Nallikari uudistuu kattavasti
Kaupunginjohtaja Määttä: ”Tervehditään toisiamme, kun kohdataan”
s. 4
Kiertotalouden suunnannäyttäjät
Kaupunki huolehtii hyvinvoinnista
Bike’s Patrullen partioi väsymättä
4
Seppo Määttä: Etsitään yhdessä ratkaisuja Oulu-puolueen hengessä
MunOulu 1/23
Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen. Ilmoita jakeluongelmasta munoulu@ouka.fi
Mun Oulu -verkkolehti osoitteessa munoulu.fi ja somekanavissa @munoulukaupunkimedia
Julkaisija: Oulun kaupunki
Päätoimittaja: Mikko Salmi, mikko.salmi@ouka.fi
Toimituspäällikkö: Carita Forsman
Toimituskunta: Riina Aikio, Lea Ansamaa, Satu Fränti, Jarkko Halunen, Sari Karhu, Tatu Maaninen, Pasi Rytinki, Hanna Sankala-Sivula, Sari Valppu, Eila Vähäkuopus, Pirkko Vääräniemi
Toimitus ja ulkoasu: Mint Company Oy
Painosmäärä: 124 112 kpl
Paino: PunaMusta Oy
Kannessa: Seppo Määttä
Kannen kuva: Juuso Haarala
Kun maailman menoa seuraa Oulun korkeudelta, ei voi kuin ihmetellä sen mielettömyyttä. Sota sivistyneessä Euroopassa on niin käsittämätön juttu, että aamu-uutisia kuunnellessa täytyy edelleenkin nipistää itseään.
Sotauutiset kertovat meille karua kieltään ihmisen pahuudesta, ahneudesta ja vallanhimosta. Ne muistuttavat meitä siitä, ettei pahan edessä saa olla hiljaa. Yhteiskunnan kehityksen suurimpana ongelmana ei ole pahuus, vaan hyvien ihmisten hiljaisuus.
Onkin tunnustettava se vääjäämätön tosiasia, että paha on vahvempi. Ei ole kuitenkaan syytä masen tua, sillä vaikka paha onkin voimakkaampi, hyvää on enemmän. Hyvä elämä alkaa siitä, kun näemme toisen ihmisen kokonaan.
Muutin vappuna Metsokankaalle, hyvän elämän kehtoon. Tämän muutaman viikon aikana on ol lut suorastaan liikuttavaa seurata, miten ihmiset auttavat toisiaan ja jakavat arjen asioita. Face book-ryhmät pursuavat jaettavia tavaroita ja pal veluja. Ei ole vielä keksittykään sellaisia työkalu ja, joita ei Metsokankaan ryhmistä saisi lainaan. Lisäksi ”ämkoossa” koko kylä kasvattaa. Harva se päivä keskustellaan koppimönkijöistä ja lasten lii kenneturvallisuudesta.
Metsokankaan tapaisia alueita löytyy Oulusta monia. Väitän, että Oulussa on mahdollista elää asteen verran onnellisempaa ja tasapainoisempaa elämää. Milloin sinä muuten laitoit viimeksi hyvän kiertämään? Sitä kysellään myös tämän lehden sivuilla.
Kirjoitamme tässä lehdessä muutenkin asioiden ja ideoiden kierrättämisestä. Oulussa on juuri avattu tulevaisuuden tavaratalo eli Kierrätyskeskus Likke Limingantulliin. Vaatteetkin saavat nykyään rikkoutuessaan laastarin oululaisen innovaation avulla.
Kysyimme kaupungin Kestävän tulevaisuuden opinvirran vastuuhenkilöiltä, millä tavoin he ovat laittaneet viimeksi hyvän kiertämään.
Varhaiskasvatuksen Alakööki on innostanut oululaisia päiväkoteja osallistumaan Suomen lasten metsäretkipäivään, joka oli 12. toukokuuta.
Tarja Mankinen, kestävän tulevaisuuden kehittäjäopettaja, Alakööki
Oululaisessa lasten ja nuorten ruokaraadissa kehitetään kouluruokailua kestävämmäksi, viihtyisämmäksi ja yhteisöllisemmäksi. Palautetaan ruokailun arvostus ja hävitetään ruokahävikki.
Jussi Tomberg, kestävän tulevaisuuden kehittäjäopettaja
Timosenkosken luontokoulu on tarjonnut perheille mukavia Luontosunnuntai-tapahtumia yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa jo useana syksynä.
Tero Aho, rehtori, Hönttämäen koulu
Moniammatillinen yhteistyö on välttämättömyys, jos aiotaan saada asioita eteenpäin ponnekkaasti. Kestävän tulevaisuuden ohjausryhmä kokoaa oululaisen tietotaidon yhteen ja laittaa toimeksi.
Pirjo Koret, varhaiskasvatusjohtaja
Olemme tarjonneet lukioväelle mahdollisuuksia kokoontumisiin, joissa keskustellaan kestävyysteemoista ja tehdään konkreettisia tekoja kestävämmän koulun
Paula Ratava, kestävän tulevaisuuden kehittäjäopettaja
Kestävän tulevaisuuden opinvirran kolme keskeistä teemaa ovat luontosuhde, kiertotalous ja ilmastoosaaminen. Toiminta lähtee kiinnostuksesta ja empatiasta luontoa ja sen monimuotoisuutta kohtaan, sillä siitä mitä arvostat, siitä haluat pitää huolta. Lue lisää: ouka.fi/opinvirta.
Kaupunginjohtaja Seppo Määttä kannustaa toisten huomioimiseen:
”Ihmisten välinen vuorovaikutus on keskeinen osa paikallista elinvoimaa”
Oulu sai helmikuun alussa uuden kaupunginjohtajan, kun Seppo Määttä aloitti kuusi vuotta kestävän toimikautensa. Samalla Määttä asettui etelästä takaisin entiselle kotiseudulleen. Paikallinen elinvoimaisuus lähtee hänestä liikkeelle vuorovaikutuksesta: yhteistyöstä, kohteliaisuudesta ja muiden huomioimisesta.
”Työni ovat alkaneet oikein hyvissä merkeissä. Kaupungilla on todella osaava henkilökunta ja vakiintuneet valmisteluprosessit, ja on ollut kiva huomata, että olen saanut positiivisen vastaanoton. Yllätyksiä ei ole tullut vastaan.”
Näin Määttä kuvailee ensimmäisiä kuukausiaan uudessa virassa. Kaupungin elinkeinoelämä olikin hänelle jo ennestään tuttua aiemmasta elämästä konsultointiyritysten toimitusjohtajana, mutta myös sen jälkeen muiden toimien myötä. Määttä on ollut mukana esimerkiksi helmikuussa kolme vuotta täyttäneen BusinessOulun perustamisessa.
On Oulu ehtinyt myös muuttua vuosien varrella, kasvaa ja kehittyä, paluumuuttaja Määttä toteaa. Etenkin uusia asuinalueita ja taloja on rakennettu huomattavasti.
”Asuin aikoinaan Haapalehdossa, ja nythän siinä lähellä on Hiukkavaara, jossa on valtavasti omakotitaloja ja kerrostaloja. Minun ja vaimoni vanhemmat ovat Oulusta kotoisin, ja kesälomilla kiertelimme täällä usein uusia asuinalueita. Paljon on muuttunut siitä, kun lähdimme täältä 1988.”
Mikä Määtän mielestä Oulussa on edukseen juuri nyt, asukkaan näkökulmasta? Takaisin pohjoiseen Kirkkonummelta muuttanut Määttä sanoo heti, ettei Oulua suotta kutsuta ”20 minuutin kaupungiksi”. Töihin on helppo kulkea ja aikaa kuluu paljon vähemmän kuin mihin hän etelämpänä tottui.
”Totta kai täällä on yhä myös se, että pääsee äkkiä luontoon. Meillä on kaksi koiraa, ja aamuisin ja iltaisin kun käydään ’karvapoikien’ kanssa kävelyllä, niin siinä se luonto rauhoittaa”, Määttä pohtii.
Kaupunginjohtajana Seppo Määttä korostaa monipuolisen yhteistyön ja kommunikoinnin merkitystä. Tästä nähtiin osviittaa heti hänen toimikautensa alkajaisiksi, kun kaupunginjohtajan automaattipuheluilla kartoitettiin, kokevatko kuntalaiset saavansa äänensä kuuluviin.
”Olin ensimmäistä kertaa tällaisessa mukana, ja se oli minulle todella positiivinen yllätys. Vastauksia saatiin paljon ja ne olivat hyviä”, Määttä kertaa.
Määttä on hyvillään myös siitä, että kuntalaisten taholta automaattipuhelut koettiin myönteiseksi asiaksi. Hän ei pistäisi pahakseen uutta vastaavanlaista kokeilua myöhemmin.
”Paljon keskustellaan kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista. Tämä mielestäni näytti sen, että meillä on kuntalaisia, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan esimerkiksi palveluihin liittyviin kysymyksiin.”
Hyvänä matalan kynnyksen vaikuttamisväylänä Määttä nostaa esiin paikallisen osallistuvan budjetoinnin, jossa oululaiset ideoivat ja äänestämällä päättävät, miten Oulun kaupunki käyttää 70 000 euroa oululaisten hyvinvoinnin parantamiseen.
”Minusta se on hyvä esimerkki toimivasta yhteisöllisyydestä, kun budjetointi ei mene vaikkapa vain yhdelle kotitaloudelle vaan koko alueelle”, Määttä sanoo.
Ratkaisulähtöisellä asenteella
Kun halutaan kehittää paikallisten palveluiden sujuvuutta, Määtän mielestä olennaista on kaupungin toimialojen välinen yhteistyö.
Tästä esimerkkinä on hiljattain alkanut projekti, jossa mukana ovat BusinessOulu, kaupungin ympäristö- ja yhdyskuntatoimiala sekä sivistys- ja kulttuuritoimiala.
”Ideana siinä on, että kun näiltä kaikilta toimialoilta on yhteinen tiimi, mukana on kaikkien osaaminen. Samalla tieto kulkee helpommin toimialojen välillä. Jos Ouluun olisi tulossa jokin uusi yritys, sen tarpeita kartoitettaisiin koko tiimin kautta: kaavoitus-
kysymyksiä ja millaista rakentamista ehkä tehdään, onko työntekijöillä perheitä, jotka tarvitsevat varhaiskasvatuspaikkaa”, Määttä avaa.
”Helpotettaisiin heti alusta lähtien sitä koko prosessia. Siten vahvistettaisiin näkemystä yritysten ja kuntalaisten suuntaan, että meillä on ratkaisulähtöinen ja positiivinen asenne.”
Työyhteisössään Oulun kaupungilla Määttä on kokenut yhteistyökuvioiden sujuvan. Hän on haastatteluissa tuonut aiemmin esiin ”Oulu-puolueen” eli sen, että Oulun kaupunkia kehitettäisiin yhdessä puoluekannasta tai omista intresseistä riippumatta.
”Totta kai debatti ja erilaisten vaihtoehtojen tuominen keskusteluun on hyvästä, varsinkin jos se tehdään positiivisessa hengessä. Mielestäni esimerkiksi investointitarpeissa olisi hyvä olla Oulu-puolueen henkeä sillä tavalla, että katsottaisiin kaupungin näkökulmasta, mitkä ovat fiksuja ratkaisuja”, Määttä sanoo ja lisää:
”Tähän mennessä on ollut oikein toimivaa keskustelua.”
Hyvä kiertämään tervehdyksellä
Haastatteluhetkellä Seppo Määttä on ehtinyt asua Oulussa kolmisen viikkoa. Hän naurahtaa muuton sujuneen hyvin, vaikka aika monta muuttolaatikkoa onkin vielä purkamatta.
”Löysimme vaimoni kanssa kivan asunnon, jossa viihdymme. Hyvillä mielin olen jälleen oululainen.”
Lehden teeman mukaisesti Määtältä on kysyttävä, millä tavoin hän on viimeksi laittanut hyvän kiertämään. Määttä toteaa, että toisen ihmisen huomioiminen, esimerkiksi nimeltä tervehtiminen, ei maksa tekona mitään, mutta sen vaikutus on erittäin suuri.
”Siitä tulee molemminpuolinen kiva kokemus ja hyvä fiilis. Minulla ei ole myöskään tapana pitää kiitos-sanaa taskussa.”
Moikata voi kyllä silloinkin, vaikkei ihmistä tuntisi henkilökohtaisesti, Määttä kannustaa. Hänellä itsellään on tapana tervehtiä myös aamulenkillä vastaan tulevia. Ylipäätään hänestä olisi hyvä muistaa vuorovaikutuksen merkitys, sillä muiden huomioiminen luo positiivista henkeä ja kantaa pitkälle.
”Olen monessa yhteydessä sanonut, että ihmisten välinen vuorovaikutus on keskeisessä roolissa paikallisesta elinvoimasta puhuttaessa. Kun moni toimisi samalla tavalla, ottaisi muut huomioon, niin se skaalautuu isommassa mittakaavassa”, Määttä sanoo.
”Kun ajatellaan tulevaa kesääkin, varmasti tänne tulee visiitille henkilöitä, jotka eivät tunne Oulua. Jos näemme, että heillä on kartta kädessä eivätkä he näytä olevan varmoja, minne lähteä, niin siinäkin pienellä eleellä on suuri merkitys, kun kysytään, voidaanko auttaa jotenkin.”
ja golfia
Millaisia kesäsuunnitelmia Seppo Määtällä Oulussa on? Hän toteaa hymyillen, että padel on tällä hetkellä lähellä hänen sydäntään. Kesällä kaupunginjohtajan voi bongata vapaa-ajalla myös golf-viheriöiltä.
”Olemme tavanneet Ouluun aikoinaan jääneiden ystävieni kanssa ja pelanneet pari kertaa padelia. Sitä on hauska pelata porukalla ja muistella vanhoja. Golf on myös oikein hyvää ulkoilua. Siinä tulee kerralla käveltyä kuin huomaamatta se 10 kilometriä — siis hyvällä tuurilla, jos pallo pysyy kentällä.”
Haukiputaan uimahalli Vesi-Jatuli täyttää torstaina 1. kesäkuuta 20 vuotta.
Juhlan kunniaksi 27. toukokuuta uimahallissa on käytössä Wibit-temppurata, ja 28. toukokuuta perheuintivuorolla kello 9–10 tunnelmaa tuovat lasten musiikki ja led-valaistus.
Poikkimaantie on tärkeä poikittaisliikenteen yhteys Hiukkavaarasta Oritkarin satamaan. Väyläviraston hanke parantaa liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja elinkeinoelämän kuljetuksien toimivuutta sekä vähentää liikenteen aiheuttamia meluhaittoja.
Ensimmäisessä urakassa uudistetaan Poikkimaantietä valtatie 22:n ja Terminaalitien välillä. Työt käynnistyivät maastossa toukokuun alussa. Terminaalitien ja Oulun sataman välisen osuuden sisältävä urakka kilpailutetaan myöhemmin.
”Kesäkuun alkupuoliskoon mennessä alkavat työt Äimäkujan risteysalueella, jolloin tulee pieniä muutoksia kevyen liikenteen sekä autoliikenteen järjestelyihin. Tiedotamme lähialueen asukkaita ja tiellä liikkujia hyvissä ajoin ennen tulevia muutoksia ja melua aiheuttavia töitä. Pyrimme minimoimaan haitat lähiympäristölle hyvällä suunnittelulla”, urakoitsijan rakennuspäällikkö Juha Schönberg Kreate Oy:stä kertoo.
Ruuhkat vähenevät ja liikenneturvallisuus kohenee
Liikenne-ennusteiden mukaan Poikkimaantien liikennemäärät tulevat voimakkaasti lisääntymään tulevaisuudessa. Nykyisin kaksikaistainen tie levennetään nelikaistaiseksi 2,4 kilometrin matkalta Äimäraution ja Kiilakiventien liittymän välillä. Myös liittymiä parannetaan, rakennetaan uusia siltoja sekä uusitaan valaistusta ja liikennevaloja. Mäntylän, Nokelan, Lintulan ja Kaukovainion asuinalueiden kohdille tulee uusia meluesteitä.
“Hankkeen toimenpiteillä on merkittävä vaikutus tien ruuhkien vähenemiseen ja liikenneturvallisuuden parantumiseen”, projektipäällikkö Jukka Päkkilä Väylävirastosta kertoo. Samalla luodaan edellytyksiä maankäytön kehittämiselle alueella.
Hankkeen kustannusarvio on 40 miljoonaa euroa. Hankkeen tilaajia ovat Väyläviraston lisäksi Oulun kaupunki, Fintraffic Tie Oy ja Oulun Vesi -liikelaitos.
Biojätteen, metallin sekä kartonki-, lasi- ja muovipakkausten kuljetus kiinteistöiltä siirtyy kunnan järjestettäväksi uudistuneen jätelain myötä. Muutoksen tavoitteena on nostaa kierrätysastetta tehostamalla kierrätettävien jätemateriaalien keräystä.
Kuntien omistama jätehuoltoyhtiö Kiertokaari alkaa hoitaa valitsemiensa aliurakoitsijoiden kanssa bio- ja pakkausjätteiden kuljetuksia. Oulussa muutos tapahtuu 4. syyskuuta alkaen, minkä jälkeen Kiertokaari vastaa keskitetysti bio- ja pakka-
usjätteiden kuljetussopimuksista, astiahallinnasta, laskutuksesta ja asiakaspalvelusta.
Bio- ja pakkausjätteiden nykyisiä kuljetussopimuksia ei tarvitse irtisanoa, sillä vastuu kuljetuksista siirtyy automaattisesti Kiertokaarelle uuden jätelain nojalla. Isännöitsijöiden sekä bio- tai pakkausjätettä keräävien pientaloasukkaiden kannattaa kuitenkin olla yhteydessä Kiertokaaren asiakaspalveluun, jotta kuljetuksiin ei tule tahattomia katkoksia. Muutos ei koske sekajätteen kuljetusta.
Kesäkuun viimeisellä viikolla pääsee jo miettimään syksyn harrastusrientoja, kun Oulu-opiston lukukauden 2023–2024 kurssiohjelma ilmestyy verkkoon. Opinto-oppaan painettu versio jaetaan tuttuun tapaan elokuussa.
Painettuja opinto-oppaita löytyy kirjastoista, Oulu10-toimipaikoista sekä Oulu-opiston toimistoista. Sähköiseen kurssiohjelmaan voi tutustua osoitteessa ouluopisto.fi.
Varsinaisena synttäripäivänä aamupäivällä on uimahallin asiakkaille kakkutarjoilu. Myös polskimaan pääsee erityisen ohjelman merkeissä erikoisvesivoimistelussa, tietysti vuoden 2003 listahittien tahtiin.
Vesivoimistelut pidetään juhlapäivänä kello 7.45, 12.00 ja 18.00. Ohjattujen jumppien lisäksi virtuaalivesivoimistelu on kello 15.00.
Oulun kaupunki uudistaa parhaillaan laajasti verkkosivustoaan. Sen myötä kaupungin alaisuudessa toimivat sivustot rakennetaan uudelle alustalle, entistä käytettävämmiksi ja saavutettavimmiksi. Uusi verkkosivusto on määrä julkaista loppuvuodesta 2023.
Kaupungin verkkosivujen päätehtävä on kertoa kaupungin palveluista kaupunkilaisille. Tärkeä osa sivustoa ovat edelleen kaupungin ajankohtaiset uutiset. Entistä selkeämmin nostetaan esiin verkkoasiointi sekä monipuoliset kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet.
Uusilta sivuilta kuntalaisen etsimät tiedot ja palvelut löytyvät aikaisempaa nopeammin ja helpommin. Kaupungin palveluista tarjotaan jatkossa nykyistä laajemmin tiedot englanniksi. Ouka.fi saa uudistuksessa myös uuden ilmeen.
Verkkosivuston sisällöstä tullaan julkaisemaan kuntalaisille kokeiluversio, jossa sivuston käytettävyyttä pääsee testaamaan. Alustavan arvion mukaan kuntalaisarviointi ajoittuu kesäkuulle tai viimeistään alkusyksylle. Tällöin kokeiluversio avataan käyttöön parin viikon ajaksi. Kokeilusivuston eri sivuille voi jättää palautetta sivusta ja uudistuksesta palaute-painikkeen kautta.
Tuleva uusi pääsivusto rakennetaan Drupal-julkaisualustalle ja rinnakkaissivustot Wordpress Multisite -julkaisujärjestelmällä. Kaupungin yhteistyökumppani Drupal-järjestelmässä on Siili Solutions Oyj ja Wordpress Multisite -julkaisujärjestelmässä Hion Digital Oy.
Verkkosivustouudistuksen edistymisestä tiedotetaan Oulun kaupungin verkkosivuilla ja muissa viestintäkanavissa.
Oulun uimahalli suljettu 19.6.–30.7.
Raatin uimahalli suljettu 22.7.–20.8.
Viikonloppuisin lyhennetty aukiolo 3.6.–17.7. la, su kello 8.00–15.45
Jatulin liikuntakeskus suljettu 2.6.–13.8.
Uimahallit ovat suljettuina samaan aikaan ajalla 22.7.–30.7.
Hankkiessasi päiväliikkujan kuntokortin, kuukausikortin, kuntoilukortin tai seniorikortin, huomioithan että sulkuajat eivät siirrä kortin voimassaoloaikaa.
Muutokset mahdollisia. Ajantasaiset aukioloajat löydät nettisivuiltamme www.ouka.fi
Oulun joukkoliikenteen kesäaikatauluihin siirrytään 5.kesäkuuta.
Paikallisbussilla kulkevien ikäihmisten oikeutta matkustaa alennettuun hintaan on pidennetty: 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat saavat nykyisin maanantaista perjantaihin 25 prosentin alennuksen bussimatkoista, jotka on aloitettu kello 9.30–14.30.
Alennuksen saa, kun kertalipun ostaa henkilökohtaiselle matkakortille ladatulla arvolla. Alennusta ei saa Lähi-vyöhykelipusta, joka kattaa pelkästään Oulun ydinkeskustan. Oulun seudun paikallisliikenteen matkakortin voi ostaa ja ladata siihen arvoa eli rahaa Oulu10-palvelupisteissä tai osoitteessa kauppa.waltti.fi.
Matkakorteille voi ladata arvoa myös osasta R-kioskeja ja lippuautomaateista. Oulun seudun liikenteen lippuautomaatti löytyy esimerkiksi kauppakeskus Valkean kesäkadulta, Zeppeliinistä ja lentoasemalta.
Rollaattorin käyttäjät ovat oikeutettuja Oulun seudun liikenteessä ilmaismatkoihin arkisin kello 9.30–14.30.
Huhtikuussa käynnistynyt Ylen kampanja innostaa ihmisiä keräämään ympäristöstä miljoona pussillista roskaa. Oulu on ottanut haasteen vastaan ja sinäkin voit osallistua. Kampanja päättyy 14. kesäkuuta kello 20.
Voit osallistua roskien keräämiseen yksin, ystävien tai perheen kanssa. Voit koota myös talkooporukan. Kerätyt roskapussit merkitään reaaliaikaisesti päivittyvään Ylen laskuriin sen paikkakunnan kohdalle, mistä roskapussit on kerätty. Luvassa on yhteisen hyvän lisäksi todellinen kisa Suomen paikkakuntien välillä. Tulos julkaistaan Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa 14. kesäkuuta kello 20.
Roskapihdit lainaan myös kirjastosta
OUTI-kirjastoissa on lainattavana roskapihtejä, yhdet kappaleet per kirjasto. Pihtejä ei voi varata etukäteen. Verkkokirjastossa asiakas voi tehdä haun: roskapihdit esine. Hakutulos ilmoittaa, missä kirjastossa pihtejä on. Roskapihdit ovat lainattavissa myös kampanjan jälkeen.
Laskuri: yle.fi/aihe/miljoona-roskapussia
Osallistumisohjeet: ouka.fi/oulu/ymparisto-jaluonto/oulu-yle-miljoona-roskapussia-kampanja
Oulun kaupungin asiakaspalvelu Oulu10 palvelee kesälläkin sähköisissä kanavissa ma-pe kello 8–16 ja virtuaalinen asiakaspalvelija OuluBot ympäri vuorokauden. Mikäli OuluBot ei osaa vastata, voit jättää viestin asiakaspalveluun OuluBotin kautta ja palveluasiantuntijat vastaavat mahdollisimman pian.
Palvelupisteet ovat avoinna juhannukselta heinäkuun loppupuolelle 26.6.–28.7.2023 seuraavasti:
• Torikatu: ma-pe kello 10–16
• Haukipudas: ma-pe kello 10–16
• Oulunsalo: ti ja to kello 10–16 (suljettu 10.7.–21.7.)
• Kiiminki: ti ja to kello 10–16 (suljettu 10.7.–21.7.)
Ylikiiminki suljettu
Haukiputaalla Aseman koululla sijaitseva Aseman kirjasto on suljettuna 9. elokuuta asti. Lähimmät kirjastot ovat Haukiputaan ja Martinniemen kirjastot. Varaukset noudetaan Haukiputaan kirjastosta.
Myös Kaukovainion kirjasto on suljettu 9. elokuuta asti remontin vuoksi. Lähimmät kirjastot ovat Kastellissa ja Karjasillalla. Varaukset noudetaan Karjasillan kirjastosta. Remontin aikana Kaukovainion kirjastossa olevia kirjoja ja muuta aineistoa ei voi lainata.
Puolivälinkankaan kirjasto on suljettu uuden monitoimitalon rakentamisen ajaksi. Kirjasto muuttaa samalle tontille rakennettavaan monitoimitaloon, joka valmistuu vuoden 2025 aikana. Kir-
jastoauto Kauno tulee tarjoamaan Puolivälinkankaan asukkaille kirjastopalveluita kerran viikossa kesätauon jälkeen, kunnes uusi kirjasto valmistuu. Puolivälinkankaalta etsitään myös väistötilaa kirjastolle. Lähimmät kirjastot ovat Tuirassa ja Kaijonharjussa. Varaukset noudetaan Tuiran kirjastosta.
Suljetuista kirjastoista lainatut kirjat voi palauttaa kaikkiin OUTI-kirjastoihin.
Oulun keskustakirjasto Saaren peruskorjaus etenee ja pääkirjasto avautuu yleisölle saneerauksen valmistuttua vuonna 2026.
• Yli-Iin Oulu10-palvelupiste on avoinna Yli-Iin kirjaston aukioloajan mukaisesti.
Sähköiset kanavat:
• Oulu10-palveluiden puhelinpalvelu (08 558 558 00) ja kaupungin vaihde (08 558 410), chat, palautteet, sähköposti oulu10@ouka.fi, sosiaalinen media
• Virtuaalinen avustaja OuluBot palvelee kaikkina päivinä ja vuorokauden aikoina osoitteessa ouka.fi
Nallikarin rannan katujen ja yleisten alueiden peruskorjaaminen on käynnissä. Lisäksi Nallikari Seaside Oy:n uudisrakennushanke etenee. Uimarannan tai palveluiden käyttöä rakennustyöt eivät kesällä estä. Rakentaminen etenee vaiheittain, jotta haitta olisi mahdollisimman vähäistä ja työ jouhevaa. Kokonaisuudessaan urakka on valmis vuoden 2025 asuntomessuihin mennessä.
TEKSTI PETRA SILVENNOINEN KUVA MARKKU HYTTINEN
Nallikari on Oulun kärkikohteita niin kaupunkikuvallisesti kuin matkailun kannalta. Nyt kaupunki kehittää alueesta vetovoimaista sekä ympäristöltään että rakentamistavaltaan. Uudistuksilla parannetaan matkailuedellytyksiä, luodaan valmiuksia tuleville investoinneille ja palveluille sekä sujuvoitetaan etenkin kävelyä ja pyöräilyä.
Nallikari on kiistatta Oulun suosituin uimaranta jo nykyisellään. Loivasti syvenevä ja hienohiekkainen ranta soveltuu kaikenikäisillä, ja se houkuttelee myös matkailijoita. Rakennuttajainsinööri Tero
Tuhkalalla Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden
Kadut ja liikenne -yksiköstä on kävijöille huojentava vastaus: katujen ja infran rakennustyöt eivät vaikuta uimarannalle pääsyyn tai hiekkarannan ja Aallokkopolun käyttöön kesäkuukausina.
Liikennejärjestelyihin ja ohjauksiin kiinnitetään erityistä huomiota rakennusaikana, jotta kulku on mahdollisimman sujuvaa. Autoilijoille voi syntyä ajoittaista vaivaa, koska pysäköintipaikkoja on väliaikaisesti niukemmin. Autolla saapuvien kannattaa hyödyntää Vellamontien länsipuolella olevaa parkkialuetta tulevana kesänä.
Helpotusta pysäköintiin, pyöräilyyn ja esteettömyyteen
Peruskorjauksen myötä Nallikariin tulee uusia kulkureittejä vaiheittain vuosien 2023–2025 aikana. Esimerkiksi Nallikarinranta-kadun yhteyteen teh-
dään kävely- ja pyöräilyväylä ja Leiritielle rakennetaan uusi katuosuus, jonka kautta kuljetaan muun muassa Nallikari-ravintolalle. Holstinsalmentien kaistat erotetaan viheralueella, joka toimii myös hulevesien viivytys- ja puhdistusalueena.
Leiritien pohjoispuolelle on suunniteltu pysäköintialue, mikä tuo tulevaisuudessa apua etenkin suosituimpien kesäpäivien pysäköintiin, Tero Tuhkala kertoo. Lisäksi Vauhtipuiston ja Nallikari Seasiden uuden majoitusrakennuksen yhteyteen rakennetaan pysäköintialueet.
Oulun kaupungin ympäristöpalveluiden projekti-insinööri Marjo Honkamaa-Eskola muistuttaa, että vaikka parkkipaikkoja on nyt tilapäisesti vähemmän, asiat paranevat uudistusten myötä: tulossa on reilut 70 uutta yleiseen käyttöön tarkoitettua pysäköintipaikkaa. Näistä neljä on liikuntaesteisten paikkoja. Honkamaa-Eskola kertoo, että esteettömyyteen on kiinnitetty suunnittelussa erityistä huomiota. Rantaan tulee esteetön pukukoppi ja ohjausraidat helpottavat näkövammaisten kulkua. Myös alueen tasauksissa huomioidaan esteettömyysvaatimukset.
Pyörällä liikkuvaa ilahduttaa, että pyörätelineiden määrä lisääntyy. Runkolukittavia pyöräpaikkoja tulee noin 270 ja kesäisin irtotelineet lisäävät kapasiteettia. Myös tavarapyörien pysäköinti helpottuu, ja mopot sekä potkulaudat saavat omia pysäköintipaikkoja. Joukkoliikennepysäkki raken-
netaan lähemmäs rantaa ja sen rakentamisessa huomioidaan esteettömyys. Lisäksi alueen valaistusta uusitaan ja lisätään erikoisvalaistusta.
Uusi keskusleikkipuisto
ja kaksi viihtyisää aukiota
Nallikariin rakennetaan uusi keskusleikkipuisto, joka otetaan käyttöön asuntomessuihin mennessä. Puisto on suunniteltu niin, että siellä viihtyvät eri-ikäiset kävijät ja osa välineistä on esteettömiä. Nykyinen leikkipaikka säilyy uuden ohella käytössä siihen asti, kun välineet tulevat käyttöikänsä päähän, Marjo Honkamaa-Eskola mainitsee.
Vuoteen 2025 mennessä rakennetaan myös kaksi viihtyisää aukiota, joihin tulee muun muassa pöytäryhmiä, pieniä viheralueita ja paikat kioskeille. Nallikarinaukiolta Holstinsalmentien kääntöpaikan kohdalta näkymät avartuvat merelle. Aallokkoaukio sijoittuu Nallikarin Lomakylän uuden majoitusrakennuksen läheisyyteen ja tulee olemaan sijainniltaan hyvin keskeinen. Aukion esiintymislava mahdollistaa pienten tapahtumien järjestämisen. Uusia aukioita yhdistää kävely- ja pyöräilyväylä.
Honkamaa-Eskola kertoo, että suunnitteluvaiheessa on toimittu yhteistyössä muun muassa tapahtumatuottajien ja alueen toimijoiden kanssa.
Suunnittelu- ja toteutusalue: Holstinsalmentie välillä Toppilansaarentie - Leiritie, Leiritie ja Nallikarinranta sekä alueeseen liittyvät jalankulku- ja pyöräilyväylät, pysäköintipaikat, katuaukiot ja keskusleikkipuisto.
Hanke sisältää myös kunnallistekniset korjaukset, kuten vesijohtojen, jätevesiviemäreiden sekä hulevesiviemäröinnin ja aluekuivatuksen saneeraamisen ja katuvalaistuksen uusimisen.
Laajassa hankkeessa ovat mukana Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut sekä Sivistys- ja kulttuuripalvelut, Oulun Infra, Oulun Vesi, Oulun Energian kaukolämpö, Oulun Energia Sähköverkko, Nallikari Seaside sekä teleoperaattorit.
Nallikarinranta-kadun ja Nallikarin Lomakylän välisellä alueella rakennustyöt etenevät vauhdilla. Nallikari Seaside Oy:n uusi majoitus- ja liikerakennus valmistuu vuoden loppuun mennessä. Rakennustyömaa ei vaikuta kävijöiden kulkemiseen ja alue on hyvin suojattu.
Nallikari Seasiden toimitusjohtaja Sirpa Walter on tyytyväinen siihen, että aluetta on suunniteltu yhdessä ja toteutuskin tapahtuu pääosin yhdenaikaisesti. Hänestä se on kaikkien etu.
”Kun meillä lähti oma projekti liikkeelle, ehdotin kaupungille, että tehdään yhtä matkaa, ettei olisi kovin pitkään työmaana. Vähän aikaa kärsitään isompaa hässäkkää ja on monta työmaata, mutta siten tulee nopeammin valmista.”
Walterin mielestä on valtavan hyvä juttu, että alue kehittyy – onhan sitä vuosikausia suunniteltu.
”Pitkän odottelu- ja suunnitteluajan jälkeen asiat etenevät monella suunnalla. Meille majoittajille on ensisijaisen tärkeää, että ympärillä on palveluita ja infra sellainen, joka toimii. Tällä kokonaisuudella me pystytään ihan eri tavalla tuomaan Nallikaria esille ja se on houkuttelevampi niin paikallisille kuin matkailijoille.”
Nallikari Seasiden uudisrakennukseen tulevat julkiset suihku- ja wc-tilat, jotka ovat kesästä 2024 lähtien rannalla kävijöiden käytettävissä. Nallikarinranta-kadun yli tuleekin olemaan kevyttä liikennettä nykyistä enemmän. Walter kertoo, että hidasteilla ja kavennuksilla sekä muilla keinoilla alue pyritään rauhoittamaan liikenteeltä, jotta kaikkien on turvallista liikkua.
Kesän suosittu vierailukohde, Vauhtipuisto, on oululaisille ja matkailijoille tuttu vuosikymmenien ajalta. Tästä kesästä alkaen puisto palvelee laajemmissa ja entistä ehommissa tiloissa Leiritiellä Nallikarissa. Puisto avataan 27. toukokuuta ja se on avoinna päivittäin 6. elokuuta asti.
TEKSTI PETRA SILVENNOINEN KUVA VAUHTIPUISTO
Toimitusjohtaja Kalle Komulainen Vauhtipuisto Oy:stä iloitsee uudesta sijainnista leirintäalueen ja uimarannan kupeessa.
”Sijainti on ehdottomasti parempi. On lomakeskus leirintäalueineen vieressä, ja jatkossa toivottavasti myös uusi Eden. Muutenkin matkailullisesti sijoitumme nyt oikeaan paikkaan.”
Nallikarin alue kehittyy ja sitä peruskorjataan laaja-alaisesti lähivuosien aikana. Tämä on Komulaisen mielestä erittäin hyvä asia. Hän myös mainitsee, että Vauhtipuiston uusi sijainti mahdollistaa laajentamisen ja ympärivuotisten palveluiden kehittämisen tulevaisuudessa. Talvisin Komulaisen perheyritys toteuttaa Nallikarin Talvikylää.
Vauhtipuistossa on koettavaa kaikenikäisille ja monilla on suosikkilaitteensa. Tämän kesän uutuuksista toinen, Taikakaruselli, on harvinaisempaa sorttia. Komulaisen mukaan sisätiloissa olevaa karusellia ei aivan kaikkialta löydy. Se kruunaa uuden paviljongin ja 50-paikkaisen Kahvila Karusellin tilat.
Toinen uutuuslaite on pieni vuoristorata, Herra
Lohikäärme nimeltään. Tulevana kesänä huvipuistotoiminnan rinnalla on myös pyörien ja avokanoottien vuokrausta. Vuokrattavia
Jopoja on reilut kolmekymmentä ja kanootteja kymmenen. Vuokraus tapahtuu Vauhtipuistosta.
Avoinna kesällä 27.5.–6.8. päivittäin kello 11–18
Lisätietoja: vauhtipuisto.fi
Puistopiknikit esittelevät oululaista kulttuuri- ja taideosaamista ja tarjoavat monipuolista kesäohjelmaa eri puolilla kaupunkia. Suositut piknikit käynnistyvät juhannuksen jälkeen. Keskeisenä tapahtumapaikkana on Hollihaan puistossa sijaitseva Hollilava.
Puistopiknikien monivivahteinen ohjelmisto muodostuu vuosittain oululaisten harrastajien, taitelijoiden ja yhteisöjen luomista sisällöistä.
”Puistopiknikit on tapahtuma-alusta, jota halutaan tarjota oululaisille kulttuurin ja taiteen harrastajille ja ryhmille. Ikään kuin kaupunkilaisilta kaupunkilaisille -ohjelmasisällöille; periaatteena se, että esiintymismahdollisuuden saa matalalla kynnyksellä”, Oulun kaupungin tapahtumapäällikkö Jarkko Halunen kertoo.
Musiikki on ollut yleensä laajimmin edustettuna, mutta ohjelmistossa voi tänäkin kesänä olla esimerkiksi sanataidetta, sirkusta, tanssia, kuvataiteita ja vaikkapa puistojoogaa.
Halunen kertoo, että Hollilavan lisäksi puistopiknikejä on Pikisaaren Kelluvalla lavalla sekä mahdollisesti kaupungin muilla puistoalueilla tai liikkuvina esityksinä eri puolilla kaupunkia. Tarkemmat sijainnit selviävät ohjelmiston julkaisun yhteydessä kesäkuun alussa.
Oulun kaupunki järjestää puistopiknikit yhteistyössä Kelluva ry:n kanssa. Halunen kuvailee oululaista yhdistystä tuoreeksi ja uudenlaiseksi tapahtuma-alan toimijaksi, joka tarjoaa myös innovatiivisen tapahtuma-alustan, Kelluvan lavan. Hän uskoo, että yhteistyö avaa uusia näkökulmia ja mahdollistaa puistopiknikien kehittämisen tapahtuma-alustana entistä paremmin. Kelluva ry:n avulla on mahdollista tavoittaa myös aiempaa kattavampi joukko eri toimijoita, Halunen summaa.
Puistopiknikejä järjestetään juhannuksen jälkeiseltä viikolta elokuun puoliväliin. Ohjelmiston määrästä riippuen kulttuurintäyteisiä piknikejä on viikoittain noin kaksi. Tapahtumat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.
Lisätietoja: ouka.fi/puistopiknikit
Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026, mutta missä mennään nyt? Ohjelmajohtaja Samu Forsblom kertoo ajankohtaisista kuulumisista ja muistuttaa, kuinka ainutlaatuisesta mahdollisuudesta on kyse.
Tällä hetkellä Oulun kulttuurisäätiössä tehdään töitä suunnittelun ja organisaation rakentamisen parissa sekä kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia ja ylläpidetään suhteita laaja-alaisesti. Laadukkaat perustukset ja verkostot ovat tarpeen, sillä Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi on poikkeuksellinen tilaisuus. Se on myös mittava kulttuurihanke niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Oulu on uuden äärellä, sillä tällaista ei ole täällä koskaan aiemmin tehty.
”Kansainvälinen arviointiraati on valinnut juuri Oulun ja 38 pohjoista kuntaa näyttämään suuntaa tulevaisuuden kulttuurin tekemiselle pohjoisessa, Suomessa ja Euroopassa”, Samu Forsblom painottaa ja muistuttaa, että vastaavaa tilannetta ei ole aivan heti uudestaan tarjolla.
Forsblom sanoo, että kulttuuripääkaupunkivuosi on aito tilaisuus tuoda Oulua esiin muualla Suomessa ja Euroopassa positiivisesti sekä luontaisten vahvuuksien kautta, jotka kiteytyvät Oulu2026-pääteemoissa: Rohkeasti reunalla, Villisti kaupunki ja Vastakohtien voima. Hänen mielestään tästä kannattaa ottaa kaikki hyöty irti. Se ei tarkoita yksistään sitä, mitä Oulun kulttuurisäätiö tekee, vaan paljon on sellaista, mihin Forsblomin mielestä kannattaa kulttuuripääkaupunkileimaa ottaa mukaan.
”Kulttuuripääkaupunkihankkeeseen tarvitaan ja halutaan laajasti kaikki mukaan. Ei pelkästään kokijoina, vaan myös tekijöinä.”
Tänä vuonna suunnitelmat saatetaan sille tasolle, että niitä voidaan ryhtyä toteuttamaan käytännössä. Forsblom mainitsee, että usein on oletus, että jo nyt tapahtuu paljon sellaista, mihin
voi osallistua. Varsinaiset toiminnanvuodet ovat kuitenkin lähempänä vuotta 2026.
Ohjelmasisältöjen valmistelu etenee Loppukeväästä Oulun kulttuurisäätiön hallitus tekee päätökset viimeisimmän ohjelmahaun valinnoista. Ohjelmahaussa haettiin laajoja isoja ohjelmakokonaisuuksia ja hakemuksia tuli lähes kolmesataa. Toukokuun jälkeen selviää, mitkä projektit etenevät tuotantoon. Seuraava ohjelmahaku, joka kantaa nimeä ”Me olemme kulttuuria”, kohdistuu ruohonjuuritason toimintaan. Haku on suunnattu pienemmille toimijoille ja yksittäisille projekteille, ja se käynnistyy vuonna 2024.
Samu Forsblom kertoo, että säätiöllä on myös omia projekteja, jotka ovat isoja kohokohtia ja hakukirjassa esiteltyjä avauksia. Näiden esituotantovaihe on parhaillaan käynnissä, mikä tarkoittaa, että nyt kasataan tiimejä, joilla projektit toteutuvat, sekä etsitään tapahtumapaikkoja ja ajankohtia. Tulokset alkavat näkymään vuosina 2024–2026.
Joitakin kulttuuriohjelmaan kuuluvia hankkeita on jo käynnissä. Esimerkiksi Untamed Office, jota operoi Oulu Urban Culture ry, edistää nuorten aikuisten toimintaedellytyksiä luovilla aloilla. ”Kesytön konttori” kehittää Oulun veto- ja pitovoimaa pohjoisen kaupunkikulttuurin keinoin ja lähettää yhteiseurooppalaisen viestin: voit toimia ja vaikuttaa siellä, missä olet!
Forsblom mainitsee myös Pohjoisista tarinoista vetovoimaa -hankkeen, joka kartoittaa Oulu2026-toteutusalueen kiehtovia tarinoita ja kehittää uusia tapoja tuoda niitä esiin aidoilla paikoilla
Oulu2026-toiminnasta
vastaa Oulun kulttuurisäätiö sr.
Säätiö kehittää Oulua kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina ja edistää taiteilijoiden ja kulttuurialan toimintaedellytyksiä sekä osallistuu kulttuurialaa kehittävään toimintaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Toiminta käynnistyi vuoden 2022 alussa.
ja digitaalisesti. Keskiössä on luoda konsepti, jonka avulla tulevaisuudessa tuotetaan useita teemoitettuja reittejä helppokäyttöisen teknologian keinoin.
Kesällä tapahtuu – tule mukaan Oululaisia bändejä ja artisteja esiin nostava Oulu2026-lava jatkaa tärkeänä osana Qstock-festivaalin ohjelmistoa. Kokemukset edelliskesästä olivat hyviä ja nyt toimintaa kehitetään yhdessä Qstockin kanssa. Tänä vuonna Oulu2026-lava siirtyy kokonaisuudessaan Linnansaareen ja tarjoaa ilmaista ohjelmaa kaikille 27.–29. heinäkuuta.
Arctic Food Lab -tiimi on mukana Villiyrttikarkeloissa, jotka järjestetään Åströmin puistossa 10. kesäkuuta kello 10–16. Siellä voi tutustua luonnon villeihin tuotteisiin ja palveluihin villissä luonnossa. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
Hyvän ruoan ehdoton ykköstapahtuma on Makuseikkailu, joka valtaa Oulun ravintolat 30. elokuuta - 2. syyskuuta. Kokonaisuutta luotsaa Artic Food Lab, joka tuo esiin Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulun ja pohjoisen Suomen taivaan alla kasvaneiden raaka-aineiden ja arktisissa oloissa syntyneen ruokaperinteen ainutlaatuisuutta. Ravintolat ehtivät vielä ilmoittautua mukaan osoitteessa arcticfoodlab.fi
Screamin Duende valtaa Toppilan Aalto Siilon 3. kesäkuuta. Lue lisää aaltosiilo.com.
Tutustu: urbanculture.fi/untamed-office oulu2026.eu/arcticfoodlab oulu2026.eu/oulu2026xqstock
Opastetut kävelykierrokset kuuluvat Oulun kesään ja ovat oiva tapa tutustua kaupunkiin. Kesä-elokuussa Oulun seudun oppaat järjestää lähes kolmekymmentä kävelykierrosta yhteistyössä kaupungin kanssa. Monipuolinen tarjonta takaa, että valinnanvaraa on.
Opastettuja kierroksia on kesällä ohjelmassa sekä suomeksi että englanniksi. Suomenkielisillä kierroksilla on useita eri teemoja. Loppukesään ajoittuvat englanninkieliset kierrokset ovat yleisopastuksia Oulun keskusta-alueen keskeisillä paikoilla. Kaikki kierrokset ovat maksullisia (10 euroa per osallistuja). Lippuja voi ostaa osoitteesta: shop.goarctic.fi.
Oulun seudun oppaiden puheenjohtaja Päivi Rintamäki kertoo, että kesän suomenkieliset kierrokset ovat mukava sekoitus perinteisiä ja uudempia. Rintamäen mukaan etenkin uskomuksiin ja tarinoihin pohjautuvat kierrokset kiehtovat ihmisiä. Suosituin kierros on vuosi toisensa jälkeen Kummituksia ja kummallisia kohtaloita. Koska kierros kiinnostaa, se järjestetään neljä kertaa kesän aikana ja opastukset tehdään kahden oppaan voimin.
Jos tarinat Oulun pimeältä puolelta kiehtovat, lähde mukaan Rikollinen kävely (K18) -kierrokselle. Oulun rikoshistoriaan keskittyvä kierros kuljettaa
läpi eri aikakausien, joilla on omat rötöksensä ja kauheutensa, pienistä rikkeistä jopa terrorismiin. Oppaan matkassa voi kulkea myös sanojen siivin ja tutustua kirjailijoiden Ouluun tai heittäytyä Pikisaaren pauloihin ja perehtyä saaren historiaan ja nykypäivään.
Uudempia kierroksia ovat esimerkiksi Oulun tulipaloista kertova Oulussa palaa sekä luontokierrokset, kuten Hupisaarten puut -kierros. Nämäkin ovat löytäneet kiinnostuneet kuulijansa. Kierrosten vetäjänä toimii aina auktorisoitu opas.
Antoisin opastus on vuorovaikutteinen Oulun seudun oppaiden vetämillä kierroksilla on tilaa kysymyksille ja keskustelulle. Päivi Rintamäki mainitsee, että asiakkaat kertovat usein saaneensa uutta tietoa ja nähneensä asioita uusin silmin.
”Sellaiset ovat parhaimpia kierroksia, joilla aurinko paistaa, on lämmintä, eikä kenenkään tarvitse palella. Ja kun ihmiset ovat aidosti kiinnostu-
neita aiheesta, silloin syntyy vuorovaikutusta, eikä mene yksinpuheluksi. Oppaat toki yrittävätkin aktivoida asiakkaita kyselemään ja kertomaan mielipiteitään. Ja joskus käy niinkin, että asiakkaalta saattaa tulla sellaista tietoa, mitä opaskaan ei tiedä. On aina mukavaa, että tarina täydentyy.”
Rintamäki kertoo, että äänentoistolaitteet ja ryhmäkokojen rajaaminen mahdollistavat myös osaltaan onnistuneen kierroksen. Vuorovaikutus asiakkaiden kanssa on kuitenkin opastyön suola. Kesäopastusten aikataulut ja teemat voit tarkistaa Oulun kaupungin matkailuneuvonnasta, joka sijaitsee BusinessAsemalla (Hallituskatu 36 B). Tiedot löytyvät myös Go Arcticin ja Oulun seudun oppaiden verkkosivuilta ja somekanavista.
Suomenkieliset kierrokset: ti ja pe 13.6.–18.8.2023 (ei 23.6.) kello 18–20
Guided tours in English: Wed 19.7.–30.8.2023 at 18–20 Sat 5.–19.8.2023 at 13–15
Liput / Tickets:
á 10 € shop.goarctic.fi
Lisätiedot / More info: oulunseudunoppaat.fi goarctic.fi
Oulussa käytössä oleva digitaalinen opas Atla kokoaa kiinnostavimmat kulttuuri- ja luontokohteet sekä tapahtumat yhdelle alustalle. Palvelu suosittelee kohteita ja valmiiksi suunniteltuja elämyksellisiä reittejä käyttäjän kiinnostuksen, sijainnin ja aikataulun mukaan.
Atlasta löytyy valmiiksi suunniteltuja elämyksellisiä reittejä, kuten katutaidekävelyitä, luontopolkuja sekä kaupunki- ja historiakierroksia. Palvelu tarjoaa tietoa, kuvia ja videoita reittien varrella olevista kohteista ja auttaa löytämään perille kohteisiin.
Oulussa Atlasta voi löytää esimerkiksi keskustan urbaania muraalitaidetta, Pikisaaren kulttuurihistoriaa sekä Letonniemen suojelualueen luontokohteita. Esteettömät, lapsille sopivat, ilmaiset ja lemmikkiystävälliset kohteet on myös koottu omiin kokoelmiinsa. Atlasta saat tietoa esimerkiksi siitä, soveltuuko reitti apuvälineellä tai vaunuilla kuljettavaksi ja onko kohteessa lastenhoitotilat.
Uusi keino jakaa paikallistuntemusta
Valmiiden kohde- ja reittiehdotusten lisäksi käyttäjät voivat tehdä Atlaan omia listoja suosikkikohteistaan.
"Kaikilla meillä on listoja suosikkitekemisistämme, joita jaamme Whatsappissa ja muissa palveluissa tutuille. Nyt ne voi kerätä yhteen paikkaan kartalle", palvelun teknisestä toteutuksesta vastaavan Zoneatlaksen toimitusjohtaja Teemu Joensuu sanoo.
Palvelu hyödyntää tulevaisuudessa myös lisättyä todellisuutta eli AR-sisältöjä. Tämä mahdol-
listaa sen, että voit esimerkiksi löytää gallerian näyttelyn rinnalla digitaalisia varjoesityksiä tai historiallisessa kohteessa eläytyä siihen, miten paikassa on eletty sata vuotta sitten.
Kolmen kaupungin hanke
Atla on kehitetty Oulun, Kuusamon ja Espoon yhteisessä, jo päättyneessä DigiCult-hankkeessa. Hankkeen tavoitteita olivat kaupunkien palveluiden vaikuttavuuden lisääminen, tiedon hyödyntäminen palvelutarjonnassa sekä vähemmän tunnettujen kulttuuri- ja luontokohteiden tuominen paremmin esille. Hankkeessa osallistettiin laajasti kaupunkien työntekijöitä, sidosryhmiä ja asukkaita.
DigiCultin rahoitti Valtiovarainministeriö, joten hankkeen tulokset hyödyttävät Suomen kaikkia kuntia ja kaupunkeja. Atlan teknisestä toteutuksesta vastaa Zoneatlas, jolla on kokemusta vastaavista palveluista muun muassa Metsähallituksen ja Maanmittauslaitoksen projekteista.
Tällä hetkellä Atla on käytössä Oulussa ja Kuusamossa. Espoo liittyy joukkoon myöhemmin tänä vuonna, ja palvelun käyttöönottavia kuntia on tulossa muitakin. Atlasta on saatavilla mobiili- ja desktop-versiot sekä Android- ja iOS-sovellukset.
Lue lisää: atla.fi
Älykäs kaupunkiopas Atla nostaa esille Oulun kulttuuri- ja luontohelmiäTEKSTI MUN OULU, PETRA SILVENNOINEN KUVA ATLA TEKSTI PETRA SILVENNOINEN
Limingantullin Kierrätyskeskus Likke avasi ovensa huhtikuun lopussa. Kiertokaaren kunnianhimoisena tavoitteena on rakentaa Likestä paljon muutakin kuin kierrätystavaran myyntipaikka. Se on arjen kiertotalouden keskittymä sekä elämyksellinen ihmisten kohtaamis- ja neuvontapaikka.
Mika Inkalalle erinomainen asiakaspalvelu on sydämen asia. ”Jos asiakas tarjoaa meille design-tavaraa eikä tiedä itse sen arvoa, meidän tehtävänämme on kertoa hänelle siitä. Emme ryöstä ihmisten aarteita”, hän painottaa.
”Toivon, että Likestä tulisi eräänlainen kansalaistori, johon kuka tahansa Oulun seudun asukas voisi tulla asioimaan kiertotalouteen liittyvissä asioissa”, Liken toiminnoista vastaava Kiertokaaren työnjohtaja Mika Inkala kertoo.
Inkala on ideoinut Likelle jo pitkän listan erilaisia kierrätyshenkisiä tapahtumia. Lisäksi Kiertokaari halusi osallistaa asukkaita jo rakennusvaiheessa: aiemmin keväällä kerättiin toiveita Liken toiminnoista ja palveluista kyselyn avulla.
”Vain taivas on rajana sille, millaiseksi Liken toimintaa voidaan kehittää.”
Kaikki paras on jo tehty
Kierrätyskeskuksen avaaminen oli luontevaa jatkoa sille, että Kiertokaari on pyörittänyt Ruskon jätekeskuksessa pienimuotoista kierrätyskauppaa toukokuusta 2022 lähtien. Ruskon kauppa, ”MiniLikke”, jatkaa toimintaansa edelleen kierrätyskeskuksen rinnalla.
Kun Oulun kaupunki pyysi Kiertokaarta ottamaan vastuulleen kierrätyskeskuksen toiminnan, oli helppo vastata myöntävästi. Mika Inkala kiittelee päättäjiä siitä, että Likelle järjestyi lisämääräraha. Kiertotalous on tällä hetkellä tärkeä, kaikkea toimintaa ohjaava teema ilmastokriisin keskellä. Kierrätyskeskus on siis todella ajan hermolla.
”Uskon, että pikkuhiljaa kansakunta on herännyt huomaamaan, että jatkuva uuden tavaran hankkiminen ei voi jatkua loputtomiin. Hintojen raju nousukin panee miettimään, mitä uutta hankkii”, Inkala pohtii.
Hän muistuttaa, että jokaisen olisi hyvä miettiä, mitä tavaraa tarvitsee oikeasti. Voiko tavara
olla käytetty, vai onko se vähintäänkin kestävä ja korjattava? Likellä halutaan panostaa erityisesti rakennustarvikkeiden kierrättämiseen ja jälleenmyyntiin.
”Tavoittelemme aitoa muutosta siihen, ettei käyttökelpoista tavaraa hävitettäisi jätteenä.”
Liken sloganissakin se sanotaan: Kaikki paras on jo tehty. ”
Kierrätyskeskus palasi kotiin
Mika Inkala luonnehtii, että nyt kierrätyskeskustoiminta on palannut kotiin. Tällä hän viittaa siihen, että aikoinaan kierrätyskeskus oli jätelaitoksen toimintaa. Vuosina 2012–2022 vastuu oli Oulun kaupungin hyvinvointipalveluilla, eli sosiaali- ja terveystoimella, jotta toiminnassa pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman monipuolisia työllistämisen työkaluja.
Sosiaalinen vastuu onkin ollut kierrätyskeskuksen toiminnassa avainasemassa. Se on tarjonnut tukityöllistämispaikkoja henkilöille, joiden on ollut hankala työllistyä avoimille työmarkkinoille. Kierrätyskeskustoiminta ei kuitenkaan siirtynyt uusien hyvinvointialueiden tehtäväksi.
Inkala painottaa, että toiminnan uusvanhana isäntänä Kiertokaari ei unohda sosiaalista vastuuta, vaan tarjoaa ihmisille paljon työ- ja harjoittelumahdollisuuksia. Hän on itse seurannut, mitä ihmiselle voi tarkoittaa se, että saa mahdollisuu-
den näyttää kykynsä. Ryhti suoristuu ja itsetunto paranee.
”Teemme yhteistyötä myös oppilaitosten kanssa. Haaveenani on, että voisimme kehittää alueella kiertotaloustyöntekijän oppisopimuskoulutuksen”, Inkala visioi.
Kiertotalouden ruumiillistuma
Juurilleen on palannut myös Mika Inkala. Hänellä on noin vuosikymmenen kokemus kierrätyskeskustyöstä Toppilan kierrätyskeskuksen ajoilta. Hän tuumiikin pilke silmäkulmassa olevansa oikea kiertotalouden ruumiillistuma, joka on kiertänyt Toppilasta ensin Ruskon jätekeskukseen ja sitten taas kierrätyskeskushommiin. Työnantaja on kuitenkin ollut koko ajan sama: ensin Oulun Jätehuolto, ja yhtiöittämisen jälkeen Kiertokaari Oy. Mahdollisuus tarttua uusiin haasteisiin on tuntunut hienolta ja jännittävältä.
”On ollut sellainen olo, että olen herännyt uudelleen eloon.”
Kierrätyskeskus Likke
Jääsalontie 16–18, 90400 Oulu
avoinna ma–pe 9–18, la 10–15
• tiloissa kierrätystavaroiden ja -tekstiilien myymälä, poistotekstiilin keräyspiste sekä liikuntavälinelainaamo toiminnasta vastaa kuntien omistama jätehuoltoyhtiö Kiertokaari Oy
Vaatelaastareita valmistaa Oulussa BusinessAsemalla toimiva Oikiat Design Oy. Sen tuotteita on nähty niin Pekingin olympialaisissa Suomen lumilautailujoukkueen kisatakkien hihoissa kuin lukuisten suomalaislasten vaatteissa.
Suomalaiseen muotiin ja designiin keskittyvän Kuren yrittäjät tekevät pitkäjänteistä, eettisiin arvoihin pohjautuvaa työtä, jonka avulla he tukevat kotimaista muotoilua sekä edistävät vastuullista kulutusta ja ekologisia tuotantotapoja. Yritys on vastaisku pikamuodille ja tuo kootusti esiin kestäviä ja laadukkaita tuotteita, joiden tuotantoketju on tarkasti tiedossa.
Tietoisuus muodin vastuullisuudesta ja halpavaateteollisuuden haittapuolista on lisääntynyt vuosien mittaan, ja Kuren toiminta on laajentunut merkittävästi. Kivijalkamyymälän lisäksi toimintaan kuuluu verkkokauppa, jossa ihmiset ympäri Suomea pääsevät tekemään vastuullisia ostoksia.
Alkuvuodesta Kauppaklubi ry myönsi Kurelle Etiikkapalkinnon. Eettisiin arvoihin perustuva työ ja sen myötä syntyneet positiiviset vaikutukset olivat suurin peruste palkinnolle.
Oikiat Design Oy:n tarina alkoi kahden perheenäidin välisestä puhelusta talvella 2017 ja hyvin arkisesta tarpeesta: puhkikuluneiden sukkien, purkautuneiden saumojen ja vaatteiden reikien paikkaamiseen tarvittiin helppo, nopea ja kaunis korjaustapa. Ratkaisun tuoneen, lujasti hankaamalla kiinnitettävän Vaatelaastarin kehittivät Jetta Liukkonen, Anne Jurvelin-Pummila ja Taija
Sailio
Vaatelaastarit valmistetaan Suomessa ja niiden käyttäminen lisää vaatteiden ja varusteiden käyttöikää, mikä osaltaan vähentää muun muassa uusien raaka-aineiden tarvetta, energian kulutusta ja kuljetusten aiheuttamia päästöjä. Suomalaisten äitien kehitystyön tulos on tämän päivän ratkaisu ikiaikaiseen ongelmaan, ekologisuutta unohtamatta.
Tekstiilialan palkittu innovaatio
Viime marraskuussa Oikiat Design Oy:lle myönnettiin Design from Finland -merkin Vuoden Designteko 2022 -palkinto. Tunnustus myönnetään suomalaiselle yritykselle, jonka liiketoiminnassa design on merkittävässä roolissa. Muita palkintokriteereitä ovat muun muassa vastuullisuus, toimivuus arjessa ja omaperäisyys.
”Usein hyvä muotoilu ratkaisee ongelman vaivattomasti, jopa palkitsevasti. Vuoden Designteko -tunnustus on meille osoitus siitä, että Vaatelaastari on onnistunut tekemään korjaamisesta paitsi helppoa, myös ilonaiheen. Olemme kiitollisia huomionosoituksesta, joka kannustaa meitä entisestäänkin hyödyntämään muotoilua vastuullisten tekojen siivittäjänä”, Oikiat Designin muotoilujohtaja Taija Sailio iloitsi palkinnosta.
Palkintoraati kiitteli Oikiat Designiä siitä, että yritys on vastuullinen toimija, joka huomioi ympäristötekijät sekä tuotannossaan että tuotteissaan.
Vaatelaastari on palkittu myös tekstiilialan kiertotalouspalkinnolla. Voitto tuli kilpailun Elinkaaren pidentäjä -kategoriassa syksyllä 2022. Kilpailun tuomaristo piti Vaatelaastarin ideaa ”poikkeuksellisen hyvänä”, ja kiertotalouden ja muodin asiantuntijoista koostunut raati perusteli valintaansa näin:
”Vaatelaastari tekee kiertotalouden helpoksi kaikille. Se on edullinen, helposti saatavilla; ostettavissa lähimarketissa, eikä käyttäminen vaadi erityisosaamista. Vaatelaastari tuo jokaiselle mahdollisuuden pidentää vaatteen elinikää vaatimatta uudenlaista ajattelumallia tai toimintatapaa.”
”Palkintona upea tunnustus siitä, että on oltu koko ajan oikealla polulla ja siitä käy esiin meidän toimintamme ydin. Kiitos ja arvostus antaa voimaa jatkaa, ja se luo arkeen merkitystä”, Hannu Laukkanen, yksi yrityksen kolmesta omistajasta, iloitsee.
Kipinästä roihuksi
Kuren yrittäjät Jenni Santaniemi, Hannu Laukkanen ja Emma Pakanen ovat opiskelleet Oulun ammattikorkeakoulun Terwa-akatemiassa liiketalouden ohjelmassa. Alkuperäinen liikeidea syntyi, kun opintojen puitteissa perustettiin konkreettinen yritys.
”Alussa meitä oli yhdeksänhenkinen tiimi, jonka kanssa tehtiin laskelmat ja liiketoimintasuunnitelma. Ymmärrettiin, että kyseessä on kunnianhimoinen projekti, mutta kun ei tiedä aivan kaikkea etukäteen, uskaltaa toteuttaa rohkeasti hullujakin juttuja”, Laukkanen toteaa hymyillen.
Vuonna 2019 toiminta vakiintui kolmen yrittäjän ja kahden työntekijän kokoonpanoksi. Alkuun yrityksen konsepti herätti asiakkaissa jonkin verran hämmennystä.
”Verrattuna halpavaateliikkeeseen meidän tuotteiden hinnat voivat vaikuttaa kalliilta. On kuitenkin hyvä, että ihmiset kysyvät, mistä hinta koostuu, sillä silloin meillä on mahdollisuus jakaa tietoa. Monille onkin sen myötä valjennut, että halpavaatteen hinnan maksaa tavalla tai toisella joku muu, eikä tuotanto toimi eettisellä pohjalla.”
Suomalaisten tuotteiden suosio kasvaa, ja se näkyy Laukkasen mukaan niin kuluttajatottumuksissa kuin valmistajien lisääntymisessäkin.
”Meille tulee koko ajan uusilta toimijoilta viestejä ympäri Suomea. Monilla on omat verkkokaupat, mutta yksi Kuren vahvuus on se, että esillä olevia tuotteita pääsee hypistelemään ja sovittamaan. Olemme suomalaisten brändien näyteikkuna ja yhteen kokoava toimija.”
Kuressa asioidessaan asiakas voi luottaa tuotteen alkuperään ja siihen, että se täyttää eettiset kriteerit.
”Teemme taustatyön asiakkaiden puolesta. Vaadimme kaikilta merkeiltä osoituksen tietyistä sertifikaateista, etenkin silloin kun osa tuotteen valmistuksesta tapahtuu muualla kuin Suomessa. Meillä ei ole myynnissä yhtään meidän arvojen vastaista tuotetta”, Laukkanen painottaa.
Lihaskunnon harjoittaminen on toimintakyvyn kannalta erittäin tärkeää, etenkin ikäihmisten tapauksessa. Kesällä Kiimingissä ja Jäälissä liikkumaan pääsee ohjatusti matalan kynnyksen maksuttomissa voimatasapainoryhmissä.
TEKSTI LAURA HEIKKINEN | KUVA JUUSO HAARALAYli 65-vuotiaille tarkoitettuja liikuntaryhmiä ohjaa Kiimingin ja Ylikiimingin alueella erityisliikunnanohjaaja Emilia Olsbo. Hän kertoo, että tunteihin kuuluu 45 minuuttia erilaisia sovellettuja voimatasapainon harjoitteita.
”Tunneilla tehdään alkuun lämmittely ja valmistavia harjoituksia, sitten vahvistetaan erityisesti alaraajojen lihasvoimaa ja tasapainoa. Kannattaa tulla rohkeasti kokeilemaan, sillä tunneilla pystyy varmasti liikkumaan oman kuntotason mukaan”, Olsbo sanoo.
Maanantaisin tunnit pidetään iltapäivisin Jäälissä Laivakankaan hiekkakentällä ja keskiviikkona aamuisin Kiimingissä Kiiminkipuiston nurmialueella. Ilmoittautua ei tarvitse etukäteen.
Pienikin määrä liikettä auttaa
Ikäihmisten voimatasapainoryhmät ovat Kiimingin kesässä uusi kaupungin järjestämä liikunta-aktiviteetti. Emilia Olsbon mukaan idea lähti liikkeelle siitä, että ikäihmisten lihasvoiman harjoittaminen on toimintakyvyn kannalta todella tärkeää. Lihasvoimaharjoittelu ohjatusti on myös turvallista.
”Odotan tunteja jo hyvillä mielin. Tykkään ohjata ryhmiä ulkona, joten tämä on minulle erittäin mielekästä.”
Olsbo tekee Kiimingissä kesällä lisäksi ohjattua ulkosaliopastusta sekä vetää Kiimingin senioritalon nurmialueella parvekejumppaa. Tammikuussa erityisliikunnanohjaajana Oulun kaupungilla aloittanut Olsbo toteaa hymyillen olevansa unelmatyössään.
”Oulun kaupungin liikunnanohjaajana työskenteleminen on aina ollut minulle haave. Koen, että Oulun kaupungilla on paljon potentiaalia, ja täällä pystyy kehittämään liikuntapalveluja todella monipuolisesti eri tavoin.”
Olsbo kannustaa osallistumaan kaupungin järjestämiin liikuntapalveluihin, joissa pääsee kuntoilemaan ohjatusti yhdessä muiden kanssa. Erityisen tärkeää on myös omaehtoinen liikkuminen, hän muistuttaa.
Pienikin määrä liikettä kohentaa aina terveyttä ja hyvinvointia.
Ikäihmisten maksuttomat voimatasapainoryhmät pidetään 22.5.–19.6. maanantaisin ja keskiviikkoisin. Maanantain tunnit ovat Jäälissä Laivakankaan hiekkakentällä kello 13.–13.45 ja keskiviikon tunnit Kiiminkipuiston nurmialueella kello 10.–10.45. Lisätiedot p. 050 379 6711.
ohjelmaa kesällä
Ulkona pidettävillä tunneilla säävaraus.
Ulkokuntoilupuistojen opastukset
21.6 asti
• Ma kello 10 ja 17 Heinäpään urheilukeskus
• Ti kello 10 Pateniemenranta
• Ti kello 17 Kaakkuri
• Ke kello 10 Hiironen
• Ke kello 14 Kiiminkipuisto
Välineiden käyttöopastusta, myös muun muassa tekniikkaneuvontaa.
Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista.
Lisätiedot p. 044 703 6600.
Kehonhuolto 21.6. asti
• Ke kello 10–11 Ouluhalli, peilisali
Ei ennakkoilmoittautumista. Kuntoilumaksu. Ota oma jumppamatto mukaan. Lisätiedot p. 044 703 6014, 044 703 8046.
Jatulin puistojumpat 17.6. asti
• Ke kello 16–16.30 Jatulin liikuntakeskuksen takapiha
• Asahi 24.5. ja 31.5.
• Kahvakuula 7.6. ja 17.6. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Välineet liikuntapalveluiden puolesta. Lisätiedot p. 040 514 5028.
Asahi 24.5–14.6.
• Ke kello 16.15–17.00 Ylikiimingin koulun kenttä Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätiedot p. 050 379 6711.
Heinäkuun piha- ja puistojumpat 4.–27.7.
• Ti kello 10.30–11.30 Höyhtyän palvelukeskus, Hanhitie 15
• Ke kello 9–10 Keskustan palvelukeskus, Nummikatu 24, sisäpiha
• Ke kello 11–12 Veturiaukio, Vanhantullinkatu 6
• To kello 10.30–11.30 Höyhtyän palvelukeskus, Hanhitie 15 Maksuton.
Oulunsaloon rakennetaan kuntoiluportaat
Liikuntapalvelut rakennuttaa Oulunsaloon
Pitkäkankaan mäelle puiset ulkokuntoiluportaat kuluvan vuoden aikana. Rakentamisesta vastaa Oulun Infra -liikelaitos.
Oulussa on ennestään kuntoiluportaat Heinäpään urheilukeskuksessa, Kaakkurin liikuntamaassa, Ritaharjun fitness-puistossa, Kiiminkipuistossa sekä Virpiniemessä. Lisäksi porrastreeniä voi harrastaa esimerkiksi Raatin stadionin portaissa tai pesäpallostadionin portaissa Raksilassa.
Urheilu tuottaa onnea monessa muodossa, iloitsee Maija Kumpula, 75, joka on tullut tunnetuksi erinomaisista urheilusuorituksistaan ja energisyydestään. Viime vuonna hän voitti kaksi kultaa ja neljä hopeaa aikuisurheilijoiden MM-kisoissa.
Haukiputaalaisesta Maija Kumpulasta syntyy nopeasti vaikutelma, että hän puhuu ja liikkuu tauotta. Varmaankin yksi yleisimmistä hänelle esitetyistä kysymyksistä on: mistä tämä kaikki virta tulee?
”Sitä on niin monta kertaa kysytty”, Kumpula myöntää nauraen ja sanoo olleensa energinen ja liikkuva lapsesta saakka.
Kumpula kuluttaa 75-vuotiaana energiaansa sekä työelämässä että urheilukentillä. Hän pitää Haukiputaalla kotinsa yhteydessä Maijan Putik -ompelimoa ja juoksee kilpaa.
Oulun Pyrintöä edustavan Kumpulan kisalajeja ovat juoksut 100:sta 800:aan metriin, ja viime vuoden aikuisurheilijoiden MM-kisoissa Tampereella mitaleja tuli kaikilla matkoilla: N75-sarjassa kultaa 400 metrillä ja hopeaa 100, 200 ja 800 metrillä sekä N70-sarjassa kultaa 4x100 metrin viestissä ja N65-sarjassa hopeaa 4x400 metrin viestissä.
Ystäviä, ihanaa oloa, terveyttä Maija Kumpula aloitti tavoitteellisen urheilun vasta 58-vuotiaana, mutta palkintoja ja mitaleita on ehtinyt tulla vuosien varrella roppakaupalla. Ne eivät kuitenkaan ole Kumpulalla päällimmäisenä mielessä, kun häneltä kysyy, mitä urheilu on hänelle antanut.
”Ystäviä, ihanaa oloa, terveyttä. Terve minä olen kyllä aina ollut, mutta tuntuu, että olen saanut urheilusta vielä enemmän virtaa. Mieheni Erkki luuli silloin, kun aloitin juoksemisen, että se vähentäisi minusta energiaa, mutta eihän sitä ole kuin tullut lisää!”
On helppo leikkiä ajatuksella, että jos Kumpula olisi aloittanut kilpaurheilun jo nuorena, arvokisamitaleita voisi olla paljon enemmänkin, mutta itse hän ei sitä niinkään mieti. Elämässä olivat muut asiat tärkeämpiä nuorempana.
”Minun mieheni, joka valmentaa minua, on sitä kyllä miettinyt”, Kumpula myöntää.
Kumpula on kertonut joskus aikovansa juosta satavuotiaaksi asti, mutta pehmentää nyt, että juoksee niin kauan kuin pystyy, koska se tuottaa hänelle onnea monessa muodossa.
”Varsinkin kun kisa on mennyt hyvin, niin sehän on ihan uskomaton fiilis”, hän sanoo.
Kumpulalle urheilu on selvästi kokonaisvaltainen elämys, johon myös työ ompelimossa kytkeytyy.
”Olen ikäni tykännyt vaatteista. Olen pikkutytöstä, jostain 5-vuotiaasta asti itse ommellut vaatteita itselleni, minkälaisia ne silloin lienevät
olleetkaan. Minusta on ihana lähteä kisoihinkin, kun minulla on jotain uutta ja erilaista vaatetta mukana.”
Sosiaalinen elämä tärkeää
Vapaa-ajan ongelmia Maija Kumpulalla ei ole. Työn ohessa hän harjoittelee viisi kertaa viikossa plus kehonhuolto ja muut oheisharjoitteet päälle. Hän kestitsee mielellään miehensä kanssa usein myös kotona käyviä vieraita, ja pöydässä on aina itse leivottua tarjottavaa.
”Sanon monellekin eläkkeelle jäävälle, että älkää unohtako sosiaalista elämää. Menkää semmoisiin paikkoihin, missä on ihmisiä, älkää jääkö kotiin. Jos olette puoli vuotta kotona, ette enää uskalla lähteäkään”, Kumpula sanoo.
Kumpulalla riittää edelleen päämääriä urheilussa. Konkreettisin tavoite on N75-sarjan 400 metrin maailmanennätyksen rikkominen. Hän juoksi Tampereen MM-kisoissa uudeksi Suomen ennätykseksi 1.21,40, joka on jo lähellä maailmanennätystä.
”Minä luotan itseeni, että se menee rikki. Se on vahvasti sanottu, mutta kun luottaa itseensä, sen saavuttaa.”
Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on Oulun kaupungin tärkeä tehtävä myös jatkossa. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät vuodenvaihteessa hyvinvointialue Pohteelle, on kaupunki lähtenyt järjestämään hyvinvointia edistäviä toimintoja ja palveluja entistä suunnitelmallisemmin.
Hyvinvoinnin edistämisen toimintoja koordinoi Oulussa hyvinvoinnista, kotoutumisesta ja osallisuudesta vastaava johtaja Pirjo Nikula sekä viime vuoden lopussa perustettu hyvinvointi-, kulttuuri- ja liikuntalautakunta. Kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä oli viimeisimmässä kokouksessaan tuore hyvinvointisuunnitelma 2023–2025, joka antaa kattavat suuntaviivat paikalliselle hyvinvoinnin edistämistyölle.
Hyvinvointia poikkihallinnollisesti ja monitoimijaisesti
Hyvinvointi kytkeytyy Oulun kaupungin uudessa hyvinvointisuunnitelmassa laaja-alaiseen maakunnalliseen hyvinvointikäsitteeseen, joka huomioi hyvinvoinnin edistämisen moniulotteiset osa-alueet ja sisällöt.
Näin hyvinvoinnin edistämisestä tulee suunnitelmallista kaikenikäisten hyvinvointia, osallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä kestävän elämäntavan edistämistä. Kaikkien kaupungin toimialojen tulee luoda yhteistyössä asukkaille toimivia arjen ratkaisuja ja sujuvan elämän edellytyksiä.
”Oulussa on tehty hyvinvoinnin edistämistyötä eri palvelualueilla jo aiemmin todella hyvin ja laadukkaasti. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä on ollut selkeät tavoitteet ja toimenpiteet. Nyt hyvinvoinnin edistämistä tehdään vieläkin suunnitelmallisemmin kaikenikäisille”, Pirjo Nikula kertoo.
Hyvinvointisuunnitelmassa määritellään, että asukkaiden hyvinvointi on yhteydessä moneen eri asiaan koulutuksesta ja työllisyydestä kaavoitukseen ja kulttuuripalveluihin. Laajasta kokonaisuudesta on nostettu esiin kolme erillistä painopistettä: yhteisöllinen ja turvallinen elinympäristö, hyvinvointia ja terveyttä tuottava elämäntapa sekä sujuva arki ja pärjäävyys.
”Erilaisia tavoitteita ja toimenpiteitä on asetettu osa-alueittain eri toimijoille loppuvaltuustokauden ajalle. Hyvinvointityön toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain”, Nikula avaa.
Esimerkiksi yhteisöllisyydestä puhuttaessa tavoitteena on, että oululainen kokee kuuluvansa yhteisöön ja pystyvänsä vaikuttamaan omiin asioihinsa. Tähän pyritään tekemällä yhteisötoimintaa asukkaille näkyväksi. Hyvinvointiin taas liittyy myös digihyvinvointi, joten yhtenä tavoitteena on vahvistaa kaikenikäisten digiosaamistaitoja järjestämällä esimerkiksi digipajoja.
Palvelut helposti löydettäviksi
Pirjo Nikula korostaa hyvinvoinnin edistämistyössä kattavaa yhteistyötä eri toimialojen, hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin kesken, poikkihallinnollisesti. Yksi esimerkki tästä on löytävän seniorityön mallin käyttöönotto ikäihmisille.
”Mallin avulla rakennetaan toimintamallia sille, miten jokainen toimija, kuten yhdistykset ja järjestöt voisivat tuoda omaa osaamistaan, toimintojaan ja palveluita osaksi löytävää seniorityötä. Avuntarpeessa olevat ikäihmiset tulisi löytää riittävän ajoissa”, Nikula sanoo.
Pohde kehittää löytävää seniorityötä ikäneuvoloissa, joissa myös kaupungin hyvinvoinnin edistämisen palvelut ovat mukana. Nikulan mukaan kyseessä on hyvä esimerkki siitä, miten hyvinvointiin vaikuttavia asioita tuotetaan siten, ettei asiakas välttämättä huomaa, mitä palvelua kukin taho on milloinkin tuottamassa.
”Se olisi minusta kaikkein ihanteellisin tilanne. Ei palvelujen käyttäjälle ole väliä, kuka palvelut tuottaa, kunhan ne vain saa.”
Jatkossa kaupungin, yhdistysten ja Pohteen hyvinvointia edistäviä toimintoja ja palveluja on tarkoitus koota digitaalisin ratkaisuin siten, että ne olisi helposti löydettävissä. Nikula huomioi, että paikallista hyvinvointia edistetään laajasti ja ansiokkaasti myös yhdistysten toimesta, mutta tietoa siitä ei välttämättä ole kunnolla saatavilla.
”Meidän hyvinvoinnin edistämistyö on moniulotteista ja laaja-alaista. Tavoitteena on, että asukkaat tietäisivät, minkälaisia toimintoja ja palveluja heillä on hyvinvointiin liittyen käytettävissä eri tahojen kautta. Saisimme koottua kaikenikäisille sopivat tuen polut”, Nikula sanoo.
Pidä Saaristo Siistinä ry:n Mahanpuruja muovista -kampanja lisää loppukesästä tietoisuutta roskien reiteistä vesistöihin ja korostaa meidän jokaisen omaa vaikutusta ongelman kitkemiseen.
TEKSTI PETRA SILVENNOINEN KUVA KIIA PALO
Suurin osa vesistöjen roskista on peräisin kaupungeista. Ne kulkeutuvat sinne joko suoraan ihmisen kädestä tai esimerkiksi hulevesijärjestelmää pitkin. Oulu ottaa osaa Mahanpuruja muovista -kampanjaan, joka toteutetaan 21.8.–3.9. jo viidettä kertaa. Tänä vuonna Mahanpuruja muovista on osa PlastLIFE-hanketta ja saa EU:n LIFE-ohjelmasta rahoitusta. Kampanja näkyy katukuvassa, kun katukaivoja tarroitetaan näyttävillä, värikkäillä tarroilla. Lisäksi roska-astioihin tulee kampanjatarroja.
Vuoden 2022 kampanjan yhteydessä Pidä Saaristo Siistinä tutki kaupunkien katukaivoihin päätynyttä roskaa, ja lähes 80 prosenttia löytyneestä roskasta oli muovia.
Yleisin suodattimista löytynyt roskatyyppi oli tupakantumppi, joka lasketaan muovikategoriaan. Tupakan filtterin maatuminen voi kestää olosuhteista riippuen yli 10 vuotta. Lisäksi tumppi sisältää vaarallisia kemikaaleja, jotka leviävät vesistöön ja ovat eläimille haitallisia.
Kadulle tai katukaivoon ei tule heittää roskaa, sillä ne voivat päätyä sade- ja sulamisvesien mukana kaivosta suoraan lähimpään vesistöön. Useimmissa katukaivoissa ei ole suodattimia, joihin roskat kerääntyisivät. Kaikkein helpoin, tärkein ja tehokkain keino on, että huolehdimme jokainen, että omat roskat päätyvät roskikseen.
Tutustu kampanjaan oheisen qr-koodin kautta:
Tällä palstalla katsomme tuttuja oululaisjuttuja sellaisesta näkökulmasta, jota et ehkä ole aiemmin tullut huomanneeksi.
Ainolan puistossa, Lasaretinväylän ja Hupisaarten välissä, sijaitsee kaikille avoin puisto Dammisaari ja siellä toimintapaikka Rapumaja. Nykyisin alueella yhdistyvät iloisesti kaupunkiviljely, taide ja tapahtumat, kun taas Rapumajan rakennuksen historia kantaa kauas.
Yli satavuotiaan Rapumajan alkuperään ja käyttöön liittyy monenlaisia tarinoita ja huhupuheita. Se on kuulunut aikoinaan viereiseen Sandelinien kartanorakennukseen. Historiallisia merkintöjä majasta löytyy ainakin 1870-luvulta lähtien, Rapumajan koordinaattori Harri Kononen Dodo ry:ltä kertoo.
”Jotkut sanovat, että maja olisi ollut aiemmin kartanon saunarakennuksena. Sauna se ei ole ollut eikä saunasta löydy saaresta nykyään merkkejä, mutta majan takaa löytyi aikoinaan sellainen kivikasa, että siinä on saattanut olla saunan sokkelikivet. Tai sitten ei”, Kononen uumoilee.
Nykyisen nimensä Rapumaja on saanut tarinasta, jonka mukaan oululainen porvaristo olisi järjestänyt rakennuksessa hienoja rapukekkereitä. Ajatus rappioromanttisesta majasta entisaikojen paremman väen juhlapaikkana hymyilyttää. Konosen mielestä todennäköisintä on, että rakennus on ollut aikoinaan uimamaja.
”Ennen voimalaitoksen rakentamista siinä on vesi kulkenut osin eri reittejä ja aidassa on aukot molemmin puolin, niin ajattelen että siitä on käyty uimassa. Varmuutta tai lähdemateriaaleja asiasta ei taida olla.”
Viljelytoimintaa Rapumajalla on harrastettu Konosen mukaan jo alkuajoista lähtien. Nykyisin alueella on Dodo ry:n ja vapaaehtoisten kaupunkilaisten hoitamia kaupunkiviljelmiä, kuten monivuotisia teeyrttejä ja hyötykasveja sekä omenapuita. Puistossa kasvaa myös esimerkiksi villejä punaherukoita ja vadelmia, joita sopii käydä herkuttelemassa.
Viljelmien lisäksi Rapumajalla kukoistavat nykyisin yhdessäolo ja kulttuuri. Dodo ry koordinoi toimintaa kaupungin myöntämän luvan puitteissa. Tulevana kesänä luvassa on esimerkiksi musiikkiesityksiä, kirpputoritapahtumaa ja luontojoogaa. Kuka tahansa voi tulla järjestämään Rapumajalle oman tapahtuman, jos se on ohjeistuksen mukaista sekä avointa ja ilmaista toimintaa, Kononen sanoo.
Varastettuja pyöriä vapaaehtoistyönä jäljittävä Bike’s Patrullen on tullut Ouluun jäädäkseen. Näin toteaa ryhmän viime syksynä perustanut Ilkka Pulkkinen, joka haluaa pureutua paikalliseen pyörävarkausongelmaan kokonaisvaltaisesti.
”Haluaisimme pystyä vakuuttamaan ihmiset siitä, että pyörä on tässä kaupungissa ihan turvallinen hankkia”, Ilkka Pulkkinen kuvailee.
Näkyvin osa Bike’s Patrullenin toimintaa on varastettujen pyörien jäljittäminen ja palauttaminen saatujen vihjeiden perusteella. Vihjeitä ryhmälle kertyy nykyisin huomattava määrä, kuten on kertynyt myös suoraan omistajilleen tai vakuutusyhtiöille palautettuja pyöriä. Osa on tuoreita varkauksia ja osa monien vuosien takaa. Paljon hyvää on saatu aikaan, mutta työtä riittää yhä, Pulkkinen sanoo.
”Olemme löytäneet tähän mennessä liki 780 pyörää, mutta meillä on tällä hetkellä tunnistamattomia pyöriä ympäri kaupunkia yli 300. Jos pyörää ei ole mahdollista tunnistaa esimerkiksi runkonumerosta, omistaja ei voi silloin mitenkään osoittaa, että pyörä on hänen.”
Pyöränomistajia Pulkkinen neuvookin ottamaan kuvan pyörän runkonumerosta sekä jostakin muusta helposti tunnistettavasta yksityiskohdasta varkauden varalta.
Ennaltaehkäisevä työ kantaa hedelmää
Bike’s Patrullenin toiminta on kasvanut ja monipuolistunut kuukausien kuluessa, ja haastatteluhetkellä vapaaehtoisryhmässä toimii Ilkka Pulkkisen lisäksi 23 jäsentä. Hommia aiotaan jatkossakin tehdä yksityishenkilöinä.
”Meille tullut palaute on ollut ihan mielettömän hyvää. Se, mistä me olemme ylpeitä, on, että meidän toiminta selvästi hillitsee pyörävarkauksia. Netissäkään ei myydä fillareita samoissa kanavissa kuin ennen, koska siitä jää kiinni”, Pulkkinen miettii.
Viranomaisyhteistyö sekä poliisin että vartiointiliikkeiden kanssa on Bike’s Patrullenille erittäin tärkeää. Oulun poliisi saa Pulkkiselta kiitosta sii-
tä, että nämä ovat laittaneet resursseja pyörävarkauksien selvittelyyn.
Ryhmän toimintaa tehdään omien laillisten resurssien ja oikeuksien puitteissa. Jos varkaustilanne huomataan, poliisit soitetaan paikalle. Myös turvallisuuden kannalta on paikkoja, jonne Bike’s Patrullen ei mene.
”Olemme oppineet hirveän paljon tänä aikana. Uskon, että poliisille on ollut meidän vinkeistä iso apu. Ilmoitamme myös muista huomaamistamme lieveilmiöistä, kuten myymälävarkauksista. Yrittäjille ja muille tahoille on pyritty viestimään siitä, miten turvallisuutta ja näköhavaintoja voitaisiin parantaa. Se kaikki on ennaltaehkäisevää työtä, joka kantaa hedelmää myöhemmin”, Pulkkinen huomioi.
Olennainen jatkumo, tärkeä harrastus
Tärkeintä Bike’s Patrullenin työssä on juuri tiedon välittäminen eteenpäin, olipa kyse sitten pyörävarkauksien ennaltaehkäisystä tai turvallisuutta lisäävistä keinoista, Ilkka Pulkkinen sanoo.
”Olennaista minusta olisi yleensäkin, etteivät ihmiset sulkisi silmiään epäkohdilta vaan ilmoittaisivat niistä eteenpäin turvallisesti. Soitettaisiin hätänumeroon, jos on tarve.”
Tieto polkupyörävarkauksien ennaltaehkäisystä leviää monenlaisin tavoin. Kastellin koulun kahdeksasluokkalaiset tekivät tänä keväänä Oulun kouluille jaettavaksi opetusvideon, jossa käydään läpi, millaiseen paikkaan ja miten pyörä kannattaa lukita, jotta se ei lähtisi niin herkästi varkaiden matkaan. Videoon haastateltiin muun muassa Bike’s Patrullenin jäseniä.
”Me halutaan, että tällä hommalla on jatkumoa ja toimintaa suunnitellaan sen mukaan”, Pulkkinen toteaa.
Yksi esimerkki Bike’s Patrullenin toiminnan laajentumisesta on yhteistyö ProAid Network ry -avustusjärjestön kanssa. Järjestö toimitti huhtikuussa Ukrainaan heijastimia osana liikenneturvallisuuskampanjaansa.
Bike’s Patrullenin juuret juontavatkin Ukrainan sotaan. Sen sytyttyä Pulkkinen alkoi auttaa ukrainalaisperheitä pakenemaan ja majoittumaan Oulun seudulle. Pulkkisen aktiivisuuden ja vinkkien avulla ukrainalainen jääkiekkojuniori Viktor Eyevlev sai takaisin varastetun pyöränsä.
Ilkka Pulkkisella on paljon ajatuksia ja ideoita paikallisen polkupyöräturvallisuuden parantamiseksi aina lainsäädännöstä lähtien. Pohjimmiltaan Bike’s Patrullen on hänelle ja hänen perheelleen myös tärkeäksi muodostunut harrastus. ”
Tulee oltua paljon ulkona ja liikuttua nimenomaan pyörällä. Kyllä se on omaan elämään tuonut sisältöä todella paljon. ”
Poliisi: Toimi näin, jos epäilet pyörävarkautta
Poliisista muistutetaan, että anastetun pyörän saa ottaa haltuunsa vain sen laillinen omistaja. Jos vastaan tulee varastetuksi epäilty pyörä, poliisi neuvoo soittamaan hätänumeroon 112. Poliisin tehtävä on varmistaa, onko pyörä ilmoitettu anastetuksi, palauttaa se omistajalleen ja tutkia rikos.
International House Oulu is a new, comprehensive service concept. It brings together guidance and counselling services for international customers on a single-window basis under one roof, says Coordinator Rikupekka Leinonen.
TEXT & PHOTO ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMIA meeting place that is open for all. That is the essence of International House Oulu, also known as IH Oulu, which is located at BusinessAsema. It opened its doors on 25 April.
International House Oulu provides free guidance and counselling particularly when it comes to finding employment, establishing a business, starting studies, and promoting social integration for the whole family in general.
At International House Oulu, there is always someone there to answer customers’ questions. The goal is to make everyone feel welcome. International customers will be given all the information that they need, concerning early-stage services, basic city services, and leisure activities, for example.
“The International House is the perfect manifestation of multi-disciplinary collaboration. Gathering services under one roof makes them easier to access, creating communality and boosting our expertise in international affairs. What is more, the location is excellent, and other services offered at BusinessAsema add significant value to the operations,” says Seppo Määttä, Mayor of Oulu.
“Oulu is becoming an ever more international city, and for example labour migration is an absolute necessity for our future. International House Oulu helps newcomers feel at home in our city and
International House Oulu will bring many services for BusinessAsema’s international customers, some of them completely new, says Coordinator Rikupekka Leinonen.
find their place in the competent, creative, and secure Oulu,” Määttä explains.
When it comes to business services, IH Oulu provides companies with recruitment assistance and organises a variety of functions, such as coaching and recruiting events. In the case of international customers, they will not only be offered counselling but also activities such as information events and networking nights.
“We are surrounded by a magnificent group of experts and a variety of services which are all at our disposal. At IH Oulu, we will be able to develop ever better and even completely new services for our international customers. Companies benefit from many forms of support for international recruiting. I hope that they will not hesitate to contact us with these issues,” says Rikupekka Leinonen
“IH Oulu has an important role in making Oulu a more appealing city for people to move here. We are very excited about the future.”
International House Oulu is also open during the summer.
Read more: ihoulu.fi
Oulu Museum of Art turns sixty this year. The exhibition programme of the special year emphasises the museum’s regional focus with art from North Ostrobothnia.
The special year started with local visual art as sculptor Riitta-Alina Helevä (1951–) presents her life’s work in the downstairs galleries of the museum. She is accompanied by an exhibition focusing on art by her great-uncle, the Oulu-based visual artist Martti Tarvainen (1897–1985).
At the end of February, a new exhibition Will and Skill opened in the upstairs galleries, focusing on the work of women artists who were active in North Ostrobothnia in the early 20th century. The exhibition is available till 28 May.
In the summer season, the art museum will showcase national art treasures when a new exhibition named The Seasons In Us, curated from the collections of the Association of Finnish Fine Art Foundations and running until January 2024, opens in mid-June.
The Seasons in Us consists of 80 works, mostly paintings. It has works of artists such as Helene Schjerfbeck, Pekka Halonen and Akseli GallenKallela
In the autumn season, the downstairs galleries will host simultaneous solo exhibitions by printmaking artist and watercolourist Marjatta Hanhijoki and sound artist Jaakko Autio
The special year celebrating the 60-year-old museum will also include a number of events and surprises announced later.
open till 6 August 2023
Riitta-Alina Helevä: My Song open till 6 August 2023
Martti Tarvainen (1897–1985): To See and to Experience open till 28 May 2023
Will and Skill – Artist Women of the Early 20th Century
17 June 2023 – 7 January 2024
The Seasons in Us – Works from the Collections of the Association of Finnish Fine Art Foundations
24 August – 26 November 2023
Marjatta Hanhijoki:
Aino and Reetu: Visibly So 3
24 August – 26 November 2023
Jaakko Autio: Owla
LUUPPI
OULUN TAIDEMUSEO
Oulun taidemuseo on avoinna:
4.6. asti ti–to 9–17, pe 11–19, la–su 10–18
5.6.–27.8. ti–su 11–18
Katso näyttelyiden ja tapahtumien tarkemmat tiedot museon sivuilta ouka.fi/taidemuseo
Näyttelyesittely la 17.6. kello
17–20, Oulun taidemuseo
Opastus Vuodenajat meissä
-näyttelyyn sekä taiteilija Elina
Juopperin Asfalttikasvisto-piirustustyöpaja siemenillä lähialueen parkkipaikalle. Lisätiedot ja ilmoittautuminen taidemuseon verkkokauppa.
RIITTA-ALINA HELEVÄ: LAULUNI
6.8. asti, Oulun taidemuseo Oululaisen kuvanveistäjän laaja elämäntyönäyttely kokoaa yhteen teoksia 40 vuoden ajalta.
MARTTI TARVAINEN (1897–1985): NÄHDÄ JA ELÄYTYÄ
6.8. asti, Oulun taidemuseo Oulun Tuirassa vaikuttaneen kuvataiteilijan postuumissa miniretrospektiossa on esillä maalauksia, veistoksia ja julkisia teoksia.
VUODENAJAT MEISSÄ – TEOKSIA SUOMALAISET TAIDESÄÄTIÖT RY:N KOKOELMISTA
17.6.2023–7.1.2024, Oulun taidemuseo Näyttely käsittelee vuodenaikojen ilmentymistä luonnossa, maisemissa ja ihmisten elämänmenossa.
MARJATTA HANHIJOKI: AINO JA REETU – SILMINNÄHDEN 3
24.8.–26.11., Oulun taidemuseo Akvarellistin ja taidegraafikon yksityiskohtaisia interiöörejä ja asetelmia, tunnelmallisia ihmiskuvia sekä havainnon hurmaa.
JAAKKO AUTIO: OWLA
24.8.–26.11., Oulun taidemuseo Alueella vaikuttavien kuorojen kanssa yhteistyössä toteutettu ääni-installaatio lähestyy tulvaa emotionaalisena kokemuksena, äänien kautta.
TIETOMAA
ELÄINTEN JÄLJILLÄ -LUONTONÄYTTELY 31.7. ASTI
Näyttely on avoinna ma–to 9–17, pe kello 11–19, la–su 10–18.
Kesäaika 5.6.–31.7. ma–su 10–18. Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston toteuttamassa näyttelyssä yhdistyy
ainutlaatuisella tavalla tiedekeskuksen toiminnallisuus ja eläinmuseon kokoelmat.
MUUT
DINOSAURIA SUPERPARKISSA
Avoinna 5.6.–27.8. ma–la kello 11–18, sunnuntaisin suljettu. Poikkeukset: juhannusaatto 22.6. kello 11–15, suljettu 23.–25.6. Näyttely sisältää parikymmentä liikkuvaa dinosaurushahmoa. Dinosaurian yhteydessä on kauppa, missä myydään dinosaurus- ja tiedeaiheista tavaraa pienille ja isommillekin paleontologeille.
POHJOIS-POHJANMAAN
MUSEO
4.6. asti ke–pe 9–16, la–su 10–17
5.6.–27.8. ke-su 10–17 Museoon on vapaa pääsy.
KIERIKKIKESKUS
Katso tarkat aukioloajat: kierikki.fi
5.–6.8. Muinaismarkkinat
TURKANSAAREN ULKOMUSEO
Avoinna: 5.6.–27.8. ma–su 10–17 Katso saaren kesäohjelma ouka.fi/oulu/luuppi/turkansaaren-ulkomuseo
MERIMIEHENKOTIMUSEO, OULUNSALON KOTISEUTUMUSEO, PATENIEMEN SAHANMUSEO Katso aukioloajat osoitteesta: ouka.fi/oulu/luuppi Museoihin on vapaa pääsy.
OULUN LINNAN KELLARI Avoinna Tähtitornin kahvilan aukioloaikojen mukaisesti.
OULUN TEATTERI
Elokuun ensi-iltoina koetaan Tommi Kinnusen romaaniin perustuva Ei kertonut katuvansa, Edward Albeen Kuka pelkää Virginia Woolfia? -klassikko ja Moninaisuuden näyttämön Adventures of Harriharri — Episode III -videopeliesitys.
KIRJASTOT
LUKULEMMIKIT KIRJASTOSSA
Lisätietoja lukulemmikkitoiminnasta: ouka.fi/oulu/kirjasto/lukulemmikki
Maikkula 14.6. kello 17 ja 23.8. kello 17
Varaa aika kirjastosta.
Myllyojan kirjastossa
19.6. kello 17
Varaa aika 15 minuutin lukuhetkeen myllyoja.kirjasto@ouka.fi, puhelimitse 08 5584 7413 tai suoraan kirjastosta.
Oulunsalon kirjastossa
22.6. kello 17
Varaa aika 15 minuutin lukuhetkeen oulunsalo.kirjasto@ouka.fi tai puhelimitse 050 388 7002.
KIRJA ON PARASTA
-SATUTUOKIO: SULON JA
ELSIN UUDET NAAPURIT
17.6. kello 13–15, Tuiran kirjasto Satutuokion järjestää Parasta Lapsille Ry Oulun alue. Ääneen
Koe myös keväältä jatkavat Janne Pellisen ohjaama Pienen hauen pyydystys ja Carl Knif Companyn kanssa yhteistuotettu Kuolema Venetsiassa.
Oulun teatteri on mukana Taiteiden yössä torstaina 17. elokuuta. Katso tarkempi ohjelma Taiteiden yössä verkkosivulta oulunteatteri.fi.
lukemista, kirjalahjoja ja sanaleikkejä, tervetuloa!
Opastettu näyttelykierros / Führungen - Saksankieliset maahanmuuttajat Suomen historiassa 30.5. kello 17.30, Oulunsalon kirjasto
Näyttely esittelee saksankielisten perheiden tärkeää roolia Suomessa ja sen pääkaupungissa 1800-luvulla. Saksankieliset maahanmuuttajat
Engel, Fazer, Stockmann, Paulig, Pacius ja Huber vaikuttivat Suomen talous- ja kulttuurielämän kehitykseen. Näyttelyä täydentää tietoisku saksalaisista jäljistä ja vaikutteista Oulussa ja Pohjois-Suomessa. Näyttelyn ovat koonneet Aue-säätiö, Helsingin kaupunki, Suomalais-Saksalaisten Yhdistysten Liitto SSYL ja Oulun Suomi-Saksa-yhdistys.
DIGIKESKIVIIKOT
– APUA ARJEN DIGIPULMIIN 31.5. kello 13, Haukiputaan kirjasto
Mun Oulun tapahtumakalenteri: tapahtumat.munoulu.fi
Tutustu Valveen toimintaan, näyttelyihin, esityksiin ja elokuvanäytöksiin sivulla kulttuurivalve.fi. Sivulta löytyvän tapahtumakalenterin kautta saat aina ajantasaisimmat tiedot tapahtumista.
Kulttuuritalo Valve on avoinna ma–pe 8–22 ja la–su 10–22. Juhannuksena ja heinäkuussa Valve on suljettu.
RAUHAN KUVITELMIA
– SODANVASTAISTA SARJAKUVAA
6.6.–2.7., Sarjakuvagalleria!
TAMPEREEN TAITEILIJASEURAN NÄYTTELY
7.6.–2.7., Valvegalleria ja Galleria5
MIIRO VALLE: TAKAUMIA TAJUNNAN KATVEALUEELTA
7.6.–2.7., ARTtila
NINNI KORKALO: THE BEST LOVER
7.6.–2.7., Pimento
PASI RÄSÄMÄKI: URBAARIO 17.6.–10.9., Pohjoisen valokuvakeskuksen galleria
NÄYTTELYKIERROS VALVEEN
KORTTELIN GALLERIOISSA
15.6. kello 17
Tutustu näyttelyihin ja kuule tarinoita teosten takaa. Opastetut näyttelykierrokset kulttuuritalo
Valveen korttelin gallerioissa kerran kuukaudessa torstaisin kello 17.
MERI-TOPPILA PHOTOWALK
10.6. kello 12–14, Asukastupa Alvari, Kuorimokatu 1
OULUN TAITEIDEN YÖ
17.8.