. Lintuaiheista kansanperinnettä on paljon. Luultavasti kautta ihmiskunnan historian olemme liittäneet muihin eläimiin – etenkin lintuihin –symbolisia merkityksiä. Lento- ja laulutaito, kevät- ja syysmuutto taatusti hämmensivät esivanhempiamme. Outojen tapojensa vuoksi linnut saivat kantaakseen uskomuksiamme ja haaveitamme.

Linnut avasivat ihmiselle ikkunan omaa elämänpiiriä laajempiin näkymiin. Kirjailijalle linnut tarjoavat mahdollisuuksia juonenkäänteisiin, joissa lintumytologia punoutuu todellisuuteen tai lintu omana itsenään pakottaa päähenkilön toimimaan uudella tavalla.

Vaikka emme enää elä myyttisiä aikoja, linnut avartavat ihmismieliä edelleen. Vilahtaa kuukkeli sitten romaanin sivuilla tai tunturinjuuren hiihtoladun varrella, se voi parhaimmillaan muuttaa havaitsijansa elämän: auttaa käsittämään, että ihminen ei ole kaiken mitta.

Kirjoittaja on kirjailija, joka aiemmin työskenteli Ikimetsän ystävät ry:ssä ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirissä.

Tiira-lintutietopalvelun vuosien 2007–2019 havaintojen mukaan sepelhanhen päämuutto ajoittuu toukokuun lopulle. Kuvaaja esittää havaittujen yksilöiden määrän viiden päivän jaksoissa. Näkyvissä on kunkin jakson ensimmäinen päivä.

Tiira paljastaa lintujen muuttoajat

Teemu Lehtiniemi

Tiira-lintutietopalvelussa (www.tiira. fi) on miljoonia lintuhavaintoja. Niitä selaamalla voi esimerkiksi suunnitella omien retkien tai lomien ajoitusta ja suuntaa sekä verrata omia havaintoja aikaisempien vuosien ja kuluvan vuoden havaintoihin.

BirdLifen verkkosivuille on lisäksi koottu Tiiran aineistoon perustuvaa kiinnostavaa tietoa lintujen muuton ajoittumisesta. Muuttolintujen saapuminen -sivulta selviää esimerkiksi, että Suomen ensimmäiset kirjosiepot havaitaan keskimäärin 14. huhtikuuta. Yhdistyskohtaiselta saapumislistalta selviää, että aikaisin kirjosieppo noteerataan tavallisimmin Helsingin seudun lintuyhdistyksen alueelta, missä lajin ensihavainto tehdään keskimäärin 19. huhtikuuta. Kuusamon lintuyhdistyksessä ensihavainto kirjosieposta tehdään lähes kolme viikkoa myöhemmin, noin 7. toukokuuta.

Lajien vuosiesiintymisestä kertova sivu puolestaan tarjoaa tietoa lintulajien päämuuton ja suurimpien paikallisparvien ajoittumisesta. Esimerkiksi piekanamuuton näkemisestä haaveilevien kannattaa varata muutontarkkailuaikaa huhtikuun 20. päivän tienoille, ja sepelhanhien jättiparvia odottavien on hyvä suunnata Suomenlahden tarkkailupaikoille toukokuun lopulla. Niiden, jotka toivovat näkevänsä Etelä-Suomessa maakotkan, kannattaa pitää kiikarit ja kaukoputki valmiudessa erityisesti syksyllä hieman ennen lokakuun puoltaväliä, jolloin on maakotkan päämuuttoaika. Jäsenoikeuksin Tiiraa käyttävät voivat tarkastella myös ajantasaisia kuluvan vuoden valtakunnallisia ja alueellisia ensihavaintoluetteloita. Jäsenoikeudet antava kuusinumeroinen jäsennumero löytyy tämän lehden kannesta oman nimen alapuolelta, ja se lisätään Tiirassa “Omat tiedot” -kohtaan.

Muuttolintujen keskimääräinen saapuminen (ensihavainnot):

www.birdlife.fi/havainnot/muuttolintujen-saapuminen

Lajien esiintyminen vuoden aikana:

www.birdlife.fi/havainnot/lajien-vuosiesiintyminen

Kuluvan vuoden ensihavainnot: www.tiira.fi, valitse ”Vuoden ensimmäiset”

Kiikarin läpi

Anni Kytömäki

Lajipari

Kahlaajakolmikko

Aki Aintila Vertailussa kolme keskikokoista ja äänekästä kahlaajalajia. Muuttoaikana kaikkia kolmea voi tavata rannoilla ja kosteikoilla lähes koko maassa.

Rantasipi, drillsnäppa (Actitis hypoleucos) Metsäviklo, skogsnäppa (Tringa ochropus) Liro, grönbena (Tringa glareola)

Rinta Selvä väriraja rinnassa. Rinnan ja siiventaipeen välissä selkää kohti ulottuva valkea kiila.

Selkä Tasaisen ruskea.

Selvä väriraja rinnassa. Rinnan alaosa ja kupeet puhtaanvalkeat.

Rinnan väritys jatkuu täplityksenä rinnan alaosaan ja kupeille, ei selvää värirajaa.

Tumma, vain pieniä vaaleita pilkkuja. Kirjavampi, suurempia vaaleita täpliä.

Jalat Lyhyemmät kuin kahdella muulla. Pidemmät kuin rantasipillä. Pidemmät kuin rantasipillä.

Lennossa Lentää lähellä vedenpintaa, värisevät siiveniskut ja liidot vuorottelevat. Yläperä ruskea. Selvä siipijuova.

Lähtee usein lentoon ojanpohjalta tai lampareen rannalta. Yläperä valkea. Ei siipijuovaa. Siipi alta tumma.

Äänet Kirkas ja suora ”hiiit” tai ”hiii-diii-diii-diii-diii” Sointuva ja yleensä kolmiosainen ”klyit-vit-vit”

Yläperä valkea. Ei siipijuovaa. Siipi alta vaalea.

Metsävikloa monotonisempi” ”jiff-jiff-jiff”, jota toistaa yhden tai useamman tavun sarjoissa. Lentäessään voi myös laulaa ”liro-liro-liro-liro-liro”

Pesimäympäristö Kivikkoiset ja kallioiset rannat sekä jokivarret. Kosteapohjaiset metsät ja metsälampareet. Monenlaiset suot ja kosteat niityt.

Kevätmuutto Huhtikuun lopusta toukokuuhun. Huhtikuun alusta toukokuuhun. Huhti–toukokuun vaihteesta kesäkuun alkuun.

kiperää linnuista!

1. Mikä on tämä “hapsuhiuksinen”, kaloja usein parvessa saalistava taitava sukeltaja?

2. Mikä on seuraavien haukkojen järjestys pienimmästä suurimpaan siipien kärkivälin perusteella: tunturihaukka, ampuhaukka, nuolihaukka?

3. Niin kutsuttu Punainen lista on tehty lajien uhanalaisarvioinnin tuloksena. Kuinka monta ensisijaisesti maatalousympäristössä pesivästä 40 lintulajistamme oli vuonna 2019 Punaisella listalla?

4. Suomen soista reilu puolet on 1900-luvun puolivälin jälkeen ojitettu pääosin metsätalouskäyttöön. Kuinka monta prosenttia Suomen suokukoista on kadonnut muutamassa vuosikymmenessä?

5. Kuinka monta munaa ruokki munii?

6. Mitä hyötyä puukiipijälle on sen pitkistä jäykistä pyrstösulista?

7. Mikä on pienin kerttumme?

8. Kuinka monta kaulanikamaa on joutsenilla?

9. Mitkä koskelolajit pesivät Suomessa?

10. Mihin suuntaan avosetin nokka kaartuu? Oikeat vastaukset sivulla 15.

Jussi Vakkala

Aija Lehikoinen

Liro

Metsäviklo

Rantasipi

Lintuharrastajan oma kauppa

Flight Id of European Passerines

Zeiss Victory SF 32

Swarovski ATX ja BTX 115

Swarovski Pure NL

Petolinnut Suomen Luonnossa

Moult and ageing

Ageing and Sexing of migratory Asian passerines

European Breeding Bird Atlas 2

Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua. Tervetuloa ostoksille

Lapin lintutieteellisen yhdistyksen järjestämät kurssit ovat mukava tapa tutustua lintuharrastukseen ja muihin harrastajiin. Kuvassa lintuharrastuskurssin päättäjäiset Rovaniemen Salmijärvellä

Vuoden lintuyhdistys on Lapista

Jan Södersved

BirdLife Suomi on valinnut vuoden 2021 lintuyhdistykseksi Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY). Valinta perustuu esimerkillisesti toteutettuihin lintukartoituksiin laajalla toimialueella sekä aktiiviseen yleisötoimintaan.

LLY on vuodesta toiseen toteuttanut esimerkillisesti lintukartoituksia huolimatta siitä, että yhdistyksen toimialue on hyvin suuri. Siihen kuuluu Lapin maakunta Meri-Lappia lukuun ottamatta.

Esimerkiksi tietyn lajin esiintymistä kartoittavat vuoden lintu -hankkeet on suunniteltu hyvissä ajoin, niistä

on tiedotettu selkeästi ja tuloksilla on saatu kattava kuva kyseisen lajin esiintymisestä koko Lapin alueella.

Yhdistys on myös järjestänyt runsaasti opastettuja retkiä sekä muita yleisötapahtumia. Esimerkiksi Lasten lintuviikolla toukokuussa on tehty kymmeniä koululaisretkiä ja uusille harrastajille tarkoitetuilla lintuharrastuskursseilla on ollut useamman kerran yli 100 osallistujaa. Lapin asukaslukuun suhteutettuna myös Pihabongaukseen ja muihin valtakunnallisiin lintutapahtumiin on alueella osallistuttu aktiivisesti.

Viime vuodesta lähtien yhdistyksessä on toiminut myös nuorisojaosto, jota luotsaa viime syksynä vuoden

BirdLife Suomen edustajiston kokousterveisiä

Edustajiston kevätkokous järjestettiin koronaviruspandemian jatkuessa etäkokouksena sunnuntaina 21.3.

– Kokoukseen osallistui 68 edustajaa 27 jäsenyhdistyksestä.

– Edustajiston uusi äänestys- ja vaalijärjestys hyväksyttiin. Se on lakisääteinen sääntöjä täydentävä dokumentti, joka antaa ohjeet etäosallistumisoikeuden ja etääänestämisen toteuttamiselle.

– Kokouksessa esitettiin BirdLife Suomen vuosikertomus ja vahvistettiin tilinpäätös vuodelta 2020.

– Tiira-lintutietopalvelun uuden version kehityksestä esitettiin tilannekatsaus.

Edustajiston syyskokous järjestetään marraskuussa. Sääntömääräisinä asioina käsitellään muun muassa vuoden 2022 toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin, joka kokoontuu kahdes-

Päivitys tapahtuu asteittain: perinteistä Tiiraa ylläpidetään ja uudistettuja toimintoja otetaan käyttöön sitä mukaa kuin ne valmistuvat. Uuden Tiiran taustajärjestelmä on pitkällä, mutta käyttäjille näkyvä osa on edelleen työn alla.

– Kokouksessa palkittiin vuoden lintuyhdistyksenä Lapin lintutieteellinen yhdistys (ks. s. 23).

– Edustajisto tiedotti mediaa BirdLifen Suomen kuntavaalitavoitteista (ks. s. 6).

ti vuodessa. Mikäli haluat kysyä, ehdottaa tai vaikuttaa BirdLife Suomen toimintaan, ota yhteyttä oman yhdistyksesi edustajaan. Edustajat löydät verkkosivulta www.birdlife.fi/jarjesto/yhteystiedot/edustajisto.

nuoreksi lintuharrastajaksi valittu Akseli Myllyneva LLY on perustettu vuonna 1973, ja siihen kuuluu tällä hetkellä noin 400 jäsentä. LLY on valittu vuoden lintuyhdistykseksi aiemmin vuonna 1999.

Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 lähtien. Kaikki palkitut: www.birdlife.fi/ jarjesto/huomionosoitukset/muut-huomionosoitukset

Finnaturen piilokojut ja omatoimimatkat Oulun seudulla

Koe nyt Suomen hienoimmat kuvauskohteet!

Teeri 15.3.-15.5. | Huuhkaja 15.9.-31.5.

Suokukko 8.5.-31.5. | Maakotka 15.9.-31.3. Helpoissa matkapaketeissa kojut ja majoitus. Oma koju korona-aikaan kaikille. Kuvaustakuu, jos päälaji ei tule, saat korvauskerran kaupanpäälle!

Finnaturen valokuvauskurssit

Suositut kuvauskurssit ammattikuvaajan johdolla. Pieni ryhmäkoko 4 - 6 kuvaajaa.

21.–23.5.2021 Suokukkojen kuvauskurssi - 2 paikkaa!

28.–30.5.2021 Luontokuvauksen perusteet - 3 paikkaa!

13.–15.8.2021 Luontokuvauksen perusteet

10.–12.9.2021 Lintukuvauksen perusteet

8.–10.10.2021 Kotkakuvauskurssi

15.–17.10.2021 Huuhkajakuvauskurssi

BirdLife Suomen jäsenalennus

normaalihintaisista kursseista ja kojuista -10%

Lue lisää kursseista ja kojuistamme: www.finnature.fi

Lisätiedot myös suoraan toimistoltamme

info@finnature.fi tai puhelimitse 045-129 4264

Uutta! Lintuaiheiset sisustustuotteet Kaisan ja Jarin kuvista: www.AweNature.fi

kesäkuussa 2018.

1990-luvulla kansi oli osa lehden artikkelitarjontaa. Kannet olivat lehdessä alusta lähtien useimmiten värilliset, vaikka suurin osa sisäsivuista oli pitkään mustavalkoisia.

Uuden vuosituhannen alussa kansiartikkelit jäivät pois. Kannessa vuorottelivat lintukuvat sekä omat ja ulkopuoliset mainokset.

Lehti 25 vuotta

BirdLife Suomen tiedotuslehti aloitti ilmestymisensä Tiira-lehtenä 25 vuotta sitten. Nimi vaihtui BirdLifelehdeksi vuonna 2018. Juhlavuoden kunniaksi tarjoamme valikoiman lehden kansia eri aikakausilta.

Lehti koki ulkoasu-uudistuksen vuonna 2005 ja muuttui samalla kokonaan värilliseksi. Kannessa oli entistä useammin lintutai lintuharrastuskuvia, ja mainoskansista luovuttiin pikkuhiljaa kokonaan.

Seuraavan kerran lehteä uudistettiin isommin vuonna 2013. Muodonmuutoksen kokivat niin kansi kuin sisäsivutkin. Nimen vaihtuminen vuonna 2018 sen sijaan ei juuri vaikuttanut lehden ulkoasuun.

Kuka kukin on?

Esittelyssä BirdLife Suomen hallituksen uudet jäsenet

Jaakko Asplund, Helsinki jaakko.asplund@gmail.com

"Elämän mittainen lintuharrastustausta, silti ikuinen aloittelija"

Visio tai tavoite hallituksessa: Hallitustyöskentelyssä haluaisin erityisesti kiinnittää huomiota BirdLife-yhteisön sisäisen yhteistyön tiivistämiseen ja selkeyttämiseen siten, että pienet resurssimme olisivat mahdollisimman tehokkaasti käytössä. Lisäksi näen nyt meneillään olevan “luontoharrastustrendin” antavan meille mahdollisuuksia myös lisätä resurssejamme lähitulevaisuudessa, jos vain pystymme luomaan rohkeasti uusia toimintamalleja. Lisäpanostuksia tarvitsimme esimerkiksi Tiiran jatkokehitykseen.

Hannu Lehtoranta, Juuka lintuhannu57@gmail.com

"Petoileva lintuharrastuksen sekakäyttäjä"

Visio tai tavoite hallituksessa: Hallittu sukupolvenvaihdos lintuharrastuksessa niin, että myös “vanhat” pidetään kyydissä. Jäsenmäärän merkittävä kasvattaminen ottamalla mukaan laajasti kaikki linnuista kiinnostuneet. Edellä mainittujen kautta BirdLifen vaikuttavuuden kasvattaminen entisestään.

17.–23.5.2021

Koulut, päiväkodit ja perheet linturetkelle!

Retkellä ei tarvitse tunnistaa lintulajeja, vaan katsotaan mitä linnut puuhailevat. Löydättekö yhdessä erilaisia pesinnän merkkejä?

Verkkosivuilta voitte tulostaa mukaan hauskat retkilomakkeet ja muuta materiaalia.

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan hienoja lintuaiheisia palkintoja!

Lasten lintuviikko kerää vuosittain tuhansia osallistujia. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2004 alkaen.

Lisätiedot ja materiaalit: www.birdlife.fi/lintuviikko

På svenska: www.birdlife.fi/fagelvecka

Muut hallituksen jäsenet 2021:

Mika Asikainen (puheenjohtaja), Hanna Aalto, Juhani Kairamo, Jussi Kentta, Markus Keskitalo, Kim Kuntze, Jyrki Mäkelä ja Marko Vauhkonen

MAJOITUSTILAA EDULLISESTI RUKALTA

5 km Kemijärven suuntaan.

VALTAVAARAN SINIPYRSTO 5 km:n

PÄÄSSÄ!!!

Viipuksen leirintäalue tarjoaa erilaisia majoitusvaihtoehtoja.

tiedustelut: Puh 040-586 6251, www.viipus.fi

Tomi Muukkonen / www.lintukuvaaja.kuvat.fi

Piirrokset: Petri Kuhno

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Komeasti kuvitettu lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Uusimmassa numerossa muun muassa:

• Pikkutikka – liian hyvä häviämään

• Korona muutti lintuharrastusta

• Lintuharrastajan vakuutukset

• Idänturturikyyhkyn määritys

• Uusi sarja: muutto ja sää

Nuorten linturyhmässä voit päästä esimerkiksi seuraamaan rengastamista. Kuvassa Oskari Saunisto ja renkaan saanut pähkinänakkeli.

Etelä-Karjala tarjoaa kaksi ryhmää nuorille

Ahti Pulli ja Hanna Aalto Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen alueella toimii peräti kaksi ryhmää linnuista kiinnostuneille nuorille. Tule mukaan kumpaan tahansa, tai vaikka molempiin!

Lappeenrannan seutu Lappeenrannan seudulla asuvien nuorten linturyhmä on perustettu virallisesti vuoden 2021 alussa. Mukana on tällä hetkellä vähän alle 10 nuorta. Meillä on WhatsApp-ryhmä, jossa keskustelemme linnuista. Toimintaa suunnitellaan ryhmäläisten toiveiden mukaan koronarajoitukset ja yleinen tilanne huomioiden. Toivottavasti esimerkiksi retkeily joissakin lähikohteissa olisi tämän kevään tai kesän aikana mahdollista. Ryhmään liittyvien ei tarvitse olla lintuyhdistyksen jäseniä –kiinnostus lintuihin riittää! Pääset mukaan ottamalla yhteyttä Ahtiin (ahti.pulli@gmail.com).

Toimi näin:

• tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti

• tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Parikkalan seutu

Parikkalan ja Rautjärven nuorilla lintuharrastajilla on yhteinen WhatsApp-ryhmä, johon pääsee mukaan ottamalla yhteyttä Hannaan (hanna.aalto@ornio.net).

Tällä hetkellä kaikki ryhmäläiset yhteyshenkilöä lukuunottamatta ovat alle 20-vuotiaita, ja ryhmässä on mukana nuoria myös Etelä-Savon puolelta. Tässäkään ryhmässä ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen. Nyt koronaepidemian aikana emme ole voineet järjestää varsinaisia tapaamisia. Nuoret ovat kuitenkin omatoimisesti retkeilleet ja kuvanneet lintuja. Suunnitelmissa on tehdä jossain vaiheessa porukalla retkiä esimerkiksi Virolahden arktikaa katsomaan. Keväällä päästään toivottavasti seuraamaan muuttoa Siikalahdella, ja kesällä on mahdollisuus osallistua rengastukseen. Tervetuloa mukaan!

Nuori, tule mukaan!

→ www.birdlife.fi/nuoret

Liity BirdLifen Suomen uuteen WhatsApp-keskusteluryhmään koko Suomen nuorille (alle 29-vuotiaille) lintuharrastajille. Mukaan ovat tervetulleita sekä aloittelijat että pidempään harrastaneet nuoret. Ohjeet verkkosivulla!

Löydä harrastuskavereita: ota yhteyttä sinua lähimmän nuorten linturyhmän yhteyshenkilöön. Ajantasaiset tiedot verkkosivulla!

→ Instagram (@birdlifesuomi)

Nuoret lintukuvaajat ovat kaapanneet BirdLife Suomen Instagram-tilin – tule seuraamaan!

Veikka Kosonen

Käykää lintuasemilla!

Juho Tirkkonen

Lintuasemalla havainnointi on aina erilainen kokemus kuin muulla paikalla liikkuminen. Kävin ensimmäistä kertaa lintuasemalla, kun olin harrastanut lintuja alle kolme kuukautta. Pääsin tällöin mukaan Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan päiväretkelle Hangon lintuasemalle eli Haliakselle, josta on nyt muodostunut lähes “toinen koti”. Olen käynyt Haliaksella jo useamman kerran – havainnointivuorokausia minulla on tällä hetkellä lähes 80.

Jotkut päivät ovat olleet mieleenpainuvia. 5.6.2019 tein ensimmäisen omatoimisen retkeni Haliakselle ystäväni Pyryn kanssa. Aamu valkeni aurinkoisena ja melko tyynenä, joten oli kuuma. Vakiohavainnoinnin loppupuolella löysimme aseman kolmannen mustapäätaskun, joka oli tietenkin itselleni elämänpinna, elämän ensimmäinen havainto!

13.10.2020 vietin Hangon lintuasemalla syyslomaa pääasiassa rengastusharjoittelijana. Rengastin tuona päivänä itse yli 300 hippiäistä! Lintuja tuli siis paljon ja tuona päivänä kirjasimme 2 500 hippiäistä, mikä oli aseman uusi ennätys. Näimme myös useita maakotkia.

26.2. tänä vuonna havainnoin Haliaksella talvilomalla. Monen sumuisen päivän jälkeen tuli vihdoin selkeä, aurinkoinen ja ennen kaikkea keväinen päivä. Näimme useita kymmeniä muuttavia töyhtöhyyppiä, kiuruja ja uuttukyyhkyjä. Päivän kohokohta oli kuitenkin aseman yli muuttanut todella aikainen tundrahanhi.

Suosittelen Hangon lintuasemaa ehdottomasti kaikenikäisille. Nuorille se on täydellinen paikka oppia uutta ja nähdä paljon lintuja. Olen saanut hienon alun lintuharrastukselleni Haliaksen innoittamana: olen nähnyt hienoja lajeja ja upeaa muuttoa!

ARKTIKA VIROLAHDELLA ARKTIKA-PÄIVÄT 13.-30.5.2021

TULOSSA

• Live-seurantaa

• Suoria lähetyksiä somessa, mm. Mika Honkalinna

• Foto-Fennican optiikkamyynti

• Swarovskin edustus

SEURAA

Arktika-päivien ajankohtaisia

uutisia Facebook-tilillämme

@arktikavirolahti

www.arktikavirolahti.fi

Suomessa on 17 lintuasemaa, sisämaasta ulkosaaristoon. Asemat ovat erilaisia, mutta niillä kaikilla voi keskittyä täysillä lintuharrastukseen. Kuvassa Juho Tirkkonen Hangon lintuasemalla.

Pyry Laurikka

Sinisorsa, keltavästäräkki, punatulkku ja mustarastas.

Pikku-

Tiira

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia

Lähetä kuvat ja tekstit toimitukseen tunnisteella ”Pikku-Tiira”. Muista ilmoittaa myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi!

birdlife-lehti@birdlife.fi

BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Tervapääsky ja talitiainen.

Västäräkki. Elviira Jussila, 9 v.

Mustarastas. Petra Mäkelä, 10 v.

Loviisa Myllylä, 4 v.

Felix Schildt, 7 v.

Sinitiainen ja punatulkku. Liv Hsuan-Wei Liu, 9 v.

Vimpelin Aapiskujan koulun eskarit lähettivät Pikku-Tiiraan paksun nipun hienoja lintupiirustuksia! Tämän maiseman piirsi Amelia, 6 v.

Joutsenet muuttopuuhissa. Irina Korhonen, 5 v. Talitiainen. Wilhelm Schildt, 8 v.

Emo ja poikanen. Anton Klemetti, 8 v.

Sarvipöllö. Aatu Karvinen, 7 v.

Kyläpöllönen. Miisa Karvinen, 9 v.

Tapahtumakalenteri

Valtakunnalliset

16.5. Bongaa päivä pihalla -tapahtuma (ks. s. 13)

17.–23.5. Lasten lintuviikko (ks. s. 25)

5.–6.6. Pönttöbongaus (ks. s. 14)

28.8. Lintumessut pääkaupunkiseudulla

Bongariliitto

Bongariliitto ry, sihteeri@bongariliitto.fi. Pj. Matias Castrén, matias. castren@iki.fi, p. 050 669 06. Ina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi. www.bongariliitto.fi

www.facebook.com/groups/

Bongariliitto

Sähköpostilista Bongariverkko, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Jäsenmaksu 35 e, Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

EteläKarjala

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail.com, p. 050 022 1213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa.laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280. www.ekly.org

www.facebook.com/eklyry

Sähköpostilista EKLY-verkko, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso- ja opiskelijajäsen 20 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Parikkalan ja Rautjärven

lintukerho: Lintukerhon WhatsApp-ryhmässä jaetaan lintu- ja luontohavaintoja. Liittyminen: hanna.aalto@ornio.net.

Etelä-Savo

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, maria.tirkkonen@hotmail.com, p. 040 745 0963. www.oriolus.org. www.facebook.com/oriolusry

Sähköpostilista Oriolusposti ja WhatsApp-ryhmät. Ks. ohjeet verkkosivuilta tai maria.tirkkonen@hotmail.com.

Jäsenmaksut 2021: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 29.4. Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Teams-yhteyden avulla klo 19. Kokousta edeltää klo 18 alkava Raimo

Seppälän esitys BirdLife Suomen vuoden linnusta pikkutikasta. Ilmoittaudu kokoukseen pj. Maria Tirkkoselle viimeistään 27.4. osoitteeseen maria.tirkkonen@ hotmail.com. Kokoukseen voi osallistua vallitsevien koronarajoitusten puitteissa myös Savonlinnassa Järjestötalo Kolomosessa, Pappilankatu 3, ilmoittautumalla viimeistään 27.4. Mauri Löppöselle (puh. 044 933 4246).

Seuraa muita Oriouksen tapahtumia nettisivuilta, Orioluspostista ja Orioluksen FB-sivuilta.

Kainuu

Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen.risto@gmail.com. www.birdlife.fi/kly

www.facebook.com/kailintuyhd

Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 27 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsenmaksu 100 e.

Tapahtumat:

25.4. Paltaniemen lintuharrastuspäivä Paltaniemen kylätalolla. Tapahtumassa seurataan lintujen kevätmuuttoa opastetuilla retkillä Paltaniemen alueella ja pidetään kuvaesityksiä kylätalossa. Tapahtuman järjestävät Paltaniemen kyläyhdistys ja KLY. Toteutetaan, jos koronapandemia ei ole esteenä. Toukokuussa kuukausikokous (yleisökokous) Paltaniemen kylätalolla. Tarkemmin jäsentiedotteessa.

13.5. Linturetki Liminganlahdelle yhdessä Kajaanin Ladun kanssa. Lisätiedot Juha Mannermaa, p. 044 5892563.

15.5. Ekopinnakisa 10 tuntia. Joukkue voi määrittää alkamisajankohdan vapaasti. Kisan aikana ei saa käyttää moottoroituja ajoneuvoja.

17.–23.5. Lasten lintuviikko. Lisätiedot Vesa Hyyryläinen, vesahyy-

044 5892563, sekä tarkemmin jäsentiedotteessa.

4.9. 12 tunnin pinnakisa (moottoroituna). Kisaan osallistujat pyrkivät havaitsemaan ja tunnistamaan mahdollisimman monta lintulajia 12 tunnin aikana. Lisätiedot Juha Mannermaa, p. 044 5892563.

Syyskuussa kuukausikokous (yleisökokous) Paltaniemen kylätalolla. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa.

Syys–joulukuun aikana KLY:n sääntömääräinen syyskokous. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteissa ja syyskokouskutsussa.

1.–31.10. Lokakuun pinnakisa. Tämä kisa on henkilökohtainen. Kerätään lokakuun aikana lintuhavaintoja KLY:n alueelta. Kisasta tiedotetaan jäsentiedotteella. Lokakuussa EuroBirdwatch. Tapahtumasta tiedotetaan jäsentiedotteella.

26.10. Luontokuvailta Kajaanin Kaukametsä-salissa (Koskikatu 2) klo 18. Tapahtumasta tarkemmin jäsentiedotteessa.

Marraskuussa kuukausikokous (yleisökokous) Paltaniemen kylätalolla. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa.

27.11. KLY:n pikkujoulujuhla. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa.

Kanta-Häme

Havainnot voi laittaa myös yhdistyksen puheenjohtajan sähköpostiin. Xenuksen uutiset ja tarkemmat tiedot tapahtumista löytyvät sekä Facebookista että verkkosivuilta.

Keski- ja PohjoisUusimaa Kksea Pohjois-Uude aanLintuharra s t a a yr Apus

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry, apus@birdlife.fi. Pj. Pia Hovi, piahovi@hotmail.com. www.birdlife.fi/apus www.facebook.com/ lintuyhdistys.apus

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 26 e, perhejäsen 5 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 13 e, kannattajajäsen (vapaaehtoinen korkeampi jäsenmaksu) 50 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity Tapahtumatietoihin voi tulla muutoksia ja peruutuksia.

ry5@gmail.com, sekä tarkemmin jäsentiedotteessa.

5.–6.6. Pönttöbongaus. Tiedotetaan tarkemmin jäsentiedotteissa.

12.–13.6. 24 tunnin pinnaralli Hyrynsalmi–Ristijärvi-alueella. Lisätiedot Juha Mannermaa, p.

Vaihda verkkolehteen!

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista.

Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaih-

toehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä.

Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 010 406 6200)!

BirdLife Kanta-Häme (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry), khly@ birdlife.fi, pj Juhani Kairamo, juhani. kairamo@birdlife.fi, 050 336 3747 www.khly.fi

www.facebook.com/ birdlifekantahame

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26 v) 13 e, perhejäsen 5 e, vapaaehtoinen korotettu jäsenmaksu 45 e.

Tapahtumat:

19.4. klo 18 Etälintuharrastuskurssi aloittelijoille, luento 4/4. Lisätietoja verkkosivuilla. Muut tapahtumat: seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Kemi-Tornio

Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi. www.xenus.fi

www.facebook.com/ groups/1257825654299957

Jäsenmaksut 2021: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsenet 2 e.

Tapahtumat:

Ei yleisötapahtumia koronapandemian vuoksi.

Ajankohtaista

Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenuksen toimialueen vuoden 2021 lintu on varpunen. Kaikkien jäsenten toivotaan osallistuvan vuoden linnun seurantaan ja merkitsevän havaintonsa Tiira-lintutietopalveluun. Havaintoja kerätään mm. esiintymispaikoista, yksilömääristä jne.

Ajankohtaista: Yhdistyksellä juhlavuosi! Apus ry on perustettu 5.3.1981 eli yhdistys täyttää 40 vuotta vuonna 2021. Juhlateema näkyy tapahtumissa ja toiminnassa läpi vuoden. Juhlan kunniaksi yhdistyksen vuoden 2021 omaksi teemalajiksi nimettiin uhanalaiseksi harvinaistunut varpunen. Jäsenistöä kannustetaan tallentamaan varpushavaintoja Tiiraan ja yhdistyksen rengastajat pyrkivät rengastamaan alueen varpusia. Samalla jäsenistölle kerrotaan rengastuksesta ja lajien suojelusta. Yhdistys toivoo jäseniltään käyttöönsä myös valokuvia sekä varpusista että muista linnuista julkaistavaksi Apuksen viestintäkanavissa.

KeskiPohjanmaa

BirdLife Keski-Pohjanmaa ry. Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@ kokkola.fi, p. 044 780 9307.

www.kpbirdlife.fi

www.facebook.com/BirdLifeKeskiPohjanmaa

Yhdistyksen sähköpostilista tuli tiensä päähän 15.12.2020. Uudesta korvaavasta sähköpostilistasta ilmoitetaan erikseen.

Jäsenmaksut 2021: Aikuiset 25 e, nuorisojäsenet (alle 21 v) 15 e.

Tapahtumat

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous järjestetään verkkokokouksena. Kevätkokouksen ajankohdasta ilmoitetaan jäsenistölle erillisellä kutsulla sekä yhdistyksen nettisivuilla. Kevään ja kesän aikana järjestetään yleisöretkiä ja linturalleja mikäli koronatilanne sallii. Järjestettävistä tapahtumista ilmoitetaan erikseen yhdistyksen nettisivuilla ja Facebookissa.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Videoista vauhtia toimintaan

Kokeneen lintukuvaajan Petri Hirvan kuva-arkistot ja nuorimman tiimin jäsenen Miika Heinosen osaaminen kuvankäsittelyssä ja editoinnissa ovat kuvaus- ja äänitystyön lisäksi tärkeitä.

Esityskanavat ja kalusto valmiiksi

Valmis video tarvitsee alustan eli esityskanavan. Tunnetuimpiin kuuluvat YouTube ja Vimeo. Valituksi tuli YouTube, koska se on ilmainen ja tunnetuin yhdistyksen jäsenille. Yhdistykselle oli tätä varten luotava Google-tili.

Videoiden laatua nostaa kunnollinen kuvauskalusto, johon yhdistys budjetoi 1 000 euroa. Kalusto on kaikkien yhdistyksen kuvaajien käytössä, joten jokaisen ei tarvitse hankkia niitä omaksi. Hyvälaatuinen jalusta ja videopää löytyivät BirdLifen Lintuvaruste-myymälän suosituksen mukaan, ja myös äänilaitteiden hankinnassa neuvoi asiantuntijaliike.

Videot tarjoavat uuden tavan ja kanavan kertoa lintuyhdistyksen toiminnasta ja pitää yhteyttä jäseniin. Samalla ne tarjoavat innostavaa yhdessä tekemistä.

Jorma Yrjölä

Lisää yhteydenpitoa jäseniin kaivataan, kun yhdistysten retket ja lintuillat ovat koronarajoitusten vuoksi olleet vähissä jo yli vuoden.

– Yhdistyksen etäkokoukset verkon välityksellä ovat keränneet parikymmentä osallistujaa, mutta halusimme tarjota tietoa ja vinkkejä laajemmin. Mietimme, mistä saisimme samalla vauhtia yhdistyksen tekemiseen, aprikoi BirdLife Kanta-Hämeen puheenjohtaja

Juhani Kairamo

Avuksi pyydettiin yhdistyksen jäsen, ammattikuvaaja ja videokouluttaja Jorma Yrjölä

– Ehdotin videoiden tekemistä omalla porukalla. Melkein jokaisella meistä on kännykässään hyvät videoku-

KeskiSuomi

Yhteystiedot:

Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY), ksly@birdlife.fi. Pj. Ossi Nokelainen, ossi.nokelainen@ gmail.com, p. 040 865 7053. www.birdlife.fi/ksly www.facebook.com/kslyry www.instagram.com/ksly_ry

Sähköpostilista Kaakkuriverkko ja kolme Tulkku-Whatsapp-ryhmää, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 23 e, opiskelija/ koululainen 18 e, perhejäsen 3 e.

Tapahtumat:

Tapahtumien toteutuminen riippuu aina kulloisestakin koronavirustilanteesta, joten seuraathan ajankohtaista tiedotusta Kaakkuriverkossa, yhdistyksen nettisivujen tapahtumakalenterissa ja Facebookissa.

15.4. Muuramen Muuramenlammen lintuopastus. Opas päivystää kaukoputkineen venerannassa Uimapolun päässä klo 17–19. Koronavirusvarotoimenpiteiden

vausominaisuudet, ja järjestelmäkameralla kuvaavia jäseniä on paljon, Yrjölä kertoo.

Alussa opastusta

Tuttujen ihmisten kanssa on helppo toimia yhdistyksessä, ja innostunut tiimi saatiin kokoon päivässä. Koulutuksessa käytiin läpi videokuvauksen tekniikkaa ja opeteltiin kaluston käyttöä. Kysyttävää oli paljon, mutta videotiimi hitsautui nopeasti tehokkaaksi ryhmäksi.

Pian viiden hengen porukka kuvasi samalla kertaa kaksi videota. Ne koostuvat kahden hengen keskustelusta, jota täydensi kolmas henkilö haastattelulla kuvauspaikalla tai puhelimitse.

Mielenkiintoisia lintukuvia tarvitaan videoon myös.

vuoksi opastukselle ilmoittaudutaan etukäteen ja maksimiosallistujamäärä on 10. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Jarmo Jokinen (jarmo.jokinen@tintti.net, 044 565 4636).

16.4. Jyväskylän Äijälänrannan lintuopastus. Opas päivystää kaukoputkineen laivalaiturilla Äijälänrannantien päässä klo 17–19. Koronavirusvarotoimenpiteiden vuoksi opastukselle ilmoittaudutaan etukäteen ja maksimiosallistujamäärä on 10. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Mika-Petri Harju (mipe.orni@yahoo.com, 050 554 7217).

20.4. Saarijärven Satosuon lintuopastus. Opas päivystää kaukoputkineen peltoaukealla Satosuontien varressa klo 17–19. Koronavirusvarotoimenpiteiden

vuoksi opastukselle ilmoittaudutaan etukäteen ja maksimiosallistujamäärä on 10. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Hannu Tammelin (htammelin@gmail.com, 040 051 8222).

22.4. Muuramen Muuramenlammen lintuopastus. Opas päivystää kaukoputkineen venerannassa Uimapolun päässä klo 17–19. Koronavirusvarotoimenpiteiden

vuoksi opastukselle ilmoittaudutaan etukäteen ja maksimiosallistujamäärä on 10. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Jarmo Jokinen (jarmo.jokinen@tintti.net, 044 565 4636).

22.4. Jyväskylän Eerolanlahden lintuopastus. Opas päivystää kaukoputkineen Eerolanlahden lintulavan tuntumassa klo 17–19. Koronavirusvarotoimenpiteiden vuoksi opastukselle ilmoittaudutaan etukäteen ja maksimiosallistujamäärä on 10. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Heikki Helle (heikki.helle@gmail.com, 050 375 5626).

27.4. Saarijärven Satosuon lintuopastus. Opas päivystää kaukoputkineen peltoaukealla Satosuontien varressa klo 17–19. Koronavirusvarotoimenpiteiden vuoksi opastukselle ilmoittaudutaan etukäteen ja maksimiosallistujamäärä on 10. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Hannu Tammelin (htammelin@ gmail.com, 040 051 8222).

29.4. Jyväskylän Eerolanlahden lintuopastus. Opas päivystää kaukoputkineen Eerolanlahden lintulavan tuntumassa klo 17–19. Koronavirusvarotoimenpiteiden vuoksi opastukselle ilmoittaudutaan etukäteen ja maksimiosal-

Suunnittelu tärkeää

Videotiimin ohjelmatuotannosta on tehty vuosisuunnitelma, joka tuo ryhtiä ja tavoitetta tekemiseen.

– Olemme listanneet ja aikatauluttaneet yhdistyksen retket ja lintumaailman vuodenkiertoon liittyvät aiheet. Lisäksi tiimin jäsenillä on omia projekteja, joita he tekevät työpareina tai itsekseen, kertoo tiedotuksesta ja ohjelmien koordinoinnista vastaava Jonna Viisainen. Jonna lataa videot YouTubeen ja tiedottaa uusista videoista kotisivuilla ja Facebookissa.

– Videomme ovat saaneet hyvän vastaanoton. Samalle ne tarjoavat uutta ja innostavaa tekemistä jäsenillemme, summaa Juhani Kairamo tyytyväisenä.

Valmiit videot löytyvät YouTubesta hakusanalla "BirdLife Kanta-Häme".

listujamäärä on 10. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Juho Jolkkonen (juho.jolkkonen@gmail.com, 044 022 4521).

4.5. Saarijärven Satosuon lintuopastus. Opas päivystää kaukoputkineen peltoaukealla Satosuontien varressa klo 17–19. Koronavirusvarotoimenpiteiden vuoksi opastukselle ilmoittaudutaan etukäteen ja maksimiosallistujamäärä on 10. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Hannu Tammelin (htammelin@ gmail.com, 040 051 8222).

6.5. Jyväskylän Eerolanlahden lintuopastus. Opas päivystää kaukoputkineen Eerolanlahden lintulavan tuntumassa klo 17–19. Koronavirusvarotoimenpiteiden vuoksi opastukselle ilmoittaudutaan etukäteen ja maksimiosallistujamäärä on 10. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Juho Hartikka (juho.hartikka@hotmail.com, 040 960 7930).

29.5. Yölaulajaretki Muuramessa. Kokoontuminen Muuramen Shell-huoltamon pihassa klo 23. Retken kesto on 2–3 tuntia ja se tehdään polkupyörillä. Koronavirusvarotoimenpiteiden vuoksi opastukselle ilmoittaudutaan etukäteen ja maksimiosallistujamäärä on 10. Lisätietoja ja

ilmoittautuminen: Sami Ylistö (sami.ylisto@gmail.com).

31.5. Sääntömääräinen kevätkokous etäkokouksena klo 18 alkaen. Ilmoittaudu ennakkoon pj:lle sähköpostitse (ossi.nokelainen@ gmail.com). Kokouksen fyysinen pitopaikka: Pienkuukkalantie 28, Laukaa. Kokoukseen osallistumista suositellaan etäyhteydellä ja kokouspaikalle otetaan enintään viisi henkilöä.

4.–5.6. Keski-Suomen XXV Kesäralli. Kisa-aika on 18 tuntia alkaen perjantaina klo 21 ja loppuen lauantaina klo 15. Kisa-alue paljastetaan vasta juuri ennen rallia. Kerää 2–5 hengen joukkue ja lähde mukaan taistelemaan spontaanin retkeilyn kuninkuudesta! Ilmoittautumiset ja tiedustelut 1.6. mennessä: tuomas.syrja@ gmail.com, 040 776 6794.

14.8. Toivakassa Vuorilammen Natura-alueen soiden ennallistamistalkoita jatketaan vuoden tauon jälkeen - viidennen kerran. Aloitus klo 10 Muuratsuolle menevän tien risteyksessä Vuorilammenvuorien kupeella. Tarjolla mukavaa tekemistä, hyvää seuraa ja ruokaa sekä juomaa. Tekemistä löytyy kaiken ikäisille ja kuntoisille. Työkaluja on tarjolla lainaan ja

BirdLife Kanta-Hämeen videotiimi vauhdissa. Kuvassa Miika Heinonen (vasemmalla), kouluttaja Jorma Yrjölä, Jonna Viisainen ja Markku Hyvärinen.

Petri Hirva

omiakin voi ottaa, jos löytyy. Ilmoittautumiset ennakkoon, jotta osaamme varata sopivasti ruokaa ja tarvikkeita, 12.8. mennessä

Marjo Pihlajalle (marjo.pihlaja@ latvasilmu.fi, 045 6798370).

Nuorisojaosto:

KSLY:n nuorisojaosto kerää yhteen kaikki keskisuomalaiset linnuista kiinnostuneet lapset ja nuoret. Uudelle jaostolle on jo perustettu Whatsapp-ryhmä. Lisätietoja nuorisojaoston toiminnasta saat Juho Hartikalta (juho.hartikka@hotmail. com, 040 960 7930).

Kuusamo

Kuusamon Lintukerho ry, info@ kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@ gmail.com, p. 040 550 2609. www.kuusamonlintukerho.fi

www.facebook.com/ kuusamonlintukerho

Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Aikuinen 24 e, alle 18-v. ja opiskelijat 13 e ja perhekuntamaksu (koko perhe) 29 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Kymenlaakso

Kymenlaakson Lintutieteellinen

Yhdistys ry (KyLY). Pj. Antto Mäkinen, antto.makinen@gmail.com, p. 050 379 3325. Jäsensihteeri Paula Uotila, uotilapaula@gmail.com.

www.kyly.fi

www.facebook.com/KymenlaaksonLintutieteellinenYhdistys

Uusi sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 28 e, koululais- ja opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 5 e

Tapahtumat:

Kevään aikana järjestetään lintutornipäivystyksiä, joista ilmoitetaan kotisivuilla ja facebookissa.

24.4. Yhteishavainnointipäivä. Ideana on seurata lintujen kevätmuuttoa samaan aikaan useassa eri paikassa. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa.partanen@yahoo.com).

29.4. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Kumppanuustalo Viikarissa, Kotkassa (Mariankatu 24, 48100 Kotka). Esillä sääntömääräiset asiat. Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä Google Meet

Alueuutisia

-ohjelman avulla. Mikäli osallistut etäyhteydellä, pitää ilmoittautua ennakkoon viimeistään 28.4. klo

18.00 sähköpostilla antto.makinen@gmail.com.

1.5. Vappuralli. Ralliaika klo 3–18 ja rallialueena KyLY:n toimialue. Lisätietoja myöhemmin.

29.5. Retki Ulko-Tammioon klo 5–14. Lisätietoja ja ilmoittautumiset

Joni Räsänen (joni.rasanen1@ gmail.com).

12.6. Ekoralli. Kesto 8 tuntia. Lisätietoja myöhemmin. Yhteyshenkilönä Esa Partanen.

Kesäkuussa Yölaulajaretket Kouvolan Saksanaholle ja Haminan Kirkkojärvelle. Lisätietoja myöhemmin.

Vallitsevan tilanteen vuoksi tapahtumiin saattaa tulla vielä muutoksia. Seuraa tapahtumailmoittelun osalta kotisivuja.

Ajankohtaista: Koko vuoden ekopinnakisa on käynnissä. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa.partanen@yahoo.com).

Lappi

Lapin Lintutieteellinen Yhdistys ry (LLY), info@lly.fi. Pj. Olli-Pekka Karlin, puheenjohtaja@lly.fi. www.lly.fi www.facebook.com/LapinLintutieteelinenYhdistys Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Työssäkäyvät 29 e, muut 18 e, perhejäsenyys 15 e, tukijäsenyys 40 e, kannatusjäsenyys 200 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Lohjan seutu

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry (Hakki), hakki@birdlife.fi.

Pj. Arvi Hägglund, arvi.hagglund@ gmail.com, p. 040 598 0487. www.hakkilohja.fi www.facebook.com/hakkiry www.instagram.com/hakki_ry

Kaksi Whatsapp-ryhmää, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021: Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsen 6 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa

BirdLife Päijät-Hämeen linturyhmä nuorille perustettu

LounaisHäme

Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com. www.lhlhry.fi

www.facebook.com/lintuharrastajat

Jäsenmaksut 2021: Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- ja perhejäsen 12 e.

Tapahtumat: Seuraa tapahtumia ja niiden muutoksia verkkosivuilta "Tapahtumat" ja "Keskustelu" -välilehdiltä.

Merenkurkku

Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry. mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail.com, p. 050 351 4551. Sihteeri Hanna-Kaisa Mikkola, hanna.mikkola@gmail.com, p. 040 845 1412.

www.oa.fi

www.facebook.com/ OstrobothniaAustralis

Jäsenmaksut / Medlemsavgift 2021: Vuxna 20 e, barn och ungdomar under 18 år 10 e.

Tapahtumat / Aktiviteter: Följ med Oas Facebook och webbsidor.

Pirkanmaa

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (PiLY) – BirdLife Pirkanmaa, pily@ pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231. www.pily.fi www.facebook.com/pirkanmaan. lintutieteellinen.yhdistys.ry Telegram-ryhmä ja foorumi, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021: Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Nuorisojaosto: Nuorisojaosto järjestää alle 25-vuotiaille suunnattua toimintaa. Vetäjänä Niklas Paulaniemi (npaulaniemi@ gmail.com).

Nokian Lintukoulu

Nokian Lintukoulusta voi lukea linkistä: www.pily.fi/lintukoulu

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Tapahtumatietoihin voi tulla muutoksia ja peruutuksia.

www.birdlife.fi/mly www.facebook.com/merenkurkunlty Sähköpostilista MLY-lista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021: Varsinainen jäsen 30 e, alle 20-v. 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan. Kannatusjäsen 40 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Ostrobothnia Australis

Ostrobothnia Australis rf, oa@ oa.fi. Ordförande Anette Bäck, nette. back@gmail.com, t. 040 749 7621.

Ajankohtaista:

PiLYyn v. 2021 liittyvät uudet jäsenet saavat liittymislahjana Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon.

Pirkanmaan linnusto -kirja on valmistunut keväällä 2016, ja siitä on otettu toinen painos. Ks. lisätietoja kirjasta ja sen tilaamisesta PiLYn verkkosivuilta.

Joukko PiLYn veteraanijäseniä on 5 vuoden työskentelyn tuloksena saanut valmiiksi hienon kirjan lintuharrastuksen alkuvuosista Tampereella. Kirjan”Lintujen viemää – muisteluja lintuharrastuksen alkuvuosista Tampereella” on toimittanut yhdistyksen alkuvuosien sihteerinä ja puheenjohtajana toiminut Mikko Jokinen. Kirjan hinta on 20 e + postija pakkauskulut (sis. alv). Ks. www. pily.fi/lintujenviemaa.

PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suojele pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualueita uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. PiLYn ja Luonnonperintösää-

tiön verkkosivuille on avattu oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa (www.luonnonperintosaatio.fi/ lahjoita/kampanjaan2?sku=kampanja-pirkanmaa). Kampanjan kautta on jo hankittu yksi vanhan metsän alue Mänttä-Vilppulasta. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla (RA/2020/921, pts. 30.7.2020). Lupa on voimassa 1.9.2020 alkaen koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoituksien keräilytili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

PohjoisKarjala

Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PKLTY). Pj. Hannu Lehtoranta, lintuhannu57@gmail.com, p. 050 0186 607.

www.pklty.fi www.facebook.com/pklty

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 26 e, opiskelijat 21 e, perhejäsenet 5 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Enon lintukerho:

Enon lintukerho, tapsapiipponen@ gmail.com, p. 050 341 8254.

Juuan lintuharrastajat:

Juuan lintuharrastajat, lintuhannu57@gmail.com, p. 050 018 6607.

PohjoisPohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry PPLY). Puh. ark. klo 10–16: 040 936 7749 (ei tekstiviestejä). Pj. Seija Rannikko, seijarannikkoster@ gmail.com, p. 0400 435 569. www.pply.fi

www.facebook.com/pply.fi

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Aikuiset 42 e/25 e (painettu/sähköinen Aureola-vuosikirja), opiskelijat ja koululaiset 36 e/19 e, perhejäsenet 5 e (ei Aureolaa), tukijäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat:

Kaikissa tapahtumissa koronavaraus. Esitelmät ja kokoukset ovat etänä, mikäli koronatilanne pysyy entisellään. Ulkoilmatapahtumat järjestetään vain, jos niiden turvallinen toteutus on mahdollista. Huhti–toukokuu. Jos koronatilanne antaa myöten, Möljän lintukävelyt alkavat taas sunnuntaisin klo

Porkkalan Lintuviikko tulee taas toukokuussa

Nuorten linturyhmä on tarkoitettu yhdistyksen toimialueella retkeileville nuorille lintuharrastajille. Ryhmässä keskustellaan kaikesta lintuihin liittyvästä ja sovitaan muun muassa yhteisistä retkistä. Tavoitteena on lisätä nuorten lintuharrastajien määrää Päijät-Hämeessä ja luoda harrastajille yhteistä tekemistä. Voit liittyä ryhmään, vaikka et olisi yhdistyksen jäsen, mutta jäsenyys on toki suositeltavaa. Mukaan saavat liittyä kaiken tasoiset harrastajat, jotta kynnys pysyy matalana. Nuorten toimintaan pääsee liittymällä WhatsApp-ryhmään. Laita viestiä Joonakselle: Joonas Juujärvi 045 227 2464 tai joonas.juujarvi7@gmail.com.

Joonas Juujärvi (BirdLife Päijät-Häme)

Viime vuonna peruttu Porkkalan Lintuviikko järjestetään tällä kertaa etätapahtumana arktika-aikaan 15.–23. toukokuuta. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan, Kirkkonummen Ympäristöyhdistyksen ja Kirkkonummen kunnan yhteistyössä järjestämän lintuviikon ohjelma koostuu ajankohtaisista luonto- ja lintuaiheisista etäluennoista. Lisäksi lintujen muuttoon voi eläytyä muun muassa seuraamalla etäopastusta Porkkalan lintupaikoilta. Tarkoituksena on tuoda esille luentojen ja videoiden myötä Porkkalan erityisyys luonto- ja linturetkikohteena. Katso lintuviikon tarkempi ohjelma osoitteesta porkkalanlintuviikko.fi

Hanna Mensonen (Tringa)

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

PKLTY palkitsi Sysmäjärven kunnostushankkeen

Hannu Lehtoranta

Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys (PKLTY) on myöntänyt vuoden 2020 Positiivinen lintuteko -palkinnon Sysmäjärven kunnostushankkeelle.

Outokummun Sysmäjärvi on maakunnallisesti arvokas lintuvesi, jonka tilaa heikentävät umpeenkasvu ja rantojen liiallinen pensoittuminen. Lokeille ja tiiroille sopivat pesimäpaikat ovat vähentyneet pienten saarten metsittyessä. Naurulokkien mukana ovat hiipuneet kolonioiden suojissa mielellään pesivät sorsalinnut, kuten erittäin uhanalaiseksi taantunut punasotka. Vieraslajit minkki ja supikoira uhkaavat vesilintujen pesintöjen onnistumista.

Sysmäjärven ranta-asukas ja aktiivinen lintuharrastaja Lassi Vänskä ei tyytynyt voivottelemaan järven tilan heikkenemistä, eikä odotellut, että se kuuluisa “joku muu” tekisi jotakin. Hän selvitti ELY-keskuksesta sekä järven luotoja ja pieniä saaria omistavasta Metsähallituksesta, mitä olisi mahdollista tehdä linnuston hyväksi. ELY-keskuksesta saadun kannustuksen ansiosta ja PKLTY:n valtuuttamana Lassi Vänskä otti vetovastuun ja haki avustusta ELY-keskukselta. Jo ennen rahoituksen saamista muutaman henkilön talkoilla niitettiin ruovikkoa ja raivattiin vesakkoa.

Monipuoliset keinot käytössä

Vajaan 20 000 euron rahoituksella ja antaumuksella tehdyillä talkoilla saatiin tehtyä merkittävää parannusta monien lintulajien elinoloihin. Pensaikko ja puusto raivattiin yhdeksältä luodolta. Näin kohteet soveltuvat paremmin lokkien, tiirojen ja vesilintujen pesintään. Koneellista ruovikon niittoa ja poiskuljetusta ostettiin 200 työtunnin edestä noin 10 hehtaarin alueella. Osa

10. Paikka: Oulu, Toppilansaari, Pitkänmöljäntien luoteispään ranta-alue. Seuraa yhdistyksen kanavia.

12.5. Kuukausikokous ja iltaretki tornille. Paikkana perinteisesti Liminganlahden luontokeskus. Esitelmän aihe avoin. Jos korona estää luontokeskukseen kokoontumisen, järjestetään etäkokous, jonka aiheena on PPLY:n lintupaikat.

16.5. Bongaa päivä pihalla -tapahtuma.

17.–23.5. Lasten lintuviikko.

29.–30.5. PPLY:n kevätralli. Jo vuodesta 1986 kisatun perinteisen kisan tiedot löydät täältä: www. pply.fi/pinnat-ja-rallit/linturallit.

Hailuodon lintuseura:

Lisätietoja: Juha Markkola, jmarkkol@gmail.com.

PohjoisSavo

Lintuyhdistys Kuikka, hallitus@ lintuyhdistyskuikka.net. Pj Eelis Rissanen, eelisri67@gmail.com, p.

050 569 9091. Jäsensihteeri Sanna

Norojärvi, jasensihteeri@lintuyhdistyskuikka.net

www.lintuyhdistyskuikka.net

www.facebook.com/lintuyhdistyskuikka

Sähköpostilista Kuikkalista, ks. ohjeet verkkosivuilta

Jäsenmaksut 2021:

alueista on ruovikon heikentämiseksi niitetty kahdesti.

Kahlaajalinnuille soveltuvan avoimen rannan palauttamiseksi on raivattu rantapajukoita, kuorittu järviruokojen juurakoita ja tukehdutettu kasvillisuutta peittämällä niitettyjä alueita pressuilla. Rantojen kunnostusta tekivät myös laiduntavat lihanaudat. Muutamilla pikkusaarilla pidettiin lampaita syömässä kasvillisuutta.

Hankkeessa ostettiin myös materiaalit sorsalinnuille soveltuvien pesälaatikoiden rakentamiseen. Ne rakennettiin talkoilla ja vietiin maastoon. Samoin hankittiin loukkuja ja rautoja pienpetopyyntiin.

Varsinaiset jäsenet 26 e, perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Porvoon seutu

Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry (PSLY), Borgå Nejdens fågelförening rf (BNFF). Pj. Susanne Nakari, susanne. nakari@gmail.com, p. 050 555 4006.

www.psly-bnff.com

www.facebook.com/psly.ry

Sähköpostilista Corvus-verkko, ks. ohjeet verkkosivuilta

Jäsenmaksut 2021:

Jäsenmaksu 28 e, perheenjäsenet ja nuoret 13 e, kannatusjäsenmaksu 40 e.

Tapahtumat:

Kaikista tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Corvus-verkossa, verkkoja Facebook-sivuilla.

Päijät-Häme

BirdLife Päijät-Häme (Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys) phly@phly. fi. Pj. Tapani Saimovaara, tapani.saimovaara@outlook.com p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, p.nousiainen@phnet.fi, p. 040 508 0492.

www.phly.fi www.facebook.com/phlyry www.instagram.com/phly1970 Sähköpostilista ja WhatsApp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18 v) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e.

Tapahtumat:

Kaikki suunnitteilla olevat tapahtumat ilmoitetaan, kun mahdollisuus niiden toteuttamiseen selviää. Seuraa Tapahtumakalenteria ja jäsentiedotteita (WhatsApp, postituslista). Tapahtumatiedot päivittyvät sivulle www.phly.fi/toiminta/tapahtumat.

22.5. Kevätralli.

12.6. Kuntaralli Lahdessa.

25.9. ILO-ralli (Iitti-Lapinjärvi-Orimattila). Yhteistyössä PSLY, KyLY ja BirdLife Päijät-Häme.

Rauman seutu

Rauman Seudun Lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Petri Varjonen.

www.rslh.info

www.facebook.com/pages/raumanseudunlinnut

www.instagram.com/rslh_linnut Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Alkaneena vuonna ELY-keskus jatkaa töitä osana HELMI-ohjelman toteutusta. Kunnostusten tavoitteena on palauttaa Sysmäjärven arvokas linnusto entiseen loistoonsa.

PKLTY:n Positiivinen lintuteko -huomionosoitus jaettiin nyt yhdeksännen kerran. Aikaisemmin palkittuja ovat olleet sähköyhtiön hyvä toiminta johtojen merkinnässä, aktiivinen lintutiedottaja, maakuntalehden lintujutut, Enon lintukerho, valkoselkätikan suojelutoiminta, taajamalintulaskentojen organisoija, pitkäaikainen lintujen hoitotoiminta ja Ilomantsin sääksikamera.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 22 e, nuorisojäsen (alle 20-v.) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Nuorisojaosto:

RSLH:n nuorisojaosto toimii kaikkien linnuista kiinnostuneiden lasten ja nuorten yhteisenä porukkana, joka järjestää retkiä ja ylläpitää RSLH:n Instagram-tiliä (@rslh_linnut). Lisätietoja antaa nuorisojaoston puheenjohtaja Hannes Halminen, nuorisojaosto. rslh@gmail.com.

Satakunta

Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry (PLY), ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Rane Olsen, rane.olsen@gmail.com. Median yhdyshenkilö (lintutilanne)

Petteri Mäkelä, petteri.makela@ gmail.com, p. 040 018 7028 www.satakunnanlinnut.fi www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e, kannatusjäsen 100 e.

Tapahtumat:

Koronatilanteesta johtuen tapahtumia kuten lintuiltoja ja lintukävelyjä ei voida toistaiseksi varata tai sopia etukäteen. Tulevat mahdolliset

tapahtumat ilmoitamme yhdistyksen viestintäkanavissa.

16.5. Bongaa päivä pihalla -tapahtuma

17.–23.5. Lasten lintuviikko 5.–6.6. Pönttöbongaus

Ajankohtaista: Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Varaukset ja lisätiedot: Säpin asemanhoitaja Kimmo Nuotio, nuotio.kimmo@ gmail.com, p. 040 125 2855.

Suomenselkä

Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY). Pj. Unto Hakola, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 045 669 1431.

www.sslty.fi

www.facebook.com/SSLTY

Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut

2021:

Jäsenmaksu 35 e, perhejäsen 5 e, pelkkä lehden tilaus 35 e. Kirjastoille ja kouluille lehden hinta 20 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 15 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Tapahtumat:

5.–6.6. Ekomaraton. Vuorokauden mittainen pinnakisa, jossa kulkuvälineinä saa käyttää vain lihasvoimalla liikkuvia laitteita.

Outokummun Sysmäjärven linnuston hyväksi on tehty paljon töitä. Etualan laidunnettu alue sopii jo hyvin kahlaajille. Taaempana näkyvällä pressulla tapetaan kasvillisuutta. Ruovikkovyöhyke odottaa vielä niittoa.

Lassi Vänskä

Nro 2, 26. vuosikerta

Julkaisija BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 010 406 6200 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja Inka Plit inka.plit@birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

Ulkoasu Seppo Alanko

Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu, 2021

Ilmoitusmyynti Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

Painos 34 000 kpl

Ilmestyminen BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2021 kolmena numerona: 21.1., 15.4. ja 16.9.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

BirdLife on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

Verkkolehti issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 15 000 jäsentä ja 9 000 tukijaa.

Henkilöstö

Toiminnanjohtaja

Aki Arkiomaa

Suojelu- ja

tutkimusjohtaja

Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja

Jan Södersved

Hallintopäällikkö

Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori

Inka Plit

Suojeluasiantuntija

Tero Toivanen

Suojeluasiantuntija

Aapo Salmela

Lintuvesiasiantuntija

Heikki Helle

Ohjelmistoasiantuntija

Antti J. Lind

Taloussihteeri

Merja Taiminen-Vähätalo

Toimistoapulainen

Sami Lyytikäinen

Ohjelmoija

Mirko Sillanpää

Puheenjohtaja

Mika Asikainen

Tämä lehti on painettu ympäristöystävällisesti tuotetulle

FSC-sertifioidulle paperille.

BirdLife Suomen yhteistyökumppaneita ovat

Elenia, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy ja Ylläksen Yöpuu.

Tiedepalkinto Hangon lintuasemalle

Aleksi Lehikoinen ja Aki Aintila

Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja Alfred Kordelinin säätiö valitsivat Hangon lintuaseman, Haliaksen, vuoden 2021 tiedepalkinnon saajaksi. Kahden vuoden välein jaettava 10 000 euron kunnianosoitus jaettiin 15.3. TSV:n ja Kordelinin tiedepalkinto myönnetään tieteelliselle seuralle tai seura-aktiiville, joka on osoittanut erityistä ansiokkuutta tiedetapahtumien järjestämisessä, avoimen julkaisemisen edistämisessä, tiedeviestinnässä tai tieteellisten seurojen toiminnan näkyväksi tekemisessä.

Palkintolautakunta perusteli valintaa sillä, että Hangon lintuasema on ansioitunut kansalaistieteen tuottaja, tutkitun tiedon jakaja sekä lapsia, nuoria ja aikuisia aktivoiva toimija. Avoin ja mo-

nikäyttöinen aineisto, nuorisotoiminta ja nuorisoretket, viestintä paikallismedioissa ja sosiaalisessa mediassa, sekä aseman muuttolintuselain Haahka (haahka.halias.fi) saivat erillistä kiitosta. Päivitetystä Haahkasta löytyy nyt kolmensadan Haliaksella havaitun lintulajin kuvaustekstit.

Halias on Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n lintuasema. Tällainen saavutus ei olisi mahdollinen ilman useita ornitologisukupolvia, jotka ovat määrätietoisesti aineistoa keräneet. Tätä tietomäärää jaetaan nyt muuttolintuselaimen ja opastusten kautta eteenpäin. Suuri kiitos kaikille havainnointi- ja rengastustyötä tehneille, aktiiveille ja tukijoille. Alustavana suunnitelmana on käyttää palkintoa viestintään, oheismateriaalin tuottamiseen sekä Haahkan kehittämiseen.

4.9. Syystornikisa. Yhdistyksen oma lintutornikisa keväisen Tornien Taiston säännöillä.

18.9. Syysmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla.

Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Suupohja

Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SPLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@gmail.com, p. 040 831 5440. www.suupohjanlinnut.fi www.facebook.com/SuupohjanLTY Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 25 e, alle 15-v. 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Ajankohtaista: Yhdistys kehittää toimintaansa. Millaista ohjelmaa, tapahtumia tai sisältöä verkkosivuille sinä haluaisit? Laita viestiä sply@saunalahti.fi tai ota yhteyttä muussa muodossa.

Uusimaa

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry (Tringa), toimisto@ tringa.fi. Pj. Aleksi Mikola, puheenjohtaja@tringa.fi, p. 040 763 2595. www.tringa.fi www.facebook.com/tringary instagram.com/tringa.ry twitter.com/tringa_ry

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021: Varsinainen jäsen 38 e, koululaiset ja opiskelijat 21 e, perhe-/sukulaisjäsen 10 e.

Tapahtumat:

6.5. toukokuun kuukausikokous. Osallistu etänä Google Meetin kautta tai seuraa Tringan YouTube-kanavalla.

17.–23.5. Porkkalan lintuviikko yhteistyössä KYY ry:n ja Kirkkonummen kunnan kanssa.

22.5. Hanko BirdGolf Open. Kaikille avoin lintugolfkilpailu Hangon Täktomin Golfkentällä klo 5–10, järjestäjinä Hangon lintuasema ja HanGolf.

Järjestämme linturetkiä ja -opastuksia, kun se koronaepidemian puitteissa on jälleen mahdollista. Vuonna 2021 painotus on lähiretkissä ja lintukävelyissä. Tarkista ajantasaiset

retkitiedot tapahtumakalenterista: www.tringa.fi/tapahtumakalenteri.

Nuorten linturyhmä:

Tringan nuorten linturyhmä järjestää retkiä Tringan alueen parhaille lintupaikoille hyvässä seurassa. Retkiä suunnitellaan ja havaintoja vaihdetaan omassa WhatsApp-ryhmässä. Uudet ja aloittelevat (n. 12–25-vuotiaat) lintuharrastajat ovat aina tervetulleita mukaan! Kysy lisää ryhmän yhteyshenkilö Jiri Liljalta: jirililja@hotmail.com. Tringan nuoret löydät myös Instagramista: @tringa. nuoret

Ajankohtaista:

Tringan ekopinnaskaba ja kuntaskaba 2021. Lisätiedot ja osallistumisohjeet löydät verkosta: www.tringa. fi/kisa.

Lintukursseja: vuoden 2021 painotus etäkursseissa. Kurssiohjelman löydät verkosta: www.tringa.fi/kurssit.

Tervetuloa tutustumaan Hangon lintuaseman toimintaan. Kaikille avoimet yleisökierrokset ja lintuopastukset jatkuvat lintuasemalla koronatilanteen salliessa. Tarkista opastustilanne verkosta: www.halias. fi/opastukset.

Lähde Tringan omalle lintuasemalle havainnoijaksi tai rengastajaksi. Asemamaksut: 35 e/vuosi (opiskelijat, työttömät/vähävaraiset 10 e/vuosi). Varaukset: halias@tringa.fi. Lisätietoja: www.halias.fi.

Hangon lintuasemalla on kerätty systemaattisesti lintuhavaintoja yli 40 vuoden ajan, ja aineisto on verkossa kaikkien avoimesti ladattavissa.

ISSN 2489-7906

Valkeakoski

Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), valkeakosken.lintuharrastajat@gmail.com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023. Jäsensihteeri Mea Torkko, m3ktor@gmail.com, p. 040 738 3386. vlhry.fi www.facebook.com/groups/ Valkeakosken.Lintuharrastajat twitter.com/vlhry www.instagram.com/ valkeakosken_lintuharrastajat Sähköpostilista ja Telegram-ryhmät, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020:

Aikuiset 20 e, alle 18-vuotiaat 10 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

VarsinaisSuomi

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY). Pj Suvi Riihiluoma, puheenjohtaja@tly.fi. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen, kirsi.peltonen@birdlife.fi, p. 010 406 6200. www.tly.fi www.facebook.com/turunlty www.instagram.com/turunlty Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 34 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 22 e, perhejäsen 12 e.

Tapahtumat:

24.5. Ylimääräinen kokous, yhdistyksen sääntömuutos. Muutos: äänestys- ja vaalijärjestys, etäosallistuminen ja sähköiset vaalit. Kokouspaikka Uudentalontie 116, 21500 Piikkiö. Kokous pyritään järjestämään täysin etäyhteyksillä. Kaikkiin tapahtumiin liittyy varaus. Tapahtumia järjestetään, jos pandemiatilanne sen sallii. Katso tarkemmat tiedot ja mahdolliset viime hetken muutokset kotisivujemme tapahtumakalenterista, Ukuliverkosta ja Facebookista.

Nuorisojaosto:

TLY:n Nuorisojaosto on kaikille alle 25-vuotiaille linnuista kiinnostuneille tarkoitettu jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Mikäli haluat mukaan jaoston toimintaan, ks. liittymisohjeet verkkosivuiltamme: www.tly.fi/yhdistys/ nuorisotoiminta.

Ajankohtaista:

Jurmon lintuasema: fenologisia erikoisuuksia, harvinaisuuksia, näyttävää muuttoa ja komeita lepäilijämääriä. Komppaajat, staijarit ja rengastajat pääsevät kartuttamaan havaintoaineistoa, kun varaavat petipaikan lintuasemalta: jurmo@ tly.fi. Jäsenet 24 e/vuosi, jäsenen mukana majoittuvat yli 10-vuotiaat perheenjäsenet 24 e/vuosi, jäsenen mukana majoittuvat alle 10-vuotiaat maksutta, muut kuin edellä mainitut 36 e/vuosi.

Lintujen suojelu on ennen kaikkea aistien pitämistä valppaina: havaintojen tekoa linnuista ja niiden elinympäristöistä, kirjaamista muistiin, Tiiraan ja käytettäviksi linnustonsuojelutyössä! TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii lintujen ja niiden

elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Haluatko olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi? Jos vastauksesi on ”kyllä”, ota rohkeasti yhteyttä: linnustonsuojelu@tly.fi.

TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@tly.fi mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit vapaasti lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikket olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Åland –Ahvenanmaa

Ålands Fågelskyddsförening r.f. (ÅFF), info@fagelskyddsforeningen.ax.

Johan Ekholm, jekholm78@yahoo.se

t. 040 588 1478.

www.alandsfagelskyddsforening.com

www.facebook.com/ fagelskyddsforeningen

Medlemsavgift 2021:

Vuxna 25 €, ungdomar under 18 år 10€.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Liity jäseneksi!

Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä. Samalla tuet lintujen suojelua alueellisesti ja kansainvälisesti.

BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä noin 14 000 jäsentä. Liity sinäkin joukkoon! Tutustu omaan yhdistykseesi: www.birdlife.fi/yhdistykset

Liittymislahjaksi saat:

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Tapahtumatietoihin voi tulla muutoksia ja peruutuksia.

Aktiviteter:

Andra söndagen i månaden Big Sit Åland 2021. Vi har bestämt att köra detta evenemang totalt 12 gånger. Det går ut på att vi skall se hur många arter vi kan observera på en förhands bestämd plats under ett år. Vi kunde täcka så många kommuner som möjligt även i skärgården.

April–maj Tisdagsguidningar: 20.4., 27.4., 4.5., 11.5., 18.5., 25.5. Samling kl. 17.45 vid Notgrundet/ Svibyviken.

25.4. Sälskärs fyr. Start kl. 6 från Hällö brygga i Geta. Mera information kommer senare.

1.5 Traditionell första majutflykt. Samma rutt som tidigare år: Finströms träsken, Boda, Hammarudda, Ramsholmen. Samling kl.

5.30 på Notgrundet/Sviby viken. Matsäck med.

15.5 Lågskär. Start kl. 6 från Östra hamnen. Hemfärd runt kl. 15 från Lågskär. Anmälningar till föreningens mail. Observera det finns begränsad mängd platser. Pris 50 e/person.

Början av juni Nattsångarutflykt. Datum meddelas senare.

Augusti/september Tisdagsguidningar. Datum meddelas senare

Början av september Rovfågelspaning vid Kungsö batteriberg. Datum meddelas senare.

Rissa kiikarissa

-lintuharrastusopas n Opas johdattaa alkuun lintuharrastuksessa: miten, missä ja milloin kannattaa retkeillä. 66 sivua.

BirdLife Suomen havaintovihko n A6-kokoinen vahakansivihko, joka sisältää lajiluettelon ja merkintäohjeita. Ruudut 7x7 mm, 100 sivua.

Lisäksi muut jäsenedut

n BirdLife-lehti kotiisi kolmesti vuodessa, jäsenalennus Linnut-lehden tilauksesta, Tiira-lintutietopalvelun jäsenominaisuudet ja oman yhdistyksen jäsenedut!

Toimi näin:

• Liity jäseneksi verkkosivuilla: www.birdlife.fi/liity

• tai soita 010 406 6200 (ark. klo 10–15)

• tai ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen

Korkealaatuinen ja kompakti kaukoputki

Kowa 663M

Miksi tehdä kompromisseja?

Kowa 663M on korkealuokkainen havaintokaukoputki lintubongareille. Se on täydellinen vaihtoehto, kun haluat monipuolisen, kevyen ja pienikokoisen kaukoputken laadusta tinkimättä. Sen valmistuksessa on käytetty Kowan legendaarista ED-lasia, joka tuottaa terävän ja selkeän kuvan suurella kontrastilla.

Kaukoputken kaikki optiset linssipinnat ja prismat ovat monikalvopinnoitettuja. Kestävä runko on tiivistetty ja täytetty typpikaasulla, joten se on veden- ja pölynkestävä eikä huurustu. Kowan KR-pinnoituksen ansioista etulinssi on likaa ja vettä hylkivä. KOWA

663M