CB-Connecting Business 2/2014

POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING

2∙2014

CONNECTING BUSINESS

sAnomALEhti LUO IDENTITEETTIÄ DAgstiDningEn SKAPAR EN IDENTITET VAROVAISTA oPtimismiA FÖRSIKTIG oPtimism

mAtkAiLumArkkinointi vAAtii yhtEistyötä mArknADsFöringEn i turismbrAnschEn krävEr sAmArbEtE

CONNECTING BUSINESS Pohjanmaan kauppakamarilehti Österbottens handelskammartidning

2 ⋅ 2014

sisältö · innehåll

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Tidningen utkommer fyra gånger per år.

JULKAISIJA Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare Vaasa – Pietarsaari – Kokkola Vasa – Jakobstad – Karleby Puh/tfn (06) 318 6400 www. ostro.chamber.fi

PÄÄTOIMITTAJA/ CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen Puh/tfn 0500 561 036 juha.hakkinen@chamber.fi

ILMOITUKSET / ANNONSER Mia Brännbacka Puh/tfn 050 309 2331 mia.brannbacka@chamber.fi

TOIMITUSNEUVOSTO / REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331 Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036 Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100

TOIMITUS / REDAKTION Viestintä Oy Prowomedia info@prowomedia.com

TAITTO / OMBRYTNING Muotoilutoimisto Into Tuula Koto

KÄÄNNÖS / ÖVERSÄTTNING Pohjanmaan kauppakamari/ Österbottens handelskammare Erika Keto ja/och Mia Brännbacka

PAINO / TRYCK Kirjapaino Fram Boktryckeri SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n Joutsenmerkitylle painolaitokselle.

PAINOS / UPPLAGA 5000 kpl / st.

ISSN 1796-9441 KANSI / PÄRM Kuva/bild: Ann-Sofi Berg Matkailumarkkinointi hyötyy eri toimijoiden yhteistyöstä, tietää Vaasan seudun Matkailu Oy:n tuore toimitusjohtaja Kati Eklöf.

Marknadsföringen inom turismbranschen gynnas av ett samarbete många aktörer emellan, menar Kati Eklöf som fungerar som ny verkställande direktör vid Vasaregionens Turism Ab.

8

17

YHTEISTYÖLLÄ

saadaan isompi siivu matkailusta

WOIKOSKI

teki suurinvestoinnin Kokkolaan

8

12

Yhteistyöllä saadaan isompi siivu matkailusta Samarbete gynnar den växande turismen

17

Woikoski teki suurinvestoinnin Kokkolaan

28

Päätösten pitää perustua faktoihin

Lehti ylläpitää maakuntaidentiteettiä Tidningen håller liv i landskapsidentiteten

PALSTAT Pääkirjoitus | LEDARE | 5 Vauhtia kasvuun | Sätt fart på tillväxten lyhyesti | i korthet | 6 kolumnI | 7 Millainen jory, sellainen tulos

kauppakamari kouluttaa | handelskammarens kurser | 22 talouskatsaus | ekonomisk översikt | 24 ajassa - aktuellt | 30

uusiin asemiin | 21 IT ja johtaminen Vihervuoren vahvuudet

CONNECTING BUSINESS 3

Arvoisat asiakkaat, teitä on kuultu.

Paljon toivotut myöhäisillan paluulennot Helsingistä Kruunupyyhyn alkoivat. Nyt entistä tehokkaampaa matkustusta suoraan kotikentältä – varaa lennot osoitteessa flybe.fi.

UUSI AIKATAULU Kokkola-Pietarsaari–Helsinki

Helsinki–Kokkola-Pietarsaari

lähtee 5.45 lähtee 8.50 lähtee 14.20 lähtee 20.35

lähtee 7.20 lähtee 12.50 lähtee 19.05 lähtee 23.50

saapuu 6.50 (ma–la) saapuu 9.55 (ma–to) saapuu 15.30 (ma–pe, su) saapuu 21.40 (ke–pe)

saapuu 8.30 (ma–to) saapuu 14.00 (ma–pe, su) saapuu 20.15 (ma–pe) saapuu 00.55 (ke–pe, su)

Lennoista Finnair Plus -pisteitä Aikataulussa voi esiintyä poikkeuksia esim. sesonkeina, kesäkuukausina tai juhlapyhinä.

Viimeisimmät aikataulutiedot aina osoitteessa flybe.fi.

Alueemme yritykset toimittavat tuotteita ja palveluita kauas maamme rajojen ulkopuolelle, ja uudet tilaukset vahvistavat tuotteiden olevan markkinoiden parhaita. Onnistuneen viennin tulokset näkyvät kotikentällä korkeana työllisyysasteena ja kasvavana hyvinvointina. Tästä huolimatta meidän on huolehdittava elinkeinorakenteestamme ja varmistettava, että tulevaisuudessakin meillä on useampia tukijalkoja.

Uudistuva elinkeinorakenne turvataan tarjoamalla kasvu-, kehittymis- ja kansainvälistymishaluisille yrityksille niiden kaipaamia mahdollisuuksia. Kauppakamari on aktiivisesti muiden alueellisten elinkeinoelämän kehittäjien kanssa tehnyt töitä, jotta startup- ja kasvuyrityksille olisi alusta alkaen tarjolla oikeanlaista valmennusta.

Vaasassa yrityksiä on houkuteltu valtakunnalliseen Kasvu Openiin, jossa potentiaaliset kasvuyritykset saavat sparrausta kokeneilta yritysjohtajilta. Prosessissa yritykset saavat mm. sparrausta uusien markkinoiden valloittamiseen ja niille voi tarjoutua mahdollisuuksia ulkopuoliseen rahoitukseen.

Pietarsaaressa metallialan yritykset osallistuvat innovaatiotyöpajoihin, joissa tavoitteena on luoda uusia tuotteita ja työtapoja. Kokkolassa taas teematyöpajojen avulla valmennetaan yrittäjiä tuotteiden jalostamisessa ja uusien ideoiden kehittämisessä. Uusien tuotteiden kanssa uusille markkinoille halajavien yritysten on toisinaan uudistettava toimintaansa ja omaksuttava uusia, innovatiivisia työtapoja.

Vakiintuneet yritykset ovat taloutemme selkäranka, joka pitää alueen toiminnassa.

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan toimialarakenteet ovat hyvässä tasapainossa. Teollisuus työllistää noin neljänneksen alueemme 117 000 työllisestä. Yksityiset palvelut työllistävät saman verran, julkinen sektori jonkin verran enemmän. Vain harvalla alueella toimialarakenne on yhtä hyvässä tasapainossa. Innovatiivisiin yritysideoihin panostaminen on siksi panostus myös tulevaisuuden toimialarakenteeseen.

Toivomme tulevalta toimialarakenteelta nykyisen kaltaista monipuolisuutta ja tasapainoa.

Pääkirjoitus | Ledare

Vauhtia kasvuun

Sätt fart på tillväxten Företagen på vårt område levererar varor och tjänster långt utanför landets gränser, och får i form av nya beställningar bekräftelse på att varorna är marknadens bästa. På hemmaplan syns resultaten i form av en hög sysselsättningsnivå och ett ökat välstånd.

Trots detta är det viktigt att vi ständigt rår om vår näringsstruktur och säkerställer att vi har olika ben att stå på i framtiden.

Förnyelse i näringsstrukturen säkerställs genom att företag som vill växa, utvecklas och internationaliseras erbjuds möjligheter till detta. Handelskammaren har aktivt arbetat tillsammans med andra näringslivsutvecklare i våra regioner för att göra det lättare för start-up-företag och tillväxtföretag att genast från början få rätt sorts coaching.

I Vasa värvades företag till den landsomfattande processen Kasvu Open, vars syfte är att ge potentiella tillväxtföretag en chans att få ändamålsenlig coaching av erfarna företagsledare.

Syftet är att sparra företagen så att de kan ta sig in på nya marknader och hitta möjliga externa finansiärer. I Jakobstad deltar bland annat metallbranschens företag i innovationsverkstäder där målet är att ta fram nya produkter och arbetsmetoder. I Karleby tränas företagare att förädla produkter och ta fram nya idéer i temaverkstäder. Företagare som vill in på nya marknader med nya produkter behöver ibland förnya sina arbetssätt och anamma nya innovativa arbetsmetoder.

De etablerade företagen är den ekonomiska ryggraden som håller våra regioner verksamma. De olika branscherna i Österbotten och Mellersta Österbotten har en välbalanserad struktur. Industrin sysselsätter cirka en fjärdedel av omkring 117 000 sysselsatta på vårt område. Privata tjänster sysselsätter en lika stor andel av alla sysselsatta och den offentliga sektor något fler. Få regioner kan visa upp motsvarande balans i branschstrukturen.

Att satsa på innovativa företagsidéer är därför en satsning också på den framtida branschstrukturen. Vi vill att den även i framtiden ska vara lika nyanserad och jämnt fördelad som den i dagsläget är.

jarl sundqvist johtaja | direktör Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare

CONNECTING BUSINESS 5

LYHYESTI | I KORTHET

Onni suosii rohkeaa

F

Kansainvälinen Kokkola Material Week -tapahtuma

Wärtsilä ja Buorre voittivat Fennia Prize -muotoilupalkinnon

Teollisuuden asiantuntijoille sekä tuotekehityksen parissa työskenteleville sekä materiaalien kanssa toimiville pk-yrityksille suunnattu tapahtuma tavoitti viime vuonna lähes 400 kuulijaa.

Tänä vuonna odotetaan tulevan 500 osallistujaa 23.–26.9.2014 järjestettävään tapahtumaan.

Teollisuuden tarpeiden mukaan räätälöity ohjelma edistää T&K -toimintaa ja alueen asemaa kansainvälisenä toimijana.

Tapahtuman yhteydessä on alan yrityksille suunnattu näyttely, jonne odotetaan 50 näytteilleasettajaa. Tapahtuma tarjoaa erinomaisen alustan uusien tuotteiden tai palveluiden markkinoinnissa ja antaa mahdollisuuden kehittää olemassa olevia ja uusia asiakassuhteita.

Tapahtuman aiheita ovat bisneslähtöinen biojalostus – biopohjaiset uudet tuotteet, vastuullisella nanoteknologialla älykkäisiin sovelluksiin, vihreämmän teollisuuden ratkaisut – tehokkuutta materiaalivirtoihin, uudet toiminnalliset ja suojaavat pinnoitteet sekä elinkaariarviointi (LCA) tuotesuunnittelun pohjana: materiaalit, teknologiat ja kierrätys. Lisätiedot ja rekisteröityminen: www.materialweek.fi.

Wärtsilä on tunnettu moottoreistaan, joita käytetään voimalaitoksissa ja laivoissa voiman- ja sähköntuotannossa. Wärtsilä suunnitteli uuden nelitahtimoottoreiden tuoteperheen yhdessä vaasalaisen designtoimisto Buorren kanssa.

Nelitahtimoottoreissa hyödynnettiin muotoilua ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti. Muotoilua hyödynnettiin niin käytettävyydessä, ulkoasussa kuin brändissä. Lisäksi tuotannon kustannuksetkin laskivat, kun valmistusprosessit suunniteltiin uudelleen tavoitteena sujuvuus ja kilpailukyvyn lisääminen.

Fennia Prize on yrityksille suunnattu muotoilukilpailu, jonka tavoitteena on tukea korkeatasoisten tuotteiden ja palveluiden tuottamista ja edistää teollisuuden kilpailukykyä ja kansainvälistymistä. Kilpailu tarjoaa yrityksille mahdollisuuden erottautua kilpailijoista innovatiivisella ja vastuullisella muotoilulla, jolla on taloudellista merkitystä.

uture Workshop kerää taas toukokuussa yhteen reilut pari sataa Vaasan seudun tulevaisuudesta kiinnostunutta seudun päättäjää ja elinkeinoelämän vaikuttajaa. Seminaarin tämän vuoden teema on ’Onni suosii rohkeaa’. Seminaari järjestetään kahdeksannen kerran 19.5. Åbo Akademin tiloissa.

Future Workshopin puhujajoukko on poikkeuksetta tehnyt vaikutuksen, ja puheenvuorot ovat herättäneet tunteita ja keskustelua vielä pitkään seminaarin jälkeenkin. Tämän vuoden seminaarissa kuullaan eduskunnan puhemies Eero Heinäluomaa, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikkoa, Sitran yliasiamiestä Mikko Kososta sekä Varman toimitusjohtajaa Risto Murtoa. Kahvitauon jälkeen osallistujat pääsevät seuraamaan Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien kaksinkamppailua maakuntalehtien päätoimittajien välisessä debatissa ja Yhdysvaltain suurlähetystön Innovation Centerin vetäjän Rodney Hunterin luotsaamaa alueen energia-alan veturiyritysten keskustelua EnergyVaasan roolista cleantech hubina.

Koulutusvähennystä vuoden alusta Tämän vuoden alusta astui voimaan laki, joka liittyy osaamisen kehittämisen toimintamallin toteuttamiseen. Uudistus tunnetaan paremmin nimellä koulutusvähennys. Lain tavoitteena on kannustaa työnantajia ylläpitämään ja kehittämään työntekijöiden ammatillista osaamista. Työnantajat voivat jatkossakin päättää työntekijöiden osaamisen kehittämisen määrästä ja kohdentamisesta, mutta niitä kannustetaan henkilöstön osaamisen kehittämiseen ylimääräisellä verovähennyksellä.

Koulutusvähennys antaa työnantajalle kannusteen koulut-

6 CONNECTING BUSINESS

taa henkilöstöään kolmen päivän verran vuosittain.

Uudistus antaa yrityksille mahdollisuuden verovähennykseen, jonka määrä on puolet koulutuspäivien keskimääräisestä palkkakustannuksesta.

Julkiset organisaatiot saavat koulutuskorvauksena kymmenen prosenttia työnantajan koulutusajan palkkakustannuksista. Lisätietoja löytyy mm. kauppakamarin sivulta www.ostro.chamber.fi/ Asiantuntija-artikkelit

KOlUMni

Kirjoittaja on Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa työskentelevä Vaasan yliopiston tutkimusjohtaja KTT Mikko Luoma.

Hän on suorittanut johtamiseen ja johtoryhmätyöskentelyyn liittyvää käytännön harjoittelua pääkaupunkiseudulla parinkymmenen vuoden ajan ja keskittyy nyt tutkimustyöhön ja hallitustyöskentelyyn.

Millainen jory, sellainen tulos

M

issä tahansa organisaatiossa yksi kiinnostavimmista kollegioista on johtoryhmä, kansanomaisemmin jory. Jory koostuu yksilöistä, mutta usein siihen viitataan ikään kuin itsellisenä oliona – joukkona, jolla on yhteinen persoonallisuus, yhtenäinen toimintatapa ja yksi tahto. Jory onkin hallituksen ohella toinen henkilöiden yhteenliittymä, jolla on pysyvä paikka organisaation johtamisjärjestelmässä.

Liikkeenjohdon tutkijalle jory on kiitollinen tutkimuskohde, sillä sen toimintaa voi lähestyä samanlaisilla näkökulmilla ja kysymyksenasetteluilla kaikenlaisissa organisaatioissa – yksityisissä ja julkisissa, pienissä ja suurissa, yleishyödyllisissä ja voittoa tavoittelevissa.

Toki jokainen jory on itsensä lainen, mutta kollektiivina tarkasteltuna joryt hoitavat samantyyppistä kenttää ja kohtaavat samoja haasteita organisaatioympäristöstä riippumatta. Siksi niiden onnistuneen toiminnan edellytyksistä on mahdollista joitakin totuuksia lausua.

Mutta mitä jory duunaa? Kysymykseen voisi vastata pitkän kaavan mukaisesti luettelemalla johtamisen eri alueisiin liittyviä tekemisiä, mutta vastauksen voi tiivistää lyhyeen ilmaisuun: jory varmistaa menestymisen. Menestyminen voi tarkoittaa hyvän kehityksen jatkumista, huonon kehityksen päättymistä tai kokonaan uusien avausten tekemistä. Hyvin toimivasta jorysta voidaan tunnistaa muutamia ominaisuuksia.

Ensinnäkin hyvään joryyn on valittu oikeat jäsenet.

Tämä on helppo sanoa mutta ilmeisen vaikea toteuttaa.

Liian monen joryn kokoonpano on enemmän historiallisen kehityksen seuraus kuin tarkoituksenmukaisin perustein määritelty. Määritellessään joryn kokoonpanon toimitusjohtaja, kaupunginjohtaja tai muu ykköshenkilö heikentää tai parantaa ratkaisevasti organisaationsa menestymisen edellytyksiä.

Toiseksi hyvä jory näkee toimintansa aikaan sidottuna projektina. Jokaisella jorylla on kehityspolkunsa, johon kuuluu muotoutuminen, uudistaminen ja vakiinnuttaminen. Sen jälkeen jory korvautuu seuraavalla jorylla.

Henkilöt voivat olla samoja kuin edellisessäkin, mutta työmaa on uusi ja joryn on keksittävä itsensä uudestaan, jotta se pystyy uuden projektin ottamaan vastaan. Tavallisesti yksi jory voi toimia järkevästi kolmen, neljän

vuoden ajan. Uusi jory syntyy aina silloin, kun sen puheenjohtaja vaihtuu, mutta myös jäsenten rotaatiolla tai tehokkaalla kehittämisellä saadaan uusi alku aikaiseksi.

Kolmanneksi hyvä jory on tunnistanut ydinprosessinsa eli päätöksenteon. Sillä on oma menettelynsä päätettävien asioiden tunnistamiseen monien muiden asioiden joukosta, asioiden monipuoliseen käsittelyyn ja edelleen päätösten muotoilemiseen. Lisäksi hyvä jory sitoutuu päätöksiinsä ja kantaa huolta niiden näkymisestä organisaation elämässä. Oikea-aikaiset ja sisällöltään oikeat päätökset ovat joryn tärkein tuote.

Huonoa päätöksentekoa on paljon. Etenkin kokemattomat joryjen vetäjät luulevat, että heiltä odotetaan ennen kaikkea jämäkkää ja itsevarmaa nuijan pöytään lyömistä.

Näin he tuottavat paljon näennäistehokasta johtamista, jonka jälkiä korjaillaan yleensä pitkään. Hyvä joryn puheenjohtaja käyttää aikaa eri näkökulmien esiin nostamiseen ja sietää epämukavia tilanteita, joissa eri intressit eivät kohtaa. Aikanaan tehtävä päätös on harkittu ja se siirtää organisaation uuteen vaiheeseen. Puheenjohtaja ei hallitse kaikkia organisaation asioita, mutta hän hallitsee päätöksenteon prosessin.

Neljänneksi hyvän joryn jäsenet puhuvat samaa kieltä ja joryn kielen nimi on strategia. Tämä tarkoittaa sitä, että jory on virittynyt käsittelemään organisaation tulevaisuuden kannalta merkityksellisiä asioita ja osaa tehdä eron oleellisen ja ei niin oleellisen välillä. Tässä jorya auttavat johtamistyökalut, jotka tuottavat tietoa ja näkemystä päätöksenteon pohjaksi. Byrokraattinen, itseään toistava vuotuinen budjetointiprosessi ja strategiaseminaarin yhteydessä työstetty SWOT-analyysi eivät ole riittäviä johtamistyökaluja. Hyvä jory on käyttänyt aikaa ja asiantuntemusta löytääkseen organisaatiolleen sopivat johtamistyökalut ja on vielä perehdyttänyt itsensä niiden käyttöön.

Joryn toiminnalla on yhteys organisaation menestymiseen. Toki menestystä syntyy joskus myös sattumalta, jorysta, strategioista ja muista asioista riippumatta.

Tutkijana pidän tällaisia onnenkantamoisia viehättävinä, mutta pitkän aikavälin menestymiseen tarvitaan toimivaa johtamista. Onko sinun organisaatiosi jory kunnossa?

COnneCtinG BUsiness

7

yhtEistyöLLä sAADAAn isomPi siivu kAsvAvAstA mAtkAiLustA

SAMARBETE GYNNAR DEN VÄxANDE TURISMEN TEKSTI | TExT JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER KOKKOLAN MATKAILU, ANN-SOFI BERG

Matkailumarkkinointi on kovasti kilpailtu laji, jossa myös pohjalaiset kaupunkiseudut haluavat olla hyvin edustettuina. tekemällä tiivistä yhteistyötä, kehittämällä matkailupalveluja ja kohdistamalla markkinointia myös alueemme kaupunkiseudut pääsevät osallisiksi yhä kasvavasta matkailusta.

A

tt resa har förändrats från att vara en lyxvara få förunnad till att bli vardagsmat som alla behöver. Turismen är också ett av de få verksamhetsområden som ständigt växer. Trots att de övriga sektorerna inom ekonomin haltar så växer turismen globalt med fem procent per år. Turismen är en av de strategiska tillväxtbranscherna, och turismen är också export eftersom den inkomst som utländska tu-

det råder en hård konkurrens inom marknadsföringen i turismbranschen där även de österbottniska städerna vill vara synliga när det gäller att locka turister till österbotten. Genom samarbete, utveckling av turisttjänster och genom att rikta marknadsföringen rätt kan också städer och kommuner i vår region vara en del av den allt mer växande turismen. rister medför räknas som inkomst av export. Därför bör turismen byggas upp och utvecklas så att den är konkurrenskraftig.

– Vasaregionen är en vacker och energisk kustregion som ligger precis invid Kvarkens skärgård, som finns på UNESCOS världsarvslista. Regionen har alla förutsättningar för att kunna bli ett attraktivt resmål trots hård konkurrens, men då måste turismen utvecklas och marknadsföringen förverkligas med gemensamma krafter, säger verkställande direktör Kati Eklöf, som vid årsskiftet valdes till vd vid Vasaregionens Turism Ab.

Kokkola yllättää turistit Ensimmäistä kertaa Kokkolassa vierailevat turistit ja turistiryhmät yllättyvät lähes poikkeuksetta kaupungin matkailutarjonnasta.

Kokkolan vanha kaupunki, vahva kulttuuri- ja tapahtumatarjonta sekä meren läheisyys ovat kaupungin matkailuvalttikortteja.

– Meidän matkailutarjonnassamme on myös monia luontokohteita, kuten esimerkiksi Lohtakarin ainutlaatuiset hiekkarannat, asuntomessualueen vieressä oleva Meripuisto, jossa kaupunkilaisetkin viettävät vapaa-aikaansa, sekä Tankarin majakkasaari, jonne oma aluksemme m/s Jenny liikennöi säännöllisesti kesäaikana, kertoo toista vuotta Kokkolan Matkailu Oy:n toimitusjohtajana toiminut Jaska Pensaari.

Pensaarin mukaan Kokkolan Matkailun päätavoite on alueen markkinointi pääosin alueen ulkopuolella asuville ihmisille, mutta toki myös alueen asukkaat ja yritykset voivat löytää matkailutoimistosta uusia ideoita omasta kotikaupungistaan.

– Esimerkiksi Kokous Kokkola -pakettien yhteydessä välitämme yrityksille myös oheistoimintaa ja pyrimme kehittämään sitä tarjontaa entisestään. Meidän kauttamme yritykset löytävät myös Tankarin luotsiaseman kaltaisia ainutlaatuisia kokouspaikkoja, jotka sopivat juuri niiden tarpeisiin, Pensaari kehaisee.

Tapahtumien osalta matkailuyhtiö tekee tiivistä yhteistyötä myös muiden tapahtumajärjestäjien kanssa.

Yhteistyötä tehdään myös muiden Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kuntien ja seutujen kanssa aina silloin, kun se sopii asiayhteyteen.

Pohjalaiset matkailumarkkinoijat lähtevät yhteistuumin esimerkiksi Tukholman matkamessuille.

CONNECTING BUSINESS 9

Turismen är en bransch som berör ett flertal sektorer och därför är man inom branschen beroende av samarbete och nätverkande. En inbjudande sevärdhet lockar turister bara om den är lättillgänglig och om det finns service i anslutning till den. Konkurrensen är hård när det gäller marknadsföring av städer och regionmarknadsföring. Vasaregionen behöver således tillsammans med privata och offentliga organisationer samarbeta och utveckla likriktade utvecklings- och marknadsföringsåtgärder, menar Eklöf. Som ensam aktör är det svårt att lyckas, därför behövs insatser av flera olika aktörer för att befrämja och utveckla turismen.

PuhtAALtA PöyDäLtä mAtkAAn Eklöfin työnantaja on varsin tuore toimija matkailun kentällä.

Vaasan seudun Matkailu Oy on seudullinen matkailuyhtiö, joka aloitti toimintansa vuoden alussa. Uuden yhtiön tehtävänä on hoitaa seudun matkailun kehittämistä, edunvalvontaa, yhteismarkkinointia, tuotekehitystä, myyntiä sekä matkailuneuvontaa yhteistyössä omistajakuntiensa ja alueen matkailutoimijoiden kanssa.

Yhtiön omistajia ovat Vaasan ja Närpiön kaupungit sekä Mustasaaren, Vöyrin, Isonkyrön, Laihian, Maalahden ja Korsnäsin kunnat.

Ensimmäisten kuukausien aikana Vaasan seudun Matkailussa on analysoitu, millaista matkailutarjontaa alueella on. Markkinoinnin kärjiksi ovat valikoituneet asiat, joilla erottaudutaan muista. Unescon maailmanperintösaaristo on ainoa maailmanperintökohde Suomessa. Maailmassa on vain 192 maailmanperintökohdetta, joten Merenkurkku painii samassa sarjassa Norjan vuonojen sekä Yhdysvaltain Grand Canyonin tai Great Smoky Mountainin kanssa. Se todellakin erottaa meidät muista.

– Vaasan seudulla on paljon matkailijoita kiinnostavia asioita, joita markkinoidaan maailmanperintöalueen ja sen palveluiden lisäksi. Esimerkiksi monipuolinen kulttuuritarjonta, elinvoimainen ravintola- ja kahvilakulttuuri sekä hyvät ostosmahdollisuudet houkuttelevat matkailijoita, Eklöf vakuuttaa. – Kesäkampanjassa keskitämme markkinointiponnistelumme erityisesti kesälomamatkailijoihin ja lapsiperheisiin, sillä kesäisin täällä on paljon lapsiperheitä houkuttelevia kohteita.

KAti eKlöF • Vaasan seudun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja • Opiskeli taloustiedettä Saksassa • Asunut pitkään Englannissa ja Saksassa • Kahden opiskelijanuoren äiti, yrittäjämiehen vaimo ja kahden koiran emäntä • Purjehtii, laskettelee ja maalaa vapaa-ajallaan • Toiminut aiemmin mm. Helsingin kaupungin matkailupäällikkönä, vastannut Invest in FinlandFinpro ry:n matkailutoimialasta, ollut mukana mm.

MEK:n, Helsinki Abroadin ja Helsingin Matkailu Oy:n hallitustyössä sekä toiminut Lontoossa Finnairilla sekä Norjalais-brittiläisen ja Suomalaisbrittiläisen kauppakamarin toimitusjohtajana.

10 COnneCtinG BUsiness

Ett stArkt sAmArbEtE mED FörEtAgEn Vasaregionens Turism samarbetar med regionens företag på många olika sätt. Företag som tar emot gäster och företag som ordnar evenemang har möjlighet att få tips på olika aktiviteter eller vid behov få skräddarsydda program av turistbolaget. Energiklustret och dess betydelse för staden har också uppmärksammats av Vasaregionens Turism då en del av stadens guider utbildats i att, förutom att guida sevärdheter, även kunna berätta om klustret och dess betydelse.

Turistbolaget försöker också aktivera näringslivsnätverket på så sätt att det finns någon som kan förverkliga de tjänster som behövs. – Det vore fint om vi kunde få utveckla regionens turisttjänster i samarbete med näringslivet eftersom detta skulle utveckla regionens styrkor ytterligare. Vi erbjuder marknadsförings- och försäljningstjänster och leda köparna till tjänsterna.

Också gällande kommunikationen strävar man efter att samarbeta. Målet är att samordna all information som finns om regionen, eftersom en enhetlig information och marknadsföring gynnar alla parter.

– Det är viktigt att vi har en helhetsbild av vilka turisttjänster som finns och vilka evenemang som ordnas i regionen. Därmed kan vi instruera turisterna i att använda regionens turisttjänster och ta dem i beaktande i vår egen marknadsföring menar Eklöf.

Lehti ylläpitää maakuntaidentiteettiä Tidningen håller liv i landskapsidentiteten TEKSTI | text JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER JAAKKO ELENIUS ja | och haastatellut/de intervjuade

S

anomalehti Pohjalaisen päätoimittaja Toni Viljanmaa miettii hetken, ennen kuin vastaa kysymykseen maakuntalehden roolista maakuntaidentiteetin luojana ja ylläpitäjänä. Hänen mukaansa maakuntalehden – kuten muidenkin sanomalehtien – ensisijainen tehtävä on tarjota luotettavaa tietoa ja sopivasti viihdettä lukijoilleen. Lehti luo maailmanselityksen kertomalla, mitä tapahtuu ulkomailla, kotimaassa ja lähiympäristössä. Samalla lehti on yhteisönsä ajatusten tulkki ja tapahtumien heijastaja.

Sanomalehdet ovat keskellä suurta muutosta. Digitaalisen median merkitys kasvaa koko ajan ja paperilehtien levikki pienenee.

– En usko perinteisen sanomalehden kuolemaan. Mutta digitaalisuus ja monikanavaisuus ovat asioita, joihin lehtien on panostettava koko ajan vahvemmin. Ne vaativat

12 CONNECTING BUSINESS

isoja ratkaisuja, Viljanmaa sanoo. – Rakenteiden ryskyessä meille on tärkeää pitää lehti lukijan silmien tasolla ja säilyttää hyvä lukijasuhde.

Papperstidning, digitalversion eller både och?

Viljanmaa tror att fysiska tryckalster, såsom böcker och tidningar, ger människor som lever i en värld av teknologi en slags frihetskänsla och att människan också i framtiden kommer att vilja läsa nyheter till pappers.

Att handskas med ett tryckt alster motsvarar ett konkret möte, som är ett av människans behov. Människorelationer går inte heller att upprätthålla enbart via Facebook, därför är det viktigt med konkreta möten där man möts ansikte mot ansikte.

En tidning kan erbjuda läsaren ett mer omfattande innehåll och ett bredare perspektiv än den information som nätet kan erbjuda. På nätet väljer läsaren kanske ett innehåll som inte är lika omfattande eller

brett men som ändå intresserar. Många läsare använder både digitala medier och tryckta medier: en snabb nyhetsöverblick får man via nätet och artiklarna i papperstidningen fördjupar man sig i när tillfälle ges.

– För tillfället läser finländarna mer än någonsin. Läsarna är också allt mer kritiska gentemot det lästa, vilket gör att man måste satsa allt mer på att producera intressanta artiklar i en proffsigt utförd slutprodukt, konstaterar Viljanmaa.

Viljanmaa menar att man på tidningsredaktionerna är vana vid att kommunicera via många olika kanaler idag. Tidningen måste kunna erbjuda läsaren stoff med ett innehåll oberoende av var läsaren befinner sig och vilket användargränssnitt läsaren använder.

Mielenkiintoisesti läheltä ja kaukaa Maakuntaidentiteetin ylläpitäminen on yksi maakuntalehden tehtävistä; se kertoo luki-

Toni Viljanmaa • Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittaja helmikuusta 2014 lähtien • 38-vuotias filosofian maisteri, jonka juuret ovat Teuvalla • Aloitti toimittajan uransa Tejukassa, toiminut mm. Tyrvään Sanomien päätoimittajana, Aamulehden toimittajana sekä viimeksi Alma Median Helsingin yhteistoimituksen politiikan toimittajana • Vaasaan muuttavat mukana myös vaimo, joka on muotoilija, ja pian parivuotias poika

gALLuP

joilleen keitä me olemme ja mistä me tulemme. Maakuntalehti ei silti saa olla liian nurkkakuntainen.

– Meidän on osattava kirjoittaa asioista myös yleisesti ja kiinnostavasti, ei sisäänpäin lämpenevästi tai liian kapeasti katsoen, Viljanmaa sanoo.– Paikalliset ja globaalit aiheet kulkevat käsi kädessä myös maakuntalehdessä.

Pohjanmaan rannikko on siinä onnellisessa asemassa, että täällä on paljon hyvää kerrottava. Vahvoissa keihäänkärkiyrityksissä ja niiden ympärille syntyneissä yrityskeskittymissä on kansainvälisen tason osaamista, joissa on trossailemisen aihetta.

Viljanmaa suhtautuu luottavaisesti sanomalehti Pohjalaisen tulevaisuuteen. Toimituksen journalistinen pohja on vahva, alueella on paljon positiivista kerrottavaa, ja lukijat ovat kiinnostuneita siitä, mitä tapahtuu ja mistä kirjoitetaan. Lehden aseman säilyttäminen vaatii kuitenkin jatkuvaa kehittämistä, mikä tarkoittaa päivittäistä toimintatapojen perkaamista ja parantamista.

– Vanhan totuuden mukaan toimittaja on juuri niin hyvä kuin hänen viimeisin juttunsa on, Viljanmaa sanoo.

Samaa totuutta voi varmaan soveltaa myös maakuntalehteen.

14 COnneCtinG BUsiness

KUUlUUKO AlUeellisen sAnOMAlehden lUOdA AlUeen identiteettiä JA tUKeA lUKiJAKUntAnsA itsetUntOA?

är det den lOKAlA dAGstidninGens UPPGiFt Att FOrMA reGiOnens identitet OCh stödJA den BredA PUBliKens sJälVFOrtrOende?

PÄÄTOIMITTAJA KAUKO PALOLA, KESKIPOHJANMAA Sanomalehti Keskipohjanmaan ensisijainen tehtävä ei ole luoda alueen imagoa. Kun Keskipohjanmaa ajaa alueensa asukkaiden etuja, parasta ja hyvää, lopputulos on usein myös maineen koheneminen.

Olemalla mukana maakunnan asukkaiden arjessa, myönteiset ja positiiviset asiat ja ilmiöt vahvistuvat, silloin kohenee myös itsetunto. Keskipohjanmaa haluaa luoda ihmisille uskoa ja kannustaa näitä yrittämiseen ja tekemiseen. Menestyshän tulee ennen työtä ainoastaan sanakirjassa.

Maakuntalehden tehtäviin kuuluu olla äänitorvena ulospäin, varmistaa että päättäjät ymmärtävät ja mahdollistavat alueiden tasapuolisen kehittämisen. Elämää on Helsingin ulkopuolellakin. Lehti puolustaa niin alueen sivistyksellisiä ja taloudellisiakin arvoja.

sesti sen takia, että suomenkieliset lukijat kuuluvat kielivähemmistöön tällä seudulla. Tänä vuonna 30 vuotta täyttävä suomenkielinen sanomalehti sekä seurakunta, työväenopisto ja teatteri vahvistavat yhdessä suomenkielisen väestön identiteettiä ja nostavat yhteistä itsetuntoa.

Pietarsaari on vanha teollisuus- ja satamakaupunki, joka on perinteisesti houkutellut suomenkielisiä muuttajia esimerkiksi Keski-Pohjanmaalta, Järviseudulta ja Härmänmaalta. Viime vuosina kaupunki ympäristöineen on muuttunut yhä kansainvälisemmäksi ja monikulttuurisemmaksi, mikä on omiaan lisäämään suomenkielisen väestön yhteisöllisyyden tarvetta.

CHEFREDAKTÖR CAMILLA BERGGREN, VASABLADET Dagstidningens roll som lokal och regional identitetsskapare kan inte överskattas. På HSS Media brukar vi säga att vi ÄR svenska Österbotten. Alla svensk- och tvåspråkiga läser Vasabladet. Räckvidden för övriga tidningar är låg inom vårt kärnområde.

Speciellt för en språklig minoritet är det oerhört viktigt att ha starka medier som tillsammans med skolan är grunden för att bevara minoritetsspråket.

Vasabladet har också finska läsare eftersom vi traditionellt varit ett liberalt språkrör för Österbottningarna.

PÄÄTOIMITTAJA OSMO OJALA, PIETARSAAREN SANOMAT Paikallinen sanomalehti elää vielä maakuntalehteä vahvemmin mukana oman alueensa arjessa. Pietarsaaren Sanomien kohdalla tämä korostuu erityi-

CHEFREDAKTÖR MARGARETA BJÖRKLUND, ÖSTERBOTTENS TIDNING Lokaltidningen är en av de faktorer som förenar och binder samman människor på en ort eller i en region.

I tidningen möts väljare och politiker, konsumenter och företag, medborgare och makthavare, läsare och annonsörer. Det är i tidningens spalter (och andra kanaler) som det viktiga samtalet om våra gemensamma angelägenheter förs; om sjukvården och skolan, om gatuunderhållet och räddningsväsendet, om matpriserna och stadsplanering osv.

Ingen annanstans i ett lokalsamhälle eller region finns det en lika stor gemensam arena för informationsutbyte som i tidningen. Man brukar säga att en bra tidning ska innehålla tre nivåer av nyheter och information. Nyheterna ska berätta om ”My life, my town och my world”.

Tidningen speglar sitt samhälle och sina läsare och är därför klart identitetsskapande (My life). Den bidrar även till samhällsutvecklingen genom att i sin journalistik kritiskt granska de demokratiska processerna och uppmuntra till debatt (My town) och den öppnar ett fönster mot den övriga världen (My world).

KÄSI, JOLLA VOITAT AINA

Ainakin yritysmaailmassa. Anvialta löydät täyden valikoiman IT-, sovellus- ja viestintäpalveluita kaikenkokoisten yritysten työtä helpottamaan.

Tutustu liike-elämän täyskäteemme tarkemmin osoitteessa www.anvia.fi/valttikortit

V I E S T I N TÄ

I T- PA LV E L U T

Anvia Yrityspalvelut Oy | Vaasa, Seinäjoki, Kokkola, Helsinki, Tampere, Turku 0393 933 933 | yrityspalvelut@anvia.fi

TIETOLIIKENNE

SOVELLUKSET

ON NYT HELPOMPI TUNNISTAA Keskuskauppakamarin ansiomerkit ovat oiva ja motivoiva tapa muistaa yrityksen pitkätyöläisiä, tasavuosia talossa viihtyneitä työntekijöitä.

Varsinaisen ansiomerkin ohella pitkätyöläinen saa myös Arkimerkin, pinssin, jota voi pitää takin, jakun tai työasun rintapielessä tai kauluksessa. Näin pitkätyöläisyys näkyy myös työpaikan arjessa. Arkimerkistä asiakkaan, kollegan tai työkaverin on helppo tunnistaa kokenut ja asiansa osaava pitkätyöläinen.

Kun haluat arvostaa kokeneita työntekijöitäsi ja tuoda esiin heidän ammattitaitoaan, piipahda osoitteessa

ansiomerkit.fi

Kilometrien pituinen putkistolabyrintti on leimaa antavaa Woikosken ilmakaasutehtaan yleisilmeelle.

TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVA WOIKOSKI OY

Woikoski teki suurinvestoinnin Kokkolaan Kaasuntuottaja Woikoski Oy rakensi ilmakaasu- ja vetytehtaat Kokkolan suurteollisuusalueelle siellä jo toimivan hiilidioksiditehtaansa yhteyteen.

K

okkolan suurteollisuusalueen toiminta monipuolistui tammikuussa 2014, kun suomalaisen kaasu- ja kemianteollisuuden uranuurtajan Woikoski Oy:n ilmakaasutehdas vihittiin käyttöön. Ilmakaasutehtaan lisäksi Woikoskella on rakenteilla suurteollisuusalueelle uusi vetytehdas, joka valmistuu kesällä 2014. Uusien tehtaiden yhteenlaskettu investointi on noin 35 miljoonaa euroa.

– Siihen, että investoimme juuri Kokkolaan, vaikuttivat monet asia. Olimme ostaneet alueelta tontin jo vuonna 2005, jolloin rakensimme sinne hiilidioksidin talteenottolaitoksen. Valmiin tontin lisäksi päätökseen vaikuttivat alueella jo oleva asiakkaat sekä alueen toimiva infra ja yritysmyönteinen ilmapiiri, kertoo Woikoski Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Korjala.

Korjala antaakin erityiskiitoksen Kokkolan seudun kehitysyhtiö KOSEKille ja Kokkolan kaupungille aktiivisesta toiminnasta.

– Täällä kaupungin kehitysyhtiö tekee hyvää työtä eikä rakenna esteitä yritysten toiminnalle, vaan pyrkii poistamaan niitä, hän toteaa.

miestyövuotta ja tehtaille tulee työskentelemään yhteensä 15 henkilöä.

Woikosken tehtaille on rakennettu erilaisia putkistoja yli 10 kilometriä. Lisäksi suurteollisuusalueelle on rakennettu kilometrin mittainen putkisilta, jota pitkin kulkevat putkistot suoraan asiakkaalle. Ilmakaasutehtaalle on asennettu myös maailman suurimmat nestemäiselle hapelle ja typelle rakennetut kryogeeniset säiliöt, joiden tilavuus on miljoona litraa.

Perheyrityksen iso investointi Kaasumaista ja nestemäistä happea, typpeä ja argonia teollisuudelle ja terveydenhuollolle tuottava ilmakaasutehdas on järjestyksessä yhdeksäs Woikosken ilmakaasutehdas. Sen rakentamista suunniteltiin jo jonkin aikaa, sillä aikaisemmin toiminnassa olleiden tehtaiden kapasiteetti oli kysynnän vuoksi kovilla. Kokkolan ilmakaasu- ja vetytehtaiden käyttöönotto moninkertaistaa Woikosken tuotannon, joten niiden kapasiteetti todennäköisesti riittää tyydyttämään kysyntää joksikin aikaa.

Uusien tehtaiden rakentaminen on iso investointi 132-vuotiaalle perheyritykselle, joten uusia suurinvestointeja ei ole luvassa lähitulevaisuudessa.

– Paljon suunnitelmia on kyllä odottamassa toteutusta, mutta nyt on aika vetää henkeä ja vakiinnuttaa uusien tehtaiden toiminta, Korjala toteaa.

Mittava rakennushanke Tehtaat ovat nousseet suurteollisuusalueelle ennätysvauhtia. Ilmakaasutehdas vihittiin käyttöön vuoden sisällä ensimmäisestä lehdistötilaisuudesta, ja vetytehdaskin alkaa olla viimeistelyvaiheessa. Rakennusprojektien työllistävä vaikutus on noin 200

CONNECTING BUSINESS 17

advertoriaali

Vad är det som är så smart med

smart specialisering

Jerker Johnson är utvecklingsplanerare vid Österbottens förbund och leder strategiarbetet med smart specialisering

NÄRINGSLIV

OFFENTLIG SEKTOR

S

mart specialisering är den nya strategin inom EU för att utveckla regionerna och är en del av EU 2020- strategin för smart och hållbar tillväxt för alla. Tanken bygger på att alla regioner i Europa ska med utgångspunkt i framgångsrika kluster specialisera sig inom innovationspolitiken. Det här förefaller enkelt men hur gör man det in praktiken? Politiken bör ju utformas i en dialog med berörda partner men då inställer sig frågan med vem man ska prata och vad man ska prata om.

HÖGSKOLA Om vi går till den första frågan är svaret de framgångsrika företagen. I Österbotten är det exportindustrin, som har en specialisering på energisektorn, båtoch pälsindustrin, som har klarat sig i en global konkurrens under en lång period. Receptet för framgång har varit att man lyssnat på kunder, arbetat i nätverk

med andra företag men även kopplat produktionen till produktutveckling och forskning.

Följaktligen har vi, tillsammans partner från universiteten, skapat en modell där vi frågar företagen om deras partner inom innovationsarbetet finns regionalt, nationellt eller globalt. Är de viktigaste partnerna inom företagen, den högre utbildningen eller den offentliga sektorn? Vilka är erfarenheterna av och förväntningarna på parterna och hur ser företagen på olika teknologier nu och i framtiden?

Dessa frågor ställer vi till triple helix-parterna (företag, offentlig sektor och högskolor), som är intressegrupper i arbetet. Genom att sätta ett siffervärde 1–10 på erfarenheter och förväntningar identifierar vi en skillnad eller ett gap som vi sedan tillsammans funderar på orsaker till i fokusseminarier. Genom diskussioner identifierar vi vad vi borde satsa på för att minska gapet. Sedan försöker vi rikta våra medel till att överbygga de största bristerna i strukturerna.

Om vi ser till de resultat som kommit ur processen till dags dato finns det både positiva och negativa tendenser. Som sina viktigaste samarbetspartner nu och i framtiden ser företagen andra företag både i Österbotten och annanstans. De regionala högskolorna har sin huvudfunktion i utbildning medan forskning stöder exportindustrin i mindre grad. Det finns ett behov av en ökad forskning kring materialutveckling men även kring avancerade produktionsmetoder. Det finns även ett behov av att stärka innovationsarbetet i underleverantörsnätverket. Visavi den offentliga sektorn är företagens problem i första hand den fysiska planeringen och den tröga byråkratin, men även regionalutvecklingen. Detta och mycket annat har framkommit ur bristanalysen.

Resultaten i sig är inte nya, utan det nya är att vi med smart specialisering arbetar systematiskt med frågorna och åtgärderna. Nästa år kommer vi att upprepa processen med ett större antal respondenter. Tanken med att upprepa metoden är att få en lärande process där företag, utbildning och offentlig sektor lär sig till exempel vad man kan och inte kan förvänta sig av varandra. På så sätt skapar vi en bättre förståelse kring vad roten är till de problem som vi får fram i vår analys. Genom detta blir vi en nätverkad region med en nära relation mellan olika triple helix-parter, vilket antas bidra till nya innovationer.

Vi arbetar regionalt med en genomskinlig process som vi upprepar årligen, men vi står även i dialog med de som berörs av våra resultat. Det som vi genom analysen får veta om företagens utmaningar kommunicerar vi vidare till det politiska beslutsfattandet, och detta blir en del av den nationella utvecklingsdialogen. Vi kommer även att utvidga vår analys till europeiska partnerregioner partner regioner med en liknande ekonomisk struktur för att kunna lära oss av dem och lära ut till dem. En första omgång visade till exempel att de österbottniska företagen var mer nöjda med den högre utbildningen än de norska företagen i Nordland. Som en följd av detta hade vi i mars besök av en delegation från Nordland som studerade varför utbildningssektorn fungerar bättre i Österbotten än i Nordland. Det här samarbetet kommer att utvidgas med ett antal för oss intressanta partner och regioner.

Innovationer består förutom av nya insikter även av en användning av nya teknologier. Inför den nya programperioden har EU-kommissionen identifierat sju olika nyckeltecknologier med undergrupper som anses viktiga för att möjliggöra den framtida tillväxten i Europa. Forskningen inom EU:s ramprogram styrs även till dessa teknologier.

Vi frågar även företagen i Österbotten om deras uppfattning om nyckelteknologier nu och i framtiden. Vi vill genom detta ännu bättre koppla upp oss mot forskning som bedrivs inom t.ex. Horizon 2020-programmet.

Vad är det som är så smart med smart specialisering? Kanske är det insikten att innovationspolitiken hela tiden måste lära sig då världen förändras.

Vi har med konceptet för smart specialisering i Österbotten infört en strukturerad dialog om hur vi ska främja innovationer i regionen. Innovationsbegreppet har naturligtvis även andra komponenter, men detta är vårt inspel i diskussionen. Vi tror att det är ett viktigt inspel då våra innovationer drivs av företagen i motsats till andra modeller där man betonar universitetens roll.

Innovationer handlar också om kunskapsutbyte och vi lagrar även vår modell och våra data på webben, vilket gör att det går att ta del av data, naturligtvis utan att se vem som svarat. På detta sätt hoppas vi att kunna jämföra och lära oss i diskussionen om innovationer även utanför modellen och partnerskapet. Vårt koncept för att bygga en strategi för smart specialisering är i varje fall färdigt och vi kommer nu under några år att samla in data för att se var de största bristerna finns och var vi borde sätta tyngdpunkterna i vår verksamhet och finansiering. Men för att återkomma till frågan i rubriken, vad är det som är så smart med smart specialisering? Kanske är det insikten att innovationspolitiken hela tiden måste lära sig då världen förändras.

advertoriaali

Yritysystävällisiä tiloja Futura IV:sta Teksti ja kuva Johanna Haveri, Viestintä Oy Prowomedia

T

ämän vuoden loppuun mennessä Vaasa Airport Park -yrityspuistoon valmistuva Futura IV -toimistotalo uudistaa ja monipuolistaa vaasalaista toimitilatarjontaa.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun runsaasta toimistotilojen vajaakäytöstä poiketen Vaasan seudun tyhjien toimistotilojen määrä on pysynyt kohtuullisella tasolla. Lisäksi suurin osa Vaasan toimistotarjonnasta koostuu Catellan viimei-

toimintatavalla. Myös seudulla jo toimivien yritysten toimitilaongelmia pyritään ratkaisemaan tarpeiden mukaan.

Muunneltavuus ratkaisi Yksi Futura IV -talon tulevista vuokralaisista on pikaruokakonserni Frankis Group Oyj, jonka tunnetuin ravintolaketju on Kotipizza Oyj. Talousjohtaja Kari Leppilahden mukaan pääsyy konsernin muuttamiselle Futura IV:een on juuri tilojen muunneltavuus.

– Tarvitsemme ajanmukaiset toimistotilat sekä räätälöidyn tilan Kotipizzan tuotekehitys- ja opetuskeittiölle. Varsinkin keittiöja ravintolatilan saneeraaminen olemassa oleviin tiloihin on osoittautunut haasteelliseksi, ja se ratkaisi siirtymisemme Vaskiluodosta tänne Futura IV:een, Leppilahti sanoo.

– Odotamme innolla pääsyä uusiin tiloihin, sillä alun perin terminaalikäyttöön rakennetut toimistotilamme eivät vastaa nykypäivän vaatimuksia.

Suunnitelmissa on, että opetusjaksojen aikana Kotipizzan opetuskeittiö laajentaisi Vaasa Aiport Parkin lounastarjontaa ja sieltä olisi mahdollista ostaa pizzoja joko syötäväksi paikan päällä opetusravintolassa tai työpaikalle vietäväksi.

Frankis Group Oyj:n Kari Leppilahti ja Oy Vaasa Parks Ab:n Tobias Laxell ovat tyytyväisiä siihen, että taustalla kohoava Futura IV valmistuu vuoden loppuun mennessä. Talon urakoitsijoina toimivat kilpailutuksen perusteella Lemminkäinen Talo Oy ja Are Oy. simmän markkinaselvityksen mukaan ikääntyneistä tiloista.

Yritykset ovatkin ottaneet rakenteilla olevat nykyaikaiset ja muuntojoustavat tilat hyvin vastaan, ja suurin osa Futura IV:n tiloista on jo varattu.

Futura-toimistotalojen kokonaisuus, jonka rakentaminen alkoi 2000-luvun alussa, liittyy luontevasti osaksi Vaasan kaupungin elinkeinopolitiikkaa. Vaasan kaupunki on yksi talot rakennuttaneen ja ne omistavan Oy Vaasa Parks Ab:n omistajista. Futura-talojen kautta toteutuu kaupungin tavoite tarjota uusille ja etabloituville yrityksille kustannustehokkaita ja viihtyisiä toimitiloja yritysystävällisellä ja joustavalla

Uusinta talotekniikkaa ja hyvä palveluympäristö

Saumattomasti Futura-kokonaisuuteen nivoutuvassa neljännessä Futura-talossa hyödynnetään uusinta talotekniikkaa, joka säästää energiaa ja takaa erinomaisen sisäilman. Talo jäähdytetään ja osittain myös lämmitetään geoenergian avulla. Aikaisempien Futura-talojen tapaan myös nyt rakenteilla olevan talon tilat ovat joustavasti muunneltavissa käyttäjän tarpeiden mukaan.

– Aiempien kohteiden tapaan myös Futura IV:een toteutetaan palveluja yritysten ja henkilöstön käyttöön. Talon aulan kahvilaravintolaan tulee vastaanottopiste, josta hoituvat niin vieraiden opastus kuin kokous- ja taukokahvitukset, lupaa Oy Vaasa Parks Ab:n myyntipäällikkö Tobias Laxell.

Laxellin mukaan talossa on vielä jonkin verran vapaata tilaa tarjolla. Nopeasti vuokrauspäätöksen tekevät ehtivät vielä vaikuttaa oman toimitilansa sisustusratkaisuihin.

UUSIIN ASEMIIN TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVA MIKKO LEHTIMÄKI

IT JA JOHTAMINEN VIHERVUOREN VAHVUUDET Anvia Oyj:n toimitusjohtaja Mika Vihervuori

KUKA OLET? Olen Siikaisista lähtöisin oleva ja Noormarkussa kasvanut diplomi-insinööri, jolla on vahva IT-alan ja johtamisen työkokemus. Kun töiltä ja perheeltä ehdin, lähden mielelläni maastoon pyöräilemään tai retkeilemään. Harrastan myös melontaa ja laskettelua ja minua kiinnostaa myös käsillä tekeminen. Ainakin vielä toistaiseksi perheemme asuinpaikka on Espoossa ja minä vietän viikot Pohjanmaalla.

MITÄ TEIT AIEMMIN? Minulla on pitkä kokemus etenkin IT-alan erilaisista johtotehtävistä. Olen tottunut työskentelemään myös kansainvälisessä ympäristössä. Uuden strategian luominen ja toteuttaminen ovat myös tuttuja minulle. Ennen Anviaan tuloani olin yhdeksän vuotta töissä erilaisissa johtotehtävissä Tieto-konsernissa.

MITÄ TEET NYT? Aloitin joulukuussa tieto-, viestintä- ja turvateknologiatuotteita tarjoavan Anvia Oyj:n toimitusjohtajana. Minun tehtäväni on yhtiön johtamisen lisäksi kehittää yhtiötä ja löytää sille uusia markkinoita. On hienoa saada työskennellä yrityksessä, joka on rakentanut asiakkailleen Suomen parhaat laajakaistayhteydet, ja jolla on kaikki edellytykset kehittyä entistä paremmaksi.

MITKÄ OVAT VAHVUUTESI TÄMÄN TEHTÄVÄN HOITAMISEEN? Strateginen osaamiseni ja johtamiskokemukseni avulla pyrin kehittämään Anviaa entistä kilpailukykyisemmäksi yritykseksi ja laajentamaan sen toimintaa. Tiukasti pohjalaismaaperään juurensa kasvattaneella Anvialla on paljon kehittymismahdollisuuksia edessään.

MILLAISIA HAASTEITA SINULLA ON EDESSÄSI? Yhtiön luotsaaminen uuden strategian mukaisille uusille urille on mielenkiintoista ja haastavaa. Lisäksi yhteiskunnan sääntely uhkaa telealan toimijoiden tasapuolisuutta: jos puhelinverkkoyhtiöt velvoitetaan vuokraamaan verkkonsa mobiilioperaattoreille alle todellisten kustannusten, se johtaa syrjäseutujen verkkopalveluiden romahtamiseen.

Vinkkaa mielenkiintoisesta henkilöstä: www.pohjanmaankauppakamari.fi Ge oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi

COnneCtinG BUsiness

21

Uusi rakennustöitä koskeva ilmoitusvelvollisuus

H

Ny skyldighet att lämna uppgifter om byggarbeten

F

einäkuussa voimaan astuva ilmoitusvelvollisuus rån och med juli berör skyldigheten att lämna uppkoskee niin yrityksiä, kuntia, yhdistyksiä kuin asungifter om byggarbeten såväl företag, kommuner, företo-osakeyhtiöitä, mutta myös yksityishenkilöitä ja ningar som bostadsaktiebolag. Även privatpersoner kotitalouksia silloin, kun hanke vaatii rakennusluvan. Iloch hushåll berörs när byggprojekt kräver bygglov. Anmoitusvelvollisuus on voimassa uudis- ja korjausrakenmälningsskyldigheten gäller projekt inom nybyggande tamishankkeissa sekä kunnossapitotöissä. Heinäkuusta och reparationsbyggande samt underhållsarbete. Fr.o.m. alkaen rakennustöiden tilaajien on ilmoitettava Verohaljuli är den som beställer byggtjänster skyldig att varje målinnolle kuukausittain tietoja rakentamiseen liittyvistä uranad lämna uppgifter om entreprenader och entreprenörer koista, urakoitsijoista ja rakennustyömaalla työskentelesamt alla personer som arbetar på byggarbetsplatsen till vistä henkilöistä.

Skatteförvaltningen.

Rakentamispalveluita yli 15.000 eurolla tilaava on velVid beställning av byggtjänster vilkas värde överskrider vollinen kuukausittain ilmoittamaan Verohal15.000 euro är man skyldig att månatligen ge Skatlinnolle urakkasopimusta koskevia tietoja. teförvaltningen uppgifter om entreprenadavtaIlmoitettavia tietoja ovat esimerkiksi sopijalet. Uppgifter som bör uppges är bl.a. avtalsRakennusprojekti osapuolet, urakan kokonaissumma, kesto parter, den totala summan, avtalets längd menossa? ja ilmoitusjaksolla laskutettu määrä. Lioch den fakturerade summan för anmälTiedätkö ilmoitusvelvollisuutesi säksi pääurakoitsija, päätoteuttaja tai raningsperioden. På en byggarbetsplats Verohallinnolle? kennuttaja on velvollinen ilmoittamaan med arbetstagare från mer än ett föreHar du työmaalla työskenteleviä henkilöitä kostag är huvudentreprenören, den huvudett byggprojekt på gång? kevia tietoja silloin, kun rakennustyöansvarige för genomförandet eller byggmaalla työskentelee useamman työnantaherren skyldig att anmäla uppgifter om de Vet du om att du är skyldig att lämna uppgifter till jan työntekijöitä. personer som arbetar på byggarbetsplatsen Skattestyrelsen?

Kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan till Skatteförvaltningen. kauppakamarin helmikuussa järjestämiin kouAlla intresserade rymdes inte med på handelslutuksiin, minkä vuoksi koulutussarja uusitaan. Koukammarens kurser i februari och därför ordnas kurlutuksessa saat kattavan tietopaketin uudesta tiedonantoserna på nytt. På handelskammarens kurs får du ett helvelvollisuudesta. Puolen päivän koulutuksen aikana saat täckande informationspaket om den nya skyldigheten att vastaukset mm. siihen, mitä uusi ilmoitusvelvollisuus tarlämna uppgifter. Under denna halvdagskurs får du bl.a. koittaa ja ketä se koskee, mitä tietoja Verohallinnolle ilsvar på vad den nya uppgiftsskyldigheten innebär och vem moitetaan, sekä millaiset ovat sanktiot, jollei tietoja toimiden gäller, vilka uppgifter som ska lämnas in till Skatteförteta. valtningen, samt vilka sanktioner som gäller ifall uppgifter utelämnas.

 Taloushallinto ja verotus | Ekonomiförvaltning och beskattning Rakentamiseen liittyvä uusi ilmoitusvelvollisuus 4.6. Kokkolassa 12.6. Vaasassa

Ny skyldighet att lämna uppgifter om byggarbeten 2.6 i Jakobstad 9.6 i Vasa

Kouluttaja on pidetty veroasiantuntija / Föreläsare är den ansedde skatteexperten KTM / EM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab.

Koulutuskalenteri Kurskalender

Kauppakamarin koulutus uudistuu

Handelskammarens kurser förnyas

Selkeytimme koulutustarjontaamme vuoden 2014 alusta, jotta asiakkaamme löytäisivät tarjonnastamme helpommin itseään kiinnostavat koulutukset. Koulutukset on jaettu neljän yläotsikon alle.

Vårt kursutbud förtydligades vid årsskiftet så att våra kunder lättare kan välja de kurser som intresserar dem bland vårt utbud. Kurserna är indelade i fyra kategorier.

 Taloushallinto ja verotus –otsikon alta löytyvät taloushallinnon ammattilaisille suunnatut ajankohtaiset koulutukset, joilla on helppo päivittää oma osaaminen ajan tasalle. Koulutuksissa käsitellään tuoreimpia muutoksia mm. verotuksessa, palkanlaskennassa ja kirjanpidossa.  Teemakoulutukset –otsikon alta löytyvät eri ammattiryhmille suunnatut koulutukset. Samat teemat ovat tarjonnassamme vuosittain, mutta koulutusten aiheet vaihtuvat. Teemakoulutuksia ovat mm. Viestintäpäivä, HR-päivä ja Talousjohdon päivä.  HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen –otsikon alta löytyvät HHJ-tuoteperheen koulutukset: HHJ-kurssi, HHJ Puheenjohtajakurssi sekä julkiselle sektorille suunnattu HHJ Johdanto.  Verkkokoulutuksista löytyvät lyhytkestoiset, usein yhteistyössä muiden kauppakamareiden kanssa järjestettävät koulutukset, joihin osallistutaan omalta työpisteeltä verkon välityksellä.

 Under rubriken ekonomiförvaltning och beskattning finns kurser om aktuella ämnen för personer som jobbar med ekonomiförvaltning. På kurserna behandlas de senaste förändringarna inom bland annat beskattning, löneräkning och bokföring.  Under rubriken temakurser finns kurser för olika yrkesgrupper. Samma teman finns i vårt utbud varje år men kursinnehållet ändras. Bland temakurserna finns Kommunikationsdagen, HR-dagen och Dagen för ekonomistyrning.  Under rubriken HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen (Godkänd styrelsemedlem) – finns alla de kurser som hör till HHJ-produktfamiljen: HHJ- kursen, HHJ Puheenjohtajakurssi (Ordförandekursen) samt HHJ Johdanto (Introduktion) som är riktad till den offentliga sektorn. Alla HHJ kurserna hålls enbart på finska.  Bland webbkurserna finns korta kurser som oftast ordnas i samarbete med andra handelskamrar och som man deltar i från den egna arbetsplatsen via nätet.

 Teemakoulutukset |Temakurser Kauppakamarin talousjohdon päivä | Handelskammarens dag för ekonomistyrning Strateginen talousjohtaminen 17.9. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Toivo Koski, TulosAkatemia Bokslutsanalys med ekonomiska nyckeltal 2.10 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Anders Tallberg, Hanken & SSE Executive Education Kauppakamarin viestintäpäivä | Handelskammarens kommunikationsdag Kriisiviestintä 18.9. klo 9-16, Vaasa Kouluttaja: Maija Hakala, Viestintätoimisto AC-Sanafor Kauppakamarin esimiespäivä / Handelskammarens förmansdag Ihmisten johtamisen haasteet 23.9. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Pekka Järvinen, Organisaatiokonsultointi Praxis Oy Kauppakamarin ulkomaankauppapäivä | Handelskammarens dag för utrikeshandel Myynnistä toimitukseen 23.10. klo 9–16, Kokkola Kouluttajina: Tiina Haapala ja Jonna Ahkila-Niemi, AHA Logistics Ltd  Taloushallinto ja verotus |

Ekonomiförvaltning och beskattning Ny skyldighet att lämna uppgifter om byggarbeten 2.6 kl. 9–13, Jakobstad 9.6 kl. 9–13, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Rakentamiseen liittyvä uusi ilmoitusvelvollisuus 4.6. klo 9–13, Kokkola 12.6. klo 9–13, Vaasa Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Ajankohtaista arvonlisäverosta 8.10. klo 9–16, Vaasa 9.10. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Aktuellt om mervärdesskatt 28.10 kl. 9–16, Vasa 29.10 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Tilinpäätös- ja veropäivä 4.11. klo 9–16, Kokkola 5.11. klo 9–16, Vaasa Kouluttajat: Terhi Järvikare, Keskuskauppakamari ja Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Stora skattedagen 18.11 kl. 9–16, Jakobstad 19.11 kl. 9–16, Vaasa Föreläsare: Benita Öling, EY; Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab; Christian Björkman, KPMG Tax Förskottsuppbörden 2015 15.12 kl. 9–13, Jakobstad 16.12 kl. 9–13, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Ennakkoperintä 2015 17.12. klo 9–13, Kokkola 18.12. klo 9–13, Vaasa Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab  HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen

(Godkänd styrelsemedlem)

HHJ Puheenjohtaja -kurssi 12.-13.11, Vaasa Kouluttajat: Antero Virtanen ja Eero Ottila, Hallituspartnerit ry

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus Peruuttaminen

Ilmoittautuminen koulutukseen on sitova, ja osallistumisen voi peruuttaa maksutta ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta, mutta kahta päivää ennen koulutusta tai myöhemmin tehdyistä peruutuksista laskutamme osallistumismaksun kokonaisuudessaan.

Sairastapauksissa laskutamme puolet osallistumismaksusta. Peruutuksen sijaan yritys voi lähettää toisen työntekijän estyneen tai sairastuneen tilalle.

Koulutuksen järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

Anmälan och ytterligare information www.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet Annullering

Anmälningar till kurser är bindande men anmälningar kan annulleras avgiftsfritt senast under kursens sista anmälningsdag.

Annulleringar efter att anmälningstiden har gått ut faktureras ändå med hälften av deltagaravgiften. Annulleringar som görs två dagar innan kursen eller senare faktureras med hela deltagaravgiften. Vid sjukdomsfall faktureras halva deltagaravgiften. Företaget kan dock skicka en annan anställd istället för den som har insjuknat.

Villkor för att kurser ska anordnas är att antalet deltagare uppgår till minimiantal per kurs.

talouskatsaus | ekonomisk översikt Mia Brännbacka

INDUSTRI

BYGGVERKSAMHET

HANDEL 2010=100

Hela landet

Österbotten

Mellersta Österbotten

Utvecklingen av omsättningen i huvudnäringsgrenarna på vårt handelskammarområde var huvudsakligen positiv under de första tre kvartalen av år 2013.

Den mest positiva utvecklingen kunde ses i byggnadsbranschen.

Varovaista optimismia Försiktig optimism Huhtikuun alussa toteutetun kauppakamarin Business Panel -yritysbarometrin kaikki saldolukukäyrät ovat kääntyneet jälleen nousuun. Liikevaihtoa kuvaava käyrä jatkaa vuosi sitten alkanutta nousuaan. Tunnelmaa kuvaava saldoluku on edelleen miinusmerkkinen. Tilastokeskuksen viime vuoden toteutumasta kertovat luvut osoittavat alueen kehittyneen monilta osin viime aikoina muuta maata positiivisemmin.

Enligt handelskammarens Business Panel-enkät som genomfördes i april pekar samtliga indikationer återigen uppåt. Diagrammet som beskriver omsättningen började stiga för ett år sedan och denna trend fortsätter nu.

Dock uppges stämningen fortfarande ligga på den negativa sidan. Statistikcentralens statistiska material över fjolåret visar att regionens utveckling på många plan har varit positivare än för landet i övrigt.

Suhdannetilanne Pohjanmaan kauppakamarin Business Panel huhtikuussa 2014 kertoo yritysten tilanteen parantuneen edellisestä mittauksesta, joka toteutettiin marraskuussa 2013. Liikevaihtoa kuvaava saldolukukäyrä jatkaa vuoden 2012 jälkeen aloittamallaan nousu-uralla. Se on nyt saavuttanut saman tason kuin syksyllä 2011. Muut saldolukukäyrät - tilauskantaa, henkilöstöä ja yleistä tunnelmaa kuvaavat - notkahti-

vat edellisessä mittauksessa, mutta ovat kääntyneet uuteen nousuun.

Ainoastaan tunnelmaa kuvaava saldoluku on edelleen nollaviivan alapuolella eli pessimistisestä tunnelmasta kertovia yrityksiä on enemmän kuin niitä, jotka pitävät tunnelmaa optimistisena. Tunnelma yrityksissä on edelleen siis synkempi, mihin tilauskanta, rekrytointiaikeet tai liikevaihto antavat aihetta. On kuitenkin huomatta-

24 CONNECTING BUSINESS

SALDOLUVUT

LIIKEVAIHTO ALOITTAIN

suurempi

yhtä suuri

pienempi

Saldolukukäyrät ovat syksyisen notkahduksen jälkeen kääntyneet taas nousuun investointeja lukuun ottamatta. Liikevaihtokäyrä jatkaa viimevuotisella nousu-uralla.

Liikevaihdon verrattuna viime vuoteen ennakoidaan tänä vuonna kasvavan eniten teollisuusyrityksissä ja supistuvan eniten kaupan alan yrityksissä.

va, että tilannetta normaalina pitävien yritysten määrä on kasvanut niin, että jo noin puolet kaikista yrityksistä kertoo tunnelman olevan normaali.

Yritysten liikevaihto-odotukset tälle vuodelle verrattuna viime vuoteen ovat hyvin positiiviset. Ainoastaan 14 prosenttia yrityksistä arvioi liikevaihtonsa laskevan tänä vuonna. Liikevaihdon nousuun uskovia yrityksiä on hiukan enemmän kuin niitä, jotka arvioivat sen säilyvän viime vuoden tasolla. Vahvimmat liikevaihto-odotukset vallitsevat teollisuusyritysten piirissä, heikoimmat kaupan alan yrityksissä.

Palvelualalla on sekä suurin rekrytointitarve että suurin tarve vähentää henkilöstöä. Yli 40 prosenttia palveluyrityksistä on aikeissa palkata lisää henkilöstöä tulevan puolen vuoden aikana, joka kolmas yritys sen sijaan aikoo vähentää väkeä. Teollisuuden ja kaupan alan yrityksistä joka kolmas on rekrytointiaikeissa ja yksi kymmenestä aikoo vähentää väkeä.

Tilauskanta verrattuna vuoden takaiseen on kehittynyt positiivisimmin teollisuusyrityksissä, joista kaksi viidestä kertoo tilauskannan paranemisesta. Lyhentyneestä tilauskannasta kertoo 22 prosenttia teollisuusyrityksistä ja 17 prosenttia kaikista yrityksistä.

Viime syksyn mittauksessa kyselyyn lisättiin kysymykset viennistä ja investoinneista. Viennin ennakoidaan tänä vuonna kehittyvän viime vuotta paremmin. Teollisuusyrityksistä 37 prosenttia arvioi viennin kasvavan tänä vuonna, kun vain kahdeksan prosenttia arvioi sen supistuvan.

Investointien saldoluku putosi huhtikuisessa mittauksessa hieman pakkasen puolelle: viime vuotta pienemmistä investoinneista kertoo 2,5 prosenttiyksikköä enemmän yrityksiä kuin kasvavista investoinneista. Yli puolet yrityksistä arvioi investointien olevan tänä vuonna samalla tasolla kuin vuonna 2013.

Regionala skillnader Gällande företagens situation påträffas skillnader i viss mån inom handelskammarregionen. I Vasaregionen verkar tudelningen mellan de företag som det går riktigt bra för och de företag vars situation är märkbart sämre vara tydligast. Andelen företag med växande omsättning samt andelen företag med minskande omsättning i jämförelse med ifjol, är störst inom Vasaregionen. Samma tudelning gäller också rekrytering och uppsägning.

Exporten uppskattas växa märkbart i Jakobstadsregionen jämfört med handelskammarområdet i medeltal.

Stämningen är mest pessimistisk inom företagen i Mellersta Österbotten: saldotalet för stämningen i Mellersta Österbotten är -19, i Jakobstadsregionen -7 och i Vasaregionen -5.

Flaskhalsar inom företagsverksamheten Enligt respondenterna är otillräcklig efterfrågan den faktor som begränsar företagens verksamhet i högst grad. Näst efter otillräcklig efterfrågan följer brist på arbetskraft som begränsande faktor. 43 procent av företagen lider av otillräcklig efterfrågan men endast vart femte företag lider av brist på arbetskraft. I synnerhet företag inom handeln lider av otillräcklig efterfrågan varav vart tredje företag uppger att otillräcklig efterfrågan är ett hinder för verksamheten. Andelen företag inom handeln som lider av otillräcklig efterfrågan har ökat med 28 procentenheter sedan mätningen i november. Mer än hälften av företagen inom industrin lider av otillräcklig efterfrågan, andelen företag har ökat med 11 procentenheter sedan höstens mätning.

Företagen i Vasaregionen verkar lida mest av diverse flaskhalsar i sin verksamhet. I Vasaregionen finns ungefär tio procentenheter fler företag som lider av otillräcklig efterfrågan i jämförelse med det öv-

CONNECTING BUSINESS 25

stämningen områdesvis

Tunnelma teollisuudessa verrAttuna ed Business Paneliin 11/2013 4/2014

Vasaregionen mycket optimistisk

Jakobstadsregionen optimistisk

Mellersta Österbotten

normal

pessimistisk

Totalt mycket pessimistisk

Nästan hälften av företagen på handelskammarområdet uppger att stämningen i branschen är normal. Ett klart färre antal företag uppger att stämningen skulle vara optimistisk och antalet företag som uppger att stämningen är pessimistisk är störst i Mellersta Österbotten.

Tunnelma teollisuudessa on normalisoitunut selvästi edellisestä mittauksesta. Tunnelman saldoluku teollisuudessa on kuitenkin edelleen -17.

riga handelskammarområdet. I Vasa regionen lider man av brist på arbetskraft i en aning större utsträckning än i det övriga området.

I Jakobstadsregionen orsakar tillståndsärenden inte begränsningar i företagens verksamhet: I Jakobstadregionen orsakar byråkratiska frågor svårigheter för endast två procent av företagen, motsvarande tal i Mellersta Österbotten är 9 och Vasaregionens tal landar på 12.

nivå som året innan. I Mellersta Österbotten landade årets första kvartal likaså på minussidan medan de två följande kvartalen visade en hårfin uppgång i jämförelse med motsvarande perioder år 2012.

Trots att man inom exporten också kunde se positiv utveckling år 2013 i jämförelse med året innan, hamnade året i sin helhet något på minussidan både i Österbotten och i Mellersta Österbotten.

Huvudnäringsgrenar Utvecklingen av omsättningen i huvudnäringsgrenarna från de första tre kvartalen av fjolåret finns att tillgå. Men ännu kan man inte uppskatta utvecklingen på en årsnivå. Exportsiffrorna för hela året är dock klara.

Industrins utvecklingskurva för år 2013 är uppåtgående både i Österbotten och i Mellersta Österbotten. Trots att det första kvartalet för Österbottens del var negativt i jämförelse med motsvarande period 2012, räddade andra och tredje kvartalets utveckling hela början på året. I Mellersta Österbotten visade alla kvartalen på en svagare utveckling än motsvarande perioder året innan. I Österbotten hamnade industrins exportomsättning på knappa tre procent mindre än året innan och i Mellersta Österbotten sjönk exportomsättningen med rejäla fyra procent.

Utvecklingen inom byggnadsbranschen var positivare än utvecklingen inom industrin. Både i landskapet Österbotten och i landskapet Mellersta Österbotten kunde man under årets första tre kvartal se en positiv utveckling. Bland annat stora investeringar i Karleby storindustriområde gav en positiv inverkan på byggnadsbranschen i Mellersta Österbotten.

Utvecklingen inom handeln gick både upp och ner under de första kvartalen av år 2013. I Österbotten låg handelns utveckling något på minussidan under årets första kvartal. Under årets andra kvartal låg man på plussidan medan det tredje kvartalet landade på samma

Alueen veturialat Pohjanmaan maakunnan teollisuus on usean, vahvan toimialan varassa. Koneet ja laitteet -toimiala on Pohjanmaan teollisuuden toimialoista merkittävin: vuonna 2011 se tuotti 34 prosenttia alueen teollisuuden arvonlisäyksestä. Sähkölaitteiden valmistuksen osuus arvonlisäyksestä oli 19 prosenttia. Elintarvikeala on arvonlisäyksellä mitattuna maakunnan viidenneksi tärkein toimiala viiden prosentin osuudella. Ala on kuitenkin viime vuosina kasvanut – erityisesti Pietarsaaren seudulla – niin reilua vauhtia, että sen ottamista mukaan alueen veturialojen tarkasteluun voidaan pitää perusteltuna.

Koneet ja laitteet -toimialan kehitys vuonna 2013 oli Pohjanmaalla vaihtelevaa. Kaksi keskimmäistä neljännestä kehitys oli selvästi positiivista verrattuna edelliseen vuoteen, ensimmäinen ja viimeinen sen sijaan jäivät reilusti edellisestä vuodesta. Vuositasolla toimialan liikevaihdon kehitys jäi 3,7 prosenttia edellisvuotta alhaisemmaksi.

Sähkölaitteiden valmistus -toimialan liikevaihto kasvoi vuonna 2013. Muutamia negatiivisen kehityksen kuukausia mahtui mukaan, mutta niistä huolimatta vuosi kokonaisuudessaan jäi 1,8 prosenttia plussalle. Toisen vuosipuoliskon kehitys oli ensimmäistä vahvempi.

Elintarvikealan vahva kasvu jatkui edelleen viime vuonna. Vuoden kahdella ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi yli 20 prosentin vauhtia, loppuvuoden kehitys oli hiukan maltillisempaa.

Vuoden kokonaiskasvu oli 16,4 prosenttia.

Metallituotteiden jalostus ja valmistus on Keski-Pohjanmaan mer-

26 CONNECTING BUSINESS

EXPort

Hela landet

Österbotten

vEturiALAt

Mellersta-Österbotten

Trots att man inom exporten också kunde se positiv utveckling år 2013 i jämförelse med året innan, hamnade året i sin helhet något på minussidan både i Österbotten och i Mellersta Österbotten.

kittävin yksittäinen toimiala, sillä vuonna 2011 se vastasi 61 prosentista alueen teollisuuden arvonlisäyksestä. Metallialan liikevaihto vuonna 2013 supistui kymmenisen prosenttia edellisvuodesta. Vuoden ensimmäinen puolisko oli synkkä lähes 20 prosenttia vuoden 2012 vastaavaa jaksoa pienemmällä liikevaihdolla, mutta jälkimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihto kehittyi edellisvuotta positiivisemmin.

Elintarvikealan kasvu Pohjanmaalla on viime vuosina ollut sangen voimakasta. Alan merkitys arvonlisäyksellä mitattuna on kuitenkin vielä pieni verrattuna Pohjanmaan todellisiin veturialoihin koneet ja laitteet -toimialaan ja sähköalaan.

Keski-Pohjanmaa, metalli Pohjanmaa, elintarvike Pohjanmaa, sähkö Pohjanmaa, koneet ja laitteet Koko maa, teollisuus Elintarvikealan kasvu Pohjanmaalla on viime vuosina ollut sangen voimakasta. Alan merkitys arvonlisäyksellä mitattuna on kuitenkin vielä pieni verrattuna Pohjanmaan todellisiin veturialoihin koneet ja laitteet -toimialaan ja sähköalaan.

Handelsbanken – Sijoittajan asialla jo vuodesta 1871.

I placerarens tjänst sedan 1871.

Handelsbanken Vaasa - Vasa 010 444 3232* Handelsbanken Kokkola - Karleby 010 444 3560* Handelsbanken Pietarsaari -Jakobstad 010 444 3360*

Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta vuonna 2013 ja vuoden 2014 alussa Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan ELY-keskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.

Tämä talouskatsaus perustuu Pohjanmaan kauppakamarin Business Panelin 4/2014 ja Tilastokeskuksen aineistoon.

Kauppakamarin Business Panel on uudistettu, kun se keväällä 2014 laajennettiin useamman kauppakamarin yhteiseksi. Liikevaihtoa, henkilöstöä ja tilauskantaa koskevat kysymykset on yhtenäistetty siten, että vastaajia pyydetään ensin vertaamaan tilannetta tänä vuonna viime vuoteen ja toisessa aihetta koskevassa kysymyksessä ennakoimaan kehitystä tulevan puolen vuoden aikana.

Denna ekonomiska översikt beskriver läget år 2013 och i början av 2014 på Österbottens handelskammares område. Området sammanfaller med Österbottens NTM-centrals område och består av landskapen Österbotten och Mellersta Österbotten.

Den här ekonomiska översikten grundar sig på uppgifter från Österbottens handelskammares Business Panel 4/2014 och Statistikcentralen.

Handelskammarens Business Panel har förnyats i och med att man under våren 2014 gjorde den gemensam för ett flertal handelskamrar. Frågorna som rör omsättning, personal och orderläge har standardiserats på så sätt att respondenterna ombeds att först jämföra situationen under det pågående året med situationen under fjolåret. Vidare ombeds respondenterna förutse utvecklingen under det kommande halvåret.

*Puhelun hinta 0,0835 e/puhelu + 0,1209 e/min. *Samtalspris 0,0835 e/samtal +0,1209 e/min.

handelsbanken.fi

COnneCtinG BUsiness

27

PäätöstEn Pitää PErustuA FAktoihin TEKSTI PATRIK LINDFORS KUVA SUOMEN PANKKI

suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen pitää itseään realistina suomen talouden suhteen, ei pessimistinä. suurimmat haasteet liittyvät teollisen tuotannon pienentymiseen, korkeisiin kustannuksiin ja julkisen sektorin rahoitukseen.

Päätöksiä on tehtävä, ja niiden tueksi tarvitaan asiantuntijoiden tuottamia faktoja.

K

ansainvälisen finanssikriisin ja sitä seuranneen eurooppalaisen velkakriisin akuutti vaihe on takanapäin. Italia ja Espanja voivat nyt lainata rahaa markkinoilta kohtuullisella korolla ja pystyvät rahoittamaan tarvittavat julkiset velvoitteet. ”Rahoitusmarkkinoiden näkymät euroalueella ovat nyt aivan toiset verrattuna muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.

Suomen kohdalla todellinen kriisi jäi aluksi huomaamatta, koska kaikki huomio keskittyi vuonna 2007 alkaneeseen finanssikriisiin. Kansainvälinen talous syöksyi syvään lamaan useaksi vuodeksi. Kriisin alkuvaiheessa luottamus hävisi rahoitusmarkkinoilta täysin, eivätkä pankit suostuneet lainaamaan rahaa toisilleen.

Finanssikriisi hellitti vähitellen, osittain koska keskuspankit ottivat keskeisen roolin ja myönsivät luottoja pankeille, jotta rahoitusjärjestelmä pysyisi pystyssä. Täydelliseltä katastrofilta vältyttiin. ”Samaan aikaan kun finanssikriisi teki tuhoa finanssimarkkinoilla, oli Suomella oma teollinen kriisi. Nokian puhelimet eivät enää menneet kaupaksi ja paperin kysyntä heikkeni. Ei heti tajuttu, että kyseessä oli kaksi erillistä kriisiä”, sanoo Liikanen.

PoLiittistEn PäätöstEn vAikEus Erkki Liikanen pitää Suomen Pankin yhtenä tärkeimpänä tehtävänä tiedon tuottamisen ja tosiasioiden tuomisen

28 COnneCtinG BUsiness

suomalaiseen taloudelliseen keskusteluun. Suomen Pankki väitti myös ensimmäisenä, että Suomessa ei ole finanssi- tai velkakriisiä, vaan rakennekriisi. Pankki esitti tämän näkemyksen kesällä 2013 ja painotti silloin mm. maltillisten palkkaratkaisujen tärkeyttä. ”Vuosi sitten puhuttiin Kreikan kriisistä, ei Suomen kriisistä. Olimme silloin kaikki ahkerasti kertomassa muille maille, mitä niiden pitäisi tehdä. Vasta viime vuoden kesällä huomattiin, että myös Suomessa on kriisi”, sanoo Liikanen.

Suomen Pankin panokset talouskriisien ratkaisuun ovat mm. taloudellisen tutkimustiedon tuottamisen ja kansainvälisten kokemusten ja käytäntöjen esiintuominen. Asiantuntijoiden tehtävä on Liikasen mukaan tarjota päättäjille oikeat luvut. Poliitikkojen on näiden tietojen perusteella tehtävä päätöksiä omien arvovalintojen perusteella. ”Poliittisessa keskustelussa on erittäin tärkeää, että päättäjät puhuvat samoista luvuista. Keskustelu ei etene, jos osapuolilla ei ole yhtenäistä käsitystä keskeisten talouslukujen suuruudesta.”

Kaikki keskeiset osapuolet ymmärtävät Liikasen mukaan vallitsevan tilanteen vakavuuden, eikä mikään taho ole tällä hetkellä esittämässä mahdottomia vaatimuksia. ”Myös kansa ymmärtää, mistä on kyse ja että ongelmiin on tartuttava.” oPPEjA ruotsistA jA sAksAstA Suomella on Liikasen mukaan omat vahvuutensa. Suomen hallitus on myös tehnyt merkittäviä päätöksiä rakenneuudistuksista – nyt ne on vain toteutettava. Myös suomalainen opetusjärjestelmä on kansainvälisessä vertailussa erittäin hyvä, kuten myös tiestön ja muun infrastruktuurin tila. ”Olen realisti enkä pessimisti Suomen tilanteen suhteen”, toteaa Liikanen.

Suomella on kuitenkin myös heikkoutensa, verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Ruotsissa tehdään kauemmin töitä ja työmarkkinat toimivat tehokkaammin. Toinen onnistuneita uudistuksia tehnyt maa on Saksa, joka teki mittavan

työreformin ja taas kerran toimii Euroopan kiistattomana taloudellisena veturina. ”Jos yrittää kopioida toisen maan tekemiä ratkaisuja, on yleensä muutaman vuoden myöhässä. Järkevämpää on keskittyä siihen, mitä elementtejä uudistuksista voisi soveltaa omassa maassa ja mitä ei”, sanoo Liikanen. väLttämätön ELäkEuuDistus Väestön ikääntyminen luo kasvavia paineita julkisen sektorin rahoitukselle, ja valtion velanoton taittaminen pitkällä tähtäimellä on tämän takia päätöksentekijöiden suurimpia haasteita. Eläkejärjestelmän taloudellisia kannustimia on Erkki Liikasen mukaan lisättävä työurien pidentämiseksi. ”Suomessa on tehtävä eläkeuudistus, jotta todellinen eläköitymisikä nousisi. Luotan siihen, että työmarkkinaosapuolet ottavat vastuunsa, ja onnistuvat ratkaisemaan eläkeikään liittyvät ongelmat.”

Toinen keskeinen tekijä on työnantaja- ja työntekijäliittojen väliset palkkaneuvottelut. Ensimmäinen palkkaneuvottelukierros oli Liikasen mielestä onnistunut.

Siinä sovittiin 2+1 -mallista, jonka mukaan palkat nousevat maltillisesti kolmen vuoden ajan. ”Suomen kilpailukykyä on vahvistettava. Tarvittavat päätökset ovat kuitenkin erittäin vaikeita ja tuovat mukanaan myös henkilökohtaisia riskejä päätöksentekijöille”, sanoo Liikanen.

erKKi liiKAnen • Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja 12.7.2004 alkaen • Syntynyt Mikkelissä 19. syyskuuta 1950 • Euroopan keskuspankin neuvoston jäsen 2004 alkaen • Euroopan komission jäsen vastuualueenaan yritystoiminta ja tietoyhteiskunta 1999–2004 • Euroopan komission jäsen vastuualueenaan talousarvio, henkilöstö ja hallinto, kääntäminen ja komission tietotekniikka 1995–1999 • Suurlähettiläs Suomen edustaja Euroopan unionissa 1990–1994 • Valtiovarainministeri 1987–1990

COnneCtinG BUsiness

29

VAASA ENERGYWEEKIN KUVAT JAAKKO J. SALO

EnergyWeekin toisena päivänä Vaasan kaupungintalon juhlasali muokkautui WindExchangetapahtumaa varten messutilaksi.

Vaasa energyWeek Vaasa EnergyWeek kokoaa vuosittain yhteen parituhatta energia-alasta innostunutta. Yritykset ja julkisen sektorin edustajat kokoontuvat kuulemaan ajankohtaisia esityksiä ja verkostoitumaan sekä käymään kauppaa Wind Exchange -tuulivoimatapahtumaan. EnergyWeek järjestettiin kolmannen kerran 17.–20.3.

Energia- ja ympäristöseminaarin ensimmäisen alustuksen pitänyt kehitysministeri Pekka Haavisto kehotti energia- ja ympäristöbisnestä katselemaan kengänkärkiään pidemmälle. Kotimaan markkinat ja merkitys ympäristöongelmien selättäjänä on pieni verrattuna kehittyviin maihin. - Suomalaisten suurin ilmastoteko on viedä cleantechiä Kiinaan niin paljon kuin ikinä mahdollista, kannusti Haavisto.

ConnectUsA VAUHTIA YHTEISTYÖHÖN Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck sekä joukko lähetystön asiantuntijoita tapasivat yritysten edustajia ConnectUSA-tapahtumassa Vaasassa helmikuussa.

– Te haluatte tehdä kauppaa amerikkalaisten yritysten kanssa, ja meitä kiinnostaa, millaisia haasteita olette kohdanneet yhteistyössä amerikkalaisten kanssa sekä auttaa teitä raivaamaan nuo esteet, linjasi Oreck tilaisuuden luonnetta.

Suurlähettilään puheenvuoron jälkeen paikalla olleiden parinkymmenen yrityksen edustajat siirtyivät pienempiin työryhmiin, joita vetivät lähetystön asiantuntijat.

30 COnneCtinG BUsiness

Bruce Oreckin jääkiekkovertauksia vilisevä puhe antoi ConnectUSA-tapahtumalle innostavan lähdön.

Työryhmissä yritykset pääsivät keskustelemaan yhteistyön hidasteista ja esteitä, ja keskustelu kävikin vilkkaana koko aamupäivän.

WE Techin Mårten Storbacka, Jakamon Jarl Matti Anttila ja Tähtipyörän Jan Peter Bonn olivat tyytyväisiä tilaisuuden antiin.

Energia- ja ympäristöseminaarin puheenvuoroissa siirryttiin tilaisuuden edetessä laajemmasta perspektiivistä alueelliseen näkökulmaan. Kahvitauon jälkeen Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi moderaattorina siirryttiin pohtimaan INKA-ohjelman merkitystä alueelle ja alueen yrityksille. Esiintymisvuorossa ABB:n teknologiajohtaja Heikki Uusitalo.

Anthony Elliott i samspråk med Ulrika Ahlbäck från Rani Plast

Framtid2014-seminariet: Energia- ja ympäristöseminaarin alustukset kirvoittivat keskustelua niin seminaarisalissa, kahvitauolla kuin illalla Vaasan kaupungin järjestämällä vastaanotollakin. Kuvassa Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna.

READY FOR TAKE-OFF? Temat för årets framtidsseminarium, som hölls i februari i Jakobstad, var flygplatsen och regionens tillgänglighet. Anthony Elliott från Adelaide Hawke Research Institut i Australien var huvudgäst och presenterade internationellt affärsresande, internationella flygplatser och transnationella nätverk.

Han konstaterade att trots ökade mobila lösningar kommer inte resandet att minska. Däremot flyttas tyngdpunkten från affärsresande till fritidsresande. Seminariedeltagarna delades också upp i grupper där olika förslag på utvecklingsmöjligheter för den lokala flygplatsen diskuterades.

Nordens och Finlands bästa Private Banking-tjänst* Välkommen att bekanta dig med våra tjänster. Boka tid för ett personligt möte på numret 08001-98989 eller läs mer på adressen: nordeaprivatebanking.fi/valkommen.

* Euromoney: Annual Private Banking and Wealth Management Survey 2014.

COnneCtinG BUsiness

31

Eroon kuittisirkuksesta S-Business -kortilla.

si tti .fi r s o n k ines o ut us ks s -b a m a ki ess n e Ha oitt os

Maagikko

Kortti k채y yhteens채 yli 1600 S-ryhm채n toimipaikassa.