CB-Connecting Business 2/2013

Pohjanmaan Kauppakamarilehti - Österbottens Handelskammartidning

2 ∙ 2013

CONNECTING BUSINESS

Yritykset tarvitsevat kasitietä – Företagen behöver riksåttan Båtar för proffs

VNT Management kehittää Cleanteh-yrityksiä

CONNECTING BUSINESS Pohjanmaan kauppakamarilehti Österbottens handelskammartidning

2 ⋅ 2013

sisältö · innehåll

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Tidningen utkommer fyra gånger per år.

JULKAISIJA Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare Vaasa – Pietarsaari – Kokkola Vasa – Jakobstad – Karleby Puh/tfn (06) 318 6400 www. ostro.chamber.fi

PÄÄTOIMITTAJA/ CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen Puh/tfn 0500 561 036 juha.hakkinen@chamber.fi

ILMOITUKSET / ANNONSER Mia Brännbacka Puh/tfn 050 309 2331 mia.brannbacka@chamber.fi

TOIMITUSNEUVOSTO / REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331 Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036 Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100

TOIMITUS / REDAKTION Viestintä Oy Prowomedia info@prowomedia.com

TAITTO / OMBRYTNING Muotoilutoimisto Into Tuula Koto

KÄÄNNÖS / ÖVERSÄTTNING Mia Brännbacka, Micaela Lindahl-Palmroos

22

30

TEKES UUSIUTUU

entistä asiakaslähtöisemmäksi Pekka Soinin johdolla

VAASA ENERGY WEEK

käynnistettiin tänä vuonna energiaja ympäristöseminaarilla

PAINO / TRYCK Kirjapaino Fram Boktryckeri SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n Joutsenmerkitylle painolaitokselle.

PAINOS / UPPLAGA 5000 kpl / st.

ISSN 1796-9441 KANSI / PÄRM Kuva/bild: Mikko Lehtimäki Toimitusjohtaja Jussi Palmrothin luotsaama VNT Management Oy sijoittaa uusiutuvaan energiaan ja energian säästöön erikoistuneisiin yrityksiin Suomessa ja Euroopassa.

VNT Management Ab, som leds av verkställande direktör Jussi Palmrooth, investerar i förnybar energi och i företag i Finland och Europa som specialiserar sig på energibesparing.

6

10

Cleantech-yritysten kehittäjä

16

Kewatec bygger båtar för proffs

22

Uusiutuva innovaatiorahoittaja Innovationsfinansiär i förnyelse

8-tie on teollisuuden valtasuoni Riksåttan är industrins huvudpulsåder

PALSTAT Pääkirjoitus | LEDARE | 5 Tuulet kääntyvät myötäiseen | Gynnsammare vinder uusiin asemiin | 9 Paluu juurille

kauppakamari kouluttaa | handelskammarens kurser | 20 talouskatsaus | ekonomisk översikt | 25 ajassa - aktuellt | 30

kolumni | 12 Kun ne ruotsalaiset on niin hyviä myymään...

CONNECTING BUSINESS 3

Pohjanmaan kauppakamarin kuumemittari, Business Panel osoittaa melko hyviä lukemia. Edellisten mittausten epävarmuus alkaa muuttua positiivisemmiksi näkymiksi. Yritysten näkymiä pitkällä tähtäyksellä auttaa myös selkeä veroratkaisu, jossa verokanta laskettiin 20 prosenttiin. Ratkaisu on korjausten jälkeen pääosin myönteinen. Alueemme luvut ovat työllisyyden ja viennin osalta maan huippua. Tämän tulisi näkyä myös koulutuspanostuksina ja liikenneinvestointeina.

Tieviranomaisten rahoituksen varassa tiestö kuitenkin rapautuu Pohjanmaalla. Erityisesti vilkkaasta kasitiestä tulee pitää parempi huoli. Tänä vuonna Turku – Pori -väliltä alkava tason nosto tulee seuraavina vuosina ulottua alueellemme.

Vassor – Kärklax -välin oikaisu ja ohituskaistat sekä Kokkolan keskustan ohittavan väylän nelikaistaistaminen ovat välttämättömiä investointeja lähivuosina.

Finavian suunnitelmat vähäliikenteisten kenttien siirtämisestä alueitten vastuulle, eivät myöskään vaikuta kovin perustelluilta. Lentoliikenne tulee nähdä kokonaisuutena, jossa

maakuntien kentät syöttävät liikennettä Helsinki-Vantaalle.

Myös Kokkolan ja Pietarsaaren seutu merkittävänä vientialueena ansaitsee hyvät lentoyhteydet. Laskevat matkustajamäärät aiheuttavat kuitenkin haasteita. Lentoyhtiöt vaativat linjoiltaan kannattavuutta, ja pitkäjänteisyys puuttuu taloudellisesti tiukoilla olevilta lentoyhtiöiltä. Vaasan lentoliikenteen myönteinen kehitys varmistanee niin Finavian kuin operaattoreidenkin kiinnostuksen.

Uusi energialähettiläs on nyt etsinnässä. Kauppakamari on mukana tässä mielenkiintoisessa hankkeessa, jossa valittu henkilö kiertää maapallon vierailemalla kymmenessä kohteessa, joissa pohjalaisyritykset luovat kestävää kehitystä.

Lähettiläitä tarvitaan muillakin aloilla, koska tieto alueemme työpaikoista ja osaamisklustereista pitää saada leviämään.

Kauppakamarin Coastline-julkaisu onkin taas työn alla. Varmista näkyvyytesi tässä alueen käyntikortissa.

Aurinkoista kesän odotusta!

Pääkirjoitus | Ledaren

Tuulet kääntyvät myötäiseen

Gynnsammare vindar Österbottens handelskammares barometer Business Panel påvisar ganska goda resultat. Osäkerheten vid förra mätningen börjar ge vika för positivare tongångar. Företagens utsikter på lång sikt uppbackas också av det tydliga skattebeslutet, där skattesatsen sänktes till 20 procent. Efter korrigeringarna är beslutet i huvudsak positivt. Siffrorna för vår region gällande sysselsättningen och exporten är bland de bästa i landet. Det här goda resultatet borde märkas i form av satsningar i utbildningen och i trafikinvesteringar.

I och med att vi är beroende av vägförvaltningens finansiering försämras vägarna i Österbotten. Speciellt den trafikerade riksåttan måste skötas bättre. Förbättrandet av vägsträckan mellan Åbo och Björneborg kommer att inledas i år och vägarbetet når oss under de kommande åren. Förbättringen och omkörningsfilerna på vägsträckan mellan Vassor och Kärklax samt vägsträckan förbi Karleby centrum är nödvändiga investeringar de närmaste åren.

Finavias planer på att flytta ansvaret för de mindre trafikerade flygfälten till regionerna är inte heller särskilt motiverade. Flygtrafiken måste ses som en helhet där flygfälten i landskapen sköter om matningen av trafik till HelsingforsVanda. Som en betydelsefull exportregion förtjänar också Karleby-Jakobstad goda flygförbindelser. Ett minskande antal passagerare utgör ändå en utmaning. Flygbolagen kräver lönsamhet av sina linjer, och på grund av den krassa ekonomiska situationen inom flygbranschen saknas långsiktighet. Den positiva utvecklingen av flygtrafiken i Vasa torde säkerställa både Finavias och operatörernas intresse.

Nu söks en ny energiambassadör. Handelskammaren deltar i det här intressanta projektet, där den valda personen kommer att resa jorden runt och besöka tio länder där österbottniska företag är med och skapar hållbar utveckling. Det behövs ambassadörer också inom andra områden för att information om regionens arbetsplatser och kunskapskluster ska kunna spridas. Handelskammarens Coastline publikation är igen under arbete. Försäkra dig om en plats i detta visitkort för regionen.

Soliga vårhälsningar!

JUHA HÄKKINEN toimitusjohtaja | vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare

CONNECTING BUSINESS 5

Vuonna 2012 suomalaiset pääomasijoitusyhtiöt sijoittivat suomalaisiin ja ulkomaalaisiin kohdeyhtiöihin yhteensä

497

miljoonaa euroa.

Viime vuoden pääomasijoitusten kappalemäärästä cleantechin osuus oli

17%

Jussi Palmroth tietää, että Vaasan seudun energiateknologian keskittymässä syntyy koko ajan uusia innovaatioita, joista voi kasvaa mielenkiintoisia sijoituskohteita.

6 CONNECTING BUSINESS

Luvut perustuvat Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n julkaisemiin tilastotietoihin.

Cleantech-

TEKSTI JohanNA HAVERI KUVA MIKKO LEHTIMÄKI

-yritysten kehittäjä VNT Management Oy kerää rahastoihinsa sijoituksia suomalaisilta ja ulkomaisilta sijoittajilta ja käyttää näitä varoja kehittääkseen uusiutuvaan ja hajautettuun energiantuotantoon sekä energiansäästöön keskittyneitä yrityksiä. Monet yhtiön sijoituskohteista toimivat Vaasan seudun energiateknologian keskittymässä ja tähtäävät suoraan kansainvälisille markkinoille.

S

ähköteknologisen teollisuuden parissa pitkään työskennellyt Veijo Karppinen perusti VNT Management Oy:n reilut 10 vuotta sitten kehittääkseen ympäristöystävälliseen energiateknologiaan ja energiansäästöön keskittyviä kasvuhakuisia yrityksiä. Aloittaessaan toimintansa VNT Management oli ensimmäisiä cleantech-alaan keskittyviä pääomasijoittajia, mutta nykyään ala on herättänyt myös muiden pääomasijoittajien kiinnostuksen.

VNT Management on perustanut tähän mennessä kolme Power Fund -rahastoa, joihin on kerätty sijoituksia yhteensä 157 miljoonaa euroa. Rahastojen sijoittajat ovat sekä suomalaisia että ulkomaisia sijoittajia, jotka ovat kiinnostuneita tekemään tuottavia sijoituksia uusiutuvaan ja hajautettuun energiantuotantoon sekä energiaa säästävään teknologiaan keskittyviin yrityksiin.

Pääoman lisäksi pääomasijoittaja tuo yhtiöön myös asiantuntijuutta, jota tarvitaan kasvuun, kansainvälistymiseen ja myös teknologian kehittämiseen. Vaikka pääomasijoittajan omistus yhtiössä on tarkoitettu vain määräaikaiseksi, pääomasijoittaja on silti yleensä aktiivinen kehittämään yhtiötä ja nostamaan yhtiön arvoa.

Vuosittain VNT Managementin partnerit käyvät läpi parisataa liiketoimintasuunnitelmaa, joista valikoituu keskimäärin kahdesta kolmeen sijoituskohdetta. Sijoituskohteet valitaan partnereiden pitkään alan kokemukseen perustuvaan asiantuntijuuteen luottaen. Tähänastiset päätökset ovat olleet ilmeisen onnistuneita, sillä VNT Management on onnistunut vakuuttamaan sijoittajia ja keräämään sijoituksia kolmanteen Power Fund -rahastoonsa myös taloudellisesti erittäin haastavassa tilanteessa.

Pääomaa ja asiantuntijuutta VNT Management tekee vähemmistösijoituksia teknologiaansa kehittäviin ja kaupallistaviin alku- ja kasvuvaiheen yrityksiin. Yhteistä näille yrityksille on kasvun hakeminen kansainvälisiltä markkinoilta, sillä kotimarkkinat ovat niille yleensä liian pienet.

– Kohdeyritysten toimiala ja vahva teknologiaosaaminen ovat tärkeitä valintakriteerejä, mutta tärkeimmäksi tekijäksi nousee tiimi yrityksen toiminnan takana. Innostuneet ja hyvin yhteen pelaavat avainhenkilöt ovat yrityksen suurin voimavara, toteaa VNT Managementin toimitusjohtaja Jussi Palmroth, joka on ollut yhtiön toiminnassa mukana jo 10 vuotta.

Sijoituksia Suomeen ja Saksaan Viime vuoden lopussa sulkeutuneesta Power Fund III -rahastosta on toistaiseksi tehty jo neljä sijoituspäätöstä.

Rahaston lopullinen sijoitusten määrä kasvanee noin kymmeneen ja Suomen lisäksi tarkoitus on tehdä muutama sijoitus myös Saksaan.

– Saksa on cleantechin edelläkävijä Euroopassa ja siellä markkinat ovat monikertaisesti suuremmat kuin Suomessa. Siksi Saksa kiinnostaa sekä meitä että monia meidän suomalaisia kohdeyrityksiämme, Palmroth kertoo. – VNT Managementilla on ollut konttori Saksassa jo usean vuoden ajan ja lähiaikoina siellä aloittaa myös toinen työntekijä.

Monet VNT Managementin sijoituskohteista toimivat Vaasan seudun energiateknologiakeskittymässä. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi tuulivoimalavalmistaja Mervento Oy, johon yhtiö on tehnyt toistaiseksi suurimmat sijoituksensa, sekä generaattoreita ja sähkönmuokkaimia uusiutuvaan energiantuotantoon valmistava The Switch Engineering Oy, joka on tällä hetkellä yhtiön arvokkain sijoituskohde.

– Vaikka emme ole sitoutuneet sijoittamaan tietylle maantieteelliselle alueelle, tänne Vaasaan on vuosikymmenten aikana keskittynyt niin paljon energiaalan osaamista, että täällä syntyy innovaatioita ja uusia alan yrityksiä, joista olemme kiinnostuneita, Palmroth huomauttaa.

Palmroth on tyytyväinen siihen, että viime vuosina vaasalainen energiateknologiaosaaminen on saanut uutta näkyvyyttä, joka auttaa myös alan yrityksiä niiden markkinointiponnisteluissa. Hän toivoo, että Vaasassa ja myös valtakunnallisella tasolla osataan tehdä sellaisia päätöksiä, että kansainvälisesti toimivilla energiateknologiayrityksillä on mahdollisuus toimia täällä myös jatkossa.

VNT Management Oy:n kohdeyhtiöitä Cavitar Oy, Convion Oy, Dilitronics GmbH, eGen Oy, Elcogen AS, Epicrystals Oy, European Batteries Oy, Fixteri Oy, GasEK Oy, Mervento Oy, The Switch Engineering Oy, There Corporation Oy, Wello Oy, Visedo Oy, Valopää Oy. Lisätietoja www.vntm.com

CONNECTING BUSINESS 7

• • • • • •

Oma sijoitusjohtaja Sijoitussuunnitelma ja sen toteutus Laaja sijoitustuotevalikoima Omistusjärjestelyt Verosuunnittelu Perintöasiat

Tutustu ja varaa aikaa tapaamiseen nordeaprivatebanking.fi tai puh. 08001 98989.

Tervetuloa.

Sijoitusneuvonta | Verosuunnittelu | Perheoikeus Perintösuunnittelu | Vakuutussijoittaminen

Vaasa, Kokkola ja Pietarsaari 08001 98989 nordea.fi

8 CONNECTING BUSINESS

Nordea Pankki Suomi Oyj

Yrityksen omistajana hyödyt Nordean Private Banking -asiakkuudesta. Saat käyttöösi laajan asiantuntemuksemme sinulle tärkeissä asioissa:

uusiin asemiin TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVA ANN-SOFI BERG

Paluu juurille Keskipohjanmaa-lehden päätoimittaja Kauko Palola

KUKA OLET?

Millaisia haasteita sinulla on edessäsi?

Olen Keski-Pohjanmaalta kotoisin oleva pitkän linjan toimittaja, joka on kolunnut lehden toimituksen jokaisen kolkan. Olen naimisissa oleva kahden aikuisen pojan isä ja myös onnellinen isoisä. Muutamme Kokkolaan vaimoni kanssa, hän aloittaa työt Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa myöhemmin keväällä.

Koko sanomalehtiala on murroksessa ja printtilehtien tilaaminen vähenee. Haasteenamme on tehdä houkuttelevan printtilehden lisäksi hyvä verkkolehti, joka kerää paperilehdestä pois putoavat lukijat. Konkreettisia lähiaikojen projekteja ovat toimitusjärjestelmän uusiminen, yhteistyön kehittäminen KP-konserniin kuuluvien lehtien toimitusten välillä sekä Länsimedia-yhteistyön jalostaminen Alman aluemedian, Kalevan ja Turun Sanomien kanssa. Myös yhteistyö paikallisten yhteiskunnallisten ja kaupallisten toimijoiden kanssa on tärkeätä. Ilman lukijoita ja ilmoittajia lehdellä ei ole tulevaisuutta.

MITÄ TEIT aiemmin?

Toimittajan urani alkoi Keskipohjanmaan toimitusharjoittelijana Pentti Pulakan työhuoneessa 1970-luvulla. Olen opiskellut Helsingissä, tehnyt töitä Keskipohjanmaa- ja Kalajokilaakso-lehdissä sekä Hämeen Sanomissa. 1982 muutimme Vaasaan, joka on ollut kotikaupunki tähän saakka.

Vaasa-lehdessä, Pohjalaisessa sekä viimeksi Pohjalaisen ja Ilkan yhteistoimituksessa, I-Mediassa, ovat tulleet tutuksi niin toimittajan, esimiehen kuin hallinnon tehtävät.

MITÄ TEET NYT? Aloitin huhtikuun alussa Keskipohjanmaa-lehden päätoimittajana ja kesäkuussa Lassi Jaakkolan jäädessä eläkkeelle siirryn lehden vastaavaksi päätoimittajaksi.

Mitkä ominaisuutesi auttavat sinua tässä tehtävässä?

Halu kirjoittaa ja ottaa kantaa vaikutti osaltaan päätoimittajaksi hakeutumiseen. Monipuolinen ja käytännönläheinen kokemus toimituksen eri tehtävistä antaa hyvät eväät tähän tehtävään. Lisäksi olen oppinut pörssiyhtiössä johdonmukaisen työskentelytavan, jolla on vaikutusta toiminnan laatuun. Minulla on myös hyvät verkostot alan toimijoihin niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa.

Vinkkaa mielenkiintoisesta henkilöstä: www.pohjanmaankauppakamari.fi Ge oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi

CONNECTING BUSINESS 9

Kasitie on teollisuuden valtasuoni

TEKSTI | text JOHANNA HAVERI KUVAT | bildER Tiina Ahola JA | OCH Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 -luonnos

Riksåttan är industrins huvudpulsåder Vilkkaasti liikennöity valtatie 8 on tärkeä väylä pohjalaiselle teollisuudelle. Siksi sen kuntoa olisi kohennettava ja sen turvallisuutta lisättävä.

L

änsirannikolla kulkeva valtatie 8 on yksi Suomen maantieliikenteen tärkeimmistä väylistä, sillä sen vaikutusalueella on paljon teollisuutta, tärkeitä satamia ja elinvoimaisia kaupunkeja.

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa kasitien ja sille johtavien satamateiden merkitys on erityisen suuri, koska sille alueelle on sijoittunut runsaasti koko maan kannalta merkityksellistä vientiteollisuutta.

Vaikka nelostietä pidetäänkin usein Suomen tärkeimpänä pohjois-etelä -suunnassa kulkevana tieväylänä, kasitien merkitystä teollisuudelle korostaa rannikolta puuttuva samansuuntainen raideliikennemahdollisuus. Tieliikenteen tavarakuljetuksiin erikoistuneen Ahola Transportin konserninjohtaja Hans Aholan mukaan kasitie on esimerkiksi Ahola-konsernin Pohjoismaissa liikkuville 200 autolle nelostietä tärkeämpi väylä. Myös noin 3000 lähetystä kuukaudessa käsittelevälle Oy BackmanTrummer Ab:lle kasitie on tärkeä väylä etenkin eteläisen Suomen satamiin, kertoo logistiikkajohtaja Bernt Björkman.

10 CONNECTING BUSINESS

Den livligt trafikerade riksväg 8 är en viktig led för den österbottniska industrin. Därför bör vägen förbättras och säkerheten höjas.

Livlig trafik I takt med att den offentliga ekonomin stramats åt har riksåttan, på samma sätt som övriga vägnätet, inte kunnat utvecklas i tillräcklig utsträckning och vägen har försämrats. Speciellt vägsträckan norr om Vasa är på vissa ställen smal, krokig och i dåligt skick och dessutom mycket livligt trafikerad där bebyggelsen är tätare.

– På vissa ställen är trafikmängden på riksåttan på samma nivå som på de livligt trafikerade vägarna i södra Finland, berättar ledande konsult Christel Kautiala från Destias enhet i Tammerfors.

Den utredning som Kautiala har varit med i visar en klar ökning i olycksstatistiken vid tätortsområdena kring Vasa, Jakobstad och Karleby. På de här sträckorna blandas den lokala trafiken med långväga trafik och mycket av industritransporterna sker också här. Smedsby omfartsväg, som blir klar nästa år, kommer sannolikt att innebära färre olyckor i Vasaregionen.

–Som ett exempel levereras årligen 74 000 lastbilslass med varor till oss, trots att en del av trävarorna också leve-

reras med tåg, kalkylerar Veikko Petäjistö som är direktör vid UPM:s cellufabrik i Jakobstad.

Brister gällande riksåttans skick, topografi och anslutningar har man försökt förbättra genom att sänka hastighetsbegränsningarna. Mera bestående lösningar kunde nås genom att förbättra anslutningarna, styra den lokala trafiken till alternativa vägar, öka antalet vägsträckor med mitträcke och omkörningsfiler samt bredda de livligaste vägsträckorna, som till exempel vägsträckan söder om Karleby.

– För fem år sedan gjorde jag en beräkning på hur stora kostnader onödiga trafikhinder innebär. Om företagets 350 lastbilar stannar i onödan tre gånger varje vardag, var kostnaden enligt dåvarande prisnivå nästan 800 000 euro per år, berättar Ahola. Icke-fungerande trafikinfra påverkar sålunda konkurrenskraften för Finlands näringsliv.

Liikennehankkeiden eteneminen vie aikaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen

Kokkola, Karleby

Luoto, Larsmo

Kruunupy

Pietarsaari, Jakobstad Pedersöre Uusikaarlepyy Nykarleby

Vöyri Vörå

Vaasa Vasa

Laihia, Laihela

Vähäkyrö, Lillkyro Isokyrö, Storkyro

Korsnäs

Seinäjoki

Kurikka

Närpiö Närpes

Konserninjohtaja Hans Ahola toivoo kasitielle parannuksia – esimerkiksi levennyksiä, ohituskaistoja ja keskikaiteita – jotka auttaisivat liikennettä sujumaan joustavasti ja turvallisesti.

Pohjanmaan kauppakamarin jäsenselvitys:

Valtatien 8 toimivuutta ja kuntoa parantavista toimenpiteistä tärkein on 58 prosentin mielestä Vaasan ja Oravaisten välisen tieosuuden leventäminen ja keskikaiteellisten ohituskaistojen rakentaminen ko. välille 23 prosentin mielestä edellä mainittujen toimenpiteiden toteuttaminen Edsevön ja Kokkolan välille 19 prosentin mielestä Kokkolan eteläväylän nelikaistaistaminen. 63 prosenttia Kokkolan seudun vastaajista piti tätä tärkeimpänä.

Kaskinen Kaskö

Alavus

Liikenteen kasvun ennuste Jalasjärvi (ajoneuvoa/vrk) vuosille 20102040 pohjalaisilla tieosuuksilla.

(Lähde: Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 -luonnos)

johtaja Anders Östergård myöntää, että tiestön kehittämiseen varatut rahat ovat vähissä. ELY-keskuksen hallinnoimat varat menevät käytännössä teiden hoitoon ja ylläpitoon, joten uusiin rakennushankkeisiin tarvitaan Liikenneviraston kautta jaettavia budjettivaroja.

– Pientä valoa ikkunassa on kuitenkin näkyvissä, sillä Liikenneviraston rahoittama selvitys koko rannikkokaistaleen liikenteen kehittämisestä valmistuu vielä tänä keväänä, Östergård kertoo.

Selvitystyöryhmässä mukana oleva ELY-keskuksen johtava liikennejärjestelmäasiantuntija Jarmo Salo kertoo selvityksen tulosten vaikuttavan konkreettisesti aikaisintaan seuraavalla hallituskaudella.

Kovin yksityiskohtaisia suunnitelmia selvityksen yhteydessä ei tehdä, sillä niitä kannattaa tehdä vasta sitten, kun rahoitusta on luvassa.

– Tällä hetkellä Vaasan ja Kokkolan välillä on valmiina tiesuunnitelmat Vassorin ja Kärklaxin välille rakennettaville kahdelle ohituskaistalle sekä Pietarsaaren satamayhteyden osittaiselle parantamiselle.

Lisäksi Kokkolan ruuhkaiselle eteläväylälle on luvassa väliaikaisratkaisuna kaksi uutta valoristeystä, Salo kertoo.

CONNECTING BUSINESS 11

KOLUMNI

Kirjoittaja on Sissi Silván, joka on Finpron Skandinavian vientikeskusten vetäjä. Hänellä on kansainvälistä brändi- ja johtamiskokemusta mm.

Mainostoimisto Womena-McCannin ja H&M:n Suomen johtajana sekä retail-, design- ja palvelualan yritysten hallituksissa. Silván tulee 20. toukokuuta pidettävään Future Workshop –seminaariin Vaasaan kertomaan näkemyksiään viennin vauhdittamisesta.

Kun ne ruotsalaiset ovat niin hyviä myymään…

T

ai siis oikeastaan konseptoimaan ja brändäämään. tuneet avaamaan Suuria Ovia tupsahtamalla itseriittoiSama pätee tanskalaisiin ja esimerkiksi kuluttaja- sesti ostajan puheille kassillinen farkkuja mukanaan, pituotteissa yhä useammin myös norjalaisiin naapu- tävät usein paikkansa. Farkut oli luultavasti erottuvasti reihimme. Vasta kun oma tuote tai palvelu on sel- brändätty ja lisäksi vietävän hyvännäköisiä; sillä rennolla keästi konseptoitu ja erottuvasti brändätty – muidenkin tyypillä oli hissipuhe hallussa ja innostunut näkemys ylikuin asiaan vihkiytyneen lähipiirin mielestä – kannattaa huomisesta. lähteä koputtelemaan potentiaalisten asiakkaiden oville.

Ja kun saa kauppaa, rahoittajatkin kiinnostuvat ja maaPäälle liimattuna konseptointi on kehno laastari, se ir- ilmanvalloitus voi muuttua unelmasta realistiseksi, stratoaa ensimmäisessä hankauksessa. Mutta aidosti oivalta- tegisesti palastelluksi tavoitteeksi. va kokonaisuus ja kiinnostavat ominaisuudet on ilo tarFinprossa saamme päivittäin iloita asiakasyritystemme joilla visuaalisesti herkullisessa, kiteytetyssä paketissa. harppauksista maailmalla, mutta myös jarrutella – kotiOlipa sitten kyse korumuodista tai teknisistä b-to-b-tuot- pesän on oltava kansainvälisessä kunnossa ennen kuin teista, aina ja loppuun asti mietitty erottuminen ei enää lähdemme yhdessä kaasuttamaan Suomen ulkopuolelle. ole jännä mahdollisuus, vaan ehdoton Showbisneksessä kuulemma selvälttämättömyys. viää missä vain, jos onnistuu New Päälle liimattuna konsepSiksi kannattaakin miettiä säännölYorkissa. Skandinavia on puolestaan tointi on kehno laastari, lisesti ja parannuskohteista aidosti inloistava ensimarkkina konseptin ja se irtoaa ensimmäisessä nostuen brändin puhuttelevuuden testaamihankauksessa. Mutta • miten tuotteemme/palvelumme seen: tarjontaa on yleensä jo runaidosti oivaltava kokonaipoikkeaa kilpailijoista, ihan oikeasti? saasti, joten menestymään ei pääse • kenelle se on tarkoitettu – kuka vahingossa tai väliaikaisesti. Mutta suus ja kiinnostavat omisiitä hyötyy ja kuka sitä himoaa, miksi? kun onnistuu valloittamaan Skannaisuudet on ilo tarjoilla • mitkä ovat brändimme tärkeimmät dinavian, on vahvat siivet lentää visuaalisesti herkullisessa, määreet, miksi? eteenpäin. kiteytetyssä paketissa.

Purista siitä vielä pikakäyttöinen Skandinavia on usein järkevä enhissipuhe – yksi persoonallinen virke, sivalinta myös johtamisen kannalta. joka myy liikeidean ymmärrettävästi ja Lähimarkkinan kumppanuuksia on ikimuistoisesti kenelle tahansa juttukumppanille. ajallisesti ja rahallisesti helppo seurata ja samalla oppia Näin ’helppoa’ se on, kun tuotteen/palvelun kantava itsekin. Maahantuoja, agentti, jakelija tai muu kumppaidea on uskallettu valita riittävän teräväksi ja viilattu hel- ni ei suinkaan ole synonyymi ulkoistamiselle vaan tiiviilposti kommunikoitavaksi. le yhteispelille, jota tulee jatkuvasti sparrata ja kehittää.

Toinen kullanarvoinen menestystekijä on koko orga- Oman onnensa nojaan jätetty kumppani voi olla kallis nolnisaation aktiivinen arkivalppaus. Toimintaympäristön laratkaisu, jos tarjontasi jää hännänhuipuksi ja itse odotmuutosten – uhkien ja ennen kaikkea mahdollisuuksien – telet maailmanluokan tilauksia mieluusti jo huomenna. jatkuva havainnointi ja toimintakonseptin oivaltava trim- People work for people. maaminen on jokaisen kannattavaa kasvua janoavan yriTervetuloa Skandinaviaan – vauraalla 20 miljoonan tyksen intohimo! asukkaan lähimarkkinalla on hyvä testata, lanseerata ja Siksi ne jutut ruotsalaisnuorukaisista, jotka ovat onnis- laajentaa!

12 CONNECTING BUSINESS

Pettääkö pumppu? nvia n, A ine ala ait aL

Juk k

ttii

e t to

J u k a T- k u n nI

Onko palvelimesi vanha ja kaatuileva? Pyörivätkö ohjelmat kunnolla? Entä kuka huolehtii ylläpidosta ja tietoturvasta?

Anvia Virtuaalipalvelimesta saat yritykselle sydämen, joka ei pätki tai petä. Sen kunnosta huolehtivat asiantuntijamme – sinä voit keskittyä bisneksen tekemiseen.

Katso tarjouksemme www.anvia.fi/virtuaalipalvelin

Yrityspalvelut | 0393 933 933 | yrityspalvelut@anvia.fi | www.anvia.fi Lu otett ava. Vaivato n . Ke h i t t y vä . L äh el l ä S i n u a.

Citecille uudet toimit Teksti: Johanna Haveri Kuvat: Oy Vaasa Parks Ab, Johanna Haveri

Citecin ilme näkyy myös talon julkisivussa.

V

aasalainen Citec Oy Ab tarjoaa monipuolisia teknisiä suunnittelupalveluja sekä kattavia ratkaisuja sisäisen tiedon ja käyttäjädokumentaation hallintaan, suunnitteluun ja tuottamiseen. Vuonna 1984 perustetun yrityksen asiakkaita ovat pääasiassa suuret, eri aloilla toimivat yritykset. Noin 80 prosenttia yrityksen liikevaihdosta tulee energiateknologian alalta. Vaasassa olevan pääkonttorin lisäksi Citecillä on toimipisteitä myös muualla Suomessa sekä Ruotsissa, Englannissa, Ranskassa, Saksassa, Venäjällä ja Intiassa.

Citecin palveluksessa on yhteensä noin 1100 työntekijää, joista lähes 350 työskentelee Vaasassa.

14 CONNECTING BUSINESS

Suuri tilantarve

Citecin pääkonttori toimi pitkään Silmukkatiellä 1990-luvun alussa hankituissa tiloissa. Osaajamäärän kasvaessa tilat kävivät vääjäämättä pieniksi ja lisätilaa jouduttiin vuokraamaan ulkopuolelta.

– Sisäistä yhteistyötä ja esimerkiksi palavereiden järjestämistä hankaloitti porukan sijoittuminen eri puolille kaupunkia, toimitusjohtaja Martin Strand muistelee.

Citec toimii osana Vaasan seudun kasvavaa energiateknologian keskittymää ja sillä on selkeä kasvustrategia, joten oli odotettavissa, että yrityksen henkilöstömäärä tulee lähivuosina kasvamaan vielä entisestään.

Siksi yrityksen lähivuosien toimitilatarpeet selvitettiin ja mietittiin niihin erilaisia ratkaisuja.

– Saimme neuvoteltua Vaasan kaupungin kanssa toimivan tonttiratkaisun Silmukkatielle, joten uusien toimitilojen rakentaminen tuli ajankohtaiseksi. Kävimme läpi useita vaihtoehtoisia ratkaisuja ja päädyimme siihen, että Oy Vaasa Parks Ab rakensi meille uuden pääkonttorin, jonka tiloissa me toimimme vuokralaisina, Strand kertoo.

Oy Vaasa Parks Ab:n toimitusjohtaja Ulla Mäki-Lohiluoma kiittelee kaupungin nopeaa toimintaa Circle House -projektissa.

– Citecin uudisrakennushankkeen

ILMOITUS

ilat mittatilaustyönä kiireellisyyden takia Vaasan kaupunkisuunnittelu ja tekninen virasto veivät kaavoitukseen ja tonttiin liittyvät prosessit läpi nopeimmalla mahdollisella aikataululla. Niiden toimenpiteiden rinnalla pystyimme viemään eteenpäin arkkitehtisuunnittelua ja muuta suunnittelua ilman viivytyksiä.

kenut partneri, jonka ansiosta osasimme jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon monia tilojen käyttöön liittyviä seikkoja, Strand kiittelee. – Ratkaisu on myös kokonaistaloudellisesti edullinen puhumattakaan uuden rakennuksen imagollisesta arvosta.

Käytännöllinen ja edustava

Toteutus tiiviissä yhteistyössä

Uusi, entistä tilavampi ja edustavampi Circle House nousi entisen toimitilan paikalle Silmukkatien ja Sairaskodinkadun kulmaan ennätysajassa.

Pari kuukautta sitten koko Citecin Vaasan konttorin henkilökunta pääsi muuttamaan samoihin tiloihin, jotka on varta vasten suunniteltu juuri heille. Arkkitehtitoimisto Laatio Oy otti onnistuneesti huomioon Citecin brändin, joten modernit tilat ovat myös ilmeeltään ”citeciläiset”. Tiloissa on otettu huomioon myös yrityksen kasvustrategia, joten ainakaan tilanpuute ei rajoita Citecin rekrytointisuunnitelmia.

– Olemme hyvin tyytyväisiä lopputulokseen ja koko rakennusprojektin sujumiseen. Toimistotalon rakennuttajana Vaasa Parks on osaava ja ko-

Citec ja Vaasa Parks toimivat tiiviissä yhteistyössä koko Circle Housen rakennusprojektin ajan. Rakennuttajana toiminut Vaasa Parks valitsi projektin toteuttajat ja arkkitehtisuunnittelijan. Muun suunnittelutyön teki Citec, jolla on omaa osaamista tällä alalla.

– Vaikka suurin osa suunnittelusta tehtiin meillä, teimme siinäkin saumatonta yhteistyötä Vaasa Parksin kanssa, joka on huippuosaaja tällaisten toimistorakennusten rakentajana ja ylläpitäjänä, kertoo Citecin yhteyshenkilönä projektissa toiminut projektipäällikkö Mikko Hakola.

Hakolan mielestä rakennuttajan pätevyys näkyi kaikissa projektin vaiheissa, mutta erityisesti suunnittelun ohjauksessa. Rakennuksen toteutus-

aikataulu oli tiukka, mutta aikataulu ja budjetti pysyivät silti hyvin kasassa.

– Homma ei lähtenyt missään vaiheessa rönsyilemään, kun kaikki asiat oli hyvin määritelty jo alkuvaiheessa. Kustannukset pysyivät kasassa ja pieniinkin poikkeamiin pystyttiin reagoimaan nopeasti, Hakola kiittelee.

Hänen mielestään oli hienoa päästä osallistumaan näin ammattimaisesti hoidettuun rakennusprojektiin.

Martin Strand (oik.) ja Mikko Hakola ovat tyytyväisiä Citecin uusiin toimitiloihin, jotka ovat jo ala-aulasta lähtien Citecin brändin mukaiset.

Vaasa Parks tarjoaa monipuolisia tontti- ja toimitilaratkaisuja Toimitilapalveluyritys Oy Vaasa Parks Ab tarjoaa monipuolisia tonttija toimitilaratkaisuja Vaasassa toimiville tai sinne etabloituville yrityksille.

Jonkin verran valmiita toimistotiloja on tarjolla Vaasa Airport Park -yrityspuistossa sijaitsevissa Futura I-III -teknologiakeskustaloissa, jotka saavat ensi vuonna seurakseen uuden tulokkaan, Futura IV:n. Futura IV -talon parhaat tilat ovat varattavissa nyt.

Vaasassa sijaitsevat vapaat toimitilat ovat laajasti esillä Oy Vaasa Parks Ab:n ylläpitämässä Vaasan toimitilarekisterissä www.vaasantoimitilat.fi. Mikäli valmiita tiloja tai ratkaisuja ei löydy, Oy Vaasa Parks Ab on valmis rakennuttamaan yrityksille räätälöityjä toimisto- ja tuotantotiloja, kuten oheinen Citecin esimerkki kertoo.

Vaasan seudun logistiikka-alueen tonteista sekä Laajametsän alu-

een yritystonteista voi myös neuvotella Oy Vaasa Parks Ab:n kanssa.

Lentokentän ja moottoritien kaakkoiskulmalle sijoittuvalla mittavalla logistiikka-alueella on isohkoja, logistiikkayritysten käyttöön tarkoitettuja tontteja. Lentokentän itäpuolelle sijaitsevalla uudella Laajametsän alueelta taas löytyy erikokoisia tontteja erityisesti pk-yrityksille ja niiden valmistustoiminnalle sekä varastoinnille.

Lisätietoja: www.vaasaparks.fi

CONNECTING BUSINESS 15

Största delen av Kewatecs kunder finns inom den offentliga sektorn.

– Nu vill kunderna ha energisnålare lösningar utan att försämra komforten.

Det är en intressant utmaning för oss, säger Karl-Erik Wargh, VD på Kewatec Aluboats.

16 CONNECTING BUSINESS

Kewatec

bygger båtar för proffs TExt JOHAN svenlin BILD KEWATEC

På Kewatec Aluboats i Karleby skördar finländskt varvskunnande exportframgångar. Nu siktar företaget på att vidga marknaden med sina aluminiumbåtar för professionellt bruk. – Vi är i startgroparna för en satsning på hela Norden och Europa, säger Karl-Erik Wargh.

E

fter ett motigt fjolår har Kewatec Aluboat fått flyt igen. I februari skrev företaget under ett samarbetskontrakt med statliga Meritaito Ab om att tillverka en ny generation oljebekämpningsbåtar och -utrustning. Dessutom kom beslutet från marknadsdomstolen i Sverige om att svenska lotsmyndigheterna valt Kewatecs offert på riktiga grunder.

– Vi fick beställningen för ett och ett halvt år sedan, men en konkurrent drog vår kund inför marknadsdomstolen. Det blev en tung process även för oss, eftersom vi var tvungna att permittera en del av personalen under hösten 2012 och början av 2013, säger Karl-Erik Wargh, grundare och VD på Kewatec Aluboats.

Förutom sysselsättning och en känsla av lättnad ger marknadsdomstolens beslut ett starkt erkännande åt Kewatecs kompetens och produkter.

– Vårt koncept har blivit granskat av en rad experter och våra lotsbåtar anses av yrkesfolk lämpa sig både på svenska östkusten och västkusten, även om havsförhållandena skiljer sig stort däremellan.

Kewatec har tidigare exporterat båtar till både Sverige och Norge, men det här är första gången man exporterar lotsbåtar. K-E Wargh ser beställningen som en öppning till en större marknad.

– Det är en mycket värdefull referens. Yrkesfolk har mycket stränga krav när de väljer sin utrustning. De kan branschen och kommer att ge oss sina synpunkter, både plus och minus, när det tar båtarna i bruk.

Han grundade företaget Kewatec 1998 och ändrade namnet till Kewatec Aluboats 2005.

– Jag hade jobbat på flera företag inom varvsbranschen och skaffat mig ett kunnande och ett kontaktnät. Vi har inga planer på att bygga båtar i något annat material än aluminium.

Nu har Kewatec Aluboat ett uttalat mål att bredda sin marknad från Norden till hela Europa.

– Vi har 23 produkter, från 6 meter till 22 meter, i vår portfölj och för att öka vår marknad måste vi satsa mer på försäljning. Det är en fråga som vi diskuterar internt just nu.

Bland kunderna efterfrågas effektivare energianvändning. Ännu finns inga starka alternativ till diesel- och bensindrift. Därför blir det allt viktigare att bygga lättare båtar med lägre bränsleförbrukning – Vi är starka framför allt på koncept, planering, hållfasthetsberäkning, aluminium och motorsystem. En del elmontering och inredningsarbeten köper vi av underleverantörer, men det mesta gör vi själva.

En annan ny tillväxtmöjlighet ger oljebekämpningsbåtarna. En rad uppmärksammade olyckor de senaste åren har gjort politiker och myndigheter medvetna om de miljörisker det innebär att transportera oljelaster med fartyg.

Oljebekämpningsbåtar från Kewatec finns redan stationerade i Finska viken, men marknaden för den här typen av båtar är global.

– Vi är nu i startgroparna och det tar alltid tid att sälja nya koncept. Affären med lotsbåtarna till Sverige tog fyra år så kanske jag säljer första oljebekämpningsbåten till utlandet om fyra år, skrattar K-E Wargh.

CONNECTING BUSINESS 17

Antti Mäenpää, projektitutkija, aluetiede, Vaasan yliopisto Seija Virkkala, aluetieteen professori, Vaasan yliopisto

ILMOITUS

Pohjanmaa älykästä eriko - Onko yrityksesi mukana? Älykäs erikoistuminen edellyttää yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin välistä vuoropuhelua. Onko Pohjanmaan tulevaisuus tuulivoimassa tai kaasumoottoreissa? Vai onko yrityksissä kehitteillä jotain niin mullistavaa, että se voisi olla Pohjanmaan erikoistumisen kulminaatio?

E

urokriisi ja velkaantuminen ovat koetelleet etenkin Etelä-Euroopan maita. Euron pelastamiseksi on kerätty lukuisia tukipaketteja ja luotu Euroopan vakausmekanismi. Ratkaisu eurokriisiin ja uuden kasvun luomiseen voi löytyä EU:n alueilta ja älykkään erikoistumisen strategioista. Älykäs erikoistuminen on EU:ssa vuonna 2014 alkavan ohjelmakauden aluekehittämisen strategia, jonka tavoitteena on kehittää EU:ta innovaatiounionina. EU:n alueiden on löydettävä vahvuutensa ja erikoistumisalansa.

Pohjanmaalla erikoistumisaloja on jo nyt useita: Vaasan seudun energiateknologiaklusteri, Pietarsaaren seudun veneteollisuuskeskittymä ja Suupohjan rannikkoseudun lasinalaisviljely. Joissain kunnissa on lukuisia turkistarhoja, toisissa taloveistämöitä ja kolmansissa maatalouskoneiden valmistusta. Älykäs erikoistuminen tarkoittaa sitä, että erikoistumiseen liitetään entistä enemmän tutkimusta ja kehittämistä. Lisäksi se luo uutta kasvua kansainvälisten markkinoiden muodossa. Unioni toivoo useita menestyviä alueita, jotka ovat konkreettisesti ja älykkäästi erikoistuneita. Siksi raken-

nerahastoresursseja ollaan kohdentamassa älykkään erikoistumisen strategioiden toteuttamiseen. Pohjanmaan liitto reagoi ensimmäisten EU:n alueiden joukossa älykkään erikoistumisen mahdollisuuksiin liittymällä vuonna 2012 ensimmäisenä suomalaisena maakuntana EU:n älykkään erikoistumisen verkostoon, joka tukee mainittujen strategioiden tekemistä.

Tutkimusryhmä selvittää Pohjanmaan vahvuuksia Alueellisten toimijoiden tulee vetää yhtä köyttä sen eteen, että oman alueen vahvuudet saadaan kartoitettua. Tässä kartoituksessa tulisi huomioida myös kansainvälinen ulottuvuus. Älykäs erikoistuminen edellyttää yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin välistä vuoropuhelua. Onko Pohjanmaan tulevaisuus tuulivoimassa tai kaasumoottoreissa? Vai onko yrityksissä kehitteillä jotain niin mullistavaa, että se voisi olla Pohjanmaan erikoistumisen kulminaatio? Tätä pyritään selvittämään tutkimusryhmässä, johon osallistuu aluetieteilijöiden lisäksi Vaasan yliopiston tuotantotalouden tutkijoita professori Josu Takalan johdolla sekä kansain-

Tavoitteena innovaatiot

ajaa istumista

• Tutkimustulosten perusteella luodaan Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia. Tavoitteena on saada aikaan uusia yhteistyön muotoja eri alojen osaajien kesken ja parempia edellytyksiä innovaatioille.

• Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia laaditaan eri toimijoiden laajassa vuorovaikutuksessa. Strategiasta kerätään palautetta ns. ”kriittisiltä ystäviltä” eli vastaavanlaisten EU-alueiden edustajilta. Tämän kansainvälisen yhteistyön avulla voidaan tuottaa lisäarvoa pohjalaisille yrityksille.

• Yrityksillä on mainio tilaisuus vaikuttaa älykkään erikoistumisen strategiaan ja alueen tulevaan kehityssuuntaan. Yritykset saavat myös tutkimuksen ja strategian kautta lisää kansainvälistä näkyvyyttä ja mahdollisuuden löytää uusia kumppaneita.

Lisätietoja älykkäästä erikoistumisesta Pohjanmaalla:

www.obotnia.fi/s3

välistä vertailututkimusta tekevän Botnia-Atlantica -instituutin johtaja Åge Mariussen. Lisäksi tutkimusryhmässä on tutkijoita Hankenin Vaasan yksiköstä, Vaasan ammattikorkeakoulusta ja Yrkeshögskolan Noviasta. Älykäs erikoistuminen perustuu yliopistojen, yritysten, julkisen hallinnon ja kansalais-yhteiskunnan väliselle vuorovaikutukselle. Mitä tiiviimpää tämä vuorovaikutus on, sen innovatiivisempi alue on, sillä innovaatiot syntyvät vuorovaikutuksesta. Älykkään erikoistumisen tutkimusryhmä selvittää kyselytutkimuksen avulla, millaista on yritysten, julkisen hallinnon ja korkeakoulujen välinen yhteistyö Pohjanmaalla. Lisäksi kartoitetaan Pohjanmaan klustereiden nykyisiä ja mahdollisia tulevaisuuden teknologioita. Näin luodaan kuva Pohjanmaan kehityssuunnasta ja saadaan tietoa siitä, mitä osaamista ja teknologioita alueelta löytyy. Pyrkimyksenä on uuden kasvun etsiminen alueella jo olemassa olevilta aloilta ja niiden lähialoilta yhdistelemällä näitä luovasti. Älykäs erikoistuminen on yrittäjämäistä etsimistä, johon kuuluu avainteknologioiden luova hyödyntäminen ja yhdistäminen.

© Baltic Yachts

Toivo Koski kouluttaa 12.6. Kokkolassa: Controllerin päivä johdon laskentatoimi 18.9. Vaasassa: Taloustaitoa esimiehille 29.10. Kokkolassa: Tuloslaskelman ja taseen hyödyntäminen yrityksen johtamisessa 30.10. Vaasassa: Controllerin päivä johdon laskentatoimi

”Erinomainen koulutus ja innostava ja selkeäsanainen kouluttaja.

Sain koulutuspäivästä käyttökelpoisia, konkreettisia työkaluja arkeeni. Tulen jatkossakin erittäin mielelläni Toivo Kosken koulutuksiin.”

Keijo Ullakko toimitusjohtaja, Lakea Oy

Yritystoiminnan kannattavuutta parannetaan hyvällä talousjohtamisella

–M

enestyvissä yrityksissä täytyy aina olla joku, joka osaa muuttaa yritysjohdon päätökset ja suunnitelmat rahassa mitattavaan muotoon, sanoo liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija Toivo Koski. – Olen suunnitellut koulutukseni näille yritysjohdon taustalla yleensä matalalla profiililla toimiville numeroihmisille. Nämä ihmiset ymmärtävät ja haluavat ymmärtää liiketoiminnan euroina riippumatta siitä, millaiset suuntaukset liikkeenjohdon koulutuksessa ovat muodissa ja ketkä gurut ovat pinnalla.

– Koulutuspäivissäni puhutaan aina rahasta ja lasketaan euroja. Lempiaiheeni on soveltava laskentatoimi ja jossain määrin koulutan myös kirjanpitoon liittyvissä teemoissa.

Tykkään nostaa esiin vanhoja oppeja, jotka jostain syystä ovat jääneet taka-alalle. Hyvänä esimerkkinä on katelaskennan soveltaminen hintajouston laskennassa. Entisajan kyläkauppiaat osasivat laskea päässään, kuinka paljon asiakkaan pitää ostaa enemmän, jotta voidaan antaa paljousalennusta. Nykyään, koska kirjanpitolaki ei enää virallisesti tunnista kate-erittelyä, niin suurin osa myynnin

tai talouden ammattilaisista ei osaa enää tätä hintajoustolaskentaa.

Toivo Koski tunnetaan pk-yritysten rahoituksen, kasvun ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijana. Akateemisen uran ja mittavan kouluttajakokemuksen lisäksi hänellä on vankka yrittäjätausta; ensimmäisen, yritysanalyysiohjelmistoja tekevän yrityksensä hän perusti jo opiskeluaikoina. Hän on edelleen osakkaana tai hallituksen jäsenenä useassa menestyvässä yrityksessä. –Tykkään kouluttamisesta ja aion tehdä sitä niin kauan, kuin ajatus vain kulkee ja virtaa riittää. Tämän työn paras puoli on siinä, että saa viettää mukavia koulutuspäiviä fiksujen ihmisten kanssa, toteaa Koski hymyillen.

Toivo antaa koulutukseen osallistumista pohtiville tehtävän: Jos myyntikateprosentti on 20 ja yritys laskee hintoja 5 prosenttia, kuinka paljon myyntimäärän tulee nousta, jotta hinnanalennus tulee kompensoitua? Oikea vastaus ei ole 25 prosenttia, kuten valtaosa päättelee. Jos kaipaat oikeaa vastausta tähän ja moneen muuhun talouden kysymykseen, tervetuloa koulutukseen!

Koulutuskalenteri Kurskalender Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi.

Koulutuksessa nähdään!

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska.

Välj ut det intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens.

Vi ses på kursen!

Syyskuu

Lokakuu

10.9. kl. 9–16 Jakobstad Grunder i Excel 2010 effektivt Föreläsare: Pia Bhattarai, Salcom Learning Center

1.10. kl. 9–16 Vasa Aktuellt om mervärdesskatt Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

11.9. kl. 9–16 Vasa Grunder i Excel 2010 effektivt Föreläsare: Pia Bhattarai, Salcom Learning Center

2.10. klo 9–16 Vaasa Ajankohtaista arvonlisäverosta Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

16.9. klo 14–15 Verkkokoulutus Miten Exceliä voidaan hyödyntää tilitoimiston rutiineissa?

Kouluttaja: Arja Kuukkanen, Powen Oy

3.10. kl. 9–16 Jakobstad Aktuellt om mervärdesskatt Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

17.9. kl. 9–16 Jakobstad Arbetsförhållandets livscykel Föreläsare: Bobby Gerlin, Ab Carolin Oy

7.10. klo 14–15 Verkkokoulutus Hallitse isot taulukot Kouluttaja: Arja Kuukkanen, Powen Oy

18.9. klo 9–16 Vaasa Taloustaitoa esimiehille Kouluttaja: Toivo Koski, TulosAkatemia

8.10. kl. 9–16 Jakobstad Excel 2010 - Pivot och makron Föreläsare: Pia Bhattarai, Salcom Learning Center

19.9. klo 9–16 Kokkola Excel 2010 jatkokurssi tehokkaasti Kouluttaja: Pekka Päärnilä, Salcom Learning Center Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus Peruuttaminen Osallistumisen voi peruuttaa viimeisenä ilmoittautumispäivänä.

Sen jälkeen tulleista peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta.

Anmälan och ytterligare information www.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet Annullering Kursdeltagandet kan annulleras senast den sista anmälningsdagen.

Efter det faktureras hälften av deltagaravgiften.

24.9. klo 9–16 Kokkola Työsuhteen päättäminen Kouluttaja: Minna Salli, Lakiasiaintoimisto Legalex 25.9. klo 9–16 Vaasa Toimiva työyhteisö - ikäjohtaminen, palkitseminen ja pelisäännöt työpaikalla Kouluttaja: Leena Manninen, New Focus Oy 26.9. kl. 9–16 Jakobstad Lönsamhet och prissättning i företag Föreläsare: Krister Lång, Suomen Henkilöstöpooli Oy 30.9. klo 9–16 Kokkola Ajankohtaista arvonlisäverosta Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

22.10. klo 9–16 Kokkola Esimies ja työsuhteen ehdot sekä esimiehen oikeudet ja velvollisuudet Kouluttaja: Jaakko Sainio, Helsingin seudun kauppakamari 23.10. klo 9–16 Vaasa Esimies ja työsuhteen ehdot sekä esimiehen oikeudet ja velvollisuudet Kouluttaja: Jaakko Sainio, Helsingin seudun kauppakamari 29.10. klo 9–16 Kokkola Tuloslaskelman ja taseen hyödyntäminen yrityksen johtamisessa Kouluttaja: Toivo Koski, TulosAkatemia 30.10. klo 9–16 Vaasa Controllerin päivä johdon laskentatoimi Kouluttaja: Toivo Koski, TulosAkatemia

Uusiutuva innov TEKESIN ALUEELLISET PALVELUT Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla toimivat seuraavat Tekesin yhteyshenkilöt: Vesa Kojola Yksikön päällikkö Asiantuntemus: erikoiskoneet, kumi- ja muoviteollisuus, veneiden valmistus, perävaunut ja päällirakenteet, tevanake, työelämän kehittäminen ja -laatu.

Mika Niskanen Asiakasvastuu: Nuoret yritykset (alle 6-vuotiaat) Asiantuntemus: Tietotekniikka ja tietoliikenne, teollisoikeudet, palvelut ja hyvinvointi, uusien yritysasiakkaiden neuvonta, tutkimuksen ja innovaatioiden kaupallistaminen, teollinen muotoilu, käytettävyys ja käyttäjälähtöisyys.

Jarkko Piirto Asiakasvastuu: Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot Asiantuntemus: Energiatekniikka, älykkäät sähköverkot, hajautetut energiajärjestelmät, palveluliiketoiminta, kansainvälistyminen, Horisontti 2020, Team Finland.

Esko Ala-Myllymäki Asiakasvastuu: Kasvuyritykset Asiantuntemus: Energia-, ympäristö-, elektroniikka-, metalli- ja kappaletavaraliiketoiminta, teollisoikeudet, kansainvälistyminen, palveluliiketoiminta.

TEKSTI JohanNA HAVERI KUVA jaakko j. salo

v aatiorahoittaja Innovationsfinansiär i förnyelse Utvecklingscentralen för teknologi och innovationer Tekes håller på att förnyas och bli mera kundorienterad under ledning av sin nya generaldirektör. Uppgifterna som Tekes kontaktpersoner sköter från de lokala ELYcentralerna har redan fördelats enligt kundsegment.

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes uusiutuu entistä asiakaslähtöisemmäksi uuden pääjohtajansa johdolla. Paikallisissa ELY-keskuksissa toimivien Tekesin yhteyshenkilöiden tehtävät on jo jaoteltu asiakassegmenteittäin.

V

iime syksynä Tekesin pääjohtajana aloittanut Pekka Soini haluaa kehittää Tekesiä, suomalaista teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskusta, entistä asiakaslähtöisemmäksi.

Pääosin suomalaisten kansallisaarteen Nokian palveluksessa kansainvälisen työkokemuksensa hankkinut Soini peräänkuuluttaakin organisaatioltaan asiakaskeskeisyyttä, joustavuutta, nopeutta ja kansainvälisyyttä.

Ensimmäiset kuukaudet Tekesin ruorissa ovat olleet innostavia. Laaja kosketuspinta yritys- ja tutkimuskenttään sekä organisaation sisältä löytyvä laaja asiantuntijuus tekevät työstä mielenkiintoisen ja kaikkea muuta kuin ”virastomaisen”. Läheinen yhteistyö lähes 4 000 yritysasiakkaan sekä kaikkien suomalaisten yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa antaa Tekesin toiminnalle erityislaatuisen leiman.

Nokian ja Nokia Siemens Networksin palveluksessa ollessaan Soini työskenteli useita vuosia Ranskassa ja USA:ssa. Hän uskoo kansainvälisestä yritys- ja johtamiskokemuksesta olevan apua myös Tekesin johtamisessa, sillä ulkomaan perspektiivistä katsottuna monet asiat Suomessa näyttävät erilaisilta.

– Meidän innovaatiojärjestelmämme on yksi maailman parhaista, mutta sen ja Tekesin maine näyttäisi olevan parempi ulkomailla kuin kotimaassa, hän miettii.

Problematiskt att söka finansiering Soini är medveten om skepticismen och kritiken som riktar sig mot ansökningsprocessen gällande finansieringen från Tekes, och han vill förenkla processen. Den pågående organisationsförändringen i enlighet med kundsegement kommer säkert att underlätta ansökningarna av finansiering. Man kan också i förväg sondera möjligheterna gällande finansiering av sin egen idé eller ett utvecklingsprojekt via en tjänst som finns på Tekes webbplats.

–Ansökningstjänsten ska förnyas och jag tror att motiverade kunder i fortsättningen ska kunna fylla i en finansieringsansökan utan sakkunnig hjälp, hävdar han.

Tekes uppgift är att finansiera utveckling av innovationer som siktar på tillväxt och ny affärsverksamhet. Målsättningen med den nya organiseringen enligt kundsegment är att komma närmare kunden. Enligt Soini finns det också behov av att i det här sammanhanget informera företagen om de möjligheter som Tekes erbjuder. Han påminner dock samtidigt om att Tekes med hjälp av sina program och sin innovationsfinansiering kan hjälpa enbart sådana företag som själva aktivt strävar efter tillväxt och utveckling.

Vertailut osoittavat, että Suomi on innovaatiotoiminnan panos- ja tuottovertailujen mukaan yksi parhaista. Saavutus on mainitsemisen arvoinen kun otetaan huomioon yritysten innovaatiotoimintaan suunnattujen julkisten panosten vähyys Suomessa verrattuna muihin kehittyneisiin maihin.

Energiaan keskittyminen on hyvä asia Energia- ja ympäristöseminaarissa Vaasa EnergyWeekin aikana vieraillut Soini oli tutustunut seudun energiateknologiakeskittymään jo ennen seminaaria. Hänen mielestään globaalisti toimivien kärkiyritysten ympärille muodostuneen yrityskeskittymän fokusoituminen energiateknologiaan on seudulle erinomainen asia.

Uusille energiantuotantoon ja energian säästöön liittyville teknologioille on pysyvästi kysyntää markkinoilla.

– Energiateknologian kehittämisessä ICT:n merkitys kasvaa koko ajan. Nyt on hyvä aika houkutella Nokialta irrottautuneita tieto- ja informaatiotekniikan osaajia mukaan myös energiaklusterin yrityksiin, Soini yllyttää. – Panostamalla täältä länsirannikolta jo nyt löytyvään monikulttuurisuuteen ja monikielisyyteen sekä kansainvälisiin yhteyksiin tänne saadaan houkuteltua lisää yritysten kannalta kriittistä osaamista.

Tekes on ollut rahoittamassa

65% suomalaisista yleisesti tunnetuista innovaatioista vuosina 1985–2009

Vaasassa syntynyt ja Pohjois-Pohjanmaalla kasvanut Pekka Soini on kansainvälisten tehtävien jälkeen opetellut tuntemaan suomalaista yrityskenttää uudessa tehtävässään.

CONNECTING BUSINESS 23

Yrittäjä on itse vastuussa eläketurvastaan

Tapio Mäkelä

Yrittäjät ovat itse vastuussa oman turvansa ja eläkkeensä suunnittelemisesta.

Valitettavan usein taloudellisia menoja supistetaan vakuutusturvan kustannuksella.

Tämä ei kuitenkaan ole pitkällä tähtäimellä kannattavaa, sillä sairauden, työkyvyttömyyden tai eläkeiän kohdalla huonosti hoidettu turva kostautuu. ”Yrittäjien on valppaasti pidettävä huoli oman sosiaaliturvansa riittävyydestä”, muistuttaa liiketoimintajohtaja Tapio Mäkelä LähiTapiolasta. ”Houkutuksena on ilmoittaa työtulot todellisia tuloja pienemmiksi, jolloin säästetään eläkevakuutusmaksuissa. Tämä ei ole kuitenkaan järkevää, sillä näin turva työkyvyttömyyden tai sairauden varalta jää heikoksi. Pienet työtulot poikivat aikanaan myös pienen eläkkeen.”

Yrittäjän kannattaa siis ilmoittaa oikeat työtulot vakuutusyhtiöönsä, sillä Kelan ansiosidonnainen päiväraha ja kuntoutusraha lasketaan hakijan eläkevakuutuksen työtulon perusteella. Niin ikään tulevaa eläkettä ajatellen on hyvä pitää tulotaso mahdollisimman totuudenmukaisena koko työhistorian ajan. Lähellä eläkeikää ei enää ehdi korjaamaan mahdollista eläketurvan pienuutta.

Vapaaehtoisia eläkevakuutuksia tarvitaan

Moni yrittäjä on päätynyt siihen, että tarvitsee vapaaehtoisen eläkevakuutuksen täydentämään lakisääteistä eläkettään. Tähän kannustaa myös Mäkelä: ”Vapaaehtoisilla eläkevakuutuksilla voidaan täydentää pieneksi jäävää vanhuuseläkettä. Esimerkiksi yrityksille tarkoitettu RahastoOmaeläke sekä yksityishenkilöille ja toiminimellä toimiville yrittäjille tarkoitettu Omaeläke täydentävät ja paikkaavat hyvin lakisääteistä eläkevakuutusta.”

Rahasto-Omaeläke on yrittäjälle verotuksen kannalta edullinen tapa säästää tulevia eläkepäiviä varten. Sen avulla voi omaan tahtiin ja oman varallisuutensa mukaan kerryttää omaa eläketurvaansa, ja halutessaan myös työntekijöidensä eläketurvaa, lakisääteisen vakuutuksen rinnalla. Eläkevakuutus joustaa yrityksen tuloksen mukaan: hyvänä vuonna voi sijoittaa enemmän ja huonona vastaavasti vähemmän tai ei lainkaan.

On kuitenkin huomattava, että vapaaehtoinen eläkevakuutus ei yksistään korvaa yrittäjän lakisääteistä eläkettä, sillä se ei takaa yrittäjälle riittävää työkyvyttömyys- ja perhe-eläketurvaa. Tästä syystä YEL-vakuutus kannattaa mitoittaa oikealle tasolle. Myös henkivakuutuksilla, tapaturmavakuutuksilla ja sairauskuluvakuutuksilla voidaan täydentää yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvaa. LähiTapiolassa yrittäjä voi räätälöidä itselleen sopivan henkilöturvapaketin, Yrittäjän Omaturvan. ”Oma ja perheen kokonaisturva olisi syytä suunnitella huolellisesti ja tarkistuttaa aika ajoin”, Mäkelä muistuttaa.

LähiTapiola hallitsee riskit Lakisääteisen ja vapaaehtoisen eläkevakuutusturvan lisäksi LähiTapiola-ryhmä tarjoaa yrittäjälle kaiken muunkin vakuutusturvan, niin yrityksen toiminnalle kuin omaisuudellekin.

LähiTapiolan yhteyshenkilö on kumppani, jonka kautta yrittäjä saa käyttöönsä LähiTapiolan kaikkien asiantuntijoiden osaamisen. ”Tämä malli takaa sen, että yrittäjä voi keskittyä yrityksen omiin ongelmiin ja uskoa riskien hallinnan LähiTapiolan kannettavaksi. ” Lisätietoa saat LähiTapiolan toimistoilta tai lahitapiola.fi/elake lakisääteisestä eläkkeestä ja vapaaehtoisesta eläkesäästämisestä: lahitapiola.fi/elakesaastaminen

talouskatsaus | ekonomisk översikt Jarl Sundqvist ja | och Mia Brännbacka

SALDOTALEN

80 60 40 20 0 -20 -40

10/O3

08/O4

02/O5

REKRYTERING

02/O6

02/O7

02/O8

ORDERLÄGE

02/O9

11/O9

11/10

OMSÄTTNING

11/11

08/12

04/13

STÄMNING

Det allmänna stämningsläget i företagen är på väg att bli positivare.

Beträffande omsättning, orderläge och rekrytering är vi nu på ungefär samma nivå som för ett år sedan.

En gnutta optimism Ripaus optimismia Monien Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan veturialojen kehitys vuonna 2012 oli positiivisempaa kuin muualla maassa. Kaikki Pohjanmaan kauppakamarin Business Panelin mittarit ovat kääntyneet nousuun. Tällä hetkellä näyttäisi siis siltä, että lama on kohdellut meitä armollisemmin kuin muuta Suomea.

Många av Österbottens och Mellersta Österbottens lokomotivbranscher har också under 2012 klarat sig bättre än motsvarande branscher på annat håll i landet. Samtliga indikatorer i handelskammarens Business Panel pekar uppåt. För tillfället ser det ut som om Österbotten och Mellersta Österbotten har klarat sig rätt så bra genom recessionen.

T

unnelmat yrityksissä ovat nyt positiivisemmat kuin edellisen Business Panelin aikaan marraskuussa 2012. Arviot oman yrityksen liikevaihdon kehityksestä tällä neljänneksellä verrattuna vuoden takaiseen sekä tilauskannan ja henkilöstön määrän kehitys tulevan kolmen kuukauden aikana viittaavat kasvavaan optimismiin.

Huolimatta siitä, että monet yritysjohtajista pitävät taloudellista tilannetta huolestuttavana on positiivisesti tulevaisuuteen suhtautuvien määrä kasvanut edellisestä Business Panel -mittauksesta. Ennen

edellistä mittausta huoli Euroopan taloudesta oli kasvanut jatkuvasti jo hyvän aikaa, ja tämä näkyi myös vientivetoisen alueemme yritysjohtajien vastauksissa. Edellinen Talouskatsaus otsikoitiinkin ’Vaimeat tunnelmat yrityksissä’. Edellisessä mittauksessa kaikki muut käyrät olivat menossa alaspäin, ainoastaan tilauskanta oli aavistuksen noussut elokuun 2012 mittauksesta.

Nyt viisi kuukautta myöhemmin ovat kaikki Business Panelin mittareita kuvaavat käyrät kääntyneet nousuun. Liikevaihtoa, tilauskantaa ja rekrytointia kuvaavat käyrät ovat kaikki nousseet selvästi

CONNECTING BUSINESS 25

positiiviselle puolelle eli positiivisesta kehityksestä kertovia vastauksia on enemmän kuin negatiivisesta kertovia. Ainoastaan yleistä tunnelmaa kuvaava käyrä on vielä nollakäyrän alapuolella eli niitä yritysjohtajia, jotka vastaavat tunnelman olevan pessimistinen on enemmän kuin niitä, jotka kertovat positiivisesta tunnelmasta.

Pietarsaaren seudulla jälleen optimistisinta Muutokset teollisuuden vastauksissa koskien yleistä tunnelmaa noudattelevat samaa linjaa kaikkien vastaajien kanssa. Aivan kuten marraskuisessa mittauksessa optimismi on jälleen vahvinta Pietarsaaren seudulla, jossa kolme neljästä vastaajasta pitää tunnelmaa normaalina, optimistisena tai erittäin optimistisena.

Vaasan seudulla näiden vastaajien osuus on noin 65 prosenttia ja Keski-Pohjanmaalla noin 55 prosenttia. Voimakkain muutos on kuitenkin tapahtunut Keski-Pohjanmaalla, jossa pessimistisestä tunnelmasta kertovien vastaajien määrä on puolittunut edellisestä mittauksesta.

Tunnelma teollisuus- ja palvelualan yrityksissä on nyt selvästi korkeammalla tasolla kuin marraskuisessa mittauksessa. Kaupan alan tunnelma kehittyy samaan suuntaan mutta ei yhtä voimakkaasti eikä yllä vielä samalle tasolle.

Tarkasteltaessa muutosta liikevaihtoarvioissa toimialoittain on suurin muutos positiiviseen suuntaan tapahtunut kaupan alalla.

Myös teollisuusyrityksissä arvioidaan nyt entistä useammin liikevaihdon kasvavan tällä neljänneksellä verrattuna vuoden takaiseen. Palvelualoilla arvellaan liikevaihdon tällä neljänneksellä olevan samaa tasoa kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla.

Starkare rekrytering Jämfört med senaste mätning har industrins behov att säga upp arbetstagare minskat betydligt. När man ser till alla branscher, anser endast var tionde företagsledare att det finns behov att minska antalet anställda. Ännu på hösten ansåg var femte företagsledare att det finns ett minskningsbehov. 33 procent av företagsledarna uppger att man inom de närmaste tre månaderna kommer att anställa fler personer till företaget. Vid senaste mätning ansåg var fjärde företagsledare att det fanns ett rekryteringsbehov i företaget. De största förändringarna i rekryteringsbehovet finns inom industrin och servicebranschen där rekryteringsbehovet har ökat med tio procentenheter sedan november.

Rekryteringsbehovet är nu störst inom industrin: 38 procent av industriföretagen uppger att de skall rekrytera inom de tre närmaste månaderna. Inom servicesektorn har 33 procent av företag rekryteringsplaner och inom handeln 24 procent.

Tilauskanta 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%

TEOLLISUUS SELVÄSTI PAREMPI

PALVELUT PAREMPI

KAUPPA ENNALLAAN

HUONOMPI

YHTEENSÄ SELVÄSTI HUONOMPI

Tilauskannan muutos positiivisempaan on selvin teollisuusyrityksissä. Myös kaupan ja palvelualoilla arvioidaan tilauskannan parantuneen. Kaupan alalla muutos on vähän suurempi.

BNP (2006 = 100)

120%

115%

110%

105%

100%

95% 2006

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013p 2014p 2015p 2016p 2017p uppsk.

ÖSTERBOTTEN

MELLERSTA ÖSTERBOTTEN

SÖDRA ÖSTERBOTTEN

HELA LANDET

Enligt ETLA:s BNP-prognos har de senaste ekonomiskt svåra åren inte i vår region varit lika besvärliga som i resten av landet.

Bristen på arbetskraft upplevs som en begränsande faktor för en ännu större grupp än tidigare. Nästan var fjärde företag (23 procent) svarar att verksamheten begränsas av brist på yrkeskunnig arbetskraft. Den största enskilda flaskhalsen för företagens verksamhet är fortfarande otillräcklig efterfrågan, 36 procent av alla svaranden lider av den.

Beträffande orderläget hos företagen i Österbotten och Mellersta Österbotten ser situationen också ljusare ut nu än tidigare. Det finns en större grupp än vid förra mätningen av dem som anser att orderläget nu ser bättre ut än tre månader tidigare. I synnerhet gäller det här industribranscherna där förändringen mot det positiva har varit starkast jämfört med den senaste mätningen. Också handel och service känner av ett bättre orderläge, handeln starkare av dessa två.

ETLAn mukaan alueemme pärjää hyvin nyt ja lähivuosina ETLA:n vastajulkaistun BKT-ennusteen mukaan Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ovat kehittyneet muita maakuntia paremmin. Vaikka Pohjanmaan BKT putosi selvästi vuonna 2010, on se Keski-Pohjanmaan kanssa edelleen selvästi johdossa verrattuna Suomen muihin kasvukeskuksiin. ETLA:n arvion mukaan viime vuosien taloudelliset kurimukset ovat koetelleet aluettamme lempeämmin kuin muita Suomen alueita. Vuonna 2006 Keski-Pohjanmaan BKT per asukas oli 88 prosenttia koko maan keskitasosta. Ennuste vuodelle 2015 on 100 prosenttia.

Pohjanmaan vastaavat luvut ovat 94 ja 106 prosenttia.

neksen ansiosta koko vuoden kasvu jäi plussalle. Kasvu oli reilut kaksi prosenttia verrattuna vuoteen 2011.

Energiaklusterin toinen tukijalka, sähkö- ja elektroniikka-ala, aloitti vuoden 2012 vaisusti liikevaihdon ollessa selvästi edellisvuotista alemmalla tasolla. Vuoden loppua kohden tapahtunut piristyminen aiheutti sen, että koko vuoden liikevaihdon kehitys jäi vain viitisen prosenttia edellisvuoden liikevaihdosta.

Energiaklusterin kolmas tukijalka on metallinjalostus. Metallinjalostuksen liikevaihto kehittyi viime vuonna viitisen prosenttia paremmin kuin vuonna 2011.

VIENTI (2005 = 100) 240% 220% 200% 180% 160% 140% 120% 100%

Exporten positiv trots motvind De tre regionerna som handelskammaren verkar på är alla mycket starkt exportdominerade. 71 procent av all industriproduktion exporteras från Vasa- och Jakobstadsregionens företag och 55 procent exporteras från Karlebyregionens företag. Vidare hör Österbotten och Mellersta Österbotten till de fyra regioner i landet där antalet sysselsatta vuxit starkast åren 20002010. De båda landskapen har de senaste åren haft den lägsta eller näst lägsta arbetslöshetsgraden i hela landet (exkl. Åland) och varit bland de fem snabbast växande landskapen i landet vad gäller industrins andel av förädlingsvärdet.

Hurudant var då exportåret 2012? År 2012 fram till slutet av september hade exporten i Österbotten minskat med ca en procent jämfört med år 2011. Under samma tidsperiod minskade exporten i Mellersta Österbotten, dvs. Karlebyregionen, med ca sju procent jämfört med året innan. I Karlebyregionens siffror väger utvecklingen av metallpriserna på världsmarknaden mycket tungt och den negativa prisutvecklingen har därför dragit ner på exporttalen under de senaste åren.

Ifall utvecklingen i Österbotten under sista kvartalet år 2012 har fortsatt i samma takt som i början av året, kommer hela årets export att sluta på plus. Trots att exportens omsättning under 2012 var mindre än 2011 har regionens exportutveckling varit starkare än i landet i genomsnitt sedan år 2005.

Energiaklusterilla vaihteleva vuosi Vaasan seudun suurin yksittäinen toimiala, koneiden ja laitteiden valmistus, kasvoi koko vuoden 2012. Ala on yksi energiaklusterin tukijaloista mutta vaikuttaa alihankinnan avulla myös muihin toimialoihin. Vuonna 2011 alan liikevaihto laski jyrkästi, mutta käänne parempaan tapahtui jo vuoden lopulla.

Viime vuoden kaksi ensimmäistä neljännestä olivat kuitenkin vielä heikompia kuin vastaavat ajanjaksot vuonna 2011. Vuoden loppua kohden kasvu kiihtyi ja kahden viimeisen neljän-

80%

2005

2006

2007

POHJANMAA

2008

2009

KESKI-POHJANMAA

2010 KOKO MAA

2011

2012

ETELÄ-POHJANMAA

Huolimatta Euroopan vientimarkkinoiden vahvasta epävarmuudesta nousi viennin arvo Pohjanmaalla vuoden 2012 aikana noin viisi prosenttia. Vuoden lähtötaso oli kuitenkin reilut kymmenen prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2011.

Keski-Pohjanmaalla alhaiset metallihinnat vetävät liikevaihtoa alas, vaikka tuotetut volyymit ovat hyvällä tasolla.

EL OCH ELEKTRONIK (2005 = 100) 170 150

130 110

90 70 50

2005

2006

2007

2008

ÖSTERBOTTEN (TOL 27)

2009

2010

2011

2012

HELA LANDET (TOL 26,27)

De nya teknologierna inom el och elektronik och energisnåla lösningar driver branschen framåt. Nedgången i omsättnigen på Österbotten i flol var fem procent. Branschen har ändå växt starkare i Österbotten än i hela landet sedan år 2005.

CONNECTING BUSINESS 27

Lokomotivbranschen (2005 = 100) Kemiklustret i Karleby Förädling och tillverkning av metall och tillverkning av maskiner och utrustning är de branscher i Karlebyregionen som svarar för ungefär hälften av industrins hela omsättning. Motorn i de här branscherna är det oorganiska kemiklustret i Karleby. Företag i regionen gör underleverantörsarbeten till de stora tillverkarna och där finns en omfattande servicesektor som jobbar tätt ihop med klustret. Inom kemiklustret finns det över 60 företag som på ett eller annat sätt är beroende av hur världsmarknadspriset på zink utvecklar sig. För metalltillverkning var 2012 ungefär 15 procent sämre år än 2011.

Gruvnäringens utveckling avspeglar sig i Karlebyregionen främst genom att företag som arbetar inom maskin- och utrustningsbranschen har fått känna både av brant uppgång och snabba, nedåtgående förändringar. Första kvartalet under 2012 var mycket starkt men en dämpning mot slutet av året gjorde att tillväxten under året stannade på under 10 procent.

Sysselsättningen i regionen har ändå varit god hela 2012.

Fortsatt tillväxt inom livsmedel Livsmedelsbranschen i Österbotten har haft en stark tillväxt under hela 2012. Tillväxttakten var drygt 15 procent under fjolåret jämfört med året innan. Det första kvartalet var det absolut starkaste. I en jämförelse med hela landets livsmedelsindustri är branschens tillväxt sedan 2005 i Österbotten i en klass för sig.

De investeringar som branschen gjorde inför året 2011 syns nu tydligt också i form av högre omsättning och snabbare tillväxt.

Vad gäller hela ekonomin var utvecklingen år 2012 i Mellersta Österbotten i linje med utvecklingen i hela landet. I Österbotten var tillväxten i hela ekonomin ca fem procent jämfört med hela året 2011.

Trots att sysselsättningsläget, som i sin tur bidrar till stark köpkraft, har varit gott i både Österbotten och Mellersta Österbotten, har handeln i de båda landskapen haft en mycket måttlig tillväxt.

På nationell nivå har handelns omsättning minskat men hos oss har vi ändå haft tillväxt, om än svag.

KAUPPA (2005 = 100)

140% 130% 120%

110%

100% 90% 80% 2005

2006 POHJANMAA

2007

2008

KESKI-POHJANMAA

2009

2010

2011

ETELÄ-POHJANMAA

2012 KOKO MAA

Kaupan kasvu molemmissa kauppakamarialueen maakunnissa oli maltillista viime vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Kaupan kehitys alueella oli kuitenkin tasaisempaa kuin koko maassa, jossa käyrä kääntyi alaspäin.

28 CONNECTING BUSINESS

250 230 210 190 170 150 130 110 90 70 2005

2006

ÖSTERBOTTEN el och elektronik

2007

2008

ÖSTERBOTTEN maskin och utrustning

2009

2010

2011

MELLERSTA ÖSTERBOTTEN metal

2012 HELA LANDET industri

Lokomotivföretagen inom branschen för maskiner och utrustning var de två sista kvartalen under 2012 ändå mycket positiva och hela året visade på ett par procents tillväxt.

Denna ekonomiska översikt beskriver läget år 2012 och i början av 2013 på Österbottens handelskammares område. Området sammanfaller med Österbottens NTM-centrals område och består av landskapen Österbotten och Mellersta Österbotten. Den här ekonomiska översikten grundar sig på uppgifter från Statistikcentralen, ETLA och Österbottens handelskammares Business Panel 1/2013.

Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta vuonna 2012 ja vuoden 2013 alussa Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan ELY-keskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Tämä talouskatsaus perustuu Tilastokeskuksen, ETLA:n ja Pohjanmaan kauppakamarin Business Panelin 1/2013 aineistoon.

VARMISTA NÄKYVYYTESI

Viime kerralla Coastlinen sivut myytiin loppuun ennätysajassa.

Boka alltså din sida i god tid om du vill försäkra dig om att synas i Coastline 2014–2015.

Sivujen myynti alkaa kevään aikana.

Läs förra numret på www.coastline.fi | Varaukset ja lisätietoja: mia.brannbacka@chamber.fi

Pohjanmaan ELY-keskuksen Kaj Suomela, Tekesin Pekka Soini, maakuntajohtaja Olav Jern, ABB:n Heikki Uusitalo (selin) ja kauppakamarin Juha Häkkinen.

KUVAT jaakko j. salo ja mia brännbacka

Energiasta Suomen viennin uusi veturi Vaasa EnergyWeek 2013 käynnistettiin energia- ja ympäristöseminaarilla, joka järjestettiin tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Seminaari kokosi Vaasan kaupungintalon juhlasaliin noin 300 vierasta kuulemaan ajankohtaisia puheenvuoroja tulevaisuuden energiantuotannosta.

Seminaarin tarkoituksena on nostaa tärkeitä energiaan ja ympäristöön liittyviä asioita kansalliseen keskusteluun.

Tällä kertaa pureuduttiin tulevaisuuden energiantuotannon haasteisiin. Tuulivoimaa käsiteltiin monesta näkökulmasta ja pohdittiin, miten tuulivoimarakentamista voidaan edistää ja miten saadaan hidastavia tekijöitä poistettua.

Seminaarissa pohdittiin myös ympäristöystävällisen cleantech-teollisuuden mahdollisuuksia palauttaa maamme vienti vahvaan nousuun ja start up –yritysten merkitystä Suomen teollisuudelle.

Merinovan Timo Kankaanpää ja Delektren Antti Backman.

Merventon Jarmo Saaranen ja Cleantech Finlandin Santtu Hulkkonen.

30 CONNECTING BUSINESS

Ympäristöministeriön ylijohtaja Timo Tanninen ja Olav Jern.

Länsi-Suomen muotoilukeskus Muovan Annika Hissa, ABB:n Johanna Kakkuri ja Muovan Miia Lammi.

HYVIN TEHTY TYÖ ANSAITSEE KIITOKSEN Keskuskauppakamarin ansiomerkit ovat elinkeinoelämän virallinen tunnustus ja arvostettu perinne vuodesta 1929 lähtien.

Keskuskauppakamarin ansiomerkki viestii yrityksen olevan ylpeä työntekijästä ja kertoo sen saajalle, että hänen panostaan ja sitoutumistaan arvostetaan.

Ympäristöministeriön Timo Tannisen puheenvuoro uusiutuvan energian ekologisesta kestävyydestä.

Lisätiedot ja hakemukset:

www.ansiomerkit.fi

Seminaarin yleisöä kaupungintalon juhlasalissa.

Seminaarin kahvitauko kaupungintalon peilisalissa.

Etualalla selin Mus tasaaren kunnanha llituksen puheenjohtaja Michael Luther ja Merventon Patri k Holm.

Vuoden 2012 Vaasan seudun energialähettiläs Tuomas Vanhanen.

Vaasan kaupungin kehitysjohtaja Susanna Slotte-Kock ja Vaasanseudun Kehityksen Riitta Björkenheim.

Elina Witt, Eliko Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja, Naisyrittäjyyskeskus ry:n perustaja, hopeinen elämäntyömerkki vuonna 2011. Toiminut tiettävästi maailman ainoana naispuolisena golfklubin kapteenina.

sinulle suunniteltu.

TÄYSIN UUSI VOLVO V40 Menestynyt ja palkittu uusi Volvo V40 on kaikkien aikojen turvallisin Volvo. Uuden Volvo V40:n laajaan Business-varusteluun kuuluvat mm. aktiiviset kääntyvät Xenon-ajovalot, Audio High Performance, Bluetooth sekä pysäköintiapu taakse.

Vakiona autossa on myös jalankulkijoiden turvatyyny ja kaupunkiliikenteessä peräänajoja vähentävä City Safety. Volvo V40:n ajamisen helppous ja taloudellisuus on suunniteltu sinua varten.

88 G 3,4 L

täysin uusi volvo v40 business ALK.

28 880 €

Täysin uusi Volvo V40 Business –mallisto alkaen: autoveroton hinta 24 900 €, autovero 3 979,95 €, kokonaishinta 28 879,95 € Autoetu alkaen: vapaa 635 €/kk, käyttöetu 430 €/kk. EU-yhd. 3,4−7,9 l/100 km, CO2 88−185 g/km.

Volvo Sopimus alkaen: n. 43 €/kk (3 vuoden sopimus, 20 000 km/vuosi). Kuvan auto erikoisvarustein.

volvocars.fi Automaa Vaasa Kivihaantie 4, 65300 Vaasa Automyynti puh. 020 7807250 Huolto puh. 020 780 7210

Automyynti ark. 9-18, la 10–14 Huolto ark. 7.30-17

automaa.fi/vaasa

Puh. hinta 0,0835€/puh + 0,06 €/min (lankapuh.) tai 0,0835 €/puh + 0,17 €/min (matkapuh.)