Näköalat 3 2014

Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 3 | 2014

Teema

Suuntaa Suomelle SIVUT 10-19

Teollinen internet

tuli osaksi jätehuoltoa SIVU 28

Terveyden

digitaalinen

vallankumous on täällä SIVU 32

NÄKÖALAT 3 2014

1

02 sisältö Pääkirjoitus ................................................. 03 Valokeilassa ............................................... 04 Tekes valmistelee uusia ohjelmia .......... 06 Tekesiltä rahoitusta kaupallistamista nopeuttamaan ............. 07

10 Teema: Suuntaa Suomelle

Muutoksia de minimis -tuen perusteisiin ..................................................08

Uudistumisen yhteinen suunta

Uusia julkaisuja........................................... 09

Tekes, Finnvera, Suomen Akatemia, Sitra ja VTT aloittivat osana yhteistyötään keväällä 2014 Suunta-strategiatyön.

Tavoitteena on muodostaa systemaattinen yhteistoiminta organisaatioiden välille siten, että asiakkaat laitetaan etusijalle.

20

Intiaa opettelemassa Lähtisitkö vienninedistämismatkalle, jonka osallistujat nukkuvat siskonpedissä lattialla, aloittavat aamunsa joogaamalla ja viettävät päivänsä kylässä, jonka laidoilla vesipuhvelit ja vuohet laiduntavat?

Suunnannäyttäjä Huomenna Oululla menee paremmin

22

Vuonna 2010 Kari Kivistö perusti Takomon, jotta irtisanottujen oululaisten osaaminen pysyisi koossa.

Startupin tarina

28

Uudistaja boxin ulkopuolelta Enevo Oy tuo ratkaisullaan teollisen internetin osaksi jätehuoltoa.

Optimoidun keräysreitin avulla säästetään jopa puolet keräyskustannuksista.

2

NÄKÖALAT 3 2014

PerkinElmer tutkii ihmisen alkutaivalta.................................... 14 Peikko Groupin toiminnassa korostuu asiakkaan hyöty.......................... 16 Kannettavaa aurinkoenergiaa................... 18 Gallup: ......................................................... 25 EU-rahoitus: ............................................... 26 Risteyksessä............................................... 32 Tekesin tarjoama ...................................... 33 Uusiin asemiin ........................................... 34 Yhteystiedot .............................................. 35

Lukijan vinkki

Kimmo Koivikko Päätoimittaja Yrittäjämediat Hyvät ideat syntyvät yleensä käytännön ongelmista.

Niin tälläkin kertaa. "Miksi tyhjiä jäteastioita tyhjennetään, kun taas välillä ne pursuavat täysinä ilman tyhjennystä?" Oleellinen kysymys.

Enevo on malliesimerkki yrityksestä, joka pyrkii löytämään ratkaisun ongelmaan. Tarve on olemassa.

Samalla yritys hyödyntää teollista internetiä.

Tarvitsemme Enevon kaltaisia yrityksiä lisää.

Parhaimmillaan niitä syntyy, kun yrittäjät osaavat pitää silmänsä auki.

pääkirjoitus 03

Samaan suuntaan

KUVA: MARKUS SOMMERS

S

uomelle on elintärkeää, että kasvuhaluisilla yrityksillä on mahdollisimman hyvät menestymisen mahdollisuudet.

Julkiset toimijat voivat auttaa yrityksiä menestymään tarjoamalla hyvän toimintaympäristön ja uudistumiseen kannustavat asiantuntija- ja rahoituspalvelut.

Suunta-strategiatyö on Tekesin, Finnveran, Sitran, Suomen Akatemian ja VTT:n yhteinen ponnistus. Sen avulla haluamme saada kunkin organisaation roolit kirkkaiksi ja voimavarat suunnattua niin, että saamme aikaan parhaan vaikuttavuuden asiakkaitamme ajatellen.

Työmme tavoitteena on tukea elinkeinoelämän uudistumista. Yhteisellä strategiatyöllämme haluamme syventää yhteistyötämme yhteisiksi toimenpiteiksi. Haemme toimintatapoja ja uusia toimintamalleja, joilla voimme yhdessä parhaalla mahdollisella tavalla auttaa asiakkaita. Työmme kytkeytyy laajempaan Team Finland -toimintaan.

Olemme työstäneet viidestä teemasta konkreettisia ehdotuksia, joista käymme syksyn aikana keskusteluja yritysten kanssa.

Numero 3/2014, 13.9.2014

Esimerkiksi Digitaalisuus-teemassa työstämme ensimmäiseksi Pilot Factory Finlandia eli teollisen internetin kokeilu- ja demonstraatioympäristöä. Terveysteknologian liiketoimintamahdollisuuksien teemasta nostamme ensimmäisenä esiin alustan tai toimintamallin digitaalisen terveyden liiketoiminnan virtuaaliselle kehityskeskukselle.

Markkinoille viemisen teemassa pureudumme kansainvälistymispalvelujen työstämiseen saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tässä Finpro tulee mukaan joukkoomme.

Nopea liikkeellelähtö ja läpinäkyvä toiminta ovat strategiatyömme kulmakiviä. Kaikki toimijat eivät ole kaikessa mukana, mutta avoimuuden ja läpinäkyvyyden ansiosta kaikki pystyvät huomioimaan olennaiset asiat omassa toiminnassaan.

Lähdemme liikkeelle kokeiluilla ja etenemme sen mukaan, mikä toimii. Asiakkaiden palaute on lämpimästi tervetullutta.

Pekka Soini Pääjohtaja

Julkaisija: Innovaatiorahoituskeskus Tekes Päätoimittaja: Pia Mörk Toimituksen sihteeri: Susanna Lehto Toimituskunta: Anna-Maija Ikonen, Eeva Landowski, Miia

Kansikuva: Markus Sommers Taitto: Mainostoimisto Cake Oy/ Kari Lehkonen Painatus: Punamusta Oy

Linnusmaa, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile Thalén, Josi Tikkanen Toimitusneuvosto: Ulla Hiekkanen-Mäkelä, Inkeri Huttu, Kari Inberg , Kimmo Kanto , Maija Korhonen, Juha Korkeila, Susanna Lehto, Piia Moilanen, Pia Mörk, Sanna Piiroinen

ISSN-L 1798-9876 ISSN 1798-9876 (Painettu) ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu) Painos: 13 500 Seuraava numero ilmestyy 29.11.2014

NÄKÖALAT 3 2014

3

04

KOONNEET: PIA MÖRK, KAJ NORDGREN

Suomalaisteknologiaa brittilasten varhaiskasvatukseen

While On The Move kehitti palveluaan eurooppalaisessa tutkimus- ja kehitysyhteistyöprojektissa Smart Urban Spacessa osana ITEA 2 -ohjelmaa.

Rahoitus siihen haetaan Suomessa Tekesin kautta. Ulkomaiset partnerit tekivät koemarkkinointia ja tunnusteluja omien maidensa päiväkodeissa. Tekes on rahoittanut myös While On The Moven tuotekehitystä. ¡

KUVA: ISTOCKPHOTO

valokeilassa

Englantilainen Parenta hankki yksinoikeudella oululaisen While On The Moven ohjelmiston parantaakseen tiedonkulkua päiväkodin ja vanhempien välillä ja lasten läsnäolon valvomiseen.

WHILE ON THE MOVEN kosketusteknologiaa hyödyntävän Daisy-palvelun avulla päiväkodit voivat valvoa lasten läsnäoloa ja hoitoaikojen toteutumista ja keskittää vapautuvat resurssit lasten opetukseen.

Vanhemmat voivat seurata netistä, kuinka suuri osa sovituista tunneista on jo käytetty. Säästöt perheille yhtä lasta kohti voivat olla 40–50 euroa kuukaudessa.

Tekes jatkaa yhteistyötä Fudanin yliopiston kanssa 4

NÄKÖALAT 3 2014

Kaksi vuotta käynnissä ollut Fudan iLab -liiketoimintaohjelma saa jatkoa yritysten hyvien kokemusten perusteella.

Tekes ja shanghailainen Fudanin yliopisto allekirjoittivat heinäkuussa sopimuksen ohjelman jatkamisesta. Fudan iLabissa suomalaiset pk-yritykset saavat puolen vuoden aikana kattavan liiketoimintasuunnitelman Fudanin arvostetun yliopiston työelämässä jo kokeneilta MBA-opiskelijoilta.

Heinäkuussa päättyneessä tämän vuoden Fudan iLabissa oli mukana

edellisvuoden malliin viisi suomalaista pk-yritystä. Serres valmistaa sairaaloille muovituotteita, Lumene kosmetiikkaa ja Visual Components tarjoaa valmistavalle teollisuudelle 3D-simulointiohjelmistoa.

Mukana olivat myös tekstiilituotevalmistaja ja sisustuspalvelutarjoaja Vallila Interior sekä BioGTS, bioenergiaratkaisujen ja energiatehokkaan rakentamisen asiantuntijayritys. ¡ u

www.tekes.fi/fudan

KUVA: ISTOCKPHOTO

Jyväskylässä saatiin hoivatyön toimenkuvat kohdalleen

Kehitteillä apu sinilevän löytämiseen

Turun yliopisto ja VTT kehittävät edullista, nopeaa ja helppokäyttöistä mittalaitetta, joka paljastaa veden sinilevämyrkyt.

”Hoidon ja hoivan laatu on parantunut, ergonomisuus ja asiakasturvallisuus ovat lisääntyneet. Lisäksi hoitajilla on entistä enemmän aikaa ulkoiluun ja yhteiseen toimintaan asiakkaiden kanssa.”

Myös työmotivaatio ja sitoutuminen ovat mielekkäiden ja omaa koulutusta vastaavien tehtävien myötä nousseet selkeästi. Hankkeen tuloksia viedään eteenpäin Jyväskylän muissa yksiköissä ja tulossa on myös opaskirja. ¡

Rosetta-luotain

Turun yliopiston ja VTT:n yhteishankkeessa pyritään vastaamaan kuluttajien tarpeeseen saada ajankohtaista tietoa oman vesistönsä tilasta edullisella, nopealla ja helppokäyttöisellä tavalla. Kehitteillä oleva laite mittaa vesinäytteestä yleisimpien sinilevämyrkkyjen, mikrokystiinin ja nodulariinin, määrää.

Kuumemittarin kokoiseen laitteeseen johdetaan vesinäyte, jonka sisältämiin myrkyllisiin bakteerikantoihin laitteen sisältämät vasta-aineet reagoivat. Testi paljastaa muutamassa minuutissa, sisältääkö vesinäyte myrkyllistä sinilevää vai ei.

Sinilevätoksiinit -hanke on saanut Tekesin rahoituksen vuosille 2014– 2015. Kyseessä on Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -rahoitus, jonka tarkoitus on edistää uusien yritysten synty uusimman tutkimustiedon pohjalta. Tutkimusprojektit edistävät idean kehittymistä ja samanaikaisesti valmistelevat idean kaupallistamista uudeksi liiketoiminnaksi. ¡

komeetan luo kymmenen vuoden matkan jälkeen

Euroopan avaruusjärjestö ESAn luotain Rosetta on kautta aikojen ensimmäinen avaruusalus, joka on kohdannut komeetan. Mukana matkalla on suomalaista teknologiaa.

Rosettasta ja muista ajankohtaisista avaruuteen liittyvistä asioista kertoo uusi Space Finland -sivusto.

Tule tutustumaan! www.spacefinland.fi

Rosettan matka 67P/Churyumov–Gerasimenko-komeetan luo ei ollut helppo, mutta ovet uudenlaiselle aurinkokunnan tutkimukselle on avattu. Luotain on matkannut yli 10 vuotta ja 6,4 miljardia kilometriä. Rosetta lähettää Philaelaskeutujan komeetan pinnalle marraskuun aikana.

Rosettassa ja Philaessa on mukana suomalaista teknologiaa Ilmatieteen laitokselta ja Patrialta. ¡

NÄKÖALAT 3 2014

COPYRIGHT ESA/ROSETTA

Jyväskylän kaupungin palveluasumisen ja pitkäaikaishoidon henkilöstön työpäivästä kului iso osa muuhun kuin varsinaiseen hoitotyöhön. Tekesin rahoittaman kehityshankkeen myötä ruoka-, pyykki- ja siivousrumba siirrettiin tukipalveluhenkilöstölle. Kun osaajat saivat keskittyä omaan työhönsä, se näkyi nopeasti hoivan laadussa ja työhyvinvoinnissa.

Projektipäällikkö Ulla Halosen mukaan tulokset olivat kiistattomia ja jopa mykistäviä. Ne osoittivat, ettei pelkkä hoitomitoitus vielä kerro, mihin henkilöstön työaika oikeasti kuluu. Hoitomitoituksen sijaan pitää tarkistaa, että henkilöstön kokonaisrakenne vastaa yksikön tehtäviä. ”Määrittelemällä työnkuvat uudelleen sekä järkeistämällä ja osin ulkoistamalla palveluja oli hoitotyöhön saatavissa jopa 25 prosenttia lisäresursseja”, Halonen tiivistää.

Comet 67P/Churyumov-Gerasimenko activity on 2 August 2014. The image was taken by Rosetta’s OSIRIS wideangle camera from a distance of 550 km. The exposure time of the image was 330 seconds and the comet nucleus is saturated to bring out the detail of the comet activity. Note there is a ghost image to the right. The image resolution is 55 metres per pixel.

5

6 Tekesin uutisia TEKSTI: EERO LUKIN

Tekes valmistelee uusia ohjelmia

UUTTA OHJELMAA Terveyttä biteistä

BEAM – Business with Impact

Yksilöllistetty terveydenhoito on yksi megatrendeistä, johon Suomessa on syytä päästä kaikilla keinoilla kiinni. Eri lähteistä saatavaa terveystietoa voidaan käyttää yhä tehokkaammin yksilöiden ja yhteiskunnan hyväksi. Samalla terveydenhoidon liiketoimintalogiikka muuttuu, kun alalle tulee yrityksiä muilta toimialoilta, erityisesti ICT-kentältä. Tekes selvittää, tulisiko terveyden edistämisen alueelle käynnistää ohjelma.

Tekes ja ulkoasianministeriö valmistelevat yhteistä BEAM – Business with Impact -ohjelmaa kehitysmaihin suuntautuvan innovaatio- ja liiketoiminnan edistämiseksi. Suomalaisyritysten osaamisesta voi olla hyötyä kehitysmaissa köyhyyden vähentämisessä ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Ohjelmaa valmistellaan Team Finland -yhteistyönä.

Ohjelman yhtenä tavoitteena olisi kytkeä kehitysyhteistyö lähemmin innovaatiotoimintaan.

Teollineninternet internet Teollinen ja5G-verkot 5G-verkot ja Teollinen internet tarkoittaa sulautettujen ja älykkäiden laitteiden ja järjestelmien, niihin pohjautuvan analytiikan sekä ihmisten työn tehokasta yhdistämistä liiketoimintaprosesseissa. Ohjelman avulla suomalainen elinkeinoelämä saataisiin uudistumaan ripeästi vastaamaan trendiä ja markkinoiden kysynnän muutoksia.

Teollisen internetin ohjelmavalmistelun yhteydessä tarkastellaan tarpeet myös 5G-mobiiliverkkojen alueella, joka on yksi tekijä teollisen internetin toteuttamisessa. Suomeen on luotu vuosien työllä ja panostuksella langattoman tietoliikenteen huippuosaamista sekä yritystoimintaa. 5G-alueen standardointiin tarvitaan aktiivista yritysten ja tutkimusorganisaatioiden valmistautumista.

6

NÄKÖALAT 2 3 2014

Mitä Tekesin ohjelmat ovat?

Yritykset ja muut toimijat voivat päästä ohjelmiin mukaan omilla tutkimus- tai kehitysprojekteillaan, joita Tekes rahoittaa. Projektille voi hakea rahoitusta myös ilman, että se liittyisi mihinkään Tekesin ohjelmaan.

Ohjelmissa on paljon myös sellaista tarjontaa, joka on tarkoitettu muillekin kuin Tekesin rahoitusta saaville asiakkaille. Esimerkiksi monet tapahtumat ja seminaarit on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille toimijoille.

Tutustu Tekesin valmisteilla ja käynnissä oleviin ohjelmiin: www.tekes.fi/ohjelmat-ja-palvelut/ ohjelmat-ja-verkostot/

Tekesin uutisia 7 TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVA: SUSANNA LEHTO

Tekesiltä rahoitusta kaupallistamista nopeuttamaan Pilottien ja demojen rahoituksella Tekes vastaa suomalaisten yritysten kansainvälistymistarpeisiin. Yritys voi testata tuotteen tai palvelun hyötyjä ja toimivuutta yhdessä käyttäjien tai potentiaalisten asiakkaiden kanssa.

L

ähellä markkinoita oleviin demoihin, pilotteihin ja kokeiluihin hyvin sopiva rahoitusmuoto on laina. Ohjelmistoalalla sitä voidaan käyttää esimerkiksi nopeisiin pilottihankkeisiin ja energia- tai prosessiteollisuudessa pitkiin kehitysprosesseihin. Erityisiä hyötyjä Tekes on selvitysten pohjalta tunnistanut biotaloudessa, cleantechissa, palveluliiketoiminnassa ja toimintaa digitalisoitaessa.

Lainarahoitus on pk-yritysten lisäksi suuryritysten käytettävissä, kun ne tähtäävät merkittävään uudistumiseen kansainvälisesti uusilla ratkaisuilla. Toimialoja ei ole rajattu. ”Tekesin lainarahoitus laittaa pilottihankkeisiin ja kokeiluihin liikettä. Yritys voi nopeuttaa tuotekehitystä ja uusille markkinoille menoa, saada asiakkaat mukaan tuotekehitykseen ja hankkia heiltä elintärkeää palautetta tuotteen tai ratkaisun toimivuudesta. Laina on edullista eikä vaadi vakuuksia. Lainasta voi nostaa osan ennakkona projektin alkaessa ja loput projektin edetessä. Jos projekti epäonnistuu, osa lainasta voidaan jättää perimättä takaisin”, kertoo Tekesin rahoituksesta vastaava johtaja Ari Grönroos.

Grönroos muistuttaa, että yritysten kansainvälistymisen edistäminen on koko Suomen etu. Tekes myös räätälöi lainarahoitustaan jatkuvasti palvelemaan suomalaista elinkeinoelämää yhä paremmin.

Näin me sen teemme Suomalaisella verkkohuutokaupalla DealDashilla on Yhdysvalloissa yli neljä miljoonaa asiakasta, jotka käyttävät palvelua yhä enemmän mobiililaitteilla. DealDash rakentaa markkinoiden ensimmäistä ensisijaisesti mobiilikäyttäjiä palvelevaa verkkokaupan käyttökokemusta, jossa on mukana pelilisiä elementtejä. Tekesin rahoituksella tehdään perusteelliset käyttäjä- ja käytettävyystestit ja toteutetaan itse palvelu.

Welmu International kehittää muovia muistuttavaa materiaalia, josta mahdollisimman suuri osuus on uusiutuvaa biopohjaista materiaalia ja jonka valmistus ei kilpaile ruokatuotannon kanssa. Tekesin rahoituksella yritys testaa VTT:n kanssa erilaisia materiaaliyhdistelmiä olemassa olevissa prosesseissa.

10monkeys.com pilotoi pelimaailmasta tuttua ansaintalogiikoiden hyödyntämistä pelillisissä oppimateriaaleissa. Hankkeessa tutkitaan, miten oppimispelit ja -materiaalit voidaan saada yhtä laajaan käyttöön kuin viihdepelit. ¡ u www.tekes.fi/pilotointi

NÄKÖALAT 3 2014

7

8 Tekesin uutisia TEKSTI: ANNA-MAIJA IKONEN KUVAT: MARKUS SOMMERS

Muutoksia de minimis -tuen perusteisiin Uusi de minimis -tukea eli vähämerkityksellistä tukea koskeva Euroopan komission asetus tuli voimaan tämän vuoden alussa. Keskeisimmät säännöt ja menettelyt ovat pysyneet ennallaan.

8

NÄKÖALAT 3 2014

S

uurimmat muutokset, jotka vaikuttavat Tekesin tekemiin de minimis -ehtoisiin rahoituspäätöksiin, koskevat yhden yrityksen määritelmää.

Yhdelle yritykselle myönnettävä de minimis -tuen kokonaismäärä tulee jäädä alle 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana. Kaikki julkisen sektorin myöntämät de minimis -tuet huomioidaan tuen kokonaismäärää tarkasteltaessa. Rahoituspäätöksessä on ilmoitettu, jos rahoitus sisältää de minimis -tukea.

Uuden asetuksen mukaan, jos yritys on esimerkiksi enemmistöomistuksen tai muunlaisen määräysvallan kautta sidossuhteessa yhteen tai useampaan yritykseen samassa jäsenvaltiossa, tarkastellaan kyseistä yrityskokonaisuutta de minimis -tukikumulaation kannalta yhtenä yrityksenä.

Kuitenkaan yritysten ei katsota olevan

sidossuhteessa toisiinsa, jos yritysten välillä ei ole muuta sidossuhdetta kuin sama julkinen omistus tai määräysvalta.

Yrityskauppa- ja sulautumistilanteissa tai, jos yritys on jakautunut kahdeksi tai useammaksi yritykseksi, kaikki ennen muutosta myönnetty de minimis -tuki otetaan huomioon uutta tukea myönnettäessä.

Suomessa myönnetyistä yritystuista de minimis -sääntelyyn perustuvat esimerkiksi ELY-keskusten yritysten kehittämisavustukset, TE-toimistojen starttiraha, Tekesin rahoitus kasvun ja kansainvälistymisen suunnitteluun, työorganisaatioiden kehittämiseen ja pieniin, alle 100 000 euron tutkimus- ja kehitysprojekteihin, Finnveran lainojen ja takausten tukielementit sekä kuntien myöntämät yritystuet. u www.tem.fi/?s=497

uusia julkaisuja 9

Kaikki kiinnostava avaruudesta

Space Finland KUVA: ESA

Minkä kokoinen on Suomen avaruusteollisuus, mitä suomalaisia yrityksiä alalla toimii ja miten avaruus näkyy sinun arjessasi? Näihin kysymyksiin vastaa uusi sivusto Space Finland. Suomalaisen avaruustoiminnan koordinoijan Tekesin ylläpitämä Space Finland kutsuu kaikki aiheesta kiinnostuneet, ammattilaiset ja harrastajat, yhteen paikkaan keskustelemaan ja tuottamaan sisältöä. Tule tutustumaan! www.spacefinland.fi.

TEKESIN ESITTEITÄ

TEKESIN OHJELMIEN RAPORTTEJA

TEKESIN KATSAUKSIA

Smart Solutions from Finland

Evaluation of the NeoBio and SymBio programmes 3/2014

The Impact of Tekes Activities on Wellbeing and Environment 308/2014

Englanninkielinen julkaisu, jossa esitellään suomalaisyritysten älykkäitä tuotteita ja palveluja.

Teemoja liikkuminen, energia, jätteenkäsittely, suunnittelu ja design sekä asuminen.

Bioalaan kuuluvat NeoBio- ja SymBioohjelmat on arvioitu. Arvioinnin tuloksena havaittiin että ohjelmat ovat tuottaneet laajasti tuloksia ja vaikutuksia yrityksille ja tutkimukseen. Molemmissa ohjelmissa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä verkostoituminen lisäsivät uusien työtapojen ja prosessien käyttöönottoa sekä tuotteita bioalalla. SymBio-ohjelman tuloksena on odotettavissa noin 400 milj. euron vuosittainen liikevaihto.

Selvityksen mukaan Tekes on edistänyt monipuolisesti hyvinvointia ja ympäristön tilaa Suomessa. Selkeimmin Tekes on vaikuttanut yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan tasoon sekä innovaatiotoiminnan tuloksiin ja kasvuun.

Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014 Tekesin innovaatiorahoituksen vaikutuksista on paljon tutkittua tietoa. Yli 80 prosenttia innovaatiotoiminnassaan onnistuneista Tekesin asiakkaista sanoo, että Tekesin rahoitus on ollut merkittävä tekijä menestyksessä. Tekesin asiakkaina olleet pk-yritykset olivat kasvattaneet vientiään vuosittain 20 prosenttia. Suurin osa maailmalla menestyneistä suomalaisista kasvuyrityksistä on Tekesin asiakkaita, mikä osoittaa Tekesin rahoituksen hyvää osumatarkkuutta.

Arvonluonnin uusi aalto 309/2014 Tutkimuksessa tarkastellaan yritysten arvonluonnin murrosta kohti runsaan ja jaetun arvon bisnestä. Tutkimus haastaa yritykset miettimään olemassaolonsa tarkoitusta uudesta näkökulmasta – ei vain taloudellisesti vaan kokonaisvaltaisemmin ihmisten, yhteiskuntien ja koko globaalin yhteisön kannalta.

NÄKÖALAT 3 2014

9

10 teema TEKSTI: EERO AALTO KUVA: EEVA ANUNDI

Sitra

Antti Kivelä,

voimainen kenteet johtaja, elin nnustavat ra ka ja en in ihm

Tekes

Uudistumisen yhteinen suunta

inen

ula Kari Kom

htaja, Palvelujo set k kasvuyrity

VTT

schkoff

Anne-Christine Rit

Tekes, Finnvera, Suomen Akatemia, Sitra ja VTT aloittivat osana yhteistyötään keväällä 2014 Suunta-strategiatyön. Tavoitteena on muodostaa systemaattinen yhteistoiminta organisaatioiden välille siten, että asiakkaat laitetaan etusijalle. Kokoonnuimme keskustelemaan strategian teemaryhmien vetäjien kanssa siitä, mikä tulee muuttumaan uuden Suunnan myötä.

10

NÄKÖALAT 3 2014

a

tieteellinen johtaj

Näköalat-lehti järjesti keskustelun strategiatyön tekijöiden kanssa.

Keskustelemassa oli strategiatyön teemaryhmien vetäjiä.

VTT

pola Harri Ko sjohtaja u im tuotteet Tutk nsiiviset te in to e ti lut ja palve

Suomen Akatemia Laura Raaska

Yksikön johtaja BY-yksikkö

Suomen Akatemia Jukka Reivinen ohjelmapäällikkö, ohjelmayksikkö

NÄKÖALAT 3 2014

11

uu uunta-strategiatyön avulla löydetään uusia yhteistyömuotoja ja koordinoidaan toimintaa. Sen yhteydessä on valittu viisi teemaa, joiden kautta tavoitellaan suomalaisen elinkeinoelämän uudistumista ja menestystä kansainvälisesti.

Kolme toimialoihin keskittyvää teemaa ovat digitaalisuus, terveysteknologia sekä luonnonvarat ja resurssitehokkuus. Teemoista kaksi taas käsittää sektoreita ylittäviä toimintatapoja. Näitä ovat markkinoille vienti ja kaupallistaminen sekä liiketoimintaekosysteemien kehittäminen. ”Yhteiset tekijät kaikissa teemoissa ovat sektoreita ylittävä toiminta, uudenlaisten arvoverkkojen muodostuminen ja yhteistyö”, kertoo Laura Raaska Suomen Akatemiasta. ”Teemat perustuvat Suomen vahvuuksiin eli niihin, joilla voimme ottaa osamme ja paikkamme maailman ekosysteemissä”, kertoo Anne-Christine Ritschkoff VTT:ltä. ”Ne ovat alueita, missä uskotaan olevan kysyntää tulevaisuudessa”, Pasi Pirinen Finnveralta tiivistää.

Kokeileva uudistuminen Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että teemat ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet yhdistävät valittuja teemoja. ”Digitaalisuuden kautta löytyy kilpailukykytekijöitä, jotka ovat neulottavissa kaikkiin ekosysteemeihin”, toteaa Pirinen.

Pirisen mukaan valtakunnallisesti olisi edistettävä kokeilevaa uudistumista, joka voisi olla uusi elementti siihen, miten asiat tehdään eri tavalla ja miten yrityksiä voisi osallistaa enemmän.

Hän toteaa tämän tarkoittavan päätösten tekoa. ”Jos onnistutaan, niin viedään asiaa eteenpäin ja jos ei, niin ei ole varaa jäädä sukkuloimaan pit-

12

NÄKÖALAT 3 2014

käksi aikaa. Kansallisen tason valinnat tarkoittavat myös asioiden poissulkemista. Rahaa ei ole tulossa lisää”.

Asiakkaat etusijalla Kari Komulainen Tekesistä yhtyy Pirisen kommenttiin: ”Pienellä maalla ei ole varaa kaikkeen. Suunta-strategialla organisoimme keinot ja tavat tuottaa arvoa asiakkaillemme.”

Keskustelijoiden mielestä on ilahduttavaa, että yritykset ja tutkimusorganisaatiot ovat osallistuneet strategiatyöhön. Näkemyksiä on kerätty työpajoilla, haastatteluilla ja kyselyillä.

Suunta-strategiatyöllä tavoitellaan juuri asiakkaan hyötyä. Yhteistyön kautta tutkimus- ja innovaatiokentän toimijat pyrkivät kokoamaan voimavaransa ja koordinoimaan roolinsa siten, että yrityksille ja tutkimusorganisaatioille tarjottaisiin mahdollisimman hyvät palvelut ja toimintaympäristö. ”Yhteistyö on välttämätöntä, jotta pääsisimme monesti peräänkuulutettuun vaiheeseen, jossa julkinen sektori toimisi yhden kosketuksen periaatteella ja näyttäytyisi asiakkaalle hyvin järjestäytyneenä kokonaisuutena”, kertoo Komulainen.

Verkostot ovat tärkeitä Tutkimus- ja innovaatiotoimijoiden yhteinen strategiatyö rikkoo rajoja organisaatioiden sisällä ja välillä. ”Yhteisen strategiatyön jälkeen seuraava askel on operatiivisen yhteistyön vahvistaminen asiakkaille lisäarvoa tuottavalla tavalla.

Team Finland -verkosto ja Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelma ovat tästä esimerkkejä”, Komulainen kuvailee. ”Tämä on rajoja rikkovaa myös meidän kesken”, toteaa Ritschkoff. ”Ja sitoutumisen aste on ollut huimaa.

Kalentereista on raivattu aikaa vaikka väkisin.” Jukka Reivinen Suomen Akatemiasta jatkaa: ”Olemme tavanneet usein. Tärkeää on prosessi ja kollektiivi-

nen ymmärrys, joka on syntynyt.”

Keskustelijat näkevät strategiatyön mahdollistavan yhteiset toimenpiteet.

Harri Kopola VTT:ltä huomioi yritysten jo avautuneen verkostoituneeseen työtapaan: ”Haetaan nopeutta ja ketteryyttä. Uskalletaan tulla ulos. Kaiken ei tarvitse olla talon sisällä.”

Komulainen on samaa mieltä Kopolan kanssa: ”Harvaa toimintaa pyöritetään nykyisin siten, että yksittäinen yritys hoitaa tuotteen raaka-aineesta kuluttajalle saakka. Yritysten ratkaisut, joilla toimitetaan t-paidat kauppoihin ja banaanit hyllyihin, ovat todella monimutkaisia.”

Mitä strateginen yhteistyö merkitsee? ”Suunta-strategia tarjoaa eväät systemaattiseen yhteistyöhön. Ensin on oltava näkemys, mihin ollaan menossa ja miten sinne päästään. Sitten tulee operatiivinen toteutus”, tiivistää Komulainen. ”Muuten tehdään temppukohtaista yhteistyötä. Ihan hyviä tuloksia saavutetaan yhdessä tempussa, mutta se jää siihen kertaan.” ”Organisaatioiden kyky toimia yhdessä on kansallinen vahvuus.

Sitä pitäisi hyödyntää. Olisiko tässä mahdollisuus innovaatiokyvykkyyden kääntämiseksi todelliseksi kilpailuvaltiksi,” pohtii Ritschkoff.

Tärkeää on olla myös kartalla toisten tekemisistä. ”Keskustelun kautta se tulee”, kertoo Sitran Antti Kivelä. ”Meillä kaikilla on hiukan erilaiset roolit. Esimerkiksi hankkeessa tai idean elinkaaressa jokaisella on oma paikkansa. Diversiteettiä tulee myös olla. Ei ole hyvä olla liian samanmielisiä.” ”Roolit on hyvä tunnistaa, mutta ei pitää raja-aitoja korkealla”, toteaa Reivinen ja jatkaa: ”Suuret tieteelliset löydökset löytyvät usein tieteen rajapinnoilta, poikkitieteellisesti.

Uudet käytännöt ja hyvät jutut löytyvät yhteistyöstä ja välimaastosta.” ¡

Suunta tutkimus- ja innovaatiokartta Suomen elinkeinorakenteen uudistamiseksi

Ketkä?

Tekes, Finnvera, Sitra, Suomen Akatemia ja VTT

Mitä?

Yhteiset teemat, toimenpiteet ja toimintatavat Roolien kirkastaminen

Miksi?

Elinkeinorakenteen uudistaminen Voimavaroista paras vaikuttavuus

Miten?

Viisi teemaa ja niihin liittyvät kokeilut: • Digitaalisuus teollisuuden uudistajana • Luonnonvarojen ja resurssitehokkuuden liiketoimintamahdollisuudet • Terveysteknologian liiketoimintamahdollisuudet • Uusien liiketoimintaekosysteemien kehittäminen • Markkinoille vienti ja kaupallistaminen Kukin organisaatio hyödyntää yhteistyötä toiminnalleen ja asiakkailleen parhaiten sopivalla tavalla.

Tekesin rahoitus uudistaa, parantaa toimintatapoja ja nostaa kunnianhimoa Aikataulu on nopeutunut Aikataulu on hidastunut Työtapojen kehittäminen on lisääntynyt Työtapojen kehittäminen on vähentynyt Keskitytyään enemmän radikaaleihin innovaatioihin Keskitytään vähemmän radikaaleihin innovaatioihin Tavoitetaso kasvoi Tavoitetaso pieneni Suurempi hyödyntäjäjoukko Pienempi hyödyntäjäjoukko 0

10

20

30

40

50

60

70

80

90 100

% vastaajista

Tekesin rahoittamat projektit Hakijat, jotka ovat käynnistäneet projektin ilman Tekesin rahoitusta

Viimeisimmän vaikuttavuusarviointitiedon mukaan Tekesin rahoitus vaikuttaa erityisesti henkilöstön kyvykkyyksiin, projektien tavoitetasoon, sekä tiedon leviämiseen toimijalta toiselle. Tekesin rahoittamat projektit keskittyvät enemmän radikaaleihin eli markkinoita luoviin innovaatioihin sekä niiden tuloksilla on laajempi hyödyntäjäjoukko.

Tieto perustuu kesällä 2014 tehtyyn kyselyyn toimijoille, jotka hakivat vuonna 2013 Tekesiltä rahoitusta. Hakijoita, jotka saivat Tekesiltä rahoitusta, verrattiin samankaltaisiin hakijoihin, jotka eivät saaneet rahoitusta. Vertailussa otettiin huomioon vain ne tapaukset, joissa projekti (johon oli haettu rahoitusta) oli käynnistynyt. Kyselyyn vastasi yli 500 henkilöä.

Tutkimuksen mukaan Tekesin rahoituksella kehitetään suomalaisten yritysten kyvykkyyksiä merkittävästi.

Erityisesti tiedon hankkimiseen oman organisaation ulkopuolelta, verkostojen luomiseen, kansainvälisillä markkinoilla toimimiseen sekä sisäisten toimitapojen kehittämiseen panostetaan

huomattavasti enemmän Tekesin rahoituksen ansiosta. ”On kannustavaa nähdä varsinkin kv-markkinoilla toimiminen tällä listalla, koska kyseessä on kansantaloudellinen pullonkaula. Avoimen innovaation kulttuurin ja yhteistyön luomisessahan Tekesillä on pitkät perinteet Suomessa, ja henkilöstön osaamisen kehittäminen on elintärkeää ”, sanoo vaikuttavuusarvioinnin asiantuntija Jussi Kajala Tekesistä. Hän muistuttaa, että uudistamishalu, paremmat toimintatavat ja korkea ambitiotaso ovat Suunta-strategian ytimessä. ”On hienoa, että viimeisimpien asiakkaidemme projekteissa olemme jo menossa strategian osoittamaan suuntaan.”

Parannettavaakin kuitenkin löytyy ajatellen, että Tekes haluaa kannustaa suomalaisia toimijoita yhä suurempaan riskinottoon ja nostamaan tavoitetasoa korkealle. ”Vain 11 prosenttia Tekesin vuonna 2013 rahoittamista projekteista arvioidaan sellaisiksi, jotka voivat onnistuessaan räjäyttää pankin eli saavuttaa taloudellisilla tuloksillaan huippukasvua”, kertoo Kajala.

NÄKÖALAT 3 2014

13

YRITYKSILLÄ SUUNTA KANSAINVÄLISEEN KASVUUN Suunta-strategiatyössä on nostettu teemoina esille muun muassa digitaalisuus, terveysteknologia ja markkinoille vienti. Teemat ovat hyvin tuttuja monille Tekesin asiakkaille kuten PerkinElmer Turku, Peikko Group ja Suntrica.

PerkinElmer Turku tutkii ihmisen alkutaivalta TEKSTI: ANNE LUOMA, KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ

K

ansainvälisen PerkinElmer-konsernin Turun toimipiste kehittää ja valmistaa järjestelmiä sairauksien seulontaan ja diagnostiikkaan. Toiminta alkoi Wallac-nimellä vuonna 1950, jolloin yritys valmisti lämpötekniikan instrumentteja ja kosteusmittareita Suomeen. Nykyään Turun yksikkö on kansainvälinen markkinajohtaja vastasyntyneiden vauvojen sairauksien seulontajärjestelmissä. Keskeisenä toiminta-alueena on myös odottavan äidin ja sikiön terveydentilan seuranta. PerkinElmer Turku työllistää noin 500 ihmistä, joista viidesosa toimii tutkimus- ja kehityspuolella. Turussa

14

NÄKÖALAT 3 2014

kehitettyjä ja valmistettuja tuotteita toimitetaan yli 90 maahan.

Globaali asiakaskenttä on tärkeä myös yrityksen tutkimustyössä: ”Suomen populaatio on pieni ja esimerkiksi seulontatuotteiden kehityksessä tarvittavien näytteiden saatavuus rajallista.

Kotimainen näyteaineisto ei myöskään aina anna riittävästi tietoa eri etnisten ryhmien vaikutuksista tuloksiin”, kertoo Turun t&k-johtaja Janne Seppälä.

Uudistusta ja kasvua Seppälän mukaan Tekesin rahoitus on ollut olennainen yrityksen uudistumisen ja kilpailukyvyn kannalta. Liike-

vaihdon kasvu on edesauttanut myös konsernirahoitusta tuotannon investointeihin, jotka mahdollistivat Turun tehtaan uudistamisen ja siirtymisen entistä automatisoidumpiin valmistuslinjoihin.

Linjojen rakentamisessa on käytetty paikallisten pk-yritysten verkostoa. ”Viimeisimmän Tekes-yhteistyön avulla olemme pystyneet tuomaan uusia teknologioita vastasyntyneiden sairauksien seulontaan, minkä vuoksi markkinajohtajuus on säilynyt meillä. Olemme myös tehneet mittavaa tutkimusta menetelmistä, joilla voidaan havaita raskausajan varhaisia komplikaatioita”, kertoo Seppälä.

Mahdollisuudet ja uhat huomioitava Terveysteknologiassa tapahtuu paljon muutoksia, minkä vuoksi jatkuvaa uudistumista tarvitaan. ”Ihmisen perimä osataan lukea jo kokonaan ja sillä on vaikutuksia sairauksien seulontatutkimuksiin. Geenitestit tuovat mukanaan myös suuret tietomäärät, joiden hallinta on erittäin keskeistä,” pohtii Seppälä. Terveydenhuolto siirtyy entistä enemmän lähellä ihmistä tapahtuvaan hyvinvoinnin seurantaan, johon nykyteknologia tuo valtavasti uusia mahdollisuuksia. Muutoksiin sisältyy uhkia, mutta myös uusia mahdollisuuksia, jotka huomioidaan Turun yksikön kasvustrategiaa laadittaessa.

Seppälän mukaan Tekesin rahoitus ja kyky verkottaa osaajia on tärkeää juuri tällaisissa uusiin liiketoiminta-alueisiin liittyvissä hankkeissa. ¡

"Tekes-yhteistyön avulla olemme pystyneet tuomaan uusia teknologioita vastasyntyneiden sairauksien seulontaan, minkä vuoksi markkinajohtajuus on säilynyt meillä", kertoo t&k-johtaja Janne Seppälä PerkinElmeriltä.

Seulontaan käytettävän GSPjärjestelmän äärellä kuvassa myös laboratorionhoitaja Kirsi Pakkanen.

NÄKÖALAT 3 2014

15

Peikko Groupin toiminnassa korostuu asiakkaan hyöty TEKSTI: EERO LUKIN, KUVAT: EEVA ANUNDI

P

eikon ensimmäinen tuote 1960-luvulla oli sandwich-seinäelementeissä käytetty diagonaaliansas, eli kiinnike, jolla seinäelementin sisä- ja ulkokuori liitetään toisiinsa. Alkuvaiheessa yritys keskittyi palvelemaan suomalaisia asiakkaita.

Yritys on panostanut aikojen saatossa voimakkaasti tuotekehitykseen ja kansainvälistyminen alkoi 90-luvulla.

Nykyään Peikon tuotteita ovat betonielementtien ja paikallavalun betoniliitokset ja runkorakenteissa käytettävät liittorakenteet. Perinteisemmän rakentamisen lisäksi tuotteita löytyy myös tuulivoimaloiden perustuksien rakentamiseen.

Innovatiivisia ratkaisuja rakennusalalle Peikon strategiana on olla alansa johtava toimija. Tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja yritys auttaa asiakkaitaan kehittämään rakennusprosesseja nopeammiksi ja luotettavimmiksi.

Esimerkki innovatiivisista ratkaisuista on Peikon tarjoamat suunnitteluohjelmistot sekä 2D- ja 3D-komponentit, jotka nopeuttavat ja

16

NÄKÖALAT 3 2014

helpottavat rakennesuunnittelijoiden työtä. Työkaluja on ladattu tuhansia kertoja yrityksen sivuilta.

Toisaalta strategiassa mainittu nopeus on valttia tuulivoimaloiden rakentamisessa. Peikon menetelmällä kaupasta toimitukseen päästään jopa neljässä viikossa. ”Uusia tuulivoimaloita perustettaessa lupaprosessit ovat pitkiä. Kun asiakas sitten saa rakennusluvan, on kiire päästä tuotantoon.

Perustuksen arvo on noin 2–3 prosenttia koko hankkeesta. Jos pystymme puristamaan sen rakentamisesta viikkoja pois, on sillä asiakkaalle isompi merkitys kuin hinnalla”, kuvaa Peikko Groupin toimitusjohtaja Topi Paananen.

Peikon tavoitteena on kasvaa kannattavasti. Projektipankissa on tällä hetkellä lähes sata projektia kehitteillä. ”Kehitystoiminta on riskittömämpää kuin yritysostot. Tämä on meidän geeniperimä, haluamme todistaa, että osaamme tehdä uusia asioita”, kertoo Paananen. Tekes on rahoittanut useita Peikko Groupin tuotekehityshankkeita sekä liiketoimintastrategian kehittämistä.

Peikko Groupin projektipankissa on lähes sata projektia kehitteillä.

"Haluamme todistaa, että osaamme tehdä uusia asioita", kertoo toimitusjohtaja Topi Paananen.

NÄKÖALAT 3 2014

17

Kannettavaa aurinkoenergiaa TEKSTI: ANNE LUOMA, KUVAT: EEVA ANUNDI, SUNTRICA

S

untrica valmistaa kannettavia, pienen tehon aurinkokennoja, joilla voi ladata esimerkiksi puhelimia, tabletteja tai GPS-laitteita. Latureita suunnitellaan sekä kuluttajille että ammattilaiskäyttöön. Tuoteidea on peräisin kahdelta opiskelijalta, jotka lähestyivät rekisteröidyn yrityksensä kanssa Jouko Häyrystä. Hän ryhtyi enkelisijoittajaksi ja ohjasi toiminnan alkuun vuonna 2006. Ennen Suntricaa Häyrynen toimi 20 vuotta Nokialla kansainvälisissä myynti- ja markkinointitehtävissä, minkä jälkeen liiketoiminnan ja mobiilisovellusten kehittäjänä sekä yrityskonsulttina.

Rajoja ei tarvitse ylittää yksin Suntrica hankki aluksi kansainvälistä sijoittajaverkostoa ja asiantuntijoita liiketoimintansa eri osa-alueille.

Mikrokoon yritys pyrki alusta saakka kansainvälisille markkinoille, mihin apuna olivat myös julkiset partnerit, kuten Cleantech Finland, Finpro, Design from Finland -ohjelma ja Tekesin

18

NÄKÖALAT 3 2014

NIY-rahoitus. Lisäksi Suntrica lähestyi vastaavia ulkomaisia toimijoita. ”Nykyisin ei tarvitse lähteä yksin globaaleille markkinoille. Kansainvälistyminen ei ole pelkästään rahasta kiinni vaan siitä, että yritys ja oikeat verkostot löytävät toisensa”, pohtii Häyrynen.

Suntrican kohdemarkkinat vaihtelevat maapallon asennon mukaan suhteessa aurinkoon. Afrikka on ollut tärkeä mantere niin pilotointikohteena kuin kohdemarkkinana, koska siellä on paljon auringonpaistetta, mutta rajallinen määrä sähköntuotantoa. Metropolia ammattikorkeakoulu toteutti vuoden alussa Tekesin Groove-ohjelman kautta rahoitetun SunEdu-projektin, jossa testattiin paperitonta mobiilioppimisympäristöä tansanialaisessa koulussa. Paikallinen yliopisto ja Tansanian opetushallinto tuottivat oppimissisältöä suomalaisiin Leia Median tabletteihin, joita oppilaat käyttivät myös kotona.

Energia tabletteihin ja LED-valaistus tuotettiin Suntrican aurinkolatureilla. ”Kyseisessä koulussa kirjojen määrä oli hyvin rajallista, mutta projektin

Suntrica oli mukana Tekesin Grooveohjelman rahoittamassa projektissa, jossa testaattiin paperitonta oppimisympäristöä tansanialaisessa koulussa.

avulla kaikille lapsille ja opettajalle saatiin kattava oppimateriaali”, kertoo Häyrynen.

Kohti teollista internetiä

Jouko Häyrysen mukaan Suomen lainsäädännön tulisi olla yrittäjäystävällisempi erityisesti aurinkoenergia-sektorilla.

Suomen aurinkoenergia-sektorilla on paljon bisnespotentiaalia, mutta menestys riippuu paljon kotimarkkinoiden toimivuudesta. ”Avoimet kotimarkkinat antavat parhaat eväät ponnistaa kansainvälisille markkinoille. Suomen lainsäädännön tulisi olla yrittäjäystävällisempi. Esimerkiksi sijoitus energia-alan yrityksiin tulisi olla aktiivisempaa ja sähkön syöttö energiaverkkoihin yksinkertaisempaa,” toteaa Häyrynen.

Jouko Häyrysen mukaan kansainvälinen kilpailu alalla on kovaa, mutta laadussa ja tuotekehityksessä Suntricalla on usein etulyöntiasema.

Suomalaisuus viestii usein laadusta ja varmuudesta. Lisäksi Suomi-design on arvostettua ulkomailla, joten tuotteiden ulkoasuun on kiinnitetty erityistä huomiota. Tällä hetkellä Suntrica kehittää tuotteiden toimintavarmuutta ja hyötysuhdetta sekä panostaa teollisen internetin (M2M) mahdollisuuksiin. ¡

NÄKÖALAT 3 2014

19

20 Intia TEKSTI: EEVA LANDOWSKI KUVAT: TIM BIRD

Intiaa opettelemassa

Lähtisitkö vienninedistämismatkalle, jonka osallistujat nukkuvat siskonpedissä lattialla, aloittavat aamunsa joogaamalla ja viettävät päivänsä kylässä, jonka laidoilla vesipuhvelit ja vuohet laiduntavat?

T

ekesin järjestämä Business with Impact -matka viime maaliskuussa vei kolmisenkymmentä suomalaista yrittäjää, tutkijaa ja kansalaisjärjestön asiantuntijaa Koillis-Intian maaseudulle Saurathin kylään, jonka 5000 asukkaan keskitulot ovat noin 43 euroa kuukaudessa.

Samanlaisia kyliä on Intiassa tuhansia ja taas tuhansia. Yhteensä yli 760 miljoonaa intialaista asuu maaseudulla. Vaikka kylät ovat köyhiä, maaseudun kasvavalla keskiluokalla on varaa ostaa yhä enemmän uusia palveluita ja tuotteita.

Matkan tavoitteena oli ymmärtää, mitä mahdollisuuksia Intian maaseutu voisi tarjota yrityksille, ja ideoida yh-

20

NÄKÖALAT 3 2014

dessä paikallisten kanssa, minkälaisia palveluita ja tuotteita Intian maaseudulle kannattaa kehittää.

Uutuuden edut osoitettava Vierailun aikana suomalainen Ekolet pystytti kylään kompostoivan käymälän ja vakuutti kyläläiset siitä, että sen kokeilu kannattaa. ”Intian maaseudulla ei perinteisesti ole vessoja, joten ihmisille niiden käyttö on uutta. Moni ei koe sitä tarpeelliseksi, vaikka oma käymälä edistäisi ympäristön puhtautta, terveyttä ja naisten turvallisuutta”, kertovat Kalle ja Matti Ylösjoki Ekoletistä.

Parhaillaan kylästä koottu naisryhmä kokeilee Ekoletin kompostikäymä-

län käyttöä pilottiprojektissa, jota vetää paikallinen kansalaisjärjestö Drishtee Foundation. ”Pilotin aikana kerätylle tiedolle on kova kysyntä Intiassa. Haluamme tietää, miten kompostoiva käymälä toimii Intian tuhansia vuosia vanhaa historiaa ja kulttuuritaustaa vasten.

Kompostikäymälä on täysin uusi ajatus

Ekoletin Kalle ja Matti Ylösjoki käynnistivät matkalla pilottiprojektin, jonka aikana Saurathin kylän paikalliset naiset kokeilevat yrityksen kompostikäymälän käyttöä.

siellä. Meidän on osoitettava paikallisille, että se toimii ja että siitä on etua”, Kalle Ylösjoki selittää.

Naisia haastatellaan kahden kuukauden kokemuksen jälkeen ja uudelleen puolen vuoden päästä. Lisäksi Drishtee Foundation järjestää naisille keskustelutilaisuuksia, ja paikallinen terveysalan asiantuntija kertoo vessankäytön eduista ja opastaa hygieniassa.

Varauduttava verkkaisuuteen Kalle ja Matti Ylösjoki ovat tyytyväisiä Business with Impact -matkan antiin ja sen tuomaan pilotointimahdollisuuteen, mutta liiketoimintaympäristönä Intian maaseutu ei ole helpoin mahdollinen. ”Pilotteja pitäisi olla eri puolilla

ja eri käyttäjäryhmille. Eteenpäin mennään, mutta Intiassa kaikki on verkkaisempaa. Todellisen bisneksen syntymiseen menee todennäköisesti vuosia”, Matti Ylösjoki huokaa.

Kompostoiville käymälöille on kuitenkin Intiassa selkeä tarve. Valtiolla ja kansalaisjärjestöillä on rahaa. Maaseudun keskiluokallakin on varaa ostaa käymälä, jos he niin haluavat. ”Jos naisjärjestöt rupeaisivat painostamaan, että turvalliset vessat joka taloon, niin varmasti alkaisi tapahtua. ” ¡

Intiaan suuntautunut “Business with impact co-creation journey” järjestettiin osana Tekesin koordinoimaa Team Finland Future Watch -palvelua, joka tuo pk-yrityksille näkymiä liiketoimintaympäristön muutoksista eri puolilla maailmaa. u www.tekes.fi/futurewatch Lisätietoa Tekesin Intiaan liittyvistä toimista ja Business with impact -matkan matkakertomus: u www.tekes.fi/intia

NÄKÖALAT 3 2014

21

22 suunnannäyttäjä TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVAT: EEVA ANUNDI

Huomenna Oululla menee paremmin Vuonna 2010 Kari Kivistö perusti Takomon, jotta irtisanottujen oululaisten osaaminen pysyisi koossa. Tuhannet ovat menettäneet sen jälkeen työnsä Oulun seudulla. Silti Kivistö tietää, että huomenna asiat ovat paremmin.

22

NÄKÖALAT 3 2014

Kari Kivistön perustama Takomo on ollut mukana lähes 90 yrityksen synnyssä.

K

evät 2009. Nokialaisten määrä Oulussa on huipussaan. Tuhannet ihmiset työskentelevät yhtiön palveluksessa. Menestyksen päivät ovat kuitenkin jo ohi. Työntekijöille aletaan tarjota ensimmäistä kertaa paketteja, joihin kuului 15 kuukauden palkka. ”Kysyttiin, että kuka uskaltaa ottaa paketin vastaan”, Kari Kivistö muistelee.

Kivistö on ekonomi, joka tuolloin oli työskennellyt 11 vuotta Nokialle eri tehtävissä. Aikaisemmin hän oli ollut mukana useassa pienemmässä yrityksessä johtotehtävissä ennen kuin Nokian imu oli vetänyt miehen yhtiöön.

Kivistö oli työskennellyt Nokialla useissa tehtävissä, mutta kaikissa oli yhteistä ollut innovaatiot.

Viimeksi hän oli vastannut ideoiden metsästämisestä Nokia Oulun-yksiköiden työntekijöiltä. Tehtävänä oli etsiä nokialaisilta ideoita, kuinka tehdä uusia tuotteita ja kehittää vanhoista parempia.

Kivistö otti paketin vastaan. Hänellä oli jo idea, jolle pian olisi enemmän käyttöä kuin kukaan vielä keväällä 2009 olisi osannut aavistaa.

Osaaminen talteen Kivistö esitteli ennen lähtöään pomolleen Nokialla ideaa Oulun konseptointikeskuksesta, jossa työttömäksi jäävät osaajat voisivat kokoontua, innostua ideoista, suunnitella tulevaa ja perustaa uusia yrityksiä.

Ensimmäinen Takomon aste oli sähköpostilista, jota kutsuttiin Innowarrios-postilistaksi. Listalla keväällä 2009 Nokialta Oulussa lähteneet 300 henkilöä kertoivat toisilleen tapahtumista ja mahdollisuuksista. Aktiivisimmat innovaatiosoturit jopa olivat yhteyksissä kansainvälisiin suuryhtiöihin ja kertoivat Oulussa olevasta osaamisesta.

Nopeasti Kivistö alkoi kehitellä konseptia, josta tuli sitten Takomo. Takomo muistuttaa paljon Protomo-hautomoita.

uu

NÄKÖALAT 3 2014

23

Kari Kivistö Ikä: 47 Koulutus: KTM Asuu: Oulunsalossa Ura: nykyisiä ennen Nokia 19992009, Actasystems Oy 19961998, MetaCase Consulting Oy 1994-1996, Puolustusvoimat 19871989 sekä aika paljon lyhyempiä pätkiä erilaisissa hommissa Perhe: vaimo ja kolme lasta Harrastukset: metsästys seisovalla koiralla, perhokalastus, lenkkeily, kuntoilu, penkkiurheilu,

”Silloin Protomoihin otettiin mukaan tiimejä kehittelemään ideaansa.

Me lähdemme pari askelta kauempaa, sillä meille ihmiset tulevat yksilöinä ja tiimit syntyvät meillä.”

Kivistön piti myydä idea Oulun kaupungille, koska Takomo tarvitsi rahoitusta. Hän vakuutti valtuuston idean järkevyydestä joulukuussa 2009. ”Ajattelin oululaisia ihmisiä.

Tiesin, että yhdessä Nokialta lähtevät ihmiset ovat vahvempia kuin erillään.

Heitä yhdistää sama kulttuuri, kokemukset, kieli ja menestys. Tätä osaamista ei saanut päästä hajoamaan.”

Kävi ilmi, että Takomon kaltaiselle paikalle tulee olemaan kysyntää, sillä Nokia kompastelut kiihtyivät kuukausi kuukaudelta. Applen iPhone ja Googlen Android-käyttöjärjestelmää käyttävät eri valmistajien puhelimet muuttuivat nopeasti haastajista voittajiksi. Nokian piti sopeuttaa tilannetta vähentämällä työvoimaa.

Marraskuussa 2009 yhtiö ilmoitti irtisanomisista, jotka ajoittuivat keväälle 2010. Takomo aloitti toimintansa toukokuussa 2010. ”Ajoitus osui siis ihan nappiin.”

Vaikka Takomon alkua leimasivat Nokian suuret irtisanomiset, hyvin pian toimintaan tuli mukaan ihmisiä myös muilta aloilta. Sitä Kivistö pitää äärimmäisen tärkeänä. ”Sattumalle pitää jättää tilaa. Kun eritaustan omaavat ihmiset kohtaavat, voi syntyä raja-aidat ylittäviä ideoita.”

Kolmio kuntoon

Viime keväänä Takomon aloituksesta tuli neljä vuotta. Toimintaperiaate on säilynyt samana: edelleen eri alojen ammattilaiset tulevat Takomoon, jossa järjestetään aktivoivia tapahtumia. Tapahtumat saattavat toimia kimmokkeena, jonka pohjalta aletaan pohtia ideaa.

Takomossa tulevat yrittäjät patistetaan mahdollisimman aikaisin tulevien asiakkaiden luokse. Usealta asiakkaalta pitää tulla viestiä, että uusi ratkaisu tuo auttaa ja tekee sen kohtuulliseen hintaan. ”Ajattelemme asiaa kolmiona”, Kivistö sanoo. ”Kolmion kulmat ovat asiakkaan tarve, yrityksen ratkaisu ja

24

NÄKÖALAT 3 2014

sen tuottama hyöty”, Kivistö sanoo.

Ennen kuin nämä asiat kohtaavat, yritykseen ei kannata sijoittaa suuria summia.

Itsekin yrittäjä Kolmion kulmia Kivistö on pohtinut myös itse perustamansa startupin kautta. Vuonna 2010 Takomolla järjestettiin tapahtuma kertakäyttöisestä elektroniikasta. Elektroniikka halpenee koko sellaista vauhtia, että se mahdollistaa tuotteet, jotka vuosia sitten olivat vielä liian kalliita.

Kivistö pohti nuorena uraa armeijassa. Hän päätyi valitsemaan kauppatieteen opinnot, mutta on säilyttänyt yhteyden armeijaan.

Kertakäyttöinen elektroniikka ja armeijan tarpeet synnyttivät idean halvasta ja kevyestä sydämen tahdinilmaisimesta. Laitteessa välkkyvä valo kertoo nopealla silmäyksellä isostakin joukosta haavoittuneita, onko kaikkien tila pysynyt vakaana.

Sovelluskohteita keksittiin pian paljon muitakin: esimerkiksi onnettomuuspaikoilla toimiva ensiapu ja sairaalan henkilökunta hyötyisivät. ”Teimme syksyllä 2010 nopeasti prototyypin, joka sitten esiteltiin Puolustusvoimien ylilääkärille. Hän piti ratkaisua toimivana”, Kivistö kuvaa.

Tämän jälkeen Spektikor rakensi Keksintösäätiön tuella sarjan prototyyppejä. Kesällä 2011 tuotetta testattiin massakäytössä Puolustusvoimien harjoituksessa. Lupaava palaute rohkaisi hakemaan lääkelaitelupaa.

Sen tuote sai joulukuussa 2012, jolloin ensimmäinen Spektorin laite tuli markkinoille. ”Saimme paljon arvokasta palautetta asiakkailta. Esimeriksi Yhdysvalloissa armeija piti tuotetta loistavana, mutta ei voinut käyttää sitä, koska käyttämämme valon väri sokaisee pimeännäkölaitetta käytävän helikopteripilotin.”

Kesällä 2014 ilmestyi tuotteen uusia versio, joka kertoo myös numerona potilaan pulssin. ”Meillä on jo hyvin tilauksia sisässä. Englantiin laitetta on saatava

gallup 25

syksyksi. Sitä on jo käytetty esimerkiksi Afganistanissa ja Pakistanissa.”

TEKSTI: JOSI TIKKANEN, KUVAT: EEVA ANUNDI

Kiireinen syksy Takomossa tulevaa uraansa on miettinyt yhteensä 660 ihmistä. Yrityksiä on syntynyt 88. Ne ovat työllistäneet yhteensä noin 200 takomolaista. Parhaat työllistävät myös paljon muita. Muihin yrityksiin takomolaisia on työllistynyt myös noin 200 kappaletta.

Takomo on ollut myös houkuttelemassa investointeja alueelle.

Syksyllä tilanne on silti taas vähän vaikeampi. Kesällä tuli tieto, että yhdysvaltalainen Broadcom kertoi lopettavansa modeemiliiketoiminnan.

Se huuhtoo kerralla Oulusta 430 työpaikkaa. ”Normaalisti Takomolla pyörii kerrallaan noin 60 ihmistä. Syksyllä voi hyvinkin olla, että heitä onkin 120”, Kivistö sanoo.

Oulu on kärsinyt niin paljon, että kaupungin voi sanoa olevan tulehdustilassa. Se näkyy esimerkiksi asuntomarkkinoilla, jossa isommat asunnot eivät tahdo liikkua.

Kivistö on eteläpohjalaisista juuristaan huolimatta varttunut Oulussa ja tehnyt pääosan urastaan kaupungissa.

Hän ei taivu synkkyyteen. ”On aivan varmaa, että huominen on tätä hetkeä parempi”, Kivistö sanoo.

Kivistö muistuttaa, että historiassa on aina epäjatkumoita. Jokainen yhteisö, kaupunki ja maa on niistä kärsinyt.

Oulukin on elänyt ja vaurastunut, mutta myös kärsinyt vuosien varrella monesta muutoksesta. ”Täältä on loppunut tervan tekeminen. Sodista on kärsitty. Metsäteollisuus on kutistunut. Aina on noustu”, Kivistä painottaa.

Kivistö pitää tärkeänä, että Oulu tulee pysymään sinä mitä se on ollut vuosisatoja: vientikeskuksena. ”Oulun hyvinvointia ja kehitystä on aina tehty viennillä. On ollut tervaa, puuta, paperia, kemikaaleja ja teknologiaa. Siksi on tärkeätä että myös tulevaisuudessa oululainen osaamisesta syntyy vientiyrityksiä.” ¡

Startupit opettavat Startupien täytyy osata kuunnella asiakasta alusta asti.

Kolme Startup Saunaan viime keväänä osallistunutta yritystä kertoo, miten markkinoille voi päästä nopeammin.

ROMAN MALAKHOV Bomb Square Olemme siperialainen peliyritys. Olemme juuri tekemässä ensimmäistä julkaisuamme, joka on Bombsquare-sotapeli. Me päätimme rakentaa fanien pienen yhteisön, jota sanomme ”30 spartalaiseksi”. Heille annetaan päivittäisiä tehtäviä kuten, että tänään sinun pitää kutsua viisi ystävääsi mukaan. Spartalaiset kutsuivat yli 100 pelaajaa kahdessa päivässä. Ideana on ollut löytää oikeat asiakkaat alussa, tarjota heille ainutlaatuisia kokemuksia ja houkutella heidät kutsumaan uusia asiakkaita.

NEVENA JOVANOVI´C COFA Games Olemme peliyhtiö Serbiasta, kehitämme nyt Awakening of Heroes -peliä. Rakentamalla läheisen suhteen faniemme kanssa olemme saaneet arvokasta palautetta ja mielenkiintoisia ideoita.

Isot yhtiöt usein luottavat markkinoinnissaan valtavirtaan, että unohtavat rakentaa henkilökohtaisen suhteen asiakkaidensa kanssa.

Nyt jatkamme suhteen rakentamista faneihin jakamalla videoita ja kuvia.

Järjestämme myös kilpailuita, joissa pyydämme faneilta esimerkiksi ideoita uusista hahmoista.

OLUSOLA FOLORUNSO Irofit IroFit kehittää innovatiivista mobiilimaksujärjestelmää globaaleille markkinoille.

Startupit aktiivisesti keräävät ja kuuntelevat asiakaspalautetta. Joskus ne ottavat asiakkaat mukaan tuotekehitykseen. Näin yritys ei tuhlaa aikaansa kehittämällä ominaisuuksia, jotka eivät paranna asiakkaan kokemusta.

Startupeissa perustajat ovat mukana asiakas- ja kehitystyössä. Isoissa yrityksissä markkinointi, asiakkuudet, teknologia ja johto ovat erillään. Paljon aikaa kuluu byrokratiaan, kun kehitystiimi haluaa muuttaa suuntaa. On tärkeää, että kehitystyö on joustavaa ja vastaa nopeasti markkinoilla tapahtuviin muutoksiin.

NÄKÖALAT 3 2014

25

26 eu-rahoitus TEKSTI: SOILE THALÉN KUVAT: ISTOCKPHOTO

Liikevaihtoa immateriaalioikeuksilla vai immateriaalioikeuksista?

Jokaisella yrityksellä pitäisi olla oma IPR-strategiansa, kun on kyseessä esimerkiksi EU:n Horisontti 2020 -ohjelman projekti.

Mitä IPR tarkoittaa?

IPR eli Intellectual Property Rights eli immateriaalioikeudet jaetaan tekijänoikeuksiin ja teollisoikeuksiin. Tekijänoikeuksista puhutaan, kun suojataan lähinnä taiteilijoiden, valokuvaajien tai yleensä henkisen työn tuotoksia.

Teollisoikeudet koskettavatkin jo yrityksiä, keksijöitä tai tutkijoita.

Niitä ovat esimerkiksi patenttioikeus, hyödyllisyysmallioikeus, mallioikeus ja tavaramerkkioikeus. Lisäksi on suoja sopimatonta menettelyä vastaan elinkeinotoiminnassa eli esimerkiksi teollisuusvakoilua vastaan.

Immateriaalioikeusstrategiat kuntoon Yrityksen oma IPR-strategia määrittelee miten suojataan omaa ydinosaamista ja miten aineettomia oikeuksia voidaan käyttää parhaiten tukemaan liiketoimintoja.

Horisontti 2020 -projektissa käytettävän avustussopimuksen IP-artiklat ovat selkeitä ja niillä turvataan hyvin projektinaikainen työ. Tämän ohella jokaisen osallistujan tarvitsee sopia joko konsortiosopimuksessa tai erillisissä sopimuksissa oman intressinsä mukaiset IP:n käyttö-, luovutus- ja suojausasiat.

Yrityksillä on erilaisia syitä minkä pohjalta IPR-strategia tehdään

26

NÄKÖALAT 3 2014

riippuen siitä, minkälaista yritystoimintaa yritys aineettomien oikeuksien osalta suunnittelee. Yritys voi esimerkiksi keskittyä vain t&k-toimintaan ja lisensoida tai myydä IP:t. Ne voi myös säilyttää itsellään ja suojata niitä omaa liiketoimintaa varten.

Yrityksellä on EU:n Horisontti 2020 -projekteissa kolme mahdollista roolia ja tietä immateriaaliasioissa • Osallistuu projektiin konsortiossa: Suojaamisesta sovitaan konsortion osapuolten kanssa oman intressinsä tunnistaen.

• Osallistuu yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa pk-instrumenttiin: Oman tarpeen mukaisen suojaamisen tärkeys korostuu.

• Toimii alihankkijana projektissa: Suojaamisesta sovitaan tilaajan kanssa.

Monet yritykset ovat löytäneet bisneksensä panostamalla IPR-asioiden hoitoon ja tekemällä perusteellisen strategian. Osa yrityksistä on nähnyt tässä bisnesmahdollisuuden ja kasvattanut pienestä yrityksestä hyvin hoidetun pk-yrityksen.

Horisontti 2020 -ohjelmaan osallistuville on tarjolla erinomainen IPRja sopimusasioihin erikoistunut palvelu European IPR Helpdesk, josta löytyy myös ”IP SME Corner”.

Helpdeskin sivuilla on kattavasti ohjeita, mallisopimuksia ja lisäksi vielä Helpline, jossa tarjotaan yksilöllistä apua maksuttomasti.

European IPR Helpdesk:

https://www.iprhelpdesk.eu

Horisontti 2020 -ohjelma:

www.tekes.eu

IP:n paradoksi: Vain arvokkaat asiat ovat haasteellisia arvottomat asiat eivät koskaan aiheuta vaikeuksia.

Miten nämä yritykset hoitivat immateriaalioikeutensa?

Tässä kahden yrityksen kokemuksia immateriaaliasioista.

Nämä yritykset ovat osallistuneet useaan EU-projektiin.

Kysymyksiin vastasivat toimitusjohtaja Timo Saarenketo, Roadscanners Groupista ja IPR-asioista vastaava johtaja Olli Pekonen Beneq Oy:sta.

Onko yrityksellänne IPR-strategia?

Saarenketo: Uuden yritysstrategiamme osana immateriaalioikeudet on siirretty holding-yhtiöön, jonka tavoitteena on suojata yrityksen kansainvälinen operatiivinen toiminta.

Pekonen: Kyllä on. Pyrimme suojaamaan nykyisiä että tulevia tuotteitamme, sekä toimintavapautemme että lisenssitulojen takia.

Strategia on lähinnä kaavamuotoinen, rytmikäs ja toistuva tapa toimia IP:n kanssa.

Hyödynnättekö EU-projekteissa saavuttamaanne IP:tä liiketoiminnassanne?

Saarenketo: Hyödynnämme niin paljon kuin vain mahdollista.

Pekonen: Kyllä. EU-projekteissa syntyvä IP näkyy käytännössä keksintöilmoituksena, jossa on maininta keksinnön liittymisestä johonkin EU-projektiin. EU-projektin konsortiosopimus tms. tulee luonnollisesti huomioida kun keksinnön jatkosta päätetään.

Onko EU-projekteissa saavutetun IP:n osalta ollut vaikeuksia?

Saarenketo: Ei ole ollut, koska olemme osanneet varautua siihen.

Projektin alussa olemme aina listanneet kaikki omat IPR:mme ja ilmoittaneet projektille kirjallisesti, että emme luovuta mitään oikeuksia, jotka liittyvät näihin tuotteisiin ja tuotemerkkeihimme.

Pekonen: Ei mitään suurempaa vaikeutta. Haasteet liittyvät lähinnä siihen, että konsortiosopimuksen IP-pykälät tulee ymmärtää hyvin syvällisesti yhtiön liiketoiminnan kannalta. Jos konsortio on suuri, se voi käsittää valtaosan potentiaalisista asiakkaista, joille tuotteen tarjoaminen voi olla ainakin teoriassa vaikeaa markkinahintaan.

Kyse on monimutkaisesta, lähtökohtaisesti määräaikaisesta ja muutenkin rajoitetusta lisenssisopimuksesta, jonka yksityiskohtien ymmärtämättömyys johtaa todennäköisesti ”vaikeuksiin”. Mitä monimutkaisempi konsortio ja mitä arvokkaampia tuloksia saavutetaan, sitä todennäköisempiä vaikeudet ainakin teoriassa ovat.

Mistä olette saaneet apua?

Saarenketo: Emme ole hakeneet apua. Nämä asiat on hoidettu meillä firman sisällä.

Pekonen: Saamme apua oman talon IP-asiantuntijoilta, patenttiasiamiehiltämme ja lakimiehiltämme.

u www.beneq.com u www.roadscanners.com

NÄKÖALAT 3 2014

27

28 startupin tarina TEKSTI: EERO AALTO KUVAT: EEVA ANUNDI

Uudistaja boxin ulkopuolelta Enevo Oy tuo ratkaisullaan teollisen internetin osaksi jätehuoltoa. Optimoidun keräysreitin avulla säästetään jopa puolet keräyskustannuksista. Nyt yritys haluaa mullistaa jätehuollon globaalisti. Lisäksi kehitetty ratkaisu voidaan monistaa muille teollisuuden aloille. uonna 2010 perustettu Enevo on toimitusjohtaja Fredrik Kekäläisen kolmas yritys. Aikaisemmin Kekäläinen on työskennellyt pelien, mobiiliohjelmistojen ja operaattoreiden parissa: ”Tulemme täysin toimialan ulkopuolelta.

Meillä ei ollut mitään hajua alasta ennen toiminnan aloittamista”.

Idea yrityksen taustalla sai alkunsa automatkan aikana käydystä keskustelusta: Miksi tyhjiä jäteastioita tyhjennetään, kun taas välillä ne pursuavat täysinä ilman tyhjennystä? Keräysautot ajavat turhaan, rahaa kuluu, päästöt kasvavat ja asiakkaat maksavat käytön sijasta tyhjennyksistä.

Enevo on edennyt ongelma ja asiakastarve edellä. Tuotekehitystä on tehty askel askeleelta, jatkuvasti kokeillen ja kehittäen: ”Olemme välillä yötä myöten dyykattu roskiksissa ja vaihdettu sensoreita, saatu toimimaan, kehitetty ja parannettu.”

28

NÄKÖALAT 3 2014

Enevo on edennyt ongelma ja asiakastarve edellä.

NÄKÖALAT 3 2014

29

Toimialan ulkopuolisin näkökulmin on tehty ihmeitä. Tällä hetkellä kaksikymmentä työntekijää työllistävä kasvuyritys toimii Espoosta käsin.

Lisäksi Yhdysvaltojen Virginiassa sijaitsee tytäryhtiö Enevo Inc.

Malliesimerkki teollisen internetin mahdollisuuksista

Meillä ei ollut mitään hajua alasta ennen toiminnan aloittamista.

Kekäläinen kertoo, että uuden kokeilu on motivoinut häntä. Hän halusi tehdä jotakin ”hypetetyn” teollisen internetin parissa. ”Tuli fiilis, että tämä on next big thing. Tuodaan arkiesineitä ja ympäristöä verkkoon.”

Yrityksen toimintamalli on malliesimerkki siitä, miten teollinen internet tulee muuttamaan maailmaa. Enevon kehittämät sensorit mittaavat jätesäiliöissä langattomasti jätteen määrän ja lähettävät datan pilveen. Tiedon avulla suunnitellaan keräysreitit. Keräysautot ajavat vähemmän ja fiksummin.

Yrityksellä on säästöistä jo käytännön tuloksia. Esimerkiksi pilottihanke Itä-Uudenmaan Jätehuollon kanssa tuotti 47 prosentin säästöasteen.

Jätehuoltoa teknologia ei ole paljolti koskettanut. Lisäksi alalla puolet rahasta liikkuu juuri logistiikassa. ”Toimiala on vanha ja perinteinen. Kun tullaan ulkopuolelta, tapahtuu mullistuksia”, toteaa Kekäläinen.

Megatrendien mukaan Enevon ratkaisulle on entistä enemmän kysyntää tulevaisuudessa. Kaupungistumisen ennakoidaan jatkuvan ja jätemäärän kasvavan. Megakaupunkien jätemäärät tarvitsevat älykästä jätehuoltoa.

Laajentua voi uusiin maihin ja uusille toimialoille Yrityksessä on myös huomattu globaalit mahdollisuudet. Viimeisin kattava

30

NÄKÖALAT 3 2014

palvelusopimus solmittiin heinäkuussa 2014 tšekkiläisen ja slovakialaisen kierrätysyhtiön kanssa.

Kekäläinen toteaa Enevon kehittämän kokonaisvaltaisen ratkaisun pystyvän tarttumaan jätehuollon ongelmiin ympäri maailman: ”Haluamme laajentua mahdollisimman nopeasti.

Käytännössä perusongelma on kaikkialla sama.”

Yrityksen toimintamalli kuvastaa digitaalisuuden tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ratkaisu on helposti skaalattavissa yli rajojen.

Suomesta käsin jätehuoltoa voidaan toteuttaa esimerkiksi Ghanassa, Singaporessa tai Vancouverissa.

Kekäläinen kertoo laajentumismahdollisuuksien koskevat myös muita toimialoja, kuten jäteöljyä, dieselsäiliöitä tai vaikka ympäristön lämpötilatietoja: ”Kaikki materiaalin kulutus toimii samalla idealla. Voimme mitata ja tuottaa dataa täyttymisestä, kulumisesta ja tyhjentymisestä.”

Esimerkki jätehuollon ulkopuolisesta asiakkaasta on vaatekeräyspisteitä ylläpitävä organisaatio Niagara Falls alueella Yhdysvalloissa. ”Asiakkaamme mietti uuden keräysauton ostoa.

Optimoidun keräysreittimme avulla olemassa olevat autot riittivät pisteiden keräykseen ja uutta ei ostettu.”

”Tekesin apu ollut merkittävää” Tuotekehitys vei yritykseltä paljon aikaa. Kekäläinen näyttää sen tuloksena syntynyttä keltaista sensoria. ”Tämä kestää kolhuja, tiputuksia, kosteutta ja eri lämpötiloja. Sisällä on kuitenkin uusiin älypuhelimiin soveltuvaa laitteistoa. Voimme tiputtaa näitä luontoon ja antaa olla siellä vaikka viisi vuotta.”

Tällä hetkellä Enevo on saanut pääomasijoituksia yhteensä noin yh-

Enevo Oy deksän miljoonaa euroa. Viimeisin elokuussa 2014 päättynyt rahoituskierros keräsi yli kuusi miljoonaa euroa. Yritys on lisäksi saanut Tekesin Nuoret Tärkeänä Kekäläinen kokee Tekesin lainan tuotekehitysvaiheeseen, jolloin rahoitusta ei aina helposti löydä. ”Etenkin siinä vaiheessa harvoin pääomasijoittajat lähtevät hirveästi laittamaan rahaa tuotekehitysprojektiin, vaan haluavat nähdä, että on market tractionia ja että homma pyörii.”

Kansainvälisille pääomasijoittajille Tekes toimi myös hyvänä referenssinä: ”Se on suuri etu, että Tekesin tyyppinen organisaatio tukee meitä ja uskoo meihin. Se antaa pelimerkkejä tuolla keskusteluissa”.

Miten Enevon toteuttamaa teollista internetiä voisi sitten edistää laajasti Suomessa? Kekäläinen vastaa: ”Pitää olla tietoisuutta, että tätä on mahdollista tehdä. Ja porukan tulee olla ylpeitä siitä, mitä on saatu aikaan.” ¡

Perustettu 2010, perustajat Fredrik Kekäläinen ja Johan Engström.

Enevo kehittää ja operoi langatonta ONe Collect -sensoriverkkoa ja verkkopalvelua, joka vähentää jopa 50 prosenttia jätteenkeräyskustannuksista.

Päämaja Espoossa, tytäryhtiö Enevo Inc. Leesburg, Virginia USA. 20 työntekijää.

Omistus: Perustajat, avainhenkilöt, pääomasijoittajat, Lifetime Ventures, Teollisuussijoitus Oy, Earlybird Venture Capital, Draper Associates ja Risto Siilasmaan sijoitusyhtiö First Fellow Oy Yli 9 miljoonaa euroa pääomasijoituksia

NÄKÖALAT 3 2014

31

32 risteyksessä Vauhtia vallankumoukselle

KUVA: SUSANNA LEHTO

Tekes valmistelee Terveyttä biteistä -ohjelmaa. www.tekes.fi/terveyttabiteista

Terveyden

digitaalinen vallankumous on täällä

S

uomalainen terveysteknologia porskuttaa samalla kun muut teollisuudenalat kärvistelevät ja palvelusektorikin hyytyy.

Alan yritykset ovat kehittäneet pitkäjänteisesti ja huolella laitteita sairauksien hoitoon ja diagnostiikkaan.

Laadukkailla korkean teknologian laitteilla ja lääkkeillä on globaalit markkinat.

Nyt myös kuluttajille suunnatut digitaaliset ratkaisut oman terveyden mittaamiseen ja sairauksien omahoitoon yleistyvät kohinalla. Samalla uudet pelurit kuten Apple ja Samsung haastavat terveysalan perinteikkäitä yrityksiä. Niiden nopeus, uudet liiketoimintamallit ja tuotteiden houkuttelevuus vaikuttavat olevan ylivertaisia.

Sekä terveydenhoito että terveysteknologiaa kehittävät yritykset ovat uuden tilanteen edessä.

Suomesta voi halutessamme tulla digitaalisen terveyden edelläkävijä ja terveysteknologian sovellusten globaali hotspot. Meiltä löytyy alan korkeatasoista tiedettä, monipuolisia osaajia ja innovatiivisia yrityksiä.

Alan ympärillä on myös innostunutta start-up kuhinaa. Jos vielä pystymme toteuttamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen isot uudistukset

32

NÄKÖALAT 3 2014

ennakkoluulottomasti ja tulevaisuuteen suuntautuen, on taivas rajana.

Moninaisen digitaalisen terveys- ja hyvinvointitiedon hyödyntäminen on avain oman terveyden ja hyvinvoinnin hallintaan ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Arkisiin valintoihin, kuten ravintoon, uneen ja liikuntaan sekä ympäristöömme liittyvää tietoa voidaan jalostaa ja kytkeä genomikartoituksista ja sairaushistoriasta saataviin tietoihin.

Tällöin moni ongelma voidaan havaita hyvissä ajoin ja jopa välttää. Sairauden iskiessä voidaan hoito kohdentaa nopeammin ja paremmin jokaisen yksilölliseen tilanteeseen sopivaksi.

Tämä sekä säästää terveydenhoidon kustannuksia että luo huikeita uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia.

Meillä on nyt Suomessa loistava mahdollisuus uudistaa sote-järjestelmämme sellaiseksi, joka asettaa asiakkaan etusijalle ja samalla tehdä terveyden liiketoiminnasta uusi talouden tukijalka. Tähän työhön tarvitsemme toimivaa yhteistyötä julkisen sektorin, yritysten ja tutkimuksen kesken.

Kirjoittaja Pekka Kahri on Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot -vastuualueen palvelujohtaja Tekesissä.

Digital Health Revolution on yksi uusista Tekesin rahoittamista strategisista tutkimusavauksista.

Tekes rahoittaa hanketta yli 4 miljoonalla eurolla v. 2014–2016.

Tutkimusavaukset ovat visionäärisiä ja erittäin vaativia tutkimushankkeita, joiden tuloksien avulla Suomeen luodaan merkittävää uutta osaamista ja pohjaa uudenlaisten kasvualojen synnylle.

Suomalaiset terveysteknologian alan yritykset esittelevät tuotteitaan kansainvälisille sijoittajille syyskuussa Health 2.0 -konferenssissa Kaliforniassa. Samalla Tekesin ja Sitran järjestämällä matkalla terveysalan päättäjiä ja asiantuntijoita tutustuu missä kehityksen keihäänkärjet USA:ssa menevät esimerkiksi tekoälyn, genomitiedon soveltamisen, tietojärjestelmien ja asiakaslähtöisien hoitoprosessien osalta

Kolme ministeriön (TEM, STM, OKM), Tekesin ja Suomen Akatemian yhteistyössä terveysalan toimijoiden kanssa valmistelema terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia valmistui toukokuussa.

Strategia sisältää keskeiset toimenpidesuositukset tutkimus- ja innovaatiotoiminnan systemaattiseksi kehittämiseksi sekä terveysalan investointien lisäämiseksi ja alan talouskasvun aikaansaamiseksi.

Strategian toimeenpano on käynnistymässä.

Tekesin tarjoama 33 TEKSTI: SANNA PIIROINEN JA KAJ NORDGREN KUVA: MARKUS SOMMERS

Tähtäimessä

uudet markkinat?

Lue lisää verkosta!

Tutustu Tekesin rahoitukseen ja palveluihin www.tekes.fi/explorer

Tekes tarjoaa rahoitusta ja palveluja, joiden avulla erityisesti pk-yritykset voivat parantaa mahdollisuuksiaan kansainväliseen kasvuun. Rahoitamme kehitysprojekteja, jotka tuovat yritykselle uuden kilpailuedun kansainvälisillä markkinoilla. Asiakkainamme on myös suuria yrityksiä, julkisia tutkimuslaitoksia ja muita organisaatioita.

Rahoitusta yritysten kansainvälistymistarpeisiin

dollisuuksia Tekesin ohjelmissa. Tutustu ohjelmien teemoihin verkossa.

Tekes julkisti kesällä 2014 Team Finland Explorer -rahoituksen. Explorer on yrityksille tarkoitettu rahoitus ulkopuolisen asiantuntemuksen hankintaan, kun valmistaudutaan uusille markkinoille menoon ja laajentamaan asiakaskuntaa.

Yritys voi selvittää esimerkiksi toimimista kohdemarkkinoilla tai hankkia kansainvälistymissuunnitelman. Team Finland Explorer -rahoitusta voi hakea vuoden loppuun asti.

Tekes tarjoaa myös muuta rahoitusta ja palveluja kansainvälisille markkinoille valmistautumiseen.

Kansainvälisen kasvun suunnittelun -rahoituksella voi testata uutta konseptia potentiaalisilla asiakkailla ja varmistaa, että erityisesti alkavan yrityksen tiimissä on osaamista kansainvälisen kasvun saavuttamiseen. Tutkimus- ja kehitysrahoituksen avulla tuotetta, palvelua ja liiketoimintamallia voi edelleen kehittää, ja nyt myös pilotoida isossa mittakaavassa. Lisäksi lupaavimmat nuoret yritykset voivat hakea rahoitusta liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja nopeaan kasvuun.

Rahoituksen lisäksi tarjoamme palveluja, osaamista ja vaikutusmah-

Miten arvioimme yrityksiä ja niiden tavoittelemaa liiketoimintaa?

Arviomme lähtevät yrityksen kyvystä ja halusta kasvaa. Merkittäviä tekijöitä ovat uuden innovaation potentiaali sekä projektin sisältö ja sen resursointi.

Erityisesti nuorten yritysten arvioinnissa painaa yrityksen avainhenkilöiden muodostama tiimi ja sen osaaminen. Rahoitamme osan projektin kustannuksista ja yrityksen tulee pystyä itse rahoittamaan osa projektista.

www.tekes.fi/pilotointi

Uusien asiakkaiden neuvonta

Rahoitusta yrityksille

Tekesin rahoitus on lainaa tai avustusta Tekesin rahoituksesta yhä suurempi osa on lainaa. Lainarahoituksella voimme rahoittaa laajempia projekteja ja olla mukana pilotointi- ja demovaiheissa.

Jos projekti painottuu tutkimukseen ja innovaation tavoitellut markkinat ovat ajallisesti kaukana, rahoitus voi olla avustusta. Olemassa olevaa tietoa soveltavat ja lähellä markkinoille menoa olevat projektit rahoitamme pääosin lainalla. ¡

NÄKÖALAT 3 2014

33

34 uusiin asemiin TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVA: SUSANNA LEHTO

Uusin voimin kohti kasvua ja kansainvälisiä markkinoita DI, MBA Reijo Kangas siirtyi vastaamaan Tekesin kasvuyrityksille suunnatuista palveluista syyskuun alusta. Keinoja kasvuun ja kansainvälisille markkinoille pääsyyn löytyy, vaikka taloustilanne on mikä on.

R

eijo Kankaalla on pitkä kokemus kotimaan lisäksi ulkomailta. Ennen Tekesiä hän on työskennellyt ohjelmisto- ja rakennusalalla Yhdysvalloissa, Saksassa ja Singaporessa. Tekesissä Reijo on vastannut kiinteistö- ja rakennusalan sekä älykkään rakennetun ympäristön rahoituksesta ja muista palveluista. Piilaaksossa hän veti Tekesin toimistoa useamman vuoden. ”Amerikkalaisilta meidän pitäisi omaksua nopea asioihin tarttuminen. Ei jäädä arvuuttelemaan liiaksi. Ajatellaan asioita liiketoiminnan ja kokonaisuuden näkökulmasta. Miten Suomessa toimiva yritys voi päästä mukaan kansainvälisiin verkostoihin ja markkinoille, joissa kysyntää voisi olla. Suomesta voimme viedä Yhdysvaltoihin esimerkiksi cleantech- ja terveydenhuollon teknologiaa ja palveluja.”

Ulkomaille mars!

Reijo Kangas korostaa, että suomalaisten pk-yritysten kansainvälistyminen on Suomelle välttämätöntä. Ne ovat

34

NÄKÖALAT 3 2014

Suomen talouden selkäranka. Vienti on edelleen liikaa suurten yritysten varassa. ”Onnistunut liiketoiminta tarkoittaa asiakkaan tarpeen tunnistamista ja siihen vastaamista. Se kuulostaa itsestään selvältä, mutta meillä on vielä paljon opittavaa asiakkaan kuuntelemisesta ja uusien markkinoiden valloittamisessa.

Suomesta löytyy toimivaa teknologia- ja palveluosaamista, jonka varaan kansainvälistä liiketoimintaa voidaan rakentaa.

Pienenä maana meidän on yhdistettävä voimat suuria asiakkaita kiinnostaviksi kokonaisuuksiksi ja yritysten pitää löytää paikkansa verkostoissa.”

Team Finlandia Kangas pitää hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä. Jokaisella organisaatiolla on siinä oma selkeä roolinsa suomalaisten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen kiihdyttäjänä.

Hiomista riittää edelleen, mutta vauhti on lupaavaa. ”Teknologiamurrokset, kuten digitalisaatio, tarjoavat valtavasti mahdollisuuksia kasvuhaluisille pk-yrityksille. Me Tekesissä kuuntelemme ja sparraamme yrityksiä osaamisen ja liiketoiminnan

kehittämisessä ja samalla teemme niille aloitteita uusien asioiden suhteen”, Kangas sanoo. ”Kasvuyrittäjiä rohkaisen ottamaan yhteyttä saman tien. Tekes voi jakaa tuotekehityksen ja kansainvälistymisen kustannuksia ja riskejä. Rohkeutta, riskinottoa ja rahoitusta!” ¡

Nimityksiä DI Markku Koponen on nimitetty määräaikaiseksi asiantuntijaksi Älykäs elinympäristö –vastuualueelle.

DI Jarmo Leivo on nimitetty määräaikaiseksi asiantuntijaksi Nuoret yritykset –vastuualueelle Nuoret palveluyritykset – yksikköön.

yhteystiedot 35

Näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Seuraava numero ilmestyy 28.11.2014

Virallinen sähköposti

Ulkomaan yksiköt

kirjaamo@tekes.fi

Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot

Suojattu sähköpostiyhteys luottamuksellisiin viesteihin: https://asiointi.tekes.fi/suojaposti

Belgia

EU-yhteystoimisto, Bryssel

Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@tekes.fi.

Kiina Peking Shanghai

Puhelinvaihde

USA

Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: nakoalat@tekes.fi.

Puhelinvaihde 029 50 55000 arkisin klo 8–16.15

Venäjä Pietari Moskova

Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata myös osoitteesta: www.tekes.fi/julkaisut.

Uusien asiakkaiden neuvonta

Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava.

Innovaatiorahoituskeskus Tekes Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila PL 69, 00101 HELSINKI www.tekes.fi

Palo Alto Washington D.C.

Rahoitustunnustelupalvelu www.tekes.fi/tunnustelu. Lähetä tunnustelulomake, soitamme viikon sisällä.

Yritys-Suomen uusien yritysasiakkaiden rahoitusneuvonta: puh. 029 50 20500 ma–to klo 8–17, pe klo 10–17.

Verkkoasioinnin tekninen tuki Puh. 029 50 55051 arkisin klo 8–15 www.tekes.fi/ota-yhteytta/anna-palautetta Tilityksiin ja raportointiin liittyvä neuvonta Puh. 029 50 55050 arkisin klo 9–16

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa.

Etelä-Savon ELY-keskus Jääkärinkatu 14 PL 164, 50101 Mikkeli Puh. 029 50 24000

Keski-Suomen ELY-keskus Cygnaeuksenkatu 1 PL 250, 40101 Jyväskylä Puh. vaihde 029 50 24500

Pohjanmaan ELY-keskus Hovioikeudenpuistikko 19 A PL 131, 65101 Vaasa Puh. 029 50 28500

Pohjois-Savon ELY-keskus Kallanranta 11 PL 2000, 70101 Kuopio Puh. 029 50 26500

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Alvar Aallon katu 8 PL 156, 60101 Seinäjoki Puh. 029 50 27500

Lapin ELY-keskus Ruokasenkatu 2 PL 8060, 96101 Rovaniemi Puh. 029 50 37000

Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan palvelupiste Ristirannanakatu 1 PL 240, 67101 Kokkola Puh. 029 50 28500

Hämeen ELY-keskus Kirkkokatu 12 PL 29, 15141 Lahti Puh. 029 50 25000

Lapin ELY-keskus Kemin palvelupiste Asemakatu 19 94100 Kemi Puh. 029 50 37000

Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kauppakatu 40 B PL 69, 80101 Joensuu Puh. 020 50 26000

Satakunnan ELY-keskus Valtakatu 12 PL 266, 28101 Pori Puh. 029 50 22000

Uudenmaan ELY-keskus Maistraatinportti 2 PL 15, 00241 Helsinki Puh. vaihde 029 50 21000

Pirkanmaan ELY-keskus Pellavatehtaankatu 25 PL 297, 33101 Tampere Puh. 029 50 36000

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Viestikatu 1 PL 86, 90101 Oulu Puh. 029 50 38000

Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta Puh. 029 50 29000

Varsinais-Suomen ELY-keskus Itsenäisyydenaukio 2 PL 236, 20101 Turku Puh. 029 50 22500

Kainuun ELY-keskus Kalliokatu 4 PL 115, 87101 Kajaani Puh. 029 50 23500

NÄKÖALAT 3 2014

35

a v s ka

a v s ka

e l i e k Ko keile ko u u t t s s i i d uuuud

Nopeuta kaupallistamista Testaa toimivuus Vakuuta asiakkaat Demo- ja pilotointirahoitus www.tekes.fi/pilotointi

Tee markkinaselvitys Suunnittele kansainv채listyminen Valloita uusi markkina Team Finland Explorer -rahoitus www.tekes.fi/explorer

y t s i l 채 v n i a s kan

. . . y t d e Rea s