Connecting Business 3/2011

Pohjanmaan Kauppakamarilehti - Österbottens Handelskammartidning

3 ∙ 2011

CONNECTING BUSINESS

Regionmarknadsföring förhöjer regionens image

Ahlskog tekee poronnahasta silkinpehmeää Jäsenet arvostavat verkostoa ja tiedonsaantia

2 CONNECTING BUSINESS

3 ⋅ 2011

sisältö · innehåll CONNECTING BUSINESS Pohjanmaan kauppakamarilehti Österbottens handelskammartidning Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Tidningen utkommer fyra gånger per år.

JULKAISIJA Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare Vaasa-Pietarsaari-Kokkola Vasa-Jakobstad-Karleby Puh/tfn (06) 318 6400 fax (06) 318 6490 www. ostro.chamber.fi

PÄÄTOIMITTAJA/ CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen Puh/tfn 0500 561 036 juha.hakkinen@chamber.fi

ILMOITUKSET / ANNONSER Mia Brännbacka Puh/tfn (06) 318 6434 mia.brannbacka@chamber.fi

TOIMITUSNEUVOSTO / REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn (06) 318 6434 Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036 Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100

TOIMITUS / REDAKTION Viestintä Oy Prowomedia info@prowomedia.com

TAITTO / OMBRYTNING Muotoilutoimisto Into Tuula Koto

KÄÄNNÖS / ÖVERSÄTTNING

14

12

ENNAKOINTI

Miten taataan, että osaavaa työvoimaa riittää?

PÅ NYA POSTER

Jarl Sundqvist vill utveckla, bygga upp och skapa nya saker.

Pohjanmaan kauppakamari / Österbottens handelskammare, Margareta Jakobsson

PAINO / TRYCK Kirjapaino Fram Boktryckeri SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n Joutsenmerkitylle painolaitokselle.

PAINOS / UPPLAGA 5000 kpl / st.

ISSN 1796-9441 KANSI / PÄRMBILD Kuva/bild: Mats Sandström Carita Pöntiön johtama Oy Ahlskog Leather Ab taikoo nahasta luksusta.

6

10

Seutuviestintä kirkastaa seudun kuvaa Regionmarknadsföring förhöjer regionens image

14

Ennakoimalla turvataan oikeat osaajat yrityksille Prognostisering säkrar företagens tillgång på kompetent arbetskraft

17

Takuuteekkarit® teollisuuteen!

19

Silkinpehmeää nahkaa

Verkostoja ja hyödyllistä tietoa

PALSTAT

Oy Ahlskog Leather Ab, som leds av Carita Pöntiö, gör lyx av läder.

Pääkirjoitus | LEDARE | 5 Epävarmuutta ilmassa | Osäkerhet i luften

uusii asemiin | 12 Utvecklaren jobbar för näringslivet NÄHTYÄ & KUULTUA | 26

CONNECTING BUSINESS 3

Speedmaster faktaa

ǩ ǩ ǩ ǩ ǩ ǩ ǩ ǩ ǩ ǩ

Offset -laatua jo 300 kpl:een painoksista ylöspäin.

Laajempi materiaalivalikoima kuin digipainokoneissa.

Painettavan materiaalin paksuus voi olla jopa 400 g Tehokas 300 - 10000 kpl:een painoksissa lopputuotteen formaatista riippuen Ympäristöystävällisin offsetmenetelmä Huippulaatu ja laadun tasaisuus uudenaikaisen kuvansiirtotekniikan ansiosta Tekee 60 000 kpl:tta A4-sivua tunnissa Suuret jälkäsittelymahdollisuudet tarkuuden johdosta Kone on tällä tekniikalla ensimmäinen 8-värikone maailmassa Ja sokerina pohjalla tietysti kilpailukykyinen hinnoittelu

Korsholmanpuistikko 37 | 65100 Vaasa | (06) 320 9600 | info@fram.fi | www.fram.fi

Pääkirjoitus | Ledaren

Epävarmuutta ilmassa Ennen kesälomia yritystemme näkymät olivat valoisia. Tilauskirjat olivat vaihtelevan paksuisia, mutta monella oli mielikuva, että mennään parempaan päin. Vielä EK:n elokuun alussa julkistamassa barometrissä ei osattu nähdä, että Euroopan ja Yhdysvaltain julkisen sektorin rahoitusongelmista alkanut epävarmuus leviää myös muualle. Pelko taantumasta on varmasti vielä ennenaikaista Suomessa ja Pohjanmaalla, mutta aivan selvää on, että viennistä riippuvaisina me joudumme kohtaamaan ainakin hitaamman kasvun ajan.

Hallituksella onkin kiire miettiä toimia Suomen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Asia on moneen otteeseen mainittu hallitusohjelmassa, mutta teot vielä puuttuvat. Yhteisöveron lasku olisi ensimmäinen tarvittava teko, ja samalla ansiotulojen verotuksen lasku vähentäisi painetta nimellispalkkojen korotuksiin.

Tupo ja sen mukana korotukset kaikille riippumatta alan ja yrityksen kilpailukyvystä olisi nyt varmasti väärä lääke. Viimeinen, mitä kaipaamme, on ostovoimaa ja kilpailukykyä heikentävät päätökset tai avainalojen lakkoilut.

Suomella on aihetta monta muuta maa-

ta positiivisempiin näkymiin sen johdosta, että viennin päämarkkinoillamme Ruotsilla ja Saksalla menee vielä hyvin. Lisäksi kehittyvien maiden ja Kiinan kasvu jatkuu. Suomelle myös Venäjä tarjoaa hyviä mahdollisuuksia.

Helppo markkina se ei toki ole, mutta markkinoita ja maksukykyä on öljyn ja muun energian hinnan pysyessä korkealla tasolla. Pohjalaisia mahtuu vielä Pietarin junaan.

Erityiseen pessimismiin ei liene aihetta, mutta skenaarioita on hyvä rakentaa. Kasvun strategian ohella voi miettiä miten tulee toimia, jos kysyntä nopeasti laskee. Hitaamman kasvun aikaa enteilee julkisen velan kova kasvu eri puolilla maailmaa. Kyse on myös länsimaiden kilpailukyvyn heikkenemisestä.

Omasta kilpailukyvystään huolehtii jokainen yritys itse kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Valtiovallan ja kuntien pitää olla tässä yritysten tukena ja huolehtia, että julkisen sektorin menojen kasvu ei vie kilpailukyvyltä pohjaa. Toivotamme tässäkin tehtävässä onnea alueemme omille kansanedustajille ja ministereille. Pidetään yhteyttä!

JUHA HÄKKINEN toimitusjohtaja | vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare

Osäkerhet i luften Före semestrarna var utsikterna för våra företag ljusa. Orderböckerna var generellt sett välfyllda, och många hade uppfattningen att vi går mot bättre tider. Ännu i EK:s barometer, som publicerades i augusti, kunde man inte ana att den osäkerhet, som hade börjat från finansieringsproblemen inom den offentliga sektorn i Europa och USA, också skulle sprida sig. Det är säkert ännu för tidigt att vara rädd för en recession i Finland och Österbotten, men eftersom vi är beroende av export är det alldeles klart att vi åtminstone ställs inför en period av långsammare tillväxt.

Det är bråttom för regeringen att överväga åtgärder för att stärka Finlands konkurrenskraft. Frågan har i flera omgångar omnämnts i regeringsprogrammet, men handlingarna saknas än så länge. En sänkning av samfundsskatten skulle vara en första viktig åtgärd.

Samtidigt skulle en sänkning av inkomstbeskattningen minska trycket på att höja de nominella lönerna. Inpo och därigenom förhöjningar till alla, oberoende av bransch och företagets konkurrenskraft, skulle säkert vara fel medicin nu. Det sista vi behöver är beslut som försvagar köpkraften och konkurrenskraften eller strejker inom nyckelsektorerna.

I Finland är utsikterna positivare än i många andra länder av den anledningen att det fortsättningsvis går bra för Sverige och Tyskland, som är våra huvudmarknader inom exporten.

Uppgången fortsätter på tillväxtmarknader och i Kina. Också Ryssland erbjuder goda möjligheter för Finland. Ryssland är förvisso ingen lätt marknad, men det finns marknad och betalningsförmåga så länge som priset på olja och annan energi hålls på en hög nivå.

Också för österbottningarna finns det ännu plats på tåget till S:t Petersburg.

Det torde inte finnas orsak till utpräglad pessimism, men det är bra att bygga upp scenarier. Jämsides med en tillväxtstrategi kan man fundera på hur man ska handla om efterfrågan minskar snabbt. En period av långsammare tillväxt förebådar att den offentliga skuldsättningen kommer att öka kraftigt på olika håll i världen. Det handlar även om att konkurrenskraften i västländerna försvagas.

Varje företag sköter själv om sin egen konkurrenskraft i den hårda internationella konkurrensen. Statsmakten och kommunerna bör utgöra ett stöd för företagen och se till att den offentliga sektorns utgifter inte ökar och skapar problem för konkurrenskraften.

Vi önskar riksdagsledamöterna och ministrarna från vårt eget område lycka till även i den här uppgiften.

Vi håller kontakt!

CONNECTING BUSINESS 5

TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI kuvat | BILDER CONCORDIA JA | OCH VASEK

Kaupunkien välinen kilpailu investoinneista, osaajista, veronmaksajista ja opiskelijoista on laajentunut seutujen väliseksi kilpailuksi. Samalla kilpailu on lisääntynyt ja johtanut siihen, että eri puolella Suomea päättäjät miettivät seutunsa imagoa ja toteuttavat erilaisia viestintä- tai markkinointikampanjoita.

Konkurrensen mellan städerna om investeringar, kompetent arbetskraft, skattebetalare och studerande har utvecklat sig till en konkurrens mellan regionerna. Samtidigt har konkurrensen ökat och lett till att beslutsfattare på olika håll i Finland funderar på hurdan image deras region har och ordnar olika informations- eller marknadsföringskampanjer.

6 CONNECTING BUSINESS

Regionmarknadsföring förhöjer regionens image

O

ckså Österbotten görs mera känd med hjälp av regionmarknadsföring. Både i Jakobstads- och Vasaregionen har man beslutat att långsiktigt satsa på marknadsföring av och information om regionen och lockat både offentliga aktörer och företag med i samarbetet. För den operativa verksamheten svarar Ab Jakobstadsregionens Näringscentral Concordia och Vasaregionens Utveckling Ab VASEK. – Regionernas näringslivsstrukturer är sinsemellan så olika att vi inte direkt konkurrerar om samma företag eller arbetstagare. Det är positivt att två så närbelägna regioner försöker förstärka den österbottniska kustens image, anser VASEKs marknadsföringschef Riitta Björkenheim. – Om företag som kommer från andra orter etablerar sig i någondera regionen, drar båda sannolikt nytta av detta t.ex. genom underleveransarbeten.

CONNECTING BUSINESS 7

8 CONNECTING BUSINESS

– Regionernas näringslivsstrukturer är sinsemellan så olika att vi inte direkt konkurrerar om samma företag eller arbetstagare. Det är positivt att två så närbelägna regioner försöker förstärka den österbottniska kustens image, anser VASEKs marknadsföringschef Riitta Björkenheim.

Vaasan seudun viestintätyö käynnistyi konkreettisesti viime vuonna, kun seudulle palkattiin samanaikaisesti sekä seutuviestintäpäällikkö että energiakeskittymän markkinointijohtaja. Molemmilla näillä henkilöillä on oma toimialueensa, mutta ne limittyvät monessa kohdassa niin paljon päällekkäin, että töitä on järkevä tehdä yhdessä.

– Ja toki me teemme yhteistyötä myös concordialaisten kanssa esimerkiksi Pohjanmaan liiton puitteissa ja venealan markkinoinnissa, Björkenheim huomauttaa.

Tunnettuutta vahvojen yritysten avulla Molempien seutujen ydinviesti kumpuaa vahvasta elinkeinoelämästä. Vaasan seutu käyttää hyväkseen Pohjoismaiden suurinta energiateollisuuden keskittymää, mutta tuo esiin myös uniikin luonnon ja hyvän elämänlaadun. Pietarsaaren seutu kehuu yritystensä laatua.

– Strategiaa laatiessa mietimme, mitä erikoista ja omaleimaista meillä täällä on. Päädyimme siihen, että hienosti menestyvien suuryritystemme erinomainen laatu on avainasia, se on ja pysyy täällä, vaikka mitä tapahtuisi, markkinointipäällikkö Ola Smedlund Concordiasta kertoo. – Siitä syntyi perusviestimme: täällä asuu laatu.

Yritysten kytkeminen mukaan viestintään tuo lisää näkyvyyttä. Smedlundin mukaan monet seudun yrityksistä ovat tunnettuja muualla Suomessa, mutta niiden kotipaikkaa ihmiset eivät tiedä. – Lähes jokainen rakentaja tai remontoija tuntee Mirkan hiomatuotteet, mutta kuinka moni tietää yrityksen sijaitsevan Jepualla?

Samarbete är nyckeln till framgång Båda regionerna har funderat noga på sina starka sidor samt regionmarknadsföringens innehåll och genomförande, eftersom marknadsföringens budget inte är oändlig. Man har satsat på marknadsföringens strategiarbete och målsättningen är att kunna engagera regionens invånare, beslutsfattare och organisationer i spridningen av det gemensamma budskapet. Den positiva nationella mediasynligheten tros öka om nyheterna från regionen inte är motstridiga sinsemellan.

Varken Björkenheim eller Smedlund vill tala om en regionmarknadsföringskampanj, utan ser regionmarknadsföringsarbetet som en fortlöpande och förnybar aktivitet. Arbetet görs med projektfinansiering, men det är emellertid en fråga som är större än ett enskilt projekt. Enbart utvecklingsbolagens resurser räcker inte till för att nå långt med budskapet, utan till detta behövs aktörer från hela regionen.

– Alla organisationer i regionen kan dra sitt strå till stacken. Regionmarknadsföringen är som en röd boll, som genomsyrar all annan marknadsföring; bollen kan ingå i organisationens egen information utan att något annat tas bort därifrån, beskriver Björkenheim.

CONNECTING BUSINESS 9

Verkostoja ja hyödyllistä tietoa TEKSTI JOHANNA HAVERI kuvat HAASTATELTAVAT

Kari Hallman

Oy Puucomp Ab Kristiinankaupunkilainen Oy Puucomp Ab toteuttaa rakennuksiin erilaisia puuviilutettuja sisustus- ja akustointiratkaisuja. Toimitusjohtaja Kari Hallman löytää heti useita syitä sille, että Puucomp on PKK:n jäsen.

Kauppakamarin tärkeimpänä tehtävänä Hallman pitää alueellisen elinkeinoelämän edunvalvontaa.

– Meille ehkä eniten konkreettista hyötyä on ollut kauppakamarin koulutuksista. Olemme hyödyntäneet etenkin taloushallinnon koulutuksia, Hallman sanoo.

– Itse koin HHJ-koulutuksen niin hyväksi, että tekisi mieli käydä se uudestaan.

Hallman näkee tärkeäksi myös kauppakamarin kautta tulevan verkoston. Keskustelut eri alojen edustajien kanssa avartavat maailmankuvaa.

Eventas Oy Ab Minna Wittingin Kokkolaan perustama Eventas on tuore yritys, joka auttaa yrityksiä tavoitteellisten tapahtumien järjestämisessä. – Ei mitään niin suurta tai pientä tapahtumaa, ettei kannattaisi hetki miettiä, mihin sillä oikeastaan pyritään. Jokainen tapahtuma on mahdollisuus, hän selittää.

Wittingille kauppakamariin liittyminen oli itsestään selvää.

– On järkevää olla kauppakamarin jäsen, sillä sieltä saa paljon tietoa ja neuvoja eikä tarvitse itse etsiä kaikkia vastauksia. Varsinkin yksin yrittävällä se tuo tunteen, ettei ole niin yksin, miettii Witting, jolla on jo aiempaa yrittäjäkokemusta.

Myös edunvalvontatyö sekä kauppakamarin mukana tuleva verkosto ovat hänelle tärkeitä asioita.

– Ja kyllähän PKK:n jäsenistä moni on myös minun yritykseni potentiaalinen asiakas, hän myöntää.

10 CONNECTING BUSINESS

JÄSENET

Pohjanmaan kauppakamarilla (PKK) on 1045 erikokoista ja eri aloilla toimivaa jäsentä, jotka toimivat maantieteellisesti katsottuna suhteellisen laajalla alueella. Jokaisella jäsenyrityksellä on oma syynsä olla kauppakamarin jäsen. Tässä muutamia niistä

Jarno Puutio

Tapiola-ryhmä yritysasiakkaat

Yksikön vetäjä Jarno Puutio vastaa Tapiolan Vaasan toimipisteestä käsin läntisen Suomen vakuutus- ja talousasioiden yritysasiakastoiminnoista. Hänen mielestään tärkein kauppakamarijäsenyyden mukanaan tuoma asia on verkosto.

– Kauppakamarin tilaisuuksissa tapaa paljon eri alojen ihmisiä ja heidän kanssaan jutellessa saa melko hyvän käsityksen siitä, mikä on alueen markkinatilanne ja tulevaisuuden näkymät, Puutio kehuu.

Tapiola on järjestänyt myös yhteisiä tilaisuuksia PKK:n kanssa. Puutio painottaa, että vaikka hänellä ja kauppakamarilla on pitkälti sama kohderyhmä, yhteiset tilaisuudet eivät ole myyntitapahtumia, vaan niissä halutaan tuoda esiin uutta tietoa.

Tapiolan väki on osallistunut myös kauppakamarin koulutuksiin. – Esimerkiksi moni esimiesasemassa oleva on käynyt HHJkoulutuksen, vaikkei juuri nyt hallitusjäsenyyksiä miettisikään, Puutio huomauttaa.

Herrmans Oy Ab Pedersöressä sijaitseva Herrmans Oy Ab on erikoistunut polkupyöräkomponenttien suunnitteluun ja valmistukseen sekä raskaan kaluston työvalaistukseen. Toimitusjohtaja Reijo Tiuraniemen mukaan perussyy jäsenyydelle on se, että kauppakamari ajaa alueen yritysten etuja. Erityisesti PKK on kunnostautunut erilaisten liikenneasioiden puolestapuhujana, mutta myös koulutus ja tiedonvälitys ovat tärkeitä tehtäviä.

– Kauppakamarin kokousten yhteydessä tapaan muita alueen yrittäjiä ja kuulen mitä alueelle ja muille toimialoille kuuluu, Tiuraniemi sanoo.

Alueellisen elinkeinoelämän edunvalvojana kauppakamari palvelee Tiuraniemen mukaan myös isompaa kohderyhmää. – Kyllä yritysten etu on koko alueen etu. Hyvinvoivat yritykset työllistävät ja sitä kautta hyvinvointi leviää suoraan ympäröivään yhteiskuntaan.

CONNECTING BUSINESS 11

PÅ NYA POSTER

TEXT Christoffer Thomasfolk BILD ANN-SOFI BERG

Utvecklaren jobbar för näringslivet Direktör Jarl Sundqvist, Österbottens handelskammare

Vem är du?

Jag heter Jarl Sundqvist och bor i Karleby tillsammans med min familj bestående av hustru och två barn, varav det ena fortfarande bor hemma. Mina stora intressen är att lyssna till musik och i synnerhet klassisk musik, som jag fascineras av. Jag trivs också på sjön och rör mig under somrarna mycket i skärgården och segling är ett annat stort intresse. På vintern blir det en hel del vandring och skidåkning i skogsterräng.

Vad gör du nu?

Jag tillträdde nyligen tjänsten som direktör för Österbottens handelskammare. Orsaken till att jag sökte tjänsten var att jag kände att arbetet skulle passa mig och att jag har något att ge när det gäller att skapa förutsättningar för näringslivet.

Vad gjorde du tidigare?

Jag arbetade som forsknings- och utvecklingschef vid Mellersta Österbottens yrkeshögskola. Under den tiden har jag rört mig i terrängen mellan högskola, samhälle och näringsliv och varit delaktig i att förverkliga många olika utvecklingsprojekt som gagnat regionen.

Vad har du att ge handelskammaren?

Jag har alltid haft ett starkt behov av att utveckla, bygga upp och skapa nya saker. Min viktigaste uppgift blir att sköta intressebevakningen framför allt på handelskammarens norra område, som sträcker sig från Karleby till Vörå, så att beslutsfattare på både kommunal, regional och nationell nivå vet vad våra medlemmar vill. Jag kommer att arbeta hårt för att den kommunikationen fungerar och genom mitt tidigare arbete har jag skapat mig goda kontakter till alla parter.

Vilka är de största utmaningarna?

Det är turbulenta ekonomiska tider att vänta och de österbottniska företagen kommer att påverkas på olika sätt. Men de klarade sig bättre under förra lågkonjunkturen jämfört med andra företag i landet och är rustade för snabba förändringar även nu. Vi behöver större kommunala enheter och kloka satsningar på utbildningen. Jag tror också på samarbete mellan företag i samma bransch, vilket skulle resultera i effektivare produktutveckling och mera innovation.

Känner du någon intressant person som har sadlat om eller kommer att göra det? Ge oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi så kan vi eventuellt presentera den personen i vårt nästa nummer.

Tunnetko jonkun mielenkiintoisen ihmisen, joka on siirtynyt tai siirtymässä uudelle uralle? Anna meille vinkki www.pohjanmaankauppakamari.fi, niin saatamme seuraavalla kerralla esitellä juuri hänet.

12 CONNECTING BUSINESS

Juuri oikean kokoinen.

Markku Halkola, Fintos

Fintos valmistaa tismalleen asiakkaidensa tarpeiden mukaan räätälöityjä hydrauliikka- ja nestejäähdytysratkaisuja. Samaa joustavuutta ja tinkimätöntä palveluasennetta he vaativat myös teleoperaattoriltaan. Eli Anvialta.

Katso osoitteesta

www.anvia.fi/kokonaispalvelu millaisen viestintäratkaisun Anvia rakensi Fintoksen tarpeisiin.

Yrityspalvelut | (06) 411 4800 | yrityspalvelut@anvia.fi | www.anvia.fi Lu otett ava. Vaivato n. Ke h i t t y vä . L äh el l ä S i n u a.

TEKSTI | TEXT MIA BRÄNNBACKA KUVAT | BILDER PHOTOXPRESS JA | OCH PEER HAATAJA

Jollei teollisuus saa Suomessa tarpeeksi osaavaa työvoimaa, siirtyy se sinne, missä tekijöitä riittää. Ja jos teollisuus siirtyy pois täältä, eivät verorahat riitä julkisten palveluiden tuottamiseen. Miten taataan, että osaavaa työvoimaa riittää, kun nuorisoikäluokat ovat reippaasti pienempiä kuin eläköityvät?

Ennakoimalla turvataan oikeat osaajat yrityksille Prognostisering säkrar företagens tillgång på kompetent arbetskraft Om industrin inte får tillräckligt med kompetent arbetskraft i Finland, flyttar den dit tillgången på arbetskraft är god. Och om industrin flyttar bort härifrån, räcker skattepengarna inte till för att producera offentlig service. Hur ska vi se till att det finns tillräckligt med kompetent arbetskraft när de unga årskullarna är betydligt mindre än de som går i pension?

14 CONNECTING BUSINESS

V

astaus näihin ja moniin muihin kysymyksiin ja ongelmiin pyritään löytämään koulutus- ja työvoimantarve-ennakoinnilla.

Ennakoinnin avulla yritetään nähdä tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat ja sen jälkeen varautua niihin. Ennakointi ei ole arvailua eikä ennustamista, vaan pitkäjänteistä työtä.

Työvoiman tarpeen ennakointia on tehty meillä järjestelmällisesti jo pitkään. Viime kevään aikana jokaisessa maakunnassa on lisäksi toteutettu mittavat ennakointilaskelmat opetushallituksen pyynnöstä. Laskelmien tavoitteena on saada maakun-

nista tieto, minkä alojen ja minkä koulutusasteen taitajia maakunnissa tarvitaan lähivuosina ja aina vuoteen 2025 saakka. Tämän tiedon perusteella on tarkoitus suunnitella valtakunnallista koulutustarjontaa ja jakaa se maakunnittain siten, että kunkin alueen työvoimatarpeeseen vastataan mahdollisimman hyvin oman alueen koulutuksella. Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla laskelmien teossa ovat olleet mukana maakuntien liittojen lisäksi mm. oppilaitosten, yrityselämän ja työvoimaviranomaisten edustajat.

Laskelmien tavoitteena on saada maakunnista tieto, minkä alojen ja minkä koulutusasteen taitajia maakunnissa tarvitaan lähivuosina ja aina vuoteen 2025 saakka.

15 000. Samana aikana työikään tulee Pohjanmaalla vajaat 35 000 nuorta ja Keski-Pohjanmaalla reilut 13 000 nuorta. Puute työntekijöistä ei siis olisi toivottoman suuri, mikäli kaikki alueen nuoret työllistyisivät valmistuttuaan omalle alueelle.

Ennakoitaessa, paljonko eri koulutuksiin tarvitaan aloittavia opiskelijoita vuosittain, on kuitenkin otettava huomioon myös, paljonko alueella koulutetuista lähtee muualle töihin sekä koulutuksen keskeyttäneiden määrä. Nykyään koulutuksen

Vaikka miten laskisi, ei työvoima riitä Kun otetaan huomioon syntyvien uusien työpaikkojen määrä, eläkkeelle jäävät ja mm. joillakin aloilla automaation lisääntymisestä ja palveluiden ulkoistamisesta johtuva poistuvien työpaikkojen määrä ja sekin tosiseikka, että työttömyyttä ei koskaan saada poistettua kokonaan, tarvitaan Pohjanmaalla hiukan vaille 40 000 uutta työntekijää vuoteen 2025 mennessä. Keski-Pohjanmaalla vastaava luku on

CONNECTING BUSINESS 15

näkökulma Tällä hetkellä ennakoinnin tulokset jäävät alueellamme pitkälti vain ennakointia tekevien tahojen käyttöön. Pohjanmaalla tulisi panostaa enemmän ennakoinnista saatujen tietojen muokkaamiseen sellaiseen muotoon, että tulokset olisi helpommin esimerkiksi peruskoulujen oppilaanohjauksen käytettävissä. Mallia voisi ottaa vaikka Pirkanmaalta.

Pilkahdus kokoaa ennakointia Pirkanmaalla

Pirkanmaalla kehitetään yhteistä ennakoinnin toimintamallia. Tietoa tuotetaan ja analysoidaan maakuntastrategiaa varten ja sitä hyödynnetään mm. koulutuspaikkojen suuntaamisessa työllistäville aloille ja koulutuksen sisällön suunnittelussa.

Pirkanmaan malli koostuu neljästä osa-alueesta:

1) Asiantuntijarinkityöskentelyssä tehdään aihekohtaisia analyyseja eri kehityskuluista, esimerkiksi koulutuspaikkojen kohdentamiseksi oikein, 2) määräajoin järjestetään Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi, jossa maakuntalaisten kesken käydään keskustelua tulevaisuuden haasteista. Kokonaisuutta täydentävät 3) erilaiset tapauskohtaiset koulutus-, suunnittelu- ja tiedonjulkistustilaisuudet, 4) Pilkahdus on puolestaan portaali, joka toimii mediana, jonka kautta tietoa välitetään.

Yhteistyön ”kummi” on Pirkanmaan liitto, mutta varsinaista tulevaisuutta luotaavaa aineistoa synnyttää laaja maakuntalaisten joukko.

Peer Haataja Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK

16 CONNECTING BUSINESS

aloittaneista vain kaksi kolmesta valmistuu. Tämän mukaan jokaista työelämässä tarvittavaa kohden on koulutuksen aloituspaikkoihin varattava puolikas ylimääräinen paikka.

Kun kaikki edellä mainittu on otettu huomioon, on ennakoinnissa päästy tulokseen, että alueen elinkeinoelämän tarpeisiin vastatakseen olisi pohjalaisten oppilaitosten saatava joka vuosi yli 3 000 uutta opiskelijaa. Koska nuorisoikäluokka on vain reilut 2 000 vuosittain, on meillä käsissämme jo melkoinen vajaus. Keski-Pohjanmaalla koulutukseen tulisi saada reilut 1 300 henkilöä, kun taas nuorisoikäluokka on 850 eli vuosittainen vajaus on n. 500 henkilöä.

Molemmissa maakunnissa ennakoidaan tulevaisuuden suurimman tarpeen olevan teollisuustyöntekijöistä, palvelualan sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä, vaikkakin kärkikolmikon järjestyksessä on eroja maakuntien välillä.

Med många små medel tryggas tillgången på arbetskraft Eftersom årskullarna som träder in i arbetslivet är små, är alla val som varje ung person gör viktiga. Genom att stöda och handleda ungdomarna allt bättre, kan man minimera avbrutna studier på grund av felval. Därigenom minskar behovet av nybörjarplatser.

Extra handledning behövs också därför att ungdomar ofta söker sig till branscher som redan nu har ett överutbud av utbildade personer. Dessutom får man inte tillräckligt med bra, motiverade sökande till sådana branscher som behöver arbetstagare – som till exempel de tekniska branscherna.

Det finns alltid många ungdomar från Österbotten som börjar studera på andra orter och som aldrig återvänder efter utexamineringen. Det kan vi inte göra så mycket åt, men vi borde få ungdomar från övriga Finland och utlandet, som kommer hit för att studera, att stanna kvar här i samma omfattning som våra ungdomar flyttar härifrån. Det bästa sättet att engagera studerande i regionens företagsliv är med säkerhet att erbjuda dem praktikplatser och sommarjobb. Ett bra exempel på detta är Vasa universitets projekt Takuuteekkari®, som vi berättar mera om på följande sida. Därtill borde man satsa ännu mera på integreringen av utländska studerande i det finländska samhället.

Ett viktigt tillvägagångssätt för att locka folk till regionen är att öka regionens dragningskraft hos personer från andra platser. Regionen har många betydande attraktionsfaktorer, t.ex. ett utmärkt sysselsättningsläge, lyckliga invånare, en internationell atmosfär, diversifierad natur och mångsidiga möjligheter till hobbyer och utbildning. Invånarna på andra orter bör få bättre kännedom om dessa attraktionsfaktorer. Detta eftersträvar också flera imageprojekt som har påbörjats i regionen under de senaste åren. Man börjar också småningom se resultaten av dessa projekt.

P

rofessori Timo Vekaran aloitteesta lähteneessä Takuuteekkari®-yhteistyössä mukana olevat yritykset tarjoavat yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijoille kesätyöpaikan teollisuudessa. Tavoitteena on, että ensimmäisen vuoden teoriaa opiskelleet teekkarit tutustuvat paikalliseen teollisuuteen käytännössä ja solmivat suhteet alueella toimiviin yrityksiin.

TEKSTI JOHANNA HAVERI kuva VAASAN YLIOPISTO

Takuuteekkarit® teollisuuteen!

Molemminpuolinen hyöty Opiskelijan kannalta järjestelmä on kätevä, sillä hän saa ensimmäisenä vuonna kesätyöpaikan melko vähällä vaivalla ja voi jatkaa asumista opiskelija-asunnossa myös kesällä.

Moni opiskelijoista pääsee seuraavinakin kesinä töihin samaan yritykseen ja saattaa saada myös lopputyön aiheen yrityksestä.

Vaikka yritys todennäköisesti saa melko kokemattoman kesätyöntekijän rekrytoidessaan tämän jo ensimmäisenä opiskeluvuonna, se pystyy opettamaan nuoren opiskelijan talon tavoille ja saa tästä hyvän työntekijän myös seuraavina vuosina. Parhaassa tapauksessa Takuuteekkari-mallilla pystytään pitämään tuleva diplomi-insinööri seudulla myös valmistumisen jälkeen.

Vaasan yliopiston teknillinen tiedekunta on toteuttanut yhdessä ABB:n, Vaconin ja Wärtsilän kanssa Takuuteekkari®-mallia vuodesta 2007 lähtien.

Hyvät kokemukset Niin yritykset kuin opiskelijatkin ovat olleet kiinnostuneita Takuuteekkari®-mallista ja sitä on pyritty kehittämään vuodesta toiseen annettujen palautteiden pohjalta. Käytännössä yhteistyösopimukset yritysten kanssa tehdään vuodeksi kerrallaan ja yritykset sopivat yhdessä yliopiston yhteyshenkilön kanssa, millaiset vähimmäisvaatimukset takuuteekkareille asetetaan.

Yritysten ja opiskelijoiden lisäksi myös yliopisto hyötyy, kun opiskelijat tämän yhteistyön tuloksena ymmärtävät yhä paremmin opintojensa sisällön merkityksen työelämässä. Takuuteekkareilla® on erinomaiset mahdollisuudet työllistyä välittömästi tutkinnon suorittamisen jälkeen.

CONNECTING BUSINESS 17

Henkilöstön motivoiminen ja avainhenkilöiden pitäminen talossa ovat yrityspäättäjän tärkeitä kysymyksiä juuri nyt – ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Ota yhteyttä Tapiolaan. Meillä on runsaasti kokemusta näistä asioista. Ja toimivia välineitä niiden hoitamiseen.

Tutustu: tapiola.fi Avaa Tapiola.fi tai soita 01019 5100 ma-pe 8-20

18 CONNECTING BUSINESS

Vahinkovakuutukset Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Henki-, säästö- ja lisäeläkevakuutukset Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola ja Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola, eläkevakuutukset Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola

Mikä motivoi oikeasti?

Silkinpehmeää

nahkaa TEKSTI JOHANNA HAVERI kuvat mats sandström, samuJI, photoxpress

Lapinkävijälle ei karkealla poron taljalla istuessaan aivan ensimmäisenä tule mieleen, että poron nahasta saa silkinpehmeää pukinenahkaa, josta voisi valmistaa vaikka iltapukuja. Ahlskogilla tiedetään, kuinka se tehdään!

1

920-luvulla perustetun kruunupyyläisen Oy Ahlskog Leather Ab:n nahkatehtaan varaston hyllyillä on mitä herkullisimman värisiä nahkavuotia. Monenlaiset kirkkaat, pastellinsävyiset, metallinhohtoiset tai kuvioidut nahat saavat satunnaisen kävijän ihmettelemään, eivätkö nahat enää olekaan vain mustia tai ruskeita.

– Nykyään nahkaa voidaan värjätä samanlaisin värein kuin kankaita ja niihin pystyy myös painamaan erilaisia kuvioita, vakuuttaa Ahlskog Leatherin toimitusjohtaja Carita Pöntiö.

Pari vuotta sitten perinteikkään nahkatehtaan johtoon siirtynyt Pöntiö on opetellut nahanvalmistuksen saloja aivan alkeista, sillä ala oli hänelle ennestään tuntematon. Nyt hän puhuu tottuneesti nahkalaaduista ja eri työvaiheista, vaikka sanookin olevansa vielä noviisi alalla.

Pitkä muokkausprosessi Nahan käsittelystä Ahlskogilla vastaa yhtiön tekninen johtaja Ilkka Uusitalo, joka tuli taloon vuonna 1993, kun Friitalan nahkatehdas lopetti nahan muokkaamisen Ulvilassa. Hänen tietotaitoonsa perustuvat sekä kauniin lopputuloksen luovat värireseptit että vettähylkivän nappanahan valmistusohjeet.

Lapista tulevien, pääosin karvattomiksi käsiteltyjen nahkojen muokkaamiseen menee vähintään pari viikkoa ennen kuin vuota on valmis pukinekäyttöön. Ensin nahat liotetaan alkaleissa, jotta loputkin karvat sulavat pois, sitten vuodat parkitaan puurummuissa, pinkataan, ohennetaan ja siistitään leikkaamalla. Sen jälkeen vuodat rasvataan ja hiotaan, jonka jälkeen ne värjätään. Värjäyksen yhteydessä nahat myös

Muotoilija Samu-Jussi Kosken Samuji-malliston linjakkaissa vaatteissa pehmeä poromokka ja -nappa pääsevät oikeuksiinsa.

CONNECTING BUSINESS 19

Nahka kiinnostaa myös Carita Pöntiön Joanna-tytärtä

Kotimaista käyttöä Ahlskog Leatherin tekninen johtaja ja osakas Ilkka Uusitalo on nahkojenkäsittelyn kävelevä tietopankki.

käsitellään vettähylkiväksi. Märkäkäsittelyn päätteeksi nahkat kuivataan – tietenkin nahkurin orsilla – ja lopuksi vielä viimeistellään eri tavoin käyttötavasta riippuen.

– Jokaisen eläimen nahka on erilainen riippuen sen elinympäristöstä ja elintavoista. Valmiista vuodasta näkyvät jopa paarman puremat ja verisuonten jättämät jäljet, Uusitalo kertoo.

Tuntureilta muotitaloihin Suurin osa Ahlskogilla käsiteltävästä nahasta on poronnahkaa, joka on erittäin kestävää tiiviin kuiturakenteensa ansiosta. Valmiiksi käsiteltyjen vuotien paksuus on vain noin 0,5 – 0,6 millimetriä, joten poronnahasta tehty nappa tai mokka on silkinpehmeä ja kauniisti laskeutuva materiaali melkein mihin tahansa asuun.

Poroja kasvatetaan niiden lihan takia, joten nahka on poronkasvatuksesta tuleva sivutuote. Sen takia poronnahkaa on saatavilla rajoitettu määrä. – Vain noin 50 000 eläimen nahat jatkojalostetaan vuosittain pukinenahkaksi, Pöntiö täsmentää.

Poronnahan rajoitettu saatavuus sekä materiaalin keveys ja kestävyys tekevät siitä eksoottisen materiaalin. Ahlskogin nahat käyvätkin kaupaksi myös kansainvälisille muotitaloille. – Meillä on hyviä agentteja, joilla on erinomaiset suhteet oman markkina-alueensa muotitaloihin sekä muotitalojen alihankkijoihin.

Nahkojamme on toimitettu italialaisille muotitaloille, esimerkiksi Armanille, ja alkukesästä toimitimme nahkamalleja Ralph Laurenille Yhdysvaltoihin ensi kesän malliston suunnittelua varten, Pöntiö kertoo.

Pöntiön mukaan nahkojen markkinoinnissa hyvät suhteet ja ihmisten tapaaminen ovat kaiken a ja o. Pöntiö osallistuukin kaikkiin tärkeimpiin alan tapahtumiin – kuten joka syksyisille Pariisin nahkamessuille ja suurimmille kotimaisille kädentaitomessuille – löytääkseen uusia kontakteja ja pitääkseen vanhoja suhteita lämpimänä.

20 CONNECTING BUSINESS

Rajallisen tarjontansa vuoksi poro on melko tuntematon pukinemateriaali myös Suomessa. Osittain siihen vaikutti myös 1990-luvun rakennemuutos, joka kutisti suomalaista nahka-alaa kovalla kädellä. Yksi harvoista kotimaisista nahkapukineiden valmistajista on Kokkolassa toimiva Oy M&V Brandt Ab, joka on myös Ahlskogin merkittävä asiakas.

– Valmistamme kotimaisista raaka-aineista, porosta ja hirvestä, pääasiassa miesten ja naisten takkeja sekä jonkin verran myös housuja, kertoo Mikael Brandt. – Poronnahkaa käytämme mielellämme, koska se on kevyt ja kestävä kotimainen materiaali.

Vettä hylkivä poronnappa sopii erinomaisesti ulkovaatteiden materiaaliksi.

Poronnahan suosio kasvaa pikkuhiljaa ja varsinkin yksittäiset ompelijat ja puvustajat ovat löytäneet sen. Hyvänä esimerkkinä siitä on esimerkiksi lasten suosikkiyhtye Hevisaurus, joka pukeutuu Ahlskogin toimittamaan ”porotiilinnahkaan”.

Poronnahan lisäksi Ahlskogilla käsitellään jonkin verran kotimaista lampaan nahkaa. Ne menevät pääasiassa kirjansitomoille sekä muuhun erikoiskäyttöön. Esimerkiksi Suomen Pipliaseuran nahkakantiset raamatut valmistetaan Ahlskogin kasvisparkitusta kotimaisesta lampaannahasta.

Mervärde, på dina villkor

150 000 uutta työpaikkaa Suomeen Suomi ja suomalaiset tarvitsevat 150 000 uutta työpaikkaa. Osallistu keskusteluun 150 000 uudesta työpaikasta ja vaikuta alueesi tulevaisuuteen. Tule kertomaan, miten uusia työpaikkoja luodaan alueellesi.

Viemme viestisi päättäjille.

Tervetuloa!

Vårt mål är att skapa värde för dig och ditt företag. Vi hjälper dig med revision, redovisning, skatt- och affärsrådgivning. I samarbete med oss ordnar sig alla affärstransaktioner både till närområdena och längre bort.

kiertuepäivät:

23.8. Tampere 1.9.

Riihimäki 14.9.

Lappeenranta 20.9.

Lohja Risto E. J. Penttilä 27.9.

Lahti toimitusjohtaja 28.9.

Jyväskylä Keskuskauppakamari 29.9.

Joensuu 5.10.

Mikkeli 150 000 työpaikkaa -kiertue 11.10. Rovaniemi 9.11.2011 Vaasassa, 12.10. Kotka Radisson Blu-hotellin Central-ravintolassa 28.10. Pori 2.11.

Seinäjoki klo 13.00 - 15.00 3.11.

Kuopio 8.11.

Rauma Ilmoittautumiset viimeistään 7.11.

9.11.

Vaasa pohjanmaankauppakamari.fi -> 9.11.

Oulu Ilmoittautumiset 150000-kiertueelle 17.11. Helsinki

Kontakta oss i Vasa: PwC Sandögatan 18 65100 Vasa tfn. 06 318 6600 www.pwc.com/fi

PwC erbjuder rådgivningstjänster, skattekonsultering och revision i 154 länder. Hos oss står 161 000 branschproffs till din tjänst (www.pwc.com). PwC är en förkortning som refererar till kedjan PricewaterhouseCoopers International Limited. Det är en kedja som bildats gemensamt av samtliga våra medlemsföretag och där varje medlemsföretag är ett självständigt juridiskt bolag.

Vasa_CB_Handelskammaren_3_2011 svenska.indd 1

Vaasa | Seinäjoki | Pietarsaari Vasa | Seinäjoki | Jakobstad Puhelin/Telefon: 0400 944 333 www.ey.com/fi

26.8.2011 9:58:47

Paikallista asiantuntijapalvelua Tilintarkastus | Veropalvelut | Liikejuridiikka | Yritysjärjestelyt | Liikkeenjohdon konsultointi Lokala specialisttjänster Revision | Skatt | Affärsjuridik | Transaktioner | Företagsledning

CONNECTING BUSINESS 21

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA HANDELSKAMMARENS KURSER

Pohjanmaan kauppakamari keskittyy lyhyiden koulutustilaisuuksien järjestämiseen ajankohtaisista aiheista.

Koulutustilaisuuksia järjestetään suomeksi ja ruotsiksi Vaasassa, Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Vuosittain järjestetään yhteensä yli 50 tilaisuutta.

Jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa kauppakamarin koulutustarjontaan. Soita (06) 781 6423, (06) 832 6413 tai lähetä viesti koulutus@ostro.chamber.fi.

Ota yhteyttä!

Österbottens handelskammare inriktar sig på att ordna korta kurser om aktuella ämnen. Kurserna ordnas på finska och svenska i Jakobstad, Karleby och Vasa. Årligen ordnas sammanlagt över 50 kurser.

Medlemmarna har möjlighet att påverka handelskammarens kursutbud. Ring (06) 781 6423, (06) 832 6413 eller skicka e-post till koulutus@ostro.chamber.fi.

Ta kontakt!

ILMOITTAUTUMINEN

ANMÄLAN

Osallistumisen voi peruuttaa viimeisenä ilmoittautumispäivänä. Sen jälkeen tulleista peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta. Lisää koulutuksia ja tarkempi ohjelma: www.pohjanmaankauppakamari.fi > koulutuskalenteri. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: koulutus@ostro.chamber.fi.

Deltagandet kan annulleras senast under sista anmälningsdagen. Efter det faktureras halva deltagaravgiften. Mera kurser och utförligare program på www.osterbottenshandelskammare.fi > kurskalender. Anmälningar och ytterligare information: koulutus@ostro.chamber.fi

KURSKALENDER KOULUTUSKALENTERI AKTUELLT OM MOMS Måndagen 3.10.2011 kl. 8.45-16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center, Vasa Tisdagen 4.10.2011 kl. 8.45-16.00, Stadshotellet, Kanalespl. 13, Jakobstad Föreläsare: EM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Medlemspris 320 euro (+moms 23 %), normalpris 410 euro (+ moms 23 %) Sista anmälningsdag fredagen 23.9.2011 Kursen behandlar aktuella frågor gällande mervärdesbeskattning inom både internationell handel och handel inom landet.

POSITIIVINEN VUOROVAIKUTUS TYÖILON LISÄÄMISEKSI Torstaina 3.11.2011 klo 8.45-16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center, Vaasa Luennoitsijana: Marianne Nummela, FM, NLP Trainer ja Personal Coach, kouluttaja ja yrittäjä Jäsenhinta 235 euroa (+alv 23 %), normaalihinta 325 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä maanantaina 24.10.2011 Toivotko joskus että voisit ilmaista itseäsi selvemmin? Ihmetteletkö joskus mitä toiset todella tarkoittavat?Haluatko osata kommunikoida ilman väärinkäsityksiä?

AJANKOHTAISET ALV-ASIAT Keskiviikkona 5.10.2011 klo 8.45-16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center, Vaasa Torstaina 6.10.2011 klo 8.45-16.00, Sokos Hotel Kaarle, Kauppatori 4, Kokkola Luennoitsijana: KTM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Jäsenhinta 320 euroa (+alv 23 %), normaalihinta 410 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä maanantaina 26.9.2011 Kurssilla käsitellään ajankohtaisia alv-asioita sekä kansainvälisen kaupan että kotimaan palvelu- ja tavaratuotannon kannalta.

PAREMMAN TYÖN TULEVAISUUS Torstaina 10.11.2011 klo 12.45-16.00, Vaasan yliopisto, Wolff-auditorio, Wolffintie 34, Vaasa Luennoitsijana: valtiotieteen tohtori, filosofi Maija-Riitta Ollila Jäsenhinta: 1-3 osallistujaa 90€/hlö (+alv 23 %), 4-9 osallistujaa 85€/hlö (+ alv 23 %) Muut: 1-3 osallistujaa 110€/hlö (+alv 23 %), 4-9 osallistujaa 105€/hlö (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä torstaina 27.10.2011 Iltapäivän aikana pohditaan, miten luodaan ihmisille sopivaa työtä, yhteisöön hyvä henki sekä konteksteja, jotka hellästi tuuppivat kohti parempaa elämää. Pohdimme myös, mistä saamme voimaa ja mikä tuottaa onnellisuutta sekä sitä, mihin maailma on menossa ja mihin sitä itse viemme.

KUNNANDE OCH MOTIVATION Onsdagen 12.10.2011 kl 12.45-16.00, Jugendsalen, Skolgatan 11, Jakobstad Föreläsare: Tua Herrgård och Lars Losvik Medlemspris: 1-3 deltagare 90 € / person (+moms 23 %), 4-9 deltagare 85 € / person (+ moms 23 %). Normalpris: 1-3 deltagare 110 € / person (+moms 23 %), 4-9 deltagare 105 € / person (+ moms 23 %) Sista anmälningsdag måndagen 3.10.2011 Det viktigaste för att lyckas i dagens turbulenta arbetsliv är att kunna motivera varandra, lära av varandra, föra kunnande vidare och tillföra ny kunskap. Detta eftersom det är genom ökad motivation och ökat kunnande som vi påverkar prestation!

Utbildningen passar för all personal både i privata och offentliga sektorn.

CONTROLLERIN VALMENNUSPÄIVÄ – JOHDON LASKENTATOIMI YRITYKSESSÄ Keskiviikkona 19.10.2011 klo 8.45-16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center, Vaasa Luennoitsijana: KTT, DI Toivo Koski, TulosAkatemia Jäsenhinta 320 euroa (+alv 23 %), normaalihinta 410 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 7.10.2011 Valmennuspäivän tavoitteena on perehdyttää yrityksen johdon laskentatoimen käsitteistöön ja hyväksikäyttöalueisiin.

POWERPOINT – VAIKUTA ESITYKSILLÄ Tiistaina 25.10.2011 klo 8.45-16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center, Vaasa Tiistaina 8.11.2011 klo 8.45-16.00, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto, Talonpojankatu 6, Kokkola Luennoitsijana: Arja Kuukkanen, ATKuukkanen Oy Jäsenhinta 260 euroa (+alv 23 %), normaalihinta 350 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä ensimmäiseen tilaisuuteen 14.10.2011 ja toiseen 28.10.2011 Microsoft PowerPointin avulla voidaan luoda visuaalisesti näyttäviä esityksiä.

Kuvat, kaaviot ja SmartArt-grafiikka jäävät yleisön mieleen. Hyvin valittu kuvitus täydentää tekstiä ja esityksen viestiä.

TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ Maanantaina 31.10.2011 klo 8.30-16.00, Kokkolasali, Kaupungintalo, Kauppatori 4, Kokkola Tiistaina 1.11.2011 klo 8.30-16.00, Nissi-auditorio, Tritonia, Yliopistonranta 7, Vaasa Luennoitsijoina: OTT Pauli K. Mattila ja KTT Tomi Viitala, Keskuskauppakamari, sekä KTM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Jäsenhinta 320 euroa (+alv 23 %), normaalihinta 410 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 21.10.2011 Alkanut vaalikausi tuo verotukseen merkittäviä muutoksia, joihin on syytä ryhtyä varautumaan heti. Keskuskauppakamarin veroasiantuntijat käyvät läpi vaalikauden tärkeimmät veromuutokset ja niiden merkityksen yrityksille ja niiden omistajille. Lisäksi selvitetään luovutusvoitto-verotukseen ja menojen vähennyskelpoisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tilaisuudessa kuulet myös uusimmasta oikeuskäytännöstä yritysten ja omistajien verotuksessa.

STORA SKATTEDAGEN Tisdagen 15.11.2011 kl. 8.45-16.00, Tritonia, Nissi-auditoriet, Universitetsstranden 7, Vasa Onsdagen 16.11.2011 kl. 8.45-16.00, Stadshotellet, Kanalespl. 13, Jakobstad Föreläsare: CGR Kjell Berts och CGR Benita Öling, Ernst&Young Ab samt EM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Medlemspris 320 euro (+moms 23 %), normalpris 410 euro (+ moms 23 %) Sista anmälningsdag fredagen 4.11.2011 Den påbörjade valperioden för med sig stora ändringar inom beskattningen som det är skäl att förbereda sig för genast. Under dagen går vi igenom valperiodens viktigaste skatteändringar och deras betydelse för företagen och deras ägare.

RAHOITUS JA MAKSUTAVAT SEKÄ PANKKITAKAUKSET ULKOMAANKAUPASSA Torstaina 24.11.2011 klo 8.45-15.00, Yritystalo Evald, Ristirannankatu 1, Kokkola Luennoitsijana: johtaja Thomas Björkman, Trade Finance Finland, Nordea Pankki Suomi Oyj Jäsenhinta 235 euroa (+alv 23 %), normaalihinta 325 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä maanantaina 14.11.2011 Koulutustilaisuudessa saat tietoa rahoituksesta, pankkitakauksista ja eri maksutavoista ulkomaankaupassa.

TYÖPAIKAN PAKOLLISET HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT Tiistaina 29.11.2011 klo 8.45-16.00, Yritystalo Evald, Ristirannankatu 1, Kokkola Luennoitsija: HR Partner Hanna Skurnik-Järvinen, Finavia Oyj Jäsenhinta 255 euroa (+alv 23 %), normaalihinta 345 euroa (+ alv 23 %) Maksuun sisältyy kirja.

Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 18.11.2011 Koulutustilaisuudessa käydään läpi työantajalle pakollisia henkilöstöön liittyviä suunnittelu-velvoitteita ja tarkastellaan suunnitteluvelvollisuuksien taustalla olevia lainsäännöksiä.

FÖRSKOTTSUPPBÖRDEN 2012 Måndagen 12.12.2011, kl. 8.45-13.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center, Vasa Tisdagen 13.12.2011, kl. 8.45-13.00, Stadshotellet, Kanalespl. 13, Jakobstad Föreläsare: EM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Medlemspris 185 euro (+moms 23 %), normalpris 255 euro (+ moms 23 %) Sista anmälningsdag fredagen 2.12.2011 Utbildningstillfället behandlar årsskiftets ändringar i löntagarbeskattningen och förskottsuppbörden samt aktuell skattepraxis gällande lönehantering.

ENNAKKOPERINTÄ 2012 Keskiviikkona 14.12.2011 klo 8.45-13.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center, Vaasa Torstaina 15.12.2011 klo 8.45-13.00, Yritystalo Evald, Ristirannankatu 1, Kokkola Luennoitsijana: KTM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Jäsenhinta 185 euroa (+alv 23 %), normaalihinta 255 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä maanantaina 5.12.2011 Koulutustilaisuudessa käsitellään vuodenvaihteen palkansaajaverotusta ja ennakkoperintää koskevia muutoksia sekä ajankohtaista palkkahallintoa koskevaa verotuskäytäntöä.

www.ostro.chamber.fi

ilmoitus

Monipuolista työtervey Teksti Johanna Haveri Kuvat Anu Pietarinen, Johanna Haveri

V

aasalainen lääkärikeskus Promedi tarjoaa yrityksille ja yhteisöille monipuolisia työterveyspalveluita. Promedin työterveyshuoltoa toteuttaa moniammatillinen tiimi, jossa työntekijöiden ja työnantajan tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat heille nimetyt työterveyslääkäri ja -hoitaja.

Heidän lisäkseen tiimissä työskentelee tarvittaessa myös työfysioterapeutti, työpsykologi, erikoislääkäreitä ja muita asiantuntijoita.

Yhdessä työnantajan kanssa Promedin työterveys ylläpitää ja edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä, työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimivuutta sekä pyrkii ehkäisemään työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Tämä toiminta tapahtuu hyvän työterveyshuoltokäytännön ja työnantajan kanssa tehdyn yksilöllisen sopimuksen mukaan.

Ennaltaehkäisyä painotetaan

Tavoitteellinen työterveyshuolto on osa suomalaista perusterveyshuoltoa ja jokainen työnantaja on velvollinen järjestämään sen työntekijöilleen.

– Moni työntekijä kohtaa työterveyshoitajan tai -lääkärin ensimmäisen kerran sairastuessaan. Työterveyshuolto kuitenkin toimii myös ennakoivasti ja pyrkii ylläpitämään työntekijöiden terveyttä ja ehkäisemään varsinkin työstä johtuvia sairauksia ja tapaturmia yhdessä työnantajan ja työsuojeluorganisaation kassa, kertoo vastaava työterveyshoitaja Pauliina Uusimäki. – Myös Kelan työterveyshuollon järjestämisestä maksamien korvausten muuttuminen painotta ennaltaehkäisyn tärkeyttä.

Hyvä henkilökuntatilanne

Vaikka Vaasan seudulla on jo pitkään ollut pulaa pätevistä lääkäreistä, pari vuotta toimineen Promedin henkilöstötilanne on hyvä. Niin yksityisen lääkäriaseman kuin työterveyden asiakkaille on pystytty tarjoamaan vastaanottoajat vuorokauden sisällä yhteydenotosta.

24 CONNECTING BUSINESS

– Monet Vaasassa toimivista työterveyslääkäreistä ovat kuitenkin jo eläkeiän kynnyksellä. Siksi olen iloinen siitä, että olemme saaneet työterveyshuollon erikoislääkäreiden koulutusoikeudet Helsingin yliopistolta, toimitusjohtaja Mikael Fredman sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että työterveyshuoltoon erikoistuvat lääkärit voivat erikoistumisjaksonsa aikana tehdä töitä Promedissa ja heidän ohjaajanaan toimii Promedin työterveyshuollon erikoislääkäri ja kehityspäällikkö Tapani Schöning.

yshuoltoa Poikkeuksellinen työpaikka

E

Lääkärikeskus Promedi Oy Kiillekuja 1 65300 Vaasa info@promedioy.fi Ajanvaraus: (06) 357 7700

rilaisilla työpaikoilla myös työterveyshuolto on erilaisten haasteiden edessä. Vaasan seudun tämän hetken suurin rakennustyömaa, Oy Westenergy Ab:n jätevoimala, kuuluu myös Promedin työterveyshuollon piiriin.

– Rakennustyömailla ollaan tekemisissä isojen koneiden ja laitteiden kanssa ja tehdään töitä erityisolosuhteissa, mikä asettaa työntekijät alttiiksi erilaisille työtapaturmille. Täällä Westenergyn työmaalla on lisäksi tavallisesta rakennustyömaasta poikkeavia yhteistyöhaasteita, koska työtekijöitä on paljon ja he ovat useaa eri kansallisuutta, selventää Tapani Schöning.

Westenergyn työmaan rakennuttajana toimivan kansainvälisen Hitachi Zosen Inova Ag:n palveluksessa oleva turvallisuuspäällikkö Andreas Ulenius laskeskelee, että tällä hetkellä työmaalla on yli 500 henkilöä lähes 10 eri maasta. Luvut elävät koko ajan sillä eri projektivaiheiden työntekijätiimit viipyvät työmaalla eripituisia aikoja omasta työtehtävästään riippuen.

Ulkomaalaisten rakentajien terveystarkastukset on tehty jo kunkin aliurakoijan kotimaassa, joten Promedin harteille jää lähinnä akuutti työterveyshuolto. ProMikael Fredman, Tapani Schöning, medi on tehnyt Andreas Ulenius ja Pauliina Uusimäki myös työpaikkaWestenergyn jätevoimalan työmaalla. selvityksen rakennustyömaalla.

– Monelle ulkomailta tulevalle suomalainen työterveyshuoltojärjestelmä on ollut täysin tuntematon ja he ovat olleet positiivisesti yllättyneitä, Fredman huomauttaa.

CONNECTING BUSINESS 25

nähtyä & kuultua

Future Workshopista uutta virtaa seudun kehittämiseen Vaasassa järjestettiin toukokuussa jo viides seudun tulevaisuutta pohtiva Future Workshop –seminaari.

Tällä kertaa teemana oli muutosrohkeus ja tulevaisuus. Alustajina seminaarissa kuultiin Suomen eturivin asiantuntijoita, jotka käsittelivät teemaa eri näkökulmista, omista taustoistaan lähtien.

Seminaarin pääpuhuja Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce J. Oreck käsitteli puheenvuorossaan suomalaisten yritysten menestystekijöitä kansainvälisillä markkinoilla. Markkinointi on tarinankerrontaa, jossa suomalaisilla on vahvat perinteet Kalevalasta alkaen. Kun tarinankerronta tuodaan tähän päivään ja liitetään markkinointiin sekä muistetaan asiakaspalvelun merkitys, ei Vaasan seudun osaamisen vieminen maailmalle ole mikään ongelma.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n johtaja Matti Apunen herätteli yleisöä provosoivalla puheenvuorolla Suomen muutoksen jarruista ja nyky-Suomen ongelmista. Wärtsilän konsernijohtaja Ole Johansson pohti puheenvuorossaan EK:n puheenjohtajan roolissa Suomen kilpailukyvyn haasteita ja lääkkeitä näiden haasteiden peittoamiseen. Tulevaisuuden tutkija Mika Aaltonen haastoi kuulijat ennakkoluulottomaan tulevaisuuden suunnitteluun, koska vain siten saadaan aikaan riittävän rohkeita ja pitkälle kantavia ratkaisuja.

Toimitusjohtaja Satu Huber EläkeTapiolasta pohti kahvitauon jälkeen Suomen tulevaisuutta väestön ikääntyessä ja julkisen talouden vajeen kasvaessa. Lääkkeeksi näiden ongelmien hoitoon hän tarjosi mm. työhyvinvoinnin kehittämistä sekä eläkejärjestel-

26 CONNECTING BUSINESS

män uudistamista. Päätoimittaja Hannu Olkinuora Hufvudstadsbladetista alusti aiheesta Etelä-Suomen median ja muun Suomen välinen vastakkainasettelu. Kuvaajayrittäjä Esa Siltaloppi kierrätti viimeisen puheenvuoron aikana yleisöä kuvien ja filmin pätkien avulla Vaasasta lähtien eri puolille maailmaa. Seminaari päättyi cocktail-tilaisuuteen, jolloin yleisö pääsi nauttimaan tarjoilusta ja musiikista, keskustelemaan seminaarista sekä kertomaan mielipiteensä, miten Vaasan seudusta tulisi viestiä. ”Työn merkitys yhteiskunnassa on palautettava.

Jotain on vialla, kun työ koetaan lusittavana elinkautisena ja kuvitellaan, että vähemmällä työllä rakennettaisiin hyvää ja kestävää tulevaisuutta. Suomalaisen mielenmaiseman on vallannut rakenteellinen pessimismi.

Suomalaiset eivät enää usko ihmiseen, kehitykseen tai parempaan tulevaisuuteen. Koko suomalainen henkinen ilmapiiri kaipaisi avartumista.”, provosoi Matti Apunen Future Workshopissa.

Kisan voittajan Leif Kempaksen lyöntiä tarkkailevat samassa ryhmässä pelanneet Jari Parikka ja Uffe Snellman.

Perinteinen juhannusviikon Chambergolf Jo 12. kerran järjestetty Chambergolf-kisa pelattiin tällä kertaa Pietarsaaressa Pirilön kentällä vaihtelevassa säässä. Kisan voitti Leif Kempas Kokkolasta, toiseksi tuli Keijo Kotisaari, hänkin Kokkolasta ja kolmanneksi Peter Fahllund Vaasasta. Lähimmäksi lippua löi Veli-Heikki Harjula ja pisimmästä lyönnistä vastasi Petri Kuivamäki, molemmat Vaasasta.

Asmo Kalpala, Aino Sallinen, Erkki Liikanen, Jutta Urpilainen, Gustav Björkstrand ja Johnny Åkerholm antoivat Chydenius-seminaarissa ajattelemisen aihetta.

Keskikesän Chydenius-seminaari Kokkolassa 16.7. pidetty Chydenius-seminaari käsitteli ajankohtaisia talouden asioita. Puhujat kuuluttivat toimia talouden kasvun takaamiseksi.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen nosti esille EU:n uskottavuusongelmat kansalaisten silmissä.

Miten turvataan Suomen kilpailukyky?

Kauppakamarin Kevätforumissa Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen pohti Suomen kilpailukykyä ja EK:n Timo Kekkonen osaavan työvoiman riittävyyttä.

Sekä kilpailukyvyn turvaamiseen että osaavan työvoiman riittävyyteen tarjosivat molemmat puhujat lääkkeeksi mm. yritysten ja koulutuksen entistä tiiviimpää yhteistyötä siten, että alueiden elinkeinoelämä heijastuisi paremmin koulutukseen, sekä työurien pidentämistä.

Vahdinvaihtococktaileilla Kevätforumin jälkeen kauppakamarin väistyvä toimitusjohtaja Bengt Jansson kiitti jäsenistöä yhteistyöstä menneen 20 vuoden aikana ja uusi toimitusjohtaja Juha Häkkinen loi silmäyksen tulevaan.

CONNECTING BUSINESS 27

MP2 Itella Oyj