Tekes Näköalat 2 2012

näköalat Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 2 | 2012

6

30

Veli-Pekka Saarnivaara – 25 vuotta näköalapaikalla Innovatiivinen liiketoimintamalli siivittää kasvuun

Teema

Älykästä elinympäristöä rakentamassa s. 14

Sisältö

teema

Älykästä elinympäristöä rakentamassa

14 Kasvukeskukset panostavat älykkäisiin ympäristöihin Muun muassa Tampereelle ja Jyväskylään on rakenteilla ja suunnitteilla uusia asuinalueita, joilla lähtökohtana on kestävä kehitys ja tavoitteena älykäs rakennettu elinympäristö.

6

19 Gallup Millainen on hyvä ja toimiva elinympäristö?

Hyvästä elinympäristöstä kertovat suomalainen koululainen ja opiskelija sekä kiinalainen projektipäällikkö.

tekes

Veli Pekka Saarnivaara – 25 vuotta näköalapaikalla Saarnivaara pitää yhtenä pääjohtajakautensa suurimmista muutoksista sitä, että innovaatiopolitiikan painopiste on siirtynyt jo aktiivisesti toimivien yritysten rahoituksesta uusien, kasvavien yritysten rahoitukseen.

3 PÄÄKIRJOITUS

2

20

28

DigiEcoCity haastaa suurkaupungit

Jokainen, joka on seissyt lentoasemalla pitkässä taksijonossa tai riidellyt ulkomailla taksikuskin kanssa reitistä ja maksutavasta, osaa arvostaa Cabforce.com:in palvelua, vakuuttaa toimitusjohtaja Tommi Holmgren.

Kiinaan on nousemassa kaksi modernia kaupunkia, joiden suunnittelussa ja rakentamisessa hyödynnetään tiivistä rakentamista ja ympäristöajattelua.

Suomalaisella osaamisella on ollut toteutuksessa merkittävä rooli.

Tavoitteena täydelliset farkut NOMO Jeansin strategiassa käsityöläisperinne yhdistyy uudenlaiseen teknologiaan, kivijalkakauppa verkkobisnekseen.

4 VALOKEILASSA 10 UUTTA TEKESISSÄ

34 NIMITYKSIÄ

13 UUSIA JULKAISUJA

35 YHTEYSTIEDOT

NÄKÖALAT 2 | 2012

Vaivatonta taksimatkaa

ideasta konseptiksi

29 RISTEYKSESSÄ Japanin tulevaisuus

24

30

LIIKETOIMINTAMALLIT

Innovatiivinen liiketoimintamalli siivittää Blaast Oy:n kasvuun

Pääkirjoitus

Tieto energiatehokkaista ratkaisuista ei tavoita ammattilaisia Kirkkonummen Sundsbergissä voi kaasuauton kohta tankata kotitalon hanasta. Kempeleen ekokylässä on oma energiantuotantolaitos, eikä kylää ole liitetty yleiseen sähköverkkoon. Aurinkoenergian kerääminen integroituu sulavasti arkkitehtuuriin Porin uudessa uimahallissa. Rakennus- ja energiaalan välinen raja on siis hämärtymässä.

Tekesin teettämän selvityksen mukaan vain noin puolet kiinteistöjen omistajatahojen ammattilaisista pystyy kertomaan esimerkkejä energiatehokkaasta rakentamisesta. Valmiita kohteita on kuitenkin Suomessa noiden alun esimerkkien lisäksi kymmenittäin, ellei peräti sadoittain.

Toisaalta sama vastaajajoukko vastaa sataprosenttisen yksimielisesti kyllä, kun kysytään kiinnostusta energiatehokkuuden parantamiseen. Viestinnälle ja viestinviejille on siis tarvetta.

Mitä nämä asiat tarkoittavat liiketoiminnan ja osaamisen kannalta? Enää ei riitä yhden osa-alueen osaaminen, vaan tarvitaan yli toimialojen rajojen ulottuvaa asioiden hallitsemista. Ei ole enää yhtä totuutta rakentamisessa, vaan pitää olla vaihtoehtoja ja asiakastarpeen on oltava toteutuksen lähtökohta.

Tulossa saattaakin olla aikaisempaa tiiviimpi verkosto, jossa yhdistyy eri alojen osaamista. Meillä on jo rakentamisen liiketoiminnassa kansainvälisesti menestyneitä yrityksiä kuten Kone ja Halton sekä palveluissa esimerkiksi Vahanen-yhtiöt ja PESArkkitehdit. Näitä tarvitaan lisää.

Tekesillä on Tampereen Vuoreksen Asuntomessuilla teltta, jossa esitellään fiksuja ratkaisuja asumiseen, liikkumiseen ja energiankäyttöön.

Tervetuloa tutustumaan ja keskustelemaan Tekesin asiantuntijoiden kanssa!

Reijo Kangas Toimialajohtaja, kiinteistöt ja rakentaminen Tekes

JULKAISIJA Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

TOIMITUSNEUVOSTO Mika Aalto, Jouko Hautamäki, Mari Isbom, Susanna Lehto, Virpi Mikkonen, Pia Mörk, Tiina Nurmi, Anne Palkamo, Pia Salokoski, Minna Suutari, Matti Säynätjoki, Jussi Toivonen

TOIMITUS

Kansikuva:

Numero 2 | 2012 1.6.2012

Päätoimittaja:

Pia Mörk Toimituksen sihteeri: Susanna Lehto Toimituskunta: Anna-Maija Ikonen, Tiina Lifländer, Eero Lukin Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile Thalén

Eeva Anundi Mainostoimisto Cake Oy / Kari Lehkonen Painatus: Punamusta Oy ISSN-L 1798-9876 ISSN 1798-9876 (Painettu) ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu) Painos: 14 500 Taitto:

Seuraava numero ilmestyy 14.9.2012

NÄKÖALAT 2 | 2012

3

Valokeilassa

Koonneet: Eero Lukin, Maija Hakkarainen, Anna-Maija Ikonen, Sanna Nuutila

Uusi tapa esitellä tutkimustuloksia –

Hankegalleria on avattu!

Tekes on avannut Hankegallerian. Hankegallerian tarkoituksena on nostaa yhteen näkymään Tekesin ja muiden julkisten rahoittajien rahoittamia hankkeita. Hankkeet esitetään visuaalisesti etusivulla pallokarttana, teemat väreillä erotettuina.

Hankegalleria on vuorovaikutteinen, visuaalisesti hauska ja käyttäjäystävällinen tapa esitellä tutkimus- ja tuotekehityshankkeita ja tuoda esille osaamista. Tutkimustulosten hyödyntäjiä hankegalleria auttaa löytämään viimeisimpien tutkimus- ja kehityshankkeiden tuloksia. Tutkijoille ja kehittäjille Hankegalleria on myös verkostoitumisfoorumi.

Hankegallerian sisällön tuottavat tutkimus- ja kehitystyötä tekevät henkilöt itse, mikä mahdollistaa ajantasaisen tulosten esittelyn ja verkottumisen muihin tahoihin. Kukin organisaatio luo oman tunnuksensa, jonka alle voi lisätä useita hankkeita. Hankekortissa tuloksia voi esittää lähes missä muodossa hyvänsä: raportteina, videoina, kuvina, esitysaineistoina.

Tervetuloa tutustumaan! www.hankegalleria.fi

EU-rahoitus vauhditti biohajoavien luuimplanttien kaupallistamista EU:n rahoittama Newbone-hanke osoitti, että metallittomilla ortopedisillä implanteilla on markkinapotentiaalia.

Tällaiset implantit soveltuvat esimerkiksi urheiluvammojen hoitoon.

Nanohybridilujitteiset implantit lanseerattiin kansainvälisille markkinoille jo ennen Newbonen päättymistä vuonna 2010.

Hankkeen koordinaattori, professori Pekka Vallittu Turun yliopistosta arvioi, että uusi menetelmä on tällä hetkellä käytössä maailmanlaajuisesti. ”Hanke oli merkittävä, sillä se paransi Euroopan kilpailuasemaa biomateriaalien kaupallistamisessa ja implanttien kehittämisessä suhteessa Yhdysvaltoihin.”

Biohajoavat implantit korjaavat tehokkaasti luuta ja pitävät rikkoutuneen luukudoksen kasassa. Implantit muuttuvat osaksi kehoa luun kasvaessa niihin kiinni. www.tekes.fi/eu

Tekes on mukana Tampereen Vuoreksen Asuntomessuilla 2012 Tekesin Smart House – fiksun arjen palvelut -teltassa messukävijät saavat nähdä ja kokea arkielämäänsä helpottavia ratkaisuja, jotka liittyvät asumiseen, liikkumiseen ja energiaan. Niistä pääosa on jo saatavissa, osa on piakkoin tulossa markkinoille. Tekes on ollut rahoittamassa esiteltävien ratkaisujen kehittämistä ja kaupallistamista. Samalla kävijöillä on mahdollisuus tutustua Tekesin toimintaan.

Asuntomessut ovat avoinna 13.7.–12.8.

4

NÄKÖALAT 2 | 2012

Teekkarista tohtoriksi polttokennohankkeessa

Lukijan tärppi

teksti ja kuva Anna-Liisa Pirhonen

Diplomi-insinööri Tomi Riipinen toimii Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa projektipäällikkönä Tekesin rahoittamassa ja VTT:n koordinoimassa polttokennohankkeessa, jossa kehitetään tehonmuokkausjärjestelmää maaja biokaasua käyttävään polttokennoon. Hankkeessa kehitetty prototyyppi on ollut tositoimissa siirtämässä tehoa verkkoon jo noin 2000–2500 tuntia.

Riipinen aloitti opiskelut Lappeenrannassa vuonna 2002. Diplomityönsä hän teki polttokennojen tehonmuokkausyksikön verkkorajapinnasta, ja diplomi-insinööriksi hän valmistui vuonna 2007. Sen jälkeen hän aloitti väitöskirjatyönsä.

Riipinen kehitti tehonmuokkausyksikön yhteen maailman suurimmista yksittäisistä kiinteäoksidikennoista. Hankkeessa keskityttiin verkkorajapinnan ja tehoelektroniikan asettamiin vaatimuksiin sekä hyötysuhteen nostamiseen. Tutkimuksen keskeisiä tavoitteita olivat myös sähköverkon häiriöihin ja erikoistilantei-

siin varautuminen hajautetun energiatuotannon järjestelmissä sekä järjestelmän taloudellinen hyödyntäminen. Väitöskirja valmistuu tämän vuoden aikana.

Tutkimusjohtaja

Anssi Salonen RYM Oy

www.tekes.fi/polttokennot

Korttiportti uudistaa viranomaistestit teksti Anna-maija ikonen

Korttiportti on uusi sähköinen palvelu verkossa tehtävien virallisten testien suorittamiseen ja hallintaan. Pilottihankkeessa ALVAR on yhteistyössä poliisiviranomaisten ja testien ja näyttötutkintojen järjestäjien kanssa kehittänyt järjestelmää turvallisuusalalle sopivaksi. ”Tarkoituksena oli luoda tietoturvallinen, teknisesti hyvin toimiva viranomaistestien suorittamisjärjestelmä, josta hyötyvät kaikki, kouluttaja, tutkinnon toimi- tai lupakortin myöntäjä että myös testin suorittaja”, kertoo johtaja Veikko Ollila ALVARista.

Esimerkiksi järjestyksenvalvojan pätevyyttä tarvitseva henkilö osallistuu ensin koulutukseen. Sen jälkeen hän ilmoittautuu testiin, jonka hän voi suorittaa suojatun yhteyden kautta Internetissä. Tehtäväkseen hän saa arvotun kysymyssarjan. Tavoitteena on, että tieto suoritetusta testistä menee suoraan poliisiviran-

omaisen tietojärjestelmään ja kortin hankinta nopeutuu. ”Yksilöllisesti arvotun testin avulla voidaan nostaa myös testauksen luotettavuutta ja näin edistää koko yhteiskunnan turvallisuutta”, näkee Ollila järjestelmän edut.

Uuden järjestelmän merkittävyys on myös siinä, että se on monistettavissa muille aloille, joissa tarvitaan vastaavanlaisia testejä.

Korttiportti-ohjelma on tarkoitus ottaa poliisiviranomaisten kanssa käyttöön mahdollisimman pian.

Tekes on rahoittanut Korttiportti-hanketta.

Suosittelen lukemaan ensin NOMO Jeansin jutun, hyvin henkilökohtaisesta tarpeesta lähtenyt idea ja erityisesti tapa osallistaa käyttäjä herätti oman mielenkiintoni.

Seuraavaksi syventyisin tarinaan, jossa nousee esille jälleen käyttäjien hyvin samankaltaiset perustarpeet sekä miten digitaalisuus on jo muuttanut monet totutuista toimintamalleista loppujen muuttuessa kovaa vauhtia. Ja miten näistä voidaan paikallisuutta kunnioittaen ja suomalaisten hyvään maineeseen nojaten rohkeasti luoda kansainvälistä liiketoimintaa. Tarina DigiEcoCitystä alkaa sivulta 24.

Näiden jälkeen nauttisin rauhassa onnistuneista esimerkeistä, joissa palvelut on todella tarjoiltu käyttäjän ulottuville - hänen nykyiseen päätelaitteseen tai matkavarauksen yhteyteen.

Hyviä lukuhetkiä toivottaen, --Anssi

www.alvar.fi

NÄKÖALAT 2 | 2012

5

Tekes Veli-Pekka Saarnivaaran mielestä yksi hänen pääjohtajakautensa suurimmista muutoksista on ollut innovaatiopolitiikan painopisteen siirtyminen aktiivisesti toimivien yritysten rahoituksesta uusien, kasvavien yritysten rahoitukseen.

6

NÄKÖALAT 2 | 2012

25 vuotta näköalapaikalla Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaaran työura Tekesissä on kestänyt päivälleen 25 vuotta, kun hän jää syyskuussa eläkkeelle. Tuona aikana kansantalous on kehittynyt huimaa vauhtia. Eväitä uusille menestystarinoille olisi löydettävä jatkossakin. teksti: Pekka Säilä | kuvat: Eeva anundi, Pepe Makkonen

eli-Pekka Saarnivaara istuu huoneessaan levollisin oloisena. Hän sanoo puhuneensa niin paljon eläkeiän nostamisen puolesta, ettei mitenkään voinut ajatella jäävänsä eläkkeelle alle 65-vuotiaana. ”Moni on kysynyt, että mitä sitten, kun jäät päivittäisestä työrytmistä sivuun. Jostain syystä se ei ole juurikaan mietityttänyt, eikä luopumisen tuskaa ole ainakaan vielä ilmennyt. Se on varma, että työyhteisöä tulee ikävä, kaikkia niitä hienoja ihmisiä, joiden kanssa olen saanut olla tekemisissä.”

Monet kasvot ovatkin tulleet tutuiksi. Saarnivaaralla on takanaan 25 vuotta Tekesin palveluksessa, joista 12 vuotta pääjohtajan tehtävissä. Noihin vuosiin on mahtunut paljon – nousukausia, taantumia, teknologisia murroksia ja kovia vääntöjä valtiovallan kanssa. Välillä Saarnivaara sanoo pelänneensä saavansa esimieheltään jopa potkut, kun hän on tiukasti pysynyt kannassaan. ”Onneksi asiat ovat riidelleet, eivät ihmiset”, hän toteaa hetken hiljaisuuden jälkeen.

Koko 2000-luku on ollut suomalaiselle innovaatiotoiminnalle menestyksekästä. Suomi on kansainvälisissä innovaatiotoimintaa mit-

taavissa vertailuissa lähes poikkeuksetta palkintosijoilla. Elinkeinojen tuottavuuskasvu on ollut keskimäärin kehittyneitä kilpailijamaita nopeampaa. Kotimaiset globaalisti toimivat yritykset ovat menestyneet erinomaisesti maailman markkinoilla. Monet niistä ovat omien alojensa selkeitä johtajia. Lukiessa raporttia julkisen rahoituksen vaikuttavuudesta voi havaita, että Tekes on ollut rahoittamassa 60 prosenttia suomalaisista tunnistetuista innovaatioista. Niiden innovaatioiden kohdalla, joiden aikaansaamiseksi on vaadittu tieteellinen läpimurto, on Tekes ollut mukana 90 prosentissa tapauksista. Yhtä suuri määrä rahoituksen saajista myös toteaa, että tuella on ollut merkittävä rooli menestymisen kannalta.

Riskien ottaminen vie eteenpäin Saarnivaara pitää yhtenä pääjohtajakautensa suurimmista muutoksista sitä, että innovaatiopolitiikan painopiste on siirtynyt jo aktiivisesti toimivien yritysten rahoituksesta uusien, kasvavien yritysten rahoitukseen. Myös ei-teknisten sisältöjen, palveluinnovaatioiden ja pilotoivan toiminnan rahoitus on nähty tärkeäksi.

Kaikki nämä asetettiin tavoitteeksi 2000-luvun

NÄKÖALAT 2 | 2012

7

alussa, mutta ne vaativat muutoksia EU-lainsäädäntöön. Kesti viisi vuotta saada lainsäädäntö muutetuksi.

Viime vuoden aikana Tekes rahoitti nuoria, innovatiivisia kasvuyrityksiä 112 miljoonalla eurolla. Määrä on lyhyessä ajassa kolminkertaistunut. Saarnivaara sanoo ilokseen huomanneensa, että erityisesti nuorista löytyy nykysyin huomattavasti enemmän yrittäjähenkisyyttä. ”Suuri kysymys mielestäni on, pystyykö yhteiskuntamme hyväksymään kasvavan riskinoton. Varsinkin media etsii helposti rahoitusta saaneista yrityksistä epäonnistujat. Silloin on helppo todeta, että taas on veronmaksajien rahoja mennyt hukkaan. On totta, että keskimäärin aloittavista kasvuyrityksistä on viiden vuoden päästä hengissä enää noin puolet. Kansainvälistymisestä nopeaa kasvua hakevissa yrityksissä luku on vielä sitäkin pienempi. Kuitenkin näitä harvoja menestyjiä tarvitaan, mikäli haluamme taata yhteiskuntamme elinvoimaisuuden jatkossakin.”

Saarnivaara puhuu Tekesin vaikutuksista elinkeinorakenteen muutoksiin, minkä strategista tuloksellisuutta voidaan arvioida vasta vuosien päästä. ”Erilaisissa kansainvälisissä kilpailuissa ja arvioinneissa noteeratuista suomalaisista kasvuyrityksistä lähes kaikki ovat olleet jossain vaiheessa meidän rahoituksemme piirissä. Tekesin tehtävänä on nimenomaan olla mukana ottamassa isohkoa riskiä pienillä panoksella yritysten alkuvaiheessa, sillä pääomasijoittajat rahoittavat vain harvoin ideatasolla olevia yrityksiä. Kun liiketoiminta on saatu kunnolla käyntiin, on kasvun tapahduttava markkinoiden ehdolla, jolloin meidän roolimme jää selvästi pienemmäksi”, Saarnivaara linjaa.

Hän näkee myös kovien ja pehmeiden asioiden integroinnin tärkeänä. Tutkimusten perusteella parhaiten ovat menestyneet yritykset, jotka ovat pystyneet yhdistämään teknologisen kehityksen ja muut aineettomat – esimerkiksi organisaatioiden ja työyhteisöjen kehittämiseen liittyvät – investoinnit.

Muutos avaa uusia ovia Yliopistotutkimuksen hyödyntäminen haastavaa Rahoitusympäristön muutos on näkynyt Tekesin sisällä siten, että tänä päivänä suurin osa omasta henkilökunnasta tulee yritysmaailmasta, kun aikaisemmin osaajia rekrytoitiin huomattavasti enemmän tutkimuspuolelta. ”Työntekijöillämme pitää olla laaja tieto yritysten toimintatavoista ja ansaintalogiikasta. Meiltä on löydyttävä asiantuntemusta haastaa asiakkaita hyvillä kysymyksillä, mutta konsultin roolia emme voi tietenkään rahoittajana ottaa.”

Kaikkiaan Tekes sijoitti viime vuoden aikana 610 miljoonaa euroa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Näistä 203 miljoonaa suunnattiin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toimintaan 81 miljoonaa strategisen huippuosaamisen keskittymien ohjelmiin ja 326 miljoonaa yritysten innovaatiotoiminnan rahoittamiseen. ”Yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö toimii Suomessa selvästi paremmin kuin muissa maissa. Tekesin rahoitusperiaatteilla ja ohjelmatoiminnalla on ollut tässä merkittävä vaikutus. Yliopistolainsäädännön muutos antaa mahdollisuuksia edelleen tehostaa yhteistyötä. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämä yliopistojen rahoitusmallin muutos on positiivinen: painopiste on siirty-

”Työyhteisöä tulee ikävä, kaikkia niitä hienoja ihmisiä, joiden kanssa olen saanut olla tekemisissä.”

8

NÄKÖALAT 2 | 2012

mässä määrästä laatuun, ja kansainvälistymiselle on luotu kannusteita. Tutkimustulosten hyödyntämiseen pitäisi kuitenkin kannustaa aikaisempaa voimakkaammin. Nämä kannusteet puuttuvat kokonaan rahoitusmallista”, hän toteaa.

Viimeaikaisista uudistuksista Saarnivaara pitää merkittävänä sekä pääomasijoitusten että tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustetta. Jälkimmäisen on laskettu tarkoittavan käytännössä noin 190 miljoonan euron julkista lisäpanostusta yrityksille. Osaltaan se antaa Tekesille mahdollisuuden keskittyä entistä paremmin kaikkein potentiaalisimpiin edelläkävijäyrityksiin. ”Tekesin toimintaan budjetoitava rahoituksen määrä tulee tuskin lähitulevaisuudessa merkittävästi kasvamaan. Siksi onkin löydettävä lisätehoja ja vaikutuksia nyt tehtävistä rahoitusratkaisuista. Verokannusteella on järkevää hoitaa suureen joukkoon kohdistuvat kannusteet ja keskittyä suoralla rahoituksella kaikkein haasteellisimpiin hankkeisiin. Suuri lukumäärä pieniä rahoitushankkeita ei todennäköisesti ole kaikkein tehokkain tapa rakentaa kannusteita. On hienoa, että poliitikot ovat ymmärtäneet verokannusteiden ja suoran rahoituksen toisiaan täydentävän luonteen.”

Talouden syklisyys näkyy myös yritysten kehitystoiminnassa Siinä vaiheessa kun taantuma iskee, yrityksillä näyttää olevan kuitenkin halu ylläpitää kehitystoimintaansa. ”Kun rahaa ei ole saatavissa markkinoilta, haetaan sitä meiltä normaalia enemmän”, hän toteaa.

Viimeisin suuri lama on jäänyt jo parinkymmenen vuoden päähän. Sen aikana valtion budjettia leikattiin, mutta tutkimus ja kehitystoimintaan lisättiin panostuksia. Myöhemmin tämä on osoittautunut erittäin kannattavaksi toimenpiteeksi, sillä se vaikutti merkittävästi lamasta toipumiseen.

Pekka Soini aloittaa Tekesin uutena pääjohtajana 1.9.2012. Soini siirtyy Tekesiin Nokia Siemens Networksin Suomen maajohtajan tehtävästä.

Saarnivaara näkeekin, että juuri nyt, kun talouden näkymät ovat alamaissa, tarvitaan rohkeita investointeja. ”Käsillä on jopa edelliseen suureen lamaan nähden haasteellisempi tilanne, sillä akuutin taloustaantuman lisäksi käynnissä on merkittävä globaali rakennemuutos. Lisäksi Suomea rasittaa väestön nopea ikääntyminen, joka tuo merkittäviä haasteita.

Uusille linjauksille vankka perusta Syyskuussa Tekesin pääjohtajan paikalla aloittaa Pekka Soini, joka siirtyy tehtävään Nokia Siemens Networksin Suomen maajohtajan paikalta. Saarnivaaran mielestä on positiivinen asia, että seuraaja tulee yritysmaailmasta. Se tuo mukanaan uutta näkökulmaa ja dynamiikkaa Tekesin toimintaan. ”Uusi pääjohtaja tuo varmaan yritysmaailman käytäntöjä julkiselle sektorille. Uskon, että

Tekesin henkilöstö on valmis testaamaan lainsäädännön antamat mahdollisuudet”.

Neuvoja Saarnivaara ei halua lähteä kuitenkaan seuraajalleen antamaan. ”Sellainen kasaisi turhaa painolastia seuraajalleni. Uusi pääjohtaja tekee omat johtopäätöksensä ja linjauksensa. Hän saa kuitenkin hyviä eväitä Tekesin kansainvälisestä arvioinnista, joka on juuri valmistunut. Siinähän Tekes saa hyvän arvion toimintansa onnistumisesta, vaikutuksista ja tehokkuudesta, mutta myös joukon suosituksia toiminnan kehittämiseksi.”

Suositukset ovat linjassa Tekesin strategian kanssa ja pitkälti yhdenmukaisia omassa itsearvioinnissa esiin tulleiden kehitystarpeiden kanssa. Osaa ollaan jo toteuttamassa, mutta osa antaa uudelle pääjohtajalle pohdittavaa. ”Yksi asia hänellä lienee edessään tai ainakin puntaroitavana: Tekes uudisti strategiansa viime vuoden alussa. Looginen seuraus olisi ollut muuttaa organisaatiorakennetta tukemaan

sitä viime vuoden vaihteessa. En halunnut sitä tehdä, koska se ei olisi ollut reilua uutta pääjohtajaa eikä tekesläisiä kohtaan. Organisaatiovaihtoehtoja ollaan jo tarkastelemassa, mutta päätöksenteon halusin jättää seuraajalleni.”

Saarnivaara halusi myös testauttaa, millaisen organisaation jättää seuraajalleen. Suomen laatukeskuksen EFQM Excellence Finland -arvioinnissa Tekes sai ”Recognized for Excellence – Five Stars” -tunnustuksen vajaalla 600 pisteellä. ”Tämä kannusti myös osallistumaan Excellence Finland -finaalikilpailuun, jonka tulokset julkistetaan marraskuussa. ”Uusi pääjohtaja saa joka tapauksessa upean porukan johdettavakseen. Se on osaava, motivoitunut, rakentavasti kriittinen, yhteistyöhaluinen ja -kykyinen, työstään innostunut ja tuloksistaan ylpeä”, Saarnivaara kiteyttää. ¡

NÄKÖALAT 2 | 2012

9

Uutta Tekesissä

Tiesitkö tämän Tekesistä? *

58 % Yritysten rahoituksesta pk-yrityksille

Yritykset kehittivät yhteistyössä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa parempia tuotteita, palveluita ja liiketoimintoja.

Tekesin päättyneessä Vene-ohjelmassa luotiin suuri määrä uutta tutkimustietoa ja tehtiin kansainvälisesti ainutlaatuista yhteistyötä alan yritysten ja tutkijoiden välillä. Ohjelma käynnistettiin vuonna 2007, ja sen päätavoite oli uudistaa venealaa kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja lisäämiseksi muuttuvassa markkinaympäristössä.

Veneala on ollut murroksen edessä kuluneina vuosina. Kuluttajien kasvavat vaatimukset edellyttävät uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä vaikeassakin markkinatilanteessa. ”Veneala on noussut tärkeäksi suomalaiseksi pk-toimialaksi juuri nopean viennin kasvun ansiosta. Nämä neljä ohjelmavuotta ja saavutetut tulokset tuottavat hedelmää vielä vuosia ohjelman päättymisen jälkeenkin”, toteaa Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n toimitusjohtaja Jouko Huju. ”Saavutettu yhteistyö venealan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välillä on

10 NÄKÖALAT 2 | 2012

kuva: istockphoto

Veneala valmiina uuteen nousuun

Suomen 50 nopeimmin kasvaneesta teknologiayrityksestä 43 Tekesin asiakkaita

610 M€

laajuudeltaan merkittävää myös kansainvälisesti katsoen. Nousukauden taas alkaessa parhaiten menestyvät ne yritykset, jotka ovat taantumankin aikana kyenneet kehittämään tuotteitaan, palvelujaan ja toimintatapojaan”, jatkaa ohjelman koordinaattori Markku Hentinen VTT Expert Services Oy:stä.

Rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille 610 miljoonaa euroa

Yrityksille konkreettista hyötyä Vene-ohjelma tarjosi sekä rahoitusta että yhteistyöfoorumeita niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille. Ohjelman kokonaisrahoitus oli 22,2 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus oli 11,9 miljoona. Ohjelmassa oli 44 yrityshanketta ja 31 tutkimushanketta.

Ohjelman kattavuuden ja vaikuttavuuden allekirjoittaa myös Bella-Veneet Oy:n toimitusjohtaja Raimo Sonninen. ”Globaalit trendit kuten muotoilu, energiatehokkuus, kustannustehokkuus ja materiaalivalinnat pakottavat venealan valmistajat uudistumaan. Vene-ohjelmassa on saavutettu merkittävää tietoa alan hyödyksi”, Sonninen painottaa. www.tekes.fi/vene

Projekteissa syntyi 1145 uutta tai korvaavaa tuotetta, palvelua ja prosessia

*)

Tiedot vuodelta 2011

Tekesin rahoituksen hakeminen uudistuu Tekes ottaa käyttöön uuden hakemuspalvelun syksyllä Hakemuspalvelu liitetään syksyllä 2012 osaksi Tekesin verkkoasiointia.

Uuden hakemuspalvelun käyttö edellyttää hakijan tunnistautumista pankkitunnisteilla. Tiedotamme uudistuksesta Tekesin nettisivuilla.

Lisätietoja: www.tekes.fi sekä hakemuspalvelun ja verkkoasioinnin tuki, puh. 010 60 55051

Onnellisuudesta, vaivattomuudesta ja vastuullisuudesta yritysten kilpailuvaltti Tekes valmistelee ohjelmaa, joka vahvistaa yritysten kykyä käyttää asiakkaan kokemuksia, arvostuksia ja tunteita innovaatioiden lähteenä. Pyrkimyksenä on nostaa Suomi maailman kärkimaaksi aineettomuuden hyödyntäjänä. ”Aineettomat elementit ovat menestyvien yritysten tapa erottautua globaaleilla markkinoilla tulevaisuudessa. Arvo asiakkaalle syntyy esimerkiksi koneiden toimintavarmuudesta, ostamisen vaivattomuudesta, vastuullisuuden tunteesta tai onnellisuudesta. Tavoite on kiinnittää yritysten huomio myös aineettomiin tuotannontekijöihin kuten johtamiseen, tiedonhallintaan ja maineeseen”, kertoo johtava asiantuntija Minna Suutari Tekesistä.

Ohjelman on tarkoitus käynnistyä syksyllä 2012. www.tekes.fi/ohjelmat/ aineettomuus

Kasvun asialla Suomalaisilla startupeilla ja nuorilla kasvuyrityksillä on kova vauhti päällä maailmalla. Tekes vastaa niiden tarpeisiin entistä paremmin uudella liiketoiminta-alueella, jota vetää kokenut kasvuyrittäjä Jukka Häyrynen.

Lue Jukan haastattelu sivulta 34.

Tehdas pöydällä ja pienyritykset hotellissa Tekesin Tuotantokonseptit-ohjelmassa (2007–2011) kehitettiin uudenlaisia tapoja järjestää tuotanto globaalissa taloudessa. Tuloksena syntyivät esimerkiksi mallitehdas- ja hotellikonseptit pienyrityksille sekä malleja hankintatoimeen ja globaaliin tuotantotoimintaan.

Yritykset paransivat kannattavuuttaan ja löysivät uusia liiketoimintamahdollisuuksia yhteistyössä muiden yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Uusi tieto globaalien tuotantoverkostojen hyödyntämisen mahdollisuuksista ja haasteista oli myös keskeisellä sijalla.

Tuloksista esimerkkejä ovat pk-yrityksen etabloituminen Intiaan, mallitehdaskonsepti globaaleille markkinoille ja alihankkijayritysten yhteistyön tiivistäminen. Tuotantokonseptien ohjauksen ja arvioinnin työkalut kehittyivät lukuisissa yrityksissä.

Suuria säästöjä hankintatoimen parannuksilla Ohjelmassa pureuduttiin myös hankintatoimen haasteisiin ja perustettiin ProHankinta-työryhmä edistämään hankintatoimen tutkimusta ja koulutusta. Ohjelma käynnisti lähes 40 hankintatoimen kehittämishanketta, joissa parannetaan hankintatoimen osaamista ja prosesseja. ”Tiivis yhteistyö yliopiston ja kuuden muun yrityksen kanssa tuotti lukuisia ideoita toimintamme parantamiseen. Kehitimme globaalia tuotantoverkostoamme sekä verkoston ohjaamista ja johtamista. Tuloksena olemme muun muassa siirtäneet valmistusta takaisin Suomeen. Hankintatoimen kehittämisen ansiosta saimme aikaiseksi satojen tuhansien eurojen säästöt”, kertoo johtaja Markus Mattila Teleste Oyj:stä.

Strategisesta tuotanto-osaamisesta menestystekijä ”Kirkastimme tuotannon strategista merkitystä ja kannustimme näkemään sen kilpailukykytekijänä, jota kannattaa kehittää. Jatkossa pidämme tärkeänä, että yritykset miettivät asiakasarvon tuottamista ja asemaansa arvoketjuissaan. Tähän haasteeseen pureudutaan Uudistuva teollisuus -hankkeella”, kertoo ohjelman päällikkö Juha Suuronen Tekesistä.

Tuotantokonseptit-ohjelmassa toteutettiin 40 tutkimusprojektia ja 103 yritysprojektia. Hankkeiden kokonaislaajuus oli noin 101 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus oli noin 44 miljoonaa.

www.tekes.fi/tuotantokonseptit www.hankintatoimi.fi

NÄKÖALAT 2 | 2012

11

Tekesin SymBio-ohjelma vauhditti yritysten liiketoiminnan kasvua Biotekniikan sovellusten kehittäminen ja käyttöönotto lisäsi Tekesin SymBio-ohjelmaan (2006-2011) osallistuneiden yritysten vuosittaista liikevaihtoa ainakin 300 miljoonalla eurolla.

Tekesin SymBio – Biotekniikasta tuotantoon -ohjelman tavoitteena oli edistää bioteknologisten sovellusten siirtymistä yritysten käyttöön laajasti eri teollisuudenaloilla.

Ohjelmassa rahoitettiin yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kehittämistyötä 65 miljoonalla eurolla, josta Tekesin osuus oli yhteensä 32 miljoonaa euroa ja osallistujien oman rahoituksen osuus saman verran. ”Noin kolmannes ohjelman projekteista on yhä kesken, joten niiden perusteella syntyvää liikevaihtoa on vielä vaikea arvioida. Jo päättyneiden projektien tuloksena arvioidaan syntyvän yhteensä noin 300 miljoonaan euron edestä liikevaihtoa vuosittain. Tästä suurin osa syntyy pk-yritysten toiminnan tuloksena”, kertoo SymBio-ohjelman päällikkö Teppo Tuomikoski.

SymBio-ohjelman rahoittamissa projekteissa kehitettiin konkreettisia ratkaisuja ja sovelluksia teollisen tuotantoon metsä-, paperi-, lääke-, kemian- ja kaivosteollisuuden sekä elintarviketeknologian aloilla. Sen myötä lisättiin myös eri teollisuudenalojen, kuten paperiteollisuuden ja entsyymiteollisuuden yhteistyötä. Lisäksi ohjelmassa panostettiin ympäristön puhdistukseen bioteknisin menetelmin.

Bioteknologian vaikuttaa myös ihmisten arkeen Esimerkiksi elintarviketeollisuuden hankkeissa on parannettu elintarvikkeiden rakennetta tai makua tai alennettu tuotteiden valmistusprosessin hintaa. Toinen hyvä esimerkki on alhai-

Tekes panosti lääketeollisuuden toimintatapojen uudistamiseen Tekesin Pharma – Kilpailuetua uusista toimintatavoista -ohjelmassa rahoitettiin 2008–2011 lähes 80 yritys- ja julkisen tutkimuksen hanketta yhteensä noin 30 miljoonalla eurolla. Ohjelma tuki toimialan kehittymistä, suomalaista erityisosaamista sekä alan kansainvälistymistä. ”Yksi ohjelman merkittävimmistä saavutuksista oli saattaa kliinisen lääketutkimuksen toimijat hyvään yhteistyöhön. Ohjelma paransi myös kliinisen lääketutkimuksen kilpailukykyä käynnistämällä yliopistosairaanhoitopiirien kansallisen toimintamallin kehityshankkeen”, kertoo Pauli Saarenketo, Pharma-ohjelman päällikkö.

Ohjelmassa kehitettiin lääketeollisuutta uudistavia ja tehostavia toimintatapoja ja työkaluja. Samalla tuettiin yritysten liiketoimintaosaamisen kehittymistä. Ohjelma rakensi myös yritysten ja tutkimusryhmien yhteistyöverkostoja. Lisäksi se nosti esille palveluyritysten roolia

12 NÄKÖALAT 2 | 2012

sessa lämpötilassa toimivien pesuaine-entsyymien kehitys. Myös kaikki ympäristön puhdistukseen liittyvät projektit tulevat lähelle arkeamme”, toteaa Tuomikoski.

SymBio-ohjelman projekteissa on syntynyt merkittävä määrä uusia tuotteita, tuotantoprosesseja ja palvelutuotteita sekä vahvaa akateemista tutkimusosaamista ja verkostoja, jotka jatkavat toimintaansa ohjelman päättyessäkin. www.tekes.fi/ohjelmat/symbio

tulevaisuuden verkottuneessa liiketoiminnassa.

Pharma-ohjelma edisti myös yksilöllisen terveyden ja hyvinvoinnin toimintaympäristön kehittymistä Suomessa.

Ihminen voi hyvin kun henkinen ja fyysinen terveys ovat kunnossa. ”Elinvoimainen ihminen” on valittu Tekesin yhdeksi kuudesta strategisesta painopistealueesta, jossa keskeisinä osa-alueina ovat terveyden edistäminen, terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen sekä työhyvinvointi ja vapaa-aika osana ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Terveyden ja hyvinvoinnin toimiala on suuressa murroksessa kaikkialla maailmassa tähdäten entistä kokonaisvaltaisempaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. ”Julkisen ja yksityisen sektorin entistä vahvempi sitoutuminen yhteiseen kehittämiseen ja asioiden tekemiseen entistä fiksummalla tavalla avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä antaa suomalaisille toimijoille merkittävää kilpailuetua vastata tähän globaaliin haasteeseen”, kertoo Tekesin bio-, lääke- ja elintarviketuotantoalueen toimialajohtaja Minna Hendolin. www.tekes.fi/ohjelmat/pharma

Learning Solutions 2011-2015 Oppimisratkaisut-ohjelman tavoitteena on kehittää kansallisesti tärkeitä oppimisratkaisuja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, kehittää uusia toimintatapoja, luoda uutta osaamista sekä kehittää tuotteita, palveluita ja kokonaisratkaisuja kansainvälisille markkinoille.

Uusia julkaisuja

Tekesin ohjelmien esitteitä

Tekesin katsauksia Capabilities for innovation activities Impact Study 291/2012 Katsauksessa selvitetään miten Tekesin toimenpiteet ovat edesauttaneet innovaatiokyvykkyyksien rakentumista suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä. www.tekes.fi/u/capabilities_for_innovation_activities.pdf

www.tekes.fi/fi/document/56406/tekes_learning_ solutions_pdf

Finnish Excellence in Industrial Biotechnology Symbio-ohjelman tuloksista kertova englanninkielinen esite www.tekes.fi/u/Symbio_loppuesite_engl.pdf

MUITA TekEsin esitteitä Tekes funding services for small and mediumsized enterprises Tekesin rahoituspalvelut pk-yrityksille -esitteen englanninkielinen versio. www.tekes.fi/u/rahoitusesite_engl.pdf

Tekes Finansieringstjänster för små och medelstora företag

Tekesin ohjelmien raportteja

Tekesin rahoituspalvelut pk-yrityksille –esitteen ruotsinkielinen versio. www.tekes.fi/u/Rahoitusesite_swe.pdf

Pharma - Kilpailuetua uusista toimintatavoista 2008-2011 Pharma-ohjelmassa kehitettiin lääketeollisuutta uudistavia ja tehostavia toimintatapoja ja työkaluja.

Samalla tuettiin yritysten liiketoimintaosaamisen kehittymistä. www.tekes.fi/u/Pharma_loppuraportti_2012.pdf

Software, mobile solutions and games industry - Evaluation of Tekes’ software related programmes 2/2012 Selvityksessä käydään läpi Tekesin ohjelmistoalan ohjelmia SPIN (2000-2003) ja Verso (2006-2010), liiketoiminnan mobiileihin ratkaisuihin keskittynyttä VAMOSia (2005-2010), niiden vaikutusta Suomen ohjelmisto-osaamisen vahvistumiseen sekä alan toimintaympäristön kehittymistä kansallisesti ja kansainvälisesti. Suomen ilmiömäisen menestynyt peliala ja Tekesin rooli sen takana on myös otettu tarkasteluun. Selvityksessä annetaan lisäksi toimenpide-ehdotuksia tulevaisuutta varten.

Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2012 Suomalaisten hyvinvointi pohjautuu innovaatioiden luomaan talouskasvuun. Tekes on vaikuttanut laajasti innovatiivisten tuotteiden syntyyn, innovaatiotoiminnan tuotoksiin ja yritysten kasvuun. Tekes on koonnut julkaisuun keskeiset tutkimukset ja kansainväliset vertailut. www.tekes.fi/u/Vaikuttavuusraportti_2012.pdf

The Impact of Tekes and Innovation Activities 2012 Tekesin ja innovatiotoiminna vaikutukset 2012 –esitteen englanninkielinen versio. www.tekes.fi/fi/document/55671/tekes_and_innovation_ activities_2012_pdf

Tekesin vuosikertomus 2011

www.tekes.fi/u/Software_mobile_solutions.pdf

Vuosikertomus sisältää keskeiset kohdat Tekesin toiminnasta ja toiminnan tuloksista ja vaikutuksista vuonna 2011.

SymBio Biotekniikasta tuotantoon -ohjelma 2006-2011 5/2012

www.tekes.fi/u/vuosikertomus2011.pdff

SymBio-ohjelman loppuraportti. www.tekes.fi/u/Symbio_loppuraportti.pdf

VENE-ohjelma 2007-2011 - Parempia veneitä ja palveluja Vene-ohjelmassa luotiin suuri määrä uutta tutkimustietoa venealan tuotteiden ja palveluiden kehittämisen avuksi. Yhteistyö venealan yritysten ja tutkijoiden välillä moninkertaistui. www.tekes.fi/u/Vene_ohjelma_loppuraportti.pdf

Annual Review Tekesin englanninkielinen vuosikertomus. www.tekes.fi/u/Annual_Review_2011.pdf

Työorganisaatioiden kehittämisen rahoitus – Hyvä työpaikka menestyy Tekesin työorganisaatioiden kehittämisen rahoitus kannustaa suomalaisia työpaikkoja kehittämään uusia toimintatapoja.

Työorganisaatioiden innovatiivisella kehittämisellä on keskeinen rooli Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn ja työn tuottavuuden parantamisessa. www.tekes.fi/fi/document/55696/tyke_esite_2012_pdf

NÄKÖALAT 2 | 2012

13

Teema

Kasvukeskukset panostavat älykkäisiin ympäristöihin teksti: Vesa Tompuri | piirrokset: istockphoto

Kestävän kehityksen keskeiset periaatteet alkavat vihdoin olla osa asumisen ja rakennuttamisen käytäntöä. Muun muassa TampereellE ja Jyväskylään on rakenteilla ja suunnitteilla uusia asuinalueita, joilla lähtökohtana on kestävä kehitys ja tavoitteena älykäs rakennettu elinympäristö.

14 NÄKÖALAT 2 | 2012

Mitä tarkoittaa älykäs rakennettu elinympäristö?

Se on puistoja, liikenneväyliä, eri asioiden välisiä datavirtoja, sähköisiä ajoneuvoja, palveluita, energiatehokkaita rakennuksia, aurinkoenergiaa, turvallisuutta ja paljon muuta. Välttämättä asukkaat eivät edes havaitse mistä kaikista palasista arjen ympäristö koostuu, mikäli kokonaisuus on fiksusti toteutettu.

Juuri fiksun kokonaistoteutuksen edistämiseen Tekesin älykkään rakennetun elinympäristön alue pyrkii. Sen alla on tällä hetkellä kuusi ohjelmaa: EVE – sähköisten ajoneuvojen järjestelmät, Kestävä yhdyskunta, Polttokennot, Rakennettu ympäristö, Tila ja Turvallisuus.

nergian hinnan nousu ja ihmisten lisääntynyt halu vaikuttaa kemattomaan maastoon, osa taas alueen ja sen rakennusten käyttötaromaan elinympäristöönsä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa koituksen muutoksista. ovat keskeisiä tekijöitä meneillään olevassa, rakentamisen ja asuHelsingin uusien kaupunginosien Jätkäsaari ja Kalasatama rakentaminen on päässyt käyntiin, kun rahtisatama muutama vuosi misen ehtoja uusiksi kääntävässä kehityksessä. Samalla on lanseerattu uusia käsitteitä ohjaamaan tavoitteenasettelua. sitten siirtyi Vuosaareen. Näiden uusien alueiden kaaYksi esimerkki tästä on ’älykäs rakennettu elinympäristö’, voituksessa ja suunnittelussa on voitu ja haluttu ottaa jonka kehittämisen Tekes on sisällyttänyt strategiaansa. huomioon kestävän kehityksen periaatteita ja älykSuomessa Älykkään rakennetun elinympäristön kehittämikään ympäristön piirteitä. Jossakin määrin niitä on on 37 kansallisnen on jo nyt konkreettisessa vaiheessa. Kaavoittatoteutettu myös jo pidemmälle rakennetussa Arapuistoa, 19 luonnonjat, rakennuttajat, suunnittelijat, rakentajat ja palvebianrannassa. Siellä hankituista kokemuksista olpuistoa ja 5 kansallista luntuottajat tekevät kukin tärkeää työtä saattaessaan laan joiltakin osin ottamassa oppia Tampereen strategian tavoitteet toteutuvien rakennushankkeiuutta Vuoreksen asuinaluetta rakennettaessa. kaupunkipuistoa. den osaksi. ”Vuorekseen tulee asukkaiden omistama ICTwww.ymparisto.fi verkko, jollaisesta jo Arabianrannassa on kertynyt Vuoreksen alue malliesimerkki kokemuksia. Huoneistokohtaisen laajakaistan kapasiteetti tulee olemaan molempiin suuntiin sata megatavua, Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä voimakas maan sisäinen mikä on perusteltua, koska yksi alueen peruslähtökohdista on teknisesti rajoittamaton mahdollisuus tehdä etätyötä”, Vuores-promuuttoliike. Se on sekä mahdollisuus että haaste uusien asuinalueiden jektin johtaja Pertti Tamminen Tampereen kaupungilta toteaa. kehittäjille. Osa näistä uusista, yhä useammin älykkään ympäristön piirVuoreksen rakentaminen on jo alkanut, ja ensi vaiheessa valmistuvat teitä sisältävistä alueista syntyy tuloksena rakentamisesta aiemmin kos

NÄKÖALAT 2 | 2012

15

tämän vuoden asuntomessujen tontit. Koko uudesta kaupunginosasta Vuoreksen alueelle muuttaa 2020-luvun alkuun mennessä noin asuntomessualue muodostaa vain noin viisi prosenttia. Kokonaisinves14 000 asukasta. Tampereen kaupungin rakennuttama ja osin itse ratoinneiltaan noin 2,5 miljardiin euroon yltävästä hankkeesta Tampereen kentama infrastruktuuri katuverkkoineen sekä vesi- ja energiahuoltoineen kaupungin osuus on hieman alle kymmenen prosenttia. Oman osansa alkaa olla valmiina. Kaavoitus jatkuu noin vuoteen 2015 asti, ja samaan kustantaa myös Lempäälän kunta, koska alue valmistuu Tampereen eteaikaan rakentaminen on käynnissä alueen jo kaavoitetuissa osissa. Kaalärajan molemmin puolin. voituksessa on Tammisen mukaan otettu koko ajan huomioon uudet ”Päätös tämän kasvusuunnan ensisijaisuudesta syntyi energiamuodot mahdollisimman monipuolisesti. ”Niin ikään kestävää kehitystä ja energiatehokkuutkaupungin hallintoelimissä jo runsaat kymmenen vuotta sitten. Pitkällä aikavälillä päätös tukee Helsinki-Häta tukee se, että rakennusten sijoittamisen ilmansuunmeenlinna-Tampere –akselille ennakoitavaa kasvua, nat on mietitty jo kaavoitusvaiheessa energiankuluPolkupyörää joka erittäin pitkälle ulotettavana skenaariona voi tusnäkökohdat huomioon ottaen”, Tamminen lisää. käyttää merkitä näiden kasvukeskusten sulautumista yhä työmatkoilla yli 30 % Jyväskylässä uusi alue, Riihimäelle yhtenäisemmäksi alueeksi”, Tamminen visioi. kööpenhaminalaisista, yli Keskeisin idea Vuoreksen kehittämisessä ei vanhan kohennus 20 % oululaisista, mutta kuitenkaan ole koko Suomea syleileviin ennusteiTampereen tavoin myös Jyväskylä on ryhtymässä siin varautuminen vaan pyrkimys alueen sisäiseen alle 10 % helsinkiläisistä. toimivuuteen ja älykkään ympäristön rakentamitoteuttamaan kasvustrategiaansa kestävän kehiwww.poljin.fi seen. Kehittyneen ICT-verkon ohella tämä periaate tyksen perustalta. Kaupungin keskustan koillispuototeutuu esimerkiksi tavassa järjestää jätehuolto. Vuolella sijaitseva Kankaan alue on parhaillaan kaavoitusreksen jätteet kerätään maanalaisen putkikeräysjärjestelvaiheessa. Uusi kaava tarvitaan, koska tämä noin 27 hehmän avulla. Idea ei ole uusi; Ruotsissa keksintö on ollut jo aiemtaarin alue on tähän asti ollut muussa kuin asuinkäytössä.

Vanha paperitehdasalue sisältää kulttuurihistoriallisesti arvokkaita min käytössä ja Suomessakin tällaisia järjestelmiä ollaan toteuttamassa, rakennuksia, jotka on päätetty säilyttää. Uudisrakentamista tarvitaan silensimmäisenä Espoon Suurpellossa. Vuores tulee olemaan toinen alue, ti runsaasti, koska alueella tulee sijaitsemaan noin 4000 ihmisen koti ja jossa jätteiden putkikeräysjärjestelmä otetaan käyttöön.

Suomalainen MariMatic Oy on parantanut järjestelmää varustamalla 1500–1700 ihmisen työpaikka. jätteenkeräyslinjat syöttöasemalla ja putken yläpäihin asennettavilla, jäKaikkiaan noin 0,6–0,7 miljardin hanke etenee näillä näkymin rakentettä pienemmiksi pilkkovilla formaattoreilla. Tämän seurauksena putkien nusvaiheeseensa vuonna 2014. läpimittoja on voitu oleellisesti pienentää, ja putkimateriaaliksi on valittu ”Esiselvitys alueellisesti omistetusta ja hallinnoidusta ICT-verkosta sekä putkikeräysjärjestelmän hankkimisesta koko alueelle on käynnissä, teräksen asemesta muovi. ”Pienemmistä mitoista seuraa pienempi energiankulutus, mikä tiepari esimerkkiä kestävää kehitystä ja älykästä ympäristöä muodostavistysti palvelee Vuoreksen rakentamisen keskeisiä tavoitteita”, Pertti Tamta ratkaisuista mainitakseni. Keskeinen suunnittelun lähtökohta on myös minen toteaa. se, että kolmasosa Jyväskylän alueella sijaitsevista työpaikoista sijaitsee Kankaasta enintään kahden kilometrin päässä. Tästä näkökulmasta on luonnollista edistää ratkaisuja, jotka tukevat työmatkojen tekoa jalkaisin”, kertoo hankejohtaja Anne Sandelin Jyväskylän kaupungilta.

Riihimäkeläistä, pahamaineisenakin pidettyä Peltosaaren asuinaluetta on vuodesta 2010 lähtien kehitetty ekologisuutta ja energiatehokkuutta parantamalla sekä aktivoimalla asukkaita. Peltosaaren rakentaminen käynnistyi 1972 siinä uskossa, että teollisten työpaikkojen tarve tulee yhä

16 NÄKÖALAT 2 | 2012

Lähde: Tilastokeskus

kuva: juho paavola

jatkumaan. Kun tunnetusti on käynyt toisin, pääradan varrella sijaitsevaan Peltosaareen on muodostunut jyrkkä kunnan omistamien vuokrakerrostalojen ja toisaalta omistusasuntokerrostalojen kahtiajako.

Riihimäen kaupunki järjesti syksyllä 2010 arkkitehtikilpailun, jossa ensi kertaa Suomen arkkitehtikilpailujen historiassa kaikki saivat kommentoida kilpailuehdotuksia internetin kautta jo ennen tuomariston päätöstä. Kilpailun voitti Antti Huttusen kestävää kehitystä ja älykästä ympäristöä tukeva Spinning Wheels. ’Siviilitoimessaan’ Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa arkkitehtina työskentelevä Huttunen kertoo kilpailuvoittajaehdotuksensa pohjautuneen Peltosaaren uuteen, entistä selkeämpään jäsentelyyn ja kestävän kehityksen periaatteisiin. ”Julkisten ja pihatilojen suhde oli aiemmin huono. Autoliikenteen ohjaaminen reunoille ja lähiön keskialueiden pitäminen autottomina olivat ratkaisu tilanteen parantamiseksi. Muutenkin pidin ohjenuorana kestävää kehitystä ja pyrkimystä älykkääseen rakennettuun ympäristöön”, Huttunen perustelee.

Elokuussa 2011 Peltosaari-projekti käynnisti vuokratalojen asukashaastattelut, jotka ovat osa ARAn projektilta tilaamaa asuinalueen uudistamisen käsikirjaa. ”Haastattelut osoittivat, että peltosaarelaisten ylivoimainen enemmistö viihtyy alueella hyvin ja haluaa tulevaisuudessakin pysyä peltosaarelaisina”, kertoo projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjula.

Tekes rahoittaa Peltosaaren aluetta kehittävää Kaupunginosan uusi elämä -hanketta.”

Vuoreksen rakentaminen on näkyvin esimerkki Tampereen kaupungin omaksumasta kasvustrategiasta, jossa älykkäällä rakennetulla elinympäristöllä on tärkeä osansa.

Vuoreksen projektinjohtaja Pertti Tamminen kertoo ottaneensa myös pääkaupunkiseudun kohteista. ”Olemme pyrkineet hyödyntämään hyviä käytäntöjä, mutta myös tekemään asioita paremmin.”

kuva: tampereen kaupunki/vuores

kuva: tampereen kaupunki/vuores

Suomessa on 1 136 000 pientaloa, 383 000 rivitaloasuntoa ja 1235000 kerrostaloasuntoa.

Vuoreksen alueelle rakennetaan jätteiden keräysputkistoa yhteensä 13 kilometriä.

Ensimmäiset putkilinjat valmistuvat tämänvuotisiin asuntomessuihin mennessä.

NÄKÖALAT 2 | 2012

17

kuva: Eeva Anundi

Kansainvälinen trendi Älykkäitä ympäristöjä suosiva trendi on yleismaailmallinen, mutta eri maiden välillä on merkittäviä eroja siinä, millaisia edellytyksiä tälle kehitykselle ollaan luomassa. 21st Century Urban Design, FinNoden tutkimus älykaupungeista globaaleilla kasvualueilla avasi näkymiä kansainväliseen kehitykseen. Finprossa aiheeseen liittyvän uuden liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja Leila-Mari Ryynänen on toiminut hankkeen ohjausryhmässä ja seurannut myös kaupunkien kehittymistä työskennellessään useissa eri maissa, viimeksi Iso-Britanniassa. ”Suomea voi pitää uusien teknologioiden käyttöönoton mallimaana. Ihminen ja toimiva elinympäristö eivät Suomessa ole aina olleet suunnittelun keskiössä, toisin kuin kokemukseni mukaan esimerkiksi Iso-Britanniassa.

Kaikkein pisimmällä tosin mielestäni ollaan ympäristökysymyksien huomioonottamisessa Saksassa, Tanskassa ja Hollannissa”, Ryynänen sanoo.

18 NÄKÖALAT 2 | 2012

Tanska on Ryynäsen mielestä älykkään ympäristön periaatteiden soveltamisessa lähin pohjoismainen vertailukohta Suomen kanssa. ”Aiemmin Tanska oli kaikista Pohjoismaista pisimmällä älykkäiden ympäristöjen piirteitä sisältävien uusien kaupunginosien kehittäjänä.

Muista Euroopan maista mainitsisin myönteisenä esimerkin Hollannin, jota voi pitää ennakkoluulottomana uusien asuinympäristöjen kokeilijana.”

Hiljattain Ryynänen perehtyi Austinissa Texasissa sovellettuihin ideoihin. Kaupunki on hänen mukaansa elävä esimerkki siitä ympäristökysymyksiin liittyvästä asennemuutoksesta, joka USAssa on meneillään. Austinissa keskustasuunnittelun keskeinen lähtökohta on nykyään autottomuuden suosiminen. Nuoria koulutettuja ihmisiä houkuttelevassa – ja houkuttelemaan onnistuneessa – kaupungissa pyöräilijöiden osuus on eurooppalaisittainkin korkea.

”Ja tietotekniikka on todella lyönyt läpi ihmisten arjessa - suomalaisestakin näkökulmasta tarkasteltuna. Läppäri on luonnollisena työkaluna läsnä sosiaalisissa tilanteissa. Toisaalta asukkaiden yksilölliset tarpeet otetaan huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa – samalla välttäen asuinalueiden jyrkkää jakoa tulotason ja sosiaalisen aseman mukaan”, Ryynänen toteaa.

Ryynäsen havaintojen ja kokemusten perusteella Austin näyttäisi olevan matkalla kaupungiksi, jonka voi todeta täyttävän kestävän kehityksen ja älykkään rakennetun ympäristön kriteerit. ”Käyttäjien mukaiset tarpeet, palvelut ja prosessit ovat keskeinen osa kestävää kehitystä”, Ryynänen muistuttaa. ¡

Gallup

Millainen on hyvä ja toimiva elinympäristö?

Toimitus: Tiina Lifländer

Hyvästä elinympäristöstä kertovat suomalainen koululainen ja opiskelija sekä kiinalainen projektipäällikkö.

Ea Suuronen

Grace Si

Mira Muurinen

9 vuotta koululainen Suomi

36 vuotta projektipäällikkö Peking, Kiina

23 vuotta opiskelija Suomi

Hyvä ja toimiva elinympäristö on siisti ja rauhallinen, ettei siellä ole häiriköitä. Enimmäkseen on omakotitaloja ja enemmän luontoa.

Pitää olla mahdollisuus harrastaa eri asioita ja meri, mihin voi mennä polskuttelemaan.

Ea Suurosen piirros hyvästä elinympäristöstä

Haluaisin omakotitalon lähiöstä niin, että työmatkaani kuluisi julkisilla liikennevälineillä noin puoli tuntia. Talooni saisi mielellään kuulua pieni piha sekä kasvi- ja yrttimaa, jossa voisin kasvattaa esimerkiksi rosmariinia ja minttua.

Vesi, sähkö, lämmitys ja nettiyhteys tulisivat olla tarjolla infrastruktuurin kautta. Kävelymatkan päässä tulisi olla liikekeskus, jossa olisi ruokakauppa ja pankki sekä hyvinvointipalveluita (apteekki, kasvohoidot, kuntosali, uimahalli).

Olisi hienoa, jos lähistöllä olisi puisto, jossa olisi paljon puita, kasveja ja lammikko.

Helsingissä on viime aikoina saatu nauttia kasvavasta määrästä uudenlaisia, rohkeita, innovatiivisia ja useimmiten jokseenkin epävirallisia kaupunkiympäristön haltuunottoja. Esimerkkeinä voisi mainita vaikkapa Ravintolapäivän, We Love Helsinki -yhteisön tai eri kaupunginosien asukkaiden yhteisprojekteina järjestämät korttelijuhlat ja kaupunkiviljelykset. Mielestäni hyvä elinympäristö on sellainen, joka mahdollistaa tämänkaltaisen toiminnan, jopa rohkaisee siihen. Asuinympäristö voi inspiroida ja kannustaa asukkaitaan niin, että alueen tilojen ja toiminnan kehittämiseen osallistuminen tuntuu mahdolliselta, tärkeältä ja mielekkäältä.

Kaikenkokoisissa kaupungeissa voisi panostaa entistä enemmän julkisiin, kaupallisesta kuluttamisesta vapaisiin tiloihin, joissa kaupunkilaiset voisivat kohdata toisensa sekä vaihtaa ja toteuttaa ideoitaan viihtyisämmän kaupunkiympäristön rakentamiseksi.

NÄKÖALAT 2 | 2012

19

Vaivatonta taksimatkaa Jokainen, joka on seissyt lentoasemalla pitkässä taksijonossa tai riidellyt ulkomailla taksikuskin kanssa reitistä ja maksutavasta, osaa arvostaa Cabforce.com:in palvelua, vakuuttaa toimitusjohtaja Tommi Holmgren, yksi Cabforcen perustajista.

teksti: Maarit Kauniskangas | kuvat: Eeva anundi

abforce.com on matkailualan toimija, joka tuo kansainväliset taksipalvelut yhteen varauskanavaan ja osaksi matkatoimistojen ja lentoyhtiöiden palveluita. Palvelu paikkaa varsinkin liikematkailusta puuttuneen linkin: kuljetukset lentokentille, hotelleihin ja kotiin. Kyydin hinta on selvillä etukäteen ja sen voi maksaa turvallisesti luottokortilla. Matkasta saa sähköisen kuitin, joka on helppo lisätä yrityksen kulunhallintaan.

Taksiyhtiöt maksavat Cabforcelle markkinoinnista toteutuneiden tilausten mukaan. Palvelun kautta tehdyt varaukset ovat käyttäjille maksuttomia. Eli taksin varaaminen sujuu internetin kautta yhtä vaivattomasti kuin varaisi lentoa tai hotellia. Linkit palveluun löytyvät lentoyhtiöiden ja matkatoimistojen nettisivuilta sekä myös muutaman yhtiön intranet-sivuilta. Tällä hetkellä palvelu kattaa 18 eurooppalaista suurkaupunkia lähiympäristöineen, tämän vuoden loppuun mennessä 40 suurkaupunkia. ”Oikeastaan katamme jo nyt yli 100 kaupunkia. Esimerkiksi Helsinki kattaa noutojen osalta myös Espoon ja Vantaan, sekä vientien osalta koko eteläisen Suomen. Sama pätee Euroopan kohteissa.”, kuvailee Tuukka Ylälahti, Cabforcen viestinnästä vastaava ja hänkin yksi yhtiön perustajista.

Ideasta yhtiöksi Cabforce.com lanseerattiin tämän vuoden alussa. Perustajista kolme työskentelee täysipäiväisesti, heidän lisäksi henkilöstö on kasvanut kuu-

20 NÄKÖALAT 1 | 2012

della online-osaajalla. Tommin mukaan vuoden loppuun mennessä joukkoon liittyy muutama netin ja matkailualan osaaja lisää.

Palataan vuoteen 2008, jolloin Tuukka Ylälahti työskenteli Andreas Hanssonin, konsulttitoimistossa. Idea kansainvälisestä luotettavasta taksipalvelusta syntyi omasta tarpeesta ja omista kokemuksista. ”Idea oli kypsynyt mielessäni vuosituhannen vaihteesta asti, mutta 2008 palaset lähtivät loksahtamaan teknologian ja bisnesmallin osalta kohdilleen. Kehitimme konseptia Andreaksen kanssa ja lopulta lähestyimme Tommia. Tommi oli työskennellyt matkailualalla yrityksissä, joissa tehtiin tämän alan softaa ja lisäksi hänellä oli hyvät suhteet matkatoimistoihin. Tunsimme toisemme työn kautta ja meillä oli ollut jo aiemmin pari yhteistä hanketta”, Tuukka kertoo ja huomauttaa, että heidän tiiminsä vahvuus piilee siinä, että eri alojen osaajat täydentävät toisiaan.

Holmgren, Ylälahti ja Hansson perustivat yhtiön vuoden 2009 lopulla ja tekivät töitä ensin vapaa-ajalla oman toimen ohella. Vuonna 2010 Tekes alkoi rahoittaa yhtiön ensimmäistä pilottihanketta, jolloin myös ensimmäiset työntekijät alkoivat saada korvausta työpanoksestaan. ”Tekesin rahoituksella kehitimme prosessin, jolla tunnistamme Cabforcelle sopivat kaupungit ja potentiaaliset taksiyhtiöt. Taustatyö kannatti tehdä hyvin, sillä se helpotti myyntityötä roimasti. Olemme pystyneet laajentumaan moniin eurooppalaisiin suurkaupunkeihin yllättävän lyhyessä ajassa”, Tommi sanoo, mutta lisää, että taustatyössä tarvittiin myös riittävästi nöyryyttä. ”Pitää tietää, mitä on tekemässä, mutta myös osata kuunnella ja ottaa opiksi. Esimerkiksi meidän strategiamme nykymuo-

NÄKÖALAT 1 | 2012

21

Cabforce.com -kaupungit lähialueineen

Oulu

Tampere Helsinki Oslo Tukholma

Birmingham

Amsterdam Bryssel

Lontoo

Pariisi

Geneve Nizza

Madrid

Cabforce-tiimin vahvuus piilee siinä, että eri alojen osaajat täydentävät toisiaan.

22 NÄKÖALAT 2 | 2012

Barcelona

Berliini

München

Milano

Pietari

Tallinna

Moskova

Kööpenhamina

Livepool

Mancester

Lappeenranta

Varsova

Tapaa ja tervehdi teksti ja kuvat: Ilmo Anundi

Olen ennakkoon ostanut taksimatkan Lontoosta Maidstoneen Cabforcen verkkopalvelusta. Limusiinin sijaan olen valinnut paikallisen taksin, koska Cabforce takaa matkan vailla ikäviä yllätyksiä kaikissa autoluokissa. Heathrown lentokentällä tunnistan kuljettajani kyltistä, jossa lukee nimeni. Tämä on ”meet & greet”. Kyydin luvataan odottavan oikeaan aikaan, vaikka lento saapuisi myöhässä.

Kuljettajani Leonard Mehmeti ottaa matkalaukkuni kun häärään kameran kanssa. Komea mersu odottaa parkkihallissa.

Matka on mukava eikä Mehmeti kaahaa. Hän huomauttaa olevansa ”cab driver”, ei tavallinen taksikuski. Ohitamme rekan, jossa lukee ”Polska”. ”Oletteko puolalaisia?”, hän avaa keskustelun.

Matka taittuu mukavia jutustellen. Cabforcen ”best value cab” löytää hotellini ongelmitta.

to kirkastui vasta Tekesin NIY hankkeessa KoppiCatchin sparrauksesta.”

Kenties Cabforcen strategia on ollut oikea, sillä start-up-yhtiö on onnistunut haalimaan rahoittajakseen muun muassa online-matkailualan gurun Gregg Brockwayn. Cabforcen johdolla on kuitenkin jalat maassa.

Tommi Holmgren huomauttaa, että yhtiöllä on tämä vuosi aikaa näyttää, että liiketoiminta kannattaa.

Helpomman matkanteon puolesta Tasalaatuinen taksipalvelu lienee maailmassa melkoinen harvinaisuus.

Esimerkiksi Ruotsissa taksitoiminta on vapautettu ja kyydin hinta voi vaihdella rajusti. Ruotsissa sentään hinnat ovat selkeästi esillä. Monessa tapauksessa taksikuski saattaa luvata edullisen hinnan, mutta kyydin lopussa selviää, että luottokortilla ei voi maksaa ja kuittia ei saa ilman roimia lisämaksuja – jos silloinkaan. Kaikki tämä vieraalla kielellä, vieraassa kulttuurissa. ”Olen huomannut, että yrityksissä käydessäni helposti tulee juteltua puolikin tuntia kaikenlaisista taksikokemuksista. Kuitenkin taksilla matkustamisen pitäisi olla luotettavaa ja vaivatonta. Cabforce-palvelun an-

siosta voi keskittyä taksikyydin aikana vaikkapa seuraavaan palaveriin”, Tommi Holmgren sanoo.

Tuukka lisää, että Cabforce-taksiyrittäjien verot ja vakuutukset ovat kunnossa sekä autot turvallisia. Taksikyydin hinta on etukäteen määritelty, ja se veloitetaan noin vuorokauden kuluttua matkasta. Lentokenttänoudoissa hintaan sisältyy nouto nimikyltin kanssa ja lennon saapumisen seuranta. Näin matkustaja pääsee siirtymään suoraan autoon ja välttää taksijonoissa seisomisen, riippumatta siitä onko lento myöhässä tai ajoissa.

Cabforce onkin noussut matkailualan kuumaksi puheenaiheeksi.

Tuukka Ylälahden mukaan esimerkiksi Googlesta ei tästä aiheesta vielä vuosina 2008 ja 2009 tullut juurikaan osumia, kun nyt niitä saa useita satoja. ”Lähdimme liikkeelle juuri oikeaan aikaan. Kilpailijoitakaan ei ole vielä näkyvissä Euroopassa. USA:ssa sitä vastoin on jo pitkään ollut limusiini-palveluja. Tosin limusiinikyyti maksaa moninkertaisesti tavallisen taksikyydin verran, joten ihan suoria kilpailijoita ne eivät ole.” ¡

NÄKÖALAT 2 | 2012

23

Suunnannäyttäjä

DigiEcoCity haastaa suurkaupungit teksti: Pekka Säilä | Kuvat: Eeva Anundi

Kiinaan on nousemassa kaksi modernia kaupunkia, joiden suunnittelussa ja rakentamisessa hyödynnetään tiivistä rakentamista ja ympäristöajattelua. Suomalaisella osaamisella on ollut toteutuksessa merkittävä rooli.

oko seinän levyisestä ikkunasta avautuu näkymä Helsingin Kuusisaaren merellisiin maisemiin. Ensimmäiset vesilinnut ovat saapuneet talven jälkeen pesintäpuuhiin. Hiljaisuuden rikkoo vain harvakseltaan kuuluva lokkien kirkuna. DigiEcoCity Oy:n toimitusjohtaja Mauri Tommilalla riittää kuitenkin inspiroivassa työympäristössään kiireistä tehtävää. Osaltaan siitä ovat pitäneet huolen kaksi valtavaa kaupunkihanketta, joiden avulla toteutetaan täysin uudenlaista rakennusajattelua Kiinassa. Ensimmäisten DigiEcoCity-nimeä kantavien kaupunkien on tarkoitus nousta Kiinan Gongqingin ja Danyangin alueille. Molemmat järven rannalla sijoittuvat idylliset paikkakunnat sijaitsevat vain muutamien satojen kilometrien päässä Shanghaista. ”Gongqingissa infran rakentaminen on jo käynnissä ja Danyangissa ollaan kaavasuunnitteluvaiheessa. Valmistuessaan molemmista kaupungeista kasvaa 70 000–80 000 asukkaan uudenaikaisia asuinympäristöjä, joista molemmista on nopea junayhteys Shanghain metropoliin”, Tommila kertoo.

Hankkeiden nopeaa etenemistä on edistänyt se, että mukana sopimuksia on ollut tekemässä sekä Suomen että Kiinan ylintä valtionjohtoa. Se on taannut myös sen, että tehdyt sopimukset ovat pitäneet.

24 NÄKÖALAT 2 | 2012

Kiinassa eletään vahvaa kasvubuumia ja kansantalouden kannalta merkittävimpiä hankkeita halutaan viedä valtion korkeimmalla tasolla nopeasti eteenpäin.

Rakentamisen vientiä uudella tasolla DigiEcoCity on suomalainen kaupunkiformaatti, joka rakentuu pohjoismaiselle osaamiselle. Sen tarkoituksena on yhdistää digitaaliset innovaatiot, kestävän kehityksen periaatteet ja modernit kaupunkitoiminnot.

Tähän pyritään mahdollisimman tiiviillä yhdyskuntarakenteella – niin asuminen, työnteko, palvelut kuin vapaa-ajanviettomahdollisuudetkin ovat käytännössä kävelymatkan päässä toisistaan. ”Kiinalla on edessään historiallinen haaste, sillä arviolta 400 miljoonaa ihmistä muuttaa maalta kaupunkeihin seuraavan 15–20 vuoden aikana – käytännössä noin yhden Euroopan verran. DigiEcoCity-konseptin tavoitteena on tarjota inhimillinen vaihtoehto keskitetylle suurkaupungille. Rakentaminen on suurin ympäristöön vaikuttava tekijä, ja ilman kokonaisvaltaisia ratkaisuja tilanne muodostuu pidemmän päälle kestämättömäksi. Voikin sanoa, että Kiina vaikuttaa valinnoillaan koko maapallon hyvinvointiin”, Tommila toteaa.

”Kiinalla on edessään historiallinen haaste, sillä arviolta 400 miljoonaa ihmistä muuttaa maalta kaupunkeihin seuraavan 15–20 vuoden aikana – käytännössä noin yhden Euroopan verran”, Mauri Tommila toteaa.

NÄKÖALAT 2 | 2012

25

Digitaalisuuden hyödyntäminen vaikuttaa DigiEcoCitykonseptissa merkittävästi koko kaupunkirakenteeseen. Se näkyy yhtä hyvin työnteossa, terveydenhuollossa, liikenteen järjestämisessä kuin ostosten tekemisessäkin.

Mauri Tommilan luotsaama DigiEcoCity-hanke on suomalainen kaupunkiformaatti, joka rakentuu pohjoismaiselle osaamiselle. Se yhdistää digitaaliset innovaatiot, kestävän kehityksen periaatteet ja modernit kaupunkitoiminnot.

26 NÄKÖALAT 2 | 2012

”Digitaalisuus muodostaa kokonaisuuden, jota silmällä pitäen kaikki suunnitellaan rakennuksia ja liikenneyhteyksiä myöten.”

Suunnittelutyön suurimpana haasteena on nykyistä paremman tasapainon löytäminen ihmisen ja luonnon välillä. Shanghain ja Pekingin kaltaiset suurkaupungit ovat jo kasvaneet niin valtaviksi, että niiden kohdalla on hyvin hankalaa tehdä enää kokonaisvaltaisia suunnitelmia. ”Tiiviin kaupunkirakenteen ja liikenteen vähentämisen lisäksi tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinko- ja tuulienergiaa sekä käyttää myös jätteiden uudelleenkäsittelystä saatavaa energiahyötyä. Myös vedenpuhdistusta voidaan tehdä useilla teknologioilla ja hyödyntää esimerkiksi sadeveden keräystä.

Näin ympäristölle aiheutuva kuormitus saadaan mahdollisimman vähäiseksi”, Tommila sanoo.

Digitaalisuus määrittää kaikkea tekemistä Koska mallikaupungit päästään rakentamaan kokonaan alusta alkaen, voidaan myös rakennusten suunnittelussa hyödyntää DigiEcoCity-konseptia mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteena ovat rakennukset, joissa on minimaaliset sisäiset ja ulkoiset kuormat. ”Näihin tavoitteisiin päästään muun muassa luonnonvalon maksimoinnilla, matalaenergiavalaistuksella sekä rakennuksiin integroiduilla aurinkopaneeleilla. Tavoitteena on pystyttää nollaenergiataloja, jotka tuottavat energiaa yhtä paljon kuin kuluttavat.

Tommila nostaa erityisesti esille digitaalisuuden hyödyntämisen, joka vaikuttaa DigiEcoCity-konseptissa merkittävästi koko kaupunkirakenteeseen. Digitaalisuuden hyödyntäminen tulee näkymään yhtä hyvin työnteossa, terveydenhuollossa, liikenteen järjestämisessä kuin ostosten tekemisessäkin. ”Digitaalisuus muodostaa ikään kuin oman infrastruktuurinsa jota silmällä pitäen kaikki suunnitellaan rakennuksia ja liikenneyhteyksiä myöten. ” DigiEcocityn suunnitteluvaiheessa yhteistyökumppaneina on toiminut

useita kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä, kuten Ramboll Finland, Åf Group, Nokia Siemens Networks ja Arkkitehdit Tommila Oy. Suomessa yhteistyöorganisaatioita on ollut Tekesin ohella useita, kuten Elinkeinoelämän keskusliitto, Teknologiateollisuus, Rakennusteollisuus ja Energiateollisuus. Yhteistyötä on tehty myös yli pohjoismaisten rajojen. Sitä tultaneen hyödyntämään jatkossakin, sillä toimintatavat ja yhteiskuntajärjestelmät ovat Skandinavian alueella hyvin samantapaiset. Niillä on Kiinan suunnalla myös vankka maine.

Uutta ajattelua voidaan mallintaa Suomalaisille on annettu uusien kaupunkien toteutuksessa todella merkittävä vastuu, sillä mukana olevat yritykset ja sijoittajat omistavat DigiEcocity-yhteenliittymästä 60 prosenttia ja Kiinan valtio 40 prosenttia. Tommila toteaakin DigiEcoCityn tarjoavan suomalaisille yrityksille valtavasti mahdollisuuksia. Suunnitteluvaiheessa korostuu suunnittelu- ja konseptiosaamisen vienti, kaupunkien rakennusvaiheessa taas infraan sekä rakennuksiin liittyvien järjestelmien, tuotteiden ja palveluiden vienti.

Kaupunkien käyttövaiheessa kotimaisilla yrityksillä on mahdollisuus vakiinnuttaa jalansija modernissa ja jatkuvasti kehittyvässä toimintaympäristössä. Jos käsillä olevat kaupunkiprojektit onnistuvat tavoitteidensa mukaisesti, uskoo Tommila vastaavanlaisia hankkeita olevan jatkossakin tiedossa.

Hänen mielestään on kuitenkin tärkeää huomioida, että pohjoismaista osaamista viedään paikallisille ihmisille, jolloin on osattava kunnioittaa kiinalaisia perinteitä. ”Onnistuessaan DigiEcoCity voi toimia mallina Kiinan kasvavalle kaupungistumiselle. Samankaltaista konseptia voitaisiin viedä tulevaisuudessa minne tahansa muuallekin, joissa ollaan samojen haasteiden edessä. Mielestäni maailma tarvitsee lukuisia vastaavanlaisia projekteja selvitäkseen tulevaisuuden väestönkehityksen aiheuttamista haasteista.” ¡

NÄKÖALAT 2 | 2012

27

Ideasta konseptiksi

Yritys hyppäsi asiakkaan housuihin

Tavoitteena täydelliset farkut Teksti: Anuliina Savolainen | Kuvat: NOMO Jeans

Liikeidea syntyi arkikokemuksesta: hyvin istuvia farkkuja on vaikea löytää. Perustettiin yritys, joka kehittää massatuotettuja mittatilausfarkkuja.

Asiakaslähtöisyyteen perustUva liikeidea innostaa maailmallakin.

tehtaalle Viroon tai Kiinaan. 5–6 viikon päästä valmiit farkut toimitetaan asiakkaalle. Ensimmäisen ostoksen jälkeen on helppo tilata uusia housuja yrityksen verkkokaupan kautta, sillä mitat ovat tallella järjestelmässä.

Kaikki farkut maksavat 136 euroa. Kohtuullinen hinta selittyy sillä, että räätälöidyt farkut tuotetaan teollisesti.

Poikkitieteellinen ydinporukka OMO Jeansin toisen perustajan vaimo valitti jatkuvasti, ettei mistään saa istuvia farkkuja, vaikka kaupat ovat farkkuja täynnä. Liikeidea mittatilausfarkuista alkoi kehittyä“, perustajaosakas, toimitusjohtaja Mari Silvennoinen kertoo.

NOMO Jeansin strategiassa käsityöläisperinne yhdistyy uudenlaiseen teknologiaan, kivijalkakauppa verkkobisnekseen.

Asiakas rakentaa ensin liikkeessä unelmiensa farkut yhdessä myymälän asiantuntijoiden kanssa. Hän valitsee mieleisensä mallin, vyötärön korkeuden, värin, mahdolliset kulutusefektit, tikkien värin ja taskukankaan sekä muut yksityiskohdat.

Lopulta asiakkaan alavartalosta otetaan noin 40 eri mittaa liikkeen kehoskannerissa.

Tiedot syötetään järjestelmään. Tilaus siirtyy

28 NÄKÖALAT 2 | 2012

Syksyllä 2011 myynnin aloittaneella yrityksellä on liikkeet Helsingissä ja Hampurissa. Työntekijöitä on nykyään viisitoista. Ydinjoukko koostuu insinööristä, kauppatieteilijästä, suunnittelijasta ja kahdesta IT-alan asiantuntijasta.

Perustajaosakkaat Jussi Mononen ja Harri Rautio ovat olleet mukana startup-yrityksissä aiemminkin.

“Yleensä Suomessa vaatealan yritykset ovat designvetoisia. Meidän toimintamme perustuu asiakaslähtöisyyteen”, Mari Silvennoinen sanoo.

Alussa NOMO Jeans sai asiakastarpeiden kartoittamiseen Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset (NIY) -rahoitusta, jota on jatkettu myös kansainvälistymisvaiheessa. Julkisen rahoituksen lisäksi mukaan on saatu myös

yksityisiä sijoittajia. Yritys sai lisäksi tutkimusja kehitysrahoitusta Tekesin Serve-ohjelmasta.

Liikeidea kantaa: yritys hakee jo uusia liiketiloja Suomesta ja Saksasta. Myös Pohjoismaiden markkinat kiinnostavat. Lisäksi tavoitellaan kasvua franchising-konseptin avulla. Idean iskuvoimasta kertoo, että nyt samantyyppisiä yrityksiä kehitellään muualla maailmalla.

“Kilpailua tulee aivan varmasti”, Silvennoinen povaa. Suomalaisyrityksellä on kuitenkin etumatkaa, sillä teknologian kehittäminen, logistiikan ja tuotannon hallinta sekä asiakaslähtöisyyden kehittäminen vaativat perusteellista pohjatyötä, joka NOMO Jeansissa on jo hyvällä mallilla.

Mittatilausfarkkubisnes on hyvä esimerkki Tekesin “Ratkaisukeskeiset palvelut ja aineettomat sisällöt arvonluojina” -strategian sovelluksesta. Tekes kannustaa suomalaisia yrityksiä keskittymään teknologisen osaamisen lisäksi aineettomiin arvoihin ja asiakastuntemukseen. ¡

www.nomojeans.com www.tekes.fi/info/niy www.tekes.fi/ohjelmat/serve

Japani elää tällä hetkellä voimakasta murroskautta. Tsunami, vahva jeni ja Thaimaan tulvat iskivät Japanin talouteen tavalla, joka sai Japanin pääministerin vertaamaan tilannetta vakavimmaksi sitten toisen maailmansodan.

Risteyksessä

Japani on verkostoyhteiskunta.

Reijo Munther on myös FinNode Japanin johtaja päätehtävänään tulevaisuuden ennakointi.

Japanilaispienokaisen Koushi Hashimoton äiti on työskennellyt Suomessa. Hän pyysi Muntherit vauvan apuisovanhemmiksi.

Japanin tulevaisuus

Reijo Munther Tekesin Tokion yksikön päällikkö | kuva Julia Munther

avallisen japanilaisen elämä on tällä hetkellä täysin ennallaan. Televisiossa kuitenkin lähes päivittäin kerrotaan tsunamiuhreista ja Fukushiman evakoiden elämästä. Japanin murros vaikuttaakin ennen kaikkea sekä Japanin politiikkaan että liike-elämään. Japanin ongelma on suuri valtionvelka, noin 200 prosenttia valtion vuosibudjetista.

Se on kuitenkin pääosaltaan sisäistä velkaa ja tavallaan siis siirrettyä veronkantoa. Pääministeri Nodan suurin haaste onkin löytää keinot ALV:n nostamiseksi 5 prosentista 10 prosenttiin, joka riittäisi hyvin sekä velan maksuun että myös tsunamituhojen korjaamiseen.

Vaikka Japani on ollut kansainvälisen talouden mittareilla mitaten lähes nollakasvun maa jo pitkään, se ei juurikaan näy ihmisten elintasossa. Keskiluokka on suuri, ja yli 120 mil-

joonan ihmisen sisämarkkina Aasian suurin ostovoimalla mitattuna. Erityinen kysyntä kuluttajatuotteissa onkin merkkitavaroissa. Esimerkiksi Italian ja Ranskan kauppataseet Japanin kanssa ovat ylijäämäiset designin ja kalliiden brändien ansiosta.

Suomen näkökulmasta Japani on juuri nyt erittäin ajankohtainen. On mahdollista, että Suomi tekee energiaan liittyen Japanin kanssa historiallisen suuria kauppoja. Suomen on jatkossa pyrittävä tasapainottamaan oma kauppataseensa Japanin kanssa. Tänä vuonna kauppatase oli ensimmäisen kerran Suomelle positiivinen juuri tsunamituhojen aiheuttaman puutavaran kysynnän kasvun seurauksena ja Japanin autoteollisuuden ongelmien vuoksi. On selvää, että Japanin energiapolitiikassa tapahtuu isoja muutoksia. Toistaiseksi uusiutuvan

energian osuus Japanin energiantuotannossa on vain 9 prosenttia ja tästäkin 5 prosenttia on niin sanottua pumppuvoimaa eli sidoksissa ydinenergiaan. Suomella on mittavaa osaamista esimerkiksi bioenergiassa. Sekä Suomessa että Japanissa 70 prosenttia pinta-alasta on metsää, biomassaa siis riittää.

Toinen merkittävä syy yhteistyön rakentamiselle on Japanin avautuminen ulkomaailmaan onnettomuuksien seurauksena. Yritysten arvoketjut ovat muotoutumassa uudelleen. Japanilaiset toimijat ovat kansainvälisiä monialayrityksiä, jotka toimivat globaaleilla markkinoilla. Liikesuhteilta edellytetään pitkäaikaisuutta. Mikäli nyt onnistumme luomaan yhteistyötä, se tulee kestämään vuosikymmeniä. ¡

NÄKÖALAT 2 | 2012

29

Liiketoimintamallit ”Yhteistyössä on haasteensa, kun toimijat ovat niinkin erilaisia kuin jättimäiset operaattorit ja pienet sovelluskehittäjät.

Juuri siksi me toimimme välissä saranana”, Joonas Hjelt sanoo.

30 NÄKÖALAT 2 | 2012

Ratkaisu asiakkaan tarpeeseen syntyy yhä useammin verkostoissa, joiden osat ovat hajautuneet ympäri maailmaa.

Innovatiivinen liiketoimintamalli siivittää kasvuun Teksti: Paula Böhling | Kuvat: Eeva Anundi

Suomalainen kasvuyritys Blaast Oy kehittää palveluja, jotka tuovat älypuhelimista tutut sovellukset peruskännyköihin. Yrityksen lupaavat näkymät pohjautuvat teknologisen oivalluksen lisäksi nerokkaaseen liiketoimintamalliin ja rohkeaan markkina-alueen valintaan.

uonna 2010 perustettu Blaast näkee mahdollisuutenaan seuraavat miljardi internetin käyttäjää, jotka tulevat muun muassa Kiinasta, Intiasta, Indonesiasta, Brasiliasta ja Venäjältä. Siellä nettiin mennään valtavalla, yhä kiihtyvällä vauhdilla. ”Haluamme tarjota mobiilisovellukset näille ihmisille suunnilleen samalla käyttökokemuksella, kuin ne ovat saatavilla älypuhelimissa. Facebook, Twitter, pelit ja muut – tuomme ne pilvipalvelujen avulla tavallisiin kännyköihin”, kertoo Blaastin perustajiin kuuluva toimitusjohtaja Joonas Hjelt. ”Mobiilisovellukset ovat oikeastaan internetin toinen aalto, ja siksi niiden ympärillä käy iso pöhinä.”

Positiivinen kierre Hjelt luonnehtii Blaastia alustaksi, ”platformiksi”, joka palvelee kahta asiakasryhmää: sovellusten kehittäjiä ja niiden käyttäjiä.

Sovellusten kehittäjille yritys on jakelukanava, joka ”tasoittaa tietä markkinoille”. Kun sovellus tehdään Blaastin työkaluilla, se toimii kaikissa puhelimissa. Käyttäjät saavat palvelut ulottuvilleen ostamalla kännykän, jossa on Blaastin teknologia valmiina, tai sitten he lataavat sen myöhemmin.

Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat puhelinvalmistajat ja operaattorit. Operaattorit markkinoivat palveluja, sisällyttävät ne kuukausihintaiseen datapakettiinsa ja hoitavat laskutuksen.

Operaattorit maksavat osan kännykän käyttäjiltä saamistaan tuloista Blaastille, joka maksaa sovellusten kehittäjille sen mukaan, paljonko aikaa asiakkaat kunkin sovelluksen parissa käyttävät. ”Kun saat lisää käyttäjiä, tulee lisää kehittäjiä, jotka tekevät uutta kiinnostavaa sisältöä, joka tuo taas uusia käyttäjiä. Syntyy positiivinen kierre, yksi maailman parhaita kilpailuetuja”, kuvailee Hjelt toimintalogiikkaa.

Mahdollisuuksien maailma Kaikki Kaakkois-Aasian maat ovat helsinkiläisyritykselle ”kuumaa markkinaa” ja ”työn alla”, mutta Indonesiassa on ehditty pisimmälle.

NÄKÖALAT 2 | 2012

31

32 NÄKÖALAT 2 | 2012

”Kehittyvät maat eivät suinkaan kulje samaa uraa, jota muut ovat edenneet. Ne menevät omaa tietään, ja esimerkiksi kännykkä on jo nyt tarvehierarkiassa erittäin korkealla. Tällaisiin mahdollisuuksiin kannattaisi suomalaisyritysten tarttua”, Hjelt rohkaisee.

www.blaast.com www.vigo.fi www.tekes.fi/info/niy

Tekes auttaa yrityksiä uudistumaan

Pienten ja keskisuurten yritysten osuus Suomen viennistä on noin 13 prosenttia, selvästi vähemmän kuin kilpailijamaissa.

Paine kansainvälistymiseen kasvaa, sillä liiketoiminnan ja yritysten keskinäisen yhteistyön tavat ovat muuttuneet. ”Ennen kansakunnat pyrkivät menestymään vahvojen klustereiden voimin. Suomessa pienetkin yritykset pystyivät hyötymään kansainvälisten markkinoiden kasvusta, kun ne toimivat alihankkijoina vaikkapa metsäteollisuuden, metalliteollisuuden tai telealan veturiyrityksille.

Enää se ei välttämättä onnistu”, toteaa Tekesin Kansainvälinen verkosto -yksikön johtaja Kari Komulainen.

”Maassa on 240 miljoonaa ihmistä, joista puolet alle 29-vuotiaita. Netissä on vasta pieni osa väestä, mutta esimerkiksi Facebookin ja Twitterin käyttäjänä maa on jo nyt kärkisijoilla maailmassa. Se kertoo paljon tulevasta ja siitä, miksi lähdimme liikkeelle juuri sieltä.”

Tammikuussa 2012 Blaast solmi sopimuksen Indonesian toiseksi suurimman operaattorin, 46 miljoonan käyttäjän XL Axiatan kanssa. Kuukauden päästä lanseerattiin sosiaalinen sim: jokaisella XL:n myymällä sim-kortilla on Blaastin palvelu valmiina. ”Samalla pääsimme mukaan valtakunnalliseen kampanjaan. Logomme näkyy katujen varsilla valtavilla mainostauluilla, ja se on esillä televisiossa, lehdissä ja ostoskeskuksissa. Meillä ei olisi ollut sellaiseen varaa vuosiin.”

Tähänastisista saavutuksista merkittävin on Hjeltin mukaan oman tiimin ja kehittäjäyhteisön luominen Indonesiaan. ”Yli 2 000 sovelluskehittäjää – se tekee meistä maan suurimman mobiilisovellusekosysteemin.”

Nopeat syövät hitaat Blaast toimii alalla, jossa menestyminen edellyttää suurta nopeutta ja ketteryyttä.

Hjelt arvostaa sitä, että rahoittajat ovat uskoneet yrityksen erilaiseen liiketoimintamalliin.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Tekesin Vigo-ohjelma toimi erinomaisesti ja mahdollisti rivakan käynnistymisen. Pääomasijoittajista mukaan ovat tulleet esimerkiksi Skypen perustaja Ambient Sound Investments, yhdysvaltalainen startup-guru Steve Blank ja Vigo-kiihdyttämö Veturi Venture Accelerator. ”Mikään ei ole varmaa, mutta nyt näyttää hyvältä. Facebookin ostettua pahimman kilpailijamme olemme saaneet peuhata aika rauhassa”, Hjelt kuvaa noin 40 henkilöä työllistävän yrityksen markkinatilannetta. ”Koko teollisuudenalan näkökulmasta olemme merkittävä pelaaja vasta, kun käyttäjiä on 100 miljoonaa. Siihen on päästävä mahdollisimman pian!” ¡

Ratkaisu asiakkaan tarpeeseen syntyy yhä useammin verkostoissa, joiden osat ovat hajautuneet ympäri maailmaa.

Tilanteen on mullistanut se, että tietoa, osaamista, ja tavaroita on yhä helpompi siirtää paikasta toiseen yhä pienemmin kustannuksin.

Tuotteet ja palvelut syntyvät entistä kansainvälisemmissä, monia toimijoita sisältävissä verkostoissa. ”On siirrytty toimialojen välisestä kilpailusta hienosyisempään kilpailuun. Nyt kysymys on siitä, minne yritysten kannattaa sijoittaa korkean jalostusarvon toiminnot”, Komulainen kiteyttää.

Etsi tuore tapa toimia Tekes auttaa asiakasyrityksiään kehittämään toimintaansa ja löytämään paikkansa muuttu-

”Innovatiivisen liiketoimintamallin avulla voi löytyä mahdollisuuksia silloinkin, kun teknologisen edelläkävijyyden keinot on käytetty”, Kari Komulainen muistuttaa.

villa kansainvälisillä markkinoilla. ”Tarjoamme rahoituksen keinoin riskinjakoa ja mataloitamme kynnystä sellaisten hankkeiden käynnistämiseen, joissa kehittämiskohteena on liiketoimintamalli”, Komulainen rohkaisee.

Kehittäminen ja innovointi voivat liittyä tuotteen ohella siihen, kenen kanssa tehdään yhteistyötä, miten tehtäviä jaetaan, mitä kanavaa pitkin asiakas tavoitetaan tai kuinka ansainta verkostossa syntyy ja jaetaan. ¡

NÄKÖALAT 2 | 2012

33

Nimityksiä

Kasvun asialla teksti: Kaj Nordgren, Sanna Nuutila | kuva: Susanna Lehto

Tekes auttaa suomalaisia kasvuyrityksiä entistä suurempaan menestykseen maailmalla uudella liiketoimintaalueella ja kokeneen kasvuyrittäjän opeilla.

Nuorille kasvuyrityksille suunnattu liiketoiminta-alue käynnistyi huhtikuussa Jukka Häyrysen johdolla. Häyrysellä on vankka kokemus alkavien yritysten pääomasijoitustoiminnasta sekä sijoittajan että sijoituksia hankkivan ja saavan yrityksen kannalta. Hän on toiminut alkavien yritysten pääomasijoitustehtävissä Eqvitec Partnersissa 11 vuotta ja sitä ennen Sitrassa johtajana siemenrahoituksessa.

Jukka siirtyi Tekesiin nanopinnoitealalla toimivasta Picodeonista, jonka toimitusjohtajana hän toimi vuodesta 2009. Yritys varmisti tammikuussa merkittävän pääomasijoituksen.

Kasvavat ja kansainvälistyvät nuoret yritykset ja pk-yritykset ovat tärkeässä osassa kansantalouden kannalta. Kuluvan vuoden alusta Tekes on varannut yritysten kokonaisrahoituksestaan noin kolmanneksen nuorten, alle 6-vuotiaiden yritysten projekteihin.

34 NÄKÖALAT 2 | 2012

Menestyksen avaimet Mitä luotsaamasi uusi liiketoiminta-alue painottaa? ”Menemme yhä enemmän kohti yhden luukun palvelua nuorille yrittäjille ja kehitämme palveluitamme asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi.” ”Tulevina vuosian levitämme Tekesissä liiketoimintaosaamista ja siihen liittyvää apua.

Pyrimme tuomaan yrityksille uusia käytäntöjä ja tehokkaampia menetelmiä omien toimintojensa virittämiseksi. Tekesin pitää pystyä toimimaan muutosten tahdissa – yritysten ketterä kehitystyö tuo uusi haasteita rahoittajille esimerkiksi hakemusten käsittelyyn.

Mitä vinkkejä annat nuorelle startup-yrittäjälle ja kansainvälistymistä suunnittelevalle kasvuyritykselle? ”Käytä aikaa selvittääksesi ennakolta tapoja helpottaa käynnistyksen ja kasvun tuskaa; haastattele kokeneita yrittäjiä, ota selvää julkisista rahoitus- ja tukilähteistä, puhu kiihdyttämöiden, yksityissijoittajien ja pääomasijoittajien kanssa. Käy puhumassa Tekesin asiantuntijoiden kanssa yrityksesi mahdollisuuksista erilaisiin rahoitusinstrumentteihin yrityksen kehityksen eri vaiheissa. Ota selvää, millä pie-

nillä alkuvaiheen valinnoilla teet myöhemmän elämäsi helpommaksi ja riskisi pienemmiksi.

Hanki hyviä ja pyyteettömiä neuvonantajia.

Kun tiedät, mitä tulisi tehdä, tee aina tietoisia päätöksiä äläkä ajaudu tilanteisiin. Mutta älä jää liikaa pohtimaan vaan toimi, nopeus on usein suurin valttisi!”

Jukan omakin työelämä on hektistä. Vastapainoa sille hän saa lapsistaan, 4 ja 7 vuotta, merestä sekä lukemisesta asteikolla dekkareista tieteeseen ja historiaan.

Tradenomi Kirsi Lehikoinen on nimitetty määräaikaiseksi talouskoordinaattoriksi talouspalvelut-yksikköön.

MMM Laura Nieminen on valittu määräaikaiseksi tarkastusassistentiksi sisäinen tarkastus –yksikköön.

Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava.

Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: nakoalat@tekes.fi.

Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata myös osoitteesta: www.tekes.fi/julkaisut.

Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila PL 69, 00101 HELSINKI www.tekes.fi Tekes on myös Facebookissa Virallinen posti: kirjaamo@tekes.fi Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tekes.fi Vaihde 010 191 480, arkisin 8–16.15 (09) 694 9196 Hakemuspalvelun ja verkkoasioinnin tuki: puh. 010 60 55051, arkisin klo 9–16 Uusien asiakkaiden neuvonta: puh. 010 60 55052, arkisin klo 9–16 Sähköinen rahoitustunnustelupalvelu: www.tekes.fi/tunnustelu

Ulkomaan yksiköt Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot Belgia EU-yhteystoimisto, Bryssel Japani Tokio Kiina Peking Shanghai USA Piilaakso

Washington, D.C.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksiköt tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa.

Etelä-Savon ELY-keskus Innovaatiot ja yritysrahoitus Mikonkatu 5 PL 164, 50101 Mikkeli Puh. 020 63 60120 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Alvar Aallon katu 8 PL 156, 60101 Seinäjoki Puh. 020 63 60030 Hämeen ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksikkö Kirkkokatu 12 PL 29, 15141 Lahti Puh. 020 63 60130 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta Puh. 010 60 60090 Kainuun ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kalliokatu 4 PL 115, 87101 Kajaani Puh. 020 63 60100 Keski-Suomen ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Cygnaeuksenkatu 1 PL 44, 40101 Jyväskylä Puh. 020 63 60040 Lapin ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Ruokasenkatu 2 PL 8060, 96101 Rovaniemi Puh. 020 63 60010 Lapin ELY-keskus Kemin palvelupiste Asemakatu 19 94100 Kemi Puh. 020 63 60010 Pirkanmaan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pellavatehtaankatu 25 PL 297, 33101 Tampere Puh. 020 63 60050 Pohjanmaan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Hovioikeudenpuistikko 19 A PL 131, 65101 Vaasa Puh. 020 63 60140

Yhteystiedot

Näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Seuraava numero ilmestyy 14.9.2012.

Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan palvelupiste Ristirannanakatu 1 PL 240, 67101 Kokkola Puh. 020 63 60140 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kauppakatu 40 B PL 69, 80101 Joensuu Puh. 020 63 60110 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Viestikatu 1 PL 86, 90101 Oulu Puh. 020 63 60020 Pohjois-Savon ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Viestikatu 1 PL 2000, 70101 Kuopio Puh. 020 63 60080 Satakunnan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Valtakatu 12 PL 266, 28101 Pori Puh. 020 63 60150

Uudenmaan ELY-keskus Maistraatinportti 2 PL 15, 00241 Helsinki Puh. vaihde 020 63 60070 Varsinais-Suomen ELY-keskus Innovaatiot ja yritysrahoitus Ratapihankatu 36 PL 236, 20101 Turku Puh. 020 63 60060

Näin autamme yrityksiä Tekes jakaa kehitystoimintaan liittyviä riskejä. Yrityksesi voi toteuttaa projektin laajempana, haasteellisempana ja nopeammin Tekesin rahoituksen avulla.

Tekes rahoittaa tuotteiden, palvelujen, prosessien, liiketoimintaosaamisen, palvelumallien, organisaatiorakenteiden ja työelämän kehittämistä. Tekesin asiantuntijoilta saat apua idean arviointiin ja jalostamiseen. He neuvovat myös muiden rahoituskanavien käytössä ja tarjoavat mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön. Kaikki yhteydenotot ovat luottamuksellisia.

www.tekes.fi

NÄKÖALAT 2 | 2012

35

Oletko Tekesin asiakas?

Haluatko kertoa tutkimus- ja kehitystyösi tuloksista?

Siihen on mahdollisuus esimerkiksi Hankegalleriassa www.hankegalleria.fi Asiakkaiden tuloksia -sivuilla www.tekes.fi/menestystarinat Näköalat-lehdessä

Ota yhteys Tekesin viestintään: Tekestiedottaa@tekes.fi