CB-Connecting Business 3/2013 by Ostrobothnia Chamber of Commerce

POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING

3 ∙ 2013

CONNECTING BUSINESS

LENTOASEMAVERKOSTO MUUTTUU FLYGPLATSERNA STÅR INFÖR EN FÖRÄNDRING YRITYSKYLÄ TULEE VAASAAN JA KOKKOLAAN FÖRETAGSBYN KOMMER TILL VASA OCH KARLEBY

KOKO SUOMEN ENERGIALÄHETTILÄS

CONNECTING BUSINESS Pohjanmaan kauppakamarilehti Österbottens handelskammartidning

3 ⋅ 2013

SISÄLTÖ · INNEHÅLL

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Tidningen utkommer fyra gånger per år.

TEKNOLOGIAKESKUS MERINOVAN JA LÄNSI-SUOMEN OSAAMISKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI

2013

JULKAISIJA Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare Vaasa – Pietarsaari – Kokkola Vasa – Jakobstad – Karleby Puh/tfn (06) 318 6400 www. ostro.chamber.fi

WWW.MERINOVA.FI

PÄÄTOIMITTAJA/ CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen Puh/tfn 0500 561 036 juha.hakkinen@chamber.fi

ILMOITUKSET / ANNONSER Mia Brännbacka Puh/tfn 050 309 2331 mia.brannbacka@chamber.fi

TOIMITUSNEUVOSTO / REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331 Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036 Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100

TOIMITUS / REDAKTION Viestintä Oy Prowomedia info@prowomedia.com

TAITTO / OMBRYTNING Muotoilutoimisto Into Tuula Koto

KÄÄNNÖS / ÖVERSÄTTNING Pohjanmaan kauppakamari/ Österbottens handelskammare Erika Keto

LIITE

HEIKKI KOSSI

MERINOVA NEWS

tekee elokuvalle äänet

PAINO / TRYCK Kirjapaino Fram Boktryckeri SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n Joutsenmerkitylle painolaitokselle.

PAINOS / UPPLAGA

6 11

Lentoasemaverkosto on muutosten edessä Flygplatserna står inför en förändring

Kauppakamari on yritysten verkosto Handelskammaren är ett företagsnätverk

Yrityskylä tulee Vaasaan ja Kokkolaan Företagsbyn kommer till Vasa och Karleby

Foley-artisti hengittää näyttelijän nahassa

Energialähettiläs kansainvälistyy

5000 kpl / st.

ISSN 1796-9441 KANSI / PÄRM Kuva/bild: Katri Tamminen Energialähettiläs Pentti Itkonen tutustuu kaksi kuukautta kestävällä matkallaan siihen, kuinka Vaasan seudun energiateknologiakeskittymän tuotteet pelastavat maailmaa. Under sin två månader långa resa bekantar sig energiambassadör Pentti Itkonen med hur produkter från Vasaregionens energikluster räddar världen.

PALSTAT PÄÄKIRJOITUS | LEDARE | 5 Vahvat alueet houkuttelevat sijoittajia | Starka regioner lockar investerare UUSIIN ASEMIIN | 8 Taloushallinnon taitaja

KOLUMNI | 13 Maailmalta meille ja meiltä maailmalle KAUPPAKAMARI KOULUTTAA | HANDELSKAMMARENS KURSER | 16 AJASSA - AKTUELLT | 26

CONNECTING BUSINESS 3

Painavaa asiaa...

...kevyesti. Värikkäämmän maailman puolesta! Parasta laatua - luvatussa aikataulussa - perille saakka Korsholmanpuistikko 37, 65100 Vaasa | 06 320 9600 | info@fram.ﬁ | www.fram.ﬁ

Mäntsälä on 20 400 asukkaan paikkakunta, joka sijaitsee puolitiessä Helsingistä Lahteen. Mäntsälää voisi kuvailla kooltaan väliinputoajapaikkakunnaksi, jonka profiili ei ole kyllin vahva erottuakseen muista keskipienistä kaupungeista. Mäntsälä saattaisi vajota tylsään harmauteen ilman huomattavan isoa määrää sinne sijoittuneita ulkomaisia yrityksiä. Mäntsälästä on nopeasti kehittynyt kansainvälisempi kuin moni rannikkokaupunki tai huipputeknologiaseutu. Mainitsemisen arvoista on muun muassa, että Rexam Beverage Can Mäntsälä Ab aloitti toimintansa tammikuussa ja on työllistänyt 110 henkilöä, paikkakunnalla sijaitsee Tokmanni-ketjun logistiikkakeskus ja venäläinen hakukonejätti Yandex on ilmoittanut etabloitumisestaan Mäntsälään ja tulee työllistämään lähes 70 henkilöä. Alueemme on jo pitkään ollut kansainvälistymisasteen suhteen maamme parhaita. Professori Timo Aron elokuussa julkaistun, alueiden kilpailukykyä koskevan raportin mukaan

Pohjanmaa on hyvässä asemassa verrattuna muihin alueisiin. Pohjanmaa pärjää keskimääräistä paremmin työllisyysasteen kasvussa ja bruttokansantuote on kasvanut selvästi paremmin kuin monessa kasvukeskuksessa. Kaiken kaikkiaan pohjalaismaakunnat osoittavat vahvoja myönteisiä muutoksia vuosien 1995-2012 välillä. Aron johtopäätökset ovat, että Pohjanmaan maakunta sijoittuu kilpailukykyvertailussa kolmannelle sijalle ja Keski-Pohjanmaa on parantanut sijoitustaan merkittävästi. Yritysten tekemä työ ja alueen tekemät panostukset ovat olleet harkittuja ja oikeita. Emme kuitenkaan voi nukkua rauhassa. Mäntsälä on hyödyntänyt maantieteellistä sijaintiaan ja kyennyt tarjoamaan palveluja kilpailukykyisin hinnoin. Myös meillä on samat edellytykset houkutella ulkomaisia sijoittajia. On vain mietittävä, miten parhaiten kerromme sijoittajille omista valttikorteistamme ja vakuutamme heille, että alueemme on vähintään yhtä kiinnostava kuin Mäntsälä.

PÄÄKIRJOITUS | LEDAREN

Vahvat alueet houkuttelevat sijoittajia

Starka regioner lockar investerare Mäntsälä är en ort med 20 400 invånare som ligger halvvägs mellan Lahtis och Helsingfors. Mäntsälä kunde beskrivas som en ort som hamnat emellan de små och de stora orterna utan en tillräckligt stark profil för att skilja sig ur mängden medelsmå städer. Det kunde vara en ort som hamnat i den grå tristessen om det inte vore för det anmärkningsvärt stora antalet etablerade utländska företagens skull. Mäntsälä har i ett slag blivit en mera internationaliserad ort än många kuststäder eller högteknologiorter. Bland annat kan nämnas att företaget Rexam Beverage Can Mäntsälä Ab startade sin produktion i januari och har anställt 110 personer, Tokmanni-kedjans logistikcenter ligger i Mäntsälä, och den ryska sökmotorjätten Yandex har meddelat att en etablering i Mäntsälä kommer att ske, vilket i sin tur kommer att sysselsätta närmare 70 personer. Våra regioner har länge varit bland de bästa i landet vad gäller internationaliseringsgrad. Professor Timo Aros rapport om de olika regionernas konkurrenskraft publicerades i augusti, och den visar att Österbotten har det väl förspänt i jämförelse med andra regioner i landet. Österbotten klarar sig bättre än genomsnittet vad gäller ökning av sysselsättningsgraden och klart bättre än många starka centralorter vad gäller tillväxt av bruttonationalprodukt. Sammantaget påvisar Österbotten starka positiva förändringar under åren 19952012. Aros slutsats är att Österbotten placerar sig på tredje plats i fråga om konkurrenskraftighet och Mellersta Österbotten har förbättrat sin position med flera placeringar. Det arbete som gjorts i företagen och de satsningar som regionerna har gjort har varit genomtänkta och riktiga. Vi kan ändå inte sova lugnt. Mäntsälä har dragit nytta av sitt geografiska läge och kunnat erbjuda konkurrenskraftiga priser på olika produktionsfaktorer. Samma förutsättningar att locka utländska investerare finns också i våra regioner. Vår utmaning ligger i hur vi på bästa tänkbara sätt kan föra fram våra fördelar för investerare och få dem övertygade om att våra regioner är minst lika intressanta som Mäntsälä.

JARL SUNDQVIST johtaja | direktör Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare

CONNECTING BUSINESS 5

ENERGIALÄHETTILÄS KANSAINVÄLISTYY TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVA KATRI TAMMINEN

Vaasan seudun energiateknologiateollisuutta tunnetuksi tekevä energialähettiläs on jälleen vauhdissa.

iime vuonna ensimmäistä kertaa toteutettu Vaasan energialähettiläskampanja sai paljon positiivista julkisuutta niin Vaasan seudun energiateknologiakeskittymän eli EnergyVaasan yrityksille kuin koko seudulle. Kokemuksesta innostuneina yhteistyökumppanit halusivat uusia kampanjan myös tänä vuonna. – Viimevuotinen kampanja osoitti, että yhteistyöllä on helpompaa ylittää uutiskynnys ja saada kansallista näkyvyyttä. Osallistumalla energialähettiläskampanjaan toivomme löytävämme lisää päteviä ja innokkaita insinöörejä rekrytoitavaksi tänne Vaasaan, sanoo Citec Oy Ab:n globaaleista henkilöstöasioista vastaava päällikkö Annika Wallin. Tämänvuotinen energialähettiläs, ympäristötekniikkaa ja uusiutuvia energiamuotoja Helsingin Metropolia -ammattikorkeakoulussa opiskeleva Pentti Itkonen, on saanut erilaisen tehtävänkuvan kuin edeltäjänsä. Hän lähtee vaasalaisten energiateknologiayritysten matkassa tutustumaan suomalaiseen cleantech-alaan ja perehtyy paikan päällä siihen, minne kaikkialle tuotteita ja ratkaisuja viedään, sekä mitä vaikutusta niillä on ympäristöön ja ihmisten elämään. Matka maailman ympäri alkaa syyskuussa Kittilästä ja jatkuu sieltä Norjaan, USA:han, Ecuadoriin, Brasiliaan, Espanjaan, Thaimaahan, Kiinaan, Intiaan ja Tunisiaan. Ennen lähtöään kaksi kuukautta kestävälle työmatkalleen energialähettiläs Itkonen on innoissaan ja odottaa pääsevänsä tutustumaan yritysten toimintaan ja kertomaan siitä matkaa seuraaville.

6 CONNECTING BUSINESS

– Tämä on minulle unelmatyö, sillä siinä käsitellään juuri niitä osa-alueita, joihin olen opiskeluissani keskittynyt. Haluan herättää mielenkiintoa tätä toimialaa ja näitä yrityksiä kohtaan. Sen lisäksi matkustaminen ja tutustuminen uusiin kulttuureihin ovat pelkkää plussaa, Itkonen hehkuttaa. – Pentti ei toimi pelkästään Vaasan seudun yritysten, vaan koko Suomen cleantech-alan lähettiläänä maailmalla, toteaa Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin toimitusjohtaja Pekka Haapanen ja viittaa samalla pääministeri Jyrki Kataisen toukokuussa esittämään ideaan, jonka mukaan energialähettiläs ja Team Finland voisivat yhdistää voimansa vienninedistämismatkojen yhteydessä. Tämänhetkisen tiedon mukaan energialähettiläs Itkonen ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb tapaavatkin toisensa Citecin toimitiloissa Intiassa. Annika Wallin vakuuttaa, että energialähettiläs kokee Citecillä Intiassa myös paljon muuta mielenkiintoista. Siellä hän tutustuu projektiin, jossa suomalaiset suunnittelevat yhdessä intialaisten kollegojensa kanssa uutta jätevoimalaa Englantiin. Hän pääsee myös tutustumaan intialaiseen kulttuuriin ja osallistumaan työn ohessa hyväntekeväisyyteen, mikä kuuluu osaksi Citecin intialaisten työntekijöiden elämäntapaa. – Muutenkin energialähettilään matkapäivät ovat täynnä ohjelmaa ja tapaamisia. Saimme nopeasti useita yhteydenottoja ja tapaamispyyntöjä, kun laitoimme kansainväliselle kauppakamariverkostolle viestiä energialähettilään matkakohteista, kiittelee VASEKin viestintäpäällikkö Suvi Markko.

CONNECTING BUSINESS 7

UUSIIN ASEMIIN TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVA ANN-SOFI BERG

Taloushallinnon taitaja Vaasa Viicon Oy:n toimitusjohtaja Niina Asujamaa

KUKA OLET? Olen eteläpohjalaissyntyinen pitkän linjan taloushallinnon taitaja, jolla on monipuolinen kokemus yritysten taloushallinnon prosesseista sekä myös johtoryhmä- ja hallitustyöskentelystä. Innostava työ ja kaksi kouluikäistä lasta vievät suurimman osan ajastani. Jäljelle jäävän vapaa-ajan pyrin käyttämään ulkoillen ja musisoiden. Laulu on lähellä sydäntäni.

MITÄ TEIT AIEMMIN? Opiskelujen jälkeen toimin Raahessa tilitoimiston vetäjänä. Vaasaan palattuani olin VAMECilla talouspäällikkönä ja hoidin samalla myös hallinto- ja henkilöstöasioita. Viimeiset neljä vuotta olin samantapaisissa tehtävissä Merventolla. Merventon vuodet antoivat hyvän näkökulman tuotekehitysvaiheessa olevan päähankkijayrityksen toimintaan.

MITÄ TEET NYT? Maaliskuusta lähtien olen ollut kokonaisvaltaisia taloushallinnon palveluita tarjoavan Vaasa Viicon Oy:n toimitusjohtajana. Vaasa Viicon Oy on aloittanut toimintansa v. 2009 ja yritys työllistää tänään 14 henkilöä Vaasassa ja Turussa. Toukokuussa 2013 meistä tuli myös Taloushallintoliiton jäsen ja auktorisoitu tilitoimisto. Pyrin kehittämään yritystämme niin, että pystymme tarjoamaan asiakkaillemme yhä paremmin juuri heidän tarpeisiinsa sopivaa taloustietoa päätöksenteon pohjaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi raportoinnin jatkuvaa kehittämistä.

MITKÄ OMINAISUUTESI AUTTAVAT SINUA TÄSSÄ TEHTÄVÄSSÄ? Sosiaalinen luonne ja asiakaslähtöinen ote auttavat palveluyrityksen johtamisessa. Taloushallinnon prosessien lisäksi minulla on kokemusta myös yritysten tuotantoprosesseista ja siksi osaan katsoa lukujen taakse. Omakohtaisesta kokemuksesta tiedän, millaisia tarpeita tilitoimiston asiakkaalla on.

MILLAISIA HAASTEITA SINULLA ON EDESSÄSI? Viicon on selkeästi kasvuyritys, joten tavoitteenani on kasvattaa yrityksen liikevaihtoa ja asiakaskantaa. Kasvu edellyttää uusien, hyvien resurssien hankkimista, mikä on haastavaa. Tilinpäätöstaitoisia kirjanpitäjiä, jotka osaisivat käyttää useita taloushallinnon ohjelmia, ei työmarkkinoilla ole vapaana kovin paljon.

Vinkkaa mielenkiintoisesta henkilöstä: www.pohjanmaankauppakamari.fi Ge oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi

8 CONNECTING BUSINESS

LähiTapiolan Helpon Henkilöstöpaketin avulla palkitset ja sitoutat työntekijäsi. Yrityksen tuloksen tekevät viime kädessä sen työntekijät, joten heidän hyvinvointinsa on tärkeää. Siksi on tärkeää vähentää sai-

Työntekijöiden hyvinvointi on työntekijän ja yrityksen yhteinen etu, siksi siihen kannattaa sijoittaa. LähiTapiolan Helppo Henkilöstöpaketti tarjoaa yrityksesi käyttöön palvelut, joiden avulla tunnistat, palkitset ja sitou-

rauspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeitä sekä henkilöstön vaihtuvuutta. Yksi sairauslomapäivä maksaa

tat arvokkaat työntekijäsi.

yritykselle noin 350 euroa. Väestön ikääntyessä myös taistelu parhaista osaajista kovenee. Ansioituneen asian-

asiakkaidensa omistama. Me olemme kanssasi samalla puolella pöytää.

tuntijan vaihto toiseen voi maksaa jopa neljä kertaa tämän vuosipalkan verran. Hyvinvoiva työntekijä tekee työnsä motivoituneemmin ja sitoutuneemmin, on vähemmän poissa ja harkitsee useamman kerran, ennen kuin tarttuu kilpailijan tarjoukseen. Hyvät henkilöstöetuudet motivoivat ja sitouttavat, eivätkä tule kalliiksi.

LähiTapiola on 100%:sti

Lue lisää Helposta Henkilöstöpaketista osoitteesta lahitapiola.fi/ helppohenkilostopaketti ja ota yhteys omaan yhteyshenkilöösi tai soita yritysten puhelinpalveluun puh. 01019 5101 (8-18) Kenneth Kastrèn Myyntijohtaja LähiTapiola Pohjanmaa

LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, LähiTapiola Pankki Oyj, LähiTapiola Varainhoito Oy.

Monta hyvää syytä nousta Flyben kyytiin. Täsmällinen

Vuoden 2013 aikana Kokkola-Pietarsaaren vuorot on toistaiseksi lennetty 99 % varmuudella ja 91 % täsmällisyydellä. Flybellä matkustat ajallaan. Tarjoamme lisäksi hyvät yhteydet jatkolennoille ja takaisin kotiin.

Monipuolinen

Useasta lipputyypistä voit valita esimerkiksi erinomaisen hinta-laatusuhteen omaavan New Economyn. Maksamalla vain 25 € edullisinta lippua enemmän, saat yleisimmin toivotut lisäpalvelut, kuten joustavan lipunvaihdon sekä matkatavarat.

Helppo

Edulliset hinnat ja täsmälliset lennot ovat hyvä yhdistelmä niin pienille kuin suurillekin yrityksille. Jos haluat kuulla lisää yrityssopimuksemme eduista, ota yhteyttä omaan liikematkatoimistoosi tai yritysmyyntiimme: salesteam.nordic@flybe.com

Erinomainen aikataulu: Kokkola/Pietarsaari-Helsinki

Helsinki-Kokkola/Pietarsaari

Lähtee 05.50 Lähtee 05.55 Lähtee 08.55 Lähtee 14.20 Lähtee 18.05

Lähtee 07.25 Lähtee 12.50 Lähtee 16.30 Lähtee 20.05 Lähtee 20.45

Lennoista Finnair Plus -pisteitä

saapuu 06.55 (ma–pe) saapuu 07.00 (la) saapuu 10.00 (ma–to) saapuu 15.30 (ke–pe, su) saapuu 19.10 (ma–pe)

saapuu 08.35 (ma–to) saapuu 14.00 (ke–pe, su) saapuu 17.40 (ma–pe) saapuu 21.15 (ma–ti, su) saapuu 21.50 (ke–pe)

LENTOASEMAVERKOSTO ON MUUTOSTEN EDESSÄ TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER FINAVIA JA | OCH MATS SANDSTRÖM

FLYGPLATSERNA STÅR INFÖR EN FÖRÄNDRING Det statliga bolaget Finavia Abp sköter om den finländska verksamheten för flygtrafiktjänster samt nätverken och serviceverksamheten för de 25 finländska flygfälten. Bolaget är nu utsatt för hårda sparkrav, vilket frekvent har belysts i media. Trots att rubrikerna under den senaste tiden har behandlat en centralisering av verksamheten för flygtrafiktjänst väntar man vid Österbottens handelskammares verksamhetsområde på beslut om möjliga nedskärningar gällande nätverket för flygtrafik, samt på beslut om vilket öde Karleby-Jakobstads flygplats går till mötes.

Suomen 25 lentokentän verkostosta ja niiden palvelutoiminnoista sekä Suomen lennonvarmistustoiminnasta huolehtivan valtionyhtiö Finavia Oyj:n säästöpaineet ovat tulleet tutuiksi tiedotusvälineiden seuraajille. Vaikka viime aikoina otsikoissa on ollut lennonvarmistustoimintojen keskittäminen, Pojanmaan kauppakamarialueella odotetaan päätöksiä lentokenttäverkoston mahdollisista supistuksista ja Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman kohtalosta.

tt underhålla lågtrafikerade flygfält blir alltför dyrt för Finavia eftersom bolaget med sina egna vinstmedel borde vara kapabelt att utveckla viktiga flygfält för flygtrafiken. Flygfält med ett litet passagerarantal är således särskilt utsatta i nuläget. Även flygfält som geografiskt ligger nära varandra går en osäker framtid till mötes. – Med nuvarande finansiering har Finavia inte de ekonomiska förutsättningar som krävs för att underhålla ett nätverk med över 20 flygfält, konstaterar Finavias verkställande direktör Kari Savolainen. – I praktiken finansieras landskapsflygplatserna med inkomsten från Helsingfors-Vanda flygplats. Endast Uleåborg klarar sig med nöd och näppe självständigt.

CONNECTING BUSINESS 11

Eftersom Finland är ett glesbefolkat land har landet haft ett permanent undantagstillstånd för subvention av landskapsflygplatserna. Dock verkar det nu som om kommissionen möjligtvis tänker skärpa reglerna för finansieringen av flygtrafiken. Ifjol finansierade Helsingfors-Vanda landskapsflygplatserna med drygt 20 miljoner euro. Enligt Savolainen medför globaliseringen att den finländska internationella flygtrafiken ökar något. Den nationella trafiken begränsas i sin tur av den ekonomiska konjunkturen samt utvecklandet av andra resesätt. Statistik från detta år visar att endast Helsingfors-Vanda och ställvis Lappland håller sig på samma passagerarantal som ifjol. Antalet passagerare har minskat på alla flygplatser i jämförelse med förra året. LENTOLIIKENNESTRATEGIA JA LENTOYHTIÖT AVAINASEMASSA Finavia tekee päätöksiä lentokenttäverkoston suhteen vasta, kun liikenne- ja viestintäministeriön asettama lentoliikennestrategiaa pohtiva työryhmä antaa omat linjauksensa. Ryhmän väliraportti julkaistaan nyt syyskuussa, mutta lopullisen raportin valmistumista lentoasemat saavat odottaa ensi vuoteen. Tiedotusvälineissä on ennakoitu, että osa maakuntien lentoasemista jää Ruotsin mallin mukaan Finavian ylläpitämäksi ja osa tulee toimimaan kuntien ja elinkeinoelämän rahoittamina. – Olemme tilanteessa, jossa jotain muutoksia on pakko tehdä. Meidän on kehitettävä Suomen sisäistä liikennettä kokonaisuutena esimerkiksi eri liikennemuotoja yhdistämällä. Savolainen sanoo. Hän muistuttaa myös, että Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman kaltaisten pienten kenttien kohtalo on lopulta kiinni lentoyhtiöiden päätöksistä. Lentoyhtiöt lentävät näiltä kentiltä, mikäli matkustajia riittää kannattavan lentotoiminnan ylläpitämiseksi. Tänä vuonna monen kentän kotimaan matkustajamäärät ovat olleet tuntuvassa laskussa.

LENTOKENTTIEN MATKUSTAJAMÄÄRÄT YHTEENSÄ VUODEN ALUSTA

HELSINKI

8 906 254

KOMMENTTI Peter Björk, Pohjanmaan kauppakamarin liikennevaliokunnan puheenjohtaja

12 CONNECTING BUSINESS

Finavia tekee päätökset lentokenttäverkostosta vasta lentoliikennestrategiatyöryhmän linjausten jälkeen, lupaa Kari Savolainen.

VAASA MYÖTÄTUULESSA Vaasan lentoaseman ja lentoliikenteen kehittämiseksi on viime vuosina tehty paljon yhteistyötä alueella. Savolainen sanookin, että Suomen vilkkaimpiin kenttiin kuuluva Vaasa on tärkeä myös Finavialle. – Vaasan lentokenttä kehittyy varmasti myös jatkossa, Savolainen myöntää. Hän suhtautuu periaatteessa myötämielisesti myös Vaasan lentologistiikka-alueen kehittämiseen, mutta miettii samalla, mahtavatko seudun teollisuuden rahtimäärät riittää erillisen lentorahtiterminaalin rakentamiseen, sillä valtaosa Suomen lentorahtiliikenteestä kuljetetaan kumipyörillä edelleen Keski-Euroopan suurille lentokentille. Viime kädessä ratkaisu lentorahtireitin avaamisesta on rahtioperaattoreiden käsissä.

OULU

VAASA

476 980

Finavian maakuntakenttiä tarvitaan, sillä Suomi elää viennistä ja vientiyrityksille toimiva lentoliikenne on elinehto. Maakuntakenttien rahoitukseen uppoava noin 20 miljoonaa euroa on pieni raha verrattuna maakunnissa toimivien yritysten tuomiin vienti- ja verotuloihin. Pohjanmaan kauppakamarialueella on kaksi tasavahvaa vientiteollisuusaluetta, Kokkola-Pietarsaari ja Vaasa, joissa molemmissa on noin 700 ulkomaankauppaa harjoittavaa yritystä. Pärjätäkseen kilpailussa ja luodakseen työpaikkoja nämä yritykset tarvitsevat omalle

183 593

KOKKOLA-PIETARSAARI

41 548

alueelleen hyvin toimivan lentokentän, joka tarjoaa nopeat ja kattavat yhteydet maailmalle Helsingin ja Tukholman kautta. Kokkola-Pietarsaaren ja Vaasan lentokenttiä tarvitaan, jotta pohjalaiset ja keskipohjalaiset yritykset voivat tuoda Suomelle kipeästi kaivattuja vientieuroja ja lisää työpaikkoja ja jotta alueiden yrityksillä on samanveroiset kehittymismahdollisuudet. Valtion roolina on ylläpitää infrastruktuuria niin, että yritykset voivat keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja sitä kautta levittää hyvinvointia koko Suomeen.

KOLUMNI

Kirjoittaja on Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin logistiikka-asiantuntija Riitta Björkenheim. Hänellä on pitkä ja monipuolinen kokemus työstä alueen logistisen kokonaisuuden ja lentoliikenteen parissa. Björkenheim kehittää työssään lentoliikennettä tavoitteena aluetta mahdollisimman hyvin palvelevat ja lentoyhtiöille kannattavat yhteydet. Lentoliikenteen ohella Björkenheim tekee töitä mm. Merenkurkun laivaliikenteen ja Vaasan seudun logistiikkakeskuksen eteen.

Maailmalta meille ja meiltä maailmalle

inä pidän lentomaailmasta, se on yksi kiehtovim- kohteita on suljettu. Tällä hetkellä olemme itse asiassa pia logistiikan osa-alueita. Olen ollut lentoyhti- koko Suomessa hyvin huolestuttavassa tilanteessa. Jälöiden kanssa tekemisissä sekä asiakkaana, työn- jellä on aivan liian vähän pelaajia, ja pelistä on tulossa vätekijänä että yhteistyökumppanina ja pitänyt kaikista hän tylsää. Kun katsoo taaksepäin, peli ei ole ollut tylsää, rooleistani, ja aina oppinut uutta. seudut ovat taistelleet lentoyhteyksistään ja innovatiiviViimeiset vuodet ovat olleet lentoalalle haastavia, ja suutta on riittänyt. Olemme nähneet seudullista yhteishaasteet tuttuja. Kustannusten ja tuottojen tasapaino markkinointia, eri tavoin tuettuja reittejä, tappiotakuita on ollut useilla lentoyhtiöillä hukassa. Myös matkustaji- ja varsin usein suuria summia, mutta myös kasvavia maten odotukset ovat muuttuneet. Olemme opetelleet perin- kustajamääriä. teisen verkostoyhtiön ja halpalentoyhtiön eroavaisuuksia; Tulokset ovat värikkäitä, mutta nyt elämme laskevien mistä matkan voi varata, miten sen voi maksaa, kuuluu- matkustajalukujen ja katoavien yhteyksien maailmassa ja ko lentomatkani hintaan laukun kuljettaminen, istuma- kaikkien osapuolten on uskallettava katsoa peiliin. Kuinpaikka, kuppi kahvia tai teetä, vai ka tässä näin kävi, miksi Suomi ja sen ovatko ne kaikki lisäpalveluja? Valentomarkkinat eivät enää kiinnosta, raustottumusten ja hintaodotusten onko valittu yhden kärjen strategia Raidekonseptit ovat lisäksi keskusteluun ovat nousseet järkevä kansallisesti, kaupallisesti vai kehittyneet huikeasti ja ympäristöodotukset, hiilijalanjäljen vain imagollisesti? Hinnoittelimmeluoneet aivan uuden laskeminen ja vertailu. Lentoala on ko itsemme jollain prosessin osa-alupohjan Suomen sisäiseen joutunut ajoittain asettumaan puoeella ulos? Merkittävänä heikompien liikenteeseen. Ehkä on vain lustusasemiin, ansiosta tai ansiottoyhteyksien tuloksena on pidentyneihyväksyttävä se fakta, että masti. tä matka-aikoja, lisäyöpymisiä ja korIlokseni kukaan ei kiistä logistiikan keammat kustannukset maakunnista kansalliset yhteydet tai lentoyhteyksien merkitystä, mutmatkustaville. hoituvat näinkin. ta kaikesta kiehtovasta keskustelusKulunut vuosi on lisännyt epävarta ja lentämiseen edelleen liitettäväsmuustekijöiden listaan myös rakentä glamourista huolimatta lentoalaa on turha mystifioida. teelliset haasteet. Liikenne- ja viestintäministeriö ja FinaKyse on ihmisten ja tavaroiden kuljettamisesta paikasta A via ovat herättäneet poliittisen keskustelun lentoasemien paikkaan B. Kun puhutaan seuduista, viennistä ja elinvoi- lukumäärästä. Seudut seuraavat otsikoita ja eri työryhmaisuudesta, pitää puhua yhteyksistä ja ne ovat tärkeitä, mien raportointia huolestuneina. Siksi viime viikkoina olivat ne sitten lento-, raide-, meri- tai tieyhteyksiä. Mi- uutisoitu 200 miljoonan euron mahdollisuus investoida kään liikennemuoto ei yksin riitä, kaikkia tarvitaan seu- Helsinki-Vantaan lentoasemaan on nähtävä mahdollisuudulle sopivassa suhteessa. tena myös maakunnille. Kirjoittipa joku viisas jo, että se Pitkien etäisyyksien Suomessa lentäminen tarkoittaa on Suomen suurin elinkeinopoliittinen investointipäätös yhteyksiä pääkaupunkiseudulle, mutta erityisesti jat- kymmeniin vuosiin. Tulevaisuus näyttää sen merkityksen. kolentoja. Meillä on kasvava tarve päästä maailmalle ja Jos käydyn keskustelun tiivistää: rahat ovat loppu kaimaailmalta on päästävä tulemaan meille. Raidekonsep- kilta, tukea tarvitaan, mutta missä muodossa ja ketä tuetit taas ovat kehittyneet huikeasti ja luoneet aivan uu- taan, jos lentämistä tuetaan? Tuetaanko kriisistä toiseen den pohjan Suomen sisäiseen liikenteeseen. Ehkä on vain lentäviä lentoyhtiötä, lentokenttäpalveluja tarjoavaa yhhyväksyttävä se fakta, että kansalliset yhteydet hoituvat tiötä vai seutua, sen vientiteollisuutta, perinteistä aluenäinkin. Laivaliikenne vie meidät lähemmäksi Ruotsia, Eu- politiikkaa? Keskustelun punaisena lankana on ollut rooppaa ja aivan uusia tavaravirtamahdollisuuksia. Ties- kysymys: onko meillä varaa ylläpitää näin montaa lentotön tarpeellisuus ja huolenaiheet ovat myös yhteisiä. kenttää? Pallo on aina pyöreä, entä jos kysymys on toisin Lentoyhtiöitä on tullut ja mennyt, kohteita on avattu ja päin: onko meillä varaa olla ylläpitämättä?

CONNECTING BUSINESS 13

© 2012 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (”KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved. The KPMG name, logo and”cutting through complexity” are registered trademarks or trademarks of KPMG International.

Selkeä näkemys vie menestykseen. Tulevaisuuden kilpailukyky luodaan tänään, osaavan asiantuntijan kanssa. kpmg.fi Ota yhteyttä: Hans Bertell, KHT Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa Mikko Sillanpää, KHT Keskustori 1 A 2.krs, 60100 Seinäjoki Minna Herlevi, KHT Pitkänsillankatu 1-3 E, 67100 Kokkola p. 020 760 3000 etunimi.sukunimi@kpmg.fi

Saat K-Plussa-etuja yli 3000 ostopaikasta. K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä.

TARJOUSTAKUU K-PLUSSATARJOUKSISSA AINA VÄHINTÄÄN

–10%

LISÄKSI K-PLUSSAPISTEILLÄ ETUSI JOPA

–5%

TeKnologiaKesKUs Merinovan Ja lÄnsi-sUoMen osaaMisKesKUKsen siDosryHMÄleHTi

2013

www.Merinova.Fi

KansainvÄlisTyMisen TeeManUMero

energialähettiläs valloittaa maailmaa

rEiNA etsii uusia markkinaalueita

merinova vie hitsausosaamista kiinaan

iNkA vahvistaa seudun energiateknologian osaamista MERINOVA TECHNOLOGY CENTRE

Pääkirjoitus

Erkki Antila dekaani Vaasan yliopiston teknillinen tiedekunta

MERINOVA TECHNOLOGY CENTRE

TeKnologiaKesKUs oy Merinova ab Yritysten toiminnan ja toimintaedellytysten kehittämisen asiantuntija

Lisäarvoa yhteistyöstä

Kehittämispalveluja yrityksille ja julkisyhteisöille

inulla on ollut mahdollisuus hankkia työkokemusta sekä kansainvälisesti toimivasta teollisuudesta että yliopistomaailmasta ja tuo kokemus on vain vahvistanut käsitystäni siitä, että nämä molemmat sektorit tarvitsevat toinen toisiaan. Yhteistyö ulkopuolisten tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä muiden kehittämisorganisaatioiden kanssa lisää yritysten kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia. Yhteistyön ansiosta myös tutkijat ja kouluttajat pääsevät soveltamaan teorioitaan käytännössä. Myös julkinen sektori – valtio ja kunnat – ovat tajunneet yhteistyön merkityksen kilpailukyvyn ja kasvun ylläpitäjänä. Vaasan seudun yritykset ovat kautta aikojen ymmärtäneet, että yhdessä voi saada aikaan enemmän. Se on ollut yksi edellytys seudun vahvan energiateknologiakeskittymän kehittymiselle. Yritykset ovat yhdessä tehneet työtä myös esimerkiksi yliopiston ja ammattikorkeakoulujen teknillisen koulutuksen eteen, koska ovat ymmärtäneet alueellisen koulutuksen tärkeyden rekrytoinnin ja osaamispohjan varmistamisen kannalta. Muita hyviä esimerkkejä yhteisten ponnistelujen tuloksista ovat esimerkiksi yhteistyö Tekesin ja VTT:n yksiköiden kanssa, osallistuminen strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) työhön, kansallisen OSKE-osaamiskeskusohjelman ja nyt viimeksi Innovatiivisten kaupunkien eli INKA-ohjelman kestävien energiaratkaisujen vetovastuun saaminen seudulle. INKA-ohjelman, samoin kuin sen edeltäjän, 20 vuotta käynnissä olleen osaamiskeskusohjelman tarkoituksena on julkisen siemenrahan turvin kehittää ja levittää alueiden osaamista koko Suomen hyväksi. Tuoreimpana alueellisen osaamisen kehittämistyökaluna INKA-ohjelma antaa Vaasan seudulle mahdollisuuden vahvistaa energiateknologiakeskittymän toimintaa ja kansainvälisyyttä, Vaasan INKA-ohjelman teemat älykäs energiantuotanto, tulevaisuuden sähköverkot ja energiatehokkuus on valittu energiateknologiakeskittymän vahvuuksia ajatellen. Näihin teemoihin löytyy paljon osaamista myös alueen pk-yrityksiltä. Aiempi kokemus on osoittanut, että yhteistyössä suunnitellut ja toteutetut tutkimus- ja kehittämisohjelmat sekä -hankkeet lisäävät seudun yritysten osaamista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Näistä hyviä esimerkkejä ovat sähköverkkojen tulevaisuuden ratkaisuja hahmotellut Verkkovisio 2030, vision tiekartaksi ja tutkimushankkeiksi jalostanut Roadmap 2015, verkostoautomaatiota ja verkon hallintaa tutkinut VAHA 1 ja kansainvälistäkin kiinnostusta herättänyt, sähköverkkojen tietoliikennestandardin koulutusympäristön kehittänyt DEMVE. Vuoden vaihteessa alkava INKA-ohjelma jatkaa tätä yhteistyötä ja sen avulla rakennetaan seuraavan seitsemän vuoden aikana seudun teollisiin innovaatioihin perustuvia demonstraatiohankkeita.

Ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisessa mukana: LÄNSI-SUOMEN OSAAMISKESKUS

VAASAN KAUPUNKI VASA STAD

Erityisosaamisala energiateknologia Kun tarvitset kehittämispalveluja, ota yhteyttä! • Kehittämishankkeet • Prosessien kehittäminen • Analyysit ja selvitykset • Liiketoiminnan kehittämisohjelmat • Kv. markkinointipalvelut • Ulkomaille etabloituminen www.Merinova.Fi Kansi: Energialähettiläs Pentti Itkonen tutustuu kahden kuukauden ajan EnergyVaasa -klusterin yritysten energia-alan innovaatioihin eri puolilla maailmaa. (Kuva: Juho Aronen) Merinova news Julkaisija: Teknologiakeskus Oy Merinova Ab, PL 810, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Yrittäjänkatu 17, Vaasa Airport Park Puhelin: (06) 282 8200 internet: www.merinova.fi Päätoimittaja: Timo Kankaanpää, puhelin 040 767 7080 sähköposti: timo.kankaanpaa(at)merinova.fi Toimituskunta: Timo Kankaanpää, Ulla Kalliokoski, Eivor Koskela, Johan Wasberg Toimitus: Viestintä Oy Prowomedia / Johanna Haveri Ulkoasu: Muotoilutoimisto Into / Tuula Koto Paino: Fram Oy Merinova news netissä Merinova news på svenska www.merinova.fi

ENErGYVAAsA

Pentti lähti maailmanympärimatkalle

ämänvuotiseksi EnergyVaasa -klusterin Energialähettilääksi valitulla Pentti Itkosella on haastatteluhetkellä vielä koko parikuukautinen pesti edessään. Helsingin Metropolia -ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä ympäristötekniikkaan ja uusiutuviin energiamuotoihin erikoistuva Itkonen sanoo kuitenkin jo Energialähettilääksi hakemisen olleen mieliinpainuva prosessi. – Ajatus Energialähettilääksi hakemisesta kiinnosti, mutta silti meinasin luovuttaa jo ennen aloittamista. Epäilin, että paikkaa hakisivat niin pätevät ihmiset, ettei minulla olisi mitään mahdollisuuksia, Itkonen muistelee keväisiä tunnelmiaan. Itkonen päätti kuitenkin osallistua kisaan ja pistää parastaan. Hän käytti hakuprosessiin paljon aikaa ja näki vaivaa haun eri vaiheissa. Lopulta kova työ palkittiin ja ainutlaatuisen hakuprosessin päätteeksi Itkonen valittiin Energialähettilääksi. – Jo hakuprosessin aikana Pentistä ja hänen työskentelystään välit-

Energialähettilään matkan etenemistä voi seurata osoitteessa http://energialahettilas.fi/ tai EnergyVaasan Facebook-sivulla.

Ennen matkalle lähtöään Pentti Itkonen (oik.) sai hyviä neuvoja viime vuoden Energialähettiläältä Tuomas Vanhaselta.

tyi sellainen tunnelma, että tuo ihminen haluaa oikeasti tämän työpaikan, naurahtaa VASEKin viestintäpäällikkö Suvi Markko, joka on Merinovalla työskentelevän EnergyVaasan markkinointijohtaja Robert Olanderin kanssa ideoinut myös tämänvuotisen Energialähettiläs-kampanjan. Tänä vuonna Energialähettiläs lähtee viimevuotisesta poiketen matkalle maapallon ympäri. Tuon matkan aikana hän tutustuu Vaasan seudulla toimivien energiateknologia-alan yritysten suunnittelemiin ja toteuttamiin energia-alan innovaatioihin kymmenessä eri maassa. Hän kartoittaa esimerkiksi, missä kyseistä teknologiaa sovelletaan, mitä sillä saavutetaan ja mitä vaikutusta ratkaisulla on ihmisten elämään ja ympäristöön sekä raportoi matkansa tuloksista sosiaalisessa mediassa. Kampanjaan osallistuvat yritykset maksavat pääosan Energialähettiläskampanjan kuluista. Vaikka lähettilään hakuprosessi, palkat, matkat ja muut kulut ovat kalliimmat kuin muiden hetkellisten keikkatyöläisten, yritysten saama positiivinen julkisuus korvaa lähettilääseen sijoitetut eurot. Esimerkiksi viime vuonna ensimmäisen kerran toteutettu kampanja näkyi useiden EnergyVaasa -klusterin yritysten rekrytoinnissa selvästi lisääntyneenä kiinnostuksena. – Tietoisuus Vaasan seudun energiateknologiakeskittymästä on noussut Energialähettiläskampanjoiden avulla uudelle tasolle, iloitsee Olander. – On hienoa, että tämänvuotiseen kampanjaan saimme paikallisten toimijoiden lisäksi mukaan myös valtakunnan tason toimijoita. Tällaisia ovat esimerkiksi Teknologiateollisuus, Energiateollisuus, Cleantech Finland ja ulkoministeriö. Myös valtakunnallisen osaamiskeskusohjelma OSKEn Energiateknologian klusteriohjelma on mukana mahdollistamassa Energialähettilään tutustumista Merinovan kohteeseen Tunisiassa.

MERINOVA TECHNOLOGY CENTRE

rEiNA

Uusia markkina-alueita seudun yrityksille B askimaan, Ylä-Itävallan ja Vaasan seudun energiaklustereiden yhteinen kehittämishanke REINA (World EU Cluster Inititative in Renewables and Sustainable Energy InterNAtional) on jatkanut tänä vuonna uusien Euroopan ulkopuolisten markkinoiden etsimistä osallistuvien alueiden yrityksille. Euroopan unionin yritystoiminnan ja teollisuuden pääosaston (DG Enterprise and Industry) rahoittamassa hankkeessa on jo aiemmin globaalin markkina-analyysin avulla valittu potentiaalisiksi kohdealueiksi Brasilia, Chile ja Meksiko. Lisäksi Merinova on omatoimisesti kohdistanut kartoituksen myös Tunisiaan, joka on perinteisesti toiminut porttina Afrikan markkinoille.

suuriA mAhdoLLisuuksiA, suuriA hAAstEitA Brasiliassa REINA keskittyy tuulivoimasektoriin, jossa on suuret mahdollisuudet. Brasilian tuulivoimamarkkinoille pääsy vaatii kokemusta ja sitkeyttä. Parhaat menestymisedellytykset siellä on kokeneilla, vakavaraisilla vientiyrityksillä. Brasilian markkinoista kiinnostuneille yrityksille REINA suunnittelee vierailumatkan marraskuun lopussa. Chilen osalta REINA tutkii eurooppalaisyritysten liiketoimintamahdollisuuksia bioenergian ja erityisesti puun polton alueella. Yhteistyö on vielä alkuvaiheessa ja markkinoihin on tarkoitus tutustua loppuvuoden aikana järjestettävällä messumatkalla. Meksikoon Euroopan unionin tavoitteena on saada näyttäviä voimalaitos- ja verkkoinvestointihankkeita. REINA-hanke järjestää yhteisosaston Mexico Cityssä syyskuun lopulla järjestettävään kansainväliseen ympäristö- ja energia-asioihin keskittyvään PowerMEX-messutapahtumaan. PowerMEXiin osallistuvat yritykset pääsevät tutustumaan meksikolaiseen toimintaympäristöön ja markkinoimaan omaa osaamistaan. Myös Tunisiassa etsitään sopivia markkinoita pääasiassa EnergyVaasa -klusterin yrityksille. – Tunisian markkinat ovat helpommat saavuttaa kuin latinalaisen Amerikan markkinat jo pelkästään välimatkan takia. Myös kilpailu latinalaisen Amerikan maiden markkinoille pääsystä on kovempaa, toteaa

MERINOVA TECHNOLOGY CENTRE

Merinovan toimitusjohtaja Timo Kankaanpää ja SFAX Business and Development Centerin pääjohtaja Ikram Makni iloitsevat Suomen ja Tunisian välillä solmitusta teknologiayhteistyösopimuksesta.

Teknologiakeskus Merinovan kehitysjohtaja Johan Wasberg. – Suhteellisen vakaa Tunisia on tärkeä ponnahduslauta myös muiden Pohjois-Afrikan maiden markkinoille, jossa on esimerkiksi kasvava tarve erilaisille sähköistys- ja sähkönjakeluprojekteille.

ViErAiLujA jA YhtEistYösoPimuksiA REINAn puitteissa muutama Vaasan seudun energiateknologiakeskittymän yrityksistä on jo käynyt tutustumassa Tunisiaan yhdistetyllä messu- ja yritysvierailumatkalla ja esisopimuksia yhteistyön aloittamisesta on tehty. Viime keväänä Vaasan energiaviikolla vieraili tunisialaisvaltuuskunta, joka tutustui seudun yrityksiin. Energiaviikolla allekirjoitettiin myös sopimukset Suomen ja PohjoisAfrikan energiateknologiayhteistyön edistämisestä Merinovan ja Pohjois-Afrikan maita sähköistävän STEG-International Servicen sekä Merinovan ja SFAX Business & Development Centerin välillä.

ENErGiAPäiVät tuNisiAssA 29.–31.10.2013 Teknologiakeskus Merinova järjestää yhdessä partnereidensa STEG-IS:n ja SFAX Business & Development Centerin kanssa ensimmäiset Suomen ja Pohjois-Afrikan yhteistyöhön tähtäävät energiapäivät Tunisian Hammametissa. Päivien tavoitteena on tehdä molempien alueiden yrityksiä tunnetuksi sekä edistää liikesuhteiden solmimista. Energiapäivät jakautuvat kolmeen osaan: energiafoorumiin, energiamessuihin ja etukäteen järjestettyihin yhteistyöneuvotteluihin. Energiapäiviä Merinovalla koordinoi tunisialaissyntyinen International Business Coordinator Maissa Ftiti. Hän vastaa mielellään kysymyksiin, vastaanottaa yritysten ilmoittautumisia energiapäiville sekä avustaa yrityksiä ja toimii myös tarvittaessa tulkkina yritysten välillä. Jos kiinnostuit REINA-hankkeen puitteissa tehtävästä kansainvälisestä yhteistyöstä, ota yhteyttä: maissa.ftiti@merinova.fi tai 040 670 7373.

tuuLiVoimA

Tuulivoimahankkeesta apua kansainvälistymiseen

est Finland Wind Center on Teknologiakeskus Merinovan, porilaisen Prizztech Oy:n ja Lapualla sijaitsevan Thermopolis Oy:n yhdessä vuosien 2012–2013 aikana toteuttama hanke, joka edistää tuulivoimasektorin osaamisja innovaatiotoimintaa. Tavoitteena on, että suomalaiset tuulivoimasektorilla toimivat yritykset saisivat verkostoitumisen kautta uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin kotimaassa kuin kansainvälisillä markkinoilla. Hankkeessa on mukana 37 yritystä, joilla kaikilla on tuulivoiman arvoketjuun tarvittavaa osaamista. Pääosa hankkeeseen osallistuvista yrityksistä toimii Länsi-Suomessa lähellä Suomen tuulivoiman kultarannikkoa.

koNkrEEttistA hYötYä Tuulivoimahankkeella pyritään luomaan mahdollisimman konkreettista hyötyä hankkeeseen osallistuville yrityksille. Yritysten toiveita ja haasteita kuuntelemalla hankkeen sisälle on rakennettu yhdeksän eri aiheisiin keskittynyttä työryhmää, joissa ovat mukana ne yritykset, joille kyseinen aihe on ajankohtainen. – Osa työryhmistä on toiminut todella aktiivisesti ja niihin osallistuneet yritykset ovat varmasti saaneet paljon uusia työkaluja uuden liiketoiminnan luomiseen, Merinovan projektipäällikkö Jouko Putkonen arvioi. Monessa työryhmässä on päästy hyvään alkuun esimerkiksi kansainvälisen toiminnan rakentamisessa tai uusien työmenetelmien kehittämisessä ja Putkonen toivookin, että vuoden lopussa päättyvä valtakunnallisen osaamiskeskusohjelma OSKEn energiateknologian klusteriohjelmassa valmisteltu hanke saisi jatkoa esimerkiksi uudessa INKA-ohjelmassa.

tähtäimEssä kANsAiNVäLisEt mArkkiNAt Tuulivoimarakentaminen on lähtenyt Suomessa liikkeelle melko verkkaasti. Vaikka merkkejä rakentamisen vilkastumisesta on ilmassa, tuulivoimarakentamisen kotimaan markkinat eivät riitä tuulivoimasektorilla toimiville yrityksille. Tuulivoimakomponenttien toimittajat tähtäävät kansainvälisille markkinoille, jossa on suuret volyymit. – Olemme omalta osaltamme pyrkineet auttamaan osallistujayrityksiä niiden kansainvälistymispyrkimyksissä. Hyviä esimerkkejä ovat kansainvälistymiseen ja tuulivoimakomponenttien vientiin sekä valuihin ja uusiin materiaaleihin keskittyneet työryhmät, joista on selkeästi ollut hyötyä osallistuville yrityksille ja jatkossa varmasti myös muille samantyyppisille yrityksille, Putkonen sanoo.

skotLANNissA oN tuuLiVoimAPotENtiAALiA Joukko vientiin halukkaita tuulivoimakomponenttien rakentajia vieraili tuulivoimahankkeen puitteissa Skotlannissa vajaa vuosi sitten ja tutustui paikan päällä Skotlannin tuulivoimarakentamissuunnitelmiin. 25 prosenttia Euroopan tuulivoimapotentiaalista on Skotlannissa, joten se on tuulivoimarakentajille erittäin houkuttelevaa aluetta. – Tapasimme hyvin järjestetyllä matkallamme sekä politiikan, hallinnon että yritysten edustajia ja huomasimme, että Skotlannista puutuu tuulivoimarakentamiseen tarvittavaa alihankintaosaamista ja alihankintateollisuutta. Tästä syntyi ajatus perustaa teknologiansiirtoprojekti, jossa osapuolina olisivat suomalaiset tuulivoimakomponenttien ja -kokonaisuuksien toimittajat sekä skotlantilainen partneri, Putkonen kertoo.

Nyt Scot Wind -teknologiansiirtoprojekti etenee myötätuulessa ja on odotettavissa, että tuulivoimarakentamisen lähtiessä kunnolla käyntiin suomalaisyritykset pääsevät ensin toimittamaan sinne omia komponenttejaan ja osallistuvat myöhemmässä vaiheessa Skotlannissa tarvittavan tuulivoimaosaamisen kehittämiseen. Teknologiansiirtoprojektit vievät yleensä jopa vuosia, joten Putkonen toivookin tälle hankkeelle löytyvän ulkopuolista rahoitusta, kun tuulivoimahanke päättyy vuoden vaihteessa. Onnistunutta teknologiansiirtokonseptia voisi jatkossa käyttää myös muilla toimialoilla.

uudEt VALumAtEriAALit VAAtiVAt hYVäksYNNäN Tuulivoimaloiden koon jatkuva kasvu ja off shore -ratkaisujen yleistyminen kasvattaa etenkin valujen kokoa. Jo nyt keskimääräisen off shore -tuulivoimalan valut painavat 30 – 40 tonnia voimalaa kohti. Tuulivoimahankkeessa onkin tutkittu, millaisia uusia ja kevyempiä materiaaleja voisi käyttää valuissa, jottei niiden kokonaispaino kasvaisi. – Uusia materiaaleja ei kuitenkaan voi ottaa käyttöön tuulivoimaloissa ennen kuin sertifiointilaitokset ovat hyväksyneet ne ja siksi olemme nyt ottaneet yhteyttä noihin laitoksiin, Putkonen huomauttaa. – Jos uudet materiaalit hyväksytään yleiseen käyttöön, sillä on maailmanlaajuista merkitystä tuulivoimarakentamiseen. Länsi-Suomen tuulivoimakeskushankkeen ollessa loppumetreillä sekä osallistuneet yritykset että hankkeessa toimineet asiantuntijat ovat tyytyväisiä sen tuloksiin. Toiveena on, että osallistuneista yrityksistä mahdollisimman moni olisi mukana Suomen ensimmäisen arktisiin olosuhteisiin rakennettavan merituulivoimapuiston rakentamisessa.

Lähde mukaan skotlantiin! Tuulivoimahanke koordinoi suomalaista yhteisosastoa Skotlannin suurimmille tuulivoimamessuille. 28.-29.1.2014 Aberdeenissa järjestettävästä Offshore Wind & Supply Chain Conference, Exhibition & Dinner –tapahtumasta ja siihen osallistumisesta saat lisätietoa Jouko Putkoselta (jouko.putkonen@merinova.ﬁ).

MERINOVA TECHNOLOGY CENTRE

PALVELutuottEEt

Suomalaista hitsausosaamista Kiinaan Xiaochen Yang tuo länsimaista hitsausosaamista Kiinaan etabloituneille suomalaisyrityksille.

onet suomalaiset yritykset ovat viime vuosikymmeninä laajentaneet tuotantoaan Aasiaan ja siellä lähinnä Kiinaan, jossa tuotteet pystytään valmistamaan edullisemmin ja isot markkinat ovat lähellä. Isojen päähankkijayritysten vanavedessä myös pienemmät yritykset ovat laajentaneet sinne tuotantoaan ja kokoonpanoaan. Teknologiakeskus Merinova on jo aiemmin tehnyt yhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa Kiinan markkinoilla auttaessaan niitä etabloitumaan sinne ja löytämään sieltä uusia markkinoita sekä yhteistyökumppaneita. Nyt Merinova on aloittanut yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) kanssa pilotointihankkeen, jonka tarkoituksena on nostaa hankkeessa mukana olevien Kiinassa toimivien suomalaisten hitsauskonepajojen laatutasoa suomalaisen hyvän konepajakäytännön tasolle. – Toive länsimaisen hitsausosaamisen implementoinnista Kiinaan on tullut sinne aiemmin etabloituneilta suurilta suomalaisyrityksiltä. Hitsauksen laadun kehittäminen Kiinassa on yleensä kaatunut kieliongelmiin ja kulttuurieroihin. Pilotoinnin avulla olisi tarkoitus löytää puutteet hitsausprosesseissa, korjata ne ja ottaa itse

MERINOVA TECHNOLOGY CENTRE

oppia. Pidemmällä tähtäimellä (2014-2015) tavoitteena on luoda hitsauskoulutuksesta sekä hitsausosaamisen implementoinnista liiketoimintamalli, joka johtaisi Merinovan liiketoimintaan Kiinassa, kertoo kehitysjohtaja Seppo Murto Merinovalta.

PiLotoiNtiProjEktissA kiiNALAiNEN totEuttAjA Työnimellä ”Welding in China” kulkeva pilotointiprojekti on alkanut huhtikuun 2013 alussa ja päättyy vuoden 2015 lopussa. Projektin vastuullisena vetäjänä toimii Merinova ja päätoteuttajana LUT. Käytännön työtä Kiinassa toteuttaa LUT:sta valmistunut diplomi-insinööri Xiaochen Yang, jonka diplomityö käsitteli kiinalaisen hitsaustyön laatua ja kustannustehokkuutta Kiinan eri maantieteellisillä alueilla. Syntyperäisenä kiinalaisena hän hallitsee kielen sekä ymmärtää kiinalaista mentaliteettia. Suomessa opiskelleena sekä työskennelleenä hän tietää, mitä suomalainen liiketoiminta tarkoittaa. Yangilla on myös länsimaiseen hitsaukseen liittyvät standardit hyvin hallussaan. Projekti on kaksiosainen ja täysin siihen osallistuvien yritysten rahoittama. Tämän vuoden aikana Yang selvittää hitsauksen

nykytilanteen neljässä suomalaisyrityksessä tai niille alihankintaa tekevässä yrityksessä ja tekee kehittämis- ja koulutussuunnitelman seuraaville kahdelle vuodelle. Vuosina 2014 – 2015 yrityksissä toteutetaan yrityskohtaiset kehittämis- ja koulutussuunnitelmat ja myöhemmin niissä suoritetaan myös seuranta-auditoinnit. Hitsaustekniikan lisäksi koulutuksissa käydään läpi etenkin hitsausprosesseja. Tiimien vetäjinä toimiville hitsauskoordinaattoreille opetetaan länsimaista tapaa toimia tiimeissä niin, että he osaavat opastaa omien tiimiensä jäseniä. – Yang toteuttaa pääosan auditoinneista sekä koulutuksista, mutta mahdollisesti tarvitsemme myös kiinalaisia partnereita suunnitelmien toteuttamisessa. Tällä hetkellä yhteistyöneuvotteluja on käyty kahden kiinalaisen hitsauskoulutusta antavan yliopiston kanssa, Murto lisää. – Yang kerää materiaalia koko projektin ajan sekä omaa väitöskirjaansa varten että hitsauskoulutuksen liiketoimintamallin rakentamiseksi. Pilotointihankkeeseen on vielä mahdollista tulla mukaan. Yhteydenotot: seppo.murto@merinova.fi

osAAmiskEskusohjELmA

Mikko Pieskä (Kuva: Anne Kytölä)

baltic energy etsii ympäristöystävällisiä energiantuotantovaihtoehtoja

ohjanmaan ja Ruotsin Västernorrlandin maakunnissa toteutettava Baltic Energy -hanke tuo esiin uusia pienimuotoisia tapoja tuottaa energiaa ympäristöystävällisesti. Erityisesti se keskittyy ympäristöystävälliseen lämmitykseen ja jäähdytykseen, sähkön mikrotuotantoon sekä tiedon jakamiseen energia- ja ympäristöystävällisistä tavoista tuottaa energiaa. Ensi kesäkuuhun asti jatkuva hanke saa rahoitusta Botnia Atlantica -ohjelmasta. Baltic Energy –hanketta toteutetaan yhteistyössä molempien maiden kesken ja esimerkiksi tilaisuudet ovat avoimia molemmille osapuolille. Pohjalaisdelegaatio onkin käynyt jo tutustumassa ruotsalaisten kuntien ilmastoa säästäviin toimenpiteisiin. Vastaavasti ruotsalaisvieraita on osallistunut Pietarsaaressa järjestettyyn sähkön mikrotuotantoa koskevaan seminaariin. – Osallistuminen toistemme järjestämiin tilaisuuksiin lisää tietoisuutta siitä, mitä naapurimaassa tehdään. Yleisesti ottaen Ruotsissa ollaan monissa energia-asioissa paljon pidemmällä kuin meillä, toteaa hankkeen projektipäällikkö Mikko Pieskä Merinovalta. – Esimerkiksi sähkön mikrotuotanto on houkuttelevampaa Ruotsissa, jossa valtio tukee sitä enemmän kuin Suomessa.

Seuraavan kerran suomalaisdelegaatio lähtee tutustumaan Ruotsin Sollefteåssa järjestettäviin 8.–9.11. energiamessuihin. Tilaisuuksien lisäksi hankkeen puitteissa on tehty useita ympäristöystävälliseen lämmitykseen tai jäähdytykseen liittyviä esiselvityksiä. Hankkeessa on esimerkiksi selvitetty, millä reunaehdoilla lämpöpumpputekniikkaan perustuva lämpöyrittäjyys kannattaa ja miten vesivoimalaitosta voisi uudistaa, jotta saataisiin enemmän tehoa pienempiä vesivirtoja hyödyntämällä. Tänä syksynä ryhdytään selvittämään aurinkopaneeleista koottavan testi- ja demoalustan rakentamista. – Olemme myös kartoittaneet maakunnan ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja. Lisäksi tekeillä on esite sellaisista yrityksistä ja muista kohteista, joihin voi käydä tutustumassa. Tätä esitettä meidän on tarkoitus jakaa asennekasvatusmielessä muun muassa kouluille, Pieskä kertoo.

Baltic Energ

VISITOR´S

KÄYNTIKOH TE

CENTRES

ET • BESÖ

KSMÅL

Tänä syksynä ilmestyy mm. kouluille tarkoitettu esite, johon on koottu tutustumisen arvoisia energiaan liittyviä vierailukohteita Pohjanmaalla.

inKa vahvistaa seudun energiateknologian osaamista

nnovatiiviset kaupungit (INKA) on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) uusi innovaatiopoliittinen ohjelma, joka käynnistyy vuoden 2014 alussa ja joka korvaa osittain vuodesta 1994 lähtien toteutetun kansallisen osaamiskeskusohjelman (OSKE). INKAn tavoitteena on edistää kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä ja kehittymistä. TEM valitsi kesäkuussa 2013 INKA-ohjelman viisi teemaa sekä niistä vetovastuussa olevat kaupunkiseudut aiemmin keväällä jätettyjen hakemusten perusteella. Vaasa oli yksi valituista kaupunkiseuduista ja sen

vastuulla on toteuttaa INKA-ohjelman teemaa Kestävät energiaratkaisut. Kesän aikana Vaasassa on valmisteltu teeman kansallista toimenpidesuunnitelmaa sekä neuvoteltu ohjelman toteuttamiseen liittyvistä kumppanuuksista. INKAn jatkovaiheen haku päättyi elokuun lopussa ja syyskuun lopulla TEM päättää kumppanuuksista hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän esityksen pohjalta. – Vaasassa on kesän aikana käynyt neuvotteluissa 15 kaupunkiseudun edustajat, jotka ovat antaneet omat ehdotuksensa siitä, miten he pystyisivät täydentämään Vaasan

INKA-teeman osaamista, kertoo INKA-työryhmää pian pari vuotta vetänyt professori Erkki Antila Vaasan yliopistosta. TEM:n kumppanuuspäätöksen jälkeen suunnitellaan yksityiskohtaisemmin millaisia konkreettisia toimenpiteitä INKAohjelmassa toteutetaan seudun energiateknologisen teollisuuden ja korkean asteen opetuksen ja tutkimuksen yhteistyönä. INKA-ohjelman vuosittaisen perusrahoituksen vuosina 2014 – 2020 arvioidaan olevan yhteensä noin 30 miljoonaa euroa, joka jakautuu tasan valtion, kaupunkien ja EU:n rakennerahastojen kesken.

MERINOVA TECHNOLOGY CENTRE

Hyvän ilman lintu –kilpailun palkitut. (Kuva: Pyry Pietiläinen, Gasum)

TUnnUsTUsTa vaasalaiselle KasviHUonesUUnniTelMalle Gasum Oy keräsi vuoden 2012 loppuun mennessä Hyvän ilman lintu -nimiseen innovaatiokilpailuunsa 100 luonnonkaasuratkaisuihin ja kaasun uudenlaiseen käyttöön liittyvää kilpailuehdotusta. Kovatasoisen kilpailun voittajat valittiin tämän vuoden kesäkuussa viiden ﬁnalistin joukosta. Jaetun toisen palkinnon ja 10 000 euron palkintorahan kilpailussa pokkasi vaasalaisen Asko Myntin idean ympärille koottu Suomen Peloton Innovation Camp Kasvihuonetiimi, joka halusi kilpailutyönsä avulla parantaa kasvihuoneviljelyn energiatehokkuutta ja kannattavuutta ja sitä kautta luoda paremmat edellytykset lähiruoan tuotannolle. Idean mukaisessa kasvihuoneessa syntyvistä biojätteistä tehtäisiin biokaasua, jota hyödynnettäisiin kiinteistöjen lämmön ja sähkön tuotannossa. Konseptin mukaisen kasvihuoneen voi rakentaa myös perinteistä teknologiaa käyttävien kasvihuoneiden

yHTiÖKoKoUs valiTsi UUDen HalliTUKsen 15.5. pidetyssä Oy Merinova Ab:n yhtiökokouksessa valittiin yhtiölle hallitus tälle tilikaudelle. Hallitus on koottu yhtiön omistajien ja yhteistyökumppaneiden edustajista. hallituksen puheenjohtajana jatkaa Heikki Miilumäki.

MERINOVA TECHNOLOGY CENTRE

yhteyteen, jolloin ylimääräinen lämpöenergia voidaan siirtää vanhoihin kasvihuoneisiin tai kaukolämpöverkostoon. Perinteistä poikkeavassa ideassa kasvihuone voitaisiin sijoittaa kaupunkiympäristössä esimerkiksi kauppakeskuksen katolle, josta tuoreilla vihanneksilla olisi lyhyt matka markkinoille. Jarmo Ahomäki Merinovalta toimi Myntin kasvihuonetyöryhmän teknisenä asiantuntijana tiimin kilpailuidean kehittämisvaiheessa biokaasun ja sähkön tuotantoa koskevassa osuudessa. Innovaatiokilpailun ohella Myntin ideoimaa konseptia tutkitaan ja kehitetään mm. Vaasan yliopiston, Yrkeshögskolan Novian, Yrkesakademin i Österbottenin sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Heijastushankkeessa. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kehitysjohtaja Johan Wasberg Merinovalta.

Vaasa EnergyWeek järjestetään jälleen ensi keväänä!

muut varsinaiset jäsenet ovat Jan-Christer Eriksson (Wedeco Management), Tauno Kekäle (VAMK), Tomas Häyry (Vaasan kaupunki), Olli Arola (Vaasan Sähkö), Pekka Ruhkala (ABB) ja Timo Kasi (Vacon). hallituksen varajäsenet ovat John Erickson (Finnvera), Gunder Häggströn (Vaasan Op), Erkki Antila (Vaasan yliopisto) ja Petri Helo (Vaasan yliopisto).

Varaa jo nyt aika kalenteristasi ja varmista mukanaolosi merkittävässä pohjoismaisessa energiateknologia-alan tapahtumassa, joka kerää yhteen alan tärkeät asiantuntijat. Pysy kuulolla ja seuraa EnergyWeek-ohjelman kehittymistä

HYVIN TEHTY TYÖ ANSAITSEE KIITOKSEN Keskuskauppakamarin ansiomerkit ovat elinkeinoelämän virallinen tunnustus ja arvostettu perinne vuodesta 1929 lähtien. Keskuskauppakamarin ansiomerkki viestii yrityksen olevan ylpeä työntekijästä ja kertoo sen saajalle, että hänen panostaan ja sitoutumistaan arvostetaan. Lisätiedot ja hakemukset:

www.ansiomerkit.fi Elina Witt, Eliko Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja, Naisyrittäjyyskeskus ry:n perustaja, hopeinen elämäntyömerkki vuonna 2011. Toiminut tiettävästi maailman ainoana naispuolisena golfklubin kapteenina.

Kohti parempaa arkea

esäloma on vaipunut kauas unholaan ja talvilomaan tuntuu olevan vielä ikuisuus. Tuntuu, että elämä on pelkkää arkista puurtamista ja päivästä toiseen selviytymistä. – Koska arki lohkaisee ison osan elämästä, se ei saisi olla ainaista selviytymistaistelua, sanoo Anna Perho, joka tulee lokakuussa kauppakamarin koulutukseen kertomaan ajatuksiaan siitä, miten jokainen saa pienin keinoin arjestaan paremman ja onnellisemman. – Hyvän ja onnellisen arjen perusta on selkeys ja järjestelmällisyys, kiteyttää Anna Perho. – Yksi keino arjen parempaan hallintaan on listata tärkeysjärjestyksessä kaikki ne asiat, jotka sinun on pakko hoitaa. Kun siirrät nämä asiat vielä deadlineiksi kalenteriisi, olet selättänyt pahimman kaaoksen tunteen ja tilanne alkaa tuntua hallittavalta. Asioiden lykkääminen ja turha viivyttely vain syövät energiaa, väittää Perho ja jatkaa, että jos jäät vain voivottelemaan tekemisen paljoutta ja tilanteen kaoottisuutta, et varmasti saa mitään aikaiseksi. – Vaikka moni ei sitä tulekaan ajatelleeksi, on asioiden jättäminen ennalleen aktiivinen valinta. Jos haluat muutosta elämääsi, on sinun tehtävä töitä sen eteen. Jollet ole valmis tekemään töitä muutoksen eteen, et voi myöskään valittaa, kun mikään ei muutu, sanoo Perho. – Useimmat asiat, joiden ajattelet olevan muutoksesi esteenä, ovat sinun itsesi asettamia. Aloita luopumalla näistä tekosyistä. Sen jälkeen voit asettaa arjen muutoksellesi tavoitteet, miettiä keinot, joilla pääset tavoitteeseesi ja asettaa aikataulun. Muutos ja parempi arki on muutaman askeleen päässä ja jokaisen saavutettavissa. Anna Perho puhuu kauppakamarin koulutuksessa Vaasassa 24.10. otsikolla ”Superarkea – ajan- ja stressinhallintaklinikka: vähemmän selviytymistä, enemmän elämää”. Koulutuksen tavoitteena on inspiroida kuulijoita ja auttaa heitä selättämään ainainen kiire ja luomaan omasta arjestaan selkeämpää ja hallittavampaa. Aihetta käsitellään työelämän näkökulmasta ja iltapäivän aikana pohditaan myös työn ja kotielämän yhteensovittamista. Koulutus antaa sinulle kattavan tietopaketin ja konkreettisia vinkkejä, joista saat apua jokapäiväiseen työhösi ja arkesi hallintaan.

Anna Perho puhuu kauppakamarin koulutuksessa Vaasassa 24.10. otsikolla ”Superarkea – ajan- ja stressinhallintaklinikka: vähemmän selviytymistä, enemmän elämää”.

Toimittaja ja kirjailija Anna Perho on työskennellyt median eri välineissä 20 vuotta. Noiden vuosien aikana hän on tehnyt töitä toimittajana aikakauslehdessä, kolumnistina, tvjuontajana ja -käsikirjoittajana sekä radiojuontajana Radio Aallossa. Hän on myös kirjoittanut kaksi kirjaa parempaan arjen- ja ajanhallintaan.

KUVA: VILLE JUURIKKALA

Anna Perho

Koulutuskalenteri Kurskalender

Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi. Koulutuksessa nähdään! Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Välj ut det intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens. Vi ses på kursen!

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus Peruuttaminen Osallistumisen voi peruuttaa viimeisenä ilmoittautumispäivänä. Sen jälkeen tulleista peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta. Sairastapauksissa yritys voi lähettää toisen työntekijän sairastuneen tilalle. Mikäli yrityksellä ei ole lähettää toista henkilöä sairastuneen tilalle, laskutamme puolet osallistumismaksusta meille aiheutuvien kulujen vuoksi. Anmälan och ytterligare information www.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet Annullering Kursdeltagandet kan annulleras senast den sista anmälningsdagen. Efter det faktureras hälften av deltagaravgiften. Vid sjukdom kan företaget skicka en annan anställd i stället för den som insjuknat. Ifall inte någon från företaget alls kan delta, faktureras ändå hälften av deltagaravgiften p.g.a. kostnader som uppstått.

Lokakuu / Oktober 22.10. klo 9–16 Kokkola Esimies ja työsuhteen ehdot sekä esimiehen oikeudet ja velvollisuudet Kouluttaja: Jaakko Sainio, Helsingin seudun kauppakamari 23.10. klo 9–16 Vaasa Esimies ja työsuhteen ehdot sekä esimiehen oikeudet ja velvollisuudet Kouluttaja: Jaakko Sainio, Helsingin seudun kauppakamari 24.10. klo 13–16 Vaasa Superarkea ajan ja stressinhallintaklinikka Kouluttaja: Anna Perho, toimittaja ja kirjailija

13.11 kl. 9–16 Jakobstad Stora skattedagen Föreläsare: Matti Kukkonen, Svenska Handelshögskolan; Benita Öling, Ernst & Young Ab; Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab 19.11. klo 9–16 Kokkola PK-yritysten sopimusriskien hallinta Kouluttaja: Petri Nevalainen ja Janne Haapakari, Asianajotoimisto Applex Oy 20.11 kl. 9–16 Jakobstad Sälj din goda idé – retorik, konsten att övertyga Föreläsare: Marianne Nummela, Marianne Nummela Education Ab

29.10. klo 9–16 Kokkola Tuloslaskelman ja taseen hyödyntäminen yrityksen johtamisessa Kouluttaja: Toivo Koski, TulosAkatemia

21.11 kl. 9–16 Vasa Stora skattedagen Föreläsare: Matti Kukkonen, Svenska Handelshögskolan; Benita Öling, Ernst & Young Ab; Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

30.10. klo 9–16 Vaasa Controllerin päivä johdon laskentatoimi Kouluttaja: Toivo Koski, TulosAkatemia

26.11. klo 9–16 Vaasa Epätyypilliset työsuhteet Kouluttaja: Minna Salli, Lakiasiaintoimisto Legalex

31.10. klo 9–16 Vaasa Viestintäpäivä – visuaalinen viestintä Kouluttajat: Susanna Kallama, Kumppania Oy; Katja Lösönen; Simon Staffans, MediaCity

27.11. klo 9–16 Kokkola Epätyypilliset työsuhteet Kouluttaja: Minna Salli, Lakiasiaintoimisto Legalex

Marraskuu / November

28.11 kl. 9–16 Jakobstad Problemsituationer på arbetsplatsen Föreläsare: Heidi Furu, DKCO Advokatbyrå Ab

5.11. klo 9–16 Kokkola Tilinpäätös- ja veropäivä Kouluttajat: Terhi Järvikare, Keskuskauppakamari; PK Mattila; Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab 6.11. klo 9–16 Vaasa Tilinpäätös- ja veropäivä Kouluttajat: Terhi Järvikare, Keskuskauppakamari; PK Mattila; Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab 11.11. klo 14–15 Verkkokoulutus Raportointi Excelissä – Järkyttävän hyvä Pivot! Kouluttaja: Arja Kuukkanen, Powen Oy 12.11. klo 9–16 Vaasa PK-yritysten sopimusriskien hallinta Kouluttajat: Petri Nevalainen ja Janne Haapakari, Asianajotoimisto Applex Oy

Joulukuu / December 2.12. klo 14–15 Verkkokoulutus Raportointi Excelissä – PowerPivot vaativaan raportointiin Kouluttaja: Arja Kuukkanen, Powen Oy 9.12 kl. 9–13 Jakobstad Förskottsuppbörden 2014 Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab 10.12 kl. 9–13 Vasa Förskottsuppbörden 2014 Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab 11.12. klo 9–13 Vaasa Ennakkoperintä 2014 Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab 12.12. klo 9–13 Kokkola Ennakkoperintä 2014 Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER YRITYKSET, GUNNAR BÄCKMAN JA | OCH PEKKA MÄKYNEN

KAUPPAKAMARI ON YRITYSTEN VERKOSTO Handelskammaren är ett företagsnätverk Pohjanmaan kauppakamari palvelee jäseniään monella eri tavalla. Tärkeimmiksi toimintamuodoiksi nousevat verkostoituminen, ajankohtaiset koulutukset sekä vaikuttaminen yhteiskunnan asioihin niin, että yrityksillä olisi hyvät toimintaedellytykset.

ohjanmaan kauppakamari (PKK) edustaa kattavasti toiminta-alueensa yrityselämää, sillä sen reilun tuhannen jäsenten palveluksessa on lähes 70 prosenttia Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan työllisestä työvoimasta. Yhdessä jäsenyritystensä ja muiden kauppakamarien kanssa PKK muodostaa laajan ja hyvin toimivan verkoston, jonka sisältä

Österbottens handelskammare tillgodoser sina medlemmar på ett flertal olika sätt. Handelskammarens viktigaste verksamhetsformer är att bilda nätverk, att ordna aktuell utbildning, samt att påverka i samhällsfrågor till företagens fördel.

löytyy paljon tietoa ja lukemattomia mahdollisuuksia myös yksittäisille jäsenille. PKK:n tehtävänä onkin valvoa alueensa yritysten etuja ja edistää niiden toimintaa ja kasvua. Yrityksille tärkeitä edunvalvontakysymyksiä ovat esimerkiksi alueen toimiva infrastruktuuri ja vetovoimaisuus sekä osaavan työvoiman saatavuus. Näihin asioihin kauppakamari pyrkii vai-

kuttamaan kannanotoilla ja lausunnoilla sekä järjestämällä erilaisia tilaisuuksia ja osallistumalla yhteisiin projekteihin muiden samoja asioita ajavien toimijoiden kanssa DET ÄR GIVANDE ATT VARA HANDELSKAMMARENS MEDLEM Österbottens handelskammares (ÖHK)

MIKSI YRITYKSEMME ON POHJANMAAN KAUPPAKAMARIN JÄSEN?

ANSSI ALASAARI toimitusjohtaja, Alucar Oy

MARTIN BRANDT verkställande direktör, Canorama Oy

– Olemme jo vuosia käyneet kauppakamarin järjestämissä koulutuksissa, sillä ne ovat ajankohtaisia sekä sisältöä ja hintaa verrattaessa kilpailukykyisiä. Myös ajankohtaisseminaarit ovat mielenkiintoisia, vaikkakin molemmissa tarjontaa on enemmän kuin mihin ehtii osallistua. Kauppakamarin Coastline-lehti on tasokas, pitkään elävä julkaisu, joka tarjoaa meille mainion kanavan kertoa omasta osaamisestamme ja lisätä muidenkin sidosryhmien kuin asiakkaidemme tietoutta yrityksemme toiminnasta. Ja kansainvälisesti toimivana yrityksenä tarvitsemme tietysti kauppakamarin ulkomaankaupan palveluja.

– För regionens företag är handelskammaren en viktig aktör som bidrar med information till regionen exempelvis genom kurstillfällen och seminarier. Handelskammaren bidrar också med information om företagens verksamheter och behov i regionen och förmedlar detta både till medlemmar samt även till andra aktörer utanför regionen. Exempelvis de företagsbarometrar som handelskammarens har genomfört har bidragit med värdefull information om företagens aktuella och framtida utsikter. Som handelskammarens medlemmar erbjuds vi möjligheten att skapa nätverk med andra företag, och samtidigt använder vi också handelskammarens tjänster som stöd för vår verksamhet. Enligt min mening har ÖHK under den senaste tiden kommit allt närmare företagen genom sina tjänster och ställningstaganden.

18 CONNECTING BUSINESS

medlemmar får prisförmåner för många av de tjänster som handelskammaren erbjuder. Exempelvis priset på handelskammarens kurser är cirka 20 procent förmånligare för medlemmar. Därutöver erbjuds medlemmar avgiftsfri rådgivning i frågor gällande skatte- och arbetslagstiftning och en möjlighet att köpa tågbiljetter till ett reducerat pris. Medlemmar får även rabatt på aktuell litteratur. Handelskammarens medlemmar bildar nätverk med andra företagsrepresentanter på ett naturligt sätt och medlemmarna kan också dra nytta av det nationella och det internationella handelskammarnätverket vid sökandet av nya kontakter. Samarbete är fruktsamt och därför är det möjligt att via handelskammaren få ett förstående gensvar för sådant som är viktigt för det egna företaget. Medlemsföretagen får aktuell information om frågor som rör företagsverksamheten genom handelskammarens publikationer, och medlemsföretagen får också möjligheten att annonsera till ett rabatterat pris i handelskammartidningen. ÖHK:s medlemmar har också tillgång till ett flertal tjänster som Centralhandelskammarens erbjuder.

ANNE HANKA toimitusjohtaja, T-Drill Oy – Toimimalla yhdessä kauppakamarissa saamme enemmän painoarvoa alueen asioiden ajamiseen ja pystymme vaikuttamaan niiden eteenpäin viemiseen. Meille ovat tärkeitä myös kauppakamarin lähialueilla tarjoamat laadukkaat ja ajankohtaiset koulutukset, yhtenä esimerkkinä niistä HHJ-koulutus. Valiokuntatyöskentelyn kautta saa lisää ajankohtaista tietoa alaan vaikuttavista asioista. Luonnollisesti käytämme myös kauppakamarin ulkomaankaupan palveluja.

KENNETH STORM toimitusjohtaja, Oy Toimialakirjanpito – Branschbokföring Ab

MATTI LAURILA operativ chef, Baltic Yachts Oy Ab Ltd – Handelskammaren är en gemensam intressebevakare, för verksamhetsområdet och för våra företag, som fäster särskild vikt vid exempelvis infra-frågor som är viktiga ur företagens synvinkel. Ett gott exempel på detta är Karleby-Jakobstads flygplats öde som är en viktig sak för oss. Handelskammaren lyfter fram det österbottniska kunnandet både nationellt och internationellt exempelvis genom publikationen Coastline som utkommer vartannat år. Handelskammarens kurser håller deltagarna uppdaterade och under kurser och andra tillfällen som handelskammaren anordnar får man tillfälle att bilda nätverk och träffa andra ledare.

– Kauppakamari tarjoaa alueella ajankohtaisia ja ammattiin liittyviä koulutuksia, joihin yritän kannustaa alaisiani osallistumaan ja osallistun monesti myös itse. Tilintarkastajan ammattini kautta olen mukana myös kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnassa, jonka tehtävänä on valvoa että tilintarkastuksen laatuvaatimuksia noudatetaan. Koen hyväksi myös sen, että PKK:n toimitusjohtajalla on suorat yhteydet politiikkaan ja sitä kautta meillä jäsenyrityksillä on suora linja päätöksentekoon, joka vaikuttaa yritysten asioihin.

CONNECTING BUSINESS 19

Rewriting the Legal Industry

Opin, että aikataulun noudattaminen on yksi tärkeimmistä asioista. Opin maksamaan laskuja ja veroja.

TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER YRITYSKYLÄ

YRITYSKYLÄ TULEE VAASAAN JA KOKKOLAAN Företagsbyn kommer till Vasa och Karleby Yrityskylä on peruskoulun kuudesluokkalaisille suunnattu oppimisympäristö, jossa opetellaan käytännössä perusasioita yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä. Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) vuonna 2010 lanseeraama Yrityskylä rakennetaan tänä syksynä Vaasaan ja ensi keväänä Kokkolaan.

rityskylän toiminnanjohtaja Tomi Alakoski tutustui 2000-luvun alussa yhdysvaltalaiseen Business Town -ideaan ja paranteli siitä tiiminsä kanssa Suomen oloihin soveltuvan Yrityskylä -oppimisympäristön. Aluksi näytti siltä, etteivät rahoittajat ja yritykset olleet kiinnostuneita monimutkaiselta vaikuttavasta konseptista, mutta vuonna 2009 Euroopan ensimmäisen Yrityskylä-pilotin rahoitus varmistui ja se toteutettiin keväällä 2010. – Kokemukset Yrityskylästä ovat olleet

Företagsbyn är en inlärningsmiljö riktad till sjätteklassister där man lär sig praktiska baskunskaper om samhälle, arbetsliv och företagande. Företagsbyn, som lanserades av Ekonomiska informationsbyrån (TAT) 2010, byggs upp under denna höst i Vasa och under nästa vår i Karleby.

hyviä sekä oppilailla että osallistuvilla yrityksillä. Myös opettajien antama palaute on ollut positiivista. Kevääseen 2013 mennessä Yrityskylä -konseptin on käynyt läpi jo 24 000 kuudesluokkalaista, eikä alueellisia rahoittajiakaan ole enää ollut vaikea löytää, Alakoski iloitsee. OPPIA ELÄMÄÄ VARTEN Yrityskylä-konseptiin koostuu kuudensien luokkien opettajille suunnatusta koulutustilaisuudesta, Yrityskylä-päivään valmistavasta oppimateriaalista sekä varsinaisesta Yrityskylä-päivästä, jonka aikana oppilaat

työskentelevät ammatissaan, saavat palkka sekä toimivat kuluttajina ja kansalaisina osana yhteiskuntaa. Yrityskylässä oppilaat saavat konkreettisesti opetella aikuisuuteen ja elämään liittyviä taitoja ja he myös nauttivat siitä, mikä käy ilmi oppilaiden antamasta palautteesta. Yrityskylässä toimiminen antaa oppilaille valmiuksia ammatinvalintaa ja työelämää varten, minkä vuoksi myös yritykset ja kunnat ovat kiinnostuneita Yrityskylä-konseptin tukemisesta.

CONNECTING BUSINESS 21

Opin säästämään ja myymään.

FÖRETAGSBYN I ÖSTERBOTTEN – ETT TREÅRIGT PROJEKT Under denna höst startar Företagsbyn i Österbotten sin verksamhet i Österbotten, Mellersta Österbotten och Södra Österbotten. Företagsbyn i Österbotten är ett treårigt gemensamt projekt mellan dessa tre ovannämnda landskap. Företagsbyn uppförs först i Vasa under september månad, varifrån man på vårvintern fortsätter till Karleby och senare på våren till Seinäjoki. Sjätteklassisterna i de deltagande kommunerna bekantar sig med studiehelheten under ledning av sina egna lärare och därefter besöker de Företagsbyn under en dag. Under denna dag får eleverna praktisk erfarenhet av de nya kunskaperna som de tillägnat sig under studiehelheten med sin egen lärare. I Företagsbyn finns verksamhetsutrymmen för minst 15 företag och arbetsplatser inom den offentliga sektorn representerade. Till dessa lediga arbetsplatser har eleverna ansökt redan under studiehelheten i klassen. I Företagsbyn finns även utbildade ledare som instruerar medborgarna i Företagsbyn att agera i sina egna roller. – De första Företagsbyn –dagarna infaller i början av oktober vid Strömberg Park i Vasa. I Företagsbyn finns det rum för 70 elever åt gången och under hösten kommer åtminstone cirka 1300 sjätteklassister att få prova på att arbeta, vara företagare och fungera som samhällsmedlem i Företagsbyn i Österbottens inlärningsmiljö. Under de kommande tre åren kommer Företagsbyn i Österbotten att nå sammanlagt cirka 15 000 österbottniska barn i Vasa, Karleby och Seinäjoki berättar Företagsbyn i Österbottens regionkoordinator Jukka Mäntymaa från Ekonomiska informationsbyrån TAT. Företagsbyn i Österbotten fungerar inte enbart som ett kommunoch landskapsövergripande projekt, utan Företagsbyn i Österbotten korsar även språkgränsen, eftersom Företagsbyn-konceptet förverkligas för första gången både på finska och på svenska i Vasa och i Karleby. Kommentit ovat asioita, joita kuudesluokkalaiset kertoivat oppineensa Helsingin Yrityskylässä. 22 CONNECTING BUSINESS

Opin kantamaan vastuuta. Opin Yrityskylässä, kuinka paljon asioita työelämään kuuluu ja miksi työtä on tärkeä tehdä.

n ä m de

n o j l Pa

h i m a v i e l i i n b

e uin mo k

Johannes, tuotepäällikkö

Anvia Yhteydenpito on uusi yritysten viestintäratkaisu, joka yhdistää puhelinvaihteen, videoneuvottelut ja pikaviestinnän. Sen avulla soitat ulkomailta Suomen hinnoilla, neuvottelet netissä ja puhut haluamallasi laitteella kännykästä tablettiin. Sekä paljon muuta. Ja jos tarvitset apua Yhteydenpidon käytössä, et jää yksin – henkilökuntamme auttaa sinua kaikissa viestintäasioissa.

Katso lisää:

www.anvia.fi/yhteydenpito

Yrityspalvelut | 0393 933 933 | yrityspalvelut@anvia.fi | www.anvia.fi Luotett ava. Vaivaton. Kehitt yvä. L ähel lä Sinua.

Foley-artisti hengittää näyttelijän TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVAT MATS SANDSTRÖM

Foley-tehosteet täydentävät elokuvien äänikerrontaa ja tekevät elokuvista uskottavampia. Pääosa suomalaisten ja osa ulkomaalaisten elokuvien foleyäänistä tehdään Kokkolassa.

24 CONNECTING BUSINESS

attialla polvillaan oleva mies seuraa tarkasti valkokankaalle heijastuvaa kuvaa, vinguttaa pienen polkupyörän apupyörää ja välillä tömäyttää kengillä lattialla olevaa soraläjää. Kyseessä ei ole roolipeli tai hävitty vedonlyönti, vaan kokkolalaisen äänialan yrittäjän Heikki Kossin tavallinen työpäivä. Hän herättää elokuvien ja televisio-ohjelmien äänimaailman henkiin tuottamalla ja äänittämällä niihin jälkikäteen tahdistettu-

ja äänitehosteita kuten kenkien kopinaa tai vaatteiden kahinaa. Vuodesta 2000 lähtien yrittäjänä toiminut Kossi on Suomen ainoa kokopäivätoiminen foley-artisti, jonka H5 Film Sound -studiossa syntyvät käsityönä erilaiset tehosteäänet niin kotimaisiin kuin ulkomaisiin elokuviin. Tampereelta kotoisin oleva Kossi toimi aiemmin muusikkona ja innostui foley-äänistä opiskellessaan medianomiksi Turussa 1990-luvulla. Koulutukseen liittyvä harjoittelujakso elokuva-alalla avasi Kossille aivan

ESIKUVAT YHDYSVALLOISSA Foley-äänitehosteet syntyivät Yhdysvalloissa 1920-luvulla. Nimensä ne saivat Universal Studios -yhtiön äänimiehen Jack Foleyn mukaan, sillä hän oli tiettävästi ensimmäisiä ääninäyttelijöitä, jotka tekivät tahdistettuja ääniä elokuviin jälkiäänityksellä. Yhdysvaltalaiset tv- ja elokuvastudiot ovatkin suunnannäyttäjiä foley-äänten tuottamisessa ja suunnittelussa. – Oli hienoa päästä mukaan Pohjoismaissa toteutettuun EU-rahoitteiseen Filmikaari-projektiin ja tutustua lähemmin amerikkalaiseen äänituotantoon. Yhdysvalloissa foley-ääniä käytetään laajasti. Esimerkiksi HBO:n draamasarjoissa on mukana foley-äänet toisin kuin suomalaisissa tv-draamoissa, Kossi kertoo.

Heikki Kossin käsissä syntyivät foley-äänet myös syyskuun alussa ensi-iltansa saaneeseen Peter Frantzénin ohjaamaan elokuvaan Tumman veden päällä.

nahassa uuden äänimaailman ja siitä innostuneena hän lähti ottamaan selvää foley-tehosteista. Valmistumisen jälkeen Kossille avautui mahdollisuus tehdä äänitehosteet Itsevaltiaat-televisiosarjaan, minkä myötä hän sai rutiinia ja hän pääsi sisään alalle. – Itsevaltiaissa sain käytännössä harjoitella ja kokeilla, miten erilaisia ääniä pystyy tekemään, Kossi muistelee.

ÄÄNINÄYTTELIJÄ TYÖSTÄÄ KOKO ELOKUVAN Ennen kuin Kossi aloittaa uuden elokuvan työstämisen, hän lukee sen käsikirjoituksen päästäkseen sisälle tarinaan. Varsinaisesti työ alkaa siinä vaiheessa, kun elokuva on leikattu. Silloin Kossi ryhtyy tekemään ääniä synkronoiden ne elokuvan kohtauksiin. – Pitkän elokuvan äänten tuottaminen ja äänittäminen kestää noin kolme viikkoa. Eri äänet äänitetään erikseen ja niiden tuottamisessa vain mielikuvitus on rajana, Kossi sanoo. Käytännössä Kossi kollegoineen käy läpi elokuvan kohtaukset useaan kertaan, ennen kuin tarvittavat tehosteäänet ovat purkissa. Ääninäyttelijä kävelee, kahisuttaa vaatteita, narisuttaa saranoita tai vinguttaa jousia samaan tahtiin näyttelijöiden kanssa.

Foley-äänten tuottamiseen tarkoitettu studio sisältää paljon erilaisia kosketuspintoja ja tavaroita, joilla ääniä luodaan. Siksi studio muistuttaa ulkoasultaan lähinnä varastoa tai kirpputoria ja vaatii kunnollisen inventaarion vähintään kerran vuodessa. MAHDOLLISUUS ETÄTYÖHÖN On aika yllättävää, ettei Suomen ainoan foley-studio sijaitse pääkaupunkiseudulla, vaan Kokkolassa, Kemiran entisessä puusepänverstaassa. Aiemmin pääkaupunkiseudulla asuneen ja työskennelleen Kossin toi Keski-Pohjanmaalle vaimon työpaikka ammattikorkeakoulun kansanmusiikin lehtorina. – Koska foley-tehosteet äänitetään muuten jo valmiiseen elokuvaan, foley-artistin ei tarvitse työskennellä lähellä elokuvan tuotantopaikkaa. Tiedostot kulkevat paikasta toiseen sähköisesti, Kossi selittää. Elokuvien äänituotanto on hyvin kansainvälinen ala, joten myös Kossin töistä noin 40 prosenttia menee ulkomaille. Alalle haluavia Kossi muistuttaa, että elokuvan tekemisen glamour on kaukana äänihommista. Foley-artistiksi ryhtyminen vaatii aktiivisuutta ja sitkeyttä, sillä alalle ei varsinaisesti ole koulutusta, ei ainakaan Suomessa. Foley-artistilta vaaditaan myös luovuutta ja kekseliäisyyttä erilaisten äänilähteiden keksimiseksi. Myös äänentoiston parantuminen asettaa työlle uusia vaatimuksia. – Katsojat kyllä huomaavat, jos foley-tehosteet eivät ole kohdallaan, Kossi naurahtaa.

Kisan pisimmästä lyönnistä vastasi Kauko Palola, joka tässä seuraa pallon lentoa.

Klaus Saarikoski, Samuli Kuusisto ja Anssi-Jukka Kasi aamiaisella ennen golf-kisan alkua

Kahvitauon jälkeen Future Workshop -seminaariin tuli yllättävä ohjelman muutos, joka sai järjestäjätkin hämilleen. Fujitsun aluejohtaja Jari Lehtinevan johdolla osa yleisöstä nousi seisomaan ja ryhtyi laulamaan Vaasan marssia, johon muu seminaariväki hetken epäröidyttyään yhtyi. Tämä flashmob-tempaus muistutti, että seutu tarvitsee myös ennakkoluulottomia ja uusia keinoja menestyäkseen kilpailussa. Tempaus löytyy filmattuna Youtubesta nimellä Future Workshop flash mob.

POHJALAISILLA SUURI VASTUU SUOMEN Joka vuosi Vaasassa järjestettävän Future Workshop -seminaarin alustukset pohtivat tällä kertaa, miten Suomi ja Pohjanmaa saadaan nousuun. Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin, Pohjanmaan kauppakamarin ja sanomalehti Pohjalaisen järjestämä seminaari keräsi yli kaksi sataa vierasta Academillin auditorioon kuuntelemaan nimekkäitä alustajia. Seminaarin odotetuin puhuja oli pääministeri Jyrki Katainen, joka vakuutti Suomen olevan kohtuullisessa kunnossa pitkään jatkuneesta kansainvälisestä laskusuhdanteesta huolimatta. Kataisen mukaan pohjalainen elinkeinoelämä on sopiva sekoitus symbioosissa elävää suurteollisuutta ja yrittäjyyttä. Kolmen pohjalaismaakunnan yrityksistä monet

Golffaajat Boris Lindén, Ulf Nylund ja Roy Björklund nauttivat pelistä aurinkoisella Kråklundin kentällä Vaasassa.

Chambergolf Kauppakamarin perinteinen oma Chambergolf-kilpailu pelattiin sään suosiessa Vaasassa juhannusta edeltävänä keskiviikkona. Kisan voitti Tommi Heikkinen, Airaksinen Invest, toiseksi tuli Roy Björklund ja kolmanneksi Kenneth Sundblad, Trans Component Finland. Pisimmästä lyönnistä palkittiin Kauko Palola, Keskipohjanmaa-lehdestä ja lähimmäksi lippua löi Erkki Kaijasilta, T-Drill.

TERVETULOA JÄSENEKSI ME VAIKUTAMME

VERKOSTO YRITYKSILLE

JA…

è Pohjanmaan kauppakamari tekee

è Kauppakamarin tilaisuuksis-

è Jäsenenä osallistut

töitä parantaakseen yritysten mahdollisuuksia ja kilpailukykyä. Osallistumme aktiivisesti päätöksentekoon Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Tavoitteenamme on menestyvä alue, joka houkuttelee niin yrityksiä kuin ihmisiä. Jäsenenä vaikutat, mitkä asiat ovat meidän agendallamme.

sa, koulutuksissa ja kokouksissa laajennat kontaktiverkostoasi. Tapaat eri toimialoilla toimivien, eri kokoisten yritysten edustajia. Jokainen kontakti on mahdollisuus sinulle ja yrityksellesi.

koulutuksiimme ja kuljet junalla muita edullisemmin. Lisäksi saat maksutonta asiantuntijaneuvontaa.

Liity www.ostro.chamber.fi/ Liity_jaseneksi

Kokkolassa pidetty Kevätforum keräsi 70 osallistujaa. Wärtsilän Stefan Damlin, Boströmin leipomon Kaj Boström, kauppakamarin varapuheenjohtaja, Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry, ELY-keskuksen Kaj Suomela ja Jetta-Talon Antti Hietaniemi muiden muassa halusivat kuulla ajankohtaiset puheenvuorot raide- ja lentoliikenteestä.

VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro ja eturivissä puheenvuoroaan odottanut Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen houkuttelivat puheenvuoroillaan paikalle kauppakamarialueen elinkeinoelämän vaikuttajia.

TALOUDESTA ovat keskittyneet maailmalla voimakkaasti kasvaville aloille – cleantech, ict-sovellukset, puhdas ruoka – joten pääministeri olettaa pohjalaismaakuntien talouden merkityksen Suomelle kasvavan entisestään. Energialähettiläs-kampanjaa Katainen piti erinomaisena ja ehdottikin, että nyt toiseen kertaan valittava Energialähettiläs voisi toimia koko Suomen teollisuuden lähettiläänä pääministerin, elinkeinoministerin tai ulkomaankauppaministerin vienninedistämismatkoilla. Seminaarin muut puhujavieraat olivat Ruotsin suurlähettiläs Anders Lidén, Finpro Skandinavian vientikeskuksen päällikkö Sissi Silván, Suomen Lehtiyhtymän päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä, Suomen kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala ja Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

LIIKENNERATKAISUT KEVÄTFORUMIN TEEMANA Kauppakamarin kevätkokouksen yhteydessä pidetyn Kevätforumin teemana oli liikenne. VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro pohti puheenvuorossaan sujuvan raideliikenteen merkitystä kauppakamarialueen teollisuudelle. Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen visioi omassa puheenvuorossaan maakuntakenttien tulevaisuutta.

HANDELSKAMMARFRUKOST MED SMT Suomen Matkatoimisto - Finlands Resebyrå berättade åt omkring tjugo travel managers i Jakobstadsregionens företag om hur man bland annat kan resa smartare med hjälp av Finlands resebyrås nya resekoncept. Mötet mellan travel managers och Finlands resebyrå ordnades som en handelskammarfrukost. För handelskammarens medlemsföretag som reser aktivt var handelskammarfrukosten ett behändigt sätt att uppdatera sig om nya tjänster och lära känna hur Finlands resebyrå når sina kunder i Jakobstadsregionen. Susanne Lindroos från Finlands resebyrå berättade om företagets tjänster åt affärsresenärerna.

VÄLKOMMEN SOM MEDLEM VI GÖR SKILLNAD

ETT NÄTVERK FÖR FÖRETAG

OCH…

è Österbottens handelskammare

è På handelskammarens semina-

è Som medlem har

rier, kurser och möten knyter du viktiga kontakter. Du träffar representanter från olika stora företag och från olika branscher. Varje kontakt är en möjlighet för dig och ditt företag.

du möjlighet att delta i våra kurser och resa med tåg till ett rabatterat pris. Därutöver har du även möjlighet till avgiftsfri expertisrådgivning.

arbetar för att förbättra företagens möjligheter och konkurrenskraft. Vi är en aktiv part i beslutsfattandet i Österbotten och Mellersta Österbotten. Vårt mål är en framgångsrik region som är attraktiv både för företag och för människor. Som medlem är du med och påverkar vilka saker vi har på vår agenda.

Ansök här www.ostro.chamber.fi/ Bli_medlem

KERÄÄ ETUJA, ÄLÄ KUITTEJA. TEE KIRJANPITÄJÄLLESI PALVELUS. Hanki nyt yrityskortti, jolla maksaessa ostotiedot siirtyvät sähköisen automaattisesti korttilaskulle ja kirjanpitoon. Samalla saat alennuksia ja maksuaikaa. Ja S-Yrityskortti käy siellä missä sinäkin, pian yli 1600 S-ryhmän toimipaikassa. Huh helpotusta, ei enää koskaan kuittien etsiskelyyn tuhlattua aikaa!

SUOMALAI SF IRM O J EN ÄS S Ä HIHA S S A .