CB-Connecting Business 1/2014 by Ostrobothnia Chamber of Commerce

POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING

1 ∙ 2014

CONNECTING BUSINESS

COACHING AUTTAA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA

CHYDENIUKSEN TÄRKEÄ PERINTÖ

YRITYKSET TARVITSEVAT OSAAJIA FÖRETAGEN BEHÖVER KUNNIG PERSONAL

CONNECTING BUSINESS Pohjanmaan kauppakamarilehti Österbottens handelskammartidning Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Tidningen utkommer fyra gånger per år.

JULKAISIJA Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare Vaasa – Pietarsaari – Kokkola Vasa – Jakobstad – Karleby Puh/tfn (06) 318 6400 www. ostro.chamber.fi

1 ⋅ 2014

SISÄLTÖ · INNEHÅLL UUSI A PALST i Lyhyestet I korth

PÄÄTOIMITTAJA/ CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen Puh/tfn 0500 561 036 juha.hakkinen@chamber.fi

ILMOITUKSET / ANNONSER Mia Brännbacka Puh/tfn 050 309 2331 mia.brannbacka@chamber.fi

TOIMITUSNEUVOSTO / REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331 Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036 Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100

TOIMITUS / REDAKTION Viestintä Oy Prowomedia info@prowomedia.com

TAITTO / OMBRYTNING Muotoilutoimisto Into Tuula Koto

KÄÄNNÖS / ÖVERSÄTTNING Pohjanmaan kauppakamari/ Österbottens handelskammare Erika Keto

PAINO / TRYCK Kirjapaino Fram Boktryckeri SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n Joutsenmerkitylle painolaitokselle.

ENERGYWEEK 2014

pidetään Vaasassa maaliskuussa

YHTEISTYÖSSÄ pohjoisille markkinoille

8 15

Tavoitteellista valmennusta Målmedveten coaching

Yhteistyössä pohjoisille markkinoille

Elinkeinovapauden puolustaja

Yritykset tarvitsevat osaajia Företagen behöver kunnig personal

PAINOS / UPPLAGA 5000 kpl / st.

ISSN 1796-9441 KANSI / PÄRM Kuva/bild: Anne Yrjänä Yritykset miettivät etukäteen, millaisia osaajia ne tarvitsevat tulevaisuudessa, tietää Bolidenin henkilöstöjohtaja Tarja Halonen. Inom företagen funderar man redan i ett tidigt skede hurudana experten man kommer att behöva i framtiden, berättar Tarja Halonen, personalchef på Boliden.

KOLUMNI | 7 Kompetenssi

CONNECTING BUSINESS 3

Arvoisat asiakkaat, teitä on kuultu. Paljon toivotut myöhäisillan paluulennot Helsingistä Kruunupyyhyn alkoivat. Nyt entistä tehokkaampaa matkustusta suoraan kotikentältä – varaa lennot osoitteessa flybe.fi.

UUSI AIKATAULU

Aikataulu 2.2.2014 lähtien: Kokkola/Pietarsaari–Helsinki

Helsinki–Kokkola/Pietarsaari

Lähtee 05.50 Lähtee 05.55 Lähtee 08.55 Lähtee 14.20 Lähtee 20.35

Lähtee 07.25 Lähtee 12.50 Lähtee 19.05 Lähtee 23.50 Lähtee 23.45

Lennoista Finnair Plus -pisteitä

saapuu 06.55 (ma–pe) saapuu 07.00 (la) saapuu 10.00 (ma–to) saapuu 15.30 (ke–pe, su) saapuu 21.40 (ma–pe)

saapuu 08.35 (ma–to) saapuu 14.00 (ke–pe, su) saapuu 20.15 (ma–pe) saapuu 01.00 (ma–ti, su) saapuu 00.55 (ke–pe)

Kauppakamari on perinteisesti keskittänyt paljon voimavaroja liikennehankkeiden edistämiseen. Työ on pitkäjänteistä ja vaatii monien toimijoiden yhteispeliä. Vahvat perustelut ja valmiiksi tehdyt laskelmat ovat ehdoton edellytys lobbaamisessa. Päättäjien on saatava selkeä viesti, ja onnistuminen edellyttää poliittisten päättäjien sitoutumista. Ajoituksessa hyvä tuurikaan ei ole pahasta. Alueemme on viime aikoina saanut monta tärkeää liikennehanketta eteenpäin, kuten Pietarsaaren satamatien lisäbudjettiin. Tämän vuoden tärkein liikennehanke on 8-tien kehittäminen. Turvallisuuden nostaminen Vaasa-Kokkola -välillä on koko Suomen kannalta tärkeä hanke. Vassor-Kärklax -väli pitää saada oikaistua ja ohituskaistoja on rakennettava. Suunnitelmissa laskettu seitsemän miljoonaa euroa on pieni raha tiehankkeesta, mutta senkin kasaan saaminen vaatii tiivistä yhteistyötä. Kauppakamarin agendalla on 8-tiehen liittyviä hankkeita lisäksi mm. Kokkolan Eteläväylän nelikaistaistaminen ja yhdystien jatke Vaasassa.

Toimiva lentoliikenne on vientiteollisuuden elinehto. Yhteyksien saaminen Kokkola-Pietarsaaren lentokentältä Tukholmaan oli pitkän työn tulos ja yritysjohtajien panos siinä oli keskeinen. NextJet lentää reitin nyt kolmasti päivässä. Kysyntä näille lennoille näyttää lupaavalta. Kokkola-Pietarsaaren ja Helsingin välisessä lentoliikenteessä tavoitteenamme on parempi vuoroväli ja sen avulla Flyben matkustajamäärän kasvattaminen. Vaasan lentoliikenteen aikataulut ja kapasiteetti ovat hyvät Finnairin lisättyä yhden vuoron alkuiltaan ja SAS:n kasvatettua konekokoa. Lopuksi pitää vielä mainita laivaliikenne, joka on alueellemme erinomaisen tärkeä. Rahtien määrän kasvu ja panostukset satamiin ovat olleet ilahduttavia. Uhkana tulevaisuudessa on kuitenkin valtakunnallinen keskustelu siitä, että Suomeen riittäisi vain muutama satama. Näin ei tietenkään ole, vaan kaikilla alueemme kannattavilla satamilla on elämisen ja kehittymisen oikeus.

PÄÄKIRJOITUS | LEDARE

Helposti maailmalle ja maailmalta meille

Smidigt ut i världen och ett lättillgängligt Österbotten Traditionellt har handelskammaren lagt ner mycket arbete på främjandet av olika trafikprojekt. Det är ett långsiktigt arbete som kräver samarbete ett flertal aktörer emellan. Starka motiveringar och färdiga kalkyler är en absolut förutsättning i lobbningsprocessen och för att lyckas måste också de politiska beslutsfattarna vara engagerade. God timing samt lite tur är heller aldrig fel. Under den senaste tiden har man i regionen gått framåt inom flera viktiga trafikprojekt. Som exempel kan nämnas statens til�läggsbudget där Jakobstads hamnväg nu finns med som ett investeringsprojekt. Det viktigaste trafikprojektet under detta år kommer att vara utvecklandet av riksväg 8. En förbättrad säkerhet på sträckan mellan Vasa och Karleby är ett viktigt projekt nationellt sätt. Sträckan mellan Vassor och Kärklax måste rätas ut och omkörningsfiler behöver byggas. I planeringsskedet har man räknat med en summa på sju miljoner euro, vilket är en liten summa för ett projekt som innefattar vägbygge, men för att få ihop denna summa krävs ett tätt samarbete. Förutom projekten i anslutning till riksväg 8 står också bland annat att göra södra trafikleden i Karleby fyrfilig och förlängningen av förbindelsevägen i Vasa på handelskammarens agenda. En förutsättning för att exportindustrin skall vara konkurrenskraftig är att det finns en fungerande flygtrafik. Flygförbindelsen mellan Karleby-Jakobstad och Stockholm var resultatet av ett digert arbete där olika företagsledares insatser varit mycket betydelsefulla. Nu flyger NextJet rutten tre gånger om dagen och efterfrågan på dessa biljetter ser lovande ut. Målsättningen för flygtrafiken mellan Karleby-Jakobstad och Helsingfors är en bättre turtäthet och på så sätt ökat passagerarantal för Flybe. Gällande Vasa flygfält är tidtabellerna och kapaciteten bra när Finnair har lagt till en tur under kvällen och SAS har satt in större plan. Slutligen bör också sjöfarten nämnas eftersom den är ytterst viktig för vår region. Det har varit glädjande att se att antalet frakter har ökat och att man gjort satsningar i hamnarna. Den nationella diskussionen om att det räcker med endast ett fåtal hamnar i Finland är ett framtida hot. Detta är något vi inte understöder eftersom alla lönsamma hamnar i vår region har rätt till utveckling och ett livskraftigt uppehälle.

JUHA HÄKKINEN toimitusjohtaja | vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare

CONNECTING BUSINESS 5

LYHYESTI | I KORTHET

Vaasan yliopiston hallitus

Kuvassa ylävasemmalta alkaen: rehtori Matti Jakobsson, opiskelijoita edustava Turo Ranta, Vaasan yliopiston professori Sami Vähämaa, Uumajan yliopiston rehtori Lars G. Hassel, Vaasan yliopiston hallintopäällikkö Petri Ingström sekä alarivissä Koneen markkinointi- ja viestintäjohtaja Anne Korkiakoski, ABB:n teknologiajohtaja Heikki Uusitalo, puheenjohtajaksi valittu, valtioneuvoston kanslian talousneuvoston talouspoliittinen asiantuntija Johnny Åkerholm, Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi sekä Vaasan yliopiston professori Merja Koskela.

Vaasan yliopistolle on valittu uusi yhdeksänjäseninen hallitus vuosiksi 2014–2017. Hallituksen jäsenistä viisi tulee yliopiston ulkopuolelta ja neljä yliopistolta. Yliopistolaisista

kolme edustaa henkilökuntaa ja yksi opiskelijoita. Opiskelijoiden edustaja on valittu vain kahdeksi vuodeksi.

NEXTJET LIIKENNÖIMÄÄN TUKHOLMAN REITTIÄ

VAASA ENERGYWEEK

Ruotsalainen NextJet AB -lentoyhtiö on tehnyt päätöksen lentoliikenteen aloittamisesta Kokkola-Pietarsaaren kentän ja Tukholman välillä helmikuusta alkaen. Yhtiö lentää arkisin kolme vuoroa ja viikonloppuisin yhden vuoron päivässä. – Yhteys Tukholmaan täydentää erinomaisesti kentän tarjontaa ja lisää matkustajien vaihtoehtoja. Tämä on juuri se, mitä alueen elinkeinoelämä on kaivannut. Uusi yhteys parantaa saavutettavuuttamme selvästi, sanoo kauppakamarin johtaja Jarl Sundqvist.

MIKKO LUOMA TUTKIMUSJOHTAJAKSI KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUKSEEN Kauppatieteiden tohtori, dosentti Mikko Luoma aloitti syksyllä tutkimusjohtajana Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Tehtävä kuuluu Vaasan yliopiston kauppatieteelliseen tiedekuntaan ja sen ala on liiketaloustiede, erityisesti liiketoiminnan kehittäminen. Tämä on ensimmäinen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukseen sijoittuva Vaasan yliopiston tehtävä. Tehtävä saatiin käynnistettyä alueen elinkeinoelämän voimakkaalla tuella.

6 CONNECTING BUSINESS

Maaliskuussa pidetään taas Vaasa EnergyWeek. Viikon aloittaa maanantaina 17.3. pidettävä, järjestyksessä kymmenes Energia- ja ympäristöseminaari. Seminaarissa pureudutaan tänä vuonna Työvoima- ja elinkeinoministeriön Innovatiiviset kaupungit eli INKA-ohjelmaan ja erityisesti Vaasan kaupunkiseudun vetovastuulla olevaan ohjelman teemaan ”Kestävät energiaratkaisut”. Puhujina seminaarissa kuullaan mm. kehitysministeri Pekka Haavistoa, Sitran Mari Pantsar-Kalliota sekä Tekesin Mika Pikkaraista. Tiistaina on vuorossa biokaasuseminaari ja Wind Exchange –tuulivoimatapahtuma, joka jatkuu keskiviikkona. Keskiviikkona alkaa myös kaksipäiväinen Renewable Efficient Energy –konferenssi, ja torstaina pidetään Energy & Buildings –seminaari. Viikolle odotetaan eri tapahtumiin reilua paria tuhatta osallistujaa.

GRANHOLM KANSAINVÄLISEN KAUPPAKAMARIN KUNNIAJÄSENEKSI Vuodesta 2004 ICC Suomen hallituksen varapuheenjohtajana toiminut teollisuusneuvos Martin Granholm Pietarsaaresta valittiin Kansainvälisen kauppakamarin ICC Suomen kunniajäseneksi. Granholm toimii myös vuosina 2007–2012 ICC Executive Boardin jäsenenä.

KOLUMNI

Kirjoittaja on Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja Tauno Kekäle, jolla on laaja näkemys suomalaiseen koulutukseen ja Vaasan seudun kehittämiseen sekä kattava tietämys vanhoista amerikkalaisista autoista, moottoripyöristä sekä musiikista.

Kompetenssi

atselin Taina Hanhisen väitöskirjassaan (luettavissa internetissä) esittämää kuviota siitä, mitä kaikkea ihmisen työelämässä tarvitsemaan kompetenssiin kuuluu. Kuvio on melko tarkkaan sivun kokoinen ja käsittää todella paljon kaikenlaista. Sitä katsoessa olisi ehkä halukas ymmärtämään PISA-tutkimuksen kriitikoita; kun erilaisia kompetensseja on noinkin paljon, täytyy ihmisen löytää itselleen sopiva elämä, vaikka perusluku- ja laskutaidoissa jonkin verran jäisikin jälkeen. Ammatillinen koulutus sekä toisella asteella että korkea-asteella kuitenkin rakentaa pitkälti noiden perustaitojen päälle. Se osa työelämää, johon nämä koulut kouluttavat, kehittyy hyvin nopeasti monimutkaisemmaksi; lääkkeet ja koneet hoitoaloilla, teknologia ja maailmanlaajuinen työskentelykenttä tekniikan aloilla ja niin edelleen. Perustaidot ovat välttämättömiä. Tämän vuoden PISA-tutkimuksessa Suomi ei ole enää aivan kärkipaikalla; siitä voi päätellä, että pikkuhiljaa muukin kuin ihan repetitiivinen tuotanto voisi kompetenssin puolesta – ja halvempien kustannusten ja asiakaskunnan läheisyyden takia – olla siirtymässä noihin PISAn nykyisiin kärkimaihin Kiinaan, Singaporeen, Etelä-Koreaan. Lukemisen ja laskemisen huippupaikkaa voi olla todella vaikea pitää, ja ihmeen kauan Suomi on siellä kärkipaikoilla keikkunutkin. Taina Hanhisen kuvio kuitenkin tuo lohtua PISA-tutkimuksessa tipahtaneen maan kansalaiselle. Työelämän menestyksen ratkaisevat valmiudet eivät ole lopultakaan pelkkää matematiikkaa tai lukutaitoa (ja onhan Suomi viimeisimmän PISAn mukaan edelleen paras Euroopan maa niillä alueilla). Sellaisia asioita kuin velvollisuudentunto tai sinnikkyys, vastuullisuus tai stressinsietokyky on melko paljon vaikeampaa kasvattaa kulttuureissa, joita on johdettu kovalla kädellä ja keskitetysti sekä valtion että kodin tasolla. Niissä kompetenssin osissa Suomi ei saisi pudota Kaukoidän kyydistä. Kansainvälisesti nähden Suomen pitäisi jatkaa kehitystä sillä linjalla, johon olemme jo ajautuneet markkinoiden paineessa ja suhteellisten korkeiden kustannustemme takia: vaikeiden ja systeemisten kokonaisuuksien tuottajana. Kun kiinalainen tuottaa kaasuputkea, rakentaa Wärtsilä kaasusataman. Tällaisiin asioihin tarvitaan suomalaista työkulttuuria perusaineiden ohelle.

Suomen toisen asteen kouluissa ja korkeakouluissa tämä ajattelutavan muutos on jo käynnissä. Ammattispesifin osaamisen tai repetitiivisen tiedon luokkahuoneoppimisesta ollaan kovaa vauhtia siirtymässä projekteina tapahtuvaan oppimiseen; opettajan vetämästä pänttäämisestä pitäisi päästä siirtymään oppimiseen, jossa oppija itse on vastuussa. Tai no; koulujen johdon mielestä pitäisi olla. Yhteiskunnassamme vaan alkaa ilmeisesti olla hieman liikaa paapomista, niin että aivan kaikilla ei kotoa käsin ole tarvittavia kompetensseja kuten sinnikkyyttä, vastuullisuutta ja velvollisuudentuntoa. Waylon Jennings toivoi taannoin laulussaan, etteivät äidit antaisi lastensa kasvaa lehmipojiksi. Suomen tulevaisuuden takia on hyvä toivoa, etteivät lapsuudenkodit ja koulut unohda sellaisia asioita kuin sisukkuus, velvollisuudentunto, itsensä motivoiminen, sosiaalisuus ja empaattisuus rutiiniosaamisia painottaessaan. Äidit, älkää antako - ainakaan kaikista - lapsistanne tulla muiden avun turvin eleleviä boheemeja.

CONNECTING BUSINESS 7

CB-tidningen har intervjuat fem stycken ungdomar som kommer att utexamineras i vår från andra stadiets utbildning. Abiturienterna Nella Koivisto och Miika Krinnilä från gymnasiet Vaasan lyseon lukio och Pirita Mäki, Jimmy Herrgård samt Arttu Saari som studerar tredje året på Vasa yrkesinstitut, tror alla på att arbete lönar sig och de känner alla tillit till framtiden. Strukturförändringar i arbetslivet eller arbetslöshet skrämmer inte ungdomarna för tillfället, utan de tror starkt på att utbildning lönar sig och att man vid behov kan studera något annat. Ungdomarnas framtidsplaner är ännu väldigt öppna och ganska kortsiktiga men några av de milstolpar ungdomarna har i sikte är: att fortsätta studera, att bekanta sig med arbetslivet, och att tjänstgöra i armén om ett år.

DRÖMMER OM ATT STUDERA EKONOMI Både Nella Koivisto och Miika Krinnilä är intresserade av att studera ekonomi och internationella saker trots att ingen av dem har ekonomer i sin närmaste krets eller vänner som skulle ha liknande planer. – Efter studentskrivningarna tänker jag gå en preparandkurs i Tammerfors och sedan kommer jag att söka till Aalto-universitets ekonomilinje. Jag tror att man har väldigt goda chanser att åka på utbyte och att senare också få arbete utomlands via Aalto-universitetet, därför skulle jag gärna vilja studera där, säger Koivisto som studerat fem olika språk i gymnasiet. – Jag skulle vilja arbeta utomlands, gärna på något varmt ställe. I framtiden kanske jag skulle vara beredd att återvända till hemtrakten. Ifall Koivisto inte får någon studieplats i år tänker hon studera ekonomi på öppna universitetet. En internationell arbetsmiljö, språk och marknadsföring intresserar också Krinnilä, som dock önskar sig en stationeringsort i Finland. Studieutbudet i hemstaden Vasa intresserar honom och här finns också många potentiella arbetsgivare, men Krinnilä har ännu inte bestämt ifall han kommer att skicka in sin ansökning till yrkeshögskolan eller universitetet. – Eftersom jag är en social person är jag intresserad av till exempel marknadsföring. Trots att det skulle vara trevligt att stanna kvar här i min hemstad är jag öppen för att flytta ifall jag hittar ett bra och utmanande arbete på en annan ort.

8 CONNECTING BUSINESS

NELLA KOIVISTO

UNGDOMARNA KÄNNER TILLIT TILL FRAMTIDEN

TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER JOHANNA HAVERI, ANNE YRJÄNÄ, WÄRTSILÄ, KPO, FOTOLIA

YRITYKSET TARVITSEVAT

OSAAJIA MIIKA KRINNILÄ

FÖRETAGEN BEHÖVER KUNNIG PERSONAL

CONNECTING BUSINESS 9

PIRITA MÄKI

ÖVNING GER FÄRDIGHET NÄR DET GÄLLER ARBETE Pirita Mäki, som bor i Jurva som nuförtiden är en del av Kurikka kommun, hoppas på att hon som utexaminerad tandsköterska kommer att hitta arbete nära sitt hem. Efter tre studieår är hon ivrig att komma ut i arbetslivet. Drömmen skulle vara ett arbete inom den offentliga hälsovården, men hon kan också tänka sig att arbeta på en privat tandläkarmottagning. I nuläget när fokus ligger på att hitta ett arbete med fast anställning, känns det avlägset att tänka på fortsatta studier. – Under året då jag specialiserade mig blev jag övertygad om att man kan lära sig allt nytt inom branschen vid sidan av sitt arbete. Jag tycker att man lär sig mycket mer om det verkliga arbetslivet, arbetsmetoder och ämnen under praktikperioder än under teorilektioner i skolan säger Mäki.

UUDEN TYÖVOIMAN TARVE SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA 2008 – 2025

•UUDET TYÖPAIKAT •ELÄKKEELLE JÄÄVÄT 6000 5000 4000 3000 2000 1000

1457

5568

1523

2244

10 CONNECTING BUSINESS

POHJANMAA

KESKI-POHJANMAA

Yhteensä tarvitaan yli 7000 uutta osaajaa

Yhteensä tarvitaan melkein 3800 uutta osaajaa

saava henkilökunta on yritysten kilpailukyvyn ja liiketoiminnan kehittämisen kulmakivi. Säilyttääkseen ja vahvistaakseen henkilöstön osaamista yritykset kouluttavat ja valmentavat olemassa olevaa henkilökuntaansa sekä rekrytoivat uusia osaajia. Tulevaisuuden osaamistarpeen tyydyttämiseksi yritykset toimivat myös yhteistyössä etujärjestöjen ja oppilaitosten kanssa. 2013 julkaistuun EK:n henkilöstö- ja koulutustiedusteluun vastanneet yritykset tarvitsevat henkilöstön osaamisen kehittämiseen yhä joustavampia työssä oppimisen ja koulutuksen muotoja. Näitä ovat esimerkiksi osallistuminen tutkintoon johtamattomaan koulutukseen ja ammattitaitoa lisääviin tapahtumiin sekä perehdytys ja työnopastus. Suurten ikäluokkien eläköityessä yrityksen sisäinen osaamisen siirto on muodostunut erittäin tärkeäksi tehtäväksi. MILLE ALOILLE KOULUTETAAN? Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle aiheuttaa päänvaivaa myös opetus- ja kulttuuriministeriössä. Vuosille 2011–2016 tehty koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma pohtii muun muassa,

En tydlig konkurrensfördel för företagen är kunnig personal. Därför försöker företagen nu trygga denna konkurrensfördel genom att utbilda sin nuvarande personal och genom att rekrytera nya experter.

kuinka ratkaistaan se ongelma, että tällä vuosikymmenellä työmarkkinoilta poistuu paljon enemmän väkeä kuin mitä sinne tai koulutukseen siirtyy. Ratkaisuksi suunnitelmassa esitetään koulutuksiin käytettävän kokonaisajan ja keskimääräisen tutkinnon suorittamisiän laskemista, koulutuksen läpäisyn parantamista sekä koulutustarjonnan ja työvoiman kysynnän parempaa kohtaamista. Samanaikaisesti edistetään elinikäistä oppimista, helpotetaan aikuisten ammatinvaihtoa ja tehostetaan maahanmuuttajien koulutukseen osallistumista. Käytännössä edellä mainitut suunnitelmat johtavat koulutusjärjestelmän uudistamiseen ja koulutuksen uudelleen kohdentamiseen. Lisää ainesta koulutuskeskustelusoppaan laittoi myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, joka tuoreessa ennusteessa kertoi jopa kolmanneksen Suomen työpaikoista katoavan tietotekniikan kehittymisen johdosta. Pääministeri Jyrki Katainen suhtautui ennusteeseen rauhallisesti YLEn haastattelussa tammikuussa. Kataisen mukaan tämä on samanlaista kehitystä kuin 100

vuotta sitten, kun ihmiset olivat huolissaan hevoskuskien ammattikunnan hiipumisesta autojen yleistyessä. MILLAISIA OSAAJIA POHJANMAALLE? Alueellisen koulutustarve-ennakoinnin mukaan Pohjanmaan kauppakamarialueella tarvitaan vuoteen 2025 mennessä osaajia etenkin teollisuustyöhön, palvelutyöhön sekä sosiaali- ja terveysalan työhön. Myös maa- ja metsätalousala sekä rakennusala työllistävät uusia osaajia. Näiden ammattiryhmien tarve painottuu hieman eri tavoin Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, mutta trendi on samansuuntainen. Bolidenin sinkkitehtaalla Kokkolassa on jo pitkään ennakoitu työvoiman tarvetta ja rekrytoitu uusia osaajia eläkkeelle jäävien tilalle. Boliden onkin palkannut väkeä tasaisesti jo vuosien ajan ja sama vauhti näyttää jatkuvan myös tulevina vuosina. – Tarvitsemme tänne monen eri alan ammattilaisia. He ovat joko ammatti-, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneita osaajia, kertoo henkilöstöjohtaja Tarja Halonen Bolidenilta. – HenkilöstöTARJA HALONEN

Osaava henkilöstö on yrityksille selkeä kilpailuetu. Siksi yritykset pyrkivät varmistamaan tätä kilpailuetuaan lisäämällä nykyisen henkilöstön osaamista ja rekrytoimalla uusia osaajia.

UUDEN TYÖVOIMAN TARVE 2008 – 2025 POHJANMAA

19%

KESKI-POHJANMAA

21%

6% 7%

19% 9% 19%

•TEOLLINEN TYÖ •PALVELUTYÖ •SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TYÖ •TOIMISTOTYÖ •OPETUS- JA KASVATUSTYÖ •RAKENNUSALAN TYÖ •MUU

Yhteensä tarvitaan melkein 40 000 uutta osaajaa

16%

27%

7% 8% 23%

8% 11%

Yhteensä tarvitaan melkein 15 000 uutta osaajaa

CONNECTING BUSINESS 11

INTRESSERAD AV PRAKTISKT ARBETE

LEIF LINDBERG

suunnitelman mukaan tulemme tänä vuonna palkkaamaan henkilöitä esimerkiksi prosessivalvontaan, kunnossapitoon, laboratorioon, viestintään sekä tuotannon esimiestehtäviin. Osuuskauppa KPO:n henkilöstöpäällikkö Leif Lindbergin mukaan myös kaupan- sekä hotelli- ja ravintola-alan henkilöstöä tarvitaan kauppakamarialueella. – ETLAn ennusteesta huolimatta en usko myyjien häviävän mihinkään. Kaupassa tarvitaan jatkossakin henkilöitä palvelualan tehtäviin, vaikka perustehtävien sisällössä tapahtuisikin muutoksia. Myös hotelli- ja ravintolaalan sekä hyvinvointipalvelujen ammattilaisia tarvitaan, hän vakuuttaa.

STEFAN DAMLIN

AMMATTITUTKINTO EI YKSIN RIITÄ Rekrytoidessaan yritykset kiinnittävät huomiota myös muihin asioihin kuin hakijan ammattitutkintoon ja työkokemukseen. – Ammattiosaaminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeitä ovat myös henkilökohtaiset ominaisuudet kuten yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, oma-aloitteisuus ja vastuullisuus, Halonen toteaa. Hänen kokemuksensa mukaan nykynuoret ovat vahvoja kommunikoijia. Wärtsilä Finlandin toimitusjohtaja Stefan Damlin on samoilla linjoilla Halosen kanssa. – Kansainvälisillä markkinoilla työskentelevät suomalaiset tarvitsevat vahvan ammattitaidon lisäksi terveen itsetunnon sekä hyvät kommunikointitaidot. Heidän on myös pystyttävä toimimaan erilaisissa kulttuureissa. Monet näistä kyvyistä vahvistuvat vasta kokemuksen myötä, siksi jokaisella kansainvälisiin tehtäviin siirtyvälle pyritään saamaan joku kokeneempi kollega mukaan ensimmäisiin kontakteihin, Damlin kertoo.

12 CONNECTING BUSINESS

Alueen suurimmat yritykset pyrkivät ylläpitämään jatkuvan keskusteluyhteyden yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammattiopistojen kanssa, jotta tulevaisuuden osaajien ammattitaito vastaisi yritysten tarpeitaan. Se edellyttää yrityksiltä myös jatkuvaa kartoittamista koskien sitä, minkä tyyppisiä tietoja, taitoja ja kompetenssia ne tarvitsevat omilta osaajiltaan. – Samanaikaisesti varmistamme nykyisen henkilöstön osaamisen tason määräajoin toistuvissa tavoite- ja kehityskeskusteluissa sekä henkilökohtaisella että organisaation tasolla. Näiden pohjalta määrittelemme osaamisen kehitystarpeet ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat koulutukset ja muut kehittämistoimet, Damlin selvittää.

AMMATTIOSAAMINEN ON TÄRKEÄÄ, MUTTA YHTÄ TÄRKEITÄ OVAT MYÖS HENKILÖKOHTAISET OMINAISUUDET KUTEN YHTEISTYÖ- JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT, OMA-ALOITTEISUUS JA VASTUULLISUUS

Både Jimmy Herrgård som blir utexaminerad byggnadsarbetare och Arttu Saari som studerar till verkstadsmekaniker, har en arbetsplats att gå till när de utexaminerats. Båda har tidigare sommararbetat och utfört arbetspraktik hos sina kommande arbetsgivare, vilket betyder att arbetsuppgifterna är bekanta. De unga männen är överens om att praktiskt arbete intresserar dem. – Jag skulle gärna vilja ha en fast anställning så fort som möjligt. Det underlättar sedan när man vill bilda familj och köpa bostad. Trots att den unge mannen känner sig redo för att börja arbeta och lämna studielivet är han ändå redo för att fortsätta studera vid behov. – Man måste vara öppen för att lära sig nya saker eftersom branschen förändras hela tiden, det kommer nya material och apparater, och bestämmelser ändras. Saaris planer sträcker sig i detta skede ett år framåt, då ska han påbörja sin tjänstgöring i armén. Innan han rycker in kommer han att arbeta på ett metallföretag i Storkyro. När tjänstgöringstiden är över bestämmer han sig för om han vill fortsätta studera eller börjar arbeta. - Huvudsaken är att jag får ett arbete som är lagom utmanande och där jag har möjlighet att förverkliga mig själv.

•UUDET TYÖPAIKAT •ELÄKKEELLE JÄÄVÄT 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0

-400

10 487

-775

3560

-2000 POHJANMAA

KESKI-POHJANMAA

JIMMY HERRGÅRD

Vaikka työpaikkojen määrän ennakoidaan supistuvan teollisuudessa, tarvitaan teollisuuteen ja rakennusalalle silti yli 10 000 uutta osaajaa Pohjanmaalle ja melkein 2 800 Keski-Pohjanmaalle.

ARTTU SAARI

UUDEN TYÖVOIMAN TARVE TEOLLINEN- JA RAKENNUSALAN TYÖ 2008 – 2025

pitkätyöläinen.fi

TAVOITTEELLISTA VALMENNUSTA Målmedveten coaching TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVA | BILD BOMENTIS OY

Coaching on Yhdysvalloissa syntynyt yrityselämän valmennusmuoto, joka levisi Suomeen 2000-luvun alkuvuosikymmenen aikana. Pikkuhiljaa coaching on valloittamassa myös Kehä III:n ulkopuolista Suomea.

teläpohjalaissyntyinen Marjo-Riitta Ristikangas on hyödyntänyt coachingin periaatteita omissa johtajavalmennuksissaan jo 2000-luvun alusta lähtien. Hänen luotsaamansa BoMentis Oy Coaching House on erikoistunut valmentavaan johtajuuteen, joka on kokonaisvaltainen tapa vaikuttaa toisiin ihmisiin. Samaa aihepiiriä käsittelee Ristikankaan ja hänen kollegansa Leni Grünbaumin juuri ilmestynyt sähköinen teos Valmentava esimies, jonka on kustantanut Sanoma Pro Fokus.

Coaching är en form av mental träning inom företagsvärlden som ursprungligen härstammar från USA och spred sig till Finland under början av 2000-talet. Coaching har småningom också spridit sig från huvudstadsregionen till de övriga delarna av landet. – Coaching on valmennusmuoto, jossa eri keinoin kannustetaan henkilöä hyödyntämään potentiaaliset voimavaransa maksimaalisesti, kertoo Ristikangas. – Nimestään huolimatta coachingia ei pidä sekoittaa urheiluvalmennukseen eikä myöskään hyvinvointialalta lähteneeseen työnohjaukseen. Ristikankaan mukaan coaching on aina tavoitteellista toimintaa; yhteistyösuhde, joka vaatii myös valmennettavalta sitoutumista ja halua oman toimintansa kehittämiseen. Valmentaja inspiroi valmennettavaa eri tavoin, mutta viime kädessä muutosten tekeminen on valmennettavan harteilla. PASSANDE I MÅNGA OLIKA SAMMANHANG Coaching lämpar sig i olika sammanhang där människor vill utvecklas. Coaching kan förverkligas antingen som enskild coaching på individnivå eller som coaching i grupp. Målet med coachingen är att hitta nya tankesätt och verksamhetsmodeller som man kan omsätta i arbetslivet. Coaching som en del av förmansarbete är ett coachande ledarskap. – Coaching används ofta när någon byter arbetsuppgifter, vill effektivera sin tidsdisponering eller sina förmansfärdigheter. Coaching i grupp passar exempelvis ifall man vill effektivera grupp- eller teamarbete, säger Ristikangas. – Ibland kan man också använda enskild coaching som en belöningsform, eftersom långvariga, enskilda coachingprocesser kan vara mycket värdefulla. Att coacha en grupp är mer krävande än att coacha enskilda individer, eftersom uppsättning av gemensamma mål kan vara svårt att få till stånd i en grupp. Det tar också längre tid att bygga upp ett förtroende inom gruppen än mellan två personer. Att ha en klar målsättning innan coachingen påbörjas är en viktig del av coachingen eftersom målen styr hela processen. Under processens gång diskuterar coachen och den som blir coachad under ett flertal tillfällen olika ämnesområden som hör coachingprocessen till. Coachen ger inte råd eller undervisar, utan ställer många frågor genom vilka den coachade själv kan hitta goda lösningar. Att berömma och uppmuntra dessa goda lösningar är en av coachens viktigaste arbetsuppgifter vid sidan av att ställa frågor. Enligt Ristikangas tar arbetstagarna mer ansvar och förbinder sig till att arbeta mot ett gemensamt mål när förmännen tillägnar sig coaching och tar in ett coachande arbetssätt i sitt eget arbete. Detta låter som något som är värt att pröva.

CONNECTING BUSINESS 15

YHTEISTYÖSSÄ POHJOISILLE MARKKINOILLE TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVA NORDIC BYGGTJÄNST AB

Muun Euroopan kärsiessä heikosta kasvusta ja korkeasta työttömyydestä aivan pohjoisimman Euroopan markkinat ovat alkaneet näyttää houkuttelevilta. Tämän ovat panneet merkille myös pohjalaisyritykset ja yrityskehittäjät.

16 CONNECTING BUSINESS

uroopan pohjoisimpien osien markkinoiden houkuttavuuden lisääntyminen on pääosin selitettävissä Norjan kokonaistalouden selkeällä kasvulla, joka puolestaan nojaa pitkälti norjalaisen öljy- ja kaasuteollisuuden osaamisklusterin kasvuun. Norjan kolmen prosentin kasvuvauhdissa oleva bruttokansantuote ja alle neljän prosentin työttömyysaste ovat omiaan lisäämään maan houkuttavuutta. – Norjassa on tehty viime vuosina runsaita uusia öljy- ja kaasuesiintymälöytöjä, joiden hyödyntäminen alkaa lähitulevaisuudessa. Tänä vuonna otetaan käyttöön Barentsinmerellä sijaitseva Goliathin öljyesiintymä ja neljän vuoden päästä samalla alueella oleva Srugards-Havisin öljyesiintymä. Uusien esiintymien käyttöönotto tarkoittaa todella suuria investointeja ja tarvetta myös ulkomaisille osaajille ja toimittajille, kertoo Rainer Rönnbacka Viexposta. YHDESSÄ NORJAN VALTAVILLE MARKKINOILLE Uudet öljykentät sijaitsevat lähellä pohjoista Suomea, ja niinpä pohjoisen Suomen yritykset ovat kiinnostuneita pääsemään mukaan näihin lähialueen mittaviin hankkeisiin. – Olemme yhteistyössä Viexpon kanssa kyselleet Vaasan seudun yritysten halukkuutta lähteä rakentamaan pitkäjänteisiä kauppasuhteita norjalaisten kanssa ja saaneet yrityksiltä erittäin positiivista palautetta. 17-17-17 –nimisen projektin avulla pyrimme saamaan ainakin 17 seudun yritykselle vuoteen 2017 mennessä liikevaihtoa Norjasta 17 miljoonan euron edestä, kertoo Lasse Pohjala VASEKista. – Hyödynnämme tässä projektissa jo olemassa olevia ja hyvin toimivia yritysten EnergyVaasaja Finnmet Partners -yhteistyöverkostoja Viexpo ja VASEK toimivat tiiviissä yhteistyössä myös muiden pohjoisen Suomen yrityskehittäjien kanssa, sillä Norjaan halutaan etabloitua viisaasti ja hyvässä yhteistyössä.

– Käytännössä koko pohjoinen Suomi aina Pohjanmaata myöten puhaltaa yhteen hiileen päästäkseen osalliseksi Norjan suurista investoinneista. Pääkohderyhmiä ovat rakentaminen sekä öljy-, kaasu- ja meriteollisuus, KOSEKin Jukka Oravainen kertoo. POHJALAISOSAAMISTA RUOTSIIN Luodon Bosundissa sijaitsevan Nordic Byggtjänst Ab:n toimitusjohtaja ja perustaja Christian Grankulla vakuuttaa, että suomalaista ja pohjalaista osaamista tarvitaan myös esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa. Aiemmin 20 vuotta Norjassa asunut ja monista Pohjois-Skandinavian rakennushankkeista kokemuksensa ammentanut Grankulla tietää, että harvaan asutuilla pohjoisilla seuduilla on tarvetta ammattinsa osaavista rakentajista. Parhaillaan Nordic Byggtjänst toteuttaa Norrbottenin läänissä sijaitsevassa Jällivaaran kunnassa Grand Hotel Laplandin mittavaa uudistus- ja lisärakennushanketta. Viime keväänä alkaneessa noin 6 000 neliömetrin rakennushankkeessa suurin osa toimittajista ja monet paikanpäällä työskentelevistä rakennusmiehistäkin ovat pohjalaisia. Muun muassa teräsrakenteet tehdään Ähtävällä, puuelementit Vöyrillä ja sähkösuunnittelu- ja asennukset tuleva Pietarsaaresta. – Käytännössä arkkitehti-, rakenne- ja lv-sunnittelun lisäksi vain ilmastointi- ja putkiurakat tulevat ruotsalaistoimittajilta, kaikki muu suunnittelu, materiaali ja toteutus ovat suomalaista, Grankulla kehaisee. Hän on vakuuttunut siitä, että samalla konseptilla pohjalaisyritykset voisivat osallistua myös muihin rakennusprojekteihin pohjoisilla lähialueilla, joilla ei käytännössä ole osaamista ja työvoimaa vastaavien hankkeiden toteuttamiseen. Pieni ja ketterä rakennusurakoitsija, jonka talous on kunnossa, pystyy keräämään suunnittelu- ja toteutusporukan, joka toimii joustavasti ja kilpailukykyisesti.

Noin 14 miljoonaa euroa maksavan Jällivaaran hotelliprojektin haastavuutta lisää se, että hotelli on toiminnassa koko rakennusajan.

CONNECTING BUSINESS 17

M e ne st y s. Se nt urv aamine no n e rik o isal aamme . Vakuutus voi olla sijoitus, joka turvaa yrityksesi tuloksen pitkälle tulevaisuuteen. LähiTapiola on riskienhallinnan kumppani, joka tarjoaa henkilöstön hyvinvointiin, yrityksen vakuutusturvaan ja talouteen liittyvät palvelut saman katon alta. Kysy lisää ja kerro meille, kuinka voimme auttaa. Vaasa Kenneth Kastrén, Kenneth Kastrèn,myyntijohtaja myyntijohtajapuh. puh.040 040842 8421939 1939 Timo Kivimäki, Kivimäki,asiakkuuspäällikkö yhteyspäällikkö puh. puh.0400 0400911 911061 061 Timo Salomaa, Salomaa,asiakkuuspäällikkö yhteyspäällikkö puh. puh.044 044368 3687733 7733 Kokkola, Pietarsaari Matias Viitala, asiakkuuspäällikkö puh. 050 535 1415 Mika Lehtimäki, yhteyspäällikkö puh. 040 574 9012 Kokkola, Pietarsaari Mika Lehtimäki, asiakkuuspäällikkö puh. 040 574 9012

Puheluhinnat: www.lahitapiola.ﬁ. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy

UUSIIN ASEMIIN TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVA | BILD ANNE YRJÄNÄ

VAHVUUTENA VIENTIOSAAMINEN | EXPERT PÅ EXPORT Viexpon toimitusjohtaja Håkan Forss Viexpos verkställande direktör

KUKA OLET? Olen pietarsaarelaissyntyinen, Helsingissä opiskellut ja työuran aloittanut kemian insinööri. Vaimon lisäksi perheeseeni kuuluu kolme nyt jo aikuista lasta. Vanhimpien lasten synnyttyä muutimme takaisin synnynseudulleni Pietarsaareen 1980-luvun puolivälissä. Harrastan kilpapurjehdusta ja olen mukana myös kunnallispolitiikassa.

MITÄ TEIT AIEMMIN? Olen työskennellyt erilaisissa vienti- ja esimiestehtävissä sekä pääkaupunkiseudulla että Pohjanmaalla. Olen urani aikana markkinoinut niin luksusjahteja kuin teollisuuspakkauksia ja minulla on kokemusta monesta erilaisesta asiakasryhmästä sekä koti- että ulkomaan markkinoilla. Viimeksi työskentelin KWH Plast Schur Flexibles Oy:n markkinointijohtajana.

MITÄ TEET NYT? Aloitin helmikuussa erilaisia kansainvälistymispalveluja tarjoavan Osuuskunta Viexpon toimitusjohtajana. Pohjanmaalla toimivan Viexpon palveluita ovat markkina-analyysit, messuesiintymiset, markkinaselvitysmatkat, vientiverkostot, vientipäällikköpalvelut sekä kielipalvelu.

VILKA ÄR DINA STYRKOR FÖR ATT SKÖTA DENNA TJÄNST? Min styrka ligger i ledarskap och stark exportverksamhetskunskap. Jag har lång erfarenhet från många olika marknadsområden och av marknadsföring och försäljning av många olika typer av produkter. Jag är socialt lagd, har lätt att umgås och använder dagligen aktivt de fyra språk jag behärskar.

VILKA UTMANINGAR HAR DU FRAMFÖR DIG? Jag har alltid arbetat inom industrin, nu skall jag sätta mig in i att leda ett företag som producerar service i form av exporttjänster. Min målsättning är att Viepos tjänster är up-to-date och att vi kan erbjuda dem och föra ut vårt budskap ännu effektivare. Jag ser gärna att man drar nytta av dagens moderna teknik i marknadsföringen. Nytt för mig blir också det djupa samarbetet med den offentliga sektorn.

Vinkkaa mielenkiintoisesta henkilöstä: www.pohjanmaankauppakamari.fi Ge oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi

CONNECTING BUSINESS 19

Anders Chydenius-säätiön hallituksen puheenjohtaja Gustav Björkstrand ja asiamies Juha Mustonen luovuttivat ensimmäisen osan Anders Chydeniuksen kootuista teoksista Tasavallan presidentti Sauli Niinistölle joulukuussa 2012.

Elinkeinovapauden puolustaja TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVA ANDERS CHYDENIUS-SÄÄTIÖ

eski-Pohjanmaalla 1700-luvulla elänyt Anders ”Antti” Chydenius oli voimakastahtoinen kirkonmies, poliitikko ja kirjailija, joka puolusti ihmisiä ja heidän vapauksiaan. Chydenius tarkasteli ihmistä ja hänen elämäänsä kokonaisuutena; hänen katsomuksensa mukaan ihmisen taloudellinen vapaus oli tärkeä edellytys ruumiin ja hengen hyvinvoinnille. Chydeniuksen mukaan talouselämä oli olemassa pientä ihmistä varten, ei suinkaan päinvastoin. – Ruotsin vallan alla elävät pohjalaiset olivat ahkeria ja tarpeen tullen kekseliäitä tuotteiden valmistajia ja kaupankävijöitä. Koska pohjalaiskaupungeilla ei ollut tapulioikeuksia, kaupanteko keskittyi Tukholmaan, jossa pohjalaisten voitot valuivat sikäläisten porvareiden taskuihin, kertoo Anders Chydenius-säätiön asiamies Juha Mustonen. – Chydeniuksen johdolla pohjalaiset ryhtyivät ajamaan tapulioikeuksia myös pohjalaiskaupungeille ja onnistuivat siinä lopulta. Se johti Pohjanmaan rannikon nopeaan vaurastumiseen, ja 1800-luvulle tultaessa Suomen suurin kauppalaivasto löytyi Kokkolasta. TALOUDEN JA SANAN VAPAUTTA Valistuksen puolestapuhujana Chydenius

ajoi takaa paitsi ihmisten taloudellista vapautta myös sananvapautta. Chydeniuksen mielestä kansakunnan taloudellinen menestys perustui yksilöiden vapauteen ja menestymisen mahdollisuuksiin. Meren ääressä sijaitsevalla Pohjanmaalla yksilönvapaus ja menestymisen halu johtivat kansainvälisen kaupan syntymiseen ja antoivat alueelle hyvät lähtökohdat kehittyä nykyisen kaltaiseksi teollisuuden vientiveturiksi. Syntyjään kainuulainen Chydenius osallistui Ruotsin valtiopäiville kolmeen eri otteeseen. Hänen vapausajatuksensa olivat yhteen otteeseen niin radikaaleja, että hänen oma puolueensa ajoi hänet pois valtiopäiviltä. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 250 vuotta Chydeniuksen pääteoksen ”Kansallinen voitto” ilmestymisestä. Teoksen ilmestymistä seuraavana vuonna saatiin aikaiseksi myös Chydeniuksen ajama painovapauslaki, joka vaikutti laajasti sananvapauden kehittymiseen. CHYDENIUKSEN TYÖN KUNNIAKSI Anders Chydenius-säätiö on järjestänyt vuodesta 1994 lähtien Chydeniuksen nimeä kantavaa vapaakauppaseminaaria kunnioittaakseen Chydeniuksen perintöä. Tänä

vuonna seminaari järjestetään 28. kesäkuuta, ja sen yhteydessä vietetään ETA-sopimuksen syntymisen sekä vapaakauppaseminaarin 20-vuotisjuhlaa ja tarkastellaan sitä, kuinka ETA-sopimus on vaikuttanut eurooppalaisten ihmisten vapauteen. Toinen merkittävä Anders Chydeniussäätiön hanke on parhaillaan menossa oleva Chydeniuksen koottujen teosten julkistaminen. Tätä työtä säätiö tekee yhdessä Chydenius-Instituutin Kannatusyhdistys ry:n ja Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa.

Anders Chydeniuksen koottuja teoksia – sekä ruotsiksi että suomeksi – on mahdollista tilata ennakkoon tarjoushintaan 33 euroa/osa, tai kaikki viisi osaa yhteishintaan 165 euroa. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan kaikki osat ilmestyvät elokuuhun 2015 mennessä. Lisätietoja: www.chydenius.fi/kootut. CONNECTING BUSINESS 21

Det är för sent att planera då det brinner

ommunikationens betydelse i företagsvärlden har ökat och verkar göra det även i framtiden. Samtidigt har kommunikationsfältet förändrats snabbare än någonsin tidigare, vilket sociala medier är ett gott exempel på. Sociala medier har gjort kommunikation mera spännande och fullspäckat med nya möjligheter. Men dagens kommunikation är också mindre förutsägbart och innebär större risker för företag. – I dagens förändrade medievärld sker snabba vändningar. Kriser som man aldrig trodde skulle hota en själv kan blossa upp till exempel på sociala medier, säger Elli Flén som i mars kommer att hålla en handelskammarkurs om kommunikation. – Det är lätt att vifta bort en hägrande mediekris som ”lite Facebook -skriverier”. Erfarenheter har visat att krisen kan gå över av sig själv, men tyvärr händer det väldigt sällan, fortsätter Flén. – Information kan också delas i media på ett alldeles nytt sätt: allt oftare plockar konventionella medier upp åsikter och snack på sociala medier. – Kriskommunikation ska planeras på förhand. Det är för sent att planera då det redan brinner, menar Flén. – I förändrings- och krissituationer är kommunikation helt avgörande för hur resultatet blir. En kris utgör alltid ett hot mot företagets varumärke. Skicklig kriskommunikation reparerar inte skadan eller tar bort olyckan, men en väl skött kriskommunikation minimerar skadorna på varumärket och avgör hur snabbt företaget kan återgå till vardag. Alla företag och organisationer har nytta av att göra upp en kommunikationsplan, som i sin tur ska vara förankrad i organisationens vision och strategi. I den bästa av världar har varje organisation också en egen kriskommunikationsplan. Kommunikation är ett verktyg för att förverkliga en strategi. – En kommunikationsplan behöver inte vara rymdvetenskap. I ett litet företag kan det räcka med att sätta sig ner och besluta om några grundläggande principer om hur företaget ser ut utåt, typ om man ska finnas på Facebook eller inte, säger Flén. – Kommunikation är i princip allt som syns utåt av företaget: allt från hur de anställda är klädda, till hemsidan; från chefens framträdande i Vasabladet till arga kunders gnäll på Suomi24. Det spelar ingen roll hur bra produkter eller tjänster ett företag producerar om de potentiella kunderna inte vet om att produkterna är bra eller misstror företaget av någon orsak, säger Flén.

Foto: Patricia Rodas

Elli Flén Kommunikationskonsult Elli Flèn driver ett eget företag sedan 2009. Som medietränare har hon utbildat oﬃcerare från olika länder och föreläst för företag, myndigheter, organisationer och sammanslutningar både i Finland och internationellt. Egna elddop i mediekriser har hon fått som pressoﬃcer på internationella militära uppdrag i Kosovo och Afghanistan, som kommunikationschef på en internationell organisation och som informatör på Försvarsmakten. Hon har också jobbat som journalist på tv-nyheter och dagstidningar.

Koulutuskalenteri Kurskalender

Kauppakamarin koulutus uudistuu

Handelskammarens kurser förnyas

Selkeytämme koulutustarjontaamme vuoden 2014 alusta, jotta asiakkaamme löytäisivät tarjonnastamme helpommin itseään kiinnostavat koulutukset. Koulutukset on jaettu neljän yläotsikon alle.

Vårt kursutbud kommer att förtydligas från början av år 2014 så att våra kunder lättare kan välja de kurser som intresserar dem bland vårt utbud. Kurserna är indelade i fyra kategorier.

 Taloushallinto ja verotus –otsikon alta löytyvät taloushallinnon ammattilaisille suunnatut ajankohtaiset koulutukset, joilla on helppo päivittää oma osaaminen ajan tasalle. Koulutuksissa käsitellään tuoreimpia muutoksia mm. verotuksessa, palkanlaskennassa ja kirjanpidossa.  Teemakoulutukset –otsikon alta löytyvät eri ammattiryhmille suunnatut koulutukset. Samat teemat ovat tarjonnassamme vuosittain, mutta koulutusten aiheet vaihtuvat. Teemakoulutuksia ovat mm. Viestintäpäivä, HR-päivä ja Talousjohdon päivä.  HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen –otsikon alta löytyvät HHJ-tuoteperheen koulutukset: HHJ-kurssi, HHJ Puheenjohtajakurssi sekä julkiselle sektorille suunnattu HHJ Johdanto.  Verkkokoulutuksista löytyvät lyhytkestoiset, usein yhteistyössä muiden kauppakamareiden kanssa järjestettävät koulutukset, joihin osallistutaan omalta työpisteeltä verkon välityksellä.

 Under rubriken ekonomiförvaltning och beskattning finns kurser om aktuella ämnen för personer som jobbar med ekonomiförvaltning. På kurserna behandlas de senaste förändringarna inom bland annat beskattning, löneräkning och bokföring.  Under rubriken temakurser finns kurser för olika yrkesgrupper. Samma teman finns i vårt utbud varje år men kursinnehållet ändras. Bland temakurserna finns Kommunikationsdagen, HR-dagen och Dagen för ekonomistyrning.  Under rubriken HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen (Godkänd styrelsemedlem) – finns alla de kurser som hör till HHJ-produktfamiljen: HHJ- kursen, HHJ Puheenjohtajakurssi (Ordförandekursen) samt HHJ Johdanto (Introduktion) som är riktad till den offentliga sektorn. Alla HHJ kurserna hålls enbart på finska.  Bland webbkurserna finns korta kurser som oftast ordnas i samarbete med andra handelskamrar och som man deltar i från den egna arbetsplatsen via nätet.

 Teemakoulutukset | Temakurser Kauppakamarin viestintäpäivä | Handelskammarens kommunikationsdag Kommunikation i vardag och kris för företag och organisationer 18.3 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Elli Flén, Kommunikationsbyrå Elli Flén Kauppakamarin ulkomaankauppapäivä | Handelskammarens dag för utrikeshandel

Kauppakamarin talousjohdon päivä | Handelskammarens dag för ekonomistyrning Bokslutsanalys med ekonomiska nyckeltal 8.5 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Anders Tallberg, Hanken & SSE Executive Education Strateginen talousjohtaminen 14.5. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Toivo Koski, TulosAkatemia

Vad bör du känna till om utrikesleveranser? Incoterms 2010 som verktyg 12.3 kl. 9–15, Jakobstad

 Taloushallinto ja verotus |

Föreläsare: Jan Virtavuori, Wärtsilä Corporation Myynnistä toimitukseen 19.3. klo 9–16, Vaasa Kouluttajina: Tiina Haapala ja Jonna Ahkila-Niemi, AHA Logistics Ltd

Löneräknarens dag 7.4 kl. 9–16, Jakobstad 9.4 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Kauppakamarin HR-päivä | Handelskammarens HR-dag Coaching ja valmentava johtaminen 13.3. klo 9–16, Vaasa Luennoitsija: Marjo-Riitta Ristikangas, BoMentis Oy Ett coachande ledarskap 25.3 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Leni Grünbaum, BoMentis Ab Kauppakamarin yritysjuridiikkapäivä | Handelskammarens dag för affärsjuridik Offentlig upphandling i praktiken 11.3 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Oskar Sundelin och Heidi Furu, DKCO Advokatbyrå Julkiset hankinnat käytännössä 27.3. klo 9–16, Kokkola Kouluttajina: Oskar Sundelin ja Heidi Furu, DKCO Advokatbyrå

Ekonomiförvaltning och beskattning

Palkanlaskijan päivä 10.4. klo 9–16, Kokkola 24.4. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Bokförarens dag 20.5 kl. 9–16, Jakobstad 21.5 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Kirjanpitäjän päivä 22.5. klo 9–16, Kokkola 27.5. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

 Verkkokoulutukset | Webbkurser Vaativaan raportointiin Power Pivot for Excel 7.4. klo 14–15, Verkkokoulutus Kouluttaja: Satu Suominen, Powen Oy

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus Peruuttaminen

Ilmoittautuminen koulutukseen on sitova, ja osallistumisen voi peruuttaa maksutta ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta, mutta kahta päivää ennen koulutusta tai myöhemmin tehdyistä peruutuksista laskutamme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Sairastapauksissa laskutamme puolet osallistumismaksusta. Peruutuksen sijaan yritys voi lähettää toisen työntekijän estyneen tai sairastuneen tilalle. Koulutuksen järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

Anmälan och ytterligare information www.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet Annullering

Anmälningar till kurser är bindande men anmälningar kan annulleras avgiftsfritt senast under kursens sista anmälningsdag. Annulleringar efter att anmälningstiden har gått ut faktureras ändå med hälften av deltagaravgiften. Annulleringar som görs två dagar innan kursen eller senare faktureras med hela deltagaravgiften. Vid sjukdomsfall faktureras halva deltagaravgiften. Företaget kan dock skicka en annan anställd istället för den som har insjuknat. Villkor för att kurser ska anordnas är att antalet deltagare uppgår till minimiantal per kurs.

Teksti ja kuva: Johanna Haveri

Merenkurkun liikenteen kehittäminen on tärkeää koko seudulle – ja myös EU:lle

sittain EU:n rahoittama Kvarken Multimodal Link -hanke eli viralliselta nimeltään Midway Alignment of the Bothnian Corridor pyrkii kehittämään Suomen ja Ruotsin välistä kuljetuskonseptia Merenkurkussa. Kvarken Multimodal Link on syntynyt osana laajempaa Nordic Logistic Corridor –hanketta, joka kehittää Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän yhdistävää itä-länsisuuntaista kuljetusväylää. Vaasan ja Uumajan kaupunkien hallinnoiman Kvarken Multimodal Link – hankkeen tavoitteena on tehdä Vaasan ja Uumajan välisestä kuljetusreitistä sellainen, että se täyttää kansalliset ja kansainväliset kuljetusjärjestelmävaatimukset niin taloudellisesti kuin ympäristöllisesti. Hanke pyrkii myös lisäämään kuljetusreitin monikanavaisuutta ja takaamaan liikenteen jatkumisen ja turvallisuuden Merenkurkussa. Kahdessa osassa toteutettavan Kvarken Multimodal Link -hankkeen nyt toteutettava ensimmäinen vaihe parantaa satamatoimintoja ja logistiikkaa Vaasassa ja Uumajassa sekä suunnittelee ja kehittää uuden matkustajaja rahtiliikenteeseen soveltuvan laivan Merenkurkun liikenteeseen. Hankkeen tärkeydestä myös EU:n tasolla kertoo se, että hankkeen ensimmäisen osan yli 20 miljoonan euron budjetista EU:n komission alaiselta Trans-European Transport Networkilta (TEN-T) tulee yli 6 miljoonaa euroa. Mathias Lindström hankkeen johtajaksi Kvarken Multimodal Link -hankevastaavana toimii Merenkurkun neuvoston johtaja Mathias Lindström. Innostuvana ja innostavana, helposti lähestyttävänä ja hyvänä verkostoihmisenä häntä kannattivat hankkeen vetäjäksi sekä suomalaiset että ruotsalaiset hankkeeseen osallistuvat tahot. Juristin koulutuksen saanut Lindström selviytyy hyvin myös EU:n hankebyrokratian koukeroista. – Kyseessä on tärkeä kärkihanke koko Merenkurkun alueelle, joten osa

tehtävistäni Merenkurkun neuvoston johdossa on delegoitu muille työntekijöille ja pystyn keskittämään suuren osan energiastani tähän hankkeeseen. Samalla, kun toteutan kahdeksan eri aktiviteettiryhmän kanssa tämän hankkeen ensimmäistä osaa, valmistelen myös hankkeen seuraavaa vaihetta, jonka budjetti tulee olemaan huomattavasti ensimmäistä vaihetta suurempi. Mielenkiintoa herättävä hanke Joulukuussa Uumajassa virallisesti liikkeelle polkaistu hanke on herättänyt mielenkiintoa myös Vaasan seudun teollisuuden edustajissa. Hankkeessa voidaan testata merenkulun innovaatioita ja materiaaleja molemmilta puolilta Merenkurkkua. – Merenkurkun liikenteen kehittäminen on tärkeä osa eurooppalaista liikennepolitiikkaa ja siksi hanke kiinnostaa myös EU:ta. Esimerkiksi TEN-T Officer José Anselmo DG MOVE:sta (Directorate General for Mobility and Transport) on käynyt jo kaksi kertaa tutustumassa hankkeen suunnitelmiin ja edistymiseen, Lindström kertoo. Lindströmin mukaan Kvarken Multimodal Link pyrkii lähitulevaisuudessa tutustuttamaan kotimaan ja EU:n poliitikot hankkeeseen molemmin puolin Merenkurkkua – seudun omat poliitikot ovatkin olleet kiitettävästi mukana hankkeen markkinoinnissa ja toteuttamisessa. Hanketta tehdään tunnetuksi myös maaliskuun lopussa Euroopan kulttuuripääkaupungissa Uumajassa järjestettävässä NLC-konferenssissa.

Petsmosta kotoisin oleva Mathias Lindström on tarttunut erämiehen innolla myös Kvarken Multimodal Link – hankkeeseen ja tähyää Merenkurkun yli tulevaisuuden liikennekonseptit mielessään.

Euroopan vahvin* pankki – lähelläsi Euroopas starkaste* bank – nära dig Handelsbanken Vaasa - Vasa 010 444 3232 Handelsbanken Kokkola - Karleby 010 444 3560 Handelsbanken Pietarsaari -Jakobstad 010 444 3360

*Lähde: Uutistoimisto Bloomberg toukokuu 2013 *Källa: Nyhetsbyrå Bloomberg maj 2013 Puhelun hinta 0,0835 e/puhelu + 0,1209 e/min. Samtalspris 0,0835 e/samtal +0,1209 e/min.

handelsbanken.fi

CONNECTING BUSINESS 25

Magnus Ivarsson i diskussion med verkställande direktör Leif Fagernäs från Best-Hall i Kelviå.

Gunvor Häggman från Sju broars skärgård, Annika Boström från Boströms Bageri och Lotte Jåfs från Stadshotellet i Jakobstad hade kommit för att få höra de senaste nyheterna från flygvärlden.

Flygseminarium MED NEXTJETS LEDNING Det svenska flygbolaget NextJet inleder flygtrafik mellan Jakobstad-Karleby och Stockholm. Med detta som utgångspunkt ordnade handelskammaren ett välbesökt flygseminarium tillsammans med NextJets ledning i Jakobstad i januari. Styrelseordförande Jan-Olof Backman berättade den intressanta historien bakom Höga Kusten Flyg AB som fick sin start i Örnsköldsvik år 2008. Verkställande direktör Magnus Ivarsson presenterade bolaget NextJet AB och marknadsföringschef Henning Lindberg redogjorde för det moderna resandet. Seminariet lockade en stor publik på 130 personer som aktivt deltog i diskussionerna. – Mottagandet i Karleby-Jakobstadsregionen har varit överväldigande och förhandsbokningen har startat mycket bra, konstaterade NextJet AB:s VD Magnus Ivarsson.

KUVA: SOILE LAAKSONEN/ VR GROUP

MARRASKUUN KAUPPAKAMARIAAMIAISET Kauppakamari järjestää vuosittain useita kauppakamariaamiaisia ja -lounaita alueen eri kaupungeissa, eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Hiljan toimintansa aloittaneille yrityksille järjestettiin aamiainen Vaasassa yhteistyössä Startian kanssa. Tilaisuudessa yrittäjän alkutaipaleella olevat tapasivat toisiaan ja saivat kuulla KPMG:n alv-asiantuntijan Sari Hakapään katsauksen yrittäjän verotuksesta. Vaasassa järjestettiin myös tilaisuus välimiesmenettelystä. Keskuskauppakamarin johtaja Anne Horttanainen kertoi lakimiehistä koostuneelle yleisölle välimiesmenettelystä nopeana ja yksinkertaisena riidanratkaisukeinona. Kokkolassa järjestettiin Kauppakamariaamiainen yhteistyössä LähiTapiolan kanssa. LähiTapiola Henkiyhtiön yhteysjohtaja Tom Lillandt alusti keskustelua luomalla katsauksen maailmantalouteen ja kertomalla asuntosijoittamisen ajankohtaisista asioista. Tilaisuus keräsi parikymmentä kuulijaa Sokos Hotel Kaarleen.

Joukko hiljan aloittaneita yrittäjiä kokoontui Konsulinnan kahvihuoneeseen Loftetiin Vaasassa kuulemaan yrittäjän verotuksesta ja kauppakamarin toiminnasta. 26 CONNECTING BUSINESS

JUNAMATKUSTUS LISÄÄ TASAISESTI SUOSIOTAAN VR:n kaukoliikennejohtaja Ari Vanhanen vieraili kauppakamarin liikennevaliokunnan kokouksessa tammikuussa. Hän oli hyvin tyytyväinen Pohjanmaan raideliikenteen ja junamatkustuksen kehitykseen. – Pohjanmaan radalla on perinteisesti vahvat matkustajavirrat, ja useimpien asemien matkustajamäärät ovat kasvaneet perusparannustöiden aiheuttamista liikennehaitoista huolimatta, totesi Vanhanen. Kokkolan ja Pännäisten asemien matkustajamäärät ovat kasvaneet vuodessa vajaat pari prosenttia ja Vaasan matkustajamäärät reilut seitsemän prosenttia. – Vaasan radalla ovat matkustajamäärät kasvaneet voimakkaasti sähköistyksen valmistuttua pari vuotta sitten. Sähköistys mahdollisti vuorojen lisäämisen, myös suoria vuoroja on lisätty. Mutta Vaasan rata olisi kannattanut perusparantaa samalla kertaa, koska rataosalla on potentiaalia ainakin Vaasan seudulla, jatkoi Vanhanen. Vanhasen alustuksen jälkeen liikennevaliokunnassa käytiin vilkasta keskustelua. Keskustelussa todettiin mm. Pännäisten aseman kaksoislaiturin mahdollistavan kaikkien matkustajajunien pysähtymisen Pännäisissä ja 100.000 matkustajan osoittavan, että junien kannattaakin pysähtyä asemalla. Todettiin myös, että kun Seinäjoki-Oulu -välin perusparannus valmistuu vuonna 2017, jolloin Kokkolasta Helsinkiin pääsee nopeimmillaan 3,5 tunnissa. Vaasan radan osalta tultiin siihen tulokseen, että matkustusaika Vaasasta Seinäjoelle tulisi saada puoleen tuntiin. Se edellyttää radan kunnostamista ja tasoristeysten poistamista. Pysähdyksiäkään ei saisi olla liikaa, yhden pysähdyksen Tervajoella pitäisi riittää.

VOLVO BUSINESS

Ettei autoilu kävisi työstä.

VOLVO XC60 BUSINESS ALK.

47 090 €

HUOLTOLEASING ALK. 766 €/KK 36 kk, 60 tkm (Volvo Car Financial Services)

Business-mallissa vakiona mm. Aktiiviset Xenon-ajovalot ja kulmavalot, alumiinivanteet 17”, Audio High Performance (USB, AUX ja Bluetooth), kääntyvät ulkopeilit maavaloilla, polttoainetoiminen lisälämmitin (diesel-moottorit), pysäköintiapu taakse, sadetunnistin. Volvo XC60 Business -mallisto alkaen: autoveroton hinta 36 000 €, autovero 10 489,50 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 47 089,50 €. Autoetu alkaen: vapaa 885 €/kk, käyttöetu 690 €/kk. EU-yhd. 5,3−6,4 l/100 km, CO2 139−169 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein.

volvocars.fi Automaa Vaasa Kivihaantie 4, 65300 Vaasa Automyynti puh. 020 780 7250 Huolto puh. 020 780 7210

Automyynti ark. 9-18, la 10–14 Huolto ark. 7.30-17

automaa.fi

Puh. hinta 0,0835€/puh + 0,06 €/min (lankapuh.) tai 0,0835 €/puh + 0,17 €/min (matkapuh.)