CB-Connecting Business 2/2016

CONNECTING BUSINESS - POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING

2

2016

Leena Laitinen johtaa Snellman-konsernia Leena Laitinen leder Snellman-koncernen

VAKIONA ENEMMÄN. BMW BUSINESS PLUS.

BMW

www.bmw.fi

Ajamisen iloa

BMW 225xe PLUG-IN HYBRID

3 1

UUSI BUSINESS PLUS -VARUSTEPAKETTI ALKAEN (1-SARJA, 3-SARJA, 4-SARJA)

895 €*

4

VARUSTEET VAKIO- JA BUSINESS-VARUSTEIDEN LISÄKSI: 1-SARJA 3-SARJA 4-SARJA

Lasikattoluukku, lämmitettävä ohjauspyörä, peruutuskamera, HiFi-kaiutinjärjestelmä, Comfort Access -avaimeton sisäänkäynti Osanahkaverhoilu, lämmitettävä urheiluohjauspyörä, HiFi-kaiutinjärjestelmä, urheiluistuimet, valopaketti Osanahkaverhoilu, lasikattoluukku, Harman Kardon Surround Sound System -kaiutinjärjestelmä, Comfort Access -avaimeton sisäänkäynti ASIAKASETU ALKAEN 1.953 €*

BMW 1-sarjan Hatchback Business alkaen 29.377,34 € (116d ED Business). Autoveroton hinta 25.140,00 €, arvioitu autovero 3.637,34 €, toimituskulut 600 €. EU-yhdistetty polttonesteen kulutus 3,4 l/100 km, CO2-päästö (yhdistetty) 89 g/km. Tarjous koskee uusia asiakastilauksia.

Kuvien autot erikoisvarustein. *BMW 1-sarjan Hatchback.

connecting_business_0804_185x252_bmw.indd 1

Mestarintie 6, Kokkola, 06–8239 600

Rantamaantie 35, Vaasa, 06–3156 300

automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti ark. 10–18, la 10–15

huolto ark. 8–16

huolto ark. 8–18, la 9–14

varaosamyynti ark. 8–17

varaosamyynti ark. 8–18, la 9–14

vauriokorjaamo ark. 8–16

vauriokorjaamo ark. 8–16

KAYTTOAUTO.FI

KAYTTOAUTO.FI

5.4.2016 14:07:54

Sisältö

2 / 2016

Palstat

UUSIIN ASEMIIN / PÅ NYA POSTER Baltic Yachtsin johtaja on tiiminrakentaja

Hyödynnä digitalisaatio yritystoiminnassa

16

Snellman kasvaa yhdessä uuden johtajansa kanssa Snellman utvecklas tillsammans med sin nya direktör

Moottoriveneitä Maalahdesta Motorbåt från Malax

MEDIAKORTTI

12 21

11

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE Kevättä ilmassa / Vår i luften

5

LYHYESTI / I KORTHET

7

KOLUMNI / KOLUMN Askel kohti hyvää brändiä

9

TALOUSKATSAUS / EKONOMISK ÖVERSIKT

24

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA / HANDELSKAMMARENS KURSER

28

AJASSA / AKTUELLT

30

JULKAISIJA / UTGIVARE Pohjanmaan kauppakamari / Österbottens handelskammare Vaasa / Vasa – Pietarsaari / Jakobstad – Kokkola / Karleby, Puh/tfn (06) 318 6400, www. ostro.chamber.fi PÄÄTOIMITTAJA / CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen, Puh/tfn 0500 561 036, juha.hakkinen@chamber.fi ILMOITUKSET / ANNONSER Mia Brännbacka, Puh/tfn 050 309 2331, mia.brannbacka@chamber.fi TOIMITUSNEUVOSTO / REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331, Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036, Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100 TOIMITUS / REDAKTION Johanna Haveri, johanna.haveri@prowomedia.com TAITTO / OMBRYTNING Morgan Digital PAINO / TRYCK Kirjapaino Fram Boktryckeri PAINOS | UPPLAGA 4300 kpl / st. ISSN 1796-9441 Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tidningen utkommer fyra gånger per år.

KANSI / PÄRM Sami Pulkkinen Kaupan alalla kannuksensa hankkinut Leena Laitinen johtaa Snellmanin lihakonsernia.

Leena Laitinen, som skaffat sig sina meriter från handelsbranschen, leder Snellmans köttkoncern.

4041

0797

MEDIEKORT

CONNECTING BUSINESS 3

0605_EL_YA_Alykas_IT_ConnectingBusiness_215x280.indd 1

8.4.2016 13.12

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE

JUHA HÄKKINEN toimitusjohtaja / vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare

Kevättä ilmassa

Vår i luften

YRITYSTEN NÄKYMÄT alkavat monen vuoden jälkeen näyttää vähän paremmilta. Tilauskannat ovat varovaisessa kasvussa ja yrityksillä on uskoa palkata lisää työntekijöitä. Samoin rakentaminen Pohjanmaalla on lähtenyt kasvuun. Eurooppa ja Pohjoismaat ovat paremmassa vauhdissa ja ne toivottavasti saavat vientivetoisen Pohjanmaan takaisin kasvu-uralle. Merkit paremmasta ovat kuitenkin vielä heikkoja ja yllätyksiä saattaa tulla. Esimerkiksi halpa öljy siirtää monia hankkeita, jotka olisivat tärkeitä Vaasan energiaklusterille.

Sote-uudistus etenee vaikeuksista huolimatta, ja elinkeinoelämälle tärkeä asiakkaan vapaus valita palvelun tuottaja sisältyy hallituksen kaavailuihin. Uutta verotusmuotoa, maakuntaveroa, ei onneksi olla ainakaan tässä vaiheessa luomassa.

Verotuksen kiristämiseen ei Suomella olekaan varaa, sillä ostovoima ja halu tehdä työtä on saatava pysymään korkeana. Kannustavuutta työn tekemiseen ja yrittämiseen tulisi pikemminkin lisätä.

Hallituksen kehysriihen linjaukset ovat mielestäni hyviä tässä tilanteessa, jossa valtiontalouden alijäämää on pienennettävä. Suuri puute on kuitenkin se, että alueemme ei saanut liikennehankkeitaan tässä vaiheessa mukaan. Sekä valtatie 3 että varsinkin valtatie 8 olisivat ehdottomasti tarvinneet panostuksia. Vientiteollisuus on Suomen menestyksen avaintekijä, ja nyt alueemme teollisuus kärsii heikoista yhteyksistä ja rapistuvista valtateistä. Helsinki, Tampere ja Turku olivat tämän kehysriihen voittajia liikenteen osalta. Paineita syksyn budjettiriiheen onkin lisättävä.

Midway Alignment eli Merenkurkun liikennettä kehittävä hanke etenee EU:n päätöksentekoon, ja syksyllä tiedämme, missä muodossa tämä alueemme tulevaisuuden kannalta keskeinen hanke toteutuu. Ministeriöissä hankkeen eteenpäin viemisen ehdoksi asetettiin alueen ja sen yritysten selkeä panostus.

Tästä syystä kauppakamari on elinkeinoelämän puolesta luvannut edistää hanketta ja on myös valmis tarvittaessa rahoittamaan sitä.

EFTER MÅNGA ÅR börjar utsikterna för företagen se lite bättre ut. Orderstockarna växer försiktigt och företagen är optimistiska till att öka personalstyrkan. Även byggandet har ökat i Österbotten. Takten har ökat i Europa och i de nordiska länderna, vilket förhoppningsvis leder till att exportorienterade Österbotten fås med på tillväxtstigen igen. De positiva signalerna är ändå svaga och överraskningar kan uppstå. Den billiga oljan, till exempel, skjuter fram många projekt som skulle vara viktiga för energiklustret i Vasa.

Vårdreformen framskrider trots svårigheterna och det ingår i regeringens planer att kunden ska ha frihet att välja serviceproducent, vilket är viktigt för näringslivet. Den nya beskattningsmodellen, landskapsskatten, kommer lyckligtvis åtminstone inte ännu att införas. Finland har inte råd att skärpa beskattningen, eftersom köpkraften och viljan att arbeta måste upprätthållas. Sysselsättning och företagande borde snarare uppmuntras ännu mera.

Jag anser att linjedragningarna i regeringens budgetram är bra i den situation som nu råder, då underskottet i statsekonomin måste minskas. Det är ändå beklagligt att trafikprojekten i vår region inte inkluderades i det här skedet. Både riksväg 3 och i synnerhet riksväg 8 skulle absolut ha varit i behov av satsningar. Exportindustrin är nyckeln till Finlands framgång och i nuvarande situation lider regionens industri av undermåliga förbindelser och riksvägar som förfaller. Helsingfors, Tammerfors och Åbo hörde till vinnarna i budgetramen gällande trafiken. Nu krävs det ökat tryck på höstens budgetram i stället.

Midway Alignment, d.v.s. projektet som ska utveckla Kvarkentrafiken, framskrider och beslutsfattandet är nu hos EU. Projektet är viktigt för vår regions framtid och till hösten vet vi i vilken form det genomförs. För att projektet skulle gå vidare ställde ministeriet som krav att vårt område och våra företag gör en tydlig satsning. Av den här orsaken har handelskammaren för näringslivets del lovat att främja projektet och vid behov även delta i finansieringen.

Tärpit

22

KAUPPAKAMARIN BUSINESS PANEL -yritysbarometrin tulos esitellään jäljempänä lehdessä. Toivottavasti merkit kasvun alkamisesta pitävät paikkaansa.

HANDELSKAMMARENS FÖRETAGSBAROMETER

Business Panel presenteras längre fram i tidningen. Förhoppningsvis stämmer signalerna om en begynnande tillväxt.

13.12

CONNECTING BUSINESS 5

LYHYESTI / I KORTHET

Paula Erkkilästä kauppakamarijohtaja KAUPPAKAMARIN JOHTAJAKSI on nimitetty FT, MBA Paula Erkkilä Kokkolasta. Hän ottaa elokuusta alkaen päävastuun elinkeinoelämän vaikuttamistyöstä Pietarsaari-Kokkola -alueella. Vaikuttamistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä kauppakamarin jäsenyritysten ja muiden edunvalvontaorganisaatioiden kanssa. Koko kauppakamarialuetta koskevaan elinkeinoelämän vaikuttamistyöhön hän osallistuu toimitusjohtaja Juha Häkkisen tukena.

Paula tulee kauppakamariin ammattikorkeakoulu Centrian viestintäpäällikön tehtävästä. Hänellä on sitä kautta jo vahvat verkostot alueella, ja toimintaympäristönä niin Pietarsaaren kuin Kokkolan seutu on tuttua ja mieluista.

Tweet @K2POH: Maailman paras gini on rukiinen ja suomalainen. coastline.fi #napue #gin #inryewetrust

@K2POH: Vuoden 2016 Coastline on täällä! Lue miksi Pohjanmaa on Suomen viennin kärjessä http://www.coastline.fi #vientiteollisuus #talous

@LeppanenJyrki: Tutkimus ja kehitys auttavat aktiivisten kotimarkkinoiden kanssa uusien kilpailukykyisten vientituotteiden luomisessa. @K2POH @ABBSuomi

Tapahtumat FUTURE WORKSHOP, 16.5. VAASASSA

FUTURE2016 CULTIVATE YOUR CONNECTIONS, 1.– 2.6 I JAKOBSTAD

MENESTYVÄT YRITYKSET takovat työpaikkoja ja hyvinvointia Suomeen, Pohjanmaalle ja Vaasan seudulle. Menestys riippuu entistä useammin myös henkisestä tilasta, alueella vallitsevasta tekemisen kulttuurista ja ilmapiiristä, rohkeudesta ja luottamuksesta. Löytyykö meiltä näitä menestyksen avaimia? Voisiko menestys rakentua jonkun muun tekijän varaan?

Näitä kysymyksiä pohditaan tämän kevään Future Workshopissa, jossa näkökulmansa aiheeseen tuovat Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja Erkki Liikanen, Wärtsilän konsernijohtaja Jaakko Eskola sekä viiden maineikkaan panelistin joukko.

INTERNATIONALISERING OCH EXPORT är temat för Jakobstadsregionens framtidskonferens i år.

Konferensen har en nordisk prägel och är riktad till dig som vill skapa och förädla kontakter, lära dig av andra och dela erfarenheter om export och internationell profilering. Avsikten är att öka intresset för den globala marknaden, uppmuntra företag att se vilka exportmöjligheter som finns och främja flödet av idéer mellan deltagarna. Evenemanget är uppbyggt kring plenarsessioner, parallella masterclasses, speed dating, företagsbesök och paneldiskussion.

ANDERS CHYDENIUS –VAPAAKAUPPASEMINAARI, 18.6. KOKKOLASSA TÄMÄN VUODEN VAPAAKAUPPASEMINAARI järjestetään osana Suomen puheenjohtajuusvuotta Pohjoismaiden neuvostossa. Seminaarin teemana on avoimen talouden haasteet Pohjolassa. Seminaarissa keskustelua alustavat mm. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, Suomen Pankin johtokunnan jäsen Seppo Honkapohja sekä kansanedustaja ja eduskunnan pankkivaltuutettu Jutta Urpilainen.

CONNECTING BUSINESS 7

Tunne oikea hetki Yrityksen siirtyessä omistajalta toiselle kääntävät sekä myyjä että ostaja uuden lehden. Myyjä näkee yritystoimintansa jatkuvuuden ja ostajalle investointi tulevaan tarjoaa elinvoimaisen kasvualustan.

Finnvera voi olla mukana rahoittamassa omistajanvaihdoksia. Lue lisää nnvera./omistajanvaihdos.

Tue tulevaisuutta Osta pala yliopiston sydäntä.

Sijoita Vaasan yliopistoon - sijoitat alueemme hyvinvointiin ja menestykseen.

Kysy lisää: Mika Palosaari, yhteyspäällikkö / 029 449 8522

uva.fi/varainhankinta

Lahjoita Vaasan yliopistolle. Saat vähentää lahjoituksen verotuksessasi.

KOLUMNI / KOLUMN

SUVI MARKKO tietää, mistä kirjoittaa, sillä hän on urallaan rakentanut brändiä mm. Elovenalle, Atrialle ja Vaasan seudulle. Nykyisin mainostoimisto C2:n toimitusjohtajana hän on brändityön ja markkinoinnin eturintamassa. Vapaa-aikansa Suvi pyhittää perhe-elämälle.

Askel kohti hyvää brändiä MAAILMAN 500 ARVOKKAIMMAN BRÄNDIN LISTALLA ei ole ainuttakaan suomalaista brändiä. Töks! Siinä totuus pohjalaisen suorasukaisesti ilmaistuna, ja lisäyksenä vielä, että Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kyllä top-listoilla edustettuina. Tästä huolimatta brändityötä tehdään täälläkin tarmokkaasti. Kaikki nimittäin tietävät, että hyvä brändi auttaa valinnassa kahden samankaltaisen tuotteen välillä tai vaikkapa työpaikkoja vertailtaessa. Usein hyvän brändin arvon tietää vasta, kun sen on saavuttanut. Se on jotain aineetonta, joka kuitenkin tuntuu liiketoiminnassa konkreettisesti.

Olen viime aikoina havainnut, että jos yrityksellä on hyvä brändi, sen henkilökunta jalkauttaa paremmin liiketoiminnan tavoitteita operatiivisessa työssä. Tiedetään, mitä ollaan, mitä ja miksi myydään ja millä argumenteilla. Brändääminen ei ole suuryritysten yksinoikeus, vaan se kuuluu kaikille, jotka haluavat yrityksensä toimivan tehokkaasti ja vieläpä erottuvan edukseen. Resepti on varsin yksinkertainen: hyvä brändi syntyy lupauksista, erottuvuudesta ja tunnettuudesta.

Jos teot eivät vastaa lupauksia, brändi muuttuu arvottomaksi ja myyntilauseet sanahelinäksi. Sellaistahan kaikki inhoavat, ja samasta syystä mainosmiehiin ja -naisiin ei luoteta. Suomalaisyritysten ongelmana ei kuitenkaan useimmiten ole se, että tuotteet ja palvelut eivät olisi kunnossa. Monissa pohjalaisyrityksissä saadaan aikaan uskomattomia tuloksia ja niissä työskentelee ihmisiä, jotka ovat alansa ehdotonta kärkeä. Mutta miten tämän kaiken osaisi kertoa siten, että joku toinenkin voisi siitä innostua saatikka kertoa siitä eteenpäin? Älä väheksy osaamistasi, vaan pidä meteliä siitä, mitä teet. Kukaan muu ei tee sitä puolestasi. Tarinankerronta on ollut viime vuosina yksi markkinointiviestinnän megatrendeistä. Tarinat ovat paitsi tehokkaita vaikuttamisen välineitä, myös erittäin toimivia tämän päivän 24/7 verkottuneessa ja monikanavaisessa maailmassa. Ihmiset jakavat mieluummin hyviä tarinoita kuin vakuuttavia faktoja.

Kun lupaukset on annettu, jatketaan erottuvuudella. Kappas, me lupaamme saman kuin kaikki muutkin ja kerromme melkein saman tarinankin. Olemme johtavia, luotettavia, edelläkävijöitä ja siksi verkkosivummekin on rakennettu naapurifirman kanssa samalle templatelle. Siteeraan kollegaa edellisestä työstäni: Nyt on lupa innostua! Miksi ihmeessä pitää kynttilää va-

kan alla, olla varovainen ja tehdä tavallista, kun tuotteet ja palvelut ovat ainutlaatuisia ja markkina-asema sallii jopa pienen revittelyn? Mitä teknisempi tai konservatiivisempi ala, sitä vieraammalta nämä ajatukset voivat tuntua. Mutta hei, YOLO (you only live once)!

Lupaukset, erottuvuus…ja mikä se kolmas oli? Tunnettuus!

Kun päästään näin pitkälle, tarvitaan aikaa, rahaa ja raakaa työtä. Aikaa siksi, että hyvä brändi ei synny vuodessa tai kahdessa.

Rahaa siksi, että ilmaisten lounaiden aika on ohi. Markkinointi maksaa ja tunnettuuden rakentamiseksi on tehtävä markkinointitoimenpiteitä. Suomalaisyritykset käyttävät keskimäärin kaksi prosenttia liikevaihdostaan markkinointiin. Viime vuonna ne, jotka kasvattivat panostaan reilulla prosenttiyksiköllä, tekivät noin neljä prosenttia enemmän tulosta. Panoksia vähentäneet näkivät punaista myös tuloksessa. Markkinointitoimenpiteiden tekeminen on sitä raakaa työtä: uutiskirjeiden on lähdettävä tarpeeksi usein, uusia sisältöjä on luotava, somessa on oltava läsnä, ilmeen on uudistuttava ja tilaisuuksia on järjestettävä.

Jos tämä puheenvuoro brändäämisestä sai sinut malttamattomaksi ja haluat tehdä jotain brändisi hyväksi, tartu toimeen.

Harva pärjää brändilupausten, erottuvuustekijöiden ja tunnettuuden rakentamisen kanssa ilman asiantuntijaa, joten etsi sellainen käsiisi. Kannattaa myös ottaa itseään niskasta kiinni ja päivittää henkilökohtainen LinkedIn-profiili. Avainhenkilöiden esiintyminen LinkedInissä saattaa ratkaista viimeisimmän tarjouksen uskottavuuden ja seuraavan kaupan. Homma vie vain muutaman minuutin, ja olet taas pikkuriikkisen askeleen lähempänä hyvää brändiä. Matka on pitkä mutta hauska, ja jokainen askel lasketaan.

Suomalaisyritykset käyttävät keskimäärin kaksi prosenttia liikevaihdostaan markkinointiin.

CONNECTING BUSINESS 9

ILMOITTAUDU MUKAAN! TOTEUTUS RATKAISEE

13.6.2016

Kokoustamo, Messukeskus Messuaukio 1, Helsinki

Viime syksynä Finlandia-talolla järjestetty Rytminmuutos-tapahtuma oli supersuosittu, keskusteltu, twiitattu, lainattu ja liikettä aikaan saanut tapahtuma. Tapahtuman kestäessä, yleisön lämmetessä ja ymmärryksen syvetessä kirkastui kaikille se, minkä Björn Wahlroos lopulta sanoi puheessaan ääneen: ”It’s all in the execution”, lopulta vain toteutus ratkaisee.

Niinpä kun Rytminmuutos tämän vuoden kesäkuussa tekee paluun, sen teema onkin Toteutus ratkaisee. Menemme syvälle, puramme palasiksi, syöksymme yksityiskohtiin, kerromme miten. Tämä on tapahtuma siitä, kuinka muutoksesta tehdään totta.

rytminmuutos.fi yhteistyössä

ELÄMÄNTYÖ – yhtä ainutkertainen kuin taideteos

Jokainen elämäntyö on uniikki, aito ja korvaamaton.

Ei ole olemassa kahta samanlaista. Elämäntyö on omistautumista, johon liittyy elämänaikaisia saavutuksia, joita oman elämäntyönsä taiteilija ei välttämättä itse edes huomaa. Onneksi on Keskuskauppakamarin elämäntyömerkki.

Katso lisää ansiomerkit.fi

järjestäjä

U !

n ”,

a ,

i

UUSIIN ASEMIIN / PÅ NYA POSTER

 JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN

Baltic Yachtsin johtaja on tiiminrakentaja Sam Stenberg, toimitusjohtaja, Baltic Yachts Oy Ab Ltd.

KUKA OLET? Olen Sam Stenberg, kotoisin Pietarsaaresta, opiskellut Vaasassa, ja kiertänyt Helsingin kautta takaisin tänne synnyinseudulleni. Perheeseeni kuuluvat vaimo sekä tytär ja poika. Vapaa-aikani kuluu mökkeilyn, laskettelun, jalkapallon ja meripartiolaistoiminnan parissa. Olen myös intohimoinen saunoja ja ruoanlaittaja.

AIEMMAT TYÖTEHTÄVÄT Minulla on kokemusta erilaisista johtotehtävistä maahantuontia sekä tukku- ja vähittäiskauppaa harjoittavissa yrityksissä. Minulla on myös yrittäjäkokemusta. Baltic Yachtsilla olen viimeisten viiden vuoden aikana hankkinut johtajakokemusta mm. laatuun, ostoihin, varastoon ja huoltoon liittyvillä liiketoiminta-alueilla.

TÄMÄNHETKINEN TEHTÄVÄ Tämän vuoden alusta lähtien olen toiminut Baltic Yachtsin toimitusjohtajana. Tehtävänäni on yhdessä johtotiimin kanssa miettiä, kuinka voimme tuottaa asiakkaalle sellaista lisäarvoa, josta hän on valmis maksamaan. Pyrin varmistamaan yrityksen kehittymisen kasvattamalla sen toiminnalle kolme vahvaa tukijalkaa: purje- ja moottoriveneiden valmistuksen, huolto- ja korjaustoiminnan sekä komposiittiosien valmistamisen ulkopuolisille asiakkaille.

VAHVUUTENI TÄHÄN TEHTÄVÄÄN Olen avointa ilmapiiriä arvostava tiiminrakentaja, joka luo energistä yhteishenkeä tiimiin. Omaa menestymistäni tärkeämpänä pidän koko tiimin menestymistä. Vaikka pääosa kokemuksestani on venealan ulkopuolelta, minulla on ollut hyviä roolimalleja aiemmissa työpaikoissani. Sisäisen neuvojatiimin avulla pyrin ammentamaan eri puolilla organisaatiota olevan osaamisen koko yrityksen hyväksi.

TULEVAISUUDEN HAASTEITA Luksusveneiden markkinat ovat pienet ja kilpailu on kovaa. Kilpailussa auttaa Balticin erinomainen käsityötaito ja huippulaatu, joilla on hyvä maine. Myös rakentamiemme veneiden saavutukset puhuvat puolestaan. Osaavan työvoiman saanti Pietarsaaren seudulla ei ole aina helppoa. Olemmekin perustaneet uuden huolto- ja korjausyhtiön Palmaan, Mallorcalle, joka on sopivasti isojen veneiden reitillä.

CONNECTING BUSINESS 11

Elintarvikeosaaminen on Snellmanin toimitusjohtajalle hyvä ominaisuus. Hiljattain markkinoille tulleet Maatiaispossun lehtipihvit Leena Laitinen maustaisi sinapilla, suolalla ja pippurilla sekä paistaisi kevyesti leivitettyinä. Niiden rinnalla hän tarjoaisi uuniperunoita ja -juureksia sekä raikasta salaattia.

LEENA LAITISEN JOHTAMISPERIAATTEITA Ole tasapuolinen. Kohtele kaikkia tasapuolisesti ja myönnä omat virheesi Anna vastuuta ja kannusta.

Johtajan on hyvä olla saavutettavissa, linjata ja kannustaa, mutta ei häiritä eikä tehdä muiden töitä Kuuntele muita ja ole aidosti innostunut sekä utelias

12 CONNECTING BUSINESS

Snellman kasvaa yhdessä uuden johtajansa kanssa Snellman växer tillsammans med sin nya direktör  JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN, SNELLMAN

Vähittäiskaupassa kannuksensa hankkinut toimitusjohtaja luotsaa perinteistä lihanjalostuskonsernia kohti tulevaisuutta.

Kasvua haetaan nyt etenkin valmisruokateollisuudesta.

L

eena Laitinen on toiminut Snellman -konsernin toimitusjohtajana nyt reilut kaksi vuotta. Savolaissyntyisen kauppatieteiden maisterin sisäänajo pieneen pohjalaiseen rannikkokaupunkiin ja sen suurena työllistäjänä vaikuttavaan perheyritykseen on siis jo suoritettu. Yhä edelleen hän kuitenkin jaksaa ihastella pohjalaista yrittäjyyttä ja ihmisten sitoutuneisuutta.

Snellmanin omistajat ja henkilökunta ovat ottaneet Etelä-Suomesta tulleen toimitusjohtajansa hyvin vastaan.

Laitisen käytännön ruotsinkielentaitokin on parantunut siinä sivussa.

Verkställande direktören, som skaffat sig sina meriter från detaljhandeln, lotsar den anrika köttförädlingskoncernen mot framtiden. Nu söker man tillväxt främst inom färdigmatsindustrin.

– Vaikka ruotsinkielisellä rannikolla ollaankin, kieli ei Snellmanilla ole mikään kynnyskysymys. Meillä työskentelevät ihmiset edustavat yli 30 kansallisuutta ja siitä huolimatta kommunikaatio onnistuu, Laitinen sanoo.

Laitisella on pitkä kokemus kaupan alalta, sillä hän on ollut vuosia töissä eri tehtävissä S-ryhmässä, viimeksi SOK:n käyttötavarakaupan johtajana. Hän uskoo tuoneensa mukanaan Snellmanille lisää asiakaskeskeisyyttä, jota kaupan alalla korostetaan vahvasti. Hän on myös havainnut, kuinka paljon osaamista konsernin eri osissa on, ja rohkaissut hyödyntämään niitä ristiin. Sen seurauksena esimerkiksi osto-

CONNECTING BUSINESS 13

toiminnassa käytetään nyt koko konsernin ostovoimaa sekä osaamista ja myynnin kehityshankkeita tehdään yhdessä.

– Tähän tehtävään haettiin henkilöä, jolla olisi kaupan tai elintarviketeollisuuden osaamista sekä kokemusta konserneista ja johtamisesta. Minulle soittanut headhunter ja myöhemmin myös yrityksen omistajat varmaankin arvioivat, että minä täytin nuo kriteerit, Laitinen toteaa.

Jyväskylän yliopistossa hankitun KTM-tutkinnon lisäksi Laitisella on takanaan myös elintarviketieteiden opintoja Helsingin yliopistossa.

ETT TILLVÄXTFÖRETAG PÅ EN MARKNAD MED HÅRD KONKURRENS

SNELLMAN-KONSERNI Perustettu 1951 Omistus sataprosenttisesti Snellmanin suvulla Liikevaihto 310 milj. € (2015) Tulos 5,3 milj € (2015) Työntekijät 1 297 Toimipaikat Pietarsaari, Kerava, Ulvila, Längelmäki, Tuomikylä, Tukholma

Pohjoismaiden parasta Private Banking -palvelua* Tervetuloa tutustumaan. Varaa aika henkilökohtaiseen tapaamiseen numerosta 08001-98989 tai lue lisää nordea.fi/pb/tervetuloa.

* Euromoney: Annual Private Banking and Wealth Management Survey 2009–2016.

Snellman är inte störst och vackrast inom köttförädlings- eller färdigmatsindustrin men har ändå vuxit kraftigt under de senaste åren: Snellman har sin egen starka position och koncernens varumärken är mycket uppskattade bland konsumenterna.

Under de senaste 10 åren har omsättningen tredubblats delvis till följd av den organiska tillväxten och delvis av företagsköp. Och tillväxten fortsätter ännu. Enligt strategin är Finland och Sverige hemmamarknader, övriga länder är exportområden.

– Vi har under de senaste åren gjort stora investeringar i köttförädlingsindustrin här i Jakobstad. Nu har alla funktioner i Jakobstad koncentrerats till Granholmen. Vårt nästa investeringsmål finns i Kervo, eftersom vi vill att den växande färdigmatsindustrin ska bli ett annat starkt ben för Snellmans verksamhet att stå på, säger Laitinen. – Samtidigt utvecklar vi vår verksamhet även i vårt svenska dotterbolag Carolines Kök.

Konkurrensen om kunderna och dagligvaruhandelns hyllmetrar är hård. Laitinen tror att Snellman klarar sig i konkurrensen tack vare en stark produktutveckling som reagerar snabbt på förändringar samt äkta och välsmakande produkter.

– De här är viktiga saker. Som exempel kan nämnas att Kokkikartanos produkter görs enligt exakt samma recept som hemlagad mat, endast grytorna och proportionerna på recepten är större.

På Snellman har man alltid satt värde på arbetstagarnas kunskap och gett dem frihet och ansvar att testa olika saker. Enligt Laitinen beror en del av det starka engagemanget hos personalen på just detta. Engagemanget är också en av tillväxtmotorerna.

PERHEYRITYSKIN ON YRITYS Laitista hieman huvittaa kysymys siitä, millaista on työskennellä perheyrityksessä pitkän osuuskauppakokemuksen jälkeen. Sitä kuulemma tivaa jokainen haastattelija.

– Monien mielestä pörssiyritykset ovat kvartaalitalouden kannattajia ja vain perheyritykset huolehtivat työntekijöistään. Yrityksiä kategorisoidaan omistuspohjan mukaan, mutta näin suoraviivaisesti se ei aina mene, Laitinen sanoo. – Perheyrityksessä ehdotonta plussaa on se, että omistajalla on kasvot ja ne ovat lähellä. Yritysmuotoa tärkeämpää on kuitenkin, millainen yritys on, millainen on sen arvopohja ja kuinka sen henkilöstö ja johto toimivat. Snellmanilla arvostan juuri näitä hienoja yrityskulttuurin piirteitä.

Kaupan alalla työskennellessään Laitinen oli kuullut, että Snellman on yritys, joka pitää kiinni siitä, mitä lupaa ja tekee hyvää laatua. Myös yhteistyö yrityksen kanssa koettiin helpoksi. Reilun kahden vuoden yhteiselon jälkeen Laitinen on edelleen sitä mieltä, että nämä käsitykset pitävät paikkansa.

Ehkä se johtuu siitä, että Snellman-konsernissa kunnioitetaan perinteisiä arvoja ja annetaan arvoa ihmisille.

14 CONNECTING BUSINESS

Yrity

Oskar Marin Oy:n toimitusjohtaja Krista Siljamäki oli onnellinen ja yllättänyt voitosta. ”Enpä arvannut, että juuri me voittaisimme. Koska aloitetaan?”, Siljamäki naurahtaa.

Oskar Marin Oy

voitti Yrityskymppitonnin

A

nvian yhteistyössä Semion kanssa järjestämä Yrityskymppitonnikisa huipentui voittajakolmikon valintaan huhtikuun alussa. Kilpailun raati valitsi voittajaksi Oskar Marin Oy:n, joka pokkasi 10 000 euron arvosta Anvian ja Semion palveluita liiketoiminnan kehittämiseen. Paita-Baari Oy ja Tiiko Oy voittivat 5000 euron arvoiset palkinnot.

Raadin mielestä voittajayritys erottui muiden osallistujien joukosta muun muassa mielenpainuvilla perusteluilla, joissa oli tunnistettu kehittämisen tarpeita ja nähty uusia suuntia.

– Pitkään toiminut yritys on nyt uudessa tilanteessa sukupolvenvaihdoksen takia. Tällainen muutostilanne on monissa yrityksissä haaste ja samalla mahdollisuus, johon on monessa perheyrityksessä helppo samaistua, raati linjaa.

– Perusteleluista ilmenee myös halu pysyä vahvasti mukana kilpailussa ja uudistuakin.

Kisa poiki osallistujia hyvin erilaisilta aloilta. Mukana oli sekä vasta aloittaneita yrittäjiä että jo pitkään toimineita ja isompia yrityksiä. Myös kuntia osallistui kisaan. Raati antoi painoarvoa hyville perusteluille ja jäsennetyille kehitysajatuksille, joihin voidaan ictpalveluiden ja markkinointiviestinnän keinoin tarttua.

Kisan kaksi muuta palkintoa napanneet Paita-Baari Oy ja Tiiko Oy puhuttelivat raatilaisia nasevilla perusteluilla.

– Paita-Baarin uusi toimipiste luo tilanteen, jossa yritys voi löytää uusia toimintatapoja ja ratkaisuja ict-palveluiden kautta.

Kasvutavoitteet puolestaan antavat haasteita markkinointiviestinnälle. Tiiko Oy:ssä puolestaan oli selkeä ja ytimekkäästi ilmaistu tarve sähköisen näkyvyyden lisäämiselle.

YRITTÄJYYTTÄ JA YRITYKSIÄ TUKEMASSA Anvia järjesti yhteistyössä mainostoimisto Semion kanssa yrityksille ja yrittäjille sekä julkiselle sektorille suunnatun Yrityskymppitonnikisan. Mukaan pääsi perustelemalla kampanjasivulla yrityksen tai organisaation tarpeet ict-palveluiden ja markkinointiviestinnän kehittämiseen. Kilpailun raadissa olivat mukana Maija Aarnio (Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät), Kari Ristimäki (Centria-ammattikorkeakoulu), Juha Häkkinen (Pohjanmaan Kauppakamari), Jyrki Mäkynen (Suomen Yrittäjät), Timo Ranta (Anvia) ja Arto Kohtala (Semio). Raati valitsi kisan voittajat.

Voittajayritysten tarinaa seurataan pitkin vuotta Anvian eri kanavissa. Projekti lähtee liikkeelle tarvekartoituksesta, jonka kautta yrityksissä edetään sopivien palveluiden valintaan. Kesän kynnyksellä selviää tarkemmin, mitä yrityksissä lähdetään Yrityskymppitonnikampanjan puitteissa tekemään. Loppuvuodesta palataan asiaan kuulumisten merkeissä, mitä Yrityskymppitonni toi voittajayritysten arkeen ja liiketoimintaan.

Anvia | Vaasa, Seinäjoki, Kokkola, Helsinki, Tampere | puh. 0393 933 933 yrityspalvelut@anvia.fi | www.anvia.fi/yrityksille

Yrityskymppitonni_215x280_CB.indd 1

11.4.2016 14:12:27

Digitalisaatio muuttaa yrityksen kulttuuria ja toimintatapaa, kun tieto siirtyy muistivihoista kollektiiviseen käyttöön, sanoo Jani Savolainen.

 JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN, MICROSOFT, HAASTATELLUT

Hyödynnä digitalisaatio yritystoiminnassa 16 CONNECTING BUSINESS

Digitalisaatio ja IoT ovat käsitteitä, joita kilpailukyvystä ja yritysten kehittämisestä huolestuneet puhujat ovat viime vuosina ahkerasti viljelleet. Onko digitalisaatio peikko vai pelastaja?

D

igitalisaatiosta puhutaan kaikkialla. Sen merkitystä korostetaan maamme hallitusohjelmassa ja sen ympärille on kehitetty lukuisia koulutuksia ja opaskirjasia. Mutta mitä digitalisaatio merkitsee tavallisille suomalaisille yrityksille? Onko se sellainen kehityssuunta, johon pitää hypätä mukaan, vai olisiko järkevämpää odottaa digihuuman laantumista?

Gartnerin IT-sanaston mukaan digitalisaatiolla tarkoitetaan digitaalisten teknologioiden käyttöä liiketoimintamallien muuttamiseen ja uusien arvonlisäys- ja ansaintamahdollisuuksien luomiseen. IoT (The Internet of Things) eli esineiden internet puolestaan tarkoittaa internet-verkon laajentumista laitteisiin ja koneisiin niin, jotta niitä voidaan ohjata, mitata ja aistia internetin yli. Tämä laitteiden verkottuminen mahdollistaa digitaalisen liiketoiminnan. Verkottumisen kautta saadaan jatkuvasti uutta tietoa, jota jalostamalla yritykset voivat esimerkiksi ennakoida myynnin kehittymistä tai vaikka automatisoida työvaiheita.

Viime vuoden lopussa toteutetun Soneran yrittäjäkyselyn mukaan puolet suomalaisista pk-yrittäjistä uskoo, että digitalisaation avulla voidaan parantaa tuottavuutta, pienentää kustannuksia ja toteuttaa uusia palveluja. Digitalisaation puolesta puhuvat etenkin kasvuhakuiset pk-yritykset. Toinen puolikas kyselyyn vastanneista yrityksistä taas ei näe digitaalisuudesta olevan hyötyä omalle toiminnalleen. Moni pelkää myös siitä aiheutuvia kustannuksia. Mutta tuleeko digitalisaatiosta pois jääminen kalliimmaksi kuin siihen osallistuminen askel kerrallaan?

DIGITALISAATIO LIITTYY MEGATRENDEIHIN Digitalisaatio voi eri yritysten kohdalla ilmetä eri tavalla, sillä yritykset ja niiden toimintaympäristöt ovat erilaisia.

Microsoft Suomen Dynamics -tuoteryhmän vastaava Jani Savolainen näkee, että digitalisaatiokehitykseen vaikuttavat vahvasti sellaiset megatrendit kuten pilvipalveluiden, mobiliteetin ja sosiaalisen median yleistyminen sekä isojen tietomäärien käsittelyn (Big Data, Business Intelligence) ja tieto-

turvan vaatimukset. Työtä tehdään yhä useammin muualla kuin omassa työpisteessä, eri paikoissa työskentelevien ihmisten on päästävä kiinni samoihin, ajantasaisiin tietoihin ja lisäksi asiakkaat haluavat yhä parempaa palvelua ajasta ja paikasta riippumatta. Kaikki tämä on pystyttävä tekemään turvallisesti.

– Monella alueella kilpailu kovenee ja kansainvälistyy jatkossa, sillä digitalisaatio avaa markkinoita myös maiden rajojen ulkopuolelle. Tämä tuo sekä haasteita että mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Samaan aikaan asiakkaiden palvelukokemuksen merkitys kasvaa ja asiakkaat ovat valmiita maksamaan enemmän hyvästä palvelusta, Savolainen sanoo. – Yli 70 prosenttia tutkimukseemme osallistuneista pk-yrityksistä aikoo investoida siihen, että asiakkaan saama palvelukokemus olisi entistä parempi. Yksi ratkaisu tässä on tiedolla johtaminen.

Digitalisaatio vaikuttaa kaikilla aloilla ja yritykset voivat hyödyntää myös ei-traditionaalisia kanavia digitalisaatiota omaksuessaan. Esimerkiksi yrityksen aktiivinen läsnäolo sosiaalisessa mediassa voi vahvistaa asiakkaan palvelukokemusta ja toisaalta tuoda yritykselle tärkeää tietoa asiakkaiden mieltymyksistä ja kilpailijoiden toiminnasta.

DIGIAIKA ON REAALIAIKAA Jotta asiakkaan tarpeisiin voitaisiin vastata entistä paremmin, yrityksen pitää pystyä reagoimaan nopeasti. Tässä yrityksiä – niin isoja kuin pieniä – auttavat Savolaisen mukaan erilaiset Microsoftin tutut ja yhteensopivat työkalut, jotka antavat yritykselle ajantasaista tietoa yrityksen tilanteesta ja auttavat ennakoimaan myös tulevaa.

– Kun yrityksen liiketoimintasovellukset toimivat hyvin yhteen, kentällä oleva myyjä osaa kertoa asiakkaalle juuri tälle soveltuvan tuotteen varastotilanteen ja toimitusketjussa on reaaliaikainen tieto tilauskannasta. Myös yrityksen toimitusjohtaja pysyy koko ajan tietoisena yrityksen senhetkisestä tilanteesta, Savolainen toteaa.

CONNECTING BUSINESS 17

Mitä lisäarvoa asiakkaalle tuo teidän tapanne toteuttaa digitalisaatiota?

Muuttuuko asiakkaan toiminta teidän palvelujanne käyttämällä?

AKI KARLSSON / MORGAN DIGITAL: Digitaalinen viestintä säästää rahaa painettuun viestintään verrattuna, koska painaminen ja jakelu ovat iso osa kustannuksista printtiä tehdessä. Verkkosivustot ja digimediat ovat paitsi markkinoinnin myös myynnin välineitä, joilla voidaan analytiikan avulla seurata kävijöitä ja tarttua liideihin, tai ohjata kävijät suoraan verkkokauppaan. Digitaaliset kanavat ja sovellukset antavat lisäksi johdolle täysin uusia mahdollisuuksia johtaa ja olla vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa.

Morgan tuottaa pitkälle kehitettyjä verkkopalveluja ja mediatyyppisiä digitaalisia julkaisuja, jotka keskustelevat aina fiksusti myös painetun yritysviestinnän kanssa.

MIKKO VARTIAINEN / C2: Lähtökohtamme on, että kaiken tekemisen pitää tuottaa tulosta. Tuloksenteko onnistuu markkinoinnissa parhaiten, kun pääsee puhuttelemaan kohderyhmäänsä oikein. Digitaaliset kanavat tuovat yrityksille enemmän mahdollisuuksia löytää ja päästä suoraan vuorovaikutukseen nykyisten ja potentiaalisten asiakkaidensa kanssa. Tärkeintä on olla mukana kohderyhmän kannalta oikeissa kanavissa ja tuottaa niihin sille hyödyllistä sisältöä. Digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia markkinointiin, sillä kanavapaletti on laaja ja keinoja on lukemattomasti. Nykyään päästään parempaan tulokseen halvemmalla kuin perinteisillä massamarkkinoinnin tai pelkän printin keinoilla, kun toimintaa voidaan kohdentaa entistä tarkemmin ja vain omalle kohderyhmälle. Hukkakontakteja tulee vähemmän.

Tällä hetkellä teemme erittäin paljon erilaisia strategioita, joilla autamme asiakkaita ottamaan digitaalisen maailman tarjoamat mahdollisuudet käyttöön ja sen lisäksi erityisosaamisemme sisältömarkkinointi istuu lähes kaikkien yritysten tarpeisiin.

JARL MATTI ANTTILA / JAKAMO: Jakamo on teollisuusyrityksille kehitetty verkkopalvelu, joka mahdollistaa tehokkaan, läpinäkyvän ja turvallisen informaation jakamisen yritysten välillä. Reaaliaikaisesti ja läpinäkyvästi saatavilla oleva informaatio kasvattavaa asiakkaan tuottavuutta lyhentyneinä läpimenoaikoina, pienentää heikosta laadusta aiheutuvia kustannuksia ja nopeuttaa T&K-yhteistyötä.

Kun tarvittava tieto on saatavilla ja käytössä reaaliaikaisesti, ei tarvitse käyttää aikaa tiedon etsimiseen, raporttien koostamiseen, vastausten odottamiseen tai täsmäävän tiedon manuaaliseen vertailuun. Työaika voidaan ohjata tuottavan ja kehittävän työtehtävän sisältöön.

ANDREAS PASCHINSKY / DEVATUS: Lähdemme liikkeelle asiakkaan tarpeista nopeasti kehittyvässä digitaalisessa ympäristössä. Meidän täytyy ymmärtää, minkälaista lisäarvoa palvelu tuo yrityksen liiketoimintaprosesseihin, avainhenkilöille ja eri funktioille. Asiakkaat pystyvät luomaan uutta liiketoimintaa ja palvelemaan omia asiakkaitaan entistä tehokkaammin uuden teknologian avulla. Digitaalihurmassa uusien palveluiden tai liiketoimintojen toteutus voi jäädä vain ajatustasolle tai lopullinen toteutus voi kestää turhan kauan. Välttääksemme sen sitoutamme asiakkaan avainhenkilöt mukaan kehitykseen, jotta uudelleensuuntaus olisi mahdollista. Lisäksi prototyypin luonti selvityksen alkuvaiheessa on hyvä ja kustannustehokas tapa selvittää digitaalisten palveluiden toimivuutta ja liiketoimintapotentiaalia.

Käytännössä digitalisaatio ravistelee aina asiakkaan rakenteita.

Pitkä kokemuksemme ohjelmistokehityksen parissa on auttanut luomaan asiakkaillemme uutta liiketoimintaa ja uusia tapoja palvella omia asiakkaitaan entistä tehokkaammin uuden teknologian avulla.

18 CONNECTING BUSINESS

DIGITYÖKALUT TARPEEN MUKAAN Jokainen meistä muistaa tai on ainakin kuullut, kuinka työläitä ja aikaa vieviä isojen yritysten toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotot olivat takavuosina. Pk-yrityksillä ei siihen aikaan ollut varaa edes haaveilla moisesta, mutta onneksi nykyään asiat ovat toisin. Savolaisen mukaan nykyiset skaalautuvat ERP- ja CRPsovellukset ovat edullisia hankkia ja käyttää.

Yritys maksaa palveluista vain käytön mukaan olipa järjestelmällä sitten 10 tai 100 käyttäjää.

Käyttöönotto vie parhaimmillaan vain muutaman viikon useiden kuukausien sijaan.

Myyntijohtaja Camilla Sellberg eCraftin Vaasan toimipisteestä kehottaa luomaan digitalisaatiostrategian eli miettimään, mihin suuntaan yritys on menossa ja mitkä työkalut tukisivat haluttua suuntaa. Ei tarvitse itse

olla IT-guru, vaan tärkeää on valita yrityksen bisnestä ymmärtävä digitalisaatiokumppani.

Digitalisaatiosta ei kannata tehdä yritykselle liian vaikeaa, sillä monet siihen liittyvät asiat ovat hyvinkin itsestään selviä. Oman liiketoiminnan kehitystä voi miettiä digitalisaation näkökulmasta ja kehittää prosessejakin siltä pohjalta. Digitalisaatiokehityksen ansiosta yritys voi saada parhaat mahdolliset asiantuntijat käyttöönsä fyysisestä paikasta ja ajasta riippumatta. eCraft toimii Microsoftin kumppanina ja tarjoaa sen tuotteita asiakkailleen. Pk-yritysten tarpeet ovat tuttuja eCraftille ja siksi se on Microsoftille tärkeä strateginen kumppani ja innovaattori pk-yrityksille suunnattua tarjontaa kehitettäessä.

– Tarkoitus on, että yritys voi keskittyä

Kustannustehokkaat, ketterät ja yhteensopivat työkalut auttavat yrityksiä toteuttamaan digitalisaatiota järkevästi ja liiketoimintalähtöisesti, uskoo Camilla Sellberg.

CONNECTING BUSINESS 19

omaan osaamiseensa ja samalla miettiä, kuinka voi uudistaa bisnestä digitalisaation kautta fiksuilla työkaluilla, Sellberg sanoo. – Kehittämämme skaalautuvat ja standardisoidut järjestelmät ovat kaiken kokoisten yritysten käytettävissä juuri siinä määrin kuin yritykset tarvitsevat ja haluavat niitä käyttää.

Sellbergin asiakkaat kokevat saaneensa merkittäviä liiketoiminnallisia hyötyjä otettuaan käyttöön uusia ratkaisuja. Myynti tehostuu, kun myyjät pääsevät käyttämään aikansa myyntityöhön eikä myynnin oheistöihin. Tehokkuus lisääntyy, kun myyjä käyttää aikaa lämmiteltyihin prospekteihin eikä kylmäsoitteluun. Toimitus- ja talouspuolella asiakkaat kertovat hyötyneensä esimerkiksi laskunkierron nopeutuessa sekä tavaravirtojen ohjauksen tehostuessa. Läpinäkyvyys koko liiketoimintaan on yksi suurimmista eCraftin ratkaisujen tuomista eduista.

KILPAILUKYKYÄ DIGITALISAATIOSTA Sellbergin mukaan monet pohjalaiset yritykset ovat pitkällä digitalisaatiokehityksessä, mutta etenkin pienissä yrityksissä on edelleen paljon kehitettävää.

Yritysten välinen yhteistyö on Pohjanmaalla arkipäivää ja yritykset ymmärtävät tiedonkulun tärkeyden kumppaneiden välillä.

Digitaalisia ratkaisuja hyödyntävät yritykset huomaavat nopeasti pääsevänsä laajentamaan markkinaansa paljon yli oman maantieteellisen vaikutusvaltansa.

– Uudet, älykkäät digiratkaisut auttavat pohjalaisyrityksiä kasvattamaan kilpailukykyään ja myös halutessaan laajentumaan ulkomaille, Sellberg heittää.

SET UN N E , K UNA SI A T L OK SA H T A V A T P A I K OI L L E E N . . .

Y R I T Y K SE N K A I K K IP A N K K I J AV A K UUT USP A L V E L UT o p . fi/ k a i k k i

20 CONNECTING BUSINESS

Moottoriveneitä Maalahdesta Motorbåt från Malax  JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN

Botnia Marinin Targa-veneet tehdään käsityönä alusta loppuun itse.

40-vuotiaassa perheyrityksessä toimii kaksi aktiivista sukupolvea.

Bothnia Marin gör själv sina Targabåtar som ett hantverk från början till slut. Två aktiva generationer är verksamma i det 40-åriga familjeföretaget.

J

Ute i Europa känner man till varumärket Targa, vet Robert Carpelan. Logoväggen i entrén har hans syster Martina designat.

ohan Carpelan, som är verkställande direktör för Oy Botnia Marin Ab som tillverkar Targa-båtar, säger att han blev smittad av ett obotligt båtbyggarvirus år 1970 då han sommarjobbade på Nautor. Smittan ledde till att Carpelan började arbeta inom båtbranschen och fick honom att grunda Botnia Marin år 1976 tillsammans med sin fru Britt-Marie. Nuförtiden arbetar också parets barn för familjeföretaget. Sonen Robert ansvarar för marknadsföring och försäljning och dottern Martina är för tillfället mammaledig. Första skedet av generationsväxlingsprocessen startades redan för 10 år sedan och det andra skedet tar vid under de närmaste åren.

Paret Carpelan är hemma från det finländska båtklustrets hjärta, Jakobstad. De ville ändå grunda sitt företag någon annanstans, där det inte skulle finnas så många båttillverkare. En lämplig lokal för tillverkning av H-klassens segelbåtar hittades i Malax som ligger nära den starka exportindustristaden Vasa. Nu 40 år senare är Botnia Marin den största arbetsgivaren i Malax och verksamheten finns fortfarande på samma tomt.

– Vi tog många viktiga beslut år 1976; vi gifte oss, flyttade till Malax och grundade ett företag. Vår första produkt var H-båten, vars brandskadade formar vi köpte av åländska Scanboat som totalförstörts i en eldsvåda. Hos min föregående arbetsgivare hade jag varit

CONNECTING BUSINESS 21

1976 Yritys perustetaan ja valmistustoiminta alkaa Maalahdessa. exportchef för H-båtar, så vi tog genast sikte på den utländska markanden även gällande våra egna båtar, säger Johan Carpelan.

Botnia Marin är fortfarande ett starkt exportföretag.

Ungefär 85 procent av produktionen exporteras, främst till Europa, där Botnia Marin har ett bra nätverk av representanter.

TARGA 25 MUUTTI SUUNNAN Jos Carpelanit olisivat jatkaneet purjevenevalmistajina, Botnia Marinin tarina olisi hyvin erilainen. Ensimmäisten toimintavuosiensa aikana yritys ehti valmistaa 1005 H-venettä ennen kuin myi purjevenevalmistuksen.

Yhtenä syynä sen myymiseen oli vuonna 1984 aloitettu Targa 25 -moottoriveneiden valmistus.

Targa 25 oli konseptivene, joka poikkesi muista sen aikaisista moottoriveneistä sekä ulkonäkönsä että teknisten ominaisuuksiensa puolesta. Sen pohjalta Botnia Marin on kehittänyt korkealaatuisen Targa-tuoteperheen asiakkaiden toiveita kuunnellen. Tällä hetkellä valmistuksessa on kahdeksan eripituista Targaa, joista jokaisesta tehdään asiakkaan toivomusten mukaisia variaatioita.

– Targa muutti yrityksemme toiminnan suunnan, mutta samalla se synnytti aivan uudenlaisen venestandardin. Nykyään yhä useampi moottorivene muistuttaa Targaa, joka on hyvin merikelpoinen ja jossa on helposti ympärikäveltävä ohjaushytti sekä uimataso ja yläohjaamo, Johan Carpelan kehaisee.

1977 Yrityksen päätuote eli H-vene on esillä kaikilla tärkeimmillä eurooppalaisilla alan messuilla. Botnia 23 –veneen valmistus alkaa.

1981 NF-purjeveneen valmistus alkaa.

1984 TARGA 25 –veneen oikeudet ostetaan ja TARGA-veneiden tuotesuunnittelu alkaa.

1987 Uudenkaarlepyyn tuotantotilat ostetaan. Metropolitan Police/Lontoo ostaa ensimmäiset TARGA –partioveneet. Ensimmäiset taxiveneet Grönlantiin toimitetaan.

1999 TARGA 30 – Motorboat of the Show/ Helsinki Boat Show.

EDISTYKSELLISIÄ MOOTTORIVENEITÄ Sekä Maalahdessa että Uudessakaarlepyyssä valmistettavat Targat tehdään alusta loppuun itse, mikä on Targojen laadun tae ja antaa mahdollisuuden myös asiakaskohtaisiin räätälöinteihin.

– Totta kai moottorit ja muut tekniset osat tulevat alan valmistajilta, mutta muuten veneet rakennetaan työvaihe kerrallaan käsityönä. Moni tehtaalle tuleva ostaja hämmästeleekin suurta käsityön osuutta veneenrakentamisessa, Robert Carpelan kertoo.

Vaikka moni pohjoismainen venevalmistaja on siirtänyt tuotantoaan edullisemman kustannustason maihin, Targojen valmistus pysyy Suomessa ja Pohjanmaalla.

– Targat ovat laadullisesti niin korkeatasoisia ja teknisesti niin vaativia valmistaa, ettei niiden tuotantoa voi ulkoistaa, Johan Carpelan toteaa. – Me olemme teknisesti edistyneimpien sarjavalmisteisten moottoriveneiden valmistaja Suomessa.

Moni Targan omistaja tulee takaisin Botnia Marinille, kun on aika vaihtaa vene uuteen. He ovat asiakkaita, jotka tietävät, mitä haluavat ja vaikuttavat toiveillaan myös tulevien veneiden ominaisuuksiin. Targa-veneitä rakennetaan vuosittain noin 100 kappaletta. Suurin osa niistä menee yksityisomistukseen, mutta noin 15 prosenttia veneistä päätyy ammattikäyttöön esimerkiksi tulli-, poliisi- ja palolaitoksille.

2000 2000 100 työntekijän raja ylittyy.

2003 H-veneiden valmistus loppuu yhteensä 1005 veneen jälkeen. Yli 1000 TARGA-venettä valmistettu. TARGA 27.1 – Motorboat of the Show/Scandinavian Boat Show, Tukholma

2005 TARGA 42 – Motorboat of the Show/ Scandinavian Boat Show, Tukholma

2006 Tuotantotilat Maalahdessa kasvavat 3000 m2:iin.

2007 200 työntekijän raja ylittyy Motorboat & Yacting ja Motorboat Monthly nimitävät TARGA 31:n vuoden moottoriveneeksi.

22 CONNECTING BUSINESS

Johan, Britt-Marie och Robert Carpelan får med all rätt vara stolta över båtarna som Botnia Marin tillverkar.

OY BOTNIA MARIN AB Perustettu 1976, perustajat Johan ja Britt-Marie Carpelan Liikevaihto v 2015 n. 33 milj € Toimipisteet Maalahdessa ja Uudessakaarlepyyssä Tuotanto n 100 venettä/vuosi, joista vientiin 85 % Päämarkkina-alueet Pohjoismaat, muu Eurooppa, Venäjä Yhteensä 190 työntekijää Tuotannossa on 8 Targa-mallia eli 23-, 25-, 27-, 30-, 32-, 35-, 37- ja 44-jalkaiset veneet

CONNECTING BUSINESS 23

Valopilkut horisontissa kasvaneet – olisiko käänne tapahtunut?

Det ljusnar vid horisonten – har vändpunkten nåtts?  MIA BRÄNNBACKA, JOHANNA HAVERI  COASTLINE  MIA BRÄNNBACKA

Valtaosalla yrityksistä tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin viime vuonna. Valitettavasti yritysten välillä vallitsee kuitenkin kahtiajako, ja joukkoon mahtuu niitäkin yrityksiä, joilla näkymät ovat edelleen todella synkät. Viime vuoden synkimmällä alalla eli kaupan yritysten keskuudessa on ounastettavissa varovaista kasvua.

För den största delen av företagen ser framtiden ljusare ut än för ett år sedan. Dessvärre finns ändå en uppdelning av företagen och det finns företag som fortsättningsvis har mörka framtidsutsikter.

Bland företagen inom handeln, som var den dystraste branschen i fjol, kan anas en försiktig tillväxt.

Kim Biskop

K

evät on tuonut varovaista optimismia kaupan alalle. Vuoden vaihteessa vapautuneet kaupan aukioloajat ovat vaikuttaneet ainakin päivittäistavarakaupan kehitykseen positiivisesti.

– Kaupan näkymät ovat yleisesti ottaen viime vuotta paremmat, mutta myös selvästi kahtiajakautuneet. Toiset pärjäävät paremmin, kun taas toiset ovat selvästi menettäneet markkinaosuuttaan, sanoo KPO:n toimitusjohtaja Kim Biskop.

Kasvun on havainnut myös Halpa-Hallin toimitusjohtaja Janne Ylinen, jonka mukaan kuluttajien luottamus omaan talouteensa on kasvanut, mikä puolestaan nostaa ostovoimaa ja saa kauppiaat suhtautumaan positiivisesti tulevaisuuteen.

Biskopin mukaan KPO:ssa varovainen nousu näkyy kautta koko linjan päivittäistavarakaupasta käyttötavaraan ja autokauppaan. Uusien autojen tilaukset ovat jopa 20 prosenttia viimevuotista suuremmat ja käyttötavarakauppa on kasvanut etenkin isommissa yksiköissä.

– Kasvuindeksit näyttävät nyt hyvältä, mutta esimerkiksi ruokakaupan volyymit ovat koko maassa laskeneet neljä vuotta peräkkäin ja käyttötavarakaupan laskuvauhti on ollut jopa kaksinumeroista, muis-

24 CONNECTING BUSINESS

tuttaa Biskop. – Elintarvikkeiden volyymeissä ollaan vielä alle vuosikymmenen vaihteen lukujen.

Ylinen komppaa Biskopia muistellen, ettei kaupan käyrissä ole nähty kasvua sitten vuoden 2009.

– Elintarvikkeiden volyymit ovat koko alkuvuoden olleet selvästi kasvussa, mutta käyttötavaroiden osalta tilanne on edelleen haastava, Ylinen toteaa.

Varovaista kasvua ounastelevat miehet tietävät, että tilanne on herkkä ja kuluttajat ovat edelleen tarkkoja ostopäätöksissään.

– Taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Esimerkiksi vientiteollisuuden tilauskannat ja työllisyystilanne, alueen vetovoimaisuus ja kuluttajien ostohalukkuus ovat kaikki sidoksissa toisiinsa, Ylinen sanoo.

Tässä tilanteessa kauppa odottaa poliittisilta päättäjiltä malttia.

– Kuluttajat pitävät talouden rattaita pyörimässä. Esimerkiksi arvonlisäveron kiristys leikkaisi kuluttajien ostokykyä välittömästi, Biskop varoittelee.

TALOUSKATSAUS / EKONOMISK ÖVERSIKT

Business Panel:

YRITYKSET VAROVAISEN MYÖNTEISIÄ

P

80 Tunnelma Liikevaihto Tilauskanta Rekrytointi

60

40

20

0

-20

-40

Saldolukukäyrät ovat kaikki nousuuralla ja ensimmäistä kertaa neljään vuoteen ne ovat kaikki plus-merkkisiä.

-60

4/16

11/15

4/15

11/14

4/14

11/13

4/13

11/12

8/12

4/12

11/11

4/11

11/10

4/10

11/09

8/09

2/09

8/08

2/08

8/07

2/07

8/06

2/06

-80

90 %

43 %

77 %

VASTAAJAYRITYKSISTÄ USKOO LIIKEVAIHDON JOKO KASVAVAN TAI SÄILYVÄN VIIME VUODEN TASOLLA

VIENTIYRITYKSISTÄ ARVIOI VIENNIN KASVAVAN TÄNÄ VUONNA

YRITYKSISTÄ PITÄÄ ALANSA TUNNELMAA NORMAALINA TAI OPTIMISTISENA

Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta vuonna 2015 ja alkuvuonna 2016 Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan ELYkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja KeskiPohjanmaan maakunnat.

Tämä talouskatsaus perustuu Pohjanmaan kauppakamarin Business Panelin 4/2016 ja Tilastokeskuksen aineistoon.

ohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueen yritysten näkymät ovat nyt jonkin verran valoisammat kuin viime syksynä, kertoo kauppakamarin jäsenyritystensä keskuudessa huhtikuussa toteuttama Business Panel -yritysbarometri. Ensi kertaa neljään vuoteen kaikki barometrin mittarit ovat plusmerkkisiä.

Kaikki mittarit kääntyivät nousuun jo toissa syksyn selvän notkahduksen jälkeen. Tilauskantaa, liikevaihtoa ja tunnelmaa kuvaavat käyrät ovat kaikki pysyneet noususuuntaisina siitä lähtien. Henkilöstötarvetta kuvaava käyrä notkahti viimesyksyisessä mittauksessa mutta on nyt kääntynyt uudelleen nousuun.

Lähempi tarkastelu tuo esiin eroja näkymissä eri toimialojen välillä. Palvelualan näkymät ovat muita aloja positiivisemmat. Kaupan alan käyrät ovat tilauskantaa lukuun ottamatta voimakkaassa nousussa. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaupan alan näkymät olivat viime vuonna selvästi muita aloja synkemmät ja paraneminen tarkoittaa kaupan alan ja muiden alojen välisen kuilun tasoittumista.

Esimerkiksi syvän pohjakosketuksen (saldoluku -63) syksyllä 2014 tehnyt kaupan alan tunnelmaa kuvaava käyrä on nyt nollaviivalla eli positiivisesta ja negatiivisesta tunnelmasta kertovia yrityksiä on yhtä paljon. Teollisuus- ja rakennusalan yrityksissä on tällä hetkellä heikoimmat odotukset ja epävarmimmat näkymät, tosin rekrytointitarve on teollisuudessa samaa luokkaa kuin muilla aloilla.

Denna ekonomiska översikt beskriver läget år 2015 och i början av år 2016 på Österbottens handelskammares område. Området sammanfaller med Österbottens NTM-centrals område och består av landskapen Österbotten och Mellersta Österbotten.

Den här ekonomiska översikten grundar sig på uppgifter från Österbottens handelskammares Business Panel 4/2016 och Statistikcentralen.

CONNECTING BUSINESS 25

TEOLLISUUDEN JA RAKENTAMISEN KEHITYS

P

ohjanmaan maakunnan teollisuuden liikevaihto kehittyi viime vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana vaihtelevasti. Ensimmäisellä neljänneksellä teollisuuden liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla, toisella nousi lievästi ja kolmannella taas laski lievästi edellisvuodesta.

Keski-Pohjanmaalla teollisuuden liikevaihto sen sijaan kehittyi positiivisesti kaikilla kolmella neljänneksellä verrattuna vuoteen 2014. Liikevaihdon kehitys jäi edellisvuodesta ainoastaan kahden yksittäisen kuukauden, kesä- ja syyskuun, aikana.

Teollisuuden vientiliikevaihto jäi Pohjanmaalla edellisvuodesta. Ensimmäinen vuosipuolikas oli vahvempi mutta toinen vuosipuolikas jäi vuodesta 2014 vetäen koko vuoden 3,4 prosenttia edellisvuotta alhaisemmalle tasolle. KeskiPohjanmaalla vientiliikevaihto kehittyi vahvemmin kolmella ensimmäisellä neljänneksellä, mutta viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta. Kokonaisuudessaan teollisuuden vientiliikevaihto oli 4,4 prosenttia vuoden 2014 liikevaihtoa vahvempi.

Rakennusalan liikevaihto niin Pohjanmaalla kuin Keski-Pohjanmaalla jäi kahdella ensimmäisellä kvartaalilla edellisvuodesta. Viimeisellä neljänneksellä

liikevaihto kasvoi verrattuna vuoden 2014 vastaavaan jaksoon. Keski-Pohjanmaalla kahden ensimmäisen neljänneksen lasku oli lievempää kuin Pohjanmaalla ja viimeisen neljänneksen kasvu oli selvästi voimakkaampaa kuin Pohjanmaalla.

Kauppakamarin Business Panelin vastaajista rakennusalan yrityksiä on niin vähän, että teollisuuden ja rakentamisen vastaukset on yhdistetty. Teollisuuden ja rakentamisen kaikki saldolukukäyrät kääntyivät viime syksyn Business Panelissa laskuun. Vienti- ja tunnelmakäyrät ovat sen jälkeenkin jatkaneet laskua, mutta muut käyrät ovat kääntyneet taas – vähintään lievään – nousuun.

Teollisuuden ja rakentamisen liikevaihto-odotukset kuluvalle vuodelle ovat vahvistuneet syksystä. 82 prosenttia alan vastaajista arvioi nyt liikevaihdon paranevan tai säilyvän viime vuoden tasolla (vrt 73 % BP 11/2015). Henkilöstötarpeesta kertova käyrä on voimakkaimmassa nousussa alan yrityksissä. Rekrytoinnin saldoluku on nyt 20.

Teollisuudessa ja rakentamisessa näkyy selvä kahtiajako tilauskannan suhteen: viime vuotta heikommasta tilauskannasta kertovia yrityksiä on lähes saman verran kuin vahvemmasta tilauskannasta kertovia.

TEOLLISUUS

Vientiodotuksista kertova saldoluku on jatkanut laskuaan. Nyt 18 prosenttia niistä alan yrityksistä, joilla on vientiä, kertoo viennin jäävän tänä vuonna viimevuotisesta. Edellisessä mittauksessa 14 prosenttia teollisuuden vientiyrityksistä arvioi viennin supistuvan.

Tunnelma teollisuudessa ja rakentamisessa on hieman laskenut marraskuusta. 16 prosenttia vastaajista kertoo tunnelman alalla olevan optimistinen, 52 prosenttia normaali ja 32 prosenttia pessimistinen.

TEOLLISUUS

Tilastokeskus

150

140

60

140

130

40

130

120

20

120

110

0

110

100

-20

100

80 70

-60 -80

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Teollisuuden liikevaihdon kehitys trendisarjana näyttää parhaiten kehityksen suunnan pitkällä aikavälillä.

26 CONNECTING BUSINESS

Tunnelma Liikevaihto Tilauskanta Rekrytointi 2/06 2/07 8/07 2/08 8/08 2/09 8/09 11/09 4/10 11/10 4/11 11/11 4/12 8/12 11/12 4/13 11/13 4/14 11/14 4/15 11/15 4/16

Koko maa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa

-40

39 %

ON AIKEISSA PALKATA LISÄÄ VÄKEÄ LÄHIKUUKAUSINA

54 %

KÄRSII KYSYNNÄN VÄHYYDESTÄ

Tilastokeskus

80

2010=100

USKOO LIIKEVAIHDON KASVUUN TÄNÄ VUONNA

RAKENTAMINEN

Business Panel

150

90

46 %

Teollisuuden ja rakentamisen mittarit ovat kauppakamarin Business Panelissa nousussa tunnelmaa lukuun ottamatta. Tunnelma alalla on muita aloja synkempi.

90 80 70

2010=100 Koko maa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Rakennusalan liikevaihdon kehitys notkahti alkuvuodesta 2015 verrattuna edellisvuoden vastinjaksoon, mutta liikevaihto kasvoi taas kolmannella kvartaalilla molemmissa kauppakamarialueen maakunnissa.

UTVECKLINGEN INOM HANDELS- OCH SERVICEBRANSCHERNA

O

msättningen för handelsbranschen utvecklades positivt i Österbotten under de tre första kvartalen av fjolåret jämfört med motsvarande period år 2014. Gällande utvecklingen för de enskilda månaderna var det bara januari och maj som var sämre än året innan. De övriga månaderna var bättre än motsvarande månader år 2014. I Mellersta Österbotten sjönk omsättningen för handelsbranschen under alla fyra kvartalen och den negativa trenden från 2014 fortsatte således.

Utvecklingen av omsättningen för servicebranschen fortsatte starkt i Österbotten under fjolåret. De tre första kvartalen var starkare än motsvarande kvartal året innan. I Mellersta Österbotten däremot var omsättningen för servicebranschen för alla tre kvartalen svagare än året innan.

I ljuset av Business Panel hösten 2015 såg läget för handeln ännu något dyster ut trots uppgången. Nu ser det redan ljusare ut. Med undantag för orderstocken pekar mätarna uppåt och

HANDEL

HANDEL

Statistikcentralen

Business Panel

150

80

140

60

130

40

120

20

110

0

100

-20 2010=100 Hela landet Österbotten Mellersta Österbotten

80 70

-40 -60 -80

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Stämningen Omsättningen Orderstocken Rekrytering 2/06 2/07 8/07 2/08 8/08 2/09 8/09 11/09 4/10 11/10 4/11 11/11 4/12 8/12 11/12 4/13 11/13 4/14 11/14 4/15 11/15 4/16

90

Utvecklingen gällande omsättningen inom handelsbranschen var under de tre första kvartalen under fjolåret svagt positiva i Österbotten och svagt negativa i Mellersta Österbotten. I trendserien syns inte den här utvecklingen ännu.

I Business Panel har mätarna för handelsbranschen fortsatt att stiga, vilket har minskat på det senaste årets klyfta mellan handeln och de övriga branscherna.

SERVICE

SERVICE

Statistikcentralen

Business Panel

150

80

140

60

130

40

120

20

110

0

100

-20

59 %

2010=100

90 80

Hela landet Österbotten Mellersta Österbotten

70

-40 -60

Stämningen Omsättningen Orderstocken Rekrytering

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

2/06 2/07 8/07 2/08 8/08 2/09 8/09 11/09 4/10 11/10 4/11 11/11 4/12 8/12 11/12 4/13 11/13 4/14 11/14 4/15 11/15 4/16

-80

skillnaden till de övriga branscherna har jämnats ut.

Fjolårets dystra läge för handelsbranschen börjar avta och förväntningarna på omsättningen är uppåtgående. 81 procent av företagen inom handeln tror att omsättningen i år antingen hålls på samma nivå som i fjol eller stiger. Stämningen inom handeln har också förbättrats. Hälften av branschens företag anser att stämningen är normal. Antalet företag som anser att stämningen är optimistisk eller pessimistisk är lika många. Det betyder att saldotalet för stämningen har stigit till nollstrecket.

Hälften av företagen inom handeln lider dock av otillräcklig efterfrågan.

I ljuset av Business Panel är helhetsläget mest positiv inom servicebranschen. Branschens alla mätare, med undantag för de uppskattade investeringarna, pekar uppåt. De uppskattade investeringarna har dock inte sjunkit mycket sedan föregående mätning.

Bland företagen inom servicebranschen tror 87 procent att omsättningen i år ökar eller åtminstone hålls på samma nivå. Företagens nuvarande orderstock bekräftar den här uppfattningen, eftersom 86 procent av de företag, där orderstocken överhuvudtaget har någon betydelse, tror att orderstocken hålls på samma nivå som i fjol eller blir bättre. Även stämningen är mest positiv inom servicebranschen, där vart tredje företag anser att stämningen är optimistisk eller mycket optimistisk.

Inom servicebranschen lider 28 procent av företagen av otillräcklig efterfrågan.

Det betyder att utsikterna för servicebranschen ser ljusare ut än för de övriga branscherna även gällande den här indikatorn.

Omsättningen inom servicebranschen utvecklades synnerligen positivt i Österbotten under fjolåret.

Den mest positiva branschen enligt Business Panel är servicebranschen. Alla indikatorer pekar uppåt inom den branschen.

AV FÖRETAGEN INOM HANDELSBRANSCHEN TROR ATT OMSÄTTNINGEN I ÅR BLIR STÖRRE ÄN I FJOL

CONNECTING BUSINESS 27

Pia Aalto, coach ACC

Pomon parhaat ratkaisut tiukkoihin tilanteisiin uutta virtaa johtamiseen

J

os kaikki Suomen pomot päättäisivät ryhtyä hyviksi pomoiksi myös tiukoissa tilanteissa, lähtisi Suomi nousuun tuota pikaa. Pomoilta kaivataan nyt entistäkin enemmän ihmisten johtamisen osaamista - ja rohkeutta luottaa siihen, että työntekijöistä löytyy paljon enemmän potentiaalia kuin mitä päälle päin näkyy.

Esimiestyö on vaativa ammatti, jossa onnistuminen vaikuttaa monen ihmisen työhön ja tuloksiin. Karismaattiseksi johtajaksi ei kuitenkaan tarvitse syntyä, vaan jokainen voi oppia yhdistämään oman persoonansa ja ihmisten johtamisen taidot ja työkalut mahtavia tuloksia tuovaksi paketiksi.

Esimiestyön onnistumiseen vaikuttaa eniten se, kuinka kiinnostunut toisten ihmisten johtamisesta ja heidän onnistumisestaan on. Kaikessa johtamisessa on kyse ihmisten saamisesta mukaan tulosten saavuttamiseen – toimitaan-

pa millä toimialalla tai millaisessa organisaatiossa hyvänsä.

Kyetäkseen johtamaan muita esimiehen on osattava johtaa myös itseään eli omaa ajatteluaan ja energiaansa.

Esimies kohtaa lähes viikoittain tiukkoja tilanteita, joissa kuppi uhkaa mennä nurin. On arjen ankeuttajia, suksia ristissä ja epämääräisiä etäpalavereita. Parhaat ratkaisut tiukkoihin tilanteisiin löytyvät, kun saa kiinni valmentavasta, ratkaisukeskeisestä johtamisotteesta. Monimutkaisia teorioita tai palautteen antamisen hampurilaismalleja ei tarvita.

Valmennus ”Pomon parhaat ratkaisut tiukkoihin tilanteisiin” tarjoaa esimiehille esimerkkejä elävästä elämästä, oivalluttavia kysymyksiä ja konkreettisia työkaluja. Valmennuksessa pääset lisäksi kuulemaan muitten osallistujien parhaita käytäntöjä ja pohtimaan juuri sinun tilanteisiisi sopivia ratkaisuja yhdessä valmentajan ja eri alojen pomojen kanssa.

Koulutuskalenteri Kurskalender

Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi. Koulutuksessa nähdään!  Taloushallinto ja verotus |

Ekonomiförvaltning och beskattning Aktuellt om mervärdesskatt 26.9 kl. 9–13, Jakobstad 27.9 kl. 9–13, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Ajankohtaista arvonlisäverosta 28.9. klo 9–13, Vaasa 29.9. klo 9–13, Kokkola Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Tilinpäätös- ja veropäivä 25.10. klo 9–16, Kokkola 27.10. klo 9–16, Vaasa Stora skattedagen 2.11 kl. 9–16, Vasa 3.11 kl. 9–16, Jakobstad Förskottsuppbörden 2017 13.12 kl. 9–13, Vasa 19.12 kl. 9–13, Jakobstad Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Välj ut de intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens. Vi ses på kursen!

Kauppakamarin HR-päivä | Handelskammarens HR-dag Excel henkilöstöhallinnon työkaluna 23.11. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Arja Kuukkanen, Powen Oy Kauppakamarin ulkomaankauppa päivä | Handelskammarens dag för utrikeshandel Tuontitullaus tänään 30.11. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Marika Nummila, Samex Solutions Oy  Tietotekniikka | Datateknik Excel henkilöstöhallinnon työkaluna 23.11. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Arja Kuukkanen, Powen Oy  Viestintä | Kommunikation

Ennakkoperintä 2017 14.12. klo 9–13, Vaasa 15.12. klo 9–13, Kokkola Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Sociala medier i företagsbruk – effektivitet och nytta 17.11. kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Anna Storå, Someco

 Teemakoulutukset | Temakurser

Kauppakamarin viestintäpäivä | Handelskammarens kommunikationsdag Sisäinen viestintä 21.9. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Eeva Rinta-Kanto, AC Sanafor Oy

Kauppakamarin yritysjuridiikkapäivä | Handelskammarens dag för affärsjuridik Työoikeuden ajankohtaispäivä 6.10. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Kati Mattinen, Helsingin seudun kauppakamari IPR käytännönläheisesti 8.11. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Minna Aalto-Setälä, Keskuskauppakamari

 HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen (Godkänd styrelsemedlem) HHJ – Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi 23.9. alkaen, Kokkola

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus Peruuttaminen Ilmoittautuminen koulutukseen on sitova, ja osallistumisen voi peruuttaa maksutta ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta, mutta kahta päivää ennen koulutusta tai myöhemmin tehdyistä peruutuksista laskutamme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Sairastapauksissa laskutamme puolet osallistumismaksusta.

Peruutuksen sijaan yritys voi lähettää toisen työntekijän estyneen tai sairastuneen tilalle.

Koulutuksen järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

Anmälan och ytterligare information www.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet Annullering Anmälningar till kurser är bindande men anmälningar kan annulleras avgiftsfritt senast under kursens sista anmälningsdag.

Annulleringar efter att anmälningstiden har gått ut faktureras ändå med hälften av deltagaravgiften. Annulleringar som görs två dagar innan kursen eller senare faktureras med hela deltagaravgiften.

Vid sjukdomsfall faktureras halva deltagaravgiften. Företaget kan dock skicka en annan anställd istället för den som har insjuknat.

Villkoret för att en kurs ska anordnas är att minimiantalet deltagare uppfylls.

Kauppakamarin esimiespäivä | Handelskammarens förmansdag Pomon parhaat ratkaisut tiukkoihin tilanteisiin 4.10. klo 10–16, Vaasa Kouluttaja: Pia Aalto, Pomon Enkelit

Lisää koulutuksia kotisivullamme www.pohjanmaankauppakamari.fi Flera kurser på vår hemsida www.osterbottenshandelskammare.fi

CONNECTING BUSINESS 29

AJASSA / AKTUELLT

KUVAT: VASEK OY

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖSEMINAARI käynnisti viidennen Vaasa EnergyWeekin. Seminaarissa oli kaksi teemaa: miten biopolttoaineista saadaan kilpailukykyinen vaihtoehto fossiilisille polttoaineille sekä tulevaisuuden energiaratkaisut, uusiutuvan energian tuotanto ja energian varastointi. Seminaari keräsi Vaasan kaupungintaloon noin 250 yritysten ja muiden organisaatioiden edustajaa niin Vaasasta kuin pääkaupunkiseudulta.

Olli Rehn

Katso EneryWeekin esitykset

Sarah Sheridan

30 CONNECTING BUSINESS

Nordiskt kunnande på den nordiska marknaden Nordiska bolag har starka förutsättningar till framgång. Nordiska aktier är Handelsbankens kärnkunskapsområde. Våra framgångsrika och prisbelönade fonder är ett resultat av lång erfarenhet och starkt kunnande*. Mer information finns på handelsbanken.fi. *År 2015 utsåg analysföretaget Morningstar RatingTM fonden Handelsbanken Norden Selektiv till bästa aktiefond med inriktning på Norden. *Handelsbanken Nordiska Småbolagsfond blev den bästa fond som placerar i de nordiska länderna (tio års utveckling) i Lipper Fund Awards 2015.

Heikki Purovirta, vakuutusmeklari, puh. 0400 250 077 Lasse Niemi, vakuutusmeklari, puh. 050 430 4720 Mikael Seppelin, asiakasvastuupäällikkö, puh. 040 841 1189 Carolina Hemming, asiakasvastuupäällikkö, puh. 050 422 6419

POHJANMAAN KAUPPAKAMARI è puhuu yli tuhannen jäsenensä äänellä è tarjoaa verkoston yrityksille ja niiden henkilöstölle è on mukana rakentamassa menestyvää aluetta.

Vasa, tfn 010 444 3232* Karleby, tfn 010 444 3560* Jakobstad, tfn 010 444 3360* * 0,0835 e/samtal+0,1209 e/min.

Innehållet utgör inte ett personligt investeringsråd eller en personlig rekommendation.

ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARE è är ett språkrör för drygt tusen medlemmar è erbjuder ett nätverk för företagen och deras anställda è är med och bygger ett framgångsrikt område.

Yrittäjä, vuoden 2016 kilpailu on käynnissä.

Hae potkua kasvuun ja ilmoittaudu mukaan! www.eoy.fi

PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT:

© 2016 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved.

VOLVO V90 – ylellisen TILAVA Uusi Volvo V90 on Volvon maailmankuulujen farmareiden seuraava sukupolvi. Huippulaadukkaat materiaalit, älykkäät tilaratkaisut sekä puhdaslinjainen muotoilu luovat yhdessä saumattoman kokonaisuuden, joka uhkuu ajonautintoa.

VOLVO V90 ALK AEN 47 521 € ENNAKKOMYYNTI ON ALK ANUT!

VOLVO V90 alkaen: autoveroton hinta 38 500 €, autovero 8 420,40 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 47 520,40 €.

EU-yhd. 4,1 l/100 km, CO2 115 g/km

Myynti ma-pe 9-18, la 10-15 Huolto ma-pe 7.30-17 Automaa Vaasa, Kivihaantie 4

automaa.fi VOLVOCARS.FI

Volvo-myyjämme: Arttu Korpeinen 050 590 7851, Joakim Tallgren 050 364 4249