Näköalat 3 2013 by Mainostoimisto Cake Oy

AJANKOHTAISTA ASIAA TEKESISTÄ YRITYKSILLE 3 | 2013

TEEMA s. 12‑29

Komppia bisnekseen

Kasvua BiotalousSpurtista Sivu 10

Palvelukyky uudistaa liiketoimintaa Sivu 12

NÄKÖALAT 3 2013

SISÄLTÖ

12 Palvelukyky uudistaa

liiketoimintaa

18 Gallup

Lukijan vinkki

20 Verkostosta

voimaa lentokenttien matkatavaroiden käsittelyyn

22 TEEMA

25 Omahoito-

s. 12‑29

Komppia bisnekseen

ohjelmilla apua terveydenhoidon taakkaan

28 Piilaaksosta

vinkkejä Suomen tulevaisuuden rakentajille

TEKES

RISTEYKSESSÄ

SUUNNANNÄYTTÄJÄ

Sadonkorjuun aika

Yrjö Neuvo − Digitaalisen kumouksen taustavaikuttaja

Tekes - 30 vuotta Suomen asialla

PÄÄKIRJOITUS 3 VALOKEILASSA 4 UUTTA TEKESISTÄ

6–10, 17, 29

UUSIA JULKAISUJA

NIMITYKSIÄ 34 YHTEYSTIEDOT 35

Suomi valmiina sähköisten ajoneuvojen kasvumarkkinan aukeamiseen

NÄKÖALAT 3 2013

Liisa Välikangas Professori, Innovaatioiden johtaminen, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu & Hanken Svenska Handelshögskolan Näköalattomuus lienee yritysjohtajan suurimpia syntejä. Mikä on sinun ja yrityksesi näkemys tulevaisuudesta ja miten se konkretisoituu yrityksen kasvussa ja uusiutumisessa? Arkipäivän pyörityksessä on usein vaikea miettiä sitä, mitä ei selvästi näe (tulevaisuuden kilpailuetu) tai mikä on vaikea tunnistaa (asiakkaiden preferenssit). Tarvitsemme herätteitä. Näköalat -lehti kertoo tulevaisuuden mahdollisuuksista: mihin kiinnittää huomiota nyt? Biotalouteen, palvelukykyyn, sähköautoverkostoihin, omahoitoon ja arktiseen osaamiseen, bitteihin. Yritysjohtajan tärkein strategiatehtävä lehteä lukiessa? ”Develop a point of view regarding the future”. Kustakin artikkelista löydämme herätteitä tai kaukokatseisuutta (foresight), jotka on tärkeää muuntaa näkemyksellisyydeksi (insight). Mitä biotalous voisi merkitä omalle yritykselleni? Mitä mahdollisuuksia uudenlaisen, vaikkapa digitaalisen, palvelun liittäminen yritystoimintaani avaa? Tai voiko arktinen osaaminen kasvattaa globaalia vaikuttavuuttamme? Kun tämä näkemys on löytynyt, on vielä mietittävä toimintamallia. Se on usein aluksi kokeileva, ja merkitsee tekemisen kautta oppimista. Kokeilemalla mahdollisuudet muuttuvat todellisuudeksi. Tämä Näköalat-lehden numero kertoo myös asenteista, jotka mahdollistavat sen, että säilytämme kosketuksen tulevaisuuteen. Ideoiden kerääminen, uuden tutkailu, kokeilu tai hakkerointi ovat tulevaisuuden työkaluja. Verkostotkin ovat tärkeitä innovaation ja inspiraation lähteinä. Lopuksi haaste teille kaikille lukijoille: Mitä on innovaatio suomeksi ja ruotsiksi? Se ainakin tiedetään, että yrittänyttä ei laiteta. n

PÄÄKIRJOITUS

2+3 voi olla 10 Jatkuvasti puhutaan siitä, että suomalaiset eivät osaa kaupallistaa innovaatioitaan. Kokeileva, ketterä kehittäminen on tulossa perinteisen projektimallin rinnalle. Kokeilujen kautta päästään heti testaamaan, toimiiko joku idea, uskomus tai konsepti myös käytännössä. Asiakkaiden mukaan ottaminen heti alkumetreillä antaa tietoa siitä, mille oikeasti on kysyntää. Erilaisten kokeilujen, pilottien ja demojen kautta haetaan sekä tuotteen, palvelun tai tuotantomenetelmän toimivuutta, mutta myös palautetta asiakkailta. Yritysten onnistuminen kansainvälisillä markkinoilla helpottuu, kun kotimaassa saadaan aikaan yhdessä asiakkaiden kanssa pilotoituja referenssikohteita. Yhdessä tekeminen on tämän numeron teemana. Löytämällä oikeat kumppanit ja yhdistämällä osaamista ja resursseja päästään usein nopeasti eteenpäin ja hyvään lopputulokseen. Ahkera SmartTechin kehityspolku on hyvä esimerkki verkottuneesta yhteistyöstä. Yhdessä tekemistä ja verkottumista haetaan myös Innovatiiviset kaupunkiseudut INKA -ohjelmassa sekä Team Finland -toiminnassa. Tekesin organisaatioon syntyi keväällä uusi vastuualue nimeltään markkinointi ja viestintä. Tarkoituksenamme on käydä aktiivista dialogia asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa, jakaa tietoa, esimerkkejä ja verkostoja. Uusia sähköisiä palveluja on työstetty tiimillä kumppanien ja asiakkaiden kanssa. Avasimme rahoitustietokantamme tutkijoiden ja toimittajien käyttöön. Näistäkin kerromme lisää lehden sivuilla. Tuoreimmat uutiset saat tilaamalla Tekesin uutiskirjeen ja osallistumalla keskusteluun Twitterissä (#Tekesfi) tai LinkedInissä. Antakaa palautetta ja kommentoikaa! Osaamisen ja resurssien yhdistämisellä saadaan aikaan parempi lopputulos kuin yksin tekemällä. Sitä paitsi, yhdessä tekeminen on kivaa!

Näköalat – Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille Numero 3 | 2013 13.9.2013 JULKAISIJA Tekes

KUVA: MARKUS SOMMERS

Ulla Hiekkanen-Mäkelä Johtaja Markkinointi ja viestintä

TOIMITUSNEUVOSTO Ulla Hiekkanen-Mäkelä , Inkeri Huttu , Kari Ingberg , Kimmo Kanto , Maija Korhonen , Juha Korkeila l Jonna Lehtinen-Salo, Susanna Lehto, Piia Moilanen, Pia Mörk, Sanna Piiroinen KANSIKUVA:

Markus Sommers Mainostoimisto Cake Oy / Kari Lehkonen PAINATUS: Punamusta Oy ISSN-L 1798-9876 ISSN 1798-9876 (Painettu) ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu) PAINOS: 14 500 TAITTO:

TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA:

Pia Mörk Susanna Lehto TOIMITUSKUNTA: Johanna Hermans, Anna-Maija Ikonen, Tiina Lifländer, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila TOIMITUKSEN SIHTEERI:

Seuraava numero ilmestyy 29.11.2013 NÄKÖALAT 3 2013

VALOKEILASSA

Koonneet: Johanna Hermans, Tiina Lifländer, Pia Mörk ja Kaj Nordgren

Pk-yritykset kasvavan ohjelmistoteollisuuden vetureina Suomalainen ohjelmisto- ja IT-palveluala kasvoi 5,8 prosenttia vuonna 2012. Kasvua vetivät erityisesti alan pienet ja keskisuuret yritykset. Taloustilanteesta ja Nokian alihankkijoiden irtisanomisista huolimatta Suomen ohjelmistoalan pk-yritysten tilanne parani kokonaisuudessaan edellisvuodesta. Kovimpia kasvajia olivat peliyritykset. Ensimmäistä kertaa kartoituksen historiassa yli puolella vastanneista yrityksistä oli kansainvälistä liiketoimintaa. Suomessa toimivista yrityksistä yli puolet suunnitteli tai oli jo kokeillut kansainvälistymistä. Pohjois-Amerikka sai väistyä Venäjän ja ItäEuroopan tieltä suosituimpana kansainvälistymiskohteena. Pohjoismaat ja Länsi-Eurooppa pysyivät selvällä marginaalilla yleisimpinä kohdemarkkinoina. Tekes rahoitti vuotuista Ohjelmistoyrityskartoitusta osana Kasvufoorumi 2013 -hanketta.

data

proto

beta

testaus

data

beta

asiakas

www.ohjelmistoyrittajat.fi

Puurakentamisen edelläkävijä Otaniemeen

Biotekniikan saavutuksia juhlitaan syksyllä

Senaatti-kiinteistöt julisti suunnittelukilpailun innovatiivisen toimitilan toteuttamisesta Espoon Otaniemeen.

Euroopan bioteollisuuden kattojärjestö EuropaBio juhlistaa DNA:n rakenteen selviämisen 60. juhlavuotta ympäri Eurooppaa järjestettävällä European Biotech Week -teemaviikolla 30.9. - 4.10.2013.

InnOta-nimisen hankkeen tarkoituksena on rakentaa Finnveralle, Finprolle, Tekesille ja Geologian tutkimuskeskus GTK:lle yhteinen muuntojoustava toimitalo, joka palvelee käyttäjien tarpeita monipuolisesti ja mahdollistaa uudet työnteon tavat. Suunnitteluryhmät jättivät osallistumishakemuksensa kilpailuun elokuussa. Kilpailuaika alkaa 16.9.2013 ja päättyy 29.11.2013. Kilpailun tulos julkistetaan ensi vuoden maaliskuuhun mennessä. Alustavan toteutusaikataulun mukaan InnOtan rakennustyöt aloitetaan syksyllä 2014 ja valmiit tilat luovutetaan käyttäjilleen lokakuussa 2016. Rakennuksen suunnittelulle on asetettu innovatiivisia tavoitteita kuten teollisen puurakentamisen edistäminen, työympäristön uudenlainen konseptointi, uudet liikenneratkaisut ja älykäs pysäköinti.

NÄKÖALAT 3 2013

Teemaviikolla tuodaan esille biotekniikan saavutuksia niin Euroopassa kuin Suomessakin. Biotieteiden nopea kehitys on lisännyt tietoamme geeneistä, proteiineista, viruksista, bakteereista ja kantasoluista. Biotekniikan avulla biologian ja kemian tietämystä voidaan hyödyntää terveydenhuollossa, elintarvikkeiden ja energian tuotannossa sekä maataloudessa. Teemaviikkoa vietetään ympäri Eurooppaa tapahtumilla ja tilaisuuksilla. Suomen Bioteollisuus ry (FIB) koordinoi ja organisoi teemaviikon tilaisuuksia yhteistyökumppaniensa kanssa. www.finbio.net/fi/biotech-week

KUVA: JOHANNA HERMANS

Yhdessä kehittämällä parhaaksi

KUVA: ISTOCKPHOTO

Heinäkuussa alkaneeseen kansainvälistymisohjelmaan haki ennätysmäärä suomalaisia pk-yrityksiä. Odotukset ovat kovia. Global Access -ohjelmassa eli GAPissä Tekesin asiakasyritykset pääsevät kehittämään kansainvälisen liiketoiminnan osaamistaan maailmankuulun UCLA:n yliopiston pitkään työelämässä olleiden MBA-opiskelijoiden kanssa. Tänä vuonna ohjelmaan haki 38 suomalaisyritystä, joista mukaan valittiin 15 – enemmän kuin mistään muusta maasta. Eräs osallistujista on H2 Wellbeing, jonka yhteisöpalvelu HeiaHeia kannustaa kaikenlaiseen liikuntaan salitreenistä siivoukseen. Perustaja Jussi Räisäsen mukaan amerikkalaisten valmius yhteisöpalvelujen ja teknologian käyttöön on korkea. GAP:lta odotetaankin USA:n markkinoiden parempaa ymmärrystä ja erittäin kohdennettua strategiaa. Analyse on toista kertaa mukana GAPohjelmassa. Vuonna 2009 päivittäistavarakaupan tuotetiedon hallinta- ja trendiosaamiseen erikoistuneelle yritykselle laadittiin USA:n liiketoiminnan käynnistämissuunnitelma. Nyt tavoitteena on hioa liiketoimintasuunnitelma huippuunsa. ”Etsimme GAP-tiimin kanssa vastauksia viimeisen vuoden aikana heränneisiin kysymyksiin. Olimme viimeksi hyvin tyytyväisiä ohjelmaan ja tiimin työhön. Yhdysvallat on meille strategisesti tärkeä alue ja uskomme ohjelmaan osallistumisen antavan tänäkin vuonna kustannustehokkaasti tukea liiketoiminnan kehittämiseen”, toimitusjohtaja Janne Anttila kertoo.

Laajassa yhteistyössä toteutettavan Työelämä 2020 -hankkeen tavoite on nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi seitsemässä vuodessa. Työelämä 2020 -hanke kokoaa työelämän kehittämiseksi tehtävää työtä yhteen ja tarjoaa työpaikoille apua ja välineitä. ”Olemme koonneet laajan toimijaverkoston, joka auttaa työpaikkoja kehittämisen polulla. Luomme kipinää siihen, että työpaikat kehittäisivät toimintaansa omien tarpeidensa pohjalta”, kertoo hankejohtaja Margita Klemetti työ- ja elinkeinoministeriöstä. Avainasioiksi on nostettu luottamus ja yhteistyö sekä innovointi ja tuloksellisuus työpaikoilla. Myös osaava työvoima sekä terveys ja hyvinvointi halutaan varmistaa. Työelämä 2020 -hankkeeseen on sitoutunut jo lähes 20 organisaatiota – yhtenä niistä Tekes ja sen Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelma. Myös alueverkostot ovat starttaamassa toimintaansa. Etelä-Savon työelämän kehittämisverkosto on jo käynnistänyt yrityskummitoimintaa omistajavaihdosasioiden tiimoilta sekä yritysryhmävalmennusta kehittämistyöskentelyyn ja vertaiskehittämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön luotsaama hanke kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. www.tyoelama2020.fi www.tekes.fi/liideri

Painonhallintajuoman

KUVA: ISTOCKPHOTO

GAP-ohjelma ponnahduslautana USA:n markkinoille

menestys perustuu pitkäaikaiseen tutkimusyhteistyöhön OATrim Finland kehittää, valmistaa ja markkinoi painonhallintaa edistäviä kasvisperäisiä tuotteita, jotka on suunnattu hyvinvointiaan arvostavalle kuluttajalle. Tutkimusta ansiokkaasti hyödyntävän yrityksen tuotteet eivät ole jääneet huomiotta. OATrimin tuotteet on kehitetty Bioferme Oy:n, jonka osakkuusyhtiö OATrim Finland on, ainutlaatuisen kauraosaamisen pohjalle. Bioferme vastaa tuotannosta ja tuotekehityksestä, jossa on mukana myös vuonna liikkeenjohdon konsulttiyritys Synergy Group Europe. Taustalla on usean vuoden pitkäjänteinen tutkimusyhteistyö eri tahojen, kuten Verso Finland Oy:n, Foodfiles Oy:n sekä Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen kanssa. Elintarviketeollisuusliitto ja kuluttajat äänestivät OATrimin Vuoden Tähtituotteeksi 2013. OATrim Finland on tehnyt Tekesin rahoituksella kliinisiä tutkimuksia ja selvityksiä, joiden rooli on ollut merkittävä tuotteiden saamisessa markkinoille.

www.tekes.fi/gap NÄKÖALAT 3 2013

UUTTA TEKESISTÄ

TEKES

VUOTTA SUOMEN ASIALLA

TEKES ALOITTI TOIMINTANSA HEINÄKUUSSA VUONNA 1983. 30 VUODESSA TEKES ON SAAVUTTANUT ARVOSTETUN ASEMAN INNOVAATIOTOIMIJANA. TEKSTI SANNA NUUTILA KUVA MARKUS SOMMERS

uonna 1976 Suomen valtion budjettiin tuli omaksi kohdakseen teollisen tutkimustoiminnan määrärahat. Siinä vaiheessa vähäinen rahoitus oli kauppa- ja teollisuusministeriön vastuulla. Rahoitusta lisättiin vähitellen, ja koko ajan kasvava tehtävämäärä vaatii erillisen toimeenpanevan organisaation. Niinpä vuonna 1983 perustettiin Teknologian kehittämiskeskus Tekes. Aluksi Tekesin toiminnan painopiste oli teknologiassa: Tekes rahoitti uusia teknisiä oivalluksia ja olemassa olevan teknologian kehittämistä entistä paremmaksi. Näkökulma alkoi laajentua, ja 2000-luvulla Tekesin rahoitus alkoi kattaa myös palvelujen, liiketoiminnan ja työelämän kehittämisen. Tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitus laajeni innovaatiorahoitukseksi. Vuonna 2006 Tekesin nimi muutettiin Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukseksi. Nyt 30-vuotiaan Tekesin asiakkaina on vuosittain noin 3 000 yritystä ja 50 yliopistoa, korkeakoulua ja tutkimuslaitosta. Projek-

TEKNOLOGIA

Teknologian kehittämiskeskus Tekes perustettiin Pääjohtaja Juhani Kuusi

NÄKÖALAT 3 2013

tirahoitukseen käytetään vuosittain noin 500 miljoonaa euroa.

MONESSA MUKANA VAIKUTTAVASTI Tekesin rahoitus- ja asiantuntijapalvelujen tulokset näkyvät yrityksissä uutena osaamisena ja uusina innovaatioina. Vaikutukset leviävät laajalle verkottumisen ja innovatiivisten yritysten kautta ja lisäävät tuottavuutta ja talouden kasvua. Viime kädessä Tekesin rahoittaman innovaatiotoiminnan vaikutukset näkyvät kansalaisten ja ympäristön hyvinvoinnissa. Tekesin rahoitus kannustaa yrityksiä lisäämään tutkimus- ja kehitystoimintaansa. Yhtä Tekesin panostamaa euroa kohti yritykset lisäävät tutkimus- ja kehitysmenojaan kahdella eurolla. Tekesin rahoitus onkin vaikuttanut merkittävästi yli puoleen Suomessa syntyneistä yleisesti tunnistetuista innovaatioista. Tekes on ollut mukana niin matkapuhelimien, terveysvai-

kutteisten elintarvikkeitten, biovoimalaitosten kuin hissikonseptienkin kehittämisen edistämisessä. Yli 80 prosenttia innovaatiotoiminnassaan onnistuneista Tekesin asiakkaista sanoo, että Tekesin rahoitus on ollut merkittävä tekijä niiden menestyksessä.

MILTÄ TEKES NÄYTTÄÄ 10 VUODEN PÄÄSTÄ? Pääjohtaja Pekka Soini, onko Tekes olemassa kymmenen vuoden kuluttua? ”On, ehdottomasti! Myös kymmenen vuoden päästä Tekesin rooli on rahoittaa kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä. Näin edesautamme uusien yritysten käynnistämistä, liiketoiminnan kehittymistä ja kansainvälistä kasvua ympäröivästä taloustilanteesta riippumatta. Kymmenen vuoden päästä Tekesin toiminta on täydentynyt vielä enemmän pelkästä tuotekehityksen rahoittajasta ennakoinnin, liiketoiminnan ja arvoverkostojen edesauttajaksi.”

TOIMIALAT

1995 Pääjohtaja Martti Mäenpää

”Kymmenen vuoden päästä Tekesin toiminta on täydentynyt vielä enemmän ennakoinnin, liiketoiminnan ja arvoverkostojen edesauttajaksi”, uskoo pääjohtaja Pekka Soini.

Pekka Soinin mielestä Tekesin rahoituksen vaikuttavuuden osoittaminen tulee olemaan yhä tärkeämpää: ”Kun syy-yhteys innovaatiorahoituksen ja kilpailukyvyn välillä nähdään, Tekesiin tullaan luottamaan jatkossakin.” Suomi on kymmenen vuoden päästä kansainvälisempi. Niin ikään Tekesin toiminnassa kansainvälisyys tulee lisääntymään. Soini korostaa myös yhteistyöverkostojen merkitystä. Hän sanoo, että yhteistyön tarve niin kansallisten kuin kansainvälisten eri toimijoiden kanssa kasvaa edelleen. Soini toteaa, että 30 vuoden aikana maailmassa on tapahtunut monia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet Suomeen, suomalaiseen elinkeinoelämään ja Tekesiin. ”Maailma ei pysähdy, ja muutokset tuulet puhaltavat Suomeen jatkossakin. Tekesin pitää olla valpas ennakoimaan muutoksia. Tekesin pitää kannustaa ja ravistella suomalaisia yrityksiä tarttumaan mahdollisuuksiin ja luomaan uutta maailmalla. Samanaikaisesti Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten sijoittajien, yritysten ja tutkijoiden piirissä on lisättävä.” Mikä on se alue tai ala, joka tuo Suomeen hyvinvointia kymmenen vuoden kuluttua? ”En osaa ennustaa yhtä menestystuotetta, -palvelua tai -toimialaa, mutta ICT:n rooli tulee edelleen kasvamaan ja olemaan keskeistä lähes kaikessa liiketoiminnassa kymmenen vuoden päästä. Kärsivällinen panostaminen ICT-osaamiseen siis kannattaa. Tässä suhteessa suhtaudun positiivisesti Suomen tulevaisuuteen – ICT:ssä meillä on vahva tukijalka, jota fiksusti hyödyntäen voi syntyä vaikka mitä uutta ja yllättävää kaikille toimialoille.” n

LIIKETOIMINTA PALVELUT 2000 Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara

SOSIAALI- JA TERVEYSASIAT

AINEETTOMUUS

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN 2006 Nimi muutettiin Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukseksi

NOPEAT KOKEILUT 2012 Pääjohtaja Pekka Soini

NÄKÖALAT 3 2013

UUTTA TEKESISTÄ

Tekesin hakemuspalvelu uudistui KESÄLLÄ 2013 TEKESIN RAHOITUKSEN HAKEMINEN UUDISTUI. HAKEMUS ON JATKOSSA OSA VERKKOASIOINTIA, JOTEN PÄÄSET NYT KAIKKIIN RAHOITUKSEN SÄHKÖISIIN PALVELUIHIN YHDEN KANAVAN KAUTTA.

Verkkoasioinnissa voi

Nyt myös englanniksi

• • • •

Uuden hakemuksen kysymykset on asetettu niin, että hakijan vastaukset antavat riittävän laajan kuvan projektin sisällöstä ja tavoitteista. Yksi uusitun hakemuksen tavoitteista on, että yritysasiakkaan ei kaikissa tapauksissa tarvitse toimittaa erillistä projektisuunnitelmaa. Tämä nopeuttaa hakemuksen käsittelyä ja päätöksentekoa. Hakemus on nyt mahdollista tehdä myös englanniksi suomen ja ruotsin lisäksi. Uuden hakemuspalvelun rinnalla pidetään vielä toistaiseksi vanhan hakemuksen tarjoama palvelu Strategisen huippuosaamisen keskittymät -jaksohakemuksille. Muita hakemuksia vanhalla palvelulla ei kuitenkaan voi tehdä. n

jättää uuden hakemuksen täydentää hakemusta seurata hakemuksen etenemistä Tekesissä raportoida rahoitusta saavan projektin etenemistä • tehdä tilityksen projektin kustannuksista. Uudet verkkoasioinnin käyttäjät rekisteröityvät palveluun henkilökohtaisilla pankkitunnuksillaan. Rekisteröitymisen jälkeen voit ottaa käyttöösi vaihtuvan tekstiviestisalasanapalvelun, minkä jälkeen et enää tarvitse pankkitunnuksiasi. Rekisteröityminen takaa turvallisen asioinnin. Kun olet rekisteröitynyt verkkoasioinnin käyttäjäksi, voit aloittaa hakemuksen täyttämisen.

Tekes on ollut rahoittamassa 65 % suomalaisista yleisesti tunnistetuista innovaatioista 1985–2009

NÄKÖALAT 3 2013

Yhtä Tekesin panostamaa euroa kohti yritykset lisäävät tutkimus- ja kehitysmenojaan

2 eurolla

GAP-ohjelmassa yksi Tekesin sijoittama euro on tuottanut

17€

kaupunkiseutua INKA-ohjelman vetureiksi TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ON VALINNUT VIISI TEEMAA INNOVATIIVISET KAUPUNGIT ELI INKA-OHJELMAAN. INKA KORVAA OSITTAIN AIEMMIN KÄYTÖSSÄ OLLEEN OSAAMISKESKUSOHJELMAN (OSKE). OHJELMA VAUHDITTAA SUURIA, KANSAINVÄLISTÄ KILPAILUKYKYÄ JA UUTTA LIIKETOIMINTAA LUOVIA HANKKEITA KAUPUNKIEN JA VALTION YHTEISTYÖLLÄ. INKA on voimassa vuodet 2014–2020. Ohjelmasta vastaa Tekes. Valtion ja kaupunkien rahoituksen lisäksi innovaatiokeskittymien vahvistamiseen käytetään myös tulevan EU:n rakennerahastokauden varoja. INKA-ohjelman pääteemat ja niiden vetovastuulliset kaupungit ovat Joensuu (biotalous), Jyväskylä (kyberturvallisuus), Oulu (tulevaisuuden terveys), Tampere (älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus) sekä Vaasa (kestävät energiaratkaisut). Vetovastuussa olevat kaupungit vastaavat oman painopisteensä jatkovalmistelusta ja toimenpiteistä. Myös kaikilla muilla ohjelman aiehakuun osallistuneilla kaupungeilla on mahdollisuus osallistua omilla toimenpiteillään painopisteiden toteutukseen. Ohjelman rahoitusta osoitetaan sekä keskittymän vetovastuusta olevalle kaupungille että myöhemmin valittaville kumppaneille. n

Yhteisvoimin kansainvälisille markkinoille TEAM FINLAND -VERKOSTO JA KASVUVÄYLÄ OVAT ESIMERKKEJÄ YHTEISTYÖSTÄ, JOLLA EDISTETÄÄN SUOMEN MAAKUVAA JA SUOMALAISTEN YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ. TEKSTI KAJ NORDGREN

Tekes toimii Team Finlandissa innovaatiorahoittajana ja suomalaisten yritysten sekä tutkimuslaitosten globaalina verkottajana ja on mukana kehittämässä verkoston palveluja. Tekes myös edistää Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja. Team Finlandin tärkeimpiin toimintoihin kuuluu ennakointi, josta Tekes vastaa. Aiemmin FinNodena tunnettu verkosto ja sen kansainvälistymisen haasteisiin perehtyneet asiantuntijat liitettiin vuoden vaihteessa osaksi Tekesin kansainvälistä verkostoa. Työ- ja elinkeinoministeriön toimijoiden yhteisen Kasvuväylä-palvelun tavoitteena on varmistaa, että nopeaa kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevat pk-yritykset saavat käyttöönsä niille parhaiten sopivat julkiset asiantuntija- ja rahoituspalvelut. Jokainen yritys saa oman asiakasvastaavan Kasvuluotsin. Osana Yritys-Suomi-kokonaisuutta toimivassa Kasvuväylässä on mukana yli 130 yritystä ja palaute siitä on ollut positiivista. n http://team.finland.fi www.kasvuvayla.fi

NÄKÖALAT 3 2013

UUTTA TEKESISTÄ

BiotalousSpurtti kasvua biotalouden alan arvoverkoista YRITYKSIÄ HAASTETAAN UUDISTUMAAN, KUMPPANOITUMAAN JA KÄYNNISTÄMÄÄN BIOTALOUTEEN NOJAAVIA LIIKETOIMINTAA UUDISTAVIA ARVOVERKOSTOHANKKEITA. TÄSSÄ AUTTAA BIOTALOUSSPURTTI, JOKA ON OSA TEKESIN GREEN GROWTH -OHJELMAA.

BiotalousSpurtin avulla tuetaan kehitysideoiden tunnistamista ja kehittymistä kohti arvo- ja liiketoimintaverkostoja. Käynnistyvissä projekteissa tavoitellaan toimijaverkoston uudistumista ja uudenlaisen liiketoiminnan syntymistä. Toimijaverkosto voi olla myös kansainvälinen ulottuen esimerkiksi kehittyviin maihin.

VERKOSTOIDU TYÖPAJOISSA Ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2013 toteutettiin BiotalousSpurtin ideahaku, johon saatiin yli 30 uutta kehitysideaa. Niiden työstäminen jatkuu edelleen. Parhaiksi arvioitujen kehitysideoiden toimijat kutsutaan nopeatempoisiin työpajoihin, joissa ideoita viedään keskitetysti eteenpäin. BiotalousSpurtin työpajoissa tarjotaan myös mahdollisuus löytää synenergiaetuja eri ryhmien ja ideoiden välillä. Osallistujat voivat samalla hyödyntää niin ”vertaistukea” kuin myös muita hyväksi havaittuja projektien käytäntöjä. Työpajojen toivotaan vauhdittavan erityisesti parhaiden, toimialaa uudistavien edelläkävijäprojektien rahoitusmahdollisuuksia. www.tekes.fi/kestavatalous

Tiedot Tekesin myöntämästä ja maksamasta rahoituksesta nyt entistä helpommassa muodossa TEKESIN RAHOITUSTIETOJA VOI ETSIÄ ENTISTÄ HELPOMMIN AVOIMEN TIETOAINEISTON SOVELLUKSISTA. SOVELLUSTEN KAUTTA LÖYTYVÄT NYT UUSIMMAT ELI VUOSIEN 2010–2012 RAHOITUSTIEDOT. Tekes tarjoaa kolme erilaista hakusovellusta: Tekesin maksama rahoitus, Tekesin myöntämä rahoitus sekä julkisen tutkimuksen ja Tekesin ohjelmiin kuuluvat yritysprojektit. Myönnetty rahoitus kertoo päätöshetken tilanteen eli sen kuinka paljon projektille voidaan maksaa enintään rahoitusta. Maksettu rahoitus kertoo kuinka paljon organisaation tilille on maksettu rahaa kyseisenä vuonna. Myönnöt ja maksut voivat kertyä useammasta käynnissä olevasta projektista. Tekesin maksetun ja myönnetyn rahoituksen tietoaineistoista voi hakea tietoja vuosilta 2010–2012. www.tekes.fi > Tulokset ja vaikutukset

NÄKÖALAT 3 2013

UUSIA JULKAISUJA

TEKESIN ESITTEITÄ Fiksu kaupunki – uutislehti 1/2013

Tekes on käynnistänyt Fiksu kaupunki –ohjelman, joka haastaa niin kaupungit kuin yritykset kehittämään uusia ratkaisuja älykkäisiin ympäristöihin – käyttäjien mielipidettä unohtamatta. Ohjelman vastuulliset vetäjät niputtavat yhteen mistä Fiksussa kaupungissa oikein on kysymys.

TEKESIN OHJELMIEN RAPORTTEJA Pharma-ohjelman loppuarviointi sekä Diagnostiikka- ja Lääke 2000 -ohjelmien jälkiarvioinnit 3/2013 Pharma-ohjelman loppuarvioinnin sekä Diagnostiikka- ja Lääke 2000 -ohjelmien jälkiarviointien keskeisiä tuloksia olivat muun muassa:

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelman yritysja tutkimusprojektit

Lost in Horizon 2020? Map the way with EUTI

Kirjanen ohjelman projekteista sekä viime vuosina tehdystä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehitystyöstä. Projektien vastuuhenkilöt ovat tuottaneet kuvaukset omista hankkeistaan.

EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat EUTIn esite kertoo EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelmaan Suomessa tarjottavista palveluista.

MUITA JULKAISUJA Diagnostics Opportunities in India – Guide for Finnish Companies

Tekesin vuosikertomus 2012

Opas kertoo Intian diagnostiikka-alan toimintaympäristöstä

Vuosikertomus sisältää Tekesin hallituksen kertomuksen toimintavuodesta 2012 ja keskeiset kohdat Tekesin toiminnasta ja toiminnan tuloksista ja vaikutuksista vuonna 2012

1) Ohjelmilla parannettiin alan kotimaista tutkimusosaamista sekä mahdollisesti tutkimuslaitosten kykyä tarjota asiakkaita kiinnostavia tutkimuspalveluita. 2) Ohjelmat nostivat suomalaisen lääketutkimuksen tasoa ja niillä ylläpidettiin ja vahvistettiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan asemaa Suomessa. 3) Ohjelmilla luotiin edellytyksiä uuden liiketoiminnan synnylle ja niiden myötävaikutuksesta syntyi myös uusia yrityksiä alalle.

Raportti sisältää arvioinnin Suomen osallistumisesta International Energy Agencyn (IEA) energiatutkimustoimintaan. Arvioinnissa selvitettiinsopimusten kohdistumista, tavoitteita ja saatuja kokemuksia sekä merkittävimpiä tuloksia. Lisäksi kehitettiin prosessia ja osallistumiskriteerejä sopimuksiin osallistumisen tueksi. Arvioinnissa etsittiin myös eri toimijoille parhaiten soveltuvaa työnjakoa.

Selvitys eläinten hyvinvointitoimialasta Suomessa keväällä 2013 Selvitys antaa kokonaiskuvan eläinten hyvinvointisektorin toimijoista ja arvoverkostosta Suomessa ja erityisesti kartoittaa eläinten hyvinvoinnin tutkimusta ja tuotekehitystä tekeviä toimijoita sekä tuotantoettä seuraeläinpuolelta.

KUVA: ISTOCKPHOTO

Energiatutkimusta IEA-yhteistyössä – Suomen osallistumisen arviointi 4/2013

Lue QR-koodi älypuhelimellasi niin pääset suoraan pdfjulkaisuun.

NÄKÖALAT 3 2013

TEEMA

Palvelukyky uudistaa liiketoimintaa Tekesin Serve-ohjelman koordinaattori Heli TEKSTI PEKKA SÄILÄ KUVAT MARKUS SOMMERS Paavolan mukaan edelläkävijäyritykset tarjoavat useammin palvelumalleja, joissa tarjotaan pelkkien tuotteiden sijasta asiakkaiden omista PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTYMISEN USKOTAAN MULLISTAVAN YRITYSTEN tarpeista lähteviä palveluita.

TOIMINTATAPOJA. EDELLÄKÄVIJÄYRITYKSET ETSIVÄT UUTTA ROOLIA JA TARJOAVAT TUOTTEIDEN OHELLA MYÖS RATKAISUKESKEISIÄ PALVELUJA, JOTKA LUODAAN TIIVIISSÄ YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAIDEN KANSSA.

NÄKÖALAT 3 2013

”Osallistaminen vaatii myös vallan antamista asiakkaille ja tuotteiden potentiaalisille käyttäjille. Se on jatkuvaa vuoropuhelua ja kyseenalaistamista.”

Parhaimmillaan asiakasyhteistyö toimii kuin bändi, jossa kaikki ymmärtävät oman merkityksensä lopputuloksen kannalta. Kun nuotit osuvat kohdalleen, on yleisön innostunut vastaanotto taattu. Tämän tietävät ”bänditauolla” olevat Algol Technicsin toimitusjohtaja Pekka Järvinen (vasemmalla), Planmeca Oy:n tuotantopäällikkö Jukka Kanerva ja Tekesin Serveohjelman koordinaattori Heli Paavola.

NÄKÖALAT 3 2013

arhaimmillaan edelläkävijäyrityksistä voi kehittyä palveluliiketoiminnan osaajia, joilta muut ottavat oppia. Tämä edellyttää asiakkaan liiketoiminnan syvällistä ymmärrystä, avoimuutta ja organisaatiot yhdistäviä prosesseja. Perinteisesti on nähty, että asiakasrajapinnassa työskentely ei ole arvokasta työtä, mutta ajatusmalli on kääntymässä päälaelleen. Nykyisin asiakastyön merkitys on useiden yritysten toiminnan avaintekijöitä. Tekesin Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Ramboll Management Consultingista sanoo, että useissa yrityksissä ollaan yhä enemmän siirtymässä palvelumalliin, joissa tarjotaan pelkkien tuotteiden sijasta asiakkaiden omista tarpeista lähteviä palveluita. ”Etenkin kuluttajamarkkinoilla on haastavaa kehittää uutta rajoja rikkovaa tuotetta, jonka potentiaalinen kohderyhmä ei ole vielä täysin selvillä. Tämä vaatii yritykseltä uskoa omaan ratkaisuun ja visioon siitä, mihin suuntaan markkinat kehittyvät. Tätä ymmärrystä ei voi saavuttaa, ellei tunne syvällisesti kuluttajien tai omien asiakkaiden toimintatapoja.”

OSALLISTAMISTA JA TYHMIÄ KYSYMYKSIÄ

”Edelläkävijäyritykset tarvitsevat enemmän tekoja kuin ideoita – rohkeutta hypätä tuntemattomaan.” Tekesin Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavolan mukaan edelläkävijäyritykset tarjoavat useammin palvelumalleja, joissa tarjotaan pelkkien tuotteiden sijasta asiakkaiden omista tarpeista lähteviä palveluita.

NÄKÖALAT 3 2013

Yhteistyötä tehdessä asiakkaan pitäisi olla koko ajan selvillä siitä, missä tuotekehityksessä mennään ja mikä on mahdollista toteuttaa. Yhdessä vaiheittain etenemällä saadaan avaimia oikeiden ratkaisuiden tekemiselle. ”Osallistaminen vaatii myös vallan antamista asiakkaille ja tuotteiden potentiaalisille käyttäjille. Se on jatkuvaa vuoropuhelua ja kyseenalaistamista.” Yritysten onkin usein vaikeaa luopua omasta asiantuntijan roolistaan ja myöntää, etteivät ne välttämättä ymmärräkään kaikkia asiakkaidensa tarpeita. Tällöin ei osata tehdä tyhmiä kysymyksiä, vaan pidetään tiukasti kiinni siitä, että tiedetään itse parhaat ratkaisut, vaikka asiakaskin on aivan yhtä lailla oman liiketoimintansa asiantuntija. Onnistuessaan palveluliiketoiminnan kehittäminen parantaa yrityksen työntekijöiden motivaatiota, jolloin myös ilmapiiri muuttuu asiakaskeskeisemmäksi. Myös tuotekehityksessä ihmiset innostuvat aivan eri tavalla, kun asiakas tai käyttäjä osallistuu prosessiin ja tuo mukanaan uusia näkemyksiä. Myös asiakkaat ja käyttäjät sitoutuvat aivan toisella tavalla asiakassuhteeseen ja uusiin ratkaisuihin, kun he saavat olla mukana luomassa uusia tuotteita ja palveluita.

ROHKEA YHTEISTYÖ TUO TULOKSIA Algol Technics on yritys, joka on kehittänyt johdonmukaisesti toimintakulttuuriaan palveluja asiakaskeskeisemmäksi. Yritys tuottaa teollisuudelle nostojen, siirtojen ja varastoinnin tuotteita sekä vastaa tehtaiden ylläpidosta. ”Palveluiden ja tuotteiden ohella olemme opiskelleet erityisesti myynnissä kysymyspohjaista työskentelyä, jossa kuunnellaan asiakkailta tulevia uusia tarpeita. Kun käymme läpi yhdistäviä prosesseja, joita voidaan virtaviivaistaa, pystymme tarjoamaan asiakkaille lisää mitattavaa hyötyä, sekä synnyttämään yrityksellemme pitkäjänteisempää liiketoimintaa”, kertoo Algol Technicsin toimitusjohtaja Pekka Järvinen. Usein tarvittavista tuotteista ja palveluista ei ole vielä edes selkeää ymmärrystä, mutta asiakkaalla on jonkinlainen visio, johon yhdessä tartutaan. Järvisen mielestä yksi haastavimmista asioista on jalkauttaa asiakkailta tulleet ideat ja tarpeet oman yrityksen sisällä. ”Muutostoive saattaa tuntua isolta, jos asioita on totuttu näkemään vain myytävien tuotteiden kannalta. Tarvitaan rohkeutta ja halua sietää myös epämukavuutta, kun ei vielä tiedetä, miten asiakkaiden toiveisiin voitaisiin parhaiten vastata.” Järvisen mielestä turhan usein pelätään, että asiakkaille luodaan liian suoria odotuksia, jolloin mahdolliset pettymykset saattavat vahingoittaa omaa perusliiketoimintaa. Uudistumista ei tapahdu, ellei uskalleta epäonnistua ja sen pohjalta kehittää uusia asioita. ”Kun luodaan luottamuksellinen ilmapiiri, syntyy avauksia, jotka vievät yhteistä prosessia eteenpäin. Kun asiakkaan kanssa eletään luottamussuhteessa, uskalletaan myös molemmin puolin kyseenalaistaa asioita, jotka ovat selkeästi toisen ydinosaamista.” Järvisen mielestä ainoastaan avoimen yhteistyön avulla voidaan selkeästi erottua kilpailijoista. ”Mielestäni tällaista työskentelytapaa voisi verrata melkeinpä yhteiseen yritykseen. Parhaimmillaan asiakkaat ovat pyytäneet meitä päivittämään jopa omia investointisuunnitelmiaan. Mielestäni sitä voi pitää jo melkoisena luottamuksen osoituksena.”

”Tarvitaan rohkeutta ja halua sietää myös epämukavuutta, kun ei vielä tiedetä, miten asiakkaiden toiveisiin voitaisiin parhaiten vastata.” ”Kun asiakkaan kanssa eletään luottamussuhteessa, uskalletaan myös molemmin puolin kyseenalaistaa asioita, jotka ovat selkeästi toisen ydinosaamista”, sanoo Algol Technicsin toimitusjohtaja Pekka Järvinen.

NÄKÖALAT 3 2013

MAHDOTON VOI OLLA MAHDOLLISTA

”Omaan tuotteeseen tai palveluun ei saa rakastua liiaksi. On osattava astua sivuun, ja katsottava asioista myös asiakkaiden näkökulmasta.” ”Joskus uusien ajatusmallien muuttaminen oman yrityksen sisällä saattaa vaatia jopa enemmän myyntityötä kuin asiakkaalle tehtävä ulkoinen myyntityö”, toteaa Planmeca Oy:n Jukka Kanerva.

NÄKÖALAT 3 2013

Planmeca Oy kehittää palvelukonsepteja hammaslääketieteen kilpailuille markkinoille, yhdessä alan kärkiosaajien kanssa. Planmecan tuotantopäällikkö Jukka Kanerva kertoo, että yrityksessä on häivytetty tarkoituksella selviä tehtäväroolituksia, jotta löydettäisiin parempia ratkaisuja yhdessä palveluita käyttävien asiakkaiden kanssa. ”Kun mietimme, miten 3D-röntgenkuvaa voitaisiin hyödyntää uudella tavalla, otimme suunnitteluprosessiin mukaan parhaat hammaslääkärit ja kirurgit. Heidän avullaan pystyimme tulostamaan 3D-röntgenkuvat fyysisiksi malleiksi. Näin syntyi palvelutuote, jonka avulla tuotetaan kallomalleja kirurgiseen leikkaussuunnitteluun sekä implantteja esimerkiksi leukaluun korjaukseen.” Kehitystyö on vaatinut jatkuvaa kehitystyötä ja yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Planmecassa mietitään päivittäin, miten asiakkaat voitaisiin tuoda lähemmäs yritystä ja luoda näin yhteisen osaamisen pohjalta yksilöllisiä ratkaisuja. Kanervan mielestä omaan tuotteeseen tai palveluun ei saa rakastua liiaksi. On osattava astua sivuun, ja katsottava asioita myös asiakkaiden näkökulmasta. He kuitenkin tuntevat parhaiten oman liiketoimintansa tarpeet. Joskus uusien ajatusmallien muuttaminen oman yrityksen sisällä saattaa vaatia jopa enemmän myyntityötä kuin asiakkaalle tehtävä ulkoinen myyntityö. ”Usein on käynyt niin, että jokin uusi menetelmä on vaikuttanut aluksi mahdottomalta toteuttaa, mutta kun olemme uskoneet itseemme ja ottaneet rohkeita askeleita yhdessä asiakkaan kanssa, on markkinoille syntynyt täysin uusia tuotteita, joihin yksikään kilpailijoistamme ei ole pystynyt vastaamaan.” Kanerva toteaa, että yksi suurimmista haasteista on tunnistaa kehityskelpoiset ajatukset ideoiden tulvasta. ”Vaikka kehitystyössä onkin rinnalla alan parhaita ammattilaisia, haluamme palvella samalla koko hammaslääketieteen alaa mahdollisimman monipuolisesti ja luoda siten menestyvää, maailmanlaajuista liiketoimintaa.” Tässä onkin onnistuttu, sillä Planmeca on maailman johtavia hammaslääketieteen innovatiivisten tuotteiden valmistajia ja alan suurin yksityisomisteinen yritys. n

UUTTA TEKESISTÄ

Edelläkävijäyritykset tarvitsevat enemmän tekoja kuin ideoita – rohkeutta hypätä tuntemattomaan. Tämä käy ilmi pian ilmestyvässä kirjassa Rajatonta rohkeutta – Edelläkävijä muuttaa markkinoita. Kirja on syntynyt osana Tekesin Serve-ohjelmaa, jolla edistetään uudenlaista palveluliiketoimintaa teollisuudessa, kaupan alalla ja liike-elämän asiantuntijapalveluissa. Kahdenkymmenen yrityksistä ja neljän tutkimushankkeista kertovan tarinan kautta kirjassa kerrotaan, mitä edelläkävijyys on. Se on asiakasymmärrystä, kyseenalaistamista, uutuusarvoa, palveluasennetta, verkostoitumista, ennakointikykyä ja kasvunnälkää. Edelläkävijä luo asiakkaalle uutta arvoa tarjoavia ratkaisuja kyseenalaistamalla totutut toimintatavat ja ymmärtämällä mitä asiakas arjessaan tavoittelee. Kirja julkistetaan Serve- ja Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelmien yhteisessä vuosiseminaarissa 16.10. ja sitä on mahdollista ladata ja tilata osoitteesta www.tekes.fi/julkaisut.

KUVA: ISTOCKPHOTO

Edelläkävijä toimii epäröimättä

Katse Horisonttiin – Horisontti 2020 starttaa pian SEURAAVA EU:N PUITEOHJELMA ON NIMELTÄÄN HORISONTTI 2020 JA SE ALKAA VUODEN 2014 ALUSSA. UUDESSA OHJELMASSA ON HUOMIOITU YRITYSTEN HAASTEET JA VARSINKIN PK-YRITYKSILLE ON TARJOLLA ENTISTÄ ENEMMÄN RAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA. KOKO OHJELMAN HALLINTOKÄYTÄNTÖJÄ ON YKSINKERTAISTETTU HUOMATTAVASTI. Suomalaisten yritysten kannattaa jo tutustua tulevan ohjelman sisältöihin. Eurooppalainen rahoitus ja verkostot voivat luoda yrityksille aivan uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita vuosina 2014–2020. Budjetti on noin 70 miljardia euroa. Komission pyrkimyksenä on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja, turvata Euroopan asema globaalissa kilpailussa ja vastata Eurooppa 2020 -strategiassa nostettuihin haasteisiin. Horisontti 2020 rakentuu kolmesta tavoitteesta: huipputason tiede, teollisuuden johtoasema ja yhteiskunnalliset haasteet. Ensimmäiset haut avattaneen vuoden vaihteessa. Tietoa, tukea ja opastusta puiteohjelmahankkeisiin saat Tekesin EUTI-yksiköstä. n www.tekes.fi/eu

NÄKÖALAT 3 2013

GALLUP

Miksi kannatti kokeilla? TOIMITTANUT: JOHANNA HERMANS

Taisto Hujala Varatuomari, If Vahinkovakuutusyhtiö If Vahinkovakuutusyhtiössä on kokeiltu jo useamman vuoden ajan kuluttajien mukaan ottamista kaksiportaiseen muutoksenhakujärjestelmään korvausten muutoskäsittelyssä. Keräämme joka toinen vuosi kokoon asiakkaistamme koostuvan paneelin, johon otetaan hakemusten perusteella kuusi erilaisista lähtökohdista tulevaa Ifin asiakasta ratkomaan valituspyyntöjen perusteella uudelleen käsiteltäväksi otettuja vahinkotapauksia, jotka ovat tulleet paneeliin Ifin omien asiakasvaltuutettujen käsittelyn kautta. Asiakkaiden lisäksi paneelissa toimii ulkopuolinen puheenjohtaja sekä yksi Ifin edustaja. Suomen ensimmäinen paneeli aloitti toimintansa vuonna 2005 ja eri vuosina asiakaspaneeliin on hakenut 1 100–11 000 henkilöä. Paitsi että paneelimme pääsee oikeasti vaikuttamaan korvauspäätöksiin, olemme saaneet sen kautta arvokasta asiakastietoa ja oppineet ymmärtämään asiakkaitamme syvällisemmin. Kuluttajapaneelin jäsenet saavat käyttöönsä saman informaation ja dokumentit kuin korvauskäsittelijämme, jolloin he pääsevät ottamaan kunnolla kantaa tapauksiin ja antamaan myös palautetta toiminnastamme. Toisinaan esimerkiksi vakuutusehdoissa olevat ilmaisut ymmärretään väärin, ja olemme pystyneet palautteen avulla muokkaamaan viestinnästämme yksiselitteisempää.

Tuija Klaus Palvelupäällikkö, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Toteutimme hiljattain tutkimushankkeen, jonka lähtökohtana oli halu kokeilla uutta jätteiden lajittelua ja kierrätystä edistävää tekniikkaa. Jätteitä lajiteltiin hankkeen aikana jo jäteautossa, ja tavoitteenamme oli vertailla eroja nykyisen ekopisteverkostoon perustuvan keräystavan sekä uuden keräystavan ympäristövaikutuksissa, kustannuksissa ja palvelutasossa. Tätä kannatti kokeilla, sillä tulokset olivat erittäin positiiviset; yli 80 prosenttia tutkimushankkeeseen osallistuneista koki jätehuollon palvelutason parantuneen. Tulosten perusteella tarjoamme nyt uutena palveluna asukkaille monilokeroastiaa vaihtoehdoksi oman pihan jäteastialle. Kaikki jätejakeet ohjataan hyötykäyttöön: sekajäte energiantuotantoon ja paperi, lasi ja kartonki uudeksi raaka-aineeksi teollisuudelle.

Marleena Ahonen Opiskelija, Aalto-yliopisto Osallistuin heinäkuussa Circus Helsingin järjestämälle sirkusleirille. Se toi yhteen erilaisia ja eri taustoista lähtöisin olevia aikuisia, joita kaikkia yhdisti yksi tekijä: halu kokea jotain uutta. Treenasimme kolmipäiväisellä leirillä yhteensä 12 tuntia erilaisia sirkustemppuja: akrobatiaa, jonglöörausta, trampoliinihyppyjä, kankaasta roikkumista ja käsilläseisontaa. Juoksimme ja pompimme ympäriinsä kuin lapset, vaikka harjoitteet olivat fyysisesti rankkoja ja lihaksia särki jo ensimmäisen päivän jälkeen. Ryhmässä kannustettiin muita leiriläisiä kokeilemaan vaikeitakin temppuja jännityksestä huolimatta ja onnistuneet temput huipentuivat aina spontaaneihin aplodeihin. Oli mieletöntä, miten lyhyessä ajassa leiriseurue hitsautui yhteen yhteisten kokemusten myötä. Sirkuskoulu oli kokemisen arvoinen, sillä itsensä haastaminen ja onnistumisen tunteet pitävät mielen avoinna muille elämän haasteille. Ja virkistävät työelämääkin! Voin suositella sirkusta kaikille, jotka haluavat kokea kymmeniä onnistumisen tunteita illassa, ylittää itsensä, eivätkä pelkää, jos lihaksiin vähän sattuu näiden kokemusten jälkeisinä aamuina.

NÄKÖALAT 3 2013

RISTEYKSESSÄ

KUVA: SUSANNA LEHTO

Sadonkorjuun aika aanviljelijä elää kevätkylvöjen ja sadonkorjuun ehdoilla. Tietotyöläisen arkea katkovat joulu, vuodenvaihde ja juhannus. Sarjaa voi täydentää pääsiäisellä, vapulla ja koulujen lomaviikoilla. Viljelijät ja media seuraavat keväisin, miten kylvö onnistuu vai sotkeeko halla kuviot. Syksyisin sadonkorjuun voi pilata viljan lakoonnuttava ukkosrintama, ja asetetut tavoitteet satokoosta jäävät haaveeksi. Projektimaailmassa sijoitamme deadlinen yleensä nätisti lomien alle. Onnistuneen projektin päätteeksi huilaamme ansaitusti ja unohdamme tyystin, mitä teimmekään otsa hiessä ennen lomaa. Tekesin uudet verkkosivut piti saada valmiiksi juhannukseen mennessä. Pitkittyneen kylmän kauden tapaan niin kylvöt kuin nettiprojektimme viivästyivät parilla viikolla. Jo pitkään ja hartaudella valmistelemamme hanke sai lopulta niin tiukan aikataulun, et-

tä projektiin nimettyjen henkilöiden oli raivattava kalentereistaan kaikki muu pois deadlinen edeltä. Myös yöunet oli välillä pyhitettävä projektityölle. Uutta julkaisujärjestelmää oli muokattava, jotta siihen voisi istuttaa sisältöä. Projektiryhmämme työskenteli kiireisimpänä aikana noin puolet työajastaan ohjelmistoyrityksen tiloissa. Ketterän, ja ajoittain jopa paniikinomaisen, projektin voi pelastaa toimiva yhteistyö softakehittäjien ja tilaajien välillä. Kun sivusto pitää saada koodattua kasaan kuukaudessa, on unohdettava piiruntarkka dokumentaatio ohjeista, toimintojen kuvauksista, työnjaoista tai testaussuunnitelmista. Paras tapa välittää informaatio on työskennellä yhdessä sekä tehdä nopeita päätöksiä lennossa ja yhteistuumin. Kaikki ovat keskenään tasaarvoisia ja jokaisen mielipide on tärkeä. Tiesimme jo projektin alkaessa, että kesäloman koittaessa kaikki ei ole valmista. Sisällöntuotanto jää syksyyn. Käytettävyyttä parantavat ominaisuudet ja erillissivustot siir-

tyvät jatkokehitykseen. Ne valmistunevat perunannostolomiin mennessä. Uuden vuoden koittaessa olemme ehkä tehneet jo ensimmäisen pintaremontin pikaisesti suunniteltuun pohjaratkaisuun. Viljelijä muokkaa kasvualustaansa. Tietotyöläinen korjaa bugeja, ennakoi tulevia tarpeita tai viimeistelee oikopolkuja. Lomittajat ja kesätyöntekijät antavat kullanarvoista apua molemmille. Projektipäällikkö ja softakehittäjä ovat oppineet tuntemaan toisensa ja julkaisujärjestelmän metkut. Uudet verkkosivut alkavat kukoistaa, kun vanhat saa karsittua pois. Vastasyntynyt ja kauniisti skaalautuva, mutta vielä kehittyvä nettisivustomme löytyy nyt syksyllä osoitteesta www.tekes.fi. n Maija Hakkarainen Kirjoittaja on Tekesin verkkoviestintäpäällikkö

NÄKÖALAT 3 2013

TEEMA

Verkostosta voimaa lentokenttien matkatavaroiden käsittelyyn TEKSTI MINNA KEINONEN KUVAT MARKUS SOMMERS

SUOMALAINEN ROBOTIIKKAA HYÖDYNTÄVÄ JA MAAILMAN ENSIMMÄINEN TÄYSIN AUTOMAATTINEN LENTOKENTTIEN MATKATAVAROIDEN PAKKAUSJÄRJESTELMÄ ON OIVA OSOITUS VERKOSTOITUNEEN YHTEISTYÖN MERKITYKSESTÄ.

NÄKÖALAT 3 2013

hkera Smart Techin perustajaosakas ja toimitusjohtaja Harri Ruoslahti mietti nelisen vuotta takaperin, että lentokenttien on korkea aika ottaa askel käsityövaltaisesta ja raskaasta matkatavaroiden käsittelystä kohti pakkausvaiheen automatisointia. Vain näin ne voivat tehostaa toimintaansa. Oivallus ja innovaation itu alkoi elää ja kasvaa liikeideaksi Ruoslahden mielessä. Hän siirtyi ensi alkuun Technopolis Venturesin esihautomoon ja teki aiheesta markkinaselvityksen. Koska oma tausta ei ollut tekninen, teknologiaselvityksen laativat robotiikkaan erikoistuneet asiantuntijat. Lopputulema oli, että idea on teknisesti ratkaistavissa ja kaupallisesti järkevä. Tämä johti yhtiön, Ahkera Smart Techin perustamiseen. Yhtiökumppaniksi löytyi Arto Juosila. ”Teimme uuden yhtiön myötä entistä syvällisempiä esiselvityksiä ja verkostojen merkitys alkoi kasvaa. Muutimme teknologiakeskus TechVillaan Hyvinkäälle, josta löysimme tueksemme nosto- ja siirtolaitetekniikkaan

erikoistuneen klusterin. Yritysverkosto RDnet laati meille teknologiaselvityksen. Tässä yritysryppäässä yhdistyi niin mekaniikkaan, ohjelmistoihin kuin konenäköön liittyvä osaaminen”, taustoittaa Ruoslahti. Seuraavassa vaiheessa alettiin rakentaa edellytyksiä prototyypin tekemiseen ja oli aika löytää teollinen kumppani. Kolmesta hyvästä vaihtoehdosta valikoitui vaneri- ja viiluteollisuuden ratkaisuihin, laitteistoihin ja teknologiapalveluihin erikoistunut Raute Oyj Nastolasta, josta tuli Ahkera Smart Techin osaomistaja. Tiimi, jossa oli ulkopuolista osaamista myös Ahkera Smart Techin ja Rauten verkostoista alkoi olla kasassa. Aito robotti valjastettiin testaamaan ja pilotoimaan konseptia Nastolan tehtaalle kuluvan vuoden alussa ja nyt ollaan vaiheessa, jossa ratkaisun pilotointi aloitetaan vuoden lopussa Helsinki-Vantaan lentokentällä.

RAHOITTAJILTA MUUTAKIN KUIN RAHALLISTA APUA Kehitystyö on vaatinut väistämättä myös paljon rahaa. Ruoslahti kertoo olevansa yllätty-

nyt miten vaikeaa lopulta tuoreelle idealle oli saada rahoitusta. ”Tekes on ollut hankkeessa loistavasti mukana kehityksemme alusta asti. Muiksi rahoittajiksi saimme yksityisiä sijoittajia, jotka on koottu Ahkera Finance Oy:hyn sekä H.G.Paloheimo Oy:n ja Walpe Oy:n. Ruoslahti korostaa, että Ahkera Finance ei ole pelkkä rahoittajaverkosto, sillä rahoittajien taustalta löytyy osaamista, jonka avulla Ahkeran myyntiä, markkinointia ja teknologista kehitystä on sparrailtu.

NOKKA KOHTI MILJOONAKAUPPOJA Ahkera Smart Techin matkatavaroiden pakkausjärjestelmää on käyty esittelemässä Aasiaa myöden. Euroopan johtavia lentokenttiä on lähestytty suoraan tai lentoasemajärjestelmiä myyvien partnereiden ja tilakehitysyritysten kautta. Ruoslahden mukaan Helsinki-Vantaan kenttä on erinomainen koti pilotoinnille, jonka avulla voidaan näyttää koko maailmalle, että järjestelmä toimii ja se voidaan ottaa käyttöön ilman, että matkatavaroiden käsittelyyn liitty-

vät prosessit katkeavat. Yhteistyö Finavian ja Helsinki-Vantaan kentän kanssa on sujunut alusta asti hienosti. ”Olemme rakentamassa tervettä ja kannattavaa liiketoimintaa, mutta nokka ei ole vielä vedenpinnan päällä. Viiden vuoden tähtäimellä meillä on mahdollisuus myydä järjestelmäämme useilla kymmenillä miljoonilla”, Ruoslahti luotaa. n

”Viiden vuoden tähtäimellä meillä on mahdollisuus myydä järjestelmäämme useilla kymmenillä miljoonilla.”

oinut Tech on patent iseen ja Ahkera Smart am sa ao kk robotii suomalaiseen tkaisuun n ohjelmistora ee lis el ks ty is ed voidaan lla jo , än m stel perustuvan järje hostaa lentokentän i te huomattavast Harri en käsittelyä. id ro va matkata n staa ratkaisu Ruoslahti koro een yhteistyöhön is he lä an perustuv kanssa. n na un sk ka ia as

NÄKÖALAT 3 2013

Suomi valmiina sähköisten ajoneuvojen kasvumarkkinan aukeamiseen TEKSTI PEKKA SÄILÄ KUVAT MARKUS SOMMERS

TEKESIN SATSAUS SÄHKÖISTEN AJONEUVOJEN JÄRJESTELMIIN ON VIENYT SUOMEA KOHTI EUROOPPALAISEN KEHITYKSEN KÄRKEÄ. NYT YRITYKSILTÄ KAIVATAAN ROHKEUTTA KEHITYSINVESTOINTEIHIN. KASVUMARKKINA SIINTÄÄ VUOSIKYMMENEN LOPPUPÄÄSSÄ.

ekesin Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät eli EVE-ohjelma on jo puolimatkassa. Kuluneiden reilun kahden vuoden aikana Suomeen on syntynyt tiivis kehitysyhteisö toimialalle. Yritykset ovat ohjelman avulla verkostoituneet yli maan rajojen ja solmineet yhteistyösopimuksia kansainvälisten kaupallisten kärkitoimijoiden kanssa. Tekes on vauhdittanut erityisesti pohjoismaisen yhteistyön rakentamista. ”Sähköisiin ajoneuvoihin liittyvää infraa ja palveluita ei voida tehdä yksin. Siksi halusimme EVE-ohjelmaan mukaan laaja-alaisia pilottihankkeita, joissa yritykset ja tutkimuslaitokset tekevät yhteistyötä. Tämän tavoitteen mukaisesti ohjelmassa on rahoitettu viittä testiympäristöä”, taustoittaa ohjelman päällikkö Martti Korkiakoski Tekesistä.

YHTEISTYÖ LAAJENEE POHJOISMAIHIN Korkiakoski painottaa EVE-ohjelman olevan Pohjoismaiden suurin sähköisten ajoneuvo-

NÄKÖALAT 3 2013

jen ja niihin liittyvien palvelujen liiketoiminnan kehittämiseen keskittyvä ohjelma. Tunnusluvut puhuvat puolestaan: ohjelmassa on mukana yli 100 yritystä sekä kaikki tutkimuslaitokset ja yliopistot ympäri Suomen. Rahoitettuja projekteja on lähes 60. ”Olemme ehdottaneet muille Pohjoismaille ja Virolle yhteistyön tiivistämistä. Norjan ja Ruotsin kanssa on tavoitteena saada yhteispohjoismaisia hankkeita yhteisten toimintatapojen kehittämiseksi”, Korkiakoski kertoo.

TIEDOSTA LIIKETOIMINTAA EVE-ohjelmassa on kehitetty teknologiaa ja laitteistoja, joiden avulla ajoneuvoista kerätään ja siirretään langattomasti tietoja tietokantaan ja edelleen analysoitaviksi. ”EVE-ohjelman kantava teema alusta pitäen oli saada hankittua laivasto, jossa on satoja tai tuhansia sähköajoneuvoja, jotta kotimarkkina saadaan käyntiin”, Korkiakoski mainitsee. Sähköajoneuvojen liittäminen liikenteen tietoliikennejärjestelmiin on osoittautunut

Martti Korkiakoski ja Elias Pöyry ovat tyytyväisiä Helsingin päätöksestä rakentaa kaupunkiin tämän vuoden aikana 30 uutta julkista sähköautojen latauspistettä.

NÄKÖALAT 3 2013

haastavaksi standardoimattomassa ympäristössä ja kehitetylle teknologiaratkaisulle on jo löytynyt kaupallista kysyntää Suomen ulkopuolelta.

KANSAINVÄLINEN MARKKINA KÄYNNISTYY VÄHITELLEN EVE-ohjelma jatkuu vielä vuoden 2015 loppuun. Tänä aikana ohjelman toivotaan synnyttävän alueelle uutta, kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa. ”Kehitys näkyy jo, vaikka kansainvälinen sähköautomarkkina ei ole edennyt vielä nopean kasvun aikakauteen. Juuri nyt on oikea aika kehittää osaamista ja omia ratkaisuja. Uudella kehittyvällä toimialalla ei riitä pienten olemassa olevaa myyntiä tukevien tuoteparannusten tekeminen. Nyt yrityksiltä tarvitaan rohkeutta innovatiivisten kokonaan uusien tuote- ja palvelukonseptien kehittämiseksi.” Ajoneuvoliikenteeseen liittyvien teknologioiden ja palveluiden lisäksi Korkiakoski mainitsee esimerkiksi sähköiset bussit konkreettisena kohteena, jossa suomalaisilla yrityksillä on annettavaa. ”Busseja tehdään pieninä sarjoina asiakaskohtaisesti, joten se on aivan erilaista bisnestä kuin massamarkkinoille tarkoitettujen henkilöautojen kehittäminen.” ”Myös työkonepuolella sähköistämisellä on iso rooli. Erityisesti kaivoskoneiden ja suurten kuljettimien alueella Suomella on entuudestaan vahva asema maailmanmarkkinoilla”, Korkiakoski painottaa. n

Pk-yrityksille kaupallisia mahdollisuuksia sähköisestä liikenteestä Sähköinen liikenne -hanke on EVE-ohjelman suurin hanke. Se keskittyy erityisesti energiajärjestelmän ja liikenteen rajapinnassa olevien palveluiden kehittämiseen. Hankkeen pohjalta suomalaiset energiayhtiöt allekirjoittivat aiesopimuksen latauspalveluiden yhteiskäytöstä ja latausoperaattoriyhtiön perustamisesta. ”Yhteiset alustat ja toimintamallit ovat välttämättömiä myös pk-yritysten saamiseksi mukaan kansainväliseen kehitystyöhön. Pk-yrityksillä ei ole resursseja tehdä kehitystyötä tyhjän päälle, mutta jos niiltä ostetaan kehitysprojekteja, pystyvät ne ketterästi toteuttamaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä järjestelmiä ja palveluja”, painottaa hankkeen koordinoinnista vastaava Elias Pöyry Eera Oy:stä. Operaattorimallin lisäksi hankkeessa on viimeisen kahden vuoden aikana syntynyt jo joitakin kokonaan uusia yrityksiä ja ainakin yksi spin-off-yritys. ”Hankkeen kautta on myös luotu kansainväliset yhteistyörakenteet, kontaktit ja markkinaymmärrys, joka auttaa lähitulevaisuudessa kasvavan kansainvälisen kaupallisen toiminnan kehittämisessä ja myyntikanavien rakentamisessa”, Pöyry toteaa. ”Näiden ansiosta uskon, että meillä on parempi näkemys sähköisen liikenteen kehityksestä ja tulevaisuuden suunnista kuin kellään muulla Euroopassa. Olemme markkinan kärjen tuntumassa ja ymmärrämme miten eri teknologiat kehittyvät ja mitä valintoja eri markkina-alueilla tehdään.” Pöyry viittaa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kesäkuiseen lausuntoon, jossa arvioitiin, että Suomen vahvuusalueet liittyvät erityisesti älyverkkoteknologiaan, latausjärjestelmien yhteiskäyttöön ja avointen rajapintojen tietojärjestelmäarkkitehtuuriin. Suomen varhaiset askeleet älymittaroinnissa ovat tuoneet Suomelle tunnustetun aseman ja 2–4 vuoden etumatkan älykkäiden sähköverkkojen kehityksessä. Sähköinen liikenne -hankekokonaisuus saa jatkoa ensi vuonna. Jatkohankkeessa keskitytään rakentamaan latausoperaattorin ja alan pk-yritysten yhteistyönä kansainvälisesti skaalautuvia käyttäjä- ja energiapalveluita. ”Kutsumme kaikki kiinnostuneet pk-yritykset mukaan kehitystyöhön, jonka painopiste on kaupallistettavien palveluiden kehittämisessä. Sähköinen liikenne -hankevalmisteluun ehtii mukaan vielä lokakuun puoliväliin mennessä”, kannustaa Pöyry. www.sähköinenliikenne.fi www.tekes.fi/eve

NÄKÖALAT 3 2013

Toimitusjohtaja Jaakko Olkkonen Mobile Wellness Solutionsista tietää, että terveydentilaa seuraavien järjestelmaien pitää olla käyttäjille vaivattomia.

OMAHOITOOHJELMILLA APUA TERVEYDENHOIDON TAAKKAAN OMAHOITOJÄRJESTELMIEN AVULLA IHMISET VOIVAT ITSE OTTAA OSAA TERVEYDENHOITOONSA. KUN JÄRJESTELMÄT YLEISTYVÄT, VOIDAAN TERVEYDENHUOLLOSSA KÄYTTÄÄ RESURSSEJA TEHOKKAAMMIN.

TEKSTI: ANTTI J. LAGUS KUVAT: MARKUS SOMMERS

NÄKÖALAT 3 2013

Laajan kansainvälisen Care4Me-hankkeen Suomen osuudessa kehitettiin omahoitoon ja hyvinvoinnin seurantaan liittyviä palveluita ja ratkaisuja. Mediconsult Oy:n lääketieteellinen johtaja Ville Salaspuro (vasemmalla), Duodecim Oy:n toimitusjohtaja Pekka Mustonen (keskellä) ja VTT:n johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki (oikealla) ovat tyytyväisiä työn tuloksiin.

NÄKÖALAT 3 2013

erveydenhoidolla on edessään suuret haasteet ikäluokkien vanhenemisen ja kustannusten kasvun vuoksi. Asiaa eivät helpota ihmisten huonot elintavat, jotka johtavat muun muassa sydän- ja verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen yleistymiseen. Ylipaino, liikunnan puute, epäterveellinen ruokavalio sekä tupakointi ja alkoholi ovat riskitekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa elintavoilla. Vuonna 2009 aloitetun Care4Me-hankkeen Suomen osuudessa kehitettiin omahoitoon ja hyvinvoinnin seurantaan liittyviä palveluita ja ratkaisuja. Hankkeeseen osallistuneet yritykset ovat liittäneet palveluitaan toistensa palveluihin. Kaikkiaan tämän vuoden helmikuussa päättyneen projektin koko oli noin 300 henkilötyövuotta, josta Suomen osuus oli noin 68 henkilötyövuotta. Projektissa oli mukana suomalaisten yritysten lisäksi myös hollantilaisia, ranskalaisia ja espanjalaisia yrityksiä. Suomen konsortion osuudessa tavoitteita olivat itsenäisen terveyden ylläpidon tukeminen sekä kroonisen sairauden hallinta. Suo-

men konsortioon kuuluivat Duodecim, Mediconsult, Nokia, Pohjola, Prowellness ja VTT. Nokian aloittamaa itsenäisen terveyden ylläpidon tutkimusta jatkaa Mobile Wellness Solutions, joka on lisensoinut Nokian kehittämän tekniikan ja kehittää sitä edelleen. Tuotteen nimi on Wellmo. VTT johti kroonisen sairauden hallinnan pilottitutkimuksia. Mobile Wellness Solutions Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Olkkonen tietää, että monet ihmisten terveydentilaa seuraavat sovellukset kompastuvat siihen, että ihmiset eivät jaksa tehdä kirjauksia. Juuri tässä on Olkkosen mukaan Wellmon keihäänkärki: käyttäjän ei tarvitse syöttää järjestelmään jatkuvasti uusia tietoja. Kännykän kiihtyvyysanturin avulla seurataan liikuntaa ja kumppanin toteuttaman langattoman vaa’an avulla seurataan painonkehitystä. ”Meiltä on tulossa muitakin mittalaitteita. Myös esimerkiksi unitiedot voidaan kerätä automaattisesti kännykkään. Kerätyn tiedon perusteella käyttäjälle tulee ohjeita ja kannustusta”, Olkkonen sanoo. Mobile Wellness Solutions perustettiin viime vuonna. Yksi yrityksen ensimmäisistä asi-

akkaista on Terveystalo Oy, joka käyttää yrityksen sovelluksia asiakkaidensa työhyvinvoinnin kehittämiseen.

PALVELUIDEN KEHITYSTÄ YHTEISTYÖSSÄ Olkkonen pitää Tekesin Care4Me-hankkeen merkitystä suurena sovellusten kehittämisessä. Nokialla sovellukset olivat tavallaan reuna-alueen kehittämistä. Hänen mukaansa työssä oli ratkaisevaa se, että siihen saatiin tukea. Yhteistyö mahdollisti myös tutkimustiedon jakamisen. Myös Duodecim Oy:n toimitusjohtaja Pekka Mustonen on sitä mieltä, että Duodecim ei olisi lähtenyt mukaan kehitystyöhön ilman Tekesin merkittävää tukea. Duodecim toi hankkeeseen muun muassa sähköisen terveystarkastuksen, joka on integroitu Nokian ja Mediconsultin sovellusten lisäksi myös kahteen muuhun suomalaiseen potilastietojärjestelmään. Terveystarkastustiedot ja järjestelmän antamat suositukset ovat pohjana muiden järjestelmien käytölle. Mustosen mukaan Duodecim ei ole tässä hankkeessa ensisijaisesti kiinnostunut välittömästä bisneksen tekemisestä sovellustensa avulla kuin lähitulevaisuudessa käyttöön tulevien järjestelmien kehittämisestä ja testaamisesta. Duodecimilla on myös sähköisen terveystarkastuksen englannin, saksan ja ruotsinkieliset versiot valmiina käyttöönotettaviksi.

TERVEYSTIEDOT KUIN VERKKOPANKKI Mediconsult Oy:n lääketieteellinen johtaja Ville Salaspuro vertaa terveystietoja pankkipalveluihin. Verkkopankeista on käyttökokemusta parin vuosikymmenen ajalta. Miksei terveystietoja voisi käyttää samoin kuin pankkia? Tietosuojakysymykset ovat ratkaistavissa. Care4Me -projektin kansainvälisessä osuudessa on keskitytty sairaalassa tehtäviin toimenpiteisiin ja Suomessa omahoitoon. VTT:n johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki näkee, että kansainvälinen ulottuvuus on tuonut projektiin uusia tutkimuskontakteja.

HELPPOKÄYTTÖINEN SOVELLUS LÄHETTÄÄ KANNUSTUSVIESTEJÄ

tyypin diabetespotilasta, jotka lähettivät terveyskeskukseen VTT:n kehittämän Monicasovelluksen kautta mittaustietoja painostaan, verenpaineestaan, verensokeristaan ja liikunnastaan. Kardiologian klinikalla koekäyttäjinä oli 47 sydämen vajaatoimintaa sairastavaa potilasta. Lähteenmäki painottaa, että sovellus on niin helppokäyttöinen, että sen käyttö ei ole muodostunut kompastuskiveksi. Sipoon pilottitutkimuksessa Mediconsultin ja VTT:n yhdessä toteuttama sovellus otti tiedot vastaan ja lähetti niiden perusteella takaisin kannustusviestejä. Jos annetut raja-arvot ylittyivät, sovellus antoi hälytyksen terveyskeskuksen henkilökunnalle, joka saattoi ottaa yhteyttä seurattavaan henkilöön. Lähteenmäki ja Salaspuro ovat tyytyväisiä pilottitutkimuksen antiin. Vertailuryhmässä ei havaittu painon eikä sokerihemoglobiinin muutoksia, mutta tutkimusryhmässä paino putosi ja sokerihemoglobiini laski. Lähteenmäki huomauttaa, että yhdeksän kuukauden pituinen koeaika oli riittävän pitkä eliminoimaan uutuudenviehätyksen. Osallistujat todella käyttivät järjestelmää. Salaspuro kertoo, että sovellusta ollaan ottamassa laajempaan käyttöön Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä. n

Verensokeriaan seuranneen ryhmän jäsen saattoi saada seuraavanlaisen palauteviestin: ”Paastosokerisi on pysynyt vakaana kuluneen viikon ajan. Hienoa, jatka samaan malliin.”

VTT johti kroonisen sairauden hallinnan pilottitutkimuksia, joita tehtiin Sipoon terveyskeskuksessa ja HUS:n kardiologian klinikalla. Sipoossa tutkimuksiin osallistui 24 kakkos-

NÄKÖALAT 3 2013

Piilaaksosta vinkkejä Suomen tulevaisuuden rakentajille SUOMESSA USEAMMAN VUODEN VIETTÄNYT AMERIKKALAINEN PÄÄOMASIJOITTAJA CHRISTOPHER VARGAS PREPPASI SUOMI-VISIITTINSÄ AIKANA SUOMALAISIA STARTUP-YRITYKSIÄ KOHTAAMAAN PÄÄOMASIJOITTAJIA. TEKSTI JOHANNA HERMANS KUVA MARKUS SOMMERS

argas työskentelee liikkeenjohdon konsulttina PriceWaterhouseCoopersilla ja valmensi Suomessa Tekesin Nuoret innovatiiviset kasvuyritykset –rahoitusohjelmaan hakevia yrityksiä. Nyt takaisin Piilaaksoon palatessaan Vargas pohtii eroja suomalaisen ja amerikkalaisen yrittäjäkulttuurin välillä. ”Suomi on viimeisen parin vuosikymmenen aikana kansainvälistynyt ilmapiiriltään huimaa tahtia”, Vargas vertaa kokemustaan aiemmin tekemästään yhteistyöstä suomalaisyritysten kanssa. ”Täällä aistii nyt positiivisen tekemisen meiningin ja nuorten yritysten halun kansainvälistyä.” 28

NÄKÖALAT 3 2013

MITÄ VOIMME OPPIA AMERIKKALAISYRITYKSILTÄ? Vargas peilaa suomalaisten startupien toimintaa Piilaaksossa aloittaviin yrityksiin ja toteaa siellä olevan hieman helpompaa päästä vauhtiin. Yksityistä rahoitusta on hyvin saatavilla, verkostot ja ekosysteemi ovat toimivia. Yrittäjät ja sijoittajat tekevät enemmän yhteistyötä keskenään ja vahvoja tiimejä rakennetaan jatkuvasti. Amerikkalaisyrityksiltä voisimmekin ottaa oppia monialaisten tiimien rakentamisessa. Toimivassa tiimissä erilaiset osaamisalueet täydentävät toisiaan ja muodostavat vahvan

kokonaisuuden. Suomessa on Vargasin mukaan totuttu tekemään paljon itse, ja keskittyminen ydinasiaan tukitoimintoja ulkoistaen voisi tuoda lisää tehokkuutta. ”Suomalaiset ovat ”tee se itse” –kansaa. Yllätyin tänne tullessani, kuinka hankalaa täällä on löytää tiettyjen alojen palveluita, sillä niille ei ole täällä kysyntää – suomalaiset kun ovat tottuneet hoitamaan omat asiansa itse. Sama pätee yrityksen perustamiseen täällä: verrattuna amerikkalaiseen startupiin, suomalaiset tekevät monta sellaista asiaa itse, jotka amerikkalainen olisi ulkoistanut muualle.” Valmius itse tekemiseen voi Vargasin mukaan olla sekä hyvä että huono asia. Hyvee-

UUTTA TEKESISTÄ nä pidetty sisu voi kuitenkin toisinaan kääntyä itseään vastaan, jos liiaksi asti pyritään selviytymään itsenäisesti. Ennemmin kannattaisi keskittyä oman alankin ulkopuolelle ylettyvien verkostojen rakentamiseen sekä vastuun jakamiseen varsinaiseen ydintoimintaan keskittyen.

VAPAUS EPÄONNISTUA

VALTION RAHOITUS ON ETUOIKEUS Vargasin mielestä valtion rahoitus on hyvä piristysruiske yrityksen kasvua ja kansainvälistymistä ajatellen, mutta samalla hän toivoisi näkevänsä Suomessa laajemman riskisijoittajien verkoston. Yksityisten pääomasijoittajien rooli on rahoittaa riskipitoisia hankkeita sekä tarjota kokemuksen kautta syntynyttä asiantuntemustaan kasvuyrityksille. ”Nuoria innovatiivisia kasvuyrityksiä sparratessani totean aina yrittäjille, että heidän täytyy osata arvostaa valtiolta saamaansa rahoitusta. Ei vastaavaa valtion tukea ole esimerkiksi Yhdysvalloissa saatavilla, vaan siellä kaikki tehdään yksityisellä pääomalla. Yritysten tulisi käyttää valtiolta saamansa raha viisaasti.”

Mihin suomalaisyritysten tulisi keskittyä pitchatessaan liikeideoitaan pääomasijoittajille? Lue lisää Christopher Vargasin blogista. BLOGI: http://generationsiliconvalley.com/ TWITTER: @covargas

KUVA: LEHTIKUVA

Vargas kehottaa suomalaisyrityksiä keskittymään monipuolisen osaajaverkoston rakentamiseen yksin puurtamisen sijaan. Vaikka suomalaisten itsevarmuus on lisääntynyt, Vargas toivoisi kuitenkin näkevänsä yrityksiltä enemmän riskinottohalukkuutta. ”Dream bigger! Aina ei voi onnistua täydellisesti ja se pitää yrittäjänä hyväksyä. Intohimo ja unelmien tavoitteleminen vaativat liiasta varovaisuudesta luopumista. Suomalaisissa startupeissa on paljon potentiaalia, joten ripaus rohkeutta positiivisiin irtiottoihin voisi kantaa hyvää hedelmää.”

Merien uudistuva liiketoiminta –

bisnestä jäissä TEKES VALMISTELEE MERIEN UUDISTUVA LIIKETOIMINTA -OHJELMAA MERITEOLLISUUDEN JA ARKTISEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMISEKSI. OHJELMAN TAVOITTEEN ON SUOMALAISEN MERITEKNISEN, ARKTISEN JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN VAHVISTAMINEN SEKÄ LIIKETOIMINNAN KASVATTAMINEN JA LAAJENTAMINEN UUSILLE ALUEILLE. Ohjelman keskeisiä liiketoiminta-alueita ovat arktinen ja muu meriliikenne, offshoreteollisuus, ympäristöteknologia, laiva- ja meriteollisuus sekä uudet arktiseen osaamiseen perustuvat liiketoiminnat. Ohjelman projekteissa syntyvät tuotteet ja palvelut edistävät kestävää ja ekotehokasta liiketoimintaa globaalisti. Ympäristötietoisuus ja ekotehokkuuteen perustuva osaaminen ja niiden taloudellinen hyödyntäminen vahvistuvat Suomessa. Merialueiden luonnonvarojen hyödyntäminen on tullut aiempaa kiinnostavammaksi johtuen ilmastonmuutoksesta, pohjoisten alueiden lämpenemisestä ja luonnonolosuhteiden muutoksista (mm. koillisväylän kulkukelpoisuus). Suomalaisilla yrityksillä ja organisaatioilla on osaamista ja mielenkiintoa hyödyntää tätä kiinnostusta omassa liiketoiminnassaan. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama Meriteollisuus 2020 -kilpailukykytyöryhmä jätti mietintönsä kesäkuussa. Mietinnössä esitetään, että uusien liiketoimintamallien ja -osaamisen kehittämiseen pitää panostaa. Yhtenä toimenpiteenä mainitaan Tekesin Merien uudistuva liiketoiminta -ohjelma. www.tekes.fi/ohjelmat/Meri

NÄKÖALAT 3 2013

SUUNNANNÄYTTÄJÄ

NÄKÖALAT 3 2013

Yrjö Neuvo Digitaalisen kumouksen taustavaikuttaja TEKSTI: ANTTI J. LAGUS KUVAT: MARKUS SOMMERS

SUOMALAISEN SIGNAALINKÄSITTELYN JA MUUNKIN DIGITAALISEN KUMOUKSEN GRAND OLD MAN YRJÖ NEUVO VIETTI KESÄLLÄ 70-VUOTISSYNTYMÄPÄIVÄÄNSÄ.

arinan mukaan ennakkoluulottomuutta painottanut Neuvo olisi kieltänyt Nokia Mobile Phonessa työskennellessään konditionaalin käytön. Neuvo ei kuitenkaan vahvista hänestä kerrottua anekdoottia, vaikka myöntääkin siinä olevan aivan aimo annos oikeata asennetta. Nykyisin Neuvo on yhteydessä Nokiaan lähinnä asiakkaan roolissa, ja kertookin olevansa erittäin tyytyväinen Lumia-puhelimien käyttäjä. Kun Nokian tutkimuskeskus muutti Aalto-yliopiston naapuritaloon Otaniemessä, on hän tullut sivusta seuranneeksi sen toimintaa. Tutkimuskeskuksessa vaikuttava positiivinen eteenpäinmenon henki tuo Neuvon mieleen vanhat ajat.

KÄDENTAITOJA TARVITAAN VIELÄ NYKYÄÄNKIN ”Kaikki voivat olla innovatiivisia. Siihen pitäisi kannustaa pienestä pitäen. Pitää olla sosiaalisesti mukana ja pitää olla tekemisen meininkiä. Myös käden taitoja tarvitaan siinä missä softaosaamistakin”, Neuvo sanoo. Neuvo elää itse näiden periaatteiden mukaisesti. Nuorena hän rakenteli radioita ja nykyään hän huoltaa itse Avant-työkoneensa, jolla hän tekee mökillään muun muassa metsätöitä. Kunnostaan Neuvo pitää huolta metsätöiden lisäksi muun muassa pyöräilemällä. Pidemmät pyöräretket ovat suuntautuneet eri puolille Suomea ja Eurooppaa. Kädentaitojen merkitys näkyy pyöräilyssäkin, sillä retkellä ku-

mi pitää paikata juuri siellä, missä rengasrikko tapahtuu. Neuvon työhuoneessa on muistoesine Tampereen teknillisen yliopiston signaalinkäsittelyn professoriajoilta 1970-luvun lopusta. Tuolloin oltiin siirtymässä putkista transistoreihin ja sähkökilta lahjoitti professorilleen kokoelman putkia muistoksi kiittäen samalla opetuksen nopeasta uudistamisesta digiaikaan.

INNOVAATIOT AVAAVAT UUTTA Avant-pienkuormain on Neuvon mukaan hieno esimerkki suomalaisesta innovaatiosta. Avanttecno Oy syntyi maatalouskoneita valmistaneen yrityksen konkurssipesän jäämistössä

NÄKÖALAT 3 2013

olleen alkeellisen prototyypin ympärille. Innovatiivisuus ja tekemisen meininki ovat kasvattaneet yrityksen omassa segmentissään markkinajohtajaksi. Nykyään tuotannosta suurin osa menee vientiin. Toinen Neuvon suomalainen lempiyritys on kenkäteollisuutta uudistanut Left Shoe Company. Neuvo käyttää ahkerasti yrityksen valmistamia kenkiä. Vanhasta kenkätehtaasta on sukeutunut uusi design-tuotteita asiakkaan mittojen mukaan tilauksesta tekevä yritys. Hiljattain yritys on laajentanut toimintaansa muun muassa Kaliforniaan. ”Näille yrityksille on yhteistä uuden toiminnan ennakkoluuton käynnistäminen. Myös Nokia teki näin, tosin paljon isommassa mittakaavassa, kun se keskitti toimintansa matkapuhelinten ja verkkojen valmistamiseen. Ollilan aikakaudella tehtiin strategisia valintoja, joissa osuttiin oikeaan. Dynaamisessa maailmassa yritysten pitää kehittyä siinä mukana.”

MONIALAINEN TOHTORIKOULUTUS ANTAA HYVÄT VALMIUDET Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi loppukeväästä Yrjö Neuvon urasta kertovan kirjan Bit Bang, digitaalinen kumous. Bit Bang -nimi on käytössä myös Neuvon jo viisi vuotta Aaltoyliopistossa vetämillä tekniikan tohtoriopintojen kursseilla. Bit Bang -kurssille vuosittain valitut 24 jatko-opiskelijaa käyvät läpi monialaisen ja tiiviin paketin. Nokian ylimmän johdon kursseilta on omaksuttu paneutuminen laajoihin vaativiin aiheisiin, tiukat aikataulut ja tiimityöskentely. Joka vuosi kurssiin on sisältynyt myös huolella valmisteltu tutustumismatka johonkin maailman keskuksista, kuten Piilaaksoon ja Shanghaihin. ”Vuoden aikana opiskelijat kirjoittavat ryhmätyönä valittuun teemaan liittyvän kirjan.

NÄKÖALAT 3 2013

Viime vuonna teemana oli Future of Internet, tänä vuonna Future of Media. Kirjan ensimmäiset neljä lukua kirjoitetaan syksyllä, jonka jälkeen ryhmät sekoitetaan ja seuraavat neljä lukua kasataan uudella kokoonpanolla”, Neuvo luonnehtii prosessia, jossa opiskelijat joutuvat lujille. ”Jatko-opiskelijat eivät edusta mitään virallista tahoa, minkä ansiosta kirjan aiheiksi voidaan ottaa radikaalejakin aiheita. Esimerkiksi työmarkkinoiden kehityksestä internetaikana poliittisilla puolueilla ja työmarkkinajärjestöillä olisi varmasti ollut kovin erilaiset näkemykset kuin meidän opiskelijoillamme.” Neuvo uskoo tohtoriopiskelijoiden saavan kurssilta hyvät valmiudet työelämään. Kurssilla kannustetaan Neuvon sanoin uteliaisuuteen ja haluun ymmärtää laajempia kuvioita. Kyky jatkuvaan uudistumiseen tulee Neuvon mukaan korostumaan tulevaisuudessa, kun eri alojen muutosvauhti vain kiihtyy. Tässä uteliaisuus ja henkinen liikkumavara auttavat. Syksyllä alkavalla kurssilla Neuvo väistyy ohjelman kakkosmieheksi, kun vetovastuun ottaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Erkki Ormala.

TEKES JA SUOMEN AKATEMIA TÄYDENTÄVÄT TOISIAAN Neuvo on uransa aikana osallistunut lukuisten organisaatioiden toimintaan niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tekesin hallituksen varapuheenjohtajana hän toimi viisi vuotta edellisen vuosikymmenen alussa. Tekesin hän arvioi olleen ja olevan edelleen keskeinen toimija suomalaisen elinkeinoelämän ja osaamisen uudistajana. Tekes ja Suomen Akatemia täydentävät hänen mielestään toisiaan. ”Ilman kumpaakaan toimijaa emme Tampereen teknillisessä yliopistossa olisi voineet

kasvaa ja kehittyä. Akatemia antoi hyvät mahdollisuudet uusia uria aukovaan perustutkimukseen. Tekesin avulla pääsimme mukaan uusien teknologioiden kehittämiseen yritysten kanssa ja saimme vietyä perustutkimuksen tuloksia lähemmäksi käytäntöä. Mielenkiintoista oli havaita, että hyviä akateemisia perustutkimusongelmia löytyi myös näistä Tekesin rahoittamista projekteista. Teollisuuden mukanaolo ryhmämme projekteissa antoi työllemme näkyvyyttä ja arvostusta, mikä helpotti hyvien opiskelijoiden värväämistä myös perustutkimukseen.” Tekesin toimintaa Neuvo näkee nykyään aloittavien yritysten kautta. Hän on mukana uudenlaisia kosketusnäyttöjä nanoputkista tekevässä Canatussa. Signaalinkäsittelyä puolestaan tarvitaan Entetrainerin kännykkäsovelluksessa, jonka avulla jääkiekon ja jalkapallon nopeus saadaan mitattua. Molemmat yritykset toimivat täysin globaaleilla markkinoilla. Neuvon mukaan Tekesin panostus yrityksen perustamisvaiheessa on ensiarvoisen tärkeää. Viime vuodet Neuvo on johtanut Aaltoyliopiston MIDE (Multidisciplinary Institute of Digitalisation and Energy) -tutkimusohjelmaa osa-aikaisena professorina. Tämä noin 20 miljoonan euron ohjelma käynnistyi viitisen vuotta sitten elinkeinoelämän lahjoitusvaroin. Ohjelmassa on ennakkoluulottomasti käynnistetty uusia tutkimusavauksia ja luotu uudenlaista yhteistyön kulttuuria yliopistoon. Bit Bang -tohtorikoulutus on myös MIDE-ohjelman rahoittama. ”Olemme voineet antaa professoreille ja muille tutkijoille aikaa tehdä laadukasta tutkimusta ilman suurempia byrokraattisia koukeroita.” n

Yrjö Neuvo sai arvoisensa kirjan Loppukeväästä ilmestyi Neuvon urasta kertova Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema kirja Bit Bang, digitaalinen kumous. Nimi on johdettu maailman alkuräjähdystä kuvaavasta termistä Big Bang – Neuvon maailmassa on ollut kyse ennen muuta biteistä. Neuvo esittelee innokkaasti kirjaansa, joka paitsi kertoo teknologiasta, myös hyödyntää sen uusia sovelluksia. Kirjassa on monin paikoin käytetty QR-koodeja, joista kuvan kamerakännykällä ottamalla pääsee katsomaan videoita erilaisista innovaatioista. Videot ovat mielenkiintoinen kurkistus teknologian tulevaisuudennäkymiin. Ne sopinevat myös opetusmateriaalin tueksi lukioista alkaen. Videoissa esitellään konkreettisesti tieteen ja teknologian näköpiirissä olevia läpimurtoja, muun muassa 3D-tulostuksen toimintaa ja hiilinanoputkia. Nanoputkista voidaan rakentaa vaikkapa taipuisa kännykkä. Parhaillaan on tekeillä myös uusi standardi, joka pienentää videoiden koon puoleen nykyisestä internetissä laadun kärsimättä eli siirtoverkon kapasiteetti kaksinkertaistuu. Kirjan NFC-tagin skannaamalla pääsee kirjan nettisivuille, ja Bit Bang onkin Neuvon mukaan ensimmäinen Suomessa julkaistu kirja, jossa on käytetty lähilukutekniikkaa. NFC-tagin ansiosta jokaisella kirjalla on oma identiteetti. Sitä on käytetty hyväksi arvonnassa. Joidenkin kirjojen omistajat ovat voittaneet palkinnon. Kirjan takaliepeessä on peli, jossa on käytetty VTT:n kehittämää lisätyn todellisuuden sovellusta. Kun Windows 8 -puhelimeensa lataa ilmaisen sovelluksen ja suuntaa sen jälkeen puhelimen kameran kirjaan painettua kuviota kohti tulee ruutuun kolmiulotteinen malli Nokian Gorbatshovpuhelimesta. Sitä voi katsella eri suunnista kirjaa kääntämällä. Halutessaan voi käynnistää pelin, jossa tehtävänä on pitää heiluva puhelin pystyssä.

www.finlit.fi

NÄKÖALAT 3 2013

NIMITYKSIÄ

Toimittaja vaihtoi alaa JOSI TIKKANEN, 31, ALOITTI ELOKUUSSA UUTENA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖNÄ TEKESISSÄ. TIKKANEN VASTAA ERITYISESTI NUORIIN YRITYKSIIN LIITTYVÄSTÄ VIESTINNÄSTÄ TEKESIN ASIAKKAILLE JA MEDIALLE.

ilosofian maisteri Tikkanen vaihtaa alaa. Hän on aiemmin työskennellyt sanomalehdissä eri tehtävissä. Ennen Tekesiin siirtymistä Tikkanen työskenteli neljä vuotta Kauppalehdessä. ”Viimeisimmäksi työskentelin Kauppalehdessä pk-yrityksistä kirjoittavan Oma yritys -toimituksen tuottajana. Kauppalehdessä myös seurasin jatkuvasti startupeja, eli juuri niitä yrityksiä, jotka ovat nyt viestinnän kohteena Tekesin Nuoret yritykset -vastuualueella. Työ Kauppalehdessä oli tavallista toimitustyötä monipuolisempaa, sillä paperi- ja verkkoversioihin kirjoittamisen lisäksi olin järjestämässä tapahtumia ja toteuttamassa lehtijuttuja suurempia kokonaisuuksia”, Tikkanen kertoo. Aiemmin Tikkanen on työskennellyt lehdissä eri puolilla Suomea. Hän aloitti uransa Pielavesi-Keitele-paikallislehdessä. Sen jälkeen Tikkanen työskenteli muun muassa Karjalaisessa, Keskisuomalaisessa ja Iltalehdessä. Kauppalehdessä Tikkanen seurasi uuden suomalaisen startup-kulttuurin syntymistä toimittajana. ”Innostuin mahdollisuudesta työskennellä Tekesissä, koska uudessa työssäni pääsen seuraamaan startup-kenttää uudesta näkökulmasta. Työssä on myös paljon tuttuja elementtejä. Tekes oli monien juttujeni, myös kriittisten, kohteena, joten talo on tuttu”, Tikkanen sanoo. Hänen mukaansa myös suuri joukko Tekesin asiakasyrityksistä on hänelle entuudestaan tuttuja. ”Silti alanvaihto tarjoaa mahdollisuuden oppia taas paljon uutta nopeasti.” Tikkasen mukaan startup-yrityksille viestittäessä on pyrittävä antamaan mahdollisimman selkeä kuva Tekesistä ja sen palveluista. ”Nämä yritykset pitäisi myös tavoittaa oikeaan aikaan, sillä on tärkeää, että yhteistyö Tekesin ja yrityksen välillä alkaa oikealla hetkellä yrityksen elinkaarta. Tämä tarkoittaa sitä, että viestinnän pitää tapahtua monikanavaisesti.” n

KUVA: SUSANNA LEHTO

Nimityksiä DI Maarit Kokko on nimitetty asiantuntijaksi Lapin ELY-keskukseen.

NÄKÖALAT 3 2013

YHTEYSTIEDOT

Näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy 29.11.2013 Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: nakoalat@tekes.fi. Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata myös osoitteesta: www.tekes.fi/julkaisut.

Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila PL 69, 00101 HELSINKI www.tekes.fi

Virallinen posti: kirjaamo@tekes.fi Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tekes.fi Vaihde 029 50 55000, arkisin 8–16.15 Fax (09) 694 9196 Hakemuspalvelun ja verkkoasioinnin tuki: puh. 029 50 55051, arkisin klo 9–16 Uusien asiakkaiden neuvonta: puh. 029 50 55052, arkisin klo 9–16 Rahoitustunnustelupalvelu: www.tekes.fi/tunnustelu

Ulkomaan yksiköt Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot Belgia

EU-yhteystoimisto, Bryssel

Intia

New Delhi

Kiina Peking Shanghai

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa. Etelä-Savon ELY-keskus Jääkärinkatu 14 PL 164, 50101 Mikkeli Puh. 029 50 24000

Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kauppakatu 40 B PL 69, 80101 Joensuu Puh. 020 50 26000

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Alvar Aallon katu 8 PL 156, 60101 Seinäjoki Puh. 029 50 27500

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Viestikatu 1 PL 86, 90101 Oulu Puh. 029 50 38000

Hämeen ELY-keskus Kirkkokatu 12 PL 29, 15141 Lahti Puh. 029 50 25000

Pohjois-Savon ELY-keskus Viestikatu 1 PL 2000, 70101 Kuopio Puh. 029 50 26500

Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta Puh. 029 50 29000 Kainuun ELY-keskus Kalliokatu 4 PL 115, 87101 Kajaani Puh. 029 50 23500

Satakunnan ELY-keskus Valtakatu 12 PL 266, 28101 Pori Puh. 029 50 22000 Uudenmaan ELY-keskus Maistraatinportti 2 PL 15, 00241 Helsinki Puh. vaihde 029 50 21000

Keski-Suomen ELY-keskus Piippukatu 11 PL 250, 40101 Jyväskylä Puh. vaihde 029 50 24500

Varsinais-Suomen ELY-keskus Itsenäisyydenaukio 2 PL 236, 20101 Turku Puh. 029 50 22500

Lapin ELY-keskus Ruokasenkatu 2 PL 8060, 96101 Rovaniemi Puh. 029 50 37000 Lapin ELY-keskus Kemin palvelupiste Asemakatu 19 94100 Kemi Puh. 029 50 37000 Pirkanmaan ELY-keskus Pellavatehtaankatu 25 PL 297, 33101 Tampere Puh. 029 50 36000 Pohjanmaan ELY-keskus Hovioikeudenpuistikko 19 A PL 131, 65101 Vaasa Puh. 029 50 28500

USA Piilaakso

Washington, D.C.

Venäjä

Pietari, Moskova

Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan palvelupiste Ristirannanakatu 1 PL 240, 67101 Kokkola Puh. 029 50 28500

Näin autamme pk-yrityksiä Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa edelläkävijyyteen. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä. Suomessa toimivat yritykset voivat saada Tekesin rahoitusta projekteihin, joissa kehitetään • tuotteita ja palveluja • menetelmiä, prosesseja ja toimintamalleja • palveluja liiketoimintakonsepteja • osaamista • työorganisaatioita. Projekteissa voi myös toteuttaa kehittämiseen liittyviä pilottiprojekteja ja testiympäristöjä. Nuorille innovatiivisille kasvuyrityksille Tekes tarjoaa rahoitusta myös • liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

www.tekes.fi

NÄKÖALAT 3 2013

Laajenna Horisonttiasi EU:n uusi puiteohjelmakausi Horisontti 2020 starttaa 2014. Budjetti on noin 70 miljardia euroa. Pk-yrityksille on tarjolla paljon rahoitusmahdollisuuksia ja loistavia väyliä liiketoiminnan laajentamiseen! Tekes järjestää EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta kaksi tilaisuutta syksyn 2013 aikana: 11.10. launch 27.11 hakijoille suunnattu sisältöihin keskityvä infotilaisuus

Tekes on innovaatiorahoittaja. Kannustamme kasvuun ja uudistumiseen.

KUVA: ISTOCKPHOTO