Tekesin Näköalat 1 2016 by Mainostoimisto Cake Oy

Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 1 | 2016

näköalat

Startup-yritys

Iceye tähtää avaruuteen SIVUT 20-23

Mullistaako

MaaS liikkumisen? SIVUT 10-12

Arktinen Über SIVU 19

Teema: Liikkumisesta liiketoimintaa

02 pääkirjoitus

Mobility-as-a-Service: ovelta ovelle ilman tarvetta omistaa omaa autoa

Raine Hermans Verkostojohtaja, Tekes

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

KUVA: MARKUS SOMMERS

utoliikkeessä kasvaneena pikkupoikana rakastan kauniita autoja. Mielestäni yksi kauneimmista on Ford Mustang. Mustangia myyvän suvun nykyinen päämies Bill Ford arvioi, että autojen lukumäärä on nykytrendillä kasvamassa yhdestä miljardista neljään miljardiin lähivuosikymmenten aikana. Tätä ei Pekingin ilmanala enää kestä. Herra Fordin johtopäätös oli yksiselitteinen: Ford myy tulevaisuudessa autojen sijasta palveluja. Bill Fordin lausunto innoitti Tekesiä selvittämään kansainvälisen verkostossamme tarkemmin, missä jamassa liikennepalvelut ovat Amerikan mantereella. Autoihin ja muihin liikennevälineisiin oli kehitetty ja kehitteillä monenlaista ajamista tai liikkumista helpottavaa teknologiaa. Suurin innovaatio näytti olevan Überin ja Lyftin jakamistalouteen perustuvat uudenlaiset ”taksipalvelut”, joissa yksityisihmiset tilaavat Überin alustalla kyytejä toisiltaan. Kysyimme yrityksiltä, voisimmeko Suomessa laajentaa amerikkalaisten esikuvien ideaa niin, että liikkujat voisivat hyödyntää muidenkin kuin yksityisautojen kapasiteettia missä tahansa kaupungissa tai kaupunkien välillä. Mikä saisi minut luopumaan omasta autosta? Jos pääsisin työmatkat minibussilla Haukilahdesta suoraan Pasilaan ja takaisin. Jos saisin juna-taksi-yhdistelmän käyttööni neljä kertaa vuodessa, kun käyn mummolassa Ylistarossa. Jos joku tarjoaisi perheeni käyttöön auton tai kuljetuksen tarvittaessa kymmenenä päivänä kuussa salija teatterireissuja varten. Jos vielä kaiken tämän lisäksi saisin ajaa kerran kuussa Mustang GT:llä, lataisin heti sovelluksen puhelimeeni ja ostaisin liikkumispaketin. Kantaisin vastuuni maailmasta kuin aikuinen mies, mutta saisin kerran kuussa olla taas pikkupoika ja käskeä Mustangin laukkaamaan auringonlaskuun! Tämä voi toteutua pian, sillä TeliaSonera, MaaS Finland, Tuup, Sito ja Attracs ovat jo pilotoimassa liikkumispalveluja Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytävällä.

sisällys 03

Teema

10-23

TEEMA / SUUNNANÄYTTÄJÄ

Mullistaako MaaS liikkumisen

TEEMA

Satelliittibisnes ei ole enää isojen yksinoikeus

KASVUYRITYKSEN TARINA

Astetta isompia ovia

Liikkumisesta liiketoimintaa Mullistaako MaaS liikkumisen? ........... 10 Talvitestausta keskellä kesää................. 13 Suomalaiset pikaladattavat sähköbussit Espoon linjalle 11........................... 14 Pyöräily on miljardiluokan bisnes .............................. 16 Satelliittibisnes ei ole enää isojen yksinoikeus ................................... 20

VALOKEILASSA | ................................................. 04 TEKESIN UUTISIA | ........................... 06-09 ja 29 RISTEYKSESSÄ | Arktinen Über ......................... 19 EU-RAHOITUS | Pienipäästöiselle laivamoottorille myötätuulta Horisontti-rahoituksesta .................................... 24 KASVUYRITYKSEN TARINA | Astetta isompia ovia ............................................................. 26 NIMITYKSET ......................................................... 30 YHTEYSTIEDOT ..................................................... 31

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

04 valokeilassa

Intohimoiset yritykset esiin valtakunnallisella

KOONNEET: SANNA NUUTILA, TIINA LIFLÄNDER, EERO LUKIN JA PIA MÖRK

kampanjalla

INTOHIMOINEN YRITYS 2016 -kampanjassa etsitään sataa Suomessa toimivaa intohimoista yritystä, joiden tarinat jaetaan koko Suomelle. Näin Savonlinnan Oopperajuhlien koordinoima Inspired in Finland -yhteisö haluaa olla osaltaan vaikuttamassa suomalaisen työelämän nousuun. Kampanja huipentuu kymmenen intohimoisen yrityksen esittelyyn huhtikuussa Helsingissä. Yritykset saavat Intohimoinen yritys 2016 -tunnuksen sekä näkyvyyttä yhteisön eri viestimissä. Kampanjan ensimmäinen vaihe on käynnissä 20.1.–18.3. Tänä aikana toimitettujen ilmoitusten joukosta kirjoitetaan sata intohimoista tarinaa, jotka jaetaan edelleen kampanjan verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa sekä sidosryhmien sähköisissä medioissa. Nämä sata yritystä saavat lisäksi liiketoiminnan sparrausapua Tekesiltä. ■

Dronet

vauhtia innovaatiohin Tekesin kampanjan Drones – speed up innovation tavoitteena on vauhdittaa eri toimialojen liiketoimintoja älylennokki- eli drone-sovellusten parissa. Droneja on pian kaikkialla. Osa droneista ui ja sukeltaa, mutta suurin osa lentää. Jotkut droneista jaksavat kantaa taakkaa, mutta myös taskuun mahtuvia ”nanodroneja” voi jo tilata. Monet ovat varustettua kameroin ja mittalaittein, mutta osa on pestattu tarjoilijoiksi. Variaatioita on paljon, sillä myös käyttötarkoituksia on lukemattomia. Dronet etsivät viat ennätystahtiin aurinkopaneeleista ja tarkastavat lentokoneen ennen lähtöä. Dronet lentävät raunioissa ja etsivät haavoittuneita. Dronet skannaavat nopeasti myrskytuhojen jäljet sähkölinjoilta ja tuovat onnettomuuspaikalle ensiaputarvikkeet.

Dronet lentävät ja uivat myös satamiin ja merelle. Niiden avulla haistellaan luvattomia rikkipäästöjä ja vartioidaan satama-aluetta. Dronet voivat sukeltaa tai uida ja haistella veden laatua, tutkia alusten pohjat tai etsiä veden varaan joutuneet. Dronet voi lähettää sinne menne ihminen ei halua: kylmään, kuumaan, pimeään tai vaaralliseen ympäristöön. Tekesin kampanja antaa vauhtia kasvavalla drone-ekosysteemille ja alan uusille yrityksille. Perinteisiä yrityksiä kannustetaan kehittämään yhteisyössä uusia lennokkialan innovaatioita. Tervetuloa mukaan Tekesin kampanjaan etsimään lennokeille uusia liiketoimintamahdollisuuksia!

www.tekes.fi/en/programmes-and-services/campaigns/drones/ 4

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

KUVA: ISTOCKPHOTO

www.intohimoinenyritys.fi

Skaala

panostaa energiatehokkuuteen ja palkkaa lisää väkeä

”NOIN 14 MILJOONAN EURON investointiohjelman rinnalla etenee vuoteen 2017 kestävä Cleantech-tuotteiden ja -ratkaisujen tuotekehitysohjelma, jonka budjetti on noin 8 miljoonaa euroa. Vaikka tuotantoprosessimme tulee yhä automaattisemmaksi, henkilöstömäärämme arvioidaan nousevan lähivuosina nykyisestä 550:sta 700:aan”, Skaala-konsernin toimitusjohtaja Markku Hautanen toteaa. Yli puolet yhtiön toimittamista tuotteista on energiatehokkaampia

KUVA: SKAALA

Ikkuna-, ovi- ja lasituotteisiin erikoistunut Skaala Group Oy on käynnistänyt historiansa laajimman investointiohjelman Ylihärmän tehtaillaan Kauhavalla. Lasinjalostuksen teknologiainvestoinnin myötä se uudistaa koko tuotantoprosessinsa. Tuloksena syntyy yhä energiatehokkaampia ja monipuolisempia tuotteita ja ratkaisuja erilaisiin asiakastarpeisiin. kuin kansalliset normit edellyttävät. Skaalan uusin Cleantech-innovaatio, Skaala Alfa cLean, on kokonaisuus, jossa yhdistyvät energiatehokas ikkuna, älykäs ilmanvaihto ja tehokas lämmön talteenotto. Tuotteella pystytään ratkaisemaan puutteellisesta ilmanvaihdosta johtuvat sisäilmaongelmat huonekohtaisesti. Tekes on rahoittanut Skaalan kehitystoimintaa ja kansainvälistymistä useissa hankkeissa. ■

Challenge Finland

-kilpailu huippututkijoille ja yrityksille käynnissä

KUVA: FOTOLIA

TEKES ON KÄYNNISTÄNYT Challenge Finland -kilpailun, jolla haetaan uusia kaupallistettavia ratkaisuja merkittäviin ongelmiin. Ongelmat voivat liittyä esimerkiksi puhtaisiin teknologioihin, terveyteen tai digitalisaation hyödyntämiseen. Kilpailu on tarkoitettu suomalaisille huippututkijoille ja yrityksille, jotka haluavat muuttaa maailmaa paremmaksi ja joilla on ratkaisun avaimia taskuissaan. Kilpailun tavoitteena on yhdistää tehokkaasti suomalaista huippututkimusta ja yritysten tutkimus- ja kehittämistyötä. Tuloksena saamme uusia vientituotteita ja palveluja.

Uutta tietoa, uutta liiketoimintaa Kilpailussa on kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa rahoitetaan tutkimusorganisaatioita, jotka syventävät ymmärrystä

nimeämistään ongelmista ja niiden liiketoimintapotentiaalista. Ratkaisun mahdollistava tutkimus jatkuu kilpailun toisessa vaiheessa, mutta sen rinnalle tulevat yritykset kehittämään maailman parhaasta osaamisesta tuotteita ja palveluja asiakkaiden tarpeeseen.

Tutkimusorganisaatiot liikkeelle – hep! Kisa on käynnistynyt. Tutkimusorganisaatiot voivat hakea mukaan 29.3. mennessä. Yritykset voivat osallistua keskusteluun tutkijoiden kanssa jo kilpailun ensimmäisessä vaiheessa ja hakeutua kilpailuun myös tutkimusprojektien edetessä 1.6.–14.11.2016. ■ www.tekes.fi/challengefinland

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

06 Tekesin uutisia

Tekesin Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa -ohjelma vei

kohti asiakaslähtöistä palvelumallia KUVA: MARKUS SOMMERS

Vuonna 2008 käynnistynyt ja viime vuoden lopussa päättynyt Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa -ohjelma oli Tekesiltä merkittävä panostus hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Se osui ajankohtaan, jolloin koko sosiaalija terveysala on ollut suurten muutosten ja haasteiden keskellä. Tulevaan sote-malliin ohjelmasta löytyy monia kehityseväitä. 6

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

Rakenteelliset uudistukset, palvelujen digitalisoituminen ja valinnanvapauden lisääntyminen antavat entistä enemmän tilaa innovaatioille. Yhä useampi kunta on ulkoistanut sosiaalija terveyspalveluja, mikä on edellyttänyt uudenlaisia malleja palveluiden hankintaan yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Palveluprosessien uudistuessa on lisäksi panostettava myös työorganisaatioiden ja johtamisen kehittämiseen yhdessä henkilöstön kanssa. Monet ohjelman projekteista ovat vastanneet juuri näihin haasteisiin.

Digipalvelut tulevat Hyvä esimerkki uusista asiakaslähtöisistä digitaalisista palveluista ovat ratkaisut, joiden avulla potilas voi kommunikoida hoitohenkilökunnan kanssa etäyhteyden avulla paikasta riippumatta. Toinen esimerkki on terveyskeskuksesta saatavien palveluiden tuominen apteekkiin, mikä nopeuttaa huomattavasti asiointia. Henkilöstön ja asiakkaiden osallistaminen hoitoprosessien kehittämiseen on parantanut työn

laatua ja tuottavuutta sekä lisännyt asiakaslähtöisyyttä.

Paljon panoksia pk-sektorille Tekes rahoitti ohjelmasta yhteensä 59 tutkimus- ja 168 kehittämisprojektia yhteeensä 38 miljoonalla eurolla. Julkisten palveluntuottajien osuus kehittämisprojekteissa on ollut merkittävä. Tärkein kohderyhmä ovat kuitenkin olleet pk-yritykset, joita alan yrityskannassa on runsaasti.

Hyvät idea hyötykäyttöön Ohjelman projekteissa kehitettiin uutta osaamista, tuotteita ja palveluja. Osa yritysten projekteista on jo edennyt kaupallistumisvaiheeseen. Projektien tulokset osoittavat, että toimialalta löytyy innovatiivisuutta, osaamista ja toimivia yhteistyömalleja, joilla voidaan vastata tuleviin haasteisiin. Projektien tutkimustulokset on vain hyödynnettävä entistä tehokkaammin ja hyviksi havaitut, asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat toimintamallit saatava leviämään omasta maakunnasta myös muualle Suomeen. ■

Kirjoittaja Raimo Pakkanen oli Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa –ohjelman päällikkö

Lue lisää ohjelman tuloksista:

TEKESIN RAHOITUS LUO KASVUA JA VIENTIÄ Tekesin rahoitusta saaneet pk-yritykset kasvattivat liikevaihtoaan ja vientiään selvästi enemmän kuin pk-yritykset keskimäärin.

LIIKEVAIHTO KASVOI Tekesin rahoittamissa pk-yrityksissä vuosittain 18 prosenttiyksikköä enemmän kuin pk-yrityksissä keskimäärin 2011– 2014. Rahoittamiemme pk-yritysten vienti kasvoi kahdella miljardilla eurolla kolmessa vuodessa projektin päättymisestä. ETLAlta on valmistunut selvitys työpaikkojen kehityksestä 2003– 2005 Tekesin rahoitusta saaneissa startupeissa. Selvityksen mukaan Tekesin rahoittamiin startupeihin oli syntynyt 3 000 työpaikkaa vuoteen 2013 mennessä ja syntyy edelleen lisää, kun työpaikkojen määrä muissa startupeissa junnaa lähtötilanteessa. ■

Terveyspalvelut.Nyt!

Vuonna 2015 Tekes rahoitti 575 miljoonalla eurolla yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten projekteja. Yritysten projekteihin summasta kohdistui 366 miljoonaa euroa, josta 70 prosenttia pienille ja keskisuurille yrityksille. Pk-yritysten osuus myönnetystä rahoituksesta kasvoi selvästi. Pk-yritykset odottavat vuonna 2015 käynnistyneistä projekteista 8 miljardin euron liikevaihtoa tavoitevuonna. Myös startupien rahoitus kasvoi. Tekes rahoitti kaikkiaan 702 startupia yhteensä 140 miljoonalla eurolla. Vuonna 2015 päättyneissä projekteissa syntyi aiempaa enemmän välittömiä tuloksia. Projekteissa syntyi yhteensä 1 880 tuotetta, palvelua tai prosessia, 1 250 patenttia ja 1 320 opinnäytettä.

www.tekes.fi/globalassets/ julkaisut/terveyspalvelutnyt.pdf www.tekes.fi/ sosiaalijaterveyspalvelut

Katso Tekesin video: Miten Suomi saadaan nousuun.

Tarkemmat tunnusluvut ja tiedot Tekesin rahoituksesta.

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

08 Tekesin uutisia

EVE-OHJELMA LOI POHJAA SÄHKÖISEN LIIKENTEEN MILJARDIBISNEKSELLE

kansainvälisillä markkinoilla. Myös komponenttivalmistajista esimerkiksi ABB ja Visedo ovat saamassa omaa teknologiaan käyttöön globaaleilla markkinoilla”, Martti Korkiakoski luettelee EVE - Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät -ohjelman laajuus oli 100 miljoonaa euroa. Tekes rahoitti ohjelmakokonaisuutta 35 miljoonalla eurolla. Ohjelman konsortioihin ja projekteihin osallistui viiden vuoden aikana noin 120 yritystä ja organisaatiota. ■ www.tekes.fi/eve

Tekesin vuonna 2011 käynnistämä sähköisiin ajoneuvojärjestelmiin keskittynyt EVE-ohjelma on vaikuttanut merkittävästi sähköisen liikenteen infrastruktuurin kehittymiseen Suomessa. Viisivuotinen ohjelma päättyi vuoden 2015 lopussa. ”OHJELMAN TAVOITTEENA oli nostaa sähköiseen liikenteeseen liittyvien tuotteiden ja palveluiden liikevaihto kahteen miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Tähän mennessä saavutetut tulokset antavat uskoa siihen, että viiden vuoden päässä oleva tavoite on saavutettavissa”, kertoo EVE-ohjelman päällikkö Martti Korkiakoski Tekesistä. Ohjelman käynnistyessä suomalaiset yritykset tekivät sähköisellä liikenteellä noin 200 miljoonan euron liikevaihdon. Summasta raskaan ajoneuvoliikenteen yritysten osuus oli merkittävä ja näin tulee olemaan jatkossakin. Lisäksi raskaiden ajoneuvojen osalta sähköisten ratkaisujen läpilyönnin uskotaan olevan lähellä. ”Bisneksen näkökulmasta onnistuimme erityisen hyvin. EVEn myötävaikutuksella Suomeen syntyi kymmenkunta uutta kasvuyritystä, joista esimerkiksi Liikennevirta ja Linkker ovat nopeasti luoneet liiketoimintaa myös ulkomailla. Liikkuvia työkoneita valmistavat yritykset, kuten Kalmar, Sandvik ja Rocla, ovat kehittäneet omia sähköisiä ratkaisujaan ja pystyneet vahvistamaan asemiaan 8

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

GREEN GROWTH -OHJELMA AVASI TIETÄ SUOMALAISELLE CLEANTECHILLE TEKSTI: SANNA NUUTILA

Vuonna 2011 käynnistyneen Green Growth -ohjelman pääteema on ollut talouden kestävä kasvu sekä luonnonvarojen tehokas ja vastuullinen käyttö. Nyt ohjelman päättymisen jälkeen teemat ovat entistä ajankohtaisempia. GREEN GROWTH -OHJELMAN määrätietoinen panostus neljään painopistealueeseen – energia- ja materiaalitehokkuus, biotalous ja biomateriaalit, kierrätys, raaka-aineiden talteenotto ja jätteiden käsittely sekä uudet liiketoimintamallit, palvelukonseptit ja kokonaisratkaisut – on tuottanut tulosta. Ohjelman viisivuotisen taipaleen aikana noin 140 yritysvetoista ja 40 tutkimuslaitosvetoista hanketta ovat luoneet uusia, konkreettisia tulevaisuuden ratkaisuja ja innovaatioita cleante-

ch-alalle. Tekes on rahoittanut hankkeita kaikkiaan noin 80 miljoonalla eurolla. ”Green Growth -ohjelmassa on rakennettu iso joukko konkreettisia hankkeita ja saatu hyviä tuloksia: uusia teknologioita, ratkaisuja, palvelukonsepteja, uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä kasvu-uralle”, kertoo ohjelman koordinaattori Tapio Poutiainen Spinversestä. Esimerkkejä uusista lupaavista kasvuyrityksistä, jotka ovat Green Growth -ohjelman kautta päässeet kohti kansainvälisiä markkinoita, ovat Enevo (älykäs sensori ja reittioptimointi jätteiden keräyksen logistiikkaan), Fourdeg (pilvipalvelua hyödyntävä älykäs lämmitysjärjestelmä), BioGTS (modulaarinen biokaasuvoimala, joka tekee jätteistä uusiutuvaa energiaa) ja RePack (uudelleenkäytettävä pakkaus ja uusi liiketoimintamalli verkkokauppaan). ”Tekesin Green Growth -ohjelma on omalta osaltaan edistänyt suomalaisten yritysten cleantech-hankkeita, jota monipuolista alan asiantuntemusta edustava johtoryhmä on tukenut ansiokkaasti. Cleantech tarjoaa entistä merkittävämpiä liiketoimintamahdollisuuksia sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille myös tulevaisuudessa”, sanoo Green Growth -ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Kirsi Sormunen. ”Vihreä kasvu on noussut koko Suomen painopisteeksi. Se on jalkautunut hyvin yrityksiin, mikä näkyy liiketoiminnan kehittymisessä ja kansainvälistymisessä. Tätä todistavat muun muassa viimeaikaiset Molok Oy:n ja LifaAir Oy:n läpimurrot Kiinassa ja Nocart Oy:n tuore uutinen miljoonakaupoista Afrikassa”, kertoo ohjelman päällikkö Jyri Arponen. ”Nyt haasteet ja painopisteet liittyvät cleantech-alan yritysten taloudellisen suorituskyvyn nostamiseen sekä digitaalisuuden ja kasvun vauhdittamiseen. Yrityskenttä uudistuu kilpailukykyiseksi kasvualaksi digitaalisuuden ja kysyntälähtöisten ansaintamallien omaksumisella”, Arponen visioi. ■ Ohjelman tulosraportti verkossa: finlandinnovation.fi/greengrowth/

Lainarahoitus taipuu moneen eri tarkoitukseen TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVAT: SERRES, BASEMARK

Tekesin lainarahoitus yrityksille on kasvanut jatkuvasti. Viime vuonna sitä myönnettiin lähes 175 miljoonaa euroa hyvin erilaisiin tuotekehitys- ja pilotointiprojekteihin. Laina sopii niin pienille kuin suurille yrityksille. TEKESIN lainarahoituksessa on useita etuja. Se on vakuudetonta, matalakorkoista ja takaisinmaksuaikaa on lähtökohtaisesti seitsemän vuotta, joista kolme on lyhennysvapaita. Mikäli kehitysprojektin liiketoiminnalliset tavoitteet eivät täyty, laina voidaan muuttaa joissain tapauksissa osittain avustukseksi. Pk-yritykset voivat esimerkiksi saada jopa 70 prosenttia projektinsa kokonaiskustannuksista kattavan lainan. Tekes voi rahoittaa lainalla esimerkiksi uuden innovatiivisen toimintamallin tai järjestelmän kehittämistä ja testaamista todellisessa toimintaympäristössä ja näin nopeuttaa kaupallistamista. Serres ja Basemark ovat Tekesin lainarahoitusta hyödyntäneitä aivan eri alojen yrityksiä.

Suomalaisosaamista maailman sairaaloihin Vuonna 1973 perustettu perheyritys Serres valmistaa leikkaussalien ja tehohoidon potilasnesteenkeräys- ja hävitysjärjestelmiä automaatiota tuotannossa hyödyntäen. Tuotantolaitokset sijaitsevat Kauhajoella ja Saarijärvellä ja pääkonttori Espoossa. Yritys työllistää 180 henkeä ja liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa. Liikevaihto on nelin- ja henkilömäärä kolminkertaistunut

Softasta laitteisiin viimeisen 10 vuoden aikana. Viennin osuus liikevaihdosta oli 84 prosenttia vuonna 2015. Tekesin lainarahoituksella Serres on kehittänyt kokonaan uudenlaisia tuotteita potilaasta kerättävien nesteiden elinkaaren hallintaan hoitoketjussa. Vuoteen 2020 mennessä Serres tavoittelee globaalia markkinajohtajuutta ja 100 miljoonan euron liikevaihtoa. Siitä merkittävä osa tulee uusista, vielä kehitysvaiheessa olevista tuotteista ja palveluista. Tekesin avulla yritys on selvittänyt myös uusien markkinoiden liiketoimintapotentiaalia. ”Tekesin ja UCLA-yliopiston Global Access -ohjelma oli kustannustehokas ja monipuolinen tapa saada lisänäkemystä ammattilaisilta Yhdysvaltojen markkinoista. Ohjelmasta saadut tulokset ovat tärkeässä roolissa, kun muodostamme lopullista USA:n markkinastrategiaa”, kertoo Mika Hagberg. ■

Viime vuonna perustettu helsinkiläinen startup Basemark tekee suorituskyvyn testausohjelmistoja maailman suurimmille yrityksille, kuten Applelle, Intelille, Samsungille ja Amazonille sekä kovassa nousussa oleviin virtuaalitodellisuusympäristöihin. Tekesin tuotekehityslainan avulla yritys on kehittänyt myös laitteiston virrankulutuksen mittaamiseen. Basemark on saanut valmistettua ensimmäiset 40 koelaitetta, jotka on jaettu asiakkaille ympäri maailmaa. ”Olin loppuvuodesta Englannissa esittelemässä laitetta ensimmäistä kertaa. Kesken kokouksen asiakas tilasi ensimmäiset 12 kappaletta ja kysyi kuinka nopeasti voimme ne toimittaa. Ilman Tekesin rahoitusta emme olisi voineet tätä laitetta kehittää”, kertoo toimitusjohtaja Tero Sarkkinen. www.tekes.fi/pilotointi

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

10 suunnannäyttäjä TEKSTI: VESA TOMPURI KUVAT: MARKUS SOMMERS

Teema Liikkumisesta liiketoimintaa Digitaalisuus, ilmastonmuutos, älyliikenne ja globaali kilpailu muuttavat myös Suomen liikenteen ja liikkumisen markkinoita. Tuleeko Suomeen sähköbussien sarjavalmistusta? Voiko pyöräilemällä lisätä tuottavuutta? Mitä järkeä on testata autoja sisähallissa? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia liikkumisteeman jutuissa.

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

Mullistaako

MaaS liikkumisen? Miltä tulevaisuuden liikenne näyttää ja tuntuu? MaaS Finlandin toimitusjohtaja Sampo Hietanen kysyi tätä ensin itseltään. Nyt hän luotsaa yritystä, jonka tavoitteena on ei enempää eikä vähempää kuin mullistaa globaalisti ihmisten päivittäinen liikkuminen.

hdeksän vuotta sitten liikennealan diplomi-insinööri, Destiassa tuolloin työskennellyt Sampo Hietanen valmisteli puhettaan Wanhan Sataman infrapäiville. Hän leikitteli ajatuksella, miltä liikenne näyttäisi, jos sen palvelut toimisivat samalla periaatteella kuin ne toimivat nykyisessä mobiiliviestinnässä, jossa kaikilla kuluttajilla on oma operaattorinsa tuottamassa palvelua kunkin kuluttajan kanssa sovittuun hintaan ja sovitulla tavalla. ”Viestintäala on jo käynyt läpi ison mullistuksen, jossa markkina muotoutuu kuluttajien ehdoilla. Liikenteessä vastaavaan mullistukseen on ilmiselvää globaalia kysyntää. Kaupungeissa ei kohta mahdu ajamaan, jos jatkossakin kaikilla on oma auto. Kyse on siitä, miten saada kuluttajille taatuksi sama palvelutaso kuin mikä on ollut mahdollista henkilöautolla, teollisuushistorian ehkä onnistuneimman tuotteistuksen tuloksella”, Hietanen pohtii.

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

Aalto-yliopiston kasvattina Hietanen kertoo havainneensa visualisoinnin ratkaisevan merkityksen siinä, miten uudet palvelut tulevat mielletyiksi. Esimerkkinä hän mainitsee Helsingin seudulla toimivan Kutsuplus-tilausliikennepalvelun, joka vaati toimiakseen sekä ensiluokkaista tietoteknistä osaamista että taideteollista näkemystä siinä, miten käyttäjä tuotteistetun palvelun kokee. ”Tähänastisen elämäni yksi parhaista vastaanottamistani neuvoista oli kehotus palkata tuohon kehitysprojektiin teollinen muotoilija. Tämä auttoi myös tietotekniikkaosaajia huomaamaan, mikä oikeastaan on käyttäjän näkökulmasta oleellista”, Hietanen kertoo.

Auto käytössä vain neliprosenttisesti Kun ”liikenneteknikko” Hietanen oli pitänyt tulevaisuuden joukkoliikennevisioita käsittelevän puheensa Wanhan sataman Infrapäivillä, ymmärtäjiä ei hänen mukaansa heti juuri ollut. Muutamaa vuotta myöhemmin koitti uusi tilaisuus Aalto-yliopistolla, jossa järjestetyssä kesäseminaarissa oli läsnä arvovaltaista väkeä muun muassa Stanfordin yliopistosta.

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

”Valmistauduin huolella, muun muassa laadin hinnat ideoimilleni palvelupaketeille, jotka koostuisivat suuresta määrästä erilaisia liikennemuotoja busseista takseihin ja kimppakyyteihin. Myös uudet palvelut, kuten Über-konsepti, oli jo tässä vaiheessa mukana. Stanfordin huippuprofessorilta tuli esiintymiseni jälkeen kritiikkiä palvelujen hintatasosta, mutta tärkeintä oli se, että perusideaan tuntuivat uskovan useimmat, tämä professori mukaan lukien”, Hietanen sanoo. Tämän jälkeen lentomatkalla tietoisuuteen putkahtanut pälkähdys on edennyt konkreettisella tasolla nopeammin kuin idean alkuperäinen isä on tohtinut missään vaiheessa toivoa. Nyt digitalisaatiota hyödyntävä joukkoliikennemullistus on kirjattu jopa Suomen valtioneuvoston hallitusohjelmaan. ”Kaikkein tärkeintä on kuitenkin saada kuluttajakokemus sellaiseksi, että ihmiset aidosti haluavat uudenlaista, omistusauton tarpeettomaksi tekevää palvelua. Toki useimmilla on elämänvaiheita, joiden aikana oma auto ja sen suoma mukavuus on lähes välttämättömyys. Toisaalta henkilöautojen käyttöaste Suomessa on vain neljä prosenttia. Silti jokainen suomalainen käyttää autoon keskimäärin 300 euroa kuukaudessa. Tämä panee kysymään, voisiko liikkumisen tuotteistaa laadukkaiksi ja kustannustehokkaiksi palveluiksi”, Hietanen pohtii.

Nokia-oppeja ja kansainvälisiä rahoittajia Sampo Hietanen toivottaa muutkin kehittämään konseptia tahoillaan. Useaan otteeseen hän painottaa meneillään olevan muutoksen suuruutta, joka on hänen mukaansa niin mittava, ettei sitä voi kukaan yksin viedä läpi. ”Tähänastisessakin työssä mukana on ollut jo iso määrä asiantuntijoita, joita ilman homma olisi aivan lähtökuo-

pissaan. Muutoksen suuruutta kuvaa arvioitu luku globaalien markkinoiden koosta: 10 000 miljardia euroa. Se vastaa siis sitä, paljonko maailman ihmiset nykyään käyttävät liikkumiseen rahaa. Telealan maailmanmarkkinat ovat vain kymmenesosa tästä, Hietanen arvioi. Tähän asti joukkoliikenteen vallankumousta on valmisteltu Bulevardi 7:n toimistohotellissa lähtökohtaisesti voittoa tuottamattoman ITS Finlandin miniorganisaatiolla. Helmikuun alussa käynnistyi kokopäiväisen toimintansa MaaS Finland Oy, jonka toimitusjohtaja Sampo Hietanen parhaillaan värvää väkeä erityisesti uuden liikennepalvelun tuotteistamiseen. ”Oleellisimpia asioita on, miten saada palvelun visualisointi ja koko käytettävyys kuluttajia kiinnostavaksi. Toinen tärkeä seikka on, että palvelun on oltava vähintään yhtä kustannustehokasta kuin perinteinen liikkuminen omalla autolla, taksilla ja joukkoliikennevälineillä”, hän pohtii. Vaikka organisaatio on toistaiseksi pieni. rahkeita toiminnan kehittämiseen Hietasen mukaan riittää. Ranskalainen yli 100 000 työntekijän yritys Transdew kuuluu MaaS Finlandin rahoittajiin. Nokian avainhenkilöihin kuulunut Pekka Ala-Pietilä puolestaan on yksi neuvonantajista. ”Häneltä ja muilta Nokia-taustaisilta olen oppinut paljon kuluttajille suunnatun palvelun tuottamisesta. Erittäin merkityksellinen kehittäjä on ollut myös LVM:n Minna Kivimäki. Mielestäni Suomessa kaiken kaikkiaan hallitaan tämä asia. Se seikka, missä ehkä tarvitaan uutta näkökulmaa, on uusien palveluiden nopea rahoitus tarpeen mukaan. Jos tässä lähtisi odottelemaan tulorahoitusta, saisi odotella liian pitkään. En epäile, etteikö maailmalla löytyisi samantyyppisiä ideoita muualtakin. Suomessa on kuitenkin kaikki edellytykset toimia tässä asiassa tienraivaajana.” ■

teema 13 TEKSTI: EERO LUKIN KUVA: TEST WORLD

Sisähalli mahdollistaa testaamisen samanlaisina pysyvissä olosuhteissa

Talvitestausta keskellä kesää

Ivalolainen Test World tarjoaa ratavuokraus- ja testauspalveluja autoja rengasvalmistajille. Merkittävä kilpailuetu yritykselle tulee sisätestihalleista, joista löytyy talvikelejä kesälläkin.

”T

oimintamme on pääasiassa talvitestausta, mutta se tapahtuu nykyisin ympäri vuoden. Puolet vuodesta tarjoamme maailmanluokan talvitestiradat ulkona. Lähinnä renkaiden testaukseen suunnitelluissa sisätestihalleissa voi ajaa jäällä ja luonnonlumella myös kesäkaudella”, kertoo Test Worldin tekninen johtaja Jukka Antila. Test Worldin merkitys paikkakunnan taloudelle on iso. Se on kunnan suurin yksityinen työnantaja ja sen asiakkaista kertyy jopa 2 500 hotelliyöpymistä vuosittain. Test Worldin asiakaskunta on liki sataprosenttisesti ulkomailta ja siihen kuuluvat lähes kaikki maailman tärkeimmät rengasvalmistajat sekä kymmeniä autoja komponenttivalmistajia. Tekes

on rahoittanut Test Worldin testaustoiminnan kehittämistä. ”Asiakkaiden testaustarpeet vaihtelevat vuosittain, riippuen tuotekehityssykleistä ja sisäisistä tarpeista. Indoor-talvitestauksen avulla useat asiakkaat ovatkin kommenttiensa mukaan pystyneet nopeuttamaan tuotekehitystään. Uudet tuotteet voidaan lanseerata nopeammin markkinoille ja siten asiakkaamme saavat kilpailuetua. Test Worldillä on suunnitteilla kolmas indoor-halli, kooltaan kymmenkertainen nykyisiin verrattuna. Se on tarkoitettu erityisesti autonvalmistajien tarpeisiin.” Brittiläinen testausyhtiö Millbrook osti syksyllä 2015 Test Worldin koko osakekannan, mutta Test Worldin suomalainen johto jatkaa edelleen Millbrookin osaomistajina. ”Millbrook voi nyt tarjota omille asi-

akkailleen talvitestauspalveluita, mikä varmasti näkyy lisääntyvänä toimintana ja työllistämisenä Ivalon alueella.” Entä onko robotti- tai sähköautoja näkynyt asiakkaiden kalustossa? ”Robottiautoja ei niinkään radoillamme ole näkynyt, mutta sähköautoja kyllä. Aina emme tosin tiedä mitä testiryhmät milloinkin testaavat, ja varmasti eräs osa kaikkea autojen talvitestaamista ovat erilaiset turvallisuusjärjestelmät”, vastaa Antila. ■

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

14 teema TEKSTI: EERO LUKIN KUVAT: HSL / TAPIO TOLMUNEN

Suomalaiset pikaladattavat sähköbussit Espoon linjalle 11 Bussi lipuu äänettömästi pysäkille ja nostaa tuntosarvet ylös. Mistä on kyse? Pikaladattava Linkker on siinä ottamassa virtaa seuraavaa ajokierrosta varten.

aksi ensimmäistä Linkker-sähköbussia lähti 2016 alussa ajoon Espoon linjalle 11, Tapiola-Friisilä. HSL ostaa Linkker Oy:ltä kaiken kaikkiaan 12 bussia ja niitä tulee myös Helsingin linjoille. Ensimmäiset bussit valmistetaan Linkkerin omissa tuotantotiloissa Nastolassa ja Fortacon tiloissa Sastamalassa. Linkker on Suomen ensimmäinen automaattisesti pikaladattava sähköbussi. Akut voidaan täyttää pikalatauslaiteella bussin päätepysäkillä matkustajien noustessa kyytiin. Aiemmin sähköbusseja on ladattu vain varikolla. Akkuihin kertyy riittävästi virtaa seuraavaa ajokierrosta varten 1,5–3 minuutissa. Pikalatauspistettä operoi Fortum. Pikaladattavan bussin akut ovat kooltaan pienempiä kuin varikolla ladattavan, joten se on kevyempi eikä paino rajoita matkustajapaikkojen määrää. Energian säästö dieselbussiin verrattuna on huomattava. Kun dieselauto kuluttaa energiaa yli 3 kWh

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

kilometriä kohden, Linkker käyttää kilometrillä vain 1,05 kWh. Linkker syö niukasti energiaa myös siksi, että sen runko on kokonaan alumiinia, joten se on kevyt teräsrunkoiseen bussiin verrattuna. ”Linkkerissä yhdistyy huomattava määrä sähköajoneuvojen ja kevytrakenneautojen valmistuksen osaamista. Sähköbussien myötä pääkaupunkiseudun ilmanlaatu kohenee ja matkustajien palvelukokemus paranee. Ne lisäävät joukkoliikenteen houkuttelevuutta, jolloin matkustajamäärät nousevat”, Linkker Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Erkkilä sanoo. Linkker-bussit ovat osa ePeli-hanketta, joka sai alkunsa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n koordinoimasta ja Tekesin EVE-ohjelman rahoittamasta eBus-projektista. HSL:n lisäksi hankkeissa ovat mukana Espoon kaupunki sekä linjaa 11 liikennöivä Transdev Finland Oy. ”Sähköbussiteknologian kehitys alkoi heti EVE-ohjelman alussa tutkimushankkeena. Prototyyppi rakennettiin

Linkker-bussi • Pituus 11,8 metriä • Paino 9 500kg • Istumapaikkojen määrä 36–40 paikkaa • Akkujen kapasiteetti 55 kWh

Hauska yksityiskohta sähköbussissa on sen äänimerkki. Tavallisen äänitorven lisäksi bussissa on ”ratikkakello”, jolla hiljainen menopeli kertoo ystävällisesti tulostaan kevyelle liikenteelle.

Muutaman minuutin pikalataus päätepysäkillä riittää mainiosti seuraavalle ajokierrokselle

yhteistyössä tutkijoiden ja yritysten kesken. Tulokset ebus-proton käytöstä ja toiminnasta olivat niin positiivisia, että tutkijat näkivät siinä liiketoiminnan mahdollisuuden. Linkkerin sähköbussi on yksi parhaimmista ohjelman tuloksista”, kertoo sähköiseen liikenteeseen keskittyneen EVE-ohjelman päällikkö Martti Korkiakoski. Tavallisesti bussikalusto on HSL:n kilpailuttamien operaattoreiden omis-

tuksessa, mutta tässä tapauksessa HSL hankki bussit omistukseensa. "HSL hankkii kaluston poikkeuksellisesti itse, sillä uuden teknologian riskien sälyttäminen liikennöitsijöille olisi ollut kohtuutonta", HSL:n Liikennepalvelut -osaston johtaja Reijo Mäkinen sanoo. ”Järjestely mahdollistaa myös sen, että HSL voi omistamissaan sähköbusseissa testata ja kehittää uusia matkustajapalveluita ja tehdä autoihin erilaisia koeasennuksia.” HSL:n tavoitteena on kasvattaa voimakkaasti sähköbussien määrää. Vuonna 2020 sähköbusseja on määrä olla kymmenen prosenttia HSL:n tilaaman bussiliikenteen kalustosta ja vuonna 2025 jo kolmekymmentä prosenttia. Sähköbussit tukevat HSL:n strategista tavoitetta lisätä vähäpäästöisen liikenteen osuutta joukkoliikenteessä. Hauska yksityiskohta sähköbussissa on sen äänimerkki. Tavallisen äänitorven lisäksi bussissa on ”ratikkakello”, jolla hiljainen menopeli kertoo ystävällisesti tulostaan kevyelle liikenteelle. ■

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

16 teema TEKSTI: EERO LUKIN PIIRROS: ISTOCKPHOTO

Työ- ja opiskelumatkoista tehdään polkupyörällä Helsingissä 11 %, Kööpenhaminassa 41 %, Tallinnassa 1 % (2013)

Suomessa myydään 300 000 pyörää vuodessa Helsingin baanalla polki 743 000 pyöräilijää vuonna 2014

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

EFC:n pyöräilybarometrin mukaan Suomi on Euroopan 4. paras pyöräilymaa

PYÖRÄILY ON MILJARDILUOKAN BISNES EU:n alueella pyöräily työllistää noin 650 000 ihmistä

Suomalaisten pyöräilyn taloudellinen arvo on Maailman terveysjärjestö WHO:n laskurin mukaan hieman yli miljardi euroa vuodessa. Pyörien valmistuksen ja myynnin lisäksi summa koostuu esimerkiksi matkailusta ja pyörähuolloista.

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

uomessa on jonkin verran pyörien valmistusta, suunnittelua ja kokoonpanoa. Suomalaisia merkkejä ovat esimerkiksi Helkama, Pelago, Rossano, Solifer, Tunturi ja Tähtipyörä. Sähköavusteiset pyörät tekevät tuloaan myös Suomeen. Belgiassa niiden osuus pyörämyynnistä on jo 23 prosenttia. ”Buumi on jo käynnissä Ruotsissa ja tulee vuoden sisällä Suomeen. Sähköavusteisella pyörällä polkee kevyesti pidempiäkin matkoja, mikä on houkutellut työmatkalaisia auton ratista pyörän selkään. Hollannissa jopa puolet sähköpyöräilijöistä on entisiä työmatka-autoilijoita. Koska sähköavusteiset pyörät ovat kalliimpia kuin tavalliset, nostaa niiden yleistyminen myös koko toimialan liikevaihtoa”, kertoo pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen. Bisnestä voi löytyä myös arktisesta pyöräilyosaamisesta, mobiilisovelluksista ja matkailusta. ”Oululaiset ovat pitäneet ulkomailla useita esityksiä talvipyöräilystä ja Oulussa järjestettiin talvipyöräilykongressi 2013. Nyt oululaiset ja yhdyskuntasuunnitteluyritys Navico Oy ovat käyneet kertomassa talvipyöräilyn hyvistä käytännöistä muun muassa Kanadassa, Venäjällä ja Kazakstanissa ja vientiäkin on syntynyt.” ”Pienissä suomalaisissa suunnittelufirmoissa on hyvää osaamista. Esimerkiksi Strafican kehittämää liikenteen simulointiohjelma Brutusta pidetään kansainvälisesti yhtenä parhaista kevyen liikenteen suunnitteluvälineistä. Ja ovat-

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

han suomalaiset perinteisesti huippuja erilaisten liikuntaa edistävien urheilumittareiden ja mobiilisovellusten tekemisessä”, jatkaa Hirvonen.

Pyöräilyyn sijoitettu euro tulee korkojen kanssa takaisin Mahdollisuuksia suurempiin vaikutuksiin on sekä talouden että terveyshyötyjen alueilla. Helsingin kaupunki tutki baanan kaltaisten pyöräilyn laatukäytävien kustannus-hyötysuhdetta. Selvisi, että yhden euron investointi tulee takaisin 7,8 eurona. Hyödyt tulevat pääosin terveys- ja aikahyötyinä, kun kuolleisuus pienenee pyöräilyn lisääntyessä ja laadukkaampien väylien myötä pyöräilystä tulee nopeampaa. Pyöräilijä on matkailijana autoilijaa anteliaampi. Pyöräilijä pysähtelee useammin ja viipyy kohteissa pidempään jättäen enemmän euroja palveluntarjoajille. Suunnitteilla onkin nostaa muutamia pääreittejä paremmalle tasolle opastusten ja palvelujen suhteen houkuttelemaan ulkomaisia pyörämatkailijoita Suomeen. On arvioitu, että pyörämatkailu voisi tuoda jopa 2 miljardin euron tulovirran Suomeen. ■

KUVAT: Puuropyörä: Markus Hangelin, kirjastofillari: Helsingin kaupunginkirjasto, jäätelöfillari: Unilever, Hilla Suhonen

LÄHTEET: European Cyclists’ Federation, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, OECD, WHO

risteyksessä 19 KUVA: SUSANNA LEHTO

Piia Moilanen Arktiset meret -ohjelman päällikkö Tekes

Arktinen Über

ää on tekosyy myöhästymiselle. Suomalaisen pitää osata ennakoida keli, vaihtaa nastat alle ja kaivaa kulkupeli kinoksesta, vaikka lunta tulisi samaa tahtia kun saa sitä raivatuksi. Suomalainen herää kuudeksi kolaamaan pihansa ja pitää lukkosulan taskussa ja lumilapion mukana autossa talvisin. Meillä tiet aurataan, lentokentät ja satamat toimivat, vaikka räkä jäätyisi päässä. Täällä on kehitetty maailmanluokan ratkaisuja ja toimintatapoja, jotta ihmiset ja tavarat voivat liikkua kylmässä, pimeässä, tuulessa ja tuiskussa. Me, ainoana maana maailmassa, olemme suunnitelleet kaikki kaupalliset satamamme toimimaan myös meren jäätyessä. Meillä osataan rakentaa jäänmurtajia ja operoida aluksia talvisella merellä. Kuitenkin, paikallaan pysymisen arvo kasvaa, kun olosuhteet ovat hankalat ja etäisyydet ovat pitkät.

Saavutetaan esimerkiksi säästöjä, jos korvatulehdusepäily voidaan selvittää kotoa käsin. Säästöt kasvavat kun lääkäri on kaukana tai matka on riskikäs. Videoneuvottelemalla pohjoisen yrittäjä venyttää penniä ja voi käyttää työaikaansa tehokkaasti. Etäluento taas voi viedä pohjoisen yliopiston opiskelijan hetkessä satojen kilometrien päähän. Liikkumisen ratkaisut arktisissa olosuhteissa ovat siis myös digilääketiedettä ja kommunikaatioteknologiaa. Mitä hitaampaa ja riskialttiimpaa kulkeminen on, sitä kannattavampaa robotiikan ja automaatioasteen nostaminen on. Liikenteestä saataisiin myös turvallisempaa, jos tehtävän tai tavaran mukana liikkuvaa miehistöä ei tarvittaisi. Tulevaisuudessa rahtialus voikin kuljettaa lastin myrskyävällä arktisella merellä ja trukki siirtää kontin pimeässä satamassa, samalla kun kuski istuu mukavasti ohjaamossa vaikkapa Tampereella. Lapin ympäristöviraston virkamies voi puolestaan kirjoittaa lupa-

papereita valmiiksi helikopterin hakiessa vesinäytettä. Etäkäytön ansiosta arktiset toimijat voisivat etsiä huippuosaajia kauempaa. Digitaaliset palvelut ovat perusta elinkeinojen kehittymiselle ja yhteiskuntien toimivuudelle pohjoisissa. Pohjoisen tietoliikenneyhteyksien ja -palveluiden kehittäminen, IT-ratkaisujen ohella, on siksi valittu keskeiseksi kehittämisen kohteeksi Tekesin Arktiset meret -ohjelmassa. Yhdistämällä arktinen ymmärryksemme vahvaan ICT-osaamiseen meillä on hyvät edellytykset saada pohjoinen logistiikka toimimaan tehokkaasti ja resurssiviisaasti. Tavoitteena luoda arktisia ”übereitä”, eli löytää ratkaisuja jotka optimoivat käyttöasteen lisäksi reitin ja karsivat pois turhan kulkemisen. Harvaan asuttu pohjola tulee osata hyödyntää uusien liikkumisratkaisuiden edelläkävijämarkkinana, jonka osaaminen on muokattavissa tuotteiksi globaaleille markkinoille. ■

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

20 teema TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVAT: MARKUS SOMMERS

Satelliittibisnes ei ole enää isojen yksinoikeus Espoolainen startup-yritys Iceye haluaa minikokoiset tutkasatelliittinsa avaruuteen. Enää sellainen ei vaadi jättiläisorganisaation massiivista budjettia.

ällä hetkellä 17 henkeä työllistävän yrityksen perustajilla Pekka Laurilalla ja Rafal Modrzewskilla on keskimääräistä suurempi mielenkiinto satelliitteihin. Parivaljakko työskenteli ennen yrityksen perustamista Suomen ensimmäisen satelliitin, opiskelijoiden tekemän Aalto-1:n parissa. Idea omasta bisneksestä syntyi 2012 Aalto-yliopiston ja maailmankuulun Stanfordin yliopiston järjestämällä yrittäjäkurssilla. Selväksi kävi, että liiketoimintapotentiaali ei ole missään nimessä laitteistossa, vaan palveluissa, kuten jäämassojen liikkeen kaukokartoituksessa. Aalto Center for Entrepreneurshipilta saatu 5 000 euron rahoitus mahdollisti vierailun konferensseissa ajatusta esittelemässä. ”Saimme palautetta, että tässähän on ideaa. Arktinen merenkulku ei ollut meille kummallekaan tuttua, mutta saimme paljon taustatietoa ja vinkkejä ihmisiltä, joilla on pitkä kokemus alalta. Mitä tässä bisneksessä tarvitaan, on tavoite, aika ja raha. Satelliitin voi kasata suht helposti

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

netistä tilatuista osista tai jopa tilata valmiina. Tärkeämpää on löytää oikea kompromissi tuotetun datan laadussa ja määrässä suhteessa instrumentin monimutkaisuuteen ja hintaan. Suurempi satelliitti on kalliimpi laukaista, mutta liian pieneen satelliittiin ei mahdu instrumenttia, jonka datalle löytyisi maksavia asiakkaita”, Laurila ja Modrzewski kertovat. Iceyen ensimmäisen kaupallisen palvelun ajatuksena on tarjota tosiaikaista tietoa jäämassojen liikkeistä maailmanlaajuisesti. Siksi satelliitteja pitää olla paljon. Tiedon perusteella esimerkiksi jäänmurtaja tai kauppalaiva voi laskea optimaalisen reitin. Muita käyttökohteita ovat esimerkiksi laittoman kalastuksen tai luvattomien öljypäästöjen valvonta. ”Merenkulkijat ovat tottuneita katsomaan tutkakuvia, joten heitä ei liiemmin tarvitse kouluttaa. Haluamme

Espoon Otaniemessä syntyy ainutlaatuisia pieniä satelliitteja esimerkiksi laivaliikennettä auttamaan.

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

myös automatisoida tämän prosessin, jotta tiedon tarvitsija saa sen milloin vaan missä vaan. Haasteita ovat heikot tietoliikenneyhteydet joissain osissa maapalloa. Iso kuva siirtyy välillä liian hitaasti loppukäyttäjille.”

Entä toimitus avaruuteen? Yksityiset yritykset ovat muuttaneet laukaisubisnestä merkittävästi. Sellaisia ovat muun muassa SpaceX Yhdysvalloissa. Laukaisuja voi ostaa kaupallisesti myös perinteisimmiltä toimijoilta Venäjältä, Kiinasta tai Intiasta. ”Avaruusjärjestöt laukaisivat ennen omat satelliittinsa omilla kantoraketeillaan. Laukaisu itsessään on edelleen yhtä kallista kuin 20 vuotta sitten. Se mikä on toisin, on mahdollisuus laukaista samalla raketilla usea satelliitti samalla kertaa. Uudelleen käytettävät kantoraketit toivottavasti laskevat kustannuksia merkittävästi, kun niistä tulee enemmän arkipäivää.” 75-kiloinen ensimmäinen oma satelliitti lähetetään vuoden 2017 aikana

ensin yksin. Lopullisena tavoitteena on saada avaruuteen satojen satelliittien verkosto. Iceyen tutkasatelliitit näkevät myös pimeässä ja pilvien läpi, mutta eivät tuota värikuvia.

Isoilla on edelleen roolinsa Isoja kansallisia avaruusjärjestöjä tarvitaan edelleen. Ne vievät tutkimuksellaan alaa eteenpäin eikä mikään kaupallinen toimija voisi kehittää komeettalaskeutujaa 10 vuotta, odottaa saman verran kunnes se saavuttaa kohteensa ja toimia miljardien eurojen budjetilla. Laurila ja Modrzewski pitävät Euroopan avaruusjärjestön lähentymistä alkaviin yrityksiin päin, hautomoita ja teknologiansiirto- sekä nuorten koulutusohjelmia askeleena oikeaan suuntaan. Parasta olisi silti, jos ESA tarjoaisi pienille yrityksille suoraa pääsyä kantorakettien kyytiin. ”Maksaisimme tietysti mielellään eurooppalaiselle toimijalle, jos kaupallinen joustava vaihtoehto vain olisi saatavilla.”

Merkittävää rahoitusta Tekesiltä ja Horisontista Vuosina 2013–2014 yritys kehitti teknologiansa prototyypin Tekesin Tutkimus– ideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -rahoituksella Aalto-yliopistossa. Tekesin Arktiset meret -ohjelmassa yritys rakentaa, testaa ja todentaa demosatelliittinsa toimivuutta ja hakee sille markkinoita 1,7 miljoonan euron tuotekehityslainan turvin. Iceye sai myös Horisontti 2020 -puiteohjelman avaruusteknologiaohjelmasta yhteensä 2,5 miljoonan euron rahoituksen heti ensimmäisellä hakukerralla. Rahojen saaminen hakemuksen lähettämisestä kesti noin kolme kuukautta ja kaksikko kehuu Horisontin hakuprosessin olleen yllättävän nopea ja pitkälle automatisoitu. ■

Kaupalliset toimijat mullistavat avaruusbisneksen.

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

24 EU-rahoitus TEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVAT: ISTOCKPHOTO

Wärtsilä yksi avainosaajista

Pienipäästöiselle laivamoottorille myötätuulta Horisontti-rahoituksesta Laivaliikenteen päästöt ovat globaali ongelma, johon haetaan ratkaisua kansainvälisellä Hercules 2 -hankkeella. Suomessa on alan kansainvälistä kärkiosaamista.

aasan seutu sai viime syksynä melkoisen piristysruiskeen EU:n Horisontti-ohjelmasta, kun polttoainejoustavaa ja pienipäästöistä laivamoottoria kehittävälle Hercules 2-hankkeelle myönnettiin 17 miljoonan euron rahoitus. Wärtsilä ja Vaasan yliopisto ovat kansainvälisen konsortion avainosaajia. Päästöjen pudottaminen ja raskaan polttoöljyn korvaaminen vaihtoehtoisilla polttoaineilla ovat tulevien vuosien keskeisiä haasteita myös laivaliikenteessä. Moottorivalmistaja Wärtsilä koordinoi Hercules 2 -tutkimushanketta. Tavoitteena on rakentaa kolmen vuoden kuluessa laivamoottori, joka voi käyttää perinteisen raskaan polttoöljyn sijaan muitakin polttoaineita. Etusijalla ovat erilaiset bio-, jäte- ja kaasupohjaiset seokset, joilla laivaliikenteen päästöjä saataisiin tulevaisuudessa selvästi alaspäin. Kansainvälisessä tutkimushankkeessa on mukana kymmenkunta yritystä, 15 yliopistoa ja viisi tutkimuslaitosta.

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

Sinivalkoisia värejä edustavat Wärtsilän ja Vaasan yliopiston lisäksi pakokaasujen puhdistusteknologiaan erikoistunut Dinex Ecocat, VTT ja Aalto-yliopisto.

Tärkeä hanke Wärtsilälle Wärtsilän tutkimus- ja tuotekehitysyksikön ohjelmapäällikkö Sebastiaan Bleuanus kertoo monikansallisen hankkeen lähteneen sujuvasti liikkeelle. Odotukset lopputuloksen suhteen ovat korkealla. Hercules 2 osuu Wärtsilän osalta muutenkin maaliinsa, sillä polttoainejoustavuus, pienet päästöt ja ympäristöystävällisyys on linjattu yhtiön strategiassa keskeisiksi kilpailuvalteiksi. ”Tämä on meille todella tärkeä tutkimushanke, kun puhutaan tulevien vuosien moottoreista ja markkina-aseman vahvistamisesta”, Bleuanus vakuuttaa. Vaikka konsortio ottaa vasta ensi askeleitaan, on syksyn ja talven aikana syntynyt jo paljon yhteistyötä, keskusteluja ja iteratiivisia kokeiluja eri partnereiden kesken.

”Se on todella lupaavaa, sillä yli puolet konsortion jäsenistä on uusia verrattuna edelliseen Hercules-projektiin.” Myös Horisontti-rahoituksen kaksivaiheinen hakemusprosessi saa Bleuanukselta kehuja, sillä se osoittautui huomattavasti aiempia puiteohjelmia sujuvammaksi. ”Toki hakemus teettää edelleen työtä, ja siihen pitää myös varautua. Toisaalta aika moni kakkosvaiheessa vaadittava asia tulee selvitetyksi jo ykkösvaiheessa”, hän muistuttaa.

Vaasa avainasemassa Myös Vaasan yliopiston professorilla Seppo Niemellä on hymy herkässä. ”Olen ollut vuosien varrella monessa mukana ja tämä on yritysyhteistyötä parhaimmillaan”, Niemi kiittelee. Hanke työllistää tulevien kolmen vuoden aikana 10–15 tutkijaa ja keskeinen laboratorio tulee Vaasan yliopistoon. ”Rahoituspäätös osoittaa, että olemme pakokaasujen puhdistus- ja säätöteknologian tutkimuksessa kansainvälistä tasoa. Nyt pääsemme avaamaan aivan uusia ovia ja luomaan yhteistyöverkostoja”, Niemi toteaa. ■

Laivaliikenteen päästöjä on tulevina vuosina pakko saada alaspäin. Tehokkain tapa on hakea korvaajaa perinteiselle polttoöljylle.

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

26 kasvuyrityksen tarina TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVAT: CHAMPION DOOR

ASTETTA ISOMPIA OVIA Nivalasta lähtee maailmalle teollisuusovia, joista ei kulje juurikaan laivoja tai lentokoneita pienempiä esineitä. Perheyritys Champion Doorin liikevaihdosta valtaosa tulee viennistä osaamisen ollessa tukevasti Suomessa.

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

un myydään jotain Airbusin kaltaiselle jättiyhtiölle, tuotteen on paras olla hyvä. Näin teki Champion Door vuonna 2010 toimittamalla Airbusin useisiin tehtaisiin kangasnosto-ovia, jotka ovat suurimmillaan 100 neliön kokoisia. Pienehkönkin yrityksen on mahdollista saada koukkuunsa jättikala verkostojen avulla ja erikoistumalla korkean jalostusarvon teknologiaan. ”Suunnittelemme, valmistamme ja asennamme maailman suurimpia nousevia ovia telakoille, teollisuuteen, maatalouteen ja lentokonehalleihin. Tärkeimpiä markkinoita ovat Poh-

joismaat, Keski-Eurooppa ja Lähi-itä. Hieman tervettä hulluutta ja rohkeutta tässä bisneksessä kyllä tarvitaan”, kertoo toimitusjohtaja Pekka Hosio. Vuonna 1992 perustetun Champion Doorin PVC-kangaspinnoitetuilla ovilla on monia etuja perinteisiin teollisuusoviin verrattuna. Ne ovat kevyitä, eivät vaadi suuria tukirakenteita ja huollon tarve on vähäinen. Kankaiset teollisuusovet soveltuvat erinomaisesti myös likaisiin ja kylmiin olosuhteisiin ja niiden huollon tarve on vähäinen. Pitkälle on tultu, sillä alun perin yhtiö valmisti muun muassa sälekaihtimia. Champion Doorin tuotanto sijaitsee Nivalassa ja toimistot Ranskassa, Arabi-

emiraateissa ja Venäjällä. Hosio kertoo tuotteiden kotimaisuusasteen olevan noin 70 prosenttia, sillä kaikkia tarvikkeita ei Suomesta saa. ”Liikevaihtomme on kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana viidestä miljoonasta noin 9,5 miljoonaan euroon ja henkilökunnan määrä tuplaantunut 25 henkilöstä noin 50 henkeen. Liikevaihdosta yli 80 prosenttia tulee Suomen ulkopuolelta.” Maailmalla toimiessa erilaiset kulttuurit ja toimintatavat tulevat tämän tästä vastaan. ”Byrokratia, käytännöt ja vaatimukset tuotteille ja toimitussisällöille ovat eri maissa erilaiset ja niitä kaikkia on usein mahdoton oppia muuten kuin

kantapään kautta. Myös maksukäyttäytyminen on hyvin erilaista ja saatavat on turvattava kaikin keinoin. Sopimustekniset asiat on myös pakko olla kunnossa, koska usein yllättäen vaaditaan toimitettavaksi sellaisia juttuja, jotka eivät kuulu alkuperäiseen sopimukseen.” Kilpailua on paljon vastaavan tyyppisissä ratkaisuissa sekä muissa ovityypeissä. ”Se, että henkilöidymme yksityisenä yrityksenä antaa uskottavuutta, jota kasvoton toimija ei välttämättä voi antaa. Vuosien myötä tehdyt toimitukset toimivat tietenkin edelleen hyvinä referensseinä, mikä on erittäin tärkeää. Kehitämme myös koko ajan sellaisia ratkaisuja, joita muilla ei ole.”

Valtavat lentokonehallit vaativat valtavia ovia. Sellaisia valmistetaan Nivalassa ja kuljetetaan joka puolelle maailmaa.

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

28 uusia julkaisuja

TEKESIN ESITTEITÄ

TEAM FINLAND FUTURE WATCH -RAPORTTEJA

Team Finland kasvun tukena

Näkökulma kärkihankkeisiin 2/2015

Suomalaisia yrityksiä maailmalle puskeva Team Finland -verkosto on auttanut Champion Dooria monin tavoin. Yhteistyössä on vahvistettu myyntiä nykyisillä ja etabloiduttu uusille markkina-alueille. Yritys on myös kehittänyt sisäisiä prosesseja ja toimintatapoja. Tekesin rahoituksella Champion Door on kehittänyt muun muassa palorullaovea, kangasnosto-ovia, lujuuslaskentaa sekä kansainvälistymisstrategiaa. ”Hyöty riskiä jakavasta rahoituksesta on ollut merkittävä, sillä yrityksen tulorahoitus ei yksistään olisi mahdollistanut näiden kehityshankkeiden toteuttamista ja loppuunsaattamista ainakaan toteutuneessa aikataulussa.” Sähköiset työvälineet ovat yhtiön tärkeimpiä liiketoimintaa eteenpäin vieviä tekijöitä. Markkinointi internetissä on mullistanut liiketoiminnan, sillä koko maailma on nyt kauppapaikka. Parhaillaan Champion Door ottaa asiakasrajapinnastaan enemmän irti digitaalisuuden avulla. Esimerkiksi tiettyyn verkkosisältöön pääseminen edellyttää kirjautumista, josta saatavat yhteystiedot hyödynnetään markkinoinnissa. ■

Hallitus tähtää muutokseen ja uudistumiseen viidellä painopistealueella: työllisyys- ja kilpailukyky, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi ja terveys, biotalous ja puhtaat ratkaisut sekä digitalisaatio ja kokeilut ja normien purku. Tekesin Näkökulma -julkaisu katsoo kärkihankkeiden sisään, kasvualojemme nykyhetkeen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin

Askelmerkkejä joukkorahoitukseen, lokakuu 2015

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

Team Finland Future Watch, lokakuu 2015. Yritysten joukkorahoituskampanjat ovat yleistyneet nopeasti. Tämä käytännönläheinen opas avaa joukkorahoitusmuotojen hyötyja ja riskejä sekä antaa vinkkejä kampanjaa suunnitteleville.

TEKESIN RAPORTTEJA

Venäjän tuonnin korvausohjelma – Uhka vai mahdollisuus? tammikuu 2016 Terveyspalvelut. Nyt! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa 2008-2015 Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa -ohjelma (2008–2015) on ollut Tekesiltä merkittävä panostus hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Se on osunut ajankohtaan, jolloin koko sosiaalija terveysala on ollut suurten muutosten ja haasteiden keskellä. Tulevaan sote-malliin ohjelmasta löytyy monia kehityseväitä.

Kartoituksessa tarkastellaan Venäjän tuonninkorvausta Venäjän ja lännen näkökulmasta: mitä ovat tuonninkorvausohjelman tulokset tähän mennessä, haasteet ja tulevaisuudennäkymät. Esillä ovat myös uhat ja mahdollisuudet suomalaisille yrityksille – miten suomalaiset yritykset ovat varautuneet tuonninkorvaukseen.

Tekesin uutisia 29 TEKSTI: SOILE THALÉN

Puhtaasti biotalouteen Nopeasti kasvavat biotalouden ja cleantechin markkinat haastavat suomalaisyrityksiä raaka-ainekeskeisestä toiminnasta markkinalähtöiseen.

leantech-markkinan ennustetaan kaksinkertaistuvan nykyisestä yli triljoonaan dollariin vuoteen 2020 mennessä. Pariisin ilmastokokouksen tulokset loivat investoijille uskoa siihen, että taloudessa siirrytään vähitellen fossiilitaloudesta biotalouteen. Suomessa biotalous ja puhtaat ratkaisut sisältyvät hallitusohjelman kärkihankkeisiin, joiden toteutuksessa Tekes on mukana. Tekes vie eteenpäin kärkihankkeita ohjelmissa ja kampanjoissa. Nyt valmistellaan biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen alueelle verkostomaisia Team Finland -toimia. Cleantech ja biotalous kytkeytyvät yhteen. Biotalous hyödyntää puhtaita teknologioita tuottaessaan tuotteita ja palveluita kestävästi. Kysyntää on ratkaisuille, jotka vähentävät energian ja materiaalien käyttöä, auttavat eroon hiiliriskistä eli fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvasta tuotannosta sekä auttavat hyödyntämään jätteitä uudella tavalla. ”Tuemme verkostojen ja ekosysteemien

kehittymistä ohjelma- ja kampanjatyyppisillä toimilla. Olennaista on asiakkaiden kytkeminen mukaan kehitystyöhön. Näin uudet ratkaisut pääsevät paremmin markkinoille”, kertoo Tekesin uusista suunnista johtaja Teija Lahti-Nuuttila.

Kilpailussa menestyminen edellyttää asiakkaiden tarpeiden ymmärtämistä Asiakkaat toivovat mieluiten kokonaisratkaisua tai palvelua yksittäisen teknologian sijaan. Cleantech palveluna yleistyy ja mobiiliteknologia antaa mahdollisuuksia uusiin liiketoimintamalleihin. Kuluttajamarkkina cleantechissä kasvaa. Biomassojen ja jätteiden arvo raaka-aineena nousee ja ne ohjautuvat uudenlaisiin käyttötarkoituksiin. Nämä trendit haastavat suomalaisyrityksiä muuttamaan näkökulmaa kehitystyössään luonnonvarojen hyödyntämisestä asiakasarvon luontiin. Älyratkaisujen kasvu biotaloudessa ja cleantechissä on iso mahdollisuus

suomalaisyrityksille samoin kuin kasvava kysyntä resurssitehokkaille ja uusiutuviin perustuville ratkaisuille. Digitaalisuuden avulla on mahdollista synnyttää uutta nopeasti skaalautuvaa liiketoimintaa. ”Digiosaamisemme kannattaa nyt hyödyntää luonnonvarojen kestävään käyttöön. Tekes kannustaa uusien tuotteiden yhteiskehittämiseen yli toimialojen”, painottaa Lahti-Nuuttila. Tavoitteena on luoda Suomeen kansainvälisesti vetovoimaisia kehitysympäristöjä sekä liiketoimintaekosysteemejä biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen alueella. Kun tarvitaan tutkimusta, kehitystä, pilotointia, demonstrointia tai palveluja markkinoille pääsyyn, on niihin mahdollista hakea tukea koko Team Finland -verkostolta. Tekes pyytää yrityksiltä ehdotuksia liiketoimintakärjistä, joihin juuri nyt pitäisi joukolla panostaa ja luoda etumatkaa kilpailijoihin. Biotalouden liiketoimintakärjet ja ekosysteemit -haku on auki helmikuun loppuun asti. ■

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

30 nimitykset TEKSTI: KAJ NORDGREN

Uusia kasvoja Tekesiin nopeuttamaan yritysten liiketoiminnan ja terveydenhoidon digitalisoitumista

Pekka Sivonen

Konkariyrittäjä Pekka Sivonen haluaa pienet ja isot yritykset yhteen kehittämään, kokeilemaan ja pilotoimaan uusia radikaaleja innovaatioita. Anssi Pulkkisen tavoitteena on saada yritykset ratkomaan terveydenhuollon kestävyysvajetta.

igitaalisuus-alueen johtajana Pekka Sivosen tehtäviin kuuluu digitalisoitumisen myötä syntyvien tulevaisuuden suuntien ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistus. Hän myös vastaa Tekesin strategian rakentamisesta digitaalisuuden hyö-

NIMITYKSIÄ

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

dyntämiseksi yritysmaailmassa. Pekalla on monipuolinen yritystausta muun muassa pörssiyritys Digian perustajana ja toimitusjohtajana sekä esineiden internetiin perustuvaa liiketoimintaa edistävän IndustryHackin päävalmentajana. Pekka Sivonen siirtyy Tekesiin terveysteknologian startup-kiihdyttämö Verticalista. Hän jatkaa uudessa työssäänkin yritysten mentorointia. "Yhteistyö on kaiken avain. Team Finlandina hiomme rahoitus- ja kansainvälistymispalveluistamme suomalaista elinkeinoelämää, sijoittajia ja tutkimusta parhaiten hyödyttävän kokonaisuuden. Rakennetaan yhdessä Suomesta maailman parhaita osaajia ja kärkiyrityksiä houkuttava digibrändi. Tähän meillä on loistavat mahdollisuudet, valittiinhan maailman innovatiivisimmaksi maaksi suhteessa väkilukuun."

Yritykset terveydenhuollon ongelmien kimpussa tuo Suomeen hyvinvointia "Suomalainen terveydenhuolto on liian hyvää ollakseen totta", toteaa Anssi Pulkkinen, Tekesin uusi Hyvinvointi ja terveys -alueen johtaja. "Kestävyysvaje on kolme miljardia euroa samalla kun terveydenhuol-

Tomi Korhonen on valittu markkinointija viestintäjohtajaksi markkinointi ja viestintä -yksikköön.

Anssi Pulkkinen lon infraan investoidaan kilpaa neljä miljardia. Näin betonoidaan valtava muutostarve. Potilaiden polut ja terveydenhuollon prosessit muodostavat monimutkaisen koneiston, jossa sairauden hoito on syrjäyttänyt terveyden tuotannon." "Koen omaksi tehtäväkseni tuoda yhteen terveydenhuollon ongelmat ja mahdollisuudet sekä niiden ratkaisijat. Uskon siihen, että kaupallinen intressi pystyy palvelemaan terveellä tavalla ongelmien ratkaisua. Kun tähän päästään, syntyy sivutuotteena merkittävää uutta kilpailukykyä, työpaikkoja ja hyvinvointia Suomeen." Anssi Pulkkinen on koulutukseltaan proviisori ja MBA ja hänellä on pitkä kokemus lääke- ja diagnostiikkateollisuuden johtotehtävistä. Tekesiin hän siirtyy Rosche Diagnosticsin strategia- ja yhteiskuntasuhdejohtajan tehtävistä. ■

yhteystiedot 31 Innovaatiorahoituskeskus Tekes Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila Lehden viimeinen numero Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava.

PL 69, 00101 HELSINKI www.tekes.fi

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin ja Team Finlandin verkostoa. Pirkanmaan ELY-keskus vastaa palvelun hallinnosta. ELY-keskusten puhelinnumero 029 50 36000.

Tekesin Näköalat -lehti luettavissa myös osoitteessa issuu.com.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Alvar Aallon katu 8, PL 156, 60101 Seinäjoki Asioinnin palvelunumerot Vaihde 029 50 55000 arkisin klo 8.00–16.00 Tilityksiin ja raportointiin liittyvä neuvonta arkisin klo 8.00–15.00 029 50 55050

Numero 1/2016, 22.2.2016 JULKAISIJA Innovaatiorahoituskeskus Tekes TOIMITUS Päätoimittaja Pia Mörk Toimituksen sihteeri Susanna Lehto TOIMITUSKUNTA Anna-Maija Ikonen, Eeva Landowski, Miia Linnusmaa, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile Thalén TOIMITUSNEUVOSTO

Verkkoasioinnin tekninen neuvonta arkisin klo 8.00–15.00 029 50 55051 YRITYSTEN PALVELUNUMEROT Kansainvälistymistä ja kasvua hakevat asiakkaat: Team Finland -puhelinpalvelu ma - pe klo 9.00–16.00 029 50 20510 Team Finland -yhteydenottolomake: www.tekes.fi/team-finland-yhteydenotto Uudet asiakkaat www.tekes.fi/tunnustelu Virallinen posti kirjaamo@tekes.fi

Inkeri Huttu, Kari Inberg, Kimmo Kanto, Eeva Landowski, Susanna Lehto, Piia Moilanen, Pia Mörk, Sanna Piiroinen Kansikuva: Markus Sommers Taitto: Mainostoimisto Cake Oy Painatus: Erweko Oy ISSN-L 1798-9876 ISSN 1798-9876 (Painettu) ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu) Painos 11 500

Etelä-Savon ELY-keskus Jääkärinkatu 14, PL 164, 50101 Mikkeli Hämeen ELY-keskus Kirkkokatu 12, PL 29, 15141 Lahti Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Kainuun ELY-keskus Kalliokatu 4, PL 115, 87101 Kajaani Keski-Suomen ELY-keskus Cygnaeuksenkatu 1, PL 250, 40101 Jyväskylä Lapin ELY-keskus Hallituskatu 3 B, PL 8060, 96101 Rovaniemi Lapin ELY-keskus Kemin palvelupiste Asemakatu 19, 94100 Kemi Pirkanmaan ELY-keskus Pellavatehtaankatu 25, PL 297, 33101 Tampere Pohjanmaan ELY-keskus Wolffintie 35 B, PL 131, 65101 Vaasa Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan palvelupiste Ristirannankatu 1, PL 240, 67101 Kokkola

Alkavat ja kotimarkkinayritykset Yritys-Suomi -puhelinpalvelu ma - to klo 9.00–17.00 pe klo 9.00–16.15 029 50 20500

Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kauppakatu 40 B, PL 69, 80101 Joensuu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Viestikatu 1, PL 86, 90101 Oulu Pohjois-Savon ELY-keskus Kallanranta 11, PL 2000, 70101 Kuopio Satakunnan ELY-keskus Valtakatu 12, PL 266, 28101 Pori Uudenmaan ELY-keskus Opastinsilta 12 B, 5 krs., PL 36, 00521 Helsinki Varsinais-Suomen ELY-keskus Itsenäisyydenaukio 2 PL 236, 20101 Turku

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016

Luet viimeistä Tekesin Näköalat -lehden numeroa –

tervetuloa seuraamaan uutiskirjeitämme! Tekesin Näköalat -lehden ilmestyminen päättyy. 30 vuotta tätä onkin jatkunut, ensin TS-tiedotteena, sitten Tekniikan Näköalat -nimellä ja lopulta Tekesin Näköaloina.

Tilaa Tekesin uutiskirjeitä sähköpostiisi! http://uutiskirje.tekes.fi http://newsletter.tekes.fi

Lehti loppuu, mutta mielenkiintoiset tarinat asiakkaidemme arjesta ja Tekesin tarjonnasta jatkuvat muissa medioissa. Pysy kuulolla!

TekesTube

Twitter @tekesfi www.tekes.fi