Pohjanmaan Kauppakamarilehti - Österbottens Handelskammartidning
3 ∙ 2012
CONNECTING BUSINESS
Viestinnällä on väliä På nya poster:
Stefan Damlin Wärtsilä
Häkämies uskoo ENERGIATEKNOLOGIAAN
CONNECTING BUSINESS Pohjanmaan kauppakamarilehti Österbottens handelskammartidning
3 ⋅ 2012
sisältö · innehåll
Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Tidningen utkommer fyra gånger per år.
JULKAISIJA Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare Vaasa – Pietarsaari – Kokkola Vasa – Jakobstad – Karleby Puh/tfn (06) 318 6400 www. ostro.chamber.fi
PÄÄTOIMITTAJA/ CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen Puh/tfn 0500 561 036 juha.hakkinen@chamber.fi
ILMOITUKSET / ANNONSER Mia Brännbacka Puh/tfn 050 309 2331 mia.brannbacka@chamber.fi
TOIMITUSNEUVOSTO / REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331 Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036 Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100
TOIMITUS / REDAKTION Viestintä Oy Prowomedia info@prowomedia.com
TAITTO / OMBRYTNING Muotoilutoimisto Into Tuula Koto
KÄÄNNÖS / ÖVERSÄTTNING Katarina Kecklund, Micaela Lindahl-Palmroos
PAINO / TRYCK
24
17
ÄR KINA
yritysviestintä
då ett hot?
tukee yrityksen liiketoimintatavoitteita.
6 12
Kasvua, kasvua, kasvua
17
Viestinnällä on väliä
ISSN 1796-9441
22
Lentomatkustajien määrä on lisääntynyt
KANSI / PÄRMBILD
24
En aldrig tidigare skådad urbanisering
Kirjapaino Fram Boktryckeri SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n Joutsenmerkitylle painolaitokselle.
PAINOS / UPPLAGA 5000 kpl / st.
Kuva/bild: STT-Lehtikuva/valtioneuvoston kanslia Elinkeinoministeri Jyri Häkämies uskoo Vaasan seudun energiateknologian keskittymän synnyttävän Suomeen tarvittavia kasvuyrityksiä. Näringslivsminister Jyri Häkämies tror att Vasaregionens energikluster skapar nödvändiga tillväxtföretag i Finland.
Koulutus, kaavoitus ja palvelut kauppakamarin huolenaiheina Handelskammaren bekymrad över utbildningen, planläggningen och servicen
PALSTAT Pääkirjoitus | LEDARE | 5 Yrityksille tärkeät kuntavaalit | Viktigt kommunalval för företagen
kauppakamari kouluttaa | handelskammarens kurser | 20 ajassa - aktuellt | 26
uusiin asemiin | 8,11 Organisaationsa tunteva johtaja | Wärtsiläs ansikte utåt i Finland
CONNECTING BUSINESS 3
Pääkirjoitus | Ledaren
Yrityksille tärkeät kuntavaalit Lokakuun lopussa järjestettävät kuntavaalit ovat monessa mielessä tärkeät. Ratkaisut mm. kunta- ja terveydenhuollon rakenteesta sekä toisen asteen koulutuspaikoista tehdään neljän seuraavan vuoden sisällä. Kauppakamarille on tärkeää, että kaavoitus, kuntien investoinnit ja toimintojen ulkoistaminen tukevat alueen kehitystä. Valtiovalta puolestaan tasapainottaa omaa talouttaan ja siirtää omia tehtäviään yhä suuremmassa määrin kuntien vastuulle. Tämä vaikuttaa mm. liikenneinvestointeihin: yhä useammin vaaditaan kunnan omaa panosta, että tarvittava liikennehanke saadaan aikaiseksi. Kuntien haasteet ovat moninaiset. Kauppakamari on peräänkuuluttanut yksityisen sektorin toimijoita ja yrittäjiä mukaan ehdokkaiksi. Kuitenkin riippumatta valtuutettujen taustasta meille on tärkeää, että kaikki valtuutetut tietävät yritysten tarpeet. Ilman yrityksiä ei kasvu, työllistäminen tai hyvinvointi ole mahdollista. Järjestämme kuntavaaliehdokkaille keskustelutilaisuuksia aiheesta syyskuun puolivälissä. Keskustelut hoitotakuusta ja nuorisotakuusta nostavat tärkeitä asioita esille. Van-
husten hyvä hoito ja nuorten syrjäytymisen estäminen ovat molemmat tärkeitä. Yhtä tärkeää on kuitenkin miettiä, miten aktiiviväestön vähetessä kasvavat menot rahoitetaan. Siihen tarvittaisiin kai sitten yritystakuu. Tuki sukupolvenvaihdoksiin ja yritysten kasvun rahoittamiseen on täysin riittämätön. Pankkien nyt kiristäessä vakuusvaatimuksiaan, pkyritysten rahoituksen saaminen on suuri ongelma. Valtiovalta puhuu yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tarpeesta, mutta konkreettinen tuki siihen puuttuu. Verotus päinvastoin vaikeuttaa oman pääoman kerryttämistä ja tuki vienninedistämiseen vähenee. Oman alueemme Viexpon toiminta esimerkiksi kärsii tästä. Lopuksi pitää mainita, että tätä kirjoittaessa Venäjästä tuli tuore WTO:n jäsen. Se vaikuttaa ajan mittaan paljon monen yrityksen toimintaan. Se antaa meille paljon uusia mahdollisuuksia, kun viennin esteitä poistetaan ja tullit alenevat. Idän markkinoiden seuraaminen tulee entistä tärkeämmäksi.
JUHA HÄKKINEN toimitusjohtaja | vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare
Viktigt kommunalval för företagen Kommunalvalet som ordnas i slutet av oktober är viktigt ur många synvinklar. Inom de närmaste fyra åren tas beslut gällande bl.a. kommun- och hälsovårdsstrukturen samt andra stadiets utbildningsplatser. För handelskammaren är det viktigt att planläggninen, kommunernas investeringar och outsourcingen stöder regionens utveckling. Statsmakten balanserar sin egen ekonomi och flyttar i allt högre grad sina uppgifter på kommunerna. Det här påverkar bl.a. trafikinvesteringar: allt oftare krävs det att kommunen själv satsar en del för att nödvändiga trafikprojekt blir av. Kommunerna har många utmaningar. Handelskammaren har efterlyst kandidater till kommunalvalet från privata sektorn och bland företagare. Oberoende av bakgrund är det ändå viktigt för oss att alla ledamöter känner till företagens behov. Företagen bidrar till tillväxt, sysselsättning och välmående. Vi ordnar i mitten av september diskussionsmöten med kommunalvalskandidaterna om företagens behov. Diskussionerna om vårdgarantin och ungdomsgarantin är aktuell. Det är viktigt att äldre människor får god vård och att ungdomarna inte blir utslagna. Det är ändå lika viktigt
att reflektera över hur de ökade utgifterna i kombination med ett minskande antal arbetsföra ska finansieras. En företagsgaranti är kanske lösningen. Stödet för generationsväxlingar och för finansieringen av företagens tillväxt är alldeles otillräckligt. Nu när bankerna skärper kraven på säkerheter, är det svårt för smföretag att få finanisering för sin verksamhet. Statsmakten för diskussioner om behovet av företag som växer och blir internationella men konkreta stöd för det saknas. Tvärtom gör beskattningen det svårt att öka det egna kapitalets andel i bolaget och stödet för internationaliseringen minskar. Vår regions exportfrämjande organisation Viexpo lider till exempel av det här. Till slut kan nämnas att nu i skrivande stund blev Ryssland medlem i WTO. Med tiden påverkar det många företags verksamhet. Det ger oss många nya möjligheter då exporthinder elimineras och tullarna blir lägre. Det blir allt viktigare att följa med marknaderna i öst.
CONNECTING BUSINESS 5
Toukokuussa Vaasassa käydessään ministeri Häkämies tutustui Suomen suurimpaan tuulivoimalaan teknologiajohtaja Patrik Holmin opastuksella.
TEKSTI | TEXT JohanNA HAVERI KUVAT | BILDER Mervento Oy / Pekka Mäkynen
6 CONNECTING BUSINESS
oukokuussa Vaasassa vieraillut sekä Future Workshopissa esiintynyt elinkeinoministeri Jyri Häkämies kaipasi puheessaan lisää kasvuyrityksiä Suomeen. Sellaisia kasvuyrityksiä, joiden innovatiiviset tuotteet kävisivät kaupaksi ulkomaille ja korjaisivat Suomen kauppa- ja vaihtotaseen jyrkän laskun. Hän totesi, että Vaasan seudulla on nyt tuhannen taalan paikka nousta yhdeksi Suomen kasvun vetureista energiateknologian osaamiskeskittymän avulla. Ministerin lupaavalta kuulostaneet sanat lämmittivät mukavasti vaasalaista seminaariyleisöä. Siksi päätimme kysellä kesälomien jälkeen ministeri Häkämieheltä lisää samasta aiheesta. Tilanne on vakava, ei ylitsepääsemätön Ministeri Häkämiehen mukaan Suomen tämänhetkinen taloustilanne on osittain euromaiden kriisistä johtuen vakava, kuten se on ollut jo jonkin aikaa. Se ei kuitenkaan estä yrityksiä löytämästä kasvumarkkinoita sopiville tuotteille. Tilanne on siis vakava, mutta ei ylitsepääsemätön. Hän nostaakin uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kehittämiseen keskittyneet yritykset yhdeksi ratkaisun avaimeksi. – Kolmannes vientitaseen heikkenemisestä johtuu tuontienergian kalleudesta. Jos suomalaiset yritykset pystyisivät korvaamaan tuontienergiaa omilla energiaan liittyvillä tuotteillaan ja samanaikaisesti viemään niitä myös ulkomaille, se vahvistaisi vientitasetta kaksinkertaisesti, Häkämies sanoo. Vaikka ministeri peräänkuuluttaa kasvua nimenomaan viennistä, hän näkee, että varsinkin uusien yritysten on saatava referenssejä myös kotimaasta. Ilman niitä on vaikea lähteä rinta rottingilla maan ulkopuolelle. – Vaasassa ja yleensäkin Pohjanmaalla yrityksissä on positiivinen kehittämisilmapiiri. Se on tärkeää, sillä taantuman voittamiseen tarvitaan myös hyvää henkeä, ministeri huomauttaa. Kasvua on tuettava Ministeri Häkämiehen mielestä valtion on vaikeinakin aikoina tuettava ja luotava edellytyksiä yritysten menestymiselle, vaikka varsinaisen työn menestymisen eteen tekevät yritykset itse. Siksi hallitus tuo budjettiriiheen kasvupaketin, jonka avulla pyritään poistamaan esteitä kasvun tieltä.
– Kasvupaketin avulla houkuttelemme yrityksiä lisäämään tutkimusta ja tuotekehitystä, kannustamme yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä investoimaan yritystoimintaan ja pyrimme katkaisemaan nuorten syrjäytymisen kierteen ja siten saamaan lisää tekijöitä suomalaiselle työlle, ministeri luettelee. Vaikka kasvupaketti huomioi erityisesti kasvuyritykset, Häkämies puhuu lämpimästi myös muun yritystoiminnan puolesta. – Uudet työpaikat syntyvät pääosin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, siksi ne kaikki ovat tärkeitä. On monta alaa, jotka tarvitsevat kasvaakseen myös ulkomaista pääomaa. Investointien houkuttelemiseksi elinkeinoministeri markkinoi itse Suomea aktiivisesti. Hänen mukaansa meillä on juuri tällä hetkellä monia hyviä vetovoimatekijöitä – esimerkiksi Nokialta vapautuva osaava työvoima tai läheisten Venäjän markkinoiden tuntemus – jotka voivat houkuttaa ulkomaisia yrityksiä Suomeen. Vaasan seutu on kasvualue Pohjalainen vahva yrittäjyyshenki on Häkämiehen mielestä sellainen pääoma, joka pitäisi omaksua myös muille Suomen alueille. Yrittäjyys yhdistettynä Länsirannikon perinteiseen kansainväliseen ilmapiiriin on kasvattanut Vaasan seudulle joukon vahvoja veturiyrityksiä, jotka ovat saaneet myös muut yritykset kasvamaan ja kehittämään osaamistaan. – Näen Vaasan seudun tulevaisuuden varsin positiivisena, sillä uskon uusiutuvaan energiateknologiaan ja energiatehokkuuteen liittyvälle osaamiselle olevan kysyntää maailmalla. Vaasalla on mahdollisuudet kehittyä entistä vahvemmaksi energiateknologian veturiksi koko Suomelle, Häkämies kehaisee. Yksi uusi työkalu, jolla Vaasan seudun energiaosaamisen kehittämistä voidaan jatkaa, on kehittyvien kaupunkiseutujen kasvusopimus. Työ- ja elinkeinoministeriön uusi kasvusopimusmalli jatkaa kansallisen osaamiskeskusohjelman sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelman työtä. Sen avulla on tarkoitus tukea alueilla sellaista kasvua, jolla on kansallista merkitystä. – Tällä hetkellä pallo on kaupunkiseuduilla, jotka sorvaavat omia ehdotuksiaan esittääkseen ne ministeriölle syksyn aikana, ministeri sanoo. – Todennäköisesti energiateknologia tulee olemaan mukana Vaasan ehdotuksessa, mutta ehdotukseen voi sisältyä myös muita osaamisaloja, joilla Vaasa voisi tuoda lisäarvoa kansalliseen kasvuun.
Häkämies uskoo energiateknologian tuomiin kasvumahdollisuuksiin.
CONNECTING BUSINESS 7
UUSIIN ASEMIIN TEKSTI JohanNA HAVERI KUVA MATS SANDSTRÖM
Organisaationsa tunteva johtaja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän johtaja Liisa Sadeharju
KUKA OLET? Olen Liisa Sadeharju, Lappajärvellä syntynyt ja Pietarsaaressa kasvanut maa- ja metsätaloustieteiden maisteri, Kokkolaan kotiuduin 1990-luvun alussa. Perheeseeni kuuluvat kouluttajana toimiva puoliso sekä aikuinen tytär, joka opiskelee toisella paikkakunnalla. Töiden vastapainoksi rentoudun viikonloppuisin liikkumalla luonnossa ja lukemalla dekkareita. Uinti on myös mieluisa liikuntamuoto.
Mitä teit ennen? Vuodesta 1984 lähtien olen toiminut tässä talossa kouluttajana, koulutuspäällikkönä, apulaisrehtorina, laatupäällikkönä ja viimeksi koulutusjohtajana, joten voin sanoa tuntevani tämän organisaation melko hyvin.
Mitä teet NYT? Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän valtuusto valitsi minut koulutusyhtymän johtajaksi viime toukokuussa. Sitä ennen olin hoitanut viransijaisena johtajan tehtäviä vuoden alusta lähtien. Tähän tehtävään kuuluu paljon enemmän verkostoitumista ja organisaation äänitorvena kuulumista kuin koulutusjohtajan tehtävään.
Mitä vahvuuksia sinulla on tässä tehtävässä toimimiseen? Olen luonteeltani rauhallinen, pitkäjänteinen ja paineensietokykyinen. Lisäksi tunnen koulutusyhtymän toiminnan sisällön hyvin.
Millaiset haasteet sinua odottavat? Koulutusyhtymällä on takanaan 17 kasvun vuotta, mutta tulevaisuus ei valitettavasti ole yhtä valoisa. Vaikka ammatillista koulutusta arvostetaan, ikäluokat pienenevät ja se tietää koulutusten supistumista. Koulutusyhtymän tunnuslauseen ”yhdessä paremmin” toteuttamiseksi meidän on pystyttävä kehittämään keskinäistä yhteistyötämme. Samalla myös ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyöhön on panostettava, jotta voimme jatkossa tuottaa entistä paremmin elinkeinoelämän palvelukseen soveltuvaa osaavaa työvoimaa.
Vinkkaa mielenkiintoisesta henkilöstä: www.pohjanmaankauppakamari.fi Ge oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi
Toimistosi monitoimikone?
Modernit laitteet ja hyvä suunnittelu vähentävät yrityksen paperin- ja energiankulutusta. Eli säästävät rahaa sekä ympäristöä. Tulostuksen, kopioinnin ja skannauksen suunnittelu myös nopeuttaa toimistotöitä. Anvia Tulostuspalvelu tarjoaa yrityksille monitoimikoneet ja tulostimet kaikkine lisäpalveluineen kiinteään kuukausihintaan. Sinä tulostat – me suunnittelemme ja huollamme sekä toimitamme laitteet, paperit ja värit.
Anvia Tulostuspalvelu alk.
51
€ kk
Hinnat alv 0 %.
Katso lisää: www.anvia.fi/tulostus
Yrityspalvelut (06) 411 4800 | yrityspalvelut@anvia.fi | www.anvia.fi Luotett ava. Vaivaton . Keh i t t yvä . L ä h e l l ä Si n u a .
Tervetuloa tyytyväisten asiakkaiden pankkiin! Välkommen till banken med de nöjda kunderna! Vaasa - Vasa 010 444 3232* Kokkola - Karleby 010 444 3560* Pietarsaari -Jakobstad 010 444 3360*
Mikä motivoi oikeasti? Henkilöstön motivoiminen ja avainhenkilöiden pitäminen talossa ovat yrityspäättäjän tärkeitä kysymyksiä juuri nyt – ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Ota yhteyttä Tapiolaan. Meillä on runsaasti kokemusta näistä asioista. Ja toimivia välineitä niiden hoitamiseen. Tutustu: tapiola.fi Avaa Tapiola.fi tai soita 01019 5100 ma-pe 8-20
10 CONNECTING BUSINESS
Vahinkovakuutukset Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Henki-, säästö- ja lisäeläkevakuutukset Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola ja Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola, eläkevakuutukset Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola
*Puhelun hinta 8,28 snt/puhelu +12,00 snt/min. *Samtalspris 8,28 cent/samtal +12,00 cent/min.
PÅ NYA POSTER TExT LISBETH BÄCK BILD WÄRTSILÄ
Wärtsiläs ansikte utåt i Finland Stefan Damlin, VD för Wärtsilä Finland Oy
Vem är Du? Stefan Damlin heter jag, Vöråbo, 44 år, ekonomiemagister, gift med Inger och tonårspappa till två söner: Robin och Anton. Fritiden tillägnar jag främst med pojkarnas fotbollsengagemang inom Norrvalla FF. Och så tycker jag om skidåkning, jogging och villaliv.
Vad gör du nu? Sedan juli är jag VD för Wärtsilä Finland Oy. En intressant utmaning där jag får jobba med alla affärsenheter inom bolaget och fungerar som bolagets ansikte utåt i Finland. Man kan säga att jag har en trippelroll då jag fortfarande har kvar uppgifter inom affärsutveckling och finansansvar för Industrial Operations-divisionen globalt.
Vad gjorde du tidigare? Jag har en lång karriär inom Wärtsilä, allt sedan 1991. Har arbetat med olika ledningsuppgifter inom ekonomi och affärsutveckling, både lokalt och globalt och inom samtliga divisioner. De senaste åren har jag arbetat med affärsutveckling för Industrial Operations, en division som innefattar produktutveckling och produktionsenheter världen över. Antalet resdagar per år har varit många och mina erfarenheter är en stor tillgång för mig i mina nuvarande uppgifter.
Dina värderingar inom ledarskap? Min ledarskapsstil består av coachning i hög grad. Det är svårt att utveckla verksamheten om man ska göra det med ”bromsen på” och lägga energi på armbrytning med andra. Fungerande team med klara linjer och mål når de bästa resultaten. Varje anställd är en viktig del i arbetet och man bör respektera sina medarbetare.
Vilka är företagets kommande utmaningar? Konkurrensen ökar kontinuerligt, speciellt från Asien. Vi ska vara steget före när det gäller produktutveckling, produktkvalitet och – tillförlitlighet. Wärtsilä utvecklar hela tiden nya produkter baserade på gas och flerbränsledrift. Omsorgen av vår miljö är en viktig del i vår framtidsstrategi.
Vinkkaa mielenkiintoisesta henkilöstä: www.pohjanmaankauppakamari.fi Ge oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi
CONNECTING BUSINESS 11
TEKSTi | text johanna haveri KUVAT | BILDER tomi hirvinen, Eduskunta, haastateltavat
Koulutus, kaavoitus ja palvelut kauppakamarin huolenaiheina Pohjanmaan kauppakamari haluaa korostaa alueen elinkeinoelämälle tärkeitä asioita ja tuoda ne kunnallisvaaliehdokkaiden tietoisuuteen sekä yleiseen keskusteluun kuntavaalien alla. Nostamalla tärkeitä asioita kärkihankkeiksi kauppakamari haluaa säilyttää toimialueensa kunnat yritysten kannalta vetovoimaisina, saada alueen nuoret koulutukseen ja turvata yritysten työvoiman saannin. Kauppakamarin kärkihankkeita kuntavaaleissa ovat esimerkiksi toisen asteen koulutuksen yhteistyö, nuorten työnsaantimahdollisuudet, palvelujen yksityistäminen, tehokas kaavoitus, kuntien vetovoima sekä työssäkäyntialueen kokoiset kunnat.
Vesa Vihriälä puhui kesäkuussa Anders Chydenius -vapaakauppaseminaarissa Kokkolassa.
Handelskammaren bekymrad över
utbildningen, planläggningen och servicen Österbottens handelskammare vill lyfta fram de saker som är viktiga för företagen och informera kommunalvalskandidaterna om dem samt föra offentliga diskussioner under kommunalvalet. Genom att poängtera vissa saker vill handelskammaren att regionens företag fortsättningsvis är konkurrenskraftiga, se till att ungdomarna blir utbildade och att företagen inte lider brist på arbetskraft. Handelskammaren vill under kommunalvalet speciellt betona till exempel samarbetet inom andra stadiets utbildning, ungdomarnas sysselsättning, privatisering av service, effektiv planläggning, kommunernas dragningskraft samt en kommunstorlek som motsvarar pendlingsområdet.
E
linkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtaja (EVA), VTT Vesa Vihriälä ymmärtää elinkeinoelämän huolen työvoiman riittävyydestä, nuorten opiskelemaan ja töihin saamisesta sekä palvelujen tuottamisesta.
Eri palvelut rahoitetaan samasta lähteestä Tällä hetkellä julkinen keskustelu käy kuumana vanhustenhoidosta ja hoitohenkilökunnan mitoituksesta. Vihriälän mukaan on poliittisesti epäkorrektia asettaa vastakkain vanhuspalvelut ja nuoriin kohdistuvat palvelut kuten koulutus, mutta tämäntapaisia valintoja kunnissa joudutaan tekemään julkisen talouden kiristyttyä. Vanhuspalveluihin sitoutuvat rahat ovat pois jostain muusta palveluntuotannosta. – Koulutuksen tärkeyttä ei pidä aliarvioida, sillä se palvelee tulevaisuutta. Peruskoulutuksen osalta Suomi on vielä maailman kärkimaita, mutta myös sen jälkeen koko ikäluokka pitäisi saada jatkamaan koulutusta, sitten töihin ja maksamaan veroja, jotta voimme maksaa eläkkeitä ja ylläpitää myös toimivia vanhuspalveluja, hän huomauttaa.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, RKP
Pohjanmaan kauppakamarin kärkihankkeet ovat suurilta osin hyviä ja RKP:n kannan mukaisia. Kaavoituksen on oltava ennakoivaa siten, että koko seudun ja kuntien etu huomioidaan. Palveluita voidaan jossain määrin ulkoistaa, mutta kuitenkin niin, että kunta on aina vastuussa palveluiden laadusta. Vastuuta ei saa ulkoistaa. Toisen asteen koulutuksen yhteistyö on tärkeä ja sitä on syytä kehittää edelleen, sekä lukioiden että ammattikorkeakoulujen osalta. Tämän ei kuitenkaan pitäisi tapahtua ammattikouluja ja lukioita yhdistämällä.
Riksdagsledamot Miapetra Kumpula-Natri, SDP
Det här är viktiga teman. Administrativa gränser måste rivas och framförallt bör planläggningen och andra stadiets utbildning tjäna hela regionen över kommungränserna. Handelskammaren stöder regeringens samhällsgaranti för unga och ser samtidigt den lokala nyttan i att ungdomarna redan under studietiden styrs ut i lokala företag. När det gäller privatiseringen av tjänster är jag inte helt av samma åsikt, eftersom jag anser att ännu starkare kommuner klarar av att sköta grundservicen. Inom vissa sektorer kan privata tjänster komplettera de offentliga tjänsterna. Jag är rädd att en gränslös privatisering av tjänster leder till en utveckling där tjänsterna koncentrerar sig till några koncerner och kommuner står kvar som betalare utan alternativ.
Kansanedustaja Maria Tolppanen, PS
Toisen asteen koulutusta ei saa vähentää, vaan suurempi osa nuorista on saatava koulutukseen ja töihin. Koulujen hallintoa olisi yhdistettävä ja niiden olisi lisättävä yritysyhteistyötään. Nuorten työllistämisessä on muistettava, että heidän on saatava sellaista palkkaa, jolla pystyy elämään myös näillä elinkustannuksilla. Yritystonttien kaavoitus on saatava kuntoon, se lisää seudun elinvoimaisuutta. Pelkkä tehokas kaavoitus ei kuitenkaan riitä, vaan on löydettävä rahaa infran – esimerkiksi tiestön – hoitamiseen. Peruspalvelujen tuottaminen kuuluu kuntien tehtäviin ja kunnat myös tuottavat ne edullisimmin. Kunnat joutuvat maksamaan sakkoja työllistämisvelvoitteen laiminlyömisestä. Nämä rahat olisi järkevämpää käyttää palvelujen tuottamiseen. Kuntien koolla ei ole merkitystä, kunhan peruspalvelut ovat lähellä.
Riksdagsledamot Markku Mäntymaa, saml.
Jag understöder kommunstorlekar som motsvarar pendlingsområdet. Då skulle det vara enklare att fatta beslut som gäller hela regionen och man skulle inte, som nu, behöva tvista om gemensamma projekt mellan olika fullmäktige. Detta skulle underlätta exempelvis organisering av planläggning och genomförande av regionens gemensamma projekt. Jag understöder mångsidiga och tillgängliga utbildningsbanor, som möjliggör ett brett utbildningsutbud – utan att förglömma och understöda läroavtal. Vi behöver broar som hjälper ungdomarna in i arbetslivet, det ökar chanserna för att ungdomarna stannar i regionen för att jobba. Samarbetsmodellen Takuuteekkari teollisuuteen vid Vasa universitets tekniska fakultet, som skapar praktikplatser för studerande, borde utvidgas även till andra branscher och skolor. En del av den kommunala sektorn är redan nu öppen för privata tjänster, kanske borde man också överväga ett bredare bruk av servicesedlar. Kansanedustaja Tuomo Puumalaa (Kesk.) emme tavoittaneet kommenttien saamiseksi. 14 CONNECTING BUSINESS
Vihriälä kehottaa kiinnittämään huomiota myös siihen, miten väkeä koulutetaan. Esimerkiksi koulutetuista perushoitajista monet siirtyvät muille aloille. Siksi myös töiden houkuttelevuuteen olisi kiinnitettävä huomiota. – Julkinen palveluntuotanto on organisoitava niin, että työ on mielekästä ja tekijät riittävät, Vihriälä miettii ja viittaa EVAn kuntapalvelujen tuottamaan tuoreeseen raporttiin, jossa peräänkuulutetaan kuntauudistukselta syvällisempää keskustelua julkisten palveluiden järjestämisen ja tuottamisen tavoista, valinnan vapaudesta, laadusta ja tuottavuudesta. Vihriälä uskoo, että vaikka kuntaliitoksia monin paikoin tarvitaan mm. järkevän yhdyskuntarakenteen edistämiseksi, kuntarajojen siirto ei sellaisenaan paljon auta tuotannon tehostamissa. Tutkimuksissa löydetyt mittakaavaedut ovat verraten pieniä. Sen sijaan on olennaista, miten palvelut organisoidaan ja erityisesti miten modernia tietotekniikkaa hyödynnetään. Yhteistyö koulutuksessa tärkeää Pietarsaaressa pääpaikkaansa pitävä ammattiopisto Optima on monena vuonna valittu Suomen parhaaksi ammatilliseksi oppilaitokseksi. Kuntayhtymän ylläpitämä oppilaitos antaa ammatillista koulutusta sekä nuorille että aikuisille ja tarjoaa lisäksi erilaisia palveluja työelämälle. – On ensiarvoisen tärkeää, että peruskoulunsa päättäville on tarjolla sekä hyvätasoista ammatillista koulutusta että hyvätasoista lukiokoulutusta ja että niitä haluaville tarjotaan mahdollisuus opiskella molempia, Optiman kuntayhtymän johtaja Rabbe Ede sanoo. Optima onkin tehnyt yhteistyötä toiminta-alueensa lukioiden kanssa jo vuodesta 1991 lähtien, jotta ammattiopiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa lukioissa yleisaineita ja lukiolaisilla on vastaavasti mahdollisuus suorittaa ammattiaineiden kursseja Optimassa. Toisen asteen välisen yhteistyön lisäksi Optimalla on intensiivistä yhteistyötä alueen yritysten sekä paikallisen TEtoimiston kanssa. Tällä varmistetaan se, että ammattikoulutus osataan suunnata työnantajien tarpeiden mukaisesti ja myös ammatillinen täydennyskoulutus on ajanmukaista. Optiman opiskelijoiden työllistymisprosentti onkin Suoman parhaita. – Siihen vaikuttaa myös se, että Pohjanmaalla on hienoja nuoria, jotka ovat kiinnostuneita tekemään töitä, Ede kehuu. Sammanslagning undanröjde onödig konkurrens I Vasa har samarbetet inom andra stadiets utbildning tagit ett steg längre genom att den administrativa delen av yrkesutbildningen och gymnasieutbildningen sammanfogades redan år 2004. I många andra kommuner har man nyfiket följt med utvecklingen i Vasa. –Beslutet var bra och progressivt men kan bara förverkligas på sådana ställen där andra stadiets gymnasie- och yrkesutbildning ordnas av samma organisation, till exempel kommun eller samkommun, konstaterar Timo Kantokari som är ledande rektor för andra stadiets utbildning i Vasa. Enligt Kantokari möjliggör en gemensam administration
att hela andra stadiets utbildning i Vasa kan utvecklas och planeras enhetligt, skolorna kan profilera sig och marknadsföra sin utbildning utan inbördes konkurrens och på så sätt stöda grundskolornas nior i sitt svåra val. Det är viktigt att niorna vet till vilken utbildning de söker sig. Det förhindrar avbrutna studier och den utslagning som det leder till. Som ett bevis på att samarbetet fungerat kan nämnas att 40–50 elever från Vasa yrkesinstitut årligen tar både en yrkesexamen och en studentexamen. Det är samma antal examen som från ett medelstort gymnasium. Om läroinrättningarna skulle vara placerade nära vandra på samma kampus, skulle det praktiska samarbetet såsom sammanvändningen av lärare fungera ännu bättre, föreslår Kantokari. Planläggning som konkurrensfördel En effektiv och flexibel markanvändning kan för kommunen utgöra en viktig dragningskraft. I Karleby har man redan sedan 1990-talet satsat på att planläggningen ska vara flexibel och snabb och servicen god för både företag och privata personer. –Redan för länge sedan blev vi medvetna om att Karleby nödvändigtvis inte är någon drömort så vi ville genom samarbete skapa så goda förutsättningar som möjligt för till exempel företag att etablera sig. Tydligen har det fungerat eftersom Karleby är en av de snabbast växande kommunerna, säger Veli-Pekka Koivu som är planläggningschef för Karleby stad. Ett utmärkt exempel på ett välfungerande företagsområde är Karleby industripark
som redan under flera års tid har utvecklats för att betjäna företagen. Även när det gäller andra företagstomter försöker staden vara förutseende och reagera snabbt på till exempel lagförslag som berör placeringen av företagsverksamhet. –Vi har hela tiden ett utbud av tomter för både företagsverksamhet och små bostadshus. Målsättningen är att det alltid ska finnas ett par alternativ som kan erbjudas direkt åt sådana som snabbt behöver en tomt, konstaterar Koivu. Som planläggare är det kommunernas uppgift att skapa möjligheter för företagsverksamhet, företagsviljan kommer sedan av sig själv. Palveluseteli antaa valinnanvaraa Vaasan kaupungin palveluntuotantoa säätelee kaupunginvaltuuston hyväksymä palvelustrategia. Palvelustrategia määrittelee toimialoittain sen, mitkä palvelut pyritään tuottamaan itse ja mitkä toteutetaan ostopalveluina. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta ulkoa ostettavien palveluiden määrä varmasti kasvaa jatkossa entisestään, vaikka ostopalvelujen määrä liikkuu jo nyt toiminnosta riippuen 15 – 25 prosentin tietämillä. Eniten ostetaan lääkäri-, asumis-, vanhus- ja vammaispalveluja. – Yksityissektorilta ostettavat palvelut lisäävät palveluvalikoimaa ja antavat liikkumavaraa esimerkiksi erityispalvelujen tuottamiseen. Toisaalta kilpailulainsäädäntö hankaloittaa etenkin pienten ja paikallisten yritysten mahdollisuutta toimia palveluntarjoajana, miettii Vaasan kaupungin toimialajohtaja Jukka Kentala. Kentalan mielestä palveluseteli on hyvä
vaihtoehto myös sote-palvelujen tuottamisessa. Kokemukset ovat olleet hyviä ja Vaasan kaupunki onkin asteittain lisännyt palvelusetelin piiriin kuuluvia palveluja. – Palveluntarjontaa ja valinnanvaraa on oltava riittävästi, jotta palvelusetelijärjestelmä toimii kunnolla. Siksi onkin järkevää rakentaa palvelusetelijärjestelmä seudulliseksi, Kentala miettii. Kentala on vakuuttunut siitä, että jatkossa kunnallisen sektorin palveluihin on tulossa iso uudelleenarviointi, jotta tarvittavat palvelut saadaan tuotettua. – Osittain siinä on kyse työnjaosta, sillä ihmisten on pystyttävä keskittymään varsinaiseen työtehtäväänsä ilman että puolet ajasta kuluu johonkin muuhun.
Heikki Tynjälä (oik.) neuvonpidossa Tomi ja Lena Nordinin kanssa K-supermarket Wasan runsaan ja värikkään hevi-osaston keskellä.
K-ryhmä työllistää Pohjanmaalla Teksti ja kuva: Johanna Haveri/Viestintä Oy Prowomedia K-ryhmä on Suomen suurin yksityinen kauppaketju, jonka muodostavat yli 1200 eri alan K-kauppiasta, K-kauppiasliitto sekä Kesko tytäryrityksineen. K-ryhmän Pohjanmaan alueella – eli Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa – toimii noin 150 K-kauppaa ja 1800 Kryhmän palveluksessa olevaa henkilöä. Viime vuonna K-ruokakauppa nosti markkinaosuuttaan Pohjanmaan alueella lähes 32 prosenttiin. Se on seurausta valikoimien ja palvelujen laajasta parantamisesta sekä asiakkaiden kauppaverkoston uusimisesta ja laajentamisesta. – Viimeksi kuluneen vuoden aikana olemme investoineet 39 miljoonaa euroa kauppapaikkoihin ja työllistäneet 150 kaupan ammattilaista lisää. Suurin osa näistä uusista K-ryhmäläisistä on työllistynyt uusiin kauppapaikkoihin eli K-supermarketteihin Vaasassa, Pietarsaaressa ja Jalasjärvellä sekä K-citymarketteihin Seinäjoella ja Kauhajoella, kertoo Keskon aluejohtaja Heikki Tynjälä. Tynjälä on iloinen K-ryhmän henkilöstömäärän noususta, joka sopii hyvin yhteen suomalaisten kauppakamarien viime vuonna käynnistämän kampanjan kanssa, jossa on tavoitteena saada Suomeen 150 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.
16 CONNECTING BUSINESS
K-supermarket Wasa palvelee Vaasassa
Yksi uusia ammattilaisia rekrytoineista kauppapaikoista on Vaasan keskustan tuntumassa viime joulukuussa avattu K-supermarket Wasa, jonka kauppiasparina työskentelevät Tomi ja Lena Nordin. Pietarsaaresta Vaasaan muuttanut kauppiaspariskunta on tehnyt koko tähänastisen työuransa kaupan palveluksessa, mutta tämä myymälä on heidän ensimmäinen oma kauppapaikkansa. – Myymälässä työskentelee tällä hetkellä meidän lisäksemme 15 työntekijää, jotka rekrytoitiin viime vuoden lopulla lehti-ilmoitusten ja työvoimahallinnon mol.fi -sivuston kautta. Hakijoita oli 200, joista haastatteluihin valikoitiin 50, Tomi Nordin muistelee. Tomi ja Lena Nordin ovat tyytyväisiä valintaansa yhdeksän kuukauden kokemuksen jälkeen, sillä asiakkaat ovat löytäneet hyvin tiensä uuteen päivittäistavarakauppaan. – Meille on helppo tulla vaikka työpäivän jälkeen kotiin lähtiessä, sillä kaupan molemmin puolin on hyvät, ilmaiset pysäköintipaikat, Lena Nordin kehaisee. Muiden K-supermarkettien tapaan myös Wasassa on Herkkutori kala- ja lihatiskeineen. Myymälän erikoisuus on salaattibaari, jossa asiakas voi itse valita salaattiinsa käytettävät ainekset tarjolla olevasta, vaihtuvasta valikoimasta. – Salaattibaari on saavuttanut suuren suosion ja meillä käykin päivittäin satakunta lounasostajaa, Tomi Nordin sanoo.
TEKSTi | text johanna haveri KUVAT | BILDER yritysten arkistot, fotolia, pohjanmaan kauppakamari
Viestinnällä on väliä
V Viestintää suunniteltaessa ja toteutettaessa on välillä uskallettava rikkoa rajoja. Silloin on mahdollisuus saada yrityksen sanoma läpi esimerkiksi uuden kanavan kautta uusille kohderyhmille. Michael Smirnoff
arsinkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä moititaan usein siitä, että niiden viestintä on lapsenkengissä. Monissa yrityksissä ehkä ajatellaan, että yritysviestintää ei tarvitse suunnitella, jos yritys ei aio esiintyä julkisuudessa tai esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Valitettavasti yritykset eivät aina itse pysty päättämään, milloin astuvat julkisuuteen, sillä julkisuuden valokeila voi osua yritykseen sattumalta ja vastoin yrityksen omia pyrkimyksiä. Mitä isompi yritys on kyseessä sitä varmemmin sen riveistä löytyy myös viestinnän ammattilaisia. Me kysyimme neljän Vaasan seudun energiakeskittymässä toimivan yrityksen viestintäammattilaisilta, mikä on yritysviestinnän merkitys ja millaisia tehtäviä heidän työnkuvaansa kuuluu.
Yrityksissä eroja, viestintätehtävissä ei ABB Oy:n viestintäjohtaja Maija Karhusaari, Citec Group Oy Ab:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Michael Smirnoff, Vacon Oyj:n viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Sebastian Linko sekä Wärtsilä Finland Oy:n viestintäjohtaja Marica Lassus työskentelevät hyvin erilaisissa yrityksissä. Yritysten toimialat ja kokoluokka poikkeavat toisistaan, samoin viestintäorganisaation koko. Silti näiden viestintäammattilaisten työtehtävät ovat hyvin samantapaisia. Yritysviestinnän päämäärät ja käytettävissä olevat keinot ovat ilmeisesti hyvin samanlaiset riippumatta siitä, minkä kokoisesta yrityksestä on kyse.
CONNECTING BUSINESS 17
– Oikealla asenteella yhdessä yrityksessä opittuja viestintäasioita voi hyvin soveltaa toisen kokoluokan tai toimialan yrityksessä, vahvistaa Smirnoff, joka ennen Citecille siirtymistään toimi viestintätehtävissä muun muassa Nokian matkapuhelinten parissa. Yritysviestinnän päätavoite on kaikilla haastateltavilla kirkkaana mielessä: viestintä tukee yrityksen liiketoimintatavoitteita. Siitä tavoitteesta johdetaan sisäisen ja ulkoisen viestinnän tavoitteet ja tehtävät ja pyritään saamaan yrityksen oma viesti läpi valituissa viestintäkanavissa. Jokainen toteuttaa yritysviestintää Yrityksen henkilöstö on yritysviestinnän tärkeimpiä kohderyhmiä, sillä jokainen yrityksessä työskentelevä viestii yrityksestä ulospäin ja vaikuttaa yrityskuvan muodostumiseen. Joissakin yrityksissä henkilöstöä neuvotaan, kuinka käyttäytyä tai pukeutua tilanteissa, joissa ollaan yrityksen edustajina.
Ulkoisessa viestinnässä yritys kilpailee jatkuvasti näkyvyydestä muiden viestijöiden kanssa ja siksi viestinnän on aktiivisesti tuotava yrityksen omaa tarinaa esille. Sebastian Linko
Etenkin ulkoisen viestinnän avulla eri sidosryhmille – esimerkiksi medialle, sijoittajille, asiakkaille, päättäjille, potentiaalisille rekrytoitaville – pyritään antamaan yrityksestä yhdenmukainen kuva. Siten rakennetaan yrityksen brändiä. – Tavoitteemme on, että yrityksestä eri kohderyhmille kerrottava viesti on samansuuntainen. Sama koskee myös sisäistä viestintää, Lassus sanoo. – Sisäinen viestintä on myös tärkeä johtamisen väline ja siinä esimiehet ovat avainasemassa, Karhusaari lisää. Lassuksen mukaan on tärkeää, että yrityksen eri toiminnoissa muistetaan käyttää viestinnän resursseja ja osaamista hyödyksi alusta saakka, kun suunnitellaan jonkin asian tiedottamista. Viestinnällä tärkeä asema Haastattelemamme viestintäjohtajat vakuuttavat kuin yhdestä suusta, että viestintä – vaikka onkin yrityksen
18 CONNECTING BUSINESS
Yritysviestinnän yksi tehtävä on muokata mielikuvaa yrityksestä nostamalla esiin yrityskuvan rakentamisen kannalta tärkeitä teemoja. Maija Karhusaari
liiketoiminnan tukitoiminto – on heidän organisaatioissaan arvostettu toiminto, sen hyöty ymmärretään ja sitä arvostetaan. Kaikki neljä viestintäjohtajaa kuuluvat yritystensä johtoryhmiin ja ovat mukana strategisten päätösten teossa. – Laadukkaan viestinnän toteuttaminen johtoryhmän ulkopuolelta on haastavaa, sillä viestintä nivoutuu yrityksen johtamiseen, Karhusaari huomauttaa. Yrityksen rakenne vaikuttaa viestinnän johtamiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen. Esimerkiksi konsernin tytäryrityksen viestintätavoitteet johdetaan konsernin yhteisistä viestintätavoitteista ja sovelletaan paikalliseen ympäristöön sopivaksi. Viestinnän rooliin ja sisältöön vaikuttaa myös yrityksen toimintaympäristö. – Viestinnän kohderyhmien priorisointi on erilaista eri kulttuureissa. Esimerkiksi joissain Aasian maissa poliittisiin päätöksentekijöihin ollaan paljon enemmän yhteydessä kuin Pohjoismaissa tai Euroopassa, Linko sanoo. Viestinnän menestystarinat koostuvat usein pienistä onnistumisista. Niistä ei tiedoteta samaan tapaan kuin isoista kaupoista tai suurista rekrytoinneista. Vaikka kaikki esimerkkiyrityksemme toimivat kansainvälisillä markkinoilla, viestinnän suunnittelu on tärkeää myös pienille, kotimarkkinoilla toimiville yrityksille. Oikein suunniteltu viestintä tukee yrityksen menestystä, sitouttaa henkilöstöä yrityksen tavoitteisiin ja antaa yrityksestä oikeanlaisen kuvan ulkoisille sidosryhmille.
Yrityksen viestintätehtävissä eletään nykyhetkessä ja reagoidaan sen mukaisesti. Marica Lassus
Mitä yhteistä on Punahilkalla ja Ikealla? Miten tarinan voimaa voi hyödyntää viestinnässä? Miten tehdä tarinasta yleinen totuus? Miksi hyvämaineiset yritykset kestävät paremmin kolhuja? Miten tunnistaa yrityksen maineriskit? Mitä eroa on imagolla ja maineella?
Kauppakamarin Viestintäpäivä 8.11. antaa työkaluja tarinamarkkinointiin ja maineen rakentamiseen. Kouluttajana viestintäkonsultti Lars Rosenblad. Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteessa www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus
Koulutuskalenteri Kurskalender
SYKSY / HÖST 2012 Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Tämän syksyn kalenterin sisältöön ovat vahvasti vaikuttaneet jäsenistömme toiveet. Kalenterista löytyy mm. Excel-koulutusta monessa muodossa sekä verouudistuksiin liittyviä koulutuksia. Sinulla on jatkossakin mahdollisuus vaikuttaa koulutuskalenterimme sisältöön. Voit lähettää toiveesi sähköpostitse osoitteeseen koulutus@ostro.chamber.fi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi. Koulutuksessa nähdään! Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Den här höstens kalender har långt påverkats av våra medlemmars önskemål. I höstens kursutbud finns bl.a. Excel-kurser och kurser om ändringar i beskattningen. Du kan även i fortsättningen påverka innehållet i kurskalendern. Skicka ditt önskemål per e-mail till adressen koulutus@ostro.chamber.fi. Välj ut det intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens. Vi ses på kursen!
Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus tai koulutus@ostro.chamber.fi Peruuttaminen Osallistumisen voi peruuttaa viimeisenä ilmoittautumispäivänä. Sen jälkeen tulleista peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta. Anmälan och ytterligare information www.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet eller koulutus@ostro.chamber.fi -> Annullering Annullering Kursdeltagandet kan annulleras senast den sista anmälningsdagen. Efter det faktureras hälften av deltagaravgiften.
UTBILDNINGSDAG FÖR FÖRMÄN Ons 10.10, klo 8.45 – 16.00, Stadshotellet, Jakobstad Föreläsare: EM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab, HR-konsult Carola Lindholm-Gerlin, Ab Carolin Oy Medlemspris 245 euro (+ moms 23 %), normalpris 335 euro (+ moms 23 %) Sista anmälningsdag må 1.10 På förmiddagen går vi igenom aktuell arbetslagstiftning gällande bl.a. visstidsavtal, sjukfrånvaro och övertidsarbete. På eftermiddagen koncentrerar vi oss på förmannens kommunikation och ledarskap. AKTUELLT OM MERVÄRDESSKATT Må 22.10, kl. 8.45 – 16.00, Stadshotellet, Jakobstad Ti 23.10, kl. 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Vasa Föreläsare: EM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Medlemspris 330 euro (+ moms 23 %), normalpris 420 euro (+ moms 23 %) Sista anmälningsdag fre 12.10 1.1.2013 träder nya bestämmelser gällande momsfakturor i kraft. Kursen behandlar dessutom bl.a. skattepraxis gällande skattesatser och avdragsrätt samt särskilda frågor gällande EU-handeln. AJANKOHTAISET ALV-ASIAT Ke 24.10. klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Kaarle, Kokkola To 25.10. klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Vaasa Asiantuntijana: KTM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Jäsenhinta 330 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 420 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä ma 15.10. 1.1.2013 arvonlisäverolakiin tulevat uudet laskutusta koskevat säännökset. Näiden lisäksi koulutuspäivä käsittelee mm verokantoja ja vähennysoikeutta koskevaa verotuskäytäntöä sekä EU-kaupan erityis-ongelmia. YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS OSANA RAHOITUKSEN SUUNNITTELUA Ke 31.10. klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Vaasa Asiantuntijana: KTT, diplomi-insinööri Toivo Koski, Tulos-Akatemia Jäsenhinta 320 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 410 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä pe 19.10 Tunnetko keskeisimmät arvonmääritysmenetelmät ja niiden käyttökelpoisuuden eri tilanteissa? Päivän aikana käydään läpi erilaisia arvonmääritysmalleja ja selvitetään, miten eri arvonmääritysmallit voivat olla osa rahoituksen suunnittelua. Lisäksi käsitellään arvonmääritykseen ja rahoitus-instrumenttien suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä. TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ To 1.11., klo 8.45 – 16.00, Kokkolasali, Kokkola Ke 7.11. klo 8.45 – 16.00, Tritonia, Nissi-auditorio, Vaasa Asiantuntijoina: Verotuksesta vastaava johtaja, Terhi Järvikare, Keskuskauppakamari, OTT Pauli K Mattila, KTM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Jäsenhinta 330 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 420 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä Kokkolaan ma 22.10. ja Vaasaan ma 29.10. Verotuksessa tapahtuu poikkeuksellisen paljon. T&K-verovähennys, sijoittajan verokannustin ja koulutusvähennys ovat tulossa. Yritysten korkojen vähennysoikeutta leikataan ja konserniverotus on muuttumassa. Tilinpäätös- ja veropäivässä käydään läpi kaikki varautumista edellyttävät muutoshankkeet. Mukana on myös muita ajankohtaisia verosuunnitteluun liittyviä teemoja. ULKOMAANKAUPPA – MYYNNISTÄ TOIMITUKSEEN Ti 6.11. klo 8.45 – 16.00, Yritystalo Evald, Kokkola Ti 20.11. klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Vaasa Asiantuntijana: Toimitusjohtaja Tiina Haapala, AHA Logistics Ltd Jäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä Kokkolaan pe 26.10. ja Vaasaan pe 9.11. Tule mukaan pohtimaan miten oikealla kauppaprosessilla voidaan välttää ulkomaankaupan karikot. Koulutuksen kohderyhmä on niin myynti kuin vientisihteeritkin sekä myös pienemmät yritykset, jotka suunnittelevat kv kauppaa. POWER POINT 2010 – TIPS & TRICKS To 8.11, klo 8.45 – 16.00, MÖ vuxeninstitut (Strengbergshuset vån. 2), Jakobstad Föreläsare: Pia Bhattarai, Datafrank Oy Medlemspris 245 euro (+ moms 23 %), normalpris 335 euro (+ moms 23 %) Sista anmälningsdag må 29.10. Deltagarna lär sig använda PowerPoint 2010 på ett effektivt sätt samt lär sig producera klara och imponerande presentationer med mindre besvär. Utbildningen är avsedd för personer, som använder PowerPoint relativt mycket och vill effektivera bruket och samtidigt lära sig nya egenskaper, som finns i programmet. Det är önskvärt att deltagarna känner till grunderna i PowerPoint. TYÖPAIKAN PAKOLLISET HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT Ti 13.11. klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Vaasa Asiantuntijana: HR Partner Hanna Skurnik-Järvinen, Finavia Oyj Jäsenhinta 275 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 365 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä pe 2.11. Tiedätkö, mitä henkilöstöön liittyviä suunnitelmia työpaikalla tulee laatia? Mitä sisältövaatimuksia suunnitelmilla on? Koulutustilaisuudessa käydään läpi työantajalle pakollisia henkilöstöön liittyviä suunnitteluvelvoitteita ja tarkastellaan suunnittelu-velvollisuuksien
taustalla olevia lainsäännöksiä. Tavoitteena kurssilla on, että osallistujat saavat työpaikalleen vietäväksi työkaluja suunnitelmien käytännön toteutukseen ja niiden sisältövaatimuksiin. STORA SKATTEDAGEN Ons 14.11, kl. 8.45 – 16.00, Stadshotellet, Jakobstad To 15.11, kl. 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Vasa Föreläsare: EM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab, CGR Benita Öling, Ernst & Young Ab Medlemspris 330 euro (+ moms 23 %), normalpris 420 euro (+ moms 23 %) Sista anmälningsdag må 5.11. TALOUSLASKELMIEN PERUSTEET To 15.11. klo 8.45 – 16.00, Yritystalo Evald, Kokkola Asiantuntijana: KTT, diplomi-insinööri Toivo Koski, Tulos-Akatemia Jäsenhinta 320 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 410 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä ma 5.11. Talouslaskelmien perusteet – koulutus sopii kaikille, jotka haluavat oppia lukemaan ja hyödyntämään tuloslaskelmaa, tasetta ja kassavirtalaskelmaa pk-yrityksen ja isojen yritysten liiketoimintayksiköiden johtamisen työvälineenä. Vaikka koulutus lähtee perusteista liikkeelle, se sopii myös talouden ammattilaisille esimerkiksi kirjanpitäjille ja tilitoimistoyrittäjille. EXCEL 2010 JATKOKURSSI TEHOKKAASTI Ti 27.11. klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, Kokkola Asiantuntijana: Erkki Renvall, Datafrank Oy Jäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä pe 16.11. Koulutuksen tavoitteena on oppia hyödyntämään Excelin laskukaavoja ja funktioita, luomaan ja muokkaamaan erilaisia kaavioita, suodattamaan tietoja ja linkittämään tietoja eri sovellusten välillä. Koulutuksessa käydään myös läpi Excel 2010 uusia ominaisuuksia. Koulutuspäivän aikana käsitellään edistyneempiä taulukkolaskentatoimintoja ja kerrataan tärkeitä perusasioita. EXCEL 2010 PIVOT JA MAKROT Ti 4.12. klo 8.45 –16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Vaasa Asiantuntijana: Erkki Renvall, Datafrank Oy Jäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä pe 23.11. Koulutuksen tarkoituksena on tarjota tehokas paketti Pivot-taulukoiden käsittelystä, sekä antaa perusteet makrojen luomiseen Visual Basic –ohjelmointikielellä. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu henkilöille, jotka käsittelevät työssään laajoja tietoalueita ja haluavat uusia työkaluja Excelin kehittyneeseen hallintaan. Ota oma kannettava (PC) mukaan koska koulutustiloissa ei ole tietokoneita! ENNAKKOPERINTÄ 2013 JA UUSI ALV-LASKUMERKINTÄVAATIMUS To 13.12. klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Vaasa Ke 19.12. klo 8.45 – 16.00, Yritystalo Evald, Kokkola Asiantuntijana: KTM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Jäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %) Osallistuminen aamu- tai iltapäivän tilaisuuteen: Jäsenhinta 190 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 265 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä Vaasaan ma 3.12. ja Kokkolaan ma 10.12. Aamupäivällä käsittelemme ennakkoperintää 2013 ja iltapäivällä käydään läpi arvonlisäverotuksen uudet laskunantosäädökset jotka tulevat voimaan 1.1.2013. FÖRSKOTTSUPPBÖRDEN 2013 OCH NYA FAKTURERINGSREGLER FÖR MOMS Må 17.12, kl. 8.45 – 16.00, Stadshotellet, Jakobstad Ti 18.12, kl. 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Vasa Föreläsare: EM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Medlemspris 245 euro (+ moms 23 %), normalpris 335 euro (+ moms 23 %) Deltagande antingen på förmiddagen eller eftermiddagen: Medlemspris 190 euro (+ moms 23 %), normalpris 265 euro (+ moms 23 %) Sista anmälningsdag fre 7.12 På förmiddagen behandlar vi förskottsuppbörden 2013 och på eftermiddagen går vi igenom de nya faktureringsbestämmelserna i momslagen som träder i kraft 1.1.2013 ENNAKKOPERINTÄ 2013 To 20.12. klo 8.45 – 13.00, Yritystalo Evald, Kokkola Asiantuntijana: KTM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Jäsenhinta 190 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 265 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä ma 10.12.
Koulutusten tarkemman ohjelman sekä lisää koulutuksia löydät kotisivultamme www.pohjanmaankauppakamari.fi Koulutus
›
Mera kurser och utförligare program finns på vår hemsida www.osterbottenshandelskammare.fi
TEKSTi johanna haveri KUVA PEKKA MÄKYNEN
Lentomatkustajien määrä on lisääntynyt
P
ohjalaiset lentomatkustajat ovat tänä vuonna saaneet nauttia uusista reiteistä ja lisääntyneistä lentovuoroista. Myös Finavialla on huomattu lentoyhtiöiden kiinnostus ja matkustajamäärien kasvu Pohjanmaalla ja siksi Finavia investoi Pohjanmaan lentoasemiin. Kokkola-Pietarsaaren lentokentän kiitotie päällystettiin heinäkuussa ja Vaasan lentoasemaa uudistetaan lähiaikoina yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa. Uusi reitti toi lisää matkustajia Kokkolan ja Pietarsaaren seudulla sijaitsevat kansainvälisesti toimivat yritykset olivat tyytyväisiä, kun Blue1 aloitti huhtikuussa uuden reitin Kokkola-Pietarsaaresta Tukholmaan. – Uusi reitti on helpottanut sekä Ruotsiin että muualle Eurooppaan suuntautuvia työmatkoja ja se on hyvä vaihtoehto Helsingin reitille, kiittelee matkavarauksia Ab Solving Oy:llä hoitava markkinointikoordinaattori Ullamay Borgmästars. – Yleensä uudet lennot ovat olleet myös hinnaltaan kilpailukykyisiä. Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman päällikkö Ari Nääppä on myös tyytyväinen, sillä 12 kertaa viikossa liikennöitävät Tukholman vuorot ovat kasvattaneet lentoaseman matkustajamääriä kevään ja alkukesän aikana. Heinäkuussa lentoasema oli kiinni kiitotien päällystysurakan takia, mutta elokuussa toiminta jatkui jälleen normaalisti. – Vaikka uusi Tukholman reitti on vetänyt hyvin väkeä, matkustajia on riittänyt myös Helsingin reitille. Se on hyvä, sillä lentoyhtiöt tekevät reittipäätöksensä kysynnän perusteella, Nääppä sanoo.
22 CONNECTING BUSINESS
Vaasassa ollaan ennätysvauhdissa Vaasan lentoaseman matkustajamäärien kehitys on tänä vuonna ollut erinomainen. Tällä hetkellä lentomatkustajia on Vaasan kautta lentänyt lähes 18 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. – Toukokuussa teimme kaikkien aikojen matkustajaennätyksen 38 400 matkustajan avulla. Myös kesäaika on ollut sopivan kiireinen etenkin ulkomaanlentojen osalta, hykertelee Mikko Komi, Vaasan lentoaseman päällikkö. Vaasaan on viime vuosina saatu tasaisesti uusia lentoyhtiöitä ja uusia reittejä. Monet työnsä puolesta matkustavat iloitsivat, kun Kööpenhaminan reitti palasi mukaan Vaasan lentotarjontaan ja tällä kertaa niin aikaisena, että sillä pääsee helposti aamun jatkolennoille. – Olen käyttänyt Kööpenhaminan yhteyttä pari kertaa kuukaudessa joko lentääkseni Tanskaan tai jatkaakseni sieltä eteenpäin Amerikkaan tai Aasiaan. Reitti sopii minun tarkoituksiini erinomaisesti, vaikka minun puolestani lento voisi lähteä esimerkiksi tuntia myöhemmin, kertoo Wärtsilä Strategic Customer Programin parissa työskentelevä Patrik Wägar. Paljon myös kaukana sijaitsevien asiakkaiden luokse matkustava Wägar kertoo suosivansa sellaisia reittejä, joilla ei ole kovin monta välilaskua. – On hienoa, että Vaasasta pääsee yhdellä välilaskulla melkein minne päin maailmaa tahansa.
KokkolaPietarsaaresta pääsee nyt suoraan Tukholmaan 12 kertaa viikossa.
Allegrolla nopeasti ja mukavasti Pietariin Helsinki ja Pietari ovat lähempänä toisiaan kuin koskaan aiemmin, neljä lähtöä päivittäin. Lähde kaupunkilomalle monien mahdollisuuksien metropoliin. Löydä vinkit kaupungin parhaista nähtävyyksistä, ravintoloista ja ostospaikoista vr.fi/pietari ja varaa valmismatkapaketti kätevästi matkatoimistosta. Allegro-juna tarjoaa viihtyisät tilat sekä rentoutumiselle että työnteolle. Jaloittele, nauti ravintolan antimista, lataa akkujasi. Kaupan päälle saat hyvän omantunnon – junamatka on ekoteko. Lisätietoja: vr.fi/allegro Myynti: VR ja matkatoimistot
Helsinki-Pietari alkaen 59 euroa!
Yrittäjä! Företagare!
Onhan tilitoimistosi auktorisoitu? Är din redovisningsbyrå auktoriserad? taloushallinto – palkkahallinto – IT ekonomiförvaltning – löneförvaltning – IT
010 400 4100 www.norlic.fi
CONNECTING BUSINESS 23
En aldrig tidigare skådad urbanisering Kina är världens största exportör och väntas snart gå om USA som världens största industristat. Lars Backström som är Finlands ambassadör i Kina får följa med utvecklingen från parkettplats. text Anna Jeanne Söderlund BILD Gunnar Bäckman
K
ina är idag en av de intressantaste marknaderna för många företag och antagligen det av världens länder som genomgått den snabbaste utvecklingen under de senaste decennierna. Finlands ambassadör i Kina, Replot-bördige Lars Backström, sticker inte under stol med att han är mycket nöjd med att vara stationerad just i Kina. – Jag har privilegiet att få följa med den snabbaste urbaniseringen som världen skådat. På 30 år har Kina gått framåt lika mycket som vi gjort under 100 år. På tio år har kineserna byggt upp ett motorvägsnätverk som är lika omfattande som det i USA, och varje stad ser ut ungefär som Manhattan. Det är dynamiskt, energiskt och oerhört intressant att följa med, säger Backström. Han tillträdde som ambassadör i Kina hösten 2009 efter att ha varit ambassadör i Thailand. Hans mandat går ut sommaren 2013. Viktig handelspartner För trettio år sen var tre finländska företag etablerade i Kina, idag är de över 300. Finland var länge Kinas viktigaste handelspartner i Norden, och också om Sverige gick förbi under finanskrisen så fortsätter Kina att vara en väldigt viktig marknad för finländska företag. – Man kan säga att vi är gifta med Kina. Faktiskt har finländska företag gjort mer investeringar i Kina än i Ryssland, säger Backström. Lars Backström menar att Kinas tid som låglöneland småningom börjar vara förbi. Landet befinner sig nu på ungefär samma nivå som Sydkorea gjorde i slutet av 1970-talet. Kina vill utvecklas till ett högteknologiland snarare än att fortsätta tillverka plastleksaker.
24 CONNECTING BUSINESS
– De finländska företag som kan erbjuda produkter inom högteknologi har goda chanser i Kina, speciellt om de är världsledande inom sitt eget område. Att man kommer från ett litet land spelar ingen roll – ur kinesernas synvinkel är allting litet. Är Kina då ett hot? – Vi är idag alla beroende av varandra mer än vi någonsin varit tidigare. Därför är det omotiverat att tala om hot, man borde se den stora kinesiska marknaden som en möjlighet. Dessutom är det väldigt viktigt för Kina att det går bra för Europa, säger Backström. Överväldigande Lars Backström säger att nästan alla utlänningar som kommer till Kina förvånas över hur stort allting är och hur snabbt utvecklingen gått framåt. – Jag besökte Kina första gången år 1988 och då cyklade i stort sett alla kineser. Under de senaste fem åren har alla som har råd köpt bil och cyklarna har fått ge rum för dem. Men också om hundratals miljoner människor lyfts ur fattigdomen under de senaste decennierna så är Kina totalt sett fortfarande ett u-land med stora utmaningar de kommande åren. Som den vana resenär han är har Lars Backström hunnit besöka alla kinesiska provinser. – Visst hade jag läst på om Kina och landets historia innan jag flyttade hit, men med tanke på Kinas storlek och landets 5000 år gamla och händelserika historia så är det omöjligt att påstå att man är tillräckligt insatt.
Ambassadör Lars Backström är hemma från Replot – en ort därifrån man traditionellt sett rest ut i världen. Många av hans släktingar emigrerade i tiderna till Amerika eller jobbade som sjömän på världshaven.
Ennätysten matkamies Suomen Kiinan suurlähettiläs Lars Backström valitsi ammattinsa osittain harrastuksensa perusteella. Matkustaminen maailman eri kolkkiin on nimittäin aina kiehtonut häntä. – Kun interrail-matkustaminen mahdollistui huhtikuussa 1972, tilasin heti lipun. Järjestelmä oli niin uusi, että useimmat konduktöörit eivät ymmärtäneet mikä ihmeen lippu oli kyseessä. 1980-luvun alussa eräs tuttava kysyi, monessako maassa Backström oli vieraillut. Sen seurauksena hänessä heräsi kipinä matkustaa maailman jokaiseen maahan. Hän pääsi tavoitteeseen vuonna 1994 toisena henkilönä maailmassa, joka oli saavuttanut saman alle 40-vuotiaana. Silloin maita oli 192 ja sen jälkeen niitä on syntynyt muutama lisää; Etelä-Sudan, Itä-Timor, Kosovo ja Montenegro. Näissäkin nuorissa valtioissa Backström on sittemmin ehtinyt piipahtaa. Backström arvelee kiinnostuneensa matkustamisesta jo pikkupoikana Raippaluodossa, kun merimiehinä työskennelleet sukulaiset lähettivät postikortteja kotiin. Hänen suvustaan löytyy myös monta Amerikan siirtolaista. Kaikkien maailman maiden lisäksi Lars Backström on matkustanut kaikkiin USA:n osavaltioihin vähintään kaksi kertaa. – Olen ajanut autoa USA:ssa noin 100.000 kilometriä. Suunnitelmissa on matkustaa sinne uudestaan, jotta saisin kolmannen osavaltiokierroksen valmiiksi. Enää puuttuu viisi osavaltiota.
CONNECTING BUSINESS 25
TOMI HIRVINEN
BACKA
MIA BRÄNN
Ministeri Urpilainen ja EU:n kriisirahaston johtaja Klaus Regling pohtivat talouskasvua myrskyn jälkeen Anders Chydenius –vapaakauppaseminaarissa Kokkolassa kesäkuussa. Kauppakamari oli osajärjestäjänä seminaarissa, jossa keskusteltiin talouspolitiikasta, vaikuttamisesta ja Euroopan tulevaisuudesta. Mukana olivat myös Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä ja Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. Kokkolaan, konservatorion saliin oli kokoontunut noin sata kuuntelijaa ja keskustelijaa.
Seminaareissa esillä kestävä kehitys, talousasiat ja Vaasan seudun imago 21.5. järjestetty Vaasan seudun imagoseminaari Future Workshop kulki tänä vuonna otsikolla Pohjanmaa – onnellinen tarina. Järjestyksessään kuudes Future Workshop keräsi yli 200 kuulijaa. World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeen johtaja Pekka Timonen antoi Future Workshopissa pikakurssin brändäyksestä. Timosen mukaan kaupungit ja alueet ylipäätään tekevät brändityötä, koska parhaat kaupungit saavat parhaat ihmiset ja parhaat yritykset. Hänen mukaansa kyky houkutella ja pitää kyvykkäitä ihmisiä on kaupungin tärkein ominaisuus.
Viime vuoden elokuussa aloittanut Wärtsilän konsernijohtaja Björn Rosengren vieraili ensimmäisen kerran Vaasassa ja oli kauppakamarin Kevätforumin pääpuhuja. Rosengren valotti puheenvuorossaan Wärtsilän ekologisuuteen painottuvaa strategiaa ja tulevaisuudennäkymiä. Konsernijohtaja korosti Vaasan toimintojen merkitystä: - Vaasa ei ole pelkkä tehdas, vaan merkittävä osa koko yhtiötä. Niin kauan kuin Vaasa säilyy laadukkaana ja kilpailukykyisenä, ei seudulla ole syytä huoleen. MIA BRÄNNBA
CKA
26 CONNECTING BUSINESS
JAAKKO J. SALO JAAKKO J. SALO
Suurlähettiläitä vierailulla
JARL SUNDQV
IST
Vaasassa vieraili kesän kynnyksellä 19 Suomeen sijoitettua suurlähettilästä puolisoineen. Lähettiläät näkivät päivän aikana Suomen kauneimman yliopistokampuksen ja Merenkurkun maailmanluonnonperintökohteen, tutustuivat Wärtsilän tehtaaseen ja kuulivat esityksissä mm. energiaklusterista ja Vaasan tarjoamista opiskelumahdollisuuksista. Ilta päättyi kaupungin vastaanottoon Kuntsin modernin taiteen museossa.
Lisää lähettiläitä - energialähettilään kesä
Chambergolfia pelattiin tänä vuonna Kokkolassa 20.6.2012. Voittajaksi selviytyi Uffe Snellman Pietarsaaresta. Lähimmäksi lippua löi Ilkka Vaherjoki (kuvassa vasemmalla) Vaasasta. Hän vastasi myös pisimmästä lyönnistä. Palkintoa ojentamassa kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen ja Kokkolan Golfin toiminnanjohtaja Jari Parikka.
Samaan aikaan kun muut suunnittelivat lomiaan, oli Vaasan seudulla täysi tohina päällä. Suomen kovimman kesätyön napannut energialähettiläs Tuomas Vanhanen aloitti elämänsä kesää Vaasan seudulla. Tehtävänä oli ottaa kaikki irti 12:sta viikon työrupeamasta seudun energia-alan yrityksissä ja välittää tietoa ja tunnelmia suurelle yleisölle sosiaalisen median välityksellä. Haaste oli vähintäänkin yhtä suuri Tuomakselle kuin yrityksille, jotka olivat valmistelleet lähettiläälle toinen toistaan mielenkiintoisemmat viikko-ohjelmat. Nyt kun suurimmalla osalla on lomat takanapäin, on energialähettiläs saanut urakkansa päätökseen ja jatkaa opintojaan 30 000 euroa ja kumppanien tarjoamia työsuhde-etuja sekä satoja kokemuksia rikkaampana. Vaasan seudun energiateknologian keskittymä tarjosi Tuomakselle syväsukelluksen energiateknologia-alaan niin teknologian, tulevaisuuden skenaarioiden, edunvalvonnan kuin viestinnänkin osalta. Tuomaksen blogit ovat luettavissa EnergyVaasan-kampanjasivulla www.energyvaasa.fi/lahettilas ja videot nähtävillä YouTubessa www.youtube.com/energyvaasa.
Energialähettiläs sai kesäpestinsä ajaksi käyttöönsä tuliterän hybridi-Audin Käyttöautosta. KUVA: Christoffer Björklund
CONNECTING BUSINESS 27
MP2 Itella Oyj
KOKO KANSAN YRITYSKORTTI.
KÄY SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN.
SUOMALAI SF IRM O J EN ÄS S Ä HIHA S S A .