Tekes Näköalat 4 2012

näköalat Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 4 | 2012

Kasvua

leikin varjolla

SIVU 24

Liiketoimintaa tietoa, tunnetta ja teknologiaa yhdistämällä SIVU 28

Teema

Tunteesta tuohta SIVU14

Sisältö

14 Inhimillisyyden osaaja menestyy

teema

Filosofi Timo Airaksinen uskoo, että aineettomat arvot määrittävät hyvin pitkälle yritysten talouskasvun mahdollisuuksia, sillä kulutuspäätöksillään ihminen määrittää minuuttaan.

Tunteesta tuohta

18

20

22 24 Suunnannäyttäjä

Rehellisyys luo identiteetin

Toimiva työympäristö takaa tehokkuuden

Ivana Helsingin tuotekehityksessä korostuu taiteen sallivuus ja yksilöllisten näkemysten kunnioittaminen.

Futuricen henkilöstöjohtaja Hanno Nevanlinna kertoo, miten toimii Euroopan parhaaksi työpaikaksi valittu yritys, jolla on Helsingin lisäksi toimintaa myös Berliinissä, Lontoossa ja Düsseldorfissa.

Tekesin Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma hioo arvoa aineettomuudesta Ohjelman ytimessä ovat tunteeseen, tietoon ja osaamiseen perustuvat uudet innovaatiot sekä niiden vaatimat uudet ansaintalogiikat, liiketoimintamallit ja toimintatavat.

Kasvua leikin varjolla Lappset Groupin hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo näkee taloustaantumassakin vain mahdollisuuksia.

Lukijan vinkki

28 kasvuyrityksen tarina

Henkilöstöjohtaja Hannele Jakosuo-Jansson

31 ideasta konseptiksi

Neste Oil Oyj

Verkkokaupan ketterä uudistaja

Lahjaksi suomalaista superfoodia

Suomalainen DealDash kasvaa nopeasti ja haastaa suuremmat kilpailijat ennakkoluulottomalla asenteella ja kekseliäisyydellä.

Yrittäjät Anu Syrmä ja Kaisa Leikola ideoivat Tekesin Sapuska-ohjelmassa, mitä suomalaiset voisivat viedä tuliaisiksi ulkomaille.

3 PÄÄKIRJOITUS

27 RISTEYKSESSÄ Mitä aineeton arvonluonti merkitsee kiinteistö- ja rakennusalalla?

Syksyn pimeyden keskellä ilmestyvä uunituore Näköala-lehti herättää lukijan mielenkiinnon monella raikkaalla tarinalla.

Pohdimme juuri tiimissämme tunteiden merkitystä johtamisessa ja “Inhimillisyyden osaaja menestyy” -artikkeli tempaisi minut mukaansa. Arvokäsitteen laajempi tarkastelu tuotteiden ja palveluiden ulkopuolelle ulottuvaan aineettomaan maailmaan avaa kiehtovan mahdollisuuden eri alojen yhteistyölle ja osaamisen yhdistämiselle.

“Päätavoitteena on saada ihmiset ulos liikkumaan”, Lappset Groupin Johanna Ikäheimo kiteyttää yhtiönsä mission.

Tähänkin tarinaan syntyy helposti henkilökohtainen tunneside ja mielenkiinto. Lappsetin tarina sivulla 25 on oivallinen esimerkki yritteliäisyydestä ja yhteiskuntavastuullisesta liikeideasta kuorrutettuna korkeatasoisella teollisella muotoilulla.

Kaikki mikä liittyy ruuan trendeihin herättää ruokaharrastelijassa mielenkiinnon. Suomalaisten marjojen maailmanvalloitus olisi huikea juttu. Anu Syrmän ja Kaisa Leikolan herkkuideat markkinointi-, tuotekehitys- ja pakkausosaaminen kera saavat lukijan makuhermot virittymään.

34 NIMITYKSIÄ

Onnea tekesläisille Suomen laatupalkinnosta!

35 YHTEYSTIEDOT

Hannele

4 VALOKEILASSA 10 UUTTA TEKESISTÄ 13 UUSIA JULKAISUJA 17 GALLUP

2

NÄKÖALAT 4 | 2012

Pääkirjoitus

Hyvä fiilis on tie menestykseen Elän parhaillaan tähänastisen elämäni hektisintä vaihetta. Kiireen tuntu vaivaa niin töissä kuin vapaaajalla. Siksi ostan mielellään itselleni aikaa esimerkiksi siivouspalvelufirmalta tai auton huoltofirmalta.

Töistä päiväkodin kautta kotiin on mahtava tulla, kun aamulla hiekkaa lainehtinut tuulikaappi onkin putipuhdas. Ajan säästön lisäksi saan siis myös hyvän mielen.

Puhdas koti ja huolettomat ajokilometrit ovat arkisia esimerkkejä aineettomasta arvonluonnista, joka on tämän lehden teemana. Aineettoman arvonluonnin ytimessä on hyötyjen ja positiivisten kokemusten tuottaminen ja uhrausten vähentäminen asiakkaan tai loppukäyttäjän elämästä. Asiakkaina ostamme tai ainakin haluamme ostaa ennen kaikkea sitä, millä on meille tai yrityksellemme merkitystä ja arvoa. Fyysiset tuotteet ja palvelut toimivat aineettomassa arvonluonnissa ennen kaikkea hyödyn välittäjinä sekä erilaisten kokemusten ja elämysten mahdollistajina.

Aineettomuus ei ole asiana uusi, mutta innovaatioiden ja kasvun lähteenä se on Suomessa edelleen alihyödynnetty resurssi. Maailman johtavissa yrityksissä arvonmuodostus perustuu enenevässä määrin aineettomuuteen. Esimerkiksi Googlen arvosta vain noin viisi prosenttia tuli fyysisistä tuotannontekijöistä vuonna 2009.

Tämän päivän asiakas niin B-to-B- kuin B-to-C-maailmassa haluaa helppoutta, huolettomuutta, nopeutta, luotettavuutta, turvallisuutta, hauskuutta, asiantuntijuutta, ymmärrettävyyttä, statusta, ylivertaisia kokemuksia, inhimillisyyttä. Asiakas maksaa emotionaalisesta ja symbolisesta arvosta. Tunteiden, kokemusten ja tiedon kaltaisten aineettomien elementtien lisääminen fyysisiin tuotteisiin tai palveluihin kasvattaa niiden jalostusarvoa, joka usein lisää myös asiakkaan halua maksaa enemmän tarjotusta ratkaisusta.

Voisiko sinunkin yrityksesi tehdä fiiliksestä fyrkkaa?

Minna Suutari Johtava asiantuntija Tekes

Kuva Markus Sommers

JULKAISIJA Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

TOIMITUSNEUVOSTO Mika Aalto, Jouko Hautamäki, Mari Isbom, Susanna Lehto, Virpi Mikkonen, Pia Mörk, Tiina Nurmi, Anne Palkamo, Pia Salokoski, Minna Suutari, Matti Säynätjoki, Jussi Toivonen

TOIMITUS

Kansikuva:

Numero 4 | 2012 30.11.2012

Päätoimittaja:

Pia Mörk Toimituksen sihteeri: Susanna Lehto Toimituskunta: Anna-Maija Ikonen, Soili Helminen, Tiina Lifländer, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile Thalén

Markus Sommers Mainostoimisto Cake Oy / Kari Lehkonen Painatus: Punamusta Oy ISSN-L 1798-9876 ISSN 1798-9876 (Painettu) ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu) Painos: 14 500 Taitto:

Seuraava numero ilmestyy 22.2.2013

NÄKÖALAT 4 | 2012

3

Kuva: Istockphoto

Valokeilassa

Koonneet: Pia Mörk, Soile Thalén, Kaj Nordgen ja Eero Lukin

Evästystä kehittyville markkinoille pyrkiville yrityksille Kansainvälistyvien yritysten on tarpeen pyrkiä kehittyville markkinoille, kun eurooppalaiset kotimarkkinat taantuvat.

Vähävaraisten kuluttajien markkinat edellyttävät kuitenkin omanlaisiaan innovaatioita.

4

NÄKÖALAT 4 | 2012

Tekesin rahoittama tutkimus on tuottanut uutta tietoa innovaatiotoimintaan liittyvistä käytännöistä ja yritysten piloteista Base-of-the-Pyramid (BOP) -markkinoilla.

BOP-markkinat tarkoittavat noin neljän miljardin vähävaraisen ihmisen muodostamia markkinoita Aasiassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Itä-Euroopassa. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun projektissa on tutkittu ja käytännössä pilotoitu muun muassa mobiilisovelluksiin, lääketieteelliseen diagnostiikkaan ja energiantuotantoon liittyvää innovointia BOPmarkkinoilla. Tutkimustulosten pohjalta on tuotettu käytännönläheinen opas osallistavasta liiketoiminnasta vähävaraisilla markkinoilla.

Tutkimus osoittaa, että kehittyvillä markkinoilla menestyäkseen innovointiin on otettava mukaan vähävaraisten ihmisiä ja paikallisia yrittäjiä. Tuotteiden ja palvelujen on vastattava paikallisten tarpeisiin ja oltava myös hinnaltaan heille sopivia. Hintaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi tehokkaalla materiaalien käytöllä.

Guidebook on inclusive innovation for BOP markets http://management. aalto.fi/en/research/groups/bop/ guide_for_inclusive_innovation_at_ bop_markets-002.pdf

Euran kunta tehostaa kiinteistöhuoltoa

pilvipalvelulla ”Kiinteistöpalveluihin tulee paljon ilmoituksia puutteista, jotka saamme kirjattua heti työprosessiin. Samalla tiedot tekemättömistä töistä pysyvät hallitusti järjestelmässä, eivätkä ole enää hajanaisesti sähköposteissa ja muistilapuilla”, Euran kunnan tekninen johtaja Kimmo Haapanen kertoo hyödyistä.

Tekes on myöntänyt rahoitusta Cieltumin tuote- ja liiketoiminnan kehitykseen Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelmassa.

Kuva: Istockphoto

Euran kunta on valinnut ulvilalaisen Cieltum Oy:n selainpohjaisen pilviratkaisun omistamiensa kiinteistöjen, puistoalueiden ja teiden huolto- ja kunnossapitotoiminnan tueksi.

Tavoitteena on keskittää ja tehostaa huoltotöiden hallintaa. Viime vuonna INNOSUOMI-palkitun Cieltumin Windows Azure -pilvialustalle rakennettu palvelu on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön julkisella sektorilla.

Tekes on avannut julkisesti rahoitetuille hankkeille Hankegallerian. Se tuo Suomessa tehtävät tutkimus- ja kehityshankkeet sekä niiden tekijät yhteen näkymään.

Hankegalleria on vuorovaikutteinen, visuaalisesti hauska ja käyttäjäystävällinen tapa esitellä tutkimus- ja tuotekehityshankkeita ja tuoda esille osaamista. Hankegallerian avulla tiedon hakeminen sekä oman hankkeen tietojen ylläpitäminen on helppoa ja mukavaa.

Tutkimussuunnitelman ideointivaiheessa saat Hankegalleriasta virikkeitä ja näet mitä tutkitaan tai on jo tutkittu. Hankegalleriasta saat tukea hankkeen verkostoitumisvaiheeseen ja rahoittajien löytämiseen hankkeelle. Tulosviestintävaiheessa tutkimustuloksia voi viestiä kattavasti reaaliajassa sekä kollegoille että muille tiedon hyödyntäjille.

Tutkimustulosten hyödyntäjiä Hankegalleria auttaa löytämään viimeisimpien tutkimus- ja kehityshankkeiden tuloksia sekä tekijöitä omiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. www.hankegalleria.fi

Lue QR-koodi älypuhelimellasi ja katso Hankegallerian esittelyvideo.

Kuva: Istockphoto

Tutustu Hankegalleriaan!

Kasvuyrittäjä – kokeile uutta työkalua Potentiaalisille kasvuyrittäjille on avattu suora kanava Tekesin rahoitustunnustelupalveluun Progressjärjestelmän kautta.

Tekes aloitti pilot-kokeilun yhdessä Suomen Teknologiakeskusten Liitto TEKELin kanssa. ”Kokeiluvaihe kestää vuoden. Pilot-vaiheen jälkeen arvioimme, laajeneeko toimintamalli Tekesiin ja lisäksi muiden rahoittajien sekä sijoittajien käyttöön”, kertoo palvelupäällikkö Anne Turula Tekesistä.

Tavoitteena on hyödyntää Progress-järjestelmään yritysten jo sinne laatimia liiketoiminnan kehittämissuunnitelmia ja helpottaa yhteydenottoa Tekesin asiantuntijoihin. Yrityksen on mahdollista lähettää Tekesiin rahoitussuunnitelma järjestelmän kautta. Eteneminen nopeutuu, kun Tekesin asiantuntija pääsee asiakkaan luvalla näkemään vastaukset yrityksen innovaatiokyvyn arviointiin liittyviin kysymyksiin suoraan järjestelmästä. ”Otamme yhteyttä asiakkaaseen viikon sisällä rahoitussuunnitelman Tekesiin saapumisesta”, lupaa Turula. www.prizzway.fi

NÄKÖALAT 4 | 2012

5

Uutta Tekesistä

Tekes avaa lisää ovia uusille kansainvälisille markkinoille

GAP-ohjelmasta kansainvälistä osaamista jo yli130 suomalaisyritykselle Pääasiassa USA:n markkinoille suunnatun GAPkansainvälistymisohjelman tulokset ovat olleet erittäin vakuuttavia.

Tekes tarjoaa yritysasiakkailleen välineet myös muiden merkittävien markkinoiden valloitukseen. teksti Kaj Nordgren kuva Markus Sommers

uonna 1998 käynnistynyt GAP eli Global Access Program on alun perin UCLA:n (University of California Los Angeles) maineikkaan Anderson School of Managementin kehittämä ohjelma pk-yritysten liiketoiminnan nostamiseksi uudelle tasolle. Yritykset toimivat tiiviissä yhteistyössä jo pitkään työelämässä olleiden MBA-opiskelijoiden kanssa, jotka laativat yritykselle kuuden kuukauden aikana liiketoimintasuunnitelman. Tekes on tarjonnut vuodesta 1999 alkaen yli 130 asiakkaalleen mahdollisuuden läpimurtoon kansainvälisillä markkinoilla.

Riippumattoman kanadalaisen The Evidence Networkin raportti elokuulta osoittaa GAPohjelman toimivan. GAP on luonut vuosina 2004–2011 suomalaisiin pk-yrityksiin 143 uutta työpaikkaa ja kasvattanut Suomen bruttokansantuotetta yli 20 miljoonaa euroa. Ohjelman kokonaiskustannukset Tekesille ovat olleet yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Jokainen ohjelmaan sijoitettu veronmaksajien euro on tullut Suomeen seitsemäntoistakertaisena takaisin. ”Kannattaa myös muistaa, että osa ohjelman kasvuvaikutuksista näkyy yritysten tuloksessa ja henkilöstökehityksessä vasta muutamien vuosien päästä”, huomauttaa GAP:ia Tekesissä koordinoiva asiantuntija Minh Lam. GAP-ohjelman kautta yritys voi saada esimerkiksi markkinatutkimuksen, jossa haasta-

6

NÄKÖALAT 4 | 2012

tellaan potentiaalisia asiakkaita ja analysoidaan kannattaako USA:han mennä juuri nyt, vai olisiko jokin toinen markkina parempi.

Suositellaan muillekin Selvitykseen osallistuneista suomalaisyrityksistä 95 prosenttia kertoi suositelleensa tai aikovansa suositella ohjelmaa myös muille yrityksille. 90 prosenttia yrityksistä kertoi pitävänsä ohjelman tuloksia toiminnalleen hyvin tärkeinä tai äärimmäisen tärkeinä.

Vuoden 2010 ohjelmassa mukana olleen käyttäjälähtöisiä suunnittelupalveluja tarjoavan Ideanin Niko Frilander jatkaa samoilla linjoilla. ”Saimme paljon uutta tietoa USA:n markkinoista ja toimintaympäristöstä, sekä hyvää palautetta suunnitelmistamme ja tavoitteistamme. GAP-ohjelman tuloksia olemme hyödyntäneet strategisessa suunnittelussa, asiakkaiden kanssa käytävissä keskusteluissa ja yksittäisissä myyntitilanteissa.” ”Mietimmekin uutta osallistumista. Viime kerran jälkeen olemme asettuneet onnistuneesti Piilaaksoon ja kasvattaneet toimintaamme. Nyt on aika tarkastella taas uusia alueita, ja siihen uskomme GAP:n tarjoavan tehokkaan ja tuloksekkaan toimintatavan.”

GAP-ohjelmaa on ansiokkaasti vetänyt UCLA:n professori Bob Foster, jonka tasaval-

lan presidentti palkitsi vuoden alussa Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkillä uraauurtavasta työstä suomalaisten teknologiayritysten hyväksi. Erittäin suuri merkitys GAP:n hyvissä tuloksissa on ollut myös Minh Lamilla. ”GAP on saanut todella hyvää palautetta ja kiinnostus sitä kohtaan on kasvanut nopeasti. Viime vuonna ohjelmaan haki kaksi kertaa enemmän yrityksiä kuin meillä on paikkoja. On hienoa, että Tekes pystyy tukemaan yritysten kansainvälistymistä tuotekehitysrahoituksen lisäksi. Sitä asiakkaamme ovat pitäneet erittäin positiivisena asiana”, Lam kertoo.

Haku ensi vuoden ohjelmaan käynnistyy tammi-helmikuussa.

Uusille markkinoille GAP:stä saatujen hyvien kokemusten perusteella Tekes on laajentamassa konseptia uusille kansainvälisille markkina-alueille. Market Access Program eli MAP on yritysten markkinoillepääsyä edistävien, kumppanien kanssa toteutettavien Tekesin palvelujen kokonaisuus.

MAP koostuu tässä vaiheessa GAP:n lisäksi Fudan – iLab Programista, jossa Shangaissa sijaitsevan Fudan School of Managementin MBA-opiskelijat selvittävät Tekesin asiakasyrityksille Kiinan markkinoiden mahdollisuuksia.

UCLA – NUS Management Practicum -ohjelmassa Tekes toimii yhteistyössä National University of Singaporen ja UCLA:n kanssa.

Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ohjelman kautta voi tulevaisuudessa suunnata Venäjälle. MAP:iin kuuluu myös Aalto-yliopiston Executive Education. ¡

Jokainen GAP-ohjelmaan sijoitettu veronmaksajien euro on tuottanut

Suomelle 17 euroa.

GAP:ssä mukana olleen Ideanin Niko Frilander on ollut tyytyväinen ohjelmasta saatuihin hyötyihin.

Lisää yritysten kokemuksia ja ohjelman historiikki löytyvät videoina GAP:n verkkosivuilta kohdasta ’Aineistot’. www.tekes.fi/info/gap www.tekes.fi/info/fudan www.tekes.fi/info/nus

NÄKÖALAT 4 | 2012

7

Uutta Tekesistä

Biologisen tiedon hallintaan liittyvän ohjelman valmisteluun voi vaikuttaa keskustelufoorumissa osoitteessa: tekesbio-ict.yhteisot.mixxt.com.

Tule mukaan keskustelemaan edelläkävijämarkkinoihin liittyvästä ohjelmavalmistelusta ThinkTankfoorumille: http://thinktank.yhteisot.tekes.fi/

Kysyntälähtöisten innovaatioiden vauhdittamiseen ja biologisen tiedon hyödyntämiseen valmisteilla ohjelmat teksti Soili Helminen piirros Istockphoto

Vuodenvaihteen tienoilla tiedetään, käynnistyvätkö Tekesissä biologisen tiedon hyödyntämiseen ja kysyntälähtöisten innovaatioiden syntyyn keskittyvät uudet ohjelmat. almisteilla olevat kaksi ohjelmaa ovat hyvin erityylisiä. Toinen ohjelmavalmistelu suuntautuu edelläkävijämarkkinoiden luomiseen.

Jos sekä julkinen että yksityinen sektori ostavat fiksusti, voidaan sekä radikaalisti nopeuttaa uusien innovaatioiden syntymistä että edistää erityisesti pk-yritysten kasvua. ”Palveluja tarjoavat pk-yritykset tulevat olemaan ohjelman suuri hyötyjä, vaikka julkisilla toimijoilla onkin ratkaiseva rooli. Viisaan kysynnän kautta pk-yritykset saavat ensimmäiset asiakasreferenssit, voivat osoittaa rat-

8

NÄKÖALAT 4 | 2012

kaisujensa toimivuuden kotimaisilla markkinoilla ja kasvaa kansainvälisesti”, asiantuntija Sampsa Nissinen Tekesistä sanoo. ”Viisas kysyntä tarkoittaa sitä, ettei määritellä etukäteen ratkaisuja vaan tarvetta, ja ratkaisujen tarjoajat otetaan mukaan speksaamaan palvelun sisältöä. Näin saadaan parempia palveluja ja parannetaan yritysten kilpailukykyä”, Nissinen sanoo.

Ohjelma pyrkii myös vaikuttamaan lainsäädäntöön ja standardeihin niin, etteivät ne estä uusien tuotteiden tai palvelujen pääsemistä markkinoille. Sääntelyn avulla voidaan luoda myös uudistumisen kannustimia, esimerkiksi määrittelemällä energiansäästö-, laatu- tai tuottavuustavoitteita, jotka pakottavat panostamaan uusien innovaatioiden syntymiseen.

Potentiaalisia edelläkävijämarkkinoita ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, kiinteistö- ja rakentamisala, energia-, ympäristö- ja vesiala sekä turvallisuuspalvelut.

Biologisen tiedon hyödyntämisestä suomalaisyritysten kilpailuvaltti Biologisen datan määrä kasvaa ennennäkemätöntä vauhtia, paljon nopeammin kuin sen hallintaan ja analysointiin tarvittava teknologia kehittyy. Markkinoilla on tilausta uusille palveluille ja entistä tehokkaammille työkaluille.

Tähän tarpeeseen pureutuu toinen valmisteilla oleva ohjelma.

Biologista tietoa kertyy lukemattomilla toimialoilla lääketeollisuudesta terveydenhuoltoon, elintarviketeollisuudesta metsätalouteen. Valtavien tietomäärien käsittelyyn ja hallintaan tarvitaan uusia palveluntarjoajia ja uudenlaisia liiketoimintamalleja.

Valmisteltavan ohjelman tavoitteena on luoda uusia pk-yrityksiä ja mahdollistaa niiden kasvu ja kansainvälistyminen. Ohjelma pyrkii myös tunnistamaan uusia arvoverkkoja, kaupallistamaan tutkimustuloksia ja uudistamaan perinteisten toimialojen yrityksiä. ¡

Elintarvikeyritykset löysivät lähimarkkinat teksti: Soili Helminen kuvat: istockphoto

Elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistymistä edistänyt Tekesin Sapuska-ohjelma loppuu vuodenvaihteessa. Mitä jäi käteen?

apuska loppuu, mutta ei maailmasta sapuska lopu”, vitsailee itse Mr Sapuska, ohjelman päällikkö Kari Venäläinen.

Vitsissä on totta sekin puoli, että Tekesin rahoitusta elintarvikeyrityksille on tarjolla myös jatkossa, vaikka alan yrityksille suunnattua omaa ohjelmaa ei olekaan.

Sapuska-ohjelmasta ehti ohjelmakauden aikana tulla elintarvikealalla brändi. Ohjelma lisäsi huimasti Tekesin tunnettuutta pienten ja keskisuurien elintarvikeyritysten keskuudessa ja niiden kynnys lähestyä Tekesiä on madaltunut. Aiemmin osin negatiiviset käsitykset Tekesistä muuttuivat selvästi myönteisemmiksi.

Kohdeyrityksille tehdyssä mielipidekyselyssä

todettiin muun muassa ohjelman lähtökohdan ja asenteen olevan oikea alan pk-yritysten tarpeita ajatellen.

Sapuskan käynnistyessä neljä vuotta sitten elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistymispolkua pidettiin mutkaisena. Numeroiden valossa ohjelma on kuitenkin onnistunut hyvin.

Sapuska rahoitti ohjelmakautensa aikana lähes sata yrityshanketta. Kehityshankkeiden lisäksi ohjelma rahoitti liiketoiminnan kehittämisen mentorointia, johon osallistui nelisenkymmentä yritystä. Lähimarkkinoille pääsyn taktiikoita avanneelle kuudelle opintomatkalle osallistui viitisenkymmentä yritystä.

Etänä ei voi kansainvälistyä Miltä elintarvikeyritysten toimintaympäristö nyt näyttää? ”Kilpailu elintarvikealalla ei ole ainakaan helpottunut”, Kari Venäläinen sanoo. ”Yritykset, jotka uudistuvat ja pystyvät elämään tässä ajassa, menestyvät. Markkinoiden sykli

nopeutuu jatkuvasti, eikä tiettyyn olotilaan voi tuudittautua, mutta menestyminen on edelleen mahdollista.” ”Kun Sapuska käynnistyi neljä vuotta sitten, elintarvikealalla kaikki puhuivat siitä, että Venäjälle on mentävä. Sapuska oli ensimmäisiä, jotka järjestivät yrityksille konkreettisia palveluja markkinoiden avaamiseen. Nyt palveluita tarjoaa iso kirjo eri tahoja. Venäjän lisäksi myös Ruotsi kiinnostaa pieniäkin elintarvikeyrityksiä.” ”Yrityskenttään on syntynyt kriittinen massa yrityksiä, joissa todella tapahtuu. On nähtävissä selkeitä kasvuprosesseja ja löytynyt yrityksiä, joissa kasvuun on syntynyt ihan uusi into. Toisaalta Sapuskassakin on ollut mukana yrityksiä, joissa on otettu kansainvälistymisen ensiaskelia ja sen jälkeen luovuttu kasvusuunnitelmista. Kansainvälistyminen etänä ei ole mahdollista: jos ulkomaisille markkinoille lähdetään, niin sitten on lähdettävä tosissaan”, Venäläinen sanoo.

Jos yrityksellä ei ole kipinää kansainvälistymiseen, voiko sellaista synnyttää? ”Ainakin se auttaa, että saa uskoa mahdollisuuksiin. Kansainvälistyminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto yritykselle, joka on vain kyllästynyt siihen, että Suomen vähittäiskaupan jakeluteihin on vaikea päästä. Ulkomaiset markkinat ovat vielä haasteellisempia”, Venäläinen sanoo. ¡

NÄKÖALAT 4 | 2012

9

Uutta Tekesistä

Vapaa-ajan palvelut murroksessa Kulttuurin, viihteen, matkailun, liikunnan ja hyvinvoinnin alan yritykset ovat alkaneet löytää Tekesin yhteistyökumppanikseen, mutta kehittämistä vuoropuhelussa on vielä. teksti Soili Helminen piirrokset istockphoto

apaa-ajan palvelut on alue, jossa liiketoiminnalla on valtava kasvupotentiaali. Suomessa alan yritykset ovat verrattain pieniä, ja innovaatioiden ja liiketoiminnan kehittämisen avulla voidaan saada paljon kasvua aikaan.

Vuoden lopussa päättyvässä Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelmassa tavoiteltiin muun muassa alan yritysten liiketoimintamallien, prosessien ja toimintamallien, uusien palvelujen ja palvelukonseptien kehittämistä. Ohjelmassa rahoitettiin noin 80 yritysten ja 35 tutkimusorganisaatioiden kehittämisprojektia.

Hankkeiden kokonaisvolyymi oli noin 25 miljoonaa euroa. ”Vapaa-ajan palvelut -ohjelma oli Tekesiltä rohkea avaus. Se teki Tekesiä tunnetuksi kohderyhmässä, jossa Tekesiä on aiemmin vierastettu sen oletetun teknologiapainotuksen takia”, sanoo ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Ritva Ohmeroluoma.

10 NÄKÖALAT 4 | 2012

Iso osa ohjelmassa rahoitetuista yrityksistä oli muualta kuin Etelä-Suomen kasvukeskuksista, mikä johtuu ohjelman painotuksesta matkailuun. Puolet ohjelman kehityshankkeista tuli matkailun alueelta ja kolmannes liikuntayrityksistä.

Rohkeammin kansainvälisille markkinoille Vapaa-ajan palveluissa olisi vahvaa kansainvälistä kasvupotentiaalia, mutta vain harvassa ohjelman rahoittamista hankkeista keskityttiin kasvuun ulkomaisille markkinoille. ”Merkittäviä poikkeuksia tästä säännöstä ovat kuitenkin vaikkapa Tero Saarinen Companyn kansainvälisesti poikkeuksellinen, taiteelliseen esitykseen perustuvan palvelutuotekokonaisuuden kehittäminen tai Omenahotellien täysin uudenlainen palvelumalli”, sanoo Vapaa-ajan palvelut -ohjelman päällikkö Risto Mäkikyrö.

Vapaa-ajan palvelut -ohjelma järjesti suomalaisyrityksille perehdytysmatkoja eri teemoista muun muassa USA:ssa, Itävallassa, Japanissa ja Iso-Britanniassa. Näillä opittiin paljon elämysten rakentamisesta ja palvelujen suuntaamisesta tarkkaan valikoiduille kohderyhmille. ”Yrityksille on todella tärkeää nähdä kansainvälisiä verrokkeja ja tutustua kilpailuun. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman matkoilta yritykset saivat konkreettisia malleja, joita sovellettiin suoraan omien palvelukonseptien kehittämiseen”, Ohmeroluoma kertoo.

Kuluttajien tarpeisiin ja haluihin reagoiminen ennen muita tekee palveluyrityksestä edelläkävijän. Tässä suomalaisyrityksillä on vielä paljon tehtävää, mutta Vapaa-ajan palvelut -ohjelman myötä ne osaavat lähestyä kehittämistyössään myös Tekesiä. ”Ohjelma oli tärkeä oppimisprosessi sekä Tekesille että vapaa-ajan palveluja tarjoaville yrityksille. Uskon, että Tekes on nykyisin profiloitunut tässä kohderyhmässä niin, että jatkossa yritysten on helpompi lähestyä sitä”, Ohmeroluoma sanoo. ¡

Tekes, Finnvera ja Finpro yhteisiin tiloihin Otaniemeen

Tiesitkö tämän Tekesistä?

Tekes, Finnvera ja Finpro muuttavat yhteisiin tiloihin Espoon Otaniemeen, jonne rakennetaan uuden ajan puukerrostalo. Talo valmistuu vuosien 2015–2016 aikana.

Uusi 6-kerroksinen toimitalo rakennetaan Espoon Otaniemeen Kivimiehentielle Geologian tutkimuskeskuksen viereen ja Aalto-yliopiston, VTT:n, Innopolin sekä Nokian, Intelin ja parinkymmenen muun tutkimuskeskuksen läheisyyteen.

Taloon tulee yhteensä noin 12 000 neliömetriä toimitilaan runsaalle 600 henkilölle. Rakennuttajana toimii Senaatti-kiinteistöt. ”Rakennus on itsessään edelläkävijä. Näin suuria puurakenteisia taloja ei Suomeen usein rakenneta. Energiatehokkuudeltaan talo on mahdollisimman hyvä. Monet uudet työtilaratkaisut ovat innovatiivisia”, elinkeinoministeri Jyri Häkämies kuvasi uudisrakennushanketta. ”Uudet toimitilat antavat kaikille toimijoille entistä paremmat mahdollisuudet moderneihin työtapoihin ja edelläkävijyyteen myös työtiloissa ja toimintatavoissa”, Tekesin pääjohtaja Pekka Soini arvioi. ”Tekesin, Finnveran ja Finpron asiakkaille asiointi eri toimijoiden kanssa käy helpommaksi ja pystymme yhdessä palvelemaan asiakkaita entistä paremmin”, Soini sanoo. ¡

Tekesin uusi ohjelma auttaa yrityksiä kehittämään

fiiliksestä fyrkkaa

13 000 euroa Tekesin rahoitusta synnyttää yhden pysyvän työpaikan yksityiselle sektorille

Pk-yritysten projekteissa yksi Tekesin panostama euro tuottaa 21 euroa liikevaihtoa vuodessa

Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma haluaa nostaa tunteen ja asiakkaan sitä kautta kokeman lisäarvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi teknologian ja osaamisen rinnalle. Ohjelma haastaa yritykset tarkastelemaan liiketoimintaansa ja arvoketjuaan asiakaslähtöisesti ja etsimään uusia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikoita.

”Nykymaailmassa pelkkä hinta tai tuotteen yksityiskohtien luetteleminen ei enää riitä tuomaan kilpailuetua – asiakas maksaa mieluummin erilaisista hyödyistä ja huolien poisottamisesta: esimerkiksi ajan ja muiden resurssien säästöstä, toimintavarmuudesta tai vastuullisuudesta. Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma kannustaa yrityksiä yhdistämään tunnetta, tietoa ja muita aineettomia tekijöitä oivaltavilla tavoilla ja luomaan sitä kautta uutta asiakasarvoa ja kilpailuetua kansainvälisillä markkinoilla”, sanoo ohjelman päällikkö Minna Suutari.

Ohjelma käynnistyy marraskuussa 2012 ja kestää vuoden 2018 loppuun. Sen suunniteltu kokonaislaajuus on noin 100 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on noin puolet. Tunteen ja asiakaskokemuksen lisäksi ohjelma haluaa edistää yritysten kaikkien aineettomien tuotannontekijöiden, kuten brändin, maineen ja tietopääoman parempaa hyödyntämistä. ¡

74 69 2011–2012 hakemusten keskimääräinen käsittelyaika lyheni 74 -> 69 päivää

Lue lisää tämän lehden sivulta 22.

www.tekes.fi/fiilis

NÄKÖALAT 4 | 2012

11

Kuva: markus sommers

Tekesille Suomen laatupalkinto 2012 Tekes on voittanut Excellence Finland -laatupalkintokilpailun 2012 julkisen sektorin ja yleishyödyllisten yhteisöjen sarjassa.

Kilpailu perustuu kattavaan ja huolelliseen arviointiprosessiin, jossa sovelletaan eurooppalaista EFQM Excellence Model -mallia. Laatupalkinnon lisäksi Tekes sai eurooppalaisen Recognised for Excellence 5 stars -tunnustuksen.

“Palkinto on tulos pitkäjänteisestä toiminnan kehittämisestä ja siitä, että tekesläisten työssä näkyy yhteinen päämäärä ja yhteiset arvot. Siksi palkinto on todellakin koko organisaatiolle - palkinnosta voi jokainen Tekesin työntekijä olla iloinen ja ylpeä”, toteaa pääjohtaja Pekka Soini.

Johdonmukaista kehitystä koko 2000luvun ajan Tekesissä on koko 2000-luvun ajan kehitetty toimintatapoja päämääränä yhä kasvava lisäarvo asiakkaille ja koko yhteiskunnalle. Kilpailun arviointiryhmän mukaan Tekesin keskeisiä vahvuuksia ovat yhteiset arvot ja vahva orga-

nisaatiokulttuuri sekä kokonaisvaltainen strategia ja sen johdonmukainen toteuttaminen.

Tekesin palveluprosessit ovat tehokkaita ja niitä johdetaan strategialähtöisesti. Strategia valmistellaan vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa, ja sen tavoitteet viedään organisaatiossa henkilötasolle asti.

Dialogi ja matalat kynnykset luovat vahvan organisaatiokulttuurin

osallistua strategian, toiminnan ja osaamisen kehittämiseen. Tekesin johtamisen perustana on vahva luottamus henkilöstön asiantuntemukseen.

Asiakaslähtöisyys toiminnan kulmakivenä Arviointiryhmän mukaan Tekesin toiminnassa korostuu voimakas asiakaslähtöisyys, joka tulee esille niin strategiassa kuin käytännön työssä. Asiakkaille keskeisiä ydinprosesseja on kehitetty määrätietoisesti jo vuodesta 1999 alkaen. Niiden tehokkuutta mitataan monipuolisesti, ja asiakastarpeet ja -odotukset ymmärretään yhdeksi keskeiseksi toiminnan kehittämisen lähtökohdaksi. Asiakasmielipiteiden seuranta on systemaattista. Eri asiakasryhmille tarjotaan juuri heille sopivia palvelukokonaisuuksia yhteistyössä kumppaneiden kanssa. ¡

Vahva ja osallistava organisaatiokulttuuri “hyvä kysymisen kulttuuri” - on Tekesin suurimpia vahvuuksia. Tekesin organisaatiokulttuuri on arviointiryhmän mukaan poikkeuksellisen erottuva ja vahva.

Johtaminen Tekesissä on avointa ja osallistavaa. Tämä näkyy orgaKatso video YouTubessa Tekes -kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta nisaation kaikilla tasoilhttp://youtu.be/ZD8yjkfFVt0 la. Henkilöstöllä on runsaasti mahdollisuuksia

Alkavien kasvuyritysten pääomasijoitukset siirtyvät Finnveralta Tekesiin Työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt keskittää alkaville kasvuyrityksille tarkoitetun julkisen riskirahoituksen Tekesiin.

12 NÄKÖALAT 4 | 2012

Nykyisin Tekes tarjoaa alkaville kasvuyrityksille avustus- ja lainamuotoista riskirahoitusta ja Finnvera pääomasijoituksia. Siirron jälkeen alkavat kasvuyritykset saavat kaiken julkisen riskirahoituksen yhdestä paikasta. Tämä yksinkertaistaa alkaville kasvuyrityksille tarkoitettua julkista riskirahoitusta. ”Periaatteellinen päätös on nyt tehty ja aloitamme selvitystyön siirron yksityiskohdista ja aikataulusta yhdessä Finnveran kanssa”, Tekesin pääjohtaja Pekka Soini sanoo.

Tavoitteena on, että Tekes voisi aloittaa pääomasijoitustoiminnan viimeistään 2014 alusta. Siihen asti pääomasijoitustoiminta jatkuu Finnverassa.

Tekesin innovaatiorahoitus pk-yrityksille Esitteessä kerrotaan muun muassa mihin rahoitusta vois saada ja mitkä ovat tyypillisimmät rahoitustasot. www.tekes.fi/u/rahoitusesite_2012.pdf

Teaming up with the best – FIDIPRO Esitteessä käydään läpi Finland Distinguished Professor Programmen eli FiDiPro-ohjelman tavoitteita ja hakuprosesseja lyhyesti sekä tutustutaan muutamaan FiDiProprofessoriin eri tutkimuksenaloilta. www.tekes.fi/fi/document/65876/ fidipro_pdf

Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa 2012-2018 Liideri-ohjelman tavoitteena on yritysten toiminnan uudistaminen.

Visiona on, että Suomessa on Euroopan parhaat työpaikat vuonna 2020. www.tekes.fi/fi/document/65875/ liideri_esite_pdf

Uusia julkaisuja

Tekesin esitteitä

Tekesin katsauksia Innovation Activity, Global Production Sharing and Productivity 296/2012 Raportissa selvitetään, mitä ominaisuuksia maissa ja alueilla tarvitaan, jotta ne olisivat tuottavia toiminta- ja innovaatioympäristöjä yrityksille ja tutkimukselle. Siinä tarkastellaan miten Suomi sijoittuu 68 maan vertailussa www.tekes.fi/fi/document/65771/ innovation_activity_pdf

New opportunities for ChinaFinland R&D&I cooperation 295/2012 Selvitys kuvaa suomalaisen elinkeinoelämän ja tutkimusyhteisön uusia t&k&i –yhteistyömahdollisuuksia ja –malleja kiinalaisten kumppaneiden kanssa. Lisäksi tarkastellaan ja vertaillaan muiden aktiivista Kiinayhteistyötä tekevien maiden nykyisiä ja tulevia t&k&i –panostuksia Kiinassa.

Keskeisinä uusina toimintatapoina selvitys ehdottaa kansallisen rahastomallin käyttöönottoa erityisesti pk-yritysten Kiina-yhteistyön edistämiseen sekä aiempaa tiiviimmän, laajaan kansalliseen yhteistyöhön pohjautuvan t&k&i –yhteistyöohjelman rakentamista. www.tekes.fi/u/china-finland.pdf

Joy of Innovation Tekesin englanninkielinen yleisesite www.tekes.fi/fi/document/68436/ eng_yleisesite_eur_versio_pdf

Teollisuusentsyymeistä kansainvälisesti verkostoitunutta liiketoimintaa 287/2012 Suomalaiset teollisuusentsyymit ovat kysyttyä tavaraa maailmalla. Tekes on rahoittanut entsyymitutkimusta useissa bioteknologiaohjelmissaan. www.tekes.fi/u/teollisuusentsyymit.pdf

muita julkaisuja Asiakkaat kuntapalveluiden kehittäjiksi - opas tehokkaan osallistumisen työkaluihin Oppaan tavoitteena on • kertoa asiakkaiden osallistumisesta mahdollisuutena uudistaa kunnan palveluita • kuvata, millä tavalla asiakkaiden uudenlaista osallistumista palveluiden kehittämiseen voidaan hyödyntää kunnan toiminnassa • esitellä käytännönläheisesti menetelmiä asiakkaiden kanssa tehtävän kehittämistyön toteuttamiseen www.tekes.fi/fi/document/68468/ asiakkaat_kuntapalvelujen_ kehittajiksi_pdf

Service Innovation Policy Benchmarking - Synthesis of Results and 15 Country Reports Raportissa vertaillaan palveluinnovaatiopolitiikan kehitystä 12 Euroopan maassa sekä USA:ssa, Etelä-Koreassa ja Kiinassa.

Julkaisu sisältää yhteenvedon ja 15 maaraporttia. Maaraporteissa esitellään palveluinnovaatioiden edistämiseen liittyvät kansalliset strategiat ja toimijat, nykyiset toimenpiteet sekä tulevaisuuden kehitystarpeet. http://www.tekes.fi/fi/ document/68524/episis_pdf

Lue QR-koodi älypuhelimellasi niin pääset suoraan pdf-julkaisuun.

NÄKÖALAT 4 | 2012

13

Teema

Inhimillisyyden osaaja menestyy Teksti: Pekka Säilä Kuvat: Markus Sommers ja Susan Airaksinen

Filosofi Timo Airaksinen uskoo, että aineettomat arvot määrittävät hyvin pitkälle yritysten talouskasvun mahdollisuuksia, sillä kulutuspäätöksillään ihminen määrittää minuuttaan.

elsingin yliopiston filosofian professori Timo Airaksinen kertoo taannoin piipahtaneensa New Yorkissa paikallisessa Marimekon myymälässä. Tuotteita ja niihin liittyviä tarinoita tutkiessaan hän koki niin voimakkaan tuttuuden tunteen, että jo jonkin aikaa ulkomailla tutkimustyötä tehneelle filosofille tuli lähes kyynel silmään. Voisiko tämä tarkoittaa siis sitä, että inhimillisillä ulottuvuuksilla on keskeinen rooli menestyvän liiketoiminnan kehittämisessä?

Airaksinen on ainakin tästä vakuuttunut.

Hänen mielestään aineettomien investointien vaikutus talouskasvuun on viimeisten vuosikymmenien aikana jatkuvasti syventynyt. Ongelmana on vain se, että yritysten keinot ja osaaminen aineettomuuden hyödyntämiseen ja johtamiseen ovat vielä vajavaisia.

14 NÄKÖALAT 4 | 2012

”Suomalainen osaaminen on ollut vahvaa teknisissä innovaatioissa. Tämä ei kuitenkaan enää riitä tuomaan riittävää kilpailuetua, koska tuotteisiin ja palveluihin liittyy yhä enemmän muutakin arvoa. Siksi yritysten olisikin hyvä kehittää laaja-alaisempaa ymmärrystä asiakkaiden kokemista merkityksistä, jotka vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen.”

Airaksinen uskoo, että tulevaisuudessa monet menestyvistä yrityksistä ovat sellaisia, jotka uskaltavat peilata yhä rohkeammin omaa liiketoimintaansa asiakkaiden kokemuksiin ja tunteisiin. Hänen näkemyksensä mukaan tuotteiden ja palveluiden käyttämisessä on hyödyn ja kokemusten synnyttämien tunteiden ohella ky-

se myös identiteetistä. Ihminen haluaa toki ostaa sitä, millä on hänelle hyötyä, merkitystä tai arvoa, mutta samalla hän rakentaa kuluttamalla omaa minuuttaan.

Tunteen tietoinen ja systemaattinen hyödyntäminen innovaatioiden ja kasvun lähteenä on kuitenkin toistaiseksi suhteellisen vähäistä.

Mielikuvamarkkinoinnissa tunteet nousevat toki helposti esille, mutta harvemmin ne nähdään yrityksen strategisena kilpailukykytekijänä. Aineettomilla tekijöillä voidaan kuitenkin usein tuottaa merkittävää uutta lisäarvoa. Kuluttaja on usein valmis maksamaan hieman enemmän, jos hän kokee tunnetasolla saavansa vastinetta

”Inhimillisen kulttuurin perustana on jäljittely, joka kohdistuu toisten haluihin.”

NÄKÖALAT 4 | 2012

15

”Kuluttaja on usein valmis maksamaan hieman enemmän, jos hän kokee tunnetasolla saavansa vastinetta satsaukselleen. Tämän ajatusmallin parempi ymmärtäminen saattaa olla yksi yritysten keskeisimmistä tulevaisuuden menestystekijöistä”, toteaa filosofi Timo Airaksinen.

satsaukselleen. Tämän ajatusmallin parempi ymmärtäminen ja haltuunotto saattaakin olla yrityksille yksi keskeisimmistä tulevaisuuden menestystekijöistä. ”Kuluttajat haluavat ostaa konkreettisten tuotteiden ohella myös erilaisia hyötyjä, kokemuksia ja tunteita. Ne tekevät elämästä siedettävämpää ja auttavat hallitsemaan epävarmuutta jatkuvasti monimutkaistuvassa maailmassa.”

Olet mitä ostat Airaksisen näkemyksen mukaan aineeton pääoma on sidottu vahvasti kertomuksiin siitä, miksi joku asia tai tuote, kuten tietyn merkkinen auto, on arvokas. Näissä suurissa kertomuksissa voi nähdä jopa uskonnollisia piirteitä, joilla kerrotaan, mitä ihmisten tulisi haluta ja miten hänen tulisi elää.

16 NÄKÖALAT 4 | 2012

”Ihmiset eivät oikeasti tiedä, mitä he haluavat, vaikka luulevat niin, koska halut on sidottu kertomuksiin. Selitystä ei tarvitse kaukaa hakea, sillä laumaeläimenä ihminen nojaa yhteisiin arvoihin ja normeihin.”

Yksi hyvä esimerkki tästä on internetissä toimiva verkkokauppa, jossa ostaminen yhdistyy sosiaalisen median avulla yhteisöllisyyteen täysin uudella tavalla. ”Tämä on osaltaan nykymaailman ”Olet mitä ostat" -ilmiötä, jossa kuluttamisella luodaan omaa identiteettiä. Esimerkiksi pukeutumisen kautta viestitään osin alitajuisestikin, mihin ihmisryhmään halutaan samaistua. Niinpä esimerkiksi mainonnalla on helppo tarjota valmiita olemisen malleja, kun kuluttamisesta on tullut luonnollinen tapa elää. Kun ostat tämän, kuulut suureen perheeseen tai olet mukana tekemässä parempaa maailmaa. Nuukuus ja säästäminen ovat modernille ihmisille kovin

outoja asioita, jotka viestivät paikalleen jämähtämisestä.”

Airaksisen mielestä yritysten olisikin tarkasti mietittävä, millaisilla kertomuksilla he haluavat kuluttajia lähestyä, sillä läheskään kaikki kertomukset eivät tartu. ”Se on hyvin nähtävissä jonkin yksittäisen brändin menestyksessä. Miksi kaikki räpläävät kadulla Applen eikä Nokian uusinta mallia?

Mielikuvan rakentaminen tuotteesta onkin hyvin herkkä asia, mihin kuluu merkittävästi aikaa, mutta joka voidaan yhdessä yössä romuttaa”, Airaksinen muistuttaa. ”Jos minä esimerkiksi valmistautuisin huolella tulevaan luentoon, saapuisin paikalle ajoissa ja olisin siististi pukeutunut, saattaisin muutamalla karkealla sutkautuksella romahduttaa koko huolellisesti rakennetun kokonaisuuden.

Mikään ei enää auttaisi, olisipa luennon asiasisältö kuinka uraa uurtavaa tahansa.”

Airaksinen muistuttaa, että kaiken inhimillisen kulttuurin perustana on jäljittely, joka kohdistuu toisen haluihin. Ihminen haluaa luonnostaan jäljitellä jotain toista, jonka kaltainen haluaisi olla ja päätyy näin haluamaan samoja asioita.

Niinpä sattuvia hokemia on helppo iskostaa ihmisten mieliin. Jäljittely johtaa yritysten keskinäiseen kilpailuun, jolloin tuotteita tulee jatkuvasti markkinoille, vaikka niitä olisikin siellä jo yli kohtuullisen tarpeen.

Vaikka jäljittelytarpeen ansiosta syntyy paljon turhaakin, voidaan sen avulla myös kehittää kulttuuria ja luoda kilpailun paineessa myös paljon uusia ja tarpeellisia tuotteita.

Pahimmillaan halutaan taas kilpailla samalla markkinoilla kilpailevat yritykset hengiltä ja tehdä jopa järjenvastaisia toimenpiteitä, jotka haittaavat kulttuurin kehittymistä.

Länsimaisessa yhteiskunnassa onkin tietyllä tapaa ristiriitainen tilanne, koska mitään varsinaisia kriittisiä tarpeita ei ole. Tämä ei kuitenkaan johda tyytyväisyyteen, vaan saa päinvastoin haluamaan aina vain lisää. Ihminen on irtautunut tarpeen ja tarpeentyydytyksen kahleista ja siirtynyt haluamaan asioita kulttuurin ohjaamalla tavalla. ”Kaikki ovat kynsin hampain kiinni onnellisuudessa, mutta eivät voi saavuttaa tyytyväistä olotilaa, koska ovat aina haluamassa jotain.

Uuden kosketusnäyttölaitteen viehätys loppuu lähes samaan aikaan, kun siitä tehdään ostopäätös. Se ei ole enää halun kohteena ja muuttuu hyvin pian arkiseksi esineeksi – lopulta ongelmajätteeksi.”

Tästä huolimatta Airaksinen ei täysin allekirjoita buddhalaisuudesta tuttua periaatetta siitä, että kärsimys lakkaa, kun haluaminen lakkaa. ”Karkeasti voidaan sanoa, että ihminen joka ei enää halua mitään, ei voi myöskään pysyä hengissä. Halun loppuminen on sama kuin kuolema.” ¡

Mitä on aineeton arvonluonti?

Mitä se merkitsee yritykselle?

Gallup

Halut ylläpitävät elämää

Toimittanut: Johanna Hermans

Jyrki Ali-Yrkkö tutkimuspäällikkö, Etlatieto Oy Muutama vuosikymmen sitten toimineelle suomalaisyritykselle arvonluonti merkitsi vahvaa valmistusosaamista.

Valmistusosaamisen sittemmin levittyä maailmalle on yritysten ydinosaaminen siirtynyt monessa tapauksessa aineettomiin sisältöihin. Valmistuksen osuus arvosta on kutistunut ja yritysten on kilpailtava aineettomuudesta syntyvin tuotannontekijöin. Niinpä tiettyjä tuotteita kauan valmistaneissa teollisuusyrityksissä on asiakkaita alettu sitouttaa yritykseen fyysisten komponenttien sijaan esimerkiksi palveluilla, jotka jo määritelmänsä mukaan ovat aineettomia. Kuluttajatuotteissa aineetonta arvoa luovat esimerkiksi brändi sekä siihen liittyvä sosiaalinen pääoma. Asiakkaan tarpeita ymmärtämällä voidaan muuttaa moni aineeton asia kassavirraksi.

Iiris Autio managing director, Tero Saarinen Company Aineeton arvonluonti tarjoaa yritykselle mahdollisuuksia erottautumiseen ja asioiden tekemiseen aiempaa paremmin ja asiakaslähtöisemmin. Se voi liittyä esimerkiksi brändin, prosessien ja palvelupolkujen kehittämiseen tai henkilöstön motivointiin. Aineettoman arvon kasvu voi parantaa merkittävästi, jopa käänteentekevästi, yrityksen yleistä suorituskykyä ja kannattavuutta.

Taide- ja laajemmin luovat alat ovat erinomainen esimerkki luovuudesta ja aineettomista sisällöistä koko toiminnan ja arvonluonnin ytimessä. Esimerkiksi nykytanssiteosta luodessaan koreografi synnyttää teoksensa täysin tyhjästä, jolloin ideoiden omaperäisyys määrittää pitkälti teoksen menestyksen taiteen kentällä.

Luovuuden ja monialaisen osaamisen yhdistämisen kautta aineettomista ideoista voi syntyä myös kaupallisia menestystuotteita. Ja vaikkei luovuus suinkaan ole vain taiteilijoiden yksinoikeus, kannattaisi taiteilijoiden luovaa potentiaalia hyödyntää nykyistä enemmän myös muilla toimialoilla.

Petteri Masalin tuotekehitysjohtaja, Fiskars Oyj Garden EMEA Arvoa luodaan ottamalla kuluttaja mukaan kehitysprosessiin.

Tarve tuotekehitykseen lähtee aina kuluttajan toiveesta, liittyi se sitten tuotteen käyttöominaisuuksiin, designiin tai muuhun. Itse käytän mielelläni mahdollisimman paljon aikaa tarkkailemalla käytännön työskentelyä kuluttajan ymmärtämiseksi syvällisemmin. On tärkeää oppia ja kokea itse haasteet, joita kuluttaja kohtaa tuotteitamme käyttäessään - tätä kautta pystytään parantamaan kuluttajalle syntyvää arvokokemusta.

Kuluttajat arvostavat hyvin erilaisia asioita ja onkin tärkeää oppia katsomaan tuotteidemme käyttöä monin erilaisin silmin. Osalla asiakkaistamme on esimerkiksi todella vankka kokemus puutarhanhoidosta ja he haluavat panostaa työkalujen huoltamiseenkin enemmän aikaa ja vaivaa, toiset arvostavat tuotteen visuaalista ilmettä ja kolmannelle tuotteen säätömahdollisuudet merkitsevät eniten. Jokaiselle kuluttajalle arvo muodostuu yksilöllisesti ja tätä me haluamme oppia ymmärtämään.

NÄKÖALAT 4 | 2012

17

Rehellisyys luo identiteetin Ivana Helsingin eteisaulan vaaterekit ovat pullollaan uutuusmallistoa, joka odottaa pääsyä Pariisin muotiviikoille. Yhdessä siskonsa Paola Suhosen kanssa menestyvää vaate- ja muotoilualan yritystä pyörittävälle Pirjo Suhoselle käsillä on vuoden kiireisin aika. Hänelle aineeton pääoma on luonnollinen osa jokapäiväistä työtä, joka konkretisoituu yksilöllisinä vaatteina, tekstiileinä ja esineinä.

Teksti: Pekka Säilä Kuvat: Markus Sommers

ineetonta osaamista tarvitaan yhtä hyvin tuotesuunnittelussa, pakkaussuunnittelussa kuin markkinointiviestinnän suunnittelussakin. Viime vuosina tämä on entisestään korostunut, sillä emme vie maailmalle ainoastaan valmiita tuotteita, vaan osaamista ja visuaalista tietotaitoa sekä lisensoituja kuoseja. Kumppanimme ympäri maailman esimerkiksi Japanissa ja USA:ssa huolehtivat itse fyysisestä tuottamisesta.”

Suhonen näkee yhtenä tärkeänä tekijänä myös suhdepääoman. On tärkeä olla kartalla siitä, kuka tuntee kenet tai kuka voi toimia suosittelijana, kun kilpaillaan tasapäisesti kansainvälisillä markkinoilla. ”Tuotemerkkimme identiteetin ytimessä on rehellisyys. Tuotekehityksessä korostuu taiteen sallivuus ja yksilöllisten näkemysten kunnioittaminen, joka mahdollistaa totuttujen rajojen rikkomisen.

Haluamme kertoa myös asiakkaalle avoimesti missä tuotteet on tehty ja mitä materiaalia niihin on käytetty.”

Ivana Helsinki on ollut muotialalla suomalainen edelläkävijäyritys, joka on ollut ennakkoluulottomasti pyrkimässä isoihin piireihin. Muotialalla merkittävä osa tuotekehityksestä perustuu trendeihin. Alalta löytyykin yrityksiä, jotka elävät niiden ennustamisesta. ”Jos tunnustelee pelkästään tulevia trendejä, ja pohtii, mitkä ovat tulevan kauden sallittuja värejä ja muotokieliä, rajoittaa samalla omaa luovuuttaan. Silloin on vaikea erottautua ja tarjota jotain uutta ja puhuttelevaa. Vaikka sallivuus onkin aina hyppy tuntemattomaan, voimme sen avulla tehdä näköisiämme tuotteita, joiden ei tarvitse olla juuri senhetkisten trendikäsitysten aallonharjalla. Vain siten brändimme voi säilyä aitona ja kirkkaana. Haluamme myös jakaa tietoa ja kokemusta muillekin alan toimijoille. Se ei ole meiltä pois”, Pirjo Suhonen vakuuttaa.

Hänestä on mielenkiintoista pohtia, kuinka paljon aineeton pääoma on eri tekijöiden yhteistyötä, joka konkretisoituu lopulta valmiina tuotteina. Kun ymmärtää, mitkä ovat aineettoman osaamisen päätekijät, voi kohdentaa osaamista haluttuun suuntaan ja saada oikeat ihmiset tekemään töitä keskenään. Silloin on mahdollista synnyttää jotain suurempaa.

Kulutuskeskeisessä maailmassa Ivana Helsingillä on yksi kantava johtoajatus: ”Osta vain sitä mitä rakastat”. ”Mentaalinen kiinnittyminen laadukkaisiin tuotteisiin on kestävän kulutuksen lähtökohta. Mielestäni välittömän mielihyvän hakeminen ei vie pitkälle yritystoiminnassa eikä elämässä. Tietynlainen tavoitteellisuus on mielestäni parempi tapa mennä eteenpäin.” ¡

18 NÄKÖALAT 4 | 2012

”Osta vain sitä mitä rakastat”.

NÄKÖALAT 4 | 2012

19

20 NÄKÖALAT 4 | 2012

Toimiva työympäristö takaa tehokkuuden ”Työpaikassa, jossa ihmiset ovat motivoituneita ja ymmärtävät oman työn merkityksellisyyden, ovat myös tulokset parempia”, Nevanlinna uskoo.

Teksti: Pekka Säilä Kuvat: Markus Sommers

eb- ja mobiilisovellusohjelmia kehittävän Futuricen henkilöstöjohtaja Hanno Nevanlinna kertoo pitäneensä puolen vuoden aikana noin 60 luentoa niin yrityksille, valtionhallinnolle kuin koululaitoksellekin. Kaikkia kiinnostaa sama asia: miten toimii Euroopan parhaaksi työpaikaksi valittu yritys, jolla on Helsingin lisäksi toimintaa myös Berliinissä, Lontoossa ja Düsseldorfissa.

Futuricen toimintatavoissa tämä tarkoittaa työntekijöiden vahvaa autonomiaa päätöksenteossa. Käytössä on ns. 3x2-malli, jonka avulla kuka tahansa Futuricen työntekijä saa tehdä itsenäisiä päätöksiä, kunhan on ensin käynyt läpi, mitä se tarkoittaa työntekijöiden, asiakkai-

den ja lukujen kannalta (3) ja mitä päätös merkitsee yrityksen nykyisyyden ja tulevaisuuden kannalta (2). ”Yksi esimerkki tällaisesta toimintatavasta on henkilökuntamme toteuttama radioasema.

Sen pyörittämiseen palkattiin yksi ihminen, ja työntekijät tekivät vapaa-aikanaan ohjelmia.

Perinteisessä mielessä hankkeessa ei ollut mitään taloudellista järkeä, mutta henkilöstö oli todella innoissaan toteuttamassa yhteistä projektia ja sai varmasti paljon virtaa arkiseen touhuamiseen”, Nevanlinna kertoo.

Kaikilla Futuricen työntekijöillä on käytössään yrityksen luottokortit, joita saa käyttää oman harkinnan mukaan. Työntekijät saavat myös itse päättää, mihin konfrensseihin osallistuvat ja koska pitävät lomansa. Säännöllisillä

palavereilla jaetaan avointa informaatiota, joka auttaa omien ratkaisujen toteuttamisessa.

Nevanlinna toteaa toimintamallin vaativan työntekijöiltä yrittäjähenkistä luonnetta.

Perustehtävien ohella on oltava kiinnostunut monista muistakin asioista, kuten talousluvuista. Osaavimmat työntekijöistä perustavat aikojen saatossa myös omia yrityksiä. Nevanlinnan mielestä se kertoo vain siitä, että on onnistuttu palkkaamaan oikeanlaisia työntekijöitä – lahjakkaista ihmisistä ei voi pitää kynsin hampain kiinni.

Sadan prosentin asiakastyytyväisyys ”Tyytyväisten työntekijöiden lisäksi meillä on tällä hetkellä myös sadan prosentin asiakastyytyväisyys. Päätökset tehdään nopeasti, mikä näkyy asiakkaalle joustavina toimintatapoina.”

Johtajien rooli Futuricessa on toimia viestin välittäjinä ja tavoitteiden selkeyttäjinä, ei niinkään varsinaisina päätöksentekijöinä. Johtajuutta löytyy siis halki koko organisaation.

Kaikki informaatio on palkkatietoja lukuun ottamatta julkista. Läpinäkyvyyden eteen tehdään myös paljon töitä. Aloitelaatikkoa ei tämän yrityksen käytäviltä löydä, sillä kuka tahansa voi toimia muutoksen tekijänä. Kaiken pystyy aina tekemään paremmin, kuuluu yksi yrityksen kantavista arvoista.

Futuricen palveluksessa työskentelee toistakymmentä kansallisuutta taiteilijoista koodaajiin. Tiukka rekrytointiprosessi ja selkeä koeaika takaavat sen, että yritykseen valikoituu sen työkulttuuriin sopivia ihmisiä. ”Omalla toimintatavallamme olemme pystyneet vastaamaan hyvin toimintaympäristön vaihtelevuuteen. Jatkuva muutos onkin meille perustila. Tietyt asiat toimivat tietyn aikaa, ja sitten keksitään jotain uutta. Olisikin aika tylsää tietää täsmällisen tarkasti, minne olemme menossa.” ¡

NÄKÖALAT 4 | 2012

21

Tekesin Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma hioo arvoa aineettomuudesta Tulevaisuuden menestyjäyritykset uskaltavat yhä rohkeammin tarkastella omaa liiketoimintaansa asiakkaiden kokemuksiin ja tunteisiin pohjautuen. Näin uskotaan Tekesissä, joka käynnisti marraskuun alussa uuden kuusivuotisen Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelman.

Teksti: Pekka Säilä Kuvat: istockphoto

hjelman tavoitteena on nostaa aineettomuuteen liittyvät haasteet esiin yritystasolla ja auttaa yrityksiä tunnistamaan aineettoman arvonluonnin tarjoamat mahdollisuudet kasvulle ja kansainvälistymiselle. Ohjelman ytimessä ovat tunteeseen, tietoon ja osaamiseen perustuvat uudet innovaatiot sekä niiden vaatimat uudet ansaintalogiikat, liiketoimintamallit ja toimintatavat.

Liiketoiminnan painopiste siirtyY asiakaskokemuksen ja merkityksen myymiseen ”Ohjelma haastaa yritykset tarkastelemaan arvoketjuaan lähtien asiakkaasta. Aineettoman arvonmuodostuksen ytimessä ovat asiakkaan kokemukset ja tunteet, asiakkaalle tuotettavat hyödyt sekä asiakkaan tuotteisiin ja palveluihin liittämät merkitykset”, toteaa ohjelman päällikkö Minna Suutari Tekesistä. ”Suomalaisten perinteisesti vahva tuotannollinen ja tekninen osaaminen ei enää yksin riitä tulevaisuuden innovaatioiden luomisessa, kun liiketoiminnan painopiste siirtyy hinnasta ja tuotteista asiakaskokemuksen ja merkitysten

22 NÄKÖALAT 4 | 2012

myymiseen. Tarvitaan uusia asiakasymmärryksestä nousevia arvonmuodostuksen logiikoita, joiden etsimisessä ja kehittämisessä Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma haluaa auttaa Suomessa toimivia yrityksiä”.

Vaikka Suomen edellytykset aineettoman pääoman hyödyntämiseen ovat maailman kärkiluokkaa, ei osaamista ole pystytty meillä hyödyntämään yhtä tehokkaasti kuin monessa muussa maassa, jossa perusedellytykset ovat olleet heikommalla tasolla. Siksi kotimaiset yritykset tarvitsevatkin käyttöönsä uusia liiketoimintamalleja, jotka perustuvat laajaalaiseen ymmärrykseen asiakkaan kokemasta arvosta. Yritykset tarvitsevat myös uusia keinoja aineettoman pääoman hallintaan, johtamiseen ja kaupallistamiseen. Monissa tapauksissa jopa 50–90 prosenttia yrityksen tuloksesta on seurausta aineettoman pääoman vaikutuksista.

Yritykset eivät vielä hyödynnä kaikkia arvonmuodostuksen lähteitä ”Aineettoman arvonmuodostuksen alihyödynnettyjä lähteitä yrityksissä ovat esimerkiksi erilaiset tietokannat, asiakasta koskeva tieto, hen-

kilöstön osaaminen ja hiljainen tieto, hyvä työilmapiiri, asiakas- ja kumppanuussuhteet sekä brändi, maine ja luottamus”, Suutari sanoo.

Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelman asiakkaita ovat kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevat pk-yritykset sekä isot edelläkävijäyritykset elinkeinoelämän eri aloilla. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä, että Suomi on profiloitunut aineettoman arvonluonnin edelläkävijämaana, jossa tehdään huippututkimusta aineettomuudesta ja jossa aineettoman arvonluonnin osuus Suomen kansantaloudesta on maailman kärkeä.

Ohjelmasta uutta osaamista yritysten käyttöön Ohjelmassa luodaan ja levitetään yritysten käyttöön osaamista muun muassa asiakasymmärryksen menetelmistä, tietoon ja tunteeseen perustuvista liiketoimintamalleista ja ansaintalogiikoista, aineettoman liiketoiminnan johtamisesta ja aineettoman pääoman suojaamisesta. Rahoituksen ja ohjelmapalvelujen avulla yrityksiä kannustetaan kasvamaan ja kansainvälistymään aineettomiin sisältöihin perustuvalla liiketoiminnalla. ¡

www.tekes.fi/fiilis

NÄKÖALAT 4 | 2012

23

Suunnannäyttäjä 24 NÄKÖALAT 4 | 2012

Kasvua leikin varjolla Lappset Groupin hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo näkee taloustaantumassakin vain mahdollisuuksia. Uusia markkinoita löytyy aina, kun vain uskoo omaan tekemiseensä.

Teksti: Pekka Säilä Kuvat: Jouni Porsanger, LAPPSET

ohanna Ikäheimo on viettänyt viikonlopun kotonaan RovaVauhtia uudesta teknologiasta niemellä. Täällä napapiirin tuntumassa hän sanoo kierrosten laskevan välittömästi. Lappilainen elämäntyyli pitää Rovaniemi on Ikäheimon mielestä mitä ihanteellisin toimintapaikka, sillä huolen siitä, ettei töissäkään tarvitse pingottaa. täällä ollaan raaka-aineen lähteellä. Puuta pohjoisessa riittää ja ruostu”Aina kun olen asunut Suomessa, on kotipaikkani ollut maton teräs tulee Outokummun Tornion tehtaalta. Rovaniemen lisäksi Lapissa. Muualle minua ei saisi lähtemään. Tämä paikka Lappset Groupilla on nykyisin tehtaat Pellossa, Ruotsissa sekä Virossa.

Pitkät kuljetusetäisyydet otetaan huomioon suunnittelussa, viemällä on tavanomaisen yläpuolella, sekä maantieteellisesti että maailmalle mahdollisimman loppuun jalostettua tavaraa. Uusia näkymiä henkisesti”, hän naurahtaa.

Ikäheimon luotsaamalla menestysyritys Lappset logistiikan kannalta tuo myös mahdollinen koillisväylän avaaminen tuleGroupilla vauhti on ollut kuitenkin hurjaa, mikä näkyy myös hallituksen vaisuudessa. puheenjohtajan matkustuskilometreissä. Haastattelun jälkeen IkäheiViime vuosina kierroksia toimintaan on tullut lisää erityisesti yhteismo on suuntaamassa kohti Espanjaa, jossa Lappset Groupin johtoryhtyöstä pelisovelluksia kehittävän Rovion kanssa. Rovion ja Lappsetin yhmä ja seitsemän tytäryhtiön toimitusjohtajat kokoontuvat säänteistyössä toteuttamia teemapuistoja avautuu tulevan vuoden ainölliseen tapaamiseen. Tämän jälkeen vuorossa on espankana Kiinassa ja muissa EU-maissa. Kaksi innovatiivista ja jalaisen tytäryhtiön järjestämä kansainvälinen ”Active ennakkoluulotonta yritystä ovat tarttuneet mahdollisuuksiin nopeasti.

Aging” -seminaari. ”Seuraamme Kansainvälisestä toiminnasta huolimatta ”Olemme haalineet koko ajan lisää kumppaisompia trendejä neita mukaan, ja nyt mahdollisuudet näyttävät Lappset Groupin perheyritystausta on vahva. ja pohdimme, mitä Yrityksessä on mukana myös Johanna Ikäheilähes rajattomilta. Aluksi meillä oli tekemistä, voisi tapahtua 10–12 mon veli, setä, neljä serkkua sekä siskon mies. että pysyimme Rovion perässä, mutta nyt osat vuoden päästä. Siten Yrityksen perusti Johannan isä, Antero näyttävät vaihtuneen”, Ikäheimo sanoo pilkettä meidän on mahdollista tuoda Ikäheimo, vuonna 1970. Hänen johtoajatuksesilmäkulmassaan. markkinoille ratkaisuja, joita naan oli kehittää leikkipaikkavälineiden ja leikEspanjaan Lappset Group on perustanut jo asiakkaatkaan eivät tiedä kipaikkojen suunnittelutapaa kokonaisvaltaituhatkunta senioripuistoa, joissa monipuolisilvielä haluavansa”. sesti, ympäristö huomioon ottaen. Jo alusta alla välineillä aktivoidaan käyttäjien hienomotoriikkaen oli selvää, että Suomen markkinat ovat toikaa ja tasapainoa. Palveluun liittyy myös asiakkaille minnalle liian pienet. Niinpä kasvua lähdettiin hakesuunnatut fysioterapeuttipalvelut. Toiminnallisuuden maan muun muassa Saksasta ja Japanista. ohella pyritään myös käyttäjien sosiaaliseen aktiivisuuNyt yhden miehen yrityksestä on kasvanut kansainväliteen. Toinen nopeasti kasvanut liikuntalaji on hyppelyyn, tempnen konserni, jonka liikevaihdosta lähes 70 prosenttia tulee kotimaan puiluun ja tasapainoiluun painottunut Parkour, joka sopii kaikenikäisille ulkopuolelta. Vienti suuntautuu noin 50 maahan. Tunnustuksena akkunnostaan huolehtiville ihmisille. tiivisesta kansainvälistymisestä Ikäheimolle myönnettiin vuoden 2012 Rahoitus mahdollistaa kasvuhankkeet Liikemiehen titteli. ”Hieno tunnustus systemaattista kehitystyötä tekevälle yritykselle Kasvu ja jatkuva kehittyminen ovat Lappset Groupin toiminnan peruspija koko pohjoisen alueelle”, hän toteaa. lareita. Yrityksessä halutaan aktiivisesti miettiä, miten asioita voi tehdä

NÄKÖALAT 4 | 2012

25

”Aluksi meillä oli tekemistä, että pysyimme Rovion perässä, mutta nyt osat näyttävät vaihtuneen.”

uudella tavalla eikä vain katsota asioita tuotekeskeisesti. ”Seuraamme isompia trendejä ja pohdimme, mitä voisi tapahtua 10–12 vuoden päästä, ja miten se mahdollisesti vaikuttaa tuotteisiimme. Meidän on pystyttävä tuomaan markkinoille ratkaisuja, joita asiakkaatkaan eivät itsekään tiedä vielä haluavansa.”

Ikäheimo toteaa, että jo toistakymmentä vuotta sitten oli ennakoitavissa, että ikääntyvillä on tilaus omanlaisille tuotteita ja että liikalihavuudesta oli tulossa selkeä ongelma. ”Yksi suuri haasteemme on ollut tuoda teknologiaa leikinomaiseen ympäristöön ja erityisesti ulos. Olemme tehneet yhteistyökumppaneiden kanssa hartiavoimin töitä liittääksemme tuotekehitykseemme tietotekniikkaa, erilaisten liiketunnistinkameroiden, led-valojen ja elektromagneettisten äänentoistojärjestelmien muodossa. Päätavoitteena on kuitenkin saada ihmiset ulos liikkumaan – teknologia tuo lisäarvoa, mutta ei saa olla tuotteidemme itsetarkoitus.”

Lähivuosien synkät talousnäkymät eivät Ikäheimoa juurikaan hetkauta. Lappset Groupin tavoitteena on lähes 20 prosentin kasvu ja sen eteen tehdään myös hartiavoimin töitä. ”Kasvamme suuremmaksi ja entistä kansainvälisemmäksi rakenteita muuttamalla ja yrityskauppoja tekemällä. Yhtenä kasvun mahdollistajana ovat toimineet myös onnistuneet tutkimus- ja tuotekehityshankkeet.”

Lappsetin innovatiivisia hankkeita ovat olleet rahoittamassa niin Euroopan sosiaalirahasto, Tekes kuin TEM:kin. Lisäksi mukana on ollut useita muitakin rahoitusalan kumppaneita. ”Meidän kokoisemme keskisuuri yritys ei ole voinut laittaa mahdottomia paukkuja tuotekehitykseen. Niinpä valtiollisen tuen mahdollistamien hankkeiden avulla olemme voineet luoda täysin uusia tuotesarjoja ja valmistusteknologioita, jotka ovat tuottaneet satsatut panostukset moninkertaisesti takaisin. Samalla myös oma osaamisemme on ottanut isoja loikkia eteenpäin.”

Ikäheimon mielestä pienille ja keskisuurille yrityksille pitäisi entisestäänkin kehittää sopivia rahoitusmalleja, jotka mahdollistavat hyvien ideoiden jalostumisen toimiviksi tuotteiksi.

Lappset Groupin menestyslääkettä hän suosittelee muillekin omia menestymisen mahdollisuuksia pohtiville yrityksille – jos tilaisuus ilmenee, on siihen tartuttava rohkeasti, suhdanteista riippumatta. ”Minulla ei ole ainakaan aikaa takertua sellaisiin sanoihin kuin lama, pettymys tai epäonnistuminen. Jos ongelmia tulee, ne käydään läpi ja jatketaan matkaa eteenpäin. Ei saa jäädä tuleen makaamaan.” ¡

Viime vuosina Lappset Group on saanut lisäpuhtia toimintaansa kierroksia yhteistyöstä pelisovelluksia kehittävän Rovion kanssa ”Olemme haalineet koko ajan lisää kumppaneita mukaan, ja nyt mahdollisuudet näyttävät lähes rajattomilta”, Johanna Ikäheimo iloitsee.

26 NÄKÖALAT 4 | 2012

Risteyksessä kuva: Susanna Lehto

Mitä aineeton arvonluonti merkitsee kiinteistö- ja rakennusalalla? akennettu ympäristö muodostaa Suomessa suurimman yksittäisen omaisuuden. Se koostuu ensinnäkin rakennuksista; kodeista, kouluista, lähikaupoista ja toimistoista. Toiseksi se on infrastruktuuria kuten teitä, ratoja, sähkö- ja vesiverkkoja sekä satamia. Tämä kiinteä omaisuus on noin 70 prosenttia kansallisvarallisuudestamme.

Aineeton pääoma puolestaan koostuu esimerkiksi inhimillisestä pääomasta, brändin arvosta, patenteista ja tietojärjestelmien informaatiosta.

Toki kiinteistöissä on paljon aineetonta arvoa. Tontin hinta Töölössä on aivan erisuuruinen kuin Saarijärvellä, vaikka siellä sen sijainti voi olla järven rannalla lähellä keskustaa.

Naapurini totesi vastikään, että perheen kasvaessa he oikeastaan tarvitsisivat isomman asunnon. Samaan hengenvetoon hän kertoi, että he eivät kuitenkaan haluaisi luopua taloyhtiömme turvallisesta ja kivasta leikkiyhteisöstä.

Sekin on aineetonta pääomaa.

Kumpi maksaa enemmän, parkkipaikka taloyhtiön kellarissa vai uusi ratayhteys lähistölle? Parkkipaikan kustannus voi olla yllättävän lähellä uuden radan hintaa laskettuna asuntoneliömetrille, mutta investoinnin maksaja on tietysti eri. Arjen palveluissa käyttäjä on kuitenkin sama, tavallinen kansalainen.

Kenestä tulee Smart Cityn ravintoketjun kuningas?

Tänä päivänä yrityselämässä merkittävintä arvoa luodaan johtamalla aineettoman pääoman eri muotoja. Entä kiinteistö- ja rakennusalalla, kuka sovittaa yhteen eri palvelut ja muodostaa niistä ratkaisun, kenestä tulee palveluintegraattori? Onko se hyvinvointikeskus vai kauppa? Muodostuuko energiapalveluista, isännöinnistä ja huollosta uusi palvelu? Entä voiko liikenneasemien yhteyteen muodostua uusia saumattomia palveluja? Integraattorin paikka on auki ja päteviä hakijoita kaivataan.

Veikkaukseni on, että saumattomien arjen ratkaisujen liiketoiminnassa aineettoman pääoman rooli kasvaa. Tarvitaan monipuolista osaamista ja eri toimialojen yhteensovittamista. Käyttäjien tarve on tunnettava ja ratkaisuja on kyettävä ketterästi kehittämään pilottien tuomien kokemusten pohjalta. Patentit, tietojärjestelmät ja organisointitavat nousevat myös keskiöön.

Tekesille on tietysti tärkeää, että suomalaisille arjen palveluille on kasvavaa kysyntää myös kansainvälisillä markkinoilla. Osaammeko muodostaa Suomeen ympäristön, jossa nämä ratkaisut kyetään kehittämään ja testaamaan? ¡

Kirjoittaja Reijo Kangas on Tekesissä toimialajohtajana Kiinteistöt ja rakentaminen -liiketoiminta-alueella

NÄKÖALAT 4 | 2012

27

Kasvuyrityksen tarina DealDashin perustaja ja CEO William Wolfram tietää, että suomalaiselle huippuosaamiselle on globaalit markkinat.

28 NÄKÖALAT 4 | 2012

”Vastoin kaikkia neuvoja aloitimme suoraan maailman kilpailluimmilta markkinoilta USA:sta.”

Verkkokaupan ketterä uudistaja Suomalainen DealDash kasvaa nopeasti ja haastaa suuremmat kilpailijat ennakkoluulottomalla asenteella ja kekseliäisyydellä. teksti: Kaj Nordgren kuvat Markus Sommers

uonna 2008 William Wolframia harmitti. Verkkohuutokauppa vei 50 euroa eikä kohteena ollut Macbook-kannettava osunut kohdalle.

Näissä senttihuutokaupoissa oli ongelma. Vain yksi voittaa ja häviäjiä saattoi olla toista sataa.

Konseptin voisi tehdä toisinkin.

Seuraavan vuoden aikana, omien säästöjen turvin sai alkunsa DealDash, uudenlainen senttihuutokauppa, jossa hävinneet voivat ostaa tavoittelemansa tuotteen yrityksen verkkokaupasta saaden huutokauppaan käyttämänsä rahat takaisin hyvityksenä tuotteen hinnassa. ”Uusi konsepti oli oikeudenmukainen eikä kenenkään tarvinnut pettyä”, William Wolfram kertoo. ”Vastoin kaikkia neuvoja päätin aloittaa heti maailman kilpailluimmilla markkinoilla USA:ssa. Kilpailijoita oli satoja, ja jotkut olivat saaneet kymmenien miljoonien dollarien pääomasijoituksia muun muassa Googlen ja Skypen korkeimmalta johdolta. Itse olin 16-vuotias kaveri, joka oli juuri muuttanut Innopolin tiloihin Otaniemeen, ja joka oli vakuuttunut siitä, että oman yrityksen tarjoama käyttäjäkokemus olisi kilpailijoita parempi. Olin pitkään yrityksen ainoa työntekijä, joten kiirettä piti asiakaspalvelussa ja tuotekehityksessä. Seuraavan toimiston avasimme vuoden sisällä Piilaaksoon.”

Alku aina hankalaa Rahaa mainontaan ei ollut ja moni kilpailija näkyi tärkeimmissä medioissa. Oli turvauduttava sissimarkkinointiin. Wolfram lensi Texasin yliopiston alueelle ja jakoi ohikulkijoille mainoslehtisiä aamusta iltaan. Näin saatiin ensimmäiset 1 000 asiakasta.

Seuraavat 29 000 tulivat ainutlaatuisella tavalla. Wolfram yhdisti tuotemainoksia julkkisten YouTube-videoihin, joita arveli potentiaalisten asiakkaiden katselevan. Kuuluisuuksille tarjottiin tuotteita faneille jaettavaksi vastineeksi DealDashin mainostamisesta videoilla.

Ne saivat miljoonia katsojia.

Vuoden toiminnan jälkeen DealDashin myynti oli kasvanut merkittävästi ja rekisteröityjä asiakkaita oli noin 100 000. Liiketoiminta kaipasi lisää potkua ja palvelu uusia ominaisuuksia. Moni kilpailija oli valmis kasvattamaan markkinaosuuttaan tappiolla, mutta DealDashilla ei sellaiseen ollut mahdollisuutta, ainakaan pitkään. ”Vaikka katteemme kävivät välillä miinuksella, tiesimme olevamme kannattavuudessa parhaimpien joukossa. Kilpailu oli kovaa ja moni kilpailija meni nurin. Tässä vaiheessa piti keksiä jotain uutta. Meidän ajatuksemme mukaan ostotapahtuma on sosiaalinen. Ihmiset haluavat

kommunikoida keskenään shoppaillessaan”, Wolfram sanoo.

Tekes mukaan Tekesin rahoituksen avulla DealDash pystyi integroimaan Facebookin omaan alustaansa.

Facebook lisäsi merkittävästi sosiaalista kanssakäymistä ja sen tuottama valtava datamäärä analysoitiin tarkasti asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseksi ja markkinoinnin tehostamiseksi.

Samaan aikaan yritys osallistui Tekesin asiakkaille tarkoitettuun Global Access Programiin, joka pakotti tarkastelemaan omaa liiketoimintaa kriittisesti yhdessä maailmankuulun UCLA:n Anderson School of Managementin MBA-opiskelijoiden kanssa. ”Seuraavan kvartaalin aikana liikevaihtomme tuplaantui, kate kolminkertaistui ja kasvu jatkuu.”

DealDash on myös Tekesin Nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoituksen (NIY) piirissä. Sen avulla henkilöstön määrä on kolminkertaistettu ja Manhattanin toimisto avattu asiakasprofiilien ja -käyttäytymismallien tutkimiseen. Isommilta kilpailijoilta on pystytty ottamaan markkinaosuuksia entistä aggressiivisemmin. ¡

NÄKÖALAT 4 | 2012

29

Moni ei tiedä, että suomalainen DealDash on maailman toiseksi suurin yritys alallaan.

”Tänään olemme ylivoimaisesti puhutuin suomalainen Facebook-brändi maailmassa heti Nokian ja Angry Birdsin jälkeen. Hauskana yksityiskohtana DealDashista puhuu tänä päivänä enemmän käyttäjiä netissä kuin esimerkiksi eBay:stä”, William Wolfram mainitsee.

Heti huipulle Syy miksi yritys suuntasi heti USA:n markkinoille oli selvä. Wolfram uskoi yrityksensä rakentavan jotain ainutlaatuista; huomispäivän vähittäiskauppaa vanhanaikaisen katalogishoppailun rinnalle. Amerikkalaiskuluttajien ostovoima on myös maailman korkein, joten suomalaista tietotaitoa kannatti viedä sinne. ”Yksi kilpailuetumme on asiakasuskollisuus. 90 prosenttia myynnistä tulee vanhoilta asiakkailta, joiden ostokokemusta pyrimme parantamaan jatkuvasti. Lisäämme ostotapahtumiin myös suomalaista peliosaamista, ja näistä ominaisuuksista olemme jättäneet patenttihakemuksia.”

30 NÄKÖALAT 4 | 2012

DealDash on voitollinen yritys, joka on keskimäärin nelinkertaistanut liikevaihtonsa joka tilikaudella. Tulevaisuuden suunnitelmissa on laajentaa toimintaa, mutta tässä vaiheessa USA:n edelleen kasvavat markkinat ovat Wolframin mukaan osoittaneet tehdyt valinnat oikeiksi. ”Rekisteröityjen käyttäjien määrä ylitti miljoonan marraskuun alussa ja sivustolla suoritetaan päivittäin yli puoli miljoonaa transaktiota.

Olemme USA:n pitkäikäisin senttihuutokauppa, mitä hyödynnämme luonnollisesti markkinoinnissa.”

William Wolframin mukaan DealDashista tulee väistämättä maailman suurin ja kannattavin yritys alallaan ensi tilikaudella, mikäli kasvuvauhti jatkuu. Nyt se on jo toisena. ”Kyllä me suomalaiset osaamme!” ¡

DealDash on viime vuonna Timangikasvuyrityskilpailun voittaneen perustajansa näköinen yritys.

13-vuotiaana alkanut tietokoneiden kasaus verkosta hankituin komponentein laajeni nopeasti liiketoiminnaksi. Sitä seurasivat kymmenet verkkosivustot, joista William Wolfram uskoi jokaisen nousevan uudeksi Googleksi tai Amazoniksi. Niin ei käynyt, mutta saatu oppi oli arvokasta.

Wolfram kehottaa nuoria yrittäjiä unelmoimaan suurista asioista ja kokeilemaan siipiä mieluummin liian aikaisin kuin myöhään. ”Kysykää rohkeasti ulkomaisilta sijoittajilta rahoitusta, kuunnelkaa jatkuvasti asiakkaitanne, tuokaa tuotteet ja palvelut aikaisin markkinoille ja kehittäkää niitä asiakkaiden toivomusten mukaisesti.”

Ideasta konseptiksi

a i d o o f r e p u s a t s i a mal

o u s i s k a j h

La

ill stäv y e l uvil sta a as vastau l l i ma an ulko deoima i s k i aisi vät tuli a lähti ä d i vie ikol vois aisa Le a t ja K lais . oma Syrmä lmassa u s ä u e t j i n h M tA -o täjä ska Yrit in Sapu s Teke

teksti

Kirs

i Sie

kk

inen

kuvat

Ma

sS rku

omm

ers

e?

NÄKÖALAT 4 | 2012

31

ustikka ja tyrni ovat kotimaisia superfoodeja, ja molemmat sopivat erinomaisesti lahjatuotteiksi. Näin sanovat kahvilayrittäjät ja sisarukset Anu Syrmä ja Kaisa Leikola, jotka ovat kehittäneet suomalaisiin marjoihin perustuvan herkkusarjan.

“Tuotesarja on luonteva osa yrityksemme kehityskaarta. Lähi- ja luomuruoka ovat keskeisiä kahvilassamme, ja olemme solmineet paljon kontakteja alan toimijoihin”, Leikola kertoo.

Syrmä ja Leikola ovat työskennelleet elintarvikealalla vuodesta 2008 lähtien, jolloin he perustivat omaan liikeideaansa perustuvan SIS.Deli+Cafe-kahvilaketjun. Sisarukset arvostavat kotimaisia elintarvikkeita, ja koti-

32 NÄKÖALAT 4 | 2012

maisuuteen perustuu myös heidän kahvilansa resepti: hyvää, terveellistä ja tuoretta ruokaa helposti.

ka koostuu muun muassa hilloista, mehuista ja lakritsista. Sarjan lanseerattiin tammikuussa, jolloin alkoi Helsingin designpääkaupunkivuosi.

Tuotevalikoiman taustalla tutkimus Marjoja niin paljon kuin mahdollista Syrmä ja Leikola ideoivat omia tuotteita jo pian kahvilan avaamisen jälkeen. Pienimuotoisten kokeiluiden jälkeen aikaa ja resursseja tuotekehitykseen löytyi viime vuonna.

Tekesin Sapuska-ohjelman rahoituksen turvin SIS.Deli kartoitti, millaisia lahjatuotteita kuluttajat haluaisivat, mitä markkinoilta jo löytyy ja miltä maistuva tuliainen Suomesta olisi maailmalla mieluinen.

“Selvitimme, mitkä kotimaiset marjat kiinnostavat ulkomailla. Testasimme myös erilaisia pakkausten graafisia ilmeitä”, Syrmä kuvailee.

Pohjatiedon avulla sisarukset kehittivät Goodness from Finland -tuotesarjan, jo-

Syrmä ja Leikola eivät ryhtyneet itse keittämään hilloja, vaan etsivät tuottajiksi alihankkijoita.

Yhteistyökumppanit räätälöivät tuotteista sisarusten toiveiden ja arvojen mukaisia – ja täysin kotimaisia. Esimerkiksi hilloissa on marjoja Leikolan sanojen mukaan niin paljon kuin mahtuu, ja lisä- ja säilöntäaineita on vältetty.

“Vilpitön ajatuksemme on, että yhteistyöstä hyötyy koko hankintaketju. Tuomme lisää volyymia tuottajille, jotka tällä alalla ovat usein pieniä yrityksiä”, Syrmä sanoo.

“Meillä on osaamista markkinointi-, tuotekehitys- ja pakkaussaralla, joihin taas pienil-

”Vilpitön ajatuksemme on, että yhteistyöstä hyötyy koko hankintaketju.”

lä tuottajilla ei ehkä ole aikaa ja resursseja keskittyä”, Leikola täydentää.

Suosituimmiksi tuotteiksi ovat nousseet spelttimysli ja tyrnihunaja. Sisaruksilla on uusia herkkuideoita kehitteillä, mutta vielä ei ole aika kertoa niistä tarkemmin. Mahdollista on, että SIS.Delin tuotteita myydään jossain vaiheessa ulkomailla. ¡

Sisarukset Anu Syrmä ja Kaisa Leikola työskentelivät aiemmin muun muassa markkinointi-, tuotekehitysja liikkeenjohdollisissa tehtävissä suuryrityksissä. He avasivat ensimmäisen SIS.Deli+Cafen Helsingissä vuonna 2008.

Kahvilan suunnitteluvaiheessa he kävivät keskusteluja Tekesin asiantuntijoiden kanssa ja saivat palvelukonseptin hiomiseen Tekesin rahoitusta.

Kahvilatuotteita, ruoka-annoksia ja take away -tuotteita myyviä kahviloita on nykyisin kaksi Helsingissä ja yksi Espoossa.

Yrityksen nimessä SIS. viittaa sekä sisaruksiin että sisältöön.

NÄKÖALAT 4 | 2012

33

Nimityksiä

Uusiin asemiin

Ilona Lundström:

Oikeilla ratkaisuilla luodaan sujuva arki teksti: Anna-Maija Ikonen | kuva: Susanna Lehto

Hallintotieteiden tohtori Ilona Lundström on aloittanut johtajana Tekesin Rakennettu ympäristö ja turvallisuus -osaamisyksikössä elokuun alussa. Lundström on innovatiivisten julkisten hankintojen asiantuntija, jonka väitöskirja käsitteli kuntien julkisia palveluhankintoja.

Lundström sijaistaa kahden vuoden ajan Mika Lautanalaa, joka on tehtäväkierrossa työ- ja elinkeinoministeriössä.

Tehtävässään Lundström muun muassa osallistuu tiiviisti Tekesin Älykäs rakennettu ympäristö -painopisteen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen ja vastaa toimialueen tutkimusrahoituksesta. Hän on Tekesin Turvallisuus-ohjelmasta vastaava johtaja ja vastaa myös Edelläkävijämarkkinat-ohjelman valmistelusta. Lisäksi hänelle kuuluu Tekesin Venäjästrategian muodostaminen.

”Yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa tehtävillä päätöksillä on suuri vaikutus hyvinvointiimme ja terveyteemme. Liikkumisen ratkaisut, esimerkiksi istummeko omassa autossa vai kuljemmeko jalan tai pyörällä, tehdään usein jo suunnittelijoiden pöydillä.” ”Elinympäristön älykkyys on paitsi ICT-ratkaisuja, myös fiksuja arjen tuotteita ja palveluita. Parhaimmillaan älykäs ympäristö on sujuva liikenteeltään, turvallinen, viihtyisä ja elävä kulttuuriltaan sekä tehokas innovaatioiden ja kannattavan liiketoiminnan kasvualusta.”

Turvallinen ja sujuva arki lisää hyvinvointia

Venäjän markkinat odottavat

Toimialueellaan Lundström näkee paljon mahdollisuuksia erityisesti investointien, innovaatioiden sekä asukkaiden tarpeiden yhdistämisessä. Fiksu kaupunkiympäristö syntyy tuomalla yhteen kuntien, yritysten ja asukkaiden parhaat ideat. Hän haastaakin kuntia ja kaupunkeja rohkeisiin kokeiluihin.

34 NÄKÖALAT 4 | 2012

Tekes on vahvistanut yhteistyötä Venäjän kanssa innovaatiotoiminnassa. Esimerkkeinä Venäjä-yhteistyöstä Lundström mainitsee yhteiset rahoitushaut venäläisen FASIE – The Foundation for Assistance to Small Innovative Enterprises -säätiön kanssa.

15.1.2013 asti auki oleva yhteishaku FASIEn kanssa on tarkoitettu suomalaisten ja venä-

läisten pk-yritysten yhteishankkeille, jotka rahoitetaan kansallisesti. ”Innovaatioyhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Edellisessä haussa oli bio-osaaminen vahvasti edustettuina, mutta yhteishankkeet kaikilta toimialoilta ovat tervetulleita. ” ”Venäjä on valtava mahdollisuuksien maa aivan tuossa naapurissa. Venäjän mahdollisuuksia kannattaa katsoa avoimin mielin”, hän kannustaa. ¡

DI Antti Saloranta on nimitetty asiantuntijaksi sulautetut elektroniikkajärjestelmät -yksikköön.

Antin liiketoiminta-alue on ohjelmistot ja digitaalinen media.

DI Annamari Soikkeli on nimitetty asiantuntijaksi avaruus ja ympäristömittaus -yksikköön.

Annamarin liiketoiminta-alue on energia ja ympäristö.

OTK, VT Nina Wilén on nimitetty määräaikaiseksi lakimieheksi oikeusja asiakirjapalvelut -yksikköön.

Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava.

Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: nakoalat@tekes.fi.

Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata myös osoitteesta: www.tekes.fi/julkaisut.

Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila PL 69, 00101 HELSINKI www.tekes.fi

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksiköt tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa.

Etelä-Savon ELY-keskus Innovaatiot ja yritysrahoitus Jääkärinkatu 14 PL 164, 50101 Mikkeli Puh. 029 50 24000 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Alvar Aallon katu 8 PL 156, 60101 Seinäjoki Puh. 029 50 27500 Hämeen ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksikkö Kirkkokatu 12 PL 29, 15141 Lahti Puh. 029 50 25000 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta Puh. 029 50 29000

Tekesin puhelinnumerot ovat muuttuneet Uusi vaihteen numero on 029 50 55000.

Myös kaikki tekesläisten henkilökohtaiset 010-alkuiset numerot vaihtuivat.

Matkapuhelinnumerot säilyivät ennallaan.

Virallinen posti: kirjaamo@tekes.fi Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tekes.fi Vaihde 029 50 55000, arkisin 8–16.15 Fax (09) 694 9196 Hakemuspalvelun ja verkkoasioinnin tuki: puh. 029 50 55051, arkisin klo 9–16 Uusien asiakkaiden neuvonta: puh. 029 50 55052, arkisin klo 9–16 Rahoitustunnustelupalvelu: www.tekes.fi/tunnustelu

Ulkomaan yksiköt Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot Belgia EU-yhteystoimisto, Bryssel Japani Tokio Kiina Peking Shanghai USA Piilaakso

Washington, D.C.

Kainuun ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kalliokatu 4 PL 115, 87101 Kajaani Puh. 029 50 23500 Keski-Suomen ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Piippukatu 11 PL 250, 40101 Jyväskylä Puh. vaihde 029 50 24500

Yhteystiedot

Näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Seuraava numero ilmestyy 22.2.2013.

Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan palvelupiste Ristirannanakatu 1 PL 240, 67101 Kokkola Puh. . 029 50 28500 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kauppakatu 40 B PL 69, 80101 Joensuu Puh. 020 50 26000 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Viestikatu 1 PL 86, 90101 Oulu Puh. 029 50 38000 Pohjois-Savon ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Viestikatu 1 PL 2000, 70101 Kuopio Puh. 029 50 26500 Satakunnan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Valtakatu 12 PL 266, 28101 Pori Puh. 029 50 22000

Uudenmaan ELY-keskus Maistraatinportti 2 PL 15, 00241 Helsinki Puh. vaihde 029 50 21000 Varsinais-Suomen ELY-keskus Innovaatiot ja yritysrahoitus Ratapihankatu 36 PL 236, 20101 Turku Puh. 029 50 22500

Näin autamme pk-yrityksiä

Lapin ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Ruokasenkatu 2 PL 8060, 96101 Rovaniemi Puh. 029 50 37000

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa edelläkävijyyteen. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä.

Suomessa toimivat yritykset voivat saada Tekesin rahoitusta projekteihin, joissa kehitetään

Lapin ELY-keskus Kemin palvelupiste Asemakatu 19 94100 Kemi Puh. 029 50 37000

• tuotteita ja palveluja • menetelmiä, prosesseja ja toimintamalleja • palvelu- ja liiketoimintakonsepteja • osaamista • työorganisaatioita.

Pirkanmaan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pellavatehtaankatu 25 PL 297, 33101 Tampere Puh. 029 50 36000

Projekteissa voi myös toteuttaa kehittämiseen liittyviä pilottiprojekteja ja testiympäristöjä.

Nuorille innovatiivisille kasvuyrityksille Tekes tarjoaa rahoitusta myös liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

Pohjanmaan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Hovioikeudenpuistikko 19 A PL 131, 65101 Vaasa Puh. 029 50 28500

www.tekes.fi

NÄKÖALAT 4 | 2012

35

PK.NET Vauhtia verkosta liiketoiminnan uudistamiseen Joko yrityksessäsi tiedetään, miten tieto- ja viestintäteknologiaan ja ohjelmistoihin panostamalla voi parantaa kilpailukykyä, kasvattaa myyntiä ja liiketoimintaa sekä lisätä kansainvälistymistä? Nyt Tekes voi rahoittaa asian selvittämistä.

Kenelle PK.NET? Sähköisen liiketoiminnan aktivointihanke PK-NET on tarkoitettu kasvuhaluisille, erityisesti pienille yrityksille, jotka haluavat selvittää miten liiketoimintoja voi uudistaa uusinta tietoteknologiaa hyödyntämällä. Toimialalle tai liiketoiminnalle ei ole rajoituksia.

PK.NET-hankkeiden rahoitus on de minimis-rahoitusta, enintään 100 000 euroa, 50 prosenttia projektin kustannuksista.

Kiinnostuitko?

Lue lisää: www.tekes.fi/info/pknet