Näköalat 1 2013

Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 1 | 2013 Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 1 | 2013

Fiksuille kaupungeille

valmisteilla ohjelma s. 6

Tuotekehitys tuo menestystä s. 30

teema

Näin leivotaan

kasvuyrityksiä

s.14

Sisältö

Lukijan vinkki Teema

Kasvuyritykset Suomalainen startup-yritys kohoaa nyt lempeissä oloissa Suomeen on syntynyt nopeasti kasvuyrittäjien yhteisö ja sukupolvi, joka haluaa luoda omista ideoista suuria yritystarinoita. Kasvuyrityksen leivontaan tarvitaan toisiaan täydentävä ydinjoukko, oikeaa asennetta – ja paljon periksiantamatonta työtä.

Sivut 14–20

22

26

30

ideasta konseptiksi

Kasvuyrityksen tarina

suunnannäyttäjä

Syöpäsairaala Docrates syntyi potilaan tarpeeseen Docrates on kehittänyt Tekesin rahoituksella palvelu- ja johtamisjärjestelmää.

Palvelukonseptia ovat hioneet myös ulkomaalaiset asiakkaat.

3 PÄÄKIRJOITUS 4 VALOKEILASSA 10 UUTTA TEKESISTÄ 12 UUSIA JULKAISUJA 21 GALLUP

2

NÄKÖALAT 1 | 2013

Älykkäillä terveydenhuollon ratkaisuilla maailmalle Perinteinen teollisuusyritys Merivaara keksi itsensä uudelleen ja lähti kasvuun.

Tuotekehitys tuo menestystä Ennakkoluulottomuus, henkilökohtainen riskinotto ja intohimo tuotekehitykseen.

Siinä sarjayrittäjä Göran Sundholmin menestysresept

25 RISTEYKSESSÄ

Kasva kehittyvillä markkinoilla ja kehity kehitysmaissa 34 NIMITYKSIÄ 35 YHTEYSTIEDOT

Jukka Viitasaari Johtaja Teknologiateollisuus ry Vuoden 2013 ensimmäinen Näköalat-lehti on mainio paketti juuri tässä ajassa tärkeää sisältöä, houkuttelevaa esillepanoa ja innostavaa asennetta. Lehden jokainen juttu pysäyttää, vaikka sen viesti ei juuri nyt olisi omalla kohdalla kaikkein ajankohtaisin.

Suomen kaltaisessa pienessä ja osaamisella pärjäävässä maassa jatkuvan ja kestävän kasvun ja uudistumisen tärkeyttä ei liikaa korosteta. Siitä löytyvät tämän numeron erityisansiot.

Henkilökohtaisesti paneuduin ensimmäisinä kasvuyrittäjyyttä käsittelevään kokonaisuuteen sekä täysin uudistuneesta Merivaarasta kertovaan juttuun. Yli satavuotias lahtelainen Merivaara on osannut uudistua rautasänkyvalmistajasta terveydenhuollon kokonaisjärjestelmien tarjoajaksi. Tehkää sama perässä!

Yritysten tehtävä on kasvaa ja menestyä, minkä seurauksena ne työllistävät ja maksavat veroja. Startup-yritysten lisäksi kaikkien toimialojen pk-yrityksissä on valtava potentiaali kasvuun ja menestykseen. Yritysten yhteiskuntavastuuta on hyödyntää kaikki kasvumahdollisuutensa.

Mainiota pohdiskelua edustaa kasvuyritysartikkelin ajatus kehittää Helsingistä ja Suomesta arktinen Istanbul - idän ja lännen parhaiden oppien kiinnostava noidankattila - esimerkiksi pelkän piilaakson tai kulttuurikaupungin sijaan.

Miki Kuusen sanoin ”Suomi on hyvä maa, ja me haluamme, että tämä on tulevaisuudessakin hyvinvointivaltio”. Sen vuoksi meidän on omaksuttava tahto ja innostus kasvuun ja jatkuvaan uuden oppimiseen.

Pääkirjoitus

Lisää tätä! letko lukenut viime aikoina huikeita juttuja suomalaisista kasvuyrityksistä, kuten Supercell, DealDash ja Zen Robotics?

Sitä minäkin. Ne ovat osoitus siitä, että Suomen startupbuumi ei ole jäänyt hypen asteelle, vaan täällä todella tapahtuu ja se näkyy.

Kasvua on kuitenkin monenlaista. Ei pelkkää alkavan yrityksen räjähtävää kasvua, vaan myös markkinapaikkansa kotimaassa jo vakiinnuttaneen firman maltillisempaa kasvua, joka tähtää pääsyyn kansainvälisille markkinoille. Molempia tarvitaan ja niistä pitää saada menestystarinoita lisää ja nopeasti.

Mitä nämä yritykset, ja tietenkin monet muutkin, sitten ovat tehneet oikein kasvaakseen niin vauhdikkaasti? Takana on aina lahjakas tiimi, visio muutoksesta ja päämääränä kansainväliset markkinat – hyvää tuotetta unohtamatta. Näihin myös pääomasijoittajat uskovat.

Tässä Näköalojen numerossa leivotaan ja puretaan auki kasvuyritysten saloja sekä Tekesin merkittävää roolia niiden kannustajana. Edellä mainitut ja lehdessä olevat yritykset ovat rohkaisevia esimerkkejä siitä, että kaikki on mahdollista, kun Oy Suomi Ab 2.0 puhaltaa yhteen hiileen ja muistaa alkavien ja kasvavien yritysten tärkeyden.

Kiintoisia lukuhetkiä!

Kuva: Markus Sommers

Jukka Häyrynen Toimialajohtaja, alkavat kasvuyritykset (1.4.2013 lähtien johtaja, nuoret yritykset) Tekes

Näköalat - Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille Numero 1 | 2013 22.2.2013 JULKAISIJA Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TOIMITUS Päätoimittaja:

Pia Mörk Susanna Lehto Toimituskunta: Johanna Hermans, Anna-Maija Ikonen, Tiina Lifländer, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila Toimituksen sihteeri:

TOIMITUSNEUVOSTO Mika Aalto, Jouko Hautamäki, Mari Isbom, Susanna Lehto, Virpi Mikkonen, Pia Mörk, Tiina Nurmi, Anne Palkamo, Pia Salokoski, Minna Suutari, Matti Säynätjoki, Jussi Toivonen Kansikuva:

Markus Sommers Mainostoimisto Cake Oy / Kari Lehkonen Painatus: Punamusta Oy ISSN-L 1798-9876 ISSN 1798-9876 (Painettu) ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu) Painos: 14 500 Taitto:

Seuraava numero ilmestyy 31.5.2013

NÄKÖALAT 1 | 2013

3

Valokeilassa

Koonnut: Pia Mörk

Uniikit tuotteet Magisso Oy:n tuotteet erottuvat markkinoilla innovatiivisuudellaan ja erilaisuudellaan sekä toiminnallisuudellaan.

Lisäksi niiden elinkaari on pitempi kuin useimpien design-tuotteiden.

Magissolla ei ole palkkalistoillaan omia suunnittelijoita, vaan tuoteideoita voi tarjota kuka tahansa. Verkottunut toimintatapa kansainvälisillä markkinoilla tuottaa myös uusia ideoita ja kuluttajatoiveita. Yritys vie tuotteitaan 30 maahan ja liikevaihdosta yli 50 prosenttia tulee viennistä.

Kansainvälisten asiakkaiden mukaan Magisson tuotteet ovat elämyksellisiä ja

uniikkeja, jollaisia he eivät ole aikaisemmin nähneet. ”Tuotevalikoimamme laajenee koko ajan, sitä vaativat myös kansainväliset asiakkaamme. Suunta voi olla tulevaisuudessa keittiötuotteista muidenkin kodin ongelmien ratkaisemiseen”, kertoo Magisso Oy:n toimitusjohtaja Juhani Sirén.

Magisson teekuppi ja kolme Serving Set -tuotetta voittivat 2012 Good Design -palkinnot.

Tekes on toiminut katalyyttina ja nopeuttanut Magisson liiketoiminnan kehittymistä ja kansainvälistymistä. Yhtiö kuuluu Tekesin Nuoret innovatiiviset kasvuyritykset -ohjelmaan.

Kuvat: MAGISSO

design-yhtiön vahvan kasvun takana

Panimo ja meijeri hakivat vauhtia yhteistyölleen

Sapuska-ohjelmasta Yhteistyö pohjaa Tekesin Sapuska-ohjelman tuotekehitysprojekteihin.

Sapuska-ohjelmassa Olvin ja Maitomaan HyväOlo-projekteilla haettiin uusia tuoteinnovaatioita kasvaville kansainvälisille hyvinvointimarkkinoille.

Angry Birds -välipalajuomat on Suomen ensimmäinen maitopohjainen, vitaminoitu juomaperhe, joka sisältää aitoa luonnon marjaa.

4

NÄKÖALAT 1 | 2013

Kuva: OLVI

Olvi lanseerasi vuoden alussa maitopohjaiset Angry Birds -välipalajuomat, joita se on kehittänyt yhdessä Osuuskunta Maitomaan kanssa.

Porvoon uudet

energiatehokkaat päiväkodit elinkaaritoteutuksena

Mennyt maailma

Näköaloja kasarimalliin Näköalat-lehden edeltäjä Tekniikan Näköalat alkoi ilmestyä vuonna 1986.

Maailma muuttuu – vai muuttuko? Tekniikan Näköalojen ensimmäisen numeron uutisia olivat mm: Nokia Elektroniikan johtaja Timo H.A. Kosken mukaan Suomen teollisuuden kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää tietotekniikan hyväksikäyttöä.

Japanissa tähdätään tulevaisuuden anturitekniikkaan: biologisten kalvojen ja aistirakenteiden jäljittelyyn ja molekyylielektroniikkaan.

Yhdysvalloissa ennustetaan, että ohjelmistoalalla tulevaisuudessa menestyvät vain ne, jotka tuntevat asiakkaan toimialan ja toiminnan.

Detroitissa järjestetyssä autoelektroniikan kansainvälisessä seminaarissa aiheena olivat mm. sähköautot.

Iso-Britanniassa on valmistunut yrittäjän energiansäästöopas.

Kuva: istockphoto

Porvoon kaupunki halusi kerralla hoitaa päivähoitotiloihinsa liittyvät puutteet. Kaupungin kolme uusinta päiväkotia on toteutettu hyödyntämällä elinkaarimallia, jossa kilpailuttamalla valittu yksityisen sektorin yhteistyökumppani toteuttaa päiväkodit uudenlaisessa pitkäaikaisessa kumppanuushankkeessa. Mallin myötä on saatu innovatiivisia, uusia ratkaisuja sisältäviä, toimivia, laadukkaita ja ekotehokkaita päiväkoteja ylläpitopalveluineen.

Päiväkoteja ei Suomessa ole aikaisemmin toteutettu elinkaarihankkeena. Tekesin Innovatiiviset julkiset hankinnat -rahoitus valoi uskottavuutta uuden hankintamallin kehittämiseen.

Porvoon tarjouskilpailun voitti YIT, joka vastaa Ylä-Haikkoon, Omenatarhan ja Jokilaakson päiväkotien suunnittelusta, rakentamisesta, energiaratkaisuista, kiinteistöjen ylläpitopalveluista sekä siivouksesta ja energiankulutuksesta 20 vuoden ajan.

Sairaalabakteerit seulaan yksinkertaisella testillä

Turkulainen Abacus Diagnostica on kehittänyt sairaala- ja terveydenhuollon laboratorioiden käyttöön GenomEra CDX™ -järjestelmän, joka tunnistaa infektiotauteja DNA-teknologialla.

Tunnistus on nopeampaa kuin perinteisillä viljelypohjaisilla menetelmillä, joiden testitulosta kliinikko voi joutua odottamaan kahdesta kolmeen päivää. Testaus vie laborantilta alle kymmenen minuuttia ja lopullinen tulos on käytettävissä tunnissa.

Herkillä testeillä voidaan tunnistaa sairaalabakteereja aiemmin ja ehkäistä niiden leviämistä sairaalaympäristöön. Sairaalavuorokausi maksaa noin 1 000 euroa, joten tarkka ja nopea tieto tuo mittavia säästöjä. ”Tekesin rahoituksella on tuettu Abacuksen perusteknologian kehittämistä alun perin ruoka-aineturvallisuuteen liittyvään testaukseen, suunnanmuutosta kliiniseen testaukseen ja nyt myös tuoteportfolion laajentamiseen. Hienoa on ollut se, kuinka Tekes on ymmärtänyt pitkäjänteisen kaupallistamisen ketjun ja pystynyt tukemaan meitä monivaiheisessa kehityksessämme”, sanoo Abacus Diagnostican toimitusjohtaja Tom Palenius.

NÄKÖALAT 1 | 2013

5

Uutta Tekesistä

Fiksuille kaupungeille valmisteilla ohjelma teksti: EERO LUKIN piirros: istockphoto

hjelmassa on määrä käynnistää pilotteja eri puolilla Suomea, joiden avulla haetaan markkinakokemuksia ja testataan uusia ratkaisuja. Nämä voivat liittyä esimerkiksi lähienergiaan, avoimen datan hyödyntämiseen liikenteessä tai hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Kehittäminen toteutetaan aidoissa ympäristöissä käyttäjien, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyönä. Tärkeää on erityisesti ICTpohjaisten palvelujen upottaminen helppokäyttöisesti arkipäivän tilanteisiin, esimerkiksi liikkumiseen tai energiankäyttöön.

Merkittäviin hankintoihin niin julkisella sektorilla kuin yrityksissäkin halutaan sisällyttää uusia innovaatioita. Jos niitä tehdään vanhaan tapaan hintalappuun tuijottaen, ei synny markkinoita uusille tuotteille ja palveluille.

Eivätkä yritykset saa näyttöjä osaamisestaan, mikä on tärkeä edellytys kansainvälistymiselle. ”Keskeinen tavoite on saada siilot mataliksi ja muodostaa monialaisia ratkaisuja, jotka istuvat käyttäjien tarpeisiin. Suomen suurimmat kaupungit on kierretty ja vastaanotto on ollut innostunutta”, sanoo toimialajohtaja Reijo Kangas Tekesistä.

Ohjelma käynnistyy mahdollisesti kevään 2013 aikana. ¡

www.tekes.fi/ohjelmat/kaupunki

Tekes valmistelee ohjelmaa, jolla halutaan tuoda myönteisiä muutoksia ihmisten asuin- ja työympäristöihin sekä yrityksille mahdollisuuksia saada uusia tuotteita ja palveluja markkinoille. Kaupungit ovat avainasemassa ohjelmassa esimerkiksi kaavoituksen, hankintojen ja energiavalintojen kautta.

6

NÄKÖALAT 1 | 2013

Kestävä kehitys ja käyttäjälähtöisyys käytännöiksi kiinteistö- ja rakennusalalle Teksti: Eero Lukin, Kuvat: iStockphoto

2012 päättyneet Kestävä yhdyskunta ja Tila -ohjelmat vauhdittivat suomalaista kiinteistö- ja rakennusalan muutosta. Ohjelmissa luotiin edellytyksiä sille, että jatkossa niin kunnat, kiinteistönomistajat, rakennuttajat kuin käyttäjät luovat kysyntää kestäville ja käyttäjälähtöisille ratkaisuille.

unnat ja yritykset ovat kehittäneet uusia toimintatapoja maankäytönsuunnitteluun, jossa kestävän kehityksen tavoitteet sekä energiaratkaisut ovat nyt entistä paremmin mukana. Toimintatapojen uudistamisesta paras esimerkki on hankinta- ja rakennuttamisprosessien kehittäminen ekotehokkuuden suuntaan”, kertoo toimialajohtaja Reijo Kangas Tekesistä.

Kestävä yhdyskunta -ohjelmassa näkökulma oli yhdyskuntien kehittämisessä, ei yksittäisissä teknologioissa tai rakennuksissa. Ohjelman tutkimus- ja kehitysprojektien pääteemoja olivat maankäytön suunnittelu, energiatehokas rakentaminen ja uusiutuvan energiantuotannon integroiminen rakennettuun ympäristöön.

Kestävä yhdyskunta -ohjelmassa rahoitettuja projekteja oli 206 kpl, projektien kokonaisbudjetti 91 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoitusta 47 miljoonaa euroa.

Tila-ohjelma nosti tilat entistä strategisempaan rooliin yritysmaailmassa: tilat ovat osa liiketoimintaa ja johtamista. Tiloihin liittyvä ajattelu laajeni ohjelman myötä fyysisistä tiloista kattamaan myös virtuaaliset ja sosiaaliset tilat.

Tila-ohjelmassa rahoitettuja projekteja oli 170 kpl, projektien kokonaisbudjetti 73 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoitusta 36 miljoonaa euroa. ¡ www.tekes.fi/tila

www.tekes.fi/yhdyskunta

Katso video

Katso video

NÄKÖALAT 1 | 2013

7

Tekesin tunnuslukuja 2012

Yritysprojekteissa odotettu tavoitevuoden liikevaihto

6,2

mrd€

Tekes rahoitti yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita

570

miljoonalla eurolla

Projekteissa syntyi

1260

Kuvat: iStockphoto

uutta tai korvaavaa tuotetta, palvelua tai prosessia

8

NÄKÖALAT 1 | 2013

Biomassan ja veden kestävästä käytöstä bisnestä Vuoden vaihteessa päättyneet Tekesin ohjelmat BioRefine – Uudet biomassatuotteet ja Vesi ovat merkittävä osoitus siitä, miten tärkeimpien luonnonvarojemme metsän ja veden innovatiivisesta hyödyntämisestä voidaan luoda uutta bisnestä Suomelle.

hjelmiin omilla hankkeillaan osallistuneet yritykset odottavat kehitystyön synnyttävän niille yhteensä vajaan kahden miljardin euron liikevaihdon lisäyksen vuoteen 2020 mennessä. Tämä merkitsisi tuhansia uusia työpaikkoja. Lisäksi liiketoimintaa ja työpaikkoja syntyy näiden yritysten alihankintaverkostossa.

Tulevaisuudessa liikevaihdon mahdollisuudet vielä kasvavat, kun nyt vasta tutkimusasteella olevat projektit yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa etenevät kaupallistumisvaiheeseen.

Biojalostamodemoista mikrobiöljyyn BioRefine-ohjelma vahvisti biomassan hyödyntämisen osaamista. Lisäksi saatiin aikaan biojalostamoihin liittyvää uutta osaamista, uusia sovelluksia ja tuotantokonsepteja. Syntyneistä teknologioista tai liiketoimintakonsepteista toistakymmentä on joko demonstraatiovaiheessa tai kaupallistamisen kynnyksellä.

Paitsi nykyistä vahvuuttamme, metsäbiomassan hyödyntämistä, ohjelmassa tutkittiin myös uusien raaka-aineiden hyödyntämismahdollisuuksia. Projektit keskittyivät biojalostamokonseptien raaka-ainepohjan laajentamiseen energiantuotannossa ja muussa teollisuudessa. Tutkimuskohteina olivat muun muassa mikrobiöljy, levät ja syanobakteerit polttoaineen tuottajina.

Ohjelman hankkeista pisimmällä kaupallistamisessa on Fortumin, Metson ja VTT:n konsepti, jossa raskasta polttoöljyä korvaavaa bioöljyä tuotetaan leijukerroskattilaan integroidussa laitoksessa. Bioöljyn tuotanto käynnistyy Fortumin voimalaitoksen yhteydessä Joensuussa vuonna 2013.

St1 puolestaan on valmistanut jo muutaman vuoden ajan polttoaine-etanolia elintarviketeollisuuden sivuvirroista ja jätteistä. Tä-

täkin kehitystyötä on tehty BioRefine-ohjelmassa.

BioRefine-ohjelmassa toteutettiin vuosina 2007-2012 yhteensä 110 tutkimus- ja kehitysprojektia ja ohjelman kokonaisvolyymi oli noin 250 miljoonaa euroa.

Vesi-ohjelma verkotti Vesi-ohjelma verkotti ja lisäsi merkittävällä tavalla alan yritysten ja tutkimusryhmien yhteistyötä. Suomalaisen vesiosaamisen vahvuudet löytyivät teollisuuden vesien ja jäteveden käsittelystä sekä ICT:n hyödyntämisestä.

Smart Water nousi Vesi-ohjelman keskeisimmäksi teemaksi. Jopa 70 prosentissa Vesiohjelmassa mukana olleista pk-yritysten ja tutkimuslaitosten projekteista on tavalla tai toisella hyödynnetty ICT-teknologiaa.

Esimerkiksi TTS Ciptec Oy kehitti Vesi-ohjelmassa mittalaitteen, jolla voidaan optimoida meijereiden ja elintarviketeollisuuden prosessilinjojen pesuja. TTS-Ciptecin liikevaihdosta jo yli 90 prosenttia tulee ulkomailta. Liqum Oy on kehittänyt reaaliaikaisen vedenlaadun analysointi- ja raportointipalvelun ja Sofi-Filtration Oy huoltovapaan kirkastussuodattimen nesteiden ja kiintoaineiden erotukseen teollisessa suodatuksessa.

Hyvä osoitus alan verkottumisesta on myös ohjelman aikana syntynyt Kemira Oyj:n ja VTT:n vesitutkimuksen huippuosaamiskeskus SWEET, joka kokoaa yhteen suomalaista vesiosaamista niin pk-yrityksistä kuin tutkimusorganisaatioista.

Ohjelman aikana vuonna 2009 vesialan toimijat perustivat Finnish Water Forumin, joka tuke vesialan vientiä.

Vesi-ohjelman kokonaisrahoitus vuosina 2008–2012 oli noin 93 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus oli noin 43 miljoonaa euroa. Ohjelmassa on rahoitettu yhteensä 125 tutkimusja kehitysprojektikokonaisuutta. ¡

NÄKÖALAT 1 | 2013

9

Uutta Tekesistä

Tekesin Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelma uudisti valmistavan teollisuuden toimintatapoja ja palveluja Juuri päättyneessä ohjelmassa panostettiin erityisesti pk-yritysten ICTosaamisen kehittämiseen ja tutkimustulosten hyödyntämiseen liiketoiminnassa. teksti Kaj Nordgren kuvaT: Istockphoto, Mapvision Oy

uonna 2008 käynnistyneen Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelman tavoitteena oli vahvistaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia nostamalla erityisesti tieto- ja viestinteknologian (ICT) soveltamisen tasoa tuotteen elinkaaren hallinnassa ja palveluissa. ”Ohjelman aikaiset taloustilanteen nopeat muutokset korostivat sen lähtökohtana ollutta kysymystä: Kykenevätkö teollisuutemme pk-yritykset kehittämään toimintaansa ICT:tä hyödyntäen kansainvälisessä arvoverkostossa? Edelleen eri vertailututkimuksissa on osoitettu Suomen jääneen ICT:n hyödyntämisessä kärkimaiden joukosta, vaikka teknologiaosaaminen sinänsä on huipputasolla”, kertoo ohjelman päällikkö Kari Penttinen Tekesistä.

Yritysprojekteissa laajennettiin palveluja asiakkaille Yksi Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelmassa mukana olleista yrityksistä oli hämeenlinnalainen M-Components, joka laajensi toimintaansa vaativien ajoneuvojen ja koneenosien valmistajasta suunnittelupalvelujen tarjoajaksi. ”Projektissa kehitetyn palveluliiketoiminnan hyötyjä olivat muun muassa virheiden määrän merkittävä lasku (70–80 prosenttia), tilausten läpimenoaikojen lyhentyminen viikoista päiviin, kannattavuuden säilyminen markkinahintojen laskusta ja kustannusten noususta huolimatta

10 NÄKÖALAT 1 | 2013

Vantaalainen Mapvision kehitti projektissaan ohjelmistoteknologiaan perustuvaa laitetta, joka mittaa autokorin osan ja tarkistaa siihen tehtyjen hitsisaumojen olemassaolon jo tuotantolinjalla. Etähuollettava laite käyttää vain 20 sekuntia per mittaus, joten se voi mitata 100 prosentin otannalla myös suuren volyymin autotuotannossa.

sekä työssä viihtyvyyden parantuminen”, sanoo toimitusjohtaja Juhani Lemström. ”Ilman Tekesin rahoitusta projekti ei olisi ollut missään järjellisessä ajassa mahdollinen. Käytimme projektiin myös omaa rahoitusta suunniteltua enemmän.”

Pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä tutkimuksessa Ohjelman tutkimusprojekteja ohjattiin yritysten kannalta tärkeiksi koettuihin aiheisiin tiiviin johtoryhmätyöskentelyn avulla. Eräs laaja rahoitettu kokonaisuus oli tutkimus- ja yritysprojekteista muodostunut GP4 Variants -ohjelma, jossa tutkimuskohteena oli globaalin verkoston prosessiosaaminen konepajateollisuudessa tuotehallinnan näkökulmasta.

Yhteisölliset toimintatavat ja työkalut kehittyivät voimakkaasti ohjelman aikana. Aktiivisimmat tutkimusprojektit saivat aikaan välittömästi uutta tutkimustoimintaa ja sisältöä koulutukseen. Tekesin Hankegalleriasta löytyy tutkimustuloksia ja aineistoa liiketoiminnassa hyödynnettäväksi.

Asiakas on keskiössä Tekesin uudessa organisaatiossa Tekesin uusi organisaatiomalli otetaan käyttöön 1.4.2013.

Lähtökohtana on kehittää Tekesiä niin, että eri asiakasryhmiä palvellaan entistä paremmin sen tarpeita vastaavalla tavalla.

Teksti: Eero Lukin, Kuvat: iStockphoto

Esimerkein eteenpäin Maaliskuussa käynnistyy useille paikkakunnille suuntautuva aktivointitapahtumien sarja, joka esittelee ohjelman tuloksia ja tutkimushankkeissa luotua osaamista. Lisäksi halutaan rohkaista yrityksiä hakemaan Tekesin rahoitusta tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatioprojekteihin sekä kertoa tulevaisuuden mahdollisuuksista ICT:n hyödyntämisessä. Samassa yhteydessä julkaistaan ohjelman projektien tulokset tiivistävä verkkosivusto. ”Vaikka ohjelma päättyy, Tekesin innovaatiorahoitus jatkuu täydellä teholla. Esimerkiksi PK.NET-rahoitus tehostaa pk-yritysten myyntiä ja markkinointia ICT:tä hyödyntämällä. Myös Liideri-ohjelma tarjoaa hyviä mahdollisuuksia uudistaa liiketoimintaa ja kehittää ICT:n hyödyntämistä”, Penttinen muistuttaa.

Digitaalisessa tuoteprosessissa käynnistettiin vuosina 2008–2012 yhteensä 70 yritysprojektia, joita rahoitettiin noin 23 miljoonalla eurolla. Tutkimustoimintaa rahoitettiin 34 projektissa yhteensä 12 miljoonalla. Suurin osa yrityksistä oli vientisuuntautuneita metalli- ja koneteollisuusyrityksiä. Myös rakennusteollisuuden ja ohjelmistoyritysten kehitystyötä oli kiitettävästi mukana yritys- ja tutkimusprojekteissa. ¡

www.tekes.fi/dtp www.hankegalleria.fi

Uudistus tähtää asiakaslähtöisyyteen. Matriisista on siirrytty suoraviivaisempaan malliin.

Vastuista tulee selkeitä ja organisaatio kykenee toimimaan nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti.

Uusista vastuualueista kolme on jaoteltu asiakasryhmittäin palvelemaan nuoria yrityksiä, kansainvälistyviä kasvuyrityksiä tai suuria yrityksiä ja julkisia organisaatioita. Tähän jaotteluun päädyttiin, koska asiakasryhmien tarpeet ovat erilaisia ja palvelut eri ryhmille ovat myös erilaisia. Näihin kolmeen vastuualueeseen keskittyy myös Tekesin rahoitus.

Kolme vastuualuetta on määritelty Tekesin strategian painopisteiden mukaan. Nämä ovat luonnonvarat ja kestävä talous, elinvoimainen ihminen ja älykäs elinympäristö. Näillä alueilla Tekes toimii aloitteentekijänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana.

Pääosa henkilöstöstä sijoittuu asiakasryhmäkohtaisille vastuualueille. ELY-keskuksissa Tekesin tehtäviä tekevä henkilöstön otetaan mukaan toimintaan mahdollisimman saumattomasti.

Kokeilumielessä Suomen työelämän kehittäminen ja oman henkilöstön kehittäminen on yhdistetty samaan vastuualueeseen. Vuoden mittaisen kokeilun jälkeen tehdään ratkaisu jatkosta. Tämä on esimerkki siitä, miten Tekes haluaa itsekin kokeilla uusia asioita.

Uusien vastuualueiden johtajat on valittu määräajaksi, pääosin kolmeksi vuodeksi. Asiakaspalvelumme toimii normaalisti organisaatiomuutoksesta huolimatta. ¡

Vastuualueiden johtajat ovat: Ari Grönroos rahoituksen ohjaus ja tuki Riikka Heikinheimo suurten yritysten ja julkisten organisaatioiden palvelut Minna Hendolin elinvoimainen ihminen Ulla Hiekkanen-Mäkelä markkinointi ja viestintä Jukka Häyrynen alkavien yritysten palvelut Reijo Kangas älykäs elinympäristö Hannu Kemppainen ohjaus ja kansainvälinen toiminta Teija Lahti-Nuuttila luonnonvarat ja kestävä talous Jenni Nevasalo työelämän ja henkilöstön kehittäminen Juha Sarkio tukipalvelut Martti Äijälä kansainvälistyvien kasvuyritysten palvelut

NÄKÖALAT 1 | 2013

11

Uusia julkaiuja

Lue QR-koodi älypuhelimellasi niin pääset suoraan pdf-julkaisuun.

Tekesin ohjelmien esitteitä Grow - Water Technology and Renewable Energy Suomessa on paljon cleantechalueen osaamista, jolla on tarvetta ja kysyntää kehittyvienja kehitysmaiden markkinoille.

Suomalaisia cleantech-yrityksiä toimii jo nyt kehitysmaissa.

Tekesin Vesi- ja Grooveohjelmat tukevat suomalaista osaamista näille markkinoille.

Sapuska – Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009–2012

Tarinoita Sapuskaohjelman matkan varrelta 2009-2012 Sarjakuva Sapuska-ohjelman tuloksista.

Tarinoita Vapaa-ajan palvelut -ohjelman matkan varrelta 20062012 Sarjakuva Vapaa-ajan palvelut – ohjelman tuloksista.

Sapuskasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema brändi. Esitteessä kerrotaan mitä elintarvikealan pkyrityksille ja muille toimijoille on tarjolla jatkossa.

Tekesin katsauksia Development paths for biomass utilization – BioRefine - New Biomass Products Programme 2007-2012 Esite BioRefine-ohjelman keskeisistä aihealueista

Kestävä maankäyttö – Uusia toimintatapoja, menetelmiä ja työkaluja Uusia toimintatapoja, menetelmiä ja työkaluja maankäytön suunnitteluun.

Avoimen maastotiedon liiketoimintamahdollisuudet 297/2009 Euroopan komissio on arvioinut julkisen tiedon avaamisen suoriksi taloudellisiksi tuotoiksi 40 miljardia euroa vuodessa.

Avoimen tiedon hyödyntämisen avulla odotetaan syntyvän pitkällä aikavälillä suuria taloudellisia hyötyjä ja uutta liiketoimintaa.

Kumppanuudesta kilpailuetua - Strategiset yrityskumppanuudet vesi-, metsä- ja kemian alan tulevaisuuden kilpailuedun rakentajina 298/2013 Strategiset kumppanuudet luovat kilpailuetua etenkin eri alojen rajapinnoilla. Selvityksessä analysoidaan suurten ja pienten yritysten kumppanuuksien ajureita, mahdollisuuksia ja haasteita vesi-, metsä-, ja kemian aloilla Tekesin ja Suomen elinkeinoelämän uudistumisen näkökulmista.

12 NÄKÖALAT 1 | 2013

Elämykselliset tilat – Tilaohjelman tuloskatsaus Katsauksessa esitellään yhteensä 16 erilaista Tilaohjelman rahoittamaa projektia tia projektikokonaisuutta, jotka on toteutettu tai alkaneet vuosina 2008-2012

Muuttuva asuminen – Tila-ohjelman tuloskatsaus Katsauksessa esitellään yhteensä 17 erilaista Tilaohjelman rahoittamaa projektia tai projektikokonaisuutta, jotka on toteutettu tai alkaneet vuosina 2008-2012.

Virtuaalitilat – Tilaohjelman tuloskatsaus Katsauksessa esitellään yhteensä 10 erilaista Tilaohjelman rahoittamaa projektia tai projektikokonaisuutta, jotka on toteutettu tai alkaneet vuosina 2008-2012.

Elämyksiä, ideoita ja osaamista - Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma - projektikatsaus syksy 2012 Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma on edistänyt matkailun, kulttuurin, viihteen, liikunnan ja hyvinvoinnin liiketoiminnan kehittämistä vuosina 2007-2012. Tämä projektikatsaus koostuu 19:sta ensi kertaa esiteltävästä projektista ja 40:stä aikaisemmin esitellystä projektista.

Tekesin ohjelmien raportteja TULI-ohjelman loppuraportti 2008-2012 Tuli - Tutkimuksesta liiketoimintaa -ohjelman loppuraportissa hahmotetaan ohjelman taustoja, sen aikaista toimintaa ja ohjelman keskeisiä tuloksia.

BioRefine – New Biomassa Products Programme 2007-2012, 7/2012 BioRefine-ohjelman loppuraportti

Energiatehokkaat ratkaisut – Kiinteistöjen suunnittelu, rakentaminen ja käyttö Julkaisu esittelee Tekesin rakennetun ympäristön ohjelmien (Kestävä yhdyskunta, Tila, Rakennettu ympäristö) kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyvien projektien tuloksia.

Muita julkaisuja The Finnish game industry Suomen menestyksekäs peliteollisuus on vahvassa kasvussa. The Finnish game industry -esite sisältää mm. tuoreet luvut alan liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehityksestä.

Finland Focus on the Economy and Technology 2013 Focus on the Economy and Technology, keskeisille kansainvälisille markkinoille tarkoitettu Suomea esittelevä vuosijulkaisu.

Team Finland pelaa yritysten hyväksi Team Finland -verkosto aloitti toimintansa ulkomailla helmikuun alussa. Se vahvistaa suomalaistoimijoiden yhteistyötä maailmalla ja vauhdittaa suomalaisia yrityksiä kansainvälistymään. Tekes on osa verkostoa.

Team Finlandin ytimen muodostavat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä näiden tulosohjauksessa olevat julkisrahoitteiset organisaatiot ja ulkomaiset verkostot. Verkostolla on yhteinen pääministerin johdolla tapahtuva ohjaus.

Verkostoon kuuluu yli 70 eri maissa toimivaa tiimiä, jotka kokoavat yhteen alueen suomalaiset toimijat.

TEM:n toimialueella verkostossa ovat mukana Tekes, Finpro ja Finnvera. Tekesin asiakkaat hyötyvät verkoston tarjoamista kansainvälistymispalveluista. Team Finlandin kautta Tekesin asiakkaiden on helpompi hyödyntää esimerkiksi UM:n julkisia yrityspalveluita kuten viennin edistämismatkoja.

Yksi Team Finland -verkoston ydintoiminnoista on ennakointitoiminta, josta Tekes tulee vastaamaan. Ennakointitoiminnan malli valmistuu Tekesin johdolla kevään aikana.

Team Finland -verkosto edistää yritysten kansainvälistymisen lisäksi Suomen taloudellisia ulkosuhteita ja maakuvaa sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja.

Team Finland -verkostoon tullaan nimeämään yhteyshenkilöt myös maakunnissa, joissa he toimivat ensisijaisesti ELY-keskuksissa. ¡

Team Finlandin verkkosivuilta (www.team. finland.fi) saa tietoa eri organisaatioiden tarjoamista palveluista sekä yhteystiedot.

NÄKÖALAT 1 | 2013

13

Teema 14 NÄKÖALAT 1 | 2013

teksti: Annukka Berg kuvat: Markus Sommers, IstockPhoto

Suomeen on syntynyt nopeasti kasvuyrittäjien yhteisö ja sukupolvi, joka haluaa luoda omista ideoista suuria yritystarinoita. Kasvuyrityksen leivontaan tarvitaan toisiaan täydentävä ydinjoukko, oikeaa asennetta – ja paljon periksiantamatonta työtä.

NÄKÖALAT 1 | 2013

15

ielä 90-luvun alussa TKK:lla kukaan ei puhunut yrittämisestä”, aloittaa startup-kuvioissa pitkään mukana ollut Markku Mantere kasvuyritys Frosmosta.

Suomessa ei ole ollut otollista maaperää kasvuyrityksille. Kaikki halusivat yhteen vanhoista jättiläisistä, kuten Nokialle, ABB:lle tai Finnairille. ”Valmiiseen duuniin”, Aaltoesin hallituksen puheenjohtaja Elina Uutela nyökyttelee.

Vuonna 2009 Suomessa tapahtui jotakin.

Silloin Aalto-yliopiston yhteyteen perustettiin Aalto Entrepreneurship Society eli Aaltoes, josta on hetkessä tullut yksi Euroopan aktiivisimmista yrittäjyysyhteisöistä. ”Haluamme kannustaa ihmisiä tekemään omaa juttua ja isoja asioita yrittäjyyden kautta”, Uutela sanoo. Suomen tapahtumat ovat osa laajempaa muutosta. ”Stanfordissa ei puhuta enää, että olisi hienoa olla töissä Googlella. Ihmiset miettivät, miten he voisivat itse perustaa uuden Googlen”, toteaa Miki Kuusi Aaltoesin yhteydessä toimivasta Startup Saunasta.

Kulttuurin muutos näkyy siinä, että kun nuoret toivot kohtaavat jossakin maailmanluokan osaamiskeskittymässä, enää ei kysytä, missä olet töissä. Sen sijaan pitää varautua

16 NÄKÖALAT 1 | 2013

kertomaan, mitä on tehnyt. ”Ja kenen kanssa työskentelee”, Elina Uutela täydentää. ”Nuoren polven osaajat saattavat myös pestautua uudempiin kasvuhakuisiin yrityksiin, kuten Supercelliin”, Kuusi sanoo.

Hyvä ydinjoukko on enemmän kuin tekijöidensä summa Kasvuyrittäjyyden nousu on kutkuttava ilmiö.

Tänään on kuitenkin tarkoitus tehdä muutakin kuin puhua. Uudenmaan Marttojen keittiössä paisuu liinan alla kaksi muhevaa pullataikinaa. Kasvuyrittäjyysasiantuntijoistamme kukaan ei tunnustaudu varsinaiseksi pullanpaistajaksi. Töihin ryhtyminen on silti ripeää: kun taikinasta päätetään tehdä korvapuusteja, joku alkaa jo kaulia taikinasta levyä, toinen etsii kanelia ja kolmas pyörittelee levyä pötköksi.

Mikä siinä kasvuyrittämisessä viehättää? ”Kasvavassa yrityksessä tekemisen skaala on laajempi ja asioita pääsee ottamaan kokonaisvaltaisemmin haltuun”, Markku Mantere pohtii. ”On hienoa, kun tuotteita saa myytyä maailmalle ja väki lisääntyy uusilla kasvoilla.”

Kun Suomen yrityskulttuuri on sangen hierarkinen, kasvuyrityksessä työskentely voi tarjota raikkaasti erilaisen työilmapiirin. ”Alkuvaiheen työntekijät ovat myös todella tärkeitä yrityksen menestykselle”, Miki Kuusi muistuttaa.

Kasvuyrityksen ydinjoukossa pitää olla monenlaisia tyyppejä. Tarvitaan se ikoninen myyjä, joka puskee yritystä eteenpäin hullunrohkealla päättäväisyydellä. Mutta myyjä ei pärjää, jos hänellä ei ole kumppaninaan tekijöitä, jotka pystyvät toteuttamaan suurisuuntaiset hankkeet. ”Nämä erilaiset ominaisuudet eivät useinkaan asu samassa henkilössä”, Mantere huomauttaa. ”Lisäksi jonkun pitää tietää suunta ja osata tehdä päätöksiä.” Kun kaikesta ei ehditä neuvotella konsensusta, yritys tarvitsee oman visionäärisen johtajansa.

Kasvuyritys täyttää tehtävän – ja luo nahkansa taas uudelleen Korvapuusteja leikataan pullapötköstä irti.

Pitkä rivi odottaa jo uunia, kun Miki Kuusi muistaa, että puustit piti leikata hieman vinoon. Tuotekehitysinnovaatio parantaa loppupään pullien visuaalista ilmettä. ”Muuntautumiskyky ja liikeidean soveltamisen taito ovat olennaisia tekijöitä kasvuyrittämisessä.

Eräskin yritys vaihtoi sosiaalisesta mediasta vakuutusalalle ja menestyy nyt erinomaisesti”, toteaa Tekesin kasvuyritysasiantuntija Minh Lam.

Enää maailmalla ei kysytä, missä olet töissä, vaan mitä olet tehnyt ja kenen kanssa.

Suomessa yritysten muuntautumiskykyä saattaa hidastaa tuotekeskeisyys. ”Toisaalta täältä löytyy vankkaa osaamista, josta pystyy kehittämään uusia tuotteita”, Miki Kuusi pohtii.

Yritykset syntyvät maailmaan täyttämään tiettyä tehtävää. Ne kasvavat, ja kuolevat, elleivät osaa luoda nahkaansa uudelleen. ”500:sta vuosisadan takaisesta yritysjätistä vain 70 toimii tänään”, Kuusi huomauttaa. Uusissa kasvuhakuisissa yrityksissä tuottavuus työntekijää kohden voi parhaimmillaan olla jopa kymmenen kertaa suurempi kuin perinteisissä suuryrityksissä. Lisäksi yhdysvaltalaistutkimukset osoittavat, että uudet yritykset luovat työpaikkoja huomattavasti enemmän kuin vanhat. ”Paljon kohua herättäneessä STX-kaupassa olisi saatu 12 000 työpaikkaa miljardin sijoituksella. Pelifirma Supercell on pystynyt luomaan työpaikkoja suhteessa panoksiin jopa 10 tai 15 kertaa tehokkaammin”, Kuusi laskee.

Joku on laittanut ensimmäiset pellit uuniin, mutta kukaan ei ole huomannut katsoa, milloin pullat pitäisi ottaa pois. ”Teknologian aikakaudella kasvu on yksi keskeinen mittari yrityksen menestykselle. Kasvuhakuisuus ja kunnianhimoisuus vaikuttavat myös yrityskulttuuriin”, pohtii Elina Uutela. Hän vetää uunista ensimmäisen pellin. Korvapuustit ovat ehtineet saada jo turhankin paljon väriä pintaansa. ”Epäonnistuminen ja uudelleen aloittaminen on jo sallittua Suomessa”, Minh Lam virnistää. Seuraavan pellillisen paisto onnistuu jo paremmin.

Inspiroivat esimerkit, tärkeät verkostot Kasvuyrittäjyyden nosteeseen vaikuttavat inspiroivat yritystarinat. Suomalainen Rovio ja sen luoma Angry Birds -buumi tulevat pian puheeksi, kun aletaan keskustella läheltä löytyvistä globaaleista menestystarinoista. ”Rovio on hyvä esimerkki kasvuyrityksestä myös siksi, että se ei tyytynyt jäämään yhden menestyspelin taloksi”, Miki Kuusi huomauttaa. ”Ja Roviokin on ollut Tekesin asiakkaana”, Minh Lam muistaa.

Tunnelma suomalaisessa startupyhteisössä alkaa jo olla rento. Omista ideoista uskalletaan puhua, ja työntekijät kiertävät osaamistaan kartuttaen.

NÄKÖALAT 1 | 2013

17

Aaltoes edistää kasvuyrittäjyyttä lähettämällä ihmisiä töihin startup-yrityksiin Suomessa ja Piilaaksossa. ”Suomestakin alkaa nimittäin löytyä kasvuyritysten yhteisöä, jossa yrittäjät vaihtavat keskenään tietoja ja kokemuksia”, Miki Kuusi toteaa. Muissa kasvuyrityksissä työskentelemällä voi imeä itseensä sitä tekemisen paloa, jota oman yrityksen perustamisessa tarvitaan. ”Ja kun yhteisöltä saadaan, sille myös aikanaan annetaan”, Elina Uutela selvittää hyvän kehän syntymekanismeja.

Suhteita tarvitaan nimittäin myös maailmalle levittäytymiseen. Esimerkiksi Startup Saunalla on suomalaisten korkean profiilin yrittäjien ja toimijoiden verkosto, joka voi auttaa ensimmäisten tapaamisten saamisessa.

Viimeinen pellillinen vedetään uunista ulos. On aika vetää myös keskustelu yhteen.

Millainen on hyvän kasvuyrityksen resepti?

Ydinjoukosta ja muuntautumiskyvystä on jo puhuttu. Mitä vielä tarvitaan? ”Halu ja usko asiaan pitää olla”, miettii Minh Lam. ”Rohkeut-

ta tarvitaan ja uskallusta asettaa oma tekeminen alttiiksi muiden kommenteille”, täydentää Markku Mantere. Ilman riittävää kunnianhimoa, motivaatiota ja työtä yritys ei lähde kasvu-uralle.”Periksiantamattomuuskin on tärkeää. Myös rahoittajan vakuuttaa se, jos yrittäjä pystyy osoittamaan, että hän on valmis kokeilemaan uudelleen”, Lam vakuuttaa.

Kahvi tippuu ja pullat on katettu pöytään. Tahti on ollut niin nopea, että kuvaaja on joutunut palauttelemaan leipureita vähän väliä vanhoihin asetelmiin. Kahvikupin ääressä on hyvä palata perusasioihin. Miksi kasvuyrityksiä tarvitaan? Suomen näkökulmasta syy on selvä. ”Suomi on hyvä maa, ja me haluamme, että tämä on tulevaisuudessakin hyvinvointivaltio”, Miki Kuusi summaa. Tarvitaan lisää taloudellista toimeliaisuutta, työpaikkoja ja verotuloja.

”Pitää silti muistaa, ettei vaikkapa Piilaakson toimintatapoja voida kopioida suoraan Suomeen”, Elina Uutela huomauttaa. Suomessa ei ole suuria rahoja sijoittelevaa bisnesenkeleiden armeijaa. Toisaalta täällä on monin tavoin suotuisat olosuhteet kasvuyrittäjille.

Yrittäjäyhteisön ohella on rakennettu julkista rahoitusputkea ja erilaisia tuki-instrumentteja. ”Esimerkiksi brittisijoittaja David Gardner on kehunut, että julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen ansiosta yritysten kiitorata on Suomessa pidempi kuin muualla”, Miki Kuusi kertoo. Täällä voi tehdä pidemmän tähtäimen kehitysprojekteja.

Kasvuyritysasiantuntijoiden mielestä yrittäjyydestä pitäisi puhua nuorille mahdollisimman varhain, jotta siitä tulisi luonteva vaihtoehto palkkatyön rinnalle. Miki Kuusi ja Elina Uutela näkevät, että Helsingistä voisi kehittyä tulevaisuudessa pohjoisen Istanbul, portti lännen ja idän välissä: Venäjä on Suomelle suuri mahdollisuus. ”Myös vaikeasta kielestä, ilmas-

Elina Uutela on Aalto Entrepreneurship Societyn, Aaltoesin hallituksen puheenjohtaja. Aaltoes perustettiin vuonna 2009 Aaltoyliopiston kylkeen, ja siitä on kasvanut nopeasti yksi Euroopan aktiivisimmista startup-yrittäjyyden edistäjistä. Uutela itse on opiskellut viestintää Helsingin yliopistossa.

Minh Lam on nuorten kasvuyritysten asiantuntija Tekesissä ja vetää Global Access Program (GAP) -kansainvälistymisohjelmaa. Lam luo yrityksille polkua, joka kattaa koko kaaren ideasta kasvuun ja kansainvälisille markkinoille siirtymiseen.

Markku Mantere on pitkän linjan kasvuyritystoimija. Tällä hetkellä hän työskentelee kehitysjohtajana Frosmossa, joka auttaa asiakkaita näyttämään verkkosivuillaan kullekin asiakkaalle parhaiten sopivia tuotteita tai mainoksia. Frosmo tähtää tuotteellaan maailmanmarkkinoille.

18 NÄKÖALAT 1 | 2013

Helsingistä ei tule Piilaaksoa, vaan pohjolan Istanbul

tosta ja kulttuurista voidaan tehdä kiinnostavia”, Uutela uskoo.

Samaa logiikkaa käytettiin, kun Aaltoesin järjestämä yrittäjyys- ja teknologiatapahtuma päätettiin nimetä Slushiksi eli loskaksi. Marraskuussa järjestettyyn tapahtumaan osallistui yli 500 kasvuyritystä ja yli 2 000 kävijää. ”Kun tapahtuman loppuseremonioista oli kulunut ehkä puoli tuntia, istuimme hengähtämään. Valtava rutistus oli vienyt voimat”, Uutela kertoo. ”Ensi kerralla järjestetään sitten isompi”, Miki Kuusi sanoi. Siitä kasvuyrittäjän tunnistaa: aina jää nälkä. ¡

Hieman väriäkin saaneet korvapuustit kelpaavat startup-työyhteisöille, vakuuttavat Elina Uutela, Miki Kuusi, Markku Mantere ja Minh Lam.

Kasvuyrityksen resepti 1,5 l

Hyvää ydinjoukkoa

2 dl

Motivoitunutta työtä

5 dl 2 dl

2 pss 1-2 kpl Mikko ”Miki” Kuusi on Aaltoesin

entinen puheenjohtaja, joka perusti ensimmäisen yrityksensä pian kauppatieteiden opintojen aloittamisen jälkeen. Kuusi työskentelee Startup Saunassa, joka on Aaltoesin yhteydessä toimiva kasvuyrittäjien valmennusohjelma. Lisäksi hän on ollut rakentamassa Pohjois-Euroopan suurinta yritys- ja teknologiatapahtumaa Slushia.

1 rkl

1-1,5 tl

Tekemisen meininkiä Muuntautumiskykyä

Kunnianhimoa tai 50 g nälkää nähdä oma kädenjälki maailmassa Oman tekemisen altistaminen kokeiluille

Periksiantamattomuutta

Rohkeutta ja uskoa menestyksen mahdollisuuteen

NÄKÖALAT 1 | 2013

19

tekesiltä

EVÄÄT kasvuun Tekes tarjoaa nuorille innovatiivisille kasvuyrityksille monipuolista rahoitusta ja asiantuntijapalveluja, joiden tavoitteena on nopeuttaa olennaisesti niiden kasvua ja kansainvälistymistä sekä uudistaa liiketoimintaa.

teksti Kaj Nordgren kuva istockphoto

DealDash Edellisessä Näköalojen numerossa esitelty verkkohuutokauppa DealDash pääsi kuin pääsikin tavoitteeseensa ja nousi vuoden vaihteessa maailman suurimmaksi toimijaksi alallaan. Yritys viisinkertaisti samalla liikevaihtonsa 31 miljoonaan euroon. Tekesin Nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoituksen (NIY) avulla DealDash on palkannut useita uusia avaintyöntekijöitä, avannut toimiston Manhattanilla asiakasprofiilien ja -käyttäytymismallien tutkimiseen sekä pystynyt entistä aggressiivisemmin ottamaan markkinaosuuksia isommilta kilpailijoilta.

Yritys on ollut mukana myös Tekesin asiakkaille tarkoitetussa Global Access Program (GAP) -kansainvälistymisohjelmassa.

Siinä UCLA:n maineikkaan Anderson School of Managementin MBA-opiskelijat tekivät yritykselle liiketoimintasuunnitelman, ja seuraavan kvartaalin aikana liikevaihto tuplaantui ja kate kolminkertaistui. Lisäksi Tekes on myöntänyt DealDashille tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta Facebookintegraatioon, josta saatavaa valtavaa datamäärää analysoidaan asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseksi ja markkinoinnin tehostamiseksi.

20 NÄKÖALAT 1 | 2013

Supercell Supercell tekee mobiilipelejä, joissa yhdistyvät pc:n ja konsolien korkeat tuotantoarvot ja sosiaaliset elementit. Vuonna 2011 yritys sai 12 miljoonan dollarin pääomasijoituksen muun muassa Facebookiin sijoittajana tunnetulta Accel Partnersilta. Tänä päivänä maailman suosituimpia pelejä tekevän yrityksen päivittäinen liikevaihto lähentelee jo miljoonaa euroa. Tekesin NIYrahoituksen avulla Supercell on vauhdittanut liiketoiminnan nopeaa kehittymistä ja laajentamista kansainvälisille markkinoille.

Yritys on myös mukana Tekesin ja Finnveran Vigo-kiihdyttämöohjelmassa, jossa luodaan Suomeen uusia kasvuyrityksiä, nopeutetaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä uudistetaan Suomen pääomasijoitusmarkkinoita.

Numcore Numcore tarjoaa mittaus- ja analysointipalvelua ensisijaisesti paperija selluteollisuuden sekä elintarvike- ja rikastamoteollisuuden prosessioptimointiin ja kemianteollisuuden sovelluksiin. Tekesin NIY-rahoituksen merkitys oli yritykselle keskeinen. Sen avulla kehitettiin teknologiaa ja jalostettiin sekä tuotteistettiin siitä ratkaisuja eri prosessiteollisuuden alueille. Samalla toteutettiin myös tärkeitä referenssiprojekteja kansainvälisille toimijoille. Rahoituksen turvin vahvistettiin muun muassa organisaation talousja myyntiosaamista. Projektin aikana Numcore myytiin mineraalien ja metallinjalostusteknologioiden kehittäjälle Outotecille, mutta toiminta jatkuu samalla toiminimellä Outotecin globaaleja myyntija palvelukanavia hyödyntäen. Numcore on ollut myös mukana GAP-ohjelmassa.

MSCHIC Kosmetiikkaa suunnittelevalle, tuottavalle, markkinoivalle ja myyvälle MSCHIC:lle Tekesin NIY-rahoitus on merkinnyt nopeaa kasvuvauhtia, suunniteltua useampia avauksia ulkomaille sekä vakuuttavan tuotepaletin rakentamista. Uusia jakelusopimuksia on tehty muun muassa Hong Kongiin, Taiwaniin, Puolaan, Venäjälle ja Ruotsiin.

Kansainvälistymisstrategia on kasvanut 50:stä maasta sataan ja kansainvälistymiseen liittyviin tehtäviin on pystytty palkkaamaan uusia ammattilaisia. Yrityksen liikevaihto on NIY-projektin ja uusien jakelusopimusten kautta kasvanut ja kasvaa edelleen. Projektin myötä yritykseen on saatu myös uusi merkittävä sijoittaja.

Gallup

Miksi kasvua tarvitaan?

Toimittanut: Johanna Hermans

Jyri Häkämies toimitusjohtaja, EK Ilman kasvua Suomi taantuu ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus vaarantuu.

Meidän kaikkien arvostamat terveys- ja hoivapalvelut sekä koulutus kustannetaan verovaroilla ja se edellyttää kasvua ja hyvää työllisyyttä.

Perussääntö on, että kasvun tulee olla vähintään 3 prosenttia. Eurokriisin oloissa se on vain unelma. Siksi Suomessa tulee käyttää kaikki keinot kasvun vauhdittamiseksi. Jatkossakin Suomi pärjää osaamisella. Siksi koulutukseen ja tutkimukseen ja kehitykseen pitää panostaa. Suomen tulee lunastaa uudelleen ICT.n edelläkävijyys. Monet perinteiset toimialat, kuten metsäteollisuus voivat uudistumalla kasvaa. Suuri mahdollisuus on uusiutuva energia ja Cleantech, joissa Suomella ja suomalaisilla yrityksillä voi olla kokoaan suurempi rooli. Viennissä on haettava Team Finlandin mallin mukaan uutta kasvua ja uusia markkinoita.

On helppo puhua kasvun puolesta, mutta vaikeampi toteuttaa. Siksi hallituksen puoliväliriihessä ja kehysriihessä tulee kaikki huomio asettaa kasvun vauhdittamiseen.

Timo Hämäläinen johtava asiantuntija, strateginen tutkimus, Sitra Suomen kansantalouden kilpailukyvystä käytävä julkinen keskustelu on perinteisesti painottanut tuotantokustannuksia ja -panoksia sekä makrotaloudellista vakautta. Nykyinen kilpailukykykriisi ei tee tässä poikkeusta.

Julkisen talouden alijäämät, työllisyys, korot, verot, palkat ja energian hinta saavat edelleen päähuomion suomalaispäättäjien ja asiantuntijoiden lausunnoissa. Nämä ovat kaikki tärkeitä tekijöitä, mutta suomalaisyritykset eivät voi rakentaa niiden varaan kestävää kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

Korkean elintason Suomi ei voi menestyä pitkään vain alhaista kustannustasoa painottamalla.

Suomen kilpailukyvyn tulee perustua siihen, että maassamme voidaan tuottaa ylivoimaista lisäarvoa tuotteisiin ja palveluihin. Politiikan ja talouskeskustelun painopisteen tulisi olla lisäarvon luomisessa, vaikkei kustannuskuriakaan sovi unohtaa.

Pyry Hurula kauppatieteiden opiskelija, Tampereen yliopisto Kasvu luo työtä, jonka kautta syntyy hyvinvointia ja vaurautta. Teollisuuden vähentyessä kasvua tarvitaan uusista yrityksistä ja ideoista, joista syntyisi jokunen Nokia ja uusi metsäteollisuus. Poliittinen ilmapiiri ei mielestäni tue proaktiivisesti kasvua, vaan on enemmän tukevassa kilpikonnapuolustuksessa.

Suomen korkeasti koulutetussa väestössä on kasvun aineksia, mutta hyödyntäminen on lapsen kengissä. Epäilen, että suomalainen versio hyvinvointiyhteiskunnasta lakkaa helposti olemasta, mikäli kasvu ei kata huoltosuhteen haasteita. Kansainvälistynyt korkeakoulutettu karkaa suomalaisilta markkinoilta kiristyvän verotuksen ja heikentyneiden mahdollisuuksien myötä, mikä vain pahentaa tätä lumipalloefektiä. Opiskelijana huoleni on, että tuo tikittävä pommi jää vielä Suomessa työskentelevän Y-sukupolven maksettavaksi.

NÄKÖALAT 1 | 2013

21

Ideasta konseptiksi

Syöpäsairaala Docrates syntyi potilaan tarpeeseen 2000-luvun alussa Timo Joensuu, Pekka Aalto ja Harri Puurunen perustivat Syöpäsairaala Docrateen tavoitteenaan tarjota potilaalle paras mahdollinen syövän hoito niin, että potilas on hoidon keskiössä.

Teksti: Tuovi Kukkola Kuva: Markus Sommers

nvestointimme pohjustettiin Tekesin rahoittamalla liiketoimintasuunnitelmalla. Tänä päivänä olemme Suomessa uniikki toimija palvelukonseptissa, kliinisen hoidon edelläkävijyydessä ja nopeudessa”, kuvailee Syöpäsairaala Docrateen toimitusjohtaja Siv Schalin.

Edelläkävijä syöpätutkimuksessa Tekesin avulla Docrateen yhteistyökumppaniksi löytyi suomalainen MAP Medical Technologies, joka käyttää PET-kuvantamisteknologian tuottamiseksi tarvittavaa syklotronia Docrateen tiloissa. Syklotroni mahdollistaa lyhytikäisten isotooppien kehittämisen ja hyödyntämisen hoitotyössä. ”Merkkiainetuotannon läheisyys tuo taloudellisesti ison hyödyn. Yhteistyö MAP Medical Technologiesin kanssa mahdollistaa myös tutkimuksen, jonka avulla voidaan kehittää entistä täsmällisempiä syöpähoitoja ja tutkia nykyisen hoidon tehoa.”

22 NÄKÖALAT 1 | 2013

Palveluvienti kasvattaa tulosta Vuonna 2012 Docrates on Suomen suurin terveyspalvelujen viejä noin miljoonalla eurolla.

Ulkomaalaisten potilaiden osuus liikevaihdosta on 20 prosenttia ja se kasvaa jatkuvasti.

Suurin markkina-alue on Venäjä, jossa potilaat hakevat aktiivisesti terveyspalveluja ulkomailta. ”Uskomme, että on tärkeää kehittää Suomessa palveluja, jotka soveltuvat kansainväliseen vientiin. Finpron, Tekesin ja työ- ja elinkeinoministeriön mukanaolo rahoittajina ja osallistujina on kehityksessä tärkeää. Niiden avulla luodaan suomalaisten terveyspalvelujen vientikonseptia ja edistetään kansainvälistä verkottumista.”

Hiottu palvelukonsepti takaa tyytyväisyyden Docrates on kehittänyt Tekesin rahoituksella palvelu- ja johtamisjärjestelmää, joka ohjaa syöpäsairaalan toimintaa monella tasolla. Pal-

velukonseptia ovat hioneet myös ulkomaalaiset asiakkaat. ”Heidän erityistarpeisiinsa vastaa Docrateen kielitaitoinen International Client Manageri, joka auttaa potilasta käytännön asioissa.

Vastaanotolla hoitaja toimii tulkkina, ja potilaat voivat yöpyä hotellissa Docrateen tiloissa.”

Potilaskeskeisyys näkyy myös dialogisessa hoitosuhteessa. Potilas pystyy vaikuttamaan hoitosuunnitelmaansa ja voi halutessaan osallistua kliinisiin tutkimuksiin.

Docrateen teettämässä tyytyväisyystutkimuksessa 200 potilaasta 96 prosenttia oli erittäin tyytyväisiä sekä saamaansa hoitoon että palveluihin. ”Olemme todella iloisia siitä, että olemme onnistuneet asiakaslähtöisessä toiminta-ajatuksessamme.” ¡

Syöpäsairaala Docrates kehittää syöpätautien hoitoa viimeisimmän hoitoteknologian ja huippuammattilaisten avulla. Toimitusjohtaja Siv Schalinin mielestä vientiin soveltuvien palvelujen kehittäminen on tärkeää. Docrates oli vuonna 2012 Suomen suurin terveyspalvelujen viejä.

NÄKÖALAT 1 | 2013

23

Uutta Tekesistä

Uudistumista yhteistyön kautta

Tekes käynnistää ohjelman

biologisen tiedon hyödyntämiseen liiketoiminnassa Ohjelman tavoitteena on kehittää bioalan pk-yritysten liiketoimintaa sekä saattaa bio- ja ICT-alojen toimijoita yhteen kokonaan uusien teollisuudenalojen ja liiketoimintamallien luomiseksi. teksti Kaj Nordgren kuva istockphoto

iologisen tiedon hallinnalla tarkoitetaan biologisista lähteistä, kuten terveydenhuollosta saatavan tiedon käsittelyä ja analysointia sekä käyttöä eri alojen sovelluksissa hyödyntäen tieto- ja viestintäteknologiaa (ICT).

Biologisen tiedon määrä lisääntyy ennennäkemätöntä vauhtia. Globaalien bioinformatiikan markkinoiden arvioidaan kasvavan ensi vuoden kuluessa yli kuuteen miljardiin dollariin (USD). Markkinoilla on tilausta uusille palveluille ja entistä tehokkaammille työkaluille, joilla saadaan aikaan kasvavaa liiketoimintaa.

Esimerkiksi lääkekehityksessä edetään kohti yksilöllisiä hoitoratkaisuja, mikä vaatii syvällistä tuntemusta taudin biologisista lähtökohdista. Tähän liittyvä valtava tietojenkäsittelyn tarve avaa mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan niin lääke-, diagnostiikka- kuin pienissä palveluyrityksissäkin. ¡

24 NÄKÖALAT 1 | 2013

Yhteistyö pk-yritysten kanssa mahdollistaa myös perinteisten teollisuudenalojen uusiutumisen.

Elintarviketeollisuus voi esimerkiksi hyödyntää ravitsemustieteestä saatavaa tietoa kehittäessään terveellisiä ja turvallisia elintarvikkeita.

Ympäristön tilasta saatavan tiedon tulkinnalla voidaan tuottaa ratkaisuja ilman laatuun ja vesistöjen tai maaperän tilaan liittyviin kysymyksiin.

Ympäristömittaukset ovatkin yksi bio-IT-alueen kiinnostavimmista sovelluksista.

BioIT – Biologisen tiedon hallinta -ohjelmassa panostetaan uusien arvoverkkojen rakentamiseen. Erityisen kiinnostavaa on liittää perinteisiä ICT-alan toimijoita yhteistyöhön esim. biologien, geneetikkojen ja ympäristötieteilijöiden kanssa. Tällä hetkellä alueella toimii noin 40 erikoistuneen yrityksen joukko ja on nähtävissä, että ala tarjoaa merkittäviä kasvun ja uusiutumisen mahdollisuuksia sekä uusille että vakiintuneille toimijoille.

“Digitaalisuus ja informaatioteknologia ovat globaalisti merkittävimpiä tekijöitä, jotka uudistavat terveys- ja hyvinvointialaa ja vahvistavat julkisen sekä yksityisen sektorin palvelujen ja tuotteiden kilpailukykyä. Ne myös luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia muunmuassa tiedon hallintaan, käsittelyyn ja jalostamiseen liittyen”, sanoo toimialajohtaja Minna Hendolin Tekesistä.

“Yhdistämällä suomalaisten vahvaa ICT-osaamista kansainvälisestikin korkealle arvioituun terveys- ja hyvinvointitutkimukseemme sekä järjestäytyneeseen potilastieto- ja biopankki-infrastruktuuriin voidaan monipuolistaa Suomen elinkeinoelämän rakennetta.”

BioIT-ohjelman kesto on kaksi vuotta ja sen laajuus on runsas 10 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on 6,5 miljoonaa. Ohjelma toteuttaa Tekesin strategian painopisteitä yhdistämällä digitaalisuuden ja ratkaisukeskeisten palvelujen kehittämisen elinvoimaisen ihmisen teemakokonaisuuteen. ¡ www.tekes.fi/ohjelmat/bioit

Risteyksessä kuva: reijo kangas

Kasva kehittyvillä markkinoilla ja kehity kehitysmaissa ntia on kehitysmaa, jossa on 500 miljoonaa keskiluokkaista tai rikasta kuluttajaa.

Intialaisyritykset ja julkiset toimijat etsivät parhaita teknologioita, ratkaisuja ja toimittajia satoihin uusiin yliopistoihin, kahdeksaan teollisuuskäytävään, 300 miljoonan ihmisen kouluttamiseen työelämään tarpeisiin ja lukemattomiin muihin asioihin.

Intiassa toimii 120 suomalaista yritystä ja monta sataa tekee kauppaa intialaisten kanssa. Intia ja muut kehittyvät maat ovat tällä hetkellä nopeasti kasvavia markkinoita.

Nyt on oikea aika panostaa kehitysmaihin paikan päällä tekemällä kauppaa, tuotekehitystä, alihankintaa tai valmistusta. Resurssien vähyys, köyhyys ja suuret asiakasmäärät suuntaavat tuotteiden ja palveluiden kehittämistä.

Syntyvistä nykyistä monin verroin edullisemmista ratkaisuista osa käy myöhemmin kaupaksi muissa kehittyvissä maissa ja osa Suomen kaltaisissa varakkaammissa maissa. Meillä Suomessa ei ole varaa jatkaa vanhoilla malleilla ja kustannusrakenteilla terveydenhuollossa ja monella muulla alueella.

Raajaproteeseja Intiasta Kävin joulukuussa Jaipur Foot -hyväntekeväisyysorganisaation tutkimuskeskuksen avajaisissa. Organisaatio on auttanut 25 vuoden aikana 1,2 miljoonaa raajavammaista Intiassa ja lähimaissa. Heidän sääriproteesinsa tuotanto- ja palvelukustannukset ovat 40 euroa.

Kaksi japanilaista vammaisurheilijaa kävi tutustumassa näihin proteeseihin syksyllä.

He pitivät edullista proteesia loistavana tuotteena ja jättivät 10 000 euron arvoiset proteesinsa Jaipuriin.

Jaipur Footin proteesit ja muu tarjonta perustuu parhaaseen osaamiseen, parhaisiin materiaaleihin, kustannusten täydelliseen minimointiin ja kokonaisratkaisun miettimiseen raajavammaisen elämän näkökulmasta.

Uuden reisiproteesin 14 euron moniakselinen polvinivel syntyi Stanfordin yliopistossa ja 40 euron sääriproteesin parannettu valmistusmenetelmä MIT:n laboratoriossa.

Jaipur Footin tutkimusyhteistyö ja tuotekehitys, raajavammaisten kokonaisvaltainen

auttaminen ja vaikuttavuuden kasvattaminen ovat luoneet satoja erityyppisiä innovaatioita.

Tämä kaikki on ollut pakon sanelemaa, jotta varattomat raajavammaiset voivat saada paremman elämän. Länsimaissa meidän ei ole ollut pakko säästää kaikessa. Halvat sääriproteesit maksavat Suomessa 2 000 euroa ja se on 1 960 euroa enemmän. ¡

Kirjoittaja Riku Mäkelä työskentelee FinNode-innovaatioverkoston Intian vetäjänä ja Tekesin yksikön päällikkönä New Delhissä.

NÄKÖALAT 1 | 2013

25

Kasvuyrityksen tarina

Merivaaran toimitusjohtaja Vesa Vihavainen (vas.) ja tuotekehitysjohtaja Pasi Kankaanpää luotsaavat kasvavaa yritystään kohti globaaleja markkinoita.

26 NÄKÖALAT 1 | 2013

Älykkäillä terveydenhoidon ratkaisuilla maailmalle Perinteinen teollisuusyritys Merivaara keksi itsensä uudelleen ja lähti kasvuun. teksti: Kaj Nordgren kuvat: Markus Sommers

ahtelainen Merivaara suunnittelee, valmistaa ja markkinoi sairaala- ja hoitokalusteita, kuten leikkauspöytiä, leikkaussalivalaisimia ja tutkimuspöytiä.

Lisäksi yhtiö tarjoaa integroituja leikkaussalijärjestelmiä sekä tuotteiden elinikää pidentäviä huoltopalveluja. Tavoitteena on edistää terveydenhuoltoa, huolehtia hoitohenkilökunnan ja potilaiden hyvinvoinnista sekä tehostaa potilasvirtoja esimerkiksi sairaaloissa, hoivakodeissa ja kotihoidossa.

Merivaaran perusta taottiin vuonna 1901 Helsingissä. Kaksi seppää alkoi valmistaa rautasänkyjä kivisessä vajassa ja nimesi yrityksen Helsingin Uudeksi Rautasänkytehtaaksi. Toimintaa laajennettiin myöhemmin muun muassa kassakaappeihin, maanviljelyskoneisiin ja jopa funkkiskalusteisiin. Nykyään yritys panostaa erityisesti terveydenhuollon kokonaisratkaisuihin, jotka rakennetaan aina asiakaskohtaisesti. Kotimaisia raaka-aineita hyödynnetään tuotteissa mahdollisimman paljon. ”Avaimet käteen on terveydenhuollossakin päivän sana”, sanoo toimitusjohtaja Vesa Vihavainen.

Käännekohdassa Vuonna 2009 Merivaaralla oli edessä ratkaisun paikka: Jatkuvasti lisääntyvä globaali kilpailu ja tuotekopiointi söisivät väistämättä katteet perinteisestä sairaalakalustebisneksestä. Oli kehitettävä korkeamman teknologian ratkaisuja, jotka vaikeuttavat suoraa kopiointia ja toisivat asiakkaille lisäarvoa. ”Haimme palautetta asiakaskunnalta siitä, mitä he haluaisivat saliohjausjärjestelmästä. Halusimme laajentaa valikoimaamme ja tarjota kokonaisvaltaisempia ratkaisuja pelkkien yksittäisten tuotteiden sijaan. Kävimme systemaattisesti sairaaloita läpi, haimme ideoita ja pystyimme kiteyttämään toiveet. Ensimmäinen järjestelmä

NÄKÖALAT 1 | 2013

27

Moni ei tiedä, myös terveydenhuollossa ostetaan jatkuvasti enemmän valmiita kokonaisratkaisuja avaimet käteen -periaatteella.

saatiin markkinoille noin vuosi sen jälkeen”, Vihavainen kertoo.

Yritys käynnisti tuotekehityshankkeen, jolla luotaisiin palvelukokonaisuus leikkaussalityön sujuvuuden parantamiseksi. Tätä ennen Merivaara oli jo kehittänyt yhteistyössä merkittävän globaalin alan toimijan kanssa mobiilia älykästä leikkauspöytää, jota voidaan etähallita. Yhdysvaltalaisfirma myös osti Merivaaran pöytiä, joten kokemusta karttui äärimmäisen korkeita laatustandardeja edellyttävästä asiakkaasta.

Lisää älyä ”Vuodesta 2011 lähtien roadmapimme olennaiseksi osaksi tuli high tech koskien sekä tietotekniikkaa että materiaalivalintoja. Molempien pitää olla edistyksellisimpiä alallaan.”

Vuoden 2012 aikana Merivaara hankki suomalaisen avoimeen arkkitehtuuriin perustuvan ohjelmiston ja yhdisti sen leikkaussalijärjestelmäänsä. Näin syntyi asiakkaiden tarpeiden mukaan rakennettava älykäs hallintajärjestelmä, joka yhdistää leikkaussalin toiminnot, kuten monitorit, valaistuksen ja leikkauspöydät helposti hallittavaksi kokonaisuudeksi.

Leikkaustiimi voi hallita, muokata ja tallentaa kuva- ja videomateriaalia useista eri lähteistä.

Järjestelmä mahdollistaa joustavan ja nopean etäkonsultaation, josta on hyötyä myös opetustilanteissa. ”Uusi ratkaisumme esiteltiin alan messuilla ja vastaanotto oli erittäin hyvä. Pystyimme

28 NÄKÖALAT 1 | 2013

vastaamaan juuri niihin tarpeisiin, jotka olivat tulleet esiin kartoitusvaiheessa. Järjestelmä on asennettuna muun muassa Päijät-Hämeen keskussairaalassa ja italialaisella klinikalla”, sanoo tuotekehitysjohtaja Pasi Kankaanpää.

Kiinnostus Merivaaran järjestelmää kohtaan on ollut kovaa ympäri maailmaa, mukaan lukien kehittyvät markkinat. Käyttäjäpalautekin on ollut positiivista. Seuraavat suuret haasteet liittyvät sen globaaleihin asennuksiin ja jatkokehitykseen, kuten lokalisointiin, asiakaspalautteen pohjalta. Kilpailu kiristyy myös hinnassa, laadussa ja designissa erityisesti Aasiasta ja USA:sta päin. Julkiset hankinnatkin tehdään nykyään pääosin hintaan perustuen eri maissa.

Tasaista kasvua Merivaara on kasvattanut liikevaihtoaan viimeisen kolmen vuoden aikana runsas 30 prosenttia ja työllistää tänä päivänä noin 140 vakituista henkilöä neljässä eri maassa. Pääkonttori, tuotekehitys, tuotanto, myynti, markkinointi ja huoltopalvelukeskus sijaitsevat Lahdessa. Tytäryhtiöitä on Norjassa ja Ruotsissa ja myyntiorganisaatio Venäjällä. Niiden lisäksi jälleenmyyjät välittävät Merivaaran tuotteita yli 120 maahan. ”Henkilöstömäärät ovat kasvussa Suomessa ja ulkomailla. Haluamme ehdottomasti pitää päätoiminnot kotimaassa myös tulevaisuudessa. Tuotanto-osaamisen säilyttämiseksi täällä pitäisi kuitenkin panostaa enemmän koulutukseen”, Vesa Vihavainen muistuttaa.

Tekesin avulla panostusta tuotekehitykseen ja työelämän kehittämiseen Viime joulukuussa Merivaara sai merkittävän pääomasijoituksen, kun suomalainen Intera Partners hankki osake-enemmistön yhtiöstä.

Myös Tekesin rooli Merivaaran tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoittajana on ollut tärkeä.

Rahoitus on nopeuttanut tuotekehitystä ja lisännyt globaalia verkottumista ja sillä on kehitetty sairaalasänkyjen lisäksi muun muassa LED-valoja ja kosketusnäyttöpohjaista leikkauspöytäohjainta. Käynnissä olevat hankkeet liittyvät hoitohenkilökunnan työssä jaksamisen parantamiseen ja potilaan hyvinvoinnin lisäämiseen. Näistä Vihavainen odottaa selkeää kasvua liikevaihtoon. Yritys on valittu mukaan myös ensi kesänä käynnistyvään Tekesin asiakkaille tarkoitettuun Global Access Program (GAP) -kansainvälistymisohjelmaan, josta kerrotaan enemmän sivulla 20.

Merivaaran liikevaihdosta yli 85 prosenttia tulee ulkomailta, mutta kasvunälkää riittää.

Yritys onkin mukana Kasvuväylässä. ”Kasvuväylä on erinomainen palvelu. Meidän ei ole tarvinnut käyttää aikaa palvelujen kartoittamiseen, vaan olemme voineet keskittyä ydinosaamiseen ja hyödyntää tarjolla olevat mahdollisuudet nopeasti.” ¡

Merivaara on yhdistänyt leikkaussalijärjestelmäänsä suomalaisen avoimeen arkkitehtuuriin perustuvan ohjelmiston. Näin syntyi asiakkaiden tarpeiden mukaan rakennettava älykäs hallintajärjestelmä, joka yhdistää leikkaussalin toiminnot helposti hallittavaksi kokonaisuudeksi.

Kurssi kohti kasvua Viime vuoden keväällä käynnistetty Kasvuväylä-palvelu tähtää nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen. Mukaan valitut pk-yritykset saavat asiakasvastaavan eli Kasvuluotsin, joka etsii yritykselle sopivimmat julkiset rahoitus- ja asiantuntijapalvelut ja koordinoi eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Haku Kasvuväylään järjestetään neljästi vuodessa. Kasvuväylä on Tekesin, ELY-

keskusten, Finnveran, Finpron, Patentti- ja rekisterihallituksen ja Suomen Teollisuussijoituksen yhteinen palvelu. Organisaatiot kuuluvat Yritys-Suomi-palveluverkostoon, jota työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi.

www.kasvuvayla.fi

NÄKÖALAT 1 | 2013

29

Suunnannäyttäjä

Sarjayrittäjäkonkari Göran Sundholm:

Tuotekehitys tuo menestystä Ennakkoluuloton suhtautuminen edessä oleviin mahdollisuuksiin, henkilökohtainen riskinotto ja intohimo tuotekehitykseen.

Siinä reseptit, joilla on luotu velattomia menestystarinoita. teksti: Pekka Säilä kuvat: markus sommers

un Göran Sundholmin ensimmäinen, auton puskureita käsitellyt patenttihakemus hylättiin, ei se 17-vuotiasta nuorukaista lannistanut. Tämän jälkeen hyväksyttyjä patentteja on ehtinyt kertyä Suomessa toistasataa ja maailmanlaajuisesti patentteja ja patenttihakemuksia pari tuhatta. Keksijä-sanaa Sundholm vierastaa, hänen mielestään se on liikaa Aku Ankkaa lukeneiden käyttämä titteli. Pikemminkin hän toivoisi kutsuttavan itseään tuotekehittäjäksi. ”Kaikki perustuu siihen, että kehitetään aiempaa parempi ja kannattavampi tuote. Samalla luodaan yrityksen toiminnalle lisäarvoa”, hän sanoo.

Sundholmin ensimmäinen yritys oli korkeapaineputkistoja valmistava GS Hydro, jonka hän perusti 26-vuotiaana vuonna 1973. Hyvin kannattava yritys toimii edelleen Hämeenlinnassa. ”Lähtöpääomana oli viimeisimmän työpaikan lopputili, 3 000 silloista markkaa. Siihen

30 NÄKÖALAT 1 | 2013

aikaan rahoitusta ei saanut, joten valmistukseen tarvittavat sorvit oli hankittava vekselivedolla. Vaimon kanssa asuimme vuokrayksiössä, joka toimi samalla toimistona”, hän muistelee.

Satojen miljoonien yrityskauppoja GS Hydron ensimmäinen isompi tilaus tuli pitkällisen väännön jälkeen Saksasta. Sen jälkeen asiat alkoivat rullata vauhdilla eteenpäin, ja yritys takoa kovaa tulosta. Sundholm myi GS Hydron toiminnan Kone Oy:lle vuonna 1985.

Hän olisi halutessaan voinut jäädä tuottoisan kaupan jälkeen laakereille lepäämään, vain 38-vuotiaana. ”Päätin, että en tee kahteen vuoteen mitään. Kahden viikon jälkeen alkoi kuitenkin vaimon kanssa kaupoissa kiertely kyllästyttää, joten päätin jatkaa tuotekehitystä. Sen pohjalta syntyi Marioff Service, jonka erikoisalaa oli hydrauliputkien puhdistaminen öljynporaus- ja tuotantolautoilla eri puolilla maailmaa.”

”Yritysteni menestys on perustunut siihen, että vanhan osaamisen pohjalle on kehitetty parempi ja kannattavampi tuote kuin kilpailijoilla”, Göran Sundholm toteaa.

NÄKÖALAT 1 | 2013

31

”Minultakin on moni tullut kysymään rahoitusta ylioptimistisin odotuksin. Yleensä olen tarjonnut neuvoja.”

Kolmas menestystarina oli Marioff, joka valmisti tavallisia sammutusjärjestelmiä tehokkaampia vesisumusammutusjärjestelmiä.

Hydrauliputkistoja puhdistava Marioff Service myytiin myöhemmin skotlantilaiselle Woodgroup-pörssiyhtiölle, ja noin 100 miljoonan liikevaihtoa pyörittänyt Marioff kahdessa eri vaiheessa – ensin puolet rahoitusyhtiö Nordic Capitalille ja lopulta kokonaisuudessaan USA:ssa toimivalle United Technologies Corporationille vuosina 2001 ja 2007. Sundholm arvioi, että kaikkiaan hänen perustamiensa yritysten liikevaihto liikkuu 300 miljoonan euron tietämissä.

Vuonna 2004 hän osti saamillaan myyntivoitoilla Taifun Engineering -nimisen yrityksen. Sen pohjalle perustettiin yhteiskuntajätejärjestelmiä kehittävä MariMatic. Yrityksen suurin ponnistus on ollut Mekkaan rakennettava jätteensiirtojärjestelmä. Maailman suurin yksikkö käsittelee 900 tonnia jätettä päivässä ja se palvelee neljää miljoonaa alueelle saapuvaa pyhiinvaeltajaa. ”Jätteestä on kasvamassa valtava bisnes.

Uskon, että etenkin jatkohyödyntäminen tulee olemaan iso juttu. Näkemykseni mukaan ainakin 90 prosenttia jätteestä olisi hyödynnettävissä muuhunkin kuin polttoaineeksi. Paperi, biojäte ja muovi jopa moneen kertaan.”

Toimivat tuotteet luovat uusia keksintöjä Sundholm naurahtaa olevansa usean työpaikan loukussa, sillä MariMaticin lisäksi aktiivisesti toimivina yrityksinä hänellä on myös Elsi-turvalattioita ja Mils Led -tekniikalla toi-

32 NÄKÖALAT 1 | 2013

mivia opastusjärjestelmiä valmistava MariMils sekä elektronisia hintalappuja valmistava MariSense. ”MariMilsin valmistamia Elsi-turvalattioita on asennettu suomalaisiin vanhainkoteihin noin tuhat. Myös Tanskaan on tehty iso tilaus. Elsi-turvalattian alle on asennettu kalvo, joka aistii liikkeen. Jos ihminen vaikkapa kaatuu, lähtee siitä signaali matkapuhelimeen, jolloin hoitaja ehtii nopeasti apuun. Sama järjestelmä on kehitteillä myös kotioloihin. Mils Led -valaistusjärjestelmät ovat puolestaan dynaamisesti liikkuvia hätävaloja, jotka ohjaavat ihmiset ulos oikeaa reittiä. Järjestelmiä on myyty erityisesti risteilyaluksiin ja Pentagonissakin sellainen on koekäytössä”, Sundholm paljastaa. ”MariSense valmistaa elektronisia Ellahintalappuja, joissa kahteen suuntaan toimivilla radioaalloilla voidaan muuttaa tuotteen hinta. Tämän jälkeen järjestelmä kuittaa takaisin vahvistaen tehdyn muutoksen. Kun esimerkiksi alv muuttuu, on hirveä ruletti muuttaa kaupassa hintalaput. Meidän järjestelmässämme painetaan nappia, ja kaikki hoituu kerralla. Asiakkainamme on eurooppalaisia kauppaketjuja.

Olemme äskettäin saaneet myös toistaiseksi isoimman tilauksen Argentiinan suurimmalta kauppaketjulta.”

Sundholm sanoo oppineensa kokemuksen myötä ottamaan työasiat hieman rennommin.

Osaltaan tässä auttaa myös se, että kaikki hänen omistamansa yritykset ovat velattomia.

Lainaa ei ole tarvinnut ottaa, sillä myytävä yritys on aina rahoittanut seuraavan. ”Kun yrityksen koko alkaa olla sitä luokkaa, että sen hallinnointi on byrokraattisesti

ikävää eikä tuotekehityksen rooli ole enää kovin suuri, olen yleensä päättänyt luopua siitä”, hän toteaa.

Riskinottokyky vie pitkälle Sundholmin mielestä tuotteen suunnittelun pitäisi lähteä aina asiakkaan tarpeista. Myös tuotanto on mietittävä huolellisesti. Hän toteaakin yhdeksi tämän ajan puutteista sen, etteivät suunnittelijat osaa ajatella asioita lattiatasolta käsin – heidän olisi hyvä käydä myös katsomassa, miten suunniteltu tuote käytännössä valmistetaan. ”Olen myös havainnut, että riskinottokyky on nykyisin äärettömän huonoa. Usein kysytään heti alussa markkinoilla olevan rahoituksen perään. Kun homma lähtee mahdollisesti menestymään, käy lopulta niin, että yrityksen perustajat omistavat muutaman rahoituskierroksen jälkeen siitä enää muutaman prosentin siivun. Mikä on motivaatio sen jälkeen, kun menestyvä yritys ja sen eteen tehty tuotekehittely valuu toisten käsiin? ” Sundholmin mielestä alussa pitäisikin hyödyntää lähinnä julkista rahoitusta ja ottaa henkilökohtaisia riskejä, tarvittaessa panttaamalla vaikka henkilökohtaista omaisuutta. Vasta sitten, kun yrityksellä on jo jokin arvo ja tilanne maailman markkinoilla näyttää lupaavalta, kannattaa laittaa uusi vaihde silmään ja hyödyntää myös markkinoilla tarjolla olevaa rahaa. ”Moni uusi yrittäjä on myös liian optimistinen ajankäytön kanssa. Kuvitellaan, että muutamassa vuodessa saadaan aikaiseksi miljoonien liikevaihto. Minultakin on moni tullut kysymään rahoitusta ylioptimistisin odotuksin.

Yleensä olen tarjonnut pääasiassa neuvoja.

Toimivan tuotteen vieminen markkinoille kestää yllättävän kauan ja sen eteen on tehtävä kärsivällisesti töitä. Tuhkimotarinoita on harvemmin tarjolla. ” Tuotekehittelyä Sundholm aikoo jatkaa niin kauan kuin voimia ja intoa riittää. ”Mitäpä tässä muutakaan. Aikanaan sovimme vuonna 2001, että vaimo jää yrityksestämme eläkkeelle. Itsekin olisin voinut jäädä pois työelämästä jo monta vuotta sitten, mutta tällä hetkellä sellaista vaihtoehtoa ei ole edes näköpiirissä. ” ¡

”Riskinottokyky on nykyisin äärettömän huonoa. Usein kysytään heti alussa markkinoilla olevan rahoituksen perään.

Lopulta yrityksen perustajat omistavat muutaman rahoituskierroksen jälkeen siitä enää muutaman prosentin siivun”, Sundholm ihmettelee.

NÄKÖALAT 1 | 2013

33

Nimityksiä

Jenni Nevasalo: Innolla mukana muutoksissa teksti: eero lukin | kuva: Susanna Lehto

Kauppatieteiden maisteri Jenni Nevasalo on aloittanut helmikuussa johtajana Tekesin työelämän ja henkilöstön kehittämisen vastuualueella.

Tehtävä on mielenkiintoinen, sillä tavoitteena on hakea työelämää parantavien hankkeiden parhaat opit Tekesin oman organisaation käyttöön ja jalostaa niitä yhdessä henkilöstön kanssa Tekesille sopiviksi malleiksi. enni tulee Tekesiin Nokia Siemens Networksin henkilöstöhallinnosta, missä hänellä on ollut matkan varrella erilaisia rooleja. Viimeisin tehtävä oli Nokia Siemens Networksin Suomen henkilöstöjohtajana. ”Koen muutokset omaksi, se on ollut yhdistävä tekijä aiemmissa tehtävissäni. Nokian ja Siemensin yhteisyrityksen perustamisvaiheessa ilmoittauduin mukaan integraatioon.

Se oli muutos, jossa halusin ehdottomasti olla mukana. Sen jälkeenkin on mittavia muutoksia riittänyt”, kertoo Jenni.

Ennen NSN:ää Jenni on työskennellyt muun muassa kansainvälisen rakennusautomaatioyrityksen taloushallinnossa sekä Nokialla henkilöstöhallinnon tehtävissä. Tekesille siirtymisen hän näkee mahdollisuutena laajentaa perspektiiviä Suomi-tasolla ja osallistua meneillään olevan rakennemuutoksen ratkaisujen hakemiseen uuden perustettavan yksikön kautta. Tekesiltä hän toivoo näkyvämpää roolia rakennemuutoksessa. ”Tekes on organisaatio, jolla on erittäin asiantuntevaa henkilöstöä ja loistavia hankkeita.

34 NÄKÖALAT 1 | 2013

Suurelle yleisölle Tekes on kuitenkin liian tuntematon. Siinä mielessä pidän uudesta linjauksesta, jonka mukaan Tekes osallistuu aktiivisemmin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.”

Työelämän ja henkilöstön kehittäminen samaan pakettiin Tekes rahoittaa työelämäinnovaatioiden syntymistä suomalaisilla työpaikoilla. Näillä tarkoitetaan johdon ja henkilöstön yhteistyössä toteuttamia muutoksia työpaikan työ-, organisaatioja johtamiskäytännöissä. Miten Tekesin oman organisaation kehittäminen niputetaan tämän kanssa yhteen? ”Suomen työelämän ja Tekesin oman henkilöstön kehittämisen yhdistäminen tukee Tekesin organisaatiomuutokselle asetettuja tavoitteita. Otamme ulospäin aktiivisemman roolin, ja nostamme työelämän kehittämisen entistä näkyvämmäksi. Teemme ketterää kehitystä myös Tekesin sisällä yhdessä henkilöstön kanssa ja kerromme hyvistä käytännöistä muillekin. Hyvä työelämän laatu voi nousta uudeksi kilpailukyvyn nostajaksi Suomelle.” ¡

OTK Jyrki Orpana on nimitetty määräaikaiseksi kehityspäälliköksi Liiketoiminta-alueet ja alueverkosto –vastuualueelle.

DI Elina Holmberg on nimitetty asiantuntijaksi EU:n tutkimus ja innovaatioohjelmat -yksikköön.

FinNode-johtajiksi nimitetty PhD Sari Arho Havrén Kiina, Shanghai ajalle 1.1.2013-31.7.2014.

MA Virpi Herranen Venäjä, Pietari ajalle 1.1.2013 – 31.12.2013

DI Riku Mäkelä Intia, New Delhi ajalle 1.1.2013 – 31.7.2014

MMM Jukka Salminiitty USA, Washington D.C. ajalle 1.1.2013 – 31.7.2014

Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava.

Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: nakoalat@tekes.fi.

Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata myös osoitteesta: www. tekes.fi/julkaisut.

Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila PL 69, 00101 HELSINKI www.tekes.fi

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksiköt tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa.

Etelä-Savon ELY-keskus Innovaatiot ja yritysrahoitus Jääkärinkatu 14 PL 164, 50101 Mikkeli Puh. 029 50 24000 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Alvar Aallon katu 8 PL 156, 60101 Seinäjoki Puh. 029 50 27500 Hämeen ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksikkö Kirkkokatu 12 PL 29, 15141 Lahti Puh. 029 50 25000 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta Puh. 029 50 29000

Virallinen posti: kirjaamo@tekes.fi Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tekes.fi Vaihde 029 50 55000, arkisin 8–16.15 Fax (09) 694 9196 Hakemuspalvelun ja verkkoasioinnin tuki: puh. 029 50 55051, arkisin klo 9–16 Uusien asiakkaiden neuvonta: puh. 029 50 55052, arkisin klo 9–16 Rahoitustunnustelupalvelu: www.tekes.fi/tunnustelu

Ulkomaan yksiköt Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot Belgia

EU-yhteystoimisto, Bryssel

Intia

New Delhi

Kiina Peking Shanghai USA Piilaakso

Washington, D.C.

Venäjä Pietari

Kainuun ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kalliokatu 4 PL 115, 87101 Kajaani Puh. 029 50 23500 Keski-Suomen ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Piippukatu 11 PL 250, 40101 Jyväskylä Puh. vaihde 029 50 24500 Lapin ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Ruokasenkatu 2 PL 8060, 96101 Rovaniemi Puh. 029 50 37000 Lapin ELY-keskus Kemin palvelupiste Asemakatu 19 94100 Kemi Puh. 029 50 37000 Pirkanmaan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pellavatehtaankatu 25 PL 297, 33101 Tampere Puh. 029 50 36000 Pohjanmaan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Hovioikeudenpuistikko 19 A PL 131, 65101 Vaasa Puh. 029 50 28500

Yhteystiedot

Näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Seuraava numero ilmestyy 31.5.2013

Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan palvelupiste Ristirannanakatu 1 PL 240, 67101 Kokkola Puh. . 029 50 28500 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kauppakatu 40 B PL 69, 80101 Joensuu Puh. 020 50 26000 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Viestikatu 1 PL 86, 90101 Oulu Puh. 029 50 38000 Pohjois-Savon ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Viestikatu 1 PL 2000, 70101 Kuopio Puh. 029 50 26500 Satakunnan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Valtakatu 12 PL 266, 28101 Pori Puh. 029 50 22000

Uudenmaan ELY-keskus Maistraatinportti 2 PL 15, 00241 Helsinki Puh. vaihde 029 50 21000 Varsinais-Suomen ELY-keskus Innovaatiot ja yritysrahoitus Ratapihankatu 36 PL 236, 20101 Turku Puh. 029 50 22500

Näin autamme pk-yrityksiä Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa edelläkävijyyteen. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä.

Suomessa toimivat yritykset voivat saada Tekesin rahoitusta projekteihin, joissa kehitetään • • • • •

tuotteita ja palveluja menetelmiä, prosesseja ja toimintamalleja palvelu- ja liiketoimintakonsepteja osaamista työorganisaatioita.

Projekteissa voi myös toteuttaa kehittämiseen liittyviä pilottiprojekteja ja testiympäristöjä.

Nuorille innovatiivisille kasvuyrityksille Tekes tarjoaa rahoitusta myös • liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

www.tekes.fi

NÄKÖALAT 1 | 2013

35

Tekesille uusi ilme

Tekesin uudistuminen näkyy ilmeen muutoksena.

Uuden ilmeen on suunnitellut Mainostoimisto Cake Oy:n graafikko Kari Lehkonen.

Ilme otetaan käyttöön 1.4.2013.

Ilmeessä eri alueet menevät limittäin ja lomittain, kuten parhaassa tapauksessa teknologia, palvelu, muotoilu, käytettävyys, kaupallistaminen – ja eri toimialat ja sektorit.