CB-Connecting Business 2/2015

POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING

2 ∙ 2015

CONNECTING BUSINESS

VERKSTADSARBETE I TRE GENERATIONER

Korjaamotöitä kolmessa polvessa

SUURIA RAKENNUSHANKKEITA VIREILLÄ STORA BYGGPROJEKT PÅ GÅNG

BUSINESS PANEL

OPTIMISMI NOSTAA PÄÄTÄÄN | GRYENDE OPTIMISM

BMW

www.bmw.fi

Ajamisen iloa

LISÄÄ VOIMAA JA SUUNTAA. BMW xDRIVE 490 €. NAVIGOINTI 0 €.

BMW 4-SARJAN GRAN COUPÉ BUSINESS xNAVI EDITION.

LISÄÄ LOISTOA. BUSINESS EXCLUSIVE 0 €.

BMW 5-SARJAN BUSINESS EXCLUSIVE EDITION SEDAN JA TOURING.

BMW 4-SARJAN GRAN COUPÉ BUSINESS xNAVI EDITION ALK. 49.651 €.

VAPAA AUTOETU ALK. 915 €/KK.

Vakiona esimerkiksi: ‣ xDrive-neliveto ‣ Navigointijärjestelmä Business ‣ Automaattivaihteisto (8-vaihteinen) ‣ Urheiluistuimet edessä ‣ Peruutustutka (PDC) taakse ‣ Vakionopeussäädin ‣ Kääntyvät takaselkänojat (40:20:40) ‣ Bluetooth handsfree Professional ja USB-liitäntä

BMW 5-SARJAN BUSINESS EXCLUSIVE EDITION ALK. 47.363 €.

VAPAA AUTOETU ALK. 885 €/KK.

Vakiona esimerkiksi: ‣ Automaattivaihteisto (8-vaihteinen) ‣ Nahkaverhoilu Dakota ‣ Urheiluistuimet edessä ‣ Urheiluohjauspyörä (nahkapäällysteinen) ‣ LED-sumuvalot ‣ Peruutustutka (PDC) eteen ja taakse ‣ Läpilastausmahdollisuus (kääntyvät takaselkänojat) ‣ Bluetooth handsfree Professional ja USB-liitäntä ‣ Automaattinen ilmastointi laajennetuin toiminnoin ‣ Automaattisesti himmentyvä taustapeili ‣ Lämmitettävä ohjauspyörä BMW 4-sarjan Gran Coupé Business xNavi Edition alk. 49.650,75 €. Autoveroton hinta 37.080,00 €, arvioitu autovero 11.970,75 €, toimituskulut 600 €.

EU-yhd. kulutus 6,4 l/100 km, CO2-päästöt 149 g/km (BMW 420i A Business xNavi Edition).

BMW 5-sarjan Business Exclusive Edition alk. 47.362,78 €. Autoveroton hinta 38.640,00 €, arvioitu autovero 8.122,78 €, toimituskulut 600 €.

EU-yhd. kulutus 4,2 l/100 km, CO2-päästöt 110 g/km (BMW 518d A Business Exclusive Edition Sedan).

Tarjous on voimassa 30.6.2015 asti ja koskee uusia asiakastilauksia.

Mestarintie 6, Kokkola, 06–8239 600

Rantamaantie 35, Vaasa, 06–3156 300

automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti ark. 9–18, la 10–15

huolto ark. 8–16

huolto ark. 8–18, la 9–14

varaosamyynti ark. 8–17

varaosamyynti ark. 8–18, la 9–14

vauriokorjaamo ark. 8–16

vauriokorjaamo ark. 8–16

KAYTTOAUTO.FI

KAYTTOAUTO.FI

CONNECTING BUSINESS Pohjanmaan kauppakamarilehti Österbottens handelskammartidning

2 ⋅ 2015

SISÄLTÖ · INNEHÅLL

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Tidningen utkommer fyra gånger per år.

JULKAISIJA | UTGIVARE Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare Vaasa – Pietarsaari – Kokkola Vasa – Jakobstad – Karleby Puh/tfn (06) 318 6400 www. ostro.chamber.fi

PÄÄTOIMITTAJA | CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen Puh/tfn 0500 561 036 juha.hakkinen@chamber.fi

ILMOITUKSET | ANNONSER Mia Brännbacka Puh/tfn 050 309 2331 mia.brannbacka@chamber.fi

TOIMITUSNEUVOSTO | REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331 Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036 Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100

TOIMITUS | REDAKTION Viestintä Oy Prowomedia info@prowomedia.com

TAITTO | OMBRYTNING Muotoilutoimisto Into Tuula Koto

KÄÄNNÖS | ÖVERSÄTTNING Pohjanmaan kauppakamari/ Österbottens handelskammare Micaela Lindahl-Palmroos ja/och Mia Brännbacka

PAINO | TRYCK Kirjapaino Fram Boktryckeri SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n Joutsenmerkitylle painolaitokselle.

PAINOS | UPPLAGA

18

21

ESKO AHO

Enemmän liike-elämän osaamista poliittiseen päätöksentekoon

KATJA SAUVOLA

Krakovasta Pietarsaareen ilman kulttuurishokkia

10

12

Isot rakennushankkeet kehittävät kaupunkikuvaa Stora byggprojekt utvecklar stadsbilden

18

Enemmän liike-elämän osaamista poliittiseen päätöksentekoon

Korjaamotöitä kolmessa polvessa Verkstadsarbete i tre generationer

4500 kpl / st.

ISSN 1796-9441 KANSI | PÄRM Kuva | bild: Sami Pulkkinen Andreas, Lasse, Joakim ja Petter Eriksson pitävät Erikssons -yhtiöiden pyörät pyörimässä.

Andreas, Lasse, Joakim och Petter Eriksson ser till att hjulen i Erikssons bolagen är i rullning.

PALSTAT PÄÄKIRJOITUS | LEDARE | 5 Paras viennin vauhdittaja on teollisuutta palveleva infrarakentaminen | Infrabyggen för industrins ändamål stimulerar exporten bäst LYHYESTI | I KORTHET | 7 KOLUMNI | KOLUMN | 8 50 år av fotboll och samarbete med näringslivet

UUSIIN ASEMIIN | PÅ NYA POSTER | 21 Krakovasta Pietarsaareen ilman kulttuurishokkia TALOUSKATSAUS | EKONOMISK ÖVERSIKT | 24 KAUPPAKAMARI KOULUTTAA | HANDELSKAMMARENS KURSER | 28 AJASSA | AKTUELLT | 30 CONNECTING BUSINESS 3

VARMISTA NÄKYVYYTESI

Viime kerralla Coastlinen sivut myytiin loppuun ennätysajassa.

Boka alltså din sida i god tid om du vill försäkra dig om att synas i Coastline 2016–2017.

Sivujen myynti alkaa kevään aikana.

Läs förra numret på www.coastline.fi | Varaukset ja lisätietoja: mia.brannbacka@chamber.fi

Valtion kotimaan markkinoille suuntaamat elvytystoimet ovat nostaneet kustannustasoa ja siten haitanneet vientiä.

Valtion rakentamiseen ja palvelusektorille suuntaamat, kotimaan talouden elvytykseen tähtäävät toimenpiteet näyttävät osittain heikentäneen vientiteollisuuden kilpailukykyä ja mahdollisuuksia tehdä kauppaa. Tämän totesi taannoin Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja (Yle uutiset 13.4.2015).

Lausunto on mielenkiintoinen erityisesti meidän kannaltamme, alueemme kun on hyvin vientivetoista. Tiedämme, että yritystemme tuloksesta keskimäärin kaksi kolmasosaa on peräisin viennistä, paikoin vieläkin enemmän. Tilastokeskuksen tietojen perusteella tiedämme myös, että viennin kehitys on monin paikoin Suomessa ollut maltillista, toisinaan jopa erittäin heikkoa. Edelleen Tilastokeskuksen mukaan markkinoiden epävarmuudesta huolimatta alueemme on pärjännyt taas hiukan muita paremmin. Alueemme on kuitenkin taloudellisessa vuorovaikutuksessa muiden alueiden kanssa,

ja näin valtiolliset toimenpiteet heijastuvat myös meille.

Suomen Pankin neuvonantaja Lauri Kajanoja sohaisee arkaan paikkaan: miten valtion elvytystoimet tulisi suunnata, jotta vientiin saataisiin vauhtia? Tälläkään kertaa ei tarjolla ole yksinkertaista ratkaisua. Työaika, työn hinta ja verotus voisivat olla ratkaisun osatekijöitä. Vaikeuksia ilmenee kuitenkin heti, kun eri elvytystoimien vaikutuksia yritetään arvioida. Valitettavasti tällä hetkellä elämme suuressa epävarmuudessa, kun vaikutusten lisäksi myös itse elvytystoimia on vaikea ennakoida.

Viennin infrastruktuuriin tehtyjen panostusten positiivisesta vaikutuksesta on melko vahvat näytöt. Meidän kannaltamme positiivista on, että monet alueemme poliitikot nostivat vaalien alla esiin infraan liittyviä kysymyksiä. Parhaiten vientiteollisuutta tukevia, suoria elvytystoimia ovat valtatien 8 parantaminen, satamien syventäminen ja kehittäminen, rautateiden syöttöliikenteen varmistaminen satamiin ja niistä pois sekä lentoyhteyksien turvaaminen.

Infrabyggen för industrins ändamål stimulerar exporten bäst Statliga stimulansåtgärder riktade till den inhemska marknaden har hämmat exporten eftersom kostnadsnivån hos oss stigit. Slutresultatet är att de positiva åtgärder för byggande och för tjänstesektorn som regeringen satt in för att stimulera den inhemska ekonomin, ser ut att delvis ha bidragit till att försämra exportindustrins konkurrenskraft och på så sätt möjligheter att göra affärer. Det konstaterade rådgivaren till Finlands Banks direktion, Lauri Kajanoja för ett tag sedan (Yle nyheter, 13.4.2015).

Uttalandet är intressant i synnerhet för oss I Österbotten som arbetar och verkar i en region med exportintensiv industri. Vi vet att i snitt två tredjedelar av våra företags ekonomiska resultat är exportrelaterade. På en del håll kan andelen till och med vara ännu högre. Vi vet också på basen av Statistikcentralens uppgifter att exportutvecklingen har varit måttlig och ibland till och med mycket svag på många håll i landet. Samma källa uppger också att våra regioner trots oro på marknaderna klarat sig igen en gång lite bättre än andra regioner i snitt. Vår region är ändå en del av det ekonomiska samspelet och därför avspeglar sig statliga åtgärder även hos oss.

Finlands Banks rådgivare Lauri Kajanoja sätter fingret på en öm punkt: hur skall statliga stimulansåtgärder riktas för att exporten skall stimuleras? Inte heller denna gång finns det enkla lösningar att tillgå. Lösningsförslaget kan bestå av en blandning av åtgärder kring arbetstiden, priset på arbetet och beskattningen. Svårigheten uppstår när man skall förutspå effekterna av olika åtgärder. Just nu lever vi dessvärre under stor osäkerhet då både åtgärder och effekter är svåra att förutspå.

Det finns ändå en rätt stor enighet kring att infrastruktursatsningar för exportindustrin gett ett gott utfall. För oss är det positivt att många politiker i vår region under valrörelsen tog upp infrafrågor. Direkta stimulansåtgärder som bäst stöder exportindustrin är en förbättring av riksväg 8, utveckling och fördjupning av hamnar, säkerställning av matning från och till hamnarna med järnväg samt säkrande av flygförbindelser.

JARL SUNDQVIST johtaja | direktör Pohjanmaan kauppakamari | Österbottens handelskammare

PÄÄKIRJOITUS | LEDARE

Paras viennin vauhdittaja on teollisuutta palveleva infrarakentaminen

ADVERTORIAALI

Teksti ja kuva Johanna Haveri

LähiTapiola Pohjanmaan yritysliiketoimintatiimin Saija Vuorinen, Timo Kivimäki, Heinz-Jürgen Wawerek, Tapio Mäkelä, Ville Kauppinen ja Teemu Lillrank sekä pöydän toisella puolella istuvat Mika Lehtimäki ja Christian Gillberg huhtikuisessa toimintapäivässään.

Ihmisystävällinen yritysvakuuttaja O nko yrityksessäsi käynyt vakuutusyhtiön edustaja, joka lähestyi yrityksesi vakuutustarpeita suomalaisen sosiaaliturvan riittävyyden näkökulmasta? Jos vastaat kyllä, luonasi on todennäköisesti käynyt LähiTapiola Pohjanmaan asiakkuuspäällikkö.

– Me olemme tietoisesti valinneet ihmisystävällisen lähestymistavan myös yritystoiminnan vakuuttamiseen, sillä mikään muu ei ole yhtä vaikeasti korvattava tuotannontekijä kuin osaava ihminen, oli hän sitten yrittäjä tai työntekijä, sanoo LähiTapiola Pohjanmaan yritysliiketoimintajohtaja Tapio Mäkelä.

– Yritykset ovat jo oppineet vakuuttamaan omaisuutensa, joten nyt on aika kiinnittää huomiota henkilöiden vakuuttamiseen, lisää henkilöstöriskipäällikkö Teemu Lillrank samalla, kun vakuuttaa mielellään lähtevänsä mukaan yrityskäynneille.

Luonnollisesti LähiTapiola Pohjanmaa tarjoaa yrityksille henkilövakuutusten lisäksi koko vakuutusalan laajan kirjon lakisääteisistä vakuutuksista kiinteistö- ja irtaimistovakuutuksiin.

Paras asiantuntemus yhteistyöllä ja kouluttautumalla

Suurella osalla ihmisistä ei ole tietoa siitä, millaista suojaa suomalainen sosiaaliturva tarjoaa sairauden tai työkyvyttömyyden sattuessa taikka kuinka sosiaaliturvaa tai lakisääteisiä vakuutuksia voi laajentaa vapaaehtoisilla vakuutuksilla.

Siksi LähiTapiola Pohjanmaa on aktiivisesti kouluttanut omaa henkilökuntaansa opastamaan myös yritysasiakkaita henkilövakuutusasioissa.

– Yritysliiketoiminnan tiimimme pitää kerran kuukaudessa toimintapäivän, jonka yhteydessä on aina jotain yritystoimintaan läheisesti liittyvää koulutusta. Sen lisäksi käymme läpi yrityscaseja ja mietimme, miten parhaiten voisimme auttaa asiakkaitamme, Mäkelä kertoo.

LähiTapiola Pohjanmaan auttaa yritysasiakkaitaan paitsi vakuutuksiin myös yritystoiminnan rahoittamiseen sekä sijoittamiseen liittyvissä asioissa. Asiakasvarainhoitaja Ville Kauppinen osallistuu yritysliiketoimintatiimin toimintapäiviin ja neuvoo asiakkaita varojen sijoittamisessa.

– Raha ei kasva nollakorkotilillä, joten sitä ei kannata pitää siellä enempää kuin on tarpeellista. Yrityskäynnin yhteydessä käymme monesti läpi sekä yrityksen että yrittäjän ja hänen perheenjäsentensä sijoitusasioita, Kauppinen toteaa.

Yrityksen johdon luvalla LähiTapiolan edustajat voivat tehdä joko klinikka- tai luentomuotoisen Yritysvisiitin, jonka aikana työntekijät pääsevät tutustumaan siihen, kuinka yritys on heidät vakuuttanut. Samassa yhteydessä he voivat saada tietoa siitä, kuinka omaa vakuutusturvaansa voi täydentää.

Jokaiselle halukkaalle voidaan tarjota myös omalla ajalla tehtävää henkilökohtaista riskikartoitusta.

Puh. 06 534 2000 Kauppapuistikko 19–21, 65100 Vaasa

LYHYESTI | I KORTHET

Haldin & Rose firade sina 90 år på vägarna

D

en kända österbottniska busstransportören Haldin & Rose firade sitt nittionde verksamhetsår under år 2014, i arbetets tecken. Företaget höll sin 90-års jubileumsfest för den fastanställda personalen i januari i år. Samtidigt utdelades Centralhandelskammarens förtjänsttecken till personer med minst 10 tjänsteår.

Bland dem som fick motta förtjänsttecken fanns styrelsens hedersordförande Sigvard Haldin, som fick 65-årstecken för fortsatt förtjänstfullt arbete. Styrelsens viceordförande, handelskammarens förra vd Bengt Jansson delade ut förtjänsttecknen till personalen.

KRUUNUPYYN TARJONNAN SÄILYMINEN ON NYT KÄYTTÄJISTÄ KIINNI

KARL-JOHAN SIGFRIDS ON KAUPPAKAMARIEN VUODEN KOULUTTAJA

F

K

innair ilahdutti Kokkola-Pietarsaaren lentokentän matkustajia kahdesti tänä keväänä. Ensin yhtiö ilmoitti kaikkien Flybe Finlandin operoimien reittien muuttuvan toukokuun alusta Finnairin lennonnumeroille ja näin myös Finnairilta ostettaviksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että niin varaaminen kuin jatkomatkustaminen Helsingistä eteenpäin helpottuu, kun jo yhteys Helsinkiin löytyy Finnairin tarjonnasta. Bonuksena tämä vielä parantaa Kokkola-Pietarsaaren näkyvyyttä kansainvälisissä varausjärjestelmissä.

Muutama päivä ensimmäisen ilouutisen jälkeen Finnair julkaisi kesän aikataulunsa. Lentoja on lisätty arki-iltoihin ja viikonloppuihin siten, että arkisin lennetään nyt neljä, lauantaisin kolme ja sunnuntaisin kaksi edestakaista vuoroa. Arkiaikatauluja on myös yhdenmukaistettu: lennot ovat nyt samaan aikaan kaikkina arkipäivinä.

– Lentoaikataulut ovat nyt paremmat, toteaa kauppakamarin johtaja Jarl Sundqvist.

– Meillä ei ole mitään syytä olettaa, että vuoroja leikattaisiin, mikäli matkustajia riittää.

Nyt on meidän matkustajien tehtävä osoittaa Finnairille, että heidän tekemänsä päätös on oikea, kannustaa Sundqvist.

auppakamarien vuoden kouluttaja on pohjalainen talousasiantuntija Karl-Johan Sigfirds, joka luennoi kauppakamareiden koulutuksissa ympäri Suomea. Verotusta ja taloushallintoa päätoimisesti kouluttavalta Sigfridsiltä luennointi sujuu molemmilla kotimaisilla. Sigfridsin palkitsemiseen johti ammattitaidon ja selkeyden lisäksi kyky ujuttaa koulutuksiin mukaan käytännön työhön sovellettavia esimerkkejä sekä hieman huumoria.

– Kalle on käytännönläheinen ja asiantunteva kouluttaja, joka saa kautta linjan hyvää palautetta koulutuksista joka puolelta Suomea. Vaikka yleisöstä ei ehkä perinteisesti kuulu naurahduksia arvonlisäverosta tai kirjanpidosta puhuttaessa, ei se Sigfridsin koulutuksissa ole epätavallista, kertoo Keski-Suomen kauppakamarin koulutus- ja palvelupäällikkö Leena Räisänen.

Kauppakamarien vuoden kouluttaja Sigfridsin mukaan kouluttajan on tärkeä pysyä itse innokkaana aiheesta. - Mielenkiinto sekä kouluttajalla että koulutettavilla säilyy parhaiten yllä, kun sisällöt ja teemat pidetään ajankohtaisina. Seuraan jatkuvasti voimaanastuvia lakimuutoksia ja tarkkailen, mitkä aiheet kiinnostavat eniten, toteaa Sigfrids.

Kauppakamarien vuoden kouluttaja valittiin nyt neljättä kertaa. Aiempina vuosina tunnustuksen ovat saaneet Helsingin seudun kauppakamarin lakimies Kirsi Parnila, Verohallinnon ylitarkastaja Sari Wulff sekä hallitusammattilainen, tietokirjailija Matti Lainema. Valintaraatina toimii kauppakamarien koulutusvastaavien yhteistyöryhmä, jossa on edustajia kaikista kauppakamareista ympäri Suomea.

CONNECTING BUSINESS 7

KOLUMN

Skribenten Niklas Storbacka är själv ett levande bevis på hur man i Jakobstadsregionen växer in i och engagerar sig för Jaro. Storbacka började spela fotboll i Esse IK och flyttade över till Jaro som B-junior.

Han debuterade som ligaspelare i den röda tröjan som 18-åring.

Efter att ha spelat för Jaro i tio år och däremellan ett par säsonger i Sverige, övergick Storbacka till att lotsa Ab Liga Jaro Oy som dess verkställande direktör.

50 år av fotboll och samarbete med näringslivet

F

ör att ta sig an framtiden behöver man förutom en vision också känna sin historia. Det här gäller inom de flesta områden, för en nation, i näringslivet och även inom fotbollsvärlden. FF Jaro firar i år sitt 50-års jubileum och det ger orsak att stanna upp för en nulägesanalys. Var är vi och vart är vi på väg? För 50 år sedan var grundarnas vision att skapa ett elitlag i Finländsk fotboll, som skulle representera hela Jakobstadsregionen och ha ett fungerande juniorarbete. Klubben fick namn efter sin huvudsponsor och en sådan koppling till näringslivet var unik på den tiden. På många plan har visionerna förverkligats. Av de 50 åren har nyligen den 23:e säsongen på landets högsta nivå inletts och varumärket FF Jaro är starkt förknippat med Jakobstadsregionen. Nationellt sett har FF Jaro också ett gott rykte som fostrarförening. B-juniorernas FM-serieplats, de många uppdragen i olika ungdomslandslag och de unga spelare som redan tagit steget in i representationslagets trupp är exempel som väcker uppmärksamhet nationellt sett. Sportsligt sett finns all orsak att vara stolta. Den ekonomiska utvecklingen har däremot inte riktigt hållit samma hastighet och spelarbudgeten inför jubileumsåret ligger på en nivå som motsvarar 90-talets siffror. Här ligger de absolut största utmaningarna inför framtiden.

Vår region har under långa tider präglats av en stark företagaranda och en vilja att hitta nya lösningar för att forma sin egen framtid. Arbetsmoralen är hög och regionen har en stark exportindustri. Kanske är det de här egenskaperna som också har återspeglats i FF Jaros verksamhet, där småstadslaget mot alla odds under långa perioder har kunnat utmana de stora städerna med betydligt större resurser. FF Jaro har haft och har en stark förankring i det lokala näringslivet både när det gäller samarbetspartners och personer som är engagerade i verksamheten på olika sätt. Under de perioder när ekonomin varit extra utsatt, har det hittills alltid hittats nya idéer och lösningar på utmaningarna och klubben har överlevt. Under de senaste årtiondena har FF Jaro fått ett allt

8 CONNECTING BUSINESS

starkare internationellt inslag via skickliga spelare från andra länder. Samtidigt har vi lyckats bevara den lokala prägeln och fostra egna spelare till representationslaget. Även här finns paralleller till framgången inom regionens näringsliv, där många företag har starka internationella inslag, men ändå sett till att bevara kunnandet och utvecklingsarbetet på lokalplanet. FF Jaro kan också visa på bidrag till regionens ”export”, eftersom flera av Jaros spelare tagit steget vidare till större ligor. Just nu är Roman Eremenko tveklöst den mest lysande stjärnan på en absolut toppnivå i Europa.

För Jaros del innebär framtiden en hel del utmaningar. De ekonomiska förutsättningarna för ligafotboll i Jakobstad är konstant under press. Samtidigt finns ett yttre hot i de krav som framöver kommer att ställas på ligalicenserna. Stadionförhållandena i Jakobstad motsvarar tyvärr inte i dagsläget en modern nivå och på övriga ligaorter är antingen stadionprojekten avslutade eller i startgroparna. Planering och finansiering av ett nytt stadion är naturligtvis ett långsiktigt projekt och därför är det viktigt att diskussionerna kring ett liknande projekt i Jakobstad nu inleds. Det här är ytterst sett en fråga om vilken framtidstro vi har i regionen. En modern stadion, med allt vad det medför av handel, restauranger, större evenemang och konserter, är en spännande möjlighet.

En arkitekttävling för planeringen av området vid Sikören i Jakobstad är igång och en stadion vid det aktuella området skulle också bevara en, ur stadens industrialiseringshistoria sett, viktig byggnad.

Det finns flera beröringspunkter mellan näringslivet och en idrottsklubb som t.ex. FF Jaro och ett starkt ömsesidigt beroende mellan dessa. Utan tvivel är FF Jaro också framöver mycket beroende av hur regionens näringsliv utvecklas.

Samtidigt behövs regionala varumärken som kan förena invånarna, bjuda på underhållning, spänning och stolthet och som ger meningsfull fritidssysselsättning för ungdomar och höjer livskvaliteten utanför arbetstiden. FF Jaro är ett sådant varumärke för vår region. Tillsammans bygger vi framtiden.

SEKAISIN PILVESTÄ?

Pilvipalvelut – paljon puhuttuja, mutta miksi oman yrityksen kannattaisi siirtää IT-asioita pilveen?

Koska se on helppoa ja pitkällä tähtäimellä edullista.

Katso lisätietoja ja huipputarjouksemme www.anvia.fi/pilvi

MITÄ OVAT ANVIAN PILVIPALVELUT? Sovelluksia ja IT-infrastruktuuria kotimaisesta palvelinkeskuksesta. Maksat kulloinkin käyttämistäsi palveluista tai kapasiteetista – et ilmasta.

Anvia Yrityspalvelut | Vaasa, Seinäjoki, Kokkola, Helsinki, Tampere | puh. 0393 933 933 yrityspalvelut@anvia.fi | www.anvia.fi/yrityksille

Lasse Eriksson on nauttinut yrityksen toiminnan rakentamisesta, vaikka muisteleekin joskus pienen yrityksen kodikkuutta.

Takana Petter, Andreas ja Joakim Eriksson.

KORJAAMOTÖITÄ KOLMESSA POLVESSA VERKSTADSARBETE I TRE GENERATIONER TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER SAMI PULKKINEN

Stig Erikssonin vuonna 1959 perustamasta traktoreiden ja mopojen korjaamiseen keskittyneestä yrityksestä on kasvanut autokorjaamon, auto-osakierrätyksen, autojen hinauksen ja kuljetuksen sekä metsä- ja puutarha-alan pienkoneiden myymälän muodostama yrityskokonaisuus, jossa työskentelee ympärivuotisesti 40 henkilöä. År 1959 grundade Stig Eriksson ett företag vars verksamhet koncentrerade sig på reparation av traktorer och mopeder. Företaget har sen dess expanderat och utgörs idag av bilverkstad, bildelsåtervinning, bärgning och transport samt en butik för skogs- och trädgårdsbranschen. Totalt sysselsätter företaget 40 personer året runt.

10 CONNECTING BUSINESS

N

ykyinen yrittäjä, Stigin poika Lasse Eriksson tuli töihin korjaamoon omasta halustaan 1980-luvun alussa ammattikoulun ja armeijan jälkeen. Nyt yrityksessä on jo kolmas polvi Erikssoneita, sillä myös Lassen pojat Andreas ja Joakim sekä veljenpoika Petter työskentelevät siellä. Andreas työskentelee yleensä Husqvarna-liikkeessä Pietarsaaressa, Joakim ja Petter vastaavat yhdessä korjaamosta.

– Vielä on liian aikaista sanoa, jatkaako joku pojista yrittäjänä, sillä sukupolvenvaihdosta ei ole vielä suunniteltu. Yrittäminen on elämäntyyli, sitä täytyy oikeasti haluta, jotta siitä nauttii, Lasse Eriksson miettii.

TEHOKASTA AUTO-OSAKIERRÄTYSTÄ Erikssonit käsittelevät vuosittain noin 4000 autoa. Lukumäärässä ovat mukana kuljetettavat, korjattavat ja purettavat autot. Aidatun autopurkamon alueella on sekä varaosiksi ostettuja autoja että autovahinkokeskukselle välivarastoitavia autoja. Yrityksellä on autojen välivarastot myös Kauhavalla ja Närpiössä.

Jokainen yritykseen sisään tuleva auto kirjataan järjestelmään ja vastaava numero merkitään myös autoon. Ostettavat purkuautot kuivataan nesteistä ja niistä irrotetaan osat, joilla on eniten menekkiä. Osat kirjataan ja varastoidaan ja niiden hyllypaikat merkataan järjestelmään. Irrotetut ja varastoidut osat ovat nähtävissä myös yrityksen kotisivuilla, jossa käykin ahkerasti auton osien etsijöitä.

– Meillä on yhteensä noin 100 000 auton irto-osaa. Kierrätysosista vain noin 3 prosenttia tulee oman korjaamon käyttöön ja suurin osa niistä päätyy muille korjaamoille.

Viime vuonna lähetimme 11 000 osaa, Eriksson kertoo.

Varaston hyllyistä löytyy valtava määrä auton osia, mutta joskus osia irrotetaan myös pihalle varastoiduista autoista.

REPARATIONERNA BETALAS AV FÖRSÄKRINGEN Erikssons verkstad reparerar och lackerar nästan 1000 bilar om året. Alla reparationer betalas av skadeförsäkringsbolagen och försäkringsbolagen fastslår också reparationernas omfattning. Erikssons sköter själva om bärgningen av bilarna från skadeplatsen och för dem till den verkstad som ägaren valt.

När bilen anländer lyfts den upp och både fotograferas och mäts för försäkringsbolaget.

–En kompetent personal och de nyaste tekniska apparaterna inom branschen garanterar att bilen repareras så noggrant som möjligt, utlovar Eriksson.

Vid reparationen används både nya och begagnade reservdelar. Efter reparationen lackeras ännu bilen i företagets eget måleri, som använder sig av så miljövänliga lacker som möjligt.

ERIKSSONS BOLAGEN • familjeföretag som grundades 1959 • sysselsätter 40 personer som i huvudsak kommer från närregionen • hanterar årligen ca 4 000 bilar, varav knappt 1 000 i verkstaden och 500 i demonteringshallen • säljer årligen ca 11 000 reservdelar till bilar • i reservdelslagret finns det ca 6 kilometer hyllor med små reservdelar • på gården till demonteringshallen finns ca 1000 bilar • från demonteringshallen går ca 400 ton järnskrot ut per år

JÄMN TILLVÄXT Då Lasse Eriksson inledde verksamheten fanns en utomstående anställd vid sidan av far och son. Nu är antalet anställda 40. Förutom antalet anställda har också utrymmena vuxit i en jämn takt.

– Inom den här branschen är variationen stor gällande mängden arbete. Ändå har vi ännu aldrig sagt upp eller permitterat en endaste arbetstagare. Det här beror på att även personalen är flexibel och gör det arbete som just då erbjuds, säger Eriksson stolt. –Det är inte alltid lätt att hitta bra arbetstagare, därför måste man hålla fast vid dem.

CONNECTING BUSINESS 11

TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER LEMMINKÄINEN TALO, MITTISTAN-PROJEKTI, MÄENPÄÄ RAKENNUS

Isot rakennushankkeet STORA BYGGPROJEKT Kaupunkien ja kaupunkiseutujen välinen kilpailu asukkaista, matkailijoista, yrityksistä, palveluista ja työpaikoista on kovaa. Kaupungit pyrkivätkin tavoitteellisella kehitystyöllä muokkaamaan brändiään ja vetovoimatekijöitään niin, että erottuisivat edukseen muista kaupungeista.

K

aupunkikuva vaikuttaa voimakkaasti siihen, miten kaupungissa asuvat tai vierailevat ihmiset kokevat kaupungin, siksi etenkin kaupunkikeskustoja pyritään kehittämään entistä houkuttelevammiksi.

Kaupunkikeskustoihin onkin viime vuosina suunniteltu suuria kauppakeskuksia ja muita rakennuskokonaisuuksia, joissa on monia erilaisia toimintoja. Myös Pohjanmaalla tällaisten monipuolisesti asukkaita ja asiakkaita houkuttelevien palvelukeskusten tarve on huomattu.

12 CONNECTING BUSINESS

kehittävät kaupunkikuvaa UTVECKLAR STADSBILDEN Konkurrensen mellan städerna och stadsregionerna är hård gällande invånarna, turisterna, företagen, servicen och arbetsplatserna. Städerna strävar efter att omforma sin image och attraktionskraft med hjälp av målmedvetet utvecklingsarbete så att de kan skilja sig ur mängden.

Wasa Station -korttelin toiminnot jatkuvat saumattomasti sen kaupunkiin päin avautuvalla torilla.

CONNECTING BUSINESS 13

KOKONAISEN KORTTELIN ENERGIAHUOLLON JA TALOTEKNIIKAN HOITAMINEN KESKITETYSTI OMAN YHTIÖN KAUTTA ON AIVAN UUTTA.

WASA STATION ON VAASAN TULEVA LIPPULAIVA Lemminkäinen Talo Oy voitti Vaasan kaupungin järjestämän suunnittelukilpailun ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevan entisen linja-autoaseman korttelin kehittämiseksi. Lemminkäisen ehdotus Wasa Station -nimiseksi korttelikokonaisuudeksi sisältää kauppakeskuksen, musiikki- ja kongressikeskuksen, liikuntatilat, hotellin, ravintoloita sekä asuntoja. Kellarikerroksessa on lisäksi pysäköintitilat. Innovatiivisia energia- ja talotekniikkaratkaisuja hyödyntävä Wasa Station tulee olemaan myös Vaasan seudun energiateknologiakeskittymän yritysten näyteikkuna korttelin energiaratkaisujen osalta.

Usean toiminnan yhdistäminen samaan kortteliin on vetovoimatekijä, joka lisää korttelin palveluiden käyttöä. Monella tapaa käytettävä musiikki- ja kongressikeskus sekä liikuntatilat muuntuvat suurtenkin tapahtumien tai messujen pitopaikaksi, mutta soveltuvat yhtä hyvin esimerkiksi kaupunginorkesterin harjoitteluun, seniorien aamupäiväjumppaan tai nuorison sählyturnaukseen. Samassa korttelissa sijaitsevat hotelli- ja ravintolapalvelut, kauppakeskus 14 CONNECTING BUSINESS

ja hyvät pysäköintitilat tuovat synergiaa toimintaan.

– Kokonaisen korttelin kehittäminen kerralla on varsin poikkeuksellista suomalaisessa kaupunkikuvassa. Samoin kokonaisen korttelin energiahuollon ja talotekniikan hoitaminen keskitetysti oman yhtiön kautta on jotain aivan uutta, jota ei ole tehty sen enempää Suomessa kuin ilmeisesti Euroopassakaan, kertoo Lemminkäinen Talo Oy:n aluejohtaja Mikael Snellman.

KAUPUNKIKESKUSTA LAAJENEE JA ELÄVÖITYY Vaasan pohjoisen sisääntuloväylän varteen suunniteltu Wasa Station tulee valmistuessaan olemaan maamerkki, joka 24-kerroksisen torniosansa ansiosta huomataan myös muualta päin kaupunkiin tultaessa. Se yhdistää rautatien toisella puolella sijaitsevan voimakkaasti kehittyvän Klemettilän alueen ydinkeskustaan. Rautatien muodostama raja on enemmän henkinen kuin todellinen, sillä Wasa Stationilta pääsee kävellen kauppatorille vain muutamassa minuutissa.

Lemminkäinen toimii Wasa Station

-hankkeen hankekehittäjänä ja rakentajana.

Lisäksi se tulee toimimaan uudentyyppisen LVIS-järjestelmän ylläpitäjänä myös rakennuksen valmistuttua. Jo suunnitteluvaiheessa Lemminkäinen kartoitti tulevia käyttäjämääriä ja tällä hetkellä se etsii hankkeelle rahoittajia sekä tulevia vuokralaisia. Vaikka kaupunki ei vielä ole tehnyt korttelin rakentamispäätöstä, Snellman toivoo, että hanketta päästäisiin toteuttamaan vuoden 2016 aikana.

Moni kaupunkilainen varmaan miettii, mitä Wasa Stationin rakentaminen maksaa, mutta kaikki eivät tule ajatelleeksi sen positiivisia vaikutuksia. Kaupungin teettämän vaikutusanalyysin mukaan kortteliin syntyisi 400 uutta työpaikkaa ja korttelin rakentamisaikana rakennusalalle tulisi jopa 2 400 henkilötyövuotta lisää. Lisäksi hankkeen toteuttaminen nostaisi kaupan ja matkailun liikevaihtoa, kasvattaisi tapahtumien määrää, elävöittäisi kaupunkikeskustaa sekä lisäisi kaupungin elinvoimaa ja positiivista imagoa. Se toisi myös kaupungin kassaan lisää veroja.

OCKSÅ EN LITEN STAD KAN UTVECKLA OCH UTVECKLAS

MITTISTAN-HUSET ÄR EN KULTURMOTOR FÖR STADEN OCH HAR DESSUTOM STIMULERAT NÄRINGSLIVET.

I centrum av Närpes finns ett aktivitetscenter, Mittistan-fastigheten, vars invigning skedde i januari i år. Planeringen av projektet startade då utrymmen i centrum blev lediga och då biografen och andra gemensamma mötesutrummen försvann på grund av rivning. I första skedet av projektet, som färdigställdes i slutet av förra året, finns en hotellrestaurang, kultursal, biograf, konsthall, läkarcentral, tandläkare, fysioterapeut, gym och andra företag. I skede två, som ännu är under planering, ämnar Folkhälsan bygga servicebostäder för seniorer samt ett daghem.

– I Mittistan-projektet sammanslogs olika verksamhetsformer på ett intressant sätt, vilket gör att fastigheten blir ännu attraktivare. Redan under de första månaderna har huset visat sig bli en kulturmotor för staden och har dessutom stimulerat näringslivet. Jag är mycket stolt över att Närpes stad tog beslutet att förverkliga Mittistan-fastigheten, säger en nöjd projektchef Raymond Wesander. Även Ann-Christine Grönholm, som är direktör för nyöppnade hotellrestaurangen Red&Green, är nöjd med de första arbetsmånaderna trots att takten varit hård i och med starten av verksamheten i den nya lokalen. Redan nu har Grönholm kunnat dra nytta av synergieffekterna av Mittistan i och med marknadsföringen av bland annat konferenspaket dit också välfärdstjänster hör. Samarbetet mellan kultursalen och restaurangen känns också naturligt.

– Mittistan-helheten är enastående och verksamheterna som finns där stöder varandra. När vi väl får helheten att fungera så tror jag att alla aktörer drar nytta av varandras närvaro. Det kräver naturligtvis samarbetsvilja och flexibilitet av alla företagare i huset, säger Grönholm.

Dextra huolehtii työntekijöistäsi Dextra Pietarsaari tarjoaa kokonaisvaltaiset työterveysja työhyvinvointipalvelut kaikenkokoisille yrityksille.

Pyydä tarjous!

Anders Finne, aluejohtaja, 040 167 9061, anders.finne@dextra.fi

Varaa aika 06 781 8950

Osa Pihlajalinna-konsernia

Dextra Pietarsaari • Puh. 06 781 8950 • Kauppiaankatu 6, 68600 Pietarsaari • dextra.fi

CONNECTING BUSINESS 15

UTAN ETT NYTT KÖPCENTER TYNAR STADEN BORT Även utseendet vid torget i Jakobstad ändras då köpcentret äntligen ska börja byggas på platsen där gamla bankhuset stått. Eftersom hela Jakobstads absoluta centrum hör till Museiverkets register för byggda kulturmiljörer av riksintresse (RKY), behandlades planerna för det nya köpcentret enligt Museiverkets direktiv i flera omgångar. Nu är tillståndsärendena i skick, rivningen av den

HANDELN I JAKOBSTAD BEHÖVER EN SÅDAN HÄR VITAMININJEKTION.

16 CONNECTING BUSINESS

gamla byggnaden i gång och byggandet av det nya huset inleds nu under våren.

– Jag har diskuterat med många företagare under processens gång och alla är av den åsikten att handeln i Jakobstad behöver en sådan här vitamininjektion. Den här satsningen gör att kundflödet också styrs till Jakobstad igen. Utan den här satsningen finns det en risk att hela staden tynar bort, säger

projektchef Kim Mäenpää på Mäenpää Rakennus Oy – Byggnads Ab som ansvarar för projektet.

Fastigheten som byggs invid torget kommer att ha en parkering i källaren, ett köpcenter i två våningar samt 27 bostäder i tre våningar.

Vero- ja lakipalveluilla kilpailukykyä Meillä on vahva toimialaosaaminen ja kokemus pitkäjänteisestä yhteistyöstä perhe- ja kasvuyritysten kanssa.

Kuuntelemme, sparraamme ja avaamme uusia näkökulmia.

Ota yhteyttä p. 020 760 3000

18.5. 2015 VAASA – VASA

PÄÄSEEKÖ SUOMI PERILLE?

kpmg.fi

NÅR FINLAND FRAM?

ILMOITTAUTUMISET seminaariin viimeistään 13.5.2015 osoitteessa www.pohjanmaankauppakamari.fi

ANMÄLAN till seminariet senast 13.5.2015 på adressen www.osterbottenshandelskammare.fi

CONNECTING BUSINESS 17

ESKO AHO • Suomen pääministeri 1991 – 1995 • Kansanedustaja 1983 – 2003 • Keskustan puheenjohtaja 1990 – 2002 • Sitran yliasiamies 2004 – 2008 • Nokian yhteiskunta-suhteista vastaava johtaja 2009 – 2012 • Senior Fellow Harvardin yliopiston Kennedy School 2012 – • Hallituksen puheenjohtaja: East Office Business Team for Russia, SuomalaisVenäläinen kauppakamari, Kansainvälisen kauppakamari ICC:n hallituksen jäsen

18 CONNECTING BUSINESS

Enemmän liike-elämän osaamista poliittiseen päätöksentekoon TEKSTI PATRIK LINDFORS KUVA STT-LEHTIKUVA

Elinkeino­elämän ja politiikan välillä vallitsee Esko Ahon mukaan syvä kuilu. Harvalla yritysjohtajalla on syvällisempi tuntemus politiikasta, ja vain muutamalla poliitikolla on kokemusta yrityselämästä.

S

uomi on yhä yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista, melkein kaikilla mittareilla mitattuna: hyvinvoinnin, koulutuksen ja myös luottoluokituksen osalta.

Huippuluokan tulokset kansainvälisissä vertailuissa on yksi puoli todellisuudesta. Toinen puoli liittyy talouden jyrkkään alamäkeen. Suomen bruttokansantuote on vajaa viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 2008, jolloin finanssikriisi syöksi maailmantalouden kaaokseen. Saman aikajakson aikana valtion kulut ovat kasvaneet 25 prosentilla ja tuotot ainoastaan 8 prosentilla.

Taloudellinen tilanne muistuttaa monessa suhteessa 90-luvun alkupuoliskoa, jolloin Suomi oli vajonnut syvään lamaan. Esko Aho joutui silloin pääministerinä tekemään rankkoja ja radikaaleja päätöksiä, jotta Suomi välttyisi täydelliseltä taloudelliselta romahdukselta.

Tämän hetken huonoon tilanteeseen löytyy Ahon mukaan kolme syytä. Ulkoisista tekijöistä kansainvälisen talous­ tilanteen ja vientimarkkinoiden jyrkkä heikentyminen ovat vaikuttaneet Suomen tilanteeseen eniten.

Suomella on myös vakava kustannusongelma, sillä teollisuuden kustannukset ovat nousseet, vaikka talouskasvu on polkenut paikallaan. Kolmas tekijä on julkisen sektorin ja teollisuuden rakenneongelma, johon sisältyy myös osaamisongelma.

POLITIIKKAA JA TALOUTTA Edellytys Suomen nostamiseksi takaisin huipulle on keskinäisen ymmärryksen parantaminen julkisen ja yksityisen päätöksenteon välillä. Elinkeino­elämä yrittää Ahon mukaan ohjata poliittista päätöksentekoa ymmärtämättä täysin poliitti-

sen päätöksenteon logiikkaa. Poliittisista päätöksentekijöistä taas hyvin harva tuntee elinkeinoelämän realiteetteja ja lainalaisuuksia. ”Poliitikoilla on käsitys, että lainsäädännöllä voi ohjata yksityisen sektorin toimintaa. On kuitenkin mahdotonta tehdä oikeita poliittisia päätöksiä ymmärtämättä markkinoiden logiikkaa.”

Suomessa on Ahon mukaan pyrittävä hakemaan win-win-ratkaisuja, jotka hyödyttävät maata kokonaisuutena. Esimerkiksi julkista sektoria koskevassa keskustelussa on lähtökohtana yleensä näkemys, että jos yksi osapuoli hyötyy, löytyy varmasti joku toinen, joka häviää.

Yksi Suomen keskeisimmistä ongelmista on Ahon mukaan poliittinen johtaminen. Virkamiesvalmistelu ja poliittinen päätöksenteko on sotkettu toisiinsa.

Yksi keskeinen syy tähän oli uudistus, jossa merkittävä osa ministeriöiden vallasta annettiin poliittisille valtiosihteereille. Tämä horjutti vallankäytön tasapainon. ”Olemme menettäneet meidän perinteisen vahvuutemme, kyvyn reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin.”

Hallituksen päätöksenteon ohjenuorana on puolueiden yhteisesti sovittu hallitusohjelma. Tärkeintä on, että hallitusohjelmassa on selkeitä strategisia päämääriä ja tarpeeksi liikkumatilaa. ”Wayne Gretzkyn oppien mukaan pitää liikkua sinne, minne kiekko on menossa, eikä sinne missä kaikki muut jo ovat”, sanoo Aho. DIGITALISAATIOON ON TARTUTTAVA Digitalisaatio on yksi merkittävimmistä talouteen ja kilpailukykyyn vaikuttavista asioista tällä hetkellä. Vaikutukset ovat

Ahon mukaan yhtä merkittävät kuin siirtyminen agraariyhteiskunnasta teollistuneeseen yhteiskuntaan. ”Kolmannes nykyisistä työpaikoista katoaa seuraavan 20 vuoden aikana.

Koimme saman ilmiön 60- ja 70-luvuilla maa- ja metsätaloudessa.”

Muutos oli silloin Ahon mukaan luonnollinen prosessi. Digitalisaatio tulee aiheuttamaan vastaavan muutoksen seuraavien vuosikymmenien aikana. Suomen ainoa vaihtoehto on olla maailman parhaimpia digitalisaation hyödyntäjiä. ”Sopeutuminen digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin on ainoa tapa, jolla Suomi voi menestyä tulevaisuudessa. Tämä prosessi tulee kuitenkin aiheuttamaan mullistuksia ja vastoinkäymisiä, varsinkin henkilökohtaisella tasolla.”

OPETUS AVAINASEMASSA Suomella on Ahon mukaan hyvät edellytykset pärjätä nopeasti muuttuvassa ympäristössä ja nousta yhdeksi digitaalisen maailman kärkimaaksi. ”Suurin haaste on monialaisen osaamisen edistäminen. Suomen opetusjärjestelmän on avattava ovensa yrityksille”, sanoo Aho. Opetusjärjestelmän kehittäminen ei Ahon mukaan vaadi suuria rahoja ja resursseja. Ratkaiseva tekijä on asenne, jonka pitää olla sama kuin amerikkalaisissa huippuyliopistoissa. ”Suomeen pitää palauttaa tulevaisuuden rakentamisen kulttuuri.”

Meidän on Ahon mukaan myös opittava hyväksymään epäonnistumisia ja konkursseja. ”Innovaatioilla on tärkeä rooli. Samalla on ymmärrettävä, että uusien asioiden luominen sisältää suuria riskejä.”

CONNECTING BUSINESS 19

Elämän-

TYÖN JUHLAA!

Kun haluatte huomioida pitkäaikaisen työntekijän ansiot, on Keskuskauppakamarin ansiomerkillä yksiselitteinen sanoma – kiitos!

Saman merkin ovat saaneet tämän maan arvostetuimmat henkilöt presidenteistä yritysjohtajiin ja yrittäjistä työntekijöihin.

Elämäntyömerkillä voitte kunnioittaa pitkää työuraa, vaikka se olisi kertynyt useamman eri työnantajan palveluksessa.

Ja vaikka ansiomerkki luovutettaisiin organisaatiossa vain yhdelle, se tuo nostetta työkulttuuriin – täällä työntekijöitä arvostetaan!

Paitsi elämänpituisesta työurasta, voi ansiomerkkiä anoa myös vuosimerkkinä esim. 10 tai 20 vuoden palveluksesta.

Hopeinen elämäntyömerkki Hopeinen elämäntyömerkki myönnetään vähintään 20 vuoden työstä elinkeinoelämässä.

Elämäntyömerkki on parhaimmillaan myös kannuste jatkaa työelämässä.

Kultainen elämäntyömerkki Kultainen elämäntyömerkki myönnetään vähintään 30 vuoden mittaisesta elämäntyöstä.

Kultaista elämäntyömerkkiä voi hakea joko kullattuna, hopeisena tai 18 karaatin kultaisena.

Kysy lisää ja käy osoitteessa ansiomerkit.fi Lisätietoja myös Tarja Nuutinen tarja.nuutinen@chamber.fi p. 09 4242 6200

UUSIIN ASEMIIN TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVA SAMI PULKKINEN

KRAKOVASTA PIETARSAAREEN ILMAN KULTTUURISHOKKIA UPM:n Pietarsaaren sellutehtaan henkilöstöpäällikkö Katja Sauvola

KUKA OLET? Olen Oulussa ja Hailuodossa kasvanut sekä Turussa opiskellut valtiotieteilijä, ja muutin Pietarsaareen viime joulukuussa yhdessä puolalaissyntyisen koirani, monirotuisen Frankin kanssa. Vapaa-aikanani harrastan liikuntaa – nytkin ovat lihakset kipeänä uuden potkulajin kokeilemisesta – ruoanlaittoa ja liikun Frankin kanssa ulkona. Matkustelen myös mielelläni.

MITÄ TEIT AIEMMIN? Minulla on noin 10 vuoden työkokemus eri työpaikoista Turussa, Lontoossa sekä viimeksi Krakovassa. Vuodesta 2012 lähtien olen ollut UPM:n HR-palvelukeskuksessa Krakovassa, viimeksi Suomi-tiimin vetäjänä. Siellä sain hyvän poikkileikkauksen UPM:n henkilöstöasioiden hoitamisesta, mikä on helpottanut sopeutumistani uuteen tehtävääni.

MITÄ TEET NYT? Toimin UPM:n Pietarsaaren sellutehtaan henkilöstöpäällikkönä ja olen kuulemma ensimmäinen nainen tässä tehtävässä. Olen toimipaikan ainoa HR-ihminen ja tehtäväni on tukea esimieskuntaa heidän omien tehtäviensä hoidossa sekä olla paikallisesti ensikontakti henkilöstöasioissa.

Johtoryhmän jäsenenä vastaan siitä, että tehtaan henkilöstöpolitiikka on sääntöjen mukainen ja linjassa UPM:n globaalin henkilöstöpolitiikan kanssa. Tarvittaessa autan myös UPM-konsernin muiden Pietarsaaren yksiköiden HRasioissa.

MITKÄ OMINAISUUTESI AUTTAVAT TÄSSÄ TEHTÄVÄSSÄ?

Nuoresta iästäni huolimatta minulla on monipuolinen kokemus HR-asioista ja kannustavasta esimiestyöstä. Olen ihmisläheinen, utelias oppimaan uutta ja uskallan tarttua uusiin haasteisiin.

MILLAISIA HAASTEITA SINULLA ON EDESSÄSI? Minulla ei ole aiempaa tehdaskokemusta, joten ensimmäisten kuukausien aikana olen pyrkinyt tutustuman kaikkiin tehtaan osa-alueisiin. Minulla ei ole lähikollegoita, mutta Krakovan HR-palvelukeskus ja UPM:n muiden yksiköiden HR-ammattilaiset auttavat minua tarvittaessa.

Vinkkaa mielenkiintoisesta henkilöstä: www.pohjanmaankauppakamari.fi Ge oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi

CONNECTING BUSINESS 21

TALOUSKATSAUS | EKONOMISK ÖVERSIKT

JOKIN ALA VETÄÄ, JOKIN TOINEN EI EN BRANSCH DRAR, EN ANNAN INTE TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI, MIA BRÄNNBACKA KUVAT | BILDER HAASTATELLUT/DE INTERVJUADE

Haastattelemalla muutamaa eri toimialojen edustajaa Pohjanmaan kauppakamarialueella voi helposti päätyä siihen tulokseen, että tilanne on hieman dualistinen. Yleisesti ottaen taloudessa ei mene tällä hetkellä kovin hyvin, mutta joillakin tietyillä toimintalohkoilla on pörinää enemmän kuin aikoihin. Toivo paremmasta elää edelleen. Tätä käsitystä vahvistavat niin kauppakamarin huhtikuussa toteuttama Business Panel -yritysbarometri kuin Tilastokeskuksen viime vuoden toteutumaa kuvaavat tilastot.

Genom att intervjua representanter från olika branscher inom Österbottens handelskammares område kan man lätt dra den slutsatsen att situationen är ganska tudelad.

Allmänt taget går det inte ekonomiskt speciellt bra men inom vissa verksamhetssegment finns det mer aktivitet än på länge. En önskan om bättre tider lever kvar. Den här uppfattningen bekräftas av handelskammarens företagsbarometer Business Panel som utfördes i april och av Statistikcentralens resultat från ifjol.

USEASTA TUKIJALASTA ON HYÖTYÄ Palvelualan, etenkin B2B-palveluiden, kysyntä on yleensä riippuvainen alan asiakkaiden suhdanteista. Tämän tietää myös vaasalaisen mainostoimisto C2 Advertisingin toimitusjohtaja Tuukka Turunen.

– Toimialan yleiseen tilanteeseen en ota kantaa, mutta totta kai mainostoimistoissa on hiljaisempaa silloin, kun asiakkailla on rauhallista. On kuitenkin aina myös niitä asiakkaita, joilla menee hyvin, ja tällaiset asiakkaat tilaavat myös taantuman aikana, Turunen miettii.

Turusen mukaan konsulttipalvelujen tarve on hieman kasvanut alkuvuonna, vaikka perinteisten taktisten mainostoimistopalvelujen osalta on ollut hiljaisempaa. Eniten C2:n palveluista ovat kuitenkin kasvaneet digimarkkinoinnin ja sosiaalisen median palvelut.

– Viime vuonna nimenomaan digi- ja somepalvelut kasvoivat merkittävästi ja me lähes tuplasimme henkilöstömme. Karkeasti ottaen noin puolet meillä työskentelevistä ihmisistä toteuttaa asiakkaille erilaisia sosiaalisen median palveluita, hän sanoo.

Trots det dåliga konjunkturläget är Elopuro nöjd över att Käyttöauto år för år förbättrat sin andel av bilhandeln i Vasaregionen. Han tror att bilhandeln också i fortsättningen går bra, eftersom Finland är ett land med långa avstånd. Utvecklingen av servicekonceptet och en bra personal är enligt Elopuro i nyckelposition då man funderar på Käyttöautos framtida verksamhet och dess utveckling.

UPPSVING FÖR BILHANDELN Läget inom service och handel har länge varit dyster. Enligt Statistikcentralens senaste publikation har man inom bilhandeln ändå sett en liten ökning sen början av året.

– Det har vi helt klart märkt av både gällande nya och begagnade fordon, säger direktören för Käyttöauto i Vasa Teemu Elopuro glatt.

24 CONNECTING BUSINESS

SMÅ LJUSGLIMTAR MITT I DET GRÅA Rani Plast i Terjärv och de övriga företagen som hör till Rani-koncernen verkar inom olika industribranscher och marknadsför sina produkter i olika delar av världen.

– Byggnadsindustrin ser inte ut att öka trots små ljusglimtar och till exempel inom koncernens husfabrik är läget som lugnast på trettio år. Inom kemiindustrin är det råvarubrist på grund av anpassningar inom produktionen, och Europa lider av en dyr euro.

Däremot ser det ljusare ut inom verksamhetsområdet för elisolation, säger verkställande direktör Mikael Ahlbäck.

Trots de ekonomiska utsikterna investerar Rani Plast stort i sin business för lantbruksfilm, som representerar ca en tredjedel av produktionen i fabrikerna i Terjärv. Investeringen avspeglar också koncernens framtidstro.

– Förhoppningsvis får vi en regering som kan binda sig vid sina målsättningar för de följande 3-4 åren. Det skulle underlätta beslutsfattandet i företag i denna turbulenta värld, funderar Ahlbäck.

Business Panel:

OPTIMISMI NOSTAA JÄLLEEN PÄÄTÄÄN K

80

auppakamarin huhtikuussa toteuttama Business Panel -selvitys kertoo yritysten tilanteen parantuneen edellisestä, marraskuisesta mittauksesta. Marraskuussa kaikki saldolukukäyrät kääntyivät laskuun viimekeväisen nousun jälkeen.

Nyt käyrät ovat taas nousussa, mutta ne ovat kuitenkin vielä jonkin verran viime kevättä alhaisemmalla tasolla.

Ainoastaan tunnelmaa kuvaava saldoluku on edelleen nollaviivan alapuolella eli pessimistisestä tunnelmasta kertovia yrityksiä on enemmän kuin niitä, joiden mukaan tunnelma on optimistinen.

Tunnelma yrityksissä on edelleen siis synkempi, mihin tilauskanta, rekrytointiaikeet tai liikevaihto antavat aihetta.

On kuitenkin huomattava, että tilannetta normaalina pitävien yritysten määrä on kasvanut niin, että jo lähes puolet kaikista yrityksistä kertoo tunnelman olevan normaali.

Tunnelma Liikevaihto Tilauskanta Rekrytointi

60

40

20

0

-20

-40

-60 Saldolukukäyrät ovat syksyisen notkahduksen jälkeen kääntyneet jälleen nousuun.

Nähtäväksi jää loppuuko monen vuoden epävarma jakso tämän nousun myötä.

¼ REILULLA NELJÄNNEKSELLÄ YRITYKSISTÄ ON REKRYTOINTIAIKEITA LÄHIKUUKAUSINA.

4/15

11/14

4/14

11/13

4/13

11/12

8/12

4/12

11/11

4/11

11/10

4/10

11/09

8/09

2/09

8/08

2/08

8/07

2/07

8/06

2/06

-80

43% 43 % YRITYKSISTÄ USKOO LIIKEVAIHDON KASVAVAN TÄNÄ VUONNA.

Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta vuonna 2014 Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan ELY-keskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Tämä talouskatsaus perustuu Pohjanmaan kauppakamarin Business Panelin 4/2015 ja Tilastokeskuksen aineistoon.

LÄHES VIIDENNES YRITYKSISTÄ EI LÖYDÄ TARVITSEMAANSA TYÖVOIMAA, SAMAN VERRAN ON YRITYKSIÄ, JOILLA EI OLE TUOTANTOKAPEIKKOJA

Denna ekonomiska översikt beskriver läget år 2014 på Österbottens handelskammares område. Området sammanfaller med Österbottens NTM-centrals område och består av landskapen Österbotten och Mellersta Österbotten. Den här ekonomiska översikten grundar sig på uppgifter från Österbottens handelskammares Business Panel 4/2015 och Statistikcentralen.

Laajempi kuvasarja viime vuoden toteutumasta eri toimialoilla ja Business Panelista on katsottavissa kotisivuiltamme www.ostro.chamber.fi /Tilastot_ja_selvitykset.

En utförligare bildserie av fjolårets resultat inom olika branscher och av Business Panel kan ses på vår webbsida www.ostro.chamber.fi/Statistik_och_utredningar.

CONNECTING BUSINESS 25

TEOLLISUUDEN JA RAKENTAMISEN KEHITYS

~50%

41%

LÄHES PUOLET TEOLLISUUS- JA RAKENNUSALAN YRITYKSISTÄ USKOO LIIKEVAIHDON KASVUUN TÄNÄ VUONNA.

150

41 % REKRYTOI LISÄÄ VÄKEÄ LÄHIKUUKAUSINA.

TEOLLISUUS

Tilastokeskus

140

150

130

120

120

110

110

100

100

2010=100 Koko maa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa

80 70

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

¾ YRITYKSISTÄ INVESTOI TÄNÄ VUONNA ENEMMÄN TAI YHTÄ PALJON KUIN VIIME VUONNA.

RAKENTAMINEN

Tilastokeskus

140

130

90

¾

90

2010=100 Koko maa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa

80 70

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Teollisuuden kehitys tammi-syyskuussa 2014 oli Pohjanmaalla vaisua, Keski-Pohjanmaalla teollisuuden liikevaihdon trendi nousi takaisin perusvuoden 2010 tasolle.

Positiivinen kehitys rakentamisessa jatkui Pohjanmaalla vuonna 2014, Keski-Pohjanmaalla alan trendi pysytteli vuoden 2013 tasolla.

80

TEOLLISUUS JA RAKENTAMINEN Business Panel

60 40 20 0 -20 -40

Teollisuusyrityksissä liikevaihto-odotukset ja lisätyövoiman rekrytointitarve ovat kasvaneet reilusti viime marraskuusta.

50% VAIN JOKA KYMMENES YRITYS ARVIOI TILAUSKANTANSA SUPISTUVAN LÄHIKUUKAUSINA. 26 CONNECTING BUSINESS

PUOLET YRITYKSISTÄ KÄRSII RIITTÄMÄTTÖMÄSTÄ KYSYNNÄSTÄ.

4/15

11/14

11/13

4/13

11/12

8/12

4/12

11/11

4/11

11/10

4/10

11/09

8/09

2/09

8/08

2/08

8/07

2/07

2/06

-80

4/14

Tunnelma Liikevaihto Tilauskanta Rekrytointi

-60

P

ohjanmaalla teollisuuden liikevaihdon kehitys viime vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä jäi edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Teollisuuden kehitys Pohjanmaalla on vuoden 2013 loppupuolelta myötäillyt valtakunnallista kehitystä. Keski-Pohjanmaan maakunnassa teollisuuden kehityksen vuoden 2013 lasku loppui ja kehitys oli positiivista kaikilla kolmella ensimmäisellä kvartaalilla.

Molempien kauppakamarialueen maakuntien teollisuuden liikevaihto on nyt samalla tasolla kuin perusvuonna 2010.

Teollisuuden vientiliikevaihto Pohjanmaalla on jo pitkään pysynyt perusvuoden 2010 tuntumassa, KeskiPohjanmaalla sen sijaan ollaan pitkän notkahduksen jälkeen saavuttamassa taas perusvuoden tasoa. Vienti kasvoi Keski-Pohjanmaalla kymmenen prosenttia viime vuonna verrattuna edellisvuoteen.

Rakentamisen liikevaihdon kehitys oli Pohjanmaalla edellisvuotta parempaa kaikilla kolmella ensimmäisellä neljänneksellä viime vuonna. Vuodesta 2010 rakennusalan liikevaihto on kasvanut Pohjanmaalla lähes 40 prosenttia. KeskiPohjanmaalla rakennusalan kehitys oli kasvussa kahdella ensimmäisellä neljänneksellä, mutta kolmas kvartaali jäi edellisvuoden vastaavasta jaksosta. Näin ollen rakennusala jatkoi Keski-Pohjanmaalla viime vuosille tyypillistä vaihtelevaa kehitystä.

65% 65 % KERTOO ALAN TUNNELMAN OLEVAN OPTIMISTINEN TAI NORMAALI.

UTVECKLINGEN INOM HANDELS- OCH SERVICEBRANSCHERNA

¾ BLAND HUVUDBRANSCHERNA ÄR UTSIKTERNA DYSTRAST FÖR HANDELN.

INOM HANDELN HAR MINST ANTAL FÖRETAG FÖR AVSIKT ATT REKRYTERA PERSONAL INOM DE NÄRMASTE MÅNADERNA, BEHOVET ATT MINSKA PERSONALSTYRKAN FINNS I CA VART TIONDE FÖRETAG OBEROENDE AV BRANSCH.

150

HANDEL

Statistikcentralen

140

80

40

120

20

110

0

100

-20

90

HANDEL

Business Panel

60

130

TRE AV FYRA FÖRETAG INOM HANDELN LIDER AV OTILLRÄCKLIG EFTERFRÅGAN.

-40

80 70

Stämningen Omsättningen Orderläget Rekrytering

-60 -80

2/06 2/07 8/07 2/08 8/08 2/09 8/09 11/09 4/10 11/10 4/11 11/11 4/12 8/12 11/12 4/13 11/13 4/14 11/14 4/15

2010=100 Hela landet Österbotten Mellersta Österbotten

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Trendkurvan för omsättningen inom handeln i Österbotten var nedåtgående under hela fjolåret, i Mellersta Österbotten var trenden något uppåtgående.

Inom handeln är kurvan för rekryteringen fortfarande nedåtgående, de övriga kurvorna har svängt uppåt, trots att stämningen ännu är mycket pessimistisk.

80

SERVICE

Business Panel

60 40 20 0 -20 2010=100

-40

4/15

11/14

4/14

11/13

4/13

11/12

8/12

4/12

11/11

4/11

11/10

4/10

11/09

8/09

2/09

8/08

2/08

8/07

2/06

-80

2/07

Stämningen Omsättningen Orderläget Rekrytering

-60

~50%

¼

NÄSTAN HÄLFTEN AV FÖRETAGEN INOM SERVICEBRANSCHEN UPPSKATTAR ATT OMSÄTTNINGEN I ÅR ÄR STÖRRE ÄN I FJOL.

VART FJÄRDE FÖRETAG INOM SERVICEBRANSCHEN HAR FÖR AVSIKT ATT ANSTÄLLA PERSONAL UNDER DE NÄRMASTE MÅNADERNA.

U

tvecklingen av omsättningen inom handelsbranschen i Österbotten fortsatte sjunka under fjolårets tre första kvartal. Nedgången började redan året innan. I Mellersta Österbotten var utvecklingen av omsättningen inom handelsbranschen varierande: första kvartalet var något bättre än året innan medan de två följande kvartalen var sämre än föregående år.

Inom servicebranschen finns det ingen information från Statistikcentralen gällande det förverkligade utfallet för handelskammarområdets del. Företagsbarometern Business Panel som genomfördes i april visar att alla indikatorer också inom servicebranschen svängt uppåt. Stämningen inom servicebranschen är mer optimistisk än inom andra branscher trots att det även inom servicebranschen finns något fler pessimistiska respondenter gällande stämningen. Förväntningarna gällande omsättningen för nuvarande år är lika optimistiska inom servicebranschen som inom industrin, även avsikterna gällande investeringarna är i samma klass.

Rekryteringsbehovet är dock betydligt blygsammare inom servicebranschen än inom industrin.

Utsikterna för serviceföretagen inom handelskammarområdet är betydligt positivare än på hösten i fjol.

EN TREDJEDEL AV FÖRETAGEN INOM SERVICEBRANSCHEN LIDER AV OTILLRÄCKLIG EFTERFRÅGAN OCH VART FEMTE FÖRETAG FÅR INTE TILLRÄCKLIGT ARBETSKRAFT. CONNECTING BUSINESS 27

Kauppakamarin koulutuksella pidät osaamisesi ajan tasalla

Håll dina kunskaper uppdaterade med hjälp av handelskammarens kurser

K

H

auppakamari järjestää lyhyitä koulutuksia ajankohtaisista aiheista lähialueellasi. Koko- tai puolipäiväkoulutuksen aikana päivität osaamistasi ja saat samalla mahdollisuuden tavata kollegoita muista yrityksistä. Syksyn koulutustarjonnasta löytyy koulutuksia taloushallinnon, verotuksen, esimiestyön, ulkomaankaupan ja liikejuridiikan aloilta.

Laki rakennusalan tiedonantovelvollisuudesta astui voimaan 1.7.2014. Rakennustyötä tilaavien yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien on ilmoitettava tiedot työmaakohtaisesti kuukausittain Verohallinnolle uuden lain mukaan. Poikkeusmenettely, joka koski ilmoitusvelvollisuutta päättyi vuodenvaihteessa, mikä merkitsee sitä, että yritysten on ilmoitettava kaikki lain säätämät tiedot rakennusilmoituksissaan. Tämän vuoksi järjestämme taas kesäkuussa aiheesta koulutuksen, jonka aikana käymme läpi mitä on tapahtunut lain voimaan astumisen jälkeen ja mitä yritykset ovat velvollisia raportoimaan.

EU:ssa on meneillään laaja kehitysohjelma tullaustoimintojen uudistamiseksi.

Tavoitteena on, että unionin uusi tullikoodeksi otetaan käyttöön viimeistään 1.toukokuuta 2016, kaikki säännökset eivät kuitenkaan tule sovellettavaksi heti, vaan tämä tapahtuu asteittain. Unionin tullikoodeksin mukaisesti kaikkien sähköisten järjestelmien ja toimintamallien tulee olla käytössä viimeistään vuonna 2020. Jotta alueemme yritykset voisivat valmistautua muutoksiin, järjestämme syksyllä kaksi koulutusta vientitullauksesta. Koulutuksissa päivitetään yritysten vientivastaavien tietoja tullilain mukanaan tuomista käytännön muutoksista ja huomioimisen arvoisista asioista vientilähetyksiä tehdessä. Koulutukset antavat myös kokonaiskuvan vientitullauksesta ja uusien säännösten vaikutuksista siihen.

Lyhyiden verkkokoulutusten määrä on lisääntynyt ja yhä useammat osallistujat ovat löytäneet ne. Syksyllä järjestämme joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina lyhyen verkkokurssin Excel-teemalla.

Palaute koskien koulutuksia on ollut erittäin hyvää, osallistujat ovat arvostaneet varsinkin sitä, että osallistuminen on niin helppoa. Ainoa mitä tarvitaan, on tietokone internetyhteydellä.

andelskammaren ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion. Under en heleller halvdagskurs uppdaterar du din kompetens och får samtidigt en möjlighet att träffa kollegor från andra företag. Bland höstens kursutbud hittar du kurser i ekonomiförvaltning, beskattning, förmansarbete, utrikeshandel och affärsjuridik.

Lagen om uppgiftsskyldighet i byggarbeten trädde i kraft 1.7.2014. Enligt den nya lagen ska företag och självständiga yrkesutövare som beställer byggarbeten varje månad separat för varje byggarbetsplats lämna uppgifter till Skatteförvaltningen om de entreprenader där man anlitat byggtjänster. Undantagsförfarandet som gäller skyldigheten att lämna uppgifter upphörde vid årsskiftet, vilket innebär att företagen ska lämna alla lagstadgade uppgifter i sina anmälningar om byggande. Därför ordnar vi igen i juni kurser i ämnet, där vi går igenom vad som har hänt sedan lagen trädde i kraft och vad företagen är skyldiga att rapportera.

Inom EU pågår ett omfattande utvecklingsprogram för att förnya förtullningen. Målet är att unionens nya tullkodex ska tas i bruk senast 1 maj 2016, dock börjar inte alla bestämmelser tillämpas genast utan det görs stegvis. Enligt unionens tullkodex ska alla elektroniska system och verksamhetsmodeller vara i bruk senast år 2020. För att förbereda regionens företag på förändringarna ordnar vi på hösten två kurser i exportförtullning. På kurserna uppdateras företagens exportansvariga om de praktiska förändringarna som tullagstiftningen för med sig och vad de bör vara uppmärksamma på när de gör exportförsändelser. Kurserna ger också en helhetsbild av exportförtullning och hur den påverkas av de nya bestämmelserna.

Jos et löydä sinulle sopivaa koulutusta, toivon sinun ottavan meihin yhteyttä ja kertovan mitä juuri sinä toivot.

Utbudet på korta webbkurser har ökat och allt fler deltagare har upptäckt dem. På hösten ordnas första måndagen varje månad en kort webbkurs med Excel-tema. Feedbacken på kurserna har varit mycket bra, deltagarna har i synnerhet uppskattat att deltagandet är så enkelt. Det enda som krävs är en dator med internetuppkoppling.

Katarina Kecklund, koulutuspäällikkö / utbildningschef, katarina.kecklund@chamber.fi, 040 483 5019

Om du inte hittar någon kurs som är aktuell för dig, hoppas jag att du tar kontakt och berättar vad du önskar.

Koulutuskalenteri Kurskalender

Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi. Koulutuksessa nähdään!

 Taloushallinto ja verotus |

Ekonomiförvaltning och beskattning Ny skyldighet att lämna uppgifter om byggarbeten 2.6 kl. 9–13, Jakobstad Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Rakentamiseen liittyvä uusi ilmoitusvelvollisuus 3.6. klo 9–13, Vaasa 4.6. klo 9–13, Kokkola Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Myynnin kannattavuus 30.9. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Toivo Koski, TulosAkatemia Aktuellt om mervärdesskatt 26.10 kl. 9–16, Jakobstad 27.10 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Ajankohtaista arvonlisäverosta 28.10. klo 9–16, Vaasa 29.10. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Tilinpäätös- ja veropäivä 9.11. klo 9–16, Kokkola 10.11. klo 9–16, Vaasa Stora skattedagen 18.11 kl. 9–16, Vasa 19.11 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Benita Öling, EY; Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Förskottsuppbörden 2016 14.12 kl. 9–13, Jakobstad 15.12 kl. 9–13, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Ennakkoperintä 2016 16.12. klo 9–13, Kokkola 17.12. klo 9–13, Vaasa Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab  Teemakoulutukset | Temakurser

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Välj ut de intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens. Vi ses på kursen!

Kauppakamarin ulkomaankauppapäivä | Handelskammarens dag för utrikeshandel Vienti-ilmoittaminen tänään 24.9. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Marika Nummila, Samex Oy Exportförtullning idag 5.11 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Marina Malmström, Metropolia yrkeshögskola Kauppakamarin esimiespäivä | Handelskammarens förmansdag Asiantuntijasta esimieheksi 23.9. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Henrietta Aarnikoivu, ProTulos Oy Från expert till förman 29.9 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Carola Lindholm-Gerlin, Ab Carolin Oy Kauppakamarin talousjohdonpäivä | Handelskammarens ekonomidag

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus Peruuttaminen

Ilmoittautuminen koulutukseen on sitova, ja osallistumisen voi peruuttaa maksutta ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta, mutta kahta päivää ennen koulutusta tai myöhemmin tehdyistä peruutuksista laskutamme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Sairastapauksissa laskutamme puolet osallistumismaksusta.

Peruutuksen sijaan yritys voi lähettää toisen työntekijän estyneen tai sairastuneen tilalle.

Koulutuksen järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

Hallittu kasvu – Seuraa näitä!

6.10. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Ilari Salmi, Present K & S Oy

Anmälan och ytterligare information www.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet

 Tietotekniikka | Datateknik

Annullering

Excel 2013 fortsättningskurs 7.10 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Pia Bhattarai, Salcom Group  HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen

(Godkänd styrelsemedlem) HHJ – Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi 18.9. alkaen, Kokkola  Verkkokoulutukset | Webbkurser 7.9. klo 14–15 Isojen taulukoiden käsittely Excelillä 5.10. klo 14–15 Selkeät raportit Excelin Pivotilla 9.11. klo 14–15 Visuaalisuus Excelissä 7.12. klo 14–15 Näppärät Excelin makrot

Anmälningar till kurser är bindande men anmälningar kan annulleras avgiftsfritt senast under kursens sista anmälningsdag.

Annulleringar efter att anmälningstiden har gått ut faktureras ändå med hälften av deltagaravgiften. Annulleringar som görs två dagar innan kursen eller senare faktureras med hela deltagaravgiften.

Vid sjukdomsfall faktureras halva deltagaravgiften. Företaget kan dock skicka en annan anställd istället för den som har insjuknat.

Villkoret för att en kurs ska anordnas är att minimiantalet deltagare uppfylls.

Kauppakamarin yritysjuridiikkapäivä | Handelskammarens dag för affärsjuridik Yritys aktiivisena toimijana julkisissa hankinnoissa 20.10. klo 9–16, Kokkola 21.10. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Harri Koskinen, Liikkeenjohdon Asiantuntijakeskus

Lisää koulutuksia kotisivullamme www.pohjanmaankauppakamari.fi Flera kurser på vår hemsida www.osterbottenshandelskammare.fi

CONNECTING BUSINESS 29

Kaasu ja aurinko puhuttivat Energia- ja ympäristöseminaarissa 11. kertaa järjestetty Energia- ja ympäristöseminaari aloitti neljännen Vaasa EnergyWeekin maanantaina 16.3.2015. Uudistunut seminaari järjestettiin ensimmäisen kerran kahden alustuksen ympärille koottuna paneelikeskusteluna. Kaasuvallankumous liikenteessä ja energian pientuotanto houkuttelivat Vaasan kaupungintalon juhlasalin lähes täyteen kuulijoita. Kokonaisuudessaan EnergyWeekin kävijämäärä ylitti sekä tälle vuodelle asetetun tavoitteen että viime vuoden kävijämäärän: osallistujia eri tapahtumiin oli viikon aikana yhteensä 3249.

” Maakaasun käyttö on välttämätön välivaihe matkalla uusiutuvien energiamuotojen, kuten biokaasun käyttöön. Maakaasun ympärille on hyvä rakentaa kaasun varastointi-, nesteytys- ja jakeluinfrastruktuuri, jota voidaan myöhemmin hyödyntää biokaasun käytössä.” muistutti europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen paneelikeskustelussa.” Jätekeskus Stormossenin johtaja Leif Åkers toi keskustelussa esiin, että jo tällä hetkellä Stormossen pystyisi tuottamaan kaasua 20 000 auton tarpeisiin, mutta koko Suomessa ei ole kaasulla käyviä autoja kuin vajaa kymmenesosa tuosta määrästä. Panelistit vasemmalta Tomas Aminoff, Sirpa Pietikäinen, Roschierin Laura Huomo, Leif Åkers ja Wega Advisorsin Niko Ristikankare.

Wärtsilän teknologiastrategiajohtajaTomas Aminoff alusti Energia- ja ympäristöseminaarissa ensimmäisen, LNG-aiheisen paneelikeskustelun. ”Kaasun kiistaton etu muihin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna on sen puhtaus: sen käyttö liikenteen polttoaineena vähentää kasvihuonekaasu- ja pienpartikkelipäästöjä huomattavasti. Uusien maakaasuvarantojen löytymisen myötä myös kaasun saatavuus on huomattavasti parantunut ja sen hinta on laskenut. Nesteyttäminen on omalta osaltaan lisännyt maakaasun käyttömahdollisuutta liikenteen polttoaineena.” totesi Aminoff.

KUVA: VASEK

Oy Gambit Labs Ab:n Tim Wallin kertoi yrityksen olevan nyt hyvässä kasvuvauhdissa: liikevaihto kasvoi viime vuonna 65 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.

Kasvu Open kiinnostaa yrityksiä

– Nuorten elämässä on hirveän tärkeä vaihe se, kun saa ensimmäisen työpaikan. Se antaa elämälle suuntaa. Oma ensimmäisen kesätyöpaikkani oli Strömbergillä Vaasassa, kertoili Matti Alahuhta.

V

EK:n Heidi Marttila selvitti Palkkaa nuori – pelastetaan Suomi -kampanjan taustoja.

aasan tämänvuotinen Kasvupolku startattiin Länsi-Suomen Muotoilukeskus MUOVAssa 13.4.

Starttitilaisuus keräsi hyvän joukon potentiaalisia kasvuyrityksiä kuulemaan Kasvu Open –kilpailun tarjoamista mahdollisuuksista ja sparrausprosessista.

Tilaisuudessa kuultiin innostavia puheenvuoroja kokeneilta yrittäjiltä ja Vaasan Kasvupolun kumppaneilta. Viime keväänä Vaasassa toteutetun Kasvupolun finaaliin osallistuneen Gambitin toinen perustaja Tim Wallin jakoi kuulijoille omat kokemuksensa Kasvupolusta. – Vasta Kasvupolun sparrausprosessin aikana teimme yrityksellemme kunnollisen strategian ja kilpailuun osallistuminen käynnisti meidän kansainvälistymisemme. Sen lisäksi, että yrityksemme toiminta harppasi aivan uudelle tasolle, saimme valtavasti todella arvokkaita kontakteja, kehuu Wallin.

Vaasan Kasvupolku on osa viidettä kertaa järjestettävää Kasvu Open -kilpailua. Eri Kasvupoluilla sparrataan tänä vuonna yhteensä 455 yritystä, joista 80 pääsee valtakunnalliseen, Jyväskylässä syksyllä pidettävään finaaliin. Kaksi näistä finalisteista valitaan Vaasan Kasvupolun osallistujista. Kauppakamarialueella järjestetään tänä keväänä Kasvupolku myös Keski-Pohjanmaalla sekä energia-alan oma Kasvupolku, jonka tilaisuuksia pidetään Vaasassa ja Helsingissä. Energia-alan Kasvupolulle otetaan vielä hakemuksia vastaan, lisätietoja hausta löytyy mm. osoitteesta www.pohjanmaankauppakamari.fi.

EK:n lääkkeet talouskasvun vauhdittamiseksi

E

linkeinoelämän keskusliitto EK jalkautui Pohjanmaalle Palkkaa nuori -kampanjan kanssa. Kampanjaan liittyen kauppakamari oli mukana järjestämässä tilaisuutta Vaasassa 14.4. Tilaisuus kokosi joukon yritysten ja kaupunginhallinnon johtajia.

EK:n johtava asiantuntija Heidi Marttila kertoi Palkkaa nuori -kampanjasta. – Elinkeinoelämä on huolissaan sekä nuorista että yritysten vaikeuksista löytää osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Tällä kampanjalla voimme taklata molemmat huolet, kertoi Marttila.

Marttilan jälkeen yleisön eteen astui EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta, joka keskittyi alustuksessaan Suomen talouden tilaan ja tulevan hallitusohjelman painopisteisiin. – Kehitys Suomessa on tällä hetkellä heikkoa eikä tilanteen vakavuutta ole vielä aivan

ymmärretty. Käänteen tekeminen on kuitenkin omissa käsissämme, Suomessa tehdään ja toteutetaan päätökset, jotka tähtäävät talouden suunnan kääntymiseen, selvitti Alahuhta.

Alahuhta esitteli EK:n näkemyksen siitä, miten Suomen talous saadaan nousuun. – Vienti on saatava uuteen vauhtiin, vientimme on enää 80 prosenttia vuoden 2008 tasosta. Samanaikaisesti kotimarkkinoihin on saatava lisää ostovoimaa muun muassa tuloverotusta keventämällä. On huolehdittava maamme kilpailukyvystä ja osaamisen tasosta, sääntelyä tulee karsia ja julkisen sektorin kestämätön kehitys on pysäytettävä, luetteli Alahuhta. – Vahvuuksia on kehitettävä jatkuvasti. Vaihtoehtoa säilyttää nykyinen taso ei ole, se merkitsee tuhoa, korosti Alahuhta.

Kreativitet är en muskel som ska tränas

Å Artisten och inspiratören Navid Modiri föreläste om kreativitet på Framtidsseminariet i Jakobstad.

rets framtidsseminarium i Jakobstad, Future2015, gick under rubriken The Passion of Doers. Föreläsaren Navid Modiri från Sverige inspirerade deltagarna till kreativitet och att tänka utanför boxen. Enligt honom är kreativitet ingen talang utan en muskel som måste tränas. Allt omkring oss

är påhittat och de bästa idéerna får vi ofta utanför arbetet. Under dagen delades deltagarna in i grupper där bland annat kreativitet, innovationer, förändring och ledarskap samt rekrytering diskuterades.

Seminariet, som hölls på Campus Allegro, lockade en stor publik.

CONNECTING BUSINESS 31

Yr it täjä , pi stä

STOPPI

KUITTI HULABALOOLLE : s-business.fi ja hyödynnä S-ryhmän yritysedut. Hae korttia