Pohjanmaan Kauppakamarilehti - Österbottens Handelskammartidning
4 ∙ 2011
CONNECTING BUSINESS
Puhdasta lähiruokaa Pohjanmaalta Myönteiset suhdanneluvut heikot näkymät
musiikkia
työn vastapainoksi
2 CONNECTING BUSINESS
4 ⋅ 2011
sisältö · innehåll CONNECTING BUSINESS Pohjanmaan kauppakamarilehti Österbottens handelskammartidning Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Tidningen utkommer fyra gånger per år.
JULKAISIJA Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare Vaasa-Pietarsaari-Kokkola Vasa-Jakobstad-Karleby Puh/tfn (06) 318 6400 fax (06) 318 6490 www. ostro.chamber.fi
PÄÄTOIMITTAJA/ CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen Puh/tfn 0500 561 036 juha.hakkinen@chamber.fi
ILMOITUKSET / ANNONSER Mia Brännbacka Puh/tfn (06) 318 6434 mia.brannbacka@chamber.fi
TOIMITUSNEUVOSTO / REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn (06) 318 6434 Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036 Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100
TOIMITUS / REDAKTION Viestintä Oy Prowomedia info@prowomedia.com
TAITTO / OMBRYTNING Muotoilutoimisto Into Tuula Koto
KÄÄNNÖS / ÖVERSÄTTNING Pohjanmaan kauppakamari / Österbottens handelskammare, Micaela Lindahl-Palmroos, Katarina Kecklund, Mia Brännbacka
PAINO / TRYCK Kirjapaino Fram Boktryckeri SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n Joutsenmerkitylle painolaitokselle.
PAINOS / UPPLAGA
7
10
NÄKÖKULMA
LISÄÄ RESEPTEJÄ NETISSÄ!
LÄHIRUOKAA
Pk-yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa.
Puhdas ja turvallinen pohjalainen lähiruoka on myös herkullista!
6 10
Hyvinvoinnin takaaminen vaatii 150 000 uutta työpaikkaa Suomeen För att garantera välfärden behövs 150 000 nya arbetsplatser i Finland
14
Kansainvälistymisestä potkua elinkeinoelämälle
16
Laulava liikejuristi En sjungande affärsjurist
Puhdasta ja turvallista lähiruokaa Ren och trygg närproducerad mat
5000 kpl / st.
ISSN 1796-9441 KANSI / PÄRMBILD Kuva/bild: Mikko Lehtimäki Roschier Asianajotoimisto Oy:n osakas, asianajaja Stefan Wikman harrastaa musiikkia vaativan työn vastapainoksi. För advokat Stefan Wikman, som också är delägare i Roschier Advokatbyrå Ab, utgör musiken en motvikt till det krävande arbetet.
PALSTAT Pääkirjoitus | LEDARE | 5 Taantuman merkit| Tecken på ekonomisk nedgång
TILASTOKATSAUS | 22 ajassa - aktuellt | 26
på nya poster | 8 Dynamisk utvecklare med bredd
CONNECTING BUSINESS 3
Henkilöstön motivoiminen ja avainhenkilöiden pitäminen talossa ovat yrityspäättäjän tärkeitä kysymyksiä juuri nyt – ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Ota yhteyttä Tapiolaan. Meillä on runsaasti kokemusta näistä asioista. Ja toimivia välineitä niiden hoitamiseen. Tutustu: tapiola.fi Avaa Tapiola.fi tai soita 01019 5100 ma-pe 8-20
4 CONNECTING BUSINESS
Vahinkovakuutukset Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Henki-, säästö- ja lisäeläkevakuutukset Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola ja Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola, eläkevakuutukset Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola
Mikä motivoi oikeasti?
Pääkirjoitus | Ledaren
Taantuman merkit Tuore Business Panel –suhdannekysely osoittaa, että myös Pohjanmaan kauppakamarin jäsenyritykset näkevät tulevaisuuden selvästi synkempänä kuin vielä keväällä. Kansainvälisen rahoituskriisin seuraukset näkyvät luottamuksen ja uskalluksen puutteena. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että Pohjanmaalla työttömyys on edelleen maan alhaisin ja että monella yrityksellä menee vielä hyvin. Pula osaavista työntekijöistä ei juuri nyt ole kehityksen jarruna. Seuraavassa nousussa kilpailu työvoimasta onkin sitten edessä. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan muuta maata parempi työllisyystilanne tulee käyttää hyväksi alueen imagon rakentamisessa. Muualla asuvien, etenkin nuorten kiinnostus aluettamme kohtaan on herätettävä suunnitelmallisella imagotyöllä. Keihäänkärkinä tässä ovat hyvät koulutusmahdollisuudet ja työllistymisnäkymät valmistumisen jälkeen. Meidän on syytä pitää huoli siitä, että opetusalat vastaavat yritysten tulevaan työvoimatarpeeseen. Etenkin ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen karsimisessa meidän tulee pitää tiukasti kiinni siitä, että saamme ainakin avainaloillemme osaajia. Yhtälailla meidän on
yhteistuumin vastustettava tavoitteita keskittää kaupallisen alan ruotsinkielinen koulutus alueemme ulkopuolelle. Kaksikieliset ammattikorkeakoulut ovat kautta aikojen turvanneet kaksikielisten tradenomien riittävyyden yrityksille. Kauppakamari tulee olemaan aktiivinen kaksikielisen koulutuksen puolustamisessa. Etelä-Euroopan maat ovat meille pelottavana esimerkkinä siitä, miten kilpailukyky voidaan menettää. Tehoton hallinto, korruptio ja vanhojen järjestelmien ylläpito velkarahalla ovat aiheuttaneet sen, että koko euroalue ja EU ovat nyt vaikeuksissa. Hyvää hallintoa jää välillä Suomessakin kaipaamaan, kun kauppapaikan rakentaminen kestää kahdeksan vuotta ja maakuntakaavan vahvistaminen Ympäristöministeriössä vie vuoden. Yrittämisen esteitä riittää siis meilläkin purettavaksi. Taantuman aikaan Suomen on huolehdittava yrittämisen esteiden purkamisesta ja maamme kilpailukyvyn ylläpitämisestä. Monessa lajissa kilpailu käydään vanhan lännen ja nousevan Aasian välillä. Tähän asti olemme pärjänneet.
JUHA HÄKKINEN toimitusjohtaja | vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare
Tecken på ekonomisk nedgång Den färska konjunkturbarometern Business Panel pekar på att även Österbottens handelskammares medlemsföretag har en klart dystrare syn på framtiden nu än jämfört med i våras. Följderna av den internationella finansieringskrisen märks som en brist på förtroende och mod. Det är ändå viktigt att komma ihåg att arbetslösheten i Österbotten fortfarande är den lägsta i landet och att det ännu går bra för många företag. Brist på kompetent arbetskraft är inte just nu något hinder för utvecklingen men vid följande ekonomiska uppgång kommer konkurrensen om arbetskraft igen att vara aktuell. Det jämförelsevis goda sysselsättningsläget i Österbotten och Mellersta Österbotten borde utnyttjas för att höja regionens image. Med hjälp av en målmedveten satsning på regionens image kan man väcka intresse hos personer bosatta på annan ort, i synnerhet ungdomar. Tyngdpunkten i den här diskussionen är goda utbildningsmöjligheter och goda utsikter att få sysselsättning efter examen. Vi borde se till att utbildningsområdena motsvarar företagens kommande arbetskraftsbehov. När man nu skär ner på yrkeshögskolornas nybörjarplatser måste vi hålla hårt fast vid att vi får utbildad arbetskraft inom våra nyckelområden. På samma sätt måste vi gemensamt motsätta oss målsätt-
ningarna att koncentrera den svenskspråkiga merkantila utbildningen till områden utanför vår egen region. Tack vare tvåspråkiga yrkeshögskolor har våra företag hittills haft tillgång till tvåspråkiga tradenomer. Handelskammaren kommer att jobba aktivt för att försvara den tvåspråkiga utbildningen. De sydeuropeiska länderna är för oss ett skrämmande exempel på hur konkurrenskraften kan gå förlorad. En ineffektiv administration, korruption och upprätthållande av gamla system med lånat kapital har lett till att hela euroområdet och EU är i trångmål. Ibland saknas god förvaltning även hos oss då man får höra att det tar åtta år att bygga en handelsplats och ett år att få landskapsplanen godkänd hos Miljöministeriet. Det finns alltså utmaningar för oss också. Under den ekonomiska nedgången måste Finland se till att företagen kan verka så smidigt som möjligt och att landets konkurrenskraft upprätthålls. I mångt och mycket verkar det som om det pågår en tävling mellan gamla västvärlden och det uppåtgående Asien. Hittills har vi klarat oss.
CONNECTING BUSINESS 5
TEKSTI | TEXT MIA BRÄNNBACKA ja | och eini simola KUVAT | BILDER Oy KGN Tool Ab JA | OCH fotolia
Hyvinvoinnin takaaminen vaatii 150 000 uutta työpaikkaa Suomeen För att garantera välfärden behövs 150 000 nya arbetsplatser i Finland
Suomen työikäinen väestö ikääntyy nopeimmin Euroopassa, mikä luo merkittävän uhkan suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Millaisia toimenpiteitä nykyisen yhteiskuntamallin säilyttäminen vaatii? Paljonko jatkossa tarvitaan työvoimaa ja yksityisen sektorin työpaikkoja nykyisen mallin rahoittamiseen?
H
yvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen edellytyksiin on pureuduttu McKinseyn Työtä, tekijöitä, tuottavuutta -raportissa vuodelta 2010. Raportin mukaan Suomella on edessään mittava kaksoishaaste: meidän täytyy vuoteen 2020 mennessä luoda noin 150 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa ja samanaikaisesti löytää työmarkkinoille noin 300 000 työntekijää enemmän kuin sinne on ennusteiden valossa tulossa. Kauppakamarit ovat tarttuneet McKinseyn raportin kaksoishaasteen alkupuoliskoon ja käynnistäneet kampanjan, jonka avulla pyritään löytämään keinot, joilla vuoteen 2020 mennessä luodaan
6 CONNECTING BUSINESS
Finlands arbetsföra befolkning åldras snabbast i Europa, vilket utgör ett stort hot mot det finländska välfärdssamhället. Vilka åtgärder krävs det för att behålla den nuvarande samhällsmodellen? Hur mycket arbetskraft och arbetsplatser inom privata sektorn behövs det för att finansiera den nuvarande modellen?
150 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien osuus tästä potista on 7 000 uutta työpaikkaa. Alueen pk-yritykset ovat avainasemassa uusien työpaikkojen luomisessa. – Meidän suurin haasteemme on kuitenkin osaavan työvoiman riittävyys. Jos yritysten tarpeet täyttävää, osaavaa väkeä vain riittää, ennustetaan kasvun alueellamme olevan jopa 10 000 uutta työpaikkaa. Vahvuutemme on monipuolinen teollisuutemme, joka nojaa useampaan tukijalkaan sekä Pohjoismaiden merkittävin energiateknologisen teollisuuden keskittymä. Lähdemme alueellamme yhteistyössä teke-
mään töitä sen eteen, että osaavaa työvoimaa riittää ja saavutamme tavoitteen, sanoo Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen. Välfärden skapas i företagen Eftersom det i den närmaste framtiden inte ser ut att finns en liknande stor framgångssaga som Nokia, måste den ekonomiska tillväxten i Finland ske via många bäckar små, dvs. sm-företag. Handelskamrarnas 17 000 medlemsföretag utgör Finlands framtid. Ifall de här företagen inte växer och producerar har vi framför oss en smalnande väg av fortsatt sparande. Då kan vi inte
längre garantera den service som vi vant oss med, sade Centralhandelskammarens verkställande direktör Risto EJ Penttilä vid öppningen av kampanjen 150 000 nya arbetsplatser i somras. – All offentlig service som vi vant oss med finansieras med skattemedel. Endast genom att skapa arbetsplatser i Finland kan vi se till att vi blir omhändertagna, fortsatte Penttilä. För att ta reda på vilka åtgärder som kan skapa 150 000 nya arbetsplatser har 15 diskussionstillfällen ordnats runtomkring i Finland. Dessutom har man utmanat handelskamrarnas medlemsföretag och andra intresserade att delta i diskussionen på nätet och i sociala medier. Vasa stod värd för evenemanget i början av november och det kan du läsa mera om i slutet av tidningen. Under kampanjen samlade man ett tiotal idéer som kunde underlätta skapandet av nya arbetsplatser. Idéerna finns på hemsidan 150000. fi. Där nämns allt från skolornas företagsfostran till samarbetsförhandlingar och från förlängning av prövotiden till Rysslands resor för att bryta ner fördomar. Kampanjen nådde sin kulmen 17 november i Helsingfors i samband med evenemanget Kauppakamari Forum där ett sammandrag av företagens synpunkter offentliggjordes. Efter att kampanjen nu slutförts kommer de lokala handelskamrarna och Centralhandelskammaren att ta sig an de åtgärder och åtaganden som framkommit under kampanjens gång.
näkökulma
Syyskuussa 40 vuotta täyttänyt Oy KGN Tool Ab on viimeisen vuoden aikana saanut uusien omistajien ja toimitusjohtajan lisäksi globaaleja tavoitteita. Hiotun strategian voimin lähestytään nyt rohkeasti uusia asiakkaita ja liiketoiminta-alueita. – Metalliala on Suomessa aliarvostettua. Tulevaisuuden haasteita vastaan vahvistamme oman yrityksemme kulmakiviä niin kansainvälistymisen, tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kuin mittavan henkilöstön kehittämisen avulla, toimitusjohtaja Katariina Pukkila-Palmunen kertoo. Korkeatasoisesta osaamisesta on KGN Toolissa pulaa eikä kaikelle työlle löydetä tekijää. Alan osaajien etsinnässä käännetään kaikki kivet. – Oppilaitokset tekevät hyvää työtä, mutta teollisuuskulttuurissa ja alan arvostuksessa on hiottavaa. Metalliala kärsii imago-ongelmasta. Mielikuvat resuisista työhaalareista ja hengityssuojia vaativista meluisista tehdashalleista ovat vanhentuneita ja vääriä. Työ on nykyisin kansainvälistä, teknisesti monimuotoista ja haastavaa, kertoo Pukkila-Palmunen. Oy KGN Tool Ab tekee yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa. Yritys välittää tietoa toimialasta ja tarjoaa nuorille työllistymismahdollisuuksia. Työvoimaa ei kuitenkaan löydetä tarpeeksi Suomesta. Ammattitason vaade on korkealla kun mukaan tarvitaan myös ammattitaitoisia ja kokeneita tekijöitä. Rekrytointikokemukset ulkomailta ovat olleet pelkästään myönteisiä. – Olemme saaneet erityisesti Unkarista ja Valko-Venäjältä rekrytoitua osaavaa ja sopeutuvaa työvoimaa. Näistä työntekijöistä pidämme mielellämme kiinni, sanoo Pukkila-Palmunen. Pukkila-Palmunen korostaa, että yritysten on löydettävä omat vahvuutensa, joilla erottautua. Tavoitteena on olla aina askeleen edellä kilpailijoita. – Tekninen kehittäminen esimerkiksi Aasiassa on eksponentiaalista, siellä innovaatioita sataa. Meitä on täällä vain reilut viisi miljoonaa, joten meillä on tässä paljon miettimistä! On löydettävä omalle yritykselle ”se joku juttu”, jolla erottautua maailmalla.
CONNECTING BUSINESS 7
PÅ NYA POSTER
TEXT Johan Svenlin BILD MATS SANDSTRÖM
Dynamisk utvecklare med bredd Stefan Sjöberg, Chief Marketing Officer på Mirka
Vem är du? Jag heter Stefan Sjöberg och bor med fru och hund i Jakobstad. Där har vi bott sedan 2003, när vi flyttade tillbaka till Österbotten efter tio utlandsår. På fritiden motionerar jag regelbundet och jag är en hängiven friluftsmänniska. Både privat och professionellt gillar jag utmaningar och att jobba mot konkreta mål.
Vad gör du nu? Sedan oktober ansvarar jag för Mirkas marknadsföring och -kommunikation, för kundtjänsten och för affärsutvecklingen av bland annat den nya enhet Power Tools. Dessutom jobbar jag aktivt med Mirkas 14 dotterbolag ute i världen.
Vad gjorde du tidigare? Jag kommer närmast från C2 Advertising, en utpräglad reklambyrå där jag var VD. Innan dess jobbade jag sju år på Nautor med olika uppgifter, som direktör i tur och ordning för after sales, kvalitetsutveckling, inköp och försäljning. Sju år blev det också sammanlagt på Ericsson, där jag med bas i Stockholm skötte produktmarknadsföring och försäljning av nya IP-lösningar. Under Ericsson-åren hann jag också med ett 18-månaders utlandsuppdrag på dotterbolaget i Australien.
Vad tar du med dig till Mirka från dina tidigare jobb? Min karriär har varit en intressant blandning av industriell marknadsföring, olika kommersiella uppdrag och reklam. Mirka är välkänt som ett innovativt företag, vilket syns främst i produktsortimentet, men även inom affärsrelationer och logistik. Det passar mig utmärkt eftersom jag tidigare jobbat nära produktutveckling.
Vilka är de stora utmaningarna för Mirka de närmaste åren? Visst finns det en prispress också på våra marknader, men Mirka har hittills lyckats hålla sig ett steg före konkurrenterna, tack vare företagets patentportfölj och innovativa produkter. Nu satsar vi hårt på en stadig tillväxt för hela koncernen och på våra två nya affärsområden, Power Tools och slipmaterial och -verktyg för hantverkare.
Känner du någon intressant person som har sadlat om eller kommer att göra det? Ge oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi så kan vi eventuellt presentera den personen i vårt nästa nummer. Tunnetko jonkun mielenkiintoisen ihmisen, joka on siirtynyt tai siirtymässä uudelle uralle? Anna meille vinkki www.pohjanmaankauppakamari.fi, niin saatamme seuraavalla kerralla esitellä juuri hänet. 8 CONNECTING BUSINESS
ILMOITUS
Kuvassa on suurin osa Wedeco Managementin hallitustiimistä ja henkilöstöstä: Hannu Rantanen (ylhäällä vas.), Keijo Kangasluoma, Roger Nybäck, Asko Kamppinen, Harald Finne, Markku Keski-Filppula, Päivi ArffmanJokelainen, Bengt Beijar (alhaalla vas.), Jan-Christer Eriksson, Urmas Lähdesmäki, Pertti Eränen ja Pasi Haaramäki.
Pääomasijoittaja tuo hallintoon ammattimaisuutta Teksti Johanna Haveri Kuvat Wedeco Management Oy
O – Sijoitamme laajasti eri toimialoille niin tuotantoon kuin palveluihin. Pääkriteereinämme on, että yrityksen toiminnan on oltava organisoitunutta ja kannattavuuden vähintään tyydyttävällä tasolla. Sijoituskohteidemme liikevaihto on yleensä yli 2,5 miljoonaa euroa, Keijo Kangasluoma summaa.
y Wedeco Management Ab on pohjalainen pääomasijoittaja, joka tarjoaa yrityksille oman pääoman ehtoisia rahoitus- ja omistusratkaisuja. Wedeco Management toimii Länsi-Suomessa, pääosin entisen Vaasan läänin alueella, ja se kuuluu oululaisen Teknoventure Management Oy:n kanssa Noweco Partners -konserniin. Kun Wedeco Managementin kaltainen pääomasijoittaja tulee osaomistajaksi yritykseen, se haluaa olla aktiivisesti mukana kehittämässä yritystä. Operatiiviseen johtamiseen pääomasijoittaja ei yleensä osallistu, mutta sen nimeämä manageri ja tarvittaessa myös pitkän liikkeenjohdon kokemuksen hankkinut Senior Advisor tulevat mukaan yhtiön hallitukseen. Hallitusammattilaisten mukana hallitustyöskentelyyn tulee lisää järjestelmällisyyttä ja ammattimaisuutta.
Selkeät työvälineet hallitustyöhön Kaikilla yrityksillä on omat hallintoon liittyvät tapansa, jotka ovat syntyneet vuosien saatossa avainhenkilöiden tottumusten ja toimialalla vallitsevien tapojen mukaan. Pääomasijoittajan mukaan tuleminen usein muuttaa ja selkeyttää näitä tapoja ja käytäntöjä. – Rakensimme yhdessä Wedeco Managementin hallitustiimin kanssa viime vuonna hallitustyöskentelyn työvälineet, jotka olemme ottaneet käyttöön lähes kaikissa niissä yrityksissä, joissa olemme omistajana, kertoo toimitusjohtaja Keijo Kangasluoma. – Työkalujen rakentamisessa hyödynsimme tiimimme pitkän linjan yritysjohtajien kokemuksia hyvästä hallitustyöskentelystä. Työkaluihin sisältyvät Senior Advisor -toimintamalli, hallituksen esityslista, hallituksen itsearviointilomake, internetin kautta toimiva hallituksen arkistointi- ja raportointijärjestelmä sekä strategiatyökirja ja viikkoraportti.
– Suurin osa näistä työkaluista on sellaisia, jotka ovat jossain muodossa olleet käytössä Wedecon toiminnassa jo pitkään. Nyt ne on koottu yhteen ja niitä käytetään järjestelmällisesti kaikissa salkkuyhtiöissä, Kangasluoma lisää.
Kaikille yhteisiä perusasioita Monet yritykset toivovat pääomasijoittajan tuovan tullessaan kokemusta, järjestystä ja pitkäjänteisyyttä yrityksen hallintoon. Pääomasijoittaja puolestaan haluaisi tiettyä yhdenmukaisuutta salkkuyritystensä toimintaan, jotta seuranta olisi helpompaa. Wedeco Managementin laatimat hallitustyöskentelyn työkalut ovat vastaus molempien osapuolten toiveisiin. Aikaa ja vaivaa säästyy, kun salkkuyrityksissä ei tarvitse lähteä kehittämään uusia toimintatapoja tyhjästä. Hallitustyöskentelyn työkaluissa on otettu huomioon kaikille yrityksille tärkeitä perusasioita. Työkaluja voi myös räätälöidä kunkin yrityksen tai toimialan mukaan. Työkalut omaksuneista yrityksistä on tullut pelkästään positiivista palautetta niiden käytöstä. Hallitustyö on monissa yrityksissä muuttunut entistä järjestelmällisemmäksi ja hallituksen jäsenet ovat aktivoituneet. Vielä toistaiseksi työkaluja on tarjottu vain omien salkkuyhtiöiden käyttöön, mutta Kangasluoma ei näe mitään estettä sille, että työkaluja tarjottaisiin myös muille yrityksille.
Kiinnostunut uusista sijoituskohteista Wedeco Management etsii koko ajan uusia sijoituskohteita. Luontevia mukaantulovaiheita pääomasijoittajalle ovat esimerkiksi erilaiset yritysjärjestelyt tai kasvun rahoittaminen.
CONNECTING BUSINESS 9
Puhdasta & turvallista
lähiruokaa
Ren och trygg närproducerad mat TEKSTI | TEXT johanna haveri KUVAT | BILDER haastatellut yritykset/intervjuade företag JA | OCH photoxpress
Globaalissa maailmantaloudessa elettäessä kaikki liikkuu nopeasti: ihmiset, trendit ja tavarat. Elintarvikealalla tämä tarkoittaa, että erilaiset vaikutteet leviävät nopeasti maasta ja maanosasta toiseen ja samalla tavoin kotoisen lähikaupan hyllyille ilmestyy tuotteita toiselta puolelta maailmaa.
10 CONNECTING BUSINESS
I den globala världsekonomin rör sig allt snabbt: människor, trender och produkter. Inom livsmedelsbranschen innebär det här att olika influenser sprider sig snabbt från ett land till ett annat eller en landsdel till en annan och på samma sätt dyker produkter från andra sidan världen upp på hyllan i vår närbutik.
R
uoan tuotantoa keskitetään ja tehostetaan; elintarvikkeita tuotetaan yhä isommissa yksiköissä yhä laajemmille alueille. Vaikka elintarviketuotannossa on Suomessakin tapahtunut keskittymistä, 90 prosenttia suomalaisista elintarvikejalostajista on pieniä, alle 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Elintarvikealan laaja pienyritysverkosto takaa sen, että suomalaisille tuoreutta ja alkuperää arvostaville kuluttajille on tarjolla myös lähellä tuotettua ruokaa, jolla on yleensä pieni ekologinen jalanjälki. Lähiruoka ei ole yksiselitteinen käsite. Jollekin se tarkoittaa oman kylän tuotteita, joku toinen taas mieltää kotimaisen ruoan olevan lähiruokaa. Vaikka Suomen elintarviketurvallisuus on maailman huipputasoa, keskustelu ruoan puhtaudesta ja turvallisuudesta herää erityisesti tänä syksynä tapahtuneiden botuliinimyrkytysten kaltaisissa tilanteissa. Myös ruokaan makua ja ulkonäköä parantamaan lisättyjen lisäaineiden tarpeellisuutta puidaan julkisessa keskustelussa. Moni kuluttaja haluaisi syödä puhdasta, lisäaineettomasti tuotettua ruokaa ilman, että tarvitsisi olla huolissaan ruoan turvallisuudesta. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla on useita sellaisia elintarviketuottajia, jotka täyttävät puhtaan lähiruoan tuottajan kriteerit. Tässä on muutamia esimerkkejä.
imellytetty perunalaatikko Ainekset 1 kg perunoita vettä ½ dl ruisjauhoja 1 dl vehnäjauhoja ¼ tl fenkolia ¼ tl muskottipähkinää 50 g voita 4 dl maitoa 1 ½ tl suolaa
Enemmän lihaa, ei natriumglutamaattia Pietarsaarelaisen Snellmanin Lihanjalostus Oy:n makkaramainokset ovat iskostaneet koko kansan tietoisuuteen, että yritys on lopettanut lisäaineiden ja kamaran käytön tuotteissaan. – Seurasimme muutama vuosi sitten Ruotsissa käytyä keskustelua ruoan lisäaineista. Samoihin aikoihin asia nousi esiin myös eurooppalaisilla elintarvikemessuille. Ei ollut kovin vaikeaa päätellä, että lisäaineettomuudesta ja puhtaasta ruoasta tulee trendi myös Suomessa, kertoo Snellmanin markkinointijohtaja Peter Fagerholm. Snellmanilla onkin aloitettu järjestelmällinen kehitystyö, jonka tuloksena yhtiö aikoo vähentää tuotteidensa lisäaineita yksi kerrallaan. – Perusperiaate on se, että mitä vähemmän tuotteessa on lihaa, sitä enemmän siihen tarvitaan sidosaineita ja muita lisäaineita, Fagerholm sanoo. – Me pyrimme kohti USA:ssa vallalla olevaa ”all natural” -trendiä, jossa elintarvikkeista poistetaan mahdollisuuksien mukaan kaikki lisäaineet. Snellmanin tuotteissa käytettävä sian- ja naudanliha tulee tehtaalle sopimuskasvattajilta pääosin Pohjanmaan maakunnista. Näin se täyttää lähiruoan kriteerit myös alkutuotannon osalta. – Lihantuotannon osalta kaikki Suomessa tuotettu liha on mielestäni lähiruokaa, sillä ei voi olettaa, että joka kylässä olisi oma teurastamo, Fagerholm huomauttaa.
Pinnalle korppujauhetta, voita Valmistus Keitä perunat kuorineen suolattomassa vedessä, kuori ne kuumina ja survo soseeksi. Sekoita soseeseen ruisjauhot, peitä astia tiiviisti ja jätä lämpimään paikkaan tunniksi. Lisää soseeseen 1 dl kuumaa vettä ja sekoita vehnäjauhot imellykseen. Anna seoksen seisoa hyvin peiteltynä lämpimässä paikassa vähintään 6 tuntia, mieluiten seuraavaan päivään. Sekoita imellykseen mausteet, voi ja maito. Kaada seos reilun kokoiseen voideltuun vuokaan, laita pinnalle korppujauhetta ja pieniä voinokareita. Kypsennä miedossa uuninlämmössä (140 ⁰C) 2–4 tuntia.
Lisää reseptejä netissä pohjanmaankauppakamari.fi
flera recept finns på webben osterbottenshandelskammare.fi
CONNECTING BUSINESS 11
illanistujaissalaatti Ainekset 1 jääsalaatti 1 tammenlehtisalaatti 1 rucola n. 230 g Jukkolan leipäjuustoa n. 250 g kylmäsavulohta n. 200 g säilykepersikkaa 1,5 punasipulia nippu tummia viinirypäleitä 2-3 suolakurkkua Cashew-pähkinöitä Kastike 1 prk kermaviiliä 1,5 rkl sinappia 2 rkl sokeria 1 tl etikkaa Valmistus Pese ja revi salaatit, kuutioi leipäjuusto, lohi sekä suolakurkut. Kuori ja halkaise punasipuli ja tee siitä renkaita. Viipaloi persikat ja pese ja halkaise rypäleet. Yhdistä salaattiainekset pähkinöiden kera kulhoon kevyesti sekoittaen. Salaatinkastikeainekset sekoitetaan keskenään.
12 CONNECTING BUSINESS
Klimatvänlig potatis I Kristinestad finns Öströmin Perunatuote Ab som är Finlands största producent av skalad potatis och som hanterar 20 miljoner kilo potatisar om året. Företaget producerar inte enbart skalad potatis utan har också satsat på förädlade produkter. För närvarande utgör över hälften av produktionen av förkokt potatis. 90 procent av den förädlade potatisen odlas i närområdena, dvs. i Österbotten och Norra Satakunda. Öströmin Perunatuote säljer sina produkter i hela Finland till daghem, skolor, arbetsplatsrestauranger och andra anstalter. Deras produkter används också i den finländska färdigmaten och i barnmaten. – Effektiv logistik och en jämn lagringsoch transporttemperatur på + 4 grader håller produkten i gott skick, fastän transportsträckan mellan oss och kunden ofta är flera hundra kilometer, säger Sami Öström som ansvarar för familjeföretagets ekonomi och administration. Dieten med lågt kolhydratintag har i höst varit ett hett diskussionsämne. Dock har inte den populära dieten åtminstone ännu påverkat potatisens popularitet på matbordet. En orsak till det här kan vara att den relativt förmånliga inhemska potatisen också ekologiskt är ett bra alternativ. – Största delen av våra potatisprodukter marknadsförs av Potwell Ab. Potwell lät Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi undersöka sambandet mellan potatis och kolhydrater. Undersökningen som baserar sig på tre års uppföljning visar att kolhydratmängden är betydligt mindre än för till exempel ris och pasta, säger Öström stolt. Bondost utan tillsatsämnen Jukkola Food Ab från Lochteå i Karleby har framställt den traditionella österbottniska bondosten sedan början av 1990-talet. Till en början gjordes osten av mjölk som kom från de grundande brödernas mjölkgårdar men nuförtiden går det åt miljontals liter mjölk om året till bondostarna. All mjölk som används som råämne för ostarna kommer från närregionen i Lochteå. – Bondosten framställs enligt ett traditionellt recept och det tillsätts inget annat i ostarna än löpe och salt, berättar verkställande direktör Veli-Matti Jukkola.
–Framställningen är egentligen helt likadan som för den bondost man gör hemma men mängderna är betydligt större och i stället för öppen eld så används grill. I slutet av 1990-talet utökade Jukkola Food sin verksamhet och började importera specialostar från Centraleuropa till Finland. Produktionen av bondost utgör ändå fortfarande största delen av omsättningen. Andelslaget Maitokolmio från Toholampi sköter om logistiken av Jukkola ostarna från producenten till närregionens butiker. Kesko sköter om den nationella distributionen. Säilyvyyden mestari Perinteinen Maalahden limppu on mestarinäyte leivästä, joka tekotapansa ansiosta säilyy kuukausimäärin ilman lisä- ja säilöntäaineita. Sopivasti makea ja sopivasti hapan limppu sopii maultaan niin lapsille kuin aikuisille. – Hyvä tuote sai meidät ostamaan Maalahden limppua valmistaneen leipomon jo 75-vuotiaaksi ehtineeltä edelliseltä omistajalta vuonna 2001, kertoo Jarmo Latvasalo. Latvasalot uskoivat limpun menekkiin, kunhan sen markkinointiin panostettaisiin. Aikaisemmin Maalahden limppua oli toimitettu vain aivan lähialueen kauppoihin, mutta nyt se on kaikkien keskusliikkeiden valikoimissa ja sitä toimitetaan myös hotelli-, ravintola- ja catering-tukkuihin. Limpun menekki on kymmenkertaistunut Latvasalojen omistuksessa ja sen vienti Ruotsiin ja Venäjälle on vakiintunut. Seuraavaksi valmistellaan Tanskan ja Englannin markkinoille menoa. Muutama vuosi sitten Latvasalot investoivat Vaasaan uudet, huippumodernit leipomotilat, joissa on myös puhdasilmatila. – Kun limput tulevat uunista, niihin ei enää kosketa käsin, jottei tuotteeseen pääse pakkausvaiheessa haitallisia mikrobeja. Tämä varmistaa limpun pitkää säilyvyyttä, Latvasalo sanoo. Vaikka Maalahden limpun valmistusvolyymit ovat kasvaneet ja valmistus on koneellistunut, kyseessä on edelleen kotimaisesta rukiista valmistettu lisäaineeton tuote, jonka valmistustavan maalahtelaisen Bagar-Kallen tytär Anna Malmberg kehitti yli 100 vuotta sitten. Perinteistä lähiruokaa parhaimmillaan.
omenahyve AINEKSET 6 hengelle 3 kpl kaneliomenoita 6 siivua Maalahdenlimppua 200g sokeria 50g voita kanelia Mövenpickin vanilijajäätelöä Kinuskikastiketta VALMISTUS Leikkaa omenat sormenpään kokoisiksi kuutioiksi. Kuutioi Maalahden Limpun viipaleet 10 osaan. Paahda sokeri kattilassa kullanruskeaksi, lisää omenat ja voi. Jatka paahtamista, kunnes omenat alkavat hajoamaan ja lisää sitten leipäkuutiot kattilaan. Mausta seos kanelilla ja nostele lämmin hilloke keraamisiin annosvuokiin Koristele kinuskikastikkeella ja Mövenpickin vanilijajäätelöllä. Annos tarjoillaan lämpimänä.
CONNECTING BUSINESS 13
TEKSTI johanna haveri KUVA photoxpress
Kansainvälistymisestä potkua elinkeinoelämälle Kansainvälistyminen tuo yrityksille uusia mahdollisuuksia, mutta kasvattaa myös riskejä. Monet alueellamme toimivat organisaatiot auttavat yrityksiä kansainvälistymään hallitusti.
14 CONNECTING BUSINESS
Y
ritysten kansainvälistymisestä – olipa se sitten vientiä, tuontia, etabloitumista ulkomaille, ulkomaisten sijoitusten saamista kotimaahan tai ulkomaalaisen yhteistyökumppanin taikka työvoiman hankkimista – haetaan yleensä kasvua ja piristystä yrityksen liiketoimintaan. Kansainvälistymisen avulla yritykset löytävät uusia markkinoita, osaajia tai pääomaa sekä pystyvät parantamaan kannattavuuttaan ja kestävät paremmin talouden vaihteluita. Vaikka kansainvälistyminen tuo melkein rajattomasti uusia mahdollisuuksia, myös riskit kasvavat kansainvälistymisen myötä. Huolellinen suunnittelu ja valmistautuminen ennen kansainvälisen toiminnan aloittamista ovat tarpeen. Onneksi alueellamme on paljon organisaatioita, jotka tarjoavat asiantuntija-apua erilaisissa kansainvälistymisprosesseissa
Pohjanmaan kauppakamari puolestaan auttaa yrityksiä ulkomaankaupan asiakirjojen kanssa. Se toteuttaa viranomaistehtäväänsä myöntämällä yrityksille esimerkiksi alkuperätodistuksia ja väliaikaiseen vientiin tarkoitettuja ATA carnet -tulliasiakirjoja sekä vahvistamalla muita ulkomaankaupassa tarvittavia asiakirjoja. Kauppakamarin kautta saa tietoa myös ulkomaankaupan asiakirjoista ja sopimusmalleista. Osaamista ja investointeja Kansainvälistymiseen kuuluu myös ulkomaisten investointien ja osaamisen houkutteleminen alueelle. Seudulliset elinkeinoelämän kehittäjät Concordia, KOSEK ja VASEK osallistuvat alueen elinkeinorakenteeseen sopivien ulkomaisten investointien houkuttelemiseen. Yritysten etabloitumista helpottaa sopivien toimitilojen löytyminen. – Markkinoimme Vaasan seutua ja osittain koko Suomea ulkomailla erityisesti cleantech- ja energia-alan yrityksille, kertoo yritysneuvoja Raine Vasanoja VASEKista. VASEKin vuosia jatkunut työ alkaa nyt kantaa hedelmää, kun Pohjoismaiden merkittävimmän energiaklusterin maine leviää maailmalla. Useita neuvotteluja on vireillä ja etablointipäätöksiäkin on jo tehty. Esimerkiksi saksalainen Prokon ja ruotsalainen Saba Wind ovat jo tehneet ensimmäiset rekrytointinsa Vaasaan. Monet suuret yritykset rekrytoivat osaajia suoraan ulkomailta, ja viime vuosina tiettyjen alojen työvoimapulan myötä myös pkyritykset ovat ryhtyneet rekrytoimaan ulkomailta. Pk-yritysten yhteistyökumppanina ulkomaisessa rekrytoinnissa on toiminut paikallinen TE-toimisto, jolla on hyvät yhteydet Eurooppaan ja myös ulkomaisten työntekijöiden kotoutumista helpottavia palveluita.
Uusille markkinoille Osuuskunta Viexpo on auttanut pieniä ja keskisuuria pohjalaisyrityksiä kansainvälistymään jo yli 40 vuoden ajan. Strengbergin tupakkatehtaan näyttelyhallin ajoista Viexpon toiminta on monipuolistunut kattamaan kansainvälistymispalvelut markkina-analyyseista ja kielipalveluista aina vientipäällikkötoimintaan asti. Viexpo toimii myös Pohjanmaan ELY-keskuksen itsenäisenä kansainvälistymisyksikkönä. – Suosituimpia palvelumuotojamme ovat erilaiset yhteisvientihankkeet, messuosallistumiset ja tiedonkeruumatkat kohdemarkkinoille, mutta autamme asiakkaita myös monella muulla tavalla, sanoo Viexpon toimitusjohtaja Mikael Kvist. – Yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa pyrimme varmistamaan asiakkaidemme kansainvälistymisoperaatioiden onnistumisen. Vaikka Kiinasta ja muista Aasian kasvavista markkinoista puhutaan paljon, Kvistin mukaan pohjalaisyrityksiä kiinnostavat eniten Euroopan markkinat. Myös seudullisten kehittämisyhtiöiden KOSEKin ja VASEKin yritysneuvojat auttavat yrityksiä kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa. – Perusperiaate on, että Viexpo hoitaa kansainvälistymiseen liittyvän neuvonnan, mutta tapauskohtaisesti autamme asiakkaitamme esimerkiksi hankkimalla ulkomailta tietoa asiakkaan omalta toimialalta, sanoo KOSEKin toimitusjohtaja Jonne Sandberg. – Olemme mukana myös muutamissa seudulla toteutettavissa kansainvälisissä hankkeissa. Myös useat muut toimijat auttavat yrityksiä avaamaan ovia kansainvälisillä markkinoilla. Monet niistä toimivat melko tarkasti rajatulla sektorilla kuten esimerkiksi vaasalainen Teknologiakeskus Merinova, joka yhteistyössä Finpron kanssa auttaa yrityksiä etabloitumaan Kiinaan ja muille kehittyville markkinoille.
www.pwc.com/fi
Menestyksesi on myös meidän tavoitteemme
Menestyksekäs liiketoiminta on enemmän kuin osiensa summa. Oikein viritetyt liiketoimintaprosessit johtavat tehokkuuteen ja tukevat kannattavaa kasvua. Kerromme mielellämme lisää.
Apua rahoitukseen ja paperisotaan Ulkomaanoperaatioiden aloittamiseen tarvitaan rahaa. Kaupallisten ja poliittisten riskien kasvaessa yrityksen on monesti viisasta hakea vientitakuuta Finnveralta. Finnveralla on myös monia muita rahoitusinstrumentteja, kuten kansainvälistymislaina ja -takaus, luottoriskitakuu ja vientisaatavatakuu. Myös ELY-keskukselta voi saada rahoitusta esimerkiksi kansainvälistymiseen liittyvien asiantuntijapalveluiden ostamiseen.
Ota yhteyttä: PwC, Hietasaarenkatu 18, 65100 Vaasa, Puh. 06 318 6600, www.pwc.com/fi/otayhteytta PwC tarjoaa sinulle liikkeenjohdon konsultointia, tilintarkastusta sekä yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyviä palveluja 158 maassa. Apunasi on maailmanlaajuisesti 169 000 ja Suomessa yli 700 alansa vankkaa ammattilaista – on yrityksesi sitten kasvuyhtiö, perheyritys, pörssilistattu tai julkissektorin toimija. PwC viittaa PricewaterhouseCoopers International Limited -jäsenyritysten muodostamaan ketjuun, jonka jokainen jäsenyritys on itsenäinen juridinen yhtiö. Lue lisää: www.pwc.com/fi.
CONNECTING BUSINESS 15
Laulava liikejuristi En sjungande affärsjurist TEKSTI | TEXT johanna haveri KUVAT | BILDER mikko lehtimäki
Voiko vaativaan ja aikaa vievään työtehtävään yhdistää myös vaativan harrastuksen? Kyllä voi, jos siihen on intohimoa ja se antaa voimaa – ja myös läheiset ymmärtävät sen merkityksen.
16 CONNECTING BUSINESS
Kan man kombinera en krävande arbetsuppgift med ett krävande fritidsintresse? Ja det kan man, om man känner en passion för det och om det ger energi – och om familjen förstår betydelsen av det.
CONNECTING BUSINESS 17
Laulavat ystävät houkuttelivat toimitusjohtaja Jens Österbergin mukaan Wasa Sångargilleen. Nyt on menossa kahdeksas vuosi, eikä Österberg ole katunut mukaantuloaan.
Maanantai-iltaisin liikejuridiikan erityisasiantuntijasta kuoriutuu Cantaressa täysverinen kuoronjohtaja.
L
iikejuridiikkaan erikoistuneen Roschier Asianajotoimisto Oy:n Vaasan konttorin johtaja ja toimiston osakas Stefan Wikman on monipuolinen mies. Ennen Roschierille tuloaan vuonna 1994 Wikman ehti hankkia työkokemusta kihlakunnanoikeudessa, asianajotoimistossa, pankkilakimiehenä, yrityslakimiehenä ja yritysjohtajana. Nykyisessä tehtävässään hän hoitaa esimerkiksi yritysten välistä sopimusjuridiikkaa ja erilaisia yritysjärjestelyjä. – Taustani takia tunnen liike-elämää ehkä toisella tavalla kuin asianajaja normaalisti tekee. Olen kiinnostunut myös yritysten hallitustyöskentelystä ja hoidan runsaasti ns. Corporate Governance -asioita, kertoo muun muassa Vacon Oyj:n ja Westenergy Oy:n hallituksen sihteerinä ja Harry Schaumans Stiftelse -nimisen säätiön hallituksen puheenjohtajana toimiva Wikman.
18 CONNECTING BUSINESS
Liikevaihdoltaan Suomen suurimman liikejuridiikkaan erikoistuneen asianajotoimiston osakkaana ja yksikön johtajana toimiminen on työ, joka vie paljon aikaa. Siitä huolimatta Wikmanilta riittää aikaa myös kunnianhimoiselle musiikkiharrastukselle. Se on mahdollista myös siksi, että vaimo Kerstin ja aikuinen tytär Cecilia harrastavat musiikkia ja ymmärtävät perheenpään harrastusta. Myös aikuinen poika Jakob on aktiivinen musiikinkuluttaja. Harrastuksena musiikki Stefan Wikmanin vanhemmat olivat opettajia, ja musiikki kuului olennaisena osana perheen elämään. – Isäni oli erityisen kiinnostunut urkumusiikista ja hankki kotiin oikeat urut, joilla myös minä ja veljeni harjoittelimme soittamaan. Minä etenin urkurin uralla vain kanttorin kesätuuraajaksi, mutta veljelleni siitä tuli ammatti ja hän lähti Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan, Wikman hymyilee. – Isäni kuoltua luovutimme isän
urut hänen synnyinpitäjänsä Vöyrin kirkon käyttöön. Vaikka Wikmanista tuli ammattimuusikon sijaan lakimies, hän on aina harrastanut musiikkia. Hän kuuntelee paljon kaikenlaista musiikkia, mutta hänen sydäntään lähinnä on klassinen musiikki. Lisäksi hän käy vaimonsa kanssa ahkerasti konserteissa sekä kotona että matkoilla ollessaan. Opiskeluaikana hän lauloi ajoittain neljässä kuorossa yhtä aikaa ja muutettuaan takaisin Vaasaan hän jatkoi laulamista mm. Vaasan kamarikuorossa. Vuonna 1980 Wikmanin lauluharrastus tuli uuteen vaiheeseen, kun Vaasan ruotsinkielisen seurakunnan silloinen kanttori ja nykyinen kirkkoherra Anders Kronlund kysyi häntä johtamaan Vetokannaksen kirkkokuoroa. – Vaikka olin laulanut monissa kuoroissa, ei minulla ollut minkäänlaista kuoronjohtokokemusta. Anders sai kuitenkin minut houkuteltua kokeilemaan kuoronjohtamista ja auttoi minut alkuun, Wikman muistelee. Körledare för Wasa Sångargille Under Wikmans inledande tid som körledare sökte också ansedda manskören Wasa Sångargille en ny körledare. Ofta leder en sak till en annan, och så gick det även nu. Småningom ledde Wikman också manskören som grundades 1930. – Min första period som körledare för Sångargillet tog slut 1990. Strax efteråt på-
Direktören för Ålandsbankens kontor i Vasa Lars Lönnblad började sjunga på nytt i WSG år 1994.
började jag mitt nya arbete som verkställande direktör för KWH Plast i Jakobstad. Det ansvarsfulla arbetet på annan ort och ett balanserat familjeliv gick inte ihop med uppgiften som körledare, berättar Wikman. – Jag återvände till taktpinnen 1993 då mitt arbete flyttade tillbaka till Vasa och uppgiften som körledare igen var ledig. Wasa Sångargille har under Wikmans ledning tagit på sig många ambitiösa musikprojekt där man haft professionella musiker som samarbetspartners. –Min princip är den att en amatörkör som har en jurist till körledare måste ha kompetenta samarbetspartners i mån av möjlighet för att projekten ska lyckas, konstaterar Wikman. Sångargillet har inte enbart haft musikaliska projekt. Ett av de övriga projekten är kulturhuset Cantare i Vöråstan, som Wasa Sångargille köpte i uselt skick och renoverade med gemensamma krafter till ett övningsställe åt sig själva. När inte kören själv övar där, kan lokalen hyras för konserter, fester eller andra evenemang. Körsång ett andningshål I Wasa Sångargille sjunger nästan 70 män och i seniorkören ungefär 40. Trots att sångarna kommer från många olika yrkesområden är det lokala näringslivets ledning välrepresenterat i kören. Att sjunga är ett fritidsintresse som det gäller att koncentrera sig på och då glömmer man vardagens stress.
Normalt har Sångargillet två stora projekt årligen, ett på våren och det andra på julen men i fjol, då kören firade 80 år, var projekten fler. Eftersom Wikmans arbete ibland är mycket intensivt och han gör en hel del arbetsresor, har han två ställföreträdare i kören. Rolf Nordman och Kari Vörlin vikarierar honom vid behov och Mikael Pennanen-Dahlbäck lär ut tonbildning åt kören. Dessutom har kören, precis som
Yhteisen kahvihetken aikana kuorolaiset voivat vaihtaa kuulumisia.
i yrkesorkestrar, stämledare som ansvarar för att alla övar sin egen stämma. Enbart uppgiften som körledare är ändå inte tillräckligt för musikälskande Wikman. Han sjunger också med i Vokalensemblen Röster som övar och uppträder med krävande musikstycken under ledning av Hanna Kronqvist. – Vokalensemblen Röster är min och min frus gemensamma intresse, avslöjar Wikman.
KWH:s koncernchef Peter Höglund njuter, förutom av att sjunga, också av att känna den samhörighet som kören för med sig.
CONNECTING BUSINESS 19
KAUPPAKAMARI KOULUTTAA HANDELSKAMMARENS KURSER
Pohjanmaan kauppakamari keskittyy lyhyiden koulutustilaisuuksien järjestämiseen ajankohtaisista aiheista. Koulutustilaisuuksia järjestetään suomeksi ja ruotsiksi Vaasassa, Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Vuosittain järjestetään yhteensä yli 50 tilaisuutta. Jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa kauppakamarin koulutustarjontaan. Soita (06) 781 6423, (06) 832 6413 tai lähetä viesti koulutus@ostro.chamber.fi. Ota yhteyttä!
Österbottens handelskammare inriktar sig på att ordna korta kurser om aktuella ämnen. Kurserna ordnas på finska och svenska i Jakobstad, Karleby och Vasa. Årligen ordnas sammanlagt över 50 kurser. Medlemmarna har möjlighet att påverka handelskammarens kursutbud. Ring (06) 781 6423, (06) 832 6413 eller skicka e-post till koulutus@ostro.chamber.fi. Ta kontakt!
ILMOITTAUTUMINEN
ANMÄLAN
Osallistumisen voi peruuttaa viimeisenä ilmoittautumispäivänä. Sen jälkeen tulleista peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta. Lisää koulutuksia ja tarkempi ohjelma: www.pohjanmaankauppakamari.fi > koulutuskalenteri. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: koulutus@ostro.chamber.fi.
Deltagandet kan annulleras senast under sista anmälningsdagen. Efter det faktureras halva deltagaravgiften. Mera kurser och utförligare program på www.osterbottenshandelskammare.fi > kurskalender. Anmälningar och ytterligare information: koulutus@ostro.chamber.fi
KURSKALENDER KOULUTUSKALENTERI BESTÅENDE AKTIVA I BOKFÖRING OCH BESKATTNING Tisdagen 17.1.2012, klo 8.45 – 13.00, Stadshotellet, Kanalesplanaden 13, Jakobstad Föreläsare: EM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Medlemspris 190 euro (+ moms 23 %), normalpris 265 euro (+ moms 23 %) Sista anmälningsdag måndagen 9.1.2012 Kursen behandlar bl.a. redovisning av bestående aktiva i balansräkningen, periodisering av utgifter för bestående aktiva och försäljningsdifferenser. MÄÄRÄAIKAISET TYÖSUHTEET JA YT-LAKI Keskiviikkona 1.2.2012, klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, Ristirannank. 1, Kokkola Tiistaina 20.3.2012, klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, Vaasa Luennoitsijoina: asiantuntija Maritta Antola, Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %) Osallistuminen aamu- tai iltapäivän tilaisuuteen: Jäsenhinta 190 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 265 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä Kokkolan koulutukseen maanantaina 23.1.2012 ja Vaasan koulutukseen perjantaina 9.3.2012 Päivä kostuu kahdesta osasta, joista aamupäivällä keskitytään määräaikaisten työsuhteiden solmimiseen, niiden päättymiseen ja työsopimuslaissa oleviin määräaikaisia työntekijöitä koskeviin erityismääräyksiin. Iltapäivällä käydään läpi yhteistoimintalaki työssä ja sen tekemisessä tapahtuvien muutosten osalta. EXCEL 2010 PIVOT JA MAKROT Tiistaina 2.2.2012, klo 8.45 –16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, Vaasa Luennoitsijana: Erkki Renvall, Datafrank Oy Jäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä maanantaina 23.1.2012 Koulutuksen tarkoituksena on tarjota tehokas paketti Pivot-taulukoiden käsittelystä, sekä antaa perusteet makrojen luomiseen Visual Basic –ohjelmointikielellä. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu henkilöille, jotka käsittelevät työssään laajoja tietoalueita ja haluavat uusia työkaluja Excelin kehittyneeseen hallintaan. Ota oma kannettava (PC) mukaan koska koulutustiloissa ei ole tietokoneita! WORD 2010 TEHOKÄYTTÖÖN Tiistaina 7.2.2012, klo 8.45 –16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, Vaasa Luennoitsijana: Arja Kuukkanen, ATKuukkanen Oy Jäsenhinta 275 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 365 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä maanantaina 30.1.2012 Koulutuksen tavoite on tarjota tietotyöläisille käytännönläheisiä keinoja tiedonhallintaan ja päivittäisten rutiinien automatisointiin, jotta aikaa jää tärkeämpiin työtehtäviin kuten suunnittelu- ja kehitystyöhön. Ota oma kannettava (PC) mukaan koska koulutustiloissa ei ole tietokoneita! TYÖPAIKAN ONGELMATILANTEET JA TYÖPAIKAN POISSAOLOT Keskiviikkona 15.2.2012, klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, Ristirannank. 1, Kokkola Torstaina 16.2.2012, klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, Vaasa Luennoitsijana: Lakimies, OTK Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamari Jäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %) Osallistuminen aamu- tai iltapäivän tilaisuuteen: Jäsenhinta 190 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 265 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä maanantaina 6.2.2012 Aamupäivällä koulutuksessa keskitytään työelämän ongelmatilanteisiin. Tiedätkö, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia työnantajalla on ongelmien ratkaisijana? Millainen on esimiehen vastuu puuttua ongelmatilanteisiin? Kurssin iltapäiväosioon on kerätty poissaoloihin liittyviä ajankohtaisia asioita, esim. Sairauspalkanmaksu - miten menetellään sairauden uusiutumistilanteissa? Miten vuosilomien kanssa menetellään perhevapaiden aikana? Mitkä ovat työntekijän velvollisuudet perhevapaista ilmoittamisien suhteen? AVANCERAD EXCEL 2010 Torsdagen 16.2.2012, klo 8.45 – 16.00, Optima, Trädgårdsgatan 30, Jakobstad Föreläsare: Pia Bhattarai, Datafrank Oy Medlemspris 245 euro (+ moms 23 %), normalpris 335 euro (+ moms 23 %) Sista anmälningsdag måndagen 6.2.2012 Kursen riktar sig till vana användare av Excel.
ASIANTUNTIJASTA ESIMIEHEKSI Keskiviikkona 22.2.2012, klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, Ristirannank. 1, Kokkola Luennoitsijana: YTM, valmennuskonsultti, Henrietta Aarnikoivu, Pro Tulos Oy Jäsenhinta 295 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 385 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä maanantaina 13.2.2012 Miten ottaa haltuun esimiesrooli ja menestyä esimiehenä, kun on vahva asiantuntijatausta? Miten yhdistää mahdolliset asiantuntijatehtävät ja esimiesrooli kestävästi? Mitkä ovat keskeisiä tekijöitä esimiesroolin haltuunotossa ja työstämisessä työyhteisön tilannetekijät huomioiden? Mitkä ovat johtamisen tärkeimmät työkalut ja miten toimii menestyvä ja menestystä tuottava esimies? Mm. näihin kysymyksiin saat vastauksia tässä käytännönläheisessä koulutustilaisuudessa. ONNISTU KEHITYSKESKUSTELUSSA Tiistaina 6.3.2012, klo 8.45 –16.00, Yritystalo Evald, Ristirannank. 1, Kokkola Keskiviikkona 7.3.2012, klo 8.45 – 16.00, Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101, Vaasa Luennoitsijana: Liikkeenjohdon konsultti Anneli Valpola, Olorin Oy Jäsenhinta 295 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 385 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 24.2.2012 Koulutustilaisuudessa käydään läpi mm esimerkkejä erilaisista kehityskeskusteluista, miten löytää ja uudistaa omaa kehityskeskustelukäytäntöä, hyvät ja huonot kokemukset kehityskeskusteluista ja omien kehityskeskustelujen kehittäminen. AVANCERAD WORD 2010 Torsdagen 8.3.2012, kl. 8.45 – 16.00, Jakobstad Föreläsare: Pia Bhattarai, Datafrank Oy Medlemspris 245 euro (+ moms 23 %), normalpris 335 euro (+ moms 23 %) Sista anmälningsdag måndagen 27.2.2012 Kursen riktar sig till vana användare av Word. CONTROLLERNS DAG – EKONOMIFÖRVALTNING FÖR FÖRETAGSLEDNINGEN Onsdagen 14.3.2012, kl. 8.45 – 16.00, Stadshotellet, Kanalesplanaden 13, Jakobstad Föreläsare: GRM Nina Östman-Tylli, Ernst&Young Medlemspris 295 euro (+ moms 23 %), normalpris 385 euro (+ moms 23 %) Sista anmälningsdag måndagen 2.3.2012 En kunnig controller är efterfrågad på marknaden idag. Ekonomiförvaltningens specialist måste kunna fungera aktivt i företagets olika utvecklingsteam. En controller producerar självständigt information och relationstal från affärsbokföringen till ledningen. Allt detta görs med beaktandet av att företag fungerar på en marknad som hela tiden förändras. Klarar du av att producera dessa kalkyler som ledningen behöver? Målsättningen för kursen är även att ge en introduktion i ledningens ekonomiförvaltning och dess terminologi samt användningsområden. KASSAVIRTA – OSAATKO MITATA JA KEHITTÄÄ Keskiviikkona 21.3.2012, 8.45 – 16.00, Yritystalo Evald, Ristirannankatu 1, Kokkola Luennoitsijana: VTM Ilari Salmi, Present K&S Oy Jäsenhinta 245 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 335 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 24.2.2012 Yrityksen talouden tärkein yksittäinen kysymys on sen kyky saada aikaan ja kehittää riittävää kassavirtaa. Riittävä kassavirta on taas kunnollisen rahoitusaseman edellytys. Yrityksen taloudellinen tila muodostuu kassavirran riittävyydestä ja rahoitusasemasta. Jokaisen taloudesta vastaavan on tunnettava oman yrityksensä kassavirta- ja kannattavuustavoitteet, rahoitusasemaan liittyvät tavoitteet (vakavaraisuus ja maksuvalmius) ja liiketoiminnan kasvuun liittyvät tavoitteet. Paneudutaan taloudellisten tavoitteiden kokonaisuuteen ja budjetoinnin perusteisiin. EXCEL 2010 – TEHOKÄYTTÖÖN Tiistaina 27.3.2012, klo 8.45 –16.00, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto, Talonpojankatu 6, Kokkola Luennoitsijana: Arja Kuukkanen, ATKuukkanen Oy Jäsenhinta 275 euroa (+ alv 23 %), normaalihinta 365 euroa (+ alv 23 %) Viimeinen ilmoittautumispäivä perjantaina 16.3.2012 Microsoft Excelin avulla voidaan analysoida, hallita ja jakaa tietoa. Excel tarjoaa mm. analysointi- ja visualisointityökaluja. Excel sisältää tehokkaat ja joustavat työkalut erilaisiin tarpeisiin monimutkaisten raporttien laatimisesta henkilökohtaisten kulujen hallintaan.
www.ostro.chamber.fi
talouskatsaus | ekonomisk översikt Jarl Sundqvist
80% 60% 40% 20% 0% -20% -40% LOKA O3
MARRAS O4
HELMI 06
REKRYTOINTI
ELO 07
TILAUSKANTA
HELMI 09
HUHTI 10
LIIKEVAIHTO
MARRAS 11 TUNNELMA
Tunnelmaluvut synkkenevät selvästi.
Suhdanneluvut edelleen myönteiset -
heikot odotukset synkentävät näkymiä
Konjunktursiffrorna fortfarande positiva -
svaga förväntningar förmörkar
Vielä keväällä 2011 hyvin virinnyt optimismi on parin kuukauden aikana vaihtunut synkempiin tunnelmalukuihin. Vaikkakin Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueen teollisuudella vielä loppukesällä kirjattujen tilastolukujen mukaan menee varsin hyvin, ovat maailmantalouden ja Euroopan talouden näkymät vaikeuttaneet ennustamista. Tämä näkyy selkeästi heikompina tunnelmalukuina ja myös synkempinä arvioina tulevasta liikevaihdosta.
22 CONNECTING BUSINESS
Det som ännu under våren 2011 såg ut som en spirande högkonjunktur har snabbt förvandlats till dystrare stämningslägen i företagen. Trots att det såg bra ut för företagen i Österbotten och Mellersta Österbotten på basen av den statistik som sammanställts på sensommaren, har de dystra signalerna från världsekonomin och i synnerhet de oroväckande beskeden från Europa gjort det svårt att förutspå framtiden. Oron på marknaden har kastat långa skuggor också över stämningen i företagen i Österbotten i form av bland annat lägre förväntningar om kommande omsättning.
omsättning per bransch
Suhdannetilanne – Business Panel 2/2011 Loka-marraskuun taitteessa toteutettu Pohjanmaan kauppakamarin Business Panel –suhdannekysely osoittaa selvästi nyt mentävän kohti synkempiä aikoja. Samanaikaisesti kyselyn kanssa kävi keskustelu Kreikan talouden tukipaketista kuumimmillaan. Kysyttäessä yleistä tunnelmaa toimialalla oli jo keväällä huomattavissa tasaantumista, mutta markkinoiden voimakkaat signaalit ovat laskeneet yleistä tunnelmaa merkittävästi. Tulosten perusteella voidaan päätellä kauppakamarin jäsenten odottavan heikompia taloudellisia aikoja. Liikevaihdon odotukset ovat kyselyn perusteella selvästi alemmalla tasolla kuin aiemmilla neljänneksillä. Samoin tilauskanta on heikompi kuin edellisellä neljänneksellä. Liikevaihdon arvioidaan eri aloilla olevan yleisesti laskusuunnassa. Liikevaihdon tällä neljänneksellä verrattuna vuoden takaiseen odotetaan kasvavan eniten kaupan alalla. Liikevaihdon odotukset ovat kuitenkin kaupan alallakin huonommat kuin edellisessä mittauksessa. Suurin lasku odotuksissa verrattuna edelliseen mittaukseen on teollisuudessa. Vid den senaste mätningen som gjordes våren 2011 hade företagen inom tjänstesektorn mycket höga förväntningar på omsättningen inför den närmaste framtiden. Dessa förväntningar har dämpats avsevärt så att optimismen har förbytts mot att man går mera mot ett normalläge inom servicebranscherna. Tjänstesektorns uppfattning om att den rådande nivån bibehålls har stärkts. Anmärkningsvärt är ändå att uppskattningen av framtida rekryteringar inte dyker lika djupt som förväntningarna på orderingången. Handeln är den sektor som starkast tror på en ökning av personalbehovet under de närmaste tre månaderna. På en del håll inom handeln är uppfattningen till och med så stark att man förutspår att behovet ligger på fler än fem anställda. Service- och handelssektorerna visar de positivaste signalerna för rekryteringens del i denna mätning. Det är ändå beaktansvärt att inom alla branscher tror merparten av de svarande att antalet anställda ökar snarare än minskar under de tre följande månaderna. Inom industrisektorn är orderingången nu jämfört med läget för tre månader sedan också betydligt dystrare. Antalet industriföretag som anser att läget är sämre än tidigare har blivit fler, och de som förutspår ett oförändrat läge istället för bättre har ökat. Läget beträffande orderingången är ljusast inom servicesektorn även om en förskjutning skett mot en något svagare optimism. Antalet som anser att orderingången är bättre nu än för tre månader sedan har halverats jämfört med förra mätningen i våras medan fler än hälften anser att läget är oförändrat. Industrisektorns verksamhet begränsas mest av otillräcklig efterfrågan. Nästan hälften av industriföretagen anser att otillräcklig efterfrågan bromsar tillväxten. Denna grupp har också nästan fördubblats jämfört med läget i april 2011. Anmärkningsvärt är ändå att nästan vart femte företag anser att verksamheten begränsas av kapacitetsbrist och bristen på yrkeskunnig arbetskraft.
60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%
ökar
oförändrad
industri
service
minskar
handel
totalt
Företag inom service- och handelssektorerna väntar sig minst förändringar i sin omsättning.
allmän stämning per region 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%
mycket optimistisk
optimistisk
normal
vasaregionen
pessimistisk
mycket pessimistisk
jakobstadsregionen
mellersta österbotten
totalt
Vasaregionen visar fortfarande den starkaste optimismen.
Verksamhetsbegränsningar inom industrin 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0%
Inga produktionshinder
Andra produktionshinder
Otillräcklig efterfrågan
november 2011
Brist på kapacitet
Brist på arbetskraft
Tillstånd/ byrokrati
april 2011
Bristen på efterfrågan bromsar tillväxten i företagen men det råder också brist på yrkeskunnig arbetskraft.
CONNECTING BUSINESS 23
HELA EKONOMIN (2005=100)
150% 140% 130% 120% 110% 100% 90% 2004
2005
2006
ÖSTERBOTTEN
2007
2008
2009
2010
MELLERSTA ÖSTERBOTTEN
2011
HELA LANDET
Det ser ännu positivt ut för omsättningens utveckling i början av 2011.
Omsättningen ser bra ut Återhämtningen efter recessionen som nådde sin djupaste punkt i början av år 2009 har varit piggare på vårt område jämfört med övriga landet. Starkast har utvecklingen varit i Österbotten som återhämtat sig snabbast, mycket tack vare att företagen i Österbotten inte gjorde en liknande djupdykning som företagen i hela landet. De österbottniska företagen drabbades senare och svagare av lågkonjunkturen än företagen i de övriga delarna av landet. Företagen i Mellersta Österbotten drabbades också i mindre skala än företagen i övriga landet. Skillnaden gällande omsättningen har vuxit hela tiden mellan företagen i resten av landet och Österbotten, till förmån för våra företag. Företagen i Mellersta Österbotten har också återhämtat sig från svackan i början av år 2009 och utvecklingen har varit stabil. Den tredje största industrigrenen i Österbotten och den mest betydande industrigrenen i Mellersta Österbotten är metallförädling och tillverkning av metallprodukter. Efter en brant nedgång under år 2008 har företagen återhämtat sig väl och haft en stabil nivå under hela 2010. Inte heller för dessa företag var svackan lika djup som för företagen i de övriga delarna av landet. Både de österbottniska företagen och företagen i Mellersta Österbotten klarade sig förhållandevis bra. Under
24 CONNECTING BUSINESS
LOKOMOTIVbranscher (2005=100) 240% 220% 200% 180% 160% 140% 120% 100% 80%
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
ÖSTERBOTTEN, EL OCH ELEKTRONIK
MELLERSTA ÖSTERBOTTEN, METAL
ÖSTERBOTTEN, MASKINER OCH UTRUSTNING
HELA LANDET INDUSTRIN
Områdets lokomotivbranscher har ett klart starkare läge än industrin i genomsnitt i landet och därför ser hela ekonomin bättre ut än för övriga landet.
det andra kvartalet 2011 kunde en svag nedgång i omsättningen redan märkas på många håll. Tillverkning, reparation och installation av maskiner och apparater har också återhämtat sig bättre på vårt område än i jämförelse med övriga delar av landet. I Mellersta Österbotten har utvecklingen varit positiv hela 2010-2011 med en tillväxt på drygt fem procent. I Österbotten har utvecklingen varit gynnsam med en viss nedgång under 2011. Sammantaget har branscherna ändå visat en klart positivare utveckling än i motsvarande branscher i hela landet. Maamme sähkö- ja elektroniikkateollisuus ei ole onnistunut nousemaan vuoden 2009 taantumaa edeltäneelle tasolle. Alan yritysten liikevaihto putosi vuonna 2009 ja on pysynyt siitä lähtien jokseenkin samalla tasolla. Osa alan teollisuudesta on siirtynyt halvempien tuotantokustannusten maihin. Pohjalaiset sähköalan yritykset ovat sen sijaan selvinneet melko hyvin, ja alan liikevaihto on noussut alkuvuoden 2010 notkahduksen jälkeen. Vuoden 2011 alkupuoliskolla sähköteollisuuden liikevaihto Pohjanmaalla on kehittynyt positiivisesti, kun taas alan teollisuuden kasvu muualla maassa on pysähtynyt. Perävaunujen ja veneiden rakentamisessa oli alkuvuodesta havaittavissa lievää toipumista. Vuoden ensimmäinen neljännes oli alalle hieman valoisampi, mutta kasvu pysähtyi sen jälkeen. Talouden heikot näkymät heijastuvat suhteellisen varhaisessa vaiheessa niin perävaunujen kuin veneidenkin valmistukseen. Euroopan talouden vahvat negatiiviset signaalit jättävät nopeasti jälkensä näihin teollisuuden aloihin. Touko- ja kesäkuun liikevaihtoluvut olivat selvästi laskusuuntaisia. Kaupanala vakaassa kasvussa Päivittäis- ja tukkukauppa kauppakamarialueella on kehittynyt tasaisesti ja positiivisesti. Ostovoima on kehittynyt suotuisasti ja vaikuttanut kaupan alaan myönteisesti. Vuoden 2009 alkupuoliskon pudotus oli Keski-Pohjanmaalla voimakas, mutta myös palautuminen on ollut nopeaa. Pohjanmaan kaupan kehitys on ollut myönteisempää kuin Keski-Pohjanmaalla ja merkittävästi parempaa kuin muualla maassa. Tyypillistä Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle oli, että pudotus alkuvuodesta 2009 ei ollut yhtä nopea kuin muualla maassa ja palautuminen on ollut hyvää. Kaupan kasvu vuoden 2010 ensimmäiseltä neljännekseltä vastaavaan neljännekseen tänä vuonna on ollut lähes kymmenen prosenttia.
KAUPPA (2005=100) 130%
120%
110%
100%
90% 2004
2005
POHJANMAA
2006
2007
KESKI-POHJANMAA
2008
2009
2010
ETELÄ-POHJANMAA
2011 KOKO MAA
Kauppa alueella on palautunut hyvin ja osoittaa vakaata kasvua.
TEOLLISUUS (kaikki toimialat, 2005=100) 180% 170% 160% 150% 140% 130% 120% 110% 100% 90% 80%
2004
2005
2006 POHJANMAA
2007
2008
2009
KESKI-POHJANMAA
2010
2011
KOKO MAA
Koko teollisuus on viime vuoden ja tämän alkuvuoden aikana kasvanut alueella jokseenkin samassa tahdissa kuin koko maassa, tosin selvästi korkeammalla tasolla.
RAKENTAMINEN (2005=100) 180% 170% 160% 150% 140% 130% 120%
Denna ekonomiska översikt beskriver läget år 2011 på Österbottens handelskammares område. Området sammanfaller med Österbottens NTM-centrals område och består av landskapen Österbotten och Mellersta Österbotten. Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta vuonna 2011 Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan ELY-keskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.
110% 100% 90% 80% 2004
2005
POHJANMAA
2006
2007
KESKI-POHJANMAA
2008
2009
ETELÄ-POHJANMAA
2010
2011 KOKO MAA
Rakentamisessa on havaittavissa pirteää nousua.
CONNECTING BUSINESS 25
AJASSA - AKTUELLT
Täyttä energiaa Vaasassa viikolla 12/2012
S
kandinavian merkittävimmässä energiateknologian keskittymässä Vaasassa isännöidään useita alan asiantuntijoille suunnattuja tapahtumia vuosittain. Vaikka tapahtumien tavoitteet, teemat ja painotukset eroavatkin toisistaan, ne kiinnostavat kuitenkin osittain samoja toimijoita – alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Keväällä2012 yhdistetään ensimmäistä kertaa kolme merkittävää energia-alan tapahtumaa samalle viikolle. Tavoitteena on lisätä kaikkien tapahtumien huomioarvoa, helpottaa kaukaisempienkin vieraiden osallistumista useampiin tapahtumiin ja vahvistaa Vaasan seudun tunnettuutta energiasektorilla. Markkinointi tapahtuu EnergyWeek-nimikkeen alla. Ilmoittautuminen kaikkiin tapahtumiin on keskitetty yhteiselle EnergyWeek-sivustolle, josta löytyvät myös ajankohtaiset tiedot ohjelmasta ja esiintyjistä. Energia- ja ympäristöseminaari Energisen viikon aloittaa maanantaina 19.3. Energiaja ympäristöseminaari, joka kokoaa vuosittain yhteen energia- ja ympäristöalan päättäjiä ja yrityselämän vaikuttajia niin lähialueelta kuin valtakunnallisestikin. Tällä kertaa teemana on ”Energiatehokkuus ja ympäristö”. Tulevan kevään seminaarin puheenvuoroissa lähestytään teemaa EU-näkökulmasta, hallitusohjelmasta ja ministeriön virkamiesnäkökulmasta. Konkreettisempaa näkökulmaa saadaan yrityspuheenvuoroista, joissa kuullaan mm. yritysten ympäristöviestinnän merkityksestä, energiatehokkuuden lisäämisen mahdollisuuksista sähkönjakelussa sekä ympäristöystävällisestä yhdyskuntarakentamisesta.
26 CONNECTING BUSINESS
Energia- ja ympäristöseminaari järjestetään nyt jo kahdeksatta kertaa. Edellisen, 260 kuulijaa keränneen seminaarin teemana oli ”Uusiutuvan energian eri muodot”. Tiistaista torstaihin Tiistaina 20.3. keskitytään tuulivoimaan. Vuonna 2011 suuren suosion saavuttanut Vaasa Wind Exchange järjestetään tällöin toisen kerran. Kyseessä on varsin vapaamuotoinen verkostoitumistapahtuma, johon on yhdistetty näyttely. Näytteilleasettajina toimivat mm. yritykset, kunnat ja viranomaiset. Keskiviikkona ja torstaina 21.-22.3.on vuorossa Renewable Efficient Energy II Conference ja sen myötä tieteellinen katsaus uusiutuvaan energiaan. Kaksipäiväinen konferenssi on tarkoitettu erityisesti tutkimuksen ja kehitystoiminnan ammattilaisille niin oppilaitosmaailmassa kuin elinkeinoelämässäkin Synergiaa! Vaasa EnergyWeek tarjoaa kolmen päätapahtuman lisäksi erilaista aiheeseen liittyvää oheisohjelmaa. Tapahtumiin odotetaan yli tuhatta energia-alan ammattilaista, tutkimuksen ja kehityksen asiantuntijaa ja poliittista vaikuttajaa Suomesta ja muualta Euroopasta. Päätapahtumien lisäksi suunnitteilla on iltaohjelmaa ja yritysvierailuja Vaasan seudun energiateknologian kärkiyrityksiin.
Lisätietoja EnergyWeek-ohjelmasta: www.energyweek.fi
Tekesin uusi strategia veti paikalle kiinnostuneita sekä korkeakouluista että elinkeinoelämästä.
Minna Kohmo nosti puheenvuorossaan esiin työn mielekkyyden merkityksen jaksamisen kannalta sekä korosti työhyvinvointia osana ihmisten kokonaishyvinvointia.
Tekesin rahoitusmahdollisuudet yritysten tietoon Syyskuussa järjestetty seminaari keräsi yhdeksi iltapäiväksi yhteen reilut 60 Tekesin uudesta strategiasta kiinnostunutta. Seminaarissa kuultiin Tekesin asiantuntijoiden lisäksi puheenvuoroja tutkimusorganisaatioista ja Tekes-rahoitusta hyödyntäneistä yrityksistä.
Työhyvinvointi kiinnosti Tämän syksyinen Kauppakamarilounas järjestettiin yhteistyössä Tapiolan kanssa. Lounaan teema ’johtaminen ja työhyvinvointi’ oli sangen ajankohtainen, sillä se keräsi vaasalaisen Ravintola Il Bancon suuren salin täyteen kiinnostuneita. Lounasesitelmän piti HenkiTapiolan toimitusjohtaja Minna Kohmo ja esitelmää kommentoi Vaasan yliopiston tutkijatohtori Liisa Mäkelä johtamisen laitokselta.
150-kiertue Miten saataisiin luotua tuhansia uusia työpaikkoja Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle oli kysymys, joka veti marraskuussa reippaan parikymmentä yritysten ja julkisen sektorin johtajaa yhteen. Keskustelussa syntyneet ideat on kirjattu ja Keskuskauppakamari vie niitä eteenpäin keskustaeluissa valtakunnan tason päättäjien kanssa.
Yrityksille valmennusta verkkolaskuun siirtymisessä Kauppakamarit järjestivät syksyn aikana yhteistyökumppaneiden kanssa Viisas valitsee verkkolaskun –kiertueen. Kiertueen tavoitteena oli edistää yritysten verkkolaskutusta opastamalla, miten verkkolaskutukseen siirrytään ja kuinka verkkolaskujen lähetys onnistuu niin yritys- kuin kuluttaja-asiakkaille.
Kustannustehokas ja manuaalista työtä vähentävä verkkolaskutus oli ajankohtainen ja kiinnostava aamiaistilaisuuden aihe ja houkutteli yli 80 kuulijaa.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto EJ Penttilä totesi avauspuheenvuorossaan valtakunnallisen 150 000 uuden työpaikan tavoitteen olevan hurja, mutta jakamalla se alueittain ja eri toimialoille, voidaan sen todeta olevan aivan mahdollinen. –Kauppakamareiden tehtävä on nyt edesauttaa uusien työpaikkojen syntymistä, linjasi Penttilä. Alustusten jälkeen käydyissä ryhmäkeskusteluissa syntyi lukuisia ideoita siitä, miten voitaisiin edesauttaa uusien työpaikkojen syntyä ja vaikuttaa työvoiman riittävyyteen. Esiin nousi mm. Ruotsin vähäinen merkitys pohjalaisyritysten vientimaana, koulujen opinto-ohjaus ja julkisen hankinnan helpottaminen.
CONNECTING BUSINESS 27
MP2 Itella Oyj