Tiira 3/2017 by BirdLife Suomi

Nro 3. syyskuu 2017

TIIRA

Joutsenbongaus 28.–29.10. — Pönttöbongaus ja Lasten lintuviikko

Kolea alkukesä

Lintusyksyn tapahtumat ja vinkit Joutsenbongaus

s. 13

näkyi pesinnöissä

EuroBirdwatch!

s. 23

s. 6

Tapahtumakalenterit s. 29-35

TUOTTEISTAMME SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA JÄLLEENMYYNTILIIKKEISTÄ JA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

TÄYDELLISYYTTÄ VAILLA RAJOJA

SWAROVSKI OPTIKIN EL-sarja on kaikkien aikojen paras. FieldPro-paketti nostaa sarjan kiikarien mukavuuden ja toimivuuden uudelle tasolle. Sen täydellinen optinen suorituskyky ja tarkkuus, erinomainen ergonomia sekä uudistettu muotoilu antavat viimeisen silauksen näille kiikarioptiikan mestariteoksille. SWAROVSKI OPTIK auttaa nauttimaan hetkistä enemmän.

SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

Tiira-lehti

3 | 2017

Pääkirjoitus

Lintu- ja luontoharrastuksen renessanssi Jan Södersved

Markus Seppälä Tuntuuko sinustakin, että tänä vuonna on herännyt ehkä tavallista useammin tarve lähteä ulos linturetkelle, kävelylle tai pyörälenkille? Itse olen kokenut tuon tunteen vahvana, ja useimmin se on vienyt askeleeni lähimmän metsän poluille. Mitä suuremman ja vanhemman metsän löydän, sitä parempi. Silloin “metsän tuntu” korostuu eli kokemus juuri metsäympäristön tarjoamasta rauhallisuudesta ja kiireettömyydestä. Koen vahvasti, että kotimaasta ja maailmalta kantautuvat uutiset uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen ahdingosta tai valtamerten roskaantumisesta herättävät yhä useammassa meistä voimattomuuden tunteita. Tuo tunne purkautuu tietoisena tai alitajuisena tarpeena hakeutua luontoon ja löytää siihen jonkinlainen henkilökohtainen yhteys – se oma tapa olla osa luontoa. Ilahduttavan monilla yhteys on viime vuosina löytynyt uuden luontoharrastuksen parista, ja erityisesti lintuharrastus on kasvattanut kovasti suosiotaan. Kameran ja kiikarin kanssa retkeily yleistyy jatkuvasti, ja yhä useampi aloitteleva harrastaja hakeutuu mukaan aktiivisiin lintuharrastusyhteisöihin joko verkossa, somessa tai liittymällä alueensa lintuyhdistyksen jäseneksi. BirdLife Suomelle ja sen jäsenyhdistyksille vuosi 2017 on ollut huima. Tunnista 100 lintulajia -haastekampanjan suosio ja sitä seurannut uusien jäsenten tulva on ollut meille kovin mieluisa yllätys. Kampanjan on onnistunut houkutella yhä useampi ulkoilija kääntämään katseen-

Tue linnustonsuojelua Tilaa Linnut-lehti Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii kaikille linnuista kiinnostuneille. www.birdlife.fi/jarjesto/ julkaisut/linnut/

Osta lintuharrastustuotteita

sa ja kameransa lintujen suuntaan. Apua ja kannustusta lintujen lajinmääritykseen uudet harrastajat ovat saaneet esimerkiksi Facebookin 100 lintulajia -ryhmämme lintuosaajilta. Reippaasti yli tuhat osallistujaa on jo ilmoittanut (s. 12) BirdLifen sivuilla “satasen” täyttyneen: onnittelumme saavutuksesta! Jos et ole vielä aloittanut haastetta, tee se nyt – syysmuuton aikaan lista täyttyy nopeasti. Aloitteleva lintuharrastaja voi tarvita polkunsa alussa tukea löytääkseen uuden harrastuksen tarjoamat mahdollisuudet (s. 8) kehittää osaamista ja itselleen mieluisimman tavan syventyä lintujen maailmaan. Tuen ja neuvojen lisäksi mukavaa harrastustoimintaa ja samanhenkistä seuraa löydät helposti mistä tahansa BirdLife Suomen 30 jäsenyhdistyksestä.

Linnustomme tutkimuksen ja suojelun kannalta on suositeltavaa, että mahdollisimman moni lintuharrastaja myös jakaa tietoa havainnoistaan eteenpäin. Haluankin kannustaa sinua tutustumaan BirdLife Suomen kaikille avoimeen Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi) ja ilmoittamaan sinne havaintosi – samalla liityt Suomen suurimpaan lintuharrastajien yhteisöön. Toivotan kaikille lukijoille antoisia kokemuksia ja suotuisaa säätä syksyn ja talven retkille.

PS. Luet juuri vuoden viimeistä Tiira-lehteä. Tiira ilmestyy tästä eteenpäin kolmesti vuodessa, mutta tulemme täydentämään uutistarjontaa ottamalla käyttöön jäsenille ja tukijoillemme suunnatun sähköisen uutiskirjeen vielä tämän vuoden loppuun mennessä.

Anna palautetta! Lähetä vastauksesi 15.10. mennessä osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi

Kansikuva: Joutsenia (Jari Peltomäki / Lintukuva.fi)

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksemme Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen vuositukijaksi tai kuukausilahjoittajaksi! www.birdlife.fi/liitytaitue Lahjoitustili FI75 8000 1200 1636 33 Rahankeräyslupa RA/2017/607, myönnetty 7.6.2017.

PÖNTTÖ

Viime numeron kolme kiinnostavinta juttua olivat:

Arvonnassa Mökkimaiseman lintuja –cd-levyn voittivat Raili Kyröläinen, Tapio Kiviniemi, Mika Lehtonen, Erkki Siitonen ja Mette Skyttä

Liity jäseneksi

Tämä lehti on lähetetty kaikille Pönttöbongaukseen tai Lasten lintuviikkoon osallistuneille.

Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu (1–3 kpl)?

–– Pikkutyllin salat selville –– Peltosirkku talvehti Asikkalassa –– Löysin linnunpoikasen! Mitä teen?

Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.lintuvaruste.fi

Nimensä ja osoitteensa jättäneiden kesken arvotaan jälleen 5 kpl Lintumme laulavat – Mökkimaiseman lintuja -cdlevyä. Voittajien nimet julkaistaan seuraavassa numerossa (1/2018).

Katso tapahtumien tuloksia sivuilta 15 ja 17! Tiira on BirdLife Suomen tiedotuslehti. Oman Tiira-lehden saat jatkossakin esimerkiksi liittymällä lintuyhdistyksen jäseneksi.

Sisällys Jälleen vaikea pesimävuosi 4 Kesästä numeroin 5 Lintukesä 2017 – eteläisiä lajeja niukasti, pohjoisia paljon 6 Tervetuloa uuden harrastuksesi pariin! 8 Lintumessuilla viihdyttiin 9 Suuri BirdLife -kysely tulossa syksyllä! 9 BirdLife maailmalla 10 Loppukirin aika – saavutatko 100 lintulajia? 12 Sata linssissä 12 Hiljaa hyvä tulee? 12 Tiiran kehitystyö etenee 12 Kolumni: Puuta ei ole enemmän kuin koskaan 13 Uutta virtaa toimistolle 13 Joutsenbongaus 13 Tringan talkoot Vanhankaupunginlahden rantaniityillä 14 Talkootukea erityisesti lasten ja nuorten toimintaan – kunnostustalkoita unohtamatta 14 Nettinurkkaus 14 Kottarainen ja varpunen pönttöbongauksen ilonaiheita 15 Ruvastornin ensimmäinen Tornien taisto 16 Tornien taisto 2017 – jo 24. kerran! 16 Lasten lintuviikon tulokset 17 Lintuviikon retkiterveiset Kirjurinluodon luontopolulta 17 Nimistön uumenista 17 IBA-alueet muuttuvassa maailmassa: Mihin kurjet nykyisin kokoontuvat? 18 Pikkutyllejä etsittiin ja löydettiin koko maasta 19 Viirupöllön poikasten tappamisesta sakot – emon tappamisesta ei 19 Lähes joka toisen Euroopan lintulajin tilanne huolestuttava 20 Seppo Vuolanto: BirdLifen suojelutoiminta korostuu Suomen ympäristöhallinnon heikentyessä 21 BirdLifen nuorisotoimikunnassa suunnitellaan lintuharrastuksen tulevaisuus 22 Edustajisto kokoontuu syksyllä Valkeakoskella 22 Pohjoismaiden rariteettikomiteoiden kokous pidettiin Hangossa 23 Vaihda verkkolehteen! 23 EuroBirdwatch 30.9. –1.10. 23 Kiikarin läpi 24 Usein kysytyt kysymykset 24 Lajipari 25 10 kiperää linnuista! 25 Lukijoilta 26 Pikku-Tiira 27 Tapahtumakalenteri 29 Lintumatka Vuokonjärvelle oli lintuharrastajille iso ponnistus 31 PPLY Sandskärillä 32 Riistakameroilla tietoa Keurusselän pesätuhoista 33 Vaihda e-laskuun! 35

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan. Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä. Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

Lapintiirojen pesimävuodesta tuli kehno.

Jälleen vaikea

pesimäv

Sekä touko- että kesäkuu olivat tavanomaista koleampia koko maassa. Kesäkuussa osassa maata saatiin jopa kaksinkertainen määrä sadetta tavanomaiseen nähden. Kuinka vaikeat olosuhteet vaikuttivat lintujen pesintöihin? Juha Honkala ja Tero Toivanen

Vesien linnuilla vaikeaa

Pönttölinnuilla vaihtelevaa menestystä

Isoilla lokeilla tuntuu nykyään menevän vuodesta toiseen huonosti. Selkälokin poikastuotto oli jälleen sisämaan suurjärvillä hyvin heikko, mutta Keski-Suomessa muutamalla isolla järvellä poikasia selvisi hengissä ilahduttavan hyvin. Oulun seudulta selkälokki näyttäisi olevan jo häviämässä pesimälajistosta. Naurulokin pesinnät onnistuivat hankalissakin oloissa muun muassa Keski-Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, kun taas Pohjois-Suomessa pesintätulos oli huonompi. Vanajavedellä yli 300 parin kolonia autioitui tuntemattomasta syystä. Pikkulokkien raportoitiin onnistuneen soilla, mutta järvillä tulos jäi monin paikoin surkeaksi. Harvinaisen mustatiiran 14 löydetystä pesästä peräti 11 tuhoutui Keski-Pohjanmaalla. Etelä-Suomessa osa vesistöistä vapautui jäistä varhain huhtikuussa. Tämä pisti vauhtia sinisorsan pesintöihin, mutta ensipesinnät tuhoutuivat laajalti. Myöhäisem-

Tali- ja sinitiaisten ensipesinnät tuhoutuivat laajalti Etelä- ja Keski-Suomessa. Tärkeää hyönteisravintoa ei ollut kylmyydessä riittävästi tarjolla, joten poikasia kuoli pönttöihin tai emot jättivät haudonnan kesken. Kakkosja uusintapesyeet olivat yleisesti pieniä, ja niitäkin riivasi kylmyydestä johtuva ravinnonpuute. Poikastuotto jäi siis heikoksi. Kirjosiepoilla ja leppälinnuilla tilanne oli parempi: ne aloittivat pesintänsä tavanomaista myöhemmin ja poikastuottokin oli normaali. Alueellista vaihtelua kuitenkin oli: esimerkiksi Lounais-Suomessa isojakin kirjosiepon poikasia löytyi paikoin runsaasti kuolleina. Satakunnassa 240 pöntön seuranta-alueella näätä tuhosi huomattavan osan kirjosiepon pesinnöistä. Kottaraisella oli pääosin kohtuullinen pesimistulos, mutta myös paikoittaisia romahduksia raportoitiin.

Tiira-lehti

3 | 2017 Jussi Vakkala

Jussi Vakkala

Kesästä numeroin 12 000 TAVIA ilmoitettiin näkyvän Virkkulan lintutornista Limingalla 20.8. Liminganlahti on maamme tärkein vesilintujen levähdys- ja sulkimiskosteikko, jossa on loppukesällä tuhansia puolisukeltajasorsia ja muita vesilintuja. Ilmoitettu tavimäärä on omaa luokkaansa. Vuosi sitten Siikajoella laskettiin noin 3 600 tavia, ja suurin Tiiraan tallennettu kevätkerääntymä on 7 000 tavia.

Kolea alkukesä ei häirinnyt leppälintujen pesimätulosta.

yhdyskunnissa todettiin onnistumisiakin. Satakunnan vankalla merikihualueella poikastuotto jäi olemattomaksi, ja Keski-Pohjanmaan rannikolla merihanhen ja pikkutiiran pesimätulos oli surkea. Uhanalaisen riskilän alamäki jatkuu Merenkurkussa, mutta ruokeilla menee ainakin toistaiseksi hyvin.

Petolintujakin koeteltiin

vuosi piä rantapesijöitä, kuten uikkuja ja sotkia, kohtasi myös kurja kohtalo, sillä sateet ja aallokot tekivät tehtävänsä. Myös telkän vuosi oli alavireinen, sillä kylmyys viivästytti pesintöjä ja näätä verotti tuottoa monin paikoin. Lapissa uivelon pesinnät olivat pari viikkoa myöhässä, ja pesinnöistä tuhoutui yli neljännes. Kesä oli huono myös kaakkurille, sillä Kanta-Hämeessä ja Karjaan seudulla vain kolmannes pesinnöistä onnistui.

Saaristossa pääosin huono vuosi

Suomenlahdella tuntematon sairaus tappoi runsaasti muun muassa harmaalokkeja ja valkoposkihanhia. Haahkan poikastuotto oli Suomenlahdella enimmäkseen hyvin huono, ja myös kahlaajien pesinnät sujuivat alavireisesti. Poikkeuksen muodosti Kirkkonummen saaristo, missä laskettiin kohtalaisesti haahkanpoikasia ja muun muassa karikukon ja punajalkaviklon pesinnät etenivät suotuisasti. Kala- ja lapintiiran pesintöjen raportoitiin yleisesti epäonnistuneen merialueilla, vaikka kalatiiran järvi-

Myyriä syövien petolintujen ja pöllöjen oli enimmäkseen tyydyttävä niukkuuteen. Myyräkannat romahtivat suuressa osassa maata pesintöjen kynnyksellä ja niinpä monet tuulihaukat, lehtopöllöt ja varpuspöllöt ruokkivat poikasensa linturavinnolla. Tuulihaukan poikueet jäivät keskimääräistä pienemmiksi ja pesintöjen ajoittumisessa oli huikeita eroja: osan poikasista kuoriutuessa kesäkuun alussa oli osa naaraista vasta aloittelemassa munintaa. Viirupöllöjen poikuekoot olivat pieniä, ja lehtopöllöjen pesintöjä riivasi näätä. Myös lapinpöllö on myyräspesialisti, joka tarpeen vaatiessa vaihtaa elinaluettaan ravintotilanteen mukaan. Pohjois-Pohjanmaan lapinpöllömetsät olivat tyhjiä, mutta pesiviä lapinpöllöjä löytyi runsaasti Pohjois-Karjalasta (vähintään 50 pesintää) sekä vähemmässä määrin Keski-Suomesta, Etelä-Savosta ja Pohjois-Kymenlaaksosta. Näillä alueilla myyriä oli siis riittävästi lapinpöllöille. Jäiden lähtö säätelee kalasääsken pesinnän aloittamista. Tänä vuonna osa emoista pääsi aloittamaan pesintänsä poikkeuksellisen myöhään ja osa emoista jätti pesinnän kokonaan väliin. Esimerkiksi Lapin sääksenpesistä iso osa oli tänä vuonna tyhjiä. Pitkään jään ja lumen alla pysyneet suot pakottivat muuttohaukat joko siirtämään pesinnän aloittamista tai jättämään pesinnän kokonaan väliin. Osa muuttohaukoista siirtyi pesimään suon pinnasta tyhjiin kalasääsken risupesiin. Vaikka kesä oli muuttohaukallekin huono, löytyi Sodankylästä kuitenkin aivan poik-

keuksellinen viiden poikasen muuttohaukkapoikue! Kaikki poikaset varttuivat lentokykyisiksi. Lapin huonosta myyrätilanteesta kertoo, että piekanan perinteisiltä pesäpaikoilta Kilpisjärveltä ja Utsjoelta ei löytynyt tänä vuonna ainoatakaan pesintää.

Myöhäisiä pesintöjä ja onnistumisiakin

Käsivarren suurtuntureilla kahlaajien pesinnät olivat myöhäisiä, mutta reviirien määrä oli keskimääräistä suurempi. Neljältä löydetyltä merisirrireviiriltä ei tänä vuonna todettu lainkaan poikasia. Myös Koillis-Lapin alueella kerrottiin pesintöjen olevan reilun viikon tavanomaista myöhäisempiä ja pesien munalukujen olevan usein alle tavanomaisen neljän. Sepelkyyhkyn pesinnät sujuivat mainiosti Satakunnassa ja Kemi–Torniossa, onni oli myötä myös räkättirastasyhdyskunnissa Satakunnassa ja Rovaniemellä. Tervapääskyt aloittivat munintansa Hämeessä 7–10 vrk tavallista myöhemmin, mutta pesinnät sujuivat hyvin. Pohjois-Kymenlaaksossa asuttuja kehrääjäreviirejä oli normaalia vähemmän ja pesinnät noin 10 päivää myöhässä. Uudellamaalla seuratuista 39 kehrääjän ensipesinnästä puolet tuhoutui maapetojen suihin.

Hiljainen lintusyksy tulossa?

Loppukesän verkkorengastusten perusteella monen pikkulinnun kannat ovat tällä hetkellä alamaissa ja nuoria lintuja maastossa vähän. Esimerkiksi nuorten pajulintujen niukkuus viittaa pesintöjen laajaan epäonnistumiseen. Tämä tietäisi tavallista hiljaisempaa lintusyksyä ja voi näkyä myös ensi kesän pesimäkannoissa. Tämä kooste perustuu kymmenien rengastajien seuranta-alueiltaan ilmoittamiin tietoihin. Kiitos kaikille havaintoja ilmoittaneille!

8 000 HAAPANAA ilmoitettiin niin ikään Limingalta vesilintujen metsästyksen aloituspäivänä 20.8. Tavien ja haapanoiden lisäksi lahdelta laskettiin muun muassa 2 500 sinisorsaa ja 2 650 merihanhea. Tiirassa on vain yksi aiempi yli 5 000 haapanan kerääntymä: 6 100 haapanaa Hailuodossa 6.10.2002. Syksyn suurimmat kerääntymät havaitaan tavallisesti lokakuun alussa. 2 479 PILKKASIIPEÄ las-

kettiin 11.6. Inkoon Ryssklobbenilta. Lähes kaikki linnut olivat yhdessä parvessa. Suomenlahdella ja Selkämerellä havaittiin tänä kesänä poikkeuksellisen runsaasti pesimättömiä, esiaikuisia pilkkasiipiä. Uudenkaupungin ja Loviisan saaristossa nähtiin enimmillään 1 800 pilkkasiipeä, ja useammasta paikasta ilmoitettiin yli tuhannen linnun kerääntymiä.

763 TYLLIÄ muutti lou-

naaseen muutaman aamutunnin aikana Uudenkaupungin Pyhämaalla 20.8. Osa linnuista muutti suosirrien kanssa, osa lajipuhtaissa parvissa. Suurempi tyllimäärä on kirjattu Tiiraan vain kerran: 14.8.2014 Porin Yyterissä oli paikallisena 792 tylliä. Vanhojen lintujen muutto huipentuu elokuun puolivälissä, ja suurimmat määrät havaitaan yleensä länsirannikolla.

9 TULIPÄÄHIPPIÄISTÄ havaittiin Suomessa kevään ja kesän aikana. Ainoa sisämaahavainto tehtiin Asikkalassa, muut linnut havaittiin Paraisilla, Kirkkonummella, Helsingissä, Vantaalla ja Sipoossa. Helsingissä todettiin myös pesintä, jossa tulipäähippiäiskoiras ruokki hippiäisen poikasia. Suomen tulipäähippiäisistä kolmasosa on havaittu viime tai tänä vuonna. Laji on levittäytymässä pohjoiseen. Koonnut Jan Södersved

Micha Fager

Kultarintoja havaittiin tänä vuonna tavallista enemmän.

Lintukesä 2017

eteläisiä lajeja niukasti, pohjoisia paljon

Viileä loppukevät ja alkukesä näkyivät vuonna 2017 eteläisten lintulajien niukkuutena ja pohjoisten lajien runsautena. Moni lintu jäi luultavasti pesimään tavallista etelämmäs. Taantuneet varpunen ja viherpeippo näyttivät hieman elpyneen, mutta metsätiaiset olivat edelleen vähissä. Tero Toivanen Eteläisistä laululinnuista muun muassa satakieliä, lehto- ja pensaskerttuja ja sirittäjiä havaittiin kesän lintulaskennoissa selvästi vähemmän kuin edellisvuosina. Vähissä olivat myös punarinta, peukaloinen sekä haara- ja räystäspääsky – monen perinteisen pääskyjen pesimäpaikan raportoitiinkin jääneen kokonaan vaille asukkaita. Harvalukuisemmista lajeista erityisen kateissa olivat viitasirkkalintu ja luhtahuitti, joista ilmoitettiin tänä vuonna havaintoja vain kolmasosa edellisvuosien tasosta. Poikkeuksen säännöstä muodosti kultarinta, joka oli sekä laskentojen että Tiiraan ilmoitettujen havaintojen perusteella tavanomaista runsaampi.

Suolinnut pärjäsivät hyvin

Siinä missä moni eteläinen lintu saattoi jäädä pesimään Suomen eteläpuolelle, pohjoisia lajeja tavattiin meillä tänä kesänä selvästi tavallista laajemmalla alueella. Soiden kahlaajat, kuten liro, valkoviklo ja kapustarinta sekä Pohjois-Lapin tyyp-

pilinnut sinirinta, järripeippo ja etenkin urpiainen, olivat kesän laskennoissa huomattavasti tavallista runsaampia. Kahlaajien runsautta saattoivat edistää myös myöhäisen lumien sulamisen jäljiltä tavallista märemmät suot.

Vähentyneissä lajeissa ilonaiheita

Meillä pitkään vähentyneet varpunen ja viherpeippo osoittivat laskentatulosten perusteella pientä elpymistä. Sen sijaan hömö- ja töyhtötiaisen kannat jatkoivat laskuaan, tosin myöhästyneet pesinnät saattoivat heikentää näiden lajien havaittavuutta laskenta-aikaan. Kanalintukannat olivat riistakolmiolaskentojen mukaan lähes ennätyksellisissä pohjalukemissa jo kolmatta vuotta peräkkäin, pientä piristymistä oli havaittavissa lähinnä Etelä- ja Kaakkois-Suomessa.

Harvinaisia pesijöitä ja jalohaikararyntäys

Suomen kautta aikojen ensimmäiset rengastetut pikkusirrin poikaset saivat kih-

viitasirkkalintu

4000

luhtahuitti

kultarinta

3500

3000 2500

2000 1500 1000 500 0

2012

2013

2014

2015

2016

Tiiraan ilmoitetut pesimäaikaiset viitasirkkalintu-, luhtahuitti- ja kultarintahavainnot vuosina 2012-2017. Luvut ovat ilmoitettujen yksilömäärien summia ja voivat sisältää samoja yksilöitä.

lat jalkaansa Käsivarren tunturiylängöllä heinäkuussa. Lajista tunnetaan Suomesta vain muutama varmistettu pesintä kautta aikojen. Kokonaan uusi pesimälaji Suomelle oli tulipäähippiäinen, joka ruokki lentopoikuetta Helsingin Pihlajasaaressa. Poikaset muistuttivat kuitenkin kovasti tavallisia hippiäisiä, joten kyseessä lienee ollut sekapesintä. Arosuohaukan vuoden ainoa pesintä varmistettiin Oulun seudulla. Parin naaras sai satelliittilähettimen selkäänsä, ja sen muuttomatkaa voi seurata osoitteessa www. luomus.fi/fi/arosuohaukat. Jalohaikarahavainnot ovat lisäänty-

2017

neet Suomessa vuosi vuodelta, ja lajin liittymistä pesimälinnustoomme on odotettu jo pitkään. Nyt laji esiintyi heinä– elokuussa aivan ennätyksellisen runsaana: havaintoja ilmoitettiin varovasti arvioiden lähes 200 yksilöstä, ja parvet olivat jo suuria: enimmillään havaittiin 13 lintua Riihimäellä ja 14 Porissa. Tiedot perustuvat Luonnontieteellisen keskusmuseon yhdessä BirdLifen kanssa koordinoimiin lintulaskentoihin ja Tiira-lintutietopalveluun ilmoitettuihin havaintoihin.

Magnifying the passion for nature. ZEISS Victory Harpia

// INNOVATION MADE BY ZEISS

ZEISS Victory Harpia 85 & 95 Tinkimätöntä laatua. Saavuta lintuharrastuksen uusi taso ZEISS Victory Harpialla. Tämä kaukoputki yhdistää uudet optiset ratkaisut laajakuvaiseen 3x suurennokseen tarjoten tasaisen näkökentän koko suurennosalueella. Valittavissanne on joko 85mm tai 95mm objektiivilla varustettu kaukoputki, jopa 70 kertaisella suurennoksella. Uusi ZEISS DualSpeed Focus mahdollistaa nopean ja täsmällisen tarkennuksen myös suurilla suurennoksilla.

Lisätietoa tuotteesta löydät osoitteesta zeiss.com/victoryharpia

8 Heta Toiskallio

Pyörää käyttämällä havaitset jo matkalla lintujen ääniä ja kasvatat helposti retkeilyreviiriäsi.

Tervetuloa uuden harrastuksesi pariin! Jos olet uusi harrastaja, olet todennäköisesti löytänyt linnut BirdLife Suomen 100 lintulajia -haasteen tai kamerasi linssin kautta. Tai ehkä innostuksesi on peräisin ikimuistoiselta linturetkeltä, mukavan asiantuntijan opastamana? Oli miten oli; onnitteluni uudesta hienosta harrastuksesta! Markus Seppälä Lintuharrastuksen voit aloittaa milloin tahansa, vaikka luonnollisesti kevät- ja syysmuutto ovatkin vasta-alkajalle jännittävintä ja palkitsevinta aikaa. Harrastajana taitosi karttuvat nopeasti erilaisissa ympäristöissä lintuja kiikaroidessa, kuvatessa ja opaskirjallisuutta selatessa – jo vuoden aikana ehdit saada hyvän kuvan suomalaisesta linnustosta. Heti alussa harrastukseen kannattaa panostaa hankkimalla laadukas kiikari, jotkut investoivat jopa kaukoputkeen ja jalustaan. Repussa on hyvä kuljettaa eväiden lisäksi myös määrityskirjallisuutta, jota on nykyään saatavana myös älypuhelinsovelluksina. Neuvoja hankintoihin saat asiantuntevasta liikkeestä, kuten BirdLife Suomen omistamasta Suomen Lintuvarusteesta, tai kokeneemmilta lintuharrastajilta, jotka löydät helpoimmin alueesi paikallisyhdistyksestä. Jotkin yhdistykset vuokraavat kaukoputkia tai kiikareita pientä korvausta vastaan, esimerkiksi viikonlopun retkille. (www.birdlife.fi/jarjesto/jasenyhdistykset/). Lintuharrastus tarjoaa sinulle monia mahdollisuuksia syventää taitoja. Pidempään harrastaneet päätyvät tavallisesti johonkin harrastuksen useista osa-alueista; valokuvaukseen, äänittämiseen, lintulaskentaLähde: Uusille jäsenille liittymislahjana lähetettävä Rissa kiikarissa -lintuharrastusopas.

tai rengastustoimintaan. Osalle vuosittaisten ja alueellisten lintuhavaintojen tai pinnojen kerääminen muodostuu intohimoksi, ja jotkut ihastuvat ikihyviksi lintuasemaelämään. Harrastajina aloittaneita voi päätyä jopa tutkijoiksi yliopistoon tai tutkimuslaitoksiin.

Lintujen kuvaus, piirtäminen ja äänittäminen

Dokumentoimalla havaintoja esimerkiksi kameralla, kynällä tai mikrofonilla keskityt tuntomerkkeihin aivan eri tavalla, jolloin ne jäävät myös paremmin muistiin. Piirtäessäsi tai maalatessasi ei ole välttämätöntä tuottaa mestariteoksia. Tärkeintä on tehdä itselle merkityksellisiä tulkintoja näkemästään. Kameralla voit kerätä esimerkiksi kuvakokoelman yhdestä lajista ikuistamalla kummankin sukupuolen yksilöitä eri-ikäisinä ja eri puvuissa. Äänittäessä lintuja saat parhaiten lajien eri äänet haltuun varoitusäänineen ja soidinlauluineen. Linturalleissakaan ei pärjää sellainen joukkue, joka pystyy tunnistamaan lajin ainoastaan näköhavainnon avulla. Tärkeää on muistaa kunnioittaa havainnoitavaa lintua varmistamalla, että se ei häiriinny toimistasi. Jos huomaat lintujen käyttäytyvän levottomasti, olet todennäköisesti liian lähellä. BirdLifen sivuilta löydät ohjeet huomaavaiseen havainnointiin: www.birdlife.fi/ lintuharrastus/havainnoi-huomaavaisesti/

Lintujen rengastaminen kiehtoo

Mikäli haluat päästä tarkkailemaan lintuja mahdollisimman lähelle, kannattaa harkita rengastukseen tutustumista. Ideana on merkitä lintu kiinnittämällä jal-

kaan alumiini- tai teräsrengas, johon on merkitty yksilöllinen sarjanumero. Rengastusluvan saadaksesi sinun pitää olla täysi-ikäinen, läpäistä lajintuntemusta sekä iän ja sukupuolen määritystä mittaava koe sekä todistaa harjoitelleesi rengastusta kokeneemman rengastajan johdolla. Suomalaiset ovat ahkeria rengastajia – vuosittain rengastetaan 180 000–260 000 lintua hippiäisistä merikotkiin.

Linnuston seurannalla tietoa tutkimukseen ja suojeluun

BirdLife Suomen järjestämät bongaustapahtumat, kuten Pihabongaus, ovat matalan kynnyksen tapa osallistua kansallisen ja kansainvälisen tason lintukantojen seurantaan. Lintujen laskentatutkimusta tehdään Suomessa monin eri tavoin. Luonnontieteellinen keskusmuseo on esimerkiksi järjestänyt 1950-luvulta lähtien talvilintulaskentoja, joissa tietyiltä vakioreiteiltä lasketaan kaikki havaitut linnut nykyään kolmesti talven aikana. BirdLifen järjestämät laskennat IBA (Important Bird Area) -alueilla ovat merkittävä osa kansainvälistä lintujen suojelutyötä. Omaa lintututkimusta voit tehdä pienimuotoisesti vaikka omassa kotipihassa. Tärkeää on ilmoittaa tuloksesi lopulta eteenpäin. Lintujen suojeluun ja tutkimukseen tähtäävä havaintotieto Suomessa kerätään pääasiassa lintuharrastajien työn avulla, joten omien havaintojen tallentaminen Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi) on olennaisen tärkeää.

Kaikki harrastusmuodot yhtä arvokkaita

Lintuharrastuksesta ei välttämättä kehity kaikille kiikareihin tarttuneille intohimoista elämäntapaa. Satunnainen retkeilykin voi tarjota hienoja lintuja luontoelämyksiä ja syventää suhdetta luontoon. Kaikkia lintuharrastajia kuitenkin yhdistää rakkaus lintuihin ja luontoon, mikä vahvistaa halua suojella niitä.

Tiira-lehti

3 | 2017 Teemu Lehtiniemi

Tilaa Linnut-vuosikirja 2016

BirdLife Suomen pisteellä oli tarjolla tietoa ja vinkkejä kaikille linnuista kiinnostuneille, vasta-alkajista ammattilaisiin.

Lintumessuilla

viihdyttiin

Jan Södersved Lauantaina 26.8. järjestettiin lintumessut Helsingin Viikissä. Lintuharrastuksen messutapahtumassa kävi päivän aikana noin 2 000 ihmistä tutustumassa harrastusvälineisiin, tapaamassa tuttuja ja seuraamassa lintuaiheisia esityksiä. Messuilla esiteltiin myös rengastustoimintaa ja lintuharrastusjärjestöjä. Lyhyet näytösluontoiset pikalinturallit antoivat kuvan siitä, mitä kaikkea puolen tunnin aikana voi havaita. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan opastamilla linturetkillä messuvieraat pääsivät itsekin osallisiksi lintuhavainnoista. Messujen aika-

Linnut-vuosikirja on kattavin tietopaketti suomalaisesta linnustonseurannasta. Kokonaan nelivärisessä julkaisussa on painavaa tietoa ja runsaasti komeita kuvia. Linnut-vuosikirja on ilmestynyt. Siinä on laajat vuosikatsaukset uhanalaisista lajeista, harvinaisuuksista, rengastuksesta ja maalintujen alueellisista kannanarvioista. Lisäksi on artikkeleita muun muassa seuraavista aiheista: • petolintuvuosi 2016 • voimajohtojen törmäysriski linnuille • Aspskärin kiislat • korppi ja sammakko • Suomen lintuasemat • tiedonantoja.

na havaittiin muuttavia mehiläishaukkoja ja muita petolintuja sekä muun muassa harvinainen turkinkyyhky. Kaikkiaan havaittiin kymmeniä lintulajeja. Ohjelmalavalla esiintyivät muun muassa maailmankuulut lintukuvaajat Markus Varesvuo ja Jari Peltomäki sekä linnunpönttöguru Urpo Koponen. Esiintyjiä haastatteli luontotoimittaja Paul Segersvärd. Sisätiloissa saattoi seurata Varesvuon, Peltomäen ja Olli Lamminsalon kuvaesityksiä. Lintumessujen järjestelyistä vastasivat tänäkin vuonna BirdLife Suomi ja Suomen Lintuvaruste Oy. Lintumessut järjestettiin ensimmäisen kerran viime vuonna.

Suuri BirdLife-kysely

tulossa syksyllä!

BirdLife Suomi kehittää jatkuvasti toimintaansa paremmaksi palvellaksemme paremmin jäsentemme lisäksi kaikkia linnuista ja lintuharrastuksesta kiinnostuneita. Siksi meille on olennaisen tärkeää selvittää juuri Sinun mielipiteesi, toiveesi ja ehdotuksesi BirdLife Suomen toiminnasta ja vaikuttamistyöstä. Toteutimme syksyllä 2014 edellisen, kolmen vuoden välein toistettavan kyselyn suurella menestyksellä – tuloksena liki 4000 vastausta! Avaamme pian verkkosivuillemme jälleen mahdollisuuden osallistua BirdLife-kyselyyn, johon toivomme mahdollisimman aktiivista osallistumista. Tiedotamme kyselyn avautumisesta muun muassa verkko- ja facebook-sivuillamme. Yhteystietonsa jättäneiden vastaajien kesken arvotaan 3 kpl 50 euron lahjakortteja lintuharrastajien erikoisliike Lintuvarusteeseen.

Voit tilata edullisesti myös vanhempia vuosikirjoja. Toimi näin: • •

tilaa Linnut-vuosikirja osoitteessa www.birdlife.fi/julkaisut tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

BirdLife-lintumatkat 2017–2018 BirdLife -lintumatkat ovat lintuharrastusmatkoja, joissa matkaohjelman muodostavat linnut ja lintupaikat. Matkakohteina ovat BirdLifen valitsemat mielenkiintoiset lintualueet ja oppaina parhaat asiantuntijat. Viron lintusyksy 18.–22.9. Viisi päivää Viron parhailla lintupaikoilla. Hinta n. 600 €. Järj. Skaftung Nature. Lisätiedot: www.lintukurssit.info Etelä-Espanjan syksy 14.–23.10. (Yksi paikka vapaana!) Kattava Etelä-Espanjan kierros alueen parhaiden lintupaikkojen kautta. Hinta n. 1 500 €. Järj. Skaftung Nature. Lisätiedot: www.lintukurssit.info Espanjan talvilinnusto 6.–13.1. Uutuus! Matka Tarifan ja Doñanan suistoalueen lintupaikoille. Järj. Skaftung Nature. Hinta- ja muut lisätiedot: www.lintukurssit.info Länsi-Irlannin talviretki 7.–12.2. Koe Irlannin vuorovesirantojen lintupaljous! Hinta sisältää lennot, majoitukset ja kuljetukset. Järj. Avescapes Travels. Hinta- ja muut lisätiedot: www.avescapestravels.com Indonesia: Sulawesi ja Halmahera 13.–25.2. Matkanjohtajana Hannu Klemola. Hinta 5 430 €/hlö. Järj. Kon-Tiki Tours. Lisätiedot: www.kontiki.fi Portugali 15.–22.2. Liikumme vaihtelevassa maastossa Portugalin mielenkiintoisimmilla lintupaikoilla. Järj. Skaftung Nature. Hinta- ja muut lisätiedot: www.lintukurssit.info Japani: Hokkaido 18.–28.2. Lintukuvausmatkojen kestosuosikki vie sinut Japanin pohjoisimman saaren parhaille kuvauspaikoille. Järj. Finnature. Hinta- ja muut lisätiedot: www.finnature.fi

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

BirdLife maailmalla BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 122 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Koonnut Markus Seppälä

1. Välimeri BirdLife Cyprus

Vietnam 24.2.–7.3. Oppaana Tero Linjama. Hinta 3 090 €/hlö. Järj. Kon-Tiki Tours. Lisätiedot: www.kontiki.fi Uganda 3.–18.3. Pääoppaana Juha Honkala. Hinta-arvio n. 5 700 €/hlö. Järj. Kon-Tiki Tours. Lisätiedot: www.kontiki.fi Itä-Englanti: Norfolk 5.–11.3. Järj. Skaftung Nature. Pilottireissumme 2017 pohjalta räätälöidyllä matkalla etsimme valtavia kahlaaja- ja vesilintumassoja. Järj. Skaftung Nature. Hinta- ja muut lisätiedot: www.lintukurssit.info Espanja: Katalonia ja Aragonia 10.–18.3. Hinta 1 690e/hlö, sis. lennot, majoitukset, kuvausmaksun ja kuljetuksen pikkubussilla. Järj. Avescapes Travels. Lisätiedot: www.avescapestravels.com Marokko 14.–24.3. Oppaana Petri Kuhno linnustoltaan ja maisemiltaan monipuolisessa kohteessa. Hinta 2 950 €/hlö. Järj. Kon-Tiki Tours. Lisätiedot: www.kontiki.fi Koillis-Intia: Eaglenest ja Kaziranga, 22.3.–8.4. Koe Itä-Himalajan vuoristometsien ja tasankojen uskomaton lajikirjo. Hinta 4 500 €. Järj. Avescapes Travels. Lisätiedot: www.avescapestravels.com Espanjan kevät, Navarra 7.–15.4. Huikea petolintumatka ja paljon muuta lajistoa parhaan paikallisoppaan johdolla. Järj. Skaftung Nature. Hinta- ja muut lisätiedot: www.lintukurssit.info Bhutan 7.–25.4. Oppaana Tuomas Seimola. Hinta 6 150 €/hlö. Järj. Kon-Tiki Tours. Lisätiedot: www.kontiki.fi Marokon kierros 27.4.–7.5. Hinta 2 690 € / hlö, sis. lennot, majoituksen puolihoidolla, kuljetukset maastoautoilla sekä paikallisoppaat. Järj. Avescapes Travels. Lisätiedot: www.avescapestravels.com Viron kevätlinnut 30.4.–4.5. Viron ikimuistoinen Vappu tarjoaa lyhyet etäisyydet, paljon lintuja ja upean majapaikan kotiruokineen. Järj. Skaftung Nature. Hinta- ja muut lisätiedot: www.lintukurssit.info Kroatia 19.–26.5. Huippuoppaamme erikoisalaa ovat Kroatian pesimälinnuston lisäksi myös orkideat. Järj. Skaftung Nature. Hinta- ja muut lisätiedot: www.lintukurssit.info

Lisäksi tulossa 2018–2019: Irlannin merilinturetki 29.8.–5.9.2018. Hinta 1 590 €. Järj. Avescapes Travels. Pohjois-Peru elokuun loppu–n. 15.9.2018. Hinta n. 4 500–5 000 €. Järj. Avescapes Travels. Ruotsi: Falsterbo n. 6.–9.9.2018. Hinta 650 €. Järj. Avescapes Travels. Etelä-Oman marraskuu 2018. Järj. Avescapes Travels. Iran 30.3.–12.4.2019. Hinta n. 3 500 €. Järj. Avescapes Travels.

BirdLife Kyproksen IBA-vahdit pitävät silmällä saaren lintujensuojelualueita Kyproksen rannikolla sijaitsevan Larnakan kaupungin suolajärvet ovat yksi saaren 34 IBA (Kansainvälisesti tärkeä lintualue)-alueesta, ja tärkeä muuttoajan kokoontumispaikka esimerkiksi kurjille ja pääskykahlaajille. Suolajärvillä talvehtivat lajit, erityisesti flamingot, ovat lisäksi merkittävä vetonaula saaren turismille. BirdLife Kyproksen henkilökunta ei pysty valvomaan kaikkia alueita tehokkaasti. Onneksi heillä on apunaan 21 IBA-vahtia, eli paikallista vapaaehtoista luonnonystävää. Ioanna, eräs IBA-vahdeista, kertoi raportoineensa Larnakan suolajärven rannoilla kisailevista moottoripyöräilijöistä, jotka ajoivat aivan mustajalkatyllin pesimäalueen reunoilla. Vahtien apu on korvaamatonta, sillä he tuovat BirdLifen tietoon muutoin huomaamattomiin jääviä uhkia. BirdLife Kypros toivoo lähitulevaisuudessa värväävänsä uusia vahteja tarkkailemaan saaren vielä valvomattomia 16 IBA-aluetta.

Lue lisää: www.birdlife.org/ europe-and-central-asia/news/ nature-watchdogs-keeping-cyprus-wildlife-safe

Tiira-lehti

3 | 2017

2. Pohjois-Afrikka

3. Tyynenmeren vieraslajioperaatiot AEAFMa

Kauniit tiklit ovat valitettavasti salametsästäjien suosiossa.

BirdLife mukana estämässä lintujen metsästystä ja kauppaa Pohjois-Afrikan tärkeillä muuttoreiteillä Marokon, Algerian ja Tunisian alueella tapahtuvalla järjestäytyneellä muuttolintujen salametsästyksellä ja pimeällä kaupalla on merkittävä vaikutus muuttavien lajien kantojen kokoon, erityisesti suomalaisillekin tutun tiklin kohdalla. BirdLifen edustajat ovat kesällä liittyneet kansalaisjärjestöjä, tutkimuslaitoksia ja EU- sekä muita maita edustavien yli 80 asiantuntijan rintamaan, jonka tehtävänä on pohtia keinoja lopettaa luonnonvaraisten muuttolintujen salametsästys sekä pyynti ja myynti. BirdLifen asiantuntijat laativat jo kesällä 2016 kattavan arvion sekä toimenpiteiden tehokkuuteen liittyvän pisteytysjärjestelmän laittoman toiminnan vaikutuksesta Välimeren alueella. Seuraavaksi julkaistaan vastaavat arviot muun Euroopan sekä Lähi-Idän alueiden osalta. BirdLifen työn ansiosta useat muuttoreiteillä sijaitsevat valtiot ovat sitoutuneet tekemään muuttolintujen tilannetta parantavia toimenpiteitä tai laajempia toimintasuunnitelmia. Lue lisää: www.birdlife.org/africa/news/united-stop-illegal-killing-and-trading-migratory-wild-birds-north-africa

BirdLifen suuroperaation ansiosta viisi Tyynenmeren saarta ovat jälleen turvallisia lintukotoja Rotat ovat jo vuosisatoja verottaneet Ranskan Polynesiaan kuuluvat Acteonin ja Gambierin eristyneiden saariryhmien uhanalaisten lintulajien kantoja. Löytöretkeilijät kuljettivat aikanaan mukanaan saarelta saarelle myös rottia ja muita saaren lajistolle haitallisia vieraita eläin- ja kasvilajeja – toisin sanoen haitallisia vieraslajeja. Saariryhmien kotoperäiseen lajistoon kuuluu muun muassa äärimmäisen uhanalainen tuamotunpyykyyhky, jota arvellaan olevan jäljellä korkeintaan 200 yksilöä. BirdLife käynnisti vuonna 2015 yhdessä Island Conservation -suojelujärjestön kanssa kunnianhimoisen ja valtavasti resursseja vaatineen ennallistamissuunnitelman. Tavoitteena oli hävittää rotat ja muut vieraat petolajit kokonaan yhteensä kuudelta saarelta ja samalla pelastaa useita lintulajeja varmalta sukupuutolta. Tänä keväänä operaatio julistettiin suurmenes-

Marie-Helene Burle

Äärimmäisen uhanalaista tuamotunpyykyyhkyä on jäljellä korkeintaan 200 yksilöä.

tykseksi, sillä viideltä saarelta rotat on onnistuttu hävittämään kokonaan. Elpyvien lintukantojen pesimämenestystä tullaan jatkossa parantamaan siirtämällä yksilöitä turvallisiksi tiedetyille lähisaarille, joilta lajit ovat aikaisemmin hävinneet.

Lue lisää: www.birdlife.org/paradise-saved-worlds-rarest-birdsrebound-pacific-islands-cleared-invasive

4. Seuraavaksi BirdLife pelastaa Rapa Itin paratiisisaaren Fred Jacq

Ranskan Polynesian saariin kuuluva pieni Rapa Iti on täynnä kotoperäisiä ja uhanalaisia lajeja, joiden kantoja esimerkiksi saarelle kuulumattomat haitalliset vieraslajit, kuten rotta ja vuohi, ovat ajaneet pois pääsaarelta sitä ympäröiville piskuisille kalliosaarekkeille. BirdLife on valinnut 500 asukkaan Rapa Itin Britannian Lintumessujen tämänvuotisten tuottojen

kohteeksi. Rahoituksen avulla BirdLifen vieraslajiyksikkö valmistautuu aloittamaan suuren haitallisten lajien poisto-operaation saarelta. Vieraslajien poistossa tullaan käyttämään samoja menetelmiä, jotka todettiin tehokkaiksi Acteonin ja Gambierin menestystarinan aikana. Vieraslajipetojen ja -kasvinsyöjien poiston lisäksi vanhoja elinympäristöjä aiotaan palauttaa istuttamalla metsää ja kitkemällä pois vieraskasvilajeja. Petojen poistaminen antaa saarella elävien lajien lisäksi aikaisemmin saarella pesineille merilintulajeille mahdollisuuden parantaa merkittävästi pesintämenestystään valtaamalla takaisin vanhat alueensa.

Lue lisää: www.birdlife.org/pacific/news/how-were-going-save-little-paradise-pacific

Runesm

4. Väli- ja Etelä-Amerikka Kekseliäs BirdLife-yhteistyöhanke edistää yhtäaikaisesti IBA-alueiden suojelua ja köyhyyttä helpottavaa ekoturismia Kansalliset BirdLife-järjestöt Yhdysvalloissa, Bahamasaarilla, Belizessä ja Paraguayssa ovat käynnistäneet hankkeen, joka tukee samanaikaisesti Väli- ja Etelä-Amerikan arvokkaiden IBA-alueiden suojelua sekä köyhimpien alueiden ekoturismia. Bahaman vähemmän vierailluilla saarilla, kuten Androksella, työttömyysaste on korkea, ja saaren nuoret päätyvät lähtemään maailmalle paremman tulevaisuuden toivossa. Linturetkeilyyn pohjautuvan turismin kehittämiseen perustuva hanke (Bird-Based Tourism Initiative) kouluttaa ja auttaa paikallisia perusta-

maan lintuharrastajia houkuttelevia matkailuyrityksiä IBA-alueiden lähettyville. Kannattavan ja kestävän elinkeinon löytäminen kannustaa paikallisia pitämään hyvää huolta suojelualueista ja niiden uhanalaisesta lajistosta. Tähän mennessä peruskoulutuksen on käynyt 275 ja jatkokoulutuksen 70 tulevaa matkailuyrittäjää. Hanke tukee myös BirdLifen maailmanlaajuista toimintaa huolehtia lintujen muuttoreittien kannalta tärkeiden IBA-alueiden verkostosta. Hanketta tukeakseen BirdLife kannustaa jäseniään harkitsemaan seuraavan lintumatkan tekemistä ken-

Lue lisää: www.birdlife.org/americas/news/using-ibas-uncover-americas-hidden-ecotourism-paradises

Vaarantunut karibianviheltäjäsorsa on yksi BirdLifen hankkeesta hyötyvä lintulaji.

ties tavallista eksoottisempaan kohteeseen – samalla konkreettisesti auttaen alueen asukkaita ja lajistoa.

Loppukirin aika

– saavutatko 100 lintulajia?

Jan Södersved Alkuvuodesta BirdLife Suomi haastoi tunnistamaan tämän vuoden aikana 100 eri lintulajia. Ilahduttavan moni tarttui haasteeseen, ja lähes joka päivä joku saavuttaa tuon maagiselta tuntuvan rajan. Elokuun loppuun mennessä 1 163 ihmistä oli ilmoittanut päässeensä tavoitteeseen. Moni on löytänyt samalla uutta sisältöä luonnossa liikkumiseen ja jatkanut uusien lajien tunnistamis-

Sata linssissä Miro Tähtinen

Miro Tähtinen Heinäkuun puolivälissä sain viimein täyteen oman 100 lajia -listani. Välillä oli hetkiä, jolloin uusia havaintoja ei tuntunut tulevan yhtään. En kuitenkaan sisukkaan luonteeni takia ollut luovuttamassa missään vaiheessa. Kampanjassahan on kyse itsensä haastamisesta, joten oli mukava pitää itsensäkin pienessä jännityksessä. Sain myös kerrattua vanhoja jo nähtyjä lajeja, ja samalla

ta. Jotkut ovat puolestaan tehneet haasteesta vaativamman kuvaamalla 100 lintulajia. Jos tavoite ei vielä täyttynyt, nyt on loppukirin aika. Syksyn paras lintuaika on juuri käsillä, kun miljoonat muuttolinnut suuntaavat etelään. Joitakin lajeja on jopa helpompi havaita syksyllä. Esimerkiksi paikallisten lintuyhdistysten järjestämillä retkillä on hyvä mahdollisuus tutustua syksyiseen linnustoon. Verkkosivuillamme esittelemme edelleen joka viikko kaksi tavallista lintulajia, jotka voi havaita luonnos-

opin nauttimaan enemmän lintuharrastuksesta. Viimeiset uupuvat lajini sadasta sain retkeilemällä Espoon Suomen ojalla. Suomenojan lintuallas on entisen jätevedenpuhdistamon pengerretty saostusallas, ja nykyään yksi Suomen tärkeimmistä pesimäpaikoista muun muassa liejukanalle, harmaasorsalle ja mustakurkku-uikulle. Sain onnekseni itsekin tällä samaisella altaalla nähdä mustakurkku-uikun pesueineen. Omalla kohdallani tämä haaste on nyt loppuun suoritettu kuin myös työaikani toimistoapulaisena BirdLife Suomessa. Nyt on aika jatkaa uusille pesimäalueille. Jonkin uuden alku ei kuitenkaan tarkoita vanhan poisheittämistä. Tämän haasteen kautta sain itselleni uuden harrastuksen, joka tulee aina muistuttamaan ajastani ja ihmisistä BirdLife Suomessa; teette hienoa työtä, ja oli kunnia saada olla osana sitä. Piakkoin on mitä parahin lintujen syysmuuttoaika. Voisinpa tänä syksynä saada lisää lajeja, joita ei vielä listassani ole. Eikun kiikarit esiin ja kohti uusia lintutorneja!

sa juuri sillä hetkellä. Joulukuun loppuun mennessä sivulle on karttunut 100 lajia. Verkossa on myös lomake, johon voi rastittaa havaintonsa, sekä lomake, jolla voi ilmoittaa 100 lajin saavuttamisesta. Ja Facebook-ryhmässä ”100 lintulajia” voi vaihtaa kuulumisia muiden ryhmäläisten kanssa. Katso lisää: www.birdlife.fi/100lintulajia

Hiljaa hyvä tulee? Aila Niemitukia Vähän heikosti on havainnointi onnistunut edellisen juttuni jälkeen. Kesken kevätmuuton pääsin yhtäkkiä opastetuille retkille sairaalaan, ja pesimäkauden alkaessa etsin puolisoni lääkkeille pesäkoloja dosetista. Suunnittelemani opastetut linturetket jäivät siinä hötäkässä väliin. Yölaulajaretkelle olisin voinut lähteä, mutta keli oli niin hyytävä, että epäilin kuntoni kestävyyttä, ja jäin pois siltäkin. Kylmä sää haittasi pahasti myös omassa pihapiirissä asustavien lintujen pesintää. Ainakin sinitiainen ja talitiainen luovuttivat kesken kaiken. Lisäksi tonttimme vieressä alkoi uuden raiteen rakennustyö, mikä hävitti radanvierusmaastosta lukuisien lintujen monivuotiset pesäpaikat. Kaiken tuon seurauksena lajeja on kertynyt vain vähän lisää. Helsingissä kohtasin harmaalokin ja kesykyyhkyn sekä valkoposkihanhen. Kotipihalle ilmestyivät vanhasta muistista kirjosieppo, joka taisi onnistua pesimään sinitiaisen hylkäämässä pöntössä, sekä leppälintu ja pajulintu. Hippiäisen ääntelyä kuului radanvarsikuusikossa en-

Maija Karppinen

nen kuin puut kaadettiin. Kiuru lauloi pellon yllä, kun käväisin pyöräretkellä, ja tervapääskyjä on lennellyt taivaalla. Käki kukkui yhtenä iltana lähimetsässä, ja myös korppi raakkuu samassa metsikössä, josta pari päivää sitten löysin sieniretkellä myös korpin sulan. Ja eilen näin viimein silkkiuikun Halosenniemen edustalla Tuusulanjärvellä. Havaittuja lajeja on vasta 44. Mutta mummonpyörään on nyt saatu sähköt ja syysmuutot ovat vielä edessä, joten ehkä kaikkea toivoa ei tarvitse menettää!

Tiiran kehitystyö etenee Teemu Lehtiniemi BirdLifen ylläpitämään Tiira-lintutietopalveluun on tänä vuonna kirjattu noin miljoona lintuhavaintoa. Kaikkiaan palvelussa olevien havaintojen määrä ylittänee 16 miljoonan havainnon rajan loppuvuodesta. Havaintoihin liittyviä valokuviakin on jo yli 70 000. Havainto- ja tiedostomäärän kasvu ei ole aiheuttanut Tiiran hidastumista, vaan järjestelmä on pystynyt palvelemaan hyvin lintuharrastajia ja -yhdistyksiä. Tii-

raa ollaan kuitenkin uudistamassa. Uudistustyö perustuu käyttäjiltä ja yhdistyksiltä saatuihin kehitysehdotuksiin, joiden perusteella vapaaehtoisista lintuharrastajista koostuva BirdLifen Tiira-toimikunta on laatinut suunnitelman siitä, minkälaisia toimintoja Tiiraan tehdään. Tiira on pysynyt perustekniikaltaan samana sen julkaisuvuodesta 2006 alkaen. Koska vuosikymmen on tietojärjestelmälle pitkä aika, on Tiiran kehitystyössä lähdetty uudistamaan koko järjestelmää sen sijaan, että olisi kehitetty

nykyistä Tiiraa. Sovellustekniikka, tietokantarakenne ja logiikka tulevat muuttumaan täysin. Täydellisen uudistamisen ja siihen liittyneiden teknisten selvitysten, suunnitelmien ja testailujen takia uudistustyö on vienyt aikaa enemmän kuin moni Tiiran käyttäjä on alun perin toivonut. Järjestelmän tekeminen on kuitenkin jo hyvällä mallilla, vaikka mitään ei olekaan vielä käyttäjille näkyvissä. Paljon on tehty, mutta paljon on tekemättäkin. Uudistunutta Tiira joudutaan siis vielä

jonkin aikaa odottamaan. Odotus kannattaa, sillä rakenteilla on nykyistä parempi ja monipuolisempi Tiira. Voit halutessasi tukea Tiiran kehitystyötä maksamalla haluamasi summan BirdLife Suomen tilille FI75 8000 1200 1636 33. Kirjoita viestiksi Tiirakeräys.

Tiira-lehti

3 | 2017

Kolumni

Puuta ei ole enemmän kuin koskaan Lauri HÄnninen

Aki Arkiomaa toiminnanjohtaja, BirdLife Suomi Suomessa metsätalouskeskustelu on viime aikoina saanut piirteitä, joissa faktaa ja toiveajattelua on välillä vaikea erottaa toisistaan. Metsäsektori on tosin pitkään tuottanut turhan yksipuolista metsäviestintää, ja kan-

san on ollut vaikea muodostaa metsätaloudesta kokonaiskuvaa. Viime vuosina on usein törmännyt väitteeseen, että puuta on enemmän kuin koskaan. Näin laaja ilmaus ei pidä paikkaansa, luonnollisestikaan. Luonnontilaisessa Suomessa on puuta ollut paljon enemmän. Puuta on ollut kuutioina enemmän ainakin 1700-luvun loppuun saakka. Jos metsästä viedään puuta pois ja metsämaata otetaan muuhun käyttöön, puun määrä vähentyy. Tämä on loogista ja ymmärrettävää. Metsissämme on nyt keskimäärin puuta reilut 100 kuutiota hehtaarilla. Runsaspuustoisissa metsissämme voi olla puuta vähintään 300 kuutiota hehtaarilla ja parhaimmillaan 500–600 kuutiota hehtaarilla. Metsämme ovat siis tehokkaasti hakattuja. Puuta voisi olla nykytilanteeseen verrattuna ainakin kolminkertainen määrä. Puuston tilavuus lähti 1970-luvulla voimakkaaseen nousuun, kun se oli ollut sitä ennen vakaa 1900-luvun alkupuolelta lukien. Keskeinen syy tähän oli massiivinen soiden ojittaminen. Puolet Suomen ja 80 % Etelä-Suomen soista ojitettiin, jolloin puiden kasvu nopeutui soiden kuivuessa, mutta jolla samalla pilattiin monet vesistöt, soiden luontoarvot ja pahennettiin tulvia. Myöhemmin havaittiin, että viidennes eli lähes miljoona hehtaaria ojituksista oli täysin kannattamattomia. Puun tilavuus nousi, mutta olivatko ojitukset hyvää metsänhoitoa, olivatko ne hyvää ympäristön käyttöä ja hyvää varojen käyttöä? Onko järkeä puhua tässä yhtey-

Uutta virtaa toimistolle Anttoni Vesterinen

Kirsi Peltonen Heinäkuun puolivälissä BirdLife Suomen toimistolla aloitti työnsä uusi siviilipalvelusmies, Verneri Vesterinen. Verneri on kotoisin Espoon Matinkylästä, aivan Suomenojan lintualtaiden vierestä. Paikka on tullut hänelle tutuksi koiran kanssa lenkkeillessä. Verneri on asunut vuosien varrella myös Singaporessa ja Saksassa, kummassakin parin vuoden verran. Ulkomailla asumisesta on hänelle

jäänyt vahva englanninkielen taito. Verneri on opiskellut kolme vuotta Aalto-yliopistolla automaatio- ja systeemitekniikkaa. Pienen pohdinnan jälkeen hän siirtyi Metropoliaan opiskelemaan suurjännitetekniikkaa, josta on nyt takana ensimmäinen vuosi. Vernerin mielenkiinnonkohteisiin kuuluvat tietokoneet. Lisäksi hän on harrastanut miekkailua maajoukkuetasolla asti ja saavuttanut useiden vuosien ajan erinomaisia sijoituksia kansainvälisissä kilpailuissa. Eläimet ja järjestötoiminta ovat aina kiinnostaneet Verneriä, joten hakeutuminen BirdLifeen siviilipalvelusta suorittamaan oli hänelle luonteva valinta. Vernerin toimenkuvaan kuuluu muun muassa sähköpostiviesteihin ja puhelimeen vastaamista, jäsenrekisterin hoitoa ja laskutusta. ”Aika on kulunut kuin siivillä, uutta asiaa on opittu paljon sekä toimistotyöstä että linnuista, ja järjestölle omistautuneiden työkavereiden kanssa on ollut mukava työskennellä”, hän kertoo.

dessä vain puun tilavuuden noususta, kun negatiiviset seuraukset ovat massiiviset ja toiminnan hintalapun loppusumma ei ole tiedossa. Kokonaisselvitystä mittasuhteiltaan ”neuvostohankkeen” järkevyydestä ei ole tehty. Selvyyden vuoksi sanottakoon, että Ruotsi ei koskaan lähtenyt vastaavalla tavalla soitaan ojittamaan. Toinen esitetty perustelu lisähakkuille on, että hakkuut alittavat metsien vuotuisen laskennallisen kasvun. Vuosittainen kasvu ei kerro suoraan siitä, kuinka suuret tosiasialliset hakkuumahdollisuudet ovat. Jos Suomen kaikki metsät pistettäisiin kerralla nurin, olisi syntyneiden nuorten metsien vuosittainen kasvu parinkymmenen vuoden päästä valtavaa, mutta yhtäkään hehtaaria ei olisi mahdollista hakata. Suomen metsissä ei ole sellaista ikärakennetta, että vuosittainen kasvun määrä olisi mahdollista hakata pois. Tällä tavalla meitä johdetaan harhaan. Metsien uhanalaistumiskehitystä ei ole saatu pysäytettyä. Metsätalouden päästöt vesistöihin ja ilmaan kasvavat. Suomen metsätalous ei ole ekologisesti kestävää. Näissä olosuhteissa hakkuiden lisäämiseen ei Suomessa ole edellytyksiä. Lue lisää prof. Timo Pukkalan blogikirjoituksesta: Suomen metsissä on vähän puuta.

JOUTSEN

28.-29.10. 2017

Näkyykö joutsenia? Joutsenbongauksessa lasketaan Suomessa syysmuutolla levähtävät laulujoutsenet ja kerätään samalla havaintoja joutsenille vaarallisista sähköjohdoista. Tapahtumalla kerätään arvokasta tietoa joutsenkannan kasvusta, pesinnän onnistumisesta sekä joutsenten levähdys- ja ruokailualueista.

Osallistu sinäkin! Joutsenbongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille. Pesimäajan ulkopuolella laulujoutsen viihtyy parvissa ja on hyvin kuuluva ja helposti havaittava laji. Tapahtuma on maksuton ja ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Joutsenbongaus ei ole kilpailu, vaan kaikki havainnot ovat ilmoittamisen arvoisia.

Näin osallistut Joutsenbongaukseen:

Käy mahdollisilla joutsenten levähdyspaikoilla tapahtumaviikonloppuna 28.-29.10.

Laske ja arvioi, paljonko joutsenia näet. Jos käyt useammalla paikalla, laske kunkin paikan joutsenet erikseen.

Voit myös ilmoittaa tietoja joutsenille vaarallisista sähköjohdoista (vaikket olisi havainnut yhtään joutsenta viikonlopun aikana).

Ilmoita havaintosi BirdLife Suomelle verkkolomakkeella www.joutsenbongaus.fi

Havainnot voi ilmoittaa myös postikortilla: BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Merkitse korttiin myös ilmoittajan nimi ja osoite.

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja !

14 Taavi-Sulander

Ruovikon niittäminen viikatteella on välttämätöntä, mutta vaatii suuren talkooporukan.

Tringan talkoot Vanhankaupunginlahden rantaniityillä Johannes Silvonen Tringa järjesti monipäiväiset talkoot Helsingin Vanhankaupunginlahden IBA-alueella elokuussa 2017. Talkoopäiviä kertyi loppukesän aikana yli viisitoista. Tringan jäsenet ovat raivanneet vapaaehtoistyönä Vanhankaupunginlahden hoitoniittyjä vuodesta 2013 alkaen, ja vuodesta 2014 asti Tringa on järjestänyt kesäisin vähintään kolmepäiväiset niittotalkoot. Mukana talkoissa on ollut vuosittain 15–20 henkeä. Niittokohteena ovat olleet Lammassaaren ja Purolahden–Hakalan rantaniityt, jotka ilman säännöllistä niittoa kasvaisivat umpeen. Alueen pitäminen avoi-

mena on tärkeää, sillä ruovikoituminen on merkittävä uhka rantaniittyjen linnustolle. Ilman talkoita saavutettu hyöty menetetään helposti jo yhdessä kesässä, minkä takia tekemisen jatkuvuus on tärkeää. Uudenmaan Ely-keskus järjestää alueella vuosittain koneellisen niiton, mutta niityille jää joka vuosi alueita, jonne ei koneella pääse. Tringan niittotalkoissa paikataan koneiden jäljiltä niittämättä jääneitä alueita. Tänä vuonna Tringan talkoot laajenivat rantaniityiltä Purolahden lintulavan edustalle, jossa avattiin umpeenkasvanutta maisemaa ja parannettiin näkymiä lintulavalta. Viime vuonna Ylen Luonto lähellä -tv-ohjelma vieraili Tringan niittotalkoissa, ja tänä kesänä Ra-

dio Suomen Helsingin toimitus haastatteli Tringan talkooaktiiveja Purolahdella. Tringan talkoomestarina Vanhankaupunginlahdella on toiminut alusta asti Taavi Sulander. Tämän kesän talkoiden kantavana voimana on Taavin lisäksi ollut Margus Ellermaa. Isot kiitokset molemmille sekä kaikille muillekin talkoissa mukana olleille vapaaehtoisille! Talkoot jatkuvat ensi kesänä ja mukaan kaivataan myös uusia tekijöitä. Tarkempi raportti tämän vuoden talkoista ilmestyy myöhemmin Tringa-lehdessä. Tringa on saanut BirdLife Suomen talkooavustusta, jonka avulla on voitu hankkia uusia työvälineitä, suojavarusteita sekä eväitä ahkerille talkoolaisille.

Talkootukea erityisesti lasten ja nuorten toimintaan – kunnostustalkoita unohtamatta Markus Seppälä BirdLife Suomen ja UPM:n perinteikäs yhteistyö lintuja, luontoa ja lintuharrastusta tukevien talkoo- ja muun toi-

minnan järjestämiseksi jatkui tänäkin vuonna vahvasti. Talkootukea myönnettiin jäsenyhdistysten lähettämien hakemusten perusteella. Tänä vuonna tuen myöntämisen painopisteenä oli erityi-

sesti lasten ja nuorten lintuharrastusta tukevan toiminnan, kuten retkien, kurssien ja kerhojen, järjestäminen. Tukea myönnettiin luonnollisesti myös lintutornien ja pönttöjen rakentamiseen

sekä lintujen elinympäristöjen kunnostus- ja ennallistamishankkeille. Yhteensä tukea myönnettiin 4 500 euroa kaikkiaan 13 BirdLifen jäsenyhdistykselle.

Nettinurkkaus Internet, mobiilisovellukset ja muut sähköiset ohjelmat ovat oivia apuvälineitä oman lintutietämyksen lisäämiseen. Tiira-lehden nettinurkkauksessa jaetaan vinkkejä mielenkiintoisista aiheista.

Luontoportti avuksi lintujen tunnistamiseen Mikko Oivukka → http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/ Lintujen tunnistaminen on yksi olennainen osa lintuharrastusta. Totta kai linnuista voi nauttia ilmankin lajintunnistusta, mutta usein harrastuksen edetessä halu tunnistukseen kasvaa. Kokeneetkin harrastajat tunnistavat lintuja nopeassa tilanteessa erilaisten piirteiden avulla, joihin huomio kannattaa kiinnittää lintua katsottaessa. Mihin vuodenaikaan tai millaisessa elinympäristössä lintu havaittiin, oliko lintu variksen kokoinen vai pienempi, minkä värinen linnun pyrstö tai nokka oli ja lauloiko lintu esimerkiksi lennossa vai puunlatvassa? Luontoportti on yksi asiantuntijoiden kehittämä sivusto, jonka kehitykseen BirdLife Suomi osallistui laatimalla perustiedot lintulajeista. Lajeja voi hakea eri-

laisten ominaisuuksien perusteella. Valitsemalla ajan ja paikan lajit näytetään vuodenajan ja erilaisten pesimäympäristöjen perusteella. Väritys on yksi tärkeä tuntomerkki, joita valitaan kohdassa väritys ja kuviointi. Huomiota kannattaa kiinnittää linnun muotoon ja kokoon, joita voi valita kohdassa muoto ja koko. Viimeiseksi voidaan antaa tietoja linnun käyttäytymisestä. Näiden ominaisuuksien perusteella sivusto hakee mahdollisia lintulajeja. Mitä vähemmän ominaisuuksia valitaan, sitä enemmän lajeja ehdotetaan. Kannattaa muistaa, että Luontoportin tunnistus on vain suuntaa antava. Kokeneemmankin harrastajan täytyy joskus tunnustaa, että lintua ei varmuudella pystynyt tunnistamaan. Luontoportin lajintunnistuksesta löytyy myös puhelimeen ladattava sovellus nimeltä Naturegate, joka on toistaiseksi ladattavissa vain Applen laitteisiin.

Lajintunnistuksen lisäksi Luontoportin sivustolla kannattaa perehtyä myös linnuista löytyviin lisätietoihin muun muassa eri lajien pesinnästä, esiintymisestä, äänestä ja käyttäytymisestä.

Tiira-lehti

3 | 2017

Jan Södersved

Kottaraisen pesintävuosi oli ilahduttavan hyvä

Kottarainen ja varpunen

PÖNTTÖ

Pönttöbongauksen ilonaiheita

Tero Toivanen Pönttöbongaus-viikonloppuna 10.–11.6. 2017 havainnoitiin pönttölintuja yli 3 200 paikalla. Yhteensä ilmoitettiin lähes 29 000 pöntön tiedot. Havaintopaikkojen määrä laski hieman edellisvuodesta, mihin kylmällä keväällä ja pesintöjen viivästymisellä lienee ollut osuutensa.

Idässä ja pohjoisessa vähän pesintöjä

Pöntöissä todettiin lähes 15 000 pesintää, eli hieman yli puolet pöntöistä (51 %) oli asuttuja. Etelä- ja Länsi-Suomessa asuttujen pönttöjen osuus pysyi

edellisvuoden tasolla, mutta kylmyyden eniten koettelemissa Itä- ja Pohjois-Suomessa pöntöt olivat tavallista tyhjempiä. Pöntöissä havaittiin pesivänä yhteensä 32 eri lintulajia. Yleisimmät pöntöissä pesivät lintumme ovat kirjosieppo, talitiainen ja sinitiainen. Kirjosieppojen määrä pysyi vuoden 2016 tasolla, mutta oli selvästi vähäisempi kuin Pönttöbongauksen ensimmäisinä vuosina. Viime kesät eivät ole olleet pikkulintujen pesinnöille suotuisia, ja kirjosieppokanta lienee siksi hieman laskenut. Tiaisia – varsinkin talitiaisia – oli pöntöissä nyt edellisvuosia niukemmin. Mahdollisesti moni tiaisen pesintä oli keskeytynyt tänä vuonna jo alkuvaiheessa.

Yleisyys (%-osuus paikoista)

Runsaus (%-osuus pöntöistä)

Laji

2013 2014 2015 2016 2017 2013 2014 2015 2016 2017

kirjosieppo

78,9 83,0 79,9 76,7 76,6 18,4 21,6 18,9 16,9 17,4

talitiainen

sinitiainen

60,6 68,4 64,9 69,4 63,5 11,1 14,0 12,7 13,2 11,8

59,6 66,2 63,2 63,3 62,6 10,5 11,9 10,9 10,6 10,3

pikkuvarpunen 12,8 15,0 14,6 11,4 14,3

telkkä

kottarainen

harmaasieppo

leppälintu

11,5 12,3 11,3 10,7 10,5 5,9

3,6

6,3

6,0

7,3

5,7

6,2

4,4

5,4

5,6

6,6

7,1

6,2

5,3

4,3

2,7

1,8

1,5

0,5

0,8

3,3

2,2

1,6

1,1

0,8

Tavallisimpien pönttöpesijöiden yleisyyden ja runsauden muutos Pönttöbongauksessa vuosina 2013–2017.

3,2

2,0

1,7

0,6

0,7

2,4

1,7

1,4

0,9

2,9

1,7

0,7

0,5

Sinitiainen

Epäonnistuneita pesintöjä (%)

Viidettä kertaa järjestetyssä Pönttöbongauksessa seurattiin lähes 29 000 linnunpöntön elämää. Hieman yli puolet pöntöistä oli asuttuja. Kottaraisen, pikkuvarpusen ja varpusen pesintöjä ilmoitettiin viime vuotta paremmin, sen sijaan tiaisia ja leppälintuja tavallista niukemmin. Tavallista useamman pesinnän kerrottiin epäonnistuneen.

Talitiainen

4 2 0

2013

2014

2015

Sini- ja talitiaisten epäonnistuneiden pesintöjen määrä Pönttöbongauksessa vuosina 2013–2017.

Kottarainen ja varpunen runsastuivat Kottaraisia oli pöntöissä hyvin: pesintöjä ilmoitettiin lähes yhtä paljon kuin edellisenä huippuvuonna 2015. Pikkuvarpusen tavoin varpunen petrasi selvästi edellisvuodesta, mikä on ilahduttavaa lajin pitkän taantuman jälkeen. Leppälinnut olivat monen mielestä vähissä keväällä 2017, ja myös Pönttöbongauksessa niitä ilmoitettiin ennätyksellisen vähän. Leppälintuja tavataan Pönttöbongauksessa eniten Pohjois-Suomessa, ja voi olla, että kaikki pohjoisen leppälinnut eivät olleet vielä aloittaneet pesintäänsä. Harvalukuisemmista pönttöpesijöistä käenpiikoja havaittiin erittäin vähän jo toisena vuonna peräkkäin ja tervapääskyjä ilmoitettiin erittäin niukasti. Pesintöjen myöhästyminen voi selittää myös tervapääskyn vähyyden.

2016

2017

Moni pesintä epäonnistui Myöhäisen kevään johdosta pesintöjen aikataulu oli nyt selvästi edellisvuotta myöhäisempi. Kirjosiepon pesinnöistä vain neljäsosan ilmoitettiin ehtineen poikasvaiheeseen, kun vuonna 2016 poikasia havaittiin yli puolessa pöntöistä. Viime vuonna kolmannes talitiaispoikueista oli jo ehtinyt lähteä pesästä, nyt näin oli tehnyt vain joka kymmenes. Kylmä toukokuu oli kohtalokas monelle varhain pesivälle lajille. Etenkin tiaispoikueiden raportoitiin toukokuussa monin paikoin kuolleen pönttöön, ja Pönttöbongauksen tulokset vahvistivat epäonnistuneiden pesintöjen määrän olleen tavallista suurempi. Tali- ja sinitiaisen pesinnöistä yli viiden prosentin ilmoitettiin epäonnistuneen, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2016.

16 Esa Juntunen

Ruvastornin taisto 2017. Joukkue vasemmalta: Janne Leppänen, Arto Sutinen ja Juha Ovaskainen.

Ruvastornin ensimmäinen Janne Leppänen Syksyllä 2016 valmistui Polvijärvellä Pohjois-Karjalassa PKLTY:n ja Ruvaslahden kyläyhdistyksen yhteistyönä uusi lintutorni Höytiäisen Ruvaslahden rantaan. Jo rakennusvaiheessa tehtiin päätös osallistua seuraavaan Tornien taistoon. Joukkueeksi muodostui jutun kirjoittaja, Arto Sutinen ja Juha Ovaskainen. Juhan kanssa oli Taistoa harjoiteltu jo pari kertaa samassa joukkueessa, mutta Artolle kokemus oli uusi. Taistopäivä valkeni aurinkoisena ja kylmänä, hädin tuskin plussan puolella. Puuskainen tuuli kävi päälle suoraan pohjoisesta. Vaatetta sai olla päällä kuin talviverkoille lähtijöillä. Vähän ennen h-hetkeä noustiin torniin. Viriteltiin putket ja hörpättiin vähän lämmikettä. Kellon lyötyä viisi aloitettiin listaaminen. Sorsa- ja kahlaajalinnuista saatiin nopeasti hyvä otos. Myöhäisen kevään vuoksi vain noin 30 hehtaarin alue lahden perukassa oli sulana, joten vesiäiset olivat pakkautuneet pieneen alaan

Tornien taisto

hyvin esille. Alueella viihtynyt nuori merikotka oli myös hyödyllinen. Ilmestyessään ilmatilaan se sai aikaan pientä liikehdintää ja näin saatiin esille muun muassa vastarannan pellon metsähanhiparvessa olleet tundrahanhet. Tuuli oli todellakin kylmä ja haittasi kuulohavaintojen tekemistä. Lähialueen pelloilla reviiriä pitävän mustapyrstökuirin soidintaminen kuultiin juuri ja juuri. Lähimpään metsään on tornista puolisen kilometriä, näissä oloissa matkana liian pitkä metsälintujen kuulemiseen. Punarintaa ja rautiaista koetettiin kiikaroida läheisen maatalon rakennusten ja pihapensaiden liepeiltä, tuloksetta. Tornin läheisiä pönttöjä asuttavat kottaraiset koettivat tarjota meille lisälajeja. Punavarpuseen emme kuitenkaan suostuneet uskomaan. Säpinää syntyi, kun maatalon suunnalta alkoi kuulua erikoinen laulu. Hetken löi tyhjää. Sitten välähti! Baltian reissuilta tuttu säe, mustaleppälintu! Sen verran kova havis kyseessä, että Juhan kanssa kävimme hakemassa nopean näköhavainnon halkopinossa laulavasta linnusta,

Arton jäädessä tornin vartijaksi. Rari tietenkin piristi, vaikka myöhemmin paremmin nähtynä lintu osoittautuikin osin väärän väriseksi ja tuomittiin leppä- ja mustaleppälinnun risteymäksi. Yleisöäkin alkoi tornille saapua päivän edetessä. Muutama tunnustautui 100 lajia -teemalla retkeileväksi. Puolen päivän lähestyessä vierailjoiden tulo kiihtyi. Kyläyhdistyksen toimelias talkooporukka pystytti tornin lähelle teltan, nokipannukahvit ja makkaranpaistoa. Suunnitelman mukaisesti Tornien taistosta tuli samalla kylän yhteinen keväinen ulkoilutapahtuma, johon osallistui lähes 30 henkeä. Lopulliseksi lajimääräksi tuli varsin hyvä 72, ottaen huomioon, ettei hyönteissyöjiä juuri ollut vielä saapunut. Merikotka toi meille vielä sen viimeisen lajin ajassa 12.15. Kotkan poistuessa metsän päälle sai se kimppuunsa korppiparin. Ruvastornin ensimmäinen taisto sujui niin hyvin, että joukkueen päätös on jo tehty – ensi vuonna uudelleen!

Tornien taisto 2017 – jo 24. kerran! Jan Södersved

Tarkka ja huolellinen kirjuri on tärkeä osa taistojoukkuetta.

Markus Seppälä ja Jan Södersved BirdLife Suomen Tornien taisto -tapahtuma järjestettiin 6.5. jo 24. kerran. Tapahtumaan osallistuttiin yli 320 lintutornin voimin, ja joukkueiden suoritusta vieraili siivittämässä yli 2 500 hengen yleisö. Tornikisaa käytiin samana päivänä myös Ruotsissa ja Tanskassa. Tapahtuman aikana kello 5–13 torneista havaittiin kaikkiaan noin 200 lajia, mikä jäi hieman viime vuoden yhteistuloksesta. Erityisesti hyönteissyöjälintuja oli keväällä ehtinyt saapua tavan-

omaista vähemmän, mikä näkyi tornien tuloksissa. Tervapääsky havaittiin kuitenkin yli kymmenessä tornissa. Menestyksekkäimmät tornit löytyivät tänä vuonna Porin Leveäkarista ja Virolahden Kellovuorelta, joista kumpikin havaitsivat 107 lajia. Viisi muutakin joukkuetta ylitti sadan lajin riman Helsingissä, Kristiinankaupungissa, Pyhäjoella ja Virolahdella sijaitsevista torneista. BirdLife Suomi ohjaa perinteikkään tapahtuman osallistumismaksut aina suojelutoimintaan. Tänä vuonna varoja kerättiin äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan suojeluun.

Tiira-lehti

3 | 2017

Maarit Laakkonen

tulokset Markus Seppälä Lasten lintuviikko on BirdLife Suomen ja Luonto-Liiton perinteinen keväinen lintutapahtuma lapsille ja aikuisille. Tapahtuma houkuttelee vanhemmat ja päiväkotien ja koulujen opettajat lähtemään lasten kanssa linturetkelle kevään aktiivisimpaan lintuaikaan. Lintuviikkoon osallistuttiin tänäkin vuonna 15.– 21.5. hienosti ympäri Suomea: yhteensä 246 ryhmää, 2 786 lasta ja 513 aikuista! Lasten lintuviikon suosiota selittää osallistumisen matala kynnys sekä lapsille että ryhmää vetävälle aikuiselle. Retki voidaan tehdä aivan päiväkodin tai koulun pihapiirissä, eikä pesinnän merkkejä etsiessä ole välttämätöntä edes tunnistaa lintua lajilleen. Tänä

vuonna yleisimmin havaitut lintujen pesinnän merkit olivat pesänrakennustarvikkeiden kantaminen, linnun tiuha vierailu pesäpaikalla sekä liian lähelle tulevien ihmisten tai petoeläinten varoittelu tai hyökkäily kohti. Lasten lintuviikko oli tänä vuonna myös tapa osallistua koululuokkien ja päiväkotien Luonnon päivät -tapahtumaan, joka on osa Suomi 100 -juhlavuotta. Osallistuneiden ryhmien kesken arvottiin hienoja palkintoja, ja pääpalkinnon voittajaryhmälle lähetettiin laadukas kiikaripaketti herättämään retki-innostusta pienissä lintuharrastajissa. Kiitämme kaikkia osallistujia ja toivotamme teidät ilolla mukaan taas ensi keväänä 14.–20.5.2018!

Pieni punapukuinen retkeilijä pesintää tarkkailemassa.

Nimistön uumenista

Lintuviikon retkiterveiset

Maarit Laakkonen ja Marjo Rajala Lasten lintuviikon retkemme suuntautui yhdeksän innokkaan Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen lintukerholaisen kanssa jo viidettä kertaa Kirjurinluotoon ja Polsanluodon luontopolulle, joka kulkee läpi luonnonmukaisen vehreän keitaan keskellä Poria Kokemäenjoen rannalla. Kevät oli antanut odottaa itseään, ja lintujen kevätmuutto ja pesintä oli ajankohtaan nähden myöhässä. Parin tunnin retkellämme saimme kuitenkin mukavan lajilistan, kaikkineen havaitsimme 19 lintulajia. Satakieli oli tullut muutoltaan laulellen verkkaisesti rantapensaikossa, ja näimme kevään ensimmäisiä tervapääskyjä. Kaukoputkella saimme tarkkailla nurmikolla ruokailevia rastaita ja naakkoja, ja joen rannassa saimme pitkään seurata ruokailevaa rantasipiä. Havaitsimme useamman hautovan rastaan, ja yhdessä pöntössä oli sinitiaisella pesintä käynnissä. Havainnot pesinnöistä jäivät kuitenkin edellisiä vuosia paljon niukemmiksi. Olimme aiemmin lintukerholaisten kanssa olleet mukana Miljoona linnunpönttöä -talkoissa ja toimme mukanamme yhden siellä nikkaroidun pöntön,

Jyrki Mäkelä

Kirjurinluodon luontopolulta Maarit Laakkonen

Sääksi vai kalasääski? Jukka Hintikka

Yksi Miljoona linnunpönttöä -talkoiden pöntöistä odottaa ensimmäistä asukastaan.

jonka ripustimme puuhun odottamaan asukkaita. Ehkä jo ensi keväänä saamme havainnon sen asukkaista! Retkipäivämme osui Luonnonpäivälle, joten kiinnitimme huomiota myös muihin keväisiin luonnontapahtumiin. Retken lopuksi söimme eväät Kirjurinluodon Vihertietokeskuksen puutarhassa ja lintukerholaiset saivat Metsäliitolta Metsiemme linnut -julisteet.

Sääksi eli kalasääski on sini- eli heinäsorsan ohella ainoa lintulaji, josta käytetään säännöllisesti kahta eri nimeä. Oikeastaan kyse on saman nimen kahdesta eri muodosta: sääksi on vanha suomalais-ugrilainen sana, jolle tunnetaan vastineita myös etäisemmistä sukukielistä, kuten hantista ja mansista. Sillä on toisinaan viitattu myös muihin suuriin kalaa syöviin lintulajeihin, ja lisäksi lajista on käytetty myös nimiä kalakotka ja kalahaukka. Kahden eri nimen paremmuudesta käydään toisinaan kovaa kilpaa. Toiset ovat tottuneet nimeen kalasääski, kun taas toiset vannovat sääksen nimiin. Osin kyse on murre-erosta: Sääks-alkuisia paikannimiä on etenkin Hämeessä, Satakunnassa ja Savossa, kun taas sääskeläinen ja kalasääski ovat olleet käytössä Pohjois-Suomessa. Kirjakielessä sääksi mainitaan ensi kerran jo 1600-luvulla, mutta molempia nimiä on käytetty kirjakielessäkin rinnakkain jo 1700-luvulta alkaen. Virallisissa yhteyksissä suositellaan sääksi-nimen käyttöä. Molemmat nimet ovat kuitenkin niin tunnettuja ja laajalle levinneitä, että kalasääskeä on turha ruveta käyttökielestä pois ruotimaan.

IBA-alueet muuttuvassa maailmassa

IBA-alueiksi (Important Bird and Biodiversity Areas) nimetään alueita, joilla on kansainvälistä merkitystä lintulajin tai -lajien pesimä-, talvehtimis- tai levähdysalueena.

Mihin kurjet nykyisin kokoontuvat? Tero Toivanen Suomessa pesii nykyisin noin 40 000 kurkiparia. Tämä merkitsee noin neljännestä Euroopan kannasta ja noin 15 prosenttia kurjen maailmankannasta. Suomen kautta kulkee lisäksi Pohjois-Ruotsin ja todennäköisesti myös Luoteis-Venäjän kurkien muuttomatka. IBA-alueiksi voidaan nimetä kohteita, joilla on kansainvälistä merkitystä lintulajin pesimä-, talvehtimis- tai muutonaikaisena levähdysalueena. Sellaiset Suomessa sijaitsevat alueet, joille tu-

3 5 4

Kurjen IBA-alueet ja viime syksyjen suurimpien kurkikerääntymien sijainti. Pallon koko kertoo suurimman havaitun yksilömäärän (1000-2500, 2500-5000 tai yli 5000 yks.). IBA-alueet: 1= Oulun seudun kerääntymäalue, 2= Söderfjärden, 3=Porin lintuvedet ja rannikko, 4= Torronsuo-Talpianjärvi, 5 =Siikalahti-Sammallampi, 6 = Viklinrimpi.

Kuusi syksyistä IBA-aluetta

IBA-alueet on valittu aikana, jolloin Suomen kurkikanta arvioitiin 3 000–5 000 pariksi eli vain kymmenesosaksi nykyisestä. Kurkien syyslevähdysalue täytti tuolloin kansainväliset kriteerit, jos sillä tavattiin syksyisin vähintään 600 kurkea – prosentti Luoteis-Euroopan kannasta. Kaikkialla Euroopassa kurkikanta ei ole kasvanut samaa tahtia kuin Suomessa, ja nykyisellään kansainvälisesti arvokkaan alueen raja voisi kulkea noin 2 000 yksilössä. Kurjen IBA-alueista Oulun seudun kerääntymisalue – ja sillä etenkin Tyrnävän ja Muhoksen peltoalueet – sekä Vaasan Söderfjärden ovat perinteisesti olleet Suomen vankimpia kurkikohteita. Alueiden rajauksiin sisältyvät myös kurkien tärkeimmät ruokailualueet. Sen sijaan eteläisen Suomen kurkikohteet Porin lintuvedet ja rannikko sekä Tammelan Torronsuo–Talpianjärvi kuten myös itäsuomalaiset Polvijärven Viklinrimpi ja Parikkalan Siikalahti–Sammallampi ovat ennemmin kurkien yöpymispaikkoja, eivätkä kurkien ruokailupellot aina sisälly IBA-alueeseen.

Pohjanmaan kerääntymät kasvavat

Suomen pesimäkannan rajusta kasvusta huolimatta tuhansien kurkien keskittymiä nähdään nykyisin yllättävän harvassa paikassa. Pikemminkin kurjet ovat keskittyneet entistä lukuisampina muutamalle perinteiselle paikalle, ja syksyiset kurjet painottuvat myös entis-

Skaftung Nature järjestää linYllätä ystäväsi

tukursseja BirdLife Suomen kanssa – lintumatka lahjaksi erityisesti länsirannikon Kristiinankaupungissa. Alue on tunnettu monipuolisesta linnustosta ja vilkkaasta muutosta. Merelliset maisemat luovat hienot puitteet lintujen seuraamiseen. Lintukurssit tarjoavat unohtumattomia elämyksiä. Pidempiä lintumatkoja Skaftung Nature toteuttaa esimerkiksi Pohjois-Norjan vuonoille, Tanskan talvisille rannoille ja Kroatian maisemiin. Skaftung Nature järjestää pidempien kurssien lisäksi lyhyempiä retkiä ja lintukävelyitä etenkin länsirannikolla ja pääkaupunkiseudulla. Kysy tarjous toiveidesi linturetkestä.

Jan Södersved

hannet kurjet kokoontuvat valmistautumaan syysmuuttoon, ovat kiistatta kansainvälisesti tärkeitä.

Suuret kurkikokoontumiset ovat harvinaistuneet.

tä vahvemmin Länsi-Suomeen. Ylivoimaisesti eniten kurkia kokoontuu nykyisin Oulun seudulle, missä Muhoksella yllettiin viime syksynä jo 13 000 yöpymislennolta laskettuun kurkeen. Tuhansien kurkien kerääntymiä ilmoitetaan säännöllisesti myös Limingan ja Tyrnävän pelloilta. Määrät ovat kasvussa myös ruotsalaisten kurkien suosimalla Söderfjärdenillä, missä viime syksynä ruokaili yli 8 500 kurkea. Todella suuri osa syksyisistä kurjistamme viihtyy siis kahdella IBA-alueella! Etelä-Suomen kurkikohteina pitävät pintansa edelleen Torronsuon (enimmillään 2 700 yksilöä) ja Kokemäen– Huittisten Puurijärven (3 800) ympäristö. Myös Puurijärvi on IBA-alue, mutta kurki ei siellä ole kriteerilaji, eikä rajaus sisällä kurkien ruokailupeltoja. Mainittujen alueiden ohella yli tuhannen kurjen päästään syksyisin säännöllisesti vain Närpiön Västermossenin alueella.

Itä-Suomen merkitys vähentynyt Läntisen Suomen kurkimassojen paisuessa eivät Itä-Suomen määrät ole kasvaneet. Suurimmat itäsuomalaiset kerääntymät ovat viime vuosinakin käsittäneet vain 700–800 lintua. Mahdollisesti alueen kautta muuttava Venäjän kanta ei ole kasvanut tai itäisten kurkien muuttoreitti on muuttunut. Yksikään alue Itä-Suomessa ei täyttäisi kurjen nykykantaan perustuvaa IBA-kriteeriä. Kaiken kaikkiaan viime vuosituhannen lopulla nimetyt IBA-alueet kattavat Suomen tärkeimmät kurkikohteet erittäin hyvin, joskin lajille tärkeimmät pellot on otettu mukaan puutteellisesti. Mikäli IBA-alueiden luettelo päivitettäisiin nyt, uusia kurkikohteita ei olisi nykyisen IBA-verkoston ulkopuolelta juuri tarpeen nimetä, mutta moni vanha kohde voisi menettää statuksensa.

Lintukurssit ja -matkat

Skaftung Nature

– meillä linnut ovat aina elämyksiä. Kotimaan lintukurssien ja -matkojen lisäksi lintujen jäljille lähdetään Euroopan maisemiin. Jokainen matka on ainutkertainen. Matkoillamme pääset syvälle luontoon ja koet lintumaailman aidoimmillaan hyvässä seurassa.

Lintuvuosi huipentuu seuraamalla syysmuuton loppujuhlaa Kristiinankaupungin maisemissa. Eteläisessä Espanjassa monet muuttolinnuista ovat asettuneet jo talvisijoilleen.

Syysmuutto- ja vaelluslinnut, 5.-8.10. Krs Vaelluslinnut, itäiset harhailijat, kahlaajat, petolinnut sekä vesilinnut ja hanhet elävöittävät syksyn maisemaa. Yön hiljaisuuden rikkovat pöllöjen äänet...

Etelä-Espanjan syksy, 16.-23.10. Lintuviikko eteläisen Espanjan monipuolisilla lintupaikoilla vuoristoissa, suistoissa, suola-altailla ja rannoilla. Lennot Malagaan ja takaisin.

Alkukevät 2018 Uusi lintuvuosi avaa puhtaan

sivun haviksessa. Kevät käynnistyy matkoilla läntisen Euroopan mielenkiintoisille lintupaikoille. Talvehtivat ja kevääseen heräävät linnut tarjoavat paljon nähtävää.

Etelä-Espanja, 8.-15.1. Portugali, 10.-17.2. Itä-Englanti (Norfolk), maaliskuun alku Espanja (Ebro delta–Navarra), huhtikuun alku Jos kiinnostut, ota yhteyttä mahdollisimman aikaisin.

Skaftung Nature

www.lintukurssit.info Kari Korhonen, 045 110 6325 skaftungnature@gmail.com

Tiira-lehti

3 | 2017 Tero Toivanen

Pikkutyllin pesimäympäristöä Laukaan Siikajärvellä.

Jyrki Mäkelä

Pikkutyllejä pesii lähes koko maassa, erityisesti Eteläja Länsi-Suomessa.

Pikkutyllejä

VUODEN

LINTU

etsittiin ja löydettiin koko maasta Tero Toivanen Pikkutyllit ovat jo jättäneet Suomen ja matkalla kohti Intian talvehtimisalueitaan. Aikuisten lintujen muutto käynnistyi jo heinäkuussa, nuoret poistuivat meiltä pääosin elokuun aikana. Syyskuussa pikkutylli on meillä varsin harvinainen.

Havaintoja lähes tuhannelta paikalta

Pesimäaikaisia havaintoja pikkutyllistä ilmoitettiin Tiiraan noin 50 prosenttia viime vuotta enemmän. Tehostettu kartoitus näkyi siis havaintojen selvänä lisääntymisenä. Aikavälillä 10.5.–31.7. pikkutyllihavaintoja tehtiin noin 850 paikalla. ”Paikka” tarkoittaa tässä Tiiran havaintojen alustavassa tarkastelussa neliökilometrin kokoista ruutua, joten todellinen löydetty parimäärä on suurempi. Joillekin ruuduille mahtuu varmasti useita pesimäpaikkoja, ja monella paikalla pesii enemmän kuin yksi pari. Tiiraan ilmoitettiin myös lähes 300 negatiivista havaintoa – pikkutylliä ei löydetty sopivalta paikalta etsinnästä huolimatta. Nämä ”nollahavainnot” ovat hyvin tärkeitä pikkutyllikannan suu-

ruutta arvioitaessa. Hyvin kartoitetulta Turun seudulta löytyi yli 250 tarkistetulta kohteelta 95 reviiriä, ja havaintojen perusteella alueen kannaksi voitiin arvioida 120–200 paria.

Vahvoja alueita ympäri Suomen

Kesän 2017 havaintojen perusteella pikkutyllejä pesii edelleen lähes koko Suomessa. Suurimmat tihentymät havaittiin Etelä- ja Länsi-Suomen asutuskeskusten ympäristössä: huomattavan paljon pikkutyllihavaintoja ilmoitettiin niin pääkaupunkiseudulta kuin Turun ja Tampereen ympäristöstä. Lintuharrastajat toki keskittyvät näille alueille, mutta myös pikkutyllille sopivia ympäristöjä, kuten joutomaita, maankaatopaikkoja ja teollisuusalueiden avoimia kenttiä on erityisen paljon asutuksen lähellä. Erityisen selvästi pikkutyllit eivät painotu etelään, vaan vahvoja alueita näyttää olevan myös Oulun seudulla, Kemi–Tornion seudulla ja myös Lapissa Rovaniemen ympäristössä. Pohjoisin reviiri löytyi Karigasniemeltä asti. Suurin määrä pesiviä pikkutyllejä löydettiin Keski-Suomesta Laukaan Siikajärveltä, missä kuusi paria tuotti aina-

kin 12 poikasta. Paikan suosiota selittävät pari vuotta sitten vedenpinnan alenemisen seurauksena paljastuneet laajat, toistaiseksi niukkakasvuiset hiekkarannat. Suuria pesimäaikaisia kerääntymiä (enimmillään 21 yksilöä) havaittiin myös Espoon Laajalahdella, mutta paikka lienee ennemmin lähiseudun pikkutyllien ruokailualue kuin pesimäpaikka. Muuton aikaan pikkutyllejä ei tavata kovin suurina parvina toisin kuin monia muita kahlaajia. Nyt suurimmat ilmoitetut kerääntymät olivat Raisionlahden 30 ja Helsingin Vanhankaupunginlahden Purolahden 22 yksilöä.

kaivoksilla, kaatopaikoilla, teollisuusalueilla ja muissa tekoympäristöissä – toki usein veden läheisyydessä. Kuusamossa sentään pieni pikkutyllikanta sinnittelee edelleen Oulankajoen laajoilla hiekkasärkillä. Myös saaristossa pikkutylli näyttäisi olevan nykyään harvinaisuus – esimerkiksi Saaristomereltä varmistui vain yksi reviiri.

Luontaiset pesimäpaikat vähissä

Pikkutyllit näyttävät asustavan lähes yksinomaan ihmisen tekemissä tai muokkaamissa ympäristöissä. Jopa Lapissa, missä lajille sopivia suurten jokien varsia luulisi riittävän, pesinnät havaittiin

Tiiraan ilmoitetut pesimäaikaiset (10.5–31.7.) pikkutyllihavainnot. Pallon koko kertoo suurimman havaitun yksilömäärän neliökilometrin kokoisella ruudulla (1-2, 3-5, 6-10 tai yli 10 yksilöä). Osa havainnoista voi koskea muuttavia lintuja.

Viirupöllön poikasten tappamisesta sakot – emon tappamisesta ei Teemu Lehtiniemi Tyrnävällä toukokuussa 2016 viirupöllöemon ja poikaset tappanut metsästäjä tuomittiin käräjäoikeudessa elokuussa. Hän menetti rikoksessa käyttämänsä haulikon valtiolle ja sai 35 päiväsakon rangaistuksen (595 euroa). Lisäksi tekijä joutuu korvaamaan valtiolle tapettujen poikasten arvona 757 euroa.

Oikeus ei tuominnut tekijää emon ampumisesta. Emo oli puolustanut poikasiaan ja hyökännyt liian lähelle pesää tulleen metsästäjän kimppuun aiheuttaen haavoja. Tuomion mukaan ihmisen terveyden suojelu oli tilanteessa tärkeämpää kuin eläimen hengen suojelu. Syyttäjä vaati tuomiota myös emon ampumisesta. Poikasten ampumista oikeus ei hyväksynyt, vaikka metsästäjä oli kerto-

muksensa mukaan emon ampumisen jälkeen muistanut lähistöllä olevan pöntön, jonka poikaset hän oli ampunut pönttöön, jotta ne eivät jäisi kärsimään. Tapausta on epäilty tahalliseksi petovainoksi, joka muuttui itsepuolustukseksi, kun tapahtunut tuli ilmi. Tekijän kertomuksen mukaan hänellä oli toukokuun lopun metsäretkellään haulikko mukana varmuuden vuoksi, koska oli

metsäkauriin metsästysaika. Oikeuden päätös jättää tuomitsematta emon tappamisesta on kohdannut arvostelua. Oikea ja yksinkertainen toimintatapa, pöllöemon tai minkä tahansa muun linnun puolustaessa poikasiaan tai häiriintyessä ihmisen läsnäolosta, on paikalta poistuminen. Syyttäjä on ilmoittanut tyytymättömyyttä koko tuomioon, ja asia jatkunee hovioikeudessa.

Lähes joka toisen Euroopan lintulajin

tilanne huolestuttava Jyrki Mäkelä

Teemu Lehtiniemi BirdLife on päivittänyt Euroopan lintulajien suojelutarvearvioinnin. Arvioiduista 541 lajista 41 % arvioitiin tilaltaan huolestuttaviksi. Korkeimpaan suojelutarveluokkaan kuuluu 13 % Euroopan lintulajeista. Suuri lajimäärä johtuu erityisesti runsaslukuisten lajien vähenemisestä. Varsinkin useiden meri- ja kosteikkolajien kannat ovat laskeneet, mutta lajilistalta löytyy myös useita pelto- ja metsälintuja, kuten Suomessakin uhanalaiseksi todettu hömötiainen. Joidenkin lajien kannankehitys on ollut Suomessa muusta Euroopasta poikkeava. Vaikka tuulihaukkakanta voi hyvin Suomessa, on se vähentynyt monissa Euroopan maissa. Myös pikkuvarpunen on laajalti Euroopassa vähentynyt, mikä ihmetyttänee suomalaista pihabongaajaa. Tutummalta kuulostavat sen

Tuulihaukoilla menee Suomessa muuta Eurooppaa paremmin.

sijaan esimerkiksi nokikanan, pääskyjen ja peltosirkun väheneminen. Selvitys kattoi sekä Euroopassa pesivät että talvehtivat lajit. Vastaava selvitys on toteutettu vuosina 1994 ja 2004. Tilaltaan huolestuttavien lajien osuus on pysynyt varsin samalla tasolla, mutta korkeimpaan suojelutarveluokkaan kuuluvien lajien osuus on kasvanut vuoden 1994 viidestä nykyiseen 13:en. Lintulajien tilanteen parantaminen vaatii niiden huomioon ottamista laajalti Euroopassa – myös Suomessa. Suomen tulee huolehtia lintujen hyvinvoinnista EU:n päätöksenteossa, eikä EU:n rahoja tule ohjata toimenpiteisiin, joilla lajien ahdinko syvenee. Suojelutarpeen arviointi perustuu lajin populaatiokokoon, populaation kehitykseen sekä levinneisyyteen. Euroopan suojeluprioriteettilajeista käytetään SPEC-lyhennettä (SPEC = Species of European Conservation Concern).

Suomessa esiintyvät Euroopan suojelutarvelajit SPEC 1 = Euroopassa esiintyvä maailmanlaajuisesti uhanalainen tai silmälläpidettävä laji. Kiljuhanhi, punasotka, haahka, allihaahka, alli, pilkkasiipi, jääkuikka, mustakurkku-uikku, arosuohaukka, kilju-

kotka, punajalkahaukka, meriharakka, töyhtöhyyppä, isosirri, kuovisirri, heinäkurppa, mustapyrstökuiri, punakuiri, kuovi, ruokki, turturikyyhky, niittykirvinen, punakylkirastas ja pohjansirkku.

Maatsalulahdella,

Haeskan kylässä on avattu entinen ritarikartano

SPEC 2 = Laji, jonka maailman populaatio on keskittynyt Eurooppaan, ja joka on Euroopassa hävinnyt, uhanalainen, silmälläpidettävä, harvinainen, tällä hetkellä vähenevä tai jonka kanta on aiemmin romahtanut.

lintuhotelliksi!

Upea sijainti meren äärellä vain 10 min kävelymatkan päässä lintutornilta. Lähde nyt katsomaan syysmuuttoa tutustumishintaan yhden hengen huone vain 35 euroa ja 2 :n hengen huone 55 euroa. Muut palvelut sopimuksen mukaan. Uusi saunaostomme avattu toukokuussa. Katso lisätietoja kotisivuiltamme www.prp-puhkus.eu ja varaa matkasi heti!

Peltopyy, ruisrääkkä, jänkäsirriäinen, suokukko, punajalkaviklo, harmaalokki, riskilä, kangaskiuru, räystäspääsky, pensastasku, hippiäinen, harmaasieppo, pikkulepinkäinen, keltahemppo, hemppo, keltasirkku ja peltosirkku.

SPEC 3 = Laji, jonka maailman populaatio ei ole keskittynyt Eurooppaan, mutta joka on Euroopassa hävinnyt, uhanalainen, silmälläpidettävä, harvinainen, tällä hetkellä vähenevä tai jonka kanta on aiemmin romahtanut. Pikkujoutsen, jouhisorsa, heinätavi, tukkasotka, lapasotka, uivelo, tukkakoskelo, riekko, kiiruna, teeri, viiriäinen, kaakkuri, kuikka, kaulushaikara, haarahaukka, sinisuohaukka, tuulihaukka, tunturihaukka, nokikana, suosirri, taivaanvuohi, mustaviklo, liro, rantasipi, pikkulokki, pikkukajava, pikkutiira, mustatiira, etelänkiisla, huuhkaja, tunturipöllö, lapinpöllö, suopöllö, kehrääjä, tervapääsky, kuningaskalastaja, käenpiika, kiuru, törmäpääsky, haarapääsky, metsäkirvinen, keltavästäräkki, kivitasku, pajulintu, hömötiainen, lapintiainen, isolepinkäinen, kottarainen, varpunen, pikkuvarpunen, järripeippo ja punavarpunen.

Tiira-lehti

3 | 2017

Seppo Vuolanto:

BirdLifen

suojelutoiminta korostuu

Suomen ympäristöhallinnon heikentyessä Airi Jaro

den sopeutumisesta elinympäristöönsä tulee koko ajan uutta ja mielenkiintoista tietoa. Kaiken tämän lisäksi lajien määrittämisessä on aina sopivasti haastetta. BirdLife toimii maailmanlaajuisesti. Mikä merkitys sillä on linnustonsuojelussa? Lintujen suojeleminen maailmanlaajuisesti on erittäin tärkeää niin kauan, kun on olemassa muuttolintuja, jotka eivät ole mitenkään riippuvaisia valtioiden rajoista taikka poliittisista järjestelmistä. Toivon BirdLifelle ja sen jäsenjärjestöille lisää vaikutusvaltaa uusien jäsenten, uuden tiedon ja lisääntyvien mahdollisuuksien muodossa.

3. Peippo (runsain), pajulintu, punarinta, vihervarpunen ja metsäkirvinen. 2. Vähimmillään 30 paria, nykyään 280–310 paria. 1. Pähkinähakki.

Vastaukset:

4. Tavi (34–38 cm).

10 kiperää linnuista (s. 25)

Ryhdy kuukausilahjoittajaksi! www.birdlife.fi/liitytaitue/

5. Viiksitimali.

Mikä linnuissa ja lintuharrastuksessa on jaksanut kiinnostaa vuosikymmenten ajan? Lintuharrastus on mahdollista kaikkialla, sillä lintuja on joka paikassa. Yllätyksiä tulee jatkuvasti eteen sekä kotimaassa että ulkomailla. Et koskaan voi tietää, mitä seuraavaksi havaitset. Lisäksi linnuista ja nii-

6. Muuttavien lintujen havainnointia eli muutontarkkailua.

Seppo Vuolanto on Suomen tunnetuimpia lintuasiantuntijoita, ja hän oli Luontoillan alkuperäiskokoonpanossa vuodesta 1975 lähtien. Seppo teki pitkän työuran ympäristöhallinnossa ja jäi eläkkeelle ympäristöneuvoksena. Seppo on ollut aktiivinen lintuharrastaja nuoresta pitäen ja toiminut aluejärjestömme Tringan puheenjohtajana ja muissa BirdLifen luottamustehtävissä. Vuolanto on tänä vuonna ryhtynyt BirdLifen kuukausilahjoittajaksi.

Ympäristöhallintoa on supistettu voimakkaasti. Mitä se merkitsee BirdLifelle? Ympäristöhallinnon supistaminen on todella surullista. Olin töissä valtion ympäristöhallinnossa sen perustamisesta lähtien vuonna 1973 eri tasoilla, ja kunnassa jo pari vuotta ennen sitä. Eläkkeelle jäätyäni olen joutunut pohtimaan, menikö elämäntyöni hukkaan, kun luonnon ja ympäristön suojelemiseksi ei enää tehdäkään sitä, mihin totuttiin viime vuosituhannella. Asiantuntemus ja tieto luonnosta on saanut väistyä poliittisen vaikuttamisen tieltä. BirdLifen ja niiden järjestöjen, jotka ymmärtävät luonnontieteiden saavutuksia, on jatkettava tiedon tuottamista ja sen jakamista päätöksentekijöille.

7. Käenpiika. Sen mustat selkä-, niska- ja kaulajuovat tehostavat vaikutelmaa.

Aki Arkiomaa

YKSIN, KAKSIN TAI PIENELLÄ PORUKALLA

KEVÄÄN 2018 LINTUMATKAT MYYDÄÄN NYT! LINTUMATKAT

13.–25.2.2018 SULAWESI JA HALMAHERA Opas Hinta Varaukset

Hannu Klemola 5 430 €/hlö 10.11.2017 mennessä (2 paikkaa jäljellä)

24.2.–7.3.2018 VIETNAM Opas Hinta Varaukset

Tero Linjama 3 090 €/hlö 10.12.2017 mennessä

3.–18.3.2018

UGANDA

Opas Hinta-arvio Varaukset

Juha Honkala 5 540 €/hlö rauni@kontiki.fi/050 591 4764

14.–24.3.2018 MAROKKO Opas Hinta Varaukset

Petri Kuhno 2 950 €/hlö 4.10.2017 mennessä (lentojen vuoksi)

7.–25.4.2018

BHUTAN

Opas Hinta Varaukset

Tuomas Seimola 6 150 €/hlö mahd. pian, 2 paikkaa jäljellä

LUONTO- JA LINTUMATKAT, OPPAANA PAUL SEGERSVÄRD

18.–29.5.2018 KIRGISIA Hinta Varaukset

Henkeäsalpaavaa luontoa, jylhiä vuoria, alavia laaksoja, kukkaketoja, paimentolaiselämää. Yhtenä kohokohtana ikimuistoinen kokemus jurttamajoituksesta. 2 995 €/hlö 16.2.2018 mennessä

12.–18.6.2018

FÄRSAARET

Hinta Varaukset

Raikas meri-ilma, jylhät rannikkomaisemat, karu luonto ja pienet idylliset kylät lumoavat luontomatkailijan. Färsaarilla elää noin 300 lintulajia ja saarilla laiduntaa kymmeniä tuhansia lampaita. 2 490 €/hlö 10.4.2018 mennessä

Tarkemmat matkakuvaukset osoitteessa www.kontiki.fi LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET verkkokaupassa www.kontiki.fi, sähköpostitse ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300 Paikkatilannetiedot 4.9. mukaan. Kon-Tiki Tours on Bongariliiton pääyhteistyökumppani. Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd.

10. Trooppisessa Afrikassa.

9. Elokuva kertoo kolmesta lintuharrastajasta, jotka vuoden kestävän kilpailun aikana koettavat bongata mahdollisimman monta lintulajia Pohjois-Amerikassa. Suomessa elokuva tunnetaan myös nimellä Posketonta bongausta. 8. Kurjen.

Meri Öhman

Tule mukaan tukemaan työtämme lintujen hyväksi

Ryhdy

BirdLife Suomen kuukausitukijaksi!

Nuorisotoimikunta edustamassa Jurmon lintuasemalla.

BirdLifen nuorisotoimikunnassa suunnitellaan lintuharrastuksen tulevaisuus Työmme on mahdollista vain sinun ja muiden linnuista välittävien tuella. Kuukausittainen tukimaksu alkaen 6 €/kk.

Tukijalahjana lähetämme sinulle:

Vesilintuopas n Opas esittelee tekstein ja valokuvin 35 yleisintä mökkirannoilla viihtyvää vesilintua. BirdLifen asiantuntijoiden tekemää opasta ei saa muualta!

Joutsenpinssi n Uljas laulujoutsenpinssi on tunnus arvokkaasta tuestasi.

Toimi näin:

Rahankeräyslupa RA/2017/607

• ryhdy tukijaksi osoitteessa www.birdlife.fi/tue • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

Kim Kuntze, BirdLife Suomen nuorisotoimikunnan puheenjohtaja kim.kuntze@gmail.com Ornitubettaja, nuorten lintuasemaleiri, koulujen lintukerhot vai jotain aivan muuta – miten saisimme Suomeen lisää nuoria lintuharrastajia? Tähän kysymykseen pyrimme vastaamaan BirdLife Suomen nuorisotoimikunnassa, joka perustettiin hiljattain kesän kynnyksellä. Tavoitteenamme on kehittää nuorille suunnattuja aktiviteetteja valtakunnallisesti sekä koordinoida paikallisyhdistysten nuorisotoimintaa. Ruissalo-rallin (Tiira 1/2017, s. 25) kaltaisten nuorisotapahtumien järjestäminen yhdessä paikallisyhdistysten kanssa tu-

lee varmasti olemaan osa toimikunnan työtä. Keskeinen osa toimintaamme on myös sosiaalisen median yhä monipuolisempi hyödyntäminen. Kenestä tulee Suomen ensimmäinen lintuvloggari eli lintutubettaja? Toimikunnassa on tällä hetkellä seitsemän alle 29-vuotiasta lintuharrastajaa, mutta tilaa on vielä useille. Jos olet nuori ja kiinnostunut lintuharrastuksen ilosanoman välittämisestä muille samanikäisille tai tunnet jonkun potentiaalisen toimikuntalaisen, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen. Olisi hienoa saada nuoria edustamaan mahdollisimman montaa yhdistystä. Toimikuntatyöskentely on antoisaa ja opettavaista sekä ennen kaikkea hauskaa. Nuorilta nuorille – estetään yhdessä lintuharrastajien ukkoutuminen!

Edustajisto kokoontuu syksyllä Valkeakoskella Markus Seppälä BirdLife Suomen edustajiston syyskokous pidetään sunnuntaina 19.11. Valkeakoskella, Hotelli Valkeakosken Waltikassa. Kokouksessa keskitytään viime kevään kokouksessa hyväksytyn strategian toteutuskeinoihin. Asialistalla on lisäksi ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen sekä viiden hallituksen jäsenen valinta. BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan järjestön ylimmän päättävän elimen kokousta. Viikonloppu alkaa lauantaina 18.11. järjestökoulutuksella. Illal-

la on luvassa isännöivän yhdistyksen, Valkeakosken Lintuharrastajien järjestämää jännittävää iltaohjelmaa. Edustajiston kevätkokous pidetään Maarianhaminassa 17.– 18.3., jolloin isäntäyhdistyksenä on Ålands Fågelskyddsförening. Kaikilla BirdLifen jäsenyhdistyksillä on edustajistossa omat edustajansa. Jos sinulla on kysyttävää, ehdotuksia tai mietit, miten päästä vaikuttamaan BirdLife Suomen toiminnan suuriin linjoihin, ota yhteyttä omaan edustajaasi. Edustajat yhteystietoineen löydät osoitteesta www.birdlife.fi/jarjesto/yhteystiedot/edustajisto.

Tiira-lehti

3 | 2017

Jan Södersved

Johanna Klemettinen-Kataja

Viiden maan lintuasiantuntijat yhteiskuvassa.

Pohjoismaiden rariteettikomiteoiden kokous pidettiin Hangossa Aleksi Lehikoinen ja William Velmala Joukko määritysasiantuntijoita kokoontui elokuun lopulla perinteiseen pohjoismaisten rariteettikomiteoiden kokoukseen Hangossa, Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Kokoukseen osallistui yhteensä 22 jäsentä Suomen, Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Viron kansallisista komiteoista. Viro osallistui kokoukseen ensimmäistä kertaa. Edelliset kokoukset on pidetty Ruotsissa 2013 ja Tanskassa 2015. Norja lupautui isännöimään seuraavaa yhteiskokousta vuonna 2019. Kokousten tärkein päämäärä on jakaa määritystietoutta ja yhtenäistää toimintaa Pohjoismaiden rariteettikomiteoiden kesken. Jotta esimerkiksi suurharvinaisuuksien arviointi tehtäisiin naapurimaissa samoilla periaatteilla ja kriteereillä, on tärkeää keskustella yhtenäisestä linjasta. Kokouksessa esitelmöitiin muun muassa tundrakuikan, idänkäen, iberiantiltaltin ja valkopäätiaisen määrittämisestä ja käsittelystä harvinaisuutena Pohjoismaissa. Petolintuspesialisti Dick Forsman piti komiteoiden ulkopuolisena asiantuntijana esitelmät idänmehiläishaukan, amurinhaukan ja välimerenhaukan määrittämisestä. Kokouksessa keskusteltiin myös lajilistojen yhtenäistämisestä Poh-

joismaiden välillä, sillä tällä hetkellä eri maissa seurataan erilaisia maailman lintujen lajilistoja. Lisäksi keskusteltiin lajien luonnonvaraisuudesta kertovan kategorisoinnin käytöstä. Lajit luokitellaan Euroopassa viiteen eri kategoriaan sen mukaan, kuinka todennäköisesti ne ovat luonnonvaraisesti harhautuneita tai häkkikarkulaisia. Nykyisin luokittelu eroaa hieman maiden välillä. Sähköiset foorumit eivät parhaimmillaankaan tarjoa yhtä hedelmällistä vuoropuhelua kuin henkilökohtaiset tapaamiset tämänkaltaisissa kokouksissa. Pohjoismaista yhteistyötä edistettiin myös viemällä kokousväki Tvärminnen rantasaunaan. Löylyjen, mereen pulahtamisen ja makkaranpaiston lomassa RK-asioita voitiin puida rennoissakin tunnelmissa. Rariteettikomitea eli RK on BirdLife Suomen toimikunta, joka vastaa harvinaisuushavaintojen tarkistamisesta ja julkaisusta sekä Suomessa tavattujen lintujen lajiluettelon ylläpidosta. Tapahtumaa sponsoroivat BirdLife Suomi ja Otto Malmin säätiö.

EuroBirdwatch 30.9. –1.10. Osallistu Euroopan suurimpaan lintuharrastustapahtumaan! EuroBirdwatch-tapahtuman tavoite on herättää kiinnostusta muuttavia lintuja ja niiden suojelua kohtaan. Tapahtumaan osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä yleisötapahtumissa tai omatoimisesti retkeillen. Tule mukaan nauttimaan syksyisestä luonnosta ja tue samalla lintujen suojelua! BirdLife Suomi kannustaa kaikkia lintuharrastajia retkeilemään tapahtuman aikana ja tallentamaan viikonlopun kaikki lintuhavainnot Tiiraan (www.tiira.fi) su 1.10. klo 15 mennessä! Havaittujen lintuyksilöiden määrä ilmoitetaan eteenpäin kustakin maasta, joten jokainen havainto kannattaa kirjata. Voit osallistua myös viikonlopun aikana BirdLifen jäsenyhdistysten järjestämiin tapahtumiin:

Etelä-Karjala n 1.10. Syysmuuttoretki Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen.

Etelä-Savo n 30.09. Syyslinturalli Joroisissa.

Tiira-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu. com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista. Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaih-

toehdon Tiira-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä. Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 09 4135 3300)!

30.09. Perinteinen retki Säppiin. Maksullinen, ennakkoilmoittauminen.

Pohjois-Pohjanmaa n 30.9. EuroBirdwatch –

retki. n 30.9. Hailuodon syysralli

Keski-Suomi n 1.10. Muutonseurantaa

Pohjois-Savo n 30.9. Puutossalmi

Kymenlaakso n 30.9. Iitti–

Päijät-Häme n 30.9. Muuton

Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla.

Orimattila-ralli.

Vaihda verkkolehteen!

Pirkanmaa

Lappi n 1.10. Tapahtuma

Open: opastusta lossin aallonmurtajalla klo 9-12.

seurantaa Asikkalan Pulkkilanharjulla.

Rauman seutu Rovaniemellä, Arktikumin n 30.9. – 1.10. rannassa

Lohjan seutu n 1.10. Muutontarkkailua Kukkumäellä.

Muutonseurantaa Rauman seudun lintutorneilla

Uusimaa n 1.10. Yhteishavainnointi päivä Helsingin Herttoniemessä

Katso lisätiedot tapahtumista kunkin lintuyhdistyksen tapahtumakalenterista (s. 29–35) sekä lisää ajantasaisia tietoja tapahtumista yhdistysten omilta verkkosivuilta!

24 Jyrki Mäkelä

Kiikarin läpi

Mikko Oivukka Kun kavereiden kanssa innostuimme linnuista koulun luontokerhossa 1980-luvun lopulla, retket tehtiin aina polkupyörillä, kun muuta kulkupeliä ei ollut käytettävissä. Vähän vanhempina pyöräretket pitenivät ja kuvioihin tuli myös yölliset pöllöretket, joita teimme läheisiin Kaarinan Lemunniemen metsiin. Silloin pöllöjäkin oli vielä ihan eri tavalla; havaintovihkoon kirjattiin huuhkaja, lehtopöllö, sarvipöllö ja myös helmipöllö, joka oli minulle spontaani elämänpinna. Autojen tullessa kuvioihin pyöräily sai jäädä. Olihan se selvää, kun autolla pääsi pidemmälle ja vihkoon kirjattiin mielenkiintoisempia havaintoja. Vuodet vierivät, linturetket pitenivät ja pyörä jäi pölyttymään kellariin. No tuli sitä jonkin verran käytettyä, mutta linturetkille ei sillä tullut lähdettyä. Seitsemän vuotta sitten tilanne muuttui täysin, kun perheemme päätti luopua autosta. Ei enää pitkiä autoretkiä eikä bongauksia vaan mielenkiintoisia lähilinturetkiä polkupyörillä. Nopeasti totuimme liikkumaan pyörillä, ja huomasimme, miten mukavaa se on. Itse asiassa siitä tuli hieno elämäntapa, ja välillä kun saimme mahdollisuuden lähteä autolla esimerkiksi Mietoistenlahdelle, ei se ollutkaan yhtä miellyttävää kuin pyöräretki läheiselle Järvelän kosteikolle. Kun perheeseen syntyi neljä vuotta sitten lapsi, pyöräretket lisääntyivät entisestään. Pyöräkärryssä kulki mukavasti niin tytär kuin kaukoputkikin. Ja jos paikanpäällä käveltiin, sai kärrystä näppärästi tehtyä rattaat. Tytär tottui kärryyn niin hyvin, että jossain vaiheessa hän ei nukkunut päiväunia muualla kuin kärryssä. Se taas johti siihen, että vaimo kysyi päivittäin, voisinko lähteä retkelle, jotta tytär saisi levättyä. Tein työtä käskettyä, ja näin koko perhe pysyi tyytyväisenä. Bongaaminen ja pinnojen kerääminen on viime vuosina jäänyt hyvin vähälle, joten trendikkäitä ekopinnoja en ole koskaan laskenut. Sen verran kilpailuhenkisyyttä veressä kuitenkin on, että viimeiset kolme vuotta olemme osallistuneet ystäväni Sampo Kuntun kanssa Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen perinteiseen kesäralliin Vetokärryt-ekojoukkueella. 18 tuntia kestävän pinnarallin aikana olemme pyöräilleet 60–90 kilometriä samaan aikaan, kun muut joukkueet ovat paahtaneet autoillaan satoja kilometrejä. Tuloksissa ekojoukkueella jää usein häntäpäähän, mutta se ei haittaa, kun tärkeintä on onnistunut retki ja upeat kokemukset. Haaveenani onkin, että jonain päivänä voisin osallistua ekojoukkueella Kuusamon lintumaratonille. Mielestäni parasta pyöräillessä on se, että retki alkaa kotiovelta ja päättyy kotiovelle. Itse asiassa retkelle ei varsinaisesti lähdetä, vaan siellä ollaan koko ajan, kuten myös työmatkalla tai vaikka kauppareissulla. Yksi mieleenpainuvimmista havainnoista on kauppareissulla muutama vuosi sitten kovan vaelluksen aikaan löytynyt pohjantikka. Sekin olisi jäänyt näkemättä ilman polkupyörää! Kirjoittaja on 38-vuotias Kaarinasta Kuusamoon muuttanut lintuopas ja retkikummi.

MIkko Oivukka

Pyörän selässä

Uhanalainen riekko luokitellaan Suomessa riistalinnuksi.

Miksi uhanalaisia lintuja

saa metsästää Suomessa?

Teemu Lehtiniemi Riistavesilintulajien tilanne on huono. Niistä 63 % on todettu uhanalaisiksi. Muista riistalinnuista riekko on luokiteltu uhanalaiseksi ja kiiruna silmälläpidettäväksi. Metsästystä ohjataan lainsäädännöllä. Joidenkin maiden lainsäädännössä lajin tilan muuttuminen uhanalaiseksi tarkoittaa automaattisesti sen poistamista riistalajien joukosta – vastaavasti laji palautuu automaattisesti riistalajiksi, kun sen tila paranee, ja laji todetaan elinvoimaiseksi. Suomessa ei ole tällaista automaatiota. Vaikka lajin uhanalaistuminen vaikuttaa muun muassa siihen, että lajin esiintymiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota kaavoituksessa, sen metsästystä ei automaattisesti rajoiteta. Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan metsästystä koskevat päätökset. Ministeriö voi rajoittaa riistalintulajien metsästyksen kokonaan tai alueellisesti. Metsäkanalintujen metsästys on Suomessa varsin tarkkaan säädeltyä. Säätely perustuu riistakolmiolaskentoihin, joiden tulosten perusteella päätetään kunkin vuoden ajallisista ja alueellisista rajoituksista. Esimerkiksi uhanalaisen riekon metsästystä on viime vuosina huomattavasti rajoitettu. Vesilintujen metsästys on sen sijaan lähtökohtaisesti vapaata. Vaikka lajin todetaan vähentyneen niin huomattavasti, että se luokitellaan erittäin uhanalaiseksi, ei sen perusteella tehdä automaattisesti metsästystä koskevia päätöksiä tai pohdita rajoituksia. Toistaiseksi uhanalaisista riistavesilinnuista vain metsähanhen metsästystä on rajoitettu. Suomen riistalintulajisto ja metsästysajat ovat pysyneet vuosikymmeniä lähes muuttumattomina. Metsästystä koske-

Usein ysytyt KK ysymykset vat päätökset ovat poliittisia. Jotta uhanalaisten vesilintulajien metsästystä rajoitettaisiin, ministeri ottaa päätöksestä vastuun. Poliitikot saattavat pelätä metsästävien äänestäjien reaktioita. Todennäköisesti turhaan. Eduskunnassa tehdään säännöllisesti aloitteita, joissa esitetään rauhoitettujen lajien metsästyksen sallimista. Ehdotuksia riistalajien rauhoittamisesta tehdään harvemmin. BirdLife on ehdottanut maaja metsätalousministeriölle erittäin uhan alaisten jouhisorsan, heinätavin, punasotkan, tukkakoskelon ja nokikanan siirtämistä riistalintulajeista luonnonsuojelulailla rauhoitettuihin lajeihin ja muiden uhanalaisten riistavesilintujen metsästyksen kieltämistä toistaiseksi ministeriön asetuksella. Aloite ei ole johtanut lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin. Riistahallinto ja Suomen Metsästäjäliitto ovat kuitenkin suositelleet metsästäjille, ettei uhanalaisia lajeja ammuttaisi, mikä osoittaa, että myös metsästäjäkunnassa on ymmärrystä uhanalaisten lajien metsästyksen rajoittamiselle. Poliitikoille kynnys vaikuttaa edelleen liian korkealta. Siksi Suomessa saa tänäkin vuonna metsästää kuutta erittäin uhanalaista ja kolmea vaarantunutta riistavesilintulajia ilman rajoituksia. Uhanalaisten lajien metsästyksestä puhuttaessa on hyvä muistaa, ettei riistalintulajien heikko tila johdu ensisijaisesti metsästyksestä vaan elinympäristöjen heikkenemisestä. Metsästyksen rajoittaminen on vain tarpeellinen ensiapu ennen tehohoitoa.

Tiira-lehti

3 | 2017

Merikotka

Maakotka

Aija Lehikoinen

Lajipari

Vertailussa

Suomen suurimmat petolinnut

Aki Aintila Merikotka (Haliaeetus albicilla)

Maakotka (Aquila chrysaetos)

Väritys

Nuori lintu: pää, vatsa ja selkä yhtenäisen tummat.

Päälaki ja niska oranssinruskeat. Yleisväritys tummanruskea.

Pyrstö

Pyrstö yltää juuri ja juuri siipien kärkien tasolle. Nuorilla vaaleaa ”suttuista” pyrstöä kiertää ohut tumma reunus

Pyrstö yltää selvästi siipien kärkien yli. Vanhalla tummanharmaa pyrstö, jossa muutama harva poikkijuova.

Pitkä ja voimakas, lähes pyrstön mittainen. Vanhalla kellanruskea pää ja kaula, nokka kokonaan keltainen.

Pää selvästi pyrstöä lyhyempi. Oranssi päälaki ja niska näkyvät myös lennossa.

Istuvat linnut: Nokka

Lennossa

Pää

Pitkä ja paksu, voimakkaampi kuin maakotkalla. Nuorella tyveltä keltainen ja Nokka lyhempi ja kapeampi. Aina keltainen tyvi ja musta kärki. kärjestä tumma.

Leveäsiipinen ja lyhytpyrstöinen, pyrstön kärki kiilamainen. Lentää siivet vaakatasossa tai siipiä roikottaen.

Pyrstön väri

Vanhalla linnulla kokonaan valkoinen pyrstö.

Siiven väritys Usein tasaisen tumma, nuorilla vaaleat kainalot.

Pitkäsiipinen ja pitkäpyrstöinen, pyrstön pää tasaleveä ja teräväkulmainen. Lentää usein siivet koholla ”V-asennossa”. Nuori: valkoinen pyrstön tyvi ja leveä tumma kärkivyö. Nuorilla ja esiaikuisilla suuri käsisiiven valkea laikku.

Jyrki Mäkelä

1. Mikä on tämä terhakka ja paksunokkainen varastoinnin mestari?

7. Mikä lintu pelottelee pesän häiritsijää käärmemäisesti sihisemällä ja kaulaansa kääntelemällä?

3. Mitkä ovat järjestyksessä Suomen runsaimmat viisi lintulajia?

9. Mistä kertoo v. 2011 julkaistu amerikkalainen elokuva The Big Year, ja millä suomenkielisellä nimellä se tunnetaan meillä?

2. Kuinka monta paria muuttohaukkoja on pesinyt maassamme vähimmillään, ja kuinka paljon niitä pesii nyt?

kiperää linnuista!

4. Mikä on pienin sorsalintumme?

5. Mikä läpi vuoden ruovikoissa elävä laji levisi maahamme pesimälajiksi 1990-luvun alussa? 6. Mitä on staijaus?

8. Minkä linnun tyylitelty kuva on saksalaisen Lufthansa-lentoyhtiön logossa?

10. Missä ruisrääkkä talvehtii?

Oikeat vastaukset löydät sivulta 21.

Lu ki jo ilt a

Punakylkirastas laulupuun oksalla Pönttöbongausviikonloppuna Porin Herraslahdessa. En onnistunut saamaan siitä kuvaa laulaessa, vaikka kuinka yritin! Ismo Vähäsavo (11.6.2017)

Kriistiina Varis Haapajärveltä lähetti keväällä tällaisia runollisia lintuterveisiä:

"Nyt kun tuli nämä julmetun kylmät pohjolan tuulet, ja ukkosten säestämät lumimyräkät, oli ulkona siipien suihketta! Tänään 3.5. on hiljasta, ei linnun lintua näy pihalla. Ei etes harakat naura, on niin holotna."

Lähetä lintu- tai lintuharrastuskuva ja siihen liittyvä teksti osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi Aineiston tulee olla perillä viimeistään 1.12.

Tuottelias lintupiirtäjä Sari Viikinkoski lähetti lehteen teoksen lehtopöllöstä.

Seuraavaan tammikuun 2018 -numeroon toivomme kuvia, kertomuksia ja kokemuksia liittyen vuodenvaihteessa päättyvästä 100 lintulajia -haasteesta.

Näin valkoisen sinisorsakoiraan Töölönlahdella 13.7.2017. Aiemminkin olen nähnyt sellaisen Rovaniemellä Ounaskoskella vuonna 2012 kevätmuuton aikaan. Jarno Luiro, Rovaniemi.

Tiira-lehti

3 | 2017

Riskilä, Saana Kivekäs 5 v.

Västäräkki, Stella Räsänen 8 v.

Lintu, Emma Sipilä 9 v.

Haapana valokuva, Luukas Kanerva 11 v.

Mustarastas hautomassa, Sofia Uusitalo 10 v.

Tilhi, Halina Räsänen 6 v.

Pikku-

Tiira

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia. Mitä lintuja olet nähnyt tai mitä haluaisit nähdä? Mikä on lempilintusi? Mitä linturetkellä tapahtui? Lähetä seuraavaan lehteen tarkoitetut postit toimitukseen niin, että ne ovat perillä viimeistään perjantaina 1.12. Muista ilmoittaa meille myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! tiira-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Sorsa, Isabella Kalliokoski 5 v.

Lintuharrastajan oma kauppa

Katselun uusi tulevaisuus

Valokuvia linnuista

Leica Noctivid

Kowa 883

Swarovski BTX

Indonesian archipelago

Lukuja luodoilta

Swarovski SLC

Muista ruokinnat

ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla lintujen suojelua

Lisää tuotteita löydät kotisivultamme

Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki Avoinna Ma klo 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30, email. lintuvaruste@birdlife.fi, Puh. (09) 386 7856

www.suomenlintuvaruste.com

Tiira-lehti

3 | 2017

Tapahtumakalenteri Valtakunnalliset 30.9.–1.10. EuroBirdwatch 28.–29.10. Joutsenbongaus 1.–14.11. Talvilintulaskentojen syyslaskenta 18.–19.11. Edustajiston syyskokous Valkeakoskella 24.12.2017–8.1.2018 Talvilintulaskentojen talvilaskenta 27.–28.1.2018 Pihabongaus 17.-18.3.2018 Edustajiston kevätkokous Maarianhaminassa

Bongariliitto Yhteystiedot: Bongariliitto ry, info@bongariliitto. fi. Pj. Petteri Mäkelä, petteri.makela@ gmail.com, p. 040 841 2524. Jäsensihteeri Ina-Sabrina Tirri, jasensihteeri@ bongariliitto.fi.

Verkkosivut:

liitytään lähettämällä tyhjä viesti omasta sähköpostiosoitteesta osoitteeseen: ekly-verkko-subscribe@yahoogroups.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso- (18 v ja alle) tai opiskelijajäsen 20 e, perhejäsen (varsinaisen jäsenen kanssa samassa ruokakunnassa asuva) 5 e.

Tapahtumat: Vuoden 2017 retkien teema: Tunnista ja havaitse 100 lintulajia! 1.10. Syysmuuttoretki Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen EuroBirdwatch-viikonloppuna. Seuraamme syysmuuttoa perinteisesti Tiuruniemen kärjessä. Kokoonnumme klo 8 P-paikalla (Tiuruniementie 247–249, entisen Tiuruniemen sairaalan P-paikka). Pukeudu lämpimästi ja tule mukaan! 28.–29.10. Joutsenbongaus Marraskuun alussa lintujen talviruokintatapahtuma Pappilanniemen ruokinnalla Lappeenrannassa. Tarkempi aika ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla ja EKLY-verkossa.

Facebook: www.facebook.com/ groups/349189865297

25.11. EKLY:n syyskokous klo 14. Paikka ja tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla ja EKLY-verkossa.

Sähköpostilista:

Parikkalan ja Rautjärven lintukerho

www.bongariliitto.fi

bongariliitto@yahoogroups.com Lähetä tyhjä sähköposti osoitteeseen bongariliitto-subscribe@yahoogroups. com. Järjestelmä vastaa lähettämällä kyselyn. Vastaa tähän kyselyyn sähköpostiohjelman vastaa-toiminnolla (engl. reply). Tämän jälkeen järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy jäsenen listalle. Pyynnössä välittyy ylläpitäjälle vain lähettäjän sähköpostiosoite eli jos nimesi ei käy ilmi sähköpostiosoitteestasi, ilmoita listan ylläpitäjälle (bongariliitto-owner@ yahoogroups.com) kenen sähköpostiosoitteesta on kyse, jotta Bongariliiton jäsenyys voidaan tarkistaa.

Parikkalan–Rautjärven lintukerho on EKLY:n sisällä toimiva paikallinen lintuharrastusryhmä, jonka tavoitteena on tukea helppoa, hauskaa, paikallista ja hyödyllistä lintuharrastustoimintaa. Kerho on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille Parikkalaan tai Rautjärvelle henkistä yhteyttä kokeville. Kaikki Parikkalassa ja Rautjärvellä asuvat EKLY:n jäsenet ovat automaattisesti myös lintukerhon jäseniä. Mikäli et asu Parikkalassa tai Rautjärvellä, mutta haluat liittyä Parikkalan ja Rautjärven lintukerhoon, ota yhteyttä Hanna Aaltoon (hanna.aalto@ornio.net).

5.11. Orioluksen 40-vuotisjuhla klo 13 Juvalla (Kannashovi, Taipaleentie 10). Tarjoilujen vuoksi ennakkoilmoittautuminen viimeistään 27.10. Tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin Oriolusverkossa, Facebookissa ja Orioluksen verkkosivuilla. Juhlaan ovat kaikki tervetulleita. Orioluksen jäsenille lähetetään kutsukirje. Juhla korvaa syyskokouksen.

Kanta-Häme

Ajankohtaista:

www.khly.fi

Seuraa tiedotusta Oriolusverkossa ja Facebookissa tarkennusten ja mahdollisten muutosten varalta sekä EuroBirdwatch-viikonlopun 30.9.–1.10. retkistä.

Kainuu Yhteystiedot: Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen. risto@gmail.com.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Yhteystiedot: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (KHLY), khly@birdlife.fi. Pj. Juhani Kairamo, juhani.kairamo@birdlife.fi, p. 050 336 3747.

Jäsenmaksut 2017:

Verkkosivut:

17.9. Kukkulan kuningas -lintutapahtuma. Tule mukaan tähyilemään isoja lintuja ja oppimaan uutta syysmuutosta. Kisassa seurataan porukalla syysmuuttoa ja lasketaan isoja lintulajeja. Kisan kesto on klo 9–13. Mukaan voit tulla myös ilmoittautumatta etukäteen. Kaikki ovat tervetulleita mukaan, harrastusvuosiin ja taitoihin katsomatta. Katso osallistuvat kukkulat Apuksen verkkosivuilta.

Facebook: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry.

Sähköpostilista: khly-verkko@yahoogroups.com, listalle liittyminen: khly-verkko-subscribe@yahoogroups.com, listalta eroaminen: khly-verkko-unsubscribe@yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26-v.) 13 e, perhejäsen 5 e, senioritukimaksu (vapaaehtoinen) 45 e.

Tapahtumat: 28.9. Lintuilta klo 18. Paikka: Stone Gallery Lunnikivi (Idänpääntie 6, Hämeenlinna). 26.10. Lintuilta klo 18. Paikka sama kuin 28.9. 23.11. Lintuilta klo 18. Paikka sama kuin 28.9. Lintuiltojen ohjelmasta tiedotetaan myöhemmin.

Kemi-Tornio Yhteystiedot:

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry (Xenus). Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi, p. 040 771 5570.

Verkkosivut: www.xenus.fi

Jäsenmaksut 2017:

Etelä-Savo

Verkkosivut:

Aikuiset 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsenet 2 e.

www.birdlife.fi/kly

Tapahtumat:

Yhteystiedot:

18.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 16 Tieteiden talolla (Helsinki, Kirkkokatu 6, sali 104). Kaikille avoin esitelmäosuus klo 16.45 alkaen: William Velmala – Yhteispohjoismaisen rariteettikomiteoiden kokouksen kuulumisia.

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, p. 040 745 0963, maria.tirkkonen@hotmail.com.

Facebook: www.facebook.com/ kailintuyhd

Perjantaipalaverit jatkuvat klo 18 Takajärven nuorisotalolla Kemissä (Oklahomankatu 16).

Jäsenmaksut 2017: Jäsenmaksu 35 e ja Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

EteläKarjala Yhteystiedot: Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail.com, p. 050 022 1213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa. laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280.

Verkkosivut:

Jäsenmaksut 2017:

Facebook: www.facebook.com/ Oriolusry

Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsenet 100 e.

Sähköpostilista:

Tapahtumat:

Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: oriolusverkko-subscribe@yahoogroups.com. Liittyminen varmistetaan vastaamalla ryhmältä saapuvaan vahvistusviestiin.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat:

www.ekly.org

30.9. Joroisten syysralli klo 6–15. Purku, ruoka ja sauna klo 15.30 alkaen Joroisten srk-majalla (Virranniementie 10). Omavastuu 10 e. Ilmoittautumiset 25.9. mennessä Eino Repo (p. 040 845 4983, eino.repo@ saunalahti.fi).

Sähköpostilista: EKLY-verkko on tarkoitettu jäsenistön väliseen avoimeen viestienvaihtoon, mutta ryhmä on avoin myös jäsenistön ulkopuolisille tilaajille. EKLY-verkossa mm. ilmoitellaan ajankohtaisista asioista, kuten retkistä, kokouksista yms. Myös EKLY:n hallitus käyttää verkkoa jäsenistön informointiin. Sähköpostilistalle

Sähköpostilistan osoite on kailintu@ yahoogroups.com.

www.oriolus.org

Verkkosivut: Facebook: www.facebook.com/pages/ Etel%C3%A4-Karjalan-lintutieteellinen-yhdistys-EKLY/348183451959612

Sähköpostilista:

21.10. Linturetki Juvalla. Lähtö klo 10 Juvan ABC:ltä. Kesto n. 3 tuntia. Tavoitteena syksyn joutsen- ja vesilintukeräytymät. Liikkuminen henkilöautoilla. Kimppakyytejä varten ilmoittautumiset ennakkoon Arto Muinonen (p. 045 264 0880).

24.9. Lintujen muuton seurantaa klo 9–15 Ari Partasen kauppapuutarhan lintulavalla. 30.9.–1.10. EuroBirdwatch 1.–31.10. Lokakuun pinnakisa. Tämä kisa on henkilökohtainen. Kerätään lokakuun aikana Kainuun maakunnan ja Vaalan kunnan alueilta havaintoja eri lintulajeista. Havainnot tarkastetaan ja hyväksytään marraskuun kuukausikokouksessa. Voittajaksi saadaan eniten lintulajeja havainnut henkilö. 28.–29.10. Joutsenbongaus 8.11. Kuukausikokous klo 18 Paltaniemen kylätalolla (vanha koulu). Kokouksessa puretaan lokakuun pinnakisan tulokset, tunnistetaan lintuja ym. Kokouksesta tiedotetaan enemmän tulevassa jäsentiedotteessa. 25.11. KLY:n pikkujoulut klo 17–21 Paltaniemen kylätalolla. Ohjelmassa mm. jouluateria ja yhdistyksen jäsenten kuvaesityksiä. Tapahtumasta lisää syksyn jäsentiedotteessa.

viestin sisällöksi SUBSCRIBE. Vastaa Yahoolta saamaasi sähköpostiviestiin sen ohjeita noudattaen. Vastattuasi listan ylläpitäjä hyväksyy sinut listalle lähipäivinä.

Seuraa myös Tapahtumat-osiota Xenuksen verkkosivuilla sekä yhdistyksen Facebook-sivuja https://www.facebook. com/groups/1257825654299957/

Keski- ja PohjoisUusimaa Yhteystiedot: Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry (Apus), apus@birdlife. fi. Pj. Mika Asikainen, mika.asikainen@ saunalahti.fi, p. 040 025 1389.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/apus Facebook: www.facebook.com/lintuyhdistys.apus WhatsApp: WhatsApus-ryhmä kaikenlaiselle lintukeskustelulle sekä TIKLI-ryhmä koville haviksille. Ryhmiin voit liittyä lähettämällä puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi ja nimesi osoitteeseen apus@birdlife.fi tai tekstiviestillä 0400 251 389.

Sähköpostilista: Liittyäksesi listalle lähetä viesti osoitteeseen apus-lista-subscribe@yahoogroups. com . Kirjoita sekä viestin otsikoksi että

Varsinainen jäsen 26 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat:

13.–15.10. Syysretki Saaristomerelle Utöseen, joka kerää vuosittain lukuisia harvinaisuuksia. Retkelle lähdetään kimppakyydeillä, ja matkakulut jaetaan osallistujien kesken. Kyydit sovitaan ilmoittautuneiden kesken. Saareen pääsee joko to 12.10. tai pe 13.10. Torstaina lähtö on Apuksen alueelta aamulla, ja saaressa ollaan klo 19.30. Perjantaina lähtö on puolen päivän aikaan, ja Utössä ollaan klo 23. Paraisilta Utöseen kuljetaan yhteysaluksella. Paluulaiva Utöstä lähtee sunnuntaina puolen päivän aikaan ja takaisin Apuksen alueella ollaan illalla. Majoitus Utössä on 2 hengen huoneissa retkeilymajassa. Utön hotelli ja sen ravintola ovat kiinni lokakuussa, joten mukaan on otettava omat ruoat ja eväät (retkeilymajassa on yhteiskeittiö). Yhteysaluksella voi myös ruokailla omalla kustannuksella meno- ja paluumatkalla. Utössä on pieni kauppa, joka saattaa olla auki pari tuntia päivässä. Retken hinta on 30 e/yö/henki + jaetut bensakulut. Hintaan kuuluu siis laivamatkat ja majoitus 2hh:ssa. Ilmoittautuminen verkkosivujen kautta. Retki on vain Apuksen jäsenille. 31.10. Uusien jäsenten ilta klo 18 Järvenpää-talolla. Olemme saaneet jälleen kymmeniä uusia jäseniä tänä vuonna – tervetuloa mukaan kaikki uudet! Illan aikana kerrotaan alueemme linnuista, hyvistä lintupaikoista sekä yhdistyksen toiminnasta. Vanhatkin jäsenet ovat tervetulleita. Kahvitarjoilu. 21.11. Syyskokous klo 18 Tuusulan Jokelassa, Jokela-talossa. Kokouksessa valitaan myös uusia jäseniä hallitukseen, joten jos Apuksen yhdistystoiminta kiinnostaa, ota yhteyttä puheenjohtajaan jo ennen kokousta. Kokouksen jälkeen kuulemme Jarmo Pirhosen esityksen lintujen äänistä. Luvassa on sisältöä niin aloittelijoille kuin kovemmillekin määrittäjille!

Ajankohtaista: Apuksen toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Haemme jatkuvasti vapaaehtoisia erilaisiin yhdistyksen toimintaa tukeviin tehtäviin ilman pysyvää sitoutumista sekä pitempikestoista apua erilaisiin työryhmiin. Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi tai kysy lisää mika.asikainen@saunalahti.fi

KeskiPohjanmaa Yhteystiedot: Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (KPLY), kply@birdlife.fi. Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@kokkola. fi, p. 040 780 9307.

Verkkosivut: www.kply.fi

30 Facebook: www.facebook.com/KeskiPohjanmaanLintutieteellinenYhdistys

Sähköpostilista: Liittyäksesi lähetä viesti osoitteeseen kplylista-subscribe@yahoogroups.com. Viestin sisällöllä ei ole merkitystä. Saat paluupostina vahvistuspyynnön listalle liittymisestä.

Jäsenmaksut 2017: Aikuiset 25 e, koululaiset ja opiskelijat 15 e.

Tapahtumat: 27.9.–1.10. Kalajoen Oktobirdfest. Lisätietoja syksyn suosituimmasta lintutapahtumasta verkkosivuiltamme. 30.9. Kalajoen linturalli 30.9.–1.10. EuroBirdwatch 14.10. Kokkolan luonnontieteellinen museo Kiepin perustajan,Veikko Salkion luontopäivä sekä Suomi100-tapahtuma klo 13–18. Paikka Kokkolan kaupungintalo, Kokkola-sali. 28.–29.10. Joutsenbongaus 28.10. Sääntömääräinen syyskokous Kalajoella klo 16. Päivä vietetään retkeillen ja joutsenia bongaillen. Tarkempi kokouspaikka ilmoitetaan myöhemmin. Seuraa ilmoitteluamme verkkosivuilla ja Facebookissa. Katso Lintukerho Laruksen syksyn toiminnasta tiedot Laruksen verkkosivuilta.

Lintukerho Larus: Kalajokilaakson lintukerho Laruksen tapahtumat: www.lintukerholarus.fi

KeskiSuomi Yhteystiedot: Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY). Pj. Heikki Helle, heikki.helle@ jyu.fi, p. 050 375 5626.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/ksly Facebook: www.facebook.com/kslyry

Sähköpostilista: Ajankohtaisista keskustelunaiheista pääsee parhaiten selville sähköpostilista Kaakkuriverkossa. Liittyminen osoitteessa lists.jyu.fi/mailman/listinfo/kaakkuriverkko. Ohjeita Harri Högmanderilta (harri.hogmander@jyu.fi).

Jyväskylässä Säynätsalon aallonmurtajalla. Yhdistys tarjoaa kahvit. Tiedustelut Tuomo Pihlaja. 25.11. Syyskokous–määrityskisa–pikkujoulut. Illan avaa virallisena osuutena sääntömääräinen syyskokous klo 18. Seuraavaksi taistellaan vuotuinen määrityskisa, ja loppuilta vietetään pikkujouluisissa tunnelmissa. Iltaa kokoonnutaan viettämään Jyväskylän yliopiston Nanosaunalle (Nanoscience Center, Survontie 9 C). Syyskokouksessa esityslistalla ovat sääntömääräiset asiat: valitaan mm. yhdistyksen puheenjohtaja vuodelle 2018 ja hallituksen jäseniä toimikaudelle 2018–19 sekä käsitellään vuoden 2018 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Kinkun riittämiseksi ilmoittauduthan 21.11. mennessä Heikki Helteelle. Pikkujoulueväiden kustantamiseksi osallistumisesta peritään perinteinen 10 e maksu. Seuraathan ajankohtaista tiedotusta Kaakkuriverkossa, yhdistyksen verkkosivuilla ja Facebookissa.

Kuusamo

Sähköpostilista: KyLY-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen kyly-subscribe@yahoogroups.com, minkä jälkeen saat listan ylläpitäjältä postia.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 30 e, koululais- ja opiskelijajäsenet 17 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 23.9. (varapäivä 24.9.) Yhteishavainnointipäivä. Ideana on seurata lintujen syysmuuttoa samaan aikaan useassa eri paikassa. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa.partanen@yahoo.com). 30.9. Iitti–Orimattila-ralli yhteistyössä PHLY:n kanssa. Tarkemmat tiedot myöhemmin. 7.10. Syysretki Kymenlaakson alueella. Retkikohde ja lisätiedot ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen verkko- ja Facebook-sivuilla sekä KyLY-verkossa. 22.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 alkaen Kouvolan pääkirjastossa (Salpausselänkatu 33). Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat. 1.12.–28.2.2018 Perinteinen talven pihapinnakisa. Ilmoittautumiset Joni Räsäselle (joni.rasanen@parma.fi).

Yhteystiedot: Kuusamon lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@gmail.com, p. 040 550 2609.

Verkkosivut: www.kuusamonlintukerho.fi Facebook: www.facebook.com/ kuusamonlintukerho

1.10. EuroBirdwatch Arktikumin rannassa Rovaniemellä. 28.–29.10. BirdLifen joutsenbongaus. Koska ajankohta on myöhäinen, järjestetään LLY:n alueella koko lokakuun kattava kuukauden teema joutsenista. Lokakuussa isokoskelon syysmuuton seuranta joutsenbongauksen yhteydessä. Lokakuun pinnakisa Loka–huhtikuussa ruokintapaikkaseuranta Marraskuussa talvilintulaskennat alkavat 16.11. Yhdistyksen syyskokous klo 18 Rovaniemellä Tiroli-salissa. 14.12. Avoin valokuvailta klo 18 kaikille lintukuvaajille Rovaniemellä Tiroli-salissa. Joulu–tammikuussa talvilintukisa

Lohjan seutu Yhteystiedot:

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi, pj Arvi Hägglund, arvihagglund@gmail.com, p. 040 589 0487.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

LounaisHäme Yhteystiedot: Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Vesa Toivonen.

Verkkosivut: www.lhlhry.fi

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- ja perhejäsen 12 e.

Tapahtumat: 30.9.–1.10. EuroBirdwatch-viikonloppu 22.10. Lokaralli Someron alueella 28.–29.10. Joutsenbongaus-viikonloppu 29.11. Syyskokous klo 18 Jokioisten Osuuspankin kokoustilassa Joulukuun alussa Pikkujoulut 7.1. Talviralli

Merenkurkku Yhteystiedot:

www.birdlife.fi/hakki

Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Heikki Vainio, heikki.vainio@elisanet.fi, p. 044 271 1844. Sihteeri Hanna-Kaisa Mikkola, hanna.mikkola@gmail.com, p. 040 845 1412.

Facebook: www.facebook.com/hakkiry WhatsApp: Hakin haviksia -ryhmä on tarkoitettu mielenkiintoisten lintuhavaintojen ilmoittamiseen. Ryhmään voit liittyä lähettämällä viestin, jossa on käyttämäsi puhelinnumero numeroon 040 555 5393.

Sähköpostilista:

ma–pe klo 9–17 ja la klo 9–13. Lainausasioissa kysy Kari Saaristoa. Lainausmaksu (3 e/vrk) maksetaan kaukoputkea noudettaessa. Filmaxissa myynnissä myös uusia Hakin hihamerkkejä hintaan 3 e/kpl ja 5 e/2 kpl.

Verkkosivut:

Instagram: www.instagram.com/hakki_ry/

WhatsApp: Jäsenille tarkoitettu Kuusamon harvinaisempien havaintojen välityskanava. Jos haluat mukaan, ota yhteyttä Myllylän Jukkaan (p. 0400 284 472) tai Jarmoon. Kuusamon Linnut -postituslistaa seuraamalla pysyt hyvin ajan tasalla mitä lintumaailmassa ja Kuusamon Lintukerhon toiminnassa tapahtuu. Listalle pääset lähettämällä ylläpitäjälle Heikki Seppäselle (ht.seppanen@gmail.com) viestin, jossa henkilötietojen lisäksi on lyhyt katsaus suhteesta Kuusamon lintuihin.

28.9. Valokuvailta (Olli-Pekka Karlin ja Esko Nevala) klo 18 Rovaniemellä Tiroli-salissa (Rovakatu 2).

Sähköpostilista Hakkiverkko on Hakin jäsenille tarkoitettu sp-lista. Lähetä tyhjä viesti osoitteeseen hakkiverkko-subscribe@yahoogroups. com. Saat vahvistuspyynnön. Vastattuasi siihen listan ylläpitäjä tarkistaa jäsenyytesi ja vahvistaa liittymisesi Hakkiverkkoon. Jos nimesi ei käy suoraan ilmi sp-osoitteesta, selvitä asia erillisessä viestissä osoitteeseen hakki@birdlife.fi.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/mly Facebook: www.facebook.com/ merenkurkunlty/

Sähköpostilista: MLY:n sähköpostilistalle voit liittyä lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen MLY-lista-subscribe@yahoogroups. com. Saat sähköpostia takaisin, johon sinun on vastattava (reply) tyhjällä viestillä, ja olet mukana ryhmässä.

Aikuiset 24 e, alle 18-v. ja opiskelijat 13 e, perhekuntamaksu (koko perhe) 29 e.

6.12. Perinteinen itsenäisyyspäivän pinnaralli klo 6–16. Ilmoittautumiset Antto Mäkiselle (antto.makinen@ gmail.com). Lisätietoja myöhemmin KyLY-verkossa.

Jäsenmaksut 2017:

Tapahtumat:

Ajankohtaista:

Varsinaiset jäsenet 20 e, perhejäsenet 5 e.

Varsinainen jäsen 30 e, alle 20-v. 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan. Kannatusjäsen 40 e.

Varsinainen jäsen 23 e, opiskelija/koululainen 18 e, perhejäsen 3 e.

Syyskuussa järjestetään sunnuntaisin muutama muutonseurantatapahtuma ainakin Kaukosaaren tornilla, mikäli kiinnostuneita löytyy. Ajankohdat täsmentyvät syyskuun aikana.

Ekopinnakisa on edelleen käynnissä. Yhteyshenkilönä Esa Partanen.

Tapahtumat:

1.10. EuroBirdwatch-päivät Kukkumäellä. Lintujen muuton tarkkailua ja opastusta klo 8–13 (Esa Aaltonen, p. 0500 961 887).

18.9. Linturetki Söderfjärdenille. Lähtö Hietasaaren P-paikalta klo 17.30.

Tapahtumat: 16.9. Syysretki Laukaan lintukohteille. Kokoontuminen klo 7 Vaajakosken ABC:n P-paikalla. Erikseen sovitusti autottomia otetaan kyytiin myös Shell Veturin P-paikalta klo 6.30. Retken aikana käydään Hohossa, Lapinjärvellä, Puhakassa, Kankaankylässä sekä muilla kohteilla lintutilanteen mukaisesti. Liikumme henkilöautoilla, joten varaa muutama euro bensakuluihin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Sami Ylistö (sami.ylisto@gmail.com, p. 041 505 6246). 23.9. KSLY:n Syysralli. 12-tuntinen kisa rallataan aamukuudesta iltakuuteen, pelialueena yhdistyksen toimialue kokonaisuudessaan. Kerää 2–5 hlön joukkue, ja ilmoita siitä 18.9. mennessä vs. syysrallimestarille (heikki. helle@jyu.fi, p. 050 375 5626).

Jäsenmaksut 2017:

30.9.–1.10. EuroBirdwatch-tapahtuma, johon osallistumme yhteisretkellä 30.9. Tarkemmat tiedot täsmentyvät lähempänä viikonloppua. Lisäksi kierretään syksyn aikana puhdistamassa lintukerhon pönttöjä Keskustassa ja Oivangin Kosteikolla. Tarkemmat tiedot tapahtumista ilmoitetaan viimeistään alkuviikon aikana. Lisätietoja kaikista tulevista tapahtumista löydät Kuusamon Linnut -sähköpostilistalta sekä lintukerhon verkko- ja Facebook-sivuilta.

Kymenlaakso

24.9. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla. Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin klo 8–11 Jyväskylässä Säynätsalon aallonmurtajalla. Yhdistys tarjoaa kahvit. Tiedustelut Tuomo Pihlaja (tuomo. pihlaja@pp.inet.fi, p. 040 732 1439).

Yhteystiedot:

1.10. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla. Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin klo 8–11

www.kyly.fi

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Antto Mäkinen, antto. makinen@gmail.com, p. 050 379 3325. Jäsensihteeri Paula Uotila, uotilapaula@ gmail.com.

Verkkosivut: Facebook: www.facebook.com/KymenlaaksonLintutieteellinenYhdistys

Lappi Yhteystiedot: Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY). Pj. Ismo Kreivi, puheenjohtaja@lly.fi, p. 040 768 6448. Sihteeri Mika Bäckman, sihteeri@lly.fi, p. 040 770 2188.

Verkkosivut: www.lly.fi Facebook: www.facebook.com/ Lapin-lintutieteellinen-yhdistys-ry-103659903035407

Sähköpostilista: Listalle voi liittyä osoitteessa lists.oulu.fi/ mailman/listinfo/lly. Listan viestiarkistoa pääsee lukemaan osoitteessa lists.oulu. fi/pipermail/lly. Listan hoitajana Pekka Rahko, jolta lisätietoja (pekka.rahko@ dnainternet.net, p. 040 545 6355).

Jäsenmaksut 2017: Työssäkäyvät 29 e, muut 18 e, tukijäsenmaksu 40 e, kannatusjäsenmaksu 200 e.

Tapahtumat: Tapahtumien ajankohdat ja paikat tarkentuvat ja voivat muuttua syksyn aikana. Tarkista aina ajantasaiset tiedot yhdistyksen verkko- ja Facebook-sivuilta.

Jäsenmaksut 2017:

5.–8.10. Retki Kristiinankaupunkiin. Retki vain jäsenille. Vietämme kaksi päivää hyvillä lintusaarilla, sunnuntaina seuraamme vaelluslintujen muuttoa. Lisätietoa hinnoista ja ilmoittautumisesta Risto Salolta (p. 0400 466 213). 30.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Lohjan yhteiskoulun lukiolla. Kokouksen jälkeinen ohjelma tarkentuu myöhemmin. 9.–10.12. Menneen ajan joulumarkkinat Lohjan kirkkokentällä. Hakki on mukana omalla myyntipaikallaan yhdessä Lohjan Seudun Ympäristöyhdistyksen kanssa. Puheenjohtajalle voi ilmoittautua myyjäksi. 27.1. Pihabongaus Moision ruokintapaikalla, jossa yleisöä opastetaan la klo 10–11. Pähkinäniemen ruokintapaikan opastus tarkentuu myöhemmin. Tapahtumista tiedotetaan tarkemmin verkkosivuilla www.birdlife.fi/hakki, paikallislehdissä ja Hakkiverkossa.

Ajankohtaista: Hakin lainattava jäsenkaukoputki (Nikon 82D 20–75-kertaisella okulaarilla) on Filmaxissa (Laurinkatu 43, p. 019 321 075) ja lainattavissa liikkeen aukioloaikana

Jäsenmaksut 2017:

Lokakuussa tutustuminen Raippaluodon villieläinhoitolaan. 15.11. Sääntömääräinen syyskokous Vaasan uimahallin kokoushuoneessa klo 18. Kokouksen jälkeen Hanna Mikkolan kuvaesitys Tansanian Mafia-saaren linnuista. 6.12. Itsenäisyypäivän pinnaralli. Ajankohtaiset tiedot tapahtumista ja retkistä löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta.

Ostrobothnia Australis Yhteystiedot/Kontaktuppgifter: Ostrobothnia Australis rf (OA), oa@oa.fi. Ordförande Victoria Nylund, t. 045 868 1008, vicha1982@gmail.com.

Verkkosivut/Webbsidor: www.oa.fi Facebook: Ostrobothnia Australis r.f.

Sähköpostilista/Epostlista: Oaves. Du ansluter dig till Oaves genom att sända ett tomt meddelande till adressen oaves-subscribe@yahoogroups.com

Tiira-lehti

3 | 2017

Jäsenmaksut 2017/ Medlemsavgift 2017: Vuxna 20 e, barn och ungdomar under 18 år 10 e

Tapahtumat/Evenemang: 23.9. Dagsexkursion till Levaneva/ Pässilänvuori. Anmälning senast 21.9. till Karl Hamberg (karl.hamberg@ ely-keskus.fi eller t. 050 566 3197 kl. 18-21). 11.10. Månadsmöte kl. 19 i Björköby med föredrag av Mikael Kilpi om ejderns och havsörnens stormiga förhållande. 8.11. Höstmöte kl. 19 på OA, Österbottens museum (Museigatan 3 i Vasa) med föredrag av Panu Kunttu om den invasiva arten vresros, som hotar skärgårdsnaturen – nuläge och bekämpning. December Traditionell julfest kl. 19 på OA, Österbottens museum.

Pirkanmaa Yhteystiedot: Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PiLY), pily@pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231.

Verkkosivut: www.pily.fi Facebook: www.facebook.com/pirkanmaan.lintutieteellinen.yhdistys.ry Telegram: Pikaviestiryhmä Pirkanmaan lintuhavaintojen ilmoittamista ja niistä keskustelemista varten. Liittymisohjeet ja muuta infoa: www.arkisto-pily.fi/ foorumi/viewtopic.php?f=2&t=273

Foorumi: PiLY on siirtänyt tiedotuksen ja keskustelun uudelle foorumille: www.arkisto-pily.fi/ foorumi. Foorumia voi myös käyttää älypuhelimella Tapatalk-appsilla. Tervetuloa!

Jäsenmaksut 2017: Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 23.9. Syksyinen lintutapahtuma klo 10–13 Orivedellä Pappilanniemessä Valkosiipi-lintutornilla. Oppaina toimivat pilyläiset lintuharrastajat. Tapahtumassa on mahdollisuus katsella kaukoputkella lintuja sekä esittää kysymyksiä linnuista ja lintuharrastuksesta. Tornille pääsee Satamarannasta, jonka Hiedanrannan puoleisen P-paikan vierestä lähtee merkitty tie lintutornille. 29.9. Syyskuun lintuilta klo 18–20 Tampereella pääkirjasto Metsossa (Lehmus-Sali). Lintuvalokuvaaja Timo Havimo kertoo Costa Rican retkestään kuvien kera. 30.9. Retki Säpin majakkasaarelle. Venekyydin hinta 25 e + bensakulujen korvaus. Retkelle on säävaraus. Kyytijärjestelyistä vastaa Tuija Palonen (p. 040 021 6276, tuija.m.palonen@ gmail.com). Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet PiLY:n verkkosivuilla. 27.10. Lokakuun lintuilta klo 18–20 Tampereella pääkirjasto Metsossa (Lehmus-Sali). Haikaroita – onhan noita: Reijo Hautala näyttää matkoillaan ottamiaan haikarakuvia eri lajeista ja kertoo kuvaamistaan haikaroista. 17.11. Lokakuun lintuilta ja sääntömääräinen syyskokous klo 18–20 Tampereella pääkirjasto Metsossa (Lehmus-Sali). Kokouksessa valitaan neljä hallituksen jäsentä seuraavalle 2-vuotiskaudelle erovuoroisten tilalle sekä toiminnantarkastajat ensi vuodelle. Kokouksessa vahvistetaan jäsenmaksun suuruus, toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuodelle 2018. Kokouksessa valitaan myös PiLY:n jäsenet BirdLife Suomen edustajistoon. Kokouksessa

myönnetään PiLY:n jokavuotinen linnustonsuojelupalkinto sekä palkinto aktiivisesta vapaaehtoisesta työstä lintuharrastuksen tai lintutietämyksen edistämisestä. PiLY:n hallitus tuo syyskokoukseen PiLY:n sääntöjen muutosehdotuksen. Muutosehdotus on luettavissa PiLY:n verkkosivuilta ja Lintuviesti-lehdestä. 18.–19.11. Perinteinen laulujoutsenlaskenta Pirkanmaalla. Käy tarkistamassa paikkakuntasi järvenlahtia tai muita sopivia levähdyspaikkoja viikonlopun aikana, ja ilmoita havainnot Tiiraan (www.tiira.fi). Tiiraan on hyvä ilmoittaa yksilömäärä, tarkka paikka ja kellonaika. 13.1. Tammikuinen lintukävely Tahmelan ja Pispalan alueella Pyhäjärven rannalla. Kävelyllä havainnoidaan talvilinnustoa mm. talvisilla ruokintapaikoilla. Lähtö Tahmelanlähteeltä klo 10, jossa lasketaan talvehtivat sorsat. Oppaana Olavi Kalkko. Kävelyt sopivat hyvin lintuharrastuksen alkutaipaleella oleville. 26.1. Tammikuun lintuilta klo 18–20 Tampereella pääkirjasto Metsossa (Lehmus-Sali). Miksi Lapin metsähanhet, riekot ja pääskyset hupenevat? Miten pärjäävät maakotkat, tunturi- ja muuttohaukat? Mistä Lappiin tulee harmaapäätikkoja? Lapin linnusto on muuttunut viime vuosikymmeninä monin tavoin. Suuri osa lajiston ja kantojen muutoksista johtuu muuttoja talvehtimisalueiden elinolojen muutoksista, mutta moneen lajiin vaikuttavat myös ympäristömuutokset Suomessa. Ilmaston lämpeneminen on pohjoisten lajien suuri uhka lähivuosikymmeninä. Lintututkija Pertti Koskimies kertoo sanoin ja kuvin Lapin linnuston muutoksista ja tulevaisuuden näkymistä ihmisen mylläämässä maailmassa. 10.2. Helmikuinen lintukävely Pyhäjärven rannalla Tahmelan ja Pispalan alueella. Lähtö Tahmelanlähteeltä klo 10. Kesto parisen tuntia. Oppaana Jukka T. Helin. 10.–18.2. Pirkanmaan koskikarojen laskentaviikko. Perinteiseen tapaan järjestetään Pirkanmaalla nytkin erityinen koskikarojen laskenta. Laskenta-aikaa on runsas viikko. Koskikarahavainnot toivotaan kuitenkin ilmoitettavan koko talven ajalta Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira. fi), jotta saadaan paremmin kokonaiskuvaa Pirkanmaalla talvehtivista koskikaroista. Seuraa säännöllisesti PiLY:n verkkosivujen tapahtumia ( http://www.pily.fi/ tapahtumat/), koska sinne saatetaan päivittää uusia tapahtumia, kuten toritapahtumia (esim. Tampereen vihreä viikko). Nuorisojaosto järjestää alle 25-vuotiaille suunnattua toimintaa. Vetäjänä Niklas Paulaniemi (npaulaniemi@gmail.com).

Nokian Lintukoulu Tietoja Nokian Lintukoulusta voi lukea linkistä: www.pily.fi/lintukoulu

Ajankohtaista: PiLY:n uudet jäsenet 2017 saavat liittymislahjana Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon. Pirkanmaan linnusto -kirja on valmistunut keväällä 2016, ja siitä on otettu toinen painos. Ks. lisätietoja kirjasta ja sen tilaamisesta PiLY:n verkkosivuilta. PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suojele pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualueita uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä PiLY:n että Luonnonperintösäätiön verkkosivuille on avattu oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa. Kampanjan kautta on jo hankittu yksi vanhan metsän alue Mänttä-Vilppulasta. Kampanja toteutetaan

Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla (23.7.2015 päätös PLO-2015-4516). Lupa on voimassa 1.9.2015–31.8.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoituksien keräilytili: FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585. BirdLife Suomen vuoden linnun koskikaran talvinen kanta lasketaan tänä talvena. Ilmoita koskikarahavaintosi Pirkanmaalta kuten muualtakin Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi).

PohjoisKarjala Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (PKLTY), pk.lintutieteellinen@gmail. com. Pj. Hannu Lehtoranta, hannu.lehtoranta@oyk.fi, p. 0500 186 607.

Verkkosivut: www.pklty.fi Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Karjalan-Lintutieteellinen-yhdistys-ry-114769091896912

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme pk_lintulista@ uef.fi jäsenet voivat liittyä ottamalla yhteyttä hannu.huuskonen@uef.fi.

Jäsenmaksut 2017 Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat:

Vuokonjärven torni.

22.9. Höytiäisen lintuaseman tornin kunnostustalkoot klo 9 Noljakassa. Jos väkeä kertyy, niin samalla myös Rääkkylän Vuoniemen tornitalkoot. Yhteyshenkilönä Hannu Lehtoranta (p. 0500 186 607, hannu.lehtoranta@ oyk.fi). Tarkempia tietoja myös yhdistyksen verkkosivuilla.

Lintumatka Vuokonjärvelle

Enon paikalliskerho: Kerho järjestää lintuaiheista ohjelmaa ja retkiä osallistujien kiinnostuksen mukaan. Ota yhteyttä: tapsapiipponen@ gmail.com.

PohjoisPohjanmaa Yhteystiedot: Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PPLY). Pj. Esa Hohtola.

Verkkosivut: www.pply.fi Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Pohjanmaan-lintutieteellinen-yhdistys-ry

Sähköpostilista: Tilaaminen tapahtuu osoitteessa lists. oulu.fi/mailman/listinfo/pply. Anna sähköpostiosoitteesi ja luo salasana. Tämän jälkeen saat sähköpostiisi tilausvahvistuspyynnön, johon sinun tulee vastata. Yleensä riittää, kun valitsee vain suoraan ”vastaa” ja sitten ”lähetä”, viestiä ei tarvitse muokata mitenkään. Vahvistusviestisi jälkeen tilaus astuu voimaan.

Jäsenmaksut 2017: Aikuiset 42 e/25 e (painettu/sähköinen jäsenlehti), opiskelijat ja koululaiset 36 e/19 e, perhejäsenet 5 e, tukijäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: 30.9. Hailuodon syysralli. Lisätiedot jmarkkol@gmail.com. Huom. Hailuodon rallihavainnot 30.9. ovat osa EuroBirdwatch-tapahtumaa! 1.–30.10. Lokakisa. PPLY vs. KPLY ja MLY. 11.10. Kuukausikokous, Oulu, Linnanmaa Sali SÄ102. 8.11. Kuukausikokous, Oulu, Linnanmaa Sali SÄ102 (sääntömääräinen syyskokous).

oli lintuharrastajille iso ponnistus

Hannu Lehtoranta (Juuan lintuharrastajat/PKLTY) Juuan lintuharrastajat on pieni lintuyhdistys Pohjois-Karjalassa. Kun saimme tiedon maakunnan muutaman rapistuneen lintutornin saaneesta purkutuomiosta, päättivät juukalaiset toimia valtavirtaa vastaan. Yhdistys haki ja sai Raitin remontit -nimisestä Leader-rahoituksesta tukea omalle Lintumatka Vuokonjärvelle -hankkeelleen. Hankkeessa maakunnallisesti arvokkaan lintuveden, Vuokonjärven, rantaan rakennettiin hieno ja ajan hammasta kestävä lintutorni. Tornin runko on pätkä entistä rajavartioston vartiotornia. Tornin katselulavan runkorakenteet ja kaiteet on tehty alumiinista, joten mätäneviä osia ei perusrungosta löydy. Ainoastaan lavan lankutus tehtiin puusta. Rakenteessa ei ole näkyviä ruuveja, koska lankut on ankkuroitu runkorakenteeseen alumiinikulmalla. Rakentajat puhuvat ainakin leikillään sadan vuoden takuusta. Vuokonjärven linnuston seuranta on aikaisemmin ollut vaikeaa, kun järven parhaiden lintupaikkojen rannoilla on tulviva pajukkovyöhyke estämässä näkymiä kortteikkoa kasvavalle järvelle. Nyt järven eteläpään parhaille lintupaikoille on tornista hyvä näkyvyys. Tornille on maantieltä lähes kilometrin matka. Jotta kulkijan olisi rattoisampi kävellä tornille, Juuan lintuharrastajat toteuttivat reitin varrelle pysyvän pönttö- ja pesäpaikkanäyttelyn. Pöntöt on ripoteltu pitkin matkaa, ja jokaisessa kohteessa on infotaulu. Vastaavalla tavalla reitille on tehty myös erilaisten ruokintapaikkojen näyttely. Torniin ja reittiin on jo nyt tutustunut yllättävän runsaasti kyläläisiä ja muita linnuista ja kohteesta kiinnostuneita. Kiitoksia on tullut sekä hyvästä tornista että reitin varrella olevista näyttelyistä. Normaalisti parin sadan euron budjetilla toimivalle yhdistykselle hanke on ollut haasteellinen. Leader-rahoituksella saimme katettua 50 prosenttia kustannuksista. Loppu kustannusarviosta olikin sitten harrastajien omaa talkootyötä. Upeasti talkootyöhön on osallistunut muitakin kuin varsinaisia lintuharrastajia.

32 6.12. IP-ralli 2017, vuoden hohdokkain itsenäisyyspäivän rallaustapahtuma. Tapahtumista löytyy lisätietoja verkkosivuiltamme ja Corvus-verkosta.

Päijät-Häme Yhteystiedot: Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY). Pj. Tapani Saimovaara, tapani. saimovaara@outlook.com, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, p. nousiainen@phnet.fi, p. 040 5080 492.

Verkkosivut: www.phly.fi Facebook: www.facebook.com/phlyry

Sähköpostilista: Ohjeet sähköpostilistalle (linnut@phly.fi) liittymisestä on yhdistyksen verkkosivuilla.

Jäsenmaksut 2017: Ruotsin Sandskärissä on rengastajien käytössä pieni, mutta kotoisa mökki.

Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18 v) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e.

Tapahtumat:

PPLY Sandskärillä Juha Markkola Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys vieraili 20.–23.7. Perämeren perukassa sijaitsevassa Ruotsin Sandskärissä. Se on kuuluisa hiekkarannoista, nummista, korkeista dyyneistä ja niiden välisistä ”stadioneista”, omaperäisestä kasvistosta sekä Ruotsin pohjoisimmasta ja itäisimmäs-

13.12. Kuukausikokous, Oulu, Linnanmaa Sali SÄ102. Pohjois-Suomen määrittäjämestaruus -kisa. Kuukausikokouksissa on tarjolla lintuesitelmiä, määritystietoa ja ajankohtaisia suojelu- ja harrastusasioita. Tarjolla myös kahvia, pullaa ja uusimmat lintulehdet. Tarkemmat tiedot tapahtumista yhdistyksen verkkosivuilla, sähköpostilistalla ja Facebookissa.

PohjoisSavo Yhteystiedot: Lintuyhdistys Kuikka, hallitus@lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Liisa Tolvanen, p. 040 586 0790, liisa.tolvanen@kolumbus.fi. Jäsensihteeri Sanna Norojärvi, jasensihteeri@lintuyhdistyskuikka.net.

Verkkosivut: www.lintuyhdistyskuikka.net Facebook: www.facebook.com/lintuyhdistyskuikka

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme Kuikkalistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen kuikkalista+subscribe@ googlegroups.com.

30.9. EuroBirdwatch-muutontarkkailu Asikkalan Pulkkilanharjulla aamusta alkaen. Yhdistys tarjoaa retkievästä! Avoin kaikille.

tä lintuasemasta. Tyyppilintu oli pikkukuovi. Männiköt olivat täynnä pikku- ja kirjosiipikäpylintuja. Syksyllä PPLY järjestää Sandskär-illan, johon on kutsuttu mukaan lintuaseman väkeä. Lisätietoa Sandskärin lintuasemasta: www.nof.nu/sandskar/hapsandis/

vien kanssa. Tiedustelut Liisa Tolvanen (p. 040 586 0790). 30.9. Puutossalmi Open. Muutonseurantaa Puutossalmen lossin aallonmurtajalla klo 9–12. Oppaana Ilkka Markkanen (p. 040 087 1539). 7.10. Puutossalmi Open. Muutonseurantaa Puutossalmen lossin aallonmurtajalla klo 9–12. 7.10. Syystaesto klo 8–12. Paikan ei tarvitse olla torni/lava, vaan se voi olla mikä tahansa määrätyn kokoinen pieni ala. Säännöt verkkosivuilla. Ilmoittautumiset Liisa Tolvaselle, (liisa. tolvanen@kolumbus.fi, p. 040 586 0790). Tulokset ilmoitetaan Jyrki Uotilalle (jyrkiuotila@luukku.com, p. 040 071 2264).

Tapahtumat:

Verkkosivut:

Tapahtumiin tulee tarkennuksia myöhemmin, joten muista seurata verkkosivujamme.

Facebook: www.facebook.com/psly.ry

24.9. Syysmuuton seurantaa klo 9–12 Varkauden Ruokojärven lintutornilla yhteistyössä Varkauden Luonnonystä-

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 28 e, perhe- ja nuorisojäsen (alle 18-v.) 13 e, seniori- tai kannatusjäsen 40 e.

Tapahtumat: 16.9. Syysralli, leppoisa mittelö alueemme linnustosta. 23.9. Syysmuuton seurantapäivä Lapinjärven Heikinkylässä klo 11 alkaen.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

www.birdlife.fi/psly

Sähköpostilista: Corvus-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen corvus-subscribe@egroups.com.

HUOM.! Katso mahdolliset muutokset ja lisää toiminnasta tapahtumakalenterista osoitteessa: http://phly.fi/toiminta/ tapahtumakalenteri/ Osoitteenmuutoksista, eroamisista ja liittymisistä tulee ilmoittaa jäsenrekisteriä hoitavalle BirdLife Suomen toimistolle (p. 09 4135 3300 klo 10–15, toimisto@ birdlife.fi). Tiedot voi toimittaa myös jäsensihteerille.

Rauman seutu Yhteystiedot: Rauman seudun lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi, Pj. Tarja Pajari, tlpajari@gmail.com, p. 040 839 5543. Jäsensihteeri Jarmo Santala, santalajarmo@gmail.com, p. 044 972 7633.

Verkkosivut: www.rslh.info Facebook: www.facebook.com/ pages/Rauman-Seudun-Lintuharrastajat-ry/222010471203727

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Yhteystiedot:

Varsinaiset jäsenet 26 e, nuoret alle 18 v. 13 e, perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Jäsenmaksut 2017:

Marras–joulukuussa Kysy linnuista -luontoilta Heinolassa ja Lintuilta Lahdessa. Tarkemmat tiedot tulevat PHLY:n tapahtumakalenteriin.

2.12. Talvipinnaralli klo 7–16. Katso säännöt ja ilmoittautumisohjeet verkkosivuiltamme lähempänä kisaa.

Porvoon seudun lintuyhdistys ry (PSLY), psly@birdlife.fi. Pj. Juha Tuomaala, juha. tuomaala@pp.inet.fi, p. 040 551 6932. Jäsensihteeri Jarmo Tähtinen, jarmo. tahtinen@countdeal.fi.

7.–8.10. Retki Hankoon. Tarkemmat tiedot julkaistaan: phly.fi/toiminta/ tapahtumakalenteri Tiedustelut Paavo Posti (p. 050 322 3087). Ennakkoilmoittautuminen. 15.11. Syyskokous klo 17.30. Tiedot tulevat PHLY:n tapahtumakalenteriin

31.10. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Kuopion museon kokoushuoneessa. Illan muu ohjelma vielä avoin.

Porvoon seutu

30.9. Iitti vs. Orimattila! Leikkimielisessä rallissa katsotaan, kumman kunnan alueelta havaitaan enemmän lajeja. Myös EuroBirdwatch-tapahtuma. Yhteistyössä: KyLY.

24.9. Retki Söderskärille. Lähtö klo 7 Kalkkirannasta, jonne paluu n. klo 15. Ilmoittautumiset Peter Von Baghille (petervonbagh@gmail.com). Säävaraus. Retken mahdollisesta peruutuksesta ilmoitetaan Corvus-verkossa ja Whatsappissa. Marraskuussa sääntömääräinen syyskokous. Kokouspäivä tarkentuu myöhemmin.

Sähköpostilista: RSLH-verkko on RSLH:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja keskustellaan alueen ajankohtaisista lintutapahtumista. Lista on kaikille avoin ja ilmainen, ja sille pääset liittymään lähettämällä liittymispyynnön verkon ylläpitäjälle osoitteeseen vpuputti@gmail.com.

Tapahtumia koskevat tiedustelut Tarja Pajarille (ks. yhteystiedot edellä) tai tapahtuman kohdalla mainitulle yhteyshenkilölle. 30.9.–1.10. Kansainvälinen EuroBirdwatchviikonloppu. Osana tapahtumaa järjestetään 30.9. klo 7–13 syysmuuton yhteishavainnointi Rauman seudun lintutorneilla ja muilla hyvillä havainnointipaikoilla. Ilmoittaudu havainnoitsijaksi tai tule tutustumaan muutonhavainnointiin! Säävaraus. 1.10. Lintuilta klo 18. Ari Ahlfors: Linturetkellä Latviassa. Kahvitarjoilu. Tilaisuus on kaikille kiinnostuneille avoin ja ilmainen. 28.–29.10. BirdLife Suomen Joutsenbongaus. Osana joutsenbongausta järjestetään 28.10. klo 11–13 joutsenretki Eurajoen pelloille. Kokoontuminen Vuojoen kartanon P-alueella. Säävaraus. 5.11. Lintuilta ja sääntömääräinen syyskokous klo 18. Kalle Haapala: Pakkasta pakoon - Kuwait. Tervetuloa mukaan suunnittelemaan yhdistyksen tulevaa toimintaa! 1.12.–28.2.2018 Talvikisa. Katso kisaohjeet verkkosivuilta! 3.12. Lintuilta klo 18. Raimo Sundelin: Itämerellä ja Islannissa. Kahvitarjoilu. Tilaisuus on kaikille kiinnostuneille avoin ja ilmainen. 6.12. Itsenäisyyspäivän kisa klo 8–16 ja kisan purku Uotilan nuorisotalolla klo 18. Katso kisaohjeet verkkosivuilta!

Ajankohtaista: Syysretkestä ja syksyn talkoista tiedotetaan vielä erikseen – seuraa ilmoittelua verkkosivuilla, Raumaverkossa, Facebookissa tai paikallislehdissä!

Satakunta Yhteystiedot: Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry (PLY), ply@satakunnanlinnut.fi. Pj Heli Perttula, heli.k.perttula@gmail.com. Median yhdyshenkilö (lintutilanne) Petteri Mäkelä, petteri.makela@gmail.com, p. 040 841 2524.

Verkkosivut: www.satakunnanlinnut.fi Facebook: www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Sähköpostilista: Liittyminen sähköpostilistalle (PLYverkko) tapahtuu lähettämällä Martti Uusitalolle (martti.uusitalo@pp1.inet.fi) vapaamuotoista sähköpostia, jossa ilmaistaan halu liittyä listalle.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e ja kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat: Lisätietoja tapahtumista: http://www. satakunnanlinnut.fi/tapahtumat/ 18.10. Lintuilta klo 18.30. Olavi Kalkon kuvaesitys aiheesta Tansanian lintuja. Luontotalo Arkki (Pohjoispuisto 7, Pori). 15.11. Sääntömääräinen syyskokous PLY:n jäsenille klo 18. 15.11. Yleisölle avoin lintuilta klo 19. Anne Savolan kuvaesitys aiheesta Kokemuksia Satakunnan luonnosta ja vähän muualtakin. Luontotalo Arkki. 2.12. Talviralli Porin kunnan alueella.

Varsinainen jäsen 22 e, nuorisojäsen (alle 20 v) 12 e, perhejäsen 5 e.

13.12. Lintuilta klo 18.30. Jukka J. Nurmen esityksen aiheena on Lintukuvia huhtikuisesta Espanjasta. Luontotalo Arkki.

Tapahtumat:

Lintukerho:

Lintuillat tuttuun tapaan Uotilan nuorisotalolla (Tuomistontie 1, Rauma).

Lasten lintukerhon toiminnasta tulee lisätietoja verkkosivuille. Yhteystiedot: lintukerho@satakunnanlinnut.fi

Jäsenmaksut 2017:

Tiira-lehti Ajankohtaista:

3 | 2017

Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Varaukset ja lisätiedot Säpin asemanhoitajalta Kimmo Nuotiolta (nuotio.kimmo@gmail.com, p. 040 125 2855).

Uusimaa Yhteystiedot: Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry. Pj. Jukka Hintikka, puheenjohtaja@tringa.fi.

Suomenselkä

Verkkosivut:

Yhteystiedot:

Twitter: twitter.com/tringa_ry

Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY). Pj. Matti Sissonen, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 041 433 2261.

Instagram: www.instagram.com/ tringa.ry

Verkkosivut:

Tringa-verkko on sähköpostitse toimiva keskustelulista. Se on tarkoitettu Tringan alueen lintuihin, lintuhavaintoihin ja -harrastukseen liittyvään keskusteluun. Verkkoon liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@ helsinki.fi. Kirjoita viestin ensimmäiselle riville subscribe tringa-verkko. Viestin otsikolla ei ole väliä.

www.sslty.fi Facebook: Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry

Sähköpostilista: Halutessasi liittyä listalle lähetä sähköpostia osoitteeseen sslty-subscribe@ yahoogroups.com (otsikon ja viestin voi jättää tyhjäksi). Ylläpitäjät hyväksyvät liittyjät, joten liittämisessä saattaa olla pientä viivettä.

Jäsenmaksut 2017: Jäsenmaksu 30 e, perhejäsenet 5 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 20 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Tapahtumat: 23.9. Syysmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivän vakiopaikat ja lisätiedot löydät Suomenselän Linnut -lehdestä tai kysymällä Esko Rajalalta (p. 040 5410 582) 7.10. Karsturallli Karstulassa klo 7–15. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Santtu Ahlman (santtu.ahlman@gmail.com tai p. 044 509 6814). 7.10. Vesilintujen syysmuuton tarkkailua Keurusselän Kaukasessa. Opastus ainakin klo 9–11. Yhteiskyyti Keuruun linja-autoasemalta (Jouko Pihlainen, p. 040 843 1709). 6.1. Loppiaisralli. SSLTY:n suosituin tapahtuma, johon osallistuu vuosittain yli 20 joukkuetta. Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Suupohja Yhteystiedot: Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SpLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@ gmail.com, p. 040 831 5440.

Verkkosivut: www.suupohjanlinnut.fi Blogi: www.suupohjanlinnut.blogspot.fi Facebook: www.facebook.com/SuupohjanLTY WhatsApp: jäsenille, liittyäksesi ilmoittaudu Jussi Kentalle (p. 040 536 0311).

Sähköpostilista: Sähköpostilistalla keskustellaan Suupohjan linnuista ja lintuharrastuksesta. Listalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen splty-subscribe@yahoogroups.com ja toimimalla viestin ohjeiden mukaisesti.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 25 e, alle 15-vuotiaat 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen verkkosivuilla ja Facebookissa.

Ajankohtaista: Vuosi- ja ekopinnoja kerätään tänäkin vuonna. Pinnatilanteen kehitystä seurataan yhdistyksen verkkosivuilla.

www.tringa.fi Facebook: www.facebook.com/Tringary

Sähköpostilista:

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 35 e, koululaiset ja opiskelijat 20 e, perhe/sukulaisjäsen 10 e.

Tapahtumat: 17.9. Syysretki Viikkiin klo 9.30–12.30. Kävelyretkellä Viikin lintupaikat tulevat tutuiksi. Lähtö Gardenian edestä (Koetilantie 1). Retki soveltuu erityisesti lintuharrastuksen vasta-alkajille. Retki on maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: tringa. retket@gmail.com 23.9. Retki Asikkalan Pulkkilanharjulle. Lähtö klo 7 Kiasman matkailuliikennepysäkiltä (Mannerheiminaukio 2). Paluu n. klo 18.30. Tarkkaillaan syysmuuttoa Pulkkilanharjun komeissa maisemissa. Ilmoittautumiset 20.9. mennessä. Tiedustelut: tmetsanen@ gmail.com 24.9. Puistoretki Tähtitorninmäelle klo 7.30–9.30. Lähtö klo 7.30 Unioninkadun päästä (Unioninkatu 1). Retki on maksuton. Ilmoittautumiset 22.9. mennessä. Tiedustelut: tringa. retket@gmail.com 27.9.–1.10. Retki Liettuaan, Kuurinkynnäälle. Vain jäsenille. Retki on täynnä. 1.10. Tringan yhteishavainnointipäivä klo 10–14 Herttoniemessä, Majavatien kallioilla (Majavatien portaiden yläpuolella). Tule seuraamaan syysmuuttoa kansainvälisenä EuroBirdwatch-päivänä Tringan lintuoppaiden seurassa. Sopii hyvin myös lintuharrastuksen vasta-alkajille. Säävaraus. Tiedustelut: toimisto@tringa.fi 5.10. Lokakuun kuukausikokous Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) klo 18. Vapaa pääsy. 7.10. Tiaisretki Hankoon. Ensin vieraillaan Hangon lintuasemalla (kävelyä yhteen suuntaan 3,5 km), paluumatkalla muilla Hankoniemen lintupaikoilla sekä Karjaan Läppträsketillä. Lähtö klo 7 Kiasman pysäkiltä (Mannerheiminaukio 2). Paluu samaan paikkaan n. klo 18.30. Ilmoittautumiset 4.10. mennessä. Tiedustelut: jsplindy@ gmail.com 8.10. Syysretki Helsingin Isosaareen. Lähtö Kauppatorilta klo 7. Paluu n. klo 15. Ilmoittautumiset 1.10. mennessä. Tiedustelut: johannessilvonen@ hotmail.com 13.–15.10. Retki Örön saarelle. Vain jäsenille. Retki on täynnä. 14.10. Lasten linturetki Kirkkonummella klo 12–15. Retkellä kuljemme lasten ehdoilla. Myös vanhemmat ja isovanhemmat ovat tervetulleita. Tapaaminen klo 12 Kirkkonummen keskustan kirjaston takana P-paikalla, josta siirrymme oppaan sekä osallistujien autoilla Rilaxin merenrantaan johtaville poluille. Retki on maksuton. Oppaana Merja Talvela. Ilmoittautumiset 12.10. mennessä ja tiedustelut: juv@tringa.fi

Keurusselän riistakameroihin tallentui myös kuikan onnistunut pesintä.

Riistakameroilla tietoa Keurusselän pesätuhoista Matti Aalto, SSLTY Keurusselällä on kahtena kesänä testattu riistakameroita vesilintujen pesätuhojen syiden selvittämisessä. Vuonna 2016 pesillä oli kolme kameraa ja vuonna 2017 kahdeksan kameraa. Kuvissa selvisi lokkien munapesien tuholaisiksi niin minkki, varis kuin saukkokin. Kuviin päätyi myös positiivisia uutisia, kuten onnistunut kuikan pesintä. Tuhoutumissyiden tärkeysjärjestystä ei pystytä arvioimaan, sillä useasta kamerasta ei saatu riittävästi kuvia johtuen teknisistä ongelmista. On kuitenkin selvää, että kameraseurannoilla saadaan tietoa pesätuhojen syistä, mikä voi auttaa löytä-

15.10. Kotkaretki Virolahdelle. Seuraamme kotkien ja muiden petolintujen muuttoa yhdellä maan parhaista paikoista. Lähtö klo 7 Kiasman pysäkiltä (Mannerheiminaukio 2). Paluu samaan paikkaan n. klo 20. Ilmoittautumiset 12.10. mennessä. Tiedustelut: mikko.savelainen@etkl.fi 22.10. Puistoretki YKP & Tähtitorninmäki klo 8–12. Lähtö klo 8 Kasvitieteellisen puutarhan sisäänkäynniltä (Unioninkatu 44). Retki on maksuton. Ilmoittautumiset 20.10. mennessä. Tiedustelut: jukka_hintikka@hotmail. com 2.11. Marraskuun kuukausikokous ja yhdistyksen syyskokous klo 18–20 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6). Kokouspaikkana poikkeuksellisesti 5. kerroksen sali 505. Vapaa pääsy. 4.11. Myöhäissyksyn saariretki Helsingin Isosaareen. Lähtö Kauppatorilta klo 7.30. Paluu n. klo 15. Ilmoittautumiset 27.10. mennessä. Tiedustelut: johannessilvonen@hotmail.com 5.11. Lasten linturetki Espoon Laajalahdelle klo 10–12. Lähtö klo 10 Villa Elfvikin pihasta (Elfvikintie 4). Retkelle myös vanhemmat ja isovanhemmat ovat tervetulleita. Omat eväät ja säänmukaiset varusteet mukaan. Retki on maksuton. Ilmoittautumiset 3.11. mennessä ja tiedustelut: juv@ tringa.fi 8.11. Opastettu kierros Ateneumin Veljekset von Wright -näyttelyyn klo

mään keinoja parantaa pesintöjen onnistumista. Selvityksen onnistuminen edellyttää, että kameroissa on riittävä akku- ja muistikorttikapasiteetti sekä pieni kuvakoko, sillä yhden pesän selvitystyöhön voidaan tarvita yli kymmenentuhatta kuvaa. Kuvausväli tulee asettaa alle minuuttiin, ettei oleellisia tapahtumia jäisi kuvaamatta. Kameraseurannat olivat osa SSLTY:n aktiivisen yhteistyökumppanin, Keurusseudun Luonnonystävien (KeLy) Leader-rahoitteista Retkeilijän Keurusselkä -hanketta, jossa käytettiin myös SSLTY:n kameroita. Kameraseurannat tulee toteuttaa pesintöjä häiritsemättä ja kameroiden asentamiseen tulee pyytää maanomistajalta lupa.

17–18. Oppaana Ateneumin opas. Ilmoittautumiset 5.11. mennessä. Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com 11.11. Joutsenretki Hankoon. Perinteinen joutsenretki Hankoniemen merenlahdille tällä kertaa yhdessä Helsy:n kanssa. Lähtö klo 7 Kiasman pysäkiltä (Mannerheiminaukio 2). Paluu samaan paikkaan n. klo 18. Ilmoittautumiset 8.11. mennessä. Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com 18.11. Opastettu kierros Ateneumin Veljekset von Wright -näyttelyyn klo 14–15. Ilmoittautumiset 15.11. mennessä. Tiedustelut: tringa.retket@ gmail.com 3.12. Lasten talvilinturetki Helsingin Seurasaareen. Retkellä otamme selvää, mitä lintuja talvisessa Seurasaaressa voi näkyä. Säänmukainen varustus ja omat eväät mukaan! Myös vanhemmat ja isovanhemmat ovat tervetulleita. Kokoontuminen klo 10 Seurasaaren sillan tyvellä. Retki on maksuton. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 1.12. mennessä: juv@tringa.fi 7.12. Joulukuun kuukausikokous klo 18 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki). Vapaa pääsy. 9.12. Opastettu kierros Ateneumin Veljekset von Wright -näyttelyyn klo 14–15. Ilmoittautumiset 5.12. mennessä. Tiedustelut: tringa.retket@ gmail.com Ajantasaisin tieto retkistä löytyy verkkosivujen tapahtumakalenterista. Jos retkien

toteutuksissa tapahtuu viime hetken muutoksia, kerrotaan niistä tapahtumakalenterin lisäksi Tringa-verkossa. Tarkista siis retken tiedot tapahtumakalenterista aina retkeä edeltävänä päivänä: www.tringa.fi/tapahtumakalenteri/

Paikallisjaosto Lullula: Raaseporin lintuharrastajat Lullula on Tringan paikallisjaosto, jonka toimialueena on Raaseporin kaupunki ja tutkimusalueena Raaseporin pohjoisosat (entinen Karjaan ja Pohjan alue). Ota yhteyttä: lullulanhallitus@gmail.com

Tringan nuorten linturyhmä: Nuorten linturyhmä tekee retkiä mm. Hangon lintuasemalle ja muille Tringan alueen hyville lintupaikoille hyvässä seurassa. Myös uudet ja aloittelevat lintuharrastajat ovat tervetulleita mukaan! Lisätietoja ja tulevat nuortenretket löydät täältä: http://www.tringa.fi/ nuorisojaosto/

Ajankohtaista: Tringan lintutorniopastukset. Syksyn torniopastukset jatkuvat lokakuun alkupuolelle asti. Opastuksia järjestetään Helsingin Vanhankaupunginlahdella Purolahden tornissa. Tarkemmat tiedot verkkosivuilta: www.tringa.fi/events/ categories/torniopastus/ Hangon lintuasema. Lähde miehittäjäksi Pohjoismaiden parhaalle vaelluslintuasemalle! Asemamaksu: 25 e/vuosi (opiskelijat, työttömät ja vähävaraiset

34 10 e/vuosi). Varaukset: halias@tringa.fi. Lisätietoja: www.tringa.fi/halias-esittely/

Verkkolehti

Nro 3 22. vuosikerta ISSN 1238-9676

issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

Julkaisija

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 09 4135 3300 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Markus Seppälä markus.seppala@ birdlife.fi tiira-lehti@birdlifefi

Ulkoasu

Seppo Alanko

Painopaikka Botnia Print, Kokkola, 2017

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

Painos 22600

Ilmestyminen Tiira-lehti ilmestyy vuonna 2018 kolmena numerona tammi-, huhtija syyskuussa.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

Tiira on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 13 000 jäsentä ja 6 000 tukijaa.

Henkilöstö

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved

Kotipiiritalkoot. Tringan paikallisjaosto Lullula haastaa lintuharrastajat ympäri maan tavoittelemaan sadan lajin havaitsemista omasta kotipiiristään Suomen satavuotisjuhlavuonna. Kotipiiritalkoiden liittymisohjeet ja tulosseuranta löytyvät Tringan kisasivuilta: www.tringa.fi/kisa/ Tringan ekopinnaskaba 2017 jatkuu vuoden loppuun. Joulukuun alussa käynnistyy kolmen kuukauden mittainen talviekopinnaskaba. Lisätiedot ja osallistumisohjeet: www.tringa.fi/ ekopinnaskaba/

Valkeakoski Yhteystiedot: Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), valkeakosken.lintuharrastajat@gmail. com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023. Jäsensihteeri Mea Torkko, mea.torkko@ pp.inet.fi, p. 040 738 9986.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/vlh Facebook: www.facebook.com/groups/ Valkeakosken.Lintuharrastajat Twitter: twitter.com/vlhry Instagram: www.instagram.com/ valkeakosken_lintuharrastajat

Sähköpostilista:

Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Sähköpostilistallemme Laniusverkkoon liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen laniusverkko-subscribe@yahoogroups.com. Liittyminen vahvistetaan vastaamalla saapuvaan vahvistusviestiin. Tai vaihtoehtoisesti osoitteessa: groups. yahoo.com/group/laniusverkko.

Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

Jäsenmaksut 2017:

Järjestökoordinaattori, Tiira-lehden päätoimittaja Markus Seppälä Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo Toimistoapulainen Verneri Vesterinen Ohjelmoija Ismail Belmostefa Puheenjohtaja Johan Hassel

Tämä lehti on painettu ympäristöystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille.

Älä heitä luettua lehteä pois — anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

BirdLife Suomen yhteistyökumppaneita ovat

Elenia, Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

hallitus vuodelle 2018. Kokous jatkuu lintuiltana, jonka ohjelmassa Risto Vilppaan ja Ville Työppösen kuvaesitys Israelin linnustosta. Kahvi-/teetarjoilu, pullaa ja keksiä. 18.11. Illanvietto Waltikassa! Isännöimme BirdLife Suomen edustajiston syyskokousta 18.–19.11. Lauantaina luvassa kaikille avoin iltaohjelma, jossa mielenkiintoisia esityksiä ja illallinen. Lisätietoa tapahtumasta myöhemmin. 1.12.–28.2. Leikkimielinen talvipihapinnakisa. Säännöt: Tarkoituksena on nähdä (= havaita) omalta, lainatulta, vuokratulta tai muutoin haltuun saadulta/otetulta tontilta, kerrostalon parvekkeelta, pihalta, mökkitontilta tai muulta vastaavalta paikalta mahdollisimman monta eri lintulajia siten, että havainto tehdään kyseisellä paikalla seisten, maaten, puussa istuen, käsin seisoen tms. asennossa kyseisenä kilpailuaikana 1.12. klo 00–28.2. klo 24. Kisa-alueena on VLH:n toimialue: http://personal. inet.fi/luonto/vlh/toimialue.html. Koska edellytykset lintujen lajikirjoon ovat eri paikoilla erilaiset, ei kyse ole verisestä kilpailusta. Korkeintaan kisaa voi käydä kukin oman paikkansa

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

1.10. EuroBirdwatch/Syysmuuton seurantaa Mallasselän rannassa. Osallistumme Euroopan ja Keski-Aasian kattavaan EuroBirdwatch-tapahtumaan järjestämällä opastettua muutonseurantaa Valkeakoskella Riuttasaaren itäkärjessä klo 7.30–10.30 (muuton jatkuessa vielä pidempään päivälle). Riuttasaari on hienosti etenkin vesilintujen muuttoreitin varrella! P-paikan osoite navigaattoriin on Valmarintie 101, Valkeakoski. Staijipaikan vierellä kiehautetaan nokipannukahvit/teevedet, omat makkarat/eväät mukaan. Ilmoittautumiset Facebookissa tapahtumasivulla, sähköpostitse (valkeakosken.lintuharrastajat@gmail.com) tai tekstiviestillä (/ puhelimitse) retkivastaava Juha Leuhtoselle (p. 0400 664 897). 7.10. Pönttötalkoot Jutikkalassa klo 11 alkaen. Jos vasara pysyy kädessä, tule naputtelemaan pönttöjä! Lisätietoja Jussi Kalliolta (p. 040 511 0039). Pöntöt ovat yksi yhdistyksemme talouden tukijaloista, kaikki talkooapu otetaan mieluusti vastaan. 13.10. Lokakuun lintuilta. Hannu Majavan hieno kuvaesitys ”Valkeakoskelta Varangille”. Tervetuloa Myllypirtille Valkeakoskelle (Myllykatu 7). Aloitamme klo 18 kahvilla/teellä ja pullalla. 29.10. Joutsenbongausretki. Kierrämme VLH:n toimialuetta, laskemme joutsenet ja katselemme myös muita loppusyksyn lintuja. Lähtö Valkeakosken Kaupungintalon P-paikalta klo 9, ja paluu takaisin muutaman tunnin kuluttua alkuiltapäivästä. Oppaina VLH:n retkikummit. 10.11. Syyskokous ja marraskuun lintuilta ”Israelin ihmeitä”. Tervetuloa VLH:n sääntömääräiseen syyskokoukseen ja samalla marraskuun lintuiltaan klo 18 Myllypirtille Valkeakoskelle (Myllykatu 7). Kokouksessa päätetään ensi vuoden jäsenmaksut sekä valitaan

Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 21 e, perhejäsen 11 e.

Jurmon lintuaseman asemamaksut: Jäsenet 24 e/vuosi, jäsenen mukana majoittuvat yli 10-v perheenjäsenet 24 e/vuosi, jäsenen mukana majoittuvat alle 10-v maksutta. Muut kuin edellä mainitut 36 e/vuosi.

Tapahtumat: 29.9.–1.10. Viikonloppuretki Kökariin, jossa tutustutaan saariston hienoon syysmuuttoon! Retki tehdään henkilöautoilla, ja autokunnista sovitaan ennen retken alkua. Kökariin matkustetaan Korppoon Galtbystä oman valinnan mukaan joko pe klo 10 tai klo 21 lähtevällä lautalla. Paluu Kökarista su klo 12 lähtevällä lautalla. Osallistujat huolehtivat itse omista eväistään. Yöpyminen saaressa maksaa 75 e/viikonloppu ja autolauttahinta on n. 35 e. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen retket@tly.fi 7.10. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Lähtö klo 11 Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3). 14.10. Kotkaretki Liedon Vanhalinnan Linnavuorelle. Lokakuussa käynnistyy kotkien ja piekanan muutto, viimeiset siemensyöjät poistuvat Suomesta ja sopivalla tuurilla saadaan nauttia arktisten vesilintujen muutosta. Retkellä havainnoidaan pääosin muuttavaa linnustoa. Kokoontuminen klo 8 Linnavuoren laelle. Paikalle ehtii ajoissa myös Kauppatorilta lähtevällä bussilla nro 6. Säänmukainen pukeutuminen. Retki on ilmainen. Ei ilmoittautumista. Opastus ja lisätiedot Roland Vösa (vosa_roland@hotmail.com). 7.11. Sääntömääräinen syyskokous (ks. kokouskutsu alla).

Aikuiset 20 e, nuoret (alle 18 v) 10 e.

Tapahtumat:

Jäsenmaksut 2017:

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity eri vuosien välisillä tuloksilla. 8.12. Joulukuun lintuilta/pikkujoulut Myllypirtillä Valkeakoskella. Luvassa glögiä ja pipareita. Illan ohjelma tarkentuu syksyn mittaan. 6.1. Talvilinturalli. Kaikille avoin talvilinturalli klo 6–16. Ralli sopii kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta juuri harrastuksen aloittaneista koko ikänsä lintuja harrastaneisiin saakka. Auto ei ole pakollinen, ralliin voi lähteä myös jalkaisin, pääasia on talvinen ulkoilu lintujen parissa hyvässä seurassa! Voit myös pyytää päästä mukaan johonkin joukkueeseen. Purkutilaisuus Myllypirtillä klo 16.45 alkaen. Tarkennuksia tulee tapahtumiin myöhemmin: seuraa sähköposti, verkkosivuja ja sosiaalista mediaa.

VarsinaisSuomi Yhteystiedot: Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY). Pj. Esa Lehikoinen, puheenjohtaja@tly. fi, p. 040 590 4945. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen kirsi.peltonen@birdlife.fi, p. 09 4135 3300.

Verkkosivut: www.tly.fi Facebook: www.facebook.com/turunlty Instagram: @turunlty

Sähköpostilista: Sähköpostilista Ukuliverkkoon liitytään lähettämällä vapaamuotoinen viesti osoitteeseen ukuliverkko-subscribe@ yahoogroups.com.

11.11. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Lähtö klo 11 Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3). 9.12. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Lähtö klo 11Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3).

Kokouskutsu TLY:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 7.11. klo 18 Turun yliopistolla (Luonnontieteiden talo 1, 2. krs., Ekologian seminaarihuone). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Lisäksi muuta myöhemmin ilmoitettavaa ohjelmaa. Tervetuloa!

Nuorisojaosto: Nuorisojaosto on alle 25-vuotiaille linnuista kiinnostuneille tarkoitettu jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Jos haluat mukaan nuorisojaoston toimintaan, ota yhteyttä jaoston puheenjohtajaan Tommi Gloriosoon (p. 044 306 7773, nuoriso@tly.fi tai glorioso.tommi@gmail.com). Tommilta saat myös ohjeet nuorisojaoston WhatsAppja Facebook-ryhmiin liittymiseksi. Nuorisojaoston lähiaikojen tapahtumista löydät tietoa myös yhdistyksen verkkosivujen tapahtumakalenterista.

Ajankohtaista: Jurmon lintuasema Fenologisia erikoisuuksia, harvinaisuuksia, näyttävää muuttoa ja komeita lepäilijämääriä. Komppaajat, staijarit ja rengastajat pääsevät kartuttamaan havaintoaineistoa, kun varaavat petipaikan lintuasemalta (jurmo@tly.fi). Lintujen suojelu on ennen kaikkea aistien pitämistä valppaina: havaintojen tekoa linnuista ja niiden elinympäristöistä, kirjaamista muistiin, Tiiraan ja käytettäviksi linnustonsuojelutyössä! TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii

Tiira-lehti

3 | 2017

Osallistu 100 Joutsenta -kuvakisaan 15.10. mennessä!

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti! BirdLife Suomen ja Elenian yhteisessä kuvataidekilpailussa etsitään vapaavalintaista taiteellista näkemystä kansallislinnustamme joutsenesta. Osallistu joutsenaiheisella piirroksella, valokuvalla tai maalauksella 15.10 mennessä. Parhaat työt palkitaan ja sadasta teoksesta kootaan vuorovaikutteinen näyttely. Tule mukaan kilpailuun!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi! Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Komeasti kuvitetussa lehdessä on aina vähintään 52 sivua. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

www.birdlife.fi/100joutsenta

lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Haluatko olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi? Jos vastauksesi on ”kyllä”, ota rohkeasti yhteyttä (linnustonsuojelu@tly.fi). TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@tly.fi mahdollisimman tuoreeltaan. Samalla voit lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikka et olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Åland – Ahvenanmaa Kontaktuppgifter: Ålands Fågelskyddsförening rf (ÅFF). Ordförande Johan Ekholm, jekholm78@ yahoo.se, t. 040 588 1478.

Webbsidor: www.fagelskyddsforeningen.ax

Medlemsavgift 2017: Vuxna 20 e, ungdomar under 15 år 10 e.

Evenemang: 30.9. ÅFF 90 år jubileumskryss. Betongskådning inom Mariehamn, kl 7.30–15. Resultatgenomgång med middag på rest Nautical på kvällen. Anmälningar till Johan Ekholm. 5.–8.10. Medlemsutfärd till Signilskär. 10 personer ryms med. Priset blir 40–50 e T/R + 15 e stationsavgift per person. (OBS! Vädret kan ställa till det). 8.10. Dagsutflykt till Signilskär. Det finns 12 platser och priset är 40 e T/R per person. Anmälningar till Johan Ekholm. 12.–15.10. Ölandsresa. Vi åker ner med hyrbilar och bor på Södra bruket, Degerhamn. För mera information och anmälningar kontakta Lars-Olof Hellman (t. 040 053 1199).

Vaihda e-laskuun! BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi nyt vaihtaa e-laskuiksi. E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja. Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

Yksinkertaisesti täydellinen

UUTUUS

KOWA TSN-553 5 5 M M

F L U O R I T E

C R Y S T A L

Kowan unelma oli suunnitella erittäin helposti mukana kulkeva kaukoputki, jonka optisessa suorituskyvyssä tai mekaanisessa laadussa ei jouduttaisi tekemään kompromisseja. Uusi Kowa TSN-553 PROMINAR ei tuota pettymystä. Erittäin pienikokoisen Kowa PROMINAR -kaukoputken erottelukyky ja kontrasti ovat aivan omaa luokkaansa. Laadukkaasta fluoriittikristallista valmistetun etulinssin ansiosta kaukoputken kuva on lähes täysin vapaa kromaattisesta aberraatiosta ja muista värivirheistä. Kowa TSN-553 PROMINAR -kaukoputki on vain 270mm pitkä ja painaa 810 grammaa, joten se kulkee helposti mukana jokaisella reissulla. Erittäin tukeva runko on myös kestävä ja typpitäytettynä suojattu säätä vastaan. Uuden Kowan kaukoputken kanssa voidaan hyödyntää helppokäyttöistä digiadapteria, joka mahdollistaa älypuhelimen kameran liittämisen kaukoputkeen. Yhdistelmän avulla käytössäsi on huomattavasti pidempi polttoväli kuin perinteisillä kameraobjektiiveilla. Voit taltioida luonnon upeat yksityiskohdat pidemmänkin matkan päästä ja kuvien jakaminen älypuhelimella käy vaivattomasti!

Lue lisää: www.focusnordic.fi ja www.kowa-TSN550.com

Facebook “f ” Logo

www.focusnordic.fi

CMYK / .eps

Facebook “f ” Logo

CMYK / .eps

FocusNordic