CB - Connecting Business 1/2016

CONNECTING BUSINESS - POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING

1

2016

Suomalainen koulutusjärjestelmä on murroksessa Det finländska utbildningssystemet är i omvälvning

Uusi BMW X1

www.bmw.fi

Ajamisen iloa

TÄYSIN UUSI BMW X1.

KAUPUNKI, MAASEUTU, AJAMISEN ILO. Uusi BMW X1 avaa ovet uuteen maailmaan. Dynaaminen muotoilu on saanut parikseen monikäyttöisyyden.

Taloudellisuus puolestaan korkealuokkaisen viimeistelyn ja ajamisen ilon. Uuden ajan BMW X1 on saapunut.

Tervetuloa koeajolle oman BMW-jälleenmyyjäsi luona!

BMW X1 alkaen 39.503,12 €. Autoveroton hinta 33 140 €, arvioitu autovero 6.363,12 €, toimituskulut 600 €, EU-yhd. kulutus 4,1 l/100 km, CO2-päästöt 109 g/km, vapaa autoetu alkaen 770 €/kk ja käyttöetu alkaen 605 €/kk (BMW X1 sDrive18d).

KAYTTOAUTO.FI connecting_business_1802_185x252_bmw.indd 1

Mestarintie 6, Kokkola, 06–8239 600

Rantamaantie 35, Vaasa, 06–3156 300

automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti ark. 10–18, la 10–15

huolto ark. 8–16

huolto ark. 8–18, la 9–14

varaosamyynti ark. 8–17

varaosamyynti ark. 8–18, la 9–14

vauriokorjaamo ark. 8–16

vauriokorjaamo ark. 8–16

19.1.2016 15:29:13

Sisältö

1 / 2016

Palstat

Uwirasta kasvoi kansainvälinen projektitoimittaja

UUSIIN ASEMIIN / PÅ NYA POSTER EnergyVaasan uusi verkostohämähäkki

12

Ammatillista koulutusta uudistetaan taas Yrkesutbildingen reformeras igen

Vaasan yliopisto luottaa tulevaisuuteen

14

EU tarjoaa riskirahaa investointeihin

MEDIAKORTTI

11

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE Kilpailukyky ja osaaminen Konkurrenskraft och kompetens

5

LYHYESTI / I KORTHET

7

KOLUMNI / KOLUMN Yliopisto rakentaa yhteiskuntaa

9

19

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA / HANDELSKAMMARENS KURSER

24

22

AJASSA / AKTUELLT

26

JULKAISIJA / UTGIVARE Pohjanmaan kauppakamari / Österbottens handelskammare Vaasa / Vasa – Pietarsaari / Jakobstad – Kokkola / Karleby, Puh/tfn (06) 318 6400, www. ostro.chamber.fi PÄÄTOIMITTAJA / CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen, Puh/tfn 0500 561 036, juha.hakkinen@chamber.fi ILMOITUKSET / ANNONSER Mia Brännbacka, Puh/tfn 050 309 2331, mia.brannbacka@chamber.fi TOIMITUSNEUVOSTO / REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331, Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036, Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100 TOIMITUS / REDAKTION Viestintä Oy Prowomedia, info@prowomedia.com TAITTO / OMBRYTNING Muotoilutoimisto Into, Tuula Koto PAINO / TRYCK Kirjapaino Fram Boktryckeri PAINOS | UPPLAGA 4200 kpl / st. ISSN 1796-9441 Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tidningen utkommer fyra gånger per år.

KANSI / PÄRM Sami Pulkkinen Koulutusta uudistettaessa opiskelijoille voidaan tarjota enemmän yhteistyön avulla, uskovat rehtorit Åsa Stenbacka ja Tauno Kekäle.

4041

0797

När utbildningen förnyas kan studerandena erbjudas mera genom samarbete, tror rektorerna Åsa Stenbacka och Tauno Kekäle.

MEDIEKORT

CONNECTING BUSINESS 3

KEEP IT SIMPPELI JA

PAINATA FRAMISSA Fram:in Printbox 2.0 tekee painotöiden hallinnasta mutkatonta.

Voit tilata, hallita ja jakaa kaikkia tarvitsemiasi painotöitä yhden ja saman palvelun avulla pelkällä selainyhteydellä ajasta ja paikasta riippumatta.

WWW.FRAM.FI

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE

JUHA HÄKKINEN toimitusjohtaja / vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare

Kilpailukyky ja osaaminen

Konkurrenskraft och kompetens

SUOMEN KILPAILUKYKY on viime vuosina heikentynyt, ja verrattuna Ruotsiin ja Saksaan kilpailukykymme on arviolta 15 prosenttia heikompi. Vientiin perustuvassa yritystoiminnassa tämä takamatka on saatava kiinni. On välttämätöntä saada yhteiskuntasopimus, jossa työmarkkinajärjestöt sopivat yhdessä hallituksen kanssa, miten Suomi saadaan kasvun tielle. Vaihtoehtona on vastakkainasettelu, josta seuraa työttömyyden kasvu ja lakkoaalto. Onneksi kaikilla tuntuu olevan yhteinen ymmärrys tilanteen vakavuudesta. Niin kutsutuista saavutetuista eduista on meidän kaikkien oltava valmiita tinkimään.

Paikallinen sopiminen on tulossa osaksi kilpailukyvyn parantamista. Se edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua työnantajan ja työntekijöiden välillä, tarpeen tullen myös joustamista ja työaikapankki tyyppisten järjestelyjen käyttöön ottoa. Tämä kaikki vaatii luottamusta, hyvää viestintää ja työlainsäädännön osaamista. Kauppakamarilla onkin tässä yhdessä EK:n ja muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa tärkeä koulutustehtävä.

Osaaminen on tämän lehden teemana ja se onkin tärkeä osa kilpailukykyämme. Toisen asteen koulutus on uudistusten edessä. Meidän tehtävämme on pitää huoli siitä, että koulutuksen päätökset tehdään yritysten tarpeista lähtien ja että koulutetut nuoret löytävät alueeltamme työtä. Meillä on Suomen parhaat ammattikoulut, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa. Pidetään huolta, että näin on myös jatkossa. Uusia ratkaisuja tarvitaan, ja esimerkiksi Vaasan opintopolku ammattikoulusta ammattikorkeaan on erinomainen asia. Samalla tavoin korkeakoulujen tulisi tiivistää yhteistyötä. Muutoksiin on hyvä ryhtyä ensimmäisten joukossa eikä vasta pakon edessä.

FINLANDS KONKURRENSKRAFT har under de senaste åren försvagats och i jämförelse med Sverige och Tyskland är vår konkurrenskraft ca 15 procent svagare. Inom den exportbaserade företagsverksamheten måste vi ta igen deras försprång. Det är nödvändigt att få till stånd ett samhällsfördrag där arbetsmarknadsorganisationerna tillsammans med regeringen kommer överens om hur Finland fås på tillväxtspåret igen. Alternativet är motsättningar som efterföljs av ökad arbetslöshet och en strejkvåg. Lyckligtvis tycks de flesta inse situationens allvar. Vi måste alla vara beredda att pruta på så kallade uppnådda förmåner.

Lokala avtal kommer att vara en av de åtgärder som ska förbättra konkurrenskraften. Det förutsätter en fortgående dialog mellan arbetsgivaren och arbetstagarna, vid behov kräver det också flexibilitet och ibruktagande av t.ex. arbetstidsbanker. Allt det här kräver förtroende, en god kommunikation och kunskap om arbetslagstiftning. Här har handelskammaren tillsammans med EK och övriga arbetsmarknadsorganisationer en viktig utbildningsuppgift.

Temat för den här tidningen är kompetens och den är naturligtvis en viktig del av vår konkurrenskraft. Andra stadiets utbildning står inför reformer. Vår uppgift är att se till att besluten som görs i anslutning till utbildningen utgår från företagens behov och att utbildade unga människor får arbete i vår region. Vi har Finlands bästa yrkesskolor som har ett intensivt samarbete med företagen. Vi måste se till att det fortsätter så.

Nya lösningar behövs och ett utmärkt exempel är studiestigen från yrkesskola till yrkeshögskola i Vasa. På det här sättet borde också högskolorna intensifiera sitt samarbete. Det är bra att vara bland de första som tar sig an förändringar och inte först då när man är illa tvungen.

Tärpit

12

UWIRA

Osaamista kehittämällä ja ottamalla käyttöön uutta teknologiaa olemme päässeet mukaan vaativiin kansainvälisiin projekteihin.

14

TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN REFORMI

Työpaikalla oppimisen osuutta aiotaan lisätä.

Tämä on yksi keino varmistaa, että yritykset saavat juuri sellaisia osaajia kuin tarvitsevat.

CONNECTING BUSINESS 5

ADVERTORIAALI

Yksi toimii toisin LähiTapiola Pohjanmaa panostaa paikallisuuteen ja henkilökohtaiseen palveluun samaan aikaan, kun muut vakuutusyhtiöt keskittävät ja automatisoivat toimintaansa. Vaasassa kotipaikkaansa pitävä yhtiö haluaa olla aktiivinen yhteistyökumppani ja varteenotettava vakuuttaja kaikilla vakuutuskentän osa-alueilla.

L

ähiTapiola -ryhmä on koko vakuutuskentällä palveleva finanssiryhmä, jonka omistaja-asiakkaina on niin yksityishenkilöitä, yrittäjiä, yrityksiä, maatiloja kuin yhdistyksiä. LähiTapiola -ryhmän muodostavat LähiTapiolan keskinäinen vakuutusyhtiö, keskinäinen henkivakuutusyhtiö, varainhoito, kiinteistövarainhoito sekä 20 alueyhtiötä. Ryhmään kuuluu myös kumppaneita, jotka täydentävät LähiTapiolan palveluja: työeläkevakuutuspalveluja tarjoava Elo, pankkipalveluita tarjoava S-Pankki sekä rahoitusyhtiö FIM. Vuosi 2014 oli LähiTapiolalle ensimmäinen toimintavuosi tällä organisaatiolla.

Pohjanmaalla toimiva alueyhtiö on LähiTapiola Pohjanmaa. Sen toimitusjohtaja Pasi Haarala on syystä tyytyväinen, sillä viime vuosi oli Pohjanmaalla toimivalle alueyhtiölle ja koko LähiTapiola -ryhmälle vahvan kasvun vuosi. Pohjanmaan alueyhtiö kasvoi suhteellisesti nopeammin kuin muu ryhmä ja ylsi viime vuonna yli 1000 nettoasiakkaan kasvuun.

– Toimimme tietoisesti toisin kuin kilpailijamme. Olemme lähellä asiakasta ja tarjoamme laajat palvelut kaikissa toimipisteissämme. Puhelinpalveluumme vastaa aina joku Pohjanmaan alueyhtiön työntekijä, ja meille on kunnia-asia palvella asiakkaitamme heidän äidinkielellään, Haarala kertoo.

Vastavirtaan toimiva LähiTapiola Pohjanmaa panostaa paikallisuuteen ja hyvään palveluun ja hakee kasvua sekä henkilö- että yritysasiakassektorilla.

Yhtiö on sitoutunut sijoittamaan paikallisiin kiinteistöihin ja käyttämään taloudellista tulosta asiakkaiden hyväksi. Esimerkiksi S-Ryhmän kumppanuuden myötä S-Bonus alentaa LähiTapiola Pohjanmaan henkilöasiakkaiden vakuutusmaksuja noin 900 000 euroa vuodessa.

– Vaikka toimimme paikallisesti, meidän asiakkaamme saavat myös kaik-

KOKKOLA

LOHTAJA

KRUUNUPYY PIETARSAARI

TEERIJÄRVI

UUSIKAARLEPYY ORAVAINEN VÖYRI VAASA ÖVERMALAX

LAIHIA

KORSNÄS

NÄRPIÖ

KRISTIINANKAUPUNKI

LähiTapiola Pohjanmaa palvelee paikallisesti 16 toimipaikassaan.

ki suuren vakuutuskonsernin palvelut ja edut, vakuuttaa Haarala ja kehottaa kysymään vakuutustarjousta yhtiöstä.

LÄHITAPIOLA POHJANMAA • on 105 hengen työnantaja • toimii 16 toimipaikassa Pohjanmaan rannikolla Kristiinankaupungista Lohtajalle • on johtava vakuutusyhtiö 36,9 % markkinaosuudellaan • palvelee 72 000 omistaja asiakasta • käsittelee vuosittain paikallisesti 17 000 vahinkohakemusta • saa vuosittain (liikevaihtoa vastaavaa) maksutuloa 49 miljoonaa euroa • haluaa kasvaa - tälläkin hetkellä haetaan uusia henkilöitä eri tehtäviin

Pasi Haarala LähiTapiola Pohjanmaa toimitusjohtaja

LYHYESTI / I KORTHET

Tweet Puhelinkoppi uusiokäyttöön #digitalisaatio 'ssa. @Lahi_ Tapiola esittelee: Vaasan pienin konttori.

@ristoej : #hallitus 'n välitodistus: velkaantuminen 5 verotus 7, sääntely 8 liikenne 8 (7 uud. arv. jälk.) työmarkkinat 7, sote 8 = ka 7,2

Orapacin ja Buorren pakkaus palkittiin ORAVAISLAISEN ORAPACIN valmistama ja vaasalaisen designtoimisto Buorren Vieser One -lattiakaivolle suunnittelema tuotepakkaus sai syksyllä pohjoismaisen ScanStar-palkinnon. Tuomaristo perusteli valintaansa kustannustehokkaalla pakkausratkaisulla, jossa tuote tulee erinomaisesti esille. Rakenteensa ansiosta pakkaus, tuote ja sen lisäosat muodostavat toimivan kokonaisuuden.

Menestys ScanStar-kilpailussa avasi voitokkaalle pakkaukselle tien myös globaaliin WorldStar-pakkauskilpailuun. VieserOne oli ainoa WorldStarissa palkittu suomalaispakkaus. Menestyksekäs pakkaus on myös mukana kisassa tammikuussa, kun jaetaan WorldStarin erityispalkinnot, President’s Award, Sustainability Award ja Marketing Award.

ScanStar on jokavuotinen kilpailu, jonka Scandinavian Packaging Assosiation on järjestänyt vuodesta 1969 lähtien. Kilpailuun voivat osallistua kaikki pakkaukset, jotka on muotoiltu tai valmistettu pohjoismaassa. Tänä vuonna kilpailupakkauksia oli 28. WorldStar puolestaan on World Packaging Organisationin vuosittainen kilpailu, johon osallistuvat pakkaukset valikoituvat ScanStarista ja muista yhden tai useamman maan alueellisesta kilpailusta. Tänä vuonna WorldStariin osallistui 293 pakkausta 35 maasta.

WÄRTSILÄN UUDELLA MOOTTORILLA MAAILMANENNÄTYS POLTTOAINEEN SÄÄSTÖSSÄ

14.–18.3.2016 Vaasa

10

erilaista tapahtumaa ja foorumia

4000

energia-alan osaajaa Suomesta ja maailmalta

WÄRTSILÄN VAASAN TEHTAALLA on kehitetty moottori, joka pitää nyt hallussaan nelitahtimoottoreiden Guinnesin maailmanennätystä tehokkuudessa. Kyseinen moottori on uusi Wärtsilä 31 -moottori.

Moottori on syntynyt Wärtsilän oman, pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena, digitalisaatiota hyödyntäen. Moottorin kehittämisessä oli mukana yrityksen lähes koko 500 henkilön tuotekehitystiimi. Uuden moottorin hyötysuhdetaso on huomattavan korkea matalalla polttoaineenkulutuksella. Moottorin elektroniset anturit puolestaan mahdollistavat etävalvonnan ja sähköisen huoltopalvelun. Tulevaisuudessa data-antureiden määrän kasvattaminen tuhansiin ja moottoreiden omat käyttöliittymät tarjoavat huikeat mahdollisuudet moottoreiden häiriöttömän käytön varmistamiseen.

Wärtsilä 31 -moottori on suunniteltu käytettäväksi erityyppisissä offshore- ja

matkustajalaivoissa. Moottoria voidaan ajaa erilaisilla polttoaineilla, ja siitä on olemassa kolme versiota: diesel-, monipolttoaine- ja kaasumoottori.

WWW.ENERGYWEEK.FI

CONNECTING BUSINESS

7

ADVERTORIAALI

IHMISET TEKEVÄT TULOKSEN Suomalainen MPS-Yhtiöt on jo 40 vuoden ajan kehittänyt organisaatioiden osaamispääomaa tukemalla niitä uusien osaajien rekrytoinnissa sekä auttamalla nykyisiä osaajia löytämään omat vahvuutensa. MPS on kansainvälistynyt perheyritys, jossa ymmärretään, että tuloksenteko ja menestyminen lähtevät ihmisistä.

M

onet tuntevat MPS-Yhtiöt parhaiten henkilöarviointi- ja rekrytointipalveluista, mutta sen laajaan toimintakenttään kuuluu paljon muutakin. MPS auttaa yrityksiä, yhteisöjä ja yksilöitä kehittämään henkistä pääomaansa työelämän elinkaaren kaikissa vaiheissa ja tukee siten niin yritysten kuin yksilöiden kasvua ja kehitystä.

– Yritysten ja yhteisöjen kilpailuetu löytyy useimmiten henkisestä pääomasta eli ihmisten osaamisesta. Me tarjoamme oman laajan osaamisemme organisaatioiden käyttöön, jotta ne pystyvät kehittämään tuota kilpailuetuaan, sanoo MPS-Yhtiöiden alueliiketoiminnasta vastaava Minna Silvennoinen.

MPS toi 1970-luvulla Suomen markkinoille henkilöarvioinnit ja ryhtyi ensimmäisenä tarjoamaan yrityksille rekrytointi- ja uudelleensijoittumispalveluja. Myöhemmin yrityksen palvelukonsepti on laajentunut kattamaan monipuoliset tutkimuspalvelut ja erilaisten osaajien kehittämiseen tähtäävät monimuotovalmennukset.

– Uskomme vahvasti siihen, että jokainen ihminen on hyvä jossain. Organisaation näkökulmasta on tärkeää, että kunkin ihmisen vahvuudet tunnistetaan ja osataan hyödyntää oikealla tavalla, toteaa MPS-Yhtiöiden Vaasan toimipisteessä työskentelevä asiakkuuspäällikkö Taina Kuusisto.

Kansainvälinen ja paikallinen Vaikka MPS-Yhtiöt on perheyritys, sen tavoitteena oli alusta lähtien kasvaa kansainväliseksi toimijaksi. Konsernilla onkin nykyään omat yhtiöt Baltiassa, Kiinassa ja Venäjällä. Kansainvälistä toimintaa vahvistaa lisäksi tiivis ja aktiivinen toiminta EXS International Networksekä Career Star Group -kumppaniverkostoissa. Omien yhtiöiden sekä kumppaniverkoston kautta varmistetaan asiakkaan tarpeisiin vastaamisen maailmanlaajuisesti.

Vaikka yritys on kansainvälinen konserni, se haluaa toimia paikallisesti lähellä omia asiakkaitaan. Siksi yrityksellä on toimipisteet Suomessa Helsingin lisäksi Vaasassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.

– Konttorin avaaminen Vaasaan on helpottanut sekä pohjalaisten työnantajien että työnte-

kijöiden tilannetta. Enää ei tarvitse lähteä henkilöarviointien tai muiden testien takia Tampereelle, vaan ne voidaan toteuttaa Vaasassa.

Vaasan konttori on myös MPS:n valmentajien ja projektipäälliköiden kotipesä silloin, kun he toteuttavat valmennuksia ja asiakasprojekteja tällä alueella, kertoo Kuusisto.

Ensin tutkimus, sitten hoito MPS:n toimintaperiaatteena on aina ensin huolella tutustua organisaatioon ja sen tilanteeseen; selvittää ja arvioida asioiden nykytila sekä tulevaisuuden tahtotila ennen kuin ryhdytään kehittämistoimiin. Tilannekuvan saamiseksi käytetään haastatteluiden tukena usein erilaisia organisaatiotutkimuksia. Varsinaiseen kehittämiseen on olemassa paljon erilaisia menetelmiä ja työkaluja, joista valitaan kulloiseenkin tilanteeseen istuvin kokonaisuus.

– Samantapaiseen diagnoosiin voi eri yrityskulttuureissa löytyä hyvin erilaiset lääkkeet, Silvennoinen huomauttaa.

MPS:n valmennukset voidaan toteuttaa joko lähipäivien muodossa tai verkkovalmennuksina taikka niiden yhdistelmänä. Tärkeintä on, että niiden sisältö ja toteuttamistapa ovat asiakkaan kannalta parhaat mahdolliset. Verkko-oppimista voidaan soveltaa lähes kaikkiin tarpeisiin ja kaikille aloille. MPS toteuttaakin verkkokoulutuksia mistä tahansa asiakkaalle tärkeästä aihepiiristä, olipa se sitten myyntiosaaminen, uusien työntekijöitten perehdytys, turvallisuus tai vaikkapa asiakkaan tuotteisiin ja palveluihin liittyvä koulutus.

– Tunnustettu digitaalinen osaamisemme tuo asiakkaillemme tehokkuutta ja skaalaetua mahdollistaen jopa globaalit viestintä- ja valmennusratkaisut, kertoo Kuusisto.

Räätälöityjen organisaatiokohtaisten valmennusten lisäksi MPS tarjoaa eri yritysten edustajille yhteisiä Cross-Company -valmennuksia.

Tällainen on esimerkiksi erittäin suosittu MPS Cross-Company Mentoring -ohjelma, jossa aktori ja mentori tulevat eri yrityksistä. Myös MPS Pro -esimieskoulutus on suosittu valmennus sekä yritysten sisäisenä että CrossCompany -valmennuksena.

– Esimiestyön ja johtamisen kehittämisen merkitys yritykselle on todella tärkeää, sillä

Taina Kuusiston tapaan myös muut MPS:n asiakasvastuulliset tuntevat asiakkaidensa liiketoiminnan ja pystyvät näin tarjoamaan niille sopivia osaamisen kehittämistyökaluja.

moni yrityksen jättävistä henkilöistä haluaa eroon esimiehestään, ei yrityksestä, Silvennoinen painottaa.

MPS tarjoaa monipuolisia rekrytointi-, henkilöarviointi-, uudelleensijoittumispalveluita sekä uraohjauspalveluita työurien eri vaiheisiin. Suorahaussa keskitymme johdon, asiantuntijoiden ja hallitusjäsenten suorahakuun.

Tuotamme asiakkaillemme arvoa kasvattamalla henkilöstön osaamista ja valmentamalla esimiehiä parempaan johtamiseen. Yhdistämme digitaaliset keinot ja lähivalmennuksen oivaltavaksi, tehokkaaksi kokonaisuudeksi. MPS:n toteuttamat verkkokoulutukset mahdollistavat monipuolisen, tasalaatuisen ja mitattavan koulutuksen niin uusille kuin nykyisille työntekijöille.

Tarjoamme asiakkaillemme sekä pedagogisen osaamisen verkkosisältöihin että yrityskäyttöön suunnitellun teknologian.

Lisätietoja: www.mps.fi, taina.kuusisto@mps.fi

KOLUMNI / KOLUMN

MIKA PALOSAARI on Vaasan yliopiston yhteyspäällikkö, jonka työpöydällä on yliopiston suhteiden hoito ympäröivään yhteiskuntaan.

Vapaa-ajalla perhe on Mikalle ykkönen. Sen jälkeen tulevat kestävyysjuoksu sekä vanhan saarimökin pystyssä pitäminen.

Yliopisto rakentaa yhteiskuntaa EDELLISESSÄ TYÖSSÄNI autoin teollisuusyrityksen esimiehiä löytämään tulevaisuuden tekniikan ja talouden osaajia tiimeihinsä. Toisinaan tarvetta oli kokeneille ammattilaisille, välillä taas etsittiin nuoria taitajia.

Hyvin koulutettuja nuoria tavoiteltaessa yliopisto oli luonteva lähestymissuunta. Tarjoamalla nuorelle kesätyötä, vaikkapa takuuteekkarina, pääsi näppärästi mittaamaan, mistä aineksista mahdollisuuksien Meri tai tulevaisuuden Toivo olivat valettu.

Samalla nuori opiskelija sai testata potentiaalisia työnantajia.

Näistä kohtaamisista yliopiston rekrytointimessuilla, yrityksen edustajan luennolla tai vaikkapa lopputyöprojektista saattoi alkaa elämän mittainen yhteinen taival.

Tuolla taipaleella on aika ajoin hyvä tarkistaa omaa ja organisaation osaamista. Maailma kehittyy ja muuttuu jatkuvasti, eikä vanha tieto välttämättä ole enää käyttökelpoista. Seudulla sijaitseva yliopisto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tietojen ja osaamisen päivittämiseen. Uusia tutkintoja voi tehdä aikuisiälläkin, ja yliopisto tarjoaa kosolti täydennyskoulutusmahdollisuuksia.

Tuoreen tutkimuksen arviointiraportin mukaan Vaasan yliopiston yhteiskunnallinen vaikuttavuus on erittäin merkittävää. Yliopistolla on läheinen yhteys energia- ja ympäristöklusterin yrityksiin, mistä oivallisena osoituksena on rakenteilla oleva Vaasa Energy Business Innovation Centre (VEBIC), jossa tutkitaan uutta energiateknologiaa ja sen käyttöönottoon liittyviä haasteita. Tällaiset maailmaa syleilevät kysymykset eivät saa vastauksia pelkästään yliopiston voimin, vaan tarvitaan päteviä maailmanluokan kumppaneita.

Vaasan yliopistosta on valmistunut yli 10 000 ammattilaista, ja he ovat sijoittuneet globaaleille työmarkkinoille. Tällaisia alumneja näemme mielellämme vierailijoina luennoimassa näille tulevaisuuden Merille ja Toivoille. Näin nuori saa välähdyksen todellisesta työelämästä ja ehkä mallisuorituksen tulevalle työuralleen. Toisin kuin yritykset, yliopisto ei tuota voittoa – joten alumnit ja yliopiston kumppaniorganisaatiot ovat yhä tärkeämmässä roolissa tukemassa yliopistoa myös taloudellisesti.

Käynnissä olevassa varainhankintakampanjassa lahjoitukselle saa valtion vastinrahan avulla poikkeuksellisen tehon. Myös yksityishenkilöt voivat tämän vuoden alusta alkaen keventää verotaakkaansa yliopistolahjoituksilla. Täten myös verottaja ilmoittautuu yliopiston kumppaniksi laajentamalla tieteen tukemisen mahdollisuuksia, samalla kun valtion suora rahoitus yliopistoille on pienenemässä.

Vaasan yliopisto on lähes 500 ihmisen työpaikka, ja tuhannet nuoret sivistävät itseään päivittäin tutkintoja suorittaessaan.

Tutkijat tutkivat rahoittajakumppaneidensa kanssa ja parhaimmillaan muuttavat maailmaa. Yliopistokampus on alueena hyvin hoidettu, ehkä jopa Suomen kaunein, ja kampuksella saavat kaikki vapaasti kulkea ja samalla nauttia merellisestä Vaasasta.

Luennoillekin on vapaa pääsy; voi vaikka käydä sitä tulevaisuuden opiskelupaikkaa katsastamassa.

Vaasan yliopisto alkaa olla parhaassa iässä, sillä 50-vuotisjuhlia vietetään vuonna 2018. Juhlavuotena pääsee kurkistamaan akateemiseen maailmaan vähän normaalia lähempää ja tarkistamaan, miten tämä yhteiskunnan osa jaksaa. Kumppaneidensa, kuten kauppakamarin, tuella yliopistokin jaksaa porskuttaa ja tuottaa edelleen tulevaisuuden taitajia sekä alan kärkitutkimusta. Yhteinen taival jatkuu.

Kohtaamisesta yliopiston rekrytointimessuilla saattaa alkaa elämän mittainen yhteinen taival.

CONNECTING BUSINESS

9

ADVERTORIAALI

WasaGroupin ammattilaiset hallitsevat koko rakentamisprosessin suunnittelusta toteutukseen asti.

WasaGroup investoi seudun rakennusinfraan Kiinteistö- ja rakennusalan konserni WasaGroup tarjoaa kokonaisvastuullisen rakentamisen ja kiinteistökehittämisen lisäksi myös mahdollisuuden investoida oman seudun rakennusinfraan.

T

änä vuonna 20 vuotta täyttävä WasaGroup -konserni on monipuolisia kiinteistö- ja rakennusalan palveluja tarjoava yhtiörypäs.

Sen toiminta alkoi vuonna 1996 rakennusliike WasaCon Oy:n perustamisesta ja laajeni asteittain konevuokraamon, suunnittelutoimiston, teräsrakennetoimittajan ja kiinteistökehitykseen keskittyneen rahastoyhtiön perustamisen myötä.

– Rakentaminen on muuttunut entistä monimutkaisemmaksi lisääntyneen talotekniikan, automaation ja elektroniikan sekä sääntelyn kasvamisen myötä. WasaGroupin kaltainen rakennus-ja kiinteistöalan moniosaaja on rakentaja-asiakkaalle erinomainen kumppani, sillä hallitsemme koko rakennuttamisen prosessin ja siksi toimimme järkevästi ja kustannustehokkaasti, sanoo WasaGroupin toimitusjohtaja Ari Tyynismaa.

Tyynismaan mukaan WasaGroup osaa laajan rakentamisasiantuntemuksensa ansiosta ottaa jo suunnitteluvaiheessa huomioon koko rakentamisprosessin eri vaiheet ja pystyy tekemään tarkat ja pitävät laskelmat rakentamisen kustannuksista, kestosta ja toteutuksesta. Siksi WasaGroup onkin ylivertainen kumppani kokonaisvastuullisessa rakentamisessa.

Rahastoista potkua maakunnan kehittämiseen Kipinä WasaGroupin kiinteistörahastotoimintaan lähti konsernin ensimmäisistä omista kiinteistösijoituksista, jotka suunniteltiin ja toteutettiin omin voimin. Kokonaisosaamisensa ansiosta konserni toteutti projektit nopeasti ja kustannustehokkaasti, mikä lisäsi kohteiden tuottoa. Koska samaan aikaan monet paikalliset yritykset olivat kiinnostuneita sijoittamaan seudun rakennushankkeisiin, ensimmäinen WasaGroup Funds -kiinteistökehitysrahasto lähti liikkeelle luonnollisella tavalla. Pari vuotta sitten kiinteistörahastotoiminta vakiintui Finanssivalvonnan hyväksyttyä WasaGroup Funds Oy:n rekisteröidyksi vaihtoehtorahaston hoitajaksi.

– WGF-kiinteistökehitysrahastot antavat paikallisten sijoittajien lisäksi myös pääkaupunkiseudulla toimiville suursijoittajille sekä kansainvälisille sijoittajille mahdollisuuden investoida hyvätuottoisiin kiin-teistöihin Kehä III:n ulkopuolella, kiteyttää konsernin talousjohtaja Jani Peräsarka.

– Rahastojen avulla pystymme kanavoimaan myös muualta tulevaa rahaa oman seutumme rakennusinfran kehittämiseen.

Rahastojen minimisijoitus on 100 000 euroa, joten rahastosijoituksella esimerkiksi

paikalliset yritykset pääsevät suhteellisen pienellä rahalla kiinni suuriin sijoituskohteisiin, joilla on hyvät tuotto-odotukset. Rahastosijoittamisen riski on pieni, sillä sijoitus on hajautettu useisiin kiinteistöihin eri paikkakunnilla. Sijoittaja saa investoimansa rahat takaisin siinä vaiheessa, kun rakennetut kohteet myydään eteenpäin. Yleensä kiinteistöjen tavoitemyyntiaika on 3–5 vuotta Tällä hetkellä WasaGroup kerää sijoituksia WGF II- ja WGF III -kiinteistökehitysrahastoihin, jotka sijoittavat julkisiin tiloihin ja julkisten palveluiden palveluntuottajien tiloihin sekä maakunnallisten keskusten uusiin rakennettaviin ja vuokrattaviin liiketiloihin. Pääosin rakennuskohteet sijaitsevat läntisessä ja eteläisessä Suomessa.

– Olemme ylpeitä siitä, että olemme onnistuneet luomaan toimintamallin, jolla tarjoamme niin yksityisille kuin institutionaalisille sijoittajille mahdollisuuden rakentaa suomalaisille työpaikkoja, Peräsarka sanoo.

LISÄTIETOJA Ari Tyynismaa, puh. 040 506 4547 ari.tyynismaa@wasagroup.fi Jani Peräsarka, puh. 040 576 5843, jani.perasarka@wasagroup.fi

UUSIIN ASEMIIN / PÅ NYA POSTER

 JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN

EnergyVaasan uusi verkostohämähäkki Bruno Woeran, EU Affairs Manager, EnergyVaasa, Teknologiakeskus Oy Merinova Ab

KUKA OLET? Olen Bruno Woeran, Salzburgin läheltä kotoisin oleva kauppatieteilijä, joka on opiskellut Wienissä ja myöhemmin myös Yhdysvalloissa. Lokakuun alusta lähtien olen työskennellyt Vaasassa ja asunut Mustasaaren Koivulahdessa. Pidän työstäni, joten teen yleensä pitkiä työpäiviä. Vapaa-aikaani vietän mielelläni ystävien kanssa. Arvostan hyvää ruokaa ja pidän kokkaamisesta. Rentoudun mielelläni saunassa tai mutkamäessä.

AIEMMAT TYÖTEHTÄVÄT Melkein koko aikuisikäni olen tehnyt töitä verkostoiden, tutkimuksen, innovaatioiden ja EU-asioiden parissa. Ennen Vaasaan tuloani työskentelin pari vuotta Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa EU:n tutkimusohjelmien ja innovaatioverkostojen kanssa. Sitä ennen olen ollut töissä Wienissä mm. Itävallan tiede- ja teknologiainstituutissa (IST Austria) sekä konsulttina auttaen etenkin pk-yrityksiä ja tutkijoita verkottumiseen, teknologiansiirtoon ja EU-rahoitukseen liittyvissä asioissa.

TÄMÄNHETKINEN TEHTÄVÄ Edistän EnergyVaasan eli Vaasan seudun energiateknologiakeskittymän kasvua ja kehitystä verkottamalla yrityksiä ja korkeakoulujen tutkimustoimintaa ja auttamalla niitä hyödyntämään EU-rahoitusta sekä kansainvälistä tutkimusverkostoa. Vaasassa on vireillä hyviä asioita yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa. Minun tehtäväni on tuoda nämä tekijät yhteen, jotta ne synnyttäisivät yhdessä entistä suurempia hankkeita ja tekisivät myös kansainvälistä yhteistyötä.

VAHVUUTENI TÄHÄN TEHTÄVÄÄN Minulla on pitkä kokemus liiketoiminnan ja tutkimushankkeiden edistämisestä sekä eri tahojen verkottamisesta. Tunnen myös EU:n tutkimusohjelmat ja niiden rahoituskuviot.

Tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja pystyn toimimaan tulkkina heidän välillään. Lisäksi minulla on erinomaiset kansainväliset verkostot, joiden kautta löydän käsillä olevaan haasteeseen sopivia asiantuntijoita.

TULEVAISUUDEN HAASTEITA Vaasan seutu on kehittyvä ja kilpailukykyinen, mutta seuraavalle askelmalle päästäksemme täällä olevien toimijoiden olisi löydettävä yhteinen visio seudun toimintojen kehittämisestä. Kun tämän alueen yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja julkishallinto ponnistelevat kohti yhteistä päämäärää, edes taloudellisesti tiukat ajat eivät estä seutua kehittymästä kansainvälisen mittapuun mukaan merkittäväksi toimijaksi.

CONNECTING BUSINESS

11

Uwirasta kasvoi kansainvälinen projektitoimittaja  JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN

Leinolat Groupiin kuuluva vaasalainen Uwira Oy on systemaattisesti kehittänyt toimintaansa koko 2000-luvun ajan. Pienestä metallialan alihankkijasta on kasvanut vaativiin hitsauksiin ja komponentteihin erikoistunut kansainvälisen tason osaaja.

U

wira Oy:n kehityskaari pienestä alihankkijasta kohti kansainvälisiä markkinoita on hyvin samantapainen kuin monen muun metallialan yrityksen. Päähankkijan yhä vaativammat projektit johtivat siihen, että yritys ryhtyi kasvattamaan osaamistaan erikoismateriaalien käsittelyssä ja erikoiskomponenttien valmistuksessa.

– Varsinkin koko 2000-luvun olemme jatkuvasti parantaneet toimintaamme ja panostaneet osaamisen kehittämiseen sekä uuden teknologian käyttöönottoon. Sitä kautta olemme viime vuosina päässeet mukaan vaativiin kansainvälisiin projekteihin, joissa olemme päässeet toteuttamaan ja haastamaan omaa osaamistamme, sanoo Uwiran toimitusjohtaja Samuli Kuusisto.

Uwiran erikoismateriaaliosaamista sekä erikoiskomponenttien suunnittelu-, valmistus- ja asennustaitoa on hyödynnetty esimerkiksi laivojen polttoainekonversioissa sekä Pohjanmerellä öljyn- ja kaasunkäsittelyyn tarkoitetuissa laitteissa sekä erilaisissa voimalaitos- ja teollisuusprojekteissa. Yhteistä näille projekteille on niiden korkea vaatimustaso etenkin turvallisuuden suhteen sekä jäljitettävyysvaatimus, mikä johtaa runsaaseen ja yksityiskohtaiseen dokumentointiin.

APUNA MERENKULUN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISESSÄ Merenkulun tiukentuneet päästövaatimukset johtavat siihen, että varustamot

12 CONNECTING BUSINESS

joko investoivat laivojen pakokaasujen puhdistuslaitteistoihin tai ryhtyvät käyttämään ympäristöystävällisempiä polttoaineita. Polttoainetta vaihdettaessa laivan moottorit ja polttoainejärjestelmä on muutettava uudelle polttoaineelle sopiviksi – ja tässä tulee apuun Uwiran erikoisosaaminen.

Uwiralla on jo kokemusta kahdenlaisesta polttoainejärjestelmäkonversiosta. Toisessa uudeksi polttoaineeksi tuli nesteytetty maakaasu (LNG) ja toisessa metanoli. Molemmat ovat ympäristöystävällisiä polttoaineita, mutta käyttäytyvät aivan eri tavalla ja vaativat siksi erilaiset säilytys- ja kuljetusolosuhteet.

– Esimerkiksi Stena Linen konversiossa täytyi ottaa huomioon, että metanoli on helposti syttyvä aine. Siksi sen siirtämiseen tarvitaan kaksoisseinämäputket, joiden tiiviys tarkistettiin asennuksen yhteydessä röntgenkuvauksilla, kertoo tuotannosta ja sen kehityksestä vastaava Otto Lammi.

Luonteeltaan molemmat laivojen muutostyöt olivat hyvin samankaltaisia; molemmat vaativat huolellista suunnittelua sekä tarkkaa toteuttamista ja molemmissa oli ahtaat työskentelyolosuhteet sekä tiukka aikataulu.

– Viime syksynä olimme mukana Wärtsilän projektissa, jossa valmistimme komponentteja amerikkalaisen TOTE Maritime -varustamon ensimmäiseen LNG-konversioon. Tämä oli meidän päänavauksemme Yhdysvaltojen markkinoille, Kuusisto kehaisee.

PINTAA SYVEMMÄLLE Uwiran erikoisosaamiselle on käyttöä myös öljy- ja kaasuteollisuudessa.

Uwira onkin ollut mukana projekteissa, joihin se on valmistanut öljyn- ja kaasunkäsittelyyn tarkoitettuja putkistoja ja komponentteja. Viimeiset toimitukset Pohjanmerelle tehtiin muutama kuukausi sitten. Jo aiemmin Uwiran ja sen tytäryritys Kilkanen Oy:n laitteita on toimitettu Aasian markkinoille.

– Äskeiset Norjan komponenttitoimitukset liittyvät merellä porauslauttojen läheisyydessä tapahtuvaan polttoaineen varastointiin ja pumppaamiseen.

Merellä ja varsinkin merenpinnan alapuolella käytettävien öljyn- tai kaasunsiirtoon soveltuvien komponenttien vaatimustaso on huomattavan korkea, Kuusisto toteaa.

Uwira jatkaa hyvin alkanutta kehitystyötään ja pyrkii laajentamaan kansainvälistä toimintaansa. Onnistuneet laivakonversiotoimitukset poikinevat lisää toimeksiantoja ja Uwira onkin valmis laajentamaan tarjontaansa myös Euroopan ulkopuolelle.

– Kiitos kasvamisesta ja kehittymisestä tähän pisteeseen ja tästä eteenpäin kuuluu pitkälti osaavalle henkilöstöllemme. Ilman heidän innostustaan ja sitoutumistaan tähän ei olisi päästy, Kuusisto kiittelee.

UWIRA OY Perustettu 1993, siirtyi osaksi Leinolat Group -yritysryhmää 2005 Liikevaihto 9 M€ Henkilöstö 70 Viennin osuus 80 % Erikoisala hitsaamalla valmistetut tuotteet ja komponentit (mm. putket, kaksoisseinämäputket, paineastiat ja säiliöt)

Viime vuonna Uwira toteutti Stena Germanica -aluksen polttoainejärjestelmäkonversion. Nyt Samuli Kuusisto ja Otto Lammi uskovat, että lisätilauksia tulee, kunhan Stena Line kerää ensin käyttökokemuksia.

Tavoitteena tuotteiden turvallisuus ja jäljitettävyys sekä toiminnan jatkuva parantaminen

CONNECTING BUSINESS 13

14 CONNECTING BUSINESS

Ammatillista koulutusta uudistetaan taas  JOHANNA HAVERI  ANNE KYTÖLÄ, SAMI PULKKINEN, HAASTATELLUT MICAELA LINDAHL-PALMROOS

Yrkesutbildningen reformeras igen Jo vuosia muutosten kourissa ollut toisen asteen ammatillinen koulutus on jälleen päättäjien muutoslistalla. Määrärahat vähenevät, tutkinnot uudistuvat, työelämälähtöisyys lisääntyy ja kaiken keskellä pitäisi pystyä takaamaan opiskelijoille laadukas, yksilöllisiin opintopolkuihin perustuva koulutus.

S

uomen paljon kehuttu ammatillinen koulutus on ollut viimeiset vuodet myllerryksessä, sillä valtion rahat ovat vähissä ja nuorisoikäluokat ovat pienentyneet. Myös nopeasti muuttuva työelämä asettaa muutospaineita koulutukselle.

Muutokset ovat koetelleet viimeisen kolmen vuoden aikana erityisesti toisen asteen ammatillista koulutusta, joka on joutunut sopeuttamaan toimintaansa. Ammatilliset oppilaitokset ovat karsineet kulujaan supistamalla koulutustarjontaansa ja vähentämällä toimipaikkojaan. Ne ovat säästäneet myös palkka- ja hallintomenoissaan. Lisämuutoksia on kuitenkin tiedossa, sillä valtioneuvoston strategisiin kärkihankkeisiin kuuluu toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi.

Sipilän hallituksen tavoitteena on kehittää toisen asteen ammatillista koulutusta esimerkiksi poistamalla nuorten ja aikuisten ammatillisten koulutusten raja-aidat, uudistamalla koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmää, laaja-alaistamalla ammatillisia tutkintoja ja lisäämällä opintojen työelämälähtöisyyttä. Käytännössä se tarkoittanee, että

Andra stadiets yrkesutbildning, som redan under flera år genomgått reformer, kommer nu igen att beröras av beslutsfattarnas förändringar. Anslagen minskar, examina reformeras och man utgår ännu mera från arbetslivets behov. Mitt i allt detta borde man kunna garantera studerandena en kvalitativ utbildning som baserar sig på individuella studiestigar.

entistä vähemmällä rahalla on saatava aikaan riittävää ammatillista koulutusta tasapuolisesti ympäri Suomen.

EKONOMISKT UTMANANDE Under de tre senaste åren har yrkesinstituten minskat sina budgeter, gjort nedskärningar i utbildningarna och centraliserat sina verksamheter. På basen av regeringsprogrammet fortsätter det så här åtminstone ett par år till. Enligt vissa beräkningar är inbesparingarna för andra stadiets utbildning år 2015-2017 mer än 20 procent. Det här bedöms leda till att ca 3000 yrkeslärare i hela landet måste söka nya jobb.

–I Finland har man under drygt 10 år satsat på att utveckla yrkesutbildningen och samtidigt investerat i utrymmen och anläggningar. Mindre åldersklasser och nedskärningar i utbildningen har lett till att många yrkesinstitut har för många kvadratmeter. Ofta finns de tomma utrymmena i glesbygden och är inte lätta att sälja, säger Rabbe Ede som är direktör för samkommunen som upprätthåller yrkesskolan Optima i Jakobstad.

Precis som Optima har också andra yrkesinstitut på vårt

CONNECTING BUSINESS

15

handelskammarområde centraliserat sin verksamhet. Till exempel har Österbottens största svenskspråkiga yrkesinstitut Yrkesakademin (YA!) numera verksamhet på fem ställen medan verksamhetsställena ännu för ett par år sedan var elva.

–Vi har haft tre samarbetsförhandlingar och personalen har minskat från mer än 300 till drygt 200.

Lyckligtvis har vi blivit av med tomma utrymmen utan större problem, konstaterar YA!:s rektor Maria Slotte.

Finansieringssituationen för Optima, YA! och Mellersta Österbottens yrkesinstitut har underlättats av att de under flera år klarat sig bra i jämförelserna med andra yrkesinstitut och erhållit resultatfinansiering av staten. Det påbörjade året ser relativt bra ut ekonomiskt för de österbottniska yrkesinstituten men informationen som kom just före julen gällande år 2017 och de kommande nedskärningarna på 10 procent i finansieringen gör att rektorerna blir fundersamma.

Yrittäjä, varmista henkilöstön sitoutuminen Handelsbankenin eläkeratkaisut tarjoavat kustannustehokkaan ja joustavan keinon motivoida ja palkita henkilökuntaa.

Eläkevakuutusmaksuihin ei kohdistu palkan sivukuluja ja yritys voi vähentää maksut verotuksessa. Eläkeratkaisulla sekä työntekijä että työnantaja voittavat.

Lisätietoja eläkeratkaisuista saat konttorista sekä osoitteesta handelsbanken.fi/elake Vaasa, p. 010 444 3232* Kokkola, p. 010 444 3560* Pietarsaari, p. 010 444 3360*

* 0,0835 e/samtal+0,1209 e/min.

16 CONNECTING BUSINESS

TYÖ TEKIJÄÄNSÄ NEUVOO – VAI NEUVOOKO?

S

uomen ABB:n rekrytointipäällikkö Johanna Kakkuri on seurannut mielenkiinnolla, millaisena hallituksen suunnittelema toisen asteen ammattikoulutuksen uudistus käytännössä toteutuu. Häntä askarruttaa etenkin, kuinka käytännössä siirretään yhä suurempi osa opiskelijoiden oppimisesta työpaikoille.

– Minä näen tässä muutoksessa sekä mahdollisuuksia että uhkia. Varmaa on, että sen läpivieminen vaatii lisääntyvää yhteistyötä oppilaitosten ja työpaikkojen välillä, Kakkuri sanoo.

Työssäoppimisjaksojen pidentäminen on Kakkurin mielestä positiivista sen takia, että opiskelijoiden työelämävalmiudet lisääntyvät sen aikana. Plussaa on myös se, että jakson aikana työnantaja voi kouluttaa ammattiopiskelijasta itselleen rekrytoitavan työntekijän. Häntä

–Det är skäl att noggrant gå igenom vilka lärmiljöer vi absolut behöver och hur vi säkerställer utbildningens kvalitet, säger Sirkku Purontaus som är rektor för Mellersta Österbottens yrkesinstitut.

Johanna Kakkuri kävi Transformers-yksikön tehtaalla tervehtimässä työssäoppimisjaksolla olevaa Santeri Salmivuorta.

FÖRÄNDRINGEN ÄR OUNDVIKLIG I den nya förändringsprocessen ser Purontaus många utmaningar som man borde kunna svänga till möjligheter.

–Yrkesutbildningen förändras i takt med allt mer individualiserade studiestigar och ökad inlärning i arbetet. Det här tvingar också lärarna med i förändringsprocessen. Lärarens arbete förändras men huvuduppgiften är ändå att säkerställa att studerande inför sin examen får de kunskaper och färdigheter som behövs för yrket och för t.ex. arbetssäkerheten. Det är också viktigt att säkerställa att studerandena kan fortsätta till yrkeshögskola om de så vill, säger hon.

Trots att Slotte beklagar sig över att yrkesutbildningen i jämförelse med gymnasieutbildningen alltid är förfördelad då det kommer till reformerna för andra stadiet, så tror hon ändå på att reformen lyckas. Samtidigt hoppas hon att personalen på yrkesinstituten kan ta till sig en entreprenörsattityd.

–I stället för att ständigt ta till nedskärningar måste vi tänka över hur vi kan förändra vår verksamhet. Varenda en av oss måste fråga sig själv vad jag har för kunnande som jag kan sälja till det här utbildningssystemet. Vi ska inte vara rädda för den kommande reformen utan själva vara aktivt med i förändringen, säger Slotte med eftertryck.

Ede är inne på samma linje som Purontaus och Slotte.

På Optima har man utmanat hela personalen att komma med idéer gällande genomförbara förändringar och att binda sig vid resultatinriktad verksamhet.

kuitenkin askarruttaa, kuinka erilaisissa työssäoppimispaikoissa pystytään varmistamaan se, että opiskelija saa niissä kaikki ammattinsa kannalta tarvittavat tiedot ja taidot.

– Me pystymme kyllä työpaikoilla näyttämään, kuinka ammattityöt tehdään, mutta meiltä puuttuu pedagoginen osaaminen. Siksi työssäoppimispaikkojen ja oppilaitosten välille täytyy kehittää uudenlainen yhteistyömalli, jotta pystytään takaamaan koulutuksen laadukkuus, hän miettii.

Kakkuria huolettaa, löytyykö opiskelijoille riittävästi työssäoppimispaikkoja ja sitoutuvatko työpaikat – ja opiskelijat – entistä pidempään yhteistyöhön. Kun oppimisjakso työpaikoilla pitenee, opiskelijaan aletaan varmasti suhtautua yhä enemmän kuin muihin työntekijöihin. Voiko hänellä kuitenkaan teettää samoja asioita kuin työntekijöillä? Entä missä vaiheessa hänen työssäoppimispanoksestaan pitäisi maksaa korvausta – ja kuka sen maksaa?

– Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyy varmasti vastaus siinä vaiheessa, kun uudistuksessa päästään lähemmäksi käytännön toteutusta, Kakkuri toteaa.

YHTEISTYÖ ELINKEINOELÄMÄN KANSSA KOROSTUU Koulutustarpeiden ennakointia ja yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän välillä tarvitaan, jotta osataan kouluttaa sellaisia ammatti-ihmisiä, joita työelämässä tarvitaan. Hyvän yhteistyön merkitys korostuu jatkossa, kun opiskelijat toteuttavat entistä pidempiä työssäoppimisjaksoja työpaikoilla. Opettajien ja työpaikoilla toimivien työpaikkaohjaajien saumattomalla yhteistyöllä voidaan varmistaa, että opiskelijat oppivat tutkintonsa kannalta keskeiset asiat työpaikoilla.

Monet ovat epävarmoja siitä, miten lisääntyvä työelämälähtöisyys tulee tapahtumaan käytännössä. Slotte kuitenkin uskoo, että esimerkiksi lisääntyvä työssäoppiminen pystytään toteuttamaan. Se kuitenkin vaatii asennemuutosta niin työpaikoilla kuin oppilaitoksissa. – Ruotsissa ollaan tässä asiassa paljon pidemmällä.

Siellä työpaikat ymmärtävät työssäoppimisen pr-arvon ja näkevät opiskelijat potentiaalisina rekrytoitavina.

Opetukseen nivotun työssäoppimisen aikana opiskelijat oppivat todella paljon, Slotte uskoo.

CONNECTING BUSINESS 17

YRITYKSET OVAT SANONEET: ” Tällaiset ennakkoluulottomat avaukset ovat tervetulleita, sillä ne tarjoavat motivoituneille nuorille opiskeluhaasteita ja edistävät heidän jäämistään seudulle.”

VAMK JA VAO LISÄÄVÄT KOULUTUSYHTEISTYÖTÄÄN

V

aasan ammattikorkeakoulu VAMK ja Vaasan ammattiopisto VAO kertoivat viime marraskuussa solmineensa yhteistyösopimuksen, joka antaa ammattiopiston opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa toisesta opintovuodestaan lähtien laajoja ammattikorkeakoulun opintokokonaisuuksia. Opinnot suoritetaan avoimen ammattikorkeakoulun kautta niin, että VAO:n opiskelijat ovat mukana VAMK:n varsinaisten tutkintoopiskelijoiden ryhmissä.

Yhteistyö on voimassa sopijapuolten tekniikan, liiketalouden sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa ja se alkaa vuoden 2016 syksyllä. Silloin kolmannen opintovuotensa aloittaville opiskelijoille tarjotaan ensimmäisenä tätä opintopolkumahdollisuutta.

Kimmoke uudelle yhteistyömuodolle tuli ammattikorkeakoulujen hakuprosessin uudistuksesta. Jatkossa ammattiopiston opiskelijat jäävät lukion suorittaneiden rinnalla alakynteen hakupisteitä laskettaessa. Tämän koulutuspolun valinneille VAO:n opiskelijoille voidaan tarjota tutkinnon suorittamisen jälkeen erityisväylä VAMK:n ammattikorkeakouluopintoihin.

18 CONNECTING BUSINESS

– Sekä VAO että VAMK ottavat koulutustarjonnassaan huomioon alueen työnantajien tarpeet. Täällä toimivilla yrityksillä on jatkuvasti tarve saada korkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, joilla olisi syvempi käytännön osaaminen. Tämä koulutuspolku vastaa näiden yritysten tarpeeseen ja täyttää myös opetusministeriön tavoitteet opetuksen resurssien tehokkaasta käytöstä, kertoo idean isä, Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori Tauno Kekäle.

VAO:n rehtori Åsa Stenbacka on erittäin iloinen siitä, että ammattitutkintoa opiskeleville avautuu tällä tavoin uusi väylä jatko-opintoihin.

– Tämä opintopolku myös lyhentää jatko-opiskelijoiden opiskeluaikaa, sillä ammattiopistossa suoritetut ammattikorkeakouluopinnot vastaavat noin puolen vuoden opiskeluaikaa VAMK:ssa, Stenbacka sanoo.

Vaasan yliopisto luottaa tulevaisuuteen  JOHANNA HAVERI  KATJA LÖSÖNEN, VAASAN YLIOPISTO, HAASTATELLUT

Tiukan talouden keskellä Vaasan yliopisto luottaa omiin ja ympärillään olevan elinkeinoelämän vahvuuksiin. Samaan aikaan yhteistyötä yritysten ja toisten korkeakoulujen kanssa kehitetään sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Y

liopistot ovat osa ympäröivää yhteiskuntaa ja muun yhteiskunnan tapaan myös niihin kohdistuu muutospaineita. Tällä hetkellä eniten esillä ovat kireä taloustilanne ja sen aiheuttamat odotukset: yliopistojen pitäisi vähemmillä resursseilla pystyä tuottamaan korkeatasoista tutkimusta ja uusia osaajia sekä kääntämään Suomi nousuun.

Vaasan yliopisto on yliopistoksi nuori. Sen juuret ulottuvat 50 vuoden taakse, jolloin valtioneuvoston valtionapupäätöksen myötä perustettiin Vaasan kauppakorkeakoulu. Kauppatieteistä lähtenyt opetus laajeni ja kauppakorkeakoulusta tuli korkeakoulu ja myöhemmin monialainen yliopisto.

YLIOPISTO NOJAA OMIIN JA ALUEEN VAHVUUKSIIN Säästämispaineiden keskellä Vaasan yliopisto valmistelee uutta strategiaansa sekä koettaa varmistaa lisärahoitusta Suomen Akatemialta profiloitumisen avulla. Yliopistot pyrkivät profiloitumaan toisistaan poikkeaviksi hyödyntämällä omia vahvuuksiaan. Vaasan yliopiston profiloitumisen periaatteet ovat selvillä, mutta neuvottelut niistä jatkuvat edelleen kevään aikana.

Vuosille 2017–2020 valmisteltavassa strategiassa kiinnitetään erityistä huomiota akateemisen tutkimuksen vahvistamiseen ja laadun parantamiseen.

– Vaikka yliopiston hallitus ei ole vielä (haastatteluhetkellä) hyväksynyt strategiaa, on selvää, että se tulee nojaamaan vahvasti yliopiston ja sen ympäristön vankkoihin peruspilareihin. Tällaisia ovat esimerkiksi yliopiston omat vahvuusalueet kuten kauppa- ja

CONNECTING BUSINESS

19

hallintotieteet sekä alueella oleva vahva kansainvälinen energiateknologiateollisuus, sanoo rehtori Suvi Ronkainen.

Avoimuus ja verkottuminen lähiseudulla sekä kansallisesti ja kansainvälisesti on yliopistolle tärkeää, sillä yliopisto ei ole erillinen saareke, vaan osa yhteiskuntaa. Palosaaren sillan pieleen rakenteilla oleva energialaboratorio lisää valmistuttuaan yliopiston laajaalaista tutkimusyhteistyötä energiateknologiayritysten kanssa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

KOULUTUSYHTEISTYÖTÄ KAMPUKSELLA JA MERENKURKUSSA Opetus- ja kulttuuriministeriön toiveena on, että yliopistot ja korkeakoulut tekisivät yhteistyötä niin, että samoilla resursseilla voitaisiin tehdä enemmän. Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu ovat tehneet hyvää yhteistyötä jo vuosia ja nyt sitä on entisestään tiivistetty.

– Sijaintimme samalla kampuksella on hyvä lähtökohta yhteistyölle. Pystymme hyväksikäyttämään osittain samoja tilo-

ja, muuta infraa sekä palveluja. Rakennamme myös yhteisiä opintopolkuja ja etenkin tekniikan osalta olemme siinä jo melko pitkällä, kertoo vararehtori Jari Kuusisto.

Myös Vaasan ja Uumajan yliopistojen pitkäaikainen yhteistyö on konkretisoitumassa. Esimerkiksi uumajalaisten energiatalouden ja kestävän kehityksen tutkimus ja opetus täydentävät luonnollisella tavalla Vaasan yliopiston tarjontaa.

– Yhteistyön lisääminen Merenkurkun yli on otettu ministeriötasolla vastaan hieman hämmentyneesti. Ilmeisesti kansainvälisen yhteistyön edistäminen on vahvempaa paperilla kuin käytännössä, Ronkainen toteaa.

Säästövaatimuksista ja synkästä taloustilanteesta huolimatta Ronkainen ja Kuusisto näkevät Vaasan yliopiston tulevaisuuden valoisana. Pohjanmaa ja sen vahva energiaklusteri ovat Suomen kansainvälisintä aluetta ja sieltä on aina ollut luontevat yhteydet lahden yli länteen.

– Monessa paikassa voivotellaan, mutta täällä katsotaan eteenpäin, Kuusisto kiteyttää.

CHYDENIUS NOSTAA KESKI-POHJANMAAN KILPAILUKYKYÄ Nimikaimansa mukaan Kokkolan yliopistokeskus Chydenius työskentelee oman toiminta-alueensa kilpailukyvyn parantamiseksi kehittämällä koulutusta ja tutkimusyhteistyötä.

S

uomessa toimii 14 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluvaa yliopistoa ja niiden toimintaa täydentävät kuusi yliopistokeskusta alueilla, joilla ei ole omaa yliopistoa. Pohjanmaan kauppakamarin alueella toimiva Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on yliopistollisen aikuiskoulutuksen edelläkävijä, joka on jo 30 vuoden ajan tarjonnut aikuisille suunnattua akateemista koulutusta sekä tutkimusyhteistyötä yrityksille ja muille yhteistyökumppaneille. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen taustayliopistot ovat Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot.

Kokkolan yliopistokeskuksen strategia perustuu sen yhteistyöyliopistojen vahvoihin osaamisalueisiin, kansallisiin ja eurooppalaisiin tutkimus- ja koulutuslinjauksiin sekä yliopistokeskuksen toiminta-alueen kehittämisen painopisteisiin. Oppiminen ja koulutus, osallisuus ja hyvinvointipalvelut sekä teollisuuden ja elinkeinoelämän uudistuvat ratkaisut ovat ne kolme aluetta, joihin yliopistokeskuksen toiminta painottuu.

– Olemme valinneet painopistealueiksemme sellaisia koulutus- ja tutkimusaloja, jotka ovat vahvoja myös taustayliopistoissamme. Näin varmistamme sen, että pystymme tarjoamaan opiskelijoillemme laadukkaita, joustavia koulutusväyliä sekä yhteistyökumppaneillemme kansainvälisesti laadukasta tutkimusosaamista, sanoo yliopistokeskuksen johtaja Tanja Risikko.

20 CONNECTING BUSINESS

Chydenius tekee jatkuvaa yhteistyötä myös Centria ammattikorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen kanssa. Yhteistyön tuloksena on syntynyt mm. opintopolkuja ammattikorkeakoulusta yliopistokeskuksen maisteriohjelmiin.

Risikon mukaan yliopistokeskusten vahvuus on siinä, että niissä tehdään laaja-alaista yhteistyötä, joka ei välttämättä aina onnistuisi emoyliopistoissa. Yliopistokeskukset ovat myös hyvin verkottuneita omalla vaikutusalueellaan sekä elinkeinoelämän että muiden koulutuslaitosten kanssa.

– Vaikka toimimme monella tapaa alueen parhaaksi, meidän maisteriohjelmamme ovat suosittuja ja tuloksekkaita valtakunnallisessa vertailussa, Risikko huomauttaa. – Tutkimusryhmämme ovat verkostoituneet sekä alueellisesti että kansainvälisesti.

Alueellinen yhteistyö on monella tapaa ollut yliopistokeskusten elinehto koko niiden olemassaolon ajan. Chydeniuksen budjetista noin puolet muodostuu erilaisista hankkeista. Korkeakoulujen tiukentunut rahoitus vaikuttaa myös yliopistokeskuksissa, mutta niissä rahoituksen kokoaminen hyvinkin monista lähteistä on ollut arkipäivää aina.

Chydeniuksen yhteistyö oman alueensa ulkopuolelle lisääntyy jatkossakin, kun suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset pyrkivät nostamaan Suomen nousuun etsimällä uusia synergiaetuja ja syventämällä yhteistyötä.

ELINKEINOELÄMÄ TARVITSEE YLIOPISTOA Alueen elinkeinoelämä ja yliopisto elävät jatkuvassa vuorovaikutuksessa.

A

BB:llä on kokemusta yhteistyöstä suomalaisten ylipistojen kanssa jo 127 vuoden ajalta ja yhteistyö jatkuu edelleen vahvana. ABB:n kaltaiset teollisuusyritykset tarvitsevat yliopistosta valmistuvia osaajia sekä hyödyntävät myös niissä tehtäviä opinnäytetöitä ja muuta tutkimusta.

– Toimimme globaalissa kilpailuympäristössä ja siksi tarvitsemme jatkuvasti uusia, korkeasti koulutettuja toimihenkilöitä sekä etenkin teknillisissä yliopistoissa ja tiedekunnissa tehtävää tutkimusyhteistyötä. Siksi meillä on pitkäaikaiset yhteistyösopimukset Aalto-yliopiston, Vaasan yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Teemme yhteistyötä myös monen muun suomalaisen yliopiston kanssa, kertoo ABB Suomen teknologiajohtaja Heikki Uusitalo.

Vaikka Vaasa on kasvanut merkittäväksi energiateknologiateollisuuden keskittymäksi, se on maantieteellisesti sivussa metropoleista, mikä asettaa haasteita rekrytoinnille. ABB:n Vaasan tehtaiden näkökulmasta on siksi erinomaista, että Vaasan yliopistossa opiskellaan sekä tekniikkaa että kauppatieteitä; Vaasassa asunut ja opiskellut diplomi-insinööri tai kauppatieteiden maisteri on helpompi houkutella töihin Vaasaan kuin sellainen henkilö, jolla ei ole mitään siteitä seutuun.

– ABB on tällä hetkellä sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijoiden mielestä paras työnantajabrändi. Tätä mielikuvaa haluamme ylläpitää suhdetoiminnan, kuten esimerkiksi yritysvierailujen, opiskelijatapahtumiin osallistumisen,

sponsoroinnin, yhteistyöprojektien, työharjoitteluiden ja opinnäytetöiden avulla, Uusitalo sanoo.

TUTKIMUSYHTEISTYÖTÄ JA LAHJOITUKSIA Pohjalaismaakunnissa toimivat yritykset ovat aktiivisia osallistumaan oman alueena yliopiston tukemiseen. Tästä ovat osoituksena lukuisat lahjoitukset ja tutkimushankkeisiin osallistuminen. Yksi näkyvimmistä yhteistyön tuloksista on helmikuun alussa harjannostajaisiaan viettänyt energia-alan tutkimus- ja tuotekehityslaboratorio. Yliopiston lisäksi hankkeessa ovat mukana Tekes, Vaasan kaupunki ja alueen energia-alalla toimivat yritykset. Laboratorion valmistuttua sen tutkimusaiheina tulevat olemaan mm. uusiutuvien polttoaineiden tutkimus, moottoreiden kehittäminen, voimaloiden sähköjärjestelmien kehittäminen, hukkaenergian vähentäminen ja energiantuotannon päästöjen vähentäminen.

– Laboratorion ainutlaatuinen kokonaisuus rakentuu asteittain sen yhteyteen koottavien tutkimusalueiden mukaan. Meidän kannaltamme erittäin tärkeää on älykkäiden sähköverkkojen tutkimus, jota teemme yhteistyössä yliopiston kanssa Sundomin Smart Grid -hankkeessa. Tämän vuoksi olemme mukana myös tukemassa lahjoitusvaroin perustettua Vaasan yliopiston uutta sähköenergiatekniikan professuuria, Uusitalo kertoo.

Yliopiston ja elinkeinoelämän yhteiset panostukset energiateknologian tutkimukseen ovat satsaus tulevaisuuteen.

CONNECTING BUSINESS

21

EU tarjoaa riskirahaa investointeihin  PATRIK LINFORS  MIKA LEVÄLAMPI

Jyrki Kataisella on Euroopan komission varapuheenjohtajana selkeä tehtävä: investointien aikaansaaminen, jotta eurooppalaisten yritysten kilpailukyky paranisi ja talouskasvu lähtisi nousuun.

Työkalunaan hänellä on 315 miljardin euron rahasto. Rahaa sijoitetaan hankkeisiin, joiden riskikerroin on niin suuri, että yksityiset rahoittajat eivät yksin lähden niihin mukaan.

J

yrki Kataisen johtaman ESIR-rahaston tehtävä on kanavoida 315 miljardin euron edestä investointeja hankkeisiin, joissa riski on korkea, mutta joiden vaikutukset ovat Euroopan talouskasvun kannalta merkittävät. Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR on yksi komission kärkihankkeista talouskasvun aikaansaamiseksi. Rahasto aloitti virallisesti toimintansa vuoden 2016 alusta ja toimii tällä rahoituksella vuoteen 2020 asti. ”ESIRin vaikutus perustuu siihen, että rahoitettavat hankkeet luovat ympärilleen uutta liiketoimintaa. Esimerkiksi investoinnit uusiin teknologioihin antavat mahdollisuuden uusien toimialojen kehittymiselle. Infrastruktuuriin tehdyt investoinnit vauhdittavat alueiden välistä vuorovaikutusta ja lisäävät liiketoimintamahdollisuuksia”, sanoo Katainen.

ESIRin keskeinen idea on, että se vähentää muiden sijoittajien riskiä. EU ja Euroopan investointipankki EIP sijoittavat yhteensä 21 miljardia euroa rahastoon. Näitä rahoja käytetään ensi kädessä tappioiden kattamiseen, jos rahoituksen saanut hanke epäonnistuu.

Muiden sijoittajien rahat ovat vaarassa vasta, jos ESIRin osuus ei riitä tappioiden maksamiseen. Tämä tappiotakuumekanismi madaltaa olennaisesti yksityisten rahoittajien kynnystä osallistua riskipitoisiin hankkeisiin. Tavoitteena on, että yksityiset sijoittajat lähtisivät rahoittamaan ESIR-hankkeita yhteensä 294 miljardilla eurolla. ”Suomalaisten yritysten ja yhteisöjen kannattaa perehtyä ESIRin tarjoamiin mahdollisuuksiin. Rahastolla ei ole maakohtaisia kiintiöitä, joten jokaisen maan oma aktiivisuus ratkaisee.”

EU KÄRSII INVESTOINTIVAJEESTA Edellytykset investointeihin ovat tällä hetkellä hyvät Euroopassa. Rahaa on tarjolla, korot ovat ennätyksellisen alhaalla ja rahoi-

22 CONNECTING BUSINESS

tusmarkkinat ovat vakaat. Yritykset investoivat tästä huolimatta erittäin vähän tuotannon uudistamiseen ja laajentamiseen.

Jyrki Katainen tarjoaa ESIR-rahaston lisäksi kaksi muuta lääkettä EU:ta vaivaavaan investointilamaan. Jäsenmaiden on ryhdyttävä tarvittaviin rakenneuudistuksiin, muun muassa lisäämällä työlainsäädännön joustoja ja verotuksen kannustavuutta. Unionin omien sisämarkkinoiden avaaminen on toinen toimenpide, jota komissio vie eteenpäin investointien ja kasvun aikaansaamiseksi. EU:n tavoite on, että jokaisella jäsenmaalla olisi käytössään 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinat, varsinkin digitaalisten tuotteiden ja palveluiden sekä pääoma- ja energiamarkkinoiden osalta. ”Markkinoiden avaaminen on halvin ja tehokkain tapa vauhdittaa talouskasvua”, toteaa Katainen.

ESIR ottaa ensimmäiset iskut vastaan RAHAA INFRAAN JA TEKNOLOGIAAN ESIR tarjoaa kolme vaihtoehtoa: lainaa, pääomitusta ja vakuuksia. Rahasto ei jaa rahoja itse, vaan ensisijaisena välittäjätahona toimii Euroopan investointipankki EIP, jolla on toimisto Helsingissä.

Katainen haluaa myös suomalaisia pankkeja välittäjätahoiksi. Pankit ja pääomarahastot voivat hakea ESIR-rahaa EIP:n kautta, ja lainata sitä eteenpäin omille asiakasyrityksille.

Suomessa ei vielä ole yhtään välittäjätahona toimivaa pankkia tai kansallista kehityspankkia.

ESIR-rahaa voi hakea hankkeisiin, jotka ensisijaisesti liittyvät infrastruktuuriin, tutkimukseen ja innovaatioihin sekä opetukseen.

Hakijana voi toimia yksityinen yritys tai julkinen taho. Kyseessä voi myös olla yksityisen ja julkisen toimijan yhteinen niin kutsuttu Public Private Partnership -hanke.

Yksi kolmasosa rahastosta, eli 75 miljardia euroa, on korvamerkitty PK-yrityksille. Pienin ESIRistä haettava summa on 10 miljoonaa euroa. Hakijat voivat olla suoraan yhteydessä Euroopan investointipankin toimistoon Helsingissä.

KAUPUNKISEUDUISSA MAHDOLLISUUS Älykkäät kaupunkiseudut tarjoavat Kataisen mukaan suuria mahdollisuuksia Suomelle.

Investoinnit energiatehokkuuteen, liikenteeseen ja tietoverkkoihin ovat erittäin kalliita.

Toteuttaminen ja rahoituksen järjestäminen on helpompaa, jos erilliset hankkeet yhdistetään yhteen isoon kokonaisuuteen.

Toinen esimerkki vastaavasta mallista on Ranskassa toimiva energiatehokkuuteen keskittyvä hanke. Kyseessä on rahasto, joka kokoaa yhteen 40000 rakennusta Pariisin seudulla. ”Hankkeessa on mukana asiantuntijoita, jotka tarjoavat asukkaille edullisia luottoja ja rakennustehokkuuteen liittyvää neuvontaa.

Asunnon omistaja maksaa kulut, mutta tavoitteena on, että sähkölasku puolittuu”, sanoo Katainen.

Katainen peräänkuuluttaa aktiivisia talouselämän edustajia ja kaupunkien päättäjiä viemään tämän tyyppisiä hankkeita eteenpäin. ”ESIR voi olla mukana ottamassa ensimmäisiä iskuja vastaan, jos tulee tappioita”, sanoo Katainen.

Suomalaisten yritysten kannattaa Kataisen mukaan seurata, minkä tyyppisiin hankkeisiin yritykset muualla Euroopassa hakevat rahaa. EIB:n Helsingin toimisto antaa myös tietoa muista ESIR-hankkeista. ”Muiden tekemät ratkaisut on mahdollista monistaa ja soveltaa omiin tarpeisiin.”

JYRKI KATAINEN EU-komission varapuheenjohtaja Vastaa mm. EU:n strategisesta investointirahastosta (ESIR) Syntynyt Siilinjärvellä 1971 URA Suomen pääministeri 2011–2014.

Valtiovarainministeri 2007–2011.

Kokoomuksen puheenjohtaja 2004–2014.

ESIR-RAHASTO ESIR Euroopan strategisten investointien rahasto. Rahasto tukee strategisia investointeja EU-komission määrittelemillä avainaloilla, mm. infrastruktuuri, koulutus, tutkimus ja innovointi sekä pk-yritysten riskirahoitus.

ESIR ei tarjoa vastikkeetonta avustusta. Hankkeissa on oltava myös yksityistä rahoitusta. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalle on myönnetty ESIR-rahoitusta.

LISÄTIETOJA www.esir.fi EIB:n toimisto (Fabianinkatu 34, Helsinki) helsinki@eib.org

CONNECTING BUSINESS 23

Kauppakamarin koulutuksella pidät osaamisesi ajan tasalla Håll dina kunskaper uppdaterade med hjälp av handelskammarens kurser

K

auppakamari järjestää lyhyitä koulutuksia ajankohtaisista aiheista lähialueellasi. Koko- tai puolipäiväkoulutuksen aikana päivität osaamistasi ja saat samalla mahdollisuuden tavata kollegoita muista yrityksistä. Kevään koulutustarjonnasta löytyy koulutuksia taloushallinnon, viestinnän, esimiestyön, ulkomaankaupan ja yritysjuridiikan aloilta.

Tilinpäätöslaki uudistui vuodenvaihteessa. Uuden tilinpäätösdirektiivin rakenne muuttuu entisestä poiketen alhaalta ylös -malliksi. Tämä merkitsee sitä, että ensinnäkin kaikille on määritetty yhteinen perussäännöstö, jota laajennetaan vaativammaksi yrityksen koon kasvaessa, pienet ensin -periaatteella. Uusi direktiivi määrittää kolmen pääyritysluokan (pienet, keskisuuret ja suuret yritykset) lisäksi kategorian niin kutsutuille mikroyrityksille. Suurimmat muutokset koskevat tilinpäätösraportointia ja tuloslaskelmaa sekä tasekaavaa. Kirjanpitäjän päivä -kurssien aikana huhti- ja toukokuussa saamme päivityksen siihen, mitä uudistus on merkinnyt.

Unionin tullikoodeksia (UCC) sovelletaan 1.5.2016 alkaen. Silloin voimaan astuva lainsäädäntö merkitsee muutoksia tullimenettelyihin ja toimintatapoihin sekä lupiin ja vakuuksiin. Lainsäädännön edellyttämiä uusia toimintatapoja ja tulli-ilmoitusjärjestelmiä ei kuitenkaan sovelleta täysin heti. Ilmoitusjärjestelmät uusiutuvat aikaisintaan vuodesta 2018 alkaen, EU:n työohjelman mukaisessa aikataulussa. Mm. nämä muutokset otetaan esille kevään ulkomaankauppapäivien aikana.

Lyhyiden verkkokoulutusten määrä on lisääntynyt ja yhä useammat osallistujat ovat löytäneet ne. Keväällä jatkamme lyhyiden verkkokurssien järjestämistä Excel-teemalla joka kuukauden toinen maanantai. Palaute koskien koulutuksia on ollut erittäin hyvää, osallistujat ovat arvostaneet varsinkin sitä, että osallistuminen on niin helppoa. Lisäksi osallistujilla on saatavillaan kurssivideo kahden viikon ajan kurssin jälkeen.

Jos et löydä sinulle sopivaa koulutusta, toivon sinun ottavan meihin yhteyttä ja kertovan mitä juuri sinä toivot.

H

andelskammaren ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion. Under en hel- eller halvdagskurs uppdaterar du din kompetens och får samtidigt en möjlighet att träffa kollegor från andra företag. Bland vårens kursutbud hittar du kurser i ekonomiförvaltning, kommunikation, förmansarbete, utrikeshandel och affärsjuridik.

Bokföringslagen förnyades vid årsskiftet. Strukturen på det nya bokslutsdirektivet är till skillnad från tidigare enligt modellen nerifrån upp. Det innebär att det först och främst finns ett gemensamt grundregelverk för alla, som utvidgas i takt med att företagets storlek växer, enligt principen små först. Det nya direktivet definierar förutom de tre storleksklasserna (små, medelstora och stora företag) en kategori för så kallade mikroföretag. De största förändringarna gäller presentationen av bokslut och resultaträkning samt ändringar gällande balansräkningsschemat. Under Bokförarens dag -kurserna i april och maj får vi en uppdatering om vad förnyelsen inneburit.

Unionstullkodexen (UCC) börjar tillämpas den 1 maj 2016. Lagstiftningen som då träder i kraft innebär ändringar i tullförfaranden och rutiner samt i tillstånd och garantier. De nya rutiner och tulldeklarationssystem som lagstiftningen förutsätter börjar dock inte att tillämpas fullt ut genast. Deklarationssystemen kommer att förnyas tidigast från år 2018, enligt tidtabellen i EU:s arbetsprogram. Bl.a. dessa förändringar tas upp på vårens utrikeshandelsdagar.

Utbudet på korta webbkurser har ökat och allt fler deltagare har upptäckt dem. På våren fortsätter vi med att ordna korta webbkurser med Excel-tema andra måndagen varje månad. Feedbacken på kurserna har varit mycket bra, deltagarna har i synnerhet uppskattat att deltagandet är så enkelt. Därtill har deltagarna tillgång till en inspelning av kursen under två veckor efter att kursen hållits.

Om du inte hittar någon kurs som är aktuell för dig, hoppas jag att du tar kontakt och berättar vad du önskar.

Snacka snyggt

- Konsten att få folk att lyssna Elaine Eksvärd är en av Sveriges mest anlitade retorikkonsulter och föreläsare. Hon ger verktygen som gör att folk lyssnar, kommer ihåg det man har sagt och dessutom kommer tillbaka för att höra mer. Kroppsspråk, röstläge, mimik, minnesteknik och ordet är några av de ingredienser som behövs för att baka ihop en snygg kommunikation som varar.

Elaine föreläser i Jakobstad 25.4.2016 24 CONNECTING BUSINESS

Koulutuskalenteri Kurskalender

Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi. Koulutuksessa nähdään!  Taloushallinto ja verotus |

Ekonomiförvaltning och beskattning Kirjanpitäjänpäivä: Ostoreskontra & Ajankohtaista kirjanpidosta 6.4. klo 9–16, Kokkola 7.4. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Teija Kerbs, Helsingin seudun kauppakamari Löneräknarens dag 18.4 kl. 9–16, Jakobstad 19.4 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Palkanlaskijan päivä 20.4. klo 9–16, Kokkola 21.4. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Utbildningsdag för ekonomiassistenter 18.5 kl. 9–13, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Bokförarens dag 25.5 kl. 9–16, Vasa 26.5 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab; Anders Tallberg, Bokföringsnämnden

 Teemakoulutukset | Temakurser Kauppakamarin yritysjuridiikkapäivä | Handelskammarens dag för affärsjuridik Työoikeuden ajankohtaispäivä 13.4. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Kati Mattinen, Helsingin seudun kauppakamari Beställaransvarslagen – vad har ändrats?

27.4 kl. 9–13, Vasa Föreläsare: Heidi Furu, DKCO Advokatbyrå Aktuella arbetsmarknadsfrågor 12.5 kl. 13–16, Jakobstad Föreläsare: Mika Kärkkäinen, Finlands näringsliv EK Uudistuva hankintalainsäädäntö 19.5. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Kirsi-Marja Salokangas, Asianajotoimisto Railas Oy Kauppakamarin esimiespäivä | Handelskammarens förmansdag Ihmisten johtamisen haasteet 11.3. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Pekka Järvinen, Organisaatiokonsultointi Praxis Oy

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Välj ut de intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens. Vi ses på kursen!

Prestationen på topp genom positivt ledarskap 15.3 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Pernilla Gripenberg, Hanken & SSE Executive Education Kauppakamarin ulkomaankauppa päivä | Handelskammarens dag för utrikeshandel Vienti- ja tulliasiat ajan tasalle 9.3. klo 9–16, Vaasa 10.3. klo 9–16, Kokkola Kouluttajat: Jukka Säikkälä, Finpro; Ville Raevuori, DB Schenker Oy; Sture Skinnar, Tulli Kauppakamarin talousjohdon päivä | Handelskammarens ekonomidag Talousjohdon ajankohtaispäivä 24.5. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Henry Kampman, Revisium Oy  Viestintä | Kommunikation Snacka snyggt!

25.4 kl. 13–15, Jakobstad Föreläsare: retorikexpert Elaine Eksvärd LinkedIn haltuun 3.5. klo 9–13, Vaasa Kouluttaja: Sini Suutari, Someco  Tietotekniikka | Datateknik PowerPoint 2013 grundkurs 9.3 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Pia Bhattarai, Wistec Training Oy Excel 2013 fortsättningskurs 10.3 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Pia Bhattarai, Wistec Training Oy Controllerin Excel-raportointi 10.5. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Arja Kuukkanen, Powen Oy

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus Peruuttaminen Ilmoittautuminen koulutukseen on sitova, ja osallistumisen voi peruuttaa maksutta ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta, mutta kahta päivää ennen koulutusta tai myöhemmin tehdyistä peruutuksista laskutamme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Sairastapauksissa laskutamme puolet osallistumismaksusta.

Peruutuksen sijaan yritys voi lähettää toisen työntekijän estyneen tai sairastuneen tilalle.

Koulutuksen järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

Anmälan och ytterligare information www.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet Annullering Anmälningar till kurser är bindande men anmälningar kan annulleras avgiftsfritt senast under kursens sista anmälningsdag.

Annulleringar efter att anmälningstiden har gått ut faktureras ändå med hälften av deltagaravgiften. Annulleringar som görs två dagar innan kursen eller senare faktureras med hela deltagaravgiften.

Vid sjukdomsfall faktureras halva deltagaravgiften. Företaget kan dock skicka en annan anställd istället för den som har insjuknat.

Villkoret för att en kurs ska anordnas är att minimiantalet deltagare uppfylls.

 Verkkokoulutukset | Webbkurser 14.3. klo 14–15 Selkeät raportit Excelin Pivotilla 11.4. klo 14–15 Visuaalisuus Excelissä 9.5. klo 14–15 Näppärät Excelin makrot 6.6. klo 14–15 Raportointi PowerPivotilla

Lisää koulutuksia kotisivullamme www.pohjanmaankauppakamari.fi

 HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen

Flera kurser på vår hemsida www.osterbottenshandelskammare.fi

(Godkänd styrelsemedlem) HHJ – Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi 23.9. alkaen, Kokkola

CONNECTING BUSINESS 25

AJASSA / AKTUELLT

LIIKENNEVALIOKUNNAN ensimmäisen kokouksen aiheena oli lentoliikennestrategia. Aiheesta alusti VASEKin Riitta Björkenheim.

– Säännöllinen lentoliikenne on osa seudullista saavutettavuutta ja vaikka lentoliikenteen strategiaprosessi on näinkin pitkä - aloitus 2012 ja edelleen jatketaan ainakin 2016 loppuun saakka - on se todennäköisesti ollut kaiken sen keskustelun arvoista. Hätiköidyt, liian mustavalkoiset johtopäätökset käyvät pitkällä tähtäimellä kalliiksi. Pohjanmaan lentotyöryhmän tavoitteena on ”VientiSuomen lentoyhteyksien turvaaminen ja strateginen kehittäminen”. Haluamme nostaa esille jokaisen lentoaseman oman profiilin ja potentiaalin.

KOULUTUSVALIOKUNNAN

SYYSKOKOUS

helmikuisessa kokouksessa agendalla oli eri koulutusasteiden menossa olevat uudistukset ja toteutettavat leikkaukset. Kokousosallistujia puhutti muun muassa se, että yritysten tiukasti tuottavaan työhön valjastetut resurssit ja jatkossa entisestään kasvava työpaikoilla oppiminen ovat huonosti yhteensopiva yhdistelmä.

valitsi kauppakamarille uuden puheenjohtajan. Tammikuussa uutena puheenjohtajana aloitti kauppaneuvos, toimitusjohtaja Peter Boström Daticista (vas.). Syyskokouksen jälkeen pidetyssä Syysforumissa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä pohti, millä keinoin Suomi saataisiin nousuun ja muiden Pohjoismaiden tasalle.

JOHTAJAKLUBI käynnistyi Kokkolassa 20.1.

Vastaavanlaisia klubeja on menestyksellä pyöritetty muualla Suomessa, mutta tämä on ensimmäinen lajiaan Pohjanmaan kamarialueella. Klubi tarjoaa yritysjohtajalle innostavan, kokemusten vaihtoon ja yhteiseen oppimiseen pohjautuvan verkoston. Tapaamisia on vuoden aikana viisi. Ensimmäisen kerran jälkeen osallistujat myhäilivät tyytyväisinä.

26 CONNECTING BUSINESS

Katso esittelyvideo Johtajaklubista

ELÄMÄNTYÖ – yhtä ainutkertainen kuin taideteos

Jokainen elämäntyö on uniikki, aito ja korvaamaton.

Ei ole olemassa kahta samanlaista. Elämäntyö on omistautumista, johon liittyy elämänaikaisia saavutuksia, joita oman elämäntyönsä taiteilija ei välttämättä itse edes huomaa. Onneksi on Keskuskauppakamarin elämäntyömerkki.

Katso lisää ansiomerkit.fi »

Yr it täjä , pi stä

STOPPI

KUITTI HULABALOOLLE : s-business.fi ja hyödynnä S-ryhmän yritysedut. Hae korttia