Elettiin vuotta 1989

Maiju Lankinen, Heikki Vainio VUONNA 1989 OLI KLUBIN ENSIMMÄINEN CADILLAC MEET, ELI NYKYINEN SUMMER MEET.

}Tarkalleen ottaen 20. maaliskuuta kun nimet oli paperissa ja Cadillac Club of Finland rekisteröitiin. Tietysti Cadillac-harrastajia oli ollut jo kauan ennen sitä ja ihan jos tarkkoja ollaan, niin klubi perustettiin jo 1977, mutta toiminta haluttiin pitää nimenomaan klubimuotoisena eikä toiminta silloin vielä siis kehittynyt järjestömuotoiseksi. Cadillac Klubi ja tätä toimintaa jatkanut järjestömme on yksi maamme vanhimmista ajoneuvoharrastustoimijoista. Klubin perustajajäseniä olivat Reino Krouvila, jolla oli vuoden 1938 Cadillac ja Tauno Viljanen, jolla oli vuoden 1952 Cadillac. Ennen rekisteröintiä nimenä toimi Cadillac Klubi ja jäseniä oli noin 20, joista suurin osa oli vanhojen autojen omistajia. Vuoden 1989 kokoukseen kutsuttiin perustajajäsenet ja Viljanen myös luovutti clubille alkuperäisen kerhon papereita. Harmikseni joudun toteamaan, että nämä paperit ovat sittemmin hävinneet. Krouvilan omistamat paperit ovat luultavasti vieläkin tallessa jälkipolvilla.

Clubi oli alkuaikana uskomattoman tarkka. Jopa clubin vaakunan käytöstä oli kysytty Cadillacin lakitoimistosta USAsta, josta oli saatu lupa, että clubi saa käyttää Cadillacin vaakunaa, jossa on Suomen lippu (kuinka moni on sen muuten huomannut?) Koska Cadillacin merkki on lisensoitu, oli tämä hyvin viisaasti toimittu. Clubin vaakunan pohjana on käytetty 40-luvun vaakunaa. Clubi ei saanut korjata autoja eikä myöskään myydä Cadillacin osia. Kaikesta tästä on aikoinaan ollut myös mustaa valkoisella. Toivottavasti on edelleen.

Clubi sai ensimmäisen johtokuntansa vasta 1989, kun se rekisteröitiin. Clubin ensimmäisen johtokunnan sihteerinä toimi Tiina Saarinen ja hän ehdotti Pepsi Cruisingia, joka poiki clubille suuren sponsorin sekä hieman käteiskassaa. Alle vuoden vanhalta clubilta oli kieltämättä aika loistavasti toteutettua sponsorien hankintaa, kun he allekirjoittivat sponsorisopimuksen Sinebrychoffin kanssa vuodelle 1990. Sopimuksen summa oli huikeat 10 000 markkaa. Tämä sopimus takasi kerholle alkupääoman, joka käytettiin kerhon ensimmäiseen tietokoneeseen. Aina on oltu aikaamme edellä. Lisäksi clubi sai tuotepalkintoja Cadillac Meettiin. Tiina, Hessu sekä loput johtokunnasta työstivät yhdessä sopimusta ja cruisingin toteutusta. Sinebrychoff järjesti Pepsi-myymäläpromootion teemalla ”All Night Cruising”. Pepsi Cruising arvonnassa oli mukana 218 K-kauppaa ympäri Suomen. Tätä arvontaa mainostettiin jopa Iltalehdessä suurilla puolen sivun mainoksilla. Palkintona oli 200 Cruising-ajelua Cadillacilla, Pepsiä ja hampurilaiset. Kaikille kuskeille, jotka onnekkaita voittajia ajeluttivat, maksettiin korvauksia, kuten matkakuluja ja yöpymisiä. Hessu kertoi saaneensa Sinebrychoffilta jopa kannettavan puhelimen, tai raahattavan kuten itse sitä nimitti. Hessu yksin muisteli ajaneensa noin 118 keikkaa. Ajeluita tehtiin ympäri Suomen. Yhteensä näitä ajeluita oli toteuttamassa noin 12-15 Cadillacia ja kaikki ajelut täytyi toteuttaa elo- syyskuun aikana, yhden ajelun kesto oli noin 1-2 tuntia. Päivässä oli kuulemma mahdollista ajella noin 4 ajoa maksimissaan. Kyllä siinä on saanut ajella ihan tosissaan. Toki kun nämä jaetaan yli kymmenelle autolle, se helpottaa, mutta ympäri Suomen... Hessu mietti, että ei nykypäivänä pystyttäisi tällaista järjestämään, mutta siihen aikaan he olivat niin hulluja, etteivät paljon ajatelleet, kuinka suuri työmäärä tällaisessa on ja kuinka paljon kilometrejä lopulta kertyy. Onkohan ollut vielä nuoruuden intoa ja uutuuden viehätystä?! Kertoi Hessu jopa sen, että jokunen näistä onnekkaista voittajista on ollut yhteydessä nyt vuosien jälkeen. Esimerkiksi eräs silloin kyydissä ollut pikkuvauva olisi ollut menossa naimisiin ja he etsivät käsiinsä sen Cadillacin ja omistajan, jonka kyydissä olivat olleet lähes 30 vuotta aikaisemmin, jos vaikka saisi hääautoksi... Tämähän kertoo vain siitä, kuinka suuri juttu tällainen ajelu on ollut. Siihen aikaan ei ollut vielä paljon suuria amerikkalaisia autoja Suomessa ja näitä autoja sekä kuskeja katsottiin hieman eri tavalla kaduilla kuin nykyään. Moni ei ollut nähnyt Cadillacia saati päässyt kyytiin ja tällainen mahdollisuus ja kokemus on ollut ikimuistoinen ja suuri tapahtuma. Cruisingista tehtiin jopa juttua televisioon, kaikkea se clubi on jo silloin saanut aikaan.

Ensimmäisten ajokeikkojen kohdalla täytyi hieman hakea rytmiä ajeluun ja Hessulla menikin ensimmäisessä keikassa 3 tuntia. Voittaja sai ottaa kaverin mukaan ja kyydissä oli siis kaksi 16-vuotiasta poikaa. Ajeluiden aikataulutus on yksi haasteellisista asioista, joihin silloin törmättiin. Kyydityksiä yritettiin saada sopimaan peräkkäisille päiville tietyissä kaupungeissa. Eihän ole mitään järkeä ajaa Itä-Suomessa yhtä tai kahta ajoa, jonka jälkeen suunnataan johonkin muualle ja palataan takaisin Itä-Suomeen. Tällaiset asiat aiheuttivat hieman hämminkiä. Voittaja saattoi saada tiedon voitostaan ja jo seuraavana päivänä hän hyppäsi Cadillacin kyytiin ja suuntasi Pepsille ja burgerille.

Vuonna 1989 oli klubin ensimmäinen Cadillac Meet, eli kuten me nykyään kutsumme tapahtumaa Summer Meetiksi. Se oli Janakkalan Kalpalinnassa, elokuussa päivää ennen Forssan Pick-Nickiä. Pick-Nick-aamuna starttasikin sitten Cadillac Meetistä letka kohti Forssaa. Cadillac Meet järjestettiin ”omilla rahoilla”. Jo näin varhaisessa vaiheessa siis on alkanut perinne clubin kesäpäivistä. Ennen tapahtumaa vielä kävi niin hassusti, että Hessu sai Toivasen Annelta ja Pekalta oman tapahtumansa mainoksen, kun Anne ja Pekka tulivat kyselemään, että olethan sinäkin tulossa. Sen seurauksena Anne ja Pekka liittyivätkin sitten clubin johtokuntaan. Hassua tästä tekee myös se, että Hessu ei edes tiennyt, että tapahtumasta oli tehty mainoksia. Kalpalinnassakin oli paikallis-tv tekemässä juttua clubin tapahtumasta. Perinteisiin kesäpäivälajeihin kuului jo silloin tandem-hiihtoa ja saappaanheittoa. Näitä lajeja on nähty enemmän ja vähemmän myös tämän jälkeen kaikenlaisissa tapahtumissa, kuten kesäpäivillä ja pikkujouluissa. Clubissamme siis osataan myös pitää perinteitä kunniassa!

Ensimmäinen Cadillac News ilmestyi vuonna 1990. Cadillac Newsin nimiehdotus tuli Hessulta. Tekijöinä toimivat Heikki Vainio ja Pekka Toivanen. Lehti saatiin jäsenille ja tuli ensimmäisen cruisingin aika, jonka jälkeen Hytin Jyrki jo sanoi, että voishan se parempikin olla. Hessu sitten ehdotti Jyrkistä lehden tekijää ja vastaus oli myöntävä, jonka jälkeen siis Jyrki astui lehden tekoon. Ensimmäisen lehden sisältönä oli muun muassa Cadillacin värit ”50-59”, säätöarvoja sekä Cadillacin historiaa. Lehdestä löytyi heti ensimmäisenä Cadillac Meetin mainosta ja moottoriuutisia. Mielenkiintoisia lehtijuttuja mielestäni olivat esimerkiksi etupyörien säätöarvot, jotka olivat taulukossa ilmoitettu. Toki nyt pitää muistaa, että elettiin aikaa, jolloin ei tällaisia asioita voinut etsiä internetistä ihan niin helposti. Myös moottoridata oli taulukossa. Sieltä pystyi tarkastamaan vaikka moottoriöljyn määrän, kärkivälit ja nokka-akselin nostokulmat. Lehdessä siis oli ihan hyödyllistä tietoa harrastajille. Suomessahan ei paljon vielä näitä autoja ollut, joten moni korjaamokaan ei varmasti osannut tällaisia asioita suoralta kädeltä kertoa. Myös myynti-ilmoituksia ja Cadillacin varaosien myyntiluettelo löytyi.

Haluan kiittää kaikesta tästä historiatietämyksestä sekä suuresta kuvamäärästä Heikki ”Hessu” Vainiota. Ilman Hessun tietämystä, hyvää muistia sekä kuvamateriaalia ei tätäkään juttua olisi saatu aikaan. Hessun kanssa pitkin kevättä kävimme keskustelua ja tiedonvaihtoa sosiaalisen median keskustelukanavilla sekä lisäksi puhelimitse. 