Tekesin näköalat 1 2015

Tekesin 1

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 1 | 2015

näköalat

Sijoituksilla kasvuun SIVUT 10-23

SIVU 18

Enkelisijoittaja tuo osaamista ja verkostoja SIVU 26

SUUNNANNÄYTTÄJÄ

Debyyttipelillä latauslistojen kärkeen

02 pääkirjoitus

Sijoituksia saa, verkot vesille

2

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

Näiden sijoitusten saamiseen Tekesin rahoitus on luonut pohjaa.

Parhaimmillaan kansainväliset sijoittajat tuovat yritykseen pääoman mukana markkinanäkemystä, kokemusta ja verkostoja. Sijoittajan avulla yrityksiä saadaan kehitettyä useita kehitysaskelia eteenpäin. Toivottavasti jatkossa yrityksiä onnistutaan kasvattamaan vielä yhtä kokoluokkaa suuremmiksi ennen pääomasijoittajan irtautumista.

Vielä puoli vuosisataa sitten 500 arvokkaimman yhdysvaltalaisen yrityksen listalla pysyteltiin keskimäärin 75 vuotta, mutta nykyään ainoastaan 15 vuotta. Yli puolet näistä yrityksistä on perustettu, kun talous on ollut taantumassa. Nyt on erinomainen hetki haastaa globaalit jätit. Taitavia tiimejä vauhdittamaan löytyy osaavaa pääomaa myös ulkomailta.

Marjo Ilmari Palvelujohtaja, nuoret yritykset Tekes

KUVA: EEVA ANUNDI

K

einoja lisätä vauhtia Suomen talouden hitaasti pyöriviin rattaisiin etsitään kuumeisesti. Lähes 30 prosenttia uusista työpaikoista syntyy nuoriin alle viisivuotiaisiin yrityksiin. Uusista yrityksistä osa lukeutuu nopeaa kansainvälistä kasvua tavoitteleviin startup-yrityksiin, jotka monistavat liiketoimintaansa vauhdilla kansainvälisille markkinoille. Startup-yrityksillä on tärkeä rooli yritysrakenteen uudistamisessa, ja ne ovat tuoneet yrityskenttään pitkään kaivattua innostusta ja uskoa menestymiseen.

Kansainvälistyminen vaatii niin startupeilta kuin uutta suuntaa hakevilta kasvuyrityksiltäkin osaavan tiimin, toimivan liiketoimintamallin ja merkittävästi pääomia. Suomalaisten yritysten keräämä pääomasijoitusten määrä on kasvanut viime vuosina positiivisesti, mutta sijoituskierrosten koko jää usein muita maailman startup-keskittymiä pienemmäksi.

Vaikka emme vielä yllä suurimpiin summiin, vireä startupkenttämme on onnistunut kääntämään usean ulkomaisen sijoitusrahaston katseen maahamme. Esimerkiksi London Venture Partners -rahasto on tehnyt sijoituksen jo viiteen suomalaiseen pelialan yritykseen, joihin lukeutuvat niin Supercell kuin myös tässä lehdessä esiteltävä PlayRaven.

sisällys 03

30

Teema

10-23

KASVUYRITYKSEN TARINA Tietojärjestelmäkehitystä yhdessä asiakkaan kanssa

Sijoituksilla kasvuun 10 Sijoitukset siivittävät

26

SUUNNANNÄYTTÄJÄ: Ari Korhonen: Enkelisijoittaja tuo osaamista ja verkostoja

kasvuun

14

Viisi väitettä rahoitusmarkkinoista vuonna 2020

15

Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus vauhdittaa lupaavimpien yritysten kasvua

16

Ohjelmisto-osaajan oivia valintoja

18

Debyyttipelillä latauslistojen kärkeen

20

Kasvuyritys hyvässä nosteessa

04 Valokeilassa 06 Tekesin uutisia 09 Uusia julkaisuja 24 EU-rahoitus

28 Risteyksessä 33 Tekesin tarjoama 34 Nimitykset 35 Yhteystiedot

LUKIJAN VINKKI "Tekesin tavoitteena on, että yritykset pääsevät nopeammin kansainväliseen liiketoimintaan mutta kykenevät säilyttämään liiketoiminnan arvosta mahdollisimman suuren osan Suomessa", toteaa Tekesin Jukka Häyrynen sivun 12 artikkelissa. Samassa artikkelissa puhutaan myös ankkuriyritysten tarpeesta. FiHTA ry:n on helppo yhtyä näihin tavoitteisiin, sillä terveysteknologian globaalit kasvumarkkinat ovat houkuttelevat, mutta näille markkinoille ei ole uusien tulokkaiden helppo tulla. Ankkurit olisivat iso apu pienille, niiden pyrkiessä haastaville markkinoille. Monet ovat kuitenkin onnistuneet ja terveysteknologia on Suomelle kannattava toimiala.

Toiminnanjohtaja

Terhi Kajaste Terveysteknologian Liitto ry FiHTA

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

3

04

Suomalaisille kaksoisvoitto kansainvälisessä

laatukilpailussa DESINFIOINTIJÄRJESTELMIEN valmistaja LED Suutari ja terveyspalvelu Medixine voittivat vastuullisten innovaatioiden kansainvälisen sarjan Vuoden laatuinnovaatio -kilpailussa.

Kilpailussa arvioitiin innovaation uutuusarvoa, hyödynnettävyyttä, oppimista, asiakas- ja yhteiskuntalähtöisyyttä sekä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Palkittavia innovaatioita oli yhteensä 18.

Vuoden laatuinnovaatio -kilpailu järjestettiin kahdeksatta kertaa. Suomen lisäksi kilpailuun osallistuivat Latvia, Ruotsi, Tšekin Tasavalta, Unkari, Viro, Israel, Kazakstan. Tekes oli yksi järjestäjistä.

valokeilassa KOONNUT: PIA MÖRK

www.laatukeskus.fi

Älyrannekkeella

Medieta on kehittänyt Tekesin BioIT-ohjelmassa lääketieteellisen rannekemittalaitteen, joka mahdollistaa ensimmäisenä maailmassa laajan biosignaalien mittaamisen, tietojen keräämisen, prosessoinnin sekä tiedonsiirron langattomasti oikea-aikaisesti ennalta määrätyille tahoille.

LANGATON ranneke mittaa mm. hengitystaajuutta, happisaturaatiota, lämpötilaa, verenpainetta, sydämen sykettä ja tajunnan tasoa.

Tätä kokonaisuutta pystytään peilaamaan varhaisten riskien tunnistamisen taulukkoon, joka on yleisesti käytössä sairaaloissa ympäri maailmaa.Kun mahdolliset riskit esimerkiksi leikkauksen jälkeen tunnistetaan ajoissa, ongelmat eivät pääse pahenemaan ja pidentämään toipumisaikaa. Kun elintoimintojen mittaaminen on näin laajaa helppokäyttöisellä rannekkeella, potilas voidaan siirtää esimerkiksi tehohoidosta turvallisesti avo-osastolle tai kotihoitoon nykyistä paljon nopeammin.

www.medieta.fi

4

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

KUVA: ISTOCKPHOTO

turvaa potilaille ja säästöä terveydenhuoltoon

Suomalaisinnovaatiot

mullistavat sähköauton käytön

VTT ja ryhmä suomalaisyrityksiä ovat kehittäneet sähköauton käyttöön liittyviä uusia älyratkaisuja, jotka mahdollistavat muun muassa sähköauton standardipohjaisen latauksen, lataustolpan etävarauksen, ja auton älykkään lataamisen, jossa huomioidaan energian hinta ja paikallisen sähköverkon tilanne. Aikaansaatujen innovaatioiden arvioidaan mahdollistavan joustavan matkanteon sähköautolla myös kauempana kotoa.

Suomesta projektissa ovat olleet mukana VTT:n lisäksi Elektrobit Wireless Communications Oy (EB), Empower IM Oy ja Emtele Oy. Rahoittajina ovat olleet Tekes ja Artemis JU. Kaikkiaan Artemis-ohjelmaan kuuluvassa projektissa on ollut 38 kansainvälistä kumppania, mikä on avannut suomalaisyrityksille merkittäviä uusia yhteistyömahdollisuuksia.

KATSO VIDEO

Foodduck

tuo uudenlaisen leviteannostelijan ravintoloiden leipäpöytiin SUOMALAINEN FOODDUCK on täysin uudenlainen leviteannostelija.

Tekesin osarahoituksella kehitetty tuote säästää ympäristöä vähentämällä ruokahävikkiä ja jätteiden määrää merkittävästi.

Annostelijan käyttö parantaa hygieniaa ja leipäpöydän siisteyttä.

Laitteen jäähdytysjärjestelmä takaa levitteelle optimaalisen lämpötilan.

Automaattisen annostelijan ja laitteen helpon puhdistamisen ansiosta

levitteeseen ei kosketa käsin missään käytön vaiheessa.

Ravintolan siirtyessä leviterasioiden käytöstä annostelijaan vähenee jätteen määrä oleellisesti.

Foodduckiin kehitetty pakkaus on materiaaleiltaan ekologinen: alumiinia ei käytetä lainkaan ja muovia kuluu selvästi vähemmän kuin leviterasioissa. www.foodduck.fi

Uusia mahdollisuuksia metsä- ja tekstiiliteollisuudelle Metsäteollisuus kaipaa kipeästi uusia tukijalkoja ja sovellusalueita.

Valmistava teollisuus puolestaan uusia ympäristöystävällisempiä raaka-aineita ja kemikaaleja.

Biotalouden strategisen huippuosaamisen keskittymän FIBIC Oy:n FuBio Cellulose -ohjelma löysi selluloosalle monia potentiaalisia sovelluskohteita.

TUTKIMUSOHJELMASSA haettiin ekologisia ja taloudellisia tuotantoprosesseja katkokuitujen, uusien selluloosamateriaalien ja vedenpuhdistuskemikaalien valmistamiseksi selluloosamassasta. Ohjelmassa pureuduttiin mm. selluloosan liuottamiseen ja kuitujen regenerointiin

uusilla ympäristöystävällisillä prosesseilla sekä selluloosapohjaisten hygienia-, pakkaus- ja vedenpuhdistussovelluksiin.

Samalla panostettiin osaamiseen, jonka avulla puunjalostusteollisuus voisi laajentua uusiin tuotearvoketjuihin. Yksi potentiaalisimmista kehitysaihioista oli monipuolisen menetelmä, jolla voidaan valmistaa selluloosapohjaista tekokuitua. Teollisesti hyödynnettynä se voi hyvinkin korvata nykyisiä tekstiilikuituja. www.fibic.fi www.shok.fi

KUVA: ISTOCKPHOTO

KUVAAJA: INKERI HUTTU

Aaltoja edessä AALTO-YLIOPISTOSTA spinnannut keinoaaltoja tuottava Artwave Surf tuo keinotekoisia, kontrolloidun kokoisia aaltoja mihin vain luonnon vesiin. Syksyllä 2014 näyttävästi laitetta demonneet tutkijat ovat perustaneet vuoden vaihteessa yrityksen ja odottavat innolla tulevaa kesää ja surffaajia Kalasatamaan Helsinkiin testaamaan laitteen protoa. ”Tekesin Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -rahoituksella valmistelimme innovaation kaupallistamista, ja nyt etsimme innokkaasti ensimmäisiä asiakkaita ja kehitämme varsinaista tuotetta”, kertoo Pauli Immonen Aalto-yliopistosta. Uudet yrittäjät odottavat kysyntää esimerkiksi vapaa-ajan tapahtumiin tai matkailukohteisiin.

Maailmalla keinosurffibisnes on keskittynyt isoihin tarkoitusta varten rakennettuinhin altaisiin, joten kyse on ainutlaatuisesta konseptista.

Artwaven lähes mihin tahansa siirrettävässä laiteessa on sähkömoottori, joka vetää vedenpinnan alla siivistöjä tehden pinnalle aaltoja. Minimivaatimuksina ovat sähköliitäntä, tasainen kaistale rantaa merikontille ja neljän metrin syvyinen vähintään 100m x 30m laajuinen vesiala. http://artwavesurf.com/

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

5

Tekesin uutisia Rakennettu ympäristö -ohjelman tuloksia

Korjausrakentamiseen asiakaslähtöisyyttä ja teollisia menetelmiä Tekesin päättyneessä Rakennettu ympäristö -ohjelmassa rahoitettiin infra-, korjaus- ja hyvinvointirakentamiseen liittyviä kehitysprojekteja noin 41 miljoonalla eurolla vuosina 2009–2014. Tavoitteena oli parantaa alan tuottavuutta, aikaansaada teollisia kokonaisratkaisuja sekä kehittää hankintoja ja prosesseja.

TEKSTI: EERO LUKIN KUVA: ISTOCKPHOTO

V

iimeisinä vuosina rahoitus suuntautui korjausrakentamiseen liittyviin projekteihin. Korjausrakentamisen volyymi on kasvanut uudistuotantoa suuremmaksi ja kehityssuunta jatkunee samanlaisena myös tulevaisuudessa. Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen korostaa, että jatkossa korjausrakentamiseen ja kiinteistöjen uudistamiseen tarvitaan kipeästi uutta teknologiaa ja palveluja.

Markkinoita korjausrakentamiseen erikoistuneille yrityksille syntyy myös siitä, että Suomessa on tulossa suuria rakennusmassoja korjausikään seuraavan vuosikymmenen aikana. Suomen asuinrakennuskannasta merkittävä osa on rakennettu 1960- ja -70-luvuilla.

Niiden korjaustarve erityisesti talotekniikassa ja julkisivuissa on kasvamassa.

Uusia keinoja asukasystävälliseen korjaushankkeiden läpivientiin Ohjelmassa rahoitettiin esimerkiksi hormielementtikotelon, asennusseinämoduulin, rakennuksen kattorakenteiden sekä julkisivu- ja parveke-elementin kehitystyötä. Projekteissa tutkittiin ja kehitettiin myös työmaaolosuhteita parantavia menetelmiä, tuotteita ja palveluita.

Lisäksi kehitettiin uudenlaisia palveluja, liiketoimintakonsepteja, projektin- ja riskien hallinnan työkaluja sekä yhteistoiminta- ja hankintamalleja.

Näiden ytimenä oli löytää uusia keinoja asukasystävälliseen korjaushankkeiden läpivientiin.

Nissisen mukaan ohjelma saavutti tavoitteensa ainakin osittain. Korjausrakentamiseen liittyvien teknologioiden, tuotantotapojen sekä palvelujen kehittäminen saivat Tekesin rahoituksella tarvitsemaansa vauhditusta.

Tekes voi rahoittaa myös jatkossa rakennettuun ympäristöön liittyviä yritysten haastavia kehitysprojekteja.

Rahoitusta on tarjolla erityisesti kansanvälistä kasvua hakevien pk-yritysten kehitysprojekteihin.

KATSO TULOKSIA www.tekes.fi/rakennettuymparisto

Hillasta uudenlaista ICT-tutkimukseen perustuvaa liiketoimintaa 6

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

Hilla (High-tech ICT Leverage from Long-term Assetization) -tutkimushankekokonaisuus on Tekesin rahoittama kokeilu, jossa pilotoidaan uutta toimintamallia, Growth Milliä. Growth Mill kiihdyttää tutkimustulosten kaupallistamista ja rakentaa yhteisiä kehitysympäristöjä esimerkiksi teollisen internetin,

tietointensiivisten liiketoimintojen ja valmistavan teollisuuden tarpeisiin. Hilla koostuu neljästä digitaalisuutta hyödyntävästä alueesta, jotka ovat langaton ICT, liikenne, terveys ja hyvinvointi sekä teollisuus. www.hilla.center

Team Finland -toimijat Tekes, Export Finland (Finpro) ja Finnvera tarjoavat Kestävää kasvua -kampanjassa rahoitusta, neuvontaa ja verkostoja kokonaispalveluna. Yrityksen on mahdollista saada sen kasvun tilanteeseen sopivimmat neuvonta-, rahoitus- ja kansainvälistymispalvelut räätälöidysti ja yhden yhteydenoton kautta.

Kohderyhmänä ovat pk-yritykset, jotka tavoittelevat kasvua cleantechin ja biotalouden globaaleilla markkinoilla. Hakuun odotetaan uudentyyppisiä ja markkinoille kokonaan uusia innovaatioita luovia hankkeita cleantechin ja biotalouden alueilta.

Kestävää kasvua -kampanja

Yritysten pilotointi- ja demonstrointihankkeet ovat hyvin toivottuja.

Yrityksiä pyydetään jättämään kasvusuunnitelmaa tai projekti-ideaa koskevan yhteydenottopyyntö Tekesin internet-sivujen tunnustelupalvelun kautta merkinnällä ”Kestävää”. Varsinainen rahoitushaku sulkeutuu 15.4.2015, ja hakemukset tulee toimittaa Tekesiin sähköisen asiointipalvelun kautta.

www.tekes.fi/kestavaakasvua

Groove luotsasi uusiutuvan energian yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Tekesin Groove-ohjelmassa rahoitettiin vuosien 2010–2014 aikana yhteensä 129 cleantech-toimialan hanketta. Ohjelman kokonaisbudjetti oli noin 100 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus noin puolet. Grooveohjelma tuki uusiutuvan energian alan yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään.

TEKSTI: SANNA NUUTILA

G

roove-ohjelman keskeisimpänä tavoitteena oli auttaa uusiutuvan energian alan pk-yrityksiä kasvamaan kansainvälisille markkinoille antamalla niille tukea lähellä kaupallistamista olevien innovaatioiden kehittämiseen ja pilotointiin. Yrityksiä on myös autettu luomaan suhteita cleantech-alalla toimiviin sijoittajiin.

Aurinko päihitti tuulen ”Kun Groove-ohjelma käynnistyi vuonna 2010, Suomessa odotettiin tuulivoiman läpimurtoa ja kotimarkki-

noille ennakoitiin merkittävää kasvua.

Grooven ensimmäisen vuoden aikana rahoittamista hankkeista suurin osa olikin tuulienergiaprojekteja. Sen sijaan aurinkoenergia ei vielä ohjelman alkuaikoina näkynyt Grooven hankesalkussa”, kuvailee ohjelmapäällikkö Pia Salokoski Groove-ohjelman alkuaikaa.

Lopulta Grooven rahoituksessa aurinkoenergiahankkeet nousivat ylivoimaiseen johtoon sekä rahoitettujen hankkeiden määrässä että tuen suuruudessa. Myös aaltoenergiaan kohdistuu odotuksia, sillä alueella rakennetaan jo ensimmäisiä monien megawattien demolaitoksia.

KUVA: ISTOCKPHOTO

Rahoitusta ja kansainvälistymispalveluja

Kansainväliset kumppanit Kiinasta ja Saksasta Grooven kansainvälinen yhteistyö kohdistui alussa Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Saksaan. Yritysten kiinnostus USA:n markkinoita kohtaan kuitenkin väheni nopeasti, joten yhteistyö ohjelmassa keskittyi lopulta pääasiassa Kiinaan ja Saksaan.

Kiinaan kohdistuvia yhteishankkeita rahoitettiin yhteensä lähes kuudella miljoonalla eurolla. Nyt kolmas yhteishaku on valmisteilla. Saksan kanssa järjestetyssä rahoituksen yhteishaussa rahoitettiin yhteensä seitsemän hanketta, joissa Tekesin rahoitusosuus oli 2,5 miljoonaa euroa.

Grooven aikana Tekes käynnisti yhteistyötä myös Brasiliaan, ja cleantech-alan yhteishaku avattiin viime syksynä. ”Pk-yritykset tarvitsevat menestykseensä myös jatkossa pitkäjänteistä ja monipuolista tukea. Kotimaisten menestystarinoiden syntymiseen tarvitaan taloudellisen tuen lisäksi sparrausta, verkostoja ja yhteistyötä toisten yritysten kanssa”, korostaa Pia Salokoski.

LUE LISÄÄ

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

7

Tekesin uutisia

KATSO TULOKSIA www.tekes.fi/trial

www.tekes.fi/bioit

Palkittu Trial-ohjelma kehitti älykästä radioteknologiaa

BioIT-ohjelmassa tehtiin biologisesta tiedosta liiketoimintaa

Tekesin Trial – Kognitiivisen radion ja verkon kokeiluympäristö -ohjelma oli käynnissä vuosina 2011–2014.

Se rahoitti yritysten ja tutkimusorganisaatioiden projekteja yhteensä noin 35 miljoonalla eurolla.

Tekesin kaksivuotinen BioIT-ohjelma päättyi vuoden 2014 lopussa. Tekesin rahoituksella ja ohjelman verkottumispalveluilla kehitettiin alan pk-yritysten liiketoimintaa sekä saatettiin bio- ja ICT-alojen toimijoita yhteen. Ohjelman 35 projektia Tekes rahoitti yhteensä noin 6,5 miljoonalla eurolla.

Kognitiivinen radio on älykäs radioteknologia, joka osaa käyttää kulloinkin sopivinta vapaata radiotaajuutta ja -verkkoa langattoman tietoliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi. Teknologia tuo alan toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Kokeiluympäristöjen muodostaminen oli keskeisiä ohjelman tavoitteita. ”Ohjelma oli oikeaan aikaan käynnissä alan kehityksen kannalta, ja se oli Suomelta merkittävä panostus. Ohjelman hankkeissa toteutettiin useita kokeiluympäristöjä eri tarkoituksiin. Niissä tehtiin käytännön kokeiluja ja toteutuksia kehitetyistä kognitiivisen radion teknologiaratkaisuista ja saatiin arvokasta tietoa muun muassa tutkimuksen ja taajuusregulaation käyttöön. Suomalainen osaaminen tällä alueella sai paljon kansainvälistä huomiota ja näkyvyyttä Trial-ohjelman ansiosta”, summaa ohjelmapäällikkö Katja Ahola.

Ohjelman myötä Suomessa kokeiltiin ensimmäisenä maailmassa taajuuksien lainaamiseen perustuvan ASA-toimintamallin (Authorised Shared Access) mukaista taajuuksien yhteiskäyttöä LTE-verkoilla 2,3 gigahertsin taajuudella.

Ohjelma synnytti tiiviin yhteistyöverkoston alan tutkimuslaitosten ja yritysten välille. Projekteissa tehtiin satoja julkaisuja ja kymmeniä opinnäytetöitä.

Ohjelmalle myönnettiin vuonna 2013 sähköisen viestinnän edistäjän tunnustuspalkinto. Perustelujen mukaan tutkimusprojekteissa saatuja tuloksia on käytetty Suomen kantojen ja näkemysten edistämiseen niin eurooppalaisessa kuin maailmanlaajuisessakin sääntelytyössä. Projektien edustajat ovat yhdessä Viestintäviraston kanssa tehneet aktiivista työtä muun muassa Euroopan posti- ja telehallintojen konferenssin ja Kansainvälinen televiestintäliiton työryhmissä.

Biologisista lähteistä saatavan tiedon määrä lisääntyy paljon nopeammin kuin sen hallintaan ja analysointiin tarvittava teknologia kehittyy. Siksi on suuri tarve entistä tehokkaammille työkaluille ja uusille palveluille. ”Lyhyen ohjelman aikana onnistuimme hyvin auttamaan tutkimustulosten kaupallistamisessa sekä alan yritysten kansainvälistymisessä”, toteaa ohjelmapäällikkö Teppo Tuomikoski.

Esimerkiksi tutkimuksesta alkunsa saanut Blueprint Geneticsin kehitti ohjelmassa DNA-sekvensointiratkaisun, joka auttaa analysoimaan geenejä laadukkaasti, tehokkaasti ja edullisesti. Tällä hetkellä klinikat ympäri maailmaa hyödyntävät yrityksen kohdennettuja geenitestejä perinnöllisten sairauksien diagnosoinnissa. Yritys sai Tekesiltä apua kansainvälistymiseen ja avasi sen myötä toimipisteen USA:han.

Medieta kehitti BioIT-ohjelmassa Tekesin rahoituksella lääketieteellisen rannekemittalaitteen, joka mahdollistaa ensimmäisenä maailmassa laajan biosignaalien mittaamisen, tietojen keräämisen, prosessoinnin sekä tiedonsiirron langattomasti oikea-aikaisesti ennalta määrätyille tahoille ja henkilöille.

Sydämen mittaukseen perustuvan kehon toimintojen analysointimenetelmän kehittänyt Firstbeat paneutui BioIT-ohjelmassa omaan sensorikehitykseen. Yrityksen johtava teknologia löytyy monien suurten brändien, kuten Samsungin, Garminin ja Suunnon laitteista. ”Uuden tekniikan avulla olemme voineet ottaa isompia askelia. On tärkeää, että Tekes tukee ja kehittää tätä toimialaa. Vaikka alueelle on investoitu jo pitkään, on toimialamme edelleen aivan alkuvaiheessa”, sanoo toimitusjohtaja Joni Kettunen.

VINKKI

VINKKI

Tekes jatkaa langattoman tietoliikenteen kehitysprojektien rahoittamista mm. 5thGear-ohjelmassa. www.tekes.fi/5g

8

KATSO TULOKSIA

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

Tekes jatkaa terveydenhoidon digitaalisten ratkaisujen kehittämisen rahoitusta mm. Terveyttä biteistä -ohjelmassa. www.tekes.fi/terveyttabiteista

uusia julkaisuja TEKESIN RAPORTTEJA

TEKESIN ESITTEITÄ The New Wave Value Creation Yritykset ovat siirtymässä arvonluonnin uudelle aallolle.

Perinteinen taloudellinen paradigma ei enää riitä perustelemaan yritysten olemassaolon tarkoitusta.

Tässä julkaisussa pohditaan esimerkkien avulla sitä, miten yrityksistä voi tulla nykyistä runsaamman arvon luojia ja millaisista asioista uuden aallon yritykset rakentuvat.

Tekes funding for SMEs – Renew Grow Go global Englanninkielinen rahoitusesite. Esitteessä kerrotaan muun muassa mihin rahoitusta voi saada ja mitkä ovat tyypillisimmät rahoitustasot.

Horisontti 2020 – Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa?

Esitteessä kerrotaan millaisia rahoitusmahdollisuuksia Horisontissa löytyy pk-yrityksille.

Boost to the sector – Evaluation of real estate and construction programmes 6/2014 Kiinteistö- ja rakennusohjelmien arvioinnissa ehdotetaan Exit-plania ohjelman jälkeiselle ulkoisvaikutusten synnylle, tulosten käyttöönotolle ja tutkimusprosessin jatkolle.

Evaluation of well-being oriented SME innovation programmes aiming at international growth 7/2014 Arvioinnin kohteena olivat Elintarvikkeet ja terveys, Vapaa-ajan palvelut, Vene ja Sapuska –ohjelmat. Ohjelmien toteutuksen, tulosten ja vaikutusten rinnalla on analysoitu myös toimintaympäristön kehitystä.

Kasvua ja kansainvälistymistä – uusiutuvan energian matkassa 2010-2014 Groove-ohjelman julkaisussa kerrotaan ohjelman projekteista, kansainvälisestä yhteistyöstä ja siitä, miltä Suomen cleantech-tulevaisuus näyttää.

Tartuntataudeista terveysturismiin - Aasian ja Tyynenmeren alueen terveys- ja hyvinvointipalveluissa nopea kehitys. Team Finland Future Watch Report, November 2014

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Esitteessä avataan Horisontin kolmen pilarin Huipputason tieteen, Teollisuuden johtoaseman ja Yhteiskunnallisten haasteiden teemoja.

TEKESIN KATSAUKSIA Impact of Tekes activities on productivity and renewal 315/2014 Tuottavuutta ja uudistumista koskeva päämääräselvitys käsitteli Tekesin toiminnan vaikutuksia tuottavuus- ja uudistumiskehitykseen yrityksissä 2000-luvulla.

Aasian terveyssektori on laajassa muutoksessa ja siirtymävaiheessa. Menossa on siirtymävaihe, jossa terveydenhoidosta ja hyvinvoinnista on tulossa yhä enemmän palveluteollisuutta ja -liiketoimintaa.

Erilaiset

Suomalaisten suuryritysten kokemuksia startupeista Suomessa suuryritykset läpikäyvät rakennemuutosta ja samaan aikaan meillä on käynnissä startup-buumi. Miten startupit ja suuret yritykset voisivat auttaa toisiaan? Tässä julkaisussa esitellään keinoja yhteistyön käynnistämiselle.

Kuusi rohkeaa suuryritystä kertoo myös kokemuksistaan startupien kanssa.

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

9

10 teema TEKSTI: PAULA BÖHLING KUVAT: EEVA ANUNDI

”Toivon, että yrityksemme kehittyvät yhä haluttavammiksi ja kumppaneita löytyy sekä Suomesta että ulkomailta – ja että kannattava liiketoiminta Suomessa samalla kasvaa”, sanoo Jukka Häyrynen.

10

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

Sijoitukset siivittävät kasvuun

Moni suomalainen startup suuntaa kansainvälisille markkinoille ulkomaisen rahan siivittämänä.

Tilastot kertovat kehityksestä: ulkomaiset pääomasijoitukset Suomen kasvuyrityksiin ovat kasvaneet sekä lukumäärinä että euroina mitaten.

”Y

ritysten kansainvälinen kasvu edellyttää osaamisen ja oikeiden verkostojen lisäksi pääomia. Startup-yritysten määrä ja laatu ovat kasvaneet huimasti viime vuosina, ja yritysten kansainvälinen näkyvyys on tuonut markkinoille suomalaisten bisnesenkeleiden ja pääomasijoittajien lisäksi kansainväliset pääomasijoittajat ja yritykset”, kuvaa Tekesin Nuoret yritykset -vastuualueen johtaja Jukka Häyrynen. Pääomien lisäksi alkuvaiheen yritys voi saada sijoittajilta tärkeita kontakteja ja verkos-

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

11

Suomeen tarvitaan enemmän ankkuriyrityksiä. toja. Kansainväliset pääomasijoittajat toimivat usein suomalaisten kumppaneiden kanssa. Pääomasijoittamisen peruslogiikkaan kuuluu kuitenkin se, että sijoittaja pyrkii myymään osuutensa kohdeyrityksestä 3–7 vuoden kuluessa sijoituksesta. Siihen mennessä yrityksen odotetaan vähintään kymmenkertaistavan arvonsa. ”Exit-markkina on viime vuosina ollut Suomessa melko vaimea ja ostajat ovat löytyneet maailmalta. Tekesin tavoitteena on, että yritykset pääsevät nopeammin kansainväliseen liiketoimintaan mutta kykenevät säilyttämään liiketoiminnan arvosta mahdollisimman suuren osan Suomessa”, Häyrynen sanoo. ”Toivon, että yrityksemme kehittyvät yhä haluttavammiksi ja kumppaneita löytyy sekä Suomesta että ulkomailta – ja että kannattava liiketoiminta Suomessa samalla kasvaa.”

Myynnissäkin myönteistä Lifeline Ventures -pääomasijoitusyhtiön Petteri Koponen, yksi Jaikun ja First Hopin myyjistä, näkee nuorten yritysten ulkomaille myynnin osana normaalia yrityskentän kiertokulkua. ”Aika usein startupit myydään jo muutaman vuoden jälkeen, ja näin on

12

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

myös Piilaaksossa, jossa valtavasta yritysten massasta vain pieni osa jää toimimaan itsenäisinä yrityksinä.”

Parhaimmillaan kansainvälinen yrityskauppa merkitsee lisähenkilökunnan palkkaamista ja firman laajentumista Suomessa. Vaikka näin hyvin ei kävisikään, hyödyt voivat olla merkittäviä. ”Jos työntekijät siirtyvät vaikka ison amerikkalaisyrityksen palvelukseen, he saavat osaamista, jota täällä ei vielä ole.

Myös kontaktit ja verkostot ovat arvokkaita. Usein käy myös niin, että kaupassa vaurastuneet perustavat Suomeen uusia yrityksiä tai lähtevät rahoittamaan yritystoimintaa, eli kerrannaisvaikutukset voivat olla huomattavat.”

Ihannetilanne olisi Koposen mielestä se, että Suomeen saataisiin startupien lisäksi enemmän ankkuriyrityksiä, jotka kasvaisivat ostamalla alkuvaiheen yrityksiä ja ehkä myös listautuisivat. ”Esimerkiksi Google, Facebook ja Apple skannaavat jatkuvasti markkinaa ja ostavat kymmeniä yrityksiä vuodessa.

Suomessa ja Euroopassa vastaavaa on vähän, minkä vuoksi firmat myydään yleensä USA:han, joskus myös Aasiaan.” ”Tämä on kulttuuri- ja osaamiskysymys”, Koponen summaa. ¡

Kansainväliset sijoittajat tekivät suomalaisiin yrityksiin sijoituksia (kpl/vuosi)

39 73 2012

2013

Lähde: FVCA

Kansainvälisten sijoittajien suomalaisiin yrityksiin tehtyjen sijoitusten kokonaisarvo (Milj. euroa/vuosi)

224 351 2012

2013

Lähde: FVCA

Huomattavia ulkomaisia sijoituksia vuonna 2014 saaneita suomalaisia yrityksiä

6,5 M€ Enevo 6,0 M€ Next Games 4,5 M€ Senseq 4,35 M€ Nosto 4 M€ Mendor

”Sijoittajat auttavat yrityksiä tavoitteiden saavuttamisessa, mutta kovakaan sijoittaja ei pysty tekemään menestystä. Yrityksen ja tiimin oma tahtotila on se tärkein”, Petteri Koponen painottaa.

Lähde: FVCA

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

13

RAHOITUSMARKKINAT 2020

5 väitettä 1

Startupeja syntyy yhä enemmän ja ne kasvavat nopeammin Uusien palveluiden kehittäminen ja kaupallistaminen on muuttunut halvemmaksi ja nopeammaksi. Sosiaalisen median avulla yritys voi parhaimmillaan luoda maailman laajuisesti tunnetun ja miljoonien arvoisen brändin muutamissa viikoissa siinä missä ennen olisi kulunut vuosia.

2

Hyvässä nosteessa olevien startupien neuvotteluasema suhteessa sijoittajiin paranee Parhaimpien startupien arvostustasot nousevat ja sijoittajien saamat omistusosuudet laskevat.

3

Yhä useampi yritys saa alkunsa joukkorahoituksella Joukkorahoituksen merkitys tulee kasvamaan ja kilpailu siitä kovenee. Ennakkomaksuihin perustuvien joukkorahoituspalveluiden rinnalle syntyy enemmän osakepohjaisia ja sijoittajille tarkoitettuja joukkorahoituspalveluita.

4

Joukkorahoituksesta tulee yleinen tapa product/market fitin testaamiseen Joukkorahoitus on erittäin nopea tapa tuotteen vetovoiman testaamiseen, jos yritys kehittää tuotetta kuluttajamarkkinoille. Product/market fitin testauksessa ennakkotilauksiin perustuvat joukkorahoituspalvelut toimivat parhaiten.

5

Superrikkaat ja julkiset toimijat hoitavat radikaalimpien innovaatioiden rahoittamisen Radikaalit innovaatiot vaativat usein vuosien kehitystyötä, jossa riskit on suuret ja pääomaa tarvitaan paljon. Tällöin tarvitaan syvempiä taskuja ja pitkää sitoutumista.

Väitteet on koonnut Tuomas Henttonen, joka on asiantuntija Tekesin nuoret yritykset -alueella toimialanaan digitaalinen media ja pelit.

14

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

Team Finland Health tarjoaa uusia keinoja sijoitusten houkutteluun Team Finland Health -verkosto on aloittamassa toimintansa Suomessa. Tavoitteena on organisaatioiden yhteisen viestinnän ja markkinoinnin avulla edistää terveysosaamisen vientiä ja houkutella alalle ulkomaista pääomaa. Verkoston toiminta on osa Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian toteutusta.

TEKSTI: PAULA BÖHLING KUVA: ISTOCKPHOTO

Finpron koordinoimaan toimintaan on tervetullut alan koko kenttä, yrityksistä tutkimusorganisaatioihin ja julkisen sektorin toimijoihin. Tehokkuutta ja vaikuttavuutta tekemiseen tuovat yhteiset strategiset valinnat, yhteistyön tiivistäminen ja vastuiden selkeyttäminen. ”Olemme päässeet hyvin eteenpäin. On tärkeää, että yhteistyö eri toimijoiden kanssa sujuu ja kykenemme puhaltamaan yhteen hiileen”, toteaa Finpron toimialajohtaja Meria Heikelä.

Erillisten viestintä- ja markkinointiponnistusten ohella verkoston tavoitteita palvelevat esimerkiksi Finpron FinlandCare-ohjelma ja Digitaaliset sairaalat -vientihanke sekä Tekesin Terveyttä biteistä -ohjelma.

Myös investointisektorilla tapahtuu. Valmisteilla on toimenpiteitä niin ulkomaisten investointien saamiseksi terveysalalle kuin uusien pääomasijoitusrahastojen perustamiseksi maahamme.

Heikelän tavoin johtaja Minna Hendolin Tekesistä odottaa yhteistyöltä paljon: ”Uskon, että Suomesta tulee uuden sukupolven terveysalan edelläkävijä, smart health hub!” ¡

Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus vauhdittaa lupaavimpien yritysten kasvua TEKSTI: EEVA LANDOWSKI KUVA: ISTOCKPHOTO

Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset rahoituksen piiriin valitaan yrityksiä, joilla on edellytyksiä nopeaan globaaliin kasvuun, näyttöä lupaavasta liiketoiminnasta ja asiakasreferensseistä sekä osaava johtotiimi.

R

ahoitus on tarkoitettu liiketoiminnan kehittämiseen. Tekes sopii yritysten kanssa tulostavoitteet, jotka ovat ehtona rahoituksen jatkolle.

Koska nopean kasvun yritykset tarvitsevat yksityisiä pääomia kansainväliseen menestykseen, arvioinnissa korostetaan yrityksen sijoituskelpoisuutta. Rahoituksen ensimmäisellä jaksolla yritykset pääsevät esittelemään liiketoimintaansa ryhmälle pääomasijoittajia, bisnesenkeleitä ja hallitusammattilaisia. Paneeli arvioi yrityksen liiketoimintapotentiaalia, kansainvälistymismahdollisuuksia ja kelpoisuutta sijoituskohteeksi. Tekes käyttää arviointia taustatietona yrityksen rahoituksen jatkosta päätettäessä.

Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset - rahoituksella on selvä vipuvaikutus yritysten mahdollisuuksiin saada yksityisiä sijoituksia. Vuoden 2013 loppuun mennessä Tekes oli rahoittanut yrityksiä yhteensä 290 miljoonalla eurolla ja yritykset olivat keränneet pääomasijoituksia yhteensä 370 miljoonaa euroa. ¡ www.tekes.fi/niy

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

15

16 teema TEKSTI: PAULA BÖHLING KUVA: EEVA ANUNDI

Ohjelmisto-osaajan oivia valintoja – Rightware Autonvalmistajista Audi on ehtinyt pisimmälle autojen digitalisoinnissa. Ei enää perinteisiä fyysisiä mittareita ja viisareita vaan digitaalinen näyttö, jolle piirtyy kulloinkin tarvittavia asioita – mittareita, opaskartta tai vaikka musiikkisoittimen tietoa. Takana on espoolaisen Rightware Oy:n teknologia.

V

uonna 2009 perustetun Rightwaren päätuote on Kanzi-käyttöliittymäratkaisu, jolla voidaan suunnitella ja toteuttaa vaativia graafisia sovelluksia esimerkiksi autoihin, älytelevisioihin, tabletteihin ja matkapuhelimiin.

Ratkaisuun kuuluu suunnittelutyökalu ja käyttöliittymää pyörittävä graafinen moottori.

Toimitusjohtaja Jonas Geust kertoo, että yhtiö teki ensin kehitystyötä monella saralla, autoteollisuuden kanssa mutta myös kulutuselektroniikan suuntaan tähyten. Puolitoista vuotta sitten tehtiin tärkeä päätös: ”Fokus kokonaan autoteollisuuteen ja tavoite korkealle.

Lähdemme voittamaan!”

Se oli oiva valinta. Yhteistyö Audin kanssa on jatkunut tiiviinä, ja myyntiin on tullut jo useita digitaalisella kojelaudalla varustettuja Audi-malleja. Asiakkaaksi on saatu myös kymmenkunta muuta autonvalmistajaa Euroopasta, USA:sta ja Aasiasta.

Iso vaihde päälle Alkuvuodet Rightware toimi kotimaisten pääomasijoitusten ja julkisen

16

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

rahan turvin. Viime vuonna yhteistyötä ehdotti ennestään tuttu kansainvälinen sijoittaja. Sopimus syntyi, ja alkoi uusi vaihe yrityksen kehityksessä. ”Kyseessä on strateginen sijoittaja, joka haluaa viedä autoteollisuutta tiettyyn suuntaan. Yhteistyö meidän kanssamme toteuttaa sitä tavoitetta”, Geust toteaa.

Sijoittaja uskoo vahvasti Rightwaren teknologiaan, mutta myös osaaminen ja tiimi merkitsevät, Geust tietää. ”Olemme onnistuneet luomaan nuorekkaan kansainvälisen tiimin, jolla on rautaista osaamista.”

Pääoman lisäksi sijoitus on tuonut Rightwarelle monia muita merkittäviä hyötyjä. On saatu strategista näkemystä, on päästy keskustelemaan tulevaisuuden suunnasta, verkosto on laajentunut ja sen kautta on löydetty uusia asiakkaita. ”Vastaavaa verkostoa ja strategista näkemystä ei olisi voitu saada kotimaasta.”

Toimitusjohtaja arvostaa paljon myös Tekesin panosta. Rightware on ollut mukana Verso-ohjelmassa ja on saanut Nuoret innovatiiviset yritykset (NIY) -rahoitusta usean vuoden ajan. ”Hienoa, että Suomessa on mekanisme-

Vastaavaa strategista näkemystä ei olisi saatu kotimaasta.

ja, joilla voidaan pistää pystyyn tällaista paljon tuotekehitystä vaativaa toimintaa.”

Hyvät kilpailuasemat

”Uskomme todella vahvasti tulevaisuuteen ja autojen digitalisoitumiseen. Voitto on tavoitteena”, sanoo Rightwaren toimitusjohtaja Jonas Geust.

Ohjelmisto-osaajan tulevaisuus näyttää lupaavalta. Tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2017 yhtiön osuus autojen digitaalisten käyttöliittymien markkinasta on kolmannes. ”Se vaatii raakaa työtä, mutta siihen on mahdollista päästä”, Geust näkee.

Hän kuvailee kilpailukenttää pirstaloituneeksi. Maailmassa ei juuri ole sellaisia yrityksiä, jotka olisivat lähteneet riittävän ajoissa kehittämään ohjelmistoja. Autojen digitalisoituminen alkoi vasta viitisen vuotta sitten, joten sitä ennen ei ollut markkinaa.

Rightware työllistää tänä päivänä runsaat 50 henkilöä, joista yli 40 työskentelee Espoossa. Tuotekehitys tehdään kokonaan Suomessa, mutta myyntiä ja asiakastukea varten yhtiöllä on toimistot Münchenissä, Piilaaksossa, Detroitissa, Soulissa, Tokiossa ja Shanghaissa. ¡

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

17

18 teema TEKSTI: PAULA BÖHLING KUVAT: EEVA ANUNDI

Vuonna 2013 perustettu helsinkiläinen PlayRaven Oy onnistui ensi yrittämällä. Toisen maailmansodan Eurooppaan sijoittuva strategiapeli Spymaster julkaistiin syyskuussa, ja se nousi saman tien Applen ladatuimpien tablettipelien joukkoon 99 maassa.

PlayRaven

Debyyttipelillä latauslistojen kärkeen

H

yvin menee myös rahoitusrintamalla, sillä yhtiö on kerännyt lyhyessä ajassa yli 6 miljoonan euron kokonaispotin. Sijoittajista mukaan ovat lähteneet esimerkiksi Creandum, Jari Ovaskainen, London Venture Partners ja viimeisimpänä norjalainen pääomarahasto Northzone.

PlayRaven on päättänyt keskittyä vain strategiapeleihin, jotka poikkeavat täysin nykytarjonnasta. ”Näemme siellä paljon potentiaalia, mutta aikaa on vain 2–3 vuotta. On oltava nopea – pitää

18

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

kehittää paljon ideoita, tehdä paljon pelejä, perustaa useita tiimejä, hankkia rahoitusta”, luonnehtii toimitusjohtaja Lasse Seppänen.

Kokemus vakuuttaa Sopivien pääomasijoittajien löytäminen ei ole ollut Seppäsen mukaan vaikeaa vaan päinvastoin, ehdokkaita on riittänyt valittavaksi asti.

Vaikka Spymaster poikkeaa valtavirrasta edukseen, se ei ollut sijoittajia eniten kiinnostava asia ”Tärkein oli tiimi.”

PlayRavenin perustajina on alan konkareita, Seppänenkin jo kolmannessa yrityksessään. Talossa on 16 työntekijää ja alan kokemusta jokaisella noin kymmenen vuotta, sanoo Seppänen, jonka Ilkka Paananen palkkasi kymmenisen vuotta sitten vetämään tiimiään peliyhtiö Digital Chocolateen.

Tekes on ollut PlayRavenin suurin julkinen rahoittaja. Skene-peliohjelmassa yritys teki muun muassa käyttäjätestausta ja kehitti prototyyppejä. Tuore päätös Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset (NIY) -rahoituksesta saa

Tulevaisuutta ei voi tehdä niin, että tekee sitä, mikä oli ennen.

PlayRavenin toimitusjohtajan Lasse Seppäsen mielestä peliyhtiön ei ole kovin hyödyllistä asettaa liikevaihtotavoitteita, koska yksi hittipeli voi tuottaa miljoonan päivässä. ”Pitää vain pystyä tekemään paljon pelejä.

Kaikkien ei tarvitse menestyä, kunhan osa menestyy.”

yhtiöstä kiitokset. ”Sen rahan avulla pääsemme kehittämään markkinointia ja asiakashankintaa.” ”Myös sijoittajat ovat arvostaneet Tekesin mukanaoloa.”

tä etsittäessä uusia yleisöjä. ”Jos olisi iso asiakaskunta, huomio kohdistuisi enemmän siihen, mitä jo tehdään. Mutta ei tulevaisuutta voi tehdä niin, että tekee sitä, mikä oli ennen.”

Ei ainoastaan euroja

Kaksi peliä pitkällä

Kevään aikana PlayRaven perustaa sijoituspääoman turvin kolmannen kovatasoisen pelinkehittäjätiimin.

Sijoitukset mahdollistavat kasvun, mutta ne ovat tuoneet myös paljon muuta. "Kontaktipintaa esimerkiksi Appleen, joka on tosi tärkeä kauppapaikka meille, esittelyjä moneen suuntaan, verkostoja rahoittaja- ja jakelumaailmaan, neuvoja optio-ohjelman rakentamiseen."

Seppänen näkee, että investoinnit ovat lisänneet myös yrityksen uskottavuutta, onhan joukossa Supercelliinkin sijoittaneita. ”Esimerkiksi työvoiman saanti helpottuu. Kokeneet ihmiset valikoivat tarkkaan, mihin startupiin lähtevät mukaan.”

Yksi sijoitusrahan eduista on se, että pelintekijät pystyvät keskittymään vain tulevaisuuteen. Se on välttämätön-

PlayRavenissa on nyt kova halu tehdä tulosta. ”Muutaman vuoden sisällä on päästävä hyvin nopeaan kasvuun, ja se vaatii hittipelin. Olisi kiva, jos hittejä olisi monta, mutta yksikin tekisi valtavan muutoksen.”

Pelit suunnitellaan ajatellen USA:n markkinaa, koska se on sisällöntekijöille tutuin alue. ”Onneksi viihde, joka toimii Amerikassa, toimii muuallakin.”

Seppänen sanoo, että Spymasterissa tuli ensimmäisenä pelinä ”joitakin lapsuksia”, kuten se, että se tehtiin vain iPadille. Tulevat pelit toimivat alusta asti sekä puhelimissa että tableteissa.

Keväällä testimarkkinaan tulee kaksi strategiapeliä. Toinen niistä sijoittuu ilmastonmuutoksen jälkeiseen aikaan, lumen ja jään peittämään Amerikkaan.

Onko siinä ensimmäinen megahitti? ¡

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

NÄKÖALAT 4 2014

19

19

20 teema

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

TEKSTI: PAULA BÖHLING KUVAT: EEVA ANUNDI

20

Noston tuotejohtaja Juha Valvanne näkee tulevaisuuden hyvin mielenkiintoisena. ”Kuluttajien ostokäyttäytyminen on murroksessa. Kauppaa käydään monikanavaisesti, ja ihmiset odottavat hyvää palvelua kaikkialla. Nosto pystyy auttamaan kauppiaita parempaan asiakaspalveluun myös muualla kuin verkkokaupassa.”

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

Kasvuyritys hyvässä nosteessa

Nosto Solutions Tuhannet verkkokaupat ovat parantaneet palveluaan helsinkiläisen Nosto Solutions Oy:n markkinointiohjelmiston avulla. Verkkokaupassa asioiva kuluttaja saa henkilökohtaisia tuotesuosituksia ja opasteita aikaisemman ostokäyttäytymisensä perusteella.

”O

hjelmisto on helppo ottaa käyttöön, ja se tuottaa heti lisäarvoa sekä kuluttajalle että kauppiaalle. Se sopii kaikille verkkokaupoille alustasta riippumatta, ei kuormita palvelimia eikä siinä ole kiinteitä kuluja.

Perimme palkkion vasta, kun suositusten ansiosta syntyy kauppa. Tuote ja hinnoittelu on suunniteltu kauppiaalta kauppiaille”, selostaa yhtiön perustajiin kuuluva Juha Valvanne, joka on itsekin ollut kauppiaana.

Vuonna 2011 perustettu Nosto tavoittelee etenkin verkkokauppoja, jotka eivät voi investoida omaan tiedonlouhintaan ja järjestelmiin. ”Toistaiseksi maailmassa ei ole muita firmoja, jotka pystyisivät palvele-

maan suurta määrää pieniä ja keskisuuria verkkokauppoja tällaisella tuotteella.

Noston tuote sopii monenlaiseen verkkokauppaan, pienistä isoihin.”

Tuotetta testattiin Euroopassa, ja se julkistettiin maailmanlaajuisesti syksyllä 2013. Reilussa vuodessa on saatu noin 3 500 asiakasta, pääosin Euroopasta mutta myös kauempaa.

Helsingin lisäksi yhtiöllä on toimisto Berliinissä, Lontoossa ja Tukholmassa.

Työntekijöitä on jo yli 40.

Vaivannäkö kannattaa Kasvun ja kansainvälistymisen ovat mahdollistaneet Open Ocean Capital, Sanoma Ventures, Veturi Growth Partners, ryhmä enkelisijoittajia sekä kesällä

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

21

Kun taakse tulee vahva sijoittaja, avautuu heti uusia ovia.

2014 mukaan tullut kansainvälinen sijoitusyhtiö Wellington Partners. ”Tekesin rahoitus on ollut tärkeää etenkin yrityksen alkuvaiheissa, ilman sitä emme olisi näin pitkällä”, Valvanne sanoo.

Sopivan ulkomaisen sijoittajan löytämiseksi tehtiin tunnusteluja peräti 45 sijoitusyhtiön kanssa, hyödyntäen myös alan suurtapahtumat, kuten Slush Helsingissä ja Web Summit Dublinissa. ”Lupaavimpien sijoittajien kanssa selvitimme perin pohjin, mitä voimme toisillemme antaa, löytyykö synergiaa ja yhteistä tulevaisuuden visiota – ja toimivatko henkilökemiat.” ”Työlästä, mutta kannattaa nähdä vaivaa, sillä käteen voi jäädä timantti.

Prosessin tavoitteena on myös saada samaan aikaan pöydälle useita hyviä tarjouksia ja päästä 'kilpailuttamaan' sijoittajia. Se on yksi keino nostaa rundilla valuaatiota eli yrityksen arvoa.”

Nosto päätyi Wellingtoniin muun muassa siksi, että tämä toimii Euroopan lisäksi Yhdysvalloissa. ”Tärkeää, sillä

22

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

tarvitsemme apua uudella markkinalla.”

Wellingtoniin teki Valvanteen mukaan vaikutuksen etenkin Noston kokenut tiimi ja aito innovaatio, jolle on myös haettu patenttia. Toki asiakasmäärä, liikevaihdon kasvu ja onnistuneet markkina-avauksetkin vaikuttivat. ”Ulkomaiset sijoittajat arvostavat sitä, että yritys on jo aikaisin saanut tyytyväisiä asiakkaita useasta maasta.

Se viittaa siihen, että skaalautuminen maailmanlaajuisesti on mahdollista ja tuote toimii useilla markkinoilla.”

Eurooppa, USA, Aasia...

Tähänastisella rahoituksella on tarkoitus toteuttaa Noston ja sijoittajien yhteistä visiota: tuotteen kehittäminen, tiimin rakentaminen, Euroopan myynnin kasvattaminen ja laajentuminen uusille markkinoille. ”Wellingtonilta saamme lisäksi apua ja sparrausta strategiatyöhön, näkemystä yrityksen kehittämiseen

sekä uusia kontakteja. Heillä on myös kokemusta analytiikkapalveluista ja tiedonlouhinnasta.”

Seuraava suurhaaste on USA:n markkinan voittaminen, Valvanne toteaa lopuksi. ”Wellingtonin avulla pääsemme alkuun, mutta uusi rahoituskierros on edessä. Ilman sijoittajia emme pysty toteuttamaan strategiaamme ja valtaamaan uusia markkinoita.

Voimakas kasvu vaatii rahaa.” ¡

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

23

23

24 eu-rahoitus TEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVA: MARJAANA MALKAMÄKI

Hyvä hakemus maalaa konkreettisia kasvuvisioita Kisa EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksesta kiristyy jatkuvasti. Asiantuntijoiden mukaan joukosta erottuvat parhaiten kansantajuiset, koko Euroopalle selkeitä kasvuvisioita tarjoavat hankkeet.

S

uomi on vuosien varrella kerännyt kokoonsa nähden varsin hyvin EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitusta. Hyvä menestys ei kuitenkaan ole enää itsestäänselvyys.

Euroopan sumuisen taloussuhdanteen vuoksi rahoituksen hakijoita on entistä enemmän, mikä kokeneiden arvioitsijoiden mukaan kiristää auttamatta myös valintakriteereitä. ”Hyvän sijasta läpimenoon tarvitaan nyt erinomainen hakemus”, tiivistää VTT:n tutkimusprofessori Veikko Rouhiainen. Rahoituspäätöksissä painotetaan aiempaa enemmän tutkimuksen käytännön vaikuttavuutta, sillä EU-alue kaipaa lähivuosina kipeästi uusia kasvunlähteitä. ”Katseen on oltava eteenpäin.

Hakemuksesta pitää löytyä selkeä visio,

24

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

kuinka tutkimustuloksesta tai innovaatiosta on luotavissa uutta, koko Eurooppaa hyödyttävää liiketoimintaa”, evästää vuosien evaluointikokemuksen omaava Rouhiainen.

Innostus tarttuu Hakemusta viimeisteltäessä kannattaakin kuulemma kysyä: Innostuisinko tästä itse? ”Perustelut ja faktat ovat useimmiten kunnossa, mutta tutkimuksen todellinen myyntipuhe ja kansantajuinen kasvuvisiointi jää puolitiehen. Tässä me suomalaiset olemme edelleen turhan vaatimattomia”, Rouhiainen toteaa.

Myös hakemuksen alussa olevaan tiivistelmään kannattaa panostaa, sillä arvioitsijat tekevät sen pohjalta ensimmäiset johtopäätöksensä.

”Tutkimusohjelmien uudistuessa suomalaisilla on edelleen hyvät mahdollisuudet menestyä. Olemme pieni maa, jossa asiantuntijat tuntevat toisensa ja myös yhteistyö sujuu sutjakkaasti.

Tätä ketteryyttä ja osaamistamme on korostettava ja hyödynnettävä jatkossa entistä paremmin”, tutkimusprofessori painottaa.

Satsaa sisältöön Pitkän evaluointikokemuksen omaava ja nykyisin Tulevaisuuden Terveys INKA-valmistelijana toimiva Riikka Paasikivi tähdentää myös sitä, että hakemuksen on vastattava kaikkiin vaadittuihin kriteereihin. Jos johonkin jää aukko, se voi pudottaa muutoin moitteettoman hakemuksen suoraan jatkosta.

”Hyvän sijasta läpimenoon tarvitaan nyt erinomainen hakemus.”

Veikko Rouhiainen tutkimusprofessori VTT

”Etenkin pk-hakemuksissa on usein liikaa tieteellistä ja teknistä selostusta.”

Riikka Paasikivi

”Hakemuksesta pitää löytyä selkeä visio, kuinka tutkimustuloksesta tai innovaatiosta on luotavissa uutta, koko Eurooppaa hyödyttävää liiketoimintaa”, VTT:n tutkimusprofessori Veikko Rouhiainen evästää.

”Kannattaa kaivaa esiin kyseisen hankkeen evaluointikriteerit ja verrata hakemusta niihin. Arvioitsijat pisteyttävät ja perustelevat hakemukset tämän saman mallin mukaan”, Paasikivi muistuttaa.

Rouhiaisen tavoin hän korostaa hakemuksen selkeyttä, loogisuutta ja johdonmukaisuutta. Jos työpaketit, tavoitteet ja tulokset on esitelty epäloogisesti tai sekavasti, ulkopuolisen on todella vaikeaa arvioida hankkeen todellista potentiaalia, konsortion uskottavuutta ja osaamista. Myös budjetin, henkilöresurssien ja tehtävien toimenpiteiden pitää olla balanssissa.

Kun evaluaattorin pöydälle kertyy jopa kymmeniä hakemuksia viikossa, oppii arvostamaan helppolukuisuutta. ”Tekstiä kannattaa pilkkoa kuvil-

la, kaavioilla, grafiikalla ja taulukoilla.

Etenkin pk-hakemuksissa on usein liikaa tieteellistä ja teknistä selostusta, kun etusijalla pitäisi olla ratkaisun markkinapotentiaali. Toiminnan laaja vaikuttavuus ja pysyvyys ovat tärkeitä asioita”, Paasikivi kertoo.

Hänen ohjeensa onkin, että kirjoittamiseen pitää varata tarpeeksi aikaa ja tarvittaessa käyttää apuna alan ammattilaista. ”Hakemuksen teko ja konsortion kokoaminen on niin iso ja monen ihmisen urakka, ettei tuota työpanosta kannata heittää hukkaan sekavuuden ja huonon kieliasun takia”, Paasikivi tähdentää. ¡

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

25

26 suunnannäyttäjä TEKSTI: ANTTI J. LAGUS KUVAT: EEVA ANUNDI

Enkelisijoittaja tuo osaamista ja verkostoja

Bisnesenkelit tuovat aloittaville yrityksille rahoituksen lisäksi myös osaamista ja verkostoja. Kokenut bisnesenkeli Ari Korhonen muistuttaa, että sijoitettavat varat on syytä jakaa useamman yrityksen kesken, sillä suurin osa yrityksistä ei menesty.

B

isnesenkelisijoittamisesta tehdyn tutkimuksen mukaan sijoituksista kolme prosenttia palauttaa pääoman kolmekymmentäkertaisena, yhdeksän prosenttia kymmenkertaisena, mutta 57 prosenttia sijoituksista ei palauta pääomaa eli varat menetetään kokonaan tai osittain. Näin kertoo eurooppalaisten bisnesenkelijärjestöjen katto-organisaation EBANin teettämä tutkimus enkelisijoittamisesta Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Loput 31 prosenttia palauttaa pääoman jossain määrin, usein yksin, kaksin- tai kolminkertaisena. Sijoitussalkun rakentaminen on tärkeää, koska vain pieni osa sijoituksista yltää todelliseen menestykseen.

Usein enkelisijoittajat ovat entisiä yrittäjiä. Enkeleinä on myös isojen yritysten johtotehtävissä työskennelleitä henkilöitä ja asiantuntijoita. Tärkein-

26

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

tä on, että uran aikana on kertynyt osaamista ja kontakteja ja myös jonkin verran pääomaa. Vuodesta 2007 enkelinä toiminut Ari Korhonenkin oli aikaisemmin ohjelmistoalan yrittäjä.

Hänen yrityksensä Komartek valmisti ohjelmistoja energia- ja vesihuoltoon sekä kiinteistöalalle. ”Enkelisijoittajana pystyy jakamaan kontakteja ja osaamista useamman yrityksen hyödyksi. Enkelisijoittajista 85 prosenttia on osa-aikaisia”, Korhonen sanoo.

Korhonen on ollut mukana enkelisijoittajana kaikkiaan 24 eri yrityksessä.

Näistä kolmesta on tehty menestyksekäs irtaantuminen, mutta neljä on ajettu alas. Korhonen tietää hyvin toimivansa alalla, jolla riskit ovat isot. Jäljellä salkussa onkin 17 yritystä, muun muassa DealDash, MariaDB, Miradore, In4mo, Surveypal ja Helpten. ”Salkussa olevat yritykset ovat itja ohjelmistoalalta, jolta itsekin tulen.

Enkelisijoittamista tehdään sellaisilla aloilla, joilla on jotain annettavaa. Kyse ei ole vain rahan sijoittamisesta vaan tärkeä osa on osaaminen ja verkostot, jotka annetaan yrittäjän hyödyksi”, Korhonen sanoo.

Enkeli tulee mukaan kuolemanlaaksossa ”Perustimme neljä vuotta sitten Suomen bisnesenkeli-yhdistyksen FiBANin, joka jatkaa Sitran Suomeen tuomaa ja sittemmin Finnveran jatkamaa toimintaa. Täällä rahoitusta hakevat yritykset tapaavat mahdollisia sijoittajia,” Korhonen luonnehtii.”

FiBANissa on nelisensataa jäsentä.

Yhdistys ei itsessään rahoita mitään, vaan toimii sijoittajia yhdistävänä verkostona. Sen kautta yrittäjät pääsevät myös esittelemään sijoittajille toimintaansa. Eli pitchaamaan, kuten Korhonen sanoo.

”Parempi A-luokan tiimi ja B-luokan bisnesidea kuin päinvastoin. Hyvä tiimi muokkaa liikeideasta menestyvän.”

”Ei naimisiinkaan mennä ensimmäisillä treffeillä. Pitchaus-tilaisuuksissa yritykset yrittävät herättää sijoittajien kiinnostuksen, eivätkä vielä saa sijoitusta,” enkelisijoittaja Ari Korhonen sanoo

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

27

Yrittäjätiimi on tärkein

Ari Korhonen

enkelisijoittaja

Varapuheenjohtaja EBAN (European Business Angel Network), 2012 – Varapuheenjohtaja FiBAN (Finnish Business Angel Network), 2010 – 2012 Senior Advisor Spintop Ventures, 2013 Enkelisijoittaja 24 eri yrityksessä, 2007 Vice President WM-data, 2004 – 2007 Yrittäjä KomarteK 1985 – 2004

Pitchaus-tilaisuuksissa startup-yritykset saavat puolestatoista minuutista viiteen minuuttia kestävän puheenvuoron, jonka aikana ne kertovat toiminnastaan mahdollisille sijoittajille.

Korhonen pitää tällaisia tilaisuuksia tärkeinä avauksina, joiden jälkeen yrityksestä kiinnostuneet enkelit voivat selvittää asioita yrittäjän kanssa lähemmin.

Tyypillisimmillään enkelisijoittaja tulee mukaan siinä vaiheessa, kun yrit-

28

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

Korhonen listaa omia sijoituskriteerejään, joista tärkein on yrittäjätiimi. Sen pitää pystyä luomaan kasvuyritys.

Toinen on markkinat, joiden pitää olla tarpeeksi suuret tai ainakin kovassa kasvussa. Myös skaalautuva liiketoimintamalli on yksi sijoittamisen edellytyksistä. Vaikkapa mobiilisovelluksissa tai peleissä liikevaihdon lisääntyminen ei näy suoraan kulujen kasvamisena.

Neljäs kriteeri on, että yritykseen toimintaan pitää liittyä jonkinlainen kilpailua hillitsevä tekijä, jonka vuoksi muut eivät voi heti aloittaa samaa toimintaa. Ohjelmistoissa ei tällaisia tekijöitä juuri ole, mutta niissäkin voi olla esimerkiksi algoritmeja, joiden kehittäminen vie aikansa. ”Jo sijoitusta tehtäessä pitäisi olla kuva irtautumisesta. Kuka voisi olla sellainen taho, joka olisi kiinnostunut ostaja? Nykyään Suomessa ei juuri ole listautumismarkkinoita, joten jäljelle jää yrityksen myynti yhdessä yrittäjän kanssa.” ¡

Ari Korhosen sijoituskriteerejä • yrittäjätiimi – kyettävä luomaan kasvua • markkinat – tarpeeksi suuret tai kovassa kasvussa • skaalautuva liiketoimintamalli • kilpailuetu

Norja/Kiina?

Suomeen tarvitaan enemmän ankkuriyrityksiä.

täjä on käyttänyt ensin omat varansa, isältä, äidiltä ja sukulaisilta sekä kaikilta tuttavilta irronneet varat eli ns. kuolemanlaaksossa. Yrityksellä on yleensä tässä vaiheessa jo jokin tuote, joka toivottavasti on jo markkinoilla tuottamatta kuitenkaan vielä riittävästi kassavirtaa. Enkeli voi toki tulla mukaan kuvioihin jo aikaisemminkin.

Korhosen mukaan lähes kaikissa tapauksissa Tekesin rahoitus on mukana. Usein enkelirahoitus mahdollistaaTekesin rahoituksen, sillä Tekes edellyttää myös omaa pääomaa.

Kannattaako yrityksen lähteä Kiinan vai Norjan markkinoille?

risteyksessä

Jarmo Heinonen

Antti Mäkikyrö

Lähelle vai kauas? Tuttuun vai tuntemattomaan kulttuuriin?

Tekesin näköalat haastatteli Tekesin Shanghain yksikön vetäjä Jarmo Heinosta ja Finpron Norjan yksikön päällikkö Antti Mäkikyröä. Mitä yritykseltä vaaditaan jos se haluaa mennä tekemään bisnestä Kiinaan tai Norjaan?

TEKSTI: EERO LUKIN KUVAT: SUSANNA LEHTO

Jarmo Heinonen: Kiinassa bisnes perustuu edelleen luottamukseen ja suhteisiin. Paikallisia tarvitaan apuna markkinoille pääsyyn. Pelkästään kieli on haastava, mutta kulttuurin ymmärtämiseen menee vuosia. Liian vähän käytetty voimavara on Suomessa opiskelevat kiinalaiset!

Kiinan markkinoille tulevan yrityksen pitäisi olla kooltaan mieluiten vähintään keskisuuri. Sillä pitäisi olla jo kokemusta kansainvälistymisestä ja resursseja vuosia kestävään prosessiin.

Markkinoillepääsy nimittäin kestää tyypillisesti 3-5 vuotta. Markkinoiden selvityksiin ja kartoituksiin menee 1-2 vuotta ja sitten vielä pari vuotta ennen kuin toiminnasta tulee kannattavaa.

Suomalaisen tuotteen tai palvelun konsepti ei välttämättä toimi Kiinassa, vaaditaan muokkausta ennen Kiinan markkinoille tuloa.

Yrityksen ensimmäinen askel kansainvälistymiseen voisi olla Eurooppa ja miksei vaikkapa Norja, tämän jälkeen voi miettiä Kiinan markkinoille menoa.

On muistettava, että Kiinan markkinoille meneminen vaatii kokemusta ja resursseja.

Antti Mäkikyrö: Norja on nopeimmin kasvavia maita Euroopassa ja tarjoaa lähimarkkinoilla mahdollisuuksia hyvin

monilla toimialoilla.

Suomen ja Norjan kulttuurit ovat samankaltaisia. Norjalaiset puhuvat hyvin englantia, mutta ruotsin kielestä olisi vahva etu. Byrokratia yrityksen perustamisessa on hyvin samankaltaista kuin Suomessa. Yrityksen voi perustaa jopa netin kautta. Norja kuuluu ETA-alueeseen ja sen myötä vaatimukset ja toimintatavat ovat kuten EU-alueella. Toki kotitehtävät kansainvälistymisestä ja Norjan markkinoista on oltava tehtynä.

Norjaan pitää tulla tutustumaan yrityksiin ja luoda suhteet ihmisiin!

Mitkä ovat talouden näkymät Kiinassa ja Norjassa?

JH: Euroopan näkökulmasta Kiinan talouden kasvu on edelleen kovaa, noin 7prosenttia vuodessa. Sekä b-to-b että kuluttajamarkkinoilla on valtava potentiaali. Monet suomalaisyritykset tekevät kasvunsa juuri Kiinan ja Aasian markkinoilla, muuten niiden kehitys olisi jäänyt polkemaan paikalleen. Ostovoimaiseen keskiluokkaan arvioidaan kuuluvan jo satoja miljoonia kiinalaisia.

AM: Talouden näkymät ovat hyvät.

Norjan väkiluvun ennustetaan kasvavan reilusta viidestä miljoonasta noin seitsemään miljoonaan 25 vuoden sisällä.

Finpro ja Tekes ovat mukana Team Finland -verkostossa, joka auttaa avaamaan oikeita ovia molemmille markkinoille.

Infraa, kuten kouluja, teitä ja ratoja on siis kunnostettava ja rakennettava lisää.

Tällä hetkellä öljyn hinnan lasku vaikuttaa investointeihin, mutta sekin tuo mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

Norjalaisyritykset joutuvat tehostamaan toimintaansa ja ulkoistamaan osan tekemisistään. Siihen tarvitaan avuksi hyviä alihankkijoita.

Millaisia suomalaisyrityksiä on näillä markkinoilla? Millaisten kannattaisi tulla?

JH: Esimerkiksi metsä- sekä prosessi- ja koneenrakennusteollisuudenyritykset ovat onnistuneet vakiinnuttamaan asemansa Kiinan markkinoilla. Noin 70 prosenttia Kiinassa toimivista suomalaisyrityksistä näkee tulevaisuuden positiivisena.

Cleantechin rooli kasvaa. Kiinalla on mittavat haasteet energia- ja ympäristöasioissa. Potentiaali on valtava. Kansa alkaa reagoida, jos näihin asioihin ei panosteta.

AM: Noin 200 suomalaisyritystä toimii Norjassa. Hyvin tunnettuja yrityksiä löytyy rakennusteollisuudesta, jonkin verran myös meriteollisuudesta. Loput jakautuvat eri toimialoille, esimerkiksi ICT-alalle ja eri alojen myyntiyrityksiin.

Mahdollisuuksia on meri-, öljy- ja kaasuteollisuudessa ja niiden alihankinnassa. Euroopan suurimmat infrainvestoinnit tehdään tällä hetkellä Norjassa.

Rakennusteollisuudessa on todella paljon potentiaalia tästä johtuen. Suuri ja perinteinen kalateollisuus tarjoaa edelleen mahdollisuuksia. ¡

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

29

30 kasvurityksen tarina TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVAT: EEVA ANUNDI

Tietojärjestelmäkehitystä

yhdessä asiakkaan kanssa

Siili Solutions uskoo ketterään läpinäkyvään kehitykseen ja on kasvanut nopeasti oikeilla yritysostoilla. Seuraava etappi on Euroopan softamarkkinat.

H

elsinkiläinen Siili Solutions perustettiin kymmenen vuotta sitten ”kokeneiden koodareiden kodiksi”, joka tarjosi ja välitti alan ammattilaisia erilaisiin softakehityshankkeisiin. Nykyinen toimitusjohtaja Seppo Kuula tarttui ohjaimiin vuonna 2010, jolloin talossa oli 68 ammattilaista. Nykyään työntekijöitä on Helsingissä, Oulussa, Saksassa ja Puolassa yhteensä 350. ”Olen aina ollut tuotteistaja ja myyntimies ja mielestäni Siili oli enemmän kuin asiantuntijaresurssien myyjä.

Voisimme olla arvoketjussa paljon korkeammalla ja tarjota tietojärjestelmäkokonaisuuksia yhdessä asiakkaan kanssa ketterästi rakennettuna. Eräs vahvuuksistamme oli jo tuolloin maailmanluokan informaation hallinta, jonka pohjan Suomeen loi Nokia. Vuonna 2011

30

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

liikevaihtomme kasvoi jo lähes 70 prosenttia ja henkilöstön määrä 106:een.”

Siili on kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana keskimäärin 30 prosenttia vuodessa. Vuoden 2014 liikevaihdoksi ennustetaan 28–32 miljoonaa euroa. Kasvu on ollut kannattavaa perustamisesta alkaen. Pääomasijoituksia ei ole tarvittu. Omarahoitus on ollut kunnossa ja sitä on käytetty useisiin yritysostoihin.

Vuonna 2012 ostetulla Fusionilla esimerkiksi hankittiin digitaalisten palvelujen osaamista. Sellainen ei pelkästään rekrytoimalla olisi onnistunut. Toissa vuonna ostettiin oululainen Comwise, jossa paikan päällä työskentelee nyt 47 henkeä. ”Fusion toi nopean pilotoinnin kautta tehtävää suunnitteluosaamista erityisesti mobiilipuolelle ja Oulusta

Vuoden ohjelmistoyrittäjä Seppo Kuula (oikealla) ja Erkka Niemi vannovat ketterän kehityksen, leanin, nimeen.

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

31

Heimotoimintamme säästää rahaa, yksinkertaistaa rakennetta ja pitää osaamisen ajan tasalla. saimme hemmetin hyviä mobiilialustojen ammattilaisia.”

Siili on vastannut muun muassa Microsoft Mobile Devicesin verkkopalvelujen suunnittelusta, modernisoinut Kelan verkkopalvelut, rakentanut suoratoistopalvelu HBO Nordicin verkko- ja mobiilipalvelut eri alustoille ja uudistanut YIT:n globaalit verkkopalvelut.

Helsingin pörssiin Siili listautui 2012. Syynä ei ollut raha, vaan julkisuuden ja uskottavuuden saaminen asiakaskentässä. Niillä luotiin edellytykset kasvulle.

Projektit paloiksi ja pilotit pystyyn

Suomalaista palveluvientiä Eurooppaan Tekesin rahoittamassa projektissa viime vuonna tehtiin pohjatyötä kansainvälistymistä varten. Tuloksena oli markkinaselvitys liittyen osaamisen hallintaan, tuotteistamiseen ja palvelun skaalaamiseen kansainväliseksi. Projektin aikana avattiin toimisto Berliiniin yritysoston seurauksena. ”Ruotsi olisi ollut meille ehkä helpompi markkina, mutta Saksa edustaa jopa neljännestä Euroopan ohjelmistomarkkinoista ja markkinat kasvavat siellä nopeimmin. Meillä on toimisto yritysoston tuloksena myös Puolassa.

Saksa on niin lähellä, että se on Puolalle lähes kotimarkkina.” ”Viemme suomalaista palveluosaamista Saksaan. Rakennamme siellä

32

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

vanomaista. Siinä esimerkiksi koodarit, palvelumuotoilijat ja analytiikka-osaajat muodostavat yhteisöjä. He voivat olla ihan eri projekteissa, mutta tulevat vaihtamaan kuulumisia kerran kuussa ja opettelemaan uutta ja viemään tietoa eteenpäin omiin tiimeihinsä. Meillä on joka viikko heimotoimintaa eri teemoista”, kertoo kehitysjohtaja Erkka Niemi. ”Heimotoiminnalla korvaamme yhden esimieskerroksen, mikä säästää paljon rahaa ja byrokratiaa”, Seppo Kuula sanoo.

Nousevia trendejä Siili seuraa keräämällä dataa myynniltä ja liiketoimintajohdolta siitä, mitä yritykseltä kysellään, mikä johtaa kauppaan ja mikä ei myy. ”Kysymme jatkuvasti yksittäisiltä asiantuntijoilta, minne he näkevät alueensa kehittyvän. Palvelukehitystiimimme seuraa myyntiä ja henkilöstömme ajatuksia ja tekee liiketoimintajohdon kanssa päätökset siitä, mitä tehdään”, Niemi sanoo.

tunnettuutta koko ajan. Meiltä ostetaan siellä, vaikkemme ole vielä myyneet mitään”, Seppo Kuula hymyilee.

Henkilöstön osaaminen etusijalla ”Siileillä” eli henkilöstöllä on avainasema menestymisessä. Yritys kouluttaa työntekijöitä jatkuvasti ja ottaa heitä mukaan asiakkaiden projekteihin. ”Yleensä kourallinen kavereita hallitsee uusimman teknologian ensimmäisenä. Toiset hallitsevat syvällisesti jonkun olemassa olevan. Laitamme heidät oppimaan kokeneemmilta. Tällainen heimotoiminta ei ole Suomessa ihan ta-

Seppo Kuula näkee isojen tietojärjestelmätoimittajien liiketoimintamallin aikansa eläneenä. ”Suuret pelurit kompastuvat ensimmäisenä siihen, etteivät rakenna palvelua asiakkaan kanssa. Ne tekevät mittavan projektin asiakkaan määrittelyn mukaan. Lopulta projekti saattaa myöhästyä ja esimerkiksi selain, jolle palvelu on speksattu, ei välttämättä ole enää edes saatavilla. Tässä on meidän markkinarakomme.”

Seppo Kuulan teesit kasvunälkäisille ohjelmistoyrityksille ovat puhdasta digitaalisuuden etujen ymmärtämistä. ”Tee yhdessä, läpinäkyvästi, pilotoi, kehitä pienissä osissa, iteroi ja tuotteista palvelusi asiakkaan kanssa. Tällaista myös hankintalain pitäisi tukea. Jokainen virasto ei tarvitse omaa tietojärjestelmää. Kannattaisi keskittää. En näe syytä, miksei Suomessa osattaisi tätä.”

Viiden vuoden visio on selvä. ”Vuoden 2020 Siili on kansainvälinen peluri, ja innovatiivisuudessa sekä tehokkuudessa Euroopan johtava toimija.” ¡

Tekesin tarjoama

Tähtäimessä uudet markkinat?

Tutustu Tekesin rahoitukseen ja palveluihin Tekes tarjoaa rahoitusta ja palveluja, joiden avulla erityisesti pk-yritykset voivat parantaa mahdollisuuksiaan kansainväliseen kasvuun. Rahoitamme kehitysprojekteja, jotka tuovat yritykselle uuden kilpailuedun kansainvälisillä markkinoilla. Asiakkainamme on myös suuria yrityksiä, julkisia tutkimuslaitoksia ja muita organisaatioita.

Rahoitusta yritysten kansainvälistymistarpeisiin Tekes tarjoaa kasvuhaluisille yrityksille rahoitusta ja palveluja kansainvälisille markkinoille valmistautumiseen.

Kohdemarkkinoiden ja asiakkaiden tunteminen on oleellista onnistumisessa. Kansainvälisen kasvun suunnittelu -rahoituksella voi testata uutta konseptia potentiaalisilla asiakkailla ja varmistaa, että erityisesti alkavan yrityksen tiimissä on osaamista kansainvälisen kasvun saavuttamiseen.

Tekesin rahoituksen avulla yritys voi kehittää uutta tai uudistaa olemassa olevaa tarjontaansa, tuotantomenetelmiään ja liiketoimintamalliaan.

Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja lainalla, jolloin voimme olla mukana myös pilotointi- ja demovaiheessa.

Jos projekti painottuu tutkimukseen ja innovaation tavoitellut markkinat ovat ajallisesti kaukana, rahoitus voi olla myös avustusta.

Rahoituksen lisäksi tarjoamme palveluja, osaamista ja vaikutusmahdollisuuksia Tekesin ohjelmissa. Uusia ohjelmien teemoja ovat esimerkiksi teollinen internet sekä terveys- ja hyvinvointialan digitalisoituminen.

Miten arvioimme yrityksiä ja niiden tavoittelemaa liiketoimintaa?

Arviomme lähtevät yrityksen kyvystä ja halusta kasvaa. Merkittäviä tekijöitä ovat uuden innovaation potentiaali sekä projektin sisältö ja sen resursointi.

Erityisesti nuorten yritysten arvioinnissa painaa yrityksen avainhenkilöiden muodostama tiimi ja sen osaaminen. Rahoitamme osan projektin kustannuksista ja yrityksen tulee pystyä itse rahoittamaan osa projektista.

tävä konsortiohanke ja suomalaiskumppaneille on suunnitteilla tavanomaista osallistujaa merkittävämpi rooli hankkeessa – vaikkapa koordinaattorina tai työpaketin vetäjänä. Lue lisää rahoitusmahdollisuuksista verkosta. ¡

Rahoitusta Horisontti 2020 -hankevalmisteluun tekes.fi/rahoitus/horisontti2020 -hankkeiden-valmistelu/

Rahoitusta pilotointiin tekes.fi/pilotointi

Tekesin rahoituksella Horisonttiin Yritykset voivat hakea rahoitusta myös EU:n Horisontti-ohjelmasta. Tekes tarjoaa yrityksille ja tutkimusorganisaatioille rahoitusta hankevalmisteluihin.

Voimme rahoittaa Horisontti-hankkeen valmistelua osana toista Tekesin rahoittamaa projektia, jos esimerkiksi tavoitteena on laajentaa tai jatkaa Tekesin projektia kansainvälisen yhteistyön hankkeeksi.

Varsinainen valmistelurahoitus on tarkoitettu hyödynnettäväksi, jos valmistelussa on iso, Suomelle merkit-

Rahoitusta yrityksille tekes.fi/rahoitus/ rahoitusta-yritystenkehitysprojekteihin/

Uusien asiakkaiden neuvonta tekes.fi/rahoitus/ tunnustelu

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

33

34 nimitykset TEKSTI: EERO LUKIN KUVAT: SUSANNA LEHTO

Sonja Heikkilä haluaa edistää fiksumpaa liikkumista Sonja Heikkilä, DI, aloitti vuoden 2015 alussa Tekesissä määräaikaisena asiantuntijana. Sonja tulee vahvistamaan Tekesin panostusta älyliikenteeseen erityisesti liikkumisen palveluiden (Mobility as a Service eli MaaS) alueella.

Tekesillä on tarve saada alkuun kehitysaihioita liikkumispalveluoperaattoreiden syntymiseksi. ”Päätyöni on järjestää alkuvuonna liikkumisoperaattorihaku ja aktivoida siihen yrityksiä. Liikkumisoperaattorihaku liittyy uuteen liikkuminen palveluna -konseptiin, jossa kaikkia liikennepalveluita (mm. joukkoliikenne, taksit, kimppakyydit, yhteiskäyttöautot ja kaupunkipyörät) voitaisiin käyttää saumattomasti liikkumisoperaattorien monipuolisen palvelutarjonnan kautta”, kertoo Sonja.

Operaattorin myötä ovelta ovelle -palvelussa voitaisiin etsiä, tilata, maksaa ja seurata koko matkaketjun toteutumista älypuhelimesta. ”Tämän lisäksi käyn esitelmöimässä aiheesta niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomalainen liikkuminen palveluna -konsepti vaikuttaa hyvin lupaavalta ja se onkin saanut laajaa kansainvälistä mediahuomiota. Suomi pyrkii olemaan ensimmäinen maa, jossa konsepti saadaan käytäntöön.” ”Ennen Tekesiä olin töissä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa, jossa työskentelin samaisen liikkuminen palveluna -konseptin parissa.

Päädyin aiheen asiantuntijaksi Helsingin kaupungille tekemäni diplomityön ansiosta.”

Sonja on tutkinut ja esitelmöinyt laajasti liikkumisen palveluista. Hän on ollut puhujana alan kansainvälisissä konferensseissa ja hänen diplomityönsä Helsingin kaupungille on noteerattu sadoissa ulkomaisissa lehdissä.

34

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

Nimityksiä TaM Sirpa Fourastié on nimitetty määräaikaiseksi asiantuntijaksi Yhteiset palvelut -yksikköön.

DI Kari Leino on nimitetty asiantuntijaksi Kasvuyritykset -vastuualueelle Yritysmarkkinayksikköön.

FM Kirsi Karjalainen on nimitetty määräaikaiseksi asiantuntijaksi Pohjois-Savon ELY-keskukseen.

DI Kari Kataja on nimitetty asiantuntijaksi Nuoret yritykset -vastuualueelle Nuoret teollisuustuoteyritykset -yksikköön.

Tuulikki Olander työskentelee harjoittelijana Brysselin yksikössä.

yhteystiedot 35

Tekesin 1

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 1 | 2015

näköalat

Sijoituksilla kasvuun SIVUT 10-23

SIVU 18

Enkelisijoittaja tuo osaamista ja verkostoja SIVU 26

SUUNNANNÄYTTÄJÄ

Debyyttipelillä latauslistojen kärkeen

Tekesin näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava.

Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: nakoalat@tekes.fi.

Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata osoitteesta: www.tekes. fi/julkaisut. Näköalat-lehti luettavissa myös osoitteessa issuu.com.

Numero 1/2015, 26.2.2015 JULKAISIJA Innovaatiorahoituskeskus Tekes TOIMITUS Päätoimittaja Pia Mörk Toimituksen sihteeri Susanna Lehto Toimituskunta Anna-Maija Ikonen, Eeva Landowski, Miia Linnusmaa, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile Thalén TOIMITUSNEUVOSTO Ulla Hiekkanen-Mäkelä, Inkeri Huttu , Kari Inberg, Kimmo Kanto, Maija Korhonen, Juha Korkeila, Eeva Landowski, Susanna Lehto, Piia Moilanen Pia Mörk, Sanna Piiroinen Kansikuva: iStockPhoto Taitto: Mainostoimisto Cake Oy Painatus: Erweko Oy ISSN-L 1798-9876 ISSN 1798-9876 (Painettu) ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu) Painos 14 500 Seuraava numero ilmestyy 5.6.2015

Innovaatiorahoituskeskus Tekes Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa.

PL 69, 00101 HELSINKI www.tekes.fi

Virallinen sähköposti kirjaamo@tekes.fi

Etelä-Savon ELY-keskus Jääkärinkatu 14 PL 164, 50101 Mikkeli Puh. 029 50 24000

Suojattu sähköpostiyhteys luottamuksellisiin viesteihin https://asiointi.tekes.fi/ suojaposti

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Alvar Aallon katu 8 PL 156, 60101 Seinäjoki Puh. 029 50 27500

Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tekes.fi.

Hämeen ELY-keskus Kirkkokatu 12 PL 29, 15141 Lahti Puh. 029 50 25000

Puhelinvaihde 029 505 5000 arkisin klo 8–16.15 Uusien asiakkaiden neuvonta Rahoitustunnustelupalvelu www.tekes.fi/tunnustelu Lähetä tunnustelulomake, soitamme viikon sisällä.

Yritys-Suomen uusien yritysasiakkaiden rahoitusneuvonta puh. 029 502 0500 ma–to klo 8–17, pe klo 10–17.

Verkkoasioinnin tekninen tuki Puh. 029 505 5051 arkisin klo 8–15 www.tekes.fi/ota-yhteytta/ anna-palautetta Tilityksiin ja raportointiin liittyvä neuvonta Puh. 029 505 5050 arkisin klo 9–16 Ulkomaan yksiköt Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot Belgia EU-yhteystoimisto, Bryssel Kiina Peking, Shanghai

Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta Puh. 029 50 29000 Kainuun ELY-keskus Kalliokatu 4 PL 115, 87101 Kajaani Puh. 029 50 23500 Keski-Suomen ELY-keskus Cygnaeuksenkatu 1 PL 250, 40101 Jyväskylä Puh. vaihde 029 50 24500 Lapin ELY-keskus Ruokasenkatu 2 PL 8060, 96101 Rovaniemi Puh. 029 50 37000

Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan palvelupiste Ristirannanakatu 1 PL 240, 67101 Kokkola Puh. . 029 50 28500 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kauppakatu 40 B PL 69, 80101 Joensuu Puh. 020 50 26000 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Viestikatu 1 PL 86, 90101 Oulu Puh. 029 50 38000 Pohjois-Savon ELY-keskus Kallanranta 11 PL 2000, 70101 Kuopio Puh. 029 50 26500 Satakunnan ELY-keskus Valtakatu 12 PL 266, 28101 Pori Puh. 029 50 22000

Uudenmaan ELY-keskus Opastinsilta 12 B, 5 krs.

PL 36, 00521 Helsinki Puh. vaihde 029 50 21000 Varsinais-Suomen ELY-keskus Itsenäisyydenaukio 2 PL 236, 20101 Turku Puh. 029 50 22500

Lapin ELY-keskus Kemin palvelupiste Asemakatu 19 94100 Kemi Puh. 029 50 37000 Pirkanmaan ELY-keskus Pellavatehtaankatu 25 PL 297, 33101 Tampere Puh. 029 50 36000 Pohjanmaan ELY-keskus Hovioikeudenpuistikko 19 A PL 131, 65101 Vaasa Puh. 029 50 28500

USA Palo Alto, Washington, D.C. Venäjä Pietari, Moskova TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

35

Digital.Finland.Go! Boosting Business with Digitalisation 11.3.2015

Digitaalisuus tuo uusia

liiketoimintamahdollisuuksia Tekesin uudet digiohjelmat esittäytyvät: 5thGear Teollinen internet Terveyttä biteistä Mitä ohjelmista saa, miten mukaan?

Miten minun yritykseni voi hyödyntää digitaalisuutta?

www.digigo.fi Rakennetaan yhdessä Suomesta Pohjois-Euroopan digitaalinen keskus!

Huipputason keynotet