CB - Connecting Business

Pohjanmaan Kauppakamarilehti - Österbottens Handelskammartidning

1 ∙ 2012

CONNECTING BUSINESS

Terinit satsar på det bästa Harjoitus tekee mestarin opiskelijastakin

Merenkurkun

laivaliikennettä tarvitaan

CONNECTING BUSINESS Pohjanmaan kauppakamarilehti Österbottens handelskammartidning

1 ⋅ 2012

sisältö · innehåll

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Tidningen utkommer fyra gånger per år.

JULKAISIJA Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare Vaasa – Pietarsaari – Kokkola Vasa – Jakobstad – Karleby Puh/tfn (06) 318 6400 Fax (06) 318 6490 www. ostro.chamber.fi

PÄÄTOIMITTAJA/ CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen Puh/tfn 0500 561 036 juha.hakkinen@chamber.fi

ILMOITUKSET / ANNONSER Mia Brännbacka Puh/tfn (06) 318 6434 mia.brannbacka@chamber.fi

TOIMITUSNEUVOSTO / REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn (06) 318 6434 Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036 Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100

TOIMITUS / REDAKTION Viestintä Oy Prowomedia info@prowomedia.com

TAITTO / OMBRYTNING Muotoilutoimisto Into Tuula Koto

KÄÄNNÖS / ÖVERSÄTTNING Pohjanmaan kauppakamari / Österbottens handelskammare, Micaela Lindahl-Palmroos

20

12

TERNIT

Atte Koskelan

gör kläder för krävande förhållanden.

opintoihin kuului ulkomailla suoritettu työssäoppimisjakso.

PAINO / TRYCK Kirjapaino Fram Boktryckeri SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n Joutsenmerkitylle painolaitokselle.

PAINOS / UPPLAGA 5000 kpl / st.

6

12

Ympärivuotista laivalinjaa tarvitaan Båttrafik behövs året runt

14

Vaihtelu virkistää johtajaakin

17

Mielenkiintoinen tilintarkastus

20

Terinit satsar på det bästa

Työelämää oppimassa

ISSN 1796-9441 KANSI / PÄRMBILD Kuva/bild: Mikko Lehtimäki Merenkurkun liikenteen epävarmuus huolettaa kuljetusyrittäjiä, niin myös Axel Williamsson Oy:n toimitusjohtaja Mikael Löfqvistiä.

Osäkerheten gällande Kvarkentrafiken oroar transportföretagare, också verkställande direktören för Axel Williamsson Ab Mikael Löfqvist.

PALSTAT Pääkirjoitus | LEDARE | 5 Vuosi on haasteita täynnä| Ett år fullt av utnaningar

kauppakamari kouluttaa | handelskammarens kurser | 24

uusiin asemiin | 10 Maakuntajohtajalla valmiit verkostot

ajassa - aktuellt | 26

CONNECTING BUSINESS 3

Kehittämisen aika on nyt

Finnvera voi rahoittaa yrityksen investointeja, kasvua ja kansainvälistymistä.

Lisätietoja www.finnvera.fi ja puhelinpalvelustamme 020 690 782.

Vaasan aluekonttori Pitkäkatu 55, 65100 Vaasa

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

Pääkirjoitus | Ledaren

Vuosi on haasteita täynnä Vuosi 2012 on hyvässä vauhdissa ja maa on saanut uuden presidentin. Pohjanmaan kauppakamarin alueella työttömyys on edelleen maan alhaisimpia, noin seitsemän prosenttia.

Viennistä riippuvainen Pohjanmaa on menestynyt edelleen hyvin, vaikka kansainvälisen rahoituksen saatavuus aiheuttaakin paineita.

Nopeat talouden heilahtelut ovat nykypäivää ja onkin mahdollista, että vielä tänä vuonna talous lähtee nopeaan nousuun, mikäli rahamarkkinoiden luottamus saavutetaan.

Kauppakamarin toiminnassa osaavan työvoiman varmistaminen on keskeisessä asemassa. Alueen korkeakoulujen resurssien ja itsenäisyyden turvaaminen on tärkeää. Yhtä tärkeää on, että opetusalat vastaavat elinkeinoelämän työvoiman tarvetta. Opetusalojen olemassa oloon vaikuttaa nuorten valinnat, joihin puolestaan vaikuttaa se, että nuorilla on tietoa alueen työpaikoista ja yrityksistä. Tämän kysymyksen ympärillä teemme keväällä laajan selvityksen 17-vuotiaiden asenteista työelämään ja opiskelusuunnitelmista.

Liikenneyhteydet ovat aina kauppakamarin toiminnan keskiössä. Merenkurkun liiken-

teen turvaaminen on keskeisin edunvalvonnan kohde. Sitä käsitellään tarkemmin omassa artikkelissaan tässä lehdessä.

Valtatie 3:n kehittäminen etenee hyvin, ja edunvalvonnan painopiste siirtyykin seuraavaksi valtatie 8:aan. Pori-Turku osuuden jälkeen vuoroon on saatava Vaasa- Kokkola.

Lentoliikenteen tilanne on Vaasan osalta hyvä. Seuraavaksi on keskityttävä terminaalin kehittämiseen. Kokkola-Pietarsaaren lentokentän aikataulut ja hintataso eivät vastaa yritysten tarpeita, ja ne vaativat aktiivista vaikuttamista, samoin kuin kentälle saatujen uusien kansainvälisten yhteyksien turvaaminen.

Yksi kauppakamarivuoden kohokohdista tulee varmasti olemaan Coastline 2012-2013:n julkistus maaliskuussa. Julkaisua käytetään laajasti alueen vetovoiman ja yritysten esittelyyn. Julkista keskustelua kuluvana vuonna värittävät julkisen talouden kiristykset ja kuntarakenteen uudistus. Vuosi on täynnä haasteita, mutta yhteen hiileen puhaltamalla saamme ne käännettyä voitoiksi!

JUHA HÄKKINEN toimitusjohtaja | vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare

Ett år fullt av utmaningar Det nya året har börjat och landet har fått en ny president. Inom Österbottens handelskammares område är arbetslösheten med sina cirka sju procent fortfarande en av de lägsta i landet. Österbotten, som är beroende av exporten, har klarat sig bra trots att tillgången på internationell finansiering utgör ett visst orosmoment. Snabba ekonomiska svängningar är dagens melodi och det är fullt möjligt att vi ännu i år ser ett uppsving i ekonomin, förutsatt att förtroendet för penningmarknaderna uppnås.

Centralt för handelskammarens verksamhet är säkerställandet av kompentent arbetskraft. Det är viktigt att högskolornas resurser och självständighet tryggas. Lika viktigt är det att undervisningen motsvarar näringslivets behov. Det som påverkar undervisningens existens är ungdomarnas val, som i sin tur påverkas av ungdomars kännedom om regionens arbetsplatser och företag. Under våren kommer vi att göra en omfattande undersökning i anslutning till det här temat om 17-åringarnas studieplaner och attityder gällande arbetslivet.

Trafikförbindelserna utgör alltid en central del av handelskammarens verksamhet. Kvarkentrafiken är nu den mest centrala delen av intressebevakningen och vi behandlar det här

ämnet mer ingående i en artikel längre fram i tidningen.

Utvecklingen av Riksväg 3 framskrider bra och tyngdpunkten på intressebevakningen kommer de facto att flyttas till riksväg 8. Efter vägsträckan Björneborg-Åbo är det nu dags att få med Vasa-Karleby.

Situationen för flygtrafiken är god för Vasas del och härnäst gäller det att koncentrera sig på att utveckla terminalen. Däremot motsvarar inte tidtabellerna och prisnivån för Karleby-Jakobstad flygplats företagens behov och där krävs en aktiv insats. Det gäller också att säkerställa flygplatsens nya internationella förbindelser.

En av höjdpunkterna för handelskammaren det här året kommer säkert att vara publiceringen av Coastline 2012-2013 i mars. Publikationen används i stor omfattning för att presentera regionens dragningskraft och företag. Den offentliga diskussionen under året påverkas av de offentliga ekonomiska åtstramningarna och kommunreformen. Året är fullt av utmaningar men med gemensamma krafter ska vi ro dem i land!

CONNECTING BUSINESS 5

Ympärivuotista laivalinjaa tarvitaan Båttrafik behövs året runt TEKSTI/TEXT JohanNA HAVERI KUVAT/BILDER MIKKO LEHTIMÄKI

Yksi Pohjanmaan kauppakamarin edunvalvontatyön päätehtävistä on vaikuttaa siihen, että kaikkia alueen yrityksille tärkeitä liikennemuotoja kehitetään yritysten tarpeita vastaaviksi. Pohjalaisyritysten saavutettavuudessa ei saisi olla merkittävää eroa muiden kasvukeskusten yrityksiin verrattuina.

6 CONNECTING BUSINESS

En av Österbottens handelskammares huvuduppgifter inom intressebevakningen är att all trafik, som är viktig för regionens företag, utvecklas så att de motsvarar företagens behov. Det får inte finnas märkbara skillnader mellan att nå österbottniska företag och företag inom andra tillväxtcentra.

Alueen kuljetusyrittäjät ovat huolissaan Merenkurkun laivaliikenteen jatkumisesta. (Vas.) Toimitusjohtaja Mikael Löfqvistin mukaan liikenteen epävarmuudella on suora vaikutus Axel Williamsson Oy:n kuljetuksiin.

Merenkurkun liikenteen loppuminen nostaisi kuljetuskustannuksia 500 - 1000 euroa jokaista täyttä kuormaa kohti.

ftersom över 70 procent av den österbottniska industriproduktionen går på export är också trafikförbindelserna utomlands av stor betydelse. Utvecklandet av Kvarkentrafiken har funnits på handelskammarens intressebevakningslista även tidigare, men i synnerhet den senaste tidens osäkerhet gällande trafikens framtid har nu gjort att Kvarkentrafiken prioriteras inom intressebevakningen.

Uhkakuvana liikenteen loppuminen Merenkurkun ylittävä liikenne on supistunut murto-osaan 1980- ja 1990-luvun huippuvuosista, jolloin Vaasan ja Uumajan välillä kulki monta alusta päivässä. Euroopan unionin sisäisen verovapaan myynnin loppuminen oli kuolinisku Vaasan ja Uumajan väliselle matkustajaliikenteelle. Sijaiskärsijäksi joutui myös raskas liikenne, jolle matkustajaliikenteen radikaali väheneminen on merkinnyt huonompia yhteyksiä Vaasan ja Uumajan satamien välillä.

Pian 60-vuotias vaasalainen Oy Axel Williamsson Ab on yksi niistä monista kuljetus-

yrityksistä, jonka autot käyttävät säännöllisesti Vaasan ja Uumajan välillä kulkevaa laivayhteyttä, sillä Williamssonin ajoista noin 60 prosenttia suuntautuu Ruotsiin. Yksi Williamssonin erityispalveluista on Pohjois-Ruotsiin suuntautuva kappaletavaraliikenne, jossa tavara toimitetaan terminaalien sijasta suoraan asiakkaalle.

– Jos Merenkurkun liikenne loppuu kokonaan, Pohjois-Ruotsiin menevän liikenteen on kierrettävät Tornion ja Haaparannan kautta.

Se nostaa kuljetuskustannuksia 500 – 1000 euroa täyttä kuormaa kohti, mikä luonnollisesti siirretään asiakashintoihin. Pitkällä tähtäimellä tämä merkitsee sitä, että asiakkaat joutuvat miettimään uudelleen, mitä kannattaa kuljettaa ja mitä reittiä käyttää, maalailee Williamssonin toimitusjohtaja Mikael Löfqvist.

Nopeista ja täsmällisistä kuljetuksistaan tunnettu Williamsson on kärsinyt etenkin talviaikana lauttaliikenteen epävarmuudesta. – Varsinkin aikataulutettujen kuljetusten kannalta on huono asia, jos viiden tunnin lauttamatka kestääkin 10 tuntia tai pahimmassa tapauksessa lauttavuoro perutaan kokonaan.

Framtiden dryftas För tillfället är framtiden för båttrafiken över Kvarken osäker. Rederiets konkursbo har lovat att upprätthålla trafiken tills en ny företagare hittas. Ärendet dryftas också av en arbetsgrupp som blivit tillsatt av trafikministeriet, eftersom tryggandet av trafiken finns i rege-ringsprogrammet.

Arbetsgruppens uppgift är att förbereda ett förslag över de åtgärder med vilka man kan upprätthålla person- och godstrafik året runt över Kvarken.

Löfqvist tycker att det är bra att ärendet behandlas på ministernivå, eftersom det kommer att behövas hjälp av både Finland, Sverige och gärna EU för att kunna upprätthålla Kvarkentrafiken. Han hade dock hoppats på att det i arbetsgruppen också funnits representanter för yrkeschaufförer som använder sig av båtlinjen.

– En fortsättning på trafiken borde planeras på lång sikt, flera tiotal år framåt.

Under de senaste åren har alla lösningar

på ett eller annat sätt varit tillfälliga, menar Löfqvist.

Löfqvist hoppas att man skulle hitta ett funktionssäkert fartyg, som också skulle klara vinterförhållanden och ha ordentlig lastningskapacitet. Dessutom borde passagerarna ha snygga utrymmen och god service. Det kunde bidra till att åter få liv i passagerartrafiken. För den här sträckan behövs inget flytande nöjescenter utan ett ”pendolino” som går på vatten. Det skulle också uppskattas av yrkeschaufförerna.

– Kanske kunde trafiken ordnas så att ramarna för trafiken skulle skötas enligt ett avtal mellan Finland och Sverige medan en privat företagare skulle ansvara enbart för att fartyget går och att servicen fungerar. På det här sättet kunde trafiken kanske fås lönsam om några år, funderar Löfqvist.

60 vuotta kuljetuspalveluja Oy Axel Williamsson Ab on vaasalainen perheyritys, joka on yksi vanhimmista suomalaisista kuljetusliikkeistä. Vaasan Vaskiluodossa sijaitsevassa yrityksen omassa terminaalissa ovat konttoritilojen lisäksi myös varastot, huoltokorjaamo ja pesuhalli. Williamssonin palveluksessa on 37 henkilöä ja sen lisäksi yrityksellä on lukuisia alihankkijoita. Käytettävissä oleva kuljetuskapasiteetti on yli 40 lastausyksikköä.

Williamsson on erikoistunut kappaletavarakuljetuksiin; se pystyy toimittamaan perille paljon pieniä lähetyksiä tarkasti ja nopeasti. Yhtiön kuljetuksista 60 prosenttia suuntautuu Ruotsiin, 20 prosenttia Tanskaan ja 15 prosenttia Norjaan, loput menevät muualle Eurooppaan.

8 CONNECTING BUSINESS

→ Vaihemaakuntakaavaluonnoksessa on mukana 33 mantereelle ja 4 merelle sijoittuvaa potentiaalista aluetta, joille tuulivoiman rakentaminen olisi myös teknistaloudellisesti mahdollista.

ILMOITUS

Energiaomavaraiseksi 500 tuulivoimalalla

P

TEEMAKARTTA Maakuntakaava, vaihe 2.

Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla.

Luonnos

Tuulivoimaloiden alue

Vahvistettu tuulivoimaloiden alue

ohjanmaan liitto on valmistellut vaihemaakuntakaavaa, joka käsittelee uusiutuvia energiamuotoja ja niiden sijoittumista maakunnassa. Vaihemaakuntakaava on ollut nähtävillä tammi-helmikuussa ja siitä on järjestetty myös yleisötilaisuuksia ympäri maakuntaa.

Vaihemaakuntakaavaa on valmisteltu, koska Suomessa on paineita uusiutuvan energiantuotannon ja erityisesti tuulivoiman hyödyntämisen kehittämiseen. Jotta tuulivoimapuistoja voidaan rakentaa, niille on ensin kaavoitettava alueita.

– Pohjanmaan maakunnan visiona on olla omavarainen energiantuotannon suhteen vuoteen 2030 mennessä. Tärkeänä osana tuota omavaraisuutta ovat etenkin rannikon tuntuman rakennettavat päästöttömät tuulivoimalat, kertoo kaavoitusjohtaja Saini Heikkuri-Alborzi Pohjanmaan liitosta.

Energiaomavaraisen Pohjanmaan saavuttamiseksi tarvitaan noin 500 – 600 tuulivoimalaa.

Tämä on otettu huomioon vaihemaakuntakaavaan suunnittelussa.

– Nyt nähtävillä olevaan luonnokseen on otettu mukaan maa-alueita vähän reilummin kuin tuon tuulivoimalamäärän rakentamiseen tarvitaan, sillä demokraattisessa maankäytön suunnittelussa luonnosvaiheessa aina putoaa osa suunnitelluista alueista pois, toteaa suunnitteluinsinööri Jan Wikström.

Heikkuri-Alborzin mukaan on erittäin tärkeää, että ihmiset kommentoisivat kaavaluonnosta tässä vaiheessa, kun siihen on vielä suhteellisen helppo tehdä muutoksia. Luonnos on ollut nähtävillä 17.2. asti, mutta sitä ehtii vieläkin kommentoimaan, jos ottaa maakuntaliittoon yhteyttä mahdollisimman pian.

Seuraavaksi vaihemaakuntakaavaluonnoksesta tehdään kaavaehdotus, joka laitetaan nähtäville toivottavasti jo ensi syksynä ja hyväksyttäväksi maakuntavaltuustoon keväällä 2013. Jos kaikki

menee suunnitelmien mukaan, se voidaan lähettää ympäristöministeriön hyväksyttäväksi vielä vuoden 2013 aikana. Siinä tapauksessa ensimmäisten uusien tuulivoimapuistojen rakentaminen voidaan aloittaa vuonna 2014. Se ei ole yhtään liian aikaisin, jos rakennuttajat aikovat hyödyntää tuulivoiman syöttötariffipäätöstä, jonka takaraja on vuonna 2015.

– Valitettavasti tätä prosessia ei voi nopeuttaa, sillä maankäyttöä koskevat päätökset noudattavat maailman demokraattisinta päätöksentekoprosessia, sanoo Heikkuri-Alborzi.

Wikström kuitenkin huomauttaa, että enintään viisi voimalaitosta voidaan rakentaa myös pelkästään kunnan yleiskaavan perusteella normaalin kunnallisen lupamenettelyn kautta. Niin pieniä tuulivoimapuistoja ei oteta huomioon maakuntakaavassa.

Vaihemaakuntakaavaa on valmisteltu huolellisesti, jotta sillä olisi hyvät edellytykset toteutua.

Myös merikotkat ja niiden pesimäalueet on kartoitettu potentiaalisilta tuulivoima-alueilta. Maanomistajat ovat olleet valmisteluvaiheessa myötämielisiä kaavoitussuunnitelmille. Soraääniä on tullut lähinnä muilta asukkailta ja rantojen lomaasukkailta.

Heikkuri-Alborzi uskoo vaihemaakuntakaavatyön olevan maakunnan yritysten mieleen. Hän toivoisikin alueen energia-alan asiantuntijoilta faktatietoa tuulivoimasta ja sen vaikutuksista vaihemaakuntakaavatyön tueksi. Erityisen tärkeänä hän pitää energiantuotantomuodon päästöttömyyttä, mutta myös muiden argumenttien osalta olisi hyvä saada taustatukea. – Olisi hyvä, jos alan asiantuntijat voisivat vakuuttaa tuulivoiman vastustajia. Vaikka mekin varmasti tiedämme sen, ettei ihmisten rusketuksesta tule raidallista tuulivoimaloiden läheisyydessä, alan asiantuntijaa uskotaan enemmän kuin virkamiehiä.

UUSIIN ASEMIIN KUKA OLET?

TEKSTI JohanNA HAVERI KUVA MATS SANDSTRÖM

Maakuntajohtajalla valmiit verkostot Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula, Keski-Pohjanmaan liitto

Olen Jukka Ylikarjula, vuoden vaihteessa työni aloittanut Keski-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja. Olen Kaarlelan poikia, vaikka hallintotieteen maisterin opinnot veivät minut täältä Tampereelle ja työ edelleen Lahteen ja Parkanoon. Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kaksi aikuista lasta.

Mitä teit ennen?

Ennen nykyistä tehtävääni toimin Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän yhtymäjohtajana ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiön toimitusjohtajana. Niissä ja niitä edeltävissä tehtävissäni olen oppinut tuntemaan hyvin sekä oman maakunnan että naapureiden verkostot. Ennen vuotta 1995 ja muuttoa takaisin Kokkolaan toimin Lahden ja Parkanon kaupunkien palveluksessa erilaisissa talous-, kehittämis- ja hallintotehtävissä.

Mitä teet vapaa-aikanasi?

Perheen englanninspringerspanieli pitää huolen lenkkeilystäni ja vie minut ulos aamuin illoin. Olen ollut aktiivinen urheilija nuoresta lähtien ja pyrin edelleen ylläpitämään liikuntaharrastusta lenkkeilyn lisäksi golfin ja jääkiekon parissa.

Mikä sai sinut vaihtamaan työpaikkaa?

Olin ollut tyytyväinen 16 vuotta jatkuneeseen uraani koulutusyhtymässä sekä ammattikorkeakouluosakeyhtiössä ja olisin varmaan jatkanut, jollen olisi saanut verkostostani kehotuksia lähteä mukaan maakuntajohtajakisaan. Vakavasti asiaa harkittuani ajattelin, että ehkä minulla on tähän tehtävään jotain annettavaa. Mihinkään helppoon eläkevirkaan en kuitenkaan ilmoittautunut.

Millaisia haasteita kohtaat uudessa työssäsi?

Kuntarakenneuudistuksella sekä valtionhallinnon rakenneuudistuksella on vaikutus myös liiton tehtäviin ja asemaan. EU-rahoituksen jatkuminen on myös mielenkiintoinen kysymys, joka vaikuttaa suoraan siihen, millainen liiton rahoittajan rooli tulee olemaan kehityshankkeissa jatkossa. Tässä työssä täytyy osata tehdä yhteistyötä monien eri osapuolten kanssa, mutta siihen olen onneksi tottunut jo aiemmissa tehtävissäni.

Känner du någon intressant person som har sadlat om eller kommer att göra det? Ge oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi så kan vi eventuellt presentera den personen i vårt nästa nummer.

Tunnetko jonkun mielenkiintoisen ihmisen, joka on siirtynyt tai siirtymässä uudelle uralle? Anna meille vinkki www.pohjanmaankauppakamari.fi, niin saatamme seuraavalla kerralla esitellä juuri hänet.

10 CONNECTING BUSINESS

ILMOITUS

Suomalaisen työn eläkevakuuttaja hyvän työkyvyn pitkäaikaiseen ylläpitämiVarma on Suomen suurin työeläseen. Lanseerasimme viime vuonna työhykevakuuttaja, joka huolehtii noin vinvoinnin tueksi uuden Hyväksi-portaalin, 860 000 ihmisen eläketurvasta joka on tarkoitettu yksilön työhyvinvoinnin yhteensä 70 000 asiakasyrityksesseurantaan, ylläpitoon ja aktivointiin. Hysä. Varma hoitaa sekä työntekijöiväksi-portaali on tarkoitettu Varman asiakden että yrittäjien työeläkeasioita. kaille, mutta verkkopalvelustamme löytyy Varma on vakavarainen sijoittaja, paljon myös työkaluja muiden kuin omien joka vastuullisen sijoittamispoliasiakkaittemme käyttöön. tiikkansa avulla turvaa asiakkaiAhonen iloitsee siitä, että viimeisten padensa eläkevarojen riittävyyden. rin vuoden aikana suomalaisilla työpaiSijoitustoiminnallaan Varma karkoilla on oikeasti siirrytty työhyvinvointiin tuttaa eläkemaksuina saatavia liittyvissä asioissa sanoista tekoihin ja ymvaroja nykyisten ja tulevien eläkmärretty sen tärkeys henkilöstön jaksamikeiden maksamista varten ja siksi Yhteyspäällikkö Ari Ahonen seen. Sen ovat huomanneet myös Härmän sijoitustoiminnan on oltava pitkäon Varman yhteyshenkilö kuntokeskuksen ja Kuortaneen urheiluopisjänteistä ja hallittua. pohjalaisyrityksille. ton tapaiset Varman työhyvinvointia edistä– Varma on Suomen suurin ykvät kumppanit. sityinen sijoittaja, jolla on useita kiinteistösijoituksia myös Pohjanmaalla, kertoo Varman yhteyspäällikkö Ari Ahonen.

Hyvät sijoitukset, Varman pääkonttori on Helsingissä, mutta yhtiöllä on pienemmät eläkekustannukset koko Suomen kattava yhteyspäällikköverkosto. Ahosen toimialueeseen kuuluvat kaikki entisen Vaasan läänin Vaikka lakisääteisten työeläkemaksujen hinnoissa ei ole alueella olevat pohjalaismaakunnat. eroja, Varman vahva vakavaraisuus ja alhaiset liikekulut mahdollistavat hyvät asiakashyvitykset. Tuntuvien asiakashyvitysten ansiosta Varman asiakasyrityksillä on kesPerustehtävänä kimääräistä pienemmät eläkekustannukset. eläkkeiden turvaaminen – Eläkkeiden kokonaiskustannuksiin vaikuttaa tietysti myös se, kuinka pitkään yrityksen työntekijät jaksavat Eläkevakuutusyhtiön perustehtävä on turvata nykyisten olla mukana työelämässä ja miten systemaattisesti enja tulevien eläkkeiden maksukyky kartuttamalla eläkenakoivaa työhyvinvointia yrityksissä tehdään, Ahonen maksuina saatavia varoja. Varman hyvä kustannustemuistuttaa. hokkuus ja vahva vakavaraisuus alentavat asiakkailtamTutustu Varman työhyvinvoinnin työkaluihin me perittäviä työeläkemaksuja. www.varma.fi – Hyvä tapa hillitä eläkemenoja on edistää työhyvinvointia ja sitä kautta ehkäistä ennenaikaista työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä, Ahonen sanoo. – Olemme viime vuosina aktiivisesti auttaneet asiakkaitamme paVarman omistuksessa on useita kiinteistöjä myös nostamaan työhyvinvointiin. Varma.fi -verkkopalvePohjanmaalla. Yksi niistä on Vaasan torin laidalla oleva Citymarketin talo. lustamme saa monia hyödyllisiä työkaluja henkilöstön

›

›

Työssäoppimistilanteet ja olosuhteet voivat ulkomailla olla aivan erilaiset kuin Suomessa.

Työelämää TEKSTI JohanNA HAVERI KUVAT PEKKA MÄKYNEN JA VAO

oppimassa

V

uonna 2000 Vaasan ammattiopiston (VAO) sähkötekniikan lehtori Olli Karppi ehdotti, että kyvykkäiden tekniikan oppilaiden olisi hyvä päästä tutustuman tuleviin työtehtäviinsä myös ulkomaankomennuksilla. Hän ehdotti yhteistyötä muutamille Vaasassa toimiville energiasektorin työnantajille, jotka suhtautuivat ajatukseen myönteisesti. Kesti kuitenkin viisi vuotta ennen kuin ensimmäiset ammattiopiston sähkötekniikan opiskelijat pääsivät Wärtsilän kautta Meksikoon pariksi kuukaudeksi varmistamaan uuden voimalaitoksen käyttöönottoa.

– Vaikka maapallon toisella laidalla sijaitsevaan maahan lähteminen voi kuulostaa eksoottiselta, harjoittelu on opiskelijoille kovaa työtä. Ulkomaan työssä oppimisjaksolla ammattilaisten ohjauksessa he oppivat paljon uutta omasta ammatistaan ja oppivat tulemaan toimeen erilaisissa olosuhteissa, Karppi kertoo.

– Totta kai matka on myös seikkailu ja hieno mahdollisuus parantaa omaa kielitaitoa, mutta ensisijaisesti se auttaa opiskelijoita syventämään ammattiosaamistaan.

Maailmalle yritysten lähettäminä Vuodesta 2005 lähtien keskimäärin viisi VAO:n opiskelijaa on lähtenyt vuosittain yritysyhteistyön tuloksena mukaan voimalaitosprojektien viimeistelyyn eri puolille maailmaa. Tämä on vain pieni osa kaikista VAO:n ulkomaille lähtevistä opiskelijoista. Yritysyhteistyön kautta lähtevät opiskelijat valitaan huolella, sillä yritykset haluavat projekteihin harjoittelijoita, joista on heille

12 CONNECTING BUSINESS

Mika Kuusisto (vas) ja Atte Koskela valmistautuvat Taitajakisojen mekatroniikan tehtävään Olli Karpin valvoessa taustalla.

hyötyä myös pitkällä tähtäimellä. Yritykset puolestaan panostavat valittuihin opiskelijoihin, sillä ne maksavat näiden matkat, majoitukset ja päivärahat sekä sitoutuvat ohjaamaan heitä työtehtävissä.

Karpin mukaan yritysyhteistyönä tapahtuvan työssä oppimisen idea on siinä, että molemmat osapuolet hyötyvät: yritykset varmistavat osaavan työvoiman saatavuutta tulevaisuudessa ja opiskelijat oppivat, kuinka työt oikeasti tehdään.

Harjoittelu sytytti ulkomaankipinän VAO:ssa kolmatta vuotta opiskeleva vaasalainen Atte Koskela valmistuu keväällä automaatioasentajaksi ja painaa samalla päähänsä myös ylioppilaslakin, mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan. Viime syksynä Atte oli reilut kaksi kuukautta töissä Karibianmerellä, Aruban saarella. Hän oli osa voimalaitoksen käyttöönottotiimiä ja hänen tehtäviinsä kuuluivat mm. erilaiset testaukset ja mittaukset sekä johdotuksien kytkentöjen tarkastamiset ja muuttamiset ohjeiden mukaan.

– Siellä oppi soveltamaan koulussa opittua käytäntöön ja oppi tekemään paljon sellaistakin, mitä koulussa ei vielä oltu edes käsitelty, Atte muistelee. – Ammattiopiston koulutus antoi ihan hyvä eväät noihin hommiin. Jos eteen tuli jotain uutta, kokeneemmilta kavereilta sai kysyä neuvoa.

Atte ei ole vielä varma, mitä hän tekee ammattiopiston ja ylioppilastutkinnon jälkeen. Työssä oppimisjaksosta hänelle jäi kuitenkin halu tehdä töitä myös ulkomailla. Toisaalta jatko-opinnotkin kiinnostavat. – Olisi mukava tehdä ulkomaanprojektihommia ainakin muutaman vuoden ajan, Atte miettii.

Haastatteluhetkellä Atte valmistautuu yhdessä kurssikaverinsa Mika Kuusiston kanssa Taitaja-kisoihin. Pojilla on tähtäimessä pääsy finaaliin ja mitaleille.

– Kaksoistutkintoa suorittavilla opiskelijoilla on yleensäkin opiskelumotivaatio kohdallaan, mutta nämä pojat ovat aivan Suomen parhaimmistoa, poikien ryhmänohjaaja Olli Karppi hehkuttaa.

Matka on seikkailu, mutta ensisijaisesti se auttaa opiskelijoita syventämään ammattiosaamistaan. ”Ulkomailla saa tehdä enemmän” Sähköasentajiksi vahvasähköpuolella opiskelevat Niklas Määttä ja Joonas Tuominen osallistuivat ennen vuoden vaihdetta voimalaitosprojektin toteutukseen Ruotsin Västeråsissa. Siellä pojat muun muassa rakensivat kytkinkenttää, kasasivat sähköportaalia, vetivät kaapeleita ja kiinnittivät kaapelihyllyjä. Samanlaista työtä he olivat päässeet tekemään myös Suomessa, mutta eroavaisuuksiakin projekteissa oli.

– Ulkomaankomennuksella sai paremmat valtuudet tehdä sellaisia töitä, joita kotimaan projektissa ei saanut, Joonas toteaa.

Karpin mukaan se on tavallinen käytäntö. Ehkä se liittyy siihen, että ulkomaan projekteissa on totuttu tulemaan toimeen rajallisemmin resurssein kuin kotimaassa.

– Muutenkin komennuksella oppi paljon sellaista, mitä koulussa ei voi oppia, Niklas jatkaa.

Niklaksen kommentti todistaa Karpin mielestä sen, miten tärkeää on, että opiskelijat voivat suorittaa tutkintoon kuuluvasta 20 viikon työelämässä tapahtuvasta työssä oppimisesta edes osan erilaisissa olosuhteissa.

Joonas Tuominen ja Niklas Määttä valmistuvat sähköasentajiksi.

Käytännön harjoittelusta molemminpuolinen hyöty

P

ohjanmaan kauppakamarin viimekeväinen kampanja harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen tarjoamiseksi opiskelijoille onnistui hyvin, sillä useat alueen yritykset lähtivät siihen mukaan. Asia on tänä vuonna aivan yhtä tärkeä, ja sen puolesta puhutaan myös monella muulla foorumilla.

– Työskennellessään opiskelunsa lomassa yrityksissä opiskelijat voivat soveltaa koulussa saamiaan tietoja ja taitoja käytännössä ja näin he ovat entistä valmiimpia astuessaan työelämään. Työelämäkokemukset myös lisäävät opiskelumotivaatiota, sanoo kauppakamarin puheenjohtaja ja Wärtsilä Finland Oy:n toimitusjohtaja Juha Kytölä.

Pojanmaan työllisyystilanne on koko maan parhaita ja monella alalla onkin vaarana, että osaavaa työvoimaa ei ole lähiaikoina riittävästi saatavana. Tarjoamalla täällä opiskeleville nuorille opiskelussa tarvittavia harjoittelupaikkoja yritykset pystyvät paremmin sitouttamaan valmistuvia nuoria jäämään töihin yritykseen myös opintojen jälkeen. Työjaksoonsa tyytyväinen nuori on myös hyvä yrityksen markkinoija omassa kaveripiirissään.

Teknologiateollisuus ry muistuttaa omassa kesätyökampanjassaan, että taloudellisesti epävarmoina aikoina kesätyön tai harjoittelupaikan tarjoaminen viestii myös työnantajien omasta uskosta alan tulevaisuuteen.

– Tarjoamalla opiskelijoille harjoittelumahdollisuuksia tuomme myös heitä ohjaavat opettajat lähemmäs työelämää ja sen tarpeita. Näin opettajat pystyvät ottamaan työelämän vaatimukset huomioon opetuksen sisällössä, Kytölä huomauttaa.

CONNECTING BUSINESS 13

Vaihtelu

virkistää

johtajaak

TEksti johanna haveri kuva pekka mäkynen

Työnkierrolla ja tehtävien vaihtamisella on jo pitkään kehitetty työyhteisöjä. Työkierron tavoitteena on motivoida ja innostaa työntekijää sekä tuoda uusia ajatuksia ja toimintatapoja työyhteisöön. Jos työnkierto vaikuttaa positiivisesti työntekijöihin, niin virkistäisikö tehtävien vaihtaminen myös johtoporrasta?

A

BB:n liiketoimintayksiköiden johtajat Mikko Helinko ja Keimo Kalliosaari ryhtyivät tuumasta toimeen ja ”vaihtoivat tehtaita”. Puoli vuotta uusissa tehtävissä on takana ja molemmat miehet vaikuttavat tyytyväisiltä.

Tehtävien vaihto ei ollut mikään päähänpisto. Vuosia ABB:n moottoriliiketoiminnan johdossa ollut Helinko oli jo hyvän aikaa kartoittanut mahdollisuuksia siirtyä jonkin toisen liiketoimintayksikön johtoon, mutta sopivia vaihtoehtoja ei löytynyt ennen

KEIMO KALLIOSAARI

14 CONNECTING BUSINESS

kuin myös muuntajaliiketoiminnan johtaja Kalliosaari innostui ajatuksesta. Tehtävien vaihto siunattiin myös yhtymän johdossa, sillä sen katsottiin olevan eduksi myös liiketoiminnalle. Tavoitteena on, että molemmat yksiköt saavat uutta virtaa toimintaansa uuden johtajan alaisuudessa.

Sama nimike, eri sisältö Syyskuussa 2011 Kalliosaari siirtyi johtajaksi Motors and Generators -yksikköön ja Helinko puolestaan muuntajaliiketoiminnan johtoon Transformers-yksikköön. Asiaan

vihkiytymätön voisi luulla näiden tehtävien olevan niin samanlaisia, ettei niitä erota muu kuin muutaman sadan metrin matka tehdasrakennusten välillä.

– Johtajan perustehtävissä, yksiköiden toimintatavoissa sekä osittain myös tuotteiden teknologiassa ja asiakaskunnissa on yhteneväisyyksiä, mutta eroja on kuitenkin enemmän. Yksiköiden globaalit liiketoiminnat ovat erilaisissa vaiheissa, tuotteiden liiketoimintamekanismi on erilainen ja ympärillä olevat ihmiset ovat uusia, Helinko kiteyttää. – Viime viikolla olin ABB:n sisäisessä Business Unit –tapaamisessa, enkä tuntenut siellä olleista 100 henkilöstä ennestään kuin korkeintaan 10.

Molempien yksiköiden tuotteet on tarkoitettu vaativaan teollisuuskäyttöön ja siksi asiakas odottaa niiltä paljon. Tuotteet ja niiden valmistus ja myynti kuitenkin poikkeavat toisistaan. Vaikka moottorit valmistetaan pitkälti käsityönä, ne ovat kuitenkin standardituotteita, jotka myydään usein väliportaalle. Muuntajat sitä vastoin räätälöidään aina asiakaskohtaisesti ja niiden myynti on selkeästi projektimyyntiä.

ä

johtajaakin

TYÖKIERTO piristi Puolen vuoden jälkeen on vielä aivan liian aikaista sanoa, millaisia vaikutuksia johtajanvaihdoksella on ollut yksiköiden toimintaan.

Molemmat miehet vaikuttavat kyllä innostuneilta uudesta työstään.

– Olin ollut aiemmassa tehtävässäni niin kauan, että työpäivien kulku oli helposti ennakoitavissa. Nyt on päivittäin vastassa niin monia uusia asioita ja naamoja, että on oltava koko ajan terävänä ja otettava selvää asioista, Kalliosaari sanoo.

Helinko on samoilla linjoilla.

Myös hän on huomannut, että uudessa paikassa täytyy koko ajan kysellä ja ottaa selvää asioista. Samalla voi myös kyseenalaistaa tavan, jolla tehtävät on tähän asti tehty.

Uusien tuulien tuominen työyhteisöön on yleensä uuden ihmisen tehtävä.

– Parasta aikaa muutosten tekemiseen on kuulemma ensimmäinen vuosi uudessa tehtävässä. Sen jälkeen ihminen alkaa tottua uuden työpaikan toimintatapoihin ja kohta hän on valmis vastustamaan kaikkea muutosta, Kalliosaari hymyilee.

Muutokseen rohkaistaan Oman kokemuksensa perusteella Helinko ja Kalliosaari rohkaisevat myös alaisiaan vaihtamaan tehtäviä. Myös ABB-yhtymä kannustaa henkilöstöä siirtymään välillä tehtävästä ja yksiköstä toiseen.

– Yksi ison työnantajan etu on juuri siinä, että voi suhteellisen vaivattomasti vaihtaa tehtävää.

Se koskee kaikkia organisaatiotasoja, Helinko sanoo. – Minä olen itse siitä hyvä esimerkki. Jos lasketaan mukaan opiskeluaikojen kesätyötkin, Strömberg Parkissa on vain pari rakennusta, joissa en olisi työskennellyt.

MIKKO HELINKO

CONNECTING BUSINESS 15

16 CONNECTING BUSINESS

TEKSTI JohanNA HAVERI KUVA MATS SANDSTRÖM

Mielenkiintoinen

tilintarkastus

Pohjanmaan kauppakamari pyrkii turvaamaan sen, että toimialueella olisi riittävästi suomen- ja ruotsinkielisiä tilintarkastajia. Tilintarkastuslainsäädännön muutos, joka lopetti ns. maallikkotilintarkastajien käyttömahdollisuuden yritysten tilintarkastuksissa, on johtanut siihen, ettei alueella ole ainakaan ylitarjontaa auktorisoiduista Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymistä tilintarkastajista (KHT tai HTM).

K

PMG Oy Ab:n partneri ja Kokkolan yksikön johtaja, KHT-tilintarkastaja Minna Herlevi nauraa iloisesti väitteille, joiden mukaan tilintarkastajat olisivat pelottavia kyttääjiä. – Päinvastoin, tilintarkastajahan on yrityksen omistajan luotettava kumppani, joka auttaa tätä varmistamaan, että yrityksen talous, kirjanpito ja hallinto ovat asianmukaisesti hoidettuja! Li-

säksi tilintarkastajalta voi saada hyviä neuvoja taloudensuunnitteluun, verotukseen ja toiminnan kehittämiseen liittyen.

Tilintarkastajan pitää noudattaa työssään tilintarkastuslakia ja kansainvälisiä tilintarkastusalan standardeja, mutta Herlevin mukaan tilintarkastajan työ ei kuitenkaan ole niin kuivaa ja paperinmakuista kuin moni luulee. Vaikka tilintarkastaja käy yrityksen Tilintarkastajan työssä ei ole kahta samanlaista päivää, tietää Minna Herlevi.

CONNECTING BUSINESS 17

HTM-tilintarkastaja • Kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta hyväksyy • Yksipäiväinen HTM-tilintarkastajatutkinto, hakemus paikallisen kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnalle • Vaatimuksina korkeakoulututkinto (tilintarkastus, laskentatoimi, oikeustiede, kauppa- ja taloustiede) sekä riittävä käytännön kokemus tilintarkastuksista

Vaihtelevaa ja monipuolista Yrittäjäperheen lapsena Herlevi tottui numeroihin jo pienenä. Kauppaopistoon hänen tiensä johti, koska hän ei halunnut lähteä pois kotipaikkakunnalta opiskelemaan.

Muutama vuosi kirjanpitäjänä sai hänet huomaamaan, ettei lisäkoulutus olisi pahitteeksi ja niin hän päätyi Vaasan yliopistoon opiskelemaan kauppatieteiden maisteriksi.

Tilintarkastajaksi KPMG:lle hän lähti laskentatoimen opettajansa Raimo Wiklundin kehotuksesta; ensin hän suoritti HTMtutkinnon ja seuraava askel oli luonnollisesti KHT-tutkinto.

Vaikka tilintarkastaja käy periaatteessa samat asiat läpi jokaisessa yrityksessä, työ on kuitenkin vaihtelevaa, sillä jokaisen yrityk-

sen liiketoiminnassa on omat erityispiirteensä. Myös niissä työskentelevät ihmiset ovat erilaisia, ja kiireiseen aikaan tarkistettavat asiakkaat vaihtuvat lähes päivittäin.

Työssä on kyettävä erottamaan olennaiset asiat epäolennaisista, pystyttävä mukautumaan ja tultava toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Tarpeen ovat myös hyvät kommunikointitaidot ja stressinsietokyky.

– Tässä työssä ei koskaan tunne itseään täysin oppineeksi, vaan jatkuvasti on pidettävä itseään ajan tasalla. Onneksi isossa KHT-yhteisössä panostetaan henkilökunnan osaamisen kehittämiseen ja siellä on mahdollisuus erikoistua ja saada apua kollegoilta, toteaa Herlevi, joka tilintarkastusten lisäksi hoitaa paljon myös yritysjärjestelyjä ja sukupolvenvaihdoksia.

Herlevi rohkaisee laskentatoimen ammattilaisia suorittamaan tilintarkastajan tutkinnon. Jos tilintarkastuskokemus ei riitä kokeeseen osallistumiseen, voi hakeutua ensin auktorisoidun tilintarkastajan avustajaksi.

– Jos vertaan tätä työtä aiempaan ammattiini kirjanpitäjänä, niin monipuolisemman työnkuvan lisäksi yksi selkeä parannus ovat kunnon kesälomat, hän jatkaa pilke silmäkulmassa.

Kaikki kunnossa helpommin.

Henkilöstö, omaisuus ja toiminta, talous ja sijoittaminen – kaikkiin näihin saat toimivat ratkaisut Tapiolasta.

Kokonaispalvelumme säästää aikaa, vaivaa ja myös kustannuksia. Yrityksesi ja työntekijäsi voivat keskittyä olennaiseen. Tutustu: tapiola.fi Avaa Tapiola.fi tai soita 01019 5100 ma-pe 8-20

18 CONNECTING BUSINESS

Vahinkovakuutukset Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Henki-, säästö- ja lisäeläkevakuutukset Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola ja Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola, eläkevakuutukset Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola, pankkipalvelut Tapiola Pankki Oy, sijoitusrahastot Tapiola Varainhoito Oy

KHT-tilintarkastaja • Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta hyväksyy • Kaksipäiväinen KHT-tilintarkastajatutkinto, hakemus tilintarkastuslautakunnalle • Vaatimuksina ylempi korkeakoulututkinto (tilintarkastus, laskentatoimi, oikeustiede, kauppa- ja taloustiede) sekä riittävä käytännön kokemus tilintarkastuksista

kirjanpitoa laajasti läpi voidakseen varmistaa, että se on kunnolla hoidettu ja antaa oikean kuvan yrityksen tilasta, ei työ ole pelkkää numeroiden tuijottamista.

– Jotta osaa tarkastaa olennaisia asioita pitää ymmärtää yrityksen liiketoimintaa ja siihen liittyviä keskeisiä riskialueita. Paperinmaku on kaukana silloinkin, kun kuljet yrityksen varastossa yhtä jalkaa varastopäällikön kanssa ja otat selvää, miten varaston prosessit sujuvat käytännössä.

ILMOITUS

Laadukkaita koteja Lemminkäiseltä Teksti Matti Aalto Kuvat Suomen asuntomessut, Lemminkäinen Oyj

Lemminkäisen asuntomyynnissä pyrimme yksilölliseen palveluun, sanoo aluejohtaja Mikael Snellman. (Kuva: Lemminkäinen Oyj)

– Olemme johtava asuntorakentaja myös Pohjanmaan maakunnissa, sanoo Lemminkäinen Talo Oy:n aluejohtaja Mikael Snellman. –Tänä vuonna tavoitteenamme on tuottaa uusi koti tuhannelle pohjalaiselle.

Lemminkäisen asuntotuotanto on kasvanut vahvasti paikallisille juurilleen, näin myös Pohjanmaalla. Yhtiön asuntotuotanto pohjautuu pitkälti perinteisten aluerakentajien, vaasalaisen Konten ja kokkolalaisen Rakennus Oy Forsströmin, vuosikymmenten kokemukseen. Tänään Lemminkäisen talonrakentaminen toimii yhden nimen, Lemminkäisen, alla.

– Ison valtakunnallisen konsernin tuki yhdistettynä alueelliseen paikallistuntemukseen takaa parhaan mahdollisen palvelun asunnonostajille täällä Pohjanmaallakin, vakuuttaa Snellman

Vakuuttava Albatrossi Lemminkäisen rakentama energiatehokas kerrostalo Albatrossi oli viime kesän Kokkolan asuntomessujen vetonaula. Hyvin suun-

Viisikerroksinen, energiatehokas Asunto Oy Albatrossi sijaitsee Kokkolan asuntomessualueen keskellä. Rakennuksessa on 52 asuntoa, joista useimpiin on talon porrastuksella saatu merinäköala. (Kuva: Suomen asuntomessut/ Antti Ahtiluoto)

Lemminkäinen kuuluu yksi Suomen suurimmista asuntorakentajista; yhtiö on aloittanut vuosittain runsaan 2 000 uuden asunnon rakentamisen. Lemminkäisellä on asuntotuotantoa Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Pietarissa. niteltuun 52 asunnon taloon tutustui messujen aikana 65 000 kävijää. Rakennuksessa panostettiin asuntojen laadukkuuteen, toimivuuteen, viihtyisyyteen sekä turvallisuuteen, eri ikäryhmien tarpeet huomioiden. Valtaosa talon asunnoista myytiinkin jo ennen messujen päättymistä.

Seuraava Lemminkäisen Kokkolan asuntokohde, 32 asunnon Merikeiju, on valmistumassa Pikipruukin alueelle.

– Parhaillaan räätälöimme Merikeijun asuntoja tulevien asukkaiden kanssa. He voivat siis olla mukana asuntonsa suunnittelussa ja sisustamisessa, sanoo Snellman.

asuntoja 200 pohjalaiselle.

– Lemminkäisen asuntomyynnissä pyrimme yksilölliseen palveluun, mm. asunnon suunnittelussa. Myös asuntokauppaprosessia olemme kehittäneet siten, että palvelumme jatkuu koko ostoprosessin ajan – ja myös sen jälkeen. Tyytyväinen asiakas on paras asiakas, toteaa Mikael Snellman.

Mustasaaren rakentajana Vaasan talousalueella Lemminkäinen on ollut keskeinen toimija Mustasaaren Sepänkylää rakennettaessa. Lemminkäinen on rakentanut alueelle 260 asuntoa vuodesta 1998 lähtien. Kesän kynnyksellä valmistuvat Vaasaan Mustasaaren Eemelintorni, Melaniemen Sinivuokko, ja Vaasan Asemakatu 43 – uusia

Reilunkokoisiksi suunnitellut parvekkeet tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia parveketilan sisustukseen.

Asunto Oy Mustasaaren Eemelinhovi. (Kuva: Lemminkäinen Oyj)

Jarkko Määttä, tränare Kari Pätäri och Terinits designer Mariann Pakkala har samarbetat redan i flera år för att Jarkko ska ha den bästa möjliga tävlingsdräkten i de olympiska spelen i Sotji.

Terinit satsar på det bästa TExt Monica Enqvist bilder mats sandström, Monica Enqvist och raija närhi

Många medaljer har under årens gång vunnits i Terinits dräkter.

Numera görs många goda dagsverken i företagets högklassiga arbetskläder. – Vi vill tillverka bästa möjliga kvalitet, säger Terinits VD Lauri Syrjälä.

20 CONNECTING BUSINESS

Nöjda kunder är målet för Terinits VD Lauri Syrjälä.

D

et är en gnistrande vacker vinterdag i Terjärv, hembyn för det över 60-åriga företaget Terinit. Namnet för tankarna till träningsoveraller och finländska skidåkare, men den tiden är förbi. Idag är det högklassiga allväderskläder som är Terinits trumfkort.

– Vi gör kläder för krävande förhållanden så som kunden vill ha dem, säger Lauri Syrjälä som äger Terinit tillsammans med Matti Helenius.

På fabriken i Terjärv arbetar fyra personer med design, mönsterkonstruktion och priskalkyler. Totalt sysselsätter Terinit sex personer, Lauri själv är stationerad i Esbo. I Terjärv syr man inte längre kläderna, det görs av underleverantörer i Estland.

Designer Kristina Kainberg har arbetat för Terinit sedan 1973. Kunskapen om hur man utformar kläder för krävande förhållanden har kommit vartefter, även om teknik och material ändrat mycket under de år som gått.

– Men under mina nästan 40 år på Terinit har jag varje morgon tyckt om att gå till arbetet. Jag är född nyfiken och tycker alltid att det är lika intressant att följa med det som händer i branschen, säger Kristina.

Föränderlig bransch Kristina visar gamla affischer där framgångsrika skidåkare som Juha Mieto, Gunde Svan och Torgny Mogren bär Terinits dräkter. Det var under 1970-talet som Terinit lanserade den revolutionerande nyheten, åtsittande skidkläder. Sedan dess har verksamhetsförutsättningarna i branschen ändrat och i slutet av 1980-talet tvingades Terinit säga upp nästan alla av de 300 anställda.

Men kunskapen om hur man tillverkar bra kläder fanns ändå kvar inom företaget. Liksom viljan att utvecklas och göra ett bra arbete.

– I början av 1990-talet tog vi ett principbeslut om att satsa på kunder som vill ha bra kvalitet. Istället för att tillverka för detaljhandeln vänder vi oss till företag och föreningar.

Eftersom vi har en smal organisation med leverans direkt från fabriken till kunden, kan vi erbjuda mycket konkurrenskraftiga priser, säger Lauri.

Terinits kläder sys av Gore-Tex material.

Det är ett högklassigt, laminerat tyg som är vind- och vattentätt med maximal andningsförmåga. Egenskaper som är mycket viktiga för den typ av kläder Terinit tillverkar. Till kundkretsen hör till exempel skogsvårdsföreningar, energibolag och räddningsverk. En givande samarbetspartner är även skidskolor i Sverige och Norge som behöver slitstarka kläder för sina lärare. →

Terinit erbjuder högklassiga arbetskläder för yrkesgrupper som bör kunna arbeta utomhus oberoende av väder och vind.

CONNECTING BUSINESS 21

Terinits kläder sys av Gore-Tex material.

Kristina Kainberg planerar hur kundernas kläder ska utformas utgående från deras önskemål. I planeringen måste man också ta i beaktande klädernas användningsområde och funktion, vilket Angelica Lindell förevisar här.

Tervetuloa tyytyväisten asiakkaiden pankkiin!

Välkommen till banken med de nöjda kunderna!

Vaasa - Vasa 010 444 3232* Kokkola - Karleby 010 444 3560* Pietarsaari -Jakobstad 010 444 3360* *Puhelun hinta 8,28 snt/puhelu +12,00 snt/min. *Samtalspris 8,28 cent/samtal +12,00 cent/min.

22 CONNECTING BUSINESS

Planering viktigt För Kristinas del handlar arbetet långt om att planera hur kundernas plagg ska se ut.

– Nästan alla stora företag har direktiv om hur personalens arbetskläder ska utformas. Jag gör en bild på plagget med information om material, färger och logons placering. Ofta har kunden önskemål om var fickor, reflexer och kardborreband ska placeras för bästa möjliga funktion, säger Kristina.

Fastän Terinit inte längre satsar stort på idrottskläder dyker det ibland upp specialprojekt.

– För fyra år sedan fick vi frågan om vi kan göra dräkter för backhoppare. Eftersom Terinit förr gjorde dräkter åt bland andra Matti Nykänen så fanns kunskapen i huset. Det fanns en del nya utmaningar, men efter ett och ett halvt års arbete kunde vi se vår dräkt på FM i backhoppning. Av de sju bästa hoppade fem i Terinits kläder, säger Lauri.

Terinit har även skapat tränings- och tävlingsdräkter för skridskoåkare samt för Finlands gymnastikförbund. Terinit säljer också expertjänster till andra aktörer i branschen eftersom kunskap och teknisk kapacitet finns.

– Vi kan till exempel bistå med mönsterkonstruktion och sömnad av prototyper. Tack vare samarbete med andra möter våra specialister nya intressanta och lärorika projekt, säger Lauri.

Han konstaterar att den ekonomiska biten inte alltid varit så enkel, men målet att utveckla och skapa produkter som är bättre än andras står fast.

– Vi tror på vår verksamhet, trots att vi lever i ekonomiskt osäkra tider. Vi fortsätter att göra det bästa vi kan så att vi även framöver kan ha garanterat nöjda kunder. Det är det viktigaste för oss.

Saat etuja K-Plussa-kortilla yli 3000 ostopaikasta.

K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä.

Kaikki mitä tarvitset

K-Plussa-verkosto 2/2012. Lisätiedot www.plussa.com.

K-Plussa-nätet 2/2012. Ytterligare information på www.plussa.com.

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA HANDELSKAMMARENS KURSER

Pohjanmaan kauppakamari keskittyy lyhyiden koulutustilaisuuksien järjestämiseen ajankohtaisista aiheista.

Koulutustilaisuuksia järjestetään suomeksi ja ruotsiksi Vaasassa, Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Vuosittain järjestetään yhteensä yli 50 tilaisuutta.

Jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa kauppakamarin koulutustarjontaan. Soita (06) 781 6423, (06) 832 6413 tai lähetä viesti koulutus@ostro.chamber.fi.

Ota yhteyttä!

Österbottens handelskammare inriktar sig på att ordna korta kurser om aktuella ämnen. Kurserna ordnas på finska och svenska i Jakobstad, Karleby och Vasa. Årligen ordnas sammanlagt över 50 kurser.

Medlemmarna har möjlighet att påverka handelskammarens kursutbud. Ring (06) 781 6423, (06) 832 6413 eller skicka e-post till koulutus@ostro.chamber.fi.

Ta kontakt!

ILMOITTAUTUMINEN

ANMÄLAN

Osallistumisen voi peruuttaa viimeisenä ilmoittautumispäivänä. Sen jälkeen tulleista peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta. Lisää koulutuksia ja tarkempi ohjelma: www.pohjanmaankauppakamari.fi > koulutuskalenteri. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: koulutus@ostro.chamber.fi.

Deltagandet kan annulleras senast under sista anmälningsdagen. Efter det faktureras halva deltagaravgiften. Mera kurser och utförligare program på www.osterbottenshandelskammare.fi > kurskalender. Anmälningar och ytterligare information: koulutus@ostro.chamber.fi

KURSKALENDER KOULUTUSKALENTERI ONNISTU KEHITYSKESKUSTELUSSA Tiistaina 6.3.2012, klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, Ristirannank. 1, Kokkola Keskiviikkona 7.3.2012, klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, Vaasa Asiantuntijana: Liikkeenjohdon konsultti Anneli Valpola, Olorin Oy Jäsenhinta 295 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 385 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 24.2.2012 Koulutustilaisuudessa käydään läpi mm esimerkkejä erilaisista kehityskeskusteluista, miten löytää ja uudistaa omaa kehityskeskustelukäytäntöä, hyvät ja huonot kokemukset kehityskeskusteluista ja omien kehityskeskustelujen kehittäminen.

AVANCERAD WORD 2010 Torsdagen 8.3.2012, kl. 8.45 – 16.00, Stadshotellet, Kanalesplanaden 13, Jakobstad Föreläsare: Pia Bhattarai, Datafrank Oy Medlemspris 245 euro (+ moms 23 %), normalpris 335 euro (+ moms 23 %) Sista anmälningsdag måndagen 27.2.2012 Kursdeltagaren lär sig hantera bl.a. dokumentmodeller, tabeller, skapa massbrev, och klistermärken. Kursen är riktad till personer som använder Word nästan dagligen och vill förbättra sina kunskaper. Ta med egen laptop (PC)!

CONTROLLERNS DAG – EKONOMIFÖRVALTNING I FÖRETAGET Onsdagen 14.3.2012, kl. 8.45 – 16.00, Stadshotellet, Kanalesplanaden 13, Jakobstad Föreläsare: GRM Nina Östman-Tylli, Ernst & Young Medlemspris 295 euro (+ moms 23 %), normalpris 385 euro (+ moms 23 %) Sista anmälningsdag måndagen 2.3.2012 En kunnig controller är efterfrågad på marknaden idag. En controller producerar självständigt information och relationstal från affärsbokföringen till ledningen. Allt detta görs med beaktandet av att företag fungerar på en marknad som hela tiden förändras. Målsättningen för kursen är även att ge en introduktion i ledningens ekonomiförvaltning och dess terminologi samt användningsområden.

MÄÄRÄAIKAISET TYÖSUHTEET JA YT-LAKI Tiistaina 20.3.2012, klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, Vaasa Asiantuntijana: asiantuntija Maritta Antola, Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %) Osallistuminen aamu- tai iltapäivään: Jäsenhinta 190 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 265 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 9.3.2012 Päivä kostuu kahdesta osasta, joista aamupäivällä keskitytään määräaikaisten työsuhteiden solmimiseen, niiden päättymiseen ja työsopimuslaissa oleviin määräaikaisia työntekijöitä koskeviin erityismääräyksiin. Iltapäivällä käydään läpi yhteistoimintalaki työssä ja sen tekemisessä tapahtuvien muutosten osalta.

KASSAVIRTA – OSAATKO MITATA JA KEHITTÄÄ Keskiviikkona 21.3.2012, 8.45 – 16.00, Yritystalo Evald, Ristirannankatu 1, Kokkola Asiantuntijana: VTM Ilari Salmi, Present K&S Oy Jäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 24.2.2012 Yrityksen taloudellinen tila muodostuu kassavirran riittävyydestä ja rahoitusasemasta. Jokaisen taloudesta vastaavan on tunnettava oman yrityksensä kassavirta- ja kannattavuustavoitteet, rahoitusasemaan liittyvät tavoitteet (vakavaraisuus ja maksuvalmius) ja liiketoiminnan kasvuun liittyvät tavoitteet. Paneudutaan taloudellisten tavoitteiden kokonaisuuteen ja budjetoinnin perusteisiin.

EXCEL TALOUSHALLINNON RAPORTOINTI- JA ANALYSOINTITYÖKALUNA Tiistaina 27.3.2012, klo 8.45 –16.00, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto, Talonpojankatu 6, Kokkola Asiantuntijana: Arja Kuukkanen, ATKuukkanen Oy Jäsenhinta 275 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 365 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 16.3.2012 Kuinka Exceliä voidaan joustavasti hyödyntää taloushallinnon järjestelmien rinnalla?

Kuinka data kannattaa tuoda Exceliin käsiteltäväksi? Kuinka tunnusluvuista voidaan muodostaa selkeitä graafeja? Kurssiosallistujilla pitää olla excelperustiedot. Kurssilla käytetään Office 2010 versiota mutta koulutus sopii myös Office 2007 käyttäjille.

Huom. koulutustiloissa on tietokoneet käytettävissä.

INTRASTAT Onsdagen 28.3.2012, kl. 8.45 – 16.00, Stadshotellet, Kanalesplanaden 13, Jakobstad Föreläsare: Tullinspektör Andrea Lardot-Koivusalo, Statistikenheten, Tullstyrelsen Medlemspris 245 euro (+ moms 23 %), normalpris 335 euro (+ moms 23 %) Sista anmälningsdag måndagen 19.3.2012

På kursen behandlas bl.a. allmänna principer för intrastat, uppgifter som skall uppges i statistikdeklarationen, korrigering av inlämnade uppgifter och statistikförfrågningar, jämförelse av statistik- och momsuppgifter samt elektroniska deklarationssätt.

LÖNERÄKNARENS DAG Måndagen 16.4.2012, kl. 8.45 – 16.00, Stadshotellet, Kanalesplanaden 13, Jakobstad Tisdagen 17.4.2012, kl. 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, Vasa Föreläsare: EM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Medlemspris 245 euro (+ moms 23 %), normalpris 335 euro (+ moms 23 %) Sista anmälningsdag torsdagen 5.4.2012 På kursen behandlas bl.a. aktuellt om förskottsinnehållning, användning av skattenummer och frågor gällande arbetslagstiftning.

PALKANLASKIJAN PÄIVÄ Keskiviikkona 18.4.2012, klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, Vaasa Torstaina 19.4.2012, klo 8.45 – 16.00, Yritystalo Evald, Ristirannank. 1, Kokkola Asiantuntijana: KTM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Jäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä tiistaina 10.4.2012 Koulutustilaisuudessa käydään läpi mm ajankohtaista ennakonpidätyksestä, veronumeron käyttöä ja työlainsäädäntöön liittyvät asiat.

YRITYSJOHDON VIESTINTÄPÄIVÄ Perjantaina 20.4.2012, Quinta, Futura I, 5. krs, Yrittäjänkatu 17, Vaasa Asiantuntijana: Leena Brandt Hinta 760 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä maanantaina 2.4.2012 Viestintä vaikuttaa merkittävästi yrityksen menestykseen ja mielikuvaan. Usein viestinvälittäjäksi joutuu yrityksen toimitusjohtaja eikä viestintäjohtaja, jolla olisi ehkä syvempi tietämys viestinnästä. Yritysjohdon viestintäpäivässä perehdytään johdon kannalta yrityksen ulkoiseen viestintään, kriisiviestintään sekä tehdään paljon käytännön harjoituksia kameran edessä.

KANSAINVÄLISEN TAVARAKAUPAN ARVONLISÄVERO- JA TULLIKOULUTUS Keskiviikkona 25.4.2012, klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, Ristirannank. 1, Kokkola Asiantuntijoina: arvonlisäveroasiantuntija Maritta Virtanen, Ernst & Young Oy tulliasiantuntija Kari Kurkioja, Ernst & Young Oy Jäsenhinta 295 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 385 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä maanantaina 16.4.2012 Tässä koulutuksessa käydään läpi kansainvälisen arvonlisäverotuksen ja tulliasioiden perusasiat sekä erityisiä kipupisteitä ja mahdollisuuksia. Lisäksi tarkastellaan Incoterms 2010 toimitusehtoja välillisen verotuksen näkökulmasta. Koulutus sopii vientimyynnistä ja ostopuolesta vastaaville sekä logistiikan ja talous-hallinnon henkilöstölle.

ATT BLI SEDD, BEHÖV OCH TAGEN I ANSPRÅK Torsdagen 26.4.2012, kl. 13.00 – 15.00, Jugendsalen, Skolgatan 11, Jakobstad Föreläsare: Pär Johansson är grundare av och chef för Glada Hudik-teatern Avgift (+ moms 23 %): medlemmar 1-3 deltagare 95 €/ person, 4-9 deltagare 90 €/person, 10-20 deltagare 85 €/person, övriga: 1-3 deltagare 120 €/person , 4-9 deltagare 115 €/person, 10-20 deltagare 110 €/person.

Sista anmälningsdag måndagen 16.4.2012 Pär gjorde det omöjliga möjligt då han startade Glada Hudik-teatern en teatergrupp med utvecklingsstörda och normalstörda skådespelare. Han kommer i sin berättelse om resan med Glada Hudik-teatern tydliggöra hur det goda ledarskapet gentemot andra alltid tar sin början hos en människa och hur stora processer och resultat nås när man vågar konfrontera sin egen och andra människors okunskap och osäkerhet. Välkommen till en föreläsning som ger dig avtryck du aldrig glömmer.

TULOSLASKELMAN JA TASEEN HYÖDYNTÄMINEN YRITYKSEN JOHTAMISESSA – CONTROLLERIN JATKOKURSSI Tiistaina 8.5.2012, klo 8.45 – 16.00, Kylpylähotelli Rantasipi Tropiclandia, Lemmenpolku 3, Vaasa Asiantuntijana: KTT, DI Toivo Koski, TulosAkatemia Jäsenhinta 320 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 410 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 27.4.2012 Controllerilla on yrityksessä keskeinen rooli. Laskentatoimen tuottama tieto monipuolisesti käytettynä luo kilpailuetua ja antaa askelmerkit oikeille päätöksille. Jatkokurssi lisää laskentatoimen osaamista sekä vuoropuhelua johdon ja taloushallinnon välillä.

Kurssi sopii myös henkilöille jotka eivät ole osallistuneet aikaisempaan kurssiin.

Kurssin aikana tehdään paljon käytännön harjoituksia ja laskelmia. Muistathan myös oman laskimen!

www.ostro.chamber.fi

Kehityskeskustelu on johtamisen ruisleipä

-K

ehityskeskustelu ei ole äitienpäiväruusu, jonka esimies ojentaa juhlavasti kerran vuodessa miellyttääkseen työntekijäänsä. Se on johtamisen ruisleipä, joka on olennainen osa yrityksen johtamisjärjestelmää, tiukasti kiinni yrityksen arkitodellisuudessa, määrittelee liikkeenjohdon konsultti Anneli Valpola. Vertauskuvalla hän haluaa tuoda kehityskeskustelujen aseman ja roolin lähemmäksi työntekijää ja esimiestä. Valpolan mielestä kehityskeskustelut ovat yksi osa esimiehen ja työntekijän välistä yhteydenpitoa ja oleellinen osa menestyvän yrityksen johtamisjärjestelmää.

Haasteellisinta esimiehille näyttää olevan saada työntekijät soveltamaan yrityksen strategiaa omassa työssään. - Tutkimusten perusteella kolmannes henkilöstöstä ei pysty omin sanoin kertomaan yrityksen strategiaa. Näyttäisi siltä, että vaikka yritykset ovat hyviä viestittämään strategiasta työntekijöille, eivät ne saa näitä täysin ymmärtämään strategian merkitystä käytännön työtehtävissä, sanoo Valpola. Kehityskeskusteluilla halutaan varmistaa se, että työntekijä ymmärtää tavoitteensa ja tietää, miten niihin päästään.

Lisäksi kehityskeskusteluissa tarkistetaan, että taidot ovat kohdallaan.

Myös muutostilanteissa kehityskeskusteluilla on tärkeä rooli. Esimerkiksi muodostettaessa uutta organisaatiota ovat kehityskeskustelut hyvä menetelmä luoda ja kasvattaa luottamusta.

Ryhmäkehityskeskustelut ovat näissä tilanteissa hyvä menetelmä helpottaa esimiehen tehtävää. – On olemassa valmiiksi mietitty rakenne, joka tukee uuden esimiehen ja uusien tiimien käynnistämistä, sanoo Valpola.

Anneli Valpola on liikkeenjohdon alan tietokirjailija, johtamisen alan luennoitsija, johtoryhmätyöskentelyn ja henkilöstöjohtamisen konsultti sekä valmentaja. Hän on mm. kirjoittanut teoksen Onnistu kehityskeskustelussa, joka on myös käännetty ja julkaistu ruotsiksi nimellä Lyckas med utvecklingssamtalet.

Uusi Coastline Valpola on maaliskuussa Kokkolassa ja Vaasassa kauppakamarin koulutustilaisuuksissa kouluttamassa kehityskeskusteluissa onnistumisesta. Lisätietoa koulutuksista löytyy tästä lehdestä koulutuskalenterista tai pohjanmaankauppakamari.fi-osoitteesta.

26 CONNECTING BUSINESS

INOEASTLIN COASTLC E LIFE AND BUS I T 2 0N0E 8 SS O NISH WEST COAS N TH ESS ON THE FIN E FI LIFE AND BUSIN N

NIS

H W ES

Coastline 2012–2013 julkaistaan keskiviikThe ne When kona 14.3. Alueen elinkeinoelämän käynenergy tookpower w the lead Ostroboof tikortiksikin kutsuttu julkaisu ilmestyy nyt thnia 13. kerran. Coastline ilmestyy englanniksi ja sen levikki on 20 000 kappaletta. Coastlinessa mukana olevat yritykset ja organisaatiot jakavat sitä ulkomaisille ja kotimaisille yhteistyökumppaneilleen, ja lisäksi sitä jaetaan mm. hotelleissa ja lentoasemilla.

T CO A

The The rise of the biggest energy win epicentre d powe of Finnis cluster in the Nordic countries h r on the rise

Busin ess rev iew: Close -up companies the reg of the region’s exportof ion’s expo rt co mpan ies

Business review: Close-up

ST 2 01

0 –2

0 11

Kauppakamari on Facebookissa – Handelskammaren är med på Facebook www.facebook.com/k2poh Tule tykkäämään – Kom med och gilla

Talouden kysymykset tapetilla Syysforumissa

Kahdeksan rehtoria, henkilöstöasiantuntija, henkilöstöjohtaja ja tuotantopäällikkö kohtasivat rehtorivalmennuksessa.

Samassa veneessä samaan suuntaan Koulu ja elinkeinoelämä kohtasivat, kun ABB ja Taloudellinen tiedotustoimisto tarjosivat yritysnäkökulmaa koulun arkeen rehtoreiden johtamisvalmennuksessa.

Tämän päivän rehtoreilla on samoja haasteita johtamisen, henkilöstön työhyvinvoinnin ja motivoinnin suhteen kuin elinkeinoelämän johtajillakin.

Ensimmäistä kertaa järjestettyyn koulutukseen saatiin osallistujia niin alakoulusta, yläkoulusta kuin lukiostakin. Rehtorit otti Vaasassa vastaan ABB:n kolmikko Heidi Saarinen, Kaija Lehtineva ja Tero Tammisto.

Päivän päätteeksi todettiin, että oppimista ja silmien avautumista tapahtui – molempiin suuntiin. Yhteisesti todettiin myös, etteivät koulumaailma ja yritysmaailma loppujen lopuksi ole niin kaukana toisistaan.

Kauppakamarin syyskokous ja Syysforum pidettiin Kokkolassa 5.12. Forumissa kuultiin mielenkiintoiset alustukset taloudesta. Ruotsin pankin pääjohtaja Stefan Ingves pohdiskeli puheenvuorossaan Ruotsin taloutta suhteessa maailmantalouteen ja maailmantalouden kehitystä. KTT Kari Nars puolestaan käsitteli Suomen taloutta ja euron tulevaisuutta. Tilaisuudessa kuultiin myös oman alueen talouden näkymistä ja kauppakamarin Jarl Sundqvist esitteli tuoreimman Business Panelin tulokset ja alueen talouskatsauksen.

Koko syksyn kuumimpana keskustelunaiheena niin meillä kuin muuallakin pysytellyt Euroopan ja maailmantalouden kehitys houkutteli Kokkolaan satakunta kiinnostunutta kuulemaan asiantuntijanäkemyksiä.

Tunnustusta pitkästä yrittäjyydestä Kokkolalainen perheyritys HalpaHalli palkittiin lokakuussa valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla ja joulukuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansanterveyspalkinnolla.

Kokkolan Halpa-Halli on kauppaneuvos Esko Ylisen perustama yksityinen perheyhtiö. Ylisen ensimmäinen Halpa-Halli avasi ovensa Kokkolassa 1969. Halpa-Hallilla on 37 myymälää 36 paikkakunnalla. Työntekijöitä on 1400. Esko Ylinen on nykyään yrityksen hallituksen puheenjohtaja.

Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on meille valtavan iso asia.

Näen, että palkinto on tunnustus yli 40-vuotisesta yrittäjyydestä ja että henkilö, johon se kohdistuu, on yrityksen perustaja Esko Ylinen. Yrittäjäpalkinto on tunnustus myös meidän henkilökunnallemme siitä työstä, jota he ovat tehneet vuosikymmenien aikana, sanoi Janne Ylinen Yrittäjäpalkinnon julkistuksen jälkeen.

CONNECTING BUSINESS 27

MP2 Itella Oyj