Tekesin nakoalat 3 2015

Digitaalisuus

Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 3 | 2015

näköalat

Uuden sukupolven robotti

myy maailmalla SIVUT 14-16

Digityökaluja

muistisairauksien diagnosointiin SIVU 10–13

02 pääkirjoitus

Digiarki 2020

2

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

2015 Digibarometrin mukaan Suomella on maailman parhaat edellytykset hyötyä syvenevästä digitalisoitumisesta.

Oleellinen kysymys on se, pystymmekö Suomessa luomaan sellaisia liiketoimintamalleja ja digitaalisia palveluja, jotka voivat menestyä myös kansainvälisesti ja tuoda kaivattua uutta kasvua.

Tekes panostaa tähän edelleen vahvasti. Esimerkiksi Digiboosti -rahoituskampanjalla kannustamme pkyrityksiä palkkaamaan digiosaajia tuomaan uutta virtaa liiketoimintaan. Myös vuosi sitten käynnistyneet Tekesin ohjelmat Teollinen Internet, Terveyttä biteistä ja 5thGear tähtäävät digitalisaation edellytysten kehittämiseen ja uuden kansainvälisen liiketoiminnan syntymiseen digitalisaatiota hyödyntämällä. Tervetuloa mukaan!

Marko Heikkinen Strateginen ohjelmapäällikkö Tekes

KUVA: MARKUS SOMMERS

D

igitaalisuus on jo nyt luonnollinen osa meidän kaikkien arkea. Niin luonnollinen, ettei asiaan juuri kiinnitä huomiota. Ainakin niin kauan kuin verkkoyhteydet toimivat sujuvasti, virtaa riittää ja omat digitaaliset tiedot pysyvät tallessa ja ovat käytettävissä vain niille, joille ne on tarkoitettukin.

Digitaalisuus tarjoaa kuitenkin vielä runsaasti uusia polkuja arjen tekemiseen entistä sujuvammaksi ja samalla myös uudenlaista työtä ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Muutaman vuoden kuluessa digitaalista tietoa voidaan kerätä, yhdistellä ja analysoida automaattisesti ja reaaliaikaisesti sellaisistakin asioista, joiden seuraaminen oli aiemmin joko liian hankalaa tai kallista: elintarvikkeiden tuoreudesta, terveydentilasta, kotien ja talojen toiminnoista tai Suomen autokannan liikkumisesta ja mahdollisista ruuhkista. Yhä suurempi osa työstä tehdään muualla kuin tietyssä fyysisessä työpaikassa, koska tietotyön määrä tulee kasvamaan. Perheet saavat näin lisää yhteistä aikaa ja lastenhoidon järjestelyt helpottuvat. Myös useimmat julkiset ja yksityiset palvelut hoidetaan ensisijaisesti digitaalisesti. Tämä koskee myös kauppaa, jolla on jo nyt keinot tarjota vaivatonta digitaalista asiointia niille, joita kaupassa käynti ei innosta.

sisällys 03

30

Teema

9-21

KASVUYRITYKSEN TARINA Kilpailuetuna tieto kallioporan suoruudesta

Digitaalisuudesta bisnestä 9

5 väitettä digitalisaatiosta

10

Pioneerina kohti ennakoivaa muistisairauksien diagnostiikkaa

13

Digisanasto

14

Cimcorp kehitti uuden sukupolven robotin

16

Digitaalisuus tulee ikkunoihin

18

Miehittämättömät robotit pörräävät maassa ja ilmassa

20

Sujuvampaa standardoitua tilaustenkäsittelyä päivittäistavarakauppaan

25

Gallup: Mitä ostat verkosta?

22

04 Valokeilassa 06 Tekesin uutisia 08 Uusia julkaisuja 26 EU-rahoitus

SUUNNANNÄYTTÄJÄ Yhteiskäyttöauto toisi lisää tilaa kaupunkeihin

29 Risteyksessä 33 Tekesin tarjoama 34 Nimitykset 35 Yhteystiedot

Psst!

Tsekkaa mitä Tekesin Digiboosti tarjoaa: www.tekes.fi/digiboosti

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

3

04

22 suunnannäyttäjä TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDI

valokeilassa

KUVA: ISTOCKPHOTO

KOONNEET: PIA MÖRK, KAJ NORDGREN JA EERO LUKIN

Hyvinvointipeli

aktivoi toimistotyöläisen liikkumaan

Istuminen tappaa. Tutkimusten mukaan jo pienet liikunta-annokset pitkin päivää ehkäisevät istumisen haittoja merkittävästi. Cuckoo Workout on verkossa toimiva työyhteisöille suunnattu hyvinvointipeli, joka muistuttaa käyttäjiään pitämään taukoja säännöllisesti työpäivän aikana. Ohjelma hälyttää vähintään kolmesti työpäivän aikana kannustaen ainakin kolmen minuutin taukojumppaan kerrallaan. Erilaiset syke-, ryhti- ja aivohaastevideot ohjaavat käyttäjää taukojen pitämisessä. Taukojumpasta saa pisteitä sekä itselleen että työyhteisölleen, ja pisteiden avulla edetään eri tasoille.

4

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

Cuckoo Workout sai toukokuussa 160 000 euron pääomasijoituksen ja sillä on tällä hetkellä 1 200 käyttäjää. Asiakkaita ovat muun muassa vakuutusyhtiöt LähiTapiola ja Etera. Tekesin rahoituksella Cuckoo Workoutia on automatisoitu ja siihen on tuotu perinteisiä pelielementtejä, kuten aktiivisuudesta palkitsevia tähtiä. Rahoitus mahdollisti myös oman kehittäjän palkkaamisen ja Yhdysvaltojen markkinoiden kartoittamisen paikan päällä.

www.cuckooworkout.com

Telelääkäri auttaa myös kotisohvalla

Our House

lähiöfestivaaleilla visioitiin parempaa lähiötä TEKSTI: NIINA SARÉN

Tutkimuksen mukaan jopa 75 prosenttia

terveyskeskusten tai lääkärikeskusten vastaanottoajoista voitaisiin hoitaa videopuheluilla. MeeDocin mobiilisovelluksella lääkärin diagnoosin ja mahdollisen reseptimääräyksen saa omalta kotisohvalta ja jopa aurinkorannikon lepotuolista.

Chat- ja videoyhteyden tarjoava järjestelmä on käytössä mm. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöllä sekä Terveystalolla, joka on yksi Suomen suurimmista lääkärikeskuksista.

Viime keväänä yhtiö sai 3,5 miljoonan euron sijoituksen saksalaiselta XLHEALTH:ilta. Samalla sille avautui myyntiväylä satoihin työterveyspalveluja tarjoaviin organisaatioihin ja jopa valtaosaan lääkäreistä eri puolilla Eurooppaa.

Yrityksellä onkin edessään selkeä kasvuloikka. "Tekes on ollut yksi tärkeä tekijä, jonka ansiosta olemme päässeet näin pitkälle", toimitusjohtaja Mikko Kiiskilä kertoo. www.meedoc.com

Suomalaissoftaa ensimmäiseen eurooppalaiseen

Espoolainen Space Systems Finland tekee kulkijaan äärimmäisen tärkeän varaohjelmiston. Sen avulla kulkija voi toimia, jos varsinainen ohjausohjelmisto ei käynnisty.

Euroopan avaruusjärjestön ESA:n ExoMars-hankkeeseen kuuluu vuonna 2016 laukaistava Marsin kiertolainen ja kahta vuotta myöhemmin sitä seuraava kulkija. SSF:n tekemä ohjelmisto on merkittävä tunnustus suomalaiselle ohjelmistotyölle. Vastaavia ohjelmistoja tuottavia yhtiöitä ei ole maailmassa montaa. Tekes on rahoittanut Space Systems Finlandin tuotekehitystä.

KUVA: ESA - S. CORVAJA

Mars-kulkijaan

Lähiöfestivaali valtasi Mikkolan purettavat vuokratalot 8.-15.8.2015. Elementtitalojen asunnot toimivat näyttelytiloina, joihin eri yhteistyökumppanit toteuttivat näkemyksiä lähiöasumisen mahdollisuuksista. Viikon monipuolisessa ohjelmassa oli työpajojen lisäksi muun muassa lähiruokatori, päiväunitapahtuma ja Huomenta Suomen suora lähetys Mikkolasta.

Tiistai 11.8. oli Tekesin seminaaripäivä.

Päivän aikana lähiöitä suunniteltiin uusiksi palveluiden, asukkaiden tarpeiden ja uudenlaisten arvonluonnin tapojen kautta.

Tekesillä oli festivaaleilla myös näyttelyasunto, jossa oli esillä 24 yrityksen asumiseen liittyvät palvelut ja tuotteet aurinkopuusta hyvinvointisormukseen ja kodin automaatioon. Asunnon kautta tuotiin esille tärkeitä teemoja kuten energia, kestävä kehitys ja terveys. Lasten ehdottomaksi suosikiksi osoittautui oranssi wc-pönttö, joka kuului Tuomas Siitosen suunnittelemaan moniulotteiseen ja kiinnostavaan näyttelykokonaisuuteen.

Katso mitä kaikkea festivaaleilla tapahtui #lähiöfestivaali ourhouse.fi

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

5

Tekesin uutisia

Oppimisratkaisut-ohjelma pakettiin Kesällä saatettiin päätökseen Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelma Vuonna 2011 käynnistyneen ohjelman projekteihin osallistui noin 100 suomalaista yritystä, tutkimusorganisaatiota ja oppilaitosta.

KOONNUT: PIA MÖRK KUVA: ISTOCKPHOTO

O

ppimisratkaisut-ohjelman tavoitteena oli synnyttää uusia kaupallisia ratkaisuja vastaamaan oppimisen murrokseen. Oppiminen käsitettiin elinikäisenä prosessina kattaen kaikki ikäluokat sekä formaalin koulutuksen kuin informaalin oppimisenkin.

Ohjelmassa oli mukana 72 yritystä. Tyypillinen rahoitettu yritys oli digitaalisuutta hyödyntävä nuori kasvuhaluinen yritys. Yrityksistä yli puolet oli rahoituspäätöstä tehtäessä alle kuusivuotiaita. Ohjelmassa mukana olevat yritykset investoivat itse noin 13 miljoonaa euroa innovaatiohankkeisiinsa, minkä lisäksi Tekes rahoitti yritysten innovaatioprojekteja noin 12 miljoonalla eurolla. Innovaatiohankkeittensa kautta yritysten tavoitteena on lisätä vuotuista liikevaihtoaan 600 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Tästä uudesta liikevaihdosta valtaosaa tavoitellaan kansainvälisiltä markkinoilta. Yritysten innovaatiohankkeitten kaupallistamisvaihe ajoittuu vuosille 2014–2020.

6

uusia palveluita käyttäjille. Kantava teema koko Oppimisratkaisut-ohjelman ajan oli asettaa teknologia sille kuuluvaan rooliin, pedagogian avuksi.

Teknologiayritykset työskentelivät tiiviisti yhdessä opettajien ja johtavien pedagogiatutkijoiden kanssa. Ohjelmassa myös etsittiin onnistuneen teknologian käyttöönottoprojektin elementtejä yhdessä koulujen kanssa.

Tutkimuksella luotiin kuvaa tulevaisuuden oppimisen tavoista Yritysten kehitysprojekteja tukemaan rakennettiin ohjelmassa ns. arvoverkkohankkeita. Näissä yritysten tuoteprotoja testattiin aidoissa tilanteissa esim. kouluissa opetustilanteissa johtavien pedagogiatutkijoiden valvomina. Oppilaat ja opettajat asettuivat aktiiviseen rooliin innovoinnissa, tutkijat saivat käyttöönsä aineistoa opetusteknologian pedagogisista vaikutuksista ja yritykset saivat palautetta ideansa toimivuudesta.

Teknologiaa pedagogian avuksi

Ohjelma antoi eväitä liiketoiminnan kehittämiseen

Kuten muuallakin yhteiskunnassa, teknologia ei oppimisessa ole itsetarkoitus vaan väline. Digitaalisuus luo parhaimmillaan kyvyn luoda täysin

Ohjelmassa yrityksillä oli mahdollisuus keskittyä tuotteen ja liiketoiminnan kehittämiseen ja testaamiseen. Ne perehtyivät muun muassa markkinatrendei-

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

hin, palveluliiketoiminnan perusteisiin, kokonaiskonseptien kehittämiseen ja sijoittajan kohtaamiseen. Sisarohjelma Finpro Future Learning Finland tarjosi puolestaan yrityksille markkinaliidejä ja vienninedistämispalveluita.

Suomen koulutusviennin tulevaisuus on pienissä yrityksissä ja suurissa ideoissa Tekes teetti ohjelman aikana kyselyn oppimisalan yrityksille niiden vientinäkymistä. Kyselyn perusteella alan vienti

vuonna 2014 oli 268 miljoonaa euroa.

41 prosenttia kyselyyn vastanneita oli nuoria, alle viisi vuotta vanhoja yrityksiä, mediaani yrityskoko oli neljä henkilöä.

Mikro- ja pk-yritysten vienti vuonna 2014 oli 13 miljoonaa euroa. Vientiä tekee vain muutama liikevaihdoltaan keskisuuri tai suuri yritys. Merkittävin vientialue on Eurooppa, mutta lähitulevaisuudessa kasvua haetaan erityisesti Lähi-idästä, Itä-Aasiasta ja Kaakkois-Aasiasta.

Kysely paljasti toimialan suosituimmaksi oppijakohderyhmäksi

Lue lisää

yläkoululaiset ja päätuotteeksi digitaaliset oppimateriaalit. Vastanneista yrityksistä valtaosa oli paljon potentiaalia omaavia mikroyrityksiä. Kyselyn mukaan mikro- ja pk-yritysten tavoite on nostaa vienti 13 miljoonasta eurosta 162 miljoonaan euroon vuoteen 2017 mennessä. Tulosten lisäksi kasvavat myös henkilöstömäärät: lähitulevaisuudessa ala tulee työllistämään satoja uusia työntekijöitä etenkin pienten yritysten puolella. n

Tutkimuksista, jotka luovat kuvaa tulevaisuuden oppimisen tavoista

Suomalaisista oppimisalan yrityksistä

Ohjelmassa käsitellyistä kansainvälisen liiketoiminnan osa-alueista

Koulun ja oppimisen murroksesta

Koulutusvientikyselystä oppimisalan yrityksille

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

7

Uusia julkaisuja Tekesin esitteitä Tekesin rahoitus yrityksille Esitteessä kerrotaan muun muassa mihin rahoitusta voi saada ja mitkä ovat tyypillisimmät rahoitustasot.

Team Finland Future Watch tarjoaa näkymän Afrikan markkinoiden tulevaisuuteen Maailman 10 nopeimmin kasvavasta taloudesta kuusi sijaitsee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Team Finland Future Watch -palvelu katsoo nyt erityisesti Etelä-Afrikan, Tansanian, Kenian ja Nigerian markkinoille. Lue erityisesti pkyrityksille suunnatut maaraportit ja tulevaisuusskenaariot.

Tekesin katsauksia Teollisuusyrityksen digipolku – Katsaus digitalisaatioon teollisuusyritysten näkökulmasta 319/2015 Katsauksessa tarkastellaan digitaalisten ja yhteisöllisten työkalujen hyödyntämistä yritysten sisällä ja välillä sekä sosiaalisen median palvelujen käyttöä B2B-yritysten markkinointiviestinnässä. Katsaus pyrkii selkeyttämään digitalisaation mahdollisuuksia ja käyttöönottoa teollisuuden pk-yritysten näkökulmasta.

Rikastuttava yhteistyö ja uudet toimintamallit 317/2015 Kirjassa käsitellään innovatiivisuutta ja sen edellytyksiä. Näkökulma ei ole teknologinen, vaan liittyy ennemminkin innovatiivisiin toimintatapoihin ja yhteistyöhön sekä innovaatioita tukevaan ympäristöön.

Evaluation of Tekes Activities - Main Methods and Impacts 320/2015 Katsauksessa esitellään Tekesin arviointikäytännöt ja esimerkkejä arviointien tuloksista.

Innovaatiotoiminnan vaikutusten arvioinnilla ja mittaamisella selvitetään julkisen tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoituksen hyötyjä yrityksille, toimialoille ja koko kansantaloudelle. Tekesissä alettiin panostaa vaikuttavuusarviointiin 2000-luvun alussa. Tekesin vaikuttavuudesta on julkaistu yli 75 arviointiraporttia vuosina 2000–2015. Tekesillä on ollut merkittävä rooli arviointitoiminnan kehittämisessä Suomessa.

8

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

BEAM – Busines with impact Team Finland programme of Tekes and the Ministry for Foreign Affairs of Finland.

Näkökulma innovaatiorahoitukseen Mikä on kasvun merkitys? Miten ennustaa startup-yritysten menestystä? Tekes seuraa tarkasti myöntämänsä innovaatiorahoituksen vaikutuksia kansantalouteen ja yritysten liiketoimintaan. Näkökulma innovaatiorahoitukseen -katsaus tarkastelee muun muassa Tekesin asiakasyritysten kasvua ja startupyritysten menestystekijöitä.

Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2015 Tekes on vaikuttanut laajasti innovaatioiden syntyyn, yritysten kasvuun ja tutkimuksen laatuun. Julkaisuun on koottu tutkittua tietoa Tekesin toiminnan vaikutuksista.

The impact of Tekes and innovation activities 2015 Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset -raportin englanninkielinen versio

Tekes – innovaatiokentän pelinrakentaja Tekes on innovaatiokentän aktiivinen pelinrakentaja, jonka strategiana on luoda Suomeen elinvoimaista liiketoimintaa ja maailman paras innovaatioympäristö.

Tekes – the innovation ecosystem enabler Tekesin strategiaesitteen englanninkielinen versio

Tekes – aktiv spelare på innovationsfältet Tekesin strategiaesitteen ruotsinkielinen versio

teema 9

Psst!

Tsekkaa mitä Tekesin Digiboosti tarjoaa: www.tekes.fi/digiboosti

Digitaalisuus

5 väitettä digitalisaatiosta

1. Digitaalisuudesta kannattaa edelleen puhua, vaikka se on jo lähes kaikkialla Digitaalisuus on yksi aikamme megatrendeistä, jonka valtakausi alkoi internetin syntymän tienoilla.

Digitaalisuus tulee edelleen vuosikymmenten ajan vaikuttamaan voimakkaasti kaikilla elämämme aloilla.

2. Digitalisaatio vie ihmisiltä työpaikat Digitaalisuus muuttaa työn tekemistä.

Monet rutiininomaiset työt siirtyvät helposti digitaalisten prosessien avulla tietokoneiden tehtäviksi. Tuottavuuden kasvu voi joillain aloilla olla huikeaa.

Samalla syntyy potentiaalia siirtää perinteistä työtä vaativampaan, korkeamman jalostusarvon suuntaan.

Ihmisläheistä , vuorovaikutteista ja elämyksellistä palvelua tarvitaan aina.

Emme muutu koneiksi.

3. Digitaalisuus on paljon muutakin kuin teknologiaa

5. Digitaalisuus vaatii uutta osaamista

Ilman samanaikaista toimintatapojen, prosessien ja johtamisen muutosta ei digitalisaatiosta saa irti kuin pienen osan tehoista. Parhaat digi-ideat syntyvät oivalluksesta tehdä vanhat asiat aivan uudella tavalla tai tehdä aivan uusia asioita.

Digitaidot ovat ymmärrystä teknologiasta, näkemystä mahdollisuuksista ja rohkeutta kokeilla uusia asioita. Kaikkea tätä kannattaa aktiivisesti harjoitella.

4. Nopeus, ketteryys ja kokeileva kulttuuri ovat valttia digitaloudessa Digitaalisuus kehittyy huimaa vauhtia, mutta uusimmatkin työkalut ovat silti edullisia, osa jopa ilmaisia. Pilvipalvelut skaalautuvat pienestä kokeilusta aina miljoonien asiakkaiden järjestelmiin.

Valmiita ohjelmistoja ja dataa on mahdollista saada käyttöön myös avoimilla lisensseillä ja sopimuksilla.

Väitteet on koonnut Tekesin Kasvuyritykset-yksikön palvelujohtaja Risto Setälä. Setälä on ohjelmistojen ja digitalisaation asiantuntija.

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

9

10 teema TEKSTI: ELINA RÄIHÄ KUVA: MARKUS SOMMERS PIIRROS: ISTOCKPHOTO

10

TEKESIN NÄKÖALAT 2 2015

Pioneerina kohti ennakoivaa muistisairauksien diagnostiikkaa Combinostics on ottanut tiukan etukenon tulevaisuuden digitalisoituvan terveydenhuollon suunnannäyttäjänä. Yrityksen kehittämä analytiikkatyökalu toimii lääkärin aisaparina auttaen tätä tekemään entistä varhaisempia ja luotettavampia diagnooseja. Potilaalle tämä tarkoittaa yhdenmukaisempaa ja yksilöllistyvää hoitoa, joka konkretisoituu mahdollisuutena elää itsenäistä elämää pidempään.

A

lzheimerin tauti, vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä, otsa-ohimolohkorappeuma, Parkinsonin tauti… Muistisairauksien kirjoon kuuluu yli 60 erilaista taudinaiheuttajaa, joiden diagnostiikkaan liittyy iso nippu moniselitteisiä haasteita. Oireiden alkamisesta diagnoosin saamiseen ja hoidon aloittamiseen kuluu Euroopassa keskimäärin 20 kuukautta. Se on pitkä aika epätietoisuudessa eikä mahdollisen taudin eteneminen ota kuitenkaan aikalisää.

"Esimerkiksi Alzheimerin tautia epäiltäessä potilaalle tehdään tyypillisesti monia testejä: haastatteluja, kyselyitä, verikokeita ja aivokuvauksia.

Datan määrä kasvaa nopeasti, kun käyttöön tulee uusia kuvausmenetelmiä yhä korkeammilla resoluutioilla.

Lopputuloksena on kymmeniä tai jopa satoja erilaisia mittausarvoja, joita on hankala hyödyntää ilman niitä tukevia työkaluja. Epävarmuus tulosten tulkinnasta johtaa helposti diagnoosin viivästymiseen", yhtiön tieteellinen johtaja Jyrki Lötjönen selittää.

Combinosticsin ohjelmisto täs-

mentää kliinistä datan analysointia sekä laskemalla uudenlaisia mittalukuja kuvista että yhdistelemällä eri lähteistä tulevaa suurta tietomäärää. Se luo potilaasta profiilin vertaamalla mittalukuja potilastietokantaan aiemmin diagnosoiduista potilaista ja esittää datan lopulta lääkärille mahdollisimman yksinkertaisessa muodossa. Kyseessä ei kuitenkaan ole valmiiksi pureskeltuja diagnooseja syytävä musta laatikko. ”Työkalun rooli on valjastaa valtaisat tietovarannot hyötykäyttöön ja tarjota lääkärille helposti tulkittavaa ja kvantitatiivista dataa potilaan tilasta.

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

11

Mitä runsaammin tietoa alkaa olla tarjolla, sitä hankalammaksi tulkinta käy ja sitä enemmän lääkäreillä alkaa olla tarvetta apua tarjoavista työkaluista", Lötjönen toteaa.

Lähellä sinua, minua ja meitä Muistisairaus koskettaa niin yksilön, perhepiirin kuin yhteiskunnankin tasolla. Vuonna 2013 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavia oli Suomessa 93 000 ja vuonna 2016 luvun ennustetaan olevan 240 000.

Kustannukset ovat maailmanlaajuisesti valtavat: ne vastaavat noin prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta ja tilanne on pahenemassa potilaiden määrän kasvaessa. USA:ssa ja Iso-Britaniassa dementioihin liittyvään karuun todellisuuteen onkin herätty ylimmässä valtiojohdossa ja ongelmaan on alettu panostaa merkittävästi.

Kotimainen muistisairauksien tutkimus on tällä hetkellä korkealla tasolla. Lötjösellä itsellään on takanaan 20 vuoden tutkijanura lääketieteellisen kuvantamisen kysymysten parissa.

Mielenkiinto monimutkaisten sairauksien diagnostiikkaa kohtaan lähti suoraan sydämestä: väitöskirja sydänsairauk-

12

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

sien kuvantamisesta sysäsi liikkeelle tapahtumasarjan, joka johti hänet lopulta muistisairauksien diagnostiikan maailmaan. Combinosticsin diagnoosityökalun teknologian selkäranka on kehitetty pitkällä aikajänteellä useissa VTT:n Tekes- ja EU-rahoitteisissa hankkeissa. Pohjautuen tuohon työhön Combinostics Oy aloitti toimintansa marraskuussa 2014 enkeli- ja Tekes-rahoituksen turvin.

”Meidän juttu perustuu yhteistyöhön” Combinosticsin tiimi on tulivillaan tohtoreita: kuuden hengen kokoonpanosta viidellä on tohtorin arvo ja kolmella dosentuuri. Tiimi koostuu data-analytiikan, bisneksen, tietojärjestelmätieteenja lääketieteen teknologian osaajista.

Lötjönen uskoo, että yksi menestyksen avaintekijä on vankka visio maailman muuttamisesta. Kun tähän yhdistetään laaja ja syvä osaamistausta, yhteistyö ja aito halu ymmärtää ja kuunnella kentän tarpeita ollaan hedelmällisellä maaperällä. ”Teemme yhteistyötä maan ja maailman parhaiden klinikoiden kanssa.

Tarve työkaluun tuli suoraan kentältä ja

kehitystyötä on tehty koko ajan tiiviissä vuoropuhelussa lääkäreiden kanssa.”

Nyt alkaa olla sadonkorjuun aika.

Yhtiön teknologiaa pilotoidaan parhaillaan neljässä eurooppalaisessa sairaalassa 800 potilaalla. Tavoitteena on saada ohjelmisto markkinoille vuoden 2016 alkupuolella. ”Suurten tietomassojen systemaattinen ja tehokas hyödyntäminen tulee varmasti muuttamaan merkittävästi kliinistä päätöksentekoa tulevaisuudessa”, Lötjönen ennustaa. n

Tulevaisuudessa Combinosticsin teknologian takaa löytyvää ontologiaa voidaan soveltaa myös monilla muilla terveydenhuollon alueilla. Aivovammat, sydäntaudit, mielenterveyden kysymykset…

Mahdollisuudet ovat yhtä monimuotoisia kuin itse teknologia. Kuvassa yhtiön toimitusjohtaja Lennart Thurfjell ja tieteellinen johtaja Jyrki Lötjönen.

Digisanasto TEKSTI: VESA TOMPURI

Teollinen internet tarkoittaa sulautettujen ja älykkäiden laitteiden ja järjestelmien, saatavan tiedon analytiikan sekä työn tehokasta yhdistämistä liiketoiminnassa. Se mahdollistaa täysin uudenlaisia liiketoimintamalleja ja kilpailukykyisiä palveluja asiakastarpeisiin.

Digiterveys tarkoittaa yksilöllistä reaaliaikaista terveydentilan seurantaa digitaalitekniikan avulla sekä näin koottavan reaaliaikaisen terveystiedon hyödyntämistä yksilöllisessä reaaliaikaisessa terveydenhoidossa.

Robotiikka on oppi robottien suunnittelemisesta, rakentamisesta ja käytöstä.

Teollinen robotiikka on soveltava tieteenala, joka käsittelee teollisuudessa käytettävien robottien rakenteita, eri robottityyppejä ja niiden sovellusalueita.

Esineiden internet on internet, jossa saman prosessin eri laitteista automaattisesti kerättävä tieto järjestetään tarkoituksenmukaisiksi toiminnallisiksi ja viestinnällisiksi kokonaisuuksiksi.

Open source eli avoin lähdekoodi tarkoittaa tietokoneohjelmia ja niiden tuottamis- ja kehitysmenetelmiä, jotka tarjoavat käyttäjälle mahdollisuuden tutustua ohjelman lähdekoodiin ja muokata sitä omien tarpeidensa mukaisesti.

Tekijänoikeudet säilyvät koodin kirjoittajilla, jolleivät nämä erikseen sopien niistä luovu.

Big data on erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen. Esimerkiksi anturien keräämä sinällään hyödytön raakadata voidaan jalostaa liiketoiminnassa hyödynnettävään muotoon.

SaaS (Software as a Service) tarkoittaa ohjelmiston hankkimista palveluna perinteisen lisenssipohjaisen hankintatavan asemesta.

MaaS (Mobility as a Service) tarkoittaa ovelta ovelle -liikkumispalvelua ilman tarvetta omistaa autoa. MaaS on erilaisten liikkumispalvelujen käyttöä, yhdistelyä ja sujuvaa hyödyntämistä.

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

13

14 teema TEKSTI: VESA TOMPURI KUVAT: MARKUS SOMMERS

Robottien käyttö on omiaan sellaisessa teollisessa tuotannossa, jossa ihminen joutuisi työskentelemään vaaralle alttiina tai muuten hankalissa oloissa. Robotit myös tuovat valmistavaa teollisuutta takaisin sinne, mistä se aikanaan lähti, kertoo Jyrki Anttonen Cimcorpista.

14

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

Uuden sukupolven

robotti myy maailmalla

Ulvilalainen Cimcorp on kehittänyt Tekesin rahoituksella uudentyyppisen, entistä suorituskykyisemmän ja energiatehokkaamman teollisuusrobotin. Robotit, niitä ohjaavat ohjelmistot ja automaatiojärjestelmät ovat korkeaa teknologiaa, jota ei helposti kopioida ja jolle on globaalia kysyntää.

S

itkeä mielikuva roboteista kävelevinä keinoihmisinä on peräisin tšekkiläisen kirjailijan Karel Capekin näytelmästä vuodelta 1922. Robotteja valmistava teollisuus käynnistyi Yhdysvalloissa 1960-luvun alussa, jolloin General Motors ensimmäisenä maailmassa otti käyttöön robotin autotehtaallaan. Autoteollisuus on keskeinen robotiikan soveltaja nykyäänkin – monien muiden teollisuudenalojen ohella.

Suomalainen robottiteollisuus käynnistyi 1970-luvun puolivälissä, jolloin Rosenlewin tehtaan automaatio-osasto sai ensimmäisen robottitilauksen. Tästä alkaa tarina Cimcorpista, joka kokee tällä hetkellä vahvaa nousua globaalina teollisuuden robottien ja niihin liittyvien automaatiojärjestelmien toimittajana.

Kuvaputkista raskaampaan teollisuuteen Pitkään Cimcorpin robottien pääasiallinen sovelluskohde oli kuvaputkituotanto.

Kuvaputkituotannon alkusysäyksenä olivat Suomen valtion kuvaputkitehdas Valcon tilaukset. Vähitellen Cimcorpin asiakaspiiri laajeni sekä maantieteellisesti että toimialoiltaan. Ensimmäiset kaupat Yhdysvaltoihin syntyivät 1980, ja Kiinan valloitus alkoi runsaat kymmenen vuotta myöhemmin. Tämän jälkeen yhtiö laajeni nopeasti kansainväliseksi kuvaputkiteollisuuden robottivalmistajaksi. ”Painavien kuvaputkien käsittely oli ihmiselle hankalaa, mistä syystä robottien käyttö oli siinä tuotannossa järkevää. Tämä buumi jatkui aina vuosituhannen vaihteeseen eli siihen asti, kun kuvaputkitelevisioita maailmalla valmistettiin”, kertoo Cimcorpin teknologiajohtaja Jyrki Anttonen.

Viime kymmenen vuoden kuluessa robottitoimitukset ovat laajentuneet entistä selkeämmin kokonaisten järjestelmien toimituksiksi. Tätä kehitystä tukee Cimcorpin siirtyminen viime syksynä japanilaisen Murata Machinery -yhtiön omistukseen. ”Kokoonpanemamme robotit muodostavat tyypillisesti noin puolet projektimme

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

15

Automatisoitujenkin järjestelmien taakse tarvitaan aina ihminen.

arvosta. Loppu koostuu järjestelmän muista osista, esimerkiksi kuljettimista sekä kokonaisuuden osat yhteen sitovasta ja kokonaisuutta ohjaavasta ohjelmistosta. Ohjelmistot suunnittelemme ja toteutamme talon sisällä. Osa alihankkijoistamme on Suomesta, mutta nykyään yhä enemmän myös muualta Euroopasta ja Aasian maista.”

Rengas- ja elintarviketeollisuus asiakkaina Vuosikymmenten ajan robotiikassa tarvittavaa insinööritaitoa kehittänyt Cimcorp on viime aikoina panostanut erityisesti ohjelmisto-osaamiseen. Se on Jyrki Anttosen mukaan ehkä vaativin osa-alue teollisuusroboteille otollisissa käyttökohteissa, kuten rengas- ja elintarviketeollisuudessa. ”Rengasteollisuudessa robotiikkaa tarvitaan rengasaihioiden ja renkaiden välivarastointiin. Tämä muodostaa olennaisen osan Cimcorpin kehittämää Dream Factory -konseptia, joka automatisoi tehtaan aina raaka-aineiden käsittelystä lähetyslaiturille asti.”

Rengasteollisuudessa sovellettava robotiikka on käyttökohteena kohtuullisen uusi, mutta erittäin ripeästi merkittäväksi kasvanut. Se jalostui elintarviketeollisuuden ratkaisujen poh-

16

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

jalta niin, että robottien tartuntaelin oli suunniteltava ”robotoitavan” tuotteen ehdoilla uusiksi.

Cimcorpin robotit ovat niin sanottuja portaalirobotteja, joiden työskentelyalue on perinteistä teollisuusrobottia huomattavasti suurempi.

Portaalirobotti kykenee liikkumaan XYZ-suunnissa noin sadan metrin pituudelta, kymmenen metrin leveydeltä ja kolmen metrin korkeudelta. Cimcorp on lisäksi jatkokehittänyt robottejaan muun muassa vaihtamalla runkomateriaalin teräksestä alumiiniin ja syöttämällä robotin jarrutusenergian takaisin sähköverkkoon.

Satsaukset ovat kantaneet viime aikoina tuottoisaa hedelmää; kesäkuussa Cimcorp solmi historiansa suurimmat kaupat kiinalaisen rengasvalmistajan Qingdao Sentury Tiren kanssa.

Lähes 30 miljoonan euron arvoiseen toimitukseen sisältyy yli 20 portaalirobottia vaunuineen, automaattinen korkeavarasto ja Cimcorpin ohjelmisto, jonka avulla kokonaisuus integroidaan yhdeksi järjestelmäksi.

Ihmisen ja robotin yhdistelmäkin mahdollinen Robottien käyttö on tullut jäädäkseen kaikessa sellaisessa teollisessa tuotannossa, jossa ihminen joutuisi työskentelemään vaaralle alttiina tai muuten hankalissa oloissa. Myöskään silloin, kun robotin mahdollistamalla suuremmalla tarkkuudella on merkitystä, ihmistyö tuskin palaa robotin korvaajaksi.

Toisaalta robotiikan soveltaminen on tuonut vauraimpiin maihin, kuten Yhdysvaltoihin, takaisin teollisuutta, joka välillä oli siirtynyt halvemman työvoiman maihin.

Vaikka robotiikan soveltaminen kiistattomasti vähentää fyysisen ihmistyön tarvetta, kokonaan se ei sitä korvaa. Järjestelmät ovat hyvin pitkälle automatisoituja, mutta ne eivät silti toimi täysin ilman ihmistä. ”On hyvin todennäköistä, että piankin näemme myös sellaisia sovelluksia, joissa robotti tekee ihmisen kanssa vielä läheisempää yhteistyötä, esimerkiksi ojentamalla ihmiselle tämän tarvitseman osan”, Jyrki Anttonen visioi. n

teema 9 TEKSTI: EERO LUKIN KUVAT: SKAALA

Digitaalisuus tulee

ikkunoihin Skaala toi markkinoille 2014 Ikkunoihin integroidun ilmanvaihtolaitteen ja lämmön talteenoton.

Energiatehokkuutta ja sisäilman laatua voidaan tuotteen myötä parantaa myös vanhoissa rakennuksissa.

S

kaalan Alfa cLean ikkunat on ensisijaisesti tarkoitettu korjausrakentamiseen, minkä vuoksi reunaehdot suunnittelulle olivat tiukat. Uusi tekniikka ei saanut vaikuttaa asennusaukon kokoon eikä valoaukko saanut pienentyä.

Vanhojen rakennusten poistopuhaltimella varustettu tai painovoimainen ilmanvaihto paranee tuloilman määrän kasvaessa, kun uusien ikkunoiden kautta tuodaan ohjatusti korvausilmaa.

Tavanomaisessa ikkunaremontissa tämä tarkoittaa pahimmillaan sitä, että energiatehokkuus huononee tai korkeintaan pysyy ennallaan, koska suuremman poistoilmamäärän kautta karkaa lämpöenergiaa enemmän ulos

kuin ikkunoiden vaihdolla säästetään.

Ilmanvaihtolaitteen ja lämmön talteenoton integrointi ikkunaan poistaa tämän ongelman.

Yleensä ilmanvaihtojärjestelmissä yhden huoneen suuri henkilö- ja hiilidioksidimäärä kasvattaa ilmanvaihtoa tarpeettomasti koko rakennuksessa.

Skaalan ratkaisussa hiilidioksidi- ja kosteusanturit on asennettu ikkunoissa olevaan ilmanvaihtolaitteeseen, minkä ansiosta ilmanvaihtoa voidaan säätää huonekohtaisesti.

Alfa cLean ikkunat voivat kommunikoida keskenään langattomasti tai kiinteän verkon avulla. Järjestelmä optimoi sisäilmaa jatkuvasti. Tarvittaessa järjestelmää voidaan säätää jokaisen

ikkunan yhteydessä olevasta säätöpaneelista tai erillisellä mobiilisovelluksella.

Ikkunoiden yhteyteen asennettavia ilmanvaihtolaitteita on kehitetty muuallakin, mutta ne eivät sovellu Suomen oloihin. Esimerkiksi kondenssiveden hallintaa talviolosuhteissa ei ole huomioitu ulkomaisissa ratkaisuissa. Ne saattavat myös vaatia muutoksia joko talon seinärakenteeseen tai valoaukon kokoon.

Esiselvitykset tehtiin Vaasan yliopiston kanssa vuonna 2011. Tätä seurasi Tekesin rahoittama projekti, jossa ryhdyttiin suunnittelemaan kokonaisuutta. Mukana oli tutkimuslaitoksia sekä pk-yrityksiä.

Julkistus tapahtui Finnbuildissa 2014. ”Perinteinen ikkuna- ja ovivalmistaja joutui projektissa uudelle alueelle. On valtava hyppy, kun ikkunaan asennetaan koneita ja elektroniikkaa. Tarvittiin osaamista muun muassa ICT- ja ilmastointiasioista”, kuvaa Skaalan kehitysjohtaja Jyrki Jaskari. ”Tekesin rahoitus ja muu tuki on ollut merkittävää. Ilman niitä tämän tuotteen aikajänne ideasta markkinoille olisi moninkertainen.”

Yhtiöllä on vientiä Iso-Britanniaan, Ruotsiin ja Venäjälle, missä avattiin tehdas maaliskuussa 2015 Pietarin alueelle.

Selvityksiä muiden maiden markkinoiden osalta on käynnissä.

Kyselyjä on tullut myös uusien talojen rakentajilta, ja tätäkin markkinaa kartoitetaan. n

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

17

18 teema TEKSTI: RECOMMENDED, MIIA LINNUSMAA KUVAT: SHARPER SHAPE, VALPURI AALTO

Miehittämättömät robotit pörräävät maassa ja ilmassa Miehittämättömillä aluksilla tehdään jo mainoskuvaa, kartoitetaan metsiä ja mineraaleja sekä valvotaan sähkölinjoja. Älybussit kuljettavat ihmisiä paikasta toiseen, ilman kuljettajaa. Toimialojen ja kuluttajien odotuksiin tutustumalla löytyy miehittämättömille aluksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

E

simerkiksi kopterikartoituksessa vain taivas on rajana.

Espoolaisella Sharper Shapella on vahva ote lentävään toimialaan. Lennokit ovat myös robotiikkaa, big dataa ja tiedon analysointia sekä palvelumuotoilua, sillä uutta tietoa syntyy paljon ja nopeasti.

Yritys teki ensimmäiset sähkölinjojen pienkopterikartoitukset pari vuotta sitten. Nyt bisnes lennättää sitä kotimaan ohella myös vientimarkkinoille.

Miehittämättömillä pienoiskoptereilla sähkö- ja voimalinjojen kunto- ja maastokartoituksi tekevällä yrityksellä uudet sovellus- ja tuotekehitysideat tulevat lähes yksinomaan asiakkailta.

Lehtijutut ja tv-pätkät sähköverkkoja kartoittavista koptereista poikivat nopeasti lisätilauksia ja nyt suunta on myös ulkomaille.

18

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

"Projekteja on lähdössä käyntiin muun muassa Ranskassa, Meksikossa ja Belgiassa. Kohteina ovat sähkölinjojen ohella esimerkiksi maakaasu- ja öljyputkistot sekä tuulivoimaloiden, siltojen ja rautateiden rakenteet. Eri toimialojen asiakkaat keksivät koptereille jatkuvasti uusia käyttökohteita", kertoo toimitusjohtaja Tero Heinonen.

jonka pohjalta sähköyhtiö voi suunnitella ja toteuttaa tarvittava huoltotoimet", Heinonen tiivistää.

Bisnestä siivittää toimitusjohtajan mukaan paitsi ohjelmistoalan ja satelliittipaikannuksen myös kopteriteknologian nopea kehitys. Nykyisin toimintasäde on yhdellä lennolla noin sata kilometriä ja lentonopeus jopa 100 km/h.

Ajan ja rahan säästöä

Uutta kasvua klusterista

Sharper Shapen innovaationa on ollut yhdistää nopeasti ja pitkälle lentävä pienoiskopteri älykkääseen kartoitusohjelmistoon, joka hyödyntää muun muassa laserkeilausta.

"Reitti, johon jalkapatikassa kuluu monta päivää, lennetään kauko-ohjattavalla kopterilla tunnissa. Lopputuloksena syntyy raportti ja kokonaiskuva,

Sharper Shapen juuret ovat vuonna 2012 käynnistyneessä kehitysprojektissa, jossa kopteri-ideaa testattiin. Yksi sen avainrahoittajista oli Tekes.

"Tätä kautta Tekes oli ihan avaintekijänä koko yhtiön käynnistymiselle", Heinonen kiittelee.

Yritys on verkottunut myös Euroopan avaruusjärjestö ESA:n asiantuntijoi-

den kanssa, joilla on Heinosen mukaan erittäin hyvä yhteys alan startupeihin ja pk-yrityksiin. Yhteistyön myötä se on päässyt hyödyntämään satelliittien välittämää kaukokartoitustietoa, joka mahdollistaa entistä kokonaisvaltaisemman kartoituspalvelun.

Espoolaisyritys työllistää tällä hetkellä yksitoista henkilöä. Liikevaihto on noussut miljoonan euron tuntumaan.

Heinosen mukaan toimialalla on selkeää kasvu- ja vientipotentiaalia, sillä alaan liittyvää osaamista on omasta takaa muun muassa ohjelmisto- ja sensoriteknologiassa. Suomi on myös ensimmäisiä maita, joka on luomassa miehittämättömälle lentotoiminnalle kaupallisesti kannustavaa normistoa. n

Itseohjautuvan älybussin kyytiin kutsusta Älybussi edustaa hyvin pitkälle vietyä automaatiota. Voimassa oleva tieliikennelainsäädäntö mahdollistaa robottiautokokeilut jo nykyisellään, mutta vapaasti yleiseen liikenteeseen pääsyyn älyajoneuvoilla menee vielä tovi. Tulevaisuudessa on kuitenkin mahdollista, että kuskittomat älyajoneuvot noutavat kutsusta tai kuljettavat paketteja.

Vantaan kaupunki on mukana kokeilussa, jossa tutkitaan kuskittomien pikkubussien käyttöä osana joukkoliikennettä. CityMobil2 -älybussit kuljettivat matkustajia uudelta Kehäradan Kivistön asemalta Vantaan asuntomessualueelle.

Asuntomessuilla tarkoitus oli esitellä älybussia yleisölle ja herättää keskustelua kuskittomista ajoneuvoista.

Uusia vaihtoehtoja joukkoliikenteeseen ”Hyötyjä olisi esimerkiksi syöttöliikenteessä. Älybussi palvelisi matkustajia

esimerkiksi tiheästi liikennöidyiltä juna-asemilla, kuljettaen viimeiset kilometrit matkustajia kotiin. Vaihtoehtoisesti harvaan asutuilla alueilla ja hiljaisina aikoina älybussit voisivat tarjota joustavia vaihtoehtoja joukkoliikenteen järjestämiseen,” kertoo Vantaan kaupungin CityMobil2 -hankkeen projektipäällikkö Topias Pihlava.

CityMobil2-bussien kaltaisia liiketoimintamahdollisuuksia on tunnistettu.

Toistaiseksi kilpailutilanne on kuitenkin rauhallinen. Valmistajia, jotka testaavat CityMobil2:n kaltaisia pikkubusseja syöttöliikenteeseen, ei ole Euroopassa kuin muutama. ”Tekniikka on vielä kehitysvaiheessa, siksi tässä olisi yrityksillä mahdollisuus olla ensimmäisinä markkinoilla. Tässä tarvitaan erityisesti ohjelmistojen, sensorien ja kommunikaation osaamista,” Pihlava toteaa.

Suomi on eturintamassa edistämässä robotisaatiota tieliikenteessä. Kokeilu-

jen kautta kerätään tietoa ja vaikutuksia.

Ennusteiden mukaan 2040 mennessä liikenteestä jo 75 prosenttia koostuu robottiautoista.

Tulevaisuudessa on mahdollista, että kuskittomat älyajoneuvot noutavat kutsusta tai kuljettavat paketteja.

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

19

20 teema TEKSTI: VESA TOMPURI KUVA: MARKUS SOMMERS

Sujuvampaa standardoitua

tilaustenkäsittelyä päivittäistavarakauppaan

Päivittäistavarakaupan sähköiset järjestelmät on rakennettu pitkälti suurten toimijoiden ehdoilla. GS1 Finland Oy:n ideoima Golli-pilvipalvelu helpottaa pk-yritysten toimintojen sopeuttamista isojen maailmaan.

Y

hä useampi kuluttaja toivoo pystyvänsä hankkimaan lähiruokaa myös suuren päivittäistavarakaupan hyllyiltä.

Tämä on luonut päivittäistavarakaupan ketjuille tarpeen laajentaa tavarantoimittajajoukkoaan pientuottajiinkin. Jotta laajentaminen on liiketoiminnallisesti molemmin puolin mielekästä, on tarvittu logististen toimintojen yhtenäistämistä.

Tähän asti tämä on ollut hankalaa taloudellisista syistä. Pienillä tuottajilla ei yleensä ole resursseja hankkia kalliita toiminnanohjausjärjestelmiä tai vastaavia digitaalisen tiedonsiirron keinoja omien toimintojen sopeuttamiseksi isojen ketjujen järjestelmiin.

Ensin pilotoidaan ”Pk-yrityksille tarjottava Golli-pilvipalvelu muodostaa tilaajan näkökulmasta tavallaan yhden tavarantoimittajan. Se liittää kunkin yksittäisen pk-yrityksen sen asiakasyrityksen – käytännössä Keskon, S–ryhmän tai Tukon – sähköiseen järjestelmään joko selaimen tai ERP-järjestelmän avulla”, selvittää asiantuntija Tomi-Pekka Juha GS1 Finlandista.

20

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

Tomi-Pekka Juha ja Gollin alkuperäinen ideoija Mikko Luokkamäki ovat ajaneet uutta ratkaisua kentälle sisään helmikuusta lähtien. Tuolloin käynnistyi Tekesin rahoituksella Golli-kehitysprojekti (Global Orders, Logistics Labels & Information). Ensimmäisessä vaiheessa kymmenen pk-tavarantoimittajaa, mainitut kolme kaupan keskusliikettä ja toistakymmentä logistiikkatoimijaa ryhtyivät testaamaan Gollin toimivuutta käytännössä.

Tuotteen jäljitettävyys helpottuu Päivittäistavarakauppa on tilaustenkäsittelyn näkökulmasta liiketoimintaa vaativimmasta päästä. Pieniinkin tavaraeriin liittyy suuri määrä pakollista välitettävää tuote- ja toimitustietoa. Sitä tarvitaan siksi, että kauppa saa varmuuden tuotteen säädöstenmukaisuudesta ja pystyy ohjaamaan tavaravirtoja tehokkaasti. Jotta logistiikka tulee hoidetuksi kunnolla, on välttämätöntä, että pientäkin tavaraerää käsitellään yhdenmukaisilla standardeilla. ”Kuluttajaakin kiinnostaa esimerkiksi tuotteen jäljitettävyys. Golli pa-

rantaa jäljitettävyyttä oleellisesti myös pienen tavarantoimittajan kannalta”, Tomi-Pekka Juha toteaa.

Kun vaikkapa lähiruoan pientuotantoon erikoistunut tavarantoimittaja saa omat tuotteensa Golli-pilvipalvelun ison kokonaisuuden osaksi, avautuu myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Suomeen maahantuotava bolivialainen intiaanisokeri on tästä yksi esimerkki; maahantuoja Masajo Oy on yksi Tekesin ja GS1 Finlandin pilottiprojektin osanottajista. Käänteisesti ajatellen suomalaiset pienpanimot, piirakkavalmistajat ja muut pk-yritykset voivat löytää kansainvälisiä asiakkaita muualla eksoottisina pidettäville tuotteilleen. ”Käytännön hyöty Golli-palvelusta on vielä se, että eioo-tilanteita syntyy entistä harvemmin, kun tieto liikkuu tehokkaammin, automatisoidusti ja läpinäkyvästi. Niin ikään poikkeamat tilatun ja toimitetun – jos tavara toimitetaankin esimerkiksi kahdessa erässä – välillä käsitellään tehokkaasti”, Mikko Luokkamäki toteaa. n

Suomalaiset pk-yritykset voivat löytää kansainvälisiä asiakkaita muualla eksoottisina pidettäville tuotteilleen.

Gollilla voi nopeuttaa merkittävästi päivittäistavarakauppaa. Pilvipalvelun avulla voi hoitaa tilaukset ja toimitukset, lähettää toimitustiedot ja laskuttaa asiakasta, kertovat projektin vetäjät TomiPekka Juha (oik.) ja Mikko Luokkamäki.

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

21

22 suunnannäyttäjä TEKSTI: EERO LUKIN KUVAT: MARKUS SOMMERS

Juha Suojasen Ekorent tuo sähköauton tavallisen kuluttajan saataville.

22

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

Juha Suojanen

Yhteiskäyttöauto toisi lisää tilaa kaupunkiin Tutkimuksen mukaan autoja käytetään keskimäärin 42 kilometriä päivässä, muun ajan eli 95 prosenttia päivästä ne seisovat tyhjän panttina. Sähköauto olisi siis sopiva ajoneuvo arkipäivien ajoon, mutta kallis hankintahinta on toistaiseksi jarruttanut sen yleistymistä. Tältä pohjalta EkoRentin perustaja ja toimitusjohtaja Juha Suojanen ryhtyi kehittelemään uutta liiketoimintamallia.

E

koRentillä on kaksi bisnesmallia: yhteiskäyttöautot taloyhtiöille ja yrityksille ja lyhytaikainen tuntipohjainen vuokraus kenelle

tahansa. ”Yritykset ja organisaatiot voivat kokeilla yhteiskäyttöautoja kevyellä mallilla. Voidaan tehdä vaikkapa kahden vuoden määräaikainen sopimus.

Kokeillaan, voidaanko muuttaa osa yritysautokannasta yhteiskäyttöisiksi sähköautoiksi. EkoRent hoitaa autoihin tarvittavien mustien laatikoiden ja ohjelmistojen lisäksi autojen huollot ja katsastukset sekä toimittaa yhteensopivat latausasemat ja johdot”, kertoo Suojanen.

Kuluttajille helppokäyttöisyyttä ja houkutteleva hinnoittelumalli Tavalliselle kuluttajalle sähköautot ovat toistaiseksi olleet liian kalliita hankintahinnaltaan. EkoRentin palvelu tuntipohjaisena mahdollistaa kenelle tahansa auton tarvitsijalle sähköautolla ajelun ja hyvän mielen ekoteosta. Keskeinen käyttäjäryhmä ovatkin kaupunkilaiset, jotka pääosin käyttävät julkista liikennettä ja polkupyörää, mutta tarvitsevat satunnaisesti autoa. ”Suuret ikäluokat pysyvät tiukimmin kiinni auton omistuksessa.

Nuoremmat alkavat tottua ajatukseen siitä, että jokaisen esineen ei tarvitse olla omassa omistuksessa. Hieman

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

23

Kaavoittaja voisi joustaa pysäköintipaikkavaatimuksissa

Juha Suojanen Juha Suojanen perusti EkoRentin vuonna 2014. Tätä ennen hän on työskennellyt muun muassa Nokiassa ja Nokia Siemens Networksissa. Kokemusta on erilaisista teknologia- ja projektinhallintatehtävistä sekä ICT-alan markkinoinnista ja myynnistä niin kuluttajille kuin yrityksillekin.

iäkkäämmillä taas ajokilometrit alkavat vähentyä. He ovat tarkkoja rahoistaan ja tiedostavat kalliit oman auton kustannukset, ja näin saattavat päätyä laskelmissaan yhteiskäyttöautoon.”

Sähköauton lyhytaikainen vuokraus on helppoa. Palveluun rekisteröitymiseen netissä tarvitaan ajokortti ja pankki- tai luottokortti. Sovelluksesta näkee lähimmän vapaana olevan auton.

Kun älypuhelimessa on EkoRentin sovellus ja se viedään auton tuulilasin lähelle, kertoo kännykkä auton lataustilanteen ja jäljellä olevat kilometrit.

Yhdellä painalluksella auto voidaan varata omaan käyttöön ja toisella painalluksella avautuvat ovet. Vaihtoehtoisesti varaaminen voidaan tehdä tekstiviestillä.

EkoRent lisää kuluttajille tarkoitettujen autojen lukumäärää ja noutopisteitä syksyllä 2015. Kytkös muihin maksu- ja lippujärjestelmiin, vaikkapa HSL:ään, toisi lisää asiakkaita ja olisi samalla askel kohti liikkuminen palveluna -konseptia.

24

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

Kaavoitus määrää, montako autopaikkaa uuden rakennuksen yhteyteen on tehtävä. Ne ovat kalliita, esimerkiksi maanalaisen autopaikan rakentaminen maksaa Helsingissä jopa 50 000 euroa, hallipaikan hinta pääkaupunkiseudulla on noin 10 000-30 000 euroa.

Paikoissa joissa joukkoliikenne toimii, kuten Itä-Helsingin metroradan varrella, jää osa paikoista tyhjilleen. Taloyhtiö ja viime kädessä asukkaat joutuvat silti maksamaan turhien autopaikkojen rakentamisesta ja ylläpidosta.

Jopa 10–15 taloyhtiön autopaikkaa voitaisiin korvata muutamilla yhteiskäyttöautoilla. Tällöin arvokasta tonttimaata säästyy parempaan käyttöön, ja rakentamisen tehokkuus paranee erityisesti tiheään asutuilla kaupunkiseuduilla. Autoilua voitaisiin samalla ohjata päästöttömään suuntaan, mikäli paikkojen vähennys olisi suurempi sähköautoille. Kaupunkien, rakennusliikkeiden,

Yhteiskäyttöautoja on tällä hetkellä käytössä muutamissa taloyhtiöissä.

VVO:lla palvelu on käytössä vuokrakohteissa Espoossa, Jyväskylässä ja Tampereella. Hartelan ennakkomarkkinoinnissa olevaan Kievarinpuistoon Tuusulassa on tulossa EkoRentin palvelu.

Kansainvälistyminen kiikarissa ”Suomessa on nyt tehty päänavaus ja konsepti olisi monistettavissa maailmalle. Tällainen palvelu vähentäisi automääriä ja päästöjä, säästäisi arvokasta kaupunkitilaa ja helppokäyttöisyydessään se olisi ylivertainen. Olisi hienoa jos esimerkiksi Finpro tai Tekes voisivat auttaa ovien avaamisessa ulkomaille ja kansainvälisiin Smart City -hankkeisiin”, summaa Suojanen. n

ja asukkaiden kannalta tämä vaikuttaa siis oivalliselta konseptilta. Suojanen on käynyt suurten rakennusliikkeiden puheilla ja tietää mikä on esteenä. ”Kaavamuutoksia on tehty poikkeusluvilla ainakin Turussa ja Helsingissä. Tarvitaanko aina poikkeuslupaa?

Rakennusliikkeet ovat kiinnostuneita yhteiskäyttöautoista ja autopaikkojen määrän vähentämisestä, mutta raskas ja aikaa vievä poikkeuslupamenettely ei innosta.”

Gallup 25 TEKSTI: SANNA NUUTILA

Mitä ostat verkosta?

Emilia Siponen

Valpuri Aalto

Kari Pietilä

tradenomiopiskelija

HuK, puheviestinnän maisteriopiskelija

ympäristöalan nuori asiantuntija

Ostan verkosta normaalisti kenkiä, sillä kivijalkaliikkeiden valikoima on suppeampi. Ostaessani kenkiä verkosta kiinnitän huomiota merkkiin sekä laatuun.

Pyrin ostamaan tunnettuja merkkejä.

Verkossa voi helposti kilpailuttaa nettikauppoja ja tarkkailla, mistä tuotteen voisi saada edullisemmin. Tähän mennessä on kenkien kanssa käynyt hyvin ja ovat sopineet jalkaani sovittamattakin.

Isäni on kiinnostunut antiikista ja vanhoista tavaroista, joten hänen suosituksestaan tutustuin Bukowskis Market -verkkohuutokauppaan. Bukowskis huutokauppaa antiikkia, mutta myös käytettyjä merkkivaatteita sekä asusteita. Ihastuin sivustoon ja sen tuomaan jännitykseen, joten huusin merkkikaulahuivista muutaman kympin. Voitin huutokapan, ja tuotteen pystyi noutamaan Bukowskin liikkeestään Helsingistä. Voin suositella ilomielin Bukowskis Markettia, mutta varoitan koukuttavuudesta. Kenkiä en ole ostanut käytettyinä toisilta kuluttajilta.

Verkko-ostokseni liittyvät musiikkiin.

Olen ostanut pari kertaa verkkohuutokaupoista pääsylippuja keikoille, jotka ovat olleet loppuunmyytyjä. Lippujen ostamisessa yksityiseltä myyjältä saattaa olla riskinä, että liput jäävät saamatta tai niitä ei ole olemassa. Pääsylippujen takana on usein teksti, jossa sanotaan että lippujen jälleenmyynti on kielletty ilman lupaa. Jälleenmyynti ei kuitenkaan ole laitonta toimintaa, vaikka moni näin luulee. Onneksi itselläni on käynyt hyvä tuuri myyjien kanssa ja kaupat ovat menneet hyvin. Lähtökohtaisesti pyrin aina ostamaan keikkaliput suoraan lippupisteistä jos mahdollista, koska se on luotettavampaa ja samalla välttyy turhalta jännitykseltä.

Selaan myös aktiivisesti eri verkkohuutokauppojen musiikki- ja instrumenttiosastoja. Varsinkin erilaiset keräilyharvinaisuudet ovat mielenkiintoisia, koska niihin liittyy myös jokin tarina. Viime kesänä meinasin ostaa käytetyt sähkörummut. Luovuin kuitenkin ideasta, koska rummut olisivat vieneet liikaa tilaa olohuoneesta ja ne olisivat tarvinneet erillisen korokkeen äänen vaimentamiseksi.

Ostan verkosta erilaisia kestohyödykkeitä, kuten elektroniikkaa, kirjoja, vaatteita ja huonekaluja. Pyrin kuitenkin välttämään tavaran haalimista, minkä takia käyn verkko-ostoksilla vain harvoin.

Tarpeeseen haluan ostaa hyvälaatuisia tuotteita ja siten kaikki elektroniikka ja vaatteet tulee ostettua uutena. Huonekaluja ja kirjoja ostan toisinaan käytettyinäkin. Ostan käytännössä kaiken elektroniikan verkosta, mutta muita tuotteita ostan kivijalkakaupoistakin.

Tavaroiden lisäksi ostan verkosta lähes kaikki matka- ja konserttiliput sekä vuokraan yösijan matkalla ollessani.

Käytän verkko-ostoksia tehdessäni sekä suomalaisia että ulkomaisia verkkokauppoja. Liput ostan yleensä suoraan palveluntarjoajalta. Teen ostokset mieluiten sellaisista paikoista, jotka tunnen entuudestaan tai tiedän muuten luotettaviksi. Tavaroiden ostamiseen toisilta kuluttajilta käytän lähinnä suomalaista nettihuutokauppaa.

Pyrin yleensä ostamaan tuotteen läheltä minua, jotta pystyn sopimaan tavaran toimituksesta kasvotusten. Matkustaessani saatan käyttää asunnonvälityspalveluja yösijan vuokraamiseen toisilta kuluttajilta.

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

25

26 eu-rahoitus TEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVA: MARKUS SOMMERS

”Konsortiossa oli hyvä yhdistelmä eri alojen osaamista, mutta ilman ulkopuolista rahoitusta emme olisi saaneet tätä eteenpäin ja kaupallistamisen kynnykselle", sanoo Marko Moilanen, Forecan liiketoiminnan kehitysjohtaja.

26

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

Eurostarsrahoitus puhalsi myötätuulta aaltoennusteisiin Sääennusteet ja tuore merikartta ovat jokaisen veneilijän perusdataa. Forecan, Luode Consultingin ja Tallinnan teknillisen yliopiston Navigatetutkimusprojektissa kokonaisuutta täydennettiin aaltoennustemallilla, jonka kehittämistä vauhditti myös EU:n Eurostars-rahoitus.

M

oni Suomenlahdella ja varsinkin sen rikkonaisella rannikkoalueella veneilevä on saanut huomata, että turvallisen reitin valinta voi olla etenkin sään vaihtuessa haasteellista. Oman lisänsä tuo aallonmuodostus, joka kapeilla ja pohjamuodoiltaan vaihtelevilla saaristoväylillä tarjoaa yllätyksiä kokeneellekin kipparille.

Pulma oli tiedostettu myös sääpalveluyhtiö Forecassa, jolle muutaman vuoden takainen yhteydenotto Tallinnan teknillisen yliopiston meriteknologian laitokselta tuli kuin tilauksesta. Tutkimuslaitos oli hakemassa kumppaneita projektiin, jonka tavoitteena oli rakentaa Suomenlahden veneilijöille normaalien säätietojen lisäksi myös aallonkorkeutta ennustava palvelu.

Forecan lisäksi projektiin tulivat mukaan vesistömittauksiin erikoistunut espoolainen Luode Consulting sekä virolainen ohjelmistokehittäjä Apprise. Todellista

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

27

lisäpotkua Navigate-niminen hanke sai kasvaville pk-yrityksille tarkoitetusta Eurostars-ohjelmasta, josta sille myönnettiin 1,2 miljoonan euron rahoitus.

Tärkeitä kontakteja ja uusia verkostoja Konsortion tekemän rahoitushakemuksen läpimeno olikin Forecan liiketoiminnan kehitysjohtajan Marko Moilasen mukaan avaintekijä koko hankkeen etenemiselle. ”Konsortiossa oli hyvä yhdistelmä eri alojen osaamista, mutta ilman ulkopuolista rahoitusta emme olisi saaneet tätä eteenpäin ja kaupallistamisen kynnykselle”, Moilanen painottaa.

Rahoituksen lisäksi Eurostars tarjosi myös muita hyötyjä. Niistä Marko Moilanen ja Luode Consultingin merellisten palveluiden johtaja Antti Lindfors nostavat esiin uudet kontaktit ja yhteistyöverkostot, joita toki on kudottu aiemminkin esimerkiksi Tekesin eri ohjelmissa. ”Lisäksi tämä vei meidät perinteisistä, asiantuntijatarpeisiin tehdyistä mittauksista ja analyyseistä aivan uudelle alueelle. Nyt pääsimme mukaan kehittämään lopputuotetta ja kuluttajille suunnattua palvelua. Se oli mielenkiintoista ja opettavaista”, Lindfors toteaa.

Navigate-hanke toi aaltoennusteen Suomenlahden kulkijoille.

28

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

Molemmat tunnustavat myös seuraavansa erilaisia EU-rahoitusohjelmia nyt selvästi aiempaa tarkemmin. ”Hakemuksen tekeminen on varsin työläs prosessi, ja siinä kannattaa hyödyntää asiantuntija-apua. Yrittäjän aika ei millään riitä kaikkeen”, Moilanen muistuttaa.

Katse kansainvälisille vesille Navigate-projekti käynnistyi syksyllä 2011 ja aaltoennuste on ollut tarjolla Forecan verkkosivuilla kesästä 2014 alkaen. Mobiilisovelluksesta on android-versio.

Moilasen mukaan aaltoennusteille aiotaan löytää jatkossa asiakkaita myös aluevesirajojen ulkopuolelta. ”Älypuhelimesta on tullut veneilijöille tärkeä työkalu. Tavoitteena on, että aaltoennuste saataisiin osaksi normaaleja navigointiohjelmia. Periaatteessa tätä voi hyödyntää kaikilla rikkonaisilla rannikoilla ja vaikeakulkuisilla väylillä.

Niitä on toki muuallakin kuin Saaristomerellä”, Moilanen muistuttaa.

Forecan liiketoiminnan kehitysjohtaja Marko Moilasen tavoitteena on, että Suomessa sisäänajettu aaltoennustepalvelu saataisiin kaupallistettua myös kansainvälisesti. n

suunnannäyttäjä risteyksessä 29 22 TEKSTI: TEKSTI: JAANA SANNA RANTANEN NUUTILA KUVA: KUVAT: SUSANNA EEVA ANUNDI LEHTO

Kirjoittaja vetää Tuoteväylä-palvelua.

Keksinnöstä liiketoimintaa

L

epolassessa loikoillessa tulee mieleen monia keksintöjä, jotka helpottavat elämää, mutta myös niitä, joiden hyödyllisyyttä ei voi kuin ihmetellä. Mistä moiset ideat ovat saaneet alkunsa? Onko keksijä ratkaissut olemassa olevaa ongelmaa, havainnut tulevaisuuden tarpeen vai saanut idean hetken mielijohteesta seuratessaan pilvien liikkeitä taivaalla?

Oli niin tai näin, keksinnön kehittämiseen ja tuotteen markkinoille saattamiseen on panostettu paljon aikaa, osaamista ja rahaa.

Keksijän ammattiin valmistavaa koulutusta ei Suomessa ole, eikä keksijän ammattinimikettäkään käytä virallisesti kukaan. Harva meistä edes mieltää itseään keksijäksi. Tosiasia kuitenkin on, että kuka tahansa meistä voi keksiä uusia laitteita ja palveluja, vaikka ei olisi koskaan saanut koulutusta keksimiseen.

Keksinnön kehittäminen lopulliseksi tuotteeksi vaatii monenlaista osaamista. Pelkästään se, että osaa arvioida objektiivisesti tuotteen mahdollisuuksia markkinoilla, on kokemattomalle haastavaa, kun 100 prosenttista varmuutta onnistumisesta ei ole kokeneellakaan.

Puhumattakaan siitä, että pitäisi osata tekniikkaa, proton rakentamista, muotoilua, teollisoikeusasioita, logistiikkaa,

taloutta, markkinointia. Yksin yrittävälle onnistuminen on lähes mahdotonta.

Onneksi Vantaanjoessa on ehtinyt virrata jo paljon vettä niistä ajoista, jolloin moni keksijä ajatteli ”kunhan patentin saan, niin dollarit taskuun kilahtaa”.

Nykyisin keksijät ymmärtävät paremmin, että keksinnön synnyttäminen on vain pieni osa kaupallistamispolusta.

Ja että kehitystyötä ja kaupallistamista varten kannattaa rakentaa tiimi, jossa on monenlaista osaamista. Apua osaamisen parantamiseen voi saada myös julkisilta toimijoilta.

Tekesin ja ELY-keskuksen Tuoteväylä-palvelu auttaa arvioimaan alkavien yritysten innovatiivisten ideoiden ja keksintöjen uutuutta ja markkinapotentiaalia. Palvelusta saa palautetta ja henkilökohtaista sparrausta keksinnön tai liiketoiminnan kehittämisessä kansainvälisille markkinoille.

Tuoteväylä järjestää kaikille avoimia infotilaisuuksia, joissa asiantuntijat käsittelevät keksintöjen kehittämiseen ja kaupallistamiseen liittyviä asioita eri näkökulmista. Näiden lisäksi Tuoteväylä järjestää asiakkailleen teemaklinikoita, joissa syvennytään kaupallistamisen näkökulmasta päivän teemaan ensin yleisellä tasolla ja sen jälkeen paneudutaan asiakkaan tilanteeseen ja ideaan henkilö-

kohtaisessa tapaamisessa. Teemana on mm. keksinnön suojaaminen, tuote- ja palvelumuotoilu, markkinat ja kilpailijat, kansainvälistyminen sekä juridiikka.

Tuoteväylä voi ohjata yrityksen myös ELY-keskuksen kehittämispalvelujen pariin, jolloin yritys voi saada konsultin 1-5 päiväksi sparraamaan liiketoimintaa aikaisempaa paremmaksi. Osaamista ja kokemusta voidaan linkittää myös Keksintösäätiön liiketoimintaosaajien verkostosta, joka koostuu sarjayrittäjistä ja kansainvälistä bisnestä tehneistä konkareista.

Osaaminen ei tietenkään ratkaise kaikkea keksinnön edistämisessä. Keksinnön toimivuus pitää todistaa käytännössä tai keksintö pitää suojata kilpailijoilta esimerkiksi patentilla. Tuoteväylän kautta yritys voi saada rahoitusta näihin toimenpiteisiin.

Tuoteväylä on tämän vuoden alussa siirtynyt ELY-keskuksen Kasvu ja innovaatiot -yksikköön ja sitä kautta Tekesin ohjaukseen. Tämä tiivistää yhteistyötä Tekesin ja muiden Team Finland -toimijoiden kanssa ja parantaa asiakaspalvelua. n

Ota yhteyttä!

Lisätietoa www.tuotevayla.fi.

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

29

30 kasvuyrityksen tarina TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVAT: MARKUS SOMMERS

Kilpailuetuna tieto kallioporareiän suoruudesta Digitaalisuus on valttia myös äärimmäisessä paineessa ja kuumuudessa kalliota porattaessa. Robit Oyj antoi kallioporalle aivot ja sai vastineeksi kilpailukykyisen tuotteen.

M

itä sitä kieltämään, lempääläinen Robit on esimerkki yrityksestä, jollaisia Suomi janoaa lisää paljon ja nopeasti. Perinteinen teollisuusyritys tuo asiakkailleen lisäarvoa digitaalisuudella. Robitin tuotanto ja tuotekehitys sijaitsevat Suomessa, yritys vie yli sataan maahan ja laatu sekä tuotannon tehokkuus varmistetaan automaatiolla.

Robitin historia juontaa juurensa vuoteen 1985. Yritys suunnittelee, valmistaa, toimittaa ja huoltaa porauksessa käytettäviä kulutusosia. Tuotteita käytetään esimerkiksi tunneliporauksessa, vesikaivojen poraamiseen, kaivosteollisuudessa ja monenlaisissa

30

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

maanrakennustöissä. Asiakkaina on muun muassa johtavia globaaleja rakennus- ja kaivosalan yrityksiä ja urakoitsijoita. Robitin tuotteet olivat käytössä esimerkiksi Vancouverin ja Sotšin talviolympialaisten rakennustöissä, kuten myös tulevissa Korean olympialaisissa vuonna 2018.

Yritys kasvusuunnassa ”Kehittyvissä maissa kaupungistuminen lisää rakennusporauksen kulutusosien kysyntää. Myös teollistuneissa maissa liikenneverkostojen laajentaminen edellyttää toteutuksessa vaativampia tekniikoita. Kaivostoiminta siirtyy syvemmälle

kovempiin olosuhteisiin. Etsimme myös jatkuvasti yritysostokohteita tuotetarjontaamme ja markkinapresenssiä laajentaaksemme. Viiden vuoden päästä tarkoituksemme on edelleen olla kasvava, kansainvälinen ja kannattava yritys”, kertoo toimitusjohtaja Jussi Rautiainen.

Robitin viimeisen kymmenen vuoden liikevaihto on ollut lähes jatkuvassa kasvussa ollen viime vuonna 38 miljoonaa euroa. Henkilöstöä on yhteensä 124 eri puolilla maailmaa. Kasvu on saatu aikaan omin voimin ilman ulkopuolisia sijoituksia. Viime toukokuussa yritys listautui pörssiin tavoitteenaan kasvaa entistä nopeammin.

suunnannäyttäjä 22 TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDI

Poratun reiän laadulla on suuri merkitys kallion louhinnassa. Älykäs porakruunu lisää turvallisuutta ja kustannustehokkuutta, kertovat Antti Leino (oik.) ja Joonas Sokka Robit Oyj:stä.

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

31

Huippuosaaminen kotimaassa, asiakkaana koko maailma ja digitaalisuus liiketoiminnan sydämenä on Robitin resepti menestykseen.

Älykäs pora syntyy Tekesin rahoituksella Robit kehitti, testasi ja patentoi seitsemän vuoden aikana ensimmäisenä maailmassa mittausteknologian, joka mittaa kallioon poratun reiän suoruuden porausprosessin yhteydessä. Poraaja saa välittömästi palautetta porareiän asemasta 3D-mallina ja voi tehdä korjaavan liikkeen seuraavaa reikää porattaessa. Nyt markkinoilla olevilla ratkaisuilla porareiän suoruus voidaan mitata vasta kentän porauksen jälkeen ja kokonaan erillisenä manuaalisena toimenpiteenä. Siitä koituu pidem-

32

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

män päälle merkittäviä lisäkustannuksia ja viivästyksiä.

Robitin porakruunun älykkään anturin ansiosta panostus ja räjäytys voidaan toteuttaa reiän todellinen asema huomioiden. Se parantaa työturvallisuutta ja vähentää louhinnan kustannuksia tehostuneena tuotantona. Kiviä lentelee vähemmän ympäristöön ja kiviaineksen koko pysyy optimaalisena hallitun räjäytysprosessin ansiosta. ”Olemme kokeneet tässä projektissamme, että Suomesta löytyy huomattava määrä osaamista digitaalisissa ratkaisuissa. Löytämällä ja valjastamalla

sopivat osaajat yhteistyöhön myös pk-yritykset voivat saavuttaa merkittäviä tuloksia. Eri yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten tiivis yhteistyöprojekti tarjoaa usein myös paremman kasvualustan uusille innovaatioille kuin pelkästään yrityksen sisällä tapahtuva tuotekehitys”, tuotekehityspäällikkö Antti Leino sanoo. n

Yritys, löydä polkusi

kansainvälisille markkinoille

Tekes rahoittaa yrityksiä, joiden kehityshanke tähtää kasvuun, kansainvälistymiseen ja edelläkävijyyteen.

Kansainvälisen kasvun suunnittelu Selvitä kansainvälistä kasvupotentiaalia ja uusia markkinoita, kerää palautetta asiakkailta ja kehitä tiimiä.

Tutkimus Luo uutta tietoa ja osaamista liiketoimintasi perustaksi.

Kehittäminen ja pilotointi Kehitä tuotteita, palveluja ja liiketoimintamallia. Osoita uuden ratkaisusi toimivuus asiakkaiden kanssa pilotoimalla.

Organisaation kehittäminen Kehitä johtamista, työtä ja organisaation kyvykkyyttä.

Näin me käytimme Tekesin lainaa Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus

Enevo tuotekehitti älykkään jätehuoltokonseptin.

Kiihdytä yrityksesi nopeaan kansainväliseen kasvuun. Alle 5-vuotiaille yrityksille.

3D Online Factory kehitti 3D-tulostettavien, tunnettujen viihdehahmojen verkkokaupan.

Ohjelmat ja palvelut Verkotu kansainvälisesti ja saa tietoa liiketoiminnan kehittämisen tueksi.

10monkeys pilotoi pelimaailman ansaintalogiikoiden hyödyntämistä pelillisissä oppimateriaaleissa.

NÄKÖALAT 3 2 20 2015 15 TEKESIN NÄKÖALAT

33

34 nimitykset TEKSTI: EERO LUKIN JA SANNA NUUTILA KUVAT: SUSANNA LEHTO

Suvi Sundquist haluaa viedä fiksuja suomalaisyrityksiä maailmalle

Tuula Savola biotalouden uusi ohjelmapäällikkö

Tekesin Fiksu kaupunki -ohjelman vetäjänä aloitti 1.6. Suvi Sundquist. Hänellä on aiempaa kokemusta muun muassa Oppimisratkaisut ja Turvallisuus -ohjelmien vetämisestä sekä startup- ja kasvuyritysten sparraamisesta.

Tuula Savola siirtyi kesäkuun alusta Tekesin Kestävät ratkaisut -yksikön asiantuntijan tehtävästä biotalouden ohjelmapäälliköksi.

Smart city on tällä hetkellä maailmanlaajuinen trendi. ”Frost&Sullivan arvioi maailmanlaajuisen smart city -markkinan arvoksi 1400 miljardia euroa. Mutta mistä löytyy suomalaisen smart city -liiketoiminnan kansainvälisesti kilpailukykyisin kärki? Ja miten Fiksu kaupunki -ohjelma voisi tukea erityisesti yritysten kansainvälistymistä? Tästä aloitamme yritysten kanssa yhdessä syksyllä,” kertoo Suvi. ”Euroopan suhteen kerromme syksyllä Horizon2020 -puiteohjelman mahdollisuuksista. ICT-haussa on mahdollisuus koota eurooppalainen dream team toteuttamaan unelmiesi innovaatiohanketta. Marraskuussa on tietenkin Slush, Pohjois-Euroopan suurin kasvuyritysten ja sijoittajien kohtaaminen. Haluaisitteko valmistautua yhdessä? Kaipaatko vinkkejä, miten sijoittajien kanssa lähteä liikkeelle tai harjoitusta pitchaukseen? Näissä ja monessa muussa kohtaa ohjelma voi olla apuna.” www.tekes.fi/kaupunki

Nimityksiä

34

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

Tuula on työskennellyt paljon bioenergiaan ja biomassan hyödyntämiseen liittyvien asiakkaiden ja asioiden parissa. Hän oli vuonna 2012 päättyneen BioRefine-ohjelman päällikkö. ”Biotalous on aiheena kiinnostava ja monipuolinen, koska kenttä on voimakkaassa kehitysvaiheessa ja uusia ratkaisuja haetaan yli toimialarajojen. Biotalous on nyt myös yksi hallituksen kärkihankkeista. Ohjelmapäällikkyys antaa mahdollisuuden katsoa aluetta kokonaisuutena”, Tuula sanoo.

Hän arvioi, että alkuvaiheessa biotalouden alueen toimien suunnittelu vie suuren osan aikaa. Lisäksi biotalouden alueella on runsaasti toimijoita ja uusien verkostojen luonti vaatii kohtaamisia ja tilaisuuksia kuulla tarpeista, joita alueen toimijoilla on ratkaisujen kaupallistamiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi.

Tuulan mukaan Suomessa on biotalouden alueella pitkän kehityksen aikana saavutettu korkea osaamisen taso sekä yrityksissä että tutkimuspuolella. Tuula toivoo, että tämä osaaminen yhdistettäisiin luovasti ICT-osaamisista kumpuaviin mahdollisuuksiin. Hän peräänkuuluttaa kansainvälisille markkinoille ratkaisuja, joissa kestävyys olisi aivan liiketoimintamallin ytimessä.

Karoliina Kallasvuo on nimitetty määräaikaiseksi projektikoordinaattoriksi Brysselin toimipisteeseen.

Emma Suppanen on nimitetty määräaikaiseksi projektikoordinaattoriksi Palo Alton toimipisteeseen.

yhteystiedot 35 Innovaatiorahoituskeskus Tekes Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila Tekesin Näköalat -lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy 27.11.2015 Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava.

Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: nakoalat@tekes.fi.

Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata osoitteesta: www.tekes.fi/ julkaisut. Tekesin Näköalat -lehti luettavissa myös osoitteessa issuu.com.

Numero 3/2015, 18.9.2015 JULKAISIJA Innovaatiorahoituskeskus Tekes TOIMITUS Päätoimittaja Pia Mörk Toimituksen sihteeri Susanna Lehto Toimituskunta Anna-Maija Ikonen, Eeva Landowski, Tiina Lifländer, Miia Linnusmaa, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile Thalén

PL 69, 00101 HELSINKI www.tekes.fi

ELY-keskusten puhelinnumero 029 50 36000.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Alvar Aallon katu 8, PL 156, 60101 Seinäjoki Asioinnin palvelunumerot Vaihde 029 50 55000 arkisin klo 8.00–16.00 Tilityksiin ja raportointiin liittyvä neuvonta arkisin klo 8.00–15.00 029 50 55050 Verkkoasioinnin tekninen neuvonta arkisin klo 8.00–15.00 029 50 55051 YRITYSTEN PALVELUNUMEROT Kansainvälistymistä ja kasvua hakevat asiakkaat: Team Finland -puhelinpalvelu ma - pe klo 9.00–16.00 029 50 20510 Team Finland -yhteydenottolomake: www.tekes.fi/team-finland-yhteydenotto Uudet asiakkaat www.tekes.fi/tunnustelu Virallinen posti kirjaamo@tekes.fi

TOIMITUSNEUVOSTO Ulla Hiekkanen-Mäkelä, Inkeri Huttu , Kari Inberg, Kimmo Kanto, Eeva Landowski, Susanna Lehto, Piia Moilanen Pia Mörk, Sanna Piiroinen Kansikuva: Markus Sommers Taitto: Mainostoimisto Cake Oy Painatus: Erweko Oy ISSN-L 1798-9876 ISSN 1798-9876 (Painettu) ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu) Painos 14 000

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin ja Team Finlandin verkostoa.

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa palvelun hallinnosta.

Etelä-Savon ELY-keskus Jääkärinkatu 14, PL 164, 50101 Mikkeli Hämeen ELY-keskus Kirkkokatu 12, PL 29, 15141 Lahti Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta Kainuun ELY-keskus Kalliokatu 4, PL 115, 87101 Kajaani Keski-Suomen ELY-keskus Cygnaeuksenkatu 1, PL 250, 40101 Jyväskylä Lapin ELY-keskus Hallituskatu 3 B, PL 8060, 96101 Rovaniemi Lapin ELY-keskus Kemin palvelupiste Asemakatu 19, 94100 Kemi Pirkanmaan ELY-keskus Pellavatehtaankatu 25, PL 297, 33101 Tampere Pohjanmaan ELY-keskus Hovioikeudenpuistikko 19 A, PL 131, 65101 Vaasa Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan palvelupiste Ristirannankatu 1, PL 240, 67101 Kokkola

Alkavat ja kotimarkkinayritykset Yritys-Suomi -puhelinpalvelu ma - to klo 9.00–17.00 pe klo 9.00–16.15 029 50 20500

Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kauppakatu 40 B, PL 69, 80101 Joensuu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Viestikatu 1, PL 86, 90101 Oulu Pohjois-Savon ELY-keskus Kallanranta 11, PL 2000, 70101 Kuopio Satakunnan ELY-keskus Valtakatu 12, PL 266, 28101 Pori

Uudenmaan ELY-keskus Opastinsilta 12 B, 5 krs., PL 36, 00521 Helsinki Varsinais-Suomen ELY-keskus Itsenäisyydenaukio 2 PL 236, 20101 Turku

TEKESIN NÄKÖALAT 3 2015

35

Tule juttelemaan rahoituksesta ja palveluistamme Team Finlandin osastolle.

arraskuuta.

KUVA: SAMULI PENTTI

11.–12. m Slush 2015 Helsingissä

www.slush.org

KUVA: JAAKKO KAHILANIEMI

Tapaa meidät Slushissa