Tekesin näköalat 2 2015

Tekesin Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 2 | 2015

Bisnestä ja kasvua kestävyydestä Kuluttajille valtaa

kysyntätaloudessa SIVUT 16-18

5 väitettä

biotaloudesta SIVU 15

näköalat

02 pääkirjoitus

C

leantech-markkina kasvaa edelleen muutaman epävarman vuoden jälkeen. Frost & Sullivanin Tekesille tekemän raportin mukaan vuotuinen markkinakasvu on cleantechin eri alueilla yli 10 prosenttia ja parhaimmillaan ylletään yli 20 prosentin vuosikasvuun.

Esimerkiksi uusiutuvan energian globaalien markkinoiden ennustetaan yli kaksinkertaistuvan nykyisestä 260 miljardin dollarin tasosta 540 miljardiin dollariin vuonna 2020.

Kierrätysteknologioissa edetään suunnilleen samaa vauhtia reilusta 600 miljardista yli 1100 miljardiin dollariin. Suurimpia vuosikasvuja on havaittavissa ratkaisuissa, joissa energian ja raaka-aineiden kuten veden käyttöä tehostetaan.

Digitalisoituminen lisää potkua myös cleantech-alueella. Älykkäät sähköverkot luovat mahdollisuuksia energian tuotannon ja käytön parempaan yhteensovittamiseen, ja sama kehityssuunta on tunnistettavissa myös vesiverkostojen hallinnassa. Älyn lisääntyminen yhteiskunnassa antaa pohjaa aivan uusille cleantech-palveluille ja murtaa perinteistä ajattelua ja liiketoimintamalleja. Cleantech näkyy entistä useammin kuluttajamarkkinoilla tuotetta korvaavana palveluna

2

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

tai erilaisina kännykkäsovelluksina, joilla kotitaloudet voivat helposti ohjata esimerkiksi lämmön ja sähkön käyttöään.

Viime vuonna Tekesin rahoittamissa projekteissa syntyi yhteensä 710 uutta tuote- tai palveluinnovaatiota energia- ja ympäristöalueella. Hyvistä cleantech-ideoista meillä ei siis ole pulaa. Deloitten vuoden 2014 listalle Suomen nopeimmin kasvaneista yrityksistä ylsivät sellaiset cleantech-alan yritykset kuin älykkäitä LED-valaistusratkaisuja tarjoava Valopaa Oy sekä energiatehokkuutta merenkulkuun tuova Eniram Oy. Valopaan kasvuvauhti oli viidessä vuodessa yli 3000 prosenttia.

Cleantech on siis hyvä bisnes ja tarjoaa monenlaisille yrityksille kasvun mahdollisuuksia. Osaamista ja ideoita on – tartutaan niihin rohkeasti!

Teija Lahti-Nuuttila Johtaja, Kestävä talous Tekes

KUVA: MARKUS SOMMERS

Cleantech on hyvä bisnes - edelleen

sisällys 03

30

Teema

10-21

KASVUYRITYKSEN TARINA Valtavalo palasi kotiin

Kestävä kasvu 10 14 15 16

Vastuullinen brändi syntyy dialogissa kuluttajien kanssa

22

SUUNNANNÄYTTÄJÄ Visiona parempi syövänhoito

LUKIJAN VINKKI

Meren voima energiaksi 5 väitettä biotaloudesta Kysyntätaloudessa valta on kuluttajalla

19

New Global ja BEAM auttavat kehittyviä maita

21

Gallup: Miten huomioit ympäristöarvot lomanvietossa?

04 Valokeilassa 06 Tekesin uutisia 09 Uusia julkaisuja 24 EU-rahoitus

27 Suunnannäyttäjä 33 Tekesin tarjoama 34 Nimitykset 35 Yhteystiedot

Lehdessä oli monta oivaa näkökulmaa puhtaaseen energiaan. Tiesitkö, että aaltovoima voisi kattaa 10 % maailman energiatarpeesta (s. 14) tai että suomalaisosaaminen polttokennoteknologiassa on maailman kärkeä (s. 24). Energiasektorin cleantech-teknologioiden vaikuttavuudesta saat lisätietoa Sitran tuoreesta tutkimuksesta. Kiinnostava oli myös juttu nopeasti yleistyneestä jakamistaloudesta, joka muuttaa sääntöjä kuluttajamarkkinoilla jo nyt (s. 16). Tällaisten nopeiden uusien menestyjien ennakoinnissa pitää tarkkailla sellaisia alueita, jotka eivät näytä liittyvän toisiinsa (henkilöjuttu s. 27).

Tuula Sjöstedt viestintäasiantuntija Sitra

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

3

04

22 suunnannäyttäjä TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDI

valokeilassa KOONNEET: PIA MÖRK, KAJ NORDGREN JA EERO LUKIN

Suomalaiset iskevät kiinni

älykellomarkkinoille

Suomalaiset työpaikat monilta osin Euroopan kärkeä

Suomalaiset työpaikat ovat kansainvälisessä vertailussa Euroopan huippuja monien työelämäkäytäntöjen osalta.

Erityisesti innovointia tukevat toimintatavat ovat Suomen vahvuus. Työpaikoilla on hyvä ilmapiiri ja työntekijöillä mahdollisuus oppia, vaikuttaa työhönsä ja sovittaa yhteen työ ja perhe-elämä.

Innovointia tuetaan Suomessa monella eri tavalla. Itseohjautuva tiimityö on yleistä ja työpaikoilla tehdään paljon yhteistyötä tuotteiden ja palvelujen tuotannossa.

Joillakin osa-alueilla Suomella on kuitenkin vielä parantamisen varaa. Tuotteitaan ja palvelujaan uudistaneiden yritysten osuus on Suomessa pienempi kuin EU-maissa keskimäärin. Myös häirintä ja kiusaaminen ovat suomalaisilla työpaikoilla yleisempää kuin monissa muissa maissa ja esimerkiksi esimiestyössä on kehittämisen varaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Tekesin toteuttama Työelämä 2020 -hankkeen kansainvälinen selvitys www.tem.fi/julkaisut.

4

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

Helsinkiläiset peliyritykset Seriously ja Everywear Games olivat mukana Applen huhtikuussa myyntiin tulleiden älykellojen ensiaallossa. Seriously tuo kelloihin supersuositun, palkitun mobiilipelinsä Best Fiendsin. Everywear Games esitteli kelloihin debyyttinsä, roolipeli Runebladen. Älykellopelien suunnittelu vaatii kokonaan uudenlaista ajattelua mobiilipeleihinkin verrattuna, sillä pelisessioiden kesto lasketaan sekunneissa. Kansainvälinen lehdistö on ollut innoissaan suomalaisesta ”puettavien pelien” osaamisesta. Tekes on rahoittanut molempien yritysten tuotekehitystä Skene-peliohjelmassa.

Reguloiko tunnetko terveydenhuollon laitteita koskevat viranomaismääräykset?

Terveysteknologialla on loistava tulevaisuus. Yritysten menestymisen kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että ne täyttävät viranomaismääräykset oikeassa järjestyksessä ja oikeaan aikaan. Tekes on tuottanut terveysteknologia-alan yrityksille koulutuspaketin, joka helpottaa toimialan sääntelyn ymmärtämistä. Sääntelyasioiden hyvä hallinta on yrityksille selvä kilpailuetu.

Yhteistyössä Terveysteknologian Liitto ry FiHTAn kanssa tehty laaja koulutuspaketti sisältää "kaiken mitä olet halunnut tietää terveydenhuollon laitteiden lakisääteisistä määräyksistä, mutta et ole uskaltanut kysyä itseltäsikään".

Tee pikaorientaatio tai kartoitus yrityksesi tilanteesta ja sukella säädösten syövereihin osoitteessa www.reguloiko.fi

Lähiöfestivaali

Löydä parhaat digiosaajat yhdestä paikasta Tekes kokoaa yhteistyössä Itewiki Oy:n kanssa teollisen internetin osaajayritykset saman verkkosivun alle. Sivusto helpottaa kumppanien löytämistä ja markkinatiedon välittämistä liiketoiminnan digitalisointihankkeissa.

Teollisen internetin (IoT, Big Data, ohjelmistokehitys jne.) ratkaisujen tarjoajayritykset voivat lisätä tietonsa maksutta Itewikiin. Kun kumppaninhakija etsii osaajia Itewikistä haluamillaan ehdoilla, sivusto listaa parhaat osumat.

Tekesin Teollinen internet -ohjelma edistää Itewikin kanssa suomalaisten yritysten liiketoiminnan digitalisoimista. Ohjelma tarjoaa yrityksille rahoituksen lisäksi asiantuntemusta, verkostoja, markkinaselvityksiä ja matchmakingia.

Our House valtaa elokuussa talon lähiöiden tulevaisuudelle

Suomen ensimmäinen lähiöfestivaali pidetään 8.8.–15.8.2015 Mikkolan lähiössä osoitteessa Marsinkuja 1, Vantaa. Viikon ajan 70-luvun elementtitalossa ideoidaan ja rakennetaan työkaluja lähiöiden uudistamiseksi.

Tekesillä on talossa oma huoneisto. Siellä esitellään Tekesin rahoittamia ratkaisuja muun muassa energian, liikkumisen, kodintekniikan, terveysteknologian ja turvallisuuden alueilta.

Festivaalin ohjelmalla ja näyttelyllä haetaan vastauksia lähiöitä koskeviin kysymyksiin. Millaisilla tuotteilla, materiaaleilla ja remonttiratkaisuilla voidaan päivittää vanhoja asuntoja? Miten teknologialla ja täydennysrakentamisella voidaan uudistaa lähiöitä? Miten vihreys muuttaa kokemusta lähiöistä ja mitä ”lähiöviljely” voisi olla? Mitä uusia käyttöjä voimme löytää asunnoille?

Tekesin lisäksi LähiTapiola, Tikkurila, Kekkilä ja Sokos Hotels ovat esillä omissa nimikkotiloissaan. Puustelli, Vallila Interior ja Forbo Flooring Systems esittelevät myös omia ratkaisujaan.

Festivaalia voi seurata Twitterissä: @ourhouseFI (#lähiöfestivaali, #ourhouseFI) ja Facebookissa: Facebook.com/Momoliving

Ilmailuklusterin kehittämä pilottiohjelma nostaa koulutusviennin siiville Ilmailualan yhteistyönä on syntynyt uusi tapa kouluttaa lentäjiä yhden lupakirjan kautta. Uudenlainen koulutusohjelma sisältää monipuolista simulaatioharjoittelua, joka valmentaa taloudellisempaan sekä uhka- ja virhetilanteet paremmin huomioivaan lentämiseen.

Hanketta rahoittaa Tekes.

Finnair Flight Academyn ja Patria Pilot Trainingin koulutusyhteistyönä syntynyt Multifly™ MPL-koulutusohjelma on

asiakaslentoyhtiölle tarjottava kokonaiskoulutuspalvelu, jossa lentäjäkandidaatti rekrytoidaan ja koulutetaan valmiiksi lentoperämieheksi suoraan asiakasyhtiön palvelukseen.

Lentoyhtiöt ovat arvioineet lentokonetarpeiden kaksinkertaistuvan ja pilottitarpeen kasvavan 50 000 pilotilla seuraavan 15 vuoden aikana. Pilottipula rajoittaa tällä hetkellä jo Aasian ja Lähi-idän lentoyhtiöiden kasvua.

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

5

Tekesin uutisia

Beautiful Beijing auttaa suomalaista cleantechosaamista Kiinan markkinoille TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVA: ISTOCKPHOTO

Beautiful Beijing on Suomen ja Kiinan välinen Cleantechyhteistyön alusta – tapa tehdä yhteistyötä.

B

eautiful Beijing ensimmäinen vaihe ja konkreettiset toimenpiteet käynnistettiin 2013. Ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa sellaisia suomalaisia teknologioita, ratkaisuja ja palveluja sekä liiketoimintamalleja, joiden avulla pystytään yhteistyössä ratkaisemaan Kiinan ympäristöhaasteita.

Ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty ilmanlaadun parantamiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseen nimenomaan Pekingissä. Toisessa vaiheessa tullaan keskittymään ilman lisäksi myös veteen ja maaperään liittyviin haasteisiin koko Kiinan alueella.

6

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

Beautiful Beijing on aito Team Finland -toiminta-alusta. Sen keskeiset toimijat ovat olleet alusta asti Tekes ja Finpro, lisäksi eri ministeriöt tukevat tätä toimintaa vahvasti. Tavoitteena on luoda liiketoimintamahdollisuuksia suoraan 100–300 suomalaiselle yritykselle ja välillisesti 200 yritykselle.

Tähän mennessä on saatu hyvä näkemys niistä cleantechin fokusalueista, joilla näyttäisi olevan sekä suomalaista tarjoamaa (yrityksiä ja tuotteita) että kysyntää Kiinan markkinoilla. Suurin haaste on se, että syvällistä markkinatietoa suurimmasta osasta näistä alueista ei ole olemassa.

Suomalainen tarjoama ja kiinalainen kysyntä on tunnistettu mm. seuraavilta cleantech-fokusalueilta: • Sisäilmaratkaisut • Hajautettu energian tuotanto • Jätteestä energiaa

• Rakennusten energiatehokkuus • Teollinen rakentaminen • Ilman laadun monitorointi • Puurakentaminen • Kaukolämmitys/ kaukojäähdytys • Vesien käsittely (water management) • Uusiutuvat polttoaineet Tekesin roolina on tarjota palveluja, joilla erityisesti pk-yritykset voivat parantaa mahdollisuuksiaan kasvuun ja kansainvälistymiseen. Finpro puolestaan selvittää ne toimialat ja kiinalaiset arvoverkostot, joissa suomalaisilla yrityksillä nähdään olevan liiketoimintamahdollisuuksia.

Beautiful Beijing -alustan konkreettiset toimenpiteet jatkuvat Finpron koordinoimana työ- elinkeinoministeriön Kasvuohjelman tukemana.

Käytännön työtä tehdään vahvistetuin resurssein Kiinassa ja Suomessa. n

Kestävää kasvua

-kampanja Team Finland -hengessä TEKSTI: SANNA NUUTILA PIIRROS: ISTOCKPHOTO

Team Finland -kampanja Kestävää kasvua käynnistettiin vuoden alussa.

Kohderyhmänä ovat pkyritykset, jotka tavoittelevat kasvua cleantechin ja biotalouden globaaleilla markkinoilla. Tekes, Finpro, Finnvera ja ELY-keskukset tarjoavat yrityksen kasvun tilanteeseen sopivimmat neuvonta-, rahoitus- ja kansainvälistymispalvelut räätälöidysti ja yhden yhteydenoton kautta.

Y

rityksille kohdistettu kampanjan pilottivaihe päättyi 15.4. Kampanja sai hyvän vastaanoton, ja asiakkaiden antaman rohkaisevan palautteen pohjalta palvelua päätettiin jatkaa.

Myös kaikki Team Finland -toimijat ovat pitäneet nyt kehitettyä toimintatapaa onnistuneena. Maaliskuun lopussa noin sadalle pk-yrityksille järjestetty info- ja sparrauspäivä valoi lisää uskoa palvelun toimivuuteen.

Team Finland teki myös suomalaisen innovaatiojärjestelmän historiaa, kun se käsitteli ensimmäisen kerran yhdessä kampanjaan saapuneita pk-yritysten kehittämistarpeita. Asiakkailta pyydetyn luvan pohjalta kaikki saapuneet yhteydenotot käytiin läpi Team Finlandin ”pyöreässä pöydässä”. Jokaiselle yrityksille laadittiin keskustelun jälkeen toimijoiden yhteinen palveluehdotus, jonka sisällöstä keskusteltiin tämän jälkeen asiakkaan kanssa. Yritykset ja niiden kehittämistarpeet vaihtelivat alkavan liiketoiminnan sparraustarpeesta valmiisiin rahoitushakemuksiin, joten myös yrityskäynnit asiakkaan luona toteutettiin eri toimijoiden yhteisinä tapaamisina. ”Vappuun mennessä 57 yritystä oli jättänyt kuvauksen kehittämistarpeistaan.

Ilahduttavaa on, että joukossa on lukuisia uusia yrityksiä, esimerkiksi Tekesille noin 20 kokonaan uutta asiakasta”, kertoo kampanjatiimiin kuuluva Heikki Aro Tekesistä.

Kampanjan pilottivaiheen aikana Tekesiin jätettiin kymmenen rahoitushakemusta. Hakemusten valmistelu yrityksissä kuitenkin jatkuu, ja lisää rahoitushakemuksia odotetaan saapuvan

ennen kesää. Lisäksi useiden Finpron ja Finnveran palveluista tehtyjen palveluehdotusten uskotaan johtavan jatkoneuvotteluihin.

Nofa Oy:n toimitusjohtaja Pekka Leino pitää Team Finland -palvelukokonaisuutta hyödyllisenä: ”Yrityksellämme oli innovaatio, jonka pohjalta olimme yhteydessä paikalliseen ELY-keskukseen. Saimme asiantuntevaa neuvontaa pilotointivaiheen rahoitusmahdollisuuksiin, ja rahoituksen avulla pilotointi pystyttiin toteuttamaan tuotantomittakaavan laitoksessa. Tuoteväylä-palvelun avulla toteutettiin laaja IPR-tutkimus, joka johtanee innovaation patentointiin.

Uskomme edellytysten olevan olemassa menestyksekkäälle liiketoiminnalle.

Kestävää kasvua -kampanjaan liittyen käymme parhaillaan rahoitusneuvotteluja Tekesin kanssa”.

Kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisessä Leino näkee Team Finland -toiminnan ehdottoman hyödyllisenä.

Myös Suomen houkuttavuus ulkomaisten sijoittajien silmissä lisääntyy. ”Hyöty on varmastikin rinnastettavissa suomalaisten delegaatioiden vienninedistämismatkoihin. Tämänlaatuista toimintaa tulisi mielestäni edelleen kehittää. Team Finlandin "yhden luukun periaate" on yrittäjän toimintaa helpottava ja yhteydenpitokynnystä madaltava”, kiittelee Leino.

Kampanjasta tehdään yhteenveto ennen kesälomia ja mietitään, miten jatkossa vastaavia Team Finland -ponnistuksia kannattaa rakentaa. n

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

7

Tekesin uutisia Tekes rahoittaa media-alan uudistumista Tekes on rahoittanut vuoden 2015 alusta media-alan uudistumiseen tähtääviä hankkeita median innovaatiotuella. Hankkeita on kevääseen mennessä rahoitettu parikymmentä, ja niiden kokonaislaajuus on noin 1,5 miljoonaa euroa.

Rahoitetut hankkeet liittyvät muun muassa lisensointibisnekseen, tuotteistukseen, markkinoinnin kehittämiseen, monikanavaisuuteen, digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälisen kasvun suunnitteluun.

Tekes myöntää median innovaatiotukea normaalien rahoituskriteerien mukaisesti. Rahoitusta voi hakea muun muassa tuotteiden, palvelujen, liiketoi-

mintamallien, toimintatapojen, menetelmien ja osaamisen kehittämiseen.

Median innovaatiotukea on käytettävissä yhteensä noin 20 miljoonaa euroa vuosina 2015–2016 ja rahoitusta voi hakea Tekesistä jatkuvasti.

tekes.fi/median-innovaatiotuki

Tekesin teesit talouskasvulle Ehdotamme uudistuksia, joilla edistetään yritysten kasvua ja luodaan uusia työpaikkoja.

Tämä onnistuu jos,

2. muutamme suhtautumistamme

3. muutamme verotusta yrittäjyyteen kannustavaksi.

Muutetaan konkurssilainsäädäntöä niin, että yrittäjä voi säilyttää asuntonsa konkurssitilanteessa. Ja kannustetaan uudelleen yrittämiseen.

Esimerkiksi Viron yritysveromallin kokeileminen Suomessa siten, että kannattavasti kasvavat yritykset voivat investoida voittonsa suoraan uuteen kasvuun ilman yhtiöveroa.

4. pistämme julkiset hankinnat palvelemaan suomalaisia yrityksiä.

5. vauhditamme digitalisoitumista.

Ohjataan 10 prosenttia (3,5 miljardia euroa) kaikista julkisista hankinnoista innovatiivisiin yrityksiin ja määritellään julkisten hankintojen tarjouspyynnöt siten, että ne tukevat innovatiivisuutta.

Edistetään digitaalisuuden hyödyntämistä teollisuuden uudistumisessa, terveydenhoidossa ja uuden liiketoiminnan luomisessa.

Tekes toimii tässä aktiivisesti tarjoamalla rahoitusta ja palveluita.

pistämme yritystuet uudistumiseen ja kasvuun.

1. annamme yrityksille lisää vapautta yrittää.

Poistetaan liiketoiminnan uudistumista estävät keinotekoiset säädökset ja rajoitukset.

Näiden tuloksena,

epäonnistumisiin.

1. saamme kaksinkertaistettua pk-yritysten viennin 2020 mennessä.

Kun vienti kasvaa, syntyy uusia työpaikkoja.

Näin saadaan Suomi nousuun.

8

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

6.

Yritykset tarvitsevat Tekesiä jakamaan uusiin innovaatioihin liittyvää riskiä. Suomen innovaatiorahoitus on nostettava eurooppalaiselle tasolle.

2. uudet innovaatiot parantavat elämänlaatua.

Tekesin rahoituksella yritykset voivat kehittää uusia ratkaisuja energiaan, jätteistä ja ympäristöstä huolehtimiseen, kaupungistumiseen ja liikkumisen palveluihin. Terveysteknologiat tuovat uusia innovaatioita sairaanhoitoon sekä terveydestä huolehtimiseen.

Uusien innovaatioiden avulla pidämme ihmisistä ja elinympäristöstä huolta.

uusia julkaisuja

Miltä näyttää Kiinan liiketoimintaympäristö tulevaisuudessa?

Team Finland Future Watch -palvelun uudet selvitykset katsovat Kiinassa toimivien yritysten bisnesmalleja, strategioita ja yritysten toimintaympäristöä 2–5 vuoden aikajänteellä.

Tekesin raportteja Deep Motivators & Consumer Roles in Russia. Team Finland Future Watch Report Future Watch -katsauksessa tunnistetaan venäläisen kuluttajan motivaatioita ja rooleja ostopäätösten takana sekä kuvataan trendejä, jotka vahvistavat motivaatioita.

Asia Corporate Strategy Assessment – 10 Trends in Corporate Strategic Planning for the Asian Region., Team Finland Future Watch Report, February 2015 China Investment Environment – Start-up/Growth Company Finance Market in China, Team Finland Future Watch Report, February 2015 China’s Innovations are Going Global – New Emerging Business Models, Team Finland Future Watch Report, May 2015

Innovation in Natural Resources 2/2015 Luonnonvaroihin kohdistuneiden ohjelmien arvioinnissa on tarkasteltu Puuenergiaohjelman vaikutuksia sekä BioRefine- ja Vesiohjelmien tuloksia ja palveluita.

Reaching out for knowledge innovation and markets 1/2015

Tekesin esitteitä Tutkitusti vaikuttavaa toimintaa

Tutkitusti vaikuttavaa toimintaa

MARCH 2015 | KIRJAINO MARKPRINT OY | MAINOSTOIMISTO CAKE OY | IMAGES: MARKUS SOMMERS, ISTOCKPHOTO

Business from digitalisation

Bits of Health Industrial Internet 5thGear

Digital.

Finland.

GO!

Tekesin ulkomaan verkoston arvioinnissa on koottu kansainvälisiä malleja muista maista, analysoitu palveluja ja kartoitettu verkoston kehitystä usean vuosikymmenen ajalta.

Tutkitusti vaikuttavaa toimintaa Taskuesite: ydinfaktat Tekesin vaikuttavuudesta.

Innovation funding with proven impact Englanninkielinen taskuesite Tekesin vaikuttavuudesta.

Business from digitalisation – Digital.Finland.GO! Tekes’ new programmes Industrial Internet, Bits of Health and 5thGear offer funding, networking, matchmaking and market intelligence to do new business from digitalisation.

Tekesin katsauksia

Similar paths, different approaches – Evaluation of the ICT sector programmes in Finland and Sweden 3/2015 Tieto- ja viestintäsektorin ohjelmia on arvioitu Tekesin ja VINNOVAn yhteistyönä.

Arvioinnissa on kohteena Suomen ja Ruotsin erilaiset ratkaisut innovaatiotoiminnassa ja sektorin kehittyminen pitkän ajan kuluessa.

Puunkorjuun koneistuminen – kehityspolku 304/2015 Suomalainen puunkorjuu on viimeisten 50 vuoden aikana koneistunut huimaa vauhtia.

Tuottavuus on moninkertaistunut ja Suomesta tullut merkittävä metsäkoneiden viejä. Kansainväliseen menestykseen johtaneet kilpailukykytekijät ovat muodostuneet pitkän innovaatioprosessin aikana.

Yhteisjulkaisuja Impact of Impact of Tekes on Cababilities 318/2015 318/2015

Tekesin rahoittamiin suuryritysten ja tutkimuslaitosten t&k-hankkeisiin kohdistuneen selvityksen mukaan Tekes on onnistunut hyvin ta­voitteessaan edistää innovaatiotoiminnan kyvykkyyksiä. Tärkein vaikutuskeino on ollut yhteistyön ja verkostoitu­misen edistäminen.

In Vitro Diagnostics – a Finnish Success Story 316/2015 Katsaus kuvaa suomalaisen diagnostiikka-tulevaisuuden näkymiä, muuttumista 1960-luvulta nykyaikaan sekä alan kehittymistä yritysten esimerkein.

Aineettoman pääoman siirtyminen Tekesin päättyneissä asiakasyrityksissä Miten aineeton pääoma siirtyy Tekesin yritysasiakkaiden muutoskohdissa? Millä tavalla aineettoman pääoman resursseja hyödynnetään toiminnan päättymisen jälkeen? Tempo Economics selvitti 2014 tutkimuksessaan mm. konkurssien työllisyysvaikutuksia että sitä, mihin tuotekehityksen hedelmät päätyvät yrityksen toiminnan loppumisen jälkeen.

Different - The experiences of Finnish large companies with startups Englanninkielinen julkaisu Suomalaisten suuryritysten kokemuksista startupeista.

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

9

10 teema TEKSTI: EEVA LANDOWSKI KUVAT: ISTOCKPHOTO, VAATEVALLANKUMOUS, NANSO GROUP

VASTUULLINEN

SYNTYY DIALOGISSA KULUTTAJIEN KANSSA

10

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

S

uomalaisten vaatemerkkien vastuullisuusviestinnässä riittääkirittävää kansainvälisiin kilpailijoihin verrattuna ”Tämä ei ole vain vaatealan asia, vaan pätee kaikkiin toimijoihin.

Suomalaiset ovat jälkijunassa ja hirmu varovaisia”, arvioi vastuullisuusviestinnän asiantuntija Heidi Korva.

Kuluttajien vastareaktioiden pelossa, moni yritys ei halua ottaa vastuullisuuskysymyksiä osaksi markkinointiaan. ”Ei uskalleta sanoa mitään, ennen kuin kaikki on täydellistä, jotta ei pudota pallilta. Yksi vastuullisuuden peruslähtökohta kuitenkin on, että uskaltaa

aloittaa dialogin ja ymmärtää, että se kuuluu yritysten normaaliin arkeen.”

Monien kansainvälisten vaatebrändien markkinoinnissa vastuullisuuskysymykset ovat näkyvästi esillä.

Klassikkoesimerkki on Patagonia, joka markkinoi vaatteitaan muun muassa sloganilla: ”Älä osta tätä takkia, jos et oikeasti tarvitse sitä.”

Heidi Korvan mielestä suurin ero suomalaisten ja kansainvälisten vaatemerkkien välillä on rohkeus kertoa vastuullisuuteen liittyvistä asioista ja tavoitteista. ”Maailmalla otetaan kantaa ja uskalletaan sanoa suoraan, että me vastustamme tätä asiaa tai haluamme toimia näin.”

Kuluttajien vaatimukset herättelevät yrityksiä Heidi Korva on Vaatevallankumous-kampanjan perustaja ja kampanjan vetäjä Suomessa. Kampanja sai alkunsa kaksi vuotta sitten, kun suuri vaatetehdas sortui Bangladeshissa ja herätti kuluttujat vaatimaan tietoa vaatteidensa alkuperästä.

Kampanjan ideana on, että ihmiset ottavat itsestään valokuvan vaate väärinpäin käännettynä ja jakavat kuvan Twitterissä, Instagramissa tai Facebookissa. Samalla he kysyvät vaatteen valmistaneelta yritykseltä: ”Who made my clothes?”

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

11

Korva iloitsee, että tänä vuonna pienten yritysten lisäksi myös isot suomalaiset merkit kuten Stockmann, Marimekko, Nanso, Pomar ja Pertti Palmroth olivat mukana.

Stockmann julkaisi jo edellisen vaatevallankumous-kampanjan jälkeen listan tuotteidensa tuotantopaikoista. Tänä vuonna Marimekko vastasi kuluttajien”Who made my clothes?”-kysymyksiin Kiinan ja Liettuan tehtaissa otetuilla ”I made your clothes” -valokuvilla. Kotimaisuutta korostava Nanso järjesti opastetun tehdaskierroksen Nokian tehtaallaan.

Brändin rakentaminen on vie aikaa Monet nuoret suomalaiset vaate- ja desingalan yritykset rakentavat brändiään kotimaisuuteen ja vastuullisuuteen nojaten. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä. Brändinrakennuksessa neljä-viisi vuotta on kohtalaisen lyhyt aika. ”Haaste on kuluttajien mieli, joka ei muutu kahden mainoskampanjan jälkeen”, sanoo Nanson luova johtaja Petteri Kolinen.

12

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

Tekes valmentaa muotija lifestyle-yrityksiä kansainväliseen kasvuun Tekesin Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma on valinnut 12 lupaavaa suomalaista muoti- ja lifestyle-yritystä Maailmanvalloittajat-valmennukseen, jonka tavoite on auttaa yrityksiä uudistumaan ja kasvamaan kansainvälisesti. Kaikilla valituilla yrityksillä on jo vientiä. ”Osa on vasta aloittamassa kansainvälisillä markkinoilla, osa on vauhdittamassa kansainvälistä polkuaan”, kertoo asiantuntija Anna-Maija Sunnanmark Tekesistä.

Valmennuksen keskeiset oppimisen muodot ovat ryhmäcoaching ja toisilta oppiminen. Viisi parasta valitaan mukaan viimeiseen vaiheeseen, jossa kokeneet mentorit Suomesta ja maailmalta sparraavat yrityksiä eteenpäin.

Maailmanvalloittajat: Arela, Balmuir, Marita Huurinainen, By PIA's, Helkama Velox/Jopo, Joutsen Finland, Lumi Accessories, Medanta, Nurmi Design, R-Collection, R/H, Samuji.

Varsinkin nopeasti kasvavilla nuorilla yrityksillä kotimaisuuteen perustuvassa brändäyksessä voi tulla vastaan sudenkuoppia, kun tuotteita pitääkin alkaa valmistaa Suomen ulkopuolella. ”Joidenkin alkavien vaatemerkkien tavoitteena on alusta asti kasvaa, eivätkä ne siksi halua luoda mielikuvaa kotimaisuudesta”, Heidi Korva kertoo.

Vaatevallankumouksen tapaiset kampanjat houkuttelevat osallistujiksi erityisesti nuoria naisia.

Kampanjoihin osallistuminen ei kuitenkaan takaa sitä, että he lopulta ostavat vastuullisuudella erottautuvia merkkejä. ”Ihmettelen,miten paljon puhutaan vastuullisuudesta, mutta miten vähän se lopulta vaikuttaa ostopäätöksiin”, Petteri Kolinen puuskahtaa.

Heidi Korva on kuitenkin optimisti. ”Muutos vie pitkän aikaa, mutta uskon, että kuluttajien arvot näkyvät ostopäätöksissä yhä enemmän.” n

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

13

22 teema TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVAT: AW-ENERGY

Meren voima

energiaksi Vantaalaisen teknologiayritys AWEnergyn kehittämä voimala tuottaa sähköä meren aalloista ilman päästöjä. Jopa kymmenen prosenttia maailman energiatarpeesta voitaisiin kattaa aaltovoimalla.

14

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

K

eksinnön takana on ammattisukeltaja Rauno Koivusaari, joka muistetaan muun muassa ratkaisevasta roolistaan aarrelaiva Vrouw Marian löytymisessä.

Hän huomasi aikanaan rantavedessä makaavassa hylyssä kansiluukun tekevän edestakaista liikettä virtauksen mukana. Siitä syntyi idea käyttää vellontaa sähkön tuottamiseen. Vuonna 1999 ensimmäiset prototyypit asennettiin mereen Porkkalan niemessä. Vuonna 2000 tehtiin ensimmäiset patenttihakemukset. AW-Energy perustettiin 2002 ja Tekes rahoitti yrityksen tuotekehitystä ensimmäisen kerran vuonna 2003.

Potentiaalisimmat alueet yrityksen aaltovoimalalle, WaveRollerille, ovat valtamerien rannikoilla lähellä rantaa.

Tällöin ei tarvita pitkiä kaapelivetoja, suurimmat aallot rikkoutuvat ennen kuin ehtivät vahingoittaa laitetta, huolto on helpompaa ja edullisempaa eikä laitteen lähellä ole todennäköisesti kalastusta tai merenkulkua. Melkein kokonaan upoksissa oleva laite ei häiritse maisemaakaan. AW-Energy on markkinajohtaja nearshore-puolella eli rannan lähettyvillä ja menestyneimpiä aaltoenergiafirmoja maailmassa. Yrityksen testilaitteisto sijaitsee Portugalin rannikolla.

Mikael Martikainen AW-Energysta kertoo, että aaltovoimalla olisi mahdollista tuottaa jopa kymmenen prosenttia maailman tarvitsemasta energiasta. Se vastaisi noin 500 gigawatin energiamäärää vuodessa ja on melko tarkkaan

5 1

tähän mennessä rakennetun tuuli- ja aurinkovoiman tuottama määrä. ”Ensimmäisen kaupallisen laitteen valmistuminen ensi vuoden alussa ei olisi ollut mahdollista ilman Tekesin rahoitusta. Kokonaan uuden ja suuren mittakaavan (ennen 100kW, nyt 350kW) laite on myös teknisiltä ratkaisuiltaan huomattavasti edistyneempi kuin edeltäjänsä. Laitteen valmistuminen ja siitä saatavat käyttökokemukset edesauttavat myös muiden kaupallisten projektien toteutumista.

Näistä esimerkkejä ovat EU:n rahoittamat aaltovoimapuistot Portugalissa ja Irlannissa.”

Portugalin pilottinsa lisäksi AWEnergy on panostanut paljon myös Järvenpäässä toimintansa aloittavaan testauslaitokseen. Se huolehtii tulevien WaveRollereiden hienosäädöstä. n

Biotalouskilpailukyky edellyttää korkean lisäarvon tuotteita Jo nyt metsien ja peltojen biomassoja pystytään jalostamaan monia arvokkaita ainesosia. Tulevina vuosina osa nykyisistä toimialarajoista häviää ja uudenlaiset arvoverkot luovat uusia tuotteita. Saamme käyttöömme puusta valmistettuja kankaita ja taipuisia, olkipohjaisia älypuhelimia. Lääkeaineiden ja hyvinvointituotteiden ainesosia eristetään luonnonkasveista ja sivuvirroista ilman haitallisia liuottimia.

3

Biotalouden palveluliiketoiminta kasvaa

Aineeton arvonluonti kuuluu olennaisena osana biotalouteen ja sen tuotteisiin. Luonnonarvoihin ja luontokokemuksiin liittyvillä palveluilla (eli ekosysteemipalveluilla) luodaan uutta hyvinvointija terveysbisnestä. Tästä hyötyvät erityisesti suomalaiset pkyritykset. Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa otetaan yhä useammin huomioon kestävyyden ja materiaalitehokkuuden vaatimukset. Julkisia hankintoja tullaan jatkossa toteuttamaan entistä enemmän biotalouden ehdoilla.

4

Biotalouden toiminnallisia ja rakenteellisia esteitä poistetaan Useimmat esteistä voidaan poistaa selventämällä toimintatapoja ja lainsäädännön tulkintoja. Työ on haastavaa erityisesti eturistiriitatilanteissa, koska ne perustuvat usein vastakkaisiin näkemyksiin yhteiskunnallisten ratkaisujen ja biotaloustavoitteiden välillä.

5 Meri on loppumaton puhtaan energian lähde. Suomalaiset ovat jo valjastamassa sitä hyötykäyttöön.

Biotalous on maailmantalouden seuraava suuri aalto Seuraavan 15 vuoden aikana maailman ravinnontarve kasvaa 50 % ja energiantarve 45 %. Myös vettä tarvitaan 30 % enemmän.

Kasvava kysyntä aiheuttaa hinnan nousua, jolloin uusiutuvien raakaaineiden saatavuudesta ja käytön tehokkuudesta muodostuu suuri uusi kilpailuetu.

2

väitettä biotaloudesta

Suomella on vahva rooli monilla eri biotalouden sektoreilla Biotalous on suomalaisten geeneissä. Suuret globaalit haasteet vaativat kestävän kehityksen mukaisia ratkaisumalleja, joita Suomi voi tarjota. Samalla Suomi lisää houkuttavuuttaan globaaleilla markkinoilla mm. kansainvälisenä sijoituskohteena

Väitteet on koonnut Heikki Aro, joka toimii ohjelmapäällikkönä Tekesin Green Growth –ohjelmassa biotalousalueella.

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

15

16 teema TEKSTI: MARITA SEULAMO-VARGAS KUVAT: MARITA SEULAMO-VARGAS

Kysyntätaloudessa

valta on kuluttajlla Tarvitsetko kyydin kaverin luo? Vilauta kännykkäsi ruudulle Uber. Etkö ehdi laittaa illallista? Tee valinta Muncheryn menusta, anna luottokorttinumero ja haluttu saapumisaika.

Voilá, illallinen on katettu. Tätä on kysyntätalous Piilaaksossa

T

arpeet saa täytettyä muutamalla hipaisulla. Nopeuden mahdollistavat mobiili- ja paikallistamisteknologiat.

“Kysyntä ja tarjonta voivat kohdata entistä helpommin, mistä on hyötyä sekä käyttäjälle että tuottajalle”, kiteyttää Tiina Tanninen-Ahonen, Tekesin Piilaakson toimiston päällikkö.

Piilaaksossa Uber on jo seniori, tulokkaat kuten Lyft, Luxe Valet ja Shuddle tarjoavat erikoistuneita kuljetuspalveluita.

Sektorien kirjo laajenee: Roverin avulla löytyy lemmikille hoitaja, Quiverin kautta voi vuokrata surffaajalta laudan. Mosaicin välityksellä voi ostaa edullisesti aurinkopaneelit tai sijoittaa rahaa vaikkapa koulun aurinkopaneeleihin. Sijoittaja saa tukevan tuoton, kuluttaja energiaa ja kumpikin osallistuu ekotekoon.

Kysyntätaloudelle on monta nimeä: joukkoistaminen, jakamistalous, Mesh.

16

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

Palo Altossa sijaitseva Institute for the Future (IFTF) puhuu koordinaatiosta.

“Ensin internet oli kommunikoinnin, sitten kaupankäynnin väline. Nyt ihmiset koordinoivat toimintaansa sen avulla. Olemme tässä vasta alkuvaiheessa”, selvittää Business Development Director Sean Ness.

IFTF tarjoaa myös termin socialstructed economy, jota IFTF:n pääjohtaja, tulevaisuudentutkija Marina Gorbis kuvaa kirjassaan The Nature of the Future. Uusia yrityksiä rakennetaan nykyisten resurssien ‘päälle' ja samalla luodaan sosiaalisten verkostojen avulla aivan uusia yhteyksiä ihmisten välille.

Gorbis toteaa, että teknologian ja sosiaalisten verkostojen ansiosta ihmiset voivat nyt tehdä asioita, joihin aiemmin vain suuret organisaatiot pystyivät - jos edes nekään. Yksilöiden väliset verkostot tulevat ratkaisemaan lukuisia ongelmia ja keksimään uusia malleja liiketoimintaan, koulutukseen,

terveydenhuoltoon, tutkimukseen ja monille muille sektoreille, Gorbis visioi.

“Nyt kun olemme sosiaalisesti verkottuneita, kehitys voi tapahtua äärettömän nopeasti”, Ness ennustaa.

“Kuluttajan valta on kasvamassa”, lisää Tanninen-Ahonen. “Kuluttajista on tullut aktiivisia ja tuotantoketju tulee aidosti kääntymään.”

Lainsäädäntö remonttiin Murroksessa monet perinteiset yritykset joutuvat uhatuksi. Uber kohtaa kaikkialla vastustusta taksiyrittäjiltä ja Airbnb hotelleilta. Yhteiskuntakin joutuu sopeutumaan. San Franciscon kaupunki menettää merkittävän osan verotulojaan, kun Uberin ja Airbnb suosio lisääntyy. Samaan aikaan tavallisista vuokra-asunnoista on pulaa.

“Yhteiskunnat joutuvat tosissaan miettimään lakeja, säädöksiä ja verotusta näiden palveluiden lisääntyessä”, Ness painottaa.

Meistä yhä useammasta tulee freelancereita. TaskRabbit, Thumbtack ja Workhoppers ovat koordinoivia yrityksiä, jotka yhdistävät tekijät ja maksajat. Työ on usein keikkapohjaista ja työntekijä on itse vastuussa esimerkiksi eläkesäästämisestään.

Tiina Tanninen-Ahonen Tekesin Piilaakson toimistosta ja Sean Ness Institute for the Futuresta uskovat, että verkostojen voima tulee muuttamaan liiketoimintamalleja yhä enemmän.

Neuvoja välittäjäyrityksille • Etsi työntekijät valmiiksi ennen palvelun käynnistämistä.

• Seulo tekijät - he eivät ole työntekijöitä vaan palveluntarjoajia.

• Rakenna luottamus. Avoimuus on ensiarvoisen tärkeää.

• Tee maksamisesta kätevää: teknologia mahdollistaa suorat maksut, käteistä ei tarvita.

• Rakenna brändi ja yhteisö.

Luo sivustolle hyödyllistä sisältöä.

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

17

Lapria Robinson ajaa DoorDashin palveluksessa aterioita koteihin ja työpaikoille. Hän ansaitsee päivässä 160 dollaria ja juomarahat.

Muncheryn ruokalista vaihtuu päivittäin ja tuoreen ruuan saa kotiinsa muutamassa tunnissa.

Tanninen-Ahonen toteaa, että lainsäädäntö, viranomaismääräykset ja vakuutuskäytännöt laahaavat nyt kehityksen perässä.

Yhteisöstä vastaus kaikkeen Tanninen-Ahonen toteaa, että yksilöiden väliset (peer-to-peer) palvelut perustuvat luottamukselle.

Sen rakentaminen on välittäjäyrityksen, ‘matchmakerin’, keskeisimpiä tehtäviä.

Jos tilaat Thumbtackistä maalarin kotiisi, haluat olla varma, että hän on paitsi pätevä, myös rehellinen. Luxe Valet puolestaan haastattelee autojen kuljettajat ja vakuuttaa kulkuneuvosi miljoonan dollarin edestä siltä varalta että autosi vahingoittuu.

Sosiaalisiin verkostoihin nojaavissa palveluissa yhteisö voi hoitaa kaikki tuotantoketjun vaiheet. Tanninen-Ahonen toteaa, että esimerkiksi joukkorahoituksen määrä on Yhdysvalloissa lisääntynyt huimaa vauhtia viime vuodet.

Sanfranciscolainen Betabrand perustuu joukkoistamiselle. Betabrandin kautta jäsenet voivat testata tuoteideoidensa kantavuutta, saada rahoitusta ja aloittaa myynnin. Myös markkinoinnin saa käyntiin: Disco Ball -hupparin ostaja nappaa selfien Machu Pichun huipulla ja lataa kuvan sivustolle.

“Tällaisesta kuvauskeikasta perinteinen vaatevalmistaja olisi maksanut pitkän pennin”, Ness huomauttaa.

18

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

Suomessa osataan Suomalainen MaaS eli Mobility as a Service -toimintamalli on saanut maailmalla runsaasti huomiot visiostaan, jossa liikkuminen nähdään palveluna. MaaSin tavoitteena on synnyttää uusia toimijoita – mobiilioperaattoreita, jotka kokoavat eri palveluntarjoajien kuljetusratkaisut kuluttajalle. Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Tekes ovat aktiivisesti edistäneet projektia. MaaSin ydinryhmä kävi alkuvuodesta esittämässä mahdollisuuksia Palo Alton kaupungille ja yrityksille Piilaaksossa, ja pilottihankkeen mahdollisuutta tutkitaan.

Käyttäjän ja tuottajan yhdistäville yrittäjille on nyt tilaus, rohkaisee Tanninen-Ahonen muitakin tarttumaan tilaisuuksiin.

“Esimerkiksi vanhustenhuollossa ja seniorien virkistystoiminnassa löytyisi mahdollisuuksia luoda uutta liiketoimintaa, joka vastaa kysyntään.”

“On rakennettava ratkaisu kuhunkin tarpeeseen. Kuka sen kehittää? Uuden palvelun on oltava käyttäjäystävällinen sekä mahdollisimman houkutteleva ja koukuttava.

Uudet ratkaisut ovat usein myös perinteisiä toimialoja murtavia. Uusien koordinaattori-startup-yritysten kasvuvauhti on huimaa.”

Tanninen-Ahonen muistuttaa, että kyseessä on mahdollisuus tuottavaan bisnekseen. Siinä vielä yksi syy ottaa vakavasti ajatus hyppäämisestä kysyntätalouden käyttäjästä tuottajaksi. n

Uber mobiilisovellus, joka yhdistää kyydin ja matkustajan. www.uber.com

Lyft mobiilisovellus, joka yhdistää ihmisiä parempiin kulkuyhteyksiin. www.lyft.com

Shuddle mobiilisovellus kysyntälähtöiseen kyytien koordinoimiseen kiireellisille lapsiperheille shuddle.us

Luxe mobiilisovellus kysyntälähtöiseen valet-pysäköintiin, auton tankkaukseen ja muuhun auton huoltoon luxe.com

TaskRabbit koordinoiva yritys, joka yhdistää tekijät ja maksajat. www.taskrabbit.com

Thumbtack koordinoiva yritys, joka yhdistää tekijät ja maksajat. www.thumbtack.com

Workshoppers koordinoiva yritys, joka yhdistää tekijät ja maksajat. www.workshoppers.org

Betabrand alustalla voi valmistaa testierän vaatteita ja testata tuotteiden kannattavuutta www.betabrand.com

teema 19 TEKSTI: VESA TOMPURI KUVAT: ISTOCKPHOTO

New Global ja BEAM

auttavat kehittyviä maita Tekes on tehnyt merkittävän strategisen avauksen, jonka tavoitteena on auttaa suomalaisia yrityksiä pääsemään kehittyvien maiden kasvaville markkinoille.

Yhdessä ulkoasiainministeriön kanssa toteutettava BEAM − Business with Impact -ohjelma pyrkii luomaan näihin maihin uutta sekä suomalaisia vientiyrityksiä että kohdemaata hyödyttävää liiketoimintaa. Samansuuntaisia tavoitteita on Aalto-yliopiston New Global -hankkeella, jossa on mukana viisi kestävään kehitykseen läheisimmin niveltyvää tieteenalaa.

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

19

New Global ja BEAM

P

erinteinen kehitysyhteistyö on saanut rinnalleen uusia toimintamuotoja, joihin liittyy sekä kohdemaan olojen parantamiseen että liiketoiminnan tuloksellisuuteen tähtääviä tavoitteita.

Niitä yhteen niputtava, alkuvuodesta käynnistynyt Tekesin BEAM-ohjelma on ohjelmapäällikkö Pia Salokosken mukaan kiinnostanut erityisesti uutta teknologiaa hyödyntäviä ja kehittäviä pk-yrityksiä. ”Erityisen paljon näyttää olevan kiinnostusta ict- ja mobiilialan yrityksillä. Tunnettu suomalainen osaaminen näillä aloilla on ilman muuta taustatekijänä näissä avauksissa”, Salokoski toteaa.

Hän pitää olennaisena kriteerinä, että BEAM-ohjelmassa mukana olevat yritykset pyrkivät edistämään omalla toiminnallaan ja teknologiaratkaisuillaan kestävän kehityksen mukaisia tavoitteita. BEAM-ohjelmaan liittyvien ideoiden arviointi poikkeaakin Tekesin perinteisestä hankearvioinnista niin, että Suomessa toteutuvien vaikutusten lisäksi arvioidaan vaikuttavuutta kehitysmaassa: syntyykö uusia yrityksiä ja työpaikkoja sekä mitkä ovat ympäristövaikutukset.

20

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

New Global tähtää ”bumerangi-innovaatioihin” Aalto-yliopiston johtamisen, arkkitehtuurin, muotoilun, vesiteknologian ja uuden energian ”oppituolien” yhdessä käynnistämä New Global -hanke puolestaan pyrkii tuottamaan kehittyviin maihin ja toisaalta kehittyvistä maista ihmisten elämää helpottavia innovaatioita. ”On tosiasia, ettei maapallo kestä väestönkasvupaineissaan materiaalinkulutuksen kasvua kehittyvissä maissa vastaavalla tavalla kuin mitä on länsimaissa tapahtunut. Tämän niukkuuden asettamissa rajoissa on mahdollista ja pakkokin tuottaa innovaatioita, jotka perustuvat yksinkertaiseen ja mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavaan teknologiaan. Tästä on paljon hienoja esimerkkejä sekä Afrikasta että Aasiasta”, toteaa ohjelman vetäjä, kauppatieteen tohtori Sara Lindeman.

Lindemanin oma työ keskittyy tällä hetkellä Tansaniaan, mutta hän seuraa innovaatiotoimintaa myös muualla Euroopassa ja myös muun muassa Intiassa ja Etelä-Amerikassa. Yksi tuoreista onnistuneista esimerkeistä on Keniassa kehitetty mobiilipankkipalvelu, jossa

tavallista gsm-puhelinta voi käyttää esimerkiksi rahansiirtoon ja maksuihin. ”Intiassa puolestaan on tullut markkinoille sydänmittauksiin käytettävä General Electricin kehittämä elektrokardiodiagrammi, jonka hinta on vain murto-osa Yhdysvalloissa myytävästä, täydellisemmin varustetusta laitteesta”, Lindeman kertoo.

Parhaimmillaan kehittyvissä maissa kustannussyistä käyttöön otettavat ”riisutut” teknologiat voivat johtaa oivalluksiin, jotka jalostuvat länsimaissakin uusiksi vakiintuneiden teknologioiden käyttötavoiksi. ”Esimerkiksi edellä mainittu sydänmittauslaitteen kevyempi, patterikäyttöinen malli, joka alun perin oli käytössä vain Intian markkinoilla, on yleistynyt Yhdysvalloissa erityisesti ambulansseissa. Tällaiset kehittyneisiin maihin muuntuneina palaavat tekniset ratkaisut ovat New Global -hankkeen ydintä”, Sara Lindeman pohtii. n

www.tekes.fi/beam newglobal.aalto.fi

Gallup 21 TEKSTI: EERO LUKIN JA KAJ NORDGREN

Miten huomioit ympäristöarvot lomanvietossa?

Saara Suurla

Mikko Nousiainen

Laura Vähäsarja

Senior Workplace Advisor, Ramboll

johtaja, yhdyskunta ja infra, Rakli

tiedottaja, Leppävaaran seurakunta

Suomessa tai ulkomailla lomaileminen on kestävän lomanvieton kannalta hankalaa. Kotimaassa tulee useimmiten ajeltua omalla autolla vaikka mökille ja ulkomaille lähdettäessä taas lennähdeltyä muualle. Tällaisten työsaappaan kokoisten hiilijalanjälkien jälkeen pienemmät ympäristöteot eivät tietenkään enää millään tavoita ballerinan varvastossujen jalanjälkiä, mutta pienistä valinnoista tulee onneksi merkityksellisiä erityisesti kuluttajakäyttäytymisen osana.

Lomalla ja kuluttajana muutenkin pyrin ostamaan palveluja ja tuotteita, jotka ovat kestäviä ja paikallisia. Ökyketjujen ja -tuotteiden vieressä on useimmiten hieman piilossa paikallisia kestäviä vaihtoehtoja, jotka tarjoavat ainutkertaisuudessaan hienoja elämyksiä.

Kohteesta riippuen näistä vaihtoehdoista on tosin joskus vaikeaa saada tietoja ja tarvitaan erilaisten sosiaalisen median kanavien salapoliisityötä, jotta paikalliset ja paikallisten suosimat palvelut paljastavat itsensä.

Loman parhaat muistot jäävät usein hienoista kohtaamisista ja elämyksistä, joita syntyy parhaimmillaan ihmisen kokoisten, taidolla tehtyjen ja kestävän kehityksen vaihtoehdoista, joilla on tarina.

Useampi kesälomaviikko menee resurssiniukasti mökkeillessä, jossa ei paljon energiaa ja resursseja kulu. Lähiruuan suosiminen on helppoa ja hyvällä tuurilla kalat saa suoraan järvestä. Pyrin mahduttamaan lomaan myös telttaretkeilyä.

Kesäreissut suunnittelen automatkat minimoiden ja turhien matkamuistojen ostamisesta olen luopunut vuosia sitten.

Yksi talvinen lomaviikko vierähtää hiihtokeskuksen vuokramökissä. Tyypillisesti näiden mökkien energiatehokkuus on korkeintaan välttävä ohuiden rakenteiden ja suoran sähkölämmityksen vuoksi. Olenkin vuosia toivonut lomakeskusten aktiivisuutta vuokramökkien ekologisuuden parantamiseksi sekä energialuokituksen käyttöönottamiseksi. Näin voisin mökkiä vuokratessa valita ekologisesti parhaimman vaihtoehdon ja jatkaa rutiininomaista jätteiden lajittelua myös lomalla.

Tänä kesänä ympäristöarvot tulee huomioitua lomailussa ihan "vahingossa".

Vietämme kesäloman viisivuotiaiden poikien kanssa pitkälti kotimaisemissa.

Lähimatkailemme pääkaupunkiseudulla.

Lasten kanssa eri liikennevälineiden käyttö on elämys.

Nyt kun lapset ovat liikkumisen kannalta kivassa iässä, retket tulee usein tehtyä potkulautaillen, pyöräillen tai bussilla. Stadissa kun pyörimme, tulee varmasti myös muut luontoa säästävät julkiset käyttöön, kuten ratikka, metro ja lautat. Lisäksi tänä kesänä on tarkoitus reissata Porin mökille junalla ihan vaan sen takia, että pojat saavat kokea kolmen tunnin junamatkan.

Toki autoakin tulee käytettyä, mutta vähemmän, koska kesällä nyt vaan on mukavampi mm. säiden puolesta kulkea julkisilla. Kesällä luonto tulee kaupungissakin lähemmäksi. Aiomme tänä kesänä etsiä mm. kivat uimarannat Helsingistä.

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

21

22 suunnannäyttäjä TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVAT: MARKUS SOMMERS

Visiona parempi

syövänhoito Mobiilisovellus Noona rakentaa laajaa tietokantaa syöpäpotilaiden hoidon parantamiseksi.

N

oona sai alkunsa viime vuonna. Helsingin Sanomien yleisönosastolla oli kirjoitus, jossa arvosteltiin syöpälääkärien vaikeaa tavoitettavuutta. Pelkän päivystyspuhelimen resurssit eivät nykymaailmassa enää riitä. Tämä sai 10 vuotta sitten tutkijan uransa aloittaneen Jani Ahonalan mietteliääksi. ”Tähän oli tärkeää löytää ratkaisu, koska syöpäpotilaiden määrä tulee kasvamaan tulevina vuosina voimakkaasti väestön ikääntyessä. Syöpähoidossa jälkihoito on yhtä tärkeää kuin varsinainen hoito, sillä joka viides syöpä uusiutuu.

200 syöpäpotilaan haastattelu paljasti, että suurin osa heistä kokee jäävänsä yksin, kun hoito on ohi. Vain pieni osa potilaista osaa hakea apua itsenäisesti.

Noonan tarkoitus on tuoda turvallisuuden tunne potilaille. He voivat ottaa helposti yhteyttä hoitohenkilökuntaan, jonka työtaakkaa sovellus samalla helpottaa”, kertoo perustaja Jani Ahonala Adelmann Healthcare Solutionisista, joka on Noonan takana.

Ahonala otti kumppaneineen yhteyttä HYKS Syöpäkeskuksen ylilääkäriin Johanna Mattsoniin ja esitteli idean mobiilipalvelusta syövänhoidossa.

Jani Ahonala on tyytyväinen Syöpäkes-

22

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

kukseen, joka on yksi parhaita alallaan maailmassa. Tuotekehitys on tehty yhteistyössä heidän asiantuntijoidensa kanssa ja kehitystyöhön on osallistunut kymmeniä potilaita.

Tekesin rooli ollut erittäin tärkeä ”Olemme kehittäneet Noonaa, luoneet markkinastrategiaa, keränneet tietoa markkinoista ja tehneet tutkimusta, joka hyödyttää myös muita palvelunkehittäjiä Tekesin lainarahoituksen avulla. Laina on mahdollistanut meille tuotteen kehitykseen ketterästi ilman pääomasijoittajia. Nyt kun olemme tehneet Noonasta kuuman aiheen ja firma on edelleen omissa käsissä, perusta on kunnossa.

Seuraavaksi alamme hakemaan sijoittajia. Noona olisi jäänyt tekemättä ilman Tekesiä.”

Adelmann on ollut myös kahtena vuotena peräkkäin mukana Tekesin järjestämällä suomalaisen digiterveydenhoidon esittelymatkalla Yhdysvalloissa.

Matkoilta on saatu kokonaan uusia kontakteja, joista ei aiemmin tiedetty mitään. Suomalaisella yhteisöllä on yhteinen intressi kehittää digitaalisen terveyden liiketoimintaa.

”Tajusimme matkoilla, että meillä pitää olla maailman parhaan tuotteen lisäksi maailman paras markkinointi.

Kaupallistamista pitää miettiä vähintään yhtä paljon kuin tuotekehitystä.

Meille tuli selväksi, että vaikka USA on vaikein markkina, on se samalla kaikkein houkuttelevin. Lähdemme taas syksyllä Tekesin järjestämälle Team Finland Health -matkalle, jossa tapaamme sikäläisiä ylilääkäreitä. Tavoite on saada ensimmäinen sopimus tämän vuoden aikana.”

Syövänhoito vuosimallia 2020 ”Noonalla on tällöin miljoona käyttäjää, se kattaa kaikki yleisimmät syövät ja muodostaa maailman suurimman tietokannan siitä, miten potilaat voivat hoidon aikana ja miten hoito heihin vaikuttaa. Noona luo kokonaan uuden tavan nujertaa syöpä ottamalla potilaat aktiivisesti mukaan hoitoon. Lisäksi Noona pystyy käsittelemään potilaan pyyntöjä osin myös itsenäisesti ilman lääkäriä, tunnistamaan komplikaatioita ja seulomaan syövän esioireita. Näin sairaus voidaan havaita mahdollisimman aikaisin ja paranemisen todennäköisyys kasvaa.” n

suunnannäyttäjä 22 Noonan tarkoitus on luoda turvallisuuden tunne syöpäpotilaille ja samalla keventää hoitohenkilöstön työkuormaa, kertoo Jani Ahonala.

TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDI

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

23

24 eu-rahoitus TEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVA: MARKUS SOMMERS

Suomi kirii kärkeen

polttokennoteknologiassa Polttokennoista piti tulla jo vuosia sitten varteenotettava ja päästötön energiavaihtoehto. Kalliiksi ja haasteelliseksi osoittautunut teknologia tekee uutta tulemistaan vantaalaisen Elcogenin ja espoolaisen Convionin innovaatioilla.

V

edystä ja polttokennoista on rakennettu jo vuosikymmenten ajan uutta vaihtoehtoa sekä liikenteeseen että hajautettuun energiantuotantoon.

Kehitystyötä on tehty jatkuvasti myös Suomessa. Alan terävimpään kärkeen kuuluvat Vantaalla ja Tallinnassa toimiva Elcogen Oy sekä espoolainen Convion Oy. Elcogen on tehnyt tiivistä yhteistyötä muun muassa yliopistojen ja VTT:n kanssa. Visiona on, että polttokennoja voitaisiin tulevina vuosina käyttää esimerkiksi kotitalouksien tai kauppakiinteistöjen energiaratkaisuna.

Toimitusjohtaja Paul Hallanoron mukaan vientipotentiaalia löytyy EU:n lisäksi muun muassa Japanista ja Yhdysvalloista. Tästä potentiaalista kertoo myös viime vuoden lopulla saatu posi-

24

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

tiivinen rahoituspäätös EU:n Horisontti 2020 -ohjelman pk-instrumentista. ”Pk-instrumentin osalta ajoitus oli täydellinen, sillä olimme juuri päivittämässä liiketoimintasuunnitelmaa ja kaupallistamassa innovaatiotamme”, Hallanoro kertoo.

Yhtiö on ollut mukana myös Tekesin Polttokennot-ohjelmassa. Pk-instrumenttihakuun se osallistui toista kertaa. ”Tekesin asiantuntijoiden ja ohjelmien avulla olemme kehittäneet omaa toimintaamme, saaneet tunnettuutta ja uskottavuutta sekä luoneet tärkeitä verkostoja ja kontakteja. Pk-instrumentin hyvin tuntevilta saimme erittäin arvokasta palautetta, jonka perusteella hakemuksemme fokus parani entisestään”, toimitusjohtaja lisää”, Hallanoro kiittelee.

Convion hyödyntää kotimaista osaajaa Yksi Elcogenin kehityskumppaneista ja samalla myös asiakkaista on Convion Oy, joka on osallistunut muun muassa Tekesin Polttokennot- ja Green Growth -ohjelmiin. Myös Convion sai positiivisen rahoituspäätöksen Horisontti 2020 pk-instrumentista, mikä sekin kertoo Suomen vahvasta polttokenno-osaamisesta.

Convionin järjestelmissä lämpöä ja sähköä tuotetaan pääasiassa maa- tai biokaasusta, mutta myös vedystä.

Toimitusjohtaja Erkko Fontellin mukaan Elcogenin teknologialla päästään 50–100 kW:n teholuokkiin. Käyttökohteet voivat vaihdella teollisuudesta kauppakeskuksiin ja ylipäätään kohteisiin, joissa halutaan parantaa energia-

suunnannäyttäjä 22 TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDI

Toimitusjohtaja Paul Hallanoron mukaan polttokennoille löytyy vientipotentiaalia EU:n lisäksi muun muassa Japanista ja Yhdysvalloista. Kasvunäkymistä kertoo myös viime vuoden lopulla saatu positiivinen rahoituspäätös Horisontti 2020 -ohjelman pk-instrumentista.

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

25

tehokkuutta, energiaomavaraisuutta ja käyttövarmuutta. ”Kun polttokennojärjestelmä yhdistetään vaikkapa biokaasulaitokseen, energiajärjestelmästä saadaan omavarainen”, Fontell kertoo.

Markkinoita löytyy muun muassa Saksasta, Italiasta, Iso-Britanniasta sekä Alankomaista, jossa on valmiiksi paljon biokaasulaitoksia. ”Tavoitteena on saada omia tuotteita markkinoille 1–3 vuoden kuluessa.

Parhaillaan etsimme pilottikohteita”, Fontell lisää.

Tekes oikealla asialla Yhtiöiden taustalla on alusta lähtien toiminut myös sijoitusyhtiö VNT Management. Partneri Vesa Sadeharjun mukaan miljoonasijoituksilla turvataan, että alan huippuosaaminen säilyy ja kehittyy Suomessa.

Elcogenin iskutiimi: Heikki Vähä-Piikkiö, Pauli Torri, Jukka Göös, Daniel Chade, Matti Noponen ja Paul Hallanoro.

26

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

”Suomi on noussut polttokennoteknologiaan liittyvässä kehitystyössä kansainväliselle piikkipaikalle ja tätä asemaa pitää nyt hyödyntää. Isot toimijat USA:ssa ja Japanissa ovat heräämässä asialle uudestaan eikä hankittua etumatkaa kannata hukata”, Sadeharju muistuttaa.

Tässä kohtaa hän antaa selkeää tunnustusta myös Tekesin ohjelmille ja rahoituspäätöksille. ”Polttokennoteknologia on oiva esimerkki tulevaisuuden toimialasta, jonka kehittämisessä Tekesin on luontevaa ja myös tärkeää olla mukana”, Sadeharju painottaa. n

NCP auttaa, kun sormi menee suuhun Horisontin NCP-yhteyshenkilöt (National Contact Point) tiedottavat Suomessa ohjelman mahdollisuuksista. NCP on oman Horisontti-aihealueensa sisältöosaaja, joka neuvoo hakijoita – sekä tutkijoita, yrityksiä että muita organisaatioita – sisältöön liittyvissä kysymyksissä.

Tarvittaessa NCP voi lukea hakemuksia ja antaa yleisiä kommentteja hakemuksen rakenteesta ja luettavuudesta.

EUTI on Tekesissä toimiva Horisontin kansallinen yhteystoimisto, joka välittää tietoa ohjelman osallistumismahdollisuuksista ja koordinoi kansallista NCP-verkostoa.

Ota yhteyttä

suunnannäyttäjä 27 TEKSTI: ANTTI J. LAGUS KUVAT: MARKUS SOMMERS

Sirkka Heinonen tarjoaa

ennakointitietoa

parempien päätösten tueksi Miltä maailma näyttää vuonna 2050? Miten kestävä kehitys vaikuttaa ihmisten kulutustottumuksiin? Muun muassa tällaisten kysymysten parissa askartelee tulevaisuudentutkimus.

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

27

T

urun yliopiston yhteyteen vuonna 1992 perustettu Tulevaisuudentutkimuskeskus toimii Turun lisäksi myös Helsingissä ja Tampereella. Helsingin yksikköä johtaa seitsemän vuotta tulevaisuudentutkimuksen professorina toiminut tutkimusjohtaja Sirkka Heinonen.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tehtäviin kuuluu myös alan kansainvälisen maisteri- ja tohtoriohjelman tarjonta sekä tulevaisuudentutkimuksen opetus muissa yliopistoissa. Yhtenä keskuksen tärkeänä tehtävänä Heinonen näkee yhteiskunnallisen vaikuttamisen. ”Tuotamme päätöksentekijöille ennakointitietoa, jonka avulla he voivat tehdä parempia päätöksiä”, Heinonen sanoo. Puheessaan hän painottaa sanaa ennakointi. Ennustamisesta tässä ei ole kyse. Sen sijaan Heinonen avaa erilaisia mahdollisia tulevaisuuden kuvia, jotta tulevaisuuden mukanaan tuomiin asioihin voidaan varautua. ”Skenaariot ovat hyödyllisiä työkaluja. Ne ovat tulevaisuuden käsikirjoituksia, joissa luodataan mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia sekä toisaalta myös ei-toivottavia ja epätodennäköisiäkin tulevaisuuksia.”

Erityisesti silloin on vaikeata ottaa vakavasti huonompaa tulevaisuudenkuvaa, kun taloudessa ja muuten menee hyvin. Heinonen tietää, että pitkän tähtäyksen ajattelu on sitä haastavampaa, mitä pidemmistä ajoista puhutaan.

Yritykset elävät kvartaalitaloudessa ja poliitikot usein vaalikauden mittaisissa ajanjaksoissa. Tulevaisuudentutkimus ulottuu kuitenkin jopa kymmenien vuosien päähän.

Kyseenalaistava ote Keskeistä tutkimuksessa on Heinosen mielestä, ettei katsota vain omaa

28

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

ydinosaamisaluetta, vaan tarkkaillaan myös sellaisia alueita, jotka eivät näytä liittyvän toisiinsa. Heinonen peräänkuuluttaa rohkeutta uusien yhdistelmien testaamiseen sekä kriittistä, kyseenalaistavaa otetta, niin tutkimuksessa, koulutuksessa kuin strategian teossa. ”Jokaisella yrityksellä ja julkishallinnon toimijalla tulisi olla säännöllisesti päivitettävä tulevaisuusstrategia. Tämä tarkoittaa systemaattista tulevaisuustietoisuuden vahvistamista, asioiden ajattelemista normaalia pidemmällä aikavälillä, tavanomaista laajemmin ja myös epäjatkuvuuskohtia tai muutoksen käännöskohtia ja kipupisteitä tunnistaen.”

Heinonen on osallistunut myös Tekesin tutkimusprojekteihin. Parhaillaan hän on mukana VTT:n koordinoimassa Neo-Carbon -hankkeessa, jossa etsitään mahdollisuuksia Suomen energiajärjestelmän vallankumoukseen: uusiutuvan energian – lähinnä aurinko- ja tuulienergian - hyödyntämiseen ja varastoimiseen hiilidioksidia sitoen synteettisenä metaanina.

Prosumerismi on osa kestävää kehitystä Uudet energiantuotanto- ja varastointitavat mahdollistavat myös sen, että kuluttajat tulevat sähkömarkkinoille tuottajina. Tätä Heinonen pitää yhtenä nousevana olevan prosumerismin, kuluttajien tuotantoon osallistumisen, ilmentymänä.

Prosumerismin mahdollistajana toimii digitaalinen merkitysyhteiskunta, joka on Heinosen mukaan tietoyhteiskunnan seuraava kehitysaskel. Digitaalisessa merkitysyhteiskunnassa, jonka osia ovat niin big data ja esineiden internet kuin sosiaalinen media, korostuvat tiedot muun muassa tuotteiden alkuperästä.

”Nyt kuluttaja voi selvittää alkuperän lisäksi muun muassa sen, onko tuotteet valmistettu luonnonvaroja säästäen sekä millaisissa oloissa ne on tuotettu.

Kuluttaja kytkee kuluttamisensa yhä tiiviimmin elintyylinsä mukaiseksi ja etsii omalle identiteetille merkityksellisiä ratkaisuja.”

Kestävän kehityksen ideaalin mukaisuus voi johtaa entistä kestävämpään ja vastuullisempaan kuluttamiseen. Heinosen mukaan näin ajattelevien ihmisten määrä lisääntyy.

Lompakko sanelee usein kuluttajien valinnat Ongelmana on usein ollut se, että ihmiset ajattelevat lompakollaan eri tavoin kuin he mielellään muuten tekisivät.

Heinosen mielestä olisikin hienoa, jos kestävän kehityksen mukaan tuotetut tavarat olisivat yhtä edullisia tai jopa halvempia kuin muut tuotteet. Vielä nykyään ne tuotetaan kuitenkin useimmiten pienempinä sarjoina, minkä vuoksi ne usein maksavat enemmän.

Heinosen mukaan on lyhytnäköistä olla ottamatta huomioon esimerkiksi ympäristöystävällisen investoinnin pitkäkestoisia vaikutuksia. Toisin sanoen kustannuksia ei jaeta pitkälle aikavälille vaan katsotaan vain tuotteen tai järjestelmän ostohintaa. Tuotteita arvioitaessa olisikin hänestä hyvä ottaa huomioon myös niin sanottu eettinen jalanjälki, joka kertoo kuinka tavara on tehty.

Suomalaiseen luonteeseen kuuluu Heinosen mielestä vastuullisen ajattelun malli ja nokkela niukkuus, joiden avulla voidaan menestyä esimerkiksi uudistuvan energian ja puhtaan teknologian markkinoilla, sillä työvoimakustannuksilla suomalaiset eivät voi kilpailla. n

Sirkka Heinonen Filosofian tohtori Helsingin yliopistosta

Sirkka Heinosen mielestä suomalaiseen luonteeseen kuuluu vastuullisen ajattelun malli ja nokkela niukkuus, joiden avulla voidaan menestyä esimerkiksi uudistuvan energian ja puhtaan teknologianmarkkinoilla.

•

Tulevaisuudentutkimuksen professori Turun yliopistossa, 2007–2015, tutkimusjohtaja 2015–

•

Guest Professor University of Science and Technology of China -yliopistossa vuodesta 2013 lähtien

•

johtava tutkija, VTT, 1979–2007

•

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran puheenjohtaja vuodesta 2012

•

Mm. ympäristö- ja energiakysymyksiä pohtivan Rooman klubin jäsen vuodesta 2005 lähtien

•

Kestävän kehityksen tietoyhteiskunta -tutkimushanke Suomen Akatemian Tiedon tutkimusohjelmassa

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

29

30 kasvuyrityksen tarina TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVAT: KUVAULJAS

Valtavalo

palasi kotiin

Pohjoissuomalaiselle energiatehokkaiden valaistusratkaisujen valmistaja-toimittajalle Suomi osoittautui sittenkin Kiinaa kannattavammaksi.

V

altavalo perustettiin vuonna 2008, kun IT-bisneksessä kannuksensa hankkineet veljekset Markku ja Tuomas Laatikainen halusivat toteuttaa unelmansa samassa yrityksessä työskentelemisestä. Laatikaiset kehittelivät yritysideaansa kiinteistöautomaation tekniikan parissa, jonka kautta he törmäsivät LED-valoihin. Veljekset saivat pian selville, että Aasiassa oli kehitetty kokonaan uusi tuote, LED-valoputket. He tilasivat kaikilta sopiviksi katsomiltaan valmistajilta näytekappaleet ja toimittivat ne analysoitaviksi Oulun yliopistolle. Siellä väitöskirjaansa viimeisteli vanha tuttu diplomi-insinööri Tuukka Prykäri, joka liittyi Laatikaisten veljesten uuden yrityksen osakkaaksi.

Valtavalon tuotekehitys sijaitsee Oulussa ja täysin automatisoitu tuotanto Kajaanissa. Automatisoinnin etuina ovat kustannustehokkuus volyymituotannossa ja poikkeuksellisen hyvä laatu, koska kaikki lopputuotteet myös testataan automatisoidusti. Tuotteiden

30

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

virheprosentti on mekaanisen suunnittelun ja automaattisen kokoonpanon sekä testauksen ansiosta äärimmäisen alhainen.

Viimeiset neljä tilikautta liikevaihto on kasvanut suunnilleen 50 prosentin vuositahtia. Pääomasijoituksia yritys keräsi vuonna 2011 noin 400 000 euroa, jotka se investoi tuotantolinjastoihin. Marraskuussa 2013 saatu 350 000 euron sijoitus käytettiin kasvun kiihdyttämiseen. Henkilöstön määrä on noussut jatkuvasti ja tällä hetkellä töissä on 15 henkeä. ”Meidän tärkeimmät asiakkaat löytyvät teollisuudesta. Tämän lisäksi varastot, parkkihallit, sairaalat, kaupat, toimistot ja kaikki kiinteistöt, joissa on aiemmin käytetty perinteistä loisteputkivalaistusta, ovat potentiaalisia asiakkaita. Tuotteemme ovat pitkäikäisiä, energiaa säästäviä ja maksavat itsensä nopeasti takaisin. LED-valaistus säästää perinteiseen loisteputkeen verrattuna jopa 65–70 prosenttia energiaa”, kertoo toimitusjohtaja Markku Laatikainen.

LED-valomarkkinoiden rakentaminen oli alussa taistelua, mutta kannatti loppuen lopuksi, Valtavalon toimitusjohtaja Markku Laatikainen muistelee.

TEKESIN NĂ„KĂ–ALAT 2 2015

31

22 suunnannäyttäjä TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDI

Omissa käsissä Suomessa oleva tuotanto on etu monella tapaa, kun asiakkaista tulee koko ajan vaativampia.

Valtavalon Kajaanin tehdas on täysin automatisoitu, mutta silti ihmisiä tarvitaan koneita valvomaan.

Tärkeimmät markkinat Valtavalolle ovat Pohjoismaat, etunenässä Suomi ja Ruotsi. ”Kilpailua on jonkin verran. Pyrimme erottautumaan heistä laadukkailla tuotteilla, pitkällä käyttöiällä, suomalaisella automaattivalmistuksellamme sekä elinkaarikustannuksilla.”

Markkinoiden luoja Valtavalo on käytännössä luonut LED-valoputkien markkinat Suomeen ja mahdollisesti jopa koko Eurooppaan.

Ainakin yrityksen vaikutus LED-valoputkien kehittymiseksi turvallisiksi valaistustuotteiksi Euroopassa on kiistaton. ”Alussa olemme joutuneet koluamaan kaikki sudenkuopat ja kiskomaan markkinoita ylös väkisin. LED-valoputket saivat aluksi kyseenalaista mainetta huonolaatuisten kiinalaisten tuotteiden takia. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes onkin joutunut siistimään markkinaa hartiavoimin. Ja kun asiakkaina on lähinnä isoja toimijoita, uutta peluria kohtaan ei välttämättä tunneta riittä-

32

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

vää luottamusta. Vanhojen perinteisten toimintamallien muuttaminen valaistushankinnoissa voi olla todella hankalaa”, Laatikainen sanoo. ”Nykyään toimimme koko ajan yhteistyössä Euroopan sähköturvallisuudesta vastaavien virastojen kanssa.

Olemme olleet myös luomassa vastikään valmistunutta kansainvälistä LED-valoputkien standardia. Se takaa eri LED-valmistajien tuotteiden yhteensopivuuden sekä yhteensopivuuden myös vanhojen loisteputkien kanssa.” ”Tekesin rahoitus on auttanut meitä kansainvälistymään nopeasti. Kolmannes liikevaihdosta tulee jo ulkomailta ja sitä osuutta kasvatamme koko ajan.”

Paluu Suomeen Vuonna 2012 Valtavalo ymmärsi, että tuotanto on parempi pitää kotimaassa Kiinan sijaan. Yritys siirsi koko tuotantonsa takaisin Kajaaniin. ”Laadun varmistamisen kanssa alkoi esiintyä epävarmuutta eikä valmistus Kiinassa tullut enää kyseeseen. Omissa

käsissä oleva tuotanto on etu monella tapaa, kun asiakkaista tulee koko ajan yhä vaativampia. Paluussa oli silti omat ongelmansa. Meidän täytyi suunnitella kokonaan uudella tavalla tuote ja sellainen tuotantolinja, jonka avulla voimme kilpailla edullisen työvoiman maiden kanssa”, Laatikainen kertoo.

Digitaalisuus koskee Valtavaloa siinä, missä kaikkia muitakin maailman yrityksiä. Digitaalisuutta vastaan ei kannata potkia, vaan suosiolla miettiä ja toteuttaa sen tuomat mahdollisuudet. ”Digitaalisuus on meillä läsnä kaikkialla; oli se sitten viestintää tai tuotantoprosesseja. Kaikista tuotteistamme tallentuu kokoonpanon päätteeksi valo- ja sähkötekniset mittaustulokset tietokantaan. Asiakas voi syöttää LED-putken kyljestä löytyvän koodin tai sarjanumeron verkkosivuillemme ja ladata jokaisen putken yksilölliset testidatat.” n

Tekesin suunnannäyttäjä 22 tarjoama TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDI

Tähtäimessä uudet markkinat?

Tutustu Tekesin rahoitukseen ja palveluihin Tekes tarjoaa rahoitusta ja palveluja, joiden avulla erityisesti pk-yritykset voivat parantaa mahdollisuuksiaan kansainväliseen kasvuun. Rahoitamme kehitysprojekteja, jotka tuovat yritykselle uuden kilpailuedun kansainvälisillä markkinoilla. Asiakkainamme on myös julkisia tutkimuslaitoksia ja muita organisaatioita.

Rahoitusta yritysten kansainvälistymistarpeisiin Tekes tarjoaa kasvuhaluisille yrityksille rahoitusta ja palveluja kansainvälisille markkinoille valmistautumiseen. Kohdemarkkinoiden ja asiakkaiden tunteminen on oleellista onnistumisessa. Kansainvälisen kasvun suunnittelu -rahoituksella voi testata uutta konseptia potentiaalisilla asiakkailla ja varmistaa, että erityisesti alkavan yrityksen tiimissä on osaamista kansainvälisen kasvun saavuttamiseen.

Tekesin rahoituksen avulla yritys voi kehittää uutta tai uudistaa olemassa olevaa tarjontaansa, tuotantomenetelmiään ja liiketoimintamalliaan.

Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja lainalla, jolloin voimme olla mukana myös pilotointi- ja demovaiheessa.

Jos projekti painottuu tutkimukseen ja innovaation tavoitellut markkinat ovat ajallisesti kaukana, rahoitus voi olla myös avustusta.

Rahoituksen lisäksi tarjoamme palveluja, osaamista ja vaikutusmahdollisuuksia Tekesin ohjelmissa. Uusia ohjelmien teemoja ovat esimerkiksi teollinen internet sekä terveys- ja hyvinvointialan digitalisoituminen.

Miten arvioimme yrityksiä ja niiden tavoittelemaa liiketoimintaa?

Arviomme lähtevät yrityksen kyvystä ja halusta kasvaa. Merkittäviä tekijöitä ovat uuden innovaation potentiaali sekä projektin sisältö ja sen resursointi. Erityisesti nuorten yritysten arvioinnissa painaa yrityksen avainhenkilöiden muodostama tiimi ja sen osaaminen. Rahoitamme osan projektin kustannuksista ja yrityksen tulee pystyä itse rahoittamaan osa projektista.

Tekesin rahoituksella Horisonttiin Yritykset voivat hakea rahoitusta myös EU:n Horisontti-ohjelmasta. Tekes tarjoaa yrityksille ja tutkimusorganisaatioille rahoitusta hankevalmisteluihin. Voimme rahoittaa Horisontti-hankkeen valmistelua osana toista Tekesin rahoittamaa projektia, jos esimerkiksi tavoitteena on laajentaa tai jatkaa Tekesin projektia kansainvälisen yhteistyön hankkeeksi.

Varsinainen valmistelurahoitus on tarkoitettu hyödynnettäväksi, jos valmistelussa on iso, Suomelle merkit-

tävä konsortiohanke ja suomalaiskumppaneille on suunnitteilla tavanomaista osallistujaa merkittävämpi rooli hankkeessa – vaikkapa koordinaattorina tai työpaketin vetäjänä. Lue lisää rahoitusmahdollisuuksista verkosta. n

Rahoitusta pilotointiin www.tekes.fi/pilotointi

Rahoitusta yrityksille www.tekes.fi/rahoitus/ rahoitusta-yritystenkehitysprojekteihin

Rahoitusta Horisontti 2020 -hankevalmisteluun tekes.fi/rahoitus/horisontti2020 -hankkeiden-valmistelu/

Uusien asiakkaiden neuvonta www.tekes.fi/rahoitus/ tunnustelu

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

33

34 nimitykset TEKSTI: MIIA LINNUSMAA JA PIA MÖRK KUVAT: SUSANNA LEHTO

Uusiin asemiin

Vaihdossa Tekesissä

Mirja Kaarlela: Ollaan reilusti ylpeitä omasta osaamisesta Mirja Kaarlela siirtyi Tekesin suurten yritysten palvelujohtajaksi maaliskuussa. Kaarlela tuo Hyvinvoinnin ratkaisut -vastuualueelle hyvän tuntemuksen kansainvälisellä kentällä toimimisesta. ”Meidän pitäisi ottaa mallia Piilaakson sisäsyntyisestä tavasta, jossa on ok olla ylpeä omasta osaamisesta ja nostaa se myös esille”, kehottaa Kaarlela, joka toimi aiemmin Piilaaksossa Tekesin yksikön päällikkönä sekä myöhemmin strategisena ohjelmapäällikkönä.

Hyvinvointi ja terveys ovat kaikkia koskettavia asioita, joiden alueelta löytyy sekä huimia mahdollisuuksia, että paljon tehtävää. Suomesta löytyy vankkaa osaamista tällä alueella ja sitä tulisi nostaa kansainvälisesti esille entistä kuuluvammin. ”Yritysten on tartuttava digitaalisuuden ja mobiilin hyödyntämisen mahdollisuuksiin juuri nyt, esimerkiksi terveyden edistämisessä, jotta ne voivat hyödyntää kaikki globaalien markkinoiden mahdollisuudet."

Piilaakson tavoin ennakoinnin ja tulevaisuuden tunnistaminen on tärkeää. Pitää olla avoin ihan kummallisille mahdollisuuksille ja jättää sattumanvaraisuudelle tilaa. Onhan esimerkiksi AirBnB suurin asuntovälittäjä, ilman ainoatakaan omaa asuntoa ja Alibaba suurin kauppa, ilman kauppaa. Miltä kuulostaisi vastaava hyvinvoinnin ratkaisuista?

Nimityksiä

34

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

Jyri Arponen: Suomessa tarvitaan nyt tekemistä ja tuloksia tyhjän puhumisen sijaan Jyri Arponen siirtyi 1.3. Tekesiin 2,5 vuoden ajaksi Sitrasta. Hän vastaa Tekesissä Green Growth -ohjelman toteutuksesta sekä valmistelee uutta ohjelmatoimintaa cleantech-alueelle. Jyri astui tekesläisen Kari Herlevin saappaisiin, joka puolestaan luotsaa vastaavan ajan Kiertotalous-avainaluetta Sitrassa.

Miksi halusit vaihtoon Tekesiin? ”Suomessa tarvitaan nyt tekemistä ja tuloksia tyhjän puhumisen sijaan. Pidän yritysten kanssa innovoinnista sekä kestävän kasvun aikaansaamisesta. Tämä oli ainutlaatuinen mahdollisuus päästä suunnittelemaan uutta ja vaikuttavaa innovaatiotoimintaa”, perustelee Arponen hakeutumistaan Tekesiin.

Sitrassa Arponen on toiminut vuodesta 2009 liiketoimintajohtajana ja johtavana asiantuntijana. Viimeiset kaksi vuotta hän on vastannut Teolliset symbioosit -avainalueesta.

YTM Laura Ylä-Sulkava on nimitetty johtajaksi henkilöstö -ja kehittämistoiminnot -yksikköön.

Tradenomi Maini Lappalainen on nimitetty HR-koordinaattoriksi henkilöstö -ja kehittämistoiminnot -yksikköön.

yhteystiedot 35 Innovaatiorahoituskeskus Tekes Tekesin näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava.

Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: nakoalat@tekes.fi.

Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata osoitteesta: www.tekes.fi/ julkaisut. Tekesin näköalat-lehti on luettavissa myös osoitteessa issuu.com.

Numero 2/2015, 5.6.2015 JULKAISIJA Innovaatiorahoituskeskus Tekes TOIMITUS Päätoimittaja Pia Mörk Toimituksen sihteeri Susanna Lehto Toimituskunta Anna-Maija Ikonen, Eeva Landowski, Tiina Lifländer, Miia Linnusmaa, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile Thalén TOIMITUSNEUVOSTO Ulla Hiekkanen-Mäkelä, Inkeri Huttu , Kari Inberg, Kimmo Kanto, Maija Korhonen, Juha Korkeila, Eeva Landowski, Susanna Lehto, Piia Moilanen Pia Mörk, Sanna Piiroinen Kansikuva: Markus Sommers Taitto: Mainostoimisto Cake Oy Painatus: Erweko Oy ISSN-L 1798-9876 ISSN 1798-9876 (Painettu) ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu) Painos 14 000 Seuraava numero ilmestyy 18.9.2015

PL 69, 00101 HELSINKI

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin ja Team Finlandin verkostoa.

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa palvelun hallinnosta.

www.tekes.fi

ELY-keskusten puhelinnumero on 029 50 36000.

Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila

Virallinen sähköposti kirjaamo@tekes.fi Suojattu sähköpostiyhteys luottamuksellisiin viesteihin https://asiointi.tekes.fi/ suojaposti

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Alvar Aallon katu 8 PL 156, 60101 Seinäjoki

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Veteraanikatu 1 PL 86, 90101 Oulu

Etelä-Savon ELY-keskus Jääkärinkatu 14 PL 164, 50101 Mikkeli

Pohjois-Savon ELY-keskus Kallanranta 11 PL 2000, 70101 Kuopio

Hämeen ELY-keskus Kirkkokatu 12 PL 29, 15141 Lahti

Puhelinvaihde 029 505 5000 arkisin klo 8–16.15

Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta

Satakunnan ELY-keskus Valtakatu 12 PL 266, 28101 Pori

Uudenmaan ELY-keskus Opastinsilta 12 B, 5 krs.

PL 36, 00521 Helsinki

Uusien asiakkaiden neuvonta Rahoitustunnustelupalvelu www.tekes.fi/tunnustelu Lähetä tunnustelulomake, soitamme viikon sisällä.

Kainuun ELY-keskus Kalliokatu 4 PL 115, 87101 Kajaani

Varsinais-Suomen ELY-keskus Itsenäisyydenaukio 2 PL 236, 20101 Turku

Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tekes.fi.

Yritys-Suomen uusien yritysasiakkaiden rahoitusneuvonta puh. 029 502 0500 ma–to klo 8–17, pe klo 10–17.

Verkkoasioinnin tekninen tuki Puh. 029 505 5051 arkisin klo 8–15 www.tekes.fi/ota-yhteytta/ anna-palautetta Tilityksiin ja raportointiin liittyvä neuvonta Puh. 029 505 5050 arkisin klo 9–15 Ulkomaan yksiköt Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot Belgia EU-yhteystoimisto, Bryssel Kiina Peking, Shanghai USA Palo Alto, Washington, D.C.

Keski-Suomen ELY-keskus Cygnaeuksenkatu 1 PL 250, 40101 Jyväskylä Lapin ELY-keskus Hallituskatu 3 B PL 8060, 96101 Rovaniemi Lapin ELY-keskus Kemin palvelupiste Asemakatu 19 94100 Kemi Pirkanmaan ELY-keskus Pellavatehtaankatu 25 PL 297, 33101 Tampere Pohjanmaan ELY-keskus Hovioikeudenpuistikko 19 A PL 131, 65101 Vaasa Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan palvelupiste Ristirannankatu 1 PL 240, 67101 Kokkola Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kauppakatu 40 B PL 69, 80101 Joensuu

Venäjä Moskova TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

35

www.digigo.fi

Rahoitusta ja asiantuntemusta yrityksille – tee uutta bisnestä digitaalisuudesta Rahoitusta tuotekehitykseen ja pilotointiin • Kehitä älykkäitä ratkaisuja tai tuotteita ja palveluja • Hanki digiosaamista • Kehitä uutta tai paranna nykyistä tuotetta tai palvelua yhdessä asiakkaan kanssa • Nopeuta kaupallistamista

Asiantuntija- ja verkottumispalveluja kansainvälistymiseen • Selvitä markkinoita • Sparrausta liiketoimintasuunnitelman tekoon • Etsi yhteistyökumppaneita ulkomailta

Digitaalista liiketoimintaa -rahoitushaku on suunnattu erityisesti kansainvälistymistä suunnitteleville tai juuri kansainvälistyville suomalaisille yrityksille.

www.digigo.fi