Pohjanmaan Kauppakamarilehti - Österbottens Handelskammartidning
2 ∙ 2012
CONNECTING BUSINESS
Anvia guidar i ICT-världen Talouskatsaus: Odotettua paremmat näkymät
verkkokauppa kasvattaa suosiotaan
CONNECTING BUSINESS Pohjanmaan kauppakamarilehti Österbottens handelskammartidning
2 ⋅ 2012
sisältö · innehåll
Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Tidningen utkommer fyra gånger per år.
JULKAISIJA Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare Vaasa – Pietarsaari – Kokkola Vasa – Jakobstad – Karleby Puh/tfn (06) 318 6400 www. ostro.chamber.fi
PÄÄTOIMITTAJA/ CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen Puh/tfn 0500 561 036 juha.hakkinen@chamber.fi
ILMOITUKSET / ANNONSER Mia Brännbacka Puh/tfn 050 309 2331 mia.brannbacka@chamber.fi
TOIMITUSNEUVOSTO / REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331 Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036 Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100
TOIMITUS / REDAKTION Viestintä Oy Prowomedia info@prowomedia.com
TAITTO / OMBRYTNING Muotoilutoimisto Into Tuula Koto
KÄÄNNÖS / ÖVERSÄTTNING Mia Brännbacka, Micaela Lindahl-Palmroos
PAINO / TRYCK Kirjapaino Fram Boktryckeri SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n Joutsenmerkitylle painolaitokselle.
PAINOS / UPPLAGA 5000 kpl / st.
ISSN 1796-9441 KANSI / PÄRMBILD Kuva/bild: Mikko Lehtimäki Tom Nylundin perustama Duell Bike-Center Oy myy valtaosan maahantuomistaan tuotteista jälleenmyyjille internetin kautta. Duell Bike-Center Ab, som grundades av Tom Nylund, säljer största delen av sina importerade produkter till återförsäljare via internet.
10
14
VENEALA
tuomas vanhanen
uskoo tulevaan
on uusi energialähettiläs
6 10
Viisaasti verkossa Smart näthandel
14
Uutta potkua seudun markkinointiin
16
Anvia oppaana ICT-maailmassa Anvia guidar i ICT-världen
20
Ansvarsfulla och realistiska ungdomar i regionen Alueen nuoret vastuuntuntoisia ja realistisia
Veneala uskoo tulevaan
PALSTAT Pääkirjoitus | LEDARE | 5 Myönteinen kuva | En positiv bild uusiin asemiin | 12 Uusien haasteiden ja kokonaisuuksien johtajaksi
tALOUSkatsaus | ekonomisk översikt | 23 kauppakamari kouluttaa | handelskammarens kurser | 28 ajassa - aktuellt | 30
CONNECTING BUSINESS 3
Painavaa asiaa... Painavaa asiaa...
...kevyesti. ...kevyesti. Värikkäämmän maailman puolesta! Värikkäämmän maailman puolesta! Parasta laatua - luvatussa aikataulussa - perille saakka Parasta laatua - luvatussa aikataulussa - perille saakka Korsholmanpuistikko 37, 65100 Vaasa | 06 320 9600 | info@fram.fi | www.fram.fi Korsholmanpuistikko 37, 65100 Vaasa | 06 320 9600 | info@fram.fi | www.fram.fi
Pääkirjoitus | Ledaren
MYÖNTEINEN KUVA Uusin yritysten tuntoja kuvaava Business Panel, joka esitellään lehdessämme, antaa mielenkiintoisen kuvan alueemme tilanteesta. Yrityksillä menee suhteellisen hyvin, eikä tilanne ole niin paha kuin edellisen mittauksen aikaan viime marraskuussa pelättiin. Yritysjohtajien kanssa keskustellessa kuitenkin huomaa, että selvää epävarmuutta maailmantaloudesta on ilmassa. Alueemme on Suomen eniten viennistä riippuvainen, kun tuotannosta yli 70 % menee ulkomaille. Tämä on ollut pitkään vahvuutemme ja se on mahdollistanut yritysten kasvun ja erinomaisen työllisyyden. Samalla se tekee meidät erityisen alttiiksi kansainväliselle kilpailulle ja maailman taloussuhdanteille. Tämä edellyttää yrityksiltä kustannustehokkuutta ja nopeaa reagointikykyä. Liikenneyhteydet ovat kilpailukyvyllemme ratkaisevan tärkeitä. Valtiovallan panostukset kevään budjettiriihessä olivat meille myönteisiä. Pori-Turku –välin saama 100 M€ on ta-
varaliikenteellemme tärkeä ja tukee tavoitettamme 8-tien kehittämiseen. Sepänkylän ohikulkuväylän jälkeen on luontevaa kehittää Kärklax-Ytterjeppo –osuutta 8-tiessä. Valtatie 3:n kehittäminen sai myös tärkeän panostuksen, kun Laihian ohikulkuun panostetaan 20 M€. Tämä nopeuttaa Vaasa-Seinäjoki yhteyttä huomattavasti. Erityisen iloinen olen lentoliikenteen kehittymisestä. Uudet yhteydet Kokkola-Pietarsaaresta Tukholmaan ja Vaasasta Kööpenhaminaan helpottavat ratkaisevasti liikematkustajien elämää. Alueen vetovoiman tärkeys on korostunut entisestään, kun pula osaavasta työvoimasta kiihtyy. Onneksi meillä on nyt tarjota työ- ja opiskelumahdollisuuksia, kun monilla Suomen alueilla on työttömyyttä. Osaajia on helpompi houkutella, kun alueen imago on kunnossa. Vaasan energialähettiläs –kesätyökampanja on mainio repäisy valtakunnallisen huomion saamiseksi. Tällaisia tarvitaan lisää.
JUHA HÄKKINEN toimitusjohtaja | vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare
En positiv bild Den nyaste Business Panel, som pejlar läget bland företagen och som vi presenterar här i vår tidning, ger en intressant bild av situationen i regionen. Det går relativt bra för företagen och situationen är inte så illa som man trodde vid senaste mätning i november. Diskussioner med företagsledare ger dock vi handen att det finns en klar osäkerhet i luften gällande världsekonomin. Vår region är den region i Finland som är mest beroende av export, eftersom över 70 procent av produktionen exporteras. Det här har länge varit vår styrka och har möjliggjort att företagen kunnat växa och att sysselsättningen varit mycket god. Samtidigt gör den här situationen oss speciellt utsatta för internationell konkurrens och ekonomiska konjunkturer i världen. Konkurrensen förutsätter att företagen är kostnadseffektiva och snabbt kan reagera på förändringar. Trafikförbindelserna är mycket viktiga för vår konkurrenskraft. Statsmaktens satsningar under vårens budgetmangling var positiva för vår del. 100 M€ som beviljades för vägavsnittet Björneborg-Åbo är viktig för våra godstransporter och stöder vår målsättning att
utveckla riksväg 8. Efter Smedsby omfartsväg är det naturligt att utveckla vägavsnittet Kärklax-Ytterjeppo längs riksväg 8. Det satsas också på utvecklandet av riksväg 3 i och med att Laihela omfartsväg tilldelades 20 M€. Det här innebär att förbindelsen Vasa-Seinäjoki blir betydligt snabbare. Speciellt glad är jag över utvecklingen av flygförbindelserna. De nya rutterna mellan Karleby-Jakobstad och Stockholm samt mellan Vasa och Köpenhamn förenklar affärsresenärernas liv på ett avgörande sätt. Betydelsen av regionens dragningskraft har blivit allt viktigare då bristen på kompetent arbetskraft ökar. Lyckligtvis har vi nu arbets- och studiemöjligheter att erbjuda då arbetslösheten är hög på många andra orter i Finland. Det är lättare att locka till sig utbildat folk då regionens image är i skick. Kampanjen gällande sommarjobbet som Vasa energiambassadör är en utmärkt initiativ för att få uppmärksamhet på riksnivå. Mera sådant behövs.
CONNECTING BUSINESS 5
TEKSTI | TEXT JohanNA HAVERI KUVAT | BILDER MIKKO LEHTIMÄKI, KPO JA | OCH FOTOLIA
Viisaasti verkossa Smart näthandel Verkkokaupan suosio kasvaa vuosi vuodelta, vaikka erot tuoteryhmien välillä ovat suuret. Vähittäiskaupan lisäksi myös tukkukappaa voi tehdä verkossa.
Näthandeln blir allt populärare från år till år, trots att skillnaderna mellan produktgrupperna ibland är stora.Förutom detaljhandel kan också partihandel idkas på nätet.
iime vuonna suomalaiset ostivat verkkokaupasta tavaroita, palveluja ja sähköisiä sisältöjä 10,1 miljardin euron edestä. Ostaminen verkon kautta kasvattaa suosiotaan, vaikkakin tuoteryhmien väliset erot ovat suuria. Eniten ostetaan matkailutuotteita, liikenteeseen ja liikennevälineisiin liittyviä tuotteita sekä kulutus- ja viihde-elektroniikkaa. Viime vuonna eniten kasvua oli veneiden, rahoituksen ja elintarvikkeiden tuoteryhmissä. Verkkokauppa jälleenmyyjille Mustasaaren Lintuvuoressa sijaitseva Duell Bike-Center Oy maahantuonti- ja tukkuliike, joka myy moottoripyörien, mopojen, mönkijöiden, moottorikelkkojen, veneiden sekä
6 CONNECTING BUSINESS
Tom Nylundin perustamasta ja johtamasta Duell Bike-Centeristä lähtee vuosittain noin 60 000 rengasta jälleenmyyjille ja korjaamoille eri puolille Suomea.
CONNECTING BUSINESS 7
Kasvua v
erkkokaupa
sta
Vaasalain en Multitro nic Oy sai uudet om 2000-luvu istajat ja y n alussa ri ty s on siitä verkkokau lähtien ke ppaansa s hittänyt y s temaattis nistä ja m esti. Yhtiö arkkinoinn n is my ynta mukaan v vastaavan erkkokaup Tom Keck p a lundin sopii eritt kanavaksi äin hy vin m tietoteknii y k y k ntialaitteille muodosta ja varaosil vat pääos le a n , jo Multitronic tka – Verkkok in tarjonn auppamm asta. e ja liikeva vanut viim ihtomme e vuosina on kasvoimakkaa tullut App sti. Osa ka len edustu s v usta on k s e n myötä, k Tietyissä tu ertoo Kec oteryhmis klun ja Applen sä kuten k tuotteissa omponente d. M issa u puolesta S ltitronic k ilpailee m uomen su y yntinsä urimpien ti aiden jouk etotekniik ossa. Verk kakauppikokaupan 330 000 e ta rjonta on rilaista tu laaja, yli otenimike varastoss ttä, ja lähe a. s k aikkia on – Verkkok aupan keh ittäminen jentua my on mainio ös alueell tapa laaisesti sillo perustaa u in , k un yritys e utta toimip i halua istettä mu lund. – Es ualle, san imerkiksi M oo Keckultironicin verkkokau ruotsalais ppa logisti en sisarikka hoide taan Vaas asta käsin .
Duell Bike-Centerin 9 500 neliön kokoisessa varastohallissa on tällä hetkellä noin 15 000 moottoriurheiluun sopivaa kypärää.
urheiluvälineiden tarvikkeita ja varaosia jälleenmyyjille ja korjaamoille. Strategiansa mukaan yritys on keskittynyt varsinaisten laitteiden jälkimarkkinoihin ja myy tuotteitaan vain toisille yrityksille. Yrityksen myynnistä yli 60 prosenttia tapahtuu verkon kautta. Vuodesta 1983 lähtien toimineen yrityksen jälleenmyyjille tarkoitettu verkkokauppa perustettiin vajaa 10 vuotta sitten. Jälleenmyyjät pääsevät omilla tunnuksillaan sisään verkkokauppaan, josta he näkevät hakemansa tuotteen reaaliaikaisen varastotilanteen ja hintatiedot. – Verkkokaupan käyttöönotto on helpottanut työtaakkaa ja vähentänyt puhelimitse tehtäviä tuote- ja hintatiedusteluja todella paljon, kertoo yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Tom Nylund. – Kaikki asiakkaamme eivät hyödynnä verkkokauppaa, mutta sen käyttäjien osuus kasvaa koko ajan. Märkesprodukter ger tillväxt Duell Bike-Center är ett expansivt företag som satsar på internationella märkesprodukter och bra kundservice. Trots
8 CONNECTING BUSINESS
att näthandeln har en jämn tillväxt, betjänar Duell BikeCenter sina kundföretag även personligen. Företaget har nio försäljare i sin tjänst och de besöker dagligen kunder för att demonstrera produkter och ta emot beställningar. Dessutom har företaget utställningslokaler för sina produkter i Korsholm, Helsingfors och Rovaniemi. –Våra kunder finns runt om i hela Finland och bland dem finns både små och stora företag. Samtidigt som vi utvecklar våra nätbaserade tjänster, vill vi också betjäna dem som uppskattar personlig kontakt och som inte vill söka reservdelar på nätet, säger Nylund. Företagets produkter är indelade i två segment, Motorsport och Sport. Ifjol utökades företagets sortiment med produkter som hör till båtlivet samt Rossignol slalom- och terrängskidor med tillbehör. Man hoppas på ny tillväxt inom båda dessa produktgrupper. Företaget siktar också på tillväxt med hjälp av den estniska marknaden. Även utvecklingen av den ryska eftermarknaden gällande fritidsprodukter följs med intresse.
Duell Bike-Centerin varastossa on yli 35 000 nimikettä. Erilaisia pienosia on yli kahdeksan hyllykilometrin edestä.
Verkkokauppa muuttaa kilpailuasetelmia Osuuskauppa KPO:n toimitusjohtaja Arttu Laine on kommenteillaan herätellyt päättäjiä huomaamaan, että vähittäiskaupan kenttä muuttuu vauhdilla. Hänen mukaansa päivittäistavarakaupan uusien myymälöiden perustamista haittaa vanha ajatusmalli, jonka mukaan kaupan suurten yksiköiden myynti on pois pieniltä kivijalkamyymälöiltä. Tämän ajattelutavan takia monen päivittäistavaramyymälän kaavoittaminen kangertelee. – Kaavoituskeskusteluissa jää usein huomaamatta, että kaupan kilpailuasetelmat ovat muuttuneet verkkokaupan kasvamisen myötä. Tällä hetkellä verkossa käytävän kaupan arvo on Suomessa jo yli 10 miljardia euroa, mikä vastaa koko S-ryhmän myyntilukuja, Laine huomauttaa. Laine ei pidä kaupan kehitystä huonona, sillä monikanavaisuus tuo lisää vaihtoehtoja vähittäiskauppaan. Hän haluaa kuitenkin avata päättäjien silmät huomaamaan, että pienten ja isojen myymälöiden vastakkainasettelun aika on ohi, parhaimmillaan ne täydentävät toisiaan.
CONNECTING BUSINESS 9
TEKSTI JohanNA HAVERI KUVAT MATS SANDSTRÖM ja FINN-MARIN
Veneala uskoo tulevaan
Pohjanmaan rannikon erikoisuus, alueen historiasta kumpuava veneenrakentamisen taito, on elänyt viime vuodet säästöliekillä. Kansainvälinen rahoituskriisi iski koko 2000-luvun ajan voimakkaasti kasvaneeseen venealaan kuin giljotiini ja veneiden myynti ja valmistus romahtivat murtoosaan huippuvuosien tasosta. Tänä keväänä veneen valmistajat ovat kuitenkin varovaisen toiveikkaita; valoa tunnelin päässä näkyy jo. Janne Vähätiitto ja Osmo Roukala iloitsevat venemarkkinoiden piristymisestä. Taustalla oleva Grandezza 39 on testikäytetty Finn-Marinin testausaltaassa ja on lähdössä viimeistelyn jälkeen norjalaisasiakkaalle.
10 CONNECTING BUSINESS
-K
uluttajat ovat varmaan jo tottuneet vuosia jatkuneeseen lamapuheeseen. Ihmiset, joilla on hyvä työpaikka, höllentävät jo kukkaron nyörejään. Heille on myös tarjolla rahoitusta veneinvestointeihin ennätyshalvalla hinnalla, pohtii Oy Finn-Marin Ltd:n toimitusjohtaja Osmo Roukala, joka ehti nähdä myös 1990-luvun laman Finn-Marinin peräsimessä. Lupauksia paremmasta Tänä keväänä myös Finn-Marinilla ollaan toiveikkaita. Helmikuiset venemessut Helsingissä olivat menestys. Messuilla julkistettu yhtiön uusi lippulaiva Grandezza 39 sai hyvän vastaanoton ja tilauksia tuli paljon odotettua enemmän. Merkittävää on myös se, että lähes täydellisen kotimarkkinoiden pysähtymisen jälkeen merkittävä osa yhtiön suurimman ja kalleimman veneen tilauksista on tullut Suomesta. – Helsingin messujen jälkeen kiinnostus suurempaa perhevenebrändiämme, merikäyttöön suunniteltua Grandezzaa kohtaan on ollut kiitettävää. Uskon, että pienemmän Finnmaster-veneen markkinat piristyvät sään lämmetessä, Roukala sanoo. Venealalle on jatkossa povattu maltillista 5-10 prosentin kasvua, mutta Finn-Marinin
kasvutavoitteet ovat sitä suuremmat. Myyntipäällikkö Janne Vähätiiton mukaan yhtiö tavoittelee vähintään 20 prosentin kasvua, mikä tarkoittaa oman markkinaosuuden merkittävää laajentamista. – Tuotantomme on kasvanut jo nyt niin paljon, että meillä on tuotannossa pulaa työntekijöistä. Meillä on parhaillaan käynnistymässä koulutus, jonka aikana koulutamme yhteistyössä TE-toimiston kanssa 10 uutta henkilöä veneenrakennuksen eri työvaiheisiin, Vähätiitto kertoo. Tällä hetkellä Finn-Marinin palveluksessa on reilut sata työntekijää ja toimihenkilöä. Lähes 80 prosenttia yhtiön tuotannosta menee vientiin. Jatkuvaa tuotekehitystä Sekä Roukala että Vähätiitto uskovat jatkuvaan tuotekehitykseen ja uudistumiseen. – Venekauppa on vähän samanlaista kuin autokauppa. Kun asiakas haluaa uuden veneen, hän ei osta täsmälleen samanlaista venettä kuin mikä hänellä jo on, vaan hän haluaa saada jotain uutta. Sen takia mallistolle tarvitaan jatkuvaa kasvojenkohotusta, Vähätiitto toteaa. Roukala tietää, ettei pelkkä kasvojenkohotus riitä, jos yritys mielii kilpailla parhaiden veneenrakentajien sarjassa. Sen vuoksi
Finn-Marin on käyttänyt viimeisten parin vuoden aikana 2,8 miljoonaa euroa uuden Grandezza 39:n tuotekehitysprojektiin. Vaikka yhden venemalliston myynnillä ei näin suuria tuotekehitysinvestointeja kateta, Roukala ja Vähätiitto ovat tyytyväisiä uuteen lippulaivaansa. Kevytrakenteinen ja elegantti Grandezza 39 on herättänyt paljon kiinnostusta niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hyvin alkanut myynti kertoo, että myös isoille perheveneille on kysyntää. Finn-Marin sai mittavaan tuotekehitysprojektiinsa jonkin verran tukea Tekesiltä ja ELY-keskukselta. Jonkinasteinen julkinen tuki on Roukalan mielestä välttämätöntä niille veneenvalmistajille, jotka aikovat säilyttää tuotantonsa kotimaassa. – Monet eurooppalaiset veneenvalmistajat ovat siirtäneet tuotantonsa kustannussyistä Puolaan. Me haluamme kuitenkin pysyä Suomessa ja tehdä suomalaisia veneitä, jotka ovat edelleen erittäin hyvässä maineessa maailmalla. Kotimaisuus on valttia myös Suomen markkinoilla, Roukala kertoo.
CONNECTING BUSINESS 11
UUSIIN ASEMIIN
TEKSTI JohanNA HAVERI KUVA ANN-SOFI BERG
Uusien haasteiden ja kokonaisuuksien johtajaksi Citec Groupin henkilöstö- ja liiketoimintapalveluiden johtaja Katarina Westerén-Hagnäs
KUKA OLET? Olen Katarina Westerén-Hagnäs, 19 vuotta sitten Vaasaan opiskelemaan tullut turkulainen, joka jäi tälle tielle. Lapsuuden kesät Turun saaristossa tekivät meren ja luonnon minulle tärkeiksi. Työn vastapainoksi vietämme mieheni ja kahden kouluikäisen lapsemme kanssa paljon aikaa luonnossa. Parhaillaan rakennamme kesämökkiä Mustasaaren saaristoon.
Mitä teit ennen? Viimeiset neljä vuotta olin henkilöstöjohtajana Citec Engineering Groupissa ja sitä ennen työskentelin ABB:llä HR-ammattilaisena eri rooleissa mm. henkilöstön kehittämistehtävissä. Kasvatustieteen opintojeni yhteydessä kiinnostuin siitä, kuinka aikuiset ihmiset oppivat ja miten sitä toteutetaan yritysmaailmassa.
Mitä teet NYT? 1.6.2011 Citec Information ja Citec Engineering yhdistettiin yhdeksi yhtiöksi ja siitä lähtien olen toiminut yhdistetyn Citec Groupin henkilöstö- ja liiketoimintapalveluiden johtajana globaalisti. Olen saanut mahdollisuuden laajentaa tehtäväkenttääni henkilöstöjohtamisesta myös liiketoimintapalveluiden johtamiseen. Uusien alueiden johtaminen on ollut kiinnostavaa ja palkitsevaa; olen myös itse oppinut paljon. Johtoryhmän jäsenenä on ollut hienoa nähdä läheltä, miten moni vaikuttaa positiivisesti omalla osaamisellaan Citecin toimintaan ja tulevaisuuteen.
Millaisia haasteita työsi sisältää? Organisaatiomuutoksen toteuttaminen on ollut erittäin ajankohtainen haaste, mutta myös mahdollisuus monelle. Tavoitteena on, että kaikki citeciläiset globaalisti, asiakkaiden lisäksi, kokevat yhtiöiden yhdistymisen edut ja näkevät ne omassa työssään. Lisäksi useassa toimipaikassa, maassa ja kulttuurissa toimiminen tuo mukanaan kiinnostavia haasteita. Toisaalta eri kulttuureista huolimatta, olen huomannut, että henkilöstöjohtamisen yhteiset periaatteet ja hyvä esimiestyö kulttuurin mukaisesti, ovat avainasemassa organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi.
Vinkkaa mielenkiintoisesta henkilöstä: www.pohjanmaankauppakamari.fi Ge oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi
Kaikki yhdeltä luukulta.
Simo Mäntylä, Johanna Harju, Päivi Toivonen, Maarit Lähteenmäki, Kiinteistömeklarit Oy
Kiinteistömeklarit auttaa asiakkaitaan kaikissa kiinteistönvälitykseen liittyvissä asioissa. IT-palveluita hankkiessaan he noudattavat samaa periaatetta – kaikki pitää saada helposti yhdestä paikasta. Anviasta.
Katso osoitteesta
www.anvia.fi/kokonaispalvelu miten Anvian täyden palvelun IT-ratkaisu helpottaa Kiinteistömeklareiden työtä.
Yrityspalvelut | (06) 411 4800 | yrityspalvelut@anvia.fi | www.anvia.fi Lu otet t ava . Va i vaton. Ke hit t y vä. L äh e l lä Si n ua.
TEKSTI JohanNA HAVERI KUVAT pekka mäkynen ja KATJA LÖSÖNEN
Uutta potkua seudun markkinointiin Suomen paras kesätyöpaikka tuo näkyvyyttä Vaasan seudulle ja sen elinkeinoelämällä. Seudun yritykset lähtivät innokkaasti mukaan uuden idean toteuttamiseen.
Jussi Ylinen (vas.), Robert Olander ja Suvi Markko toivottavat Energialähettilään tervetulleeksi Vaasaan.
14 CONNECTING BUSINESS
V
aasan energiakeskittymää EnergyVaasaa ja Vaasan seutua yhteistyössä pari vuotta markkinoineet Robert Olander Teknologiakeskus Merinovasta ja Suvi Markko Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKista ovat kokeneet, ettei uutiskynnyksen ylittäminen mediassa ole kovin helppoa. Tänä keväänä he kuitenkin onnistuivat saamaan paljon positiivisia palstamillimetrejä rekrytoidessaan Vaasan seudun Energialähettilästä Suomen parhaaseen kesätyöpaikkaan. Kolme kuukautta 12 eri työnantajan palveluksessa työskentelevän energialähettilään tehtävänä on kertoa Vaasan seudusta ja sen yrityksistä lähinnä sosiaalisessa mediassa. Tästä työstä hän kuittaa 30 000 euron kesäansiot ja hulppeat luontaisedut. Tuore ja erilainen ajatus sai tukea Kuultuaan viime syksynä tietoiskun erilaisista seutumarkkinointikampanjoista Markko ja Olander pallottelivat ideaa Suomen parhaasta kesätyöpaikasta. Vaikka idea oli erikoinen ja hieman huomiohakuinen, se haluttiin erottaa erilaisista nettikilpailuista priorisoimalla faktoja ja työn sisältöä. Vaasan seudulla on Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä, maan paras työllisyystilanne ja avaimet onnelliseen elämään. – Ajatus Suomen parhaasta kesätyöpaikasta mahtavine etuineen tuntui hullunrohkealta, mutta saimme esimieheltäni vihreää valoa idealle. Kädet hikoillen esittelimme kampanjaraakileen yritysten edustajista koostuvassa EnergyVaasan markkinointiryhmässä, ja se sai erittäin innostuneen vastaanoton, Markko muistelee. Yksi ensimmäisistä ajatukseen tarttujista oli Leinolat Groupin myyntijohtaja Jussi Ylinen. Hän piti ideaa tuoreena ja erilaisena ja päätti esitellä sen saman tien yritysryhmän johdolle. – On hienoa, että Suvi ja Robert toivat rohkeasti tällaisen erilaisen ehdotuksen markkinointiryhmän päätettäväksi. Seudun yritykset tarvitsevat uusia keinoja näkyäkseen ja pystyäkseen rekrytoimaan uusia osaajia, Ylinen miettii. Myös muut markkinointiryhmän jäsenet pitivät ajatusta kokeilemisen arvoisena, joten Olander ryhtyi ottamaan yhteyttä potentiaalisiin työnantajiin ja Markko keräsi kampanjalle muita tukijoita. Kampanjassa on nyt mukana yli 40 seudun yritystä ja toimijaa, joten aika oli selvästi kypsä tämäntapaiselle yhteistyölle.
Tuomas on Energialähettiläs EnergyVaasan rekrytointiammattilaisista koottu raati valitsi Vaasan seudun Energialähettilääksi Tampereen teknillisessä yliopistossa energiatekniikkaa opiskelevan Tuomas Vanhasen, joka parhaillaan opiskelee pääaineen täydentäviä opintoja Wienin teknillisessä yliopistossa. Hänen vahvuuksiaan ovat vankka energiateknologiatausta sekä viestinnän osaaminen. – Kaikki loppusuoralle päässeet ehdokkaat olivat erittäin hyviä, mutta Tuomas on oikea persoona tähän tehtävään: hän on ulospäin suuntautunut, valmis haasteisiin, omaksuu asiat nopeasti ja osaa viestiä ne selkeästi ja ymmärrettävästi, perustelee Suvi Markko.
Yhdessä enemmän Energialähettilään palkkaaminen viikoksi maksaa yritykselle vain rekrytointi-ilmoituksen verran. Sillä rahalla yritys saa viikoksi käyttöönsä aktiivisesti yrityksen puolesta bloggaavan ja twiittaavaan sosiaalisen median osaajan, joka käyttää muita kuin perinteisiä viestintäkanavia kertoakseen omakohtaisia kokemuksia työnantajistaan. Yhteistyössä yritykset pystyvät toteuttamaan suuremman kampanjan kuin mihin ne yksin olisivat pystyneet. Sosiaalinen media on nykypäivän viestintäväline, joka tavoittaa kampanjan kohderyhmän parhaiten. – Yrityksiä ei kummemmin tarvinnut houkutella mukaan kampanjaan, sillä niissä nähtiin heti, millaista lisäarvoa lähettiläs tuo yritysten omaan viestintään, Olander toteaa. Energialähettiläs on herättänyt paljon huomiota valtakunnallisessa mediassa jo ennen valintaansa. Kampanjan myötä Vaasan seutu, energiateknologian keskittymä ja kampanjassa mukana olevat yritykset ovat saaneet runsaasti näkyvyyttä. Jo kampanjan lanseeraus lisäsi käyntejä osallistuvien yritysten verkkosivuilla merkittävästi. Viesti siitä, että houkuttelevalla Vaasan seudulla on tarjolla kiinnostavia töitä, on mennyt läpi.
Energialähettilään ajatuksia Vaasan seudusta ja sen elinkeinoelämästä voi seurata koko kesän seuraavilta sivuilta: www.energyvaasa.fi/lahettilas www.facebook.com/Energialahettilas http://finnischeswienleben.wordpress.com
CONNECTING BUSINESS 15
TEKSTI | text JohanNA HAVERI KUVAT | bilder pekka mäkynen
Anvia guidar i ICT-världen
Anvia oppaana ICT-maailmassa
Antti Vihavainen vastaa Anvia Yrityspalveluista.
16 CONNECTING BUSINESS
Yritykset tarvitsevat hyvää opasta selvitäkseen monimutkaistuvassa tieto- ja informaatiotekniikan maailmassa. Suurimmalle osalle yrityksiä pelkät laitteet tai osaratkaisut eivät enää riitä, vaan ne tarvitsevat kokonaisvaltaisempaa apua tiedonhallintaviidakkoonsa. Företagen behöver en bra handledare för att klara sig i en allt mer komplicerad värld av data- och informationsteknologi. För största delen av företagen räcker det inte längre med enbart utrustning och dellösningar utan de behöver mer heltäckande hjälp i djungeln av informationshantering.
yöntekoa kehitetään jatkuvasti ja työyhteisöille tarjotaan koko ajan uusia ratkaisuja, joilla ne pystyvät tehostamaan toimintaansa. Yrityksellä pitää olla luotettava ja osaava kumppani tekemässä tieto- ja informaatiotekniikan tulvasta helpompaa. Anvia Oyj:n kaltainen kumppani tuntee ICT-kentän ja pystyy suosittelemaan asiakkaalleen sopivia ja hyväksi havaittuja ratkaisumalleja. Heltäckande servicepaket Anvia är en lokal, mångsidig och pålitlig samarbetspartner både för små och stora kunder. Anvias rötter finns i det lokala telefonbolaget men har under de senaste åren utvecklat och expanderat sin verksamhet betydligt. Idag är Anvias produktsortiment ovanligt bred jämfört med vilken annan inhemsk aktör inom ICT-branschen. Den kundorienterade approachen framkommer ännu tydligare i Anvias verksamhet då bolagets tjänster inom telecom, hosting och IT har samlats ihop under affärsverksamheten Anvia Företagstjänster. Företagstjänsternas kunder har egen kontaktperson som hjälper i alla ärenden som berör data- och intormationsteknologi. – Företagstjänsternas ansvarsperson är som en egen husläkare, som tar hand om sina patienter och som vid behov kontaktar en specialläkare, Anvias produktchef, för att sköta om sådana problem som husläkaren själv inte klarar av att sköta, förklarar direktör Antti Vihavainen på Anvia Företagstjänster. Enligt Vihavainen känner Företagstjänsternas kontaktpersoner kundernas verksamhetsmiljö så pass bra att de kan rekommendera lämpliga lösningar för kunden inom allt från ICT-infrastruktur, telekommunikation, kundrelationssystem till större helheter.
CONNECTING BUSINESS 17
Isoille ja pienille yrityksille Anvia palvelee monenlaisia ja monenkokoisia yrityksiä joilla on keskenään erilaiset tarpeet. Siksi palveluntarjonta lähtee aina liikkeelle asiakkaan tilanteesta ja tarpeista. Pienille, paikallisesti toimiville yrityksille Anvia on asiakkaan hyvin tunteva kumppani, joka pystyy tarjoamaan kokonaisvaltaisesti kaikki yrityksen tarvitsemat tieto- ja informaatiotekniikan palvelut. – Pohjanmaan kauppakamarille Anvia on tähän mennessä toimittanut asiakkuudenhallintajärjestelmän ja mobiilivaihteen ja jatkossa heidän kauttaan tulevat vielä kauppakamarin tietoliikenneyhteydet, verkkosivujen tekninen toteutus sekä pilvipalveluina toteutettavat tiedostonhallintapalvelut, luettelee Pohjanmaan kauppakamarin viestintäpäällikkö Mia Brännbacka. Suuremmille yrityksille, joille informaatiotekniikka on tärkeä osa liiketoimintaa, Anvia pystyy yhdessä laajentuneen kumppaniverkostonsa kanssa toimittamaan räätälöityjä ICT-ratkaisuja. Esimerkiksi yhdessä Microsoftin kanssa Anvia voi toteuttaa yrityksille monia toimintaa järkevöittäviä ratkaisuja. Oy KWH Mirka Ab:n pääkonttori ja päätuotantotilat ovat Jepualla, josta käsin pääkonttorin henkilökunta on jatkuvasti yhteydessä ympäri maailmaa sijaitseviin tytäryrityksiin, sivukonttoreihin ja asiakkaisiin. Yhteyksien ylläpito asettaa omat vaatimuksensa myös tieto- ja informaatioteknologialle. – Anvia on toteuttanut meille Microsoft Sharepoint -palvelualustan, jonka avulla työntekijämme ympäri maailman pystyvät hallitsemaan dokumentteja. Lisäksi Anvia on rakentanut meille intranetin, johon kaikki mirkalaiset pääsevät käsiksi, ICT-päällikkö Mikael Håkans kertoo. – Olemme erittäin tyytyväisiä, sillä teknisten taitojensa lisäksi Anvia on osoittanut ymmärtävänsä myös yritystoimintaa. Laajennettuaan toimintaansa Helsinkiin ja Tampereelle Anvialla on entistä paremmat mahdollisuudet palvella myös Etelä-Suomessa sijaitsevia asiakkaitaan. Kulttuuri- ja liikuntaseteleistään tunnettu Smartum Oy valitsi Anvian usean tarjoajan joukosta yrityksensä monipuoliseksi ICTkumppaniksi. – Anvia ymmärtää liiketoimintaamme, on aidosti kiinnostunut yhteistyöstä ja haluaa kasvaa kanssamme, tietohallintojohtaja Aki Peiju kiittelee. – Anvia on oikein tervetullut lisä toimittajakenttään Kehä III:n sisäpuolelle!
18 CONNECTING BUSINESS
Stort utbud på marknaden Det är lätt att köpa ICT-branschens tjänster och lösningar eftersom utbudet är så stort. Många företag köper molntjänster för att lösa sina IT-problem. De är lätta att köpa och ta i bruk och de kan fås var som helst. Eftersom det är så lätt att köpa tjänster kan det i värsta fall leda till att ett företag använder sig av flera olika program som inte kommunicerar med varandra. Ingen har heller full kontroll över data som laddats till programmen. Anvia kan hjälpa sina kunder att integrera de olika programmen till en del av företagets informationssystem. Slutresultatet är en helhet som underlättar kundens arbete och där en del av lösningen finns i kundens dataadministration och en del levereras som molntjänster. Anvia är som spindeln i nätet för kundens räkning, de administrerar systemen och håller i trådarna. –Anvia ser till att kunden så enkelt som möjligt kan hantera data- och informationsteknologin, sammanfattar Vihavainen.
Palveluntarjonta lähtee aina liikkeelle asiakkaan tilanteesta ja tarpeista.
ILMOITUS
Palvelujen oltava helposti saavutettavissa myös tulevaisuudessa Vaihemaakuntakaavalla varmistetaan eritasoisten keskustojen elinvoimaisuus ja luodaan edellytyksiä kaupan kasvulle. Kasvava kauppa on edellytys maakunnan hyvinvoinnin kasvulle ja heijastaa samalla maakunnan voimakasta kehitystä – sekä talouden että väestöpohjan osalta.
K
aupallisten palvelujen sijoittumista Pohjanmaalla ohjaa maakuntakaava. Maakuntakaavaa kaupan, logistiikan ja keskusverkon osalta tarkentava vaihemaakuntakaavaehdotus on maaliskuussa hyväksytty maakuntahallituksessa. Seuraavaksi se käsitellään maakuntavaltuustossa. – Kaavan tavoitevuosi on 2030, kertoo suunnitteluinsinööri Anna-Karin Pensar Pohjanmaan liitosta. Mikäli ostovoiman kasvu jatkuu Pohjanmaalla samanlaisena kuin tähän saakka, edellytykset kaupan kehittymiselle ovat hyvät. Luonteva kehityskulku on, että kauppa kasvaa alueilla, joissa väestö on kasvussa. Suurin kasvupotentiaali on Vaasan seudulla, mutta myös muilla seuduilla on kehittymismahdollisuuksia. Vaihemaakuntakaavassa esitetään periaatteet ja tavoitteet kaupallisten palvelujen sijoittumiselle. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttävät. Kaavoitus on tasapainottelua Kaavoituksella luodaan edellytykset erityyppisille kaupan toiminnoille. Näin varmistetaan Pohjanmaan asema vahvana kauppapaikkana myös tulevaisuudessa. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa ja varsinkin autokauppa tulee keskittää keskustojen reuna-alueille, kun taas keskustoihin, joissa asioidaan useam-
min, tulee sijoittaa päivittäistavarakauppaa ja muuta erikoistavarakauppaa. Keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoitettava keskustahakuinen kauppa saattaa näivettää niin kaupunkikuin kuntakeskustenkin palveluja, ja sen myötä myös keskustojen vetovoimaisuutta. Vaikutusten arvioinnilla on kuitenkin osoitettu, että kaavaratkaisujen toteutuessa eivät haittavaikutukset koidu liian suuriksi. – Vaihemaakuntakaavalla halutaan varmistaa, että sekä suuret kaupunkikeskustat että pienemmät keskustat säilyttävät elinvoimansa, Pensar kertoo. Väestön ikääntyessä on entistä tärkeämpää, että palvelut ovat helposti saavutettavissa – tämä on yksi asia, johon kaavalla pyritään vaikuttamaan. Tärkeää on myös se, että hyödynnetään olemassa olevia yhdyskuntarakenteita, sillä uuden infrastruktuurin rakentaminen kuormittaa paitsi luontoa, myös kuntien kukkaroa. Kaavoitus on monilta osin kaupan alan toimijoiden toiveiden ja lainsäädännön välistä tasapainottelua. – Neuvottelemme luonnollisesti kaikkien osapuolten kanssa, ja pyrimme siihen, että ratkaisu olisi kaikkien osalta mahdollisimman hyvä. Anna-Karin Pensar toteaa kuitenkin prosessin tällä erää olleen harvinaisen vaativa. Siihen on vaikuttanut mm. uusi lainsäädäntö, jonka ympärille ei vielä ole ehtinyt muodostua hyväksi todettuja käytäntöjä.
Vaihemaakuntakaava astuu voimaan aikaisintaan 2013 Ympäristöministeriö vahvisti 21.12.2010 koko maakunnan kattavan Pohjanmaan maakuntakaavan. Kaava on ns. kokonaismaakuntakaava, jota päivitetään vaihemaakuntakaavoilla. Vaihemaakuntakaava 1 päivittää maakuntakaavaa kaupan, logistiikan ja keskusverkon osalta. Maakuntahallitus hyväksyi vaihemaakuntakaavaehdotuksen maaliskuussa, ja 14.5. se käsitellään maakuntavaltuustossa. Valtuuston hyväksymänä kaava lähetetään ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Yleensä vahvistusmenettely vie noin vuoden, joten kaava astunee voimaan aikaisintaan vuonna 2013.
Pohjanmaan suurin kauppakeskittymä voisi vaihemaakuntakaavaehdotuksen mukaan rakentua Vaasan Risöhön ja olla enintään 124 000 k-m2.
Ansvarsfulla och realistiska ungdomar i regionen Pohjanmaan kauppakamari toteutti maaliskuussa Attitude 2012 –kyselytutkimuksen lukioiden ja ammattiopistojen toisen vuoden opiskelijoille. Selvitys kartoitti nuorten asenteita opiskeluun, työelämään ja tulevaisuuteen. Selvityksen tulokset olivat mielenkiintoisia ja antoivat positiivisen kuvan nuorista.
I mars månad utförde Österbottens handelskammare en enkätundersökning, Attitude 2012, bland regionens gymnasie- och yrkesskolestuderande på andra årskursen. Enkäten undersökte ungdomarnas attityd till studier, arbete och framtid. Undersökningens resultat var intressanta och gav en positiv bild av ungdomarna.
Alueen nuoret vastuuntuntoisia ja realistisia TEKSTI | text katarina kecklund kuva | bild mats sandström
U
ngdomarna är på basen av svaren i Attitude 2012 ansvarstagande och själva ansvariga för sin egen framgång. Detta avspeglar sig också i att ungdomarna tror att de kommer att klara sig bra i framtiden, dock tror de inte att den egna orten och landet kommer att klara sig riktigt lika bra. Ett bra jobb upplevs som viktigt och de tycker att det är roligt att lära sig nya saker. Därtill har de en realistisk bild av vad kommande arbetsgivare förväntar sig av dem, ansvarstagande och positiv attityd nämns som viktiga egenskaper i arbetslivet. I arbetslivet anser ungdomarna också att det är viktigt med ekonomiskt kun-
20 CONNECTING BUSINESS
nande och att kunna engelska. Olika skolämnen, såsom matematik och modersmål, upplevs som relativt viktiga men inte speciellt roliga. Oberoende om de svarande är flickor eller pojkar, studerar i gymnasium eller på yrkesskola så har de väldigt lika värderingar. Fritid med vänner och familj anses vara betydligt viktigare än att tjäna mycket pengar. När det gäller användningen av pengar är alla överens om att det är ok att låna pengar för att köpa hus, men man skall inte använda lånade pengar för att åka på semester.
Perinteinen sukupuolijako suosituilla aloilla Tyttöjen ja poikien vastauksissa ilmeni tiettyjä eroja. Pojat haluavat johtaa ja saada vaikutusvaltaa työelämässä. Niin haluavat tytötkin, mutta eivät silti halua työskennellä johtajina. Tytöt uskovat poikia selvästi enemmän työnantajien arvostavan sosiaalisia taitoja, kun taas pojat uskovat ongelmanratkaisutaitojen nauttivan työnantajien arvostusta. Selvityksen mukaan suosituin ala on opetusala. Toisella sijalla on matkailu-, hotelli- ja ravintola-ala ja kolmannella sosiaali- ja terveysala. Eri alojen sukupuolisidonnaisuus on edelleen suuri, joten kun vastaajat jaetaan tyttöihin ja poikiin ja edelleen lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskeleviin, muuttuu lista suosikkialoista merkittävästi. Sekä lukiolais- että ammattiopistoissa opiskelevien tyttöjen yhteinen suosikkiala on sosiaali- ja terveysala. Tyttöjen muut suosikit ovat opetusala, matkailu-, hotelli- ja ravintola-ala sekä kaupan alan erikoismyymälät. Lukiolaispoikien suosikit olivat tyypillisiä ekonomi- ja insinööritöitä: suosikkialat ovat tutkimus ja tuotekehitys, kansainvälinen kauppa ja markkinointi sekä tietotekniikka. Ammattiopistoissa opiskelevien poikien listan kärjessä on teollisuus- ja rakennusalan töitä. Heidän suosikkialansa ovat kone- ja laiteteollisuus, rakennusala ja metalliteollisuus. Julkisessa keskustelussa on viime vuosina ollut huolenaiheena huonosti työllistävien media- ja kauneudenhoitoalojen suuri suosio. Noiden alojen suosio putosi nyt selvästi verrattuna edelliseen, kahden vuoden takaiseen Attitude-selvitykseen. Vuonna 2010 media-ala oli kaikkien vastaajien suosikkilistan kärjessä, nyt se oli pudonnut kuudennelle sijalle. Kauneudenhoitoala oli pudonnut kymmenenneltä sijalta 16:ksi. Edellisessä selvityksessä kauneudenhoitoala oli ammattiopistossa opiskelevien tyttöjen listan kärjessä. Nyt se oli pudonnut viidennelle sijalle, ja asteikolla 0-5 sen kannatus oli pudonnut 2,65:stä 1,89:ään. Näringslivet är obekant Trots att vår region figurerat i nyheterna det gångna året som ett positivt exempel när det gäller både låg arbetslöshet och framgångsrika företag, så verkar inte det budskapet ha nått fram till ungdomen. Den dåliga nyheten som kan härledas från undersökningen är att ungdomarna inte känner till regionens näringsliv och de intresserar sig inte desto mera för de starka branscherna i Österbotten och Mellersta Österbotten. Trots detta anser de ändå att det är viktigt med framgångsrika företag i regionen. Bland alla som svarade finns de för regionen viktiga kemi- och plastindustrin, träförädlings- och pappersindustrin samt båtindustrin i slutet av favoritlistan. När man sorterar svaren enligt kön och nuvarande utbildning får man fram en del av de viktiga branscherna på pojkarnas listor. Ett ökat intresse för industriarbete borde fås till stånd bland alla ungdomar men speciellt bland flickor. Regionens näringsliv borde oftare lyftas fram i undervisningen och samarbetet mellan skolor och företag borde ytterligare intensifieras, eftersom ungdomarna är förvånansvärt dåliga på att namnge regionens viktiga företag och de känner sig inte heller lockade av dem. Endast ca 10 % av de svarande ungdomarna kunde namnge ett företag som de tycker är attraktivt. Ungdomarna känner inte till vilka möjligheter som finns för dem i den egna regionen. Företagen i regionen kommer att vara i stort behov av kompetent arbetskraft i framtiden, och det är viktigt att det budskapet går fram till ungdomarna samt vilka möjligheter företagen kan erbjuda.
NUORET... • tietävät olevansa itse vastuussa omasta elämästään • pitävät hyvää työtä tärkeänä • uskovat, että työ auttaa saamaan taloudellisesti hyvän elämän • pitävät uuden oppimisesta • ovat valmiita tekemään kovasti töitä
CONNECTING BUSINESS 21
Henkilöstö, omaisuus ja toiminta, talous ja sijoittaminen – kaikkiin näihin saat toimivat ratkaisut Tapiolasta. Kokonaispalvelumme säästää aikaa, vaivaa ja myös kustannuksia. Yrityksesi ja työntekijäsi voivat keskittyä olennaiseen. Tutustu: tapiola.fi
Vahinkovakuutukset Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Henki-, säästö- ja lisäeläkevakuutukset Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola ja Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola, eläkevakuutukset Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola, pankkipalvelut Tapiola Pankki Oy, sijoitusrahastot Tapiola Varainhoito Oy
Kaikki kunnossa helpommin.
Avaa Tapiola.fi tai soita 01019 5100 ma-pe 8-20
Tulevaisuuden kilpailukyky luodaan tänään, osaavan asiantuntijan kanssa. kpmg.fi Ota yhteyttä: Hans Bertell, KHT Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa Mikko Sillanpää, KHT Keskustori 1 A 2.krs, 60100 Seinäjoki Minna Herlevi, KHT Pitkänsillankatu 1-3 E, 67100 Kokkola p. 020 760 3000 etunimi.sukunimi@kpmg.fi
22 CONNECTING BUSINESS
© 2012 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (”KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved. The KPMG name, logo and”cutting through complexity” are registered trademarks or trademarks of KPMG International.
Selkeä näkemys vie menestykseen.
talouskatsaus | ekonomisk översikt Jarl Sundqvist ja | och Mia Brännbacka
SALDOLUVUT
80 60 40 20 0 -20 -40 LOKA O3
MARRAS O4 REKRYTOINTI
HELMI 06
ELO 07
TILAUSKANTA
HELMI 09
HUHTI 10
LIIKEVAIHTO
HUHTI 12 TUNNELMA
Saldoluvut näyttävät kaikilta osin valoisammilta. Jäsenyritysten käsitykset myös tilauskannan kehityksestä ovat nyt positiiviset.
Odotettua paremmat näkymät Bättre utsikter än väntat Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan teollisuudessa tilauskanta on yritysjohtajien mielestä taas parempi tai selvästi parempi kuin aiemmin. Tunnelma yrityksissä on nyt selvästi valoisampi kuin kauppakamarin edellisessä Business Panel -mittauksessa viisi kuukautta sitten. Vienti kasvoi voimakkaasti viime vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana, mutta tasaantui loppuvuoden aikana. Vaasan, Pietarsaaren ja Kokkolan seutujen yritykset ovat markkinoilla vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta pärjänneet odotettua paremmin.
Industrin i Österbotten och Mellersta Österbotten har igen en starkare tro än tidigare på att orderstocken är bättre eller klart bättre än förut. Stämningen bland företagsledarna är nu betydligt ljusare än vid handelskammarens senaste Business Panel -mätning för fem månader sedan. Exporten ökade kraftigt under det första kvartalet i fjol för att mattas av under året. Företagen i Vasa-, Jakobstads- och Karlebyregionerna har klarat sig bättre än väntat trots oron på marknaderna.
CONNECTING BUSINESS 23
D
INDUSTRIN (alla branscher, 2005=100) 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80
2005
2006
2007
ÖSTERBOTTEN
2008
MELLERSTA ÖSTERBOTTEN
2009
2010
HELA LANDET
2011
SÖDRA ÖSTERBOTTEN
Industribranscherna är i Österbotten och Mellersta Österbotten fortfarande på högre nivå än i landet i genomsnitt.
teollisuuden vienti (kaikki toimialat, 2005=100) 240 220 200 180 160 140 120 100 80
2005
2006
2007
POHJANMAA
2008
KESKI-POHJANMAA
2009 KOKO MAA
2010
2011
ETELÄ-POHJANMAA
Vientimarkkinoiden epävarmuus ja valmiiden tuotteiden hintojen lasku pitivät viennin liikevaihdon alhaalla.
sähkö ja elektroniikka (2005=100) 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60
2004
2005
2006
POHJANMAA
2007
2008
2009
2010
2011
KOKO MAA (ml. TOL26: tietokoneiden, elektronisten ja optisten laitteiden valm.)
Sähkö- ja elektroniikka-ala pärjää edelleen Pohjanmaalla muuta maata paremmin. 24 CONNECTING BUSINESS
e dystra stämningarna över Europa har inte helt lyckats förmörka utsikterna för de olika branscherna. I takt med att finansinstituten skruvat upp och reviderat sina uppfattningar om tillväxttakten har kunderna börjat bättre lita på marknaderna och därmed har också våra starkt exportinriktade företag kunnat se lite ljusare på framtiden. De dystra prognoserna för många ekonomier har inte på långt när uppfyllts på vårt handelskammarområde. Saldotalen bland våra företag är klart positivare nu jämfört med läget på hösten. Bedömningarna om orderingången är också ljusare nu än vid senaste mätning. Återhämtningen från 2009 års recession har varit fortsatt positiv till stora delar på vårt område. De starka lokomotivföretagen i Österbotten och Mellersta Österbotten har presterat goda resultat men de goda resultaten har på många håll krävt större ansträngningar än tidigare. Keskimääräistä paremmin Koko talouden liikevaihtoluvut Pohjanmaalla ja KeskiPohjanmaalla osoittavat kasvun tasaantuneen, mutta volyymit ovat pysyneet aiemmalla tasolla. Teollisuuden liikevaihto on edelleen korkeammalla tasolla kuin maassa keskimäärin. Pohjanmaalla teollisuuden liikevaihto oli vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla selkeästi parempi kuin vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla. Sen sijaan kolmannella neljänneksellä liikevaihto kääntyi laskuun. Teollisuuden liikevaihto oli Keski-Pohjanmaalla vuoden 2011 kolme ensimmäistä kvartaalia selvästi kasvusuuntainen. Verrattuna vuoteen 2010 liikevaihto kasvoi kvartaaleittain kuusi, kaksi ja kymmenen prosenttia. Vuoden 2011 viimeisen neljänneksen tiedot eivät ole vielä saatavilla. Alueen teollisuusyritysten tuotannosta noin kaksi kolmasosaa menee vientiin. Pohjanmaalla viennin osuus teollisuustuotannosta on reilu 70 prosenttia ja Keski-Pohjanmaallakin vajaa 60 prosenttia. Vientivetoisuudesta johtuen alueemme yritykset ovat muita maakuntia riippuvaisempia muiden maiden taloudellisesta tilanteesta. Pohjanmaan vienti oli vuoden 2011 ensimmäisellä kvartaalilla neljänneksen suurempi verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2010, mutta tasaantui toisella kvartaalilla. Kolmannella neljänneksellä viennin liikevaihto oli noin kuusi prosenttia alempi kuin edellisvuoden kolmannella neljänneksellä. Vaasan seudun isojen yritysten asiakkaiden kotimarkkinoiden epävarmuus kuvastuu liikevaihtokuvaajan heilahtelussa. Keski-Pohjanmaalla, eli viennistä puhuttaessa käytännössä Kokkolan seudulla, oli viennin liikevaihdon kehitys negatiivista vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla. Kolmannella kvartaalilla vientiliikevaihto sen sijaan lisääntyi lähes viisi prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Kokkolan seudun viennin veturiyritysten liikevaihto on riippuvainen alueella valmistettavien metallien maailmanmarkkinahinnoista. Nämä hinnat laskivat vuoden aikana. Merkille pantavaa kuitenkin on, että Kokkolan metalliklusterin tuotannon volyymi on kasvanut aiemmasta, mikä puolestaan jonkin verran kompensoi hinnan laskua. Tuotettujen tonnien määrä oli hyväl-
FORDON inkl. släpvagnar och båtar (2005=100)
lä tasolla, ja alueella tehdään merkittäviä investointeja. Tämä puolestaan tuottaa uusia työpaikkoja.
170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70
2004
2005
2006
REGIONEN
2007
2008
2009
2010
2011
HELA LANDET (exkl. TOL 30: Tillverkning av andra transportmedel)
Båtbranschen och fordonstillverkningen har börjat återhämta sig. Båtbranschen har kunnat växla om produktionen mot mera skräddarsydda båtar.
BKT ennuste (2006=100) 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80
2006
2007 2008 2009 2010 2011 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e arvio
POHJANMAA KESKI-POHJANMAA VARSINAIS-SUOMI KESKI-SUOMI KOKO MAA
ETELÄ-POHJANMAA POHJOIS-POHJANMAA
PIRKANMAA UUSIMAA
BKT:n kehitysennusteita on laskettu. Erityisesti Keski-Pohjanmaan ennustetta on laskettu reilusti. Ennusteiden laskusta huolimatta Pohjanmaan ennustetaan edelleen olevan vahvan kasvun aluetta.
omsättning per bransch 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%
ökar
industri
oförändrad
service
minskar
handel
Stabilt för elektronikföretagen El- och elektronikbranschen är i Finland fortfarande på 2004 års nivå mätt i omsättning. Omkring 80 procent av branschens tillverkning i Finland exporteras. Ökning i exporten har skett till Ryssland, Kina, Sverige och Arabländerna. De österbottniska elektronikföretagen klarar sig fortfarande bättre än företag inom branschen på annat håll i landet. Utvecklingen av omsättningen var positiv under det första halvåret men svängde under den senare delen av året till att bli negativ. Som helhet stannade dock utvecklingen av omsättningen på plus under hela året. Tillverkningen av släp och påbyggnader för den tunga transportbranschen drabbades efter ett piggt slut på året 2010 av en dykning ifjol. Branschen har i hela landet haft en svagt positiv utveckling under hela året 2011. I Österbotten och Mellersta Österbotten har tillverkningen av fordon och släpvagnar haft en starkare positiv utveckling än i övriga landet sedan hösten. En förklaring till den goda utvecklingen på hösten är att det funnits ett uppdämt investeringsbehov bland transportföretagen i Finland och i Norden. Båtbranschen följs upp i samma statistik. Samma positiva trend märks också inom båtbranschen men båtbranschens volym går inte att få fram på basen av Statistikcentralens uppföljning. Ändå kan konstateras att trenden under året har varit positiv. På motorbåtssidan har trenden varit att man gått mot dyrare båtar som specialutrustas enligt kundens behov. De positiva resultaten från målmedveten produktutveckling har också gjort det möjligt att nå ut till nya marknader, till exempel Ryssland. Det att de flesta båtvarv lyckats återhämta sig och skapa sysselsättning i en orolig ekonomisk tid visar att företagen är mycket flexibla och kan anpassa sig till förändrade krav hos kunderna.
totalt
Största delen av företagsledarna anser att företagets omsättning ökar eller hålls på nuvarande nivå under detta kvartal.
ETLA skruvade ner sina prognoser Forskningsinstitutet ETLA:s prognoser för BNP-utvecklingen har kraftigt skruvats ner under året och det här märks i de landskapsvisa prognoserna. Positivt är att Österbotten fortfarande prognostiseras vara det starkast växande landskapet i landet. Förklaringen finns i den unika kombinationen av exporterande lokomotivföretag och deras underleverantörer i Vasa- och Jakobstadsregionerna. Däremot har prognoserna för Mellersta Österbotten kraftigt tagits ner. Prognosen för de kommande åren är ändå positiv. Orsaken till prognosens omvärdering torde vara förändrade förväntningar för den stora exporterande företagen i Karlebyregionen som dominerar den bild man får av ekonomin i området. De stora företagen förädlar metaller vilkas världsmarknadspriser är svåra att förutspå och vilkas prissvängningar har stor betydelse. Business Panelin mittarit taas ylöspäin Neljä viidestä teollisuusjohtajasta Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla uskoo yrityksen liikevaihdon pysyvän aiemmalla tasolla tai nousevan kuluvan kvartaalin aika-
CONNECTING BUSINESS 25
na verrattuna vastaavaan jaksoon vuonna 2011. Palvelusektorilla lähes joka toinen yritysjohtaja uskoo kasvuun. Vain joka kymmenes palvelusektorin yritys vastasi liikevaihdon laskevan kuluvalla neljänneksellä verrattuna vuoden takaiseen. Kaupan alan yritysjohtajien liikevaihto-odotukset ovat maltillisemmat nyt kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Noin joka viides yritys uskoo liikevaihdon laskevan. Mutta kuitenkin yli puolet kaupan alan yrityksistä uskoo liikevaihdon kasvavan verrattuna samaan jaksoon viime vuonna. De mest positiva stämningarna inom industrin finns i Jakobstadsregionen. De mycket optimistiska och optimistiska företagsledarnas andel i Jakobstadsregionen har ökat, och gruppen pessimistiska har minskat jämfört med senaste mätning. Också i Vasaregionen har en förskjutning skett mot det positiva så att andelen mycket optimistiska och optimistiska ökat. Andelen företagsledare som tycker att stämningen motsvarar det normala har minskat något, medan fortfarande drygt 30 procent av företagsledarna inom i industrin i Vasaregionen ser stämningen som pessimistisk. I Mellersta Österbotten har likaså skett en förskjutning mot det mera optimistiska hållet så att gruppen pessimistiska nästan halverats. Också uppfattningarna om orderingången hos medlemsföretagen är nu positiva efter att saldotalen ha dykt under minusstrecket vid mätningen i november 2011. Den positiva uppgången i uppfattningarna om orderingången är en signal som historisk sett gett föraningar om en svängning mot det positiva i ekonomin. Orderstocken inom industribranscherna i Österbotten och Mellersta Österbotten anses vara betydligt bättre nu än vid senaste mätning. Andelen företagsledare som bedömer att orderstocken är bättre och klart bättre än för tre månader sedan har ökat inom industrin och de som anser att orderingången minskat har blivit färre. Inom handeln har samma tyngdpunktsförskjutning skett mot det positiva. Inom servicesektorn han förändringen jämfört med förra mätningen varit minst.
näkökulma Kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola Vaasan yliopisto
26 CONNECTING BUSINESS
Allmän stämning inom industrin per region 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%
mycket optimistisk
optimistisk
normal
vasaregionen
pessimistisk
mycket pessimistisk
jakobstadsregionen
mellersta österbotten
totalt
De optimistiska stämningarna har blivit starkare. Flera företagsledare än tidigare anser att läget är optimistiskt eller mycket optimistiskt.
TILAUSKANTA 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%
SELVÄSTI PAREMPI
PAREMPI
TEOLLISUUS
ENNALLAAN
PALVELU
HUONOMPI
KAUPPA
SELVÄSTI HUONOMPI
YHTEENSÄ
Aiempaa useampi yritysjohtaja pitää tilauskantaa parempana.
Vuonna 2010 VM ennusti 2-3 % BKT kasvua 2011–2012, ja viime vuonna kasvu oli 2.9 %. Parempien näkymien vuoksi talous jatkanee kasvua tänäkin vuonna. Palkansaajien tutkimuslaitos ennustikin huhtikuun alussa noin 2 %:n kasvua tälle ja ensi vuodelle. Syynä tähän on vientimme vähäinen riippuvuus Etelä-Euroopan kriisimaista. Kiinassa korkea 40 %:n investointiaste jatkuu myös lähivuosina mikä poikii suomalaiselle vientiteollisuudelle kysyntää. Maailmantalous kasvaa edelleen 3-4 %:n vuosivauhtia. Kasvussa ei ole mukana vain Kiina ja Intia, vaan myös Etelä-Amerikka ja osa Afrikkaa. Euroopassa EKP:n avokätinen tuki pankeille on estänyt finanssikriisin puhkeamista
tai siirtänyt sitä tuonnemmaksi. Joulukuun läheltä piti -tilannetta on seurannut rauhallisempi kausi, ainakin, jos Espanjan jämerät toimet julkisen talouden alijäämän taittamiseksi toteutuvat. Business Panel –kyselyn perusteella tunnelmaa, tilauskantaa ja rekrytointeja koskevat saldoluvut ovat Pohjanmaalla palautumassa selkeästi positiiviseksi verrattuna marraskuun tilanteeseen. Tämäkin ennakoi talouskasvua, vielä kun kysynnän elpymiseen voidaan reagoida hyvin nopeasti. Liikevaihto on huonontunut, joten täyttä varmuutta tulevaisuudesta ei ole vielä kellään. Pohjanmaalla olisi hyvät edellytykset pidentää työuraa, kun töitä riittää, ja toimia näin esimerkkinä muulle Suomelle.
Tervetuloa tyytyväisten asiakkaiden pankkiin! Välkommen till banken med de nöjda kunderna! Vaasa - Vasa 010 444 3232* Kokkola - Karleby 010 444 3560* Pietarsaari -Jakobstad 010 444 3360* *Puhelun hinta 8,28 snt/puhelu +12,00 snt/min. *Samtalspris 8,28 cent/samtal +12,00 cent/min.
Allegrolla nopeasti ja mukavasti Pietariin Helsinki ja Pietari ovat lähempänä toisiaan kuin koskaan aiemmin, neljä lähtöä päivittäin. Lähde kaupunkilomalle monien mahdollisuuksien metropoliin. Löydä vinkit kaupungin parhaista nähtävyyksistä, ravintoloista ja ostospaikoista vr.fi/pietari ja varaa valmismatkapaketti kätevästi matkatoimistosta. Allegro-juna tarjoaa viihtyisät tilat sekä rentoutumiselle että työnteolle. Jaloittele, nauti ravintolan antimista, lataa akkujasi. Kaupan päälle saat hyvän omantunnon – junamatka on ekoteko. Lisätietoja: vr.fi/allegro Myynti: VR ja matkatoimistot
KAUPPAKAMARI KOULUTTAA HANDELSKAMMARENS KURSER
Pohjanmaan kauppakamari keskittyy lyhyiden koulutustilaisuuksien järjestämiseen ajankohtaisista aiheista. Koulutustilaisuuksia järjestetään suomeksi ja ruotsiksi Vaasassa, Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Vuosittain järjestetään yhteensä yli 50 tilaisuutta. Jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa kauppakamarin koulutustarjontaan. Soita 040 483 5019, 044 782 6332 tai lähetä viesti koulutus@ostro.chamber.fi. Ota yhteyttä!
Österbottens handelskammare inriktar sig på att ordna korta kurser om aktuella ämnen. Kurserna ordnas på finska och svenska i Jakobstad, Karleby och Vasa. Årligen ordnas sammanlagt över 50 kurser. Medlemmarna har möjlighet att påverka handelskammarens kursutbud. Ring 040 483 5019, 044 782 6332 eller skicka e-post till koulutus@ostro. chamber.fi. Ta kontakt!
ILMOITTAUTUMINEN
ANMÄLAN
Osallistumisen voi peruuttaa viimeisenä ilmoittautumispäivänä. Sen jälkeen tulleista peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta. Lisää koulutuksia ja tarkempi ohjelma: www.pohjanmaankauppakamari.fi > koulutuskalenteri. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: koulutus@ostro.chamber.fi.
Deltagandet kan annulleras senast under sista anmälningsdagen. Efter det faktureras halva deltagaravgiften. Mera kurser och utförligare program på www.osterbottenshandelskammare.fi > kurskalender. Anmälningar och ytterligare information: koulutus@ostro.chamber.fi
KURSKALENDER KOULUTUSKALENTERI
EXCEL 2010 PIVOT JA MAKROT Tiistaina 11.9.2012, klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, Ristirannankatu 1, Kokkola Asiantuntijana: Datafrank Oy Jäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 31.8.2012 Koulutuksen tarkoituksena on tarjota tehokas paketti Pivot-taulukoiden käsittelystä, sekä antaa perusteet makrojen luomiseen Visual Basic –ohjelmointikielellä. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu henkilöille, jotka käsittelevät työssään laajoja tietoalueita ja haluavat uusia työkaluja Excelin kehittyneeseen hallintaan. EXCEL 2010 JATKOKURSSI TEHOKKAASTI Tiistaina 18.9.2012, klo 8.45 –16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, Vaasa Asiantuntijana: Datafrank Oy Jäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 7.9.2012 Koulutuksen tavoitteena on oppia hyödyntämään Excelin laskukaavoja ja funktioita, luomaan ja muokkaamaan erilaisia kaavioita, suodattamaan tietoja ja linkittämään tietoja eri sovellusten välillä. Koulutuksessa käydään myös läpi Excel 2010 uusia ominaisuuksia. Koulutuspäivän aikana käsitellään edistyneempiä taulukkolaskentatoimintoja ja kerrataan tärkeitä perusasioita. Ota oma kannettava (PC) mukaan koska koulutustiloissa ei ole tietokoneita! EXCEL 2010 EFFEKTIVT (FORTSÄTTNINGSKURS) Torsdagen 27.9.2012, klo 8.45 – 16.00, Jakobstad Föreläsare: Datafrank Oy Medlemspris 245 euro (+ moms 23 %), normalpris 335 euro (+ moms 23 %) Sista anmälningsdag måndagen 17.9.2012 Kursens mål är att lära sig dra nytta av Excels formler och funktioner, att skapa och ändra olika formler, att filtrera data och att länka data mellan olika program. På kursen går vi också igenom nyheter i Excel 2010. Under kursdagen behandlar vi avancerade kalkyler och repeterar de viktigaste grundläggande sakerna. AKTUELLT OM MERVÄRDESSKATT Måndagen 22.10.2012, kl. 8.45 – 16.00, Stadshotellet, Kanalesplanaden 13, Jakobstad Tisdagen 23.10.2012, kl. 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, Vasa Föreläsare: EM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Medlemspris 330 euro (+ moms 23 %), normalpris 420 euro (+ moms 23 %) Sista anmälningsdag fredagen 12.10.2012 På kursen behandlas aktuella moms-frågor bl.a. aktuell rättspraxis, lagändringar år 2012 samt nya faktureringsregler. AJANKOHTAISET ALV-ASIAT Keskiviikkona 24.10.2012, klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Kaarle, Kauppatori 4, Kokkola Torstaina 25.10.2012, klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, Vaasa Asiantuntijana: KTM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Jäsenhinta 330 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 420 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä maanantaina 15.10.2012
TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ Torstaina 1.11.2012, klo 8.45 – 16.00, Kokkolasali, Kaupungintalo, Kauppatori 5, Kokkola Keskiviikkona 7.11.2012, klo 8.45 – 16.00, Tritonia, Nissi-auditorio, Yliopistonranta 7, Vaasa Asiantuntijoina: OTT Pauli K Mattila, KTM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Jäsenhinta 330 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 420 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä Kokkolaan maanantaina 22.10.2012 ja Vaasaan maanantaina 29.10.2012. STORA SKATTEDAGEN Onsdagen 14.11.2012, kl. 8.45 – 16.00, Stadshotellet, Kanalesplanaden 13, Jakobstad Torsdagen 15.11.2012, kl. 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, Vasa Föreläsare: EM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab, CGR Benita Öling, Ernst & Young Ab Medlemspris 330 euro (+ moms 23 %), normalpris 420 euro (+ moms 23 %) Sista anmälningsdag måndagen 5.11.2012 EXCEL 2010 JATKOKURSSI TEHOKKAASTI Tiistaina 27.11.2012, klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, Ristirannankatu 1, Kokkola Asiantuntijana: Datafrank Oy Jäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 16.11.2012 Koulutuksen tavoitteena on oppia hyödyntämään Excelin laskukaavoja ja funktioita, luomaan ja muokkaamaan erilaisia kaavioita, suodattamaan tietoja ja linkittämään tietoja eri sovellusten välillä. Koulutuksessa käydään myös läpi Excel 2010 uusia ominaisuuksia. Koulutuspäivän aikana käsitellään edistyneempiä taulukkolaskentatoimintoja ja kerrataan tärkeitä perusasioita. EXCEL 2010 PIVOT JA MAKROT Tiistaina 4.12.2012, klo 8.45 –16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, Vaasa Asiantuntijana: Datafrank Oy Jäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 23.11.2012 Koulutuksen tarkoituksena on tarjota tehokas paketti Pivot-taulukoiden käsittelystä, sekä antaa perusteet makrojen luomiseen Visual Basic –ohjelmointikielellä. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu henkilöille, jotka käsittelevät työssään laajoja tietoalueita ja haluavat uusia työkaluja Excelin kehittyneeseen hallintaan. Ota oma kannettava (PC) mukaan koska koulutustiloissa ei ole tietokoneita!
Koulutustilaisuudessa käydään läpi ajankohtaista alv-asiaa mm. oikeuskäytäntöä, vuoden 2012 lakimuutoksia ja uusia laskutussääntöjä.
www.ostro.chamber.fi
Sekä ympäristöministeri Ville Niinistö että TEM:n ylijohtaja Esa Härmälä hehkuttivat puheenvuoroissaan Vaasan seudun energiaklusterin merkitystä energiateknologian johtavana keskuksena niin Suomessa kuin muualla maailmassa.
19.–22.3. ensimmäistä kertaa pidetty Vaasa EnergyWeek saa varmasti jatkoa, sillä sekä osallistujat että järjestäjät olivat tyytyväisiä viikon antiin. Saman viikon aikana järjestetyt kolme tapahtumaa, valtakunnallinen Energia- ja ympäristöseminaari, Vaasa Wind Exchange -tuulivoimatapahtuma ja Vaasan energiainstituutin Renewable Efficient Energy II -konferenssi, keräsivät yhteensä lähes 1400 tyytyväistä kävijää Vaasan seudulta, muualta Suomesta sekä ulkomailta. Ne, jotka eivät tänä vuonna ehtineet Vaasa EnergyWeekin tilaisuuksiin, voivat käydä katsomassa seminaariaineistot ja osan esityksistä tapahtumaviikon sivuilta www.energyweek.fi. Siellä voi myös ilmoittautua sähköpostilistalle ja saada ensimmäisten joukossa tietoa ensi vuoden tapahtumasta. Maanantain energia- ja ympäristöseminaari keräsi Gloriaan ennätysyleisön kuuntelemaan ja keskustelemaan energiatehokkuudesta, joka oli seminaarin tämänvuotinen teema.
KWH MIRKA
PEKKA MÄKYNEN
N PEKKA MÄKYNE
Vaasa EnergyWeek ylitti tavoitteensa
30 CONNECTING BUSINESS
Tor Sjölind fick i mars motta Centralhandelskammarens förtjänsttecken i guld för 75 års förtjänstfullt arbete på Ab Påras Oy. Redan före kriget började Tor Sjölind arbeta på Påras, som var ägd av hans pappa och morbror. Efter kriget sålde morbrorn sin andel till Tors pappa Viktor Sjölind. Av hälsoskäl fick Viktor sluta som vd efter bara några år och Tor blev vd för företaget. Tor ledde och utvecklade Påras ända till mitten av 80-talet då sonen tog emot vd-skapet. Men fortfarande idag vid 90-årsåldern är Tor styrelseordförande för företaget. Ab Påras Oy verkar inom impregneringsbranschen och har både parti- och minuthandel. Företaget firar sitt 100-årsjubileum senare i år.
MATS SANDSTRÖM
Förtjänsttecken för 75 års arbete delas inte ut varje dag
Bengt Jansson gratulerade Tor Sjölind till hans 75 åriga karriär på Påras och överräckte Centralhandelskammarens förtjänsttecken till honom. Detta var det femte 75-årsförtjänsttecknet genom tiderna i Finland.
Jakobstadsnejdens framtid i fokus Samhällsdebattör Maria Wetterstrand, före detta språkrör för Miljöpartiet i Sverige, stadsdirektör Henry Lindelöf, Kotka och Chydenius universitetscentrets direktör Tanja Risikko i Karleby deltog i Framtidsseminariet i Jakobstad den 18 mars 2012. Debattörerna lyfte fram de faktorer som inverkar positivt på en regions dragningskraft. Utbildningar som är tillräckligt specialiserade hjälper regionens näringsliv att nå toppresultat, sade Risikko. Maria Wetterstrand uppmanade beslutsfattare att vara tillräckligt djärva i sina beslut och att satsa på det som är nytt och annorlunda. Henry Lindelöf pekade på de möjligheter som finns i att kunna läsa av händelser och förändringar och snappa upp nyheter i omvärlden. Han använde Kotkas utveckling som exempel. Närmare hundra personer deltog i seminariet som arrangerades bland annat av Österbottens handelskammare, Juniorhandelskammaren i Jakobstad, Concordia, Österbottens Tidning och Pietarsaaren Sanomat.
Maria Wetterstrand, Henry Lindelöf och Tanja Risikko.
JARL SUNDQVIST
KWH Mirkas vd Ralf Karlström fick Riddartecknet av Finlands Lejons orden på självständighetsdagen. Tecknet överräcktes av handelskammarens Jarl Sundqvist och Juha Häkkinen.
CONNECTING BUSINESS 31
MP2 Itella Oyj