CB-Connecting Business 4/2013

Pohjanmaan Kauppakamarilehti - Österbottens Handelskammartidning

4 ∙ 2013

CONNECTING BUSINESS

työpaikka on työvoitto en arbetsplats är en arbetsseger

edelleen epävakaata MARKKINOILLA Fortsatt osäkerhet på marknaderna

Pohjanmaalla on paljon vientiyrityksiä

ww

w.t m n e t .f i

CONNECTING BUSINESS Pohjanmaan kauppakamarilehti Österbottens handelskammartidning

4 ⋅ 2013

sisältö · innehåll

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Tidningen utkommer fyra gånger per år.

JULKAISIJA Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare Vaasa – Pietarsaari – Kokkola Vasa – Jakobstad – Karleby Puh/tfn (06) 318 6400 www. ostro.chamber.fi

PÄÄTOIMITTAJA/ CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen Puh/tfn 0500 561 036 juha.hakkinen@chamber.fi

ILMOITUKSET / ANNONSER Mia Brännbacka Puh/tfn 050 309 2331 mia.brannbacka@chamber.fi

TOIMITUSNEUVOSTO / REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331 Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036 Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100

TOIMITUS / REDAKTION Viestintä Oy Prowomedia info@prowomedia.com

TAITTO / OMBRYTNING Muotoilutoimisto Into Tuula Koto

KÄÄNNÖS / ÖVERSÄTTNING Pohjanmaan kauppakamari/ Österbottens handelskammare Erika Keto, Micaela Lindahl-Palmroos

PAINO / TRYCK Kirjapaino Fram Boktryckeri SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n Joutsenmerkitylle painolaitokselle.

PAINOS / UPPLAGA

16

28

VIRKEÄ VAKUUTUSMIES Pasi Haarala

KAUPPA ODOTTAA joulua

7 Osaamista ja tuotantoa yli omien tarpeiden

12 Työpaikka on työvoitto

En arbetsplats är en arbetsseger 28 Kauppa odottaa joulua

Handelsbranschen väntar på julen

5000 kpl / st.

ISSN 1796-9441 KANSI / PÄRM Kuva/bild: Anne Kytölä Juha Arvolan luotsaama Arcteq on yksi ulkomaanmarkkinoilla toimivista pohjalaisyrityksistä.

Arcteq är ett österbottniskt företag, med Juha Arvola i spetsen, som verkar på den utländska marknaden.

PALSTAT Pääkirjoitus | LEDARE | 5 Pohjanmaalla vetovastuu | Österbotten som lokomotiv uusiin asemiin | 14, 16 Pankkiirit (piina)penkissä | Bankirerna på (sträck)bänken, Virkeä vakuutusmies

kolumn | 11 Finland 4.0 kauppakamari kouluttaa | handelskammarens kurser | 20 talouskatsaus | ekonomisk översikt | 23 ajassa - aktuellt | 30

CONNECTING BUSINESS 3

Pohjanmaan kauppakamarialueen teollisuuden tuotannosta runsas 70 prosenttia menee vientiin. Alueemme on menestynyt vahvasta eurosta ja kansainvälisesti ottaen korkeista tuotantokustannuksista huolimatta ja löytänyt uusia vientimarkkinoita. Maltillinen palkkaratkaisu usealle vuodelle tukee menestystämme lähivuosina. Pohjanmaa on edelleen monella mittarilla mitaten Suomen parhaiden seutujen joukossa.

Muualla Suomessa Pohjanmaan vahvuus aletaan vasta nyt huomata. Siksi onkin tärkeää, että kukin seutukunta jatkaa panostuksia seutumarkkinointiin. Osaajista on joku päivä varmasti pulaa. Erinomainen saavutus oli, että Vaasan seutu valittiin innovatiiviset kaupungit eli INKA-ohjelmaan. Ohjelma vauhdittaa suuria, kansainvälistä kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa luovia hankkeita kaupunkien ja valtion yhteistyöllä.

Ohjauksesta ja rahoituksesta vastaa Tekes. Valtion ja kaupunkien rahoituksen lisäksi käytetään myös EU:n tulevan rakennerahastokauden varoja. Vaasan seutu on nimetty vetämään

valtakunnallista teemaa ”kestävät energiaratkaisut”. INKAohjelmaan on tärkeätä saada käytännön työn kautta liittymään koko alueemme energia-alan toimijat, kuten Kokkolan seudun vahva ala akkuteknologia.

Vientiin panostava alue luo hyvinvointia koko Suomeen.

Kansainvälisen toiminnan ehdoton edellytys on hyvät lentoyhteydet. Kauppakamari tekeekin kovasti työtä sen eteen, että Kokkola-Pietarsaaren kentän liikennemäärät saataisiin nousuun ja aikataulut vastaisivat paremmin yritysten tarpeita. Vaasan lentomatkustajien määrä on riittävä, mutta aikataulujen ja hintojen osalta on toivomisen varaa. Usein vasta kilpailu sysää nämä asiat kohdalleen.

Alueellamme on monessa mielessä merkittävä rooli Suomen hyvinvoinnin vaalijana. Onnistuaksemme tarvitsemme tueksemme hyvät liikenneyhteydet ja riittävästi osaavaa työvoimaa. Nämä asiat ovatkin pääosassa kauppakamarin ensi vuoden agendalla.

Pääkirjoitus | Ledare

Pohjanmaalla vetovastuu

Österbotten som lokomotiv Drygt 70 procent av industriproduktionen på Österbottens handelskammarområde exporteras. Trots den starka euron och de internationellt sett höga produktionskostnaderna har vår region varit framgångsrik och hittat nya exportmarknader.

Den måttliga löneuppgörelsen för flera år stöder vår framgång de närmaste åren. Österbotten är fortfarande bland de bästa orterna i Finland enligt flera indikatorer. Österbottens styrka börjar märkas först nu i övriga Finland.

Därför är det viktigt att varje enskild region fortsätter satsa på regionmarknadsföringen. Det kommer säkert en dag då det råder brist på kompetent arbetskraft. För Vasaregionen var det mycket positivt att bli vald till INKA-programmet, dvs. programmet innovativa städer. Programmet stöder större projekt som skapar internationell konkurrenskraft och ny affärsverksamhet i samarbete med städerna och staten. Tekes ansvarar för styrningen och finansieringen. Förutom statens och städernas finansiering används också medel ur EU:s strukturfond från den kommande programperioden. Vasa har utsetts att dra det nationella temat ”hållbara energilösningar”. Det är viktigt att hela regionens aktörer inom energibranschen, som till exempel Karlebyregionens starka bransch inom batteriteknologi, involveras i INKA-programmet genom konkreta åtgärder.

Den exportorienterade regionen skapar välfärd i hela Finland. Den absoluta förutsättningen för internationell verksamhet är goda flygförbindelser. Handelskammaren arbetar hårt för att passagerarantalet vid Karleby-Jakobstads flygfält ska öka och att tidtabellerna bättre motsvarar företagens behov. Antalet flygresenärer i Vasa är tillräckligt men det finns utrymme för förbättringar gällande tidtabellerna och priserna, något som ofta blir åtgärdat först då det finns konkurrens på fältet.

Vår region har i många avseenden en betydande roll i att upprätthålla landets välfärd. För att lyckas behöver vi stöd i form av goda trafikförbindelser och tillräckligt med kompetent arbetskraft. Det här är också saker som handelskammaren i huvudsak kommer att jobba med nästa år.

JUHA HÄKKINEN toimitusjohtaja | vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare

CONNECTING BUSINESS 5

osaamista ja tuotantoa yli oman tarpeen

teksti jOhaNNa haVErI kUvat aNNE KYTÖlÄ, maTS SaNdSTrÖm, haaSTaTElTaVaT

s

uomen avoin kansantalous on riippuvainen ulkomaankaupasta, sillä viennin osuus bruttokansantuotteesta on noin 40 prosenttia. Monen perinteisen vientituotteen – esimerkiksi metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden tuotteiden sekä matkapuhelinten – menekki on viime vuosina yskähdellyt ja uusia vientivetureita on etsitty esimerkiksi energiateknologiasta ja peliteollisuudesta.

Vaikka 1990-luvulta lähtien kasvaneen teknologiateollisuuden viennin arvo on tullut alaspäin vuoden 2008 huippulukemista, se on edelleen suurin viejä. Kemianteollisuuden viennin arvo taas on kirinyt metsäteollisuuden ohi parin viimeisen vuoden aikana.

Suomessa on lähes 15 000 vientiyritystä, joista suurin osa on pk-yrityksiä. Ulkomaankauppa on kuitenkin keskittynyt suuriin yrityksiin, sillä yli puolet Suomen viennistä lepää 25 suurimman yrityksen harteilla. Pk-yritysten vienti kohdistuu yleensä lähialueille ja isoilla yrityksillä on enemmän resursseja tehdä kauppaa myös kaukomarkkinoilla.

viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta merkittävissä vientimaakunnissa.

keskipohjanmaa

pohjoispohjanmaa

59

55

pohjanmaa

71

eteläpohjanmaa

23

keskisuomi pirkanmaa satakunta

52

54

55

uusimaa

44

koko maa

50

varsinaissuomi

53

Lähde: tiLastokeskUs

teollistunut ja vientivetoinen länsirannikko Pohjanmaan kauppakamarin alueella toimivat yritykset ovat perinteisesti harjoittaneet ulkomaankauppaa. Hyvät liikenneyhteydet ja kaksikielinen kulttuuri ovat helpottaneet maailmalle lähtemistä ja aktiivisesti toimivalle alueelle on sijoittunut myös muualta tulleita yrityksiä.

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa on edelleen aktiivista vientiteollisuutta. Teollistuneisuutta kuvaa se, että teollisuuden liikevaihto oli vuonna 2011 kauppakamarialueella yli maan keskiarvon; Pohjanmaan maakunnassa noin 35 000 euroa ja Keski-Pohjanmaan maakunnassa lähes 25 000 euroa asukasta kohden. Alueen teollisuus on myös hyvin vientivetoista, sillä Pohjanmaalla yli 70 prosenttia ja Keski-Pohjanmaallakin noin 55 prosenttia teollisuustuotannosta menee vientiin. Pohjanmaa muodostaa yksistään peräti 12 prosenttia koko teknologiateollisuuden viennistä.

Alueen perinteisiä vientiyrityksiä ovat olleet metalli- ja koneteollisuuteen, sähkötekniseen teollisuuteen, kemianteollisuuteen ja puunjalostusteollisuuteen keskittyneet isot yritykset sekä veneenvalmistajat. Alueen vienti on kuitenkin monipuolistunut ja monet aiemmin kotimarkkinoilla esimerkiksi alihankkijoina toimineet yritykset ovat lähteneet kansainvälisille markkinoille.

Vaikka viime vuodet eivät ole olleet helppoja, suurin osa kauppakamarialueen yrityksistä on selvinnyt laskusuhdanteesta muuta maata paremmin. Siitä kertovat myös työllisyystilastot, jotka ovat Suomen huippua.

COnneCtinG BUsiness

7

kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on kova, joten tuotteiden on oltava priimakunnossa heti alusta lähtien, tietävät Juha arvola ja Johan Löf. sertifioitu laatu- ja ympäristöjärjestelmä auttavat markkinoilla pärjäämisessä.

kansainväliseksi syntynyt vaasalainen arcteq oy suunnittelee, markkinoi, myy ja huoltaa koko sähköverkon suojaustarpeet täyttäviä suojareleitä ja valokaarisuojia sekä erilaisia sähköverkon ja sähkölaitteiden mittaukseen ja monitorointiin sopivia laitteita. seitsemän alan ammattilaisen vuonna 2010 perustama yritys on syntymästään saakka suunnannut toimintansa kansainvälisille markkinoille.

– tällä hetkellä tärkeimmät vientimaamme löytyvät eteläamerikasta, aasiasta ja afrikasta, mutta toki meillä on suuria asiakkaita myös euroopassa, kertoo yrityksen toimitusjohtaja juha arvola. – nyt, kun kansainvälinen läpimurto on tehty, haemme jalansijaa myös suomesta ja muista pohjoismaista.

Uusia tuotteita ja konsepteja kotimaan markkinoille on tulossa lähiaikoina. kansainvälisille markkinoille lähteminen oli arcteqin tapaiselle yritykselle elinehto jo kotimaan markkinoiden pienuuden takia. se oli luontevaa myös siksi, että kaikilla perustajajäsenillä oli kokemusta kansainvälisestä kaupasta jo aiempien työnantajien palveluksessa. yrityksen palkkalistoilla on tällä hetkellä parikymmentä henkilöä, mutta sen työllistävä vaikutus on suurempi, sillä se ostaa osan tutkimuspanoksesta talon ulkopuolelta ja kaikki valmistustyöt tehdään pietarsaarelaisella sopimusvalmistajalla sirico electronics oy:llä.

8 COnneCtinG BUsiness

antti karjalainen ja Leif Fagernäs esittelevät best-hallin Cardiffiin, englantiin toimittamaa isoa näyttelyhallia. bbC:n käyttämä halli on kunnianosoitus 40 vuotta täyttäneelle dr. Who -scifisarjalle.

bet-hall on toimittanut ison näyttelyhallin gardiffiin, englantiin.

halleja ympäri maailmaa vuonna 1975 kälviällä perustetun besthall oy:n suunnittelemista ja rakentamista halleista puolet menee vientiin. yrityksen alkutaipaleella ensimmäiset vientikaupat silloiseen neuvostoliittoon ja Mongoliaan olivat enemmän tai vähemmän sattuman summaa, ja määrätietoinen vienti aloitettiinkin vasta 1990-luvun alussa. tällä hetkellä yrityksellä on edustajia yli 10 maassa. pääosa viennistä

menee euroopan maihin, mutta vientiä on myös esimerkiksi yhdysvaltoihin ja venäjälle.

– on hyvä, että meillä on asiakkaita eri maissa, sillä eri maiden sykleissä on eroja ja niiden vaihtelut tasoittavat kysyntää, kertoo best-hallin toimitusjohtaja leif Fagernäs. kangashallien suunnittelu ja valmistaminen ovat erityinen bisnesalue ja siksi best-hall on halunnut säilyttää sen osan

liiketoiminnasta omissa käsissään ja kehittää sitä edelleen. hallien markkinointi ja kokoonpano ulkomailla tapahtuu pääasiassa edustajien ja yhteistyökumppaneiden avulla.

– olemme havainneet, että kansainvälisessä kaupassa sertifikaateilla on iso merkitys. Me olemmekin suomen ensimmäinen iso 9001 -sertifikaatin saanut hallivalmistaja. Meillä on myös voimassa oleva Ce-merkintä, Fagernäs kehaisee.

sopiva aika tuotteistaa asiantuntijapalvelut veo oy toimittaa automaatio- ja sähköistysratkaisuja sekä kojeistoja sähköntuotantoon, -jakeluun ja käyttöön. veo on ollut yksi vaasalaisen energiaklusterin perustoimijoista jo vuodesta 1990 lähtien. sen toimittamat projektit ovat aina sisältäneet asiantuntijapalveluita kuten esimerkiksi koulutusta, huolto- ja ylläpitotoimintoja sekä asiakkaan prosessin ja laitteiston jatkokehitystä varsinaisen toimituksen jälkeen.

– koska nämä palvelut ovat nopeasti kasvava liiketoiminta-alue, perustimme tänä vuonna uuden asiantuntijapalvelutliiketoimintayksikön, kertoo liiketoimintayksikön johtaja Esa ala-honkola. – tämän muutoksen avulla haluamme palvella asiakkaitamme myös tällä alueella entistä paremmin. asiantuntijapalveluiden kohderyhmänä ovat aiemmat laitostoimitusasiakkaat sekä uusasiakkaat, joilla on tarvetta after

sales –tyyppisille palveluille. asiantuntijapalveluiden ylläpitämä veo247-vikapalvelu takaa asiakkaalle nopean reagoinnin erilaisissa vikatilanteissa. puhelin- ja etäyhteyspalvelun lisäksi sitä kautta saa tarvittaessa nopeasti paikalle myös korjaajan.

– Uusi liiketoimintayksikkömme palvelee sekä kotimaassa että ulkomailla ja sille on ollut mukavasti kysyntää jo ensimmäisten kuukausien aikana, ala-honkola sanoo.

asiantuntijapalveluiden erottaminen omaksi liiketoimintayksikökseen auttaa veo:a palvelemaan asiakkaitaan entistä paremmin, kertoo esa ala-honkola.

COnneCtinG BUsiness

9

rakentaminen niin kotimaassa kuin euroopassa on laskenut lähes puoleen vuoden 2008 tasosta, tietää eero saikkonen.

pohjoismaat ovat edelläkävijöitä Jo vuonna 1950 närpiöön perustettu ntM – ab närpes trä & Metall oy närpiön puu ja Metalli – laajensi 1975 toimintaansa perävaunuista jäteautoihin. nykyään jäteautot muodostavat noin 70 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. noin 90 prosenttia jäteautoista menee vientimarkkinoille.

– Me valmistamme keskimäärin 12 jäteautoa viikossa ja närpiön lisäksi meillä on tehtaat englannissa ja virossa, kertoo Niclas Pada, joka vastaa ntM:n jäteautojen tuotannosta ja markkinoinnista. alun perin ntM:llä oli englannissa maahantuoja, joka vastasi jäteautojen markkinoinnista siellä, mutta menekin kasvaessa ntM päätti perustaa sinne oman tytäryhtiön. pari vuotta sitten yhtiö osti birminghamin läheltä tehtaan, jossa suoritetaan aiemmin alihankkijalta ostettu jäteautojen asennus alustan päälle.

– Jokaisen vientimaan jätelainsäädäntö on omanlaisensa ja monesti jätteiden keruu vaihtelee jopa eri kaupunkien välillä. siksi jäteautot täytyy räätälöidä asiakaslähtöisesti, pada sanoo. padan mukaan suomalainen ja pohjoismaalainen jätehuolto on edellä monen muun euroopan maan jätehuoltoa ja siksi pohjoismaista jätehuolto-osaamista arvostetaan muualla euroopassa. esimerkiksi monilokeroiset jäteautot tekevät vasta tuloaan monessa vientimaassa.

ntM on kehittänyt ja toimittanut tänä vuonna euroopan ensimmäisen sivulastaajalla varustetun sähköhybridijäteauton saksaan.

10 COnneCtinG BUsiness

itä-eurooppalaiset haluavat suorat yhteydet kiinnitys- ja erikoiskattotarvikkeita kehittävä ja valmistava Mustasaarelainen sk tuote oy on perustettu 1975. sen tuotteiden vienti neuvostoliittoon alkoi 1976 suomalaisten rakentajien toimesta ja loppui neuvostoliiton hajottua. yhtiö lähti kehittämään omaa vientiään venäjälle vasta palkattuaan ensimmäisen vientipäällikön ella osipovan vuonna 1995.

– aluksi toteutimme vientiä muutaman venäläisen maahantuojan avulla, mutta kolme vuotta sitten päätimme perustaa venäjälle oman sisaryrityksen, koska suuret asiakkaamme halusivat olla yhteyksissä suoraan valmistajan kanssa. nyt meillä on venäjällä neljä varastoa ja myyntikonttoria, toimitusjohtaja Eero Saikkonen kertoo. sk tuote perusti myyntikonttorin ja varaston puolaan kaksi vuotta sitten ja Ukrainaan tänä vuonna. henkilökunnan vahvuus sisaryrityksissä on 30 henkeä. tuotannosta noin kolmannes viedään itä-eurooppaan, mutta yhteensä vientimaita on 30. pohjoismaat ovat olleet vientialueena alusta alkaen. tuotteiden kehittäminen ja valmistus tapahtuu Mustasaaressa. Myynti, markkinointi ja varastointi itä-euroopassa hoidetaan nyt omien tytäryritysten kautta. sitä varsinkin itäeurooppalaiset asiakkaat tuntuvat arvostavan, saikkonen toteaa.

KOlUMn

skribenten är Jakobstads stadsdirektör mikael jakobsson som är mycket stolt över stadens mångsidiga näringsstruktur, regionens gemenskapsanda och fotbollslaget Jaro men missnöjd både med den finländska statens sätt att sköta sin ekonomi och statens åtgärder för att åstadkomma tillväxtdynamik

Finland 4.0

r

ubriken Finland 4.0 syftar på den fjärde stora utmaningen Finland har som självständig nation.

1.0 Självständighet den första stora utmaningen var landets självständighet. vid en betraktelse av historien så utnyttjade man det något oväntade och samtidigt osannolika möjligheternas fönster som kom igenom det ryska inbördeskriget och den ryska revolutionen. det några år tidigare osannolika scenariot inträffade och vi blev år 1917 en självständig nation.

2.0 Vinter- och fortsättningskriget den andra stora utmaningen var när Finland under andra världskriget, igen mot alla odds, lyckades bevara sin status som självständig nation trots att man mer eller mindre var lämnad i sticket av den fria världen.

3.0. Uppbyggnad till välfärdssamhället den tredje stora utmaningen kom när Finland övergick från att ha varit ett fattigt land till att bli ett av världens rikaste länder och mest avancerade ekonomier. än en gång lyckades man trots osannolika odds få igång en ekonomisk tillväxt som bara överträffas av sydkorea i modern tid. också här blev det osannolika verklighet.

4.0. Finland i den nya globala ekonomin den fjärde utmaningen är ännu på hälft. den handlar om hur Finland skall klara sig i den moderna globala ekonomin.

Finanskrisen utgjorde den största enskilda recessionen i världsekonomin sedan 1930-talets stora depression. år 2009 sjönk bnp i Finland med 8,5 procent. Under självständighetstiden i Finland har bruttonationalprodukten bara ett år sjunkit med mera. året var 1918 när ett inbördeskrig härjade i det nyblivna självständiga landet.

Finanskrisen har satt sina spår trots att landets dåvarande finansminister bara några månader före Lehman brothers-kraschen förklarade att krisen kring subprimelån i Usa inte berör Finland. Finanskrisen har sannerligen haft stor inverkan. industriproduktionen i Finland är ännu på 2006 års nivå och i tillväxtscenariot (märk väl, tillväxtscenariot) når industriproduktionen år 2016 den nivå som

den hade före finanskrisen. vår omgivning har också förändrats på ett omvälvande sätt. detta faktum har det hörts förvånansvärt lite om i den offentliga debatten. tvärtom har Finland agerat synnerligen sorglöst. Man har kört på i samma gamla fotspår, framför allt i den offentliga sektorn. våra 200 folkvalda på arkadiabacken fortsätter att producera lagar som innehåller nya förpliktelser för kommunerna på löpande band trots att kommunsektorn inte har råd ens med de gamla. de offentliga utgifternas andel av bnp har ökat med 10 procentenheter från ca 48 procent till ca 58 procent sedan finanskrisen. stanna upp och begrunda de siffrorna ett tag! det är fråga om ett fritt fall. det var meningen att siffran 58 procent skulle nås ca år 2030 inte år 2013. redan år 2013 har vi ätit upp en stor del av de buffertar som utmaningen med den demografiska försörjningskvoten skulle tacklas med. nu står vi inför en utmaning som lyckligtvis inte innebär blodsutgjutelse men desto mera svett. i talkot för att få i gång tillväxtdynamiken igen måste alla delta. de offentliga utgifternas andel av bnp måste fås ner på en hållbar nivå. kommunernas uppgifter måste ses igenom och vi måste få ett kommunfält som också har närings- och utvecklingspolitiska muskler. vi måste få igång den ekonomiska dynamiken igen. detta gäller inte bara Finland utan största delen av europa.

Minst lika viktigt är att i detta svåra läge att samhällets ledande skikt föregår med gott exempel. trupperna leds framifrån och en riktig ledare kan inte kräva försakelser som man inte själv är beredd att göra. åtminstone hittills har Finland varit som bäst inför svåra tider. Jämför vi med utmaningarna att bygga Finland 1.0, 2.0 och 3.0 så är utmaningarna inför Finland 4.0 ändå hanterbara. det är dock farligt att underskatta storleken på utmaningen. tillsammans kan vi klara det i Finland. det förutsätter två saker. det första är att alla deltar i talkot och det andra är att ingen sätter huvudet i busken.

Lyckas vi inte få igång den ekonomiska dynamiken kommer samhällsfreden att vara hotad och kostnaden kommer i slutändan att vara oändligt mycket högre. sedan 1400-talet har vi haft 14 perioder med finansiell avreglering som slutat i krig. det är vår generations uppgift att se till att historien inte upprepar sig.

COnneCtinG BUsiness

11

Työpaikka on

työvoitto TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVA | BILD Anne kytölä

En arbetsplats är en arbetsseger

Annamaria Payer, Qinglu Liu, Margaret Kimani ja Narong Meebun ovat onnistuneet saamaan Vaasan seudulta töitä opiskelujensa jälkeen.

12 CONNECTING BUSINESS

Vaasassa on satoja ulkomaalaisia opiskelijoita, joista vain murto-osa jää tänne töihin.

Monet heistä jäisivät seudulle mielellään, jos työpaikan löytäminen olisi helpompaa.

E

n grupp unga vuxna står i Rewell Center för att bli fotograferade.

Stämningen är livad och skämten haglar medan fotografen placerar ut personerna och justerar ljuset. Annamaria Payer, Qinglu Liu, Margaret Kimani och Narong Meebun känner inte varandra men de har ändå något gemensamt. Ingen av dem är född i Finland, de har alla studerat i Vasa och stannat kvar här för att arbeta. De är lyckligt lottade bland sina studiekamrater eftersom de lyckats hitta ett arbete i regionen.

Högskolorna i Vasa har länge bekymrat sig över att studerande med utländsk bakgrund har svårt att hitta arbete i regionen. Därför har Vasa högskolekonsortium grundat ett praktikprogram för internationella studerande, Vaasa Intership Programme for International Students, som nu är inne på sitt tredje år. Med hjälp av programmet strävar man efter att hitta praktikplatser bland Vasaregionens företag till internationella studerande, och på detta sätt ge dem en kontakt till arbetsgivare i den egna branschen.

–Över hälften av de studerande som deltagit i VIPIS-programmet har fått arbete för mer än två månader, vilken är minimitiden enligt programmet. Några av dem har också fått fast anställning på företaget som erbjudit dem praktikplats berättar planerare Sami Ilomäki från Vasa universitet.

VIPIS-programmet som är riktat till små och medelstora företag kan årligen erbjuda 12–13 praktikplatser till alla de hundratals internationella studerande som studerar i de fem högskolorna som deltar i programmet.

Sitkeyttä ja kielitaitoa Opintojen jälkeisen työpaikan saaminen Vaasan seudulta vaatii kansainväliseltä opiskelijalta sitkeyttä ja määrätietoisuutta.

– Työnhaku kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen valmistumista ja kielteisistä vastauksista ei saa lannistua, vaan on yritettävä entistä kovemmin. Täytyy todel-

I Vasa finns hundratals utländska studerande, varav endast en bråkdel efter avslutade studier stannar kvar här för att arbeta. Flera av dem skulle gärna stanna kvar i regionen, om det inte skulle vara så svårt att hitta en arbetsplats.

lakin haluta jäädä tänne, sillä helpompi vaihtoehto on antaa periksi ja palata kotiin, neuvoo Kiinan Wuhanista kotoisin oleva ja Vaasan ammattikorkeakoulussa kansainvälistä liiketoimintaa opiskellut Qinglu Liu. Hän sai pari vuotta sitten Wärtsilästä opintojaan vastaavan työpaikan, mutta hänen opiskeluryhmästään vain noin kymmenen prosenttia jäi Suomeen, heistäkin suurin osa pääkaupunkiseudulle. – Minun kokemukseni mukaan tänne jäävät ulkomaalaiset ovat todella ahkeria ja työhönsä sitoutuneita. Siksi työnantajien kannattaisi valita heitä edes haastatteluun.

Tyvärr verkar en god yrkesskicklighet, att vara flitig och att kunna språket inte vara tillräckligt för en utlänning för att få en fast anställning.

Thaimaasta Suomeen perheensä kanssa nuorena muuttanut Narong Meebun aloitti suomenkielen opinnot heti Suomeen saavuttuaan. Hän on opiskellut automaatiotekniikkaa Seinäjoen ammattiopistossa ja jatkoi sieltä Vaasan ammattikorkeakouluun opiskelemaan sähkö- ja automaatiotekniikkaa. Meebun on suorittanut ammattiopintonsa suomenkielisissä ryhmissä.

– Suomenkielen oppiminen on mielestäni tärkeää, jotta sopeutuu helpommin suomalaiseen kulttuuriin, sanoo Meebun.

Meebun on työskennellyt Vaconilla insinööritutkintonsa jälkeen. Yritys oli hänelle ennestään tuttu, sillä hän oli ollut siellä kesätöissä useana vuonna opintojensa aikana. Vaikka hän haluaa asua ja tehdä töitä Suomessa, hän voisi mielellään lähteä myös työkomennukselle ulkomaille.

– Monet suomalaiset yritykset toimivat

kansainvälisillä markkinoilla ja niille olisi hyötyä palkata sellaisia henkilöitä, jotka jo entuudestaan tuntevat kyseisen maan kieltä ja kulttuuria.

Arbete är återbetalning Första gången ungerska Annamaria Payer besökte Finland var 2003–2004 när hon var utbytesstudent i Raisio. Hon blev förälskad i landet och folket och återvände därför till Finland efter sin studentexamen och påbörjade kandidatstudier i internationell politik på en engelskspråkig linje vid universitetet i Tammerfors. Payer ville fortsätta studera på magisternivå och sökte därför in till Vasa universitet för att studera offentlig förvaltning. Valet föll på kuststaden Vasa eftersom Payer också gärna ville lära sig svenska utöver finskan. Efter dryga fem år i Finland har Payer nu fått finskt medborgarskap, vilket enligt henne, troligtvis kommer att förenkla många saker, däribland att hitta ett arbete.

–Eftersom utbildningen i Finland bekostas med skattemedel vore det naturligt att de utlänningar som studerar här också stannar kvar här för att arbeta efter avslutade studier och därmed också betalar skatt till landet, säger Payer som fått ett moderskapsvikariat vid Vasa universitet.

Kenyanska Margaret Kimani har utexaminerats från Novias engelskspråkiga sjukskötarlinje och arbetar nu som vikarie vid bäddavdelningen på Malax hälsovårdscentral. Hon är av samma åsikt som Payer.

–Tyvärr verkar en god yrkesskicklighet, att vara flitig och att kunna språket inte vara tillräckligt för en utlänning för att få en fast anställning, säger Kimani som talar svenska. Kimani har tre systrar i Finland som även de är utbildade sjukskötare.

–Trots att det råder brist på behörig personal inom hälsovårdsbranschen har flera av mina kurskamrater blivit tvungna att söka arbete på Åland eller i Sverige, där efterfrågan på arbetstagare med olika kulturella bakgrunder är större.

CONNECTING BUSINESS 13

UUSIIN aSEmIIN teksti | teXt jOhaNNa haVErI kUva | biLd aNN-SOFI BErG

Pankkiirit (piina)penkissä bankirerna på (sträCk)bänken Nordean Rannikko-Pohjanmaan aluejohtaja Markus Lindahl ja Pohjanmaan yrityspankin johtaja Thomas Lempiälä Nordea Kustösterbottens regiondirektör Markus Lindahl och direktör Thomas Lempiälä på Nordea Österbottens företagsbank

VEm Är NI? Markus Lindahl med rötterna från Jakobstad har spenderat sin barndom och gått i skola i storbritannien. han har studerat i Finland, Usa och sverige samt arbetat inom banksektorn i sverige, Luxemburg och nu Finland. Lindahl, som även som ung sprungit i Finlands landslag, sysslar gärna med löpning, golf och reser med familjen. han har återvänt till österbotten tillsammans med sin göteborgska fru, sina tre barn samt katt och hund. karlebybon thomas Lempiälä är banktjänstemannen med lång erfarenhet av bankvärlden. efter att ha sommarjobbat på en bank stannade Lempiälä kvar och slutförde sina studier på svenska handelshögskolan vid sidan av arbetet på banken.

Lempiälä idrottar gärna och har också under den senaste tiden ägnat mycket av sin fritid åt att bygga en sommarstuga. till Lempiäläs familj hör fru och tre barn.

TIdIGarE UPPGIFTEr Lindahl har arbetat med olika uppgifter, dock främst kapitalförvaltning, inom olika banker i sverige och i Luxemburg. i sitt tidigare arbete har han fungerat som bland annat direktör för private banking vid nordea Luxemburg. Före utnämningen till den nya tjänsten jobbade Lindahl på swedbank i Luxemburg.

Under sina 20 år inom bankvärlden har Lempiälä skaffat sig erfarenhet i synnerhet inom förmansuppgifter och företagsbankverksamhet. Före utnämningen till den nya tjänsten fungerade Lempiälä som direktör för nordea Mellersta-österbottens företagskontor, som främst betjänar företag i karleby och Jakobstad.

NYKYINEN VaSTUUalUE Lindahl tuli vaasaan nordeaan syyskuun alussa ja aloitti rannikko-pohjanmaan aluejohtajana lokakuun alussa. hänen vastuualueeseensa kuuluu yksityis- ja yrityspankkitoiminta kristiinankaupungista kannukseen ulottuvalla alueella.

Lempiälä nimitettiin nordean pohjanmaan yrityspankin johtajaksi 1.10. alkaen. hänen vastuualueeseensa kuuluu nordean suurimpien yritysasiakkaiden palveleminen pohjanmaan-, keski-pohjanmaan- ja etelä-pohjanmaan alueilla.

VahVUUdET TÄhÄN TEhTÄVÄÄN Monipuolinen pankkikokemus ja kansainvälisyys ovat Lindahlin valttikortteja, kun nordea hakee kasvua pohjanmaan rannikolla. Lempiälän vahvuuksia ovat pitkä ja laajaalainen kokemus pankkitoiminnasta, erityisesti yrityspankkitoiminnasta, sekä vahva esimieskokemus.

lÄhIaIKOjEN haaSTEET Monen muuan alan tapaan pankkitoiminta on muutosten kourissa. pankkitiskeiltä nettipankin ja automaattien käyttöön opetetut asiakkaat on sitoutettava pankkiin esimerkiksi laajaalaisella palveluneuvonnalla ja läheisillä asiakassuhteilla.

14 COnneCtinG BUsiness

Monta hyvää syytä nousta Flyben kyytiin.

Täsmällinen

Vuoden 2013 aikana Kokkola-Pietarsaaren vuorot on toistaiseksi lennetty 99 % säännöllisyydellä ja 90 % täsmällisyydellä. Tarjoamme lisäksi hyvät yhteydet jatkolennoille ja takaisin kotiin.

Monipuolinen

Useasta lipputyypistä voit valita esimerkiksi erinomaisen hinta-laatusuhteen omaavan New Economyn. Maksamalla vain 25 € edullisinta lippua enemmän, saat yleisimmin toivotut lisäpalvelut, kuten joustavan lipunvaihdon sekä matkatavarat.

Nopea

Ympäristöystävällinen, nopea ja korkealaatuinen matkustusmuoto yhdistettynä edullisiin hintoihin ovat loistava yhdistelmä niin liike- kuin vapaa-ajan matkustajille. Jos haluat kuulla lisää yrityssopimuksemme eduista, ota yhteyttä omaan liikematkatoimistoosi tai yritysmyyntiimme: salesteam.nordic@flybe.com

Erinomainen aikataulu: Kokkola/Pietarsaari-Helsinki

Helsinki-Kokkola/Pietarsaari

Lähtee 05.50 Lähtee 05.55 Lähtee 08.55 Lähtee 14.20 Lähtee 18.05

Lähtee 07.25 Lähtee 12.50 Lähtee 16.30 Lähtee 20.05 Lähtee 20.45

Lennoista Finnair Plus -pisteitä

saapuu 06.55 (ma–pe) saapuu 07.00 (la) saapuu 10.00 (ma–to) saapuu 15.30 (ke–pe, su) saapuu 19.10 (ma–pe)

saapuu 08.35 (ma–to) saapuu 14.00 (ke–pe, su) saapuu 17.40 (ma–pe) saapuu 21.15 (ma–ti, su) saapuu 21.50 (ke–pe)

uusiin asemiin TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVA lähitapiola

Virkeä vakuutusmies LähiTapiola Pohjanmaan toimitusjohtaja Pasi Haarala

KUKA OLET? Olen 17 vuotta vakuutusalalla eri tehtävissä toiminut kauppatieteen maisteri, jonka perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi uintia harrastavaa tytärtä. Tyttöjen harrastuksen myötä omat nuoruuden harrastukset ovat vaihtuneet aktiiviseen toimimiseen Vaasan uimaseuran riveissä.

MITÄ TEIT aiemmin?

Olen ollut erilaisissa myynti- ja esimiestehtävissä Fenniassa. Viimeiset 10 vuotta olen vastannut Fennian henkilöliiketoiminnasta entisen Vaasan läänin alueella.

MITÄ TEET NYT? Marraskuussa aloitin työni LähiTapiolassa. Vuoden vaihteeseen asti työskentelen yhdessä toimitusjohtaja Jan Pensarin kanssa ja sen jälkeen olen LähiTapiola Pohjanmaan toimitusjohtaja. Vastuullani on silloin LähiTapiolan 16 toimipistettä ja toista sataa työntekijää Kristiinankaupungista Lohtajalle ulottuvalla alueella.

Mitkä ominaisuutesi auttavat sinua tässä tehtävässäsi?

Minulla on monipuolinen kokemus vakuutusalalta ja aiempia näyttöjä onnistumisesta. Käytän työkielenäni molempia kotimaisia kieliä, mikä on tärkeää tällä alueella. Tuon oman korteni kekoon nyt, kun LähiTapiola yhdistymisen jälkeen luo omaa toimintakulttuuriaan.

Millaisia haasteita sinulla on edessäsi?

Vajaan vuoden takainen fuusio asettaa omat haasteensa uuden organisaation toiminnalle. Sen lisäksi vakuutusala elää murroksessa ja kentälle tulee uusia toimijoita. LähiTapiola ui vakuutuskentällä vastavirtaan ja haluaa antaa asiakkailleen hyvää, henkilökohtaista palvelua. Haluamme oman asiantuntijuutemme avulla tehdä asiakkaan vakuutusprosessin mahdollisimman yksinkertaiseksi.

Vinkkaa mielenkiintoisesta henkilöstä: www.pohjanmaankauppakamari.fi Ge oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi

16 CONNECTING BUSINESS

Painotalo Painotalo Painotalo nykyajassa Painotalo nykyajassa nykyajassa nykyajassa

digitaalisesti ja perinteisesti! digitaalisesti ja perinteisesti!

Kirjapaino Fram on nykyajan vaatimukset täyttävä Kirjapaino Fram on nykyajan vaatimukset täyttävä

painotalo. Painotyöt yhdistettynä internetin tuomiin painotalo. Painotyöt yhdistettynä internetin tuomiin

mahdollisuuksiin, antaa asiakkaillemme lisäpalvelua mahdollisuuksiin, antaa asiakkaillemme lisäpalvelua

kertoa viesti tehokkaasti - digitaalisesti ja perinteisesti kertoa viesti tehokkaasti - digitaalisesti ja perinteisesti

painamalla. Samasta painotyöstä voimme tehdä

painamalla. Samasta painotyöstä voimme tehdä

myös näköisjulkaisun nettiin.

myös näköisjulkaisun nettiin.

Asiakkaanamme sinulla onon käytössä Asiakkaanamme sinulla käytössäFram FramPrintbox Printbox -verkkopalvelu, jokajoka säilyttää painotyösi.

-verkkopalvelu, säilyttää painotyösi. tilaaminen helppoa nopeaa–– TyönTyön tilaaminen on on helppoa ja ja nopeaa vaikka mobiilisti älypuhelimella. vaikka mobiilisti älypuhelimella.

Käy katsomassa kotisivuiltamme, mitä

Käy katsomassa kotisivuiltamme, mitä kaikkea voimme nykyään tarjota.

kaikkea voimme nykyään tarjota.

Korsholmanpuistikko 37, 65100 Vaasa | 06 320 9600 | info@fram.fi | www.fram.fi

Korsholmanpuistikko Vaasa| |0606320 320 9600 | info@fram.fi | www.fram.fi Korsholmanpuistikko37, 37,65100 65100 Vaasa 9600 | info@fram.fi | www.fram.fi

Korsholmanpuistikko 37, 65100 Vaasa | 06 320 9600 | info@fram.fi | www.fram.fi CONNECTING BUSINESS 17

Asiakastapaamisten lisäksi myös yrityksen sisäiset palaverit hoituvat kätevästi Fujitsun neuvotteluhuoneissa, kertovat Jari Lehtineva (oik.) ja Petri Yrjänä.

Räätälöityjä toimitilapalveluja Teksti ja kuvat Johanna Haveri

T

ietotekniikkapalveluja tarjoavan Fujitsu Finland Oy:n Pohjanmaan aluekeskuksessa Vaasa Airport Parkissa työskentelee lähes 140 henkilöä. Yrityksen tilat sijaitsevat Futura II-teknologiakeskustalon kolmessa eri kerroksessa ja lisäksi yrityksellä on omia neuvottelutiloja talon viidennessä kerroksessa.

Fujitsun aluekeskuksesta tuli Oy Vaasa Parks Ab:n vuokralainen kuusi vuotta sitten, kun yritys muutti Powergatekiinteistöön.

– Muutto vanhasta tehdasrakennuksesta uusiin ja ajanmukaisiin toimistotiloihin oli varsinainen tiikerinloikka parempaan. Tarkoituksenmukaisten työtilojen lisäksi

Powergaten piazza-tyylinen aulakahvila oli meille mieluinen, muistelee Fujitsu Finlandin aluejohtaja Jari Lehtineva.

Uudet tilat Futurasta Kun Powergate-kiinteistön pääkäyttäjä parin vuoden yhteiselon jälkeen tarvitsi tilat kokonaan itselleen, Fujitsu siirtyi Futura-teknologiakeskustaloihin.

– Vaasa Parks muutti Futura II:n koko neljännen kerroksen sekä kolmannen kerroksen toisen siiven meidän tarpeidemme mukaan avokonttoritiloiksi. Lisäksi yhtiön käyttöön tulivat yksityiset neuvottelutilat talon viidennestä kerroksesta sekä tilat tytäryhtiö Isoworksille talon

ILMOITUS ensimmäisestä kerroksesta, josta käsin pystytään mainiosti hoitamaan tarvittavat logistiikkapalvelut, Lehtineva kertoo.

Erilliset neuvottelutilat ovat Fujitsulle tarpeen, sillä tietoturvan takia asiakkaat eivät voi liikkua Fujitsun työtiloissa. Jos omat neuvottelutilat jäävät pieniksi, isompia neuvottelutiloja voi vuokrata esimerkiksi Futura I -talosta.

Fujitsulla ollaan tyytyväisiä siihen, että Vaasa Parks reagoi nopeasti vuokralaisen toiveisiin. Esimerkiksi talon oma aulapalvelu Futura II:een järjestyi yrityksen toiveiden mukaan.

– Vuokranantaja otti jo ennen muuttoa hyvin huomioon työmme luonteesta aiheutuvat erityistarpeet. Meille esimerkiksi rakennettiin etäneuvotteluissa tarvittavia ”pistäytymishuoneita” avokonttorin yhteyteen. Lisäksi lukitusjärjestelmää muutettiin siten, että osaan tiloistamme on pääsy vain tietyillä henkilöillä, kiittelee käyttötuen osastopäällikkö Petri Yrjänä. – Avokonttorin puhelintyöntekijöille haasteellista ääniympäristöä on jälkeenpäin parannettu akustiikkalevyillä. Lämmitystä ja jäähdytystä on myös pyritty säätämään työntekijöiden toiveiden mukaan.

Lehtineva arvelee, että suurin osa aluekeskuksen väestä pitää nykyisiä, valoisia toimitiloja vielä parempana kuin edellisiä tiloja. Siihen vaikuttaa varmasti myös Futura-kokonaisuuden palvelutarjonta.

– Toivomuslistalla ei oikeastaan ole muuta kuin Powergaten tapainen viihtyisä aulakahvila ja paremmat julkiset liikenneyhteydet, hän naurahtaa.

– Tilojen ohella Futuran palvelukokonaisuudesta meille ovat tärkeitä esimerkiksi hyvät pysäköintitilat, kokoustilat, postituspalvelu ja lounasravintolat. Käytämme myös alueella sijaitsevia työterveyspalveluja, luettelee Hanhimäki. – Oy Vaasa Parks Ab:n tarjoama paletti on kokonaisuudessaan juuri meille sopiva.

Monipuolisia toimitilapalveluja Futura-teknologiakeskustaloissa sijaitsevien toimistotilojen lisäksi Vaasa Parks tarjoaa yrityksille myös muita toimitilaratkaisuja. Vaasa Parks ylläpitää rekisteriä Vaasassa vapaina olevista toimitiloista ja markkinoi myös yritystontteja esimerkiksi Vaasan seudun logistiikka-alueelta. Tarvittaessa se pystyy tehokkaalla aikataululla rakennuttamaan yrityksen tarpeisiin räätälöidyt toimisto- ja tuotantotilat, jollei valmista ratkaisua löydy – tästä hyvänä esimerkkinä ovat esimerkiksi Citec Oy Ab:n käyttöön valmistunut toimitalo ja parhaillaan suunniteltava EnergyLab -energialaboratorio.

Ota yhteyttä, jos tarvitset toimisto-, tai tuotantotilaa tai olet vailla yrityksellesi sopivaa tonttia.

Oy Vaasa Parks Ab Tobias Laxell, puh. 0400 186 455 tai Ulla Mäki-Lohiluoma, puh. 040 5733 004 Lisätietoja: www.vaasaparks.fi

Kasvun turvaava vuokrasuhde Sähkö- ja automaatiosuunnittelua pääosin Vaasan seudun energiaklusterin yrityksille tekevä insinööritoimisto CLS-Engineering Oy:n Vaasan toimipiste on ollut vuokralaisena Futura-teknologiakeskustaloissa 2000-luvun alusta lähtien. Parin hengen toimiston käytössä oli aluksi noin 50 neliömetrin tilat, mutta henkilömäärän ja töiden lisääntyessä tilat ovat kasvaneet asteittain ja nyt yritys on vuokrannut Futura I-talosta myös kokoonpanoon soveltuvat tilat, jotka ovat kymmenkertaiset alkuperäisiin tiloihin verrattuna.

– Olemme vuosien varrella työskennelleet kaikissa kolmessa Futura-talossa ja aina, kun olemme tarvinneet isompia tiloja, Vaasa Parks on pystynyt osoittamaan meille sellaiset, kiittelee Vaasan yksiköstä vastaava teknologiajohtaja Timo Hanhimäki.

Muun muassa moottoreiden etävalvontaan tarkoitettuja CBM-tiedonkeruujärjestelmiä suunnittelevalle CLS-Engineeringille sijainti Vaasa Aiport Parkissa keskellä seudun energiateknologiakeskittymän yrityksiä on ihanteellinen. Hanhimäki onkin todella tyytyväinen, että uudet ja isommat tilat yritykselle löytyivät taas Futura-taloista nyt, kun yritys lisää sähkökaappien valmistusta ja rekrytoi lisää väkeä.

Timo Hanhimäki on tyytyväinen CLS-Engineeringin uusiin, ensimmäisessä kerroksessa sijaitseviin toimitiloihin, joissa on mahdollista tehdä suunnittelun lisäksi myös kokoonpanotyötä.

Rakentamiseen liittyvä uusi ilmoitusvelvollisuus astuu voimaan 1.7.

Den nya lagen om uppgiftsskyldighet i byggarbeten träder i kraft 1.7

E

F

nsi heinäkuusta alkaen rakennustöiden tilaajilla on velvollisuus ilmoittaa Verohallinnolle kuukausittain tietoja rakentamiseen liittyvistä urakoista, urakoitsijoista ja rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä.

Ilmoitusvelvollisuus koskee niin yrityksiä, kuntia, yhdistyksiä kuin asunto-osakeyhtiöitä, mutta myös yksityishenkilöitä ja kotitalouksia silloin, kun hanke vaatii rakennusluvan. Ilmoitusvelvollisuus on voimassa uudis- ja korjausrakentamishankkeissa sekä kunnossapitotöissä.

Rakentamispalveluita yli 15.000 eurolla tilaava on velvollinen kuukausittain ilmoittamaan Verohallinnolle urakkasopimusta koskevia tietoja. Ilmoitettavia tietoja ovat esimerkiksi sopijaosapuolet, urakan kokonaissumma, kesto ja ilmoitusjaksolla laskutettu määrä. Lisäksi pääurakoitsija, päätoteuttaja tai rakennuttaja on velvollinen ilmoittamaan työmaalla työskenteleviä henkilöitä koskevia tietoja silloin, kun rakennustyömaalla työskentelee useamman työnantajan työntekijöitä.

Kauppakamarin koulutuksessa saat kattavan tietopaketin uudesta tiedonantovelvollisuudesta. Puolen päivän koulutuksen aikana saat vastaukset mm. siihen, mitä uusi ilmoitusvelvollisuus tarkoittaa ja ketä se koskee, mitä tietoja Verohallinnolle ilmoitetaan, sekä millaiset ovat sanktiot, jollei tietoja toimiteta.

 Taloushallinto ja verotus | Ekonomiförvaltning och beskattning Uusi rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus 19.2. Kokkolassa 20.2. Vaasassa Päivän kouluttaja on pidetty veroasiantuntija KTM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab.

Kurs om den nya skyldigheten att lämna uppgifter om byggarbeten 17.2 i Jakobstad 18.2 i Vasa Kursens föreläsare är den ansedde skatteexperten EM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab.

rån och med juli nästa år är den som beställer byggtjänster skyldig att varje månad anmäla till Skatteförvaltningen om entreprenader och entreprenörer samt uppgifter om alla personer som arbetar på byggarbetsplatsen. Skyldigheten att lämna uppgifter berör såväl företag, kommuner, föreningar, som bostadsaktiebolag. Även privatpersoner och hushåll berörs när byggprojekt kräver bygglov. Anmälningsskyldigheten gäller projekt inom nybyggande och reparationsbyggande samt underhållsarbete.

Vid beställning av byggtjänster vilkas värde överskrider 15.000 euro är man skyldig att månatligen ge Skatteförvaltningen uppgifter om entreprenadavtalet. Uppgifter som bör uppges är bl.a. avtalsparter, den totala summan, avtalets längd och den fakturerade summan för anmälningsperioden. På en byggarbetsplats med arbetstagare från mer än ett företag är huvudentreprenören, den huvudansvarige för genomförandet eller byggherren skyldig att anmäla uppgifter om de personer som arbetar på byggarbetsplatsen till Skatteförvaltningen.

På handelskammarens kurs får du ett heltäckande informationspaket om den nya skyldigheten att lämna uppgifter. Under denna halvdagskurs får du bl.a. svar på vad den nya uppgiftsskyldigheten innebär och vem den gäller, vilka uppgifter som ska lämnas in till Skattförvaltningen, samt vilka sanktioner som gäller ifall uppgifter utelämnas.

Koulutuskalenteri Kurskalender

Kauppakamarin koulutus uudistuu

Handelskammarens kurser förnyas

Selkeytämme koulutustarjontaamme vuoden 2014 alusta, jotta asiakkaamme löytäisivät tarjonnastamme helpommin itseään kiinnostavat koulutukset. Koulutukset on jaettu neljän yläotsikon alle.

Vårt kursutbud kommer att förtydligas från början av år 2014 så att våra kunder lättare kan välja de kurser som intresserar dem bland vårt utbud. Kurserna är indelade i fyra kategorier.

 Taloushallinto ja verotus –otsikon alta löytyvät taloushallinnon ammattilaisille suunnatut ajankohtaiset koulutukset, joilla on helppo päivittää oma osaaminen ajan tasalle. Koulutuksissa käsitellään tuoreimpia muutoksia mm. verotuksessa, palkanlaskennassa ja kirjanpidossa.  Teemakoulutukset –otsikon alta löytyvät eri ammattiryhmille suunnatut koulutukset. Samat teemat ovat tarjonnassamme vuosittain, mutta koulutusten aiheet vaihtuvat. Teemakoulutuksia ovat mm. Viestintäpäivä, HR-päivä ja Talousjohdon päivä.  HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen –otsikon alta löytyvät HHJ-tuoteperheen koulutukset: HHJ-kurssi, HHJ Puheenjohtajakurssi sekä julkiselle sektorille suunnattu HHJ Johdanto.  Verkkokoulutuksista löytyvät lyhytkestoiset, usein yhteistyössä muiden kauppakamareiden kanssa järjestettävät koulutukset, joihin osallistutaan omalta työpisteeltä verkon välityksellä.

 Under rubriken ekonomiförvaltning och beskattning finns kurser om aktuella ämnen för personer som jobbar med ekonomiförvaltning. På kurserna behandlas de senaste förändringarna inom bland annat beskattning, löneräkning och bokföring.  Under rubriken temakurser finns kurser för olika yrkesgrupper. Samma teman finns i vårt utbud varje år men kursinnehållet ändras. Bland temakurserna finns Kommunikationsdagen, HR-dagen och Dagen för ekonomistyrning.  Under rubriken HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen (Godkänd styrelsemedlem) – finns alla de kurser som hör till HHJ-produktfamiljen: HHJ- kursen, HHJ Puheenjohtajakurssi (Ordförandekursen) samt HHJ Johdanto (Introduktion) som är riktad till den offentliga sektorn. Alla HHJ kurserna hålls enbart på finska.  Bland webbkurserna finns korta kurser som oftast ordnas i samarbete med andra handelskamrar och som man deltar i från den egna arbetsplatsen via nätet.

Tavataan kauppakamarin uudistuneessa koulutuksessa!

Vi ses på handelskammarens förnyade kurser!

 Teemakoulutukset |

Temakurser Kauppakamarin esimiespäivä | Handelskammarens förmansdag Behovsbaserat ledarskap – ärligt och engagerande 4.2 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Marianne Nummela, Marianne Nummela Education Ab Ihmisten johtamisen haasteet 11.2. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Pekka Järvinen, Organisaatiokonsultointi Praxis Oy Kauppakamarin HR-päivä | Handelskammarens HR-dag Coaching ja valmentava johtaminen 13.3. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: BoMentis Oy Ett coachande ledarskap 25.3 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Leni Grünbaum, BoMentis Oy Kauppakamarin ulkomaankauppapäivä | Handelskammarens dag för utrikeshandel Myynnistä toimitukseen 19.3. klo 9–16, Vaasa Kouluttajina: Tiina Haapala ja Jonna Ahkila-Niemi, AHA Logistics Ltd Vad bör du känna till om utrikesleveranser – Incoterms 2010 som verktyg 12.3 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Jan Virtavuori, Wärtsilä Corporation

Kauppakamarin viestintäpäivä | Handelskammarens kommunikationsdag Kommunikation i vardag och kris för företag och organisationer 18.3. kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Elli Flén, Kommunikationsbyrå Elli Flén  Taloushallinto ja verotus |

Ekonomiförvaltning och beskattning Kurs om den nya skyldigheten att lämna uppgifter om byggarbeten 17.2 kl. 9–13, Jakobstad Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Kurs om den nya skyldigheten att lämna uppgifter om byggarbeten 18.2 kl. 9–13, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Uusi rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus

19.2. klo 9–13, Kokkola Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Uusi rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus

20.2. klo 9–13, Vaasa Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab  Verkkokoulutukset | Webbkurser Mitkä ihmeen makrot – automatisoi rutiineja 20.1. klo 14–15, Verkkokoulutus Kouluttaja: Arja Kuukkanen, Powen Oy  HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen

(Godkänd styrelsemedlem) HHJ – Hyväksytty hallituksen Jäsen –kurssi 6.3. alkaen, Vaasa

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus Peruuttaminen

Ilmoittautuminen koulutukseen on sitova, ja osallistumisen voi peruuttaa maksutta ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta, mutta kahta päivää ennen koulutusta tai myöhemmin tehdyistä peruutuksista laskutamme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Sairastapauksissa laskutamme puolet osallistumismaksusta.

Peruutuksen sijaan yritys voi lähettää toisen työntekijän estyneen tai sairastuneen tilalle.

Koulutuksen järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

Anmälan och ytterligare information www.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet Annullering

Anmälningar till kurser är bindande men anmälningar kan annulleras avgiftsfritt senast under kursens sista anmälningsdag.

Annulleringar efter att anmälningstiden har gått ut faktureras ändå med hälften av deltagaravgiften. Annulleringar som görs två dagar innan kursen eller senare faktureras med hela deltagaravgiften. Vid sjukdomsfall faktureras halva deltagaravgiften. Företaget kan dock skicka en annan anställd istället för den som har insjuknat.

Villkor för att kurser ska anordnas är att antalet deltagare uppgår till minimiantal per kurs.

LähiTapiolan Helpon Henkilöstöpaketin avulla palkitset ja sitoutat työntekijäsi.

Yrityksen tuloksen tekevät viime kädessä sen työntekijät, joten heidän hyvinvointinsa on tärkeää. Siksi on tärkeää vähentää sai-

Työntekijöiden hyvinvointi on työntekijän ja yrityksen yhteinen etu, siksi siihen kannattaa sijoittaa. LähiTapiolan Helppo Henkilöstöpaketti tarjoaa yrityksesi käyttöön palvelut, joiden avulla tunnistat, palkitset ja sitou-

rauspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeitä sekä henkilöstön vaihtuvuutta. Yksi sairauslomapäivä maksaa

tat arvokkaat työntekijäsi.

yritykselle noin 350 euroa. Väestön ikääntyessä myös taistelu parhaista osaajista kovenee. Ansioituneen asian-

asiakkaidensa omistama.

Me olemme kanssasi samalla puolella pöytää.

tuntijan vaihto toiseen voi maksaa jopa neljä kertaa tämän vuosipalkan verran.

Hyvinvoiva työntekijä tekee työnsä motivoituneemmin ja sitoutuneemmin, on vähemmän poissa ja harkitsee useamman kerran, ennen kuin tarttuu kilpailijan tarjoukseen. Hyvät henkilöstöetuudet motivoivat ja sitouttavat, eivätkä tule kalliiksi.

LähiTapiola on 100%:sti

Lue lisää Helposta Henkilöstöpaketista osoitteesta lahitapiola.fi/ helppohenkilostopaketti ja ota yhteys omaan yhteyshenkilöösi tai soita yritysten puhelinpalveluun puh. 01019 5101 (8-18) Kenneth Kastrèn Myyntijohtaja LähiTapiola Pohjanmaa

LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, LähiTapiola Pankki Oyj, LähiTapiola Varainhoito Oy.

talouskatsaus | ekonomisk översikt Mia brännbacka

saldoluvut

80 60 40 20 0

-20

rekrytointi

tilauskanta

liikevaihto

11/13

04/13

11/12

08/12

04/12

11/11

04/11

11/10

04/10

11/o9

08/o9

02/o9

08/o8

02/o8

08/o7

02/o7

08/o6

02/o6

08/o5

02/o5

11/o4

08/o4

02/o4

10/o3

-40

tunnelma

ainoastaan liikevaihtoa kuvaava saldolukukäyrä jatkaa keväällä alkanutta nousuaan, muut mittarit ovat kääntyneet hienoiseen laskuun. tästä huolimatta vain tunnelmaa kuvaava käyrä on nollaviivan alapuolella. todellinen tilanne ei siis ole niin huono kuin tunnelmamittari antaa ymmärtää.

Edelleen epävakaata markkinoilla Fortsatt osäkerhet på marknaderna Marraskuun alussa toteutettu kauppakamarin Business Panel –suhdannekysely kertoo markkinoiden epävakauden jatkuvan. Vain liikevaihtoa kuvaava käyrä jatkaa keväällä alkanutta nousuaan, muut ovat kääntyneet laskuun.

Mutta tilastokeskuksen alkuvuoden toteumasta kertovat luvut ja etlAn ennusteet lupaavat alueelle ihan hyvää.

handelskammarens Business Panel- enkät som genomfördes i början av november vittnar om en fortsatt osäkerhet på marknaden. endast diagrammet som beskriver omsättningen fortsätter att stiga, vilket den gjort sedan våren. de övriga diagrammen har svängt nedåt. dock visar statistikcentralens siffror från början av året och etlA:s prognos att regionen har goda förutsättningar.

COnneCtinG BUsiness

23

teollisuus (2010=100) 150 140 pohjanmaa

keski-pohjanmaa

etelä-pohjanmaa

koko maa

130 120 110 100 90 80 70 2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

tilastokeskuksen teollisuuden liikevaihtokuvaajassa näkyy kehitys maaliskuun loppuun. alkuvuonna liikevaihdon kehitys oli heikkoa niin pohjanmaalla kuin keski-pohjanmaalla.

24 COnneCtinG BUsiness

bkt (2006 = 100)

120%

115%

110%

105%

100%

pohjanmaa

keski-pohjanmaa

etelä-pohjanmaa

2017e

2016e

2015e

2014e

arvio

2013e

2012

2011

2010

2009

2008

95% 2007

suhdannetilanne Pohjanmaan kauppakamarin Business Panel marraskuussa 2013 osoittaa ainoastaan liikevaihtoa kuvaavan saldolukukäyrän jatkavan alkuvuodesta alkaneella nousu-uralla. Tilauskantaa, rekrytointia ja alan yleistä tunnelmaa kuvaavat käyrät ovat kääntyneet laskuun. Mutta kuitenkin ainoastaan tunnelman saldoluku on näistä miinusmerkkinen eli pessimistisestä tunnelmasta kertovia yrityksiä on enemmän kuin niitä, jotka kokevat tunnelman optimistisena. Voisikin todeta, että tunnelma yrityksissä on synkempi, mihin tilauskanta, rekrytointiaikeet, saatikka liikevaihto antavat aihetta.

Kauppakamarialueen seuduista tilanne on synkin Pietarsaaren seudulla, jossa tilauskannan arvioi kasvavan enää joka kolmas yritys, kun edellisessä mittauksessa tilauskannan kasvua ennakoi lähes puolet yrityksistä. Myös yleinen tunnelma Pietarsaaren seudulla on laskenut reilusti. Tunnelman saldoluku on siellä nyt -29, kun se edellisessä mittauksessa oli -7.

teollisuus ja teollisuuden vienti Koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Pohjanmaalla oli vuonna 2012 pari prosenttia parempi kuin vuonna 2011. Erityisen positiivinen jakso oli syys-marraskuussa. Vuosi 2013 alkoi positiivisissa merkeissä, mutta maaliskuun negatiivinen kehitys veti koko alkuvuoden kehityksen hitusen miinuksen puolelle.

Keski-Pohjanmaan teollisuuden liikevaihdon kokonaiskehitys on laskusuuntaista. Liikevaihto supistui vuoden 2012 aikana 5,5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen ja sama kehitys on jatkunut tänä vuonna. Tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana Keski-Pohjanmaan teollisuuden liikevaihto supistui lähes kymmenen prosenttia.

Sekä Pohjanmaalla että Keski-Pohjanmaalla teollisuuden vientiliikevaihdon kuvaajat ovat samansuuntaisia teollisuuden liikevaihdon kuvaajien kanssa. Vuonna 2012 vientiliikevaihto päätyi Pohjanmaalla vajaan prosentin kasvuun ja Keski-Pohjanmaalla puolestaan lähes kymmenen prosentin laskuun. Tämän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla Pohjanmaan vientiliikevaihto supistui 0,2 prosenttia ja Keski-Pohjanmaalla reilut 7 prosenttia.

2006

pohjalaismaakuntien vahvan kehityksen ennustetaan jatkuvan ETLAn tuoreimman, marraskuun alussa julkaistun BKT-arvion mukaan pohjalaismaakunnat, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa, ovat selvinneet viime vuosista muita maakuntia paremmin. Pohjanmaan kehitys oli huikeaa verrattuna muihin maakuntiin vuoteen 2010 saakka, mutta tuolloin alkoi jyrkkä pudotus, jonka arvioidaan loivenneen vuoteen 2012 mennessä. Vuodesta 2012 BKT-ennuste kääntyy Pohjanmaan osalta taas tasaiseen nousuun. Keski-Pohjanmaan maakunnan pudotuksen arvioidaan päättyneen jo vuoden 2011 alussa ja kääntyneen silloin nousu-uralle, joka ennusteen mukaan jatkuu melko tasaisena. Keski-Pohjanmaan ennustetaan kehittyvän Suomen maakunnista parhaiten, Pohjanmaa on kolmannella sijalla Etelä-Pohjanmaan jälkeen.

BKT laski koko maassa ETLAn uusimpien laskelmien mukaan lähes yhdeksän prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2012. Eniten BKT laski tuona aikana Varsinais-Suomessa (19 %), PohjoisPohjanmaalla (18 %) ja Pirkanmaalla (14 %). Pohjanmaan BKT laski vastaavana aikana vajaat seitsemän prosenttia ja Keski-Pohjanmaan noin 1,5 prosenttia. BKT nousi tuolla ajanjaksolla ainoastaan Ahvenanmaalla ja Pohjois-Karjalassa, jotka kehittyivätkin Suomen maakunnista positiivisimmin.

koko maa

etLan tuoreimmassa maakuntien välisessä bkt-ennusteessa luvut vuoteen 2011 ovat toteutumia, vuoden 2012 luvut ovat tilastokeskuksen ennakkotietoihin perustuvia arvioita ja loput luvut vuoteen 2017 ovat ennusteita.

regionens lokomotivbransCher I Mellersta Österbotten är tillverkning och förädling av metallprodukter mycket viktigt och därför har branschens utveckling en mycket tydlig inverkan på omsättningen inom industrin i Mellersta Österbotten. År 2010 stod metallbranschen för 55 procent av industrins värdeökning i Mellersta Österbotten och dryga en fjärdedel av de som arbetade inom Karlebys ekonomiska region arbetade inom metallindustrin. År 2012 minskade omsättningen i metallbranschen med knappa 17 procent i Mellersta Österbotten jämfört med året innan.

Omsättningen fortsatte att minska under den fösta halvan av år 2013 då man räknade med en ungefärlig försämring på 20 procent jämfört med samma tid år 2012.

I Österbotten har tillverkning och förädling av metallprodukter sakta ökat under år 2012, men tillväxten saktades av något i slutet av året. Utvecklingen under den första halvan av det gångna året hamnar rejäla 3 procent under fjolårets utveckling.

I Österbotten stod maskin och -metallbranschen för nästan en tredjedel av industrins värdeökning år 2010. Branschens omsättning minskande under början av år 2012 i jämförelse med året innan men i slutet av året kunde man skönja en tydlig uppgång.

Tack vare den positiva tillväxten i slutet av året hamnar år 2012 i sin helhet på dryga en procent på plussidan. Under det första kvartalet av år 2013 låg branschens omsättning i en nedåtgående trend på dryga 10 procent. Men under årets andra kvartal vände trenden och omsättningen ökade istället med dryga 10 procent.

I Mellersta Österbotten vände maskin- och metallbranschens utveckling under den senare delen av år 2012 i en tvär nedåtgå-

lokomotivbransCher (2010=100) 170 150 130 110

90

70 50 2006

2007 österbotten el och elektronik

2008

2009

österbotten maskin och utrustning

2010

2011

2012

mellersta österbotten metal

2013 hela landet industri

i jämförelse med industrins omsättning nationellt visar handelskammarens mest betydelsefulla industribranscher, metallbranschen i Mellersta österbotten, maskin- och metallbranschen samt el- och elektronikbranschen i österbotten något svaga resultat under det gångna årets första del och år 2012.

ende kurva. En fortsatt minskning inom branschen har kunnat skönjas och denna minskning ligger på cirka 20 procent. År 2010 stod el- och elektronikindustrin för dryga 20 procent av industrins värdeökning i Österbotten. Branschens omsättning sjönk i början av år 2012 men kurvan vände under den senare halvan av året och omsättningen steg något. Trots denna stegring placerar sig året i sin helhet nästan sex procent sämre än året innan. En liten stegring (0,5 procent) kunde skönjas under den första halvan av detta år.

Livsmedel Redan år 2009 kunde man skönja en kraftig tillväxt inom livsmedelsindustrin, vilket fortsättningsvis kan ses i Österbotten.

Omsättningen i livsmedelsindustrin ökade år 2012 med dryga 15 procent i jämförelse med året innan. Under första halvan av det gångna året fortsatte den rejäla tillväxten nästan upp till 25 procent. I Mellersta Österbotten däremot minskade livsmedelsindustrins omsättning med 2,3 procent år 2012 i jämförelse med året innan. Under den första delen av detta år var omsättningen dryga 3 procent sämre än år 2012.

Rakentaminen Rakennusalan liikevaihto oli hyvässä kasvussa Pohjanmaalla alkuvuodesta 2012, mutta hiipui jälkimmäisellä vuosipuoliskolla.

Kokonaisuudessaan vuosi jäi kuitenkin plussalle kasvun ollessa reilu viisi prosenttia. Tämän vuoden ensimmäinen kvartaali oli 1,6 prosenttia parempi kuin vuoden takainen.

Keski-Pohjanmaalla rakennusalan kehitys Vuonna 2012 oli vaimeaa verrattuna edelliseen vuoteen, vuosikasvu jäi alle prosenttiin. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä alan liikevaihto kääntyi kuitenkin selvempään kasvuun ollen reilut kuusi prosenttia.

LIVSMEDEL (2010=100) 150 140 130 120 110 100 90 80 2006

2007

2008

ÖSTERBOTTEN

2009

2010

2011

MELLERSTA ÖSTERBOTTEN

2012

2013

HELA LANDET

I Österbotten har tillväxten inom livsmedelsbranschen varit markant. I hela landet har livsmedelsbranschen växt med cirka 15 procent från början av år 2010 fram till juni 2013. Under denna period var tillväxten i Österbotten ca 45 procent.

RAKENTAMINEN (2006 = 100) 140 130 120 110 100

Kauppa Kaupan alan kehitys oli heikkoa sekä Pohjanmaalla että KeskiPohjanmaalla koko vuoden 2012 sekä kuluvan vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana. Pohjanmaalla vuonna 2012 kaupan alan liikevaihto kasvoi 4 prosenttia, Keski-Pohjanmaalla vain vajaan prosentin. Alkuvuodesta 2013 Pohjanmaalla kaupan liikevaihto jäi reilut 2 prosenttia edellisvuoden vastinjaksosta, Keski-Pohjanmaalla laskua oli 4,5 prosenttia.

Yksityiset palvelut Yksityisen palvelusektorin liikevaihto kasvoi Pohjanmaalla viime vuonna noin neljä prosenttia verrattuna vuoteen 2011. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvu jatkui ollen vajaat kaksi prosenttia.

Toimiala oli vuonna 2012 hienoisessa, reilun prosentin kasvussa Keski-Pohjanmaalla. Sama, pieni kasvu jatkui kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana.

90 80 70 2006

2007 POHJANMAA

2008

2009

KESKI-POHJANMAA

2010

2011

ETELÄ-POHJANMAA

2012

2013

KOKO MAA

Pienistä heilahteluista huolimatta rakennusalan kehitys pohjalaismaakunnissa on kokonaisuudessaan ollut positiivisempaa kuin maassa keskimäärin.

Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta vuonna 2012 ja 2013 Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan ELY-keskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.

Tämä talouskatsaus perustuu Tilastokeskuksen, ETLA:n ja Pohjanmaan kauppakamarin Business Panelin 11/2013 aineistoon.

Denna ekonomiska översikt beskriver läget år 2012 och 2013 på Österbottens handelskammares område. Området sammanfaller med Österbottens NTM-centrals område och består av landskapen Österbotten och Mellersta Österbotten.

Den här ekonomiska översikten grundar sig på uppgifter från Statistikcentralen, ETLA och Österbottens handelskammares Business Panel 11/2013.

26 CONNECTING BUSINESS

näkökulma

Mats Strandvall, Martin Brandt (selin) ja Jarmo Herronen ovat yhtä mieltä siitä, että yritysten tilanne ei ehkä todellisuudessa kuitenkaan ole niin huono kuin mitä Business Panel -selvityksen tunnelma-kuvaaja kertoo.

T

ilastot näyttävät todellista tilannetta synkemmältä sanovat kaikki Business Panelin tuloksia kommentoineet yritysjohtajat. Tuloksia julkistustilaisuudessa kommentoivat kaupan sekä palvelualaa edustava Canoraman toimitusjohtaja Martin Brandt, kone- ja laiteteollisuutta edustavan Mesmecin toimitusjohtaja Mats Strandvall ja metallinjalostusta edustavan Boliden Kokkolan toimitusjohtaja Jarmo Herronen.

Muun muassa Kokkolassa ja Pietarsaaressa ICT-koneita ja –palveluita myyvän Canoraman näkökulmasta kauppa käy jopa paremmin kuin tuore Business Panel antaa ymmärtää. – Kesälomien jälkeen kauppa lähti vaisusti käyntiin, mutta on kirinyt tahtiaan koko ajan, ja odotukset loppuvuodelle ovat hyvät. Meidän näkökulmastamme Pietarsaaren seutu vaikuttaa tällä hetkellä taloudellisesti vahvemmalta kuin ehkä Keski-Pohjanmaa, sanoo Martin Brandt.

– Canoraman liiketoiminta on tällä hetkellä noin 15 prosentin kasvussa ja palveluliiketoiminta noin 25 prosentin kasvussa, jatkaa Brandt. – Olemme rekrytoineet tänä vuonna yli kymmenen prosenttia lisää henkilöstöä ja tehneet isoja investointeja. Kauppojen läpimenoajat eli asiakkaan harkintaan käyttämä aika sen sijaan on pidentynyt, mikä on varmasti yksi tekijä negatiivisen yleistunnelman taustalla, arvioi Brandt.

Mats Strandvall vahvistaa tilanteen olevan samankaltainen omalla toimialallaan: tarjouskanta on vahva, mutta asiakkaiden päätöksenteko kestää todella pit-

kään. – Yleinen heikko markkinatilanne viivyttää päätöksentekoa, vaikka siihen ei tällä alueella mielestäni aivan aihetta olisikaan. Lisäksi Keski-Pohjanmaalla ollaan perinteisesti aika vaatimattomia, lisää Strandvall hymyillen. – Meillä Mesmecillä on kuitenkin 10-15 prosenttia kasvua. Turkiselinkeino on yksi suuria asiakkaitamme ja kasvusta saamme pitkälti kiittää vahvaa turkisalaa.

– Meidän alallamme maailmanmarkkinoita dominoi Kiina ja USA, Euroopan käyrät kulkevat alimpana. Euroopan tilannetta hankaloittaa sangen lyhyet näkymät, jotka heijastuvat esimerkiksi meille tärkeälle rakennussektorille korostuneena varovaisuutena ja pitkittyneenä päätöksentekona, arvioi Jarmo Herronen. – Boliden Kokkolan tilannetta hankaloittaa lisäksi vahva euro suhteessa dollariin. Kulut euroissa ja tulot dollareissa on tällä hetkellä epäedullinen yhdistelmä, toteaa Herronen.

– Yksi seikka, joka Business Panelissakin nousee esiin, ja jolle olisi mielestäni nopeasti tehtävä jotain, on erilaisten lupa-asioiden negatiivinen vaikutus yritysten toimintaan Suomessa. Lupa-asiat ovat hankalia ja lupaprosessit pitkiä. Rutiininomaisetkin asiat kestävät kauan, aiheuttavat ylimääräistä stressiä ja viivästyttävät yritysten investointipäätöksiä. Pahinta on, että kyseessä on usein kotikutoinen ongelma, jonka Suomi voisi sisäisesti hoitaa kuntoon, toteaa Herronen.

CONNECTING BUSINESS 27

Kauppa odottaa joulua Handelsbranschen väntar på julen TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI

Huonot talousuutiset ja kuluttajien heikko luottamus omaan talouteen ovat hillinneet pitkään jatkunutta kaupan kasvua, mikä on näkynyt etenkin käyttötavarakaupassa. Joulua odotetaankin nyt kaupassa lapsen innolla.

S

uomen muun talouden lailla kauppa on kärsinyt huonoista taloussuhdanteista. Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkalan mukaan pitkän kasvun jälkeen tälle vuodelle povataan kaupassa nollakasvua. Etenkin käyttötavarakauppa on laskenut tänä vuonna, mutta vaikea taloustilanne näkyy myös päivittäistavarakaupassa. Nyt kaupassa eletään jännittäviä aikoja ja odotetaan, kuinka kuluttajat käyttäytyvät jouluostoksilla.

– Kaupan joulumyynti on talouden kuumemittari, Pekkala sanoo. – Talouden tilanteesta kertoo paljon se, uskaltavatko kuluttajat ostaa lahjoja ja kattaa joulupöytää totuttuun tapaan.

Kaupan liiton marraskuun alussa antaman ennusteen mukaan joulukauppa tulee tänä vuonna yltämään samalle tasolle kuin viime vuonna. Silloin joulukauppa vielä kasvoi noin prosentin verran, mutta muuten joulumyynnin arvo on koko 2000-luvun

28 CONNECTING BUSINESS

Dåliga ekonominyheter och konsumenternas svaga tilltro till den egna ekonomin har dämpat den långa tillväxt handeln befunnit sig i. Konsekvenserna av detta kan skönjas i bruksvaruhandeln. Julen står inför dörren och i affärerna väntar man ivrigt på den.

ajan kasvanut keskimäärin neljä prosenttia vuodessa.

Joulusesonki on kaupalle tärkeä, sillä joulumyynti kasvattaa vähittäiskaupan myyntiä noin neljänneksellä normaaliin kuukausimyyntiin verrattuna. Tavaratalojen ja hypermarkettien myynti kasvaa joulukuussa noin 60 prosentilla ja joidenkin erikoistavarakauppojen – esimerkiksi kirjakauppojen ja kultasepänliikkeiden – myynti jopa kaksinkertaistuu. Joulumyynnin vaikutus verkkokaupan kasvuun on vielä arvoitus, mutta varmaa on, että joulun alla haetaan entistä enemmän tuotetietoa internetistä.

Ljusglimtar i Österbotten Trots att man officiellt anser att vi tagit oss ur den värsta lågkonjunkturen kan detta ännu inte skönjas på ett riksomfattande plan i konsumenternas beteende. Trots detta uppskattar flera österbottniska köpmän att medeltalet för handeln i Österbotten under det gångna året och den kommande julförsäljningen är snäppet högre än medeltalet

i hela landet. En faktor som påverkar detta kan möjligvis vara att sysselsättningsläget i Österbotten och i Mellersta Österbotten har hållit sig på en bättre nivå än i landets övriga delar.

Minimani-bolagets verkställande direktör Heikki Tynjälä har varit verksam i sin nya uppgift endast i några månader. Under dessa månader har han bekantat sig med sin nya arbetsgivares situation.

–Handeln under den gånga hösten har förlöpt bättre än väntat i Minimani-varuhusen. Tynjälä kan inte svara på om skälet till att handel förlöpt bättre beror på konsumenternas ökade tilltro eller deras uppfattning om att Minimani är ett förmånligt alternativ. – Självklart har situationen inom bruksvaruhandeln varit utmanande men hos oss har det inte varit frågan om så stora skillnader som det varit på riksomfattande nivå.

Också på Halpa-Halli, det andra stora familjeföretaget inom handelsbranschen, är man optimistiskt inställd: under detta år

ntä % rkei nssa 77 ä t a a k s s n ieto lo perhee unv joul yhdessäo nti 73 % t: yö naise : kinkun s jat t e t lah a Mieh m m otui toiv n e % t mies niikka 25 t 22 % o r t kuva elek ja elo et 18 % i k k i i Mus äline at stusv lahj t a harra m % tuim oivo ortit 43 % lahjat 27 t n e t k t ä a j s v i h na ula liitty ottel seen hemm a sisustuk % j kotiin kellot 17 a 13 j us 20 korut tutkim

, Joulu inki. . ls ta.

Liitto 2013 työn i kopla heakuussa suomalais n e is k t a t la t lo u a e is n t m ii ia o o ritett sen t e: su -vuot Lähd tutkimuk ysely suo 00 yli 15 Joulu uksen k vastasi 5 tutkim ukseen tutkim

har vi till och med investerat i nya handelsplatser och nu vid räkenskapsperiodens slut kan vi se att det har varit ett gott år både för dagligvaruhandeln och för bruksvaruhandeln. Denna måttfulla tillväxt väntas fortsätta även under julhandeln.

–Våra undersökningar visar att i synnerhet i glesbyggden där flera av våra affärer finns, är våra affärer det första alternativet för konsumenterna gällande textilier och bruksvaror, därefter följer näthandeln som det näst populäraste alternativet, säger verkställande direktör Janne Ylinen.

Efter en paus på några år har Halpa-Halli infört en nättjänst och i somras satte man igång HH-sport-nätaffären där märkes- och specialprodukter inom jakt och friluftsliv erbjuds. monikanavainen kauppa Monikanavaisuus on Osuuskauppa KPO:n toimitusjohtaja Arttu Laineen mukaan tärkeää käyttötavarakaupassa ja etenkin erikoistavarakaupassa. Yhä useammin kulut-

tajat tekevät valintansa ja myös ostoksensa verkossa.

– Ostokset tehdään yleensä siellä, missä ne on helpointa tehdä, Laine toteaa. – Valitettavasti kivijalkakauppa ja verkkokauppa eivät ole kilpailussa samalla viivalla, sillä lainsäädäntö kohtelee niitä eri tavalla esimerkiksi aukioloaika- tai kaavoitusrajoitusten osalta.

KPO on tänä vuonna pysynyt markkinakasvussa mukana, vaikka kaupanteko on välillä ollut nihkeää kuin hiihto pakkaskelillä.

Joulukaupan suhteen Laineella on kuitenkin positiiviset odotukset, vaikka kuluttajat ovat vielä varovaisia ja odottavat merkkejä paremmasta. Valtakunnallisella tasolla Laine odottaa kaupan kasvun pysyvän lähivuosina nollalinjalla.

Monikanavaisuuteen uskoo myös vaasalaisen kello- ja kultasepänliike L. Salkari Oy:n kauppias Marja-Leena Salkari ja kertoo, että yrityksen verkkokauppa on melkein valmis lanseerattavaksi. Verkkokaupassa tullaan keskittymään etenkin merkkituot-

teisiin, joita on saatavilla harvoilla paikkakunnilla.

Tänä vuonna Salkarin myynti on kasvanut tuntuvasti ja siksi joulumyynniltä odotetaan paljon. Keskiostokset ovat Salkarin mukaan pienempiä kuin lihavina vuosina, mutta määrällisesti ostoksia on ollut aikaisempaa enemmän. Kullan hinta on edelleen korkealla, mutta esimerkiksi hopea toimii hyvin muodikkaassa designissa.

– Tällä hetkellä menee kaupaksi keskihintainen ja hieman sitä kalliimpi bränditavara kuten esimerkiksi Efva Attling, Pandora, Thomas Sabo tai kotimainen Kalevala-Koru, Salkari kertoo. – Uskon, että uudet ja erilaiset rannekellot tulevat olemaan jouluna suosittu lahja.

COnneCtinG BUsiness

29

KUVA:VAseK

Maailmanympärimatkaltaan palannut Vaasan seudun energialähettiläs Pentti Itkonen kertoi kokemuksistaan Syysforumin osallistujille ja ennen Forumia kahvikupin ääressä Jyri Häkämiehelle.

KaSVUN haaSTEET ESIllÄ

syysforumissa – suomen kilpailukyky on heikentynyt reilusti kymmenen vuoden takaisesta eikä sitä palauteta yhdessä yössä, sanoi ek:n toimitusjohtaja jyri häkämies kauppakamarin syysforumin 130 kuulijalle vaasassa marraskuussa. – poppakonstia kilpailukyvyn palauttamiseksi ei ole, vaan se vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista työtä. häkämiehen mukaan talouskasvun rakennusaineita ovat muun muassa joustavat työmarkkinat, kannustava verotus ja monipuolinen rahoitus sekä avoimet markkinat ja toimiva kilpailu. Myös nykyisiä valitusten ja muiden hidasteiden viivyttämiä energia- ja infrainvestointeja on saatava nopeutettua.

– valitusoikeudesta ei pidä luopua, mutta prosesseja pitää pystyä nopeuttamaan ja oikaisemaan, vaati häkämies.

op-pohjola-ryhmän pääjohtaja reijo Karhinen käsitteli omassa puheenvuorossaan pankkisektorin osuutta suomen kilpailukyvyn parantajana sekä pankkisektorin murrosta. – suomessa pankit eivät ole talouskasvun pullonkaula, kotimaisten pankkien asema yritysrahoittajina suomessa on vahva ja vakaa, totesi karhinen. – hyvistä investointikohteista on isompi pula kuin yritysrahoituksesta, vakuutti karhinen. ennen syysforumia pidettiin kauppakamarin sääntömääräinen syyskokous, jossa vahvistettiin toimintasuunnitelma, talousarvio ja jäsenmaksut vuodelle 2014 sekä valittiin luottamushenkilöt. kauppakamarin hallitukseen uusina jäseninä nousivat solvingin toimitusjohtaja Peter Björk ja Mirkan maaliskuun alussa aloittava toimitusjohtaja Stefan Sjöberg.

TERVETULOA JÄSENEKSI ME VAIKUTAMME

VERKOSTO YRITYKSILLE

JA…

è Pohjanmaan kauppakamari tekee

è Kauppakamarin tilaisuuksis-

è Jäsenenä osallis-

töitä parantaakseen yritysten mahdollisuuksia ja kilpailukykyä. Osallistumme aktiivisesti päätöksentekoon Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla.

Tavoitteenamme on menestyvä alue, joka houkuttelee niin yrityksiä kuin ihmisiä. Jäsenenä vaikutat, mitkä asiat ovat meidän agendallamme.

sa, koulutuksissa ja kokouksissa laajennat kontaktiverkostoasi.

Tapaat eri toimialoilla toimivien, eri kokoisten yritysten edustajia.

Jokainen kontakti on mahdollisuus sinulle ja yrityksellesi.

tut koulutuksiimme ja kuljet junalla muita edullisemmin. Lisäksi saat maksutonta asiantuntijaneuvontaa.

Liity www.ostro.chamber.fi/ Liity_jaseneksi

Sekä Finnairin Backman (kuvassa) että keskustelutilaisuuden järjestäjät olivat erittäin tyytyväisiä seudun ja Finnairin väliseen vuorovaikutukseen.

SIIrTÄVÄTKÖ lENTOalaN mUUTOKSET maTKUSTajIa raITEIllE? Finnarin area vice president rolf Backman vieraili vaasassa 7.11. lentoliikenteeseen keskittyvässä tapaamisessa, johon oli kutsuttu vaasan seudun lentostrategiaryhmä, seudun kärkiyritysten travel Managerit sekä matkailualan toimijoita. tilaisuuden järjestivät pohjanmaan kauppakamari ja vaasanseudun kehitys oy vasek. tilaisuudessa keskusteltiin lentoalasta ja siitä, miksi se on keskellä suuria haasteita. vasekin logistiikka-asiantuntija riitta Björkenheim ja kauppakamarin toimitusjohtaja juha häkkinen olivat yksimielisiä siitä, mitä muutokset merkitsevät matkustajille.

– Matkustajilla on vähemmän valinnanvaraa ja haastavampaa etsiä sopivia aikatauluja. Lippuja sopiville lennoille on vaikeampi saada, ja silloin tulee junasta hyvä vaihtoehto matkustamiselle. yöpymiset kallistuvat ja yhdessä korkeampien lipunhintojen kanssa nousevat myös yritysten liikematkustamisen kustannukset. rolf backmanilla oli onneksi hyviä uutisia kerrottavanaan läsnäolijoille. – olemme vaihtaneet vaasa–helsinki -reitille isompia koneita, ja kesäaikatauluihin siirtyminen maaliskuussa tuo myös yhden uuden päivittäisen lennon. Mikäli tämä ei riitä, seuraamme koneiden täyttöastetta jatkuvasti ja selvitämme, mitkä ovat pullonkaulat ja kuinka ne voitaisiin ratkaista.

YrITYSKYlÄ POhjaNmaa ON aVaTTU pohjanmaan oma yrityskylä aloitti toimintansa vaasassa lokakuun alussa. vaasasta kylä siirtyy alkuvuodeksi kokkolaan, josta se jatkaa matkaansa edelleen seinäjoelle loppukevääksi. yrityskylässä vierailee ennen ensi kesää viitisentuhatta alueen kuudesluokkalaista. yrityskylässä lapset tutustuvat yhteiskunnan toimintaan käymällä töissä, toimimalla kuluttajina, äänestämällä jne. yrityskylä pohjanmaan avajaisia juhlistettiin vaasassa 9.10. tilaisuuteen osallistui yrityskylän rahoittajien ja muiden yhteiskumppaneiden edustajia. kauppakamari rahoittaa yrityskylä pohjanmaata vaasan kauppakamariosaston rahastojen kautta.

Mustasaarelaisia ja vaasalaisia kuudesluokkalaisia oli jo ehtinyt käydä opettajiensa johdolla Yrityskylässä. Avajaisissa Yrityskylän toiminnan johtaja Tomi Alakoski haastatteli kylässä jo vierailleita lapsia. ”Me halutaan tulla tänne uudestaan!” oli lasten yhteinen mielipide Yrityskylästä.

Osuuskauppa KPO:n henkilöstöjohtaja Leif Lindberg syventyneenä keskusteluun Adeccon Milla Rintalan ja Minna Niemen kanssa.

haNdElSKammarFrUKOST mEd NOrdEa handelskammaren ordnade i samarbete med nordea frukostmöten i vasa, Jakobstad och karleby i oktober och november. temat för handelskammarfrukosten var internationella betalningar och valutans roll inom internationell handel.

Tillställningen i Jakobstad samlade drygt 20 personer från både mindre och större företag som ville uppdatera sin kunskap och knyta kontakter.

VÄLKOMMEN SOM MEDLEM VI GÖR SKILLNAD

ETT NÄTVERK FÖR FÖRETAG

OCH…

è Österbottens handelskammare

è På handelskammarens semi-

è Som medlem har

narier, kurser och möten knyter du viktiga kontakter. Du träffar representanter från olika stora företag och från olika branscher.

Varje kontakt är en möjlighet för dig och ditt företag.

du möjlighet att delta i våra kurser och resa med tåg till ett rabatterat pris. Därutöver har du även möjlighet till avgiftsfri expertisrådgivning.

arbetar för att förbättra företagens möjligheter och konkurrenskraft. Vi är en aktiv part i beslutsfattandet i Österbotten och Mellersta Österbotten. Vårt mål är en framgångsrik region som är attraktiv både för företag och för människor. Som medlem är du med och påverkar vilka saker vi har på vår agenda.

Ansök här www.ostro.chamber.fi/ Bli_medlem

Eroon kuittisirkuksesta S-Business -kortilla.

si tti .fi r s o n k ines o ut us ks s -b a m a ki ess n e Ha oitt os

Maagikko

Kortti k채y yhteens채 yli 1600 S-ryhm채n toimipaikassa.