Tiira 2/2017 by BirdLife Suomi

Nro 2. huhtikuu 2017

TIIRA

Mitä tehdä linnunpoikaselle? — Merimetso ei uhkaa kalastoa — 100 lintulajia

Pikkutylli on vuoden lintu s. 10

Lintukevät täynnä tapahtumia! Tornien taisto Lasten lintuviikko Pönttöbongaus

s. 23 s. 21 s. 17

TUOTTEISTAMME SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA JÄLLEENMYYNTILIIKKEISTÄ JA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

BTXTOUR 2017

KOKEILE UUTTA BTX-KIIKARIKAUKOPUTKEAMME UPEISSA LINTUKOHTEISSA. KATSO LISÄTIETOJA: BTXTOUR.SWAROVSKIOPTIK.COM

SKAGEN 12.05.2017 DK

NORFOLK WILDLIFE TRUST 30.04.2017 VAREL 09.05.2017 TEXEL GB 06.05.2017 RSPB NL GER MINSMERE 01.05.2017

BTX

#CLOSER 2 NATURE Uusi kiikarikaukoputki BTX antaa luonnollisemman katseluelämyksen kuin koskaan aiemmin. Näet kohteen tarkemmin kristallinkirkkaine yksityiskohtineen molemmilla silmillä ja voit tarkkailla sitä väsymättä innovatiivisen otsatuen ja oikean katselukulman ansiosta. Nauti hetkistä entistä enemmän - SWAROVSKI OPTIK.

SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

Tiira-lehti

2 | 2017

Pääkirjoitus

"Verraton haaste!" Lauri Hänninen

Inka Plit En ole pitkään aikaan nähnyt niin innostuneita ihmisiä kuin tänä keväänä. ”Ihan älyttömän kivaa!” ”Koko perhe on lähtenyt mukaan.” ”Uusi maailma on avautunut!” ”Olen tutustunut ihan huippuihin ihmisiin.” ”30 vuotta vanha harrastus on herännyt uudestaan henkiin.” Nämä ovat otteita ”Tunnista 100 lintulajia” -haasteemme (s. 16) Facebook-ryhmän kommenteista. Haasteen ideana on, että mahdollisimman moni suomalainen tunnistaisi ja havaitsisi tänä vuonna sata lintulajia, Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Kyseessä ei ole kilpailu, vaan kaikki lintuharrastajat voivat auttaa muita saavuttamaan sadan lajin rajapyykin. Jokainen linnuista kiinnostunut voi kokeilla, montako lajia onnistuu ruksimaan tämän kalenterivuoden aikana. Kampanjan saama palaute on ollut upeaa! Aloittelevat harrastajat ovat innostuneet opettelemaan uusien lintujen tunnistamista. Aiemmin harrastaneet ovat kaivaneet kiikarit kaapista ja lähteneet taas linturetkille. Lapset ja aikuiset ruksivat lajilistojaan vähintään yhtä innokkaina. Moni on kertonut alkaneensa ihan eri tavalla kiinnittää huomiota lähiympäristöön ja lintuihin, ja että haaste innostaa liikkumaan enemmän ulkona. ”Koskaan ei koiralenkille ole aiemmin ollut näin helppo saada vapaaehtoisia!” Moni aloitteleva harrastaja kertoo myös, että on päässyt paremmin sisään lintuharrastuksen maailmaan. ”Olen ajatellut että lin-

Tue linnustonsuojelua Tilaa opastettu linturetki Tarjoamme yrityksille ja yhteisöille opastettuja lintuja luontoretkiä. Retket suunnitellaan toiveidenne mukaan. Tilaamalla retken tuette linnustonsuojelua! www.birdlife.fi/retkiopastus

Tilaa Linnut-lehti tujen tunnistaminen on vaikeaa, mutta tämän haasteen myötä olen oivaltanut miten mukavaa se on.” ”Aiemminkin olen ollut linnuista kiinnostunut, mutta tämän haasteen myötä innostus on varmaan tuplaantunut.” ”On iso ilo havaita itselle uusi laji ja merkitä se listalle.” ”On se hassua, miten iloiseksi ihminen voi yhdestä järripeiposta tulla.” Ota sinäkin haaste vastaan! Vuoden paras lintuaika, toukokuu, on juuri alkamassa tämän lehden ilmestyessä. Vaikka nyt aloittaisi nollasta, sata lintulajia ehtii mainiosti kerätä tämän vuoden aikana. Apua saat esimerkiksi alueesi lintuyhdistyksen järjestämiltä opastetuilta linturetkiltä ja verkkosivujemme Opi tuntemaan -vinkkisarjasta. Facebook-ryhmässä voit kysyä vinkkejä ja jakaa kokemuksia. Verkosta voit myös tulostaa oman lajilistan ruksittavaksi (också på svenska). Jos sata lajia kuulostaa paljol-

ta, älä huoli. Kun alat merkitä havaitsemiasi lintuja ylös, todennäköisesti huomaat tuntevasi enemmän lajeja kuin luulitkaan – päätelleen monista saamistamme kommenteista. Sen lisäksi pienellä panostuksella opit tuntemaan ja havaitset paljon itsellesi uusia lajeja – kommenteista tuttu ilmiö tämäkin. Sata lajia ei ole aivan aloittelijallekaan mahdoton tavoite, ja vaikkei se tulisi tänä vuonna täyteen, olet taatusti vuoden lopussa lukuisia hienoja retkikokemuksia rikkaampi. Retkeily kannattaa aina – tule mukaan! P.S. Pian tämän numeron ilmestymisen jälkeen Tiira-lehden päätoimittajuus jää osaltani tauolle ja seuraavassa numerossa aloittaa uusi päätoimittaja. Lehteen liittyvät yhteydenotot löytävät perille osoitteella tiira-lehti@birdlife.fi!

Anna palautetta! Lähetä vastauksesi 26.5. mennessä osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi

Viime numeron kolme kiinnostavinta juttua olivat:

Arvonnassa BirdLife-heijastimen voittivat Merja Inkiläinen, Leena Kokkonen, Tuulikki Tötterman, Martti Uusitalo ja Arto Viljanen. Kansikuva: Pikkutylli (Petri Kuhno). Pikkukuva: Mikko Heikkinen

Nro 1/2017 52. vsk

Matkakohteena Extremadura Preeriakahlaaja ja idänpikkusieppo Talvilintulaskentoja 60 vuotta Kuikan muuttomatka

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle. www.birdlife.fi/linnut-lehti

Osta lintuharrastustuotteita Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.suomenlintuvaruste.com

Liity jäseneksi

Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu (1–3 kpl)?

–– Yli puoli miljoonaa lintua Pihabongauksessa –– Linnunpönttöjä rakentamaan –– Itätuulet, leuto talvi ja marjakato näkyivät vuoden 2016 lintuhavainnoissa

Linnut

Nimensä ja osoitteensa jättäneiden kesken arvotaan 5 kpl Lintumme laulavat – Mökkimaiseman lintuja -cd-levyä. Voittajien nimet julkaistaan seuraavassa numerossa.

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity

Sisällys Jälleen varhainen lintukevät Alkukeväästä numeroin BirdLife maailmalla

Räyskät satelliittiseurannassa

Peltosirkku talvehti Asikkalassa

Merimetsolla ei vaikutusta kalakantoihin

4 5 6 8 8 9

Merimetsojen häirintäluvalla lähtivät myös muut lajit 9 Pikkutyllin salat selville Nimistön uumenista

Kolumni: Silmänkääntötemppuja Usein kysytyt kysymykset Vaihda e-laskuun!

Koskikaroja etsittiin ahkerasti

10 12 12 12 13 14

Tartu haasteeseen – tunnista 100 lintulajia!

Pönttöbongaus

15 17

Kiikarin läpi

Nettinurkkaus

Söderskärin lintuasemalla koetaan muuton huippuhetket Lajipari

Markus Varesvuo / Lintukuva.fi

Kosteikon kunnostus onnistuu paikallisvoimin IBA-alueet muuttuvassa maailmassa: Miten pärjäävät Suomen jänkäsirriäiset?

Jälleen varhainen

18 19 19

10 kiperää linnuista!

Löysin linnunpoikasen, mitä teen? Linnunlaulujen aamu 7.5. Lasten lintuviikko

Vuoden lintuyhdistys Kanta-Hämeestä

BirdLifen uusi strategia hyväksyttiin edustajistossa Verkkosivut uusittu!

Lisävirtaa ohjelmointiin

Lähde nuorten lintuleirille! Lintumessut

Tornien taisto

20 21 21 22 22 22 22 23 23 23 24

Lukijoilta

Pikku-Tiira

Tapahtumakalenteri

Kuha kiehuu Etelä-Savossa

Inga ungar för svärta på Valsörarna i fjol Lapset luontoon Alueuutisia

29 30 32 33

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan. Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä. Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

Vaaleakurkkuisen ja -nokkaisen vuorihempon voi havaita talvi- ja muuttoaikaan pellolla tai joutomaalla. Normaalisti yksin tai pienissä parvissa viihtyvät linnut kerääntyivät tänä keväänä ennätyksellisen suuriin parviin.

Tiira-lehti

2 | 2017

Alkukeväästä numeroin

n lintukevät

15 000 000 HAVAINNON Jan Söd ers ved

20.-28.2. 1.-10.3.

Lintujen kevätmuutto eteni maalis–huhtikuussa vakaasti etuajassa, vaikka kylmät yöt hidastivatkin esimerkiksi rastaiden saapumista. Poikkeuksellisen runsaasti nähtiin muun muassa vuorihemppoja. Pääsiäisen takatalvi pysäytti valtavat peippoparvet Etelä-Suomen pelloille. Tero Toivanen Viime vuosina on saatu tottua toinen toistaan aikaisempiin lintukeväisiin, eikä alkukevät 2017 tehnyt poikkeusta. Muuttolintuja saapui runsaasti Suomeen jo helmikuun puolella: ensimmäinen kiuru ehätti tänne 11.2. ja töyhtöhyyppä neljä päivää myöhemmin. Kevät etenee eri osissa Suomea kovin eri tahtiin: Keski-Suomessa ensimmäinen töyhtöhyyppä nähtiin maaliskuun alussa, Kainuussa 19.3. ja Lapissa vasta 4.4. Pohjois-Suomessa kevään airut on usein pulmunen, joka saapuikin Lappiin jo 8.3.

Hanhilla taas ennätyskerääntymiä

Vuorihemppo kevään yllättäjä

Tavattoman runsaana alkukeväällä 2017 esiintyi vuorihemppo, joka pesii meillä vain Käsivarren tuntureilla. Tiira-lintutietopalveluun ilmoitettiin lajista havaintoja noin viisinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Komeimmat kerääntymät osui-

21.-31.3.

vat länsirannikolle: Vaasan Söderfjärdenillä havaittu vähintään 250 linnun parvi lienee suurin Suomessa koskaan nähty. Edellisvuosia paremmin alkukevään aikana nähtiin myös pulmusia – lähes kolminkertaisesti edellisvuoteen nähden. Merikotkakannan kehityksestä kertoo kevätmuutolla nähtyjen lintujen määrän vuosittainen lisääntyminen.

Töyhtöhyypän muuton eteneminen keväällä 2017. Symbolin väri kertoo ensihavainnon ajankohdan.

muassa kuovin ja peipon päämuuton aikaan, mikä johti monisatapäisten kuoviparvien pysähtymiseen keskisen ja läntisen Suomen peltoaukeille. Suurimmat peippokerääntymät laskettiin peräti kymmenissä tuhansissa: Lappeenrannassa niitä arvioitiin olevan yhdellä rypsipellolla jopa 150 000 yksilöä!

Pääsiäinen pysäytti kevään

Räväkästi alkanut kevätmuutto hyytyi lähes täysin pääsiäisen kylmänpurkaukseen. Kourallinen kesäisiä lintuja, kuten haarapääskyjä ja leppälintuja, ehti Suomeen jo ennen pohjoistuulen yltymistä. Takatalvi osui muun vuorihemppo

3500

10 000 METSÄHANHEA

merikotka

2500 2000 1500 1000

500 0

2014

2015

2016

2017

Vuorihemppo ja merikotka olivat tavallista runsaampia keväällä 2017. Kuvassa on esitetty 10.4. mennessä nähdyt vuorihempot ja muuttavana havaitut merikotkat vuosina 2014–2017.

tavi

18000

punakylkirastas

16000 14000

12000 10000

8000 6000

4000

2000 0

2014

2015

2016

laskettiin 23.3. Ulvilan Vainio lasta sekä 6.4. ja 9.4. Alastaron Vännilästä. Metsä- ja tundrahanhet saapuvat nykyään aikaisin ja runsaslukuisina Etelä- ja Länsi-Suomeen. Suurimmat metsähanhikerääntymät havaitaan Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Ennen tätä kevättä suurimmassa kevätkerääntymässä laskettiin 7 300 metsähanhea Kristiinankaupungissa vuonna 2014.

780 MERISIRRIÄ havait-

tiin 3.4. Paraisten Utöstä. Suurin osa näkyi kaukana kaakossa olevilla ulkoluodoilla valtavana, vähintään noin 700 merisirrin muotoaan muuttavana ja välillä nauhamaisesti kiemurtelevana parvena. Suurin Tiiraan kirjattu merisirrimäärä nousi roimasti, sillä edellinen ennätys – sekin Utöstä – oli 400 merisirriä viime keväänä.

250 VUORIHEMPPOA

3000

2017

Maaliskuun lopun kylmät yöt eivät suosineet muuttoa. Kuvassa on esitetty Suomessa maaliskuun loppuun mennessä havaittujen tavien ja punakylkirastaiden määrä vuosina 2014–2017.

Punakylkirastas. Markus Varesvuo / Lintukuva.fi

Tuhatpäiset hanhilaumat saapuivat jälleen Länsi- ja Etelä-Suomeen jo maaliskuun puolivälissä. Kerääntymät tuntuvat kasvavan vuosi vuodelta: nyt ylitettiin Loimaalla ja Ulvilassa jo 10 000 metsähanhen haamuraja. Hanhien levähdysalueet näyttävät painottuvan koko ajan enemmän Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan, kun takavuosina suurimmat metsähanhimäärät nähtiin Pohjanmaalla. Siinä missä hanhien kaltaiset suurikokoiset linnut kansoittivat lumettomat pellot aikaisin, maaliskuun lopun kylmät yöt hidastivat esimerkiksi rastaiden ja vesilintujen muuttoa. Kuun vaihteeseen mennessä meille oli saapunut viime vuosia niukemmin esimerkiksi taveja sekä laulu- ja punakylkirastaita. Muutama lämmin yö muutti tilanteen nopeasti, ja muun muassa heinätaveja ja mustakurkku-uikkuja ehti saapua huhtikuun ensimmäisen kolmanneksen aikana selvästi tavanomaista enemmän.

11.-20.3.

raja rikottiin Tiira-lintutietopalvelussa 2.3. Nakkilan Lammaistenlahdella havaituilla sinisorsilla. Tiiraan tallennetaan noin 1,5 miljoonaa havaintoa vuodessa. Kymmenen miljoonan havainnon raja meni rikki tammikuussa 2014 ja viiden miljoonan raja helmikuussa 2010.

vähintään nähtiin yhdessä parvessa 19.4. Vaasan Söderfjärdenillä. Samalta paikalta ilmoitettiin viikon aikana useita havaintoja yli sadan yksilön parvesta. Tavallista suurempia, yli 50 linnun parvia nähtiin huhtikuun alussa muuallakin länsirannikolla sekä Ahvenanmaalla. Tiiraan on kirjattu vain yksi aiempi sadan ylitys: 105 vuorihemppoa Kirkkonummella helmikuussa 1999.

6 MUSTAKAULARASTASTA on havaittu tänä vuonna

huhtikuun alkupäiviin mennessä. Laji on hyvin harvinainen, eikä näin monta yksilöä ole havaittu koskaan ennen viime syksyä, jolloin havaintoja ilmoitettiin peräti kahdeksasta paikasta. Tämän vuoden linnuista kaksi löytyi jo viime vuoden puolella, neljä muuta löytyi talven ja alkukevään aikana eri puolilta Suomea. Koonnut Jan Södersved

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

Liity jäseneksi! Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä. Samalla tuet lintujen suojelua alueellisesti ja kansainvälisesti. BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä yli 13 000 jäsentä. Liity sinäkin joukkoon! Tutustu omaan yhdistykseesi: www.birdlife.fi/yhdistykset

BirdLife maailmalla BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 122 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Koonnut Inka Plit

Petra Kregelius-Schmidt

Rissa kiikarissa -lintuharrastusopas ■ Opas johdattaa alkuun lintuharrastuksessa: miten, missä ja milloin kannattaa retkeillä. 66 sivua.

BirdLife Suomen havaintovihko ■ A6-kokoinen vahakansivihko, joka sisältää lajiluettelon ja merkintäohjeita. Ruudut 7x7 mm, 100 sivua.

Lisäksi muut jäsenedut ■ Tiira-lehti kotiisi kolmesti vuodessa, jäsenalennus Linnut-lehden tilauksesta, Tiira-lintutietopalvelun jäsenominaisuudet ja oman yhdistyksen jäsenedut!

Toimi näin: • Liity jäseneksi verkkosivuilla: www.birdlife.fi/liity • tai soita 09 4135 3300 (ark. klo 10-15) • tai ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen

Roni Väisänen (vas.), Vilppu Välimäki, William Velmala ja Jarkko Santaharju olivat voitokkaasti mukana puolustamassa Välimeren alueen lintuja kansainvälisessä lintukilpailussa.

1. Israel Suomalaisista lintuharrastajista koostuva joukkue The Arctic Redpolls puolusti viimevuotista mestaruuttaan ja voitti taas kansainvälisen Champions of the Flyway -lintukisan maaliskuun lopussa Israelissa. Kilpailussa eri puolilta maailmaa tulevat joukkueet pyrkivät havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia 24 tunnin aikana. Neljättä kertaa järjestetyn tapahtuman tarkoituksena on tuoda esiin Välimeren alueen laitonta lintujen tappamista. Tämänvuotisen kilpai1. lun yhteydessä kerättiin noin 60 000 euroa Turkin BirdLifelle syyrialaispakolaisten parissa tehtävää ympäristökasvatustyötä varten.

Lue lisää: www. birdlife.org/europeand-central-asia/ news/and-winner-isthe-birds

Tiira-lehti

2 | 2017 Pavel Tomkovich

2. 3. en Voad Nigel

Äärimmäisen uhanalaisia lusikkasirrejä on jäljellä vain noin 400 yksilöä. Erikoisen muotoista nokkaa käytetään ravinnon siivilöintiin matalasta vedestä.

2. Itä-Aasia

3. Filippiinit

Keltaisenmeren rannikot Itä-Aasiassa ovat erittäin tärkeitä muuttolintujen levähdysalueita, mutta monet lintulajit ovat vaikeuksissa näiden elinympäristöjen tuhoutumisen takia. BirdLife on käynnistänyt kampanjan tätä muuttoreittiä käyttävän äärimmäisen uhanalaisen lusikkasirrin (Eurynorhynchus pygmeus) ja 26 muun uhanalaisen lajin pelastamiseksi. Tavoitteena on kääntää lusikkasirrin kanta kasvuun paitsi keräämällä tutkimustietoa ja valistamalla ihmisiä, myös suojelemalla tärkeimpiä levähdysalueita muun muassa hakemalla Keltaisellemerelle UNESCOn maailmaperintökohteen asemaa.

Filippiineillä on onnistuttu yhdistämään luonnonsuojelu, alkuperäisasukkaiden osallistaminen ja entisten narkomaanien kuntoutus kaikkia hyödyttäväksi yhteishankkeeksi. Huumeiden käytöstä tuomitut vapaaehtoiset suorittavat yhdyskuntapalvelunsa ennallistamalla metsää yhdellä äärimMaailman alle viittäsataa filippiinienkotkaa uhkaavat erityisesti metsien hakkuut. mäisen uhanalaisen filippiinienkotkan (Pithecophaga jefferyi) viimeisistä elinalueista. Työtä tehdään vaikeissa oloissa, joten alueen dumagat-kansan paikallistuntemus tulee tarpeeseen – mistä heille maksettava kohtuullinen palkka, arvostuksen lisäksi, on tervetullut. Ennallistamistyö hyödyttää myös muita alueen asukkaita ja luontoa. Lue lisää: www.birdlife.org/asia/news/former-drug-users-turn-conservationists-save-philippine-eagle

Lue lisää: www.birdlife.org/campaign/East-AsiaAustralasian-Flyway

vladsilver/Shutterstock

4. Argentiina Jälleen yksi maa ottaa käyttöön BirdLifen kehittämät edulliset ja tehokkaat menetelmät merilintujen sivusaaliskuolemien vähentämiseksi valtamerikalastuksessa. Argentiinan liittovaltion kalastusneuvosto on päättänyt, että menetelmät tulevat pakollisiksi maan kalastusaluksiin toukokuusta 2018 alkaen. Arvioiden mukaan 25 000 merilintua, kuten albatrosseja ja liitäjiä, kuolee tällä hetkellä vuosittain valtamerikalastuksen takia Argentiinan ja Chilen merialueilla. Uusilla menetelmillä kuolemia voidaan vähentää jopa 85 prosenttia.

BirdLife Zimbabwe

Valistus on tärkeä osa vaikuttamistyötä myös kosteikkojen suojelussa.

Lue lisää: www.birdlife.org/americas/news/ argentina-approves-measures-save-seabirds ja www.birdlife.org/americas/news/estimates-are25000-seabirds-die-southern-cone-fisheries-every-year

BirdLifen työn ansiosta yhä useampi jättiläisalbatrossikin (Diomedea exulans) välttää kuoleman valtamerikalastuksen sivusaaliina.

5. Zimbabwe

6. Etelä-Afrikka

BirdLife on saanut Zimbabwessa oikeusvoiton puolustaessaan maan pääkaupunkia Hararea ympäröiviä kosteikkoja hallitsemattomalta rakentamiselta. Hararen kosteikot ovat erittäin tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle ja niiden tuhoaminen vaikeuttaisi muun muassa kaupunkilaisten juomaveden saantia. Joulukuussa 2015 kaupungin viranomaiset kuitenkin myönsivät luvan haitalliselle rakennushankkeelle. BirdLife valitti asiasta, ja vuotta myöhemmin oikeusistuin totesi, että kaupungilla ei ollut oikeutta myöntää lupaa ilman riittävää ympäristövaikutusten arviointia.

Etelä-Afrikan BirdLife on keksinyt mainion keinon kannustaa maanomistajia perustamaan suojelualueita: arvokkaiden alueiden suojelu ja hoito palkitaan nyt verohuojennuksilla. Ensimmäinen maanomistaja pääsi käyttämään tätä uutta suojelutyön muotoa loppuvuodesta 2016 suojelemalla osan eräästä kansainvälisesti tärkeästä lintualueesta eli IBA-alueesta (Important Bird and Biodiversity Area). BirdLifen hanke suojelun edistämiseksi erilaisilla taloudellisillä kannustimilla on herättänyt kansainvälistäkin kiinnostusta.

Lue lisää: www.birdlife.org/africa/news/zimbabwes-life-giving-wetlands-saved-cluster-home-fate

Lue lisää: www.birdlife.org/africa/news/south-africa-gets-first-biodiversity-tax-incentive

8 Jussi Vakkala

Seuraa Lena- ja Per-räyskien muuttomatkaa BirdLife Suomen verkkosivuilla!

Räyskät satelliittiseurannassa Tero Toivanen BirdLife on mukana tutkimuksessa, jossa asennetaan satelliittipaikantimia Suomen rannikolla pesiville räyskille. Viime kesänä satelliittilähettimen sai kaksi Suupohjan rannikolla pesivää räyskää: naaraslintu ”Lena” ja koiraslintu ”Per”. Lena vietti talvensa räyskien ehkä

tunnetuimmalla talvehtimisalueella Niger-joen suistossa Malissa, Per puolestaan viihtyi Egyptin pohjoisrannikolla. Räyskien kevätmuutto käynnistyi maaliskuun viimeisinä päivinä. Muutolla vuorottelevat tyypillisesti pitkät yhtäjaksoiset siirtymät ja tankkausjaksot matkan varren kosteikoilla. Seurantatiedoista näkyy esimerkiksi, että Lena on

Peltosirkku

lentänyt ilmeisesti pysähtymättä noin 4 500 kilometrin matkan Saharan eteläpuolelta Tonavan suistoon! Ajantasaiset satelliittiräyskien muuttokartat: www.birdlife.fi/suojelu/ lajit/satelliittirayskat

Lue lisää: Lisää räyskien muutto matkasta voit lukea toukokuussa ilmestyvästä Linnut-lehdestä! (www.birdlife.fi/linnut-lehti)

Mika Selin

talvehti Asikkalassa

Mika Selin Peltosirkun talvehtiminen onnistui tänä talvena Asikkalan kirkonkylällä, tiettävästi ensimmäistä kertaa koko Suomessa. Antti Toukolan ja Tuomas Meriläisen joulukuun alussa löytämä lintu oli tammikuun puolivälissä jo melko heikoissa voimissa. Höyhenpuku oli huonossa kunnossa ja liikehdintä hyvin verkkaista. Peltosirkkututkija Tuomas Seimola pitikin linnun mahdollisuuksia

lähes olemattomina: ”Sulkasato ja siitä johtuva lämmönsäätelyongelma vievät liikaa energiaa pieniltä linnuilta, jotta ne selviytyisivät talvipakkasista”. Pakkasten jälkeinen leuto jakso ja paikallisten asukkaiden laadukas ruokinta kuitenkin pelastivat sirkun. Helmikuun alkuun mennessä höyhenet olivat järjestyksessä, lintu voi hyvin ja oli pirteä. Se liikkui pienen keltasirkkuparven mukana muutamalla ruokinnalla ja välillä myös pellolla. Kevätlämpimien saavuttua sirkut ottivat ja lähtivät tiehensä.

Tämä sisukas peltosirkku vietti talvensa Länsi-Afrikan sijaan Suomen Asikkalassa.

Tiira-lehti

2 | 2017 Arto Juvonen / Lintukuva.fi

BirdLife -lintumatkat 2017 BirdLife-lintumatkat ovat lintuharrastusmatkoja, joissa matkaohjelman muodostavat linnut ja lintupaikat. Matkakohteina ovat BirdLifen valitsemat mielenkiintoiset lintualueet, ja oppaina toimivat parhaat asiantuntijat. Viro, 2.–5.5. Retkeilemme alueen parhailla paikoilla Matsalun ympäristössä. Hinta n. 550 €. Järj. Skaftung Nature (www.lintukurssit.info). Kroatia, 20.–27.5. Toukokuun lopulla lintujen laulu- ja pesintäkausi on parhaimmillaan. Orkideojen väriloisto on omaa luokkaansa juuri matkamme aikana. Hinta n. 1 500 €. Järj. Skaftung Nature. Puola, 13.–18.6. (täynnä) Matka hienoille lintupaikoille, joissa meitä odottavat lukuisat upeat lintulajit sekä Białowieżan ja Biebrzan kansallispuistojen koskematon luonto. Hinta 1 350 €. Järj. Kon-Tiki Tours (www.kontiki.fi).

Merimetson kalastovaikutuksia on Suomessa tutkittu enemmän kuin minkään muun lintulajin. Merimetsolla ei ole merkittävää vaikutusta kalastoon.

Merimetsolla ei

vaikutusta kalakantoihin

Teemu Lehtiniemi Kalastajat ovat kantaneet huolta merimetson vaikutuksesta kalakantoihin, erityisesti kuhan ja ahvenen runsauteen. Maaliskuussa julkaistu tutkimus osoittaa, ettei merimetson huomattava runsastuminen ole vaikuttanut kalakantoihin ja kalansaaliiseen. Koko Suomen rannikkoalueen kattanut tutkimus ei löytänyt yhteyttä ammattikalastajien ahven- ja kuhasaaliiden vuosittaisen vaihtelun ja merimetsojen alueellisen runsauden ja runsastumisen välillä. Vuodet 2005–2014 kattaneen tutkimusjakson aikana meri-

metsokanta moninkertaistui. Samaan aikaan ammattikalastajien kuhan ja ahvenen yksikkösaaliit kasvoivat. Uuden tutkimuksen tulokset ovat linjassa aiempien alueellisesti selvästi pienialaisempien kotimaisten tutkimusten kanssa. Merimetsolla ei todennäköisesti ole vaikutuksia kalakantoihin. Kalastajien ei ole siis syytä olla huolissaan merimetsojen vaikutuksesta kalastoon. Tutkimuksen toteuttivat Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus, ja se julkaistiin arvostetussa Fisheries research -tiedelehdessä.

Merimetsojen häirintäluvalla lähtivät myös muut lajit Teemu Lehtiniemi Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi keväällä 2016 luvan häiritä Merikarvian Lankoslahdelle asettunutta Suomen suurinta merimetsokoloniaa, jossa pesi vuonna 2015 yli 4 000 paria merimetsoja. Viranomaisen tarkoituksena oli häätää vain osa koloniasta, mutta paikalliset ylimitoittivat toimenpiteet, minkä vuoksi kaikki alueen merimetsot siirtyivät muualle pesimään. Häirinnästä kärsivät myös muut linnut. Merimet-

son kanssa samoilla luodoilla pesi edellisinä vuosina keskimäärin 10 muuta lintulajia. Karkotustoimien myötä lajimäärä laski kolmeen. Parimäärän muutos oli vähäisempi, koska merimetson jälkeen toiseksi runsaimman pesimälajin, lapintiiran, saapuminen ja pesintä ajoittui toukokuun puolivälissä päättyneiden häirintätoimien ulkopuolelle. Häirintäluotojen lähistöllä pesinyt, tiiroja aiemmin pesintänsä aloittavien naurulokkien 200 parin yhdyskunta kutistui sen sijaan kymmeneen pariin.

Norja/Suomi, Lapin linnut ja Varanki, 26.6.–3.7. Paranneltu ohjelma. Käymme sään salliessa myös Hornøyalla ja Hamningbergissä. Hinta n. 1 200 €. Järj. Skaftung Nature. Kolumbian lintumatka, 23.8.–3.9. Vielä mahtuu mukaan pikkuryhmään Kolumbiaan Karibian puoleisten endeemisten lajien lintumatkalle. Oppaana Tuomas Seimola. Hinta 5 750 €. Järj. Kon-Tiki Tours. Viron lintusyksy, 18.–22.9. Viisi päivää Viron parhailla lintupaikoilla. Hinta n. 600 €. Järj. Skaftung Nature. Venäjä, Belomorsk, 21.–25.9. Vastaanotamme syysarktikaa Vienanmerellä. Kuljetus Joensuusta. Oppaana Jari Kontiokorpi. Vähintään 5 lähtijää. Hinnat alkaen 700 €. Järj. Arctic Loon Travels (www.facebook.com/ArcticLoonTravels). Etelä-Espanjan syksy, 16.–23.10. Espanjan luontoa parhaimmillaan. Kattava EteläEspanjan kierros alueen parhaiden lintupaikkojen kautta. Hinta n. 1 500 €. Järj. Skaftung Nature. Koillis-Brasilia, 12.–27.11. Koillis-Brasiliassa tulevat tutuiksi niin kotoperäiset lajit kuin muutkin harvinaisuudet. Retkeilemme seuraavien osavaltioiden alueella: Ceará, Pernambuco, Bahia. Oppaana Juha Honkala. Hinta 5 240 € Järj. Kon-Tiki Tours.

Tulossa 2018: Etelä-Espanja, 8.–15.1. Järj. Skaftung Nature. Irlannin talviretki, 7.–12.2. Hinta n. 1 300 euroa. Järj. Avescapes. Portugali, 10.–17.2. Järj. Skaftung Nature. Pohjois-Intia, helmikuu. Järj. Avescapes. Sulawesi–Halmahera, 13.–26.2. Järj. Kon-Tiki Tours. Japani, Hokkaido, 18.–28.2. Järj. Finnature (www.finnature.fi). Koillis-Intia, Eagle Nest ja Kaziranga, 22.3.–8.4. Järj. Avescapes.

Pikkutyllin

VUODEN

salat selville

Kesällä 2017 selvitetään, missä ja millaisissa paikoissa pikkutyllejä Suomessa pesii, ja kuinka paljon niitä on. Tule mukaan! Tero Toivanen Pikkutyllin kannankehityksestä ja pesimäkannan koosta tiedetään hyvin vähän, koska valtakunnalliset seurannat eivät tavoita pikkutyllejä tarpeeksi hyvin. Hyvin toteutetuilla kartoituksilla voidaan siis saada valtavasti uutta ja tärkeää tietoa.

Minne mennä?

Pikkutyllin löytääkseen on suunnattava uudenlaisille retkikohteille: varmimmin lajin tapaa sorakuopilta, joutomailta, teollisuus- ja varastoalueilta, turvetuotantoalueilta ja rakennustyömailta. Tärkeintä on niuk-

ka kasvillisuus, ja veden läheisyys on eduksi. Helpoiten mahdolliset pikkutyllipaikat löytää karttaa tutkimalla ja Tiiraan edellisinä vuosina ilmoitettuja havaintoja selailemalla. Laji on hyvin paikkauskollinen, ja linnut palaavat samoille pesimäpaikoille vuodesta toiseen, mikäli elinympäristö säilyy sopivana. Parasta pikkutyllin kartoitusaikaa on toukokuu, jolloin linnut soidintavat reviireillään, sekä kesä–heinäkuun vaihde, jolloin emot varoittelevat maastopoikasiaan. Ehkä helpoiten lajin havaitsee kuuntelemalla varhain aamulla tai illalla, jolloin linnut ovat aktiivisimmillaan. Pikkutylliretkillä voi tavata myös muita mielenkiintoisia lajeja: sorakuopilla kangaskiuruja ja kehrääjiä,

Nimistön uumenista

LINTU

joutomailla hemppoja ja kivitaskuja, teollisuusalueilla mahdollisesti jopa mustaleppälintuja.

Mitä tietoa halutaan?

Kaikki pikkutyllihavainnot ilmoitetaan Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi). Tärkeää on merkitä tiedot pesintään viittaavasta käyttäytymisestä kuten soidintavista tai varoittelevista linnuista (jolloin linnun ”tilaksi” merkitään Ä tai var). Elinympäristön voi kuvata tarkemmin havainnon lisätiedoissa. Jos huolellisella havainnoinnilla ei havaitse pikkutylliä lajille sopivalla paikalla, kannattaa ilmoittaa myös tämä kirjaamalla lintujen lukumääräksi 0. Pikkutyllikartoituksia koordinoivat BirdLifen alueyhdistykset. Tietoa kevään ja kesän laskennoista voit löytää esimerkiksi yhdistyksesi verkkosivuilta.

Västäräkki. Piirros: Sari Viikinkoski

Valopaikantimet tallentavat muuttoreitin Pirita Latja

Västäräk(e)istä

Määränpäänä Intia?

vähäsen Jukka Hintikka

Kevään tuovan västäräkin nimellä on vastineita useissa sukukielissä (esimerkiksi viron västrik), ja ne voivat tarkoittaa västäräkin ohella joskus myös muita pikkulintulajeja. Suomen murteissa västäräkillä on ollut myös koko joukko kansanomaisia nimiä, joista esimerkiksi riukuhäntä on tunnettu monin paikoin Lounais-Suomessa. Kelta- ja sitruunavästäräkin nimeämisperusteet ovat eri kielissä varsin samanlaiset. Mallina lienee ollut tieteellinen nimi: flava tarkoittaa keltaista ja citreola viittaa puolestaan sitruunaan. Virtavästäräkin nimet viittaavat asuinpaikan mukaan usein joko virtaavaan veteen tai vuoristoon, ja suomeksikin laji tunnettiin aiemmin vuorivästäräkkinä. Englanniksi laji on kuitenkin nimetty harmaaksi västäräkiksi tieteellisen nimen mallin mukaan (grey, cinerea ’harmaa’) Maailman västäräkkilajien määrä saattaa olla lisääntymässä, sillä useita alalajin asemassa pidettyjä muotoja on ehdotettu nostettavaksi täyden lajin asemaan. Näistä amurinvästäräkkinä tunnettu leucopsis-alalajin västäräkki on tavattu kerran Suomessa. Brittein saarilla esiintyvää mustaselkäistä yarrellii-alalajia tavataan myös silloin tällöin Suomessa. Se on saanut nimensä englantilaiselta eläintieteilijältä William Yarrellilta (1784–1856).

paikantimen toiminta perustuu vuorokauden valojakson mittaamiseen. Päivän pituus kertoo leveyspiirin ja auringonnousun ajankohta pituuspiirin. Paikannin voidaan kiinnittää esimerkiksi linnulle laitettavaan renkaaseen. Paikantimen tietojen lukemiseksi lintu on löydettävä ja pyydystettävä uudelleen – paikkauskollisella pikkutyllillä tämä usein onnistuu.

Värikkäillä nilkkarenkailla merkitty pikkutylli voi paljastaa paljon lajin muutosta ja talvehtimisesta.

Tero Toivanen Pesimäkannan ohella myös pikkutyllin muuttoreitit ja talvehtimisalueet on tähän asti tunnettu huonosti. Vaikka pikkutyllejä on rengastettu Suomessa lähes 20 000 yksilöä, löytöjä talviajalta ei ole ja muuttomatkaltakin vain muutama. Talvehtimisalueiksi on arveltu Itä-Afrikkaa ja Lähi-Itää. Nyt vastausta haetaan valopaikantimien avulla. Noin gramman painoisen

Valopaikantimia on asennettu Oulun seudulla ja Pohjois-Karjalassa toistaiseksi 74 pikkutyllille. Kuudentoista yksilön tiedot on jo saatu luettua. Ensimmäiset tulokset ovat olleet mielenkiintoisia: näyttää siltä, että suomalaiset pikkutyllit suuntaavat talveksi Etelä-Intiaan. Muuttomatkan pituudeksi tulee silloin noin 7 000 kilometriä. Matkan varrella tärkeiksi levähdysalueiksi ovat paljastuneet esimerkiksi Kaspianmeren ympäristö ja Pakistan.

Tarkkaile pikkutyllien jalkoja

Paikanninta kantavat pikkutyllit tunnistaa niille nilkkaan tai sääreen laitetuista väri- ja lukurenkaista. Pikkutyllien jalkoja kannattaa tarkkailla erityisesti Oulun ympäristössä sekä Joensuun ja Kontiolahden seudulla. Jotta mahdollisimman monen yksilön muuttomatkan tiedot saataisiin talteen, on havainnot värirenkaallisista linnuista syytä ilmoittaa välittömästi Tiiraan – myös silloin, kun renkaita ei ole pystynyt lukemaan.

Be part of the Great Migration. ZEISS Binoculars & Spotting Scopes

// RELIABILITY MADE BY ZEISS

ZEISS SF42 42jaand Conquest Gavia ZEISS Victory Victory SF Conquest Gavia 85 85 Birders first choice. Parhaimmistoa lintuharrastajille. Willow warbler or chiffchaff? the latest binoculars and spotting näet scopes from ZEISS you won’t miss Pajulintu vai tiltaltti? ZEISSin With uusimmilla kiikareilla ja kaukoputkilla pienimmätkin kohteet. aKompakti thing. Thanks to their compact, lightweight design, sharp image and dynamic ja kevyt muotoilu, uskomattoman tarkka the kuvaincredibly ja dynaaminen tarkennus tekevät focusing, niistä they are the ideal companion for all birdwatchers travelling to the far corners of the earth in pursuit of ihanteellisia välineitä kaikille lintuharrastajille, jotka matkustavat maan ääriin ornitologisten kiinnostheir ornithological passion. tuksenkohteidensa perässä.www.zeiss.com/sports-optics www.zeiss.com/sports-optics

12 Jan Södersved

Kolumni

Silmänkääntötemppuja Teemu Lehtiniemi suojelu- ja tutkimusjohtaja, BirdLife Suomi Suomi päätti takavuosina, että eteläisen Suomen metsien suojeluun panostetaan toden teolla METSO-ohjelman avulla vuosina 2008–2016. Ohjelman avulla kuulemma pysäytetään metsäluonnon taantuminen ja vakiinnutetaan luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys. Valtio varaa riittävästi varoja, jotta metsänomistajilta voidaan ostaa tarvittava määrä luonnolle arvokasta metsää. Tavoitteet jäivät suunnitellulla aikataululla kauaksi, koska valtio ei myöntänyt itselleen riittävästi varoja oman ohjelmansa toteuttamiseen. Lähes taikurimaisesti pari vuotta sitten siirrettiin aikaa vuosikymmen eteenpäin ja todettiin, että tavoitevuosi onkin 2025. Uusi

tavoite antoi myös oivan mahdollisuuden jopa leikata suunniteltuja metsiensuojelurahoja. Kun osa leikatuista rahoista palautettiin, tehtiin taas silmänkääntötemppu, kun sitä markkinoitiin lisäpanostuksena metsiensuojeluun. Vähemmän olikin enemmän. Myös metsien hakkuutavoitteita kasvatettiin ja sovittiin, että puut ovat aikuisia pienempinä kuin aikaisemmin. Tehokkaampi metsien käyttö ei teollisuuden mukaan kuulemma edes vaikuta metsäluontoon aikaisempaa enemmän. Enemmän ei ole enemmän. Valtion lisäksi säätiöt ovat intoutuneet suojelemaan metsiä. Ne keräävät varoja, etsivät sopivia kohteita ja ostavat ne rauhoitettaviksi. Hienoa. Näin metsättömätkin voivat osallistua. Muutamat alueelliset lintuyhdistykset ovat suositelleet jäsenilleen lahjoittamista sääti-

öille metsien suojelun edistämiseksi. Vastaavasti kuulin jäsenten kannustaneen yhdistystä lahjoittamaan yhdistykselle vuosien varrella kerätyt muutaman tuhat euroa suojelumetsän hankintaan. Mutta olisiko se järkevää yhdistyksen varojen käyttöä? Voisiko lintuyhdistys käyttää varojaan kustannustehokkaammin metsien ja lintujen suojelun hyväksi? Suomessa on suurmetsänomistajia, joilla ei ole tunnesidettä metsiin, ja joiden hakkuutulot ovat muihin tuloihin nähden pieniä. Tällaisia metsänomistajia ovat varsinkin kunnat. Keskimääräinen kunta omistaa 1 400 hehtaaria metsää. Lintuyhdistysten kannattaisi käydä lävitse kuntien omistamat metsät, etsiä niistä tärkeimmät, ja esittää niiden suojelua kunnanvaltuutettujen kautta. On aika lunastaa kuntavaalien lupauksia ja kerätä tulevien kuntavaalien ääniä – ei

Missä tilanteissa lintujen pesintää saa häiritä? Teemu Lehtiniemi Suomalaiset tietävät varsin hyvin, että lintujen pesinnän häiritseminen on lailla kiellettyä. Se, mitä lain määrittelemällä pesimärauhalla käytännössä tarkoitetaan, on kuitenkin monelle epäselvää. Luonnonsuojelulaki kieltää muun muassa pesien ja munien vahingoittamisen ja siirtämisen sekä lintujen tahallisen häiritsemisen niiden pesimäaikana. Lakiin sisältyy kuitenkin useita poikkeuksia. Niihin kaikkiin liittyy ehto siitä, että häirintää sekä lintujen ja pesän vahingoittamasta tulee välttää, jos välttäminen on mahdollista ilman merkittäviä lisäkustannuksia – ja aikakin on rahaa. Käytännössä pitäisi siis aina pohtia, voiko toimia toisin ja onnistuisiko esimerkiksi pesän siirtäminen sen rikkomisen sijasta. Myös toimenpiteen ajankohdan siirtämistä pitää harkita. Usein asia tulee esille metsänhakkuiden ja maanviljelyn yhteydessä. Lakiin on kirjattu maa- ja metsäta loutta koskeva poikkeus, koska niiden harjoittaminen kesäaikaan olisi muuten lähes mahdotonta. Kaupunkija pihametsien raivaus sen sijaan voidaan yleensä tehdä muuna aikana. Laista saa poiketa myös rakennustoiminnassa. Esi-

merkiksi uuden talon rakentaminen pesimärauhaa kunnioittamatta on sallittua. Perinteisesti BirdLifen puhelimet soivat myös kattoremonttien vuoksi – ihmiset ovat huolissaan kesäkuukausille ajoitettujen katto- ja räystäsremonttien tuhoamista varpusten ja pääskyjen pesistä. Kattoremontit voidaan hyvällä suunnittelulla ajoittaa pesimäajan ulkopuolelle, joten kattoremontti ei ole automaattisesti lain hyväksymä toimenpide, jos rakenteissa pesii lintuja. Lainsäädännöllinen poikkeus koskee myös rakennusten ja laitteiden käyttöä. Jos harmaasieppo tekee pesänsä oven päälle, ei ihmisten tarvitse muuttaa muualle pesinnän ajaksi, vaan ovesta voi kulkea, vaikka se kiistatta häiritseekin pesintää. Myös kesämökin kuistille ilmaantuneen linnunpesän voi yrittää siirtää, mikäli pesintä estää rakennuksen käytön. Laiturilla sijaitseva pesä on sen sijaan jätettävä rauhaan. Auton, mopon tai muun koneen tarkoituksenmukainen käyttäminen on sallittua, vaikka lintu olisi erehtynyt tekemään pesänsä niihin. Ei siis tarvitse lähteä kesämopolla ajamaan räkättirastaan pesä tarakalla tai jättää mopoa seisomaan, vaan pesän saa siirtää. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi perustelluissa tapauksissa myöntää ta-

ihan puskasta, mutta metsästä. Yhdistyksen varoista voisi pois lahjoittamisen sijasta maksaa palkkiota suojeluvastaavalle siitä, että hän edistäisi asiaa muun muassa tapaamalla valtuutettuja ja valmistelemalla aloitteita. Yhden metsähehtaarin hinnalla yhdistyksen suojelutoiminta tehostuisi ja saataisiin todennäköisesti kymmeniä hehtaareja suojelluksi. Vähällä voi saada enemmän. Eikä se edes olisi mikään silmänkääntötemppu.

Usein ysytyt KK ysymykset Ari Ahlfors

Linnut rakentavat joskus pesänsä ihmisen kannalta hankaliin paikkoihin. Monista tilanteista selvitään kuitenkin pienellä huomaavaisuudella, ilman että pesää tarvitsee siirtää tai tuhota. Kuvan västäräkin pesä merkittiin ja jätettiin rauhaan pesinnän ajaksi.

pauskohtaisen poikkeuksen pesinnän häirintä- ja vahingoittamiskiellosta myös muissa kuin edellä mainituissa lakisääteisissä tapauksissa.

Vaihda e-laskuun! BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi nyt vaihtaa e-laskuiksi. E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pie-

nemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja. Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut

e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

Tiira-lehti

2 | 2017

Koskikaroja etsittiin ahkerasti Tero Toivanen Koskikara oli BirdLife Suomen vuoden lintu 2016, ja Suomessa talvehtivat koskikarat kartoitettiin viime talven aikana. Tehostetulla laskentajaksolla 4.–12.2.2017 Tiira-lintutietopalveluun ilmoitettiin 1 430 karahavaintoa, kolminkertainen määrä edellistalven vastaavaan jaksoon verrattuna. Kartoitusten tehokkuudesta kertoo myös se, että ”nollahavaintoja” (karaa ei havaittu etsinnästä huolimatta) ilmoitettiin yli 1 300! Havaintojen perusteella laaditaan nyt alueittaiset kannanarviot. Kaikkien alueiden tulokset eivät ole vielä valmiit, mutta tähän mennessä saatujen arvioiden perusteella Suomen talvisen karakannan voidaan haarukoida olevan noin 4 500 yksilön luokkaa. Talvikanta painottuu Pohjois-Suomeen ja keskisen Suomen vesireiteille: Lapissa arvioidaan talvehtivan noin

440, Keski-Suomessa yli 400, Pirkanmaalla 260 ja Kainuussakin yli 200 koskikaraa. Viime vuosituhannella koskikaran talvikanta arvioitiin 5 000– 8 000 yksilön suuruiseksi, joten epäilyt kannan vähenemisestä pitänevät paikkansa. Taantumisessa on kuitenkin alueellisia eroja, ja mahdollisesti talvikanta on taantunut etelässä enemmän. Esimerkiksi Keski-Suomesta karojen arvioitiin vähentyneen 1980-luvulta vain viidenneksen, kun taas havainnot Kymenlaaksosta viittaavat talvikannan liki puolittuneen. Suomen paras karapaikka talvella 2017 oli Inarin Jurmukoski, missä havaittiin enimmillään 32 karaa. Vähintään 15 karan kerääntymä ilmoitettiin yhdeltätoista paikalta. Yhteenveto karalaskentojen tuloksista julkaistaan Linnut-vuosikirjassa.

Arto Juvonen / Lintukuva.fi

Lintuoppaana Hannu Klemola

Indonesian Sulawesi-Halmahera lintumatka 13.-26.2.2018 Indonesia on 17 000 saaren suuri ja monimuotoinen trooppinen maa, jonka linnusto ja muu luonto ovat hyvin rikasta. Indonesian Sulawesi ja Halmahera ovat lintumatkaajan unelmakohteita useine endeemilajeineen. Matkanjohtajana tällä matkalla toimii Hannu Klemola. Hän on laatinut kymmeniä linnusto- ja muita luontoselvityksiä ja ollut mukana kokoamassa Varsinais-Suomen Linnut -kirjaa. Hannu on kirjoittanut katsauksia, artikkeleita sekä matkailujuttuja luonto- ja sanomalehtiin. MATKAKOHDE MATKAN AJANKOHTA OHJELMA JA VARAUKSET

Suurimmat koskikarakerääntymät talvella 2016–2017.

13.1.2017

Inari

Jurmukoski

14.1.2017

Viitasaari

Huopanankoski

11.2.2017 8.2.2017 6.2.2017

20.2.2017 4.12.2016 5.1.2017

27.2.2017 18.2.2017 14.2.2017

Mänttä-Vilppula Lestijärvi Tervo

Kangasniemi Konnevesi Kuusamo Ruovesi Kaavi

Heinävesi

Melaskoski Lestijoki

Huuhtajankoski Läsänkoski Siikakoski

Kiveskoski

Murolekoski Sivakkajoki

Pilpankoski

23 21 19 19 18 18 17 16 15

Sulawesi-Halmahera, Indonesia 13.–26.2.2018 www.kontiki.fi/matkat/sulawesihalmahera-lintumatka ilmoittautumiset@kontiki.fi tai 09 466 300

Tuomas Seimolan matkassa Kolumbiaan ja Bhutaniin Tuomas Seimolan johtamalle Kolumbian Karibian puoleisille alueen lintumatkalle mahtuu vielä mukaan 23.8.-3.9.2017. Ilmoittaudu pian www.kontiki.fi/matkat/kolumbian-lintumatka Bhutanin lintumatka on tulossa huhtikuussa 2018. Ennakkoilmoittautumisia otetaan vastaan susa@kontiki.fi Ennakkokiinnostuksensa ilmoittaneiden ei tarvitse vielä sitoutua, vaan he saavat ensimmäisten joukossa matkasta lisätiedot, jonka jälkeen vasta matkaanlähtöpäätös. Bhutanin lintumatka julkaistaan www.kontiki.fi -sivuilla toukokuun 2017 aikana.

Muita tulevia lintuja luontomatkoja:

Majoitusta Virolahdella myös

Arktikan aikana p. 044-357 1451, Tervetuloa

Borneon luontomatka

10.–23.10.2017

Paul Segersvärd

Luonnonrikas Madagaskar

17.–30.10.2017

Suomen Luonnonsuojeluliiton kanssa

Ugandan luontomatka

28.10.–9.11.2017

Heidi Arponen

Koillis-Brasilian lintumatka

12.–27.11.2017

Juha Honkala

Ennakkotietoa tulevista matkoista päivitetään: www.kontiki.fi/matkatyypit/lintumatkat OMA LINTUMATKA? Jos olet kiinnostunut järjestämään lintumatkan omalle porukallesi, yhdistyksellesi tai ystäväpiirillesi vastuullisen matkanjärjestäjän kanssa, autamme mielellämme. Ota yhteyttä susa@kontiki.fi tai 045 124 2000 LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET verkkokaupassa www.kontiki.fi, sähköpostitse ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300 Kon-Tiki Tours on Bongariliiton pääyhteistyökumppani. Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd.

Ari Aalto

Lintukosteikkojen laadun ylläpitäminen vaatii usein hoitotoimia. Keuruun Haapamäen altaiden umpeenkasvua vähennettiin ja vedenpintaa nostettiin paikallisten harrastajien itse suunnittelemalla ja toteuttamalla hankkeella.

Kosteikon kunnostus onnistuu paikallisvoimin Lintukosteikkojen kunnostus koetaan usein kalliiksi ja monimutkaiseksi. Tuloksia voi kuitenkin saada jo varsin pienellä budjetilla ja harrastajien vapaaehtoistyöllä. Ari Aalto Vesilinnut ovat uhanalaistuneet Suomessa huolestuttavan nopeasti. Yksi merkittävä syy ahdinkoon on pesimäkosteikkojen laadun heikkeneminen. Kosteikkojen kunnostaminen onkin BirdLife Suomen keskeisiä tavoitteita. Hyvä esimerkki paikallisin voimin toteutetusta kunnostushankkeesta on Keuruun Haapamäen vanha jätevedenpuhdistamo, joka on saanut hiljattain uuden elämän lintukosteikkona. Kohde on osa Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen (SSLTY) maakunnallisesti arvokkaiden lintualueiden (MAALI) verkostoa. Neljän hehtaarin laajuisia altaita kunnostettiin vesilinnuille paremmin sopiviksi syksyn 2016 aikana.

Yhteistyö on voimaa

Aloite tuli paikallisilta harrastajilta Matti ja Ari Aallolta. ”Puhdistamon altaat ovat vuosia olleet Keuruun parhaita lintupaikkoja ja vesilintujen poikastuoton kannalta keskeisiä. Esimerkiksi mustakurkku-uikkuja on pesinyt viitisen paria ja pelkästään telkän poikasia on laskettu enimmillään 80. Altaat alkoivat kuitenkin kasvaa umpeen ja avovesi vähentyi nopeasti. Totesimme, että jotain täytyy tehdä”, kertoo Matti Aalto. Kunnostukseen perustettiin Keurusseudun Luonnonystävät ry:n vetämä yhteistyöhanke, johon osallistuivat SSLTY, BirdLife Suo-

mi, Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Keuruun kaupunki ja Keuruun Vesi. Rahoitusta kerättiin 7 000 euroa ja talkootyötä tehtiin 150 tuntia. ”Tarkoituksenamme oli osoittaa, ettei linnustokunnostus välttämättä niele suuria rahasummia. Suurin kustannus tuli pitkäpuomisesta kaivinkoneesta, jolla poistettiin osmankäämiä”, Matti Aalto toteaa.

Hyötyä linnuilla ja harrastajille

Vedenpintaa nostettiin 30 senttiä. Niemeke raivattiin ja kaivettiin turvalliseksi pesimäsaareksi. Pyrkimyksenä on houkutella saareen lokkikolonia suojaamaan vesilintujen pesintöjä. Pesimätuloksen parantamiseen tähtäävät myös paikalle viedyt pöntöt ja pesälaatikot, joista osa asennettiin kelluville tekosaarille. Metsästäjät järjestävät alueelle minkin tehopyynnin. Linnustus alueella on kielletty. Sijainti koulun ja suositun ulkoilureitin läheisyydessä tekee alueesta mainion ympäristökasvatuskohteen. Altaille rakennettavan esteettömän lintutornin avajaiset ovat Tornien Taiston yhteydessä 6.5. Paikalle pystytetään myös altaiden linnustosta kuvin ja sanoin kertova opastaulu. ”Kunnostustyöt on tehty ja jännityksellä odotamme vaikutuksia ensimmäisenä kesänä. Linnut lopulta päättävät, kuinka hyvin onnistuimme. Ainakin saimme herätettyä keskustelua kosteikkojen tilasta”, Matti Aalto päättää.

Oikaisu Edellisessä Tiira-lehdessä sivuilla 8–9 olleiden lintukuvien kuvaajiksi oli nimetty väärät henkilöt. Käpytikan on kuvannut Petri Vainio (ei Jussi Vakkala) ja koskikaran Pertti Rasp (ei Petri Vainio).

Tiira-lehti

2 | 2017

IBA-alueet muuttuvassa maailmassa

Miten pärjäävät Suomen

IBA-alueiksi (Important Bird and Biodiversity Areas) nimetään alueita, joilla on kansainvälistä merkitystä lintulajin tai -lajien pesimä-, talvehtimis- tai levähdysalueena.

jänkäsirriäiset?

Euroopan jänkäsirriäiset ovat keskittyneet Suomeen. Tärkeät jänkäsirriäisen pesimäpaikat ovatkin usein kansainvälisesti tärkeitä lintualueita. Monen muun suolinnun tavoin myös jänkäsirriäinen näyttäisi vetäytyvän pohjoiseen.

2 6

Jänkäsirriäinen on maailman suomalaisimpia lintuja. Euroopan kannasta peräti noin 80 prosenttia pesii Suomessa. Kansainvälisesti tärkeitä lintualueita (IBA-alueita) jänkäsirriäiselle onkin nimetty Suomeen 11 kappaletta Pohjois-Pohjanmaan aapasoilta Tunturi-Lapin palsasoille. Merkittäviä määriä jänkäsirriäisiä pesii myös muutamilla IBA-alueilla, joilla se ei ole valintaperustelaji, esimerkiksi Inarin Sammuttijängällä. Kaikkiaan Suomen IBA-alueilla on arvioitu pesivän jänkäsirriäisiä noin 5 000 paria eli viidesosa maamme pesimäkannasta.

tanut, että niiden tärkeys jänkäsirriäiselle on muuttunut. Jänkäsirriäisen runsaus lajin levinneisyysalueen eteläosassa, kuten Litokairassa ja Kemihaaran soilla, näyttäisi pudonneen jopa viidennekseen viime vuosituhannen tasosta. Pohjois-Lapin IBA-alueilla kanta on ollut vakaampi ja vankimmat sirriäisalueet löytyvätkin nykyään pohjoisesta. Huippua edustaa Käsivarren tyvellä sijaitseva Pöyrisvuoman soidensuojelualue, jossa sirriäisiä surisee lähes 10 paria neliökilometrillä ja kanta on laskentojen mukaan kasvanut. Samaan aikaan pohjoisemmat lajit, kuten alueella aiemmin jänkäsirriäistä yleisempi suosirri, ovat Pöyrisvuomalla taantumassa.

Viekö ilmastonmuutos ravinnon?

Suomen IBA7 alueet, joilla jänkäsirriäinen on ollut valintape8 rustelaji. Pinta-alaltaan suu9 rilla alueilla (3 ja 11 4) jänkäsirriäissuot 10 kattavat vain pienen osan alueesta. 1) Lätäseno–Jietajoki; 2) Pöyrisvuoma; 3) Lemmenjoki–Hammastunturi–Pulju; 4) Saariselkä–Koilliskaira; 5) Pomokaira–Koitelaiskaira; 6) Kittilän kaakkoisosan suot; 7) Kemihaaran suot; 8) Kilsiaapa–Ristivuoma; 9) Martimoaapa–Lumiaapa–Penikat; 10) Veittiaapa–Ristiaapa; 11) Litokaira

Moni Suomen suolintu on taantunut viime vuosikymmeninä ja lajit ovat vetäytyneet pohjoiseen. Jänkäsirriäinen ei lukeudu voimakkaimmin taantuneisiin lajeihin, mutta uusimmassa uhanalaisuusarviossa se on luokiteltu silmälläpidettäväksi. Myös IBA-alueiden seuranta on osoit-

Jänkäsirriäisen pesimäalueet ovat pääosin suojeltuja ja luoksepääsemättömiä avosoita. Elinympäristöjä uhkaa kuitenkin ilmaston lämpeneminen, joka voi vaikuttaa esimerkiksi pesimäajan ravintotilanteeseen. Linnut menestyvät pohjoisen soilla, koska lyhyen aikaa kesäl-

lä hyönteisravintoa on tarjolla valtavasti, mikä mahdollistaa suuret poikueet. Mikäli kesien pidentyessä hyönteistuotanto jakautuu pidemmälle ajalle tai ajoittuu lintujen kannalta väärin, pesimätulos heikkenee vääjäämättä.

Tero Toivanen

Eteläiset IBA-alueet ahdingossa

Lintukurssit

2017

Kristiinankaupunki (Krs) ‒ Utö Viro ‒ Varanki ‒ Kroatia ‒ Espanja Pohjanlahden arktika, 11.-14.5. Krs

Viron lintukevät, 2.-5.5.

Lajistoltaan hyvin monipuolinen arktikamme tarjoaa hienoja muuttoja, saaristolinnustoa, muuttavia hyönteissyöjiä, muuttavia ja paikallisia kahlaajia sekä aina yllättäviä vaelluslintuja Ljusgrundissa.

Maatsalunlahden ympäristössä lyhyet etäisyydet, lintujen runsaus ja upea majapaikka kotiruokineen tarjoavat hyvän lähtökohdan hienolle luontoelämykselle lintujen seurassa.

Lapin ja Varangin linnut & kasvit, 26.6.-3.7.

Kroatia, 20.-27.5.

Koe Lapin linnut ja kasvit helposti. Varanginvuonon merellinen lajisto ja karu tunturimaisema tarjoavat puitteet hienolle elämysviikolle. Lintulajeja matkalle mahtuu noin 180, myös retki Hornoyan lintukoloniaan.

Skaftung Nature haluaa tarjota entistä enem-

män koko lintuvuoden kierrosta. Kevään ja syksyn matkat vievät muuttolintujen reiteille muun muassa Espanjaan, Kroatiaan ja Viroon. Kristiinankaupungin hienot lintupaikat ovat kotoisten matkojemme ytimessä Lapin ja Utön rinnalla. Jokainen lintuvuosi ja matka on ainutkertainen, vaikka puitteet pysyisivät ennallaan. Kristiinankaupungin saaristo on kotipesämme, joka tarjoaa koettavaa jokaiselle. Monipuolinen linnusto ja vilkas muutto kiehtovissa maisemissa luovat hienot puitteet tutustua lintuihin. Matkoillamme pääset sisälle luontoon ja koet lintumaailman aidoimmillaan ja hyvässä seurassa. Skaftung Nature järjestää lintukursseja BirdLife Suomen yhteistyökumppanina. Pidempien kurssien ja matkojen lisäksi voit tilata esimerkiksi työporukallesi lintukävelyn Helsinkiin tai tykypäivän Tuusulaan. Räätälöidään ryhmällesi ikimuistoinen luontokokemus.

Kahlaajakurssi, 17.-19.7. Krs Arktiset kahlaajat ja kotoiset saaristolintumme tarjoa vat hienot puitteet ja kuvaushetkiä. Kasvioppaamme avaa heinäkuun värikkään kasvillisuuden salat.

Utön syksy, 14.-17.9. Ulkosaariston tunnelmissa syysmuuton ollessa vilkkaimmillaan. Majoitus Havshotellissa tai Fågellissa.

Syysmuutto- ja vaelluslinnut, 5.-8.10. Krs Vaelluslinnut, itäiset harhailijat, kahlaajat, petolinnut sekä vesilinnut ja hanhet elävöittävät syksyn maisemaa. Yön hiljaisuuden rikkovat pöllöjen äänet...

Lintuviikonloppu Kristiinankaupungissa

Tule retkelle silloin kuin sinulle parhaiten sopii! Hienoja hetkiä lintujen seurassa ympäri vuoden. Skaftung Nature järjestää retket parhaille lintupaikoille oppaan kanssa ja majoituksen. Sinä nautit linnuista. Kysy tarjous toiveidesi retkestä kotimaassa tai ulkomailla.

Pääosissa on Kroatian pesimälinnusto – paikallisen huippuoppaamme erikoisala orkideoiden tapaan. Pesimäkaudella linnut ovat aktiivisia ja hyvin kuvattavissa.

Viron lintusyksy, 18.-22.9. Viisipäiväinen matka Viron syksyyn antaa enemmän aikaa tutustua paremmin monipuoliseen syyslinnustoon ja muuttoon. Maatsalun, Sörven ja Spithamin maisemat tulevat tutuiksi lintuineen puhumattakaan majapaikkamme Puisen valtavista lintumassoista.

Etelä-Espanjan syksy, 16.-23.10. Lintuviikko eteläisen monipuolisilla lintupaikoilla Espanjan vuoristoissa, suistoissa, suolaaltailla ja rannoilla. Lennot Malagaan ja takaisin.

Meillä linnut ovat aina elämyksiä.

Skaftung Nature

www.lintukurssit.info Kari Korhonen, 045 110 6325 skaftungnature@gmail.com

/ en von .fi o Ju ukuva t r A int L

Tartu haasteeseen – tunnista 100 lintulajia! Inka Plit Tunnista ja havaitse 100 lintulajia Suomen juhlavuonna! BirdLife Suomen haaste ei ole kilpailu, vaan mahPst! Tuntuuko haaste liian helpolta? Kokeile samaa pienemmällä alueella, esimerkiksi omassa maakunnassasi (ks. mahdollinen haaste oman yhdistyksesi verkkosivuilta) tai 400 metrin säteellä kotisi tai mökkisi ympärillä (ks. www.tringa.fi/ kotipiirihaaste).

dollisimman monen toivotaan tunnistavan ja havaitsevan vähintään sata lajia. Tarvitaan vain avointa mieltä, valppaita aisteja ja vähän yritystä. Huhti–toukokuussa ehtii mainiosti aloittaa!

Avuksi haasteeseen

Lähde retkelle oppaan kanssa! Kartuta lintutuntemustasi ja omaa lajilistaasi osallistumalla lintuyhdistysten järjestämille opastetuille retkille (ks. s. 28–35). Opi tuntemaan! Esittelemme verkkosivuillamme joka viikko kaksi tavallista lintulajia – vuoden aikana yhteensä 100 lajia. Verkosta löytyy myös tulostettava

muistilista, johon voi rastittaa havaintonsa, sekä lomake, jolla voi ilmoittaa sadan lajin saavuttamisesta. Keskustele Facebook-ryhmässä! Haasteen vastaanottaneille on oma Facebook-ryhmä ”100 lintulajia”, jossa voi jakaa kokemuksia ja kuvia omista havainnoista tai kysyä muilta vinkkejä. Katso lisää: www.birdlife.fi/100lintulajia

Västäräkistä vielä vähäsen Miro Tähtinen On se aika vuodesta kun muuttolinnut tekevät paluumuuttoaan Suomeen – hyvä aika nähdä paljon uusia lajeja tälle vuodelle. Eläintarhanlahdella, työmatkani varrella, sain taas uusia havaintoja muun muassa muutamasta uudesta lokkilajista. Huhtikuun 11. päivänä osallistuin Viikissä Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan järjestämälle iltakävelyretkelle. Osallistujia oli mukavan paljon saapunut paikalle, meitä oli noin viisikymmentä. Laulusta päätellen alueella oleili tiaisia ja peippoja sekä muutama tikli. Tikliä

en valitettavasti päässyt vieläkään näkemään, mutta kevään ensimmäinen västäräkkini on nyt havaittu Viikin pelloilta. Metsäpolun jälkeen saavuimme Vanhankaupunginlahdelle, jonne jäimme tutkailemaan lintuja. Tavi, tylli, pikkutylli ja töyhtöhyyppä mainittakoon muutamana esimerkkinä havainnoista. Kun olimme jo lähdössä kävelemään takaisin, saimme kuulla ryhmämme ulkopuoliselta harrastajalta, että pellolla oli nähty myös valkoviklo. Tietenkin halusimme palata takaisin näkemään vielä tämänkin kahlaajan! Sää oli hiukan tuulinen ja sateinen, minkä uskoin vaikuttavan lintuha-

vaintoihin, mutta tämä huoli jäi onneksi vain ajatuksen tasolle. Retken vetäjät (Teemu Sirkkala, Aleksi Mikola ja Anna-Maija Myllynen) tiesivät hyvät lintupaikat alueella, ja etsivät kiehtovimmat linnut meidän retkeläistenkin ihasteltaviksi. Kiitokset vetäjille kivasta retkestä! Tällä hetkellä lajilistalleni on kerääntynyt 46 lajia!

Miro Tähtinen

Turkulais-vaasalainen Miro suorittaa siviilipalvelustaan BirdLife Suomen toimistolla ja on innostunut oppimaan lisää linnuista.

Kevätkiireitä Maija Karppinen

Aila Niemitukia Onneksi toimitus antoi tälle kirjoitukselle jatkoaikaa, sillä vietin muutaman loistavan kevätmuuttopäivän kuunnellen ihan toisenlaisen kaksijalkaisen otuksen soidinääniä kunnan keskusvaalilautakunnassa. Edellisen kolumnin 12 lintulajin lisäksi olin ehtinyt havaita kotinurkilla vain palokärjen, sepelkyyhkyn, peipposen, räkättirastaan ja lehtopöllön sekä vähän epävarmasti punarinnan visertelyn. Keltasirkut katosivat ruokinnalta, mutta fasaaniuros on löytänyt oman kanasensa. Nyt ehdin kuitenkin tehdä pääsiäispyhinä kierroksen Tuusulanjärven rannoille, missä tuli aivan ensimmäiseksi vastaan meriharakkapariskunta. Sitten näimme nopeaan tahtiin punakylkirastaan, naurulokin, kalalokin, töyhtöhyypän, sinisorsan ja kevään ensimmäisen västäräkin. Lokkeja ja sorsia oli toisaalta aika paljon enemmän kuin se yksi!

Toisen retken tein Hyvinkäälle Vantaanjoen mutkaan ennen kaikkea nähdäkseni laulujoutsenten kokoontumisajot – ja onnistuin! Niitä oli lähemmäs neljäkymmentä yksilöä. Seurailin aamulla herätessäni suoraan sukulaiseni kodin ikkunasta, miten ne muuttuivat pikku hiljaa valkeista, kelluvista jäälohkareista pitkäkaulaisiksi kansallislinnuiksemme. Niiden kavereina oli sielläkin sorsia, harmaalokkeja, naurulokkeja ja töyhtöhyyppiä. Majapaikkani pihalla näin punarinnan ja laulurastaan. Myös käpytikka sekä viherpeippoja ja vihervarpusia kävi ruokinnalla. Kovasti ilahduin, kun näin vuoden ensimmäisen ihan tavallisen varpusen (lähellä on hevostalli), ja kaiken kruunasi elämäni ensimmäinen tikli! Lajeja on listallani nyt yhteensä 30! Aila on eläköitynyt oppimateriaali- ja suurteostoimittaja Järvenpään Saunakalliosta.

PÖNTTÖ 10.–11.6.2017 Kottarainen (kuva: Jan Södersved)

Onko sinulla linnunpönttöjä? Mitä lintuja niissä asuu? Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Tapahtumalla kerätään arvokasta tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä. Osallistu sinäkin! Pönttöbongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille. Pönttöbongaus ei ole kilpailu, vaan kaikki havainnot ovat ilmoittamisen arvoisia. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja!

Näin osallistut kseen: Pönttöbongau Kerro meille:

Pönttöbongauksen suojelijana toimii vuonna 2017 toimittaja ja kirjailija Juha Laaksonen.

Talitiainen (kuva: Petri Kuhno)

www.ponttobongaus.fi Pönttöbongaus järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Pönttöbongaukseen osallistuu vuosittain noin 5 000 ihmistä noin 3 500 paikalla, ja tapahtumaan ilmoitetaan noin 35 000 pöntön tiedot.

tontillasi ttöjä pihassasi, • Mitä linnunpön ? tai mökilläsi on tänä öissä pesii tai on • Mitä lajeja pönt vuonna pesinyt? , missä lutessasi kertoa • Lisäksi voit ha kenät ovat (pesänra vaiheessa pesinn ta, poikasten ruokin nus, haudonta, , että eet). Tärkeää on poikaset lähten n ethän ä ei häiritä, jote lintujen pesintä tai avaa niitä. kurki pönttöihin elle tosi BirdLife Suom • Ilmoita havain ella: ke ak m . verkkolo viimeistään 18.6 ngaus.fi www.ponttobo postikorilmoittaa myös i vo ot nn ai av H • 29 A 16, omi, Annankatu Su fe Li rd Bi : la til myös Merkitse korttiin 00100 Helsinki. i ja osoite. ilmoittajan nim

Jan Södersved Petteri Mäkelä

Kiikarin läpi

Söderskärin lintuasemalla koetaan

Meritapitusta Petteri Mäkelä Eräs suosikkiaforismini on: ”Lintuja kannattaa katsoa siellä missä niitä on”. Sitä noudattamalla olenkin usein löytänyt itseni esimerkiksi kaatopaikalta. Toinen hyvä vaihtoehto on odottaa aloillaan, että linnut lentävät ohi – eli staijata. Staijaus on sikäli erikoinen lintuharrastusmuoto, että siinä ei välttämättä hakeuduta varsinaiselle lintupaikalle. Paikallisia lintuja ei tarvita, vaan kohtalainen näkyvyys johonkin suuntaan riittää. Sitten vain odottamaan. Ensimmäiset staijini suuntautuivat merelle Porin Tahkoluodossa, samoin viimeisimmät. Nimenomaan meristaijaus onkin minun lajini. En ole kovin hyvä löytämään hiirihaukkoja sinitaivaalta, mutta nautin kilometrien etäisyydellä menevien pisteiden määrittämisestä. Ja näkeehän merellä aina lokkeja! Muuton laskeminen on minulle iskostunut jo pikkupoikana niin syvälle, että nykyään se lähentelee pakkomiellettä. Mukavinta onkin staijata porukassa – varsinkaan hyvinä muuttopäivinä ei lintuja jouda juuri ihailemaan, jos joutuu itse laskemisen ohella myös kirjaamaan kaiken muistiin. Porukassa on myös hauska arvuutella ohilentävien otusten etäisyyksiä ja vertailla parvista laskettuja tai arvioituja yksilömääriä. Eritoten merellä etäisyyden arviointi tuntuu olevan melkoista arpapeliä: arvioiden heitto voi olla helposti sata prosenttia jo pienenkin porukan sisällä. Ensimmäisilta staijeilta 1990-luvun alusta on jäänyt mieleen muun muassa termi ”aa kautta ii”, jonka merkitys jääkuikkalajina valkeni minulle vasta myöhempinä aikoina. Herman Heinzelin Lintukäsikirjasta tuli ihailtua jääkuikan kuvaa. Sen näkeminen oli eräs lapsuuden unelmista, amerikkalaisesta en uskaltanut edes haaveilla. Jonkinlainen ympyrä sulkeutui 29.9.2016 kun näin molemmat jääkuikat muutaman minuutin sisällä Tahkoluodossa. Onneksi kaveritkin kuittasivat samat linnut, muuten en ehkä olisi uskonut itsekään. Minulle staijaamisen suola ovatkin yllättävät havainnot. Ei välttämättä harvinaisuudet, vaan esimerkiksi Säpissä aamuvakiolla merenpinnassa kohti tuleva peukaloinen tai kehrääjä ovat olleet aivan riemastuttavia tapahtumia. Kerran rauhallisena toukokuun lopun aamupäivänä Porissa mereltä kohti lähestyi pienikokoinen pöllö. Tapani Liljan ja Antti J. Lindin kanssa hekumoimme kyläpöllösellä ja minervanpöllöllä, kunnes harmaalokit iskivät pöltsin mereen. Tyynessä kelluva mytty kuitenkin erottui ulapalta ja Antti lähti veneellään sitä noutamaan. Annoimme ohjeita rannasta ja pöllö saatiinkin käteen – ja antikliimaksina sen identiteetti tarkentui helmipöllöksi. Upea muisto siitäkin pöllöstä silti jäi ja juuri näiden mieleenpainuvien sattumusten vuoksi rantaan jaksaa ennen auringonnousua raahautua vastakin. Kirjoittaja on 34-vuotias porilainen, joka liikuntaa välttääkseen on valinnut staijarin uran.

muuton huippuhetket

Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ylläpitää lintuasemaa Suomenlahdella Porvoon Söderskärillä. Karu pieni kalliosaari sijaitsee avomerellä ja on yksi Suomen parhaista arktisen muuton havainnointipaikoista. Viime keväänä lintuasemalta laskettiin muutolla yhteensä lähes 1,4 miljoonaa vesilintua, yli 650 000 hanhea ja melkein 30 000 kuikkalintua. Havaintolistoilta löytyy myös monia harvinaisuuksia. Kesällä Söderskär on kiehtova paikka paitsi saaristolinnuston tarkkailuun, myös aikaisten syysmuuttajien, kuten kahlaajien kiikarointiin. Syysaikaan se on muiden ulkosaarten tapaan linnustollisesti yllättävä paikka, jossa lähes kaikki on mahdollista. Ennen auringonnousua ei vielä tiedä, onko tämä päivä vain yksi toisten joukossa, vai se päivä, jota ei unohda koskaan.

Lintuasema sijaitsee vanhassa luotsituvassa, jota on viime vuosina peruskorjattu. Asemalta löytyvät perustarpeet, kuten sängyt, aurinkosähköjärjestelmä ja jääkaappi. Kaivoa saarella ei ole, joten juomavesi on tuotava. Asemalla voi yöpyä kuusi henkilöä. Asemalle voi matkata Sipoon Kalkkirannasta liikennöivällä yhteysaluksella ensin läheiseen Pirttisaareen, josta tilataan kuljetus loppumatkalle. Saareen pääsee myös omalla veneellä. Lintuasemalle havainnoimaan haluavien tulee tehdä varaus etukäteen. Arvokkaan pesimälinnuston takia alueelle on pesimäaikaan maihinnousukielto, johon varauksen tehneillä aseman miehittäjillä on poikkeuslupa. Lisätietoja ja varaukset: www.birdlife.fi/soderskar

Nettinurkkaus Internet, mobiilisovellukset ja muut sähköiset ohjelmat ovat oivia apuvälineitä oman lintutietämyksen lisäämiseen. Tiira-lehden nettinurkkauksessa jaetaan vinkkejä mielenkiintoisista aiheista.

Pesimälintujen levinneisyydet selviävät

Suomen lintuatlaksesta Mikko Oivukka → atlas3.lintuatlas.fi Suomessa pesii noin 250 lintulajia, ja niiden levinneisyydet on selvitetty kolme kertaa Suomen lintuatlaskartoituksissa. Tuorein kartoitus tehtiin vuosina 2006–2010, ja sen tulokset on julkaistu internetissä Suomen lintuatlas -sivustolla. Lajit-alasivulta pääsee tarkastelemaan eri lajien levinneisyyksiä kartalla. Mukana on myös kunkin lajin kannanarvio sekä muita lisätietoja, kuten pesimäympäristö ja arvio muutoksista verrattuna aiempiin lintuatlaksiin. Esimerkiksi Suomen yleisimmän pesimälinnun, pajulinnun, kannanarvio on 7–11 miljoonaa paria ja kartasta näkee pajulinnun pesivän koko Suomessa aina Ahvenanmaan saaristosta Utsjoelle asti. Jokaisen lajin kohdalla on myös mahdollisuus vertailla eri vuosina tehtyjen lintuatlasten tuloksia kartan avulla. Esimerkiksi

Suomen kansallislinnun laulujoutsenen pesimäalue on ensimmäisen (vuodet 1974– 1979) ja toisen (vuodet 1986–1989) atlaksen toteuttamisen jälkeen levinnyt kolmannessa atlaksessa koko Suomeen. Ruudut-alasivulta voi tutkia atlaskartoituksissa käytettyjen 10x10 km -ruutujen tuloksia, kuten mitä lajeja ruudussa pesii ja miten hyvin ruutu on kartoitettu. Oman kotiruutunsa voi etsiä kartalta tai nimilistasta.

Tiira-lehti

2 | 2017

Pikkutylli

Tylli

Aija Lehikoinen

Lajipari

Vuoden lintu ja sen isoveli Vertailussa pikkutylli ja tylli Aki Aintila Silmä

Keltainen silmärengas

Ei silmärengasta

Siipi

Lennossa siipi tasaisen tumma, ei siipijuovaa

Lennossa siivellä näkyy selkeä valkoinen siipijuova

Nokan väri Päälaki

Rintavyö

Jalkojen väri Koko

Pesimäalue

Elinympäristö

Yksivärinen, musta

Kaksivärinen: musta kärki, oranssi tyvi

Valkoinen juova mustan otsavyön ja harmaan päälaen välissä

Ei valkoista mustan otsavyön ja harmaan päälaen välissä

Tasaisen kapea

Leveä, laskee jyrkästi kohti vatsaa

Vaaleat, vaaleanruskeat tai harmaanpunertavat Aavistuksen pienempi (pituus 15–18 cm)

Lähes koko Suomi, pohjoisessa ja rannikolla harvinainen

Oranssit

Kivikko- ja hiekkarannat, sorakuopat, kivilouhimot, avoimet hiekkakentät

Jussi Vakkala

Aavistuksen suurempi (pituus 17–20 cm) Pohjois-Suomi ja rannikkoalue

Avoimet ja tasaiset meren ja järven rannat, meren saaristo, tunturinummet

kiperää linnuista!

1. Mikä on tämä karujen vesien äärellä viihtyvä, ahkerasti tiitittävä kahlaaja?

6. Mikä on räkättirastaalle tyypillinen tapa puolustaa pesäänsä?

3. Mikä on maailman painavin lentävä lintu, ja paljonko se painaa?

8. Mikä on Suomen ja maailman suurin tiira?

2. Milloin ja missä kattohaikara pesi Suomessa ensimmäistä kertaa? 4. Mikä kahlaaja saapuu Suomeen ensimmäisenä keväällä?

5. Millä Suomessa tavattavalla tikalla on neljän varpaan sijasta vain kolme varvasta?

7. Minkä kunnan vaakunassa on riekko? 9. Millainen työnjako on useimmilla kahlaajilla puolisoiden kesken poikasten hoidon suhteen? 10. Mitä hyötyä pöllölle on sen höyhenten pehmeydestä?

Oikeat vastaukset löydät sivulta 21..

LÖYSIN LINNUNPOIKASEN! MITÄ TEEN? Ota yhteyttä lähimpään lintuhoitolaan (esim. Heinola, Pyhtää, Korkeasaari) tai kysy lintuja hoitavaa vapaaehtoista lähimmästä lintuyhdistyksestä (www.birdlife.fi/yhdistykset)

KYLLÄ

Mikä poikanen?

Onko se loukkaantunut? Näkyykö verta tai vammoja? Onko jokin eläin hyökännyt sen kimppuun? Tai näetkö kuolleen emon?

Varpuslinnut Varpuslintujen, kuten rastaiden ja tiaisten poikaset lähtevät pesästä ennen kuin ovat täysin lentokykyisiä. Ihmisen apua ne tarvitsevat vain hyvin harvoin.

Miltä poikanen näyttää? Onko sillä kunnollinen, ruumiin kokonaan peittävä höyhenpuku? EI

Pesäpoikanen: Poikanen voi olla lähes paljas, tai sillä voi olla jo jonkin verran höyheniä. Osa höyhenistä voi olla putkimaisissa tupeissa.

Maastopoikanen: Poikanen osaa kävellä, hypellä tai pyrähdellä. Se ei enää tarvitse omaa pesää. Emot käyvät ruokkimassa sitä.

Onko se vaarallisessa paikassa, kuten ajotiellä?

Näkyykö pesä, josta se on pudonnut? Yllätkö siihen?

KYLLÄ

Ota yhteyttä lähimpään lintuhoitolaan (esim. Heinola, Pyhtää, Korkeasaari) tai kysy lintuja hoitavaa vapaaehtoista lähimmästä lintuyhdistyksestä (www.birdlife.fi/yhdistykset)

KYLLÄ

Laita poikanen varovasti takaisin pesään. Emot todennäköisesti jatkavat sen ruokkimista kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Jos emot puolustavat poikasta aggressiivisesti (esimerkiksi lokit tai varikset), vältä liikkumista poikasen lähellä. Muutamassa viikossa poikanen kasvaa ja perhe alkaa liikkua laajemmalla alueella.

KYLLÄ

Siirrä poikanen turvalliseen paikkaan, kuten pensaan alle, kuitenkin niin lähelle että emot voivat kuulla sen. Poistu paikalta. Emot tulevat ennen pitkää ruokkimaan poikasta.

Älä tee mitään, poistu vain paikalta. Poikasella ei ole mitään hätää. Emot tulevat ennen pitkää ruokkimaan sitä.

Linnunpoikaset kiittävät!

Lokit Orvon oloinen lokinpoikanen on yleensä kunnossa, eikä sillä ole hätää. Lokkeja pesii nykyään yleisesti esim. kerrostalojen katoilla ja poikasia näkee usein tepastelemassa piha-alueilla. Emot saattavat käydä ruokkimassa poikasta vain öisin.

Tervapääsky Jos tervapääskyn poikanen epäonnistuu ensilennollaan, se ei pääse enää maasta ilmaan. Vie poikanen avoimelle paikalle, jossa on paljon tilaa ympärillä ja heitä lintu ilmaan. Mikäli tervapääskyn siipi on kasvanut 16 cm mittaiseksi, sen pitäisi päästä siivilleen. Jos lintu on vielä liian pieni tai vahingoittunut, eikä pääse lentoon, ota yhteyttä lähimpään lintuhoitolaan (esim. Heinola, Pyhtää, Korkeasaari) tai kysy lintuja hoitavaa vapaaehtoista lähimmästä lintuyhdistyksestä (www.birdlife.fi/yhdistykset)

Tiira-lehti

2 | 2017 Jan Södersved

Nauti aamun valkenemisesta ja linnunlaulusta eri puolilla maailmaa omalta kotisohvalta käsin – kuuntele suoraa lähetystä sunnuntaiaamuna 7.5.

15.-21.5.2017

Linnunlaulujen aamu 7.5. Jan Södersved Kun Tornien taistosta (ks. s. 23) on selvitty, seuraavana yönä voi valvoa kuunnellen linnunlaulun alkamista eri puolilla Eurooppaa. Yle Luonto ja BirdLife Suomi osallistuvat Irlannin yleisradioyhtiön RTÉ Radio 1:n luomaan The Dawn Chorus -lähetykseen. Englanninkielinen ohjelma lähetetään suorana Yle Areenassa 7.5. kello 2–8, ja Yle Radio Suomi raportoi sen parhaita paloja suomeksi. Ohjelmaa on tehty Irlannissa jo 21 vuotta, ja se on siellä todella suosittu. Ohjelman isäntänä toimii tunnettu tv- ja radiopersoona Derek Mooney. Viime vuonna ohjelma laajeni, ja siinä kuultiin tunnelmia useammasta muusta Euroopan maasta, myös Suomesta.

Lintutapahtuma kouluille, päiväkodeille, perheille ja muille lapsiryhmille!

Tämä vuonna Dawn Chorus laajenee edelleen. Linnunlaulujen aamu alkaa nyt Intiasta ja päättyy Islantiin. Mukana ovat edellä mainittujen maiden ja Irlannin lisäksi Englanti, Pohjois-Irlanti, Alankomaat, Itävalta, Puola, Espanja, Malta, Liettua, Norja ja Suomi. Minna Pyykkö Yleltä ja Jan Södersved BirdLifesta seuraavat ja raportoivat aamun kulkua lohjalaisen lintujärven rannalla. Ensimmäisten aamukonsertoijien odotetaan aloittavan ennen aamuneljää hyvissä ajoin ennen auringonnousua. Jo aikaisemmin äänessä ovat kaulushaikara ja muut yölaulajat.

Lähtekää linturetkelle tapahtumaviikolla! Retkellä ei tarvitse tunnistaa lintulajeja, vaan yhdessä havainnoidaan mitä linnut tekevät. Löytyykö tiettyjä pesinnän merkkejä? Tarjolla on runsaasti maksutonta materiaalia lapsille ja ryhmänvetäjälle. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan hienoja lintuaiheisia palkintoja! Lasten lintuviikon järjestävät BirdLife Suomi ja Luonto-Liitto. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2004 alkaen. Viime vuonna Lasten lintuviikkoon osallistui lähes 4000 lasta!

Lue lisää: www.rte.ie/radio1/mooney/ generic/2016/0405/779666ebu-dawn-chorus-2016

Lisätiedot ja materiaalit:

www.birdlife.fi/lintuviikko

10 kiperää linnuista (s. 19) 6. Kiivaan varoittelun ohella se pyrkii ulostamaan pesälle tunkeutujan päälle. 5. Pohjantikalla.

3. Afrikan savanneilla elävä kuningastrappi, jonka koiraat voivat painaa jopa 16–19 kg. 4. Töyhtöhyyppä.

Vastaukset:

Lasten lintuviikko on yksi tapa osallistua Luonnon päiviin, jotka ovat osa Suomi 100 -juhlavuotta (www.luonnonpaivat.fi)!

10. Se tekee lentämisestä äänetöntä, jolloin saaliseläimet eivät kuule lähestyvää saalistajaa.

9. Munat munittuaan naaras jättää hautomisen ja poikasten hoidon koiraalle ja lähtee itse muuttomatkalle. 8. Räyskä.

2. Vuonna 2015 Koski Tl:n kylässä Varsinais-Suomessa.

7. Enontekiön.

1. Rantasipi.

5 km Kemijärven suuntaan. VALTAVAARAN SINIPYRSTO 5 km:n PÄÄSSÄ!!! Viipuksen leirintäalue tarjoaa erilaisia majoitusvaihtoehtoja. tiedustelut: Puh 040-586 6251, www.viipus.fi

Piirrokset: Petri Kuhno

MAJOITUSTILAA EDULLISESTI RUKALTA

Petri Hirva

Vuoden lintuyhdistys

Kanta-Hämeestä

Inka Plit BirdLife Suomi on valinnut vuoden lintuyhdistykseksi Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry:n (KHLY). Valinta julkistettiin BirdLife Suomen edustajiston kevätkokouksessa. KHLY palkitaan erityisesti merkittävistä panoksista alueensa lintuja luontoharrastusmahdollisuuksien parantamiseksi. Hämeenlinnan Honkalanrantaan yhdistys on rakentanut lintutornin, leiripaikan laavuineen ja perinneladon. Talkootöitä on tehty yli 1 300 tuntia ja mukana on ollut yli 60 henkilöä. Hanke jatkuu yhä, ja paikalle on tulossa vielä luontopolku ja nuotiopaikka. Useamman toimijan yhteishankkeessa Riihimäen Sammalistonsuon kosteikkoalueen ennallistamiseksi KHLY on vastannut lintulavan rakentamisesta, kahlaajarantojen kunnostuksesta, linnunpönttöjen ripustamisesta ja linnustonseurannasta. Sammalistonsuo on ny-

Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 alkaen. Kaikki palkitut: www.birdlife.fi/jarjesto/huomionosoitukset/ muut-huomionosoitukset

kyään yksi Kanta-Hämeen parhaita lintukosteikkoja. Yhdistys on myös osallistunut BirdLife Suomen MAALI-hankkeeseen (maakunnallisesti tärkeät lintualueet) ja julkaissut raportin alueensa tärkeistä lintualueista. Hankkeiden lisäksi KHLY järjestää aktiivisesti retkiä ja muita yleisötapahtumia. KHLY on perustettu vuonna 1971, ja siihen kuuluu tällä hetkellä runsaat 340 jäsentä. Sen toimialueeseen kuuluvat Hattula, Hausjärvi, Hämeenlinna, Janakkala, Loppi ja Riihimäki.

Hämeenlinnan Honkalanrantaan on noussut uusi lintutorni Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen talkoovoimin.

BirdLifen uusi strategia hyväksyttiin edustajistossa

Verkkosivut uusittu!

Inka Plit

Edustajiston kevätkokous lyhyesti:

BirdLifen Suomen verkkosivut (www.birdlife.fi) on uudistettu. Uudet sivut ovat selkeämmät ja ne mukautuvat eri laitteille, kuten älypuhelimen, tabletin ja pöytätietokoneen näytölle. Uusilta sivuilta löydät muun muassa tutun 1–2 viikon välein ilmestyvän lintutilannekatsauksen, talviruokinnan ja linnunpönttöjen rakentamisen ohjeet, maailman lintujen nimet, alueelliset lintuyhdistykset sekä tietoa suojelutyöstä ja tapahtumista. Lasten kanssa toimiville on koottu vinkkejä uuteen Opettajille-osioon. Käy tutustumassa!

–– BirdLife Suomen edustajiston kevätkokous pidettiin sunnuntaina 19.3. Kemissä. –– Paikalla oli 25 edustajaa 11 jäsenyhdistyksestä. –– Kokouksessa esitettiin BirdLife Suomen toimintakertomus ja vahvistettiin tilinpäätös vuodelta 2016. –– Kokouksen tärkein asia oli BirdLife Suomen uuden strategian käsittely. ”Yhdessä vahvempi BirdLife” -strategiaesitys hyväksyttiin edustajiston tekemin muutoksin. Uusi strategia tulee ohjaamaan kaikkea BirdLife Suomen ja jäsenyhdistysten toimintaa. Strategiaan voi tutustua verkkosivuilla (www.birdlife.fi/ jarjesto/visio-ja-tavoitteet) –– Edustajisto antoi julkilausuman kosteikkojen hoidosta. –– Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin. Edustajisto kokoontuu kahdesti vuodessa, seuraavan kerran Valkeakoskella 18.– 19.11.2017. Oman yhdistyksesi edustajat: www.birdlife.fi/jarjesto/yhteystiedot/ edustajisto

Lisävirtaa ohjelmointiin Ismail Belmostefa

Kirsi Peltonen Ismail Belmostefa aloitti BirdLifen toimistolla siviilipalveluksensa maaliskuun alussa. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat Tiira-lintutietopalvelun kehittämiseen liittyvät tehtävät, kuten ohjelmointi. Vantaalla koko ikänsä asunut Ismail valmistui Metropolia Ammattikorkeakoulusta tietotekniikan insinööriksi viime vuonna. Tietotekniikan lisäksi hänen harrastuksiinsa kuuluvat lukeminen, erilaisten asioiden ja ilmiöiden tutkimi-

nen sekä lenkkeily. Myös lintujen seuraaminen, piirtäminen sarjakuvamaisesti ja pöllöaiheisten tavaroiden keräily ovat olleet Ismailille lapsuudesta asti mieluisaa vapaa-ajan puuhaa. Ismail kertoo kaivanneensa vaihtelua aikaisempaan työnkuvaansa ja hakeutui siksi suorittamaan siviilipalvelusta luonnonläheisempiin kuvioihin BirdLife Suomeen. ”Täällä yhtenä pääteemana ovat linnut ja luonnontiede, joten uutta oppi joka päivä. Myös lintujen havainnointi on Tiiran kehitys-

työn myötä tullut tutummaksi”, hän toteaa.

Tiira-lehti

2 | 2017 Antti Salovaara

Lähde nuorten lintuleirille! Lintuleiri 18.–22.6. noin 13–20-vuotiaille lintuharrastajille ja lintuharrastuksesta kiinnostuneille nuorille Hangon Bengtsårissa. Leirillä tutustutaan lintuihin, lintuharrastukseen ja tietysti muihin lintuharrastajiin. Leiri järjestetään Bengtsårin saarella Hankoniemen pohjoispuolella. Kesäkuu on hyvä aika harjoitella lintujen ääniä ja osalla lajeista on myös poikasia maastossa. Leiriltä tehdään päiväretki Hangon lintuasemalle, jossa on hyvät mahdollisuudet nähdä mielenkiintoisia lintulajeja. Lintuleirin osallistumismaksu on BirdLifen jäsenyhdistysten tai Luonto-Liiton jäsenille 80 € ja muille 110 €. Osallistumismaksu kattaa telttamajoituksen, ruokailut, kuljetukset Helsingistä, vierailun Hangon lintuasemalla ja vakuutuksen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.luppi.fi/nuortenleirit-2017

Leirin järjestävät yhteistyössä Luonto-Liiton Uudenmaan piiri, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ja BirdLife Suomi.

Lintumessut lauantaina 26.8. klo 10–17 Helsingin Viikissä

Tornien taisto la 6.5. klo 5–13

Kevään suuri lintutornitapahtuma! Tornien taisto on BirdLife Suomen järjestämä leikkimielinen kilpailu, jossa joukkueet pyrkivät havaitsemaan lintutornista mahdollisimman monta lintulajia kahdeksassa tunnissa. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja kerätään osallistumismaksuilla varoja linnustonsuojeluun.

Lähde linturetkelle! Kaikki ovat tervetulleita jokaiseen tapahtumassa mukana olevaan torniin. Torneissa voi pistäytyä tai viipyä pitempään kannustamassa ja avustamassa taistoon osallistuvaa joukkuetta. Samalla voi kysellä linnuista ja lintuharrastuksesta. Monilla lintutorneilla järjestetään lisäksi yleisöretki, joka lähtee tornilta klo 10. Katso lista retkitorneista tapahtuman verkkosivuilta (www.birdlife.fi/tornientaisto). Retkille ja lintutorneihin on vapaa pääsy.

Kerää joukkue ja osallistu! Tule mukaan Lintumessuille tutustumaan näytteilleasettajiin, tapaamaan lintuja luontoharrastajia ja alan ammattilaisia! • Uusimmat tuotteet esittelyssä ja testattavana • Messutarjouksia • Mielenkiintoista ohjelmaa • Lintuopastuksia Lintumessut järjestetään Helsingin Viikissä entisen Gardenian lähistöllä (Koetilantie). Messuilla mukana myös Lintuvaruste ja BirdLife Suomi. Tapahtumalla tuetaan linnustonsuojelua. Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Ohjelman juontaa luontotoimittaja Paul Segersvärd

www.birdlife.fi/lintumessut

Vielä ehdit myös varata omalle joukkueellesi tornin! Tornien taistoon voivat osallistua kaikki halukkaat missä tahansa Suomen yli 400 lintutornissa. Vuosittain tapahtumaan osallistuu noin 300 joukkuetta, joten paljon torneja on vielä vapaana! Joukkueen koko on 3–8 henkeä. Varatut ja varattavissa olevat tornit sekä muut lisätiedot löytyvät tapahtuman verkkosivuilta (www. birdlife.fi/tornientaisto). Tänä vuonna tapahtuman osallistumismaksuilla tuetaan uhanalaisen heinäkurpan suojeluhanketta. Kaikkien osallistuneiden joukkueiden kesken arvotaan lahjakortti BirdLife Suomen Lintuvarusteeseen.

Seuraa tapahtumaa sosiaalisessa mediassa: #tornientaisto

www.birdlife.fi/tornientaisto

Lu ki jo ilt a

Harakka Harakka veikeä veitikka tuo. Ihanasti naurat, mitähän mielessäs. Pusikosta uteliaana kurkit. Ikkunaruutuun nokallas koputat. Pyrstöäs heilutat, piiloon pesän lennät. Päivän kujeet nuo mennessäs viet. Aamuvarhain jälleen jostakin ilmestyt. Naurullas aamuun jälleen herätät. Timo Rannikko

Varpuspöllö pihakoivussa oli hauska yllätys. Leena Lintukorpi (Paimio 13.2.2017)

Lähetä lintu- tai lintuharrastuskuva ja siihen liittyvä teksti osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi Aineiston tulee olla perillä viimeistään 18.8. Seuraavaan numeroon toivomme erityisesti 100 lintulajia -haasteeseen (ks. s. 16) liittyviä kuvia ja kokemuksia!

Ritva Kangas Vetelistä kuvailee kohtaamistaan koskikaran kanssa Halsuanjoen Alajoella vuonna 1985: ”Tuolla se on! Näkyi toinenkin kara alempana koskessa. Kottaraisen kokoiset, valkearintaiset linnut ruokailupuuhissa. Ne sukelsivat nopeasti kiveltä tai rannalta pää edellä puikahtaen kosken kuohuihin. Ne sukeltelivat yläjuoksun suuntaan pikku matkoja nousten kosken kiville tai rannalle. Välistä niillä oli näkyvä saalis nokassaan koskesta noustessa. Välistä karat alkoivat laulaa äänekkäästi visertäen kuin pääskynen, mutta voimakkaammin. Omaa luokkaansa oleva, monipuolinen ja tenhoavan kaunis koskikaran laulu. Piirsin koskikaroista kuvan muistilehtiööni.”

Meillä on ollut ennätysmäärä keltasirkkuja ruokinnalla tänä talvena. Enimmillään niitä on ollut yli 300. Niitä on vain niin hankala laskea, kun ne pyrähtelevät vähän väliä lentoon ja taas maahan, osan mennessä myös piiloon. Välillä taivas täyttyy keltasirkuista, kun ne suurena parvena lähtevät lentoon. Kaarina Heiskanen (Maaninka, 29.1.2017)

Lintuharrastajan oma kauppa

Katselun uusi tulevaisuus

Raptors in Focus

Leica Noctivid

Kowa 883

Swarovski BTX

Raptors

Kite Ibis

Swarovski SLC

Muista linnunpöntöt

ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla lintujen suojelua

Lisää tuotteita löydät kotisivultamme

Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki Avoinna Ma klo 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30, email. lintuvaruste@birdlife.fi, Puh. (09) 386 7856

www.suomenlintuvaruste.com

Ne lentävät Suomeen kotiin. Yksi niistä voi olla sinun. Tule mukaan kilpailuun. Lue lisää www.birdlife.fi/100joutsenta ja www.elenia.fi.

BirdLife Suomi ja Elenia järjestävät yhdessä kuvataidekilpailun Suomen 100-vuotisjuhlavuoden ja kansallislintumme laulujoutsenen kunniaksi. Kisassa joutsenen voi esittää vapaavalintaisena taiteellisena näkemyksenä, esimerkiksi piirtäen, maalaten tai valokuvaten. Parhaat työt palkitaan, kaikki julkaistaan ja 100 sydämeenkäyvintä työtä kootaan vuorovaikutteiseksi näyttelyksi.

Tiira-lehti

2 | 2017

Sinitiainen. Pihla Jörgensen (7 v)

Västäräkki. Nelli Lehtovirta (7 v)

Punatulkku. Veera Niemi (7 v)

Pikku-

Punatulkku. Aino Pihlaja (7 v)

Tiira

Sinitiainen. Varpu Päivinen (3 v)

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia. Mitä lintuja olet nähnyt tai mitä haluaisit nähdä? Mikä on lempilintusi? Mitä linturetkellä tapahtui? Lähetä seuraavaan lehteen tarkoitetut postit toimitukseen niin, että ne ovat perillä viimeistään perjantaina 18.8. Muista ilmoittaa meille myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! tiira-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Sinitiainen. Jooa Latja (5 v)

Tapahtumakalenteri Valtakunnalliset

osoitteesta on kyse, jotta Bongariliiton jäsenyys voidaan tarkistaa.

6.5. Tornien taisto (ks. s. 23)

Jäsenmaksut 2017:

15.–21.5. Lasten lintuviikko (ks. s. 21) 1.6. Vakiolinjalaskentakausi alkaa

Jäsenmaksu 35 e ja Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

10.–11.6. Pönttöbongaus (ks. s. 17)

Tapahtumat:

18.–22.6. Nuorten lintuleiri Hangossa (ks. s. 23)

18.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 16 Tieteiden talolla (Helsinki, Kirkkokatu 6, sali 104). Kaikille avoin esitelmäosuus klo 17 alkaen.

26.8. Lintumessut (ks. s. 23) 30.9.–1.10. EuroBirdwatch 28.–29.10. Joutsenbongaus 18.–19.11. Edustajiston syyskokous Valkeakoskella

Bongariliitto Yhteystiedot: Bongariliitto ry, info@bongariliitto. fi. Pj. Petteri Mäkelä, petteri.makela@ gmail.com, p. 040 841 2524. Jäsensihteeri Ina-Sabrina Tirri, jasensihteeri@ bongariliitto.fi.

EteläKarjala Yhteystiedot: Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail.com, p. 050 022 1213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa. laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280.

Verkkosivut: www.ekly.org

Verkkosivut:

Facebook: www.facebook.com/pages/ Etel%C3%A4-Karjalan-lintutieteellinen-yhdistys-EKLY/348183451959612

www.bongariliitto.fi

Sähköpostilista:

Facebook: www.facebook.com/ groups/349189865297

Sähköpostilista: bongariliitto@yahoogroups.com Lähetä tyhjä sähköposti osoitteeseen bongariliitto-subscribe@yahoogroups. com. Järjestelmä vastaa lähettämällä kyselyn. Vastaa tähän kyselyyn sähköpostiohjelman vastaa-toiminnolla (engl. reply). Tämän jälkeen järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy jäsenen listalle. Pyynnössä välittyy ylläpitäjälle vain lähettäjän sähköpostiosoite eli jos nimesi ei käy ilmi sähköpostiosoitteestasi, ilmoita listan ylläpitäjälle (bongariliitto-owner@ yahoogroups.com) kenen sähköposti-

EKLY-verkko on tarkoitettu jäsenistön väliseen avoimeen viestienvaihtoon, mutta ryhmä on avoin myös jäsenistön ulkopuolisille tilaajille. EKLY-verkossa mm. ilmoitellaan ajankohtaisista asioista, kuten retkistä, kokouksista yms. Myös EKLY:n hallitus käyttää verkkoa jäsenistön informointiin. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti omasta sähköpostiosoitteesta osoitteeseen: ekly-verkko-subscribe@yahoogroups.

Tapahtumat: Vuoden 2017 retkien teema: tunnista ja havaitse 100 lintulajia! 29.4. Foto Fennican kaukoputki- ja kiikariesittely Konnunsuon lintutornilla klo 10–14. 1.5. Vesilintulaskentakausi alkaa. 15.–21.5. Lasten lintuviikko. 1.–17.6. Linja- ja pistelaskennat.

Verkkosivut:

7.6. Yölaulajaretki polkupyöräillen Lappeenrannassa. Kokoontuminen Lauritsalan uimahallin P-paikalla klo 21.

www.oriolus.org

9.6. Yölaulajaretki Parikkalan Siikalahdelle. Lähtöpaikat: klo 20 Imatran keskusliikenneasemalta kimppakyydein ja klo 21 Siikalahden P-paikalta.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity 10.–11.6. Pönttöbongaus. 17.6. Yölaulajaretki Lappeenrannan Konnunsuon Höytiönsuolle klo 20–23. Kokoontuminen Konnunsuon tornilla klo 20. Tiedustelut Jari Kiljunen (p. 040 579 8990).

Parikkalan ja Rautjärven lintukerho Parikkalan–Rautjärven lintukerho on EKLY:n sisällä toimiva paikallinen lintuharrastusryhmä, jonka tavoitteena on tukea helppoa, hauskaa, paikallista ja hyödyllistä lintuharrastustoimintaa. Kerho on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille Parikkalaan tai Rautjärvelle henkistä yhteyttä kokeville.

•

• •

•

Luonnon päivät 2017 on neljä luontoon yhdessä menemisen päivää 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Ensimmäistä Luonnon päivää vietettiin 4.2. Suomalaiset halutaan saada myös villiintymään keväästä (20.5.), rakastumaan kesäyöhön (17.6.) ja juhlimaan Suomen upeinta luontoa (26.8.) sata päivää ennen virallista itsenäisyyspäivää. Lisäksi luokkien ja päiväkotien omaa Luonnon päivää vietetään 17.5. Juhlia voi monella tapaa: järjestä oma tapahtuma, osallistu tapahtumiin tai lähde vaikkapa ystävän kanssa luontoon yhdessä. Kaikki tapahtumat löytyvät osoitteesta www.luonnonpaivat.fi. Tunnelmia jaetaan sosiaalisessa mediassa: #luonnonpäivät #suomi100 (17.5. #karataanluontoon). BirdLife Suomi on mukana kampanjassa.

Yhteystiedot: Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, p. 040 745 0963, maria.tirkkonen@hotmail.com.

6.5. Tornien taisto.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso- (18 v ja alle) tai opiskelijajäsen 20 e, perhejäsen (varsinaisen jäsenen kanssa samassa ruokakunnassa asuva) 5 e.

Etelä-Savo

Kaikki Parikkalassa ja Rautjärvellä asuvat EKLY:n jäsenet ovat automaattisesti myös lintukerhon jäseniä. Mikäli et asu Parikkalassa tai Rautjärvellä, mutta haluat liittyä Parikkalan ja Rautjärven lintukerhoon, ota yhteyttä Hanna Aaltoon (hanna.aalto@ornio.net). 28.4. Foto Fennican pop up –esittely klo 16–19. Parikkala, Siikalahti, Patotien lava. 20.5. Lintutornipäivystys Parikkalan Siikalahdella klo 9–11. Havaitse ja tunnista 100 lajia vuoden 2017 aikana. Tule täydentämään lajilistaasi! Tulostettava lajilista löytyy osoitteesta www.birdlife.fi. Kevään aikana järjestetään perinteisiä talkoita Siikalahden lintujärvellä. Raivaamme kosteikolle levittäytyvää pusikkoa. Uudet jäsenet! Lähetä sähköpostia osoitteeseen hanna.aalto@ornio.net. Saat paluuviestissä tiedon, kuinka pääset lukemaan kerhon omaa tiedotusfoorumia. Varpuspöllölle ja telkälle sopivia sorvattuja pönttöaihioita on valmiina parikymmentä kappaletta. Tiedustelut Hanna Aalto (p. 050 524 6597).

Facebook: www.facebook.com/ Oriolusry

Sähköpostilista: Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: oriolusverkko-subscribe@yahoogroups.com. Liittyminen varmistetaan vastaamalla ryhmältä saapuvaan vahvistusviestiin.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 13.5. Retki Siikalahdelle. Lähtö Mikkelistä tilausbussilla klo 3 kirjaston pysäkiltä (Porrassalmenk.). Takaisin Mikkelissä n. klo 15. Maksu 15 e Orioluksen tai ls-yhdistyksen jäseniltä, muilta 20 e. Ilmoittautumiset aune. niira@gmail.com tai p. 0440 361 306 viimeistään ti 9.5. 3.6. Kuhankeittäjäretki Väisälänsaareen klo 8. Mikkelin suunnasta tulijat kokoontuminen Kenkäverossa. Oppaana Markku Lund (p. 0500 437 359). 4.6. Yölaulajaretki Mikkelissä klo 21–23. Lähtö Kenkäveron pysäköintialueelta. Tuulen tai sateen sattuessa ajankohta voi vaihtua. Seuraa tiedotusta Oriolusverkossa, Facebookissa tai verkkosivuilla! Oppaana Osmo Ojamies (p. 0400 653 679). 9.9. Suoretki Pieksämäen riekkopaikoille. Oppaana Markku Lund. Seuraa tiedotusta Oriolusverkossa sekä Facebookissa tarkennusten ja mahdollisten muutosten varalta.

Ajankohtaista: Jos olet kiinnostunut pääsemään seuraamaan rengastusta, ota yhteyttä pj. Maria Tirkkoseen.

Kainuu Yhteystiedot: Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen. risto@gmail.com.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/kly Facebook: www.facebook.com/ kailintuyhd

Sähköpostilista: Sähköpostilistan osoite on kailintu@ yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsenet 100 e.

Tapahtumat: 6.5. Tornien taisto klo 5–13. Yhdistystornit: Kajaani KLY 1, A. Partasen puutarha ja Kajaani KLY 2, Otanmäen lintuvesiallas Isosirri-lintutorni. Tapahtumasta tiedotetaan tarkemmin KLY:n sähköpostilistalla.

13.5. Ekopinnaralli. Kesto 10 h. Joukkue voi määrittää alkamisajankohdan vapaasti. Ekopinnarallissa ei saa käyttää moottoroituja kulkuneuvoja. Autolla voi siirtyä määrättyyn kohteeseen, jossa voi liikkua jalkaisin tai polkupyörällä, ja tarkkailla lintuja 10 tunnin ajan. Siirtyminen uuteen kohteeseen on kielletty. 15.–21.5. Lasten lintuviikko. Tapahtumaan toivotaan oppaiksi yhdistyksen jäseniä. Yhteydenotot Miska Puumala (miska.puumala@gmail.com). 17.5. Kuukausikokous klo 18 Paltaniemen kylätalolla (vanha koulu). 25.5. Kajaanin ladun ja KLY:n yhteinen linturetki. Tarkempia tietoja retkestä Kirsi Kilpeläinen (p. 044 279 0384). Oppaina Juha Mannermaa ja Jouko Kotimäki. 10.–11.6. 24 h pinnaralli Hyrynsalmi–Ristijärvi-kuntien alueella. Ralli alkaa klo 10 ja päättyy seuraavana aamuna klo 10. Joukkueiden tavoitteena on havaita kilpailualueelta 24 tunnin aikana mahdollisimman monta lintulajia. Tapahtumasta kerrotaan tarkemmin jäsentiedotteessa KLY:n sähköpostilistalla.

Kanta-Häme Yhteystiedot: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (KHLY), khly@birdlife.fi. Pj. Juhani Kairamo, juhani.kairamo@birdlife.fi, p. 050 336 3747.

Verkkosivut: www.khly.fi Facebook: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry.

Sähköpostilista: khly-verkko@yahoogroups.com, listalle liittyminen: khly-verkko-subscribe@yahoogroups.com, listalta eroaminen: khly-verkko-unsubscribe@yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26-v.) 13 e, perhejäsen 5 e, senioritukimaksu (vapaaehtoinen) 45 e.

Tapahtumat: 29.4. Kosteikkoretki. Paikallisretki. Kahlaajaretki joko RMK Sammalistonsuolle tai JAN Röyhynsuolle lintutilanteen mukaan, klo 9–13. 6.5. Tornien taisto. Toimialueellamme kisaan osallistuvat useat joukkueet. KHLY:n joukkueet kisaavat Honkalanrannan lintutornilla Kahilistossa Hämeenlinnassa ja Sammalistonsuon havaintokummulla Riihimäellä. Molemmilla torneilla lintuopastusta yleisölle klo 10 alkaen. 9.5. Sammalistonsuoretki. Tutustutaan Sammalistonsuon kosteikkoon ja linnustoon kävellen sekä tarkkailukummulta lintuja kiikaroiden. Kokoontuminen klo 18 Sammalistonsuon Multasuoratien alussa tien 54 (Lahdentie) varrella (n. 2,9 km Helsinki–Hämeenlinna-moottoritieltä itään). 20.5. Hyönteissyöjäretki. Paikallisretki. HAT Tenhola Hevoshaka, klo 9–13. 27.5. Yölaulajaretki. Paikallisretki. JAN Turenki/HAT Sattula, klo 21–24. 17.6. Loppi-linturalli klo 0–15. Rallin säännöt, kokoontumispaikka, ilmoittautumisohjeet ym. ilmoitetaan myöhemmin mm. verkkosivuilla. Tapahtumiin voi tulla kevään aikana muutoksia ja tapahtumia voi tulla lisää. Seuraa ilmoittelua yhdistyksen verkko- ja Facebook-sivuilla sekä KHLY-verkossa.

Tiira-lehti

2 | 2017

Retkien osalta kannattaa tilanne tarkistaa verkkosivuilta edeltävänä päivänä. Paikallisretket tehdään omilla autoilla, ja autottomilta peritään retkimaksu 2–3 euroa. Kukin retki kestää 2–4 tuntia. Retkien kokoontumis-, lähtö- ja päätöspaikkana on yleensä Hämeenlinnan Tiiriön ABC-huoltamon P-paikka (poikkeuksena Sammalistonsuon retki 9.5.).

Kemi-Tornio Yhteystiedot: Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry (Xenus). Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi, p. 040 771 5570.

Verkkosivut: www.xenus.fi

Jäsenmaksut 2017: Aikuiset 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsenet 2 e.

Tapahtumat: 30.4. Kiikelin retki. Vetäjinä Jouko ja Tuomo K. Kokoontuminen Ruutinpuistoon klo 8. 6.5. Tornien taisto (Kallinkangas, Ruunankari, Alkunkari). 19.5. Naisten ja lasten lintukävely Kiikeliin. Vetäjänä Tuula. Kokoontuminen Ruutinpuiston kivipaasilla klo 16. 20.5. Tuhka-altaat. Vetäjinä Jouko ja Raimo. Kokoontuminen makeavesialtaiden P-paikalla klo 8. 21.5. Tornion kaupunginlahti. Vetäjänä Pentti. Kokoontuminen taidemuseon P-paikalla klo 8. Toukokuulle suunnitteilla linturetki Martimoaavan soidensuojelualueelle yhdessä Kemin Ladun kanssa. Ajankohta ilmoitetaan myöhemmin www. xenus.fi -sivun ”Tapahtumat”-osiossa. Kysy lisäretkiä puheenjohtajalta, jotta saat täydennettyä 100 lintulajia -lomaketta!

Keski- ja PohjoisUusimaa Yhteystiedot: Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry (Apus), apus@birdlife. fi. Pj. Mika Asikainen, mika.asikainen@ saunalahti.fi, p. 040 025 1389.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/apus Facebook: www.facebook.com/lintuyhdistys.apus WhatsApp: WhatsApus-ryhmä kaikenlaiselle lintukeskustelulle sekä TIKLI-ryhmä koville haviksille. Ryhmiin voit liittyä lähettämällä puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi ja nimesi osoitteeseen apus@birdlife.fi tai tekstiviestillä 0400 251 389.

Sähköpostilista: Liittyäksesi listalle lähetä viesti osoitteeseen apus-lista-subscribe@yahoogroups. com. Kirjoita sekä viestin otsikoksi että viestin sisällöksi SUBSCRIBE. Vastaa Yahoolta saamaasi sähköpostiviestiin sen ohjeita noudattaen. Vastattuasi listan ylläpitäjä hyväksyy sinut listalle lähipäivinä.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 26 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 6.5. Tornien taisto. Yleisötapahtuma Ridasjärven lintutornilla. 20.5. Kevätretki Porvooseen. Yhteiskuljetus. Lähtö klo 6 Hyvinkään rautatieasemalta. Bussi pysähtyy Järvenpään rautatieasemalla klo 6.30. Paluu Hyvinkäälle klo 17. Oppaana Noora Andersson. Säänmukainen varustus

ja omat eväät mukaan. Emäsalossa maasto on epätasaista ja kalliot voivat olla liukkaat. Ilmoittautuminen Apuksen verkkosivujen lomakkeella.

kaukoputkineen Hankasalmen Leväsenlammen tornilla klo 17–19. Lisätietoja Tuomo Pihlaja (tuomo. pihlaja@pp.inet.fi, p. 040 7321 439).

30.5. Lintukävely Kolsan altailla (Tuusula, Jokela) klo 6 aamulla. Kokoontumispaikka ja osoite: Tuusula, Jokela, Virtalantien ja Parvitien/Parvikujan risteys. Oppaana Hanna Pesanto. Hyvät retkikengät jalkaan ja säänmukainen varustus. Osallistujille tarvittaessa pysäköintiohjeita retken vetäjältä. Suositellaan kimppakyytejä ja autotonta retkeilyä. Ilmoittautuminen Apuksen verkkosivujen lomakkeella.

3.5. Lintutorni-illat Jyväskylässä Jyväsjärven Pitkäruohossa ja Saarijärven Pajupuron Lautajärvellä. Opas kaukoputkineen päivystää torneilla klo 17–19. Lisätietoja oppailta: Jyväskylä Sami Ylistö (sami.ylisto@gmail.com, p. 041 505 6246) ja Saarijärvi Hannu Tammelin (htammelin@gmail.com, p. 0400 518 222).

Ajankohtaista: Apuksen toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Haemme jatkuvasti vapaaehtoisia erilaisiin yhdistyksen toimintaa tukeviin tehtäviin ilman pysyvää sitoutumista sekä pitempikestoista apua erilaisiin työryhmiin. Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi tai kysy lisää mika.asikainen@saunalahti.fi

KeskiPohjanmaa Yhteystiedot: Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (KPLY), kply@birdlife.fi. Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@kokkola. fi, p. 040 780 9307.

Verkkosivut: www.kply.fi Facebook: www.facebook.com/KeskiPohjanmaanLintutieteellinenYhdistys

Sähköpostilista: Liittyäksesi lähetä viesti osoitteeseen kplylista-subscribe@yahoogroups.com. Viestin sisällöllä ei ole merkitystä. Saat paluupostina vahvistuspyynnön listalle liittymisestä.

Jäsenmaksut 2017: Aikuiset 25 e, koululaiset ja opiskelijat 15 e.

Tapahtumat: 6.5. Tornien taisto. 16.5. klo 18.30 Lintukävely Kokkola Mustakari (Johan Hassel). 21.5. Lasten lintuviikko. Kälviän perhepartion linturetki Marinkainen, Harjukarin lintutorni (oppaana Juhani Hannila). 10.–11.6. Pönttöbongaus. 14.10. Veikko Salkion luontopäivät, luontokokoelma Kieppi (Suomi 100 -tapahtuma). Ks. tarkemmat tiedot tapahtumista ja aikatauluista yhdistyksen verkkosivuilta.

Lintukerho Larus: Kalajokilaakson lintukerho Laruksen tapahtumat: www.lintukerholarus.fi

KeskiSuomi Yhteystiedot: Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY). Pj. Heikki Helle, heikki.helle@ jyu.fi, p. 050 375 5626.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/ksly Facebook: www.facebook.com/kslyry

Sähköpostilista: Ajankohtaisista keskustelunaiheista pääsee parhaiten selville sähköpostilista Kaakkuriverkossa. Liittyminen osoitteessa lists.jyu.fi/mailman/listinfo/kaakkuriverkko. Ohjeita Harri Högmanderilta (harri.hogmander@jyu.fi).

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 23 e, opiskelija/koululainen 18 e, perhejäsen 3 e.

Tapahtumat: 28.4. Lintutorni-ilta Hankasalmen Leväsenlammella. Opas päivystää

6.5. Lintutornipäivä Laukaan Lapinjärvellä. Laukaan Hohon Lapinjärvellä järjestetään Tornien taiston yhteydessä yleisölle avoin tornipäivä. Tule seuraamaan järvellä levähtäviä muuttolintuja ja tutustumaan lintuharrastukseen! Kisajoukkue päivystää tornissa kaukoputkineen klo 5–13. Lisätietoja Jarmo Jokinen (jarmo.jokinen@tintti.net, p. 044 5654 636). 10.5. Lintutorni-ilta Saarijärven Lautajärvellä. Opas päivystää kaukoputkineen Saarijärven Pajupuron Lautajärven tornilla klo 17–19. Lisätietoja Hannu Tammelin. 3.6. Yölaulajaretki Muuramessa. Kokoontuminen Muuramen Shell-huoltamon pihassa klo 23. Retken kesto 2–3 tuntia. Retki tehdään henkilöautoilla kimppakyydein. Varaa muutama euro bensakuluihin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Sami Ylistö. 9.–10.6. Keski-Suomen XXI Kuntaralli. Kisa-aika 18 tuntia alkaen perjantaina klo 21 ja loppuen lauantaina klo 15. Arvottu kisa-alue paljastetaan vasta muutama tunti ennen lähtöä. Kerää 2–5 hengen joukkue, ja lähde mukaan taistelemaan spontaanin retkeilyn kuninkuudesta! Ilmoittautumiset ja tiedustelut 4.6. mennessä vs. rallimestari Heikki Helteelle (heikki.helle@jyu. fi, p. 050 375 5626). 17.6. Yölaulajaretki Hankasalmella. Tutustutaan kesäyön Luonnon päivän kunniaksi Hankasalmen parhaiden yölaulajapaikkojen öiseen konserttiin. Kokoontuminen Hankasalmen kirkon P-paikalla klo 23. Retken kesto 2–3 tuntia. Retki tehdään henkilöautoilla kimppakyydein. Varaa muutama euro bensakuluihin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tuomo Pihlaja. (Kannattaa muistaa myös samana päivänä 17.6. järjestettävä Luonnonkukkien päivän kävely ja opastus Hankamäessä.) 17.6. Yölaulajaretki Jyväskylässä. Tutustutaan pyöräillen Kuokkalan seudun yölaulajiin. Kokoontuminen Kuokkalan ostoskeskuksella klo 23. Retken kesto 2–3 tuntia. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Heikki Helle. 8.7. Kehrääjäretki Joutsan Orikankaalle. Kokoontuminen Vaajakosken ABC:n P-paikalla klo 22.30. Erikseen sovitusti autottomia otetaan kyytiin myös Shell Veturin P-paikalta klo 22. Vaajakoskelta jatketaan Joutsan Orikankaan kehrääjämaastoihin. Paluureitti kulkee Korpilahden Putkilahden kautta. Liikumme henkilöautoilla, joten varaa muutama euro bensakuluihin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Pessi Lyyra (pessi. lyyra@gmail.com, p. 041 501 1573). 12.8. Suotalkookesätapaaminen. Tule mukaan palauttamaan Toivakan Vuorilammen Natura-alueen korpia luonnontilaansa. Tarjolla luovia lapiohommia ja maukasta talkoomuonaa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Marjo Pihlaja (marjo.pihlaja@latvasilmu.fi). 16.9. Syysretki Laukaan lintukohteille. Kokoontuminen Vaajakosken ABC:n P-paikalla klo 7. Erikseen sovitusti autottomia otetaan kyytiin myös Shell Veturin parkkipaikalta klo 6.30. Retken aikana käydään Hohossa, Lapinjärvellä, Puhakassa, Kankaankylässä sekä muilla kohteilla ajankohtaisen lintutilanteen mukaisesti. Liikumme henkilöautoilla, joten varaa muutama

Seppo Utriainen

Lehvästössä piilotteleva kuhankeittäjä on saanut nimensä kauniin laulunsa perusteella: ”kuha kiehuu”. Kuhankeittäjää tavataan erityisesti Kaakkois-Suomessa.

Kuha kiehuu Etelä-Savossa Aino Puhto Musta-keltainen järvenrantojen asukki kuhankeittäjä (Oriolus oriolus) on Etelä-Savon maakuntalintu ja Etelä-Savon lintuharrastajien nimikkolaji. Kuhankeittäjien esiintyminen maakunnassa kartoitettiin vuonna 2016, 20 vuotta edellisen kartoituksen jälkeen, yhdistyksen 40. toimintavuotta juhlistaen. Molempien kartoitusten aineistonkeruu toteutettiin samankaltaisin menetelmin, joskin vuonna 2016 käytettävissä olevat viestintäkeinot mahdollistivat tietojen ajantasaisen välittämisen useamman kanavan kautta. Radion ja lehdistön lisäksi tietoa tutkimuksesta voitiin nyt jakaa myös yhdistyksen Facebook-sivulla – näin saatiin mukaan arvokkaita yleisöhavaintoja. Havaintojen määrä oli ilahduttavasti runsaampi vuonna 2016 ja kuhankeittäjäreviirejä kertyi kolminkertainen määrä vuoden 1996 tutkimukseen verrattuna. Koko Etelä-Savon alueelta reviirejä löytyi 124. Levinneisyysalueet pysyivät suhteellisen samoina tutkimusten välillä. Etelä-Savossa tiheimmät keskittymät sijoittuvat Luonterin, Louhiveden ja Yöveden rantamille Mikkelin seudulla sekä Pihlajaveden itäpuolelle Savonlinnassa. Havaintoja tehtiin toukokuun alkupuolelta elokuulle asti. Valtakunnallisten lintuatlaskartoitusten perusteella kuhankeittäjän levinneisyysalue on supistunut selvästi erityisesti levinneisyyden reuna-alueilta. Vuosien 1974–1979 lintuatlaksessa levinneisyyden painopisteet olivat Hirvensalmi, Kangasniemi, Rantasalmi ja Savonlinnan vesistöiset alueet. Vuosien 1986–1989 ja 2006– 2010 atlaksissa esiintyminen oli vähentynyt Etelä-Savon länsiosassa ja vahvistunut itäisemmillä vesistöisillä alueilla. Vielä vuosituhannen vaihteessa valtakunnallinen kannanarvio oli 4 000–6 000 paria, mikä soi uhanalaisuusluokitukseksi elinvoimaisen. Vuonna 2010 kannanarvio puoliintui ja kuhankeittäjä siirtyi silmälläpidettäviin. Viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa vuodelta 2015 kuhankeittäjä on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi; parimääräksi on arvioitu 2 000–3 000. Etelä-Savossa lajin vahvalla esiintymisalueella kuhankeittäjän tilanne näyttää siis selvästi paremmalta kuin Suomessa keskimäärin. Vaikka kuhankeittäjän tila eteläsavolaisessa linnustossa näyttää suhteellisen vakaalta, on lajin tulevaisuuteen liittyviin uhkatekijöihin, kuten rantametsien hakkuisiin, syytä suhtautua vakavasti. Kuhankeittäjä on Suomessa uhanalainen lehtomaisten rantametsien laji. Uhkatekijänä pidetään paikallisten uhkien lisäksi muutoksia Suomen ulkopuolella esimerkiksi lintujen talvehtimisalueilla ja muutonaikaisilla levähdysalueilla. Harri Okkosen kirjoittama alkuperäinen raportti “Kuhankeittäjä Etelä-Savossa 2016” on luettavissa Etelä-Savon lintuharrastajat Orioluksen verkkosivuilla (oriolus.org/raportteja).

euro bensakuluihin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Sami Ylistö. 23.9. KSLY:n Syysralli. 12-tuntinen kisa rallataan aamukuudesta iltakuuteen, pelialueena yhdistyksen toimialue kokonaisuudessaan. Kerää 2–5 hengen joukkue, ja ilmoita siitä vs.

syysrallimestari Heikki Helteelle 18.9. mennessä. 24.9 Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla. Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin Jyväskylässä Säynätsalon aallonmurtajalla

Inga ungar för svärta på Valsörarna i fjol År 2015 inventerade Ostrobothnia Australis fågelskären i Valsörarnas skärgård. Tack vare ett understöd från Vuokon Luonnonsuojelusäätiö kunde det göras en utförligare inventering av den sent häckande svärtan (pilkkasiipi) och dess ungproduktion sommaren 2016. Valsörarna består av några större öar och circa 80 holmar och skär av olika storlek. Ögruppen ligger mitt i Kvarken cirka 15 kilometer nordväst om Björkö. År 2015 klassades svärtan som starkt hotad (EN) på grund av en snabb nedgång. Orsakerna antas vara jakt, drunkning i fiskbragder, oljeutsläpp, eutrofiering, predation av mink och mårdhund med mera. Det var viktigt att klarlägga svärtans situation på Valsörarna. Paren räknades i början av juni i hela undersökningsområdet. Kullar karterades i slutet av juli och i början av augusti. Under inventeringen i juni sågs sammanlagt 118 par, 11 ensamma hanar och 7 ensamma honor. Om de ensamma hanarna räknas som par var det totala antalet par 129. På Valsörarna har beståndet varit stabilt 1951–1990 med en topp år 1985. Det har minskat med drygt 60 procent från 1990 till 2016, vilket är bekymmersamt då Kvarkenområdet utgjort artens kärnområde i Bottniska viken. Utvecklingen på Valsörarna överensstämmer tyvärr med referensområden i norra Kvarken. Under inventeringens senare del sågs endast en svärthona som hade dunungar på vattnet. I början av augusti, bara några dagar efter att ungkullen först observerats, kunde inte ungkullen hittas vid återsök, och vi bedömer att inte en

1.10 Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla. Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin Jyväskylässä Säynätsalon aallonmurtajalla klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit. Tiedustelut Tuomo Pihlaja. Edellä mainittujen lisäksi järjestetään ainakin jäsenretki Säpin lintuasemalle syksyllä sekä paikallistapahtumia eri puolilla yhdistyksen toimialuetta Suomen luonnon päivinä 20.5., 17.6. ja 26.8. Seuraathan ajankohtaista tiedotusta Kaakkuriverkossa, yhdistyksen verkkosivuilla ja Facebookissa.

Kuusamo Yhteystiedot:

12.–21.5. Arktika-päivät Virolahdella. Ohjelmassa mm. 20.5. Arktika-ralli klo 2–14. Lisätietoa www.arktikavirolahti.fi 27.5. Arktikaretki Ulko-Tammioon. Lähtö Haminan Tervasaaresta klo 5, ja paluu samaan paikkaan n. klo 14. Hinta aikuisilta 30 e, lapsilta ja opiskelijoilta 10 e. Ilmoittautumiset Joni Räsänen (joni.rasanen@parma.fi). Ekopinnakisa on jälleen käynnissä. Yhteyshenkilönä Esa Partanen.

Lappi Yhteystiedot: Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY). Pj. Ismo Kreivi, puheenjohtaja@lly.fi, p. 040 768 6448.

Verkkosivut:

Erik Isakson räknar par av svärtor vid Valsörarna juni 2016

enda svärtunge blev flygg år 2016. Svärtbeståndet på Valsörarna minskar och om ungproduktionen också i fortsättningen är lika dålig som år 2016 (0 ungar/129 par) kommer svärtan sannolikt att försvinna. Inventeringarna bör fortsätta och skyddsåtgärder vidtas. Under februari–mars 2017 avlägsnades sju mårdhundar från Valsörarnas huvudöar. Målsättningen är att i fortsättningen intensifiera mårdhunds- och minkbekämpningen vid Valsörarna, där de utsätter svärtornas viktigaste häckningsområden för predation. Åtgärders inverkan på svärtornas häckningsframgång kommer att följa upp. I senaste nummer av OA-Natur kan man läsa mera om karteringen: www.oa.fi/Site/ Data/747/Files/OANatur2017_s19-27.pdf

Sähköpostilista: Kuusamon Linnut -postituslistaa seuraamalla pysyt hyvin ajan tasalla mitä lintumaailmassa ja Kuusamon Lintukerhon toiminnassa tapahtuu. Listalle pääset lähettämällä ylläpitäjälle Heikki Seppäselle (ht.seppanen@gmail.com) viestin, jossa henkilötietojen lisäksi on lyhyt katsaus suhteesta Kuusamon lintuihin.

Jäsenmaksut 2017: Aikuiset 24 e, alle 18-v. ja opiskelijat 13 e, perhekuntamaksu (koko perhe) 29 e.

Tapahtumat: 6.5. Tornien taisto klo 5–13. Vihtasalmen torni on Kuusamon Lintukerhon yhdistystorni, jossa Tunnista 100 lajia Kuusamossa -kampanja avataan klo 5. Mukana myös Kuusamon Luonnonystävät. 7.5. Retki keskustasta itään eli suunnataan Riekkiin ja Vuotunkiin.

Kuusamon lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@gmail.com, p. 040 550 2609.

Verkkosivut:

28.5. Retki Näränkään.

www.kuusamonlintukerho.fi

4.6. Päätösretki pohjoisen suuntaan, käyntikohteina ainakin Valtavaara ja Matalajärvi.

WhatsApp: Jäsenille tarkoitettu Kuusamon harvinaisempien havaintojen välityskanava. Jos haluat mukaan, ota yhteyttä Myllylän Jukkaan (p. 0400 284 472) tai Jarmoon.

Tapahtumat:

Ajankohtaista:

14.5. Retki länteen eli kohteena on Vasaralahden torni.

Facebook: www.facebook.com/ kuusamonlintukerho

Varsinainen jäsen 30 e, koululais- ja opiskelijajäsenet 17 e, perhejäsen 5 e.

Niclas Fritzén

Ralf Wistbacka, Erik Isakson och Pasi Reunanen

klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit. Tiedustelut Tuomo Pihlaja.

Jäsenmaksut 2017:

21.5. Ääniretki varhain aamulla Torankijärvelle.

16.–17.6. Kuusamon 34. SM-lintumaraton. Kisakutsun ja lisätietoja kaikista tulevista tapahtumista löydät

Kuusamon Linnut -sähköpostilistalta sekä Lintukerhon verkko- ja Facebook-sivuilta

20.5. Lintukävely Kirkniemeen. Lähtö Kittfallin St1-asemalta klo 18. Kesto 2,5 tuntia). Esa Aaltonen. 4.6. Retki Söderkullan luonnonsuojelualueelle klo 7–9. Lähtö klo 7 Söderkullan kasvihuoneen edustalta (Kovelantie). Koska perillä on vähän P-paikkoja, jatkamme kimppakyydein perille. Tulemme liikkumaan vanhassa metsässä, näemme myrskytuhon jälkiä ja havainnoimme vanhan metsän lintumaailmaa. Reitti kulkee mäkisessä maastossa, joten se vaatii jonkinlaista kuntoa ja hyvät kengät. Ilmoittautumiset Risto Salolle. 9.6. Yölaulajaretki klo 22. Lähtö Kirkkokentältä kimppakyydein. Kesto 3 tuntia.

Facebook: www.facebook.com/ Lapin-lintutieteellinen-yhdistys-ry-103659903035407

17.6. Lintukävely Porlassa. Lähtö Aurlahden veneenlaskupaikalta klo 18 (Liessaarenkatu). Esa Aaltonen.

Sähköpostilista:

17.6. Yölaulajaretki RATSAIN klo 22–24 (ja tarvittaessa myös klo 0–2). Retkellä kuunnellaan yölaulajia Vaanilanlahden monipuolisessa ympäristössä islanninhevosilla ratsastaen. Retki ei edellytä aikaisempaa ratsastuskokemusta. Retkille mahtuu 5 osallistujaa kummallekin. Hinta 50 e. Lähtöpaikka Hestbakki, Vaanilantie 212, Lohja. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Nina Södersved, p. 040 722 7971

Listalle voi liittyä osoitteessa lists.oulu.fi/ mailman/listinfo/lly. Listan viestiarkistoa pääsee lukemaan osoitteessa lists.oulu. fi/pipermail/lly. Listan hoitajana Pekka Rahko, jolta lisätietoja (pekka.rahko@ dnainternet.net, p. 040 545 6355).

Jäsenmaksut 2017: Työssäkäyvät 29 e, muut 18 e, perhejäsenyys 15 e, tukijäsenyys 40 e, kannatusjäsenyys 200 e.

Tapahtumat: Huhtikuun loppu Isojen lintujen muuton tarkkailu. Tarkka aika ilmoitetaan sään ja muuttotilanteen mukaan lähellä tapahtumaa, joten seuraa LLY:n sivuja ja Facebookia. 6.5. Tornien taisto, yhdistystornina ainakin Niskanperän torni Rovaniemellä 15.–20.5. Lapin lintuviikko, yhdistysten ja yhteisöjen tapahtumia ympäri Lappia. Yhteistyössä Xenuksen kanssa.

Lohjan seutu Yhteystiedot:

Kymenlaakso

WhatsApp: Hakin haviksia -ryhmä on tarkoitettu mielenkiintoisten lintuhavaintojen ilmoittamiseen. Ryhmään voit liittyä lähettämällä viestin, jossa on käyttämäsi puhelinnumero numeroon 040 555 5393.

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Antto Mäkinen, antto. makinen@gmail.com, p. 050 379 3325. Jäsensihteeri Paula Uotila, uotilapaula@ gmail.com.

6.5. Tornientaisto Katteluksen, Tjusträskin ja Savijärven torneissa klo 5–13. Hyvä tilaisuus seurata ja opiskella lintujen määrittämistä, kun joukkueet ”hampaat irvessä” yrittävät löytää lajeja ympäristöstä. Torniin kannattaa tulla heti viideltä, sillä suurin osa lajeista havainnoidaan ennen yhdeksää. Jos sää on hyvä, näistäkin torneista voidaan havaita 70–80 lajia tänä aikana.

www.lly.fi

Kuusamon Lintukerhon kevätretkillä/ tapahtumissa osallistutaan Tunnista 100 lintulajia -kampanjaan, ja tavoitteena on nähdä tai kuulla niissä yhteensä 100 kuusamolaista lintulajia. Mukaan voi tulla kaikentasoisia harrastajia nauttimaan keväisestä luonnosta ja saamaan oppia lintujen tunnistamisessa ja hyvistä Kuusamon lintupaikoista.

Yhteystiedot:

risteyksestä. Pysäköinti Kuninkaantielle. Reima Stigell (p. 0400 488 603).

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi, pj Arvi Hägglund, arvihagglund@gmail.com, p. 040 589 0487.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/hakki Facebook: www.facebook.com/hakkiry Instagram: www.instagram.com/hakki_ry/

Sähköpostilista

12.8. Retki Yyteriin jäsenille. 26.8. Lintupäivä Kukkumäellä klo 7–12. Seuraamme syysmuuttoa. Muuttovuorossa tähän aikaan ovat mm. mehiläishaukka, metsäkirvinen. Reima Stigell. 1.10. EuroBirdwatch-päivät Kukkumäellä klo 8–13. Esa Aaltonen. 12.–15.10. Retki Kristiinankaupunkiin (vain jäsenille). Vietämme kaksi päivää hyvillä lintusaarilla. Sunnuntaina seuraamme vaelluslintujen muuttoa, joka voi olla ”karmeaa katsottavaa”. Ks. lisätietoa hinnoista ja ilmoittautumisesta kevään aikana verkkosivuilla. Tiedustelut Risto Salo. Tapahtumista tiedotetaan tarkemmin kotisivuilla www.birdlife.fi/hakki, paikallislehdissä ja Hakkiverkossa.

Ajankohtaista: Hakin lainattava jäsenkaukoputki (Nikon 82D 20–75-kertaisella okulaarilla) on Filmaxissa (Laurinkatu 43, p. 019 321 075) ja lainattavissa liikkeen aukioloaikana ma–pe klo 9–17 ja la klo 9–13. Lainausasioissa kysy Kari Saaristoa. Lainausmaksu (3 e/vrk) maksetaan kaukoputkea noudettaessa. Filmaxissa myynnissä myös uusia Hakin hihamerkkejä hintaan 3 e/kpl ja 5 e/2 kpl.

LounaisHäme

Facebook: www.facebook.com/KymenlaaksonLintutieteellinenYhdistys

Hakkiverkko on Hakin jäsenille tarkoitettu sp-lista. Lähetä tyhjä viesti osoitteeseen hakkiverkko-subscribe@yahoogroups. com. Saat vahvistuspyynnön. Vastattuasi siihen listan ylläpitäjä tarkistaa jäsenyytesi ja vahvistaa liittymisesi Hakkiverkkoon. Jos nimesi ei käy suoraan ilmi sp-osoitteesta, selvitä asia erillisessä viestissä osoitteeseen hakki@birdlife.fi.

Sähköpostilista:

Jäsenmaksut 2017:

KyLY-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen kyly-subscribe@yahoogroups.com, minkä jälkeen saat listan ylläpitäjältä postia.

Varsinaiset jäsenet 20 e, perhejäsenet 5 e.

Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- ja perhejäsen 12 e.

Tapahtumat:

29.4. Lintupäivä Kukkumäellä klo 7–12. Polku Kukkumäelle lähtee Kukkumäentien ja Kukkukallionkaaren

6.5. Tornien taisto. Yhdistystornina Urjalan Kortejärven torni, jossa opastusta.

Verkkosivut: www.kyly.fi

Yhteystiedot: Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Vesa Toivonen.

Verkkosivut: www.lhlhry.fi

Jäsenmaksut 2017:

Tiira-lehti

2 | 2017

20.5. LHLH:n omien tornien taisto.

Tapahtumat/Evenemang:

2.–4.6. Koijärven tarkkailu.

6.5. Tornens kamp vid Nojärv träsk (t. 040 937 1109) och på Valsörarna (t. 050 322 2347).

17.6. Yölaulajaretki. Lisätietoja ja ohjeita löytyy ennen tapahtumia yhdistyksen verkkosivuilta tapahtumat-ja/tai keskusteluosiosta.

Merenkurkku Yhteystiedot: Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Heikki Vainio, heikki.vainio@elisanet.fi, p. 044 271 1844. Sihteeri Hanna-Kaisa Mikkola, hanna.mikkola@gmail.com, p. 040 845 1412.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/mly Facebook: www.facebook.com/ merenkurkunlty/

Sähköpostilista: MLY:n sähköpostilistalle voit liittyä lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen MLY-lista-subscribe@yahoogroups. com. Saat sähköpostia takaisin, johon sinun on vastattava (reply) tyhjällä viestillä, ja olet mukana ryhmässä.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 30 e, alle 20-v. 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan. Kannatusjäsen 40 e.

20.5. Valsörsexkursion. Reservdag 25.5. Deltagaravgift. Begränsat deltagarantal. Anmälningar till oa@oa.fi eller t. 040 161 5142 (OA). 21.5. Fågelevenemang för barn kl. 10–13 på Söderfjärden i samarbete med MLY. 17.6. Förälska dig i skärgården. OA deltar i evenemanget som ordnas kl. 10–15 i Svedjehamn. Huvudansvarig: Forststyrelsen, Finland 100, Naturens dagar. 17.6. Nattvandring med våra nattaktiva grannar fladdermössen, flygekorrarna och nattsångarna kl. 23.45–01.45 i Vasa. Kontaktperson: Lotta Haldin (050 525 0821, lotta_haldin@ hotmail.com). Juli/Augusti Vresrostalko på Valsörarna i juli och i början av augusti. Kontaktperson Lotta Flemming (t. 040 720 0389, lotta.molander@agrolink.fi). September Exkursion till Levaneva/ Pässilänvuori. Kontaktperson Karl Hamberg (t. 050 566 3197). Hösten Naturen ur ett 100-årigt perspektiv. Finland 100 -evenemang på hösten i samarbete med Wildlife Vaasa.

Tapahtumat:

Pirkanmaa

6.5. Tornien taisto klo 5–13. Lintuopastusta klo 10 Saltkaretin tornilla Raippaluodon Svedjehamnissa.

Yhteystiedot:

13.5. Linturetki Levanevalle. Lähtö Hietasaaren P-paikalta klo 5.

Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PiLY), pily@pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231.

21.5 Lintutorniopastusta lapsille Söderfjärdenin Meteoriihellä klo 10–13. MLY toivottaa kaikenikäiset lapset tervetulleiksi tutustumaan Söderfjärdenin peltoaukean lintuihin Meteoriihen lintutornille. Lintuoppaat päivystävät paikanpäällä klo 10–13. Paikalle tulijat pääsevät ihastelemaan lintuja kiikareiden ja kaukoputken läpi. Tapahtuma on suomenkielinen.

Verkkosivut:

25.–28.5. Jäsenretki Norrskärille.

Foorumi:

Ajankohtaiset tiedot tapahtumista ja retkistä sekä yhteystiedot löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta.

PiLY on siirtänyt tiedotuksen ja keskustelun uudelle foorumille: www.arkisto-pily.fi/ foorumi. Foorumia voi myös käyttää älypuhelimella Tapatalk-appsilla. Tervetuloa!

Ajankohtaista: Veneen omistajat huomio! Saaristolinnuston seurantahankkeen laskennat jatkuvat. Tarkoituksena on kartoittaa Merenkurkun ulkosaariston IBA-alueen pesivä saaristolinnusto mahdollisuuksien mukaisella tarkkuudella. Mikäli sinulla on mahdollisuus osallistua ja erityisesti mikäli käytössäsi on vene, lisätietoja Jouni Kannonlahti (jka2799@gmail.com, p. 050 524 0551).

Ostrobothnia Australis Yhteystiedot/Kontaktuppgifter: Ostrobothnia Australis rf (OA), oa@oa.fi. Ordförande Victoria Nylund, t. 045 868 1008, vicha1982@gmail.com.

Verkkosivut/Webbsidor: www.oa.fi Facebook: Ostrobothnia Australis r.f.

Sähköpostilista/Epostlista: Oaves. Du ansluter dig till Oaves genom att sända ett tomt meddelande till adressen oaves-subscribe@yahoogroups.com

Jäsenmaksut 2017/ Medlemsavgift 2017: Vuxna 20 e, barn och ungdomar under 18 år 10 e

www.pily.fi

keväisen Iidesjärven lintuihin ja muuhun luontoon! 13.5. Lintukävely Seitsemisen kansallispuistossa. Lähtöpaikkana Saari-Soljasen keittokatos klo 8. Kierretään noin 2 km reitti Soljastensuon lavalle kuunnellen ja havainnoiden linnustoa. Oppaina Tuija Palonen ja Jukka T. Helin. Lisätietoja PiLY:n verkkosivujen tapahtumista. 20.5. Lasten lintupäivätapahtuma Nokialla klo 10–13. Paikka: Nokia, Penttilänpuisto, Keskusurheilukentän lammikko (Kankaantaankoulun lähellä, Ilkantie 6). Järj. Nokian Lintukoulu, Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys (nuorisojaosto) ja Nokian Luonto. 20.5. Villiinny keväästä -lintukävely Tampereella Pappilan Sikosuolla klo 10–12. Sikosuolle on perustettu uusi suojelualue. Sikosuon linnusto on monipuolinen koostuen mm. lehtolajistosta. Oppaana Jukka T. Helin. Kokoontuminen Sikosuonkadun päässä kävelytien alussa (ks. verkkosivujen kartta). 23.5. Lintukävely Tampereella Iidesjärvellä klo 18–20. Oppaana Olavi Kalkko. Tule mukaan kuuntelemaan satakielen laulua tai havainnoimaan Iidesjärven vesilinnustoa. Lähtöpaikka on Iidesjärven länsipäässä. 25.5. Lintukävely Orivedellä Onnistaipaleella monipuolisella lintualueella Myllyjärven tuntumassa klo 18–20.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Facebook: www.facebook.com/pirkanmaan.lintutieteellinen.yhdistys.ry

Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 28.4. Huhtikuun lintuilta klo 18–20. Lasse Kosonen kertoo Tampereen luonnonsuojelualueista ja niiden linnustosta. Monitoimitalo 13, Satakunnankatu 13 (sis.käynti Pellavatehtaankadun puolella), 4. krs, yhdistetty Stenvall/Strömmer-sali. 29.4. Lintutapahtuma Orivedellä. Tarkkaillaan lintuja Rönnissä Kotamäen lintutornilla klo 10–13. Kokoontuminen klo 10 Rönnin pohjoisella P-paikalla, josta lähdetään Kotamäen tornille lintuja havainnoiden. Kokoontumispaikka löytyy verkkosivuilla olevasta kartasta. 6.5. Tornien taisto klo 5–13. 7.5. Lintutapahtuma Orivedellä Pappilanniemellä klo 10–13. Tapahtumassa voit katsella Valkosiipi-lintutornilta kaukoputkella lintuja. Lisäksi saat vastauksia lintuharrastusta ja lintuja koskeviin kysymyksiisi. Tapahtuma sopii hyvin perheille tai vasta-alkajille. Polku tornille lähtee Satamarannan P-paikan kohdalta. 9.5. Lintukävely Tampereella Iidesjärvellä klo 18–20. Oppaana Olavi Kalkko. Lähtöpaikkana on Iidesjärven länsipää Lokintaival. Kävely sopii hyvin perheille ja vasta-alkajille. Tule tutustumaan

8.8. Lintukävely Tampereella Iidesjärvellä klo 18–20. Lähtöpaikkana Lokintaival järven länsipäässä. Oppaana Olavi Kalkko.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity Lähtöpaikkana Onnistaipaleen koulun kohta Onnistaipaleentie 72. Oppaana Eila Smolander. 1.6. Lintukävely Orivedellä Pappilanniemellä klo 18–20. Oppaana Kimmo Karppinen. Kokoontumispaikkana Satamarannan P-paikka lintutornille vievän tien kohdalla. Tule tutustumaan Pappilanlahden ja Pappilanniemen alkukesän hivelevään äänimaisemaan! 9.6. Yölaulajaretki Orivedellä. Lähtöpaikkana Latokartanontien päässä oleva junaseisake klo 22.30. Retki tehdään henkilöautoilla, ja osallistujat jaetaan lähtöpaikalla käytettävissä oleviin henkilöautoihin. Retkellä on mahdollisuus kuulla monipuolisesti yölaulajia. Oppaana Jukka T. Helin.

Tapahtumat: 6.5. Tornien taisto. Yhdistyksen torni Ruvastorni (Kierrinluodontie 11, Polvijärvi). Yhteinen tapahtuma kylätoimikunnan kanssa klo 12 alkaen. 7.5. Vuokonjärven lintutornin ja pysyvän pönttö- ja ruokintapaikkanäyttelyn avajaiset klo 10 alkaen (Vuokontie 675, Juuka). 20.5. Pönttöpaja klo 9–13 Puhas, Kontiosuon jäteasema, Joensuu. Avoimet ovet.

19.8. Kahlaajaretki Yyteriin. Bussiretki. Hinta 12 e jäsenille ja 17 e muille, nuorisojäsenet ilmaiseksi. Oppaana Petri Seppälä. Lähtö Tampereen Keskustorin Vanhan kirkon tilausajopysäkiltä klo 6. Ilmoittautuminen verkkosivujen kautta tai Teemu Rajalammelle (teemu.rajalammi@ gmail.com). Lisätietoja verkkosivujen tapahtumista.

Enon paikalliskerho:

22.8. Lintukävely Tampereella Iidesjärvellä klo 18–20. Lähtöpaikkana Lokintaival järven länsipäässä. Oppaana Olavi Kalkko.

Yhteystiedot:

Seuraa säännöllisesti PiLY:n verkkosivujen tapahtumia (www.pily.fi/tapahtumat), koska sinne saatetaan päivittää uusia tapahtumia kuten toritapahtumia (esim. Tampereen vihreä viikko).

Nuorisojaosto: Nuorisojaosto järjestää alle 25-vuotiaille suunnattua toimintaa. Vetäjänä Niklas Paulaniemi (npaulaniemi@gmail.com).

Nokian Lintukoulu: Tietoja Nokian Lintukoulusta: www.pily.fi/lintukoulu

Ajankohtaista: PiLY:n uudet jäsenet 2017 saavat liittymislahjana Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon. Pirkanmaan linnusto -kirja on valmistunut keväällä 2016, ja siitä on otettu toinen painos. Lisätiedot kirjasta ja sen tilaamisesta verkkosivuilta.

Telegram: Pikaviestiryhmä Pirkanmaan lintuhavaintojen ilmoittamista ja niistä keskustelemista varten. Liittymisohjeet ja muuta infoa: www.arkisto-pily.fi/ foorumi/viewtopic.php?f=2&t=273

Jäsenmaksut 2017:

17.6. Ekoyölaulajaretki Iidesjärven ja Vihiojan maastossa Tampereella. Kuljemme öisen yölaulajakierroksen, joka soveltuu joko pyörillä tai kävellen kuljettavaksi, mutta ei moottoriajoneuvolla. Kokoontuminen Iidesjärven lintutornin P-paikalla klo 22.30. Paikan päälle pääsee bussilinjoilla 3, 4 ja 10. Vetäjänä Tuija Palonen. Säävaraus.

PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suojele pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualueita uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä PiLY:n että Luonnonperintösäätiön verkkosivuille on avattu oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa. Kampanjan kautta on jo hankittu yksi vanhan metsän alue Mänttä-Vilppulasta. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla (23.7.2015 päätös PLO-2015-4516). Lupa on voimassa 1.9.2015–31.8.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoituksien keräilytili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

Kerho järjestää lintuaiheista ohjelmaa ja retkiä osallistujien kiinnostuksen mukaan. Ota yhteyttä: tapsapiipponen@ gmail.com.

PohjoisPohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PPLY). Pj. Esa Hohtola, esa. hohtola@oulu.fi, p. 040 751 5572.

Verkkosivut: www.pply.fi Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Pohjanmaan-lintutieteellinen-yhdistys-ry

Sähköpostilista: Tilaaminen tapahtuu osoitteessa lists. oulu.fi/mailman/listinfo/pply. Anna sähköpostiosoitteesi ja luo salasana. Tämän jälkeen saat sähköpostiisi tilausvahvistuspyynnön, johon sinun tulee vastata. Yleensä riittää, kun valitsee vain suoraan ”vastaa” ja sitten ”lähetä”, viestiä ei tarvitse muokata mitenkään. Vahvistusviestisi jälkeen tilaus astuu voimaan.

Jäsenmaksut 2017: Aikuiset 42 e/25 e (painettu/sähköinen jäsenlehti), opiskelijat ja koululaiset 36 e/19 e, perhejäsenet 5 e, tukijäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: 6.5. Tornien taiston yhdistystorneilla yleisöretket klo 10: Sannanlahti (Lumijoki), Parhalahden kalasatama (Pyhäjoki) sekä Ahmasjärvi (Utajärvi). 7.5. ja 14.5. Oulun Hietasaaren opastetut retket sunnuntaisin klo 10 Pitkänmöljäntien päästä (mahdollisesti myös 21.5. ja 28.5.). Teema: 100 lajia Hietasaaresta! 10.5. Kuukausikokous klo 18 Liminganlahden luontokeskuksella Virkkulassa (kimppakyytimahdollisuus!). Kokouksessa Ari Rajasärkkä esitelmöi Etelä-Amerikan ja Etelämantereen linnuista. Kokouksen jälkeen noin klo 20 opastettu käynti Virkkulan lintulavalla.

PohjoisKarjala

19.–21.5. Lasten lintuleiri Tauvon lintuasemalla.

Yhteystiedot:

26.8. Suomen Luonnon päivä Sanginjoen Loppulassa.

Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (PKLTY), pk.lintutieteellinen@gmail. com. Pj. Hannu Lehtoranta, hannu.lehtoranta@oyk.fi, p. 0500 186 607.

16.6. Rakastu kesäyöhön -yölaulajaretki Nokialla. Siurossa (Knuutila, Lukkisalmentie 48) klo 22–1. Elämyksiä satakielen lurituksista kesäyön tuoksuihin. Kuunnellaan yön lintuja ja nautitaan luonnon juhlavuoden kesäyöstä. Järjestäjänä Nokian Lintukoulu.

Verkkosivut:

16.6. Rakastu kesäyöhön -yölaulajaretki Orivedellä. Kehrääjät ovat mystisiä hämärän lintuja. Retki suuntautuu kuuntelemaan kehrääjiä Ruovedelle Siikakankaalle. Kokoontuminen klo 23 Oriveden keskustan junaseisakkeella Latokartanontien päässä. Kesto parisen tuntia. Säävaraus. Lisätietoja PiLY:n verkkosivujen tapahtumissa.

Sähköpostilistallemme pk_lintulista@ uef.fi jäsenet voivat liittyä ottamalla yhteyttä hannu.huuskonen@uef.fi.

www.pklty.fi Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Karjalan-Lintutieteellinen-yhdistys-ry-114769091896912

Sähköpostilista:

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsen 5 e.

27.–28.5. Kevätralli.

13.9. Kuukausikokous. Tarkemmat tiedot tapahtumista sekä loppukesän niittotalkoista yhdistyksen verkkosivuilla pply.fi, sähköpostilistalla ja Facebook-sivuilla.

PohjoisSavo Yhteystiedot: Lintuyhdistys Kuikka, hallitus@lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Liisa Tolvanen, p. 040 586 0790, liisa.tolvanen@kolumbus.fi. Jäsensihteeri Sanna Norojärvi, jasensihteeri@lintuyhdistyskuikka.net.

Verkkosivut: www.lintuyhdistyskuikka.net

32 Facebook: www.facebook.com/lintuyhdistyskuikka

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme Kuikkalistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen kuikkalista+subscribe@ googlegroups.com.

Jäsenmaksut 2017: Varsinaiset jäsenet 26 e, nuoret alle 18 v. 13 e, perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Tapahtumat: 30.4. Linturetki Lapinlahdella. Lähtö kunnan kirjaston P-paikalta klo 9. Tiedustelut Asta Lähdesmäki (p. 050 562 3935). Sateen sattuessa retki perutaan. 3.5. Opastusta Lapinlahden Linnansalmen lintutornilla klo 9–11. Koululaiset

ovat tervetulleita! Tiedustelut Asta Lähdesmäki (p. 050 562 3935). Sateen sattuessa opastus perutaan. 6.5. Tornien taisto ja Kuikan oma Taesto klo 5–13. Valtakunnalliseen Tornien taistoon ilmoittaudutaan BirdLife Suomen sivuilla ja Taestoon Liisa Tolvaselle (liisa.tolvanen@kolumbus. fi, p. 040 586 0790). Taeston säännöt löytyvät verkkosivuilta. 20.5. Retkiä Pohjois-Savon luontohelmikohteille. Lähtöajat ja -paikat täsmentyvät myöhemmin, katso eri yhdistysten ja Kuikan sivuilta: – Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen polkupyöräretki Neulaniemeen, mukana lintuopas Kuikasta. – Iisalmen Luonnonystävien retki Talaskankaalle, mukana lintuopas Kuikasta. – retki Rastunsuon lintujärvelle.

3.6. Lintuyhdistys Kuikan retki Rautavaaran Pumpulikirkolle. Kokoontuminen Rautavaaran St 1 -huoltoasemalle (Savontie 1) klo 8. Yhteislähtöä Kuopiosta valmistellaan. Sateen sattuessa retki perutaan. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 22.5. jälkeen Juha Väätäinen (p. 044 562 0613).

10.6. Kuntaralli Kärkölässä. Lisätiedot tapahtumakalenterissa

Tapahtumiin tulee tarkennuksia myöhemmin tai niitä voi tulla lisää – seuraa verkkosivujamme!

Ilmoitukset osoitteenmuutoksista ja jäsenien eroamisesta/liittymisestä tulee ilmoittaa jäsenrekisteriä hoitavalle BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife. fi, p. 09 4135 3300). Tiedot voi toimittaa myös jäsensihteeri Päivi Nousiaiselle.

Porvoon seutu Yhteystiedot: Porvoon seudun lintuyhdistys ry (PSLY), psly@birdlife.fi. Pj. Juha Tuomaala, juha. tuomaala@pp.inet.fi, p. 040 551 6932. Jäsensihteeri Jarmo Tähtinen, jarmo. tahtinen@countdeal.fi.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/psly Facebook: www.facebook.com/psly.ry

Sähköpostilista:

Lapset luontoon! Lasten ja aikuisten yhteinen luontoretki on korvaamaton elämys. Pakkaa eväät mukaan ja vie lapset luontoon – opastetuilla retkillä se on erityisen helppoa! Tähän listaan on poimittu Lasten lintuviikon aikana (15.–21.5.) järjestettäviä perheille sopivia tapahtumia, mutta myös muita erityisesti lapsille tai perheille suunnattuja opastuksia kevään ajalta. Myös monille muille lintukävelyille, torniopastuksille ja retkille ovat perheet tervetulleita! Katso lisätiedot kunkin alueen lintuyhdistyksen tapahtumakalenterista tai verkkosivuilta. Seuraa myös muiden yhdistysten tapahtumatietoja kevään aikana. 3.5. Lapinlahti: Opastusta Linnansalmen lintutornilla. 7.5. Espoo: Koko perheen lintuharrastuspäivä Suomenojalla. 7.5. Orivesi: Lintutornitapahtuma Pappilanniemellä. 9.5. Tampere: Lintukävely Iidesjärvellä. 12.–14.5. Närpiö: Perheille sopiva retki Närpiön saaristoon. 13.5. Vantaa: Lintukävely Martinlaaksossa. 15.–20.5. Lappi: Lapin lintuviikon tapahtumia eri puolilla Lappia. 18.5. Rauma: Lintutorni-ilta Kauklaisten lintutornilla. 19.5. Kemi: Lintukävely Kiikeliin. 19.–21.5. Siikajoki: Lasten lintuleiri Tauvon lintuasemalla. 20.5. Espoo: Elävä luontopolku Villa Elfvikissä. 20.5. Lohja: Lintukävely Kirkniemeen. 20.5. Nokia: Lasten lintupäivätapahtuma Penttilänpuistossa. 20.5. Parikkala: Lintutornipäivystys Siikalahdella. 20.5. Pori: Retki Polsan reitille. 20.5. Turku: Lintukävely Ruissalossa. 21.5. Espoo: Linturetki Suomenojalle. 21.5. Kokkola: Linturetki Marinkainen, Harjukarin lintutorni. 21.5. Vaasa: Lintutorniopastusta lapsille Söderfjärdenin Meteoriihellä. 4.6. Espoo: Linturetki Hanikassa.

Elokuussa PHLY:n kesäpäivät. Huom! Katso mahdolliset muutokset ja lisää toiminnasta tapahtumakalenterista: phly.fi/toiminta/tapahtumakalenteri

Ajankohtaista:

Rauman seutu Yhteystiedot: Rauman seudun lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi, Pj. Tarja Pajari, tlpajari@gmail.com, p. 040 839 5543. Jäsensihteeri Jarmo Santala, santalajarmo@gmail.com, p. 044 972 7633.

Verkkosivut: www.rslh.info

Corvus-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen corvus-subscribe@egroups.com.

Facebook: www.facebook.com/ pages/Rauman-Seudun-Lintuharrastajat-ry/222010471203727

Jäsenmaksut 2017:

Sähköpostilista:

Varsinainen jäsen 28 e, perhe- ja nuorisojäsen (alle 18-v.) 13 e, seniori- tai kannatusjäsen 40 e.

RSLH-verkko on RSLH:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja keskustellaan alueen ajankohtaisista lintutapahtumista. Lista on kaikille avoin ja ilmainen, ja sille pääset liittymään lähettämällä liittymispyynnön verkon ylläpitäjälle osoitteeseen vpuputti@gmail.com.

Päijät-Häme Yhteystiedot: Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY). Pj. Tapani Saimovaara, tapani. saimovaara@outlook.com, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, p. nousiainen@phnet.fi, p. 040 5080 492.

Verkkosivut: www.phly.fi Facebook: www.facebook.com/phlyry

Sähköpostilista: Ohjeet sähköpostilistalle (linnut@phly.fi) liittymisestä on yhdistyksen verkkosivuilla.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18 v) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e.

Tapahtumat: 29.4. Tornipäivystys Heinolan Rajavuoren lintutornilla (Hevosvuorentie). Lisätiedot julkaistaan tapahtumakalenterissa. Lisätietoja myös Paavo Posti (posti.paavo@outlook.com, p. 050 322 3087). 6.5. Tornien taisto. Kisaan osallistuvat tornit ilmoitetaan myöhemmin. Kaikille torneille on yleisö tervetullutta. Yhdistystorni on Luhdanjoki. 9.5. Lintu- ja luontotapahtuma Lahden satamassa alkaen klo 16.30. Mukana useita toimijoita, mm. Pro Puun pönttöpaja. Klo 18 Luontoilta, jossa asiantuntijat vastaavat yleisön kysymyksiin. Puheenjohtajana Veikko Neuvonen. Yhteistyössä: Satamakonttori, Lahden ympäristöpalvelut ym. 20.–21.5. Kevätralli Suomen luonnon päivänä. Kerää porukka tai lähde yksin kartoittamaan alueen linnustoa. Myös Eko-sarja. Retkeilymielellä mukaan! Lisätiedot ja ohjeet julkaistaan tapahtumakalenterissa ja postituslistalla. 2.6. Alustus yölaulajaretkeen klo 17–18 Lahden Kaupunginkirjaston Monitoimitilassa, 2. krs/Tapani Saimovaara. Yölaulajaretki alkaa klo 22. Bussi lähtee vanhalta linja-autoasemalta. Yhteistyössä Lahden ympäristöpalvelut.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 22 e, nuorisojäsen (alle 20 v) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 4.5. Lintutorni-ilta klo 18–20 Otajärven lintutornilla. Tule Lintutorni-iltoihin seuraamaan kevään edistymistä lintuoppaiden johdolla! Säävaraus. 6.5. Tornien taisto klo 05–13. Yhdistyksen joukkueet kisaavat Kauklaistenjärven ja Unajanlahden lintutorneilla, joilla järjestetään klo 10 myös opastettu lintukävely. 11.5. Lintutorni-ilta klo 18–20 Unajanlahden lintutornilla. Säävaraus. 18.5. Lintutorni-ilta klo 18–20 Kauklaisten lintutornilla. Säävaraus. 25.5. Lintutorni-ilta klo 18–20 Otajärven lintutornilla. Säävaraus. Kesäkuun alkupuolella yölaulajaretki.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e ja kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat: 6.5. Tornien taisto 20.5. Lasten Lintuviikon retki Polsan reitille. 20.5. Luonnon päivä – Villiinny Säpin keväästä. PLY:n opastama Linturetki majakkasaarelle Suomen 100-vuotisjuhlaan liittyen. Retki alkaa Salokankaan satamasta (Salokankaantie 54) klo 9. Paluu klo 13. Hinta 30 e (alle 12-v. 15 e) sisältää venekuljetuksen, majakkakäynnin ja opastetun luontoretken. Retkelle omat eväät, säänmukainen vaatetus ja maastossa kulkemiseen sopivat jalkineet. Säävaraus. Liput ostetaan ennakkoon, ja ne tulevat kevään aikana myyntiin osoitteeseen www.visitpori.fi. Lippuja voi ostaa myös Maisasta (Itäpuisto 7, Pori). Lisätietoja Kimmo Nuotiolta (kimmo.nuotio@pori.fi). 17.6. Luonnon päivä – Säppi auringonlaskun aikaan. Retki alkaa Salokankaan satamasta (Salokankaantie 54) klo 18. Paluu klo 23. Hinta 30 e (alle 12-v. 15 e) sisältää venekuljetuksen, majakkakäynnin ja opastetun luontoretken. Säävaraus. Varusteet ja liput kuten 20.5.-retkellä. Lisätietoja Kimmo Nuotiolta. 22.7. Säpin kesäpäivät. Kesällä Yyterin niittotalkoot. Lisätietoja myöhemmin verkkosivuilla. 26.8. Suomen luonnon päivän retket Yyterissä klo 8–16, jolloin on tasan 100 päivää Suomen 100-vuotisjuhlaan! Luontotalo Arkilta kolme kuljetusta Yyterin Lietteille ja paluu Yyterin Sannoilta takaisin. Lähtöajat klo 8, 9 ja 10 ja paluuajat klo 14, 15 ja 16. Lisäksi yhteiskuljetuksia Yyterin aukiolta (Sannoilta) Lietteille puolen tunnin välein klo 9–15. Retkeläiset voivat myös kävellä Yyterin luontoreittiä myöten Sannoille pysähdellen luontolavoilla tai palata Langouran P-paikalle, jolta voi siirtyä linja-autolla tapahtuma-alueelle. Luontolavoilla on mahdollista havainnoida lintuja PLY:n asiantuntijoiden opastuksella. Yhteyshenkilö Kimmo Nuotio (kimmo. nuotio@pori.fi, p. 044 701 1211). Ilmoittautuminen Porin kaupungin ympäristövirastoon 21.8. alkaen. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan PLY:n ja Porin kaupungin verkkosivuilla.

Heinä–elokuun vaihteessa kahlaajaretki.

13.9. Lintuilta klo 18.30. Ari-Pekka Palmu: Kuvia lähiluonnosta. Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 7, Pori.

Seuraa ilmoittelua verkkosivuilla, Raumaverkossa, Facebookissa tai paikallislehdissä.

Lisätietoja kesän tapahtumista ja syksyn lintuillat: www.satakunnanlinnut.fi/ tapahtumat

Lintukerho:

Satakunta

Lasten lintukerhon toiminnasta tulee lisätietoja verkkosivuille. Yhteystiedot: lintukerho@satakunnanlinnut.fi

Yhteystiedot:

Ajankohtaista:

Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry (PLY), ply@satakunnanlinnut.fi. Pj Heli Perttula, heli.k.perttula@gmail.com. Median yhdyshenkilö (lintutilanne) Petteri Mäkelä, petteri.makela@gmail.com, p. 040 841 2524.

Verkkosivut: www.satakunnanlinnut.fi Facebook: www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Sähköpostilista: Liittyminen sähköpostilistalle (PLYverkko) tapahtuu lähettämällä Martti Uusitalolle (martti.uusitalo@pp1.inet.fi) vapaamuotoista sähköpostia, jossa ilmaistaan halu liittyä listalle.

Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Varaukset ja lisätiedot: Säpin asemanhoitaja Kimmo Nuotio (nuotio.kimmo@gmail.com, p. 040 125 2855). Ensi kesänä Salokangas hoitaa venekuljetuksia Säppiin keskiviikkoisin ja lauantaisin, lisätiedot asemanhoitajalta.

Suomenselkä Yhteystiedot: Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY). Pj. Matti Sissonen, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 041 433 2261.

Verkkosivut: www.sslty.fi

Tiira-lehti

2 | 2017

Facebook: Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry

Sähköpostilista: Halutessasi liittyä listalle lähetä sähköpostia osoitteeseen sslty-subscribe@ yahoogroups.com (otsikon ja viestin voi jättää tyhjäksi). Ylläpitäjät hyväksyvät liittyjät, joten liittämisessä saattaa olla pientä viivettä.

Jäsenmaksut 2017: Jäsenmaksu 30 e, perhejäsenet 5 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 20 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon. Tapahtumat: 6.5. Tornien taisto. Valtakunnallinen ja SSLTY:n oma tornikisa. 27.–28.5. MAALI-yhteishavainnointi. Retkeile maakunnallisesti tärkeällä lintualueella yksin tai yhdessä, ja ilmoita havaintosi Tiiraan. Lisätiedot Matti Aalto (aallonmatti@hotmail. com, p. 040 574 3645). 2.6. Yölaulajaretki Keuruulla. Lähtö linja-autoasemalta klo 23. Lisätiedot Jouko Pihlainen (p. 040 843 1709). 10.–11.6. Ekomaraton. Vuorokauden mittainen pinnakisa, jossa kulkuvälineinä saa käyttää vain lihasvoimalla liikkuvia laitteita. 26.–27.8. Suon ennallistamistalkoot Keuruun Pihlajavedellä yhteistyössä UPM:n kanssa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Matti Aalto. 9.9. Syystornikisa. Yhdistyksen oma lintutornikisa keväisen Tornien taiston säännöillä.

Yhdistys kustantaa venematkan ja majoituksen. Lisätiedot Paavo Sallinen (paavosallinen@hotmail.com, p. 050 322 4399).

Paluu samaan paikkaan n. klo 18.30. Ilmoittautumiset 4.5. mennessä. Tiedustelut Teemu Sirkkala (sirkkala. teemu@gmail.com).

Keväällä Suupohjassa voidaan järjestää retkiä mm. lintutorneille ja yölaulajamaastoon. Toiveita kohteista ja ajankohdista voi esittää yhdistykselle. Retkistä tiedotetaan yhdistyksen verkkosivuilla ja sähköpostilistalla.

7.5. Suomenojan lintuharrastuspäivä klo 10–15. Koko perheen lintuharrastustapahtuma Suomenojan lintualtailla. Ohjelmassa mm. valokuvanäyttelyn avajaiset, optiikkaesittelyä ja opastettuja retkiä. Myös Tringan lintuoppaat paikalla. Lisätiedot: www.suomenoja. fi/tulevat-tapahtumat

Ajankohtaista: Pikkutyllin pesimäpaikkoja kartoitetaan tänä vuonna. Osallistu ja seuraa tuloksia yhdistyksen verkkosivuilla. Vielä ehtii rakentamaan linnunpönttöjä kevään pesimälinnuille. Ohjeita pönttöjen rakentamiseen löytyy mm. yhdistyksen verkkosivuilta. Vuosi- ja ekopinnoja kerätään tänäkin vuonna. Pinnatilanteen kehitystä seurataan yhdistyksen verkkosivuilla.

Uusimaa Yhteystiedot: Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry. Pj. Jukka Hintikka,

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

23.9. Syysmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla. Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Suupohja

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Yhteystiedot: Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SpLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@ gmail.com, p. 040 831 5440.

Verkkosivut: www.suupohjanlinnut.fi Blogi: www.suupohjanlinnut.blogspot.fi Facebook: www.facebook.com/SuupohjanLTY WhatsApp: jäsenille, liittyäksesi ilmoittaudu Jussi Kentalle (p. 040 536 0311).

puheenjohtaja@tringa.fi.

Verkkosivut: www.tringa.fi Facebook: www.facebook.com/Tringary Twitter: twitter.com/tringa_ry Instagram: www.instagram.com/ tringa.ry

Sähköpostilista:

Sähköpostilistalla keskustellaan Suupohjan linnuista ja lintuharrastuksesta. Listalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen splty-subscribe@yahoogroups.com ja toimimalla viestin ohjeiden mukaisesti.

Tringa-verkko on sähköpostitse toimiva keskustelulista. Se on tarkoitettu Tringan alueen lintuihin, lintuhavaintoihin ja -harrastukseen liittyvään keskusteluun. Verkkoon liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@ helsinki.fi. Kirjoita viestin ensimmäiselle riville subscribe tringa-verkko. Viestin otsikolla ei ole väliä.

Jäsenmaksut 2017:

Varsinainen jäsen 25 e, alle 15-vuotiaat 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e.

Varsinainen jäsen 35 e, koululaiset ja opiskelijat 20 e, perhe/sukulaisjäsen 10 e.

Sähköpostilista:

Tapahtumat: 6.5. Tornien taistoa kisataan monessa tornissa klo 5–13. Siipyyssä ja muissa kisatorneissa voi käydä aistimassa kisatunnelmaa ja ottamassa tuntumaa kevään lintutilanteeseen. 7.5. Rakenna linnunpönttö! Valmiit materiaalit odottavat pönttöjen kokoajia Kauhajoella ja Teuvalla. Kaikki mukaan rakentamaan. Paikka varmistuu myöhemmin. Lisätiedot Ville Yliteevahainen (ville.yliteevahainen@ gmail.com, p. 040 590 4286). 12.–14.5. Yhdistyksen retki Närpiön saaristoon, jossa odottavat pesimälinnusto ja arktinen muutto. Majoitus Luontoasema Gåshällanilla, joten retkelle voi tulla koko perheen kanssa.

Tapahtumat: 3.5. Iltaretki Espoon Laajalahdelle klo 18–21. Retki on maksuton ja sopii hyvin vasta-alkajille. Lähtö Otaniemestä Konemiehentien ja Sähköniemenpolun kulmasta lintutornin opastekyltiltä. Tiedustelut Juha Lindy (jsplindy@ gmail.com). 4.5. Kuukausikokous Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) klo 18. Erikoistutkija Outi Heikinheimo (Luke) pitää esitelmän merimetsoista. Vapaa pääsy. 7.5. Bussiretki Hankoon. Kierretään Hankoniemen lintupaikkoja ja paluumatkalla poiketaan Karjaan Lepinjärvellä. Lähtö Kiasman pysäkiltä (Mannerheiminaukio 2) klo 7.

Alueuutisia

11.5. Iltaretki Suomenojalle klo 18.30–20.30. Lähtö Finnoon altaan pohjoiselta P-paikalta (Hyljeluodontie). Retki on esteetön ja soveltuu kuljettavaksi pyörätuolilla. Tiedustelut Juha Lindy. 12.–14.5. Arktikaretki Kotkan Rankkiin. 13.5. Lintukävely lapsille ja perheille Vantaan Martinlaaksossa klo 9–11. Lähtöpaikka Raappavuoren metsään lähtevän kevyenliikenteenväylän ilmoitustaulu Martinlaaksontien päässä. Lähtöpaikalta kävellään Varistonniityn sorsapaikalle. Varustautuminen sään mukaan, ja omat eväät suositeltavat. Retki on maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut Anna Myllynen (myllysenanna@hotmail.com). 20.5. Kevätluonnon päivä: Elävä luontopolku Villa Elfvikissä (Elfvikintie 4, Espoo) klo 10–15. Elävän luontopolun rasteilla tutustutaan kevätluonnon ihmeisiin. Lähtö Elfvikin pihasta. Tringan rasti löytyy Elfvikin lintutornilta. Vapaa pääsy. 21.5. Komion kulorastaat klo 7–12. Retkellä kierretään kävellen Luutaharjun Samon lenkki (n. 7 km) Komion luonnonsuojelualueella Lopella. Lähtö Luutaharjun Samon P-paikalta klo 7. Paluu takaisin klo 12 mennessä. Ei osallistumismaksua. Ilmoittautumiset 18.5. mennessä. Tiedustelut tringa. retket@gmail.com. 21.5. Lasten linturetki Espoon Suomenojalle. Retkellä liikutaan rauhalliseen tahtiin lintuoppaan johdolla ja tutustutaan Suomenojan altaalla pesiviin lintuihin. Retkelle ovat myös vanhemmat ja isovanhemmat tervetulleita. Lähtö Suomenojan pohjoiselta P-paikalta (Hyljeluodontie) klo 10. Säänmukainen varustus ja omat eväät mukaan! Retki on maksuton. Ilmoittautumiset 19.5. mennessä: juv@tringa.fi. 23.5. Iltaretki Viikkiin klo 18–21. Kävelyretkellä tutustutaan Viikin lintupaikkoihin. Lähtöpaikka Gardenian edusta (Koetilantie 1). Retki soveltuu erityisesti vasta-alkajille. Retki on maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com. 23.–28.5. Lintumatka Puolaan. Vain jäsenille. 1.6. Yölaulajaretki Helsingin Vanhankaupunginlahden Pornaistenniemeen ja Lammassaareen klo 22–0.30. Lähtöpaikka Pornaistenniemi, Matinsillan pääty. Retki on maksuton. Tiedustelut Teemu Sirkkala. 4.6. Lasten linturetki Espoon Hanikassa klo 10–12. Retkelle myös vanhemmat ja isovanhemmat ovat tervetulleita. Säänmukainen pukeutuminen ja omat eväät suositeltavat! Ilmoittautumiset 2.6. mennessä ja tiedustelut: juv@ tringa.fi. 7.6. Iltaretki Helsingin Kivikon lintulavalle klo 18–20.30. Retki on esteetön ja sopii myös vasta-alkajille. Retki on maksuton. Tiedustelut Jukka Hintikka (jukka_hintikka@hotmail.com). 10.6. Yölaulajapyöräily Vantaan Pitkäjärvellä. Lähtö Pitkäjärven lintutornilta (Uudenkyläntie) klo 22, paluu noin klo 1.30. Retki sopii hyvin myös vasta-alkajille. Retki on maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut Anna Myllynen.

Uusi Pirkanmaan uhanalaiset linnut -juliste Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen (PiLY) uusi juliste esittelee Pirkanmaan uhanalaiset lintulajit. Uhanalaiset lajit esitellään kuvina, ja lisäksi silmälläpidettävät lajit listataan. Juliste on Pirkanmaan linnusto -kirjan taittaneen Harri Sulosen käsialaa, ja sen kuvat ovat yhdistyksen jäsenten ottamia. Julisteen hinta on neljä euroa, josta euro lahjoitetaan Suojele pala Pirkanmaata -kampanjaan. Kampanja järjestetään yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa ja sillä hankitaan Pirkanmaalle uusi suojelualue, joka soveltuu muun muassa uhanalaiselle metsä- ja suolajistolle. Julistetta on myynnissä ainakin huhtikuun lintuillassa (28.4.) ja kevään ja kesän toritapahtumissa. Seuraa ilmoittelua kotisivuilta! Julisteen voi tilata myös postitse, jolloin hintaan lisätään postikulut. Tilaukset Tuija Paloselta (tuija.m.palonen@gmail.com, p. 040 0216 276). Lisätietoja kotisivuilta: www.pily.fi/lintuharrastus/myynnissa-olevat-tuotteet/ Tuija Palonen (PiLY)

Hangon lintuasemalla tapahtuu Hangon lintuasemalla järjestetään talkoot heinäkuun viimeisenä viikonloppuna (28.– 30.7.), jolloin asema-aluetta on tarkoitus kunnostaa syyskautta varten. Asema tarjoaa talkooväelle lounaan (la ja su) ja saunakin lämpiää. Ilmoittautumiset: halias@tringa.fi Seuraavana lauantaina (5.8.) lintuasemalla järjestetään avoimet ovet (ks. tapahtumakalenteri), ja viikonloppu jatkuu nuorille lintuharrastajille tarkoitetulla tutustumisretkellä lintuasemalle (5.–7.8.). Lisätietoja nuortenretkestä: juv@tringa.fi Johannes Silvonen (Tringa)

Raumalla aherrettiin asumuksia linnuille Rauman Seudun Lintuharrastajat (RSLH) ja SLL Rauman Seutu järjestivät jälleen yleisölle avoimen pönttöpajan torstaina 30.3. Rauman Katulähetyksen verstaalla. Pajassa vieraili noin 20 nikkaria, ja pajan lopputulemana ripustetaan Rauman puistoihin ja luontopolkujen varsille tänä keväänä 300 uutta linnunpönttöä. Samalla 1980-luvulta asti liki vuosittain järjestettyjen pönttötalkoiden yhteistulos ylitti 7000 linnunpöntön rajan. Kiitos kaikille mukana olleille! Pöntöt rekisteröidään myös Miljoona linnunpönttöä -kampanjaan. Tarja Pajari (RSLH)

34 10.–21.6. Iranin lintumatka. Vain jäsenille.

Verkkolehti

Nro 2 22. vuosikerta ISSN 1238-9676

issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

Julkaisija

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 09 4135 3300 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Inka Plit inka.plit@birdlife.fi tiira-lehti@birdlife.fi

Ulkoasu

Seppo Alanko

Painopaikka Botnia Print, Kokkola, 2017

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 13 000 jäsentä ja 6 000 tukijaa.

20 800 kpl

Ilmestyminen Tiira-lehti ilmestyy vuonna 2017 kolmena numerona: 17.2., 28.4., ja 15.9.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

Tiira on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

5.8. Hangon lintuaseman avoimet ovet. Hankoniemen eteläkärjessä Uddskatanin luonnonsuojelualueella toimiva Halias järjestää avoimien ovien päivän klo 9–14. Yleisöllä on mahdollisuus tutustua aseman toimintaan, lintujen rengastukseen ja lähes satavuotiaaseen asemarakennukseen.

Henkilöstö

19.8. Kahlaajaretki Porin Yyteriin klo 6–21. Lähtö klo 6 Helsingistä Kiasman pysäkiltä (Mannerheiminaukio 2) ja paluu illalla samaan paikkaan. Ilmoittautuminen 16.8. mennessä. Vain jäsenille. Tiedustelut Mikko Savelainen (mikko.savelainen@ensijaturvakotienliitto.fi).

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

31.8.–3.9. Muutonseurantaretki Ruotsin Falsterbohon. Vain jäsenille. Ilmoittautumiset 25.5. mennessä: avescapes@ gmail.com.

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved

2.–9.9. Syysretki Lågskärin lintuasemasaarelle. Lähtö Turusta 2.9. Vain jäsenille. Ilmoittautuminen viimeistään 1.8. Tiedustelut Harri Hölttä (holttah@gmail.com).

Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

4.9. Uuttukyyhkyjen rengastusretki Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Lähtö Kuusiluodon huvilan pihasta klo 18. Oppaana Eero Haapanen. Retki on maksuton. Tiedustelut: tringa.retket@ gmail.com.

Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

16.9. Petoretki Hankoon. Tarkkailemme petolintumuuttoa Hankoniemellä ja paluumatkalla Inkoon–Siuntion pelloilla. Lähtö klo 7 Helsingistä Kiasman pysäkiltä (Mannerheiminaukio 2) ja paluu n. 18.30. Ilmoittautumiset 30.8. mennessä. Tiedustelut Aleksi Mikola (aleksi_mikola@hotmail.com).

Järjestökoordinaattori, Tiira-lehden päätoimittaja Inka Plit

Painos

1.7. Ruokkilinturetki Loviisan Aspskärille. Tilausbussi lähtee klo 7 Kiasman pysäkiltä (Mannerheiminaukio 2) kohti Kotkan Sapokkaa, josta risteilykyyti Aspskärille. Veneessä ollaan n. 6–7 tuntia. Paluu Helsinkiin klo 20.30 mennessä. Ilmoittautumiset viimeistään 14.6. Tiedustelut: tringa. retket@gmail.com.

Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo Toimistoapulainen Miro Tähtinen Ohjelmoija Ismail Belmostefa Puheenjohtaja Johan Hassel

Tämä lehti on painettu ympäristöystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille.

Älä heitä luettua lehteä pois — anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

23.9. Retki Asikkalan Pulkkilanharjulle. Lähtö klo 7 Kiasman matkailuliikennepysäkiltä (Mannerheiminaukio 2). Paluu n. klo 18.30. Syysmuuton tarkkailua Pulkkilanharjun komeissa maisemissa. Ilmoittautumiset 20.9. mennessä. Tiedustelut Timo Metsänen (tmetsanen@gmail.com). Ajantasaisin tieto retkistä löytyy verkkosivujen tapahtumakalenterista. Jos retkien toteutuksissa tapahtuu viime hetken muutoksia, niistä kerrotaan tapahtumakalenterin lisäksi Tringa-verkossa. Tarkista siis retken tiedot tapahtumakalenterista aina retkeä edeltävänä päivänä: www.tringa.fi/tapahtumakalenteri/

yhteistyökumppaneita ovat Elenia, Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

Kotipiiritalkoot. Tringan paikallisjaosto Lullula haastaa lintuharrastajat ympäri maan tavoittelemaan sadan lajin havaitsemista omasta kotipiiristään Suomen satavuotisjuhlavuonna. Kyseessä ei ole kisa, vaan talkoot: havaitaanko sata lajia yli sadasta kotipiiristä Suomi 100-juhlavuoden aikana? Kotipiiritalkoiden liittymisohjeet ja tulosseuranta löytyvät Tringan kisasivuilta: www.tringa.fi/kisa. Tringan ekopinnaskaba 2017 jatkuu, ja uudetkin osallistujat ovat tervetulleita mukaan. Lisätiedot ja osallistumisohjeet: www.tringa.fi/ekopinnaskaba.

Valkeakoski Yhteystiedot: Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), valkeakosken.lintuharrastajat@gmail. com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023. Jäsensihteeri Mea Torkko, mea.torkko@ pp.inet.fi, p. 040 738 9986.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/vlh Facebook: www.facebook.com/groups/ Valkeakosken.Lintuharrastajat Twitter: twitter.com/vlhry Instagram: www.instagram.com/ valkeakosken_lintuharrastajat

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme Laniusverkkoon liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen laniusverkko-subscribe@yahoogroups.com. Liittyminen vahvistetaan vastaamalla saapuvaan vahvistusviestiin. Tai vaihtoehtoisesti osoitteessa: groups. yahoo.com/group/laniusverkko.

Jäsenmaksut 2017: Aikuiset 20 e, nuoret (alle 18 v) 10 e.

VarsinaisSuomi Yhteystiedot: Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY). Pj. Esa Lehikoinen, puheenjohtaja@tly. fi, p. 040 590 4945. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen kirsi.peltonen@birdlife.fi, p. 09 4135 3300.

Verkkosivut: www.tly.fi Facebook: www.facebook.com/turunlty

Paikallisjaosto Lullula:

Instagram: @turunlty

Raaseporin lintuharrastajat Lullula on Tringan paikallisjaosto, jonka toimialueena on Raaseporin kaupunki ja tutkimusalueena Raaseporin pohjoisosat (entinen Pohjan ja Karjaan alue). Ota yhteyttä: lullulanhallitus@gmail.com

Sähköpostilista:

Ajankohtaista:

BirdLife Suomen

Lähde miehittäjäksi Pohjoismaiden parhaalle vaelluslintuasemalle! Lisätietoja: www.tringa.fi/halias-esittely/. Asemamaksu: 25 e/vuosi (opiskelijat, työttömät ja vähävaraiset 10 e/vuosi). Varaukset: halias@tringa.fi.

Tringan lintutorniopastukset. Kevään torniopastukset jatkuvat vielä toukokuun ajan. Opastuksia järjestetään Helsingin Vanhankaupunginlahdella Purolahden tornissa ja Kivinokan lintulavalla. Tarkemmat tiedot verkkosivuilta: www.tringa.fi/ events/categories/torniopastus/ Hangon lintuasema. Kevätmuuton loppuhuipennus, arktisten vesilintujen ja kahlaajien muutto toukokuun jälkipuoliskolla, päättää Hangon lintuaseman kevätmuuttokauden. Kesäkuussa meno rauhoittuu hetkeksi, mutta vilkastuu taas heinäkuun puolella kahlaajien syysmuuton päästessä vauhtiin. Aseman syyshavainnointi käynnistyy viimeistään heinäkuun puolivälissä jatkuen pitkälle marraskuuhun.

Sähköpostilista Ukuliverkkoon liitytään lähettämällä vapaamuotoinen viesti osoitteeseen ukuliverkko-subscribe@ yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 21 e, perhejäsen 11 e.

Tapahtumat: 29.4. Opastettu lintukävely Ruissalossa Lähtö klo 9 Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3). Lintukävelyn yhteydessä järjestetään lintukirjakierrätyskirppis Kasvitieteellisen puutarhan lintututkimuskeskuksessa. Tarkemmat tiedot TLY:n verkkosivuilta. 6.5. Tornien taisto. TLY:llä on kolme yhdistystornia, joissa yhdistyksen edustajat opastavat klo 5–13 välisenä aikana yleisöä lintuihin ja lintuharrastukseen liittyvissä asioissa. Yhdistystornit ovat Järvelän kosteikon lintulava Kaarinassa, Vasikkahaan torni Mynämäellä Mietoistenlahdella

ja Aneriojärven torni Salossa. Tornien sijainti löytyy yhdistyksen verkkosivuilta. Järvelän kosteikolla järjestetään erityisesti lapsiperheille suunnattu linturetki klo 10–12. 13.5. Ilmainen retki Hangon lintuasemalle. Tule mukaan tutustumaan Haliakseen! Retki on Tringan 50-vuotislahja TLY:lle ja on siksi suunnattu vain jäsenille. Retkellä tutustumme kevätmuuttoon Haliaksella, jossa tehdään vuosittain paljon hienoja havaintoja ja rengastustoiminta on aktiivista. Lähtö Turun tuomiokirkolta alustavan suunnitelman mukaan klo 5, mutta lähtöaika kannattaa tarkistaa lähempänä retkeä. Ilmoittautuminen 7.5. mennessä retket@tly.fi. 20.5. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Äänimaailmaltaan vuoden antoisimmalle lintukävelylle lähdetään klo 5 Rantapromenadin ja Hevoskarintien risteyksestä eli entisen Tammenterhon opastuskeskuksen portilta. 21.5. Lintuvaellusretki Liesjärven kansallispuistoon. Jatkamme lähiseudun kansallispuistoihin tutustumista ja suuntaamme Tammelaan Liesjärven kansallispuistoon. Lähtö Turun tuomiokirkolta klo 5 ja paluu n. klo 18. Matka tehdään todennäköisimmin kimppakyydillä. Kansallispuistossa pesii mm. kuusi tikka- ja kuusi haukkalajia. Alueen lajisto on lähinnä metsäistä tiaisineen ja kanalintuineen. Luonnonnähtävyyksistä tutustumme Liesjärven ja Kyynärän vedet erottavaan Kyynäränharjuun, jota pitkin kuljemme edestakaisin. 24.5. Yölaulajaretki Aurajoen rantaan. Äänimaailma illan ja alkuyön hämärässä on hieno kokemus. Ilmainen retki alkaa klo 22.30 Tuomaansillalta. Ei ilmoittautumista. 3.6. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Lähtö klo 5 Rantapromenadin ja Hevoskarintien risteyksestä eli entisen Tammenterhon opastuskeskuksen portilta. 17.6. Siipiveikkojen yö – kaupunkiluontoa kesäyössä. Hämärtyvässä kesäillassa lepakot lentelevät, hyönteiset pörräävät, kalat polskivat, heinä tuoksuu, yölaulajat konsertoivat, kanootin mela loiskuu – mitä luonto voikaan tarjota, myös kaupungissa! Suomi 100 – Luonnon päivä -tapahtuma Koroisissa ja Halisissa (Halistentie 1), johon liittyy klo 22 alkava 1,5 tuntia kestävä yölaulajakävely Aurajoen rannalla. 1.7. Kesäralli. Ralli alkaa rallialueen arvonnalla Orikedon Shellillä (Vanha Tampereentie 203). Ralli alkaa klo 19 ja jatkuu sunnuntaihin 2.7. klo 13 asti. Purkutilaisuuden aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Seuraa verkkosivuja, Ukuliverkkoa ja Facebookia. 19.8. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Lähtö klo 9 Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3). 1.–3.9. Noviisiretki Jurmoon. Lähde mukaan Jurmon lintuaseman miehittäjäksi. Retkellä opastetaan lintuasemaelämän saloihin. Ajankohta on hienoa ja kiireistä lintuaikaa, joten osallistujilta edellytetään peruslajintuntemusta, ulkosaaristo-oloihin riittävää optiikkaa ja valmiutta pitkiin havainnointirupeamiin. Lähtö Pärnäisistä 1.9. klo 18.15 ja paluu 3.9. klo 18 Pärnäisiin. Esim. Turusta lähtee linja-auto klo 16, jolla voi kulkea Pärnäisiin. Myös kimppakyydistä voidaan sopia ennen retkeä. Ilmoittautuminen retket@tly.fi viimeistään 28.8. mennessä. Tiedustelut Petri Vainio (petri.vainio@fimnet.fi). Muistathan maksaa asemamaksun, mielellään jo ennen retkeä! Ohjeet verkkosivuilla. 9.9. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Lähtö klo 9 Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3).

Tiira-lehti

2 | 2017

Lintutorniopastukset jatkuvat 1.6. asti pääasiassa arki-iltaisin klo 18–20 kahdeksalla eri lintupaikalla. Järvelän kosteikolla Littoisissa, Kuusistonlahdella ja Raisionlahdella opastetaan säännöllisesti 2–4 kertaa viikossa. Lisäksi opastamme muutaman kerran kevään aikana Piikkiönlahdella, Uudenkaupungin Hiunjärvellä, Taivassalon Rantalanlahdella, Turun Hirvensalon Friskalanlahdella ja Salon Halikonlahdella. Tarkemmat tiedot opaskarttoineen löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta. Syksyn lintutorniopastukset alkavat noin 14.8. Seuraa ilmoittelua.

Nuorisojaosto: TLY:n Nuorisojaosto on kaikille alle 25-vuotiaille linnuista kiinnostuneille tarkoitettu jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Keväällä on luvassa pari retkeä Jurmon lintuasemalle, ja lähiretkiä suunnataan ympäri maakuntaa: alkukeväällä ohjelmassa on ainakin pöllöjen kuuntelua, kesäkuun alussa puolestaan yölaulajaretkiä. Kesäkuun puolivälissä teemme pidemmän reissun Lappiin. Mikäli haluat mukaan nuorisojaoston toimintaan, ota yhteyttä jaoston puheenjohtajaan. Nuorisojaoston lähiaikojen tapahtumista löydät tietoa myös yhdistyksen verkkosivujen tapahtumakalenterista. Jaoston pj. on Tommi Glorioso (p. 044 306 7773, nuoriso@ tly.fi tai glorioso.tommi@gmail.com). Tommilta saat myös ohjeet nuorisojaoston WhatsApp- ja Facebook-ryhmiin liittymistä varten.

ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi? Jos vastauksesi on ”kyllä”, ota rohkeasti yhteyttä: linnustonsuojelu@tly.fi. TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@tly.fi mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikka et olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Åland – Ahvenanmaa Kontaktuppgifter: Ålands Fågelskyddsförening rf (ÅFF). Ordförande Johan Ekholm, jekholm78@ yahoo.se, t. 040 588 1478.

Haluatko oppia lisää linnuista?

Webbsidor:

Tilaa Linnut-lehti!

www.fagelskyddsforeningen.ax

Medlemsavgift 2017 Vuxna 20 e, ungdomar (under 18 år) 10 e.

Evenemang: 1.5. Traditionell 1:a maj exkursion. Samling kl. 6 hos Göran Sjuls i Gölby, Jomala. 3.5. och 10.5. Fågelguidning med Anki & Bror Johansson. Start kl. 18 vid flygfältsparkeringen. 6.5. Tornkampen kl. 5–13. ÅFF-lagen finns i Torpfjärdentornet, Herrötornet och Kungsötornet.

Ajankohtaista:

27.5. Medlemsexkursion till Lågskär. Mera info kommer på hemsidan.

Vuoden lintu – pikkutylli. Seuraa tiedotusta kartoitusten järjestämisestä yhdistyksen viestintäkanavilla.

Början av juni Nattsångarexkursion. Mera info kommer på hemsidan.

Jurmon lintuasema. Fenologisia erikoisuuksia, harvinaisuuksia, näyttävää muuttoa ja komeita lepäilijämääriä. Komppaajat, staijarit ja rengastajat pääsevät kartuttamaan havaintoaineistoa, kun varaavat petipaikan lintuasemalta: jurmo@tly.fi. Lintujen suojelu on ennen kaikkea aistien pitämistä valppaina: havaintojen tekoa linnuista ja niiden elinympäristöistä, kirjaamista muistiin, Tiiraan ja käytettäviksi linnustonsuojelutyössä! TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Haluatko olla mukana

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi! Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Komeasti kuvitetussa lehdessä on aina vähintään 52 sivua. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Aktuellt: Tomtskådning 2017 För att fira Finlands 100 års jubileum så kommer vår ”ekokryss” tävling ändras lite under detta år. Vi kommer att följa Tringas direktiv och ordna istället tomt 100. Det vill säga man skall se så många arter som möjligt från 1.1.2017 fram till 6.12.2017 från sin egen tomt/gård. Först till 100 arter vinner! Vi följer tomt skådningsreglerna. Dessa finns på hemsidan (www.fagelskyddsforeningen.ax). Resultatuppföljning på hemsidan och Facebook månatligen. Alla är varmt välkomna att delta.

Lasten (8–13-v.) kaksikieliset luontoseikkailuleirit 2017 5.6.–9.6.

Nådendal/Naantali Vienola

5.6.–9.6.

Sibbo/Sipoo Lövhyddan

7.6.–9.6.

Karleby/Kokkola Villa Elba

12.6.–16.6. Sibbo/Sipoo Lövhyddan

TÄYNNÄ

27.6.–1.7.

Vasa/Vaasa Kronvik

TÄYNNÄ

31.7.–4.8.

Helsingfors/Helsinki Vartiosaari (familjeläger/perheleiri) TÄYNNÄ

31.7.–5.8.

Hangon Bengtsårissa (LUP), 8-12 vuotiaille, www.luppi.fi/lastentelttaleirit-2017/

Lue lisää: www.naturochmiljo.fi/malgrupper/lager/

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

Kowa 883 Pure Fluorite Crystal -kaukoputki Kowa TE-11WZ laajakulmainen 25-60x zoom-okulaari Kowa TSN-EX16 -telejatke (40-96x suurennos)

Huippuluokan kaukoputkipaketti! Jotkut asiat ovat vain tarkoitettuja yhteen, kuten Kowa 883 -kaukoputki sekä upean erottelukyvyn omaava laajakulmainen Kowa TE-11WZ -zoom-okulaari. Yhdessä uuden Kowa TSN-EX16 -telejatkeen kanssa pääset jopa 96-kertaiseen suurennokseen! Pienikokoisina, kevyinä ja säänkestävinä ne kulkevat mukana kaikkialla. Voit myös vaivattomasti kiinnittää järjestelmäkamerasi digiscopingkuvaamista varten. Enää ei ole mitään syytä olla valitsematta zoomokulaaria! Käy testaamassa huippu-uutuudet Kowa-jälleenmyyjällä! www.focusnordic.fi