CB-Connecting Business 3/2014

POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING

3 ∙ 2014

CONNECTING BUSINESS

YHTEISTÄ EDUNVALVONTAA GEMENSAM INTRESSEBEVAKNING VALTONEN LIIGAJOUKKUEEN LUOTSINA

MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN LNG

CONNECTING BUSINESS Pohjanmaan kauppakamarilehti Österbottens handelskammartidning

3 ⋅ 2014

SISÄLTÖ · INNEHÅLL

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Tidningen utkommer fyra gånger per år.

JULKAISIJA | UTGIVARE Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare Vaasa – Pietarsaari – Kokkola Vasa – Jakobstad – Karleby Puh/tfn (06) 318 6400 www. ostro.chamber.fi

PÄÄTOIMITTAJA | CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen Puh/tfn 0500 561 036 juha.hakkinen@chamber.fi

ILMOITUKSET | ANNONSER Mia Brännbacka Puh/tfn 050 309 2331 mia.brannbacka@chamber.fi

TOIMITUSNEUVOSTO | REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331 Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036 Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100

TOIMITUS | REDAKTION Viestintä Oy Prowomedia info@prowomedia.com

TAITTO | OMBRYTNING Muotoilutoimisto Into Tuula Koto

KÄÄNNÖS | ÖVERSÄTTNING Pohjanmaan kauppakamari/ Österbottens handelskammare Erika Keto

PAINO | TRYCK Kirjapaino Fram Boktryckeri SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n Joutsenmerkitylle painolaitokselle.

PAINOS | UPPLAGA 5000 kpl / st.

ISSN 1796-9441

8

18

SUJUVAT YHTEYDET Suomesta maailmalle

JÄTTEEN HYÖDYNTÄMISESTÄ suuria säästöjä

8

13

Edunvalvonta on yhteinen asia Intressebevakning –en gemensam sak

14

Maailman suurin uusiutuvassa dieselissä

18

Jätteen hyödyntämisestä suuria säästöjä Återanvänt avfall sparar miljoner

22

Nesteytetyssä maakaasussa on potentiaalia

Sujuvat yhteydet Suomesta maailmalle

KANSI | PÄRM Kuva | bild: Sami Pulkkinen Nesteytetyn maakaasun käytön lisääntyminen tuo Wärtsilälle uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kertoo Wärtsilä Finlandin toimitusjohtaja Stefan Damlin.

Användningen av flytande naturgas har ökat, vilket medför nya verksamhetsmöjligheter för Wärtsilä berättar Wärtsilä FInlands verkställande direktör Stefan Damlin.

PALSTAT PÄÄKIRJOITUS | LEDARE | 5 Haasteiden syksy | En höst fylld av utmaningar

UUSIIN ASEMIIN | 17 Ruuhka-Suomesta Sportin luotsiksi

KOLUMNI | 7 Kumppaneina maailmanvirrassa

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA | HANDELSKAMMARENS KURSER | 24 AJASSA | AKTUELLT | 26

CONNECTING BUSINESS 3

JUST

FLY

Lennosta etumatkaa

GET MORE

ALL

IN

Talouden piristymistä on odotettu Suomessa pitkään. Yhdysvalloissa talous on kasvanut jo toista vuotta ja Euroopassa on orastavia nousun merkkejä. Venäjän pakotteet voivat kuitenkin aiheuttaa talouden hidastumista. Ainakin ne osuvat pieneen Suomeen, jolle Venäjä on aina suuri mahdollisuus.

Pohjanmaa on Suomen alueista vähiten Venäjä-riippuvainen, mutta silti meidän yrityksemme kärsivät pakotteista ja varsinkin vastapakotteista.

Elokuun alussa uutisoidut Turun telakan myynti ja risteilijätilaukset luovat uskoa paremmasta. Nämä 12.000 työpaikkaa todella tarvitaan. Merenkurkun liikenteeseen suunniteltava kaasukäyttöinen autolautta on puolestaan tärkeä koko Pohjanmaalle. Alueemme työllisyys on säilynyt Suomen parhaana, mutta on hyvä muistaa, että myös Pohjanmaalla yritysten tilauskirjat ovat ohuet. EK:n tuoreimman barometrin mukaan loppuvuoden näkymät ovat heikot.

Syksyn lisäbudjetti ei tuonut rahaa Pohjanmaan liikennehankkeille. Muutaman kuukauden istuva hallitus varmistelee

päätöksillään metropolialueen ääniä ja ratkaisee suuria hankkeita. Kehäradan, Pisararadan ja Länsimetron yhteinen hintalappu on ainakin 2,5 miljardia euroa. Samaan aikaan Suomen tiestö rapautuu ja teollisuuden logistinen kilpailukyky heikkenee entisestään.

Pohjanmaan lähiajan tärkein liikennehanke on 8-tien parantaminen. Tämä satamat yhdistävä koko Suomen vientiväylä tarvitsee pikaisia toimenpiteitä. Suunnitelmat ovat valmiina Vassor-Kärklax –välille, ja tämä 7 miljoonan hanke pitää toteuttaa mitä pikimmiten. Lisäksi Kokkolassa Heinolan alue, Kokkola-Pietarsaari –väli ja Seinäjoki-Lapua –väli kaipaavat suunnitelmia ohituskaistoista. Listalla olevaa Laihian risteysjärjestelyä ei myöskään saa lykätä. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikolla onkin näyttämisen paikka lyhyellä mandaattikaudellaan.

PÄÄKIRJOITUS | LEDARE

Haasteiden syksy

En höst fylld av utmaningar I Finland har man länge väntat på att ekonomin ska ta en positivare vändning. I USA har ekonomin redan växt i ett par år och i Europa kan man skönja tecken till en positivare utveckling. Sanktionerna mot Ryssland kan dock orsaka en fördröjning i ekonomin. Åtminstone påverkas vårt lilla land Finland av dessa sanktioner eftersom Ryssland alltid kunnat erbjuda oss möjligheter. Av de finländska regionerna är Österbotten den region som är minst beroende av Ryssland, men trots detta lider våra företag av sanktionerna och i synnerhet av motsanktionerna.

I början av augusti gick media ut med att Åbovarvet sålts och att två beställningar på kryssningsfartyg gjorts, vilket pekar på tilltro till framtiden. Varvet sysselsätter 12 000 personer och de arbetsplatserna behövs verkligen. Den nya gasdrivna färjan som planeras trafikera Kvarken är viktig för hela Österbotten. Sysselsättningen i Österbotten har varit den bästa i landet men det är ändå skäl att komma ihåg att även de österbottniska företagens orderböcker är tunna. Näringslivet EK:s senaste barometer visar att prognosen för resten av året ser negativ ut.

Höstens tilläggsbudget gav ingen finansiering till trafikprojekten i Österbotten. Den sittande regeringen säkerställer genom sina beslut röster i metropolregionen och avgör således stora projekt. Kostnaderna för Ringbanan, Centrumslingan och Västmetron landar på åtminstone 2,5 miljarder euro. Samtidigt vittrar de finländska vägarna sönder och industrins logistiska konkurrenskraft försvagas.

Det viktigaste trafikprojektet i Österbotten inom den närmaste framtiden är förbättringen av riksväg 8. Denna väg som binder samman regionens hamnar och således den finländska exportleden behöver åtgärdas å det snaraste. Planeringen för sträckan Vassor-Kärklax är klar och detta projekt, som har beräknats kosta 7 miljoner euro, måste förverkligas så snabbt som möjligt. Därtill behöver också sträckorna Karleby-Jakobstad, Seinäjoki-Lappo samt Heinola området i Karleby planering av omkörningsfiler.

Korsningsarrangemangen i Laihela, får inte heller skjutas upp. Nu är det upp till trafik- och kommunminister Paula Risikko att visa framfötterna under sin korta mandatperiod.

JUHA HÄKKINEN toimitusjohtaja | vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare

CONNECTING BUSINESS 5

ON NYT HELPOMPI TUNNISTAA Keskuskauppakamarin ansiomerkit ovat oiva ja motivoiva tapa muistaa yrityksen pitkätyöläisiä, tasavuosia talossa viihtyneitä työntekijöitä.

Varsinaisen ansiomerkin ohella pitkätyöläinen saa myös Arkimerkin, pinssin, jota voi pitää takin, jakun tai työasun rintapielessä tai kauluksessa. Näin pitkätyöläisyys näkyy myös työpaikan arjessa. Arkimerkistä asiakkaan, kollegan tai työkaverin on helppo tunnistaa kokenut ja asiansa osaava pitkätyöläinen.

Kun haluat arvostaa kokeneita työntekijöitäsi ja tuoda esiin heidän ammattitaitoaan, piipahda osoitteessa

ansiomerkit.fi

KOLUMNI

Kirjoittaja on vaasalaislähtöinen uunituore europarlamentaarikko, joka on kerännyt kokemusta politiikasta jo neljältä eri vuosikymmeneltä. Tällä hetkellä päivät täyttää uusi työ ja lapsiperheen arki uudessa maassa ja uudessa kodissa, jossa eurooppalaisittain ei ole edes vaatekomeroita.

Kumppaneina maailmanvirrassa

S

iitä on tultu pitkälle, kun tullikirjoja täyteltiin ja vientilupia haettiin ulkomaankaupassa Euroopan naapuruston kesken. Tai kun suomalainen nuoripari haluaa tilata häämatkalta Pariisista sisustuslehden, ei enää täydy hakea lupaa Suomen pankista ”merkittävän” valuutan siirtymisen vuoksi. Rajat ovat todellakin madaltuneet ja osaksi poistuneetkin.

Eurooppa on kehittynyt poliittiseksi unioniksi. Sisämarkkinoilla tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä. Kauppapoliittisen, taloudellisen ja poliittisen unionin välisiä rajoja on vaikea tarkkaan määrittää. Edes ”vain” sisämarkkinaalueelle tarvittavaan sopivaan säätelymäärään ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Kansainvälinen WTO-kauppasopimus on ollut neuvotteluissa jumissa jopa kymmenisen vuotta. Siksipä vahvasti keskinäisriippuvan markkinaalueen toimivan ja tarvittavan yhteisen säätelyn oikeaa raja-kohtaa on vielä vaikea vetää. Kyse on poliittisista valinnoista. Federalismia tai ei, joissain asioissa yhteissäätely hyödynttää lopulta kaikkia, toisessa asiassa kansallinen säätely sopii paremmin tai säätelemättömyys (ainakin nippelitason!).

Euroopan parlamentista ja Brysselistä päin katsottuna tapahtuu sama ilmiö kuin muuallakin, kaikki ongelmat halutaan ratkaista juuri siellä. Tarkoitan tällä, ettei monikaan elin tai kokoonpano malta jättää ratkaisuvaltaa

ja vastuuta toisille. Brysselin tapauksessa tulkinta halutaan aina kiristää parlamentin ja komission vallaksi. Jäsenmaihin ei malteta luottaa. Kuitenkin tehokkain sitoutuminen ja päätöksenteko on usein jäsenvaltioiden kokonaistahdosta kiinni.

Löytääkö EU ja Eurooppa uuden kukoistuksensa? Tähän asti meillä on ollut sivistyksellistä etumatkaa. Näin ei ole aina ollut, mutta teollisuus lähti vetämään länsimaita kohti vaurautta, jota riitti koko väestölle. Aasialla oli talousmahti sitä ennen. Minne tuleva vauraus tulee? Onko se laajan sivistyksen ja edelläkävijyyden rakentamaa? Vuoden lopussa olemme olleet 20 vuotta EU-jäseniä ja tänäkin aikana vastauksen hakeminen kaupan kautta vaurauden luontiin on sävyttynyt eri lailla, mutta perusvire on sama: Suomi, ja erityisesti Vaasan seutu, elää kaupankäynnistä!

Talous ei kuitenkaan ole pelkästä tahdosta kiinni. Euroopan taloustilanne on vaikea. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.

Vastausta on vaikea hakea, koska yhtä viisastenkiveä ei ole varmaan kenelläkään. Mielestäni on aika naiivia puhua vaikkapa vaan työntekijäkustannuksista. Taikka vain veroista. Edes nämä kaksi yhdessä eivät tuo kilpailukykyä tarvitaan myös tuote ja hyödynnettävä innovaatio!

Kuukauden parlamenttikokemuksella - työt alkoivat virallisesti heinä-

kuun alussa ja elokuu on lomakuukausi - näen, ettei Suomen vinkkeliä tuo esiin kukaan, jos emme itse. Rehellisesti sanottuna usein on aika vähäpätöinen olo, kun huoneessa on pari suomalaista ja parikymmentä italialaista tai vaikkapa saksalaista. Tai puolalaista tai ranskalaista. Mutta en ajattele, että minä tai Maltan edustaja olemme mitättömiä tyyppejä, kun näytämme työtaitomme. Se on ainoa tapa pärjätä.

Kukaan ei kuuntele tai kiinnostu siksi, että asia on Suomen asia. Näkökulman on oltava ratkaisu Euroopalle, eurooppalaisille, ilmastolle, tms. Vaasan energiaklusterin asioissa ratkaistaan teknologisia tarpeita; suomalainen hyvinvointi ja tasa-arvo tuovat kilpailukykyä.

Neuvostossa ministerit ehkä ymmärtävät toistensa tarpeita vähän paremmin. Parlamentissa on ikävän selkeä asennoituminen vastustaa kansallisia hallituksia. Ainakin, jos puhutaan budjetista. Mutta eipä parlamentilla olekaan huolta budjetin tulopuolesta, sen hoitavat kansalliset parlamentit verotuksella.

Onko tuskastuminen EU-politiikkaan tai byrokratiaan lopulta kovin erilaista kuin tuskastuminen kotimaiseen ylisäätelyyn tai paikoin liian takkuiseen virkakoneiston tahmeuteen? Yhteinen markkina-alue ja yhteinen talousalue tarvitsevat yhteisiä pelisääntöjä, muttei ylisäätelyä eikä täysharmonisointia.

CONNECTING BUSINESS 7

SAMULI HAAPASALO • Keskuskauppakamarin liikenne- asioista vastaava johtaja.

• Finavian toimitusjohtaja 2005– 2011. Finavia vastaa Suomen lentokenttien toiminnasta.

• Liikenne- ja viestintäministeriö 1986–2005. Ylijohtaja, hallitus neuvos ja hallitussihteeri.

• Harrastukset valokuvaus, lintu tiede, klassinen musiikki, viron kieli ja kulttuuri.

8 CONNECTING BUSINESS

SUJUVAT YHTEYDET SUOMESTA MAAILMALLE TEKSTI | TEXT PATRIK LINDFORS, JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER LEHTIKUVA, PIXHILL, MIKKO LEHTIMÄKI, ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS/ NMT-CENTRALEN I SÖDRA ÖSTERBOTTEN

Liikenneasioissa investoinnit ja hankkeiden priorisointi ovat usein johtaneet vastakkainasetteluun eri alueiden ja liikennemuotojen välillä. Keskuskauppakamarin liikenneasioista vastaava johtaja Samuli Haapasalo toteaa, että Suomella ei ole varaa tämäntyyppiseen erimielisyyteen.

S

amuli Haapasalon mukaan on kiistaton tosiasia, että pääkaupungin hyvät yhteydet palvelevat myös koko maan intressejä. Jos Helsingistä on hyvät yhteydet ulkomaailmaan, on näitä hyviä yhteyksiä käytettävä koko maan hyväksi.

Tämä ei Haapasalon mukaan kuitenkaan tarkoita sitä, että asioita katsotaan ainoastaan Helsingin näkökulmasta.

“Olemme sen verran pieni kansantalous, että sisäisestä riitelystä on ainoastaan haittaa. On parempi katsoa kokonaisuutta ja pohtia, miten alueet ja pääkaupunkiseutu yhdes-

sä vahvistavat koko maan kilpailukykyä”, sanoo Haapasalo.

Valtio on huonon taloustilanteen takia leikannut liikenneväylien ylläpitoon tarkoitettua rahamäärää. Tämä johtaa siihen, että tiestön kunto heikkenee eikä uusia investointeja juurikaan tehdä.

Vallitseva tilanne vaatii Haapasalon mukaan uuden kansallisen liikennestrategian.

“Liikennejärjestelmän kehittämisessä on ensin määriteltävä koko maan kannalta tärkeimmät ratkaisut ja investoinnit. Sen jälkeen on priorisoitava hankkeet, jotka ovat välttämättömiä talouskasvun ylläpitämiseksi aluetasolla”, sanoo Haapasalo.

Kansallisessa liikennestrategiassa on Haapasalon mukaan keskityttävä siihen, miten suomalaiset vientiyritykset pää-

CONNECTING BUSINESS 9

sevät samalle viivalle muiden eurooppalaisten yritysten kanssa. Liikenneinfran kehittämisessä on entistä enemmän otettava huomioon tärkeä asiakas, eli yritykset ja niiden kuljetustarpeet.

AINUTLAATUISET AASIAN YHTEYDET Samuli Haapasalo on aikaisemmin toiminut sekä Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtajana että lentokenttiä hallinnoivan Finavian toimitusjohtajana. Yksi tärkeimmistä hankkeista Finavian aikana oli yhteistyössä Finnairin kanssa rakentaa Helsinki-Vantaan lentokentästä toimiva solmukohta Finnairin vahvasti kasvavalle Aasian liikenteelle.

“Meillä on tällä hetkellä todella hyvät yhteydet Aasian markkinoille. Aasian lennot lähtevät Helsinki-Vantaalta illalla, ja Suomen kaikista talousalueista pääsee aina työpäivän jälkeen aamuksi neuvottelemaan Aasiaan”, sanoo Haapasalo.

Helsinki-Vantaan asema Aasian liikenteen keskuksena ei Haapasalon mukaan ole itsestäänselvyys. Maantieteellinen sijaintimme antaa etulyöntiaseman, mutta nykyisen lentoverkoston ylläpitäminen vaatii vahvaa strategiaa ja operointikykyä. Aasian yhteyksien tärkeä vaikutus on, että suurien matkustajamäärien ansiosta Suomesta on kattavat yhteydet kaikkiin Euroopan talousalueisiin.

“München ja Frankfurt ovat vahvimmat kilpailijat. Ne tulevat aina pärjäämään, koska niillä on isot kotimarkkinat. Myös Pietarin lentoasema Pulkova tekee merkittäviä investointeja ja on laajentamassa toimintaansa.”

YHTEISTYÖTÄ SATAMISSA Suomen satamat ovat tällä hetkellä eri omistajien hallinnassa. Omistajina on sekä kaupunkeja että yhtiöitä. Satamia on yhtiöitetty, mikä on Haapasalon mukaan tuonut satamiin tehokkaat liikennetoimintamallit ja lisännyt toiminnan läpinäkyvyyttä.

“Mielestäni olisi mielenkiintoista, jos muutamat satamat katsoisivat keskenään businesslogiikkaa ja selvittäisivät, voisivatko ne olla tehokkaampia ja tuottaa asiakkailleen parempaa palvelua yhteisenä yhtiönä.”

Yksi kriteeri on kuitenkin se, ettei yhdellä satamayhtiöllä saa olla määräävä markkina-asema. Haapasalo toteaa, että satamien pitää toimia vapailla ja kilpailuilla markkinoilla.

Väylämaksu on kuuma aihe tällä hetkellä. Suomella on väylämaksu, joka puolitettiin hallituksen päätöksellä. Maksujen arvo on puolituksen jälkeen 40 miljoonaa euroa. Kansantalouden kannalta olisi Haapasalon mielestä parempi poistaa väylämaksu kokonaan rasittamasta Suomen vientiä. Lisäksi maksulla on vaikutuksia Suomen kautta kulkevaan transitoliikenteeseen.

“Rasitamme turhaan oman vientimme kilpailukykyä, koska tärkeimmillä kilpailijamailla ei ole vastaavaa maksua. Ruotsilla on myös väylämaksu, mutta se on suhteessa huomattavasti pienempi. Lisäksi Ruotsilla on silta Tanskaan ja Göteborgissa satama Atlantilla.”

10 CONNECTING BUSINESS

KATKEAMATON KETJU MAAILMALLE “Suomi elää viennistä” on kulunut fraasi. Tosiasia kuitenkin on, että Suomen kotimarkkinat ovat niin pienet, että kasvun on tultava ulkomaan markkinoilta.

“Olemme meren takana ja osa markkina-alueesta on kaukana. Talvi on pitkä, ja liikenneväylien ja satamien ylläpito on tämän takia kalliimpaa kuin kilpailijamaissa.”

Liikennepolitiikan tavoite pitää Samuli Haapasalon mielestä olla teollisuutta palvelevan päätieverkoston pitäminen kesäkunnossa ympäri vuoden ja että sen palvelukyky on aina varma. Silloin pidemmät etäisyydet markkinoista eivät enää olisi merkittävä haittatekijä suomalaiselle.

FÖRETAGENS TRANSPORTER PÅVERKAS AV VÄGNÄTETS TILLSTÅND

I

landskapen Österbotten och Mellersta Österbotten har man strävat efter att utveckla trafikförbindelserna i enlighet med företagens behov, eftersom företagens logistiska funktionalitet är en grundförutsättning för att bevara arbetsplatser och upprätthålla landskapens välmående. De ansträngningar som gjorts för att trygga flygtrafiken, förbättra hamnförbindelserna och utveckla tågtrafiken har diskuterats flitigt i media under de senaste åren.

Men faktum är att från vårt handelskammarområde fraktas största delen av industriföretagens varor iväg längs landsvägarna. Således påverkas företagens logistik direkt av vägnätets försämrade tillstånd, eftersom det bland annat leder till längre transporttider och därmed också förhöjda transportkostnader.

Anders Östergård, direktör för ansvarsområdet för trafik- och infrastruktur på NMT-centralen i Södra Österbotten, känner gott och väl till detta.

– De viktigaste transportlederna ur de regionala företagens synvinkel är riksväg 3 via Tammerfors till Helsingfors och riksväg 8 till Åbo. Dessa vägar borde kunna hållas i gott skick även under sämre ekonomiska tider, menar Östergård.

Anslagen som behövs för väghållningen har länge varit otillräckliga och försämringen i det allmänna ekonomiska läget drar åt anslagen ytterligare. Om anslagen inte räcker till den här sommaren heller för att täcka alla de omkostnader som nya vägbeläggningar och övriga grundförbättringar för med sig,

hur ska man då handla när anslagen skärs ned och förbättringsbehoven samlas på hög?

Elementär väghållning kanske inte känns lika lockande som utvecklande av regionens flyg- och båtförbindelser men Östergård uppmanar ändå företagens representanter att lyfta fram väghållningen till diskussion med beslutsfattarna. Nu är det läge att påverka nästa regerings trafikpolitiska översikt och utvecklingsbudget och således försäkra sig om att läget för transporterna inte försämras ytterligare.

Anders Östergård väntar med spänning på om den arbetsgrupp som trafikministeriet grundat kommer med nya förslag för hur man kunde förhindra vägnätets förfall och nya förslag på en finansmodell för väghållningen. Arbetsgruppen kommer att redovisa sitt arbete i oktober.

CONNECTING BUSINESS 11

Vero- ja lakipalveluilla kilpailukykyä Meillä on vahva toimialaosaaminen ja kokemus pitkäjänteisestä yhteistyöstä perhe- ja kasvuyritysten kanssa.

Kuuntelemme, sparraamme ja avaamme uusia näkökulmia.

Ota yhteyttä p. 020 760 3000

kpmg.fi

12 CONNECTING BUSINESS

TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER COASTLINE JA | OCH VAASAN KAUPUNKI / VASA STAD

EDUNVALVONTA ON YHTEINEN ASIA Intressebevakning –en gemensam sak

VIKTIGA TRAFIKFÖRBINDELSER Maria Nybäck, verkställande direktör vid utvecklingsbolaget Concordia, och Tomas Häyry, stadsdirektör i Vasa stad, har liknande erfarenheter som Ylikarjula av samarbetet med handelskammaren gällande intressebevakningen.

– Det är viktigt att regionen är lättillgänglig i synnerhet ur de globala företagens syn-

JUKKA YLIKARJULA

vinkel. Därför har vi i samarbete med handelskammaren och Karlebynejdens utvecklingsbolag KOSEK satsat på att trygga flygtrafiken vid Karleby-Jakobstad flygplats, vilket vi tillsvidare har lyckats ganska bra med, säger Nybäck. – Ett annat konkret exempel på vårt goda samarbete är projektet kring Jakobstads hamnväg och kartläggningen av utvecklingspotentialen i industriområdet, som handelskammaren aktivt har koordinerat.

Också i Vasa har man samarbetat kring intressebevakning både i frågor gällande flyg- och tågtrafiken samt andra trafikfrågor.

– Handelskammaren har ett omfattande nätverk av kontakter till beslutsfattare och näringslivsutvecklare och via detta nätverk får vi information om vilka saker som är på gång som påverkar oss.

Handelskammaren är en utmärkt diskussionspartner som kan informera oss om företagens intressen, gällande till exempel utveckling av utbildningen eller stadens interna trafikprojekt, överensstämmer med stadens linje, menar Häyry.

TOMAS HÄYRY

P

ohjanmaan kauppakamarialue on hyvin yritysvaltaista aluetta ja alueella on paljon vientiyrityksiä. Tämän vuoksi on luonnollista, että saavutettavuus ja liikenteen sujuvuus ovat tärkeitä yritysten logistiikan ja kilpailukyvyn kannalta. Myös koulutetun työvoiman saatavuus on yrityksille tärkeä kilpailukykytekijä.

– Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan elinkeinoelämä on monin tavoin samankaltaista ja siksi maakunnilla on yhteisiä elinkeino- ja korkeakoululähtöisiä intressejä, toteaa Keski-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula. – Toki eri alueiden välillä on myös eroavaisuuksia ja intressiristiriitoja, mutta pääsääntöisesti Kokkolan ja Vaasan kaupunkiseutujen välinen kilpailuasetelma pitää kaikki osapuolet virkeinä, ja kauppakamari on hyvä tasapainottaja molempien seutujen toiveiden välillä.

Kauppakamarin kanssa yhteisesti tehdystä edunvalvontatyöstä Ylikarjula nostaa erityisesti esiin toimenpiteet, jotka liittyvät liikenteen kehittämiseen, korkeakoululähtöisiin kehittämishankkeisiin, kansainvälisyyteen ja kansallisiin päättäjiin vaikuttamiseen.

Österbottens handelskammare samarbetar med handelskammarområdets kommuner, utvecklingsorganisationer och landskapsförbund när det kommer till intressebevakning. Eftersom vår region består av många exportföretag har intressebevakningen under senare år främst kommit att gälla frågor inom trafik, utbildning och internationellt samarbete. sen tason edunvalvontaan, ehdottaa Häyry.

Koska ympärillä tapahtuu yhä enemmän sellaisia asioita, joihin alueella täytyisi reagoida, Nybäck ehdottaa selkeää työnjakoa myös edunvalvontaan.

– Tietyistä asioista vastaisi se organisaatio, jolla on siihen asiaan paras asiantuntemus ja parhaat resurssit. Jotta tähän päästään, meidän on opittava tuntemaan toinen toisemme entistä paremmin.

Ylikarjula puolestaan peräänkuuluttaa myös edunvalvontaan laajempaa pohjalaista yhteistyötä.

– Vaasa-Oulu -kehityskäytävällä on tulevaisuutta ajatellen hyvät näkymät. Kuntien, valtionhallinnon ja elinkeinoelämän kehittäjien yhteistyöllä voimme varmistaa noiden postitiivisten kehitysnäkymien toteutumisen.

MARIA NYBÄCK

Pohjanmaan kauppakamari tekee yhteistyötä edunvalvonnassa kauppakamarialueen kuntien, kehittämisorganisaatioiden ja maakuntaliittojen kanssa. Vientiyritysvaltaisen alueen yhteisessä edunvalvonnassa ovat viime vuosina korostuneet liikenteeseen, koulutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät asiat.

HYVÄÄKIN VOI PARANTAA Häyry, Nybäck ja Ylikarjula ovat tyytyväisiä edunvalvontayhteistyöhön, mutta kaikki ovat sitä mieltä, että hyvääkin yhteistyötä voi parantaa. Koska edunvalvontaa tarvitaan jatkossa yhä enemmän, sitä pitäisi tehdä mahdollisimman järkevästi.

– Nyt on tekeillä niin suuria rakenteellisia muutoksia, että ehkä meidän olisi syytä keskittää painopistettä enemmän kansalli-

CONNECTING BUSINESS 13

TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVAT LEHTIKUVA/RONI REKOMAA

Maailman suurin uusiutuvassa dieselissä

14 CONNECTING BUSINESS

Suomalainen, valtioenemmistöinen Neste Oil on pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena kasvanut maailman suurimmaksi uusiutuvan dieselin valmistajaksi. Biopolttoaineet ovat vielä jonkin verran kalliimpia kuin perinteiset fossiiliset. Neste Oilin teknologiajohtajan Lars Peter Lindforsin mukaan biopolttoaineet voivat nousta 10 – 15 vuoden kuluessa edullisemmiksi kuin perinteiset.

N

este Olin teknologiajohtaja Lars Peter Lindfors kertoo, että hänen yhtiönsä on maailman ykkönen, kun puhutaan biopolttoaineista. Neste Oilin oma patentoitu tuote on nimeltään NEXBTLdiesel, jota viedään Pohjois-Amerikkaan asti. Lindforsin mukaan se on maailman puhtainta polttoainetta.

Biopolttoaineiden tutkimus- ja kehittämistyö on kestänyt Neste Oilissa parikymmentä vuotta. Työ alkoi puunjalostusteollisuuden sivutuotteena syntyvästä mäntyöljystä, josta voidaan valmistaa biodieseliä.

Biodieselin valmistus alkoi koeluontoisesti pienellä laitoksella Neste Oilin Porvoon jalostamolla 1997. Vuodenvaihteessa 2007-2008 alkoi varsinainen kaupallinen tuotanto. Yhtiön käyttämistä uusiutuvista raaka-aineista jo 66 prosenttia on jätteitä ja tähteitä.

Lindfors myöntää, että myös metsäyhtiö UPM on tulossa biodieselmarkkinoille syksyn 2014 aikana. UPM on nostanut mitätöintikanteen Nesteen patenttia kohtaan. Asian käsittely on kesken välimiesoikeudessa. ”Meidän patenttimme on jo vuodelta 1997 ja siellä mainitaan mäntyöljy eli ei se mäntyöljypohjainen diesel ole uusi asia”, kuittaa Lindfors.

TÄHTEISTÄ RAAKA-AINETTA Neste Oil valmistaa neljällä tuotantolaitoksellaan – Porvoossa, Rotterdamissa ja Singaporessa – uusiutuvaa biodieseliä yli kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Kaikkia laitoksia ajettiin täysillä 2013 ja niin myös kuluvana vuonna. Liiketoiminta on voitollista.

Lähimmän kilpailijan kapasiteetti jää 400 000 tonniin vuodessa. ”Olemme neljästä viiteen vuotta edellä kilpailijoitamme”, arvioi Lindfors.

Biodieselin raaka-aineista jo 66 pro-

senttia tulee erilaisista tähdevirroista.

Loppuosa on palmuöljyä. Neste Oilin mukaan sen käyttämä palmuöljy, alle miljoona tonnia vuodessa, on 100-prosenttisesti sertifioitu eli se on tuotettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Tällä hetkellä biopolttoaineiden valmistus on jonkin verran kalliimpaa kuin perinteisen, fossiilisen dieselin valmistus. ”Kun löydämme lisää tähdevirtoja, biodieselin hinta laskee. Yleisesti uskotaan, että fossiilisen öljyn hinta jatkaa nousuaan. Tulee vääjäämättä päivä, jolloin biopolttoaineet ovat edullisempia kuin fossiiliset”, arvioi Lindfors.

Neste Oil on investoinut tähän mennessä noin 1,5 miljardia euroa uusiutuvaan energiaan. ”Valtiolta eli veronmaksajilta emme ole saaneet minkäänlaista tukea tutkimus- tai tuotekehitystyöhömme liittyen NEXBTL:ään”, vaan olemme rahoittaneet kehitystyön itse, kertoo Lindfors.

Viime vuonna valtio tuki uusiutuvien energiamuotojen kehitystyötä ja niiden käyttöä noin 450 miljoonalla eurolla.

Uusiutuvat polttoaineet toivat Neste Oilille viime vuonna 2,5 miljardin liikevaihdon. Liikevaihto kokonaisuudessaan oli 17,5 miljardia euroa. Neste Oil on nykyään Suomen suurin yhtiö liikevaihdolla mitattuna.

Voittoa biopolttoaineet toivat vähän alle 300 miljoonaa euroa eli noin puolet koko yhtiön vertailukelpoisesta liikevoitosta.

LARS PETER LINDFORS • Neste Oilin teknologiajohtaja • Syntynyt 1964 Maarianhaminassa.

• Perhesuhteet vaimo, kolme poikaa.

• Opinnot diplomi-insinööri, Chalmers tekniska högskola, Göteborg, tekniikan tohtori Åbo Akademi, MBA Henley Management College.

• Neste Oilin palvelukseen 2007.

Vastuualueena tutkimus ja tuotekehitys, investointien hallinta, informaatioteknologia, liiketoimintaprosessit sekä epäsuora hankinta.

• Toiminut aikaisemmin Neste Oilin teknologia- ja strategiajohtajana, tutkimus- ja teknologiayksikön johtajana ja ruotsalaisen Perstorp-konsernin kehitysjohtajana.

• Vuoden 2014 teknologiajohtaja -palkinto (CTO of The Year Award/ TAF, Sitra, Spinverse), Vuoden 2013 energiatekopalkinto (Tekniikka & Talous), Vuoden 2014 innovaatiopalkinto (Talentum, Talouselämä).

• Harrastukset urheilu yleisesti, tennis, golf, saaristoelämä.

Neste Oil käyttää monta erityyppistä raaka-ainetta biopolttoainetuotannossaan.

TEURASTAMOJÄTTEISTÄ BIODIESELIÄ Tällä hetkellä Neste Oil käyttää Suomen kaikki saatavilla olevat teurastamojätteet biodieselin tuotantoon.

Kalarasvajätettä tulee kalanperkaus-

CONNECTING BUSINESS 15

laitoksilta Aasiasta. Kasviöljyjätettä, kuten palmuöljylietettä, tulee myös Aasiasta. Myös käytetty paistinrasva kelpaa biodieselin valmistukseen. ”Joka vuosi löydämme kaksi uutta tähdevirtaa, jotka kelpaavat meille biodieselin tuotantoon. Tähteiden osuus voi nousta tulevaisuudessa lähelle 100 prosenttia. Seuraavan sukupolven raaka-aineita ovat maa- ja metsätalouden biomassat”, arvioi Lindfors.

METSÄ EI RIITÄ Nykyään maailmassa tuotetaan noin 20 miljoonaa tonnia biodieseliä, josta noin 15 prosenttia on uusiutuvaa, hiilivetypohjaista dieseliä. Se on prosentti koko maailman polttoainekulutuksesta. ”Biopolttoaineiden kysyntä kasvaa kuitenkin koko ajan, kun ympäristövaatimukset maailmalla kiristyvät. Suomessa puhutaan metsistä biopolttoaineiden lähteenä, mutta metsälle on muutakin, arvokkaampaa käyttöä kuin valmistaa puusta polttoainetta. Metsäbiomassasta ei tehdä vielä missään maailmalla rahaa biopolttoaineissa.”

Lindfors selventää, että tarvitaan miljoona kuutiota puuta, josta voidaan maksimissaan saada 100 000 tonnia biopolttoainetta. ”Pitää ymmärtää mittasuhteet. Jos haluamme vaikuttaa globaalisti maailman ympäristökehitykseen, silloin tarvitsemme myös ulkomaisia raaka-aineita. Totta kai suosimme aina kotimaista, kun se on mahdollista.

Tällä hetkellä Neste Oil ajaa Naantalin jalostamolla mäntyöljypikeä, josta se tuottaa huippulaatuisia uusiutuvia polttoaineita ainoana maailmassa.

KEMIAN TEOLLISUUS YKKÖSEKSI VIENNISSÄ Monelle voi olla yllättävä tieto, että kemianteollisuus on noussut Suomen suurimmaksi viejäksi. Leijonanosa menestyksestä kuuluu Neste Oilille. Nokian tilalle on tullut Neste Oil. ”Olemme iloisia, että olemme luoneet uutta liiketoimintaa Suomeen. Biopolttoaineiden lisäksi maailmanlaajuinen kestävä kehitys on meidän toinen kivijalkamme.

Olemme Global 100 -listauksen mukaan maailman kuudenneksi vastuullisin yhtiö”, kehaisee Lindfors.

Suomi on maailman huippuluokkaa uusiutuvan energia käytössä. Osuus suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin on noin 40 prosenttia. ”Me kannustamme kaikkia ratkaisuja puhtaamman ja kestävän kehityksen mu-

16 CONNECTING BUSINESS

kaisen energian tuottamiseksi liikenteeseen ja sähköntuotantoon”, sanoo Lindfors.

Neste Oil tutkii myös leväöljyn mahdollisuuksia energiantuotannossa. Bakteerien tai levien geenien rakenteita muuntelemalla voidaan saada haluttuja hiilivetyjä, joista voi olla mahdollista tuottaa polttoaineita. ”Visioita ihmiskunnalla pitää olla eli eteenpäin pitää mennä myös energiatuotannossa. Aaltovoima ja aurinkokennot ovat myös mahdollisuuksia, joita ei pidä unohtaa.”

LÄPIMURTOJA KYMMENEN VUODEN SISÄLLÄ Lindfors sanoo odottavansa, että liikenteessä on kymmenen vuoden kuluttua, vuonna 2024, jossain mittakaavassa kannattavasti maa- ja metsätalouden biotuotteista valmistettuja polttoaineita. ”Levien energiakäytössä tulee läpimurto

seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suomessakin levistä tiedetään paljon, on esimerkiksi levälajikkeita, jotka viihtyvät kylmässä vedessä. Samoin ehkä aaltovoimassa tulee uusia keksintöjä.”

Lindfors uskoo, että myös kasvien fotosynteesiä, yhteyttämistä, voidaan geenimanipuloida niin, että bakteerit saadaan sokerin sijasta tuottamaan hiilivetyjä, jolloin tie uusiin biopolttoaineisin olisi auki. Siinä tutkimuksessa Yhdysvallat ja Australia ovat maailman kärkeä.

Energiapulaan Lindfors ei usko. ”Perinteisiä energiamuotoja eli öljyä ja kaasua riittää maailmassa. Rinnalle tulevat liuskekaasu ja –öljy. Lisäksi me ja kilpailijamme kehitämme koko ajan uusia biopolttoaineita. Öljynjalostus on noin sata vuotta vanhaa. Uusiutuvat polttoaineet ovat vasta kehityksensä alkupäässä.”

Euroopan vahvin* pankki – lähelläsi Euroopas starkaste* bank – nära dig Handelsbanken Vaasa - Vasa 010 444 3232 Handelsbanken Kokkola - Karleby 010 444 3560 Handelsbanken Pietarsaari -Jakobstad 010 444 3360

*Lähde: Uutistoimisto Bloomberg toukokuu 2013 *Källa: Nyhetsbyrå Bloomberg maj 2013 Puhelun hinta 0,0835 e/puhelu + 0,1209 e/min.

Samtalspris 0,0835 e/samtal +0,1209 e/min.

handelsbanken.fi

UUSIIN ASEMIIN TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVA SAMI PULKKINEN

RUUHKA-SUOMESTA SPORTIN LUOTSIKSI Vaasan Sportin liigajoukkueen päävalmentaja Tomek Valtonen

KUKA OLET? Olen jääkiekkovalmentajaksi siirtynyt entinen ammattilaisjääkiekkoilija. Kiteellä kasvaneena pelasin luonnollisesti myös pesäpalloa ennen jääkiekkoammattilaisuraani. Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kolme lasta, ja muutimme Vaasaan tänä kesänä. Vapaa-aika kuluu pääasiassa lasten kanssa touhutessa ja liikkuessa. Pidän myös ruoanlaitosta.

MITÄ TEIT AIEMMIN? Viimeksi olen valmentanut Jokereiden liigajoukkuetta ja sitä ennen Jokereiden A-junioreita. Myös lähes 15-vuotisella ammattilaispelaajaurallani olen pelannut pääasiassa Jokereissa. Se on todella pitkä aika tehdä töitä samassa seurassa ja päätinkin jo viime syksynä, että tällä kaudella on maisemanvaihdoksen aika.

MITÄ TEET NYT? Olen Vaasan Sportin liigajoukkueen päävalmentaja ja tehtäväni on yhdessä muun valmennusjohdon sekä urheilutoimenjohtajan kanssa auttaa Sportin pelaajia ja sitä kautta koko joukkuetta kehittymään. Sportilla on nuori joukkue, mutta tavoitteenamme on olla uskottava SM-liigajoukkue ja taistella jäällä tosissamme pisteistä jokaisessa ottelussa.

MITKÄ OVAT VAHVUUTESI TÄMÄN TEHTÄVÄN HOITAMISEEN? Rakkaus ja aito kiinnostus jääkiekkoa kohtaan ajavat minua eteenpäin tässä tehtävässä. Päävalmentajalla on oltava intohimoa peliä kohtaan, sillä hän on töissä käytännössä melkein ympäri vuorokauden. Valmentajana olen sekä vaativa että reilu.

MILLAISIA HAASTEITA SINULLA ON EDESSÄSI? Minä näen edessäni pääasiassa mahdollisuuksia. Vaikka yleiset odotukset liiganousijaa kohtaan ovat pienet, Vaasa on jääkiekkokaupunki ja täällä on loistavat puitteet pelata tasokasta jääkiekkoa. Hallilaajennuskin valmistuu juuri sopivasti liigakauden alkuun. Vaasan Sport täyttää valkean aukon liigakartalla ja siitä tulee varmasti pohjalaismaakuntien oma joukkue, joka tuo uutta kipinää ja tavoitteellisuutta myös juniorityöhön.

Vinkkaa mielenkiintoisesta henkilöstä: www.pohjanmaankauppakamari.fi Ge oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi

CONNECTING BUSINESS 17

EKOKEMIN KWH MIRKAN KÄYTTÖÖN RAKENTAMA ENERGIALAITOS • Polttoaineteho: 10 MW • Vuosituotanto: 36 GWh höyryä ja 6 GWh kuumaa öljyä • Polttoaine: metsäpohjainen biopolttoaine, hiomatuotejäte ja muu palava jäte • Korvaa vuosittain noin 5000 tn raskasta polttoöljyä.

• Vähentää KWH Mirkan tuottamaa hiilidioksidia 6000 tn/v.

• KWH Mirkan kaatopaikka voidaan sulkea.

• Vahvistaa yrityksen kestävän kehityksen strategiaa.

KWH Mirkan toimitusjohtaja Stefan Sjöberg hyötyvoimalaitoksen edessä

Jätteen hyödyntämisestä suuria säästöjä ÅTERANVÄNT AVFALL SPARAR MILJONER TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER MATS SANDSTRÖM, SAMI PULKKINEN

Raaka-aineiden ja energian hinnan nousu, jätemaksujen kallistuminen ja ympäristötietouden lisääntyminen ovat johtaneet siihen, että yhä useampi yritys on ryhtynyt kehittämään räätälöityjä energia- ja jäteratkaisuja omiin tarpeisiinsa.

E

tt utmärkt exempel är Ekokem Ab som under fjolåret påbörjade sin verksamhet i anslutning till Oy KWH Mirka Ab:s fabrik. Nyttokraftverket utnyttjar avfall genom att bränna det i en pannanläggning som har en bränsleeffekt på 10 MW. Ekokem utnyttjar slipmaterialsavfall från Mirka som bränsle och producerar i snitt 43 GWh värme per år till fabriken.

Slipmaterialsavfallet står för rejäla 20 procent av kraftverkets bränsle, och därutöver används också lokalt producerat biobräns-

18 CONNECTING BUSINESS

I takt med att priset på råmaterial och energi stigit samtidigt som också avfallsavgifterna höjts och miljömedvetenheten ökat, har också allt fler företag utvecklat skräddarsydda energi- och avfallslösningar som motsvarar deras egna behov.

le från skogsbruk och energiavfall från handeln och industrin.

– Tanken om ett kraftverk som utnyttjar produktionsavfall väcktes redan för cirka 10 år sedan, men vi behövde göra ett omfattande utredningsarbete innan vi kunde påbörja den egentliga planeringen av förverkligandet av kraftverket, berättar Jari Lemberg som ansvarat för kraftverksplaneringen vid Mirka.

Kraftverket byggdes och handhas av företaget Ekokem som specialiserat sig på ut-

nyttjande av avfall. Kraftverket planerades av Ekokem och KWH Mirka i samarbete med panntillverkaren Renewa Oy. Man fick själv stå för planeringen då det inte fanns färdiga lösningar, som hade lämpat sig för slipmaterialsavfall, att tillgå på marknaden.

Kraftverket har nu varit verksamt i ett år och det har visat sig att det lönar sig att också bygga småskaliga lokala pannanläggningar om råmaterial för energi och potentiella användare finns i närheten.

INBESPARNINGAR I MILJONKLASS Innan pannanläggningen stod klar fylldes KWH Mirkas egen avstjälpningsplats årligen med 2500 ton slipmaterialsavfall från produktionsprocessen. Med samma mängd avfall kan man nu producera energi som tillgodoser fabrikens behov.

– I tillverkningsprocessen av slipprodukter går mycket värme åt och denna värme producerade vi tidigare med hjälp av tung brännolja. I och med att vi börjat utnyttja vårt avfall sparar vi i miljonklass varje år på energi- och avfallskostnader, berättar verkställande direktör Stefan Sjöberg. Då vi nu har tagit i bruk pannanläggningen kan vi

stänga avstjälpningsplatsen som vi tidigare använde.

Under fjolåret färdigställdes Jeppo Biogas Ab i närheten av KWH Mirka. Biogasanläggningen koncentrerar sig i huvudsak på rötning av sväm från lantbruksnäringen. Under rötningsprocessen uppstår biogas och rötrest som lämpar sig som gödsel inom lantbruksnäringen. För tillfället är KWH Mirka anläggningens största kund vad gäller biogas.

– De gaser som uppstår vid produktionsprocessen rengörs genom förbränning. Tidigare har förbränningen krävt 700 ton propangas årligen men nu kan vi ersätta un-

gefär hälften av gasen med den lokalt producerade biogasen.

ENERGIEFFEKTIVITET OCH NYTTOANVÄNDNING KHW Mirkas energieffektivitet och nyttobruk av avfall utvecklas ständigt. I år har bolaget påbörjat byggandet av en ny produktionslinje som är mer energieffektiv. Man utreder också huruvida de sliprester som blir kvar i pannan efter förbränningen kunde återanvändas. Man strävar efter att hitta goda lösningar till hur företagets behov av el ska uppfyllas så klokt som möjligt också i framtiden.

Laihian Maltaan toimitusjohtaja Lasse Koski ja lämpölaitoksen hoitaja Mikko Tuppi

PROSESSIHÖYRYÄ KOTIMAISILLA POLTTOAINEILLA

L

aihian Mallas Oy:n vajaan vuoden käytössä ollut uusi lämpökeskus tuottaa höyryä mallastehtaan prosesseihin kotimaisilla polttoaineilla. Turve ja hake ovat korvanneet prosessissa aiemmin käytetyn raskaan polttoöljyn. Toimitusjohtaja Lasse Kosken mukaan polttoaineiden hintaerosta saatava kustannussäästö on niin suuri, että se tulee maksamaan takaisin noin neljän miljoonan euron investoinnin vuosien saatossa.

– Pystymme myös hyödyntämään viljankäsittelyn sivujätteet lämpökeskuksen polttoaineena, Koski sanoo. – Aiemmin sivujätteet kuljetettiin karjatiloille ja niistä saatu korvaus kattoi lähinnä kuljetuskustannukset. Nyt sivujäte korvaa kolmesta viiteen prosenttia tarvitsemastamme polttoaineesta.

Päätös uuden lämpökeskuksen rakentamisesta syntyi öljyn voimakkaan hinnannousun seurauksena. Kustannussäästön lisäksi Koski on tyytyväinen siihen, että lähialueilta kerättävän kotimaisen polttoaineen hyödyntäminen sekä oman prosessin sivujätteiden käyttäminen polttoaineena pienentävät yrityksen ympäristökuormitusta.

– Omien tarpeiden selvittäminen, hankkeen perusteellinen suunnittelu ja muiden vastaavanlaisen laitoksen rakentaneiden kokemusten kartoittaminen ovat tärkeitä tällaista investointia suunnitellessa, hän muistuttaa.

CONNECTING BUSINESS 19

ADVERTORIAALI

Futura I -talon ala-aulassa olevaan kahvilaan on helppo piipahtaa työn lomassa. Aulakahvila ja sen yhteydessä oleva aulapalvelu palvelevat talon käyttäjiä myös silloin, kun talon lounasravintola on suljettu.

Tilat muuntuvat käyttäjän mukaan Teksti ja kuvat Johanna Haveri, Viestintä Oy Prowomedia

F

utura-teknologiakeskustalot Vaasa Airport Parkin sydämessä aivan lentoaseman ja kaupungista ulos johtavan moottoritien kainalossa ovat tarjonneet toimitiloja yrityksille pian 12 vuoden ajan. Vaiheittain rakennetun Futurapalvelukokonaisuuden neljäs talo valmistuu ennen vuoden vaihdetta.

Futura-kokonaisuutta on laajennettu yritysten tilatarpeiden mukaan ja kaikkien neljän toimistotalon suunnittelussa ja rakentamisessa on tärkeänä ohjenuorana ollut tilojen joustava muuntelumahdollisuus kunkin vuokralaisen tarpeiden mukaan. Jokaisessa rakennusvaiheessa on myös hyödynnetty nykyteknologiaa, jotta Futura-talot tarjoaisivat vuok-

ralaistensa käyttöön mahdollisimman ajanmukaiset tilat. Parhaillaan rakenteilla olevassa Futura IV -talossa talotekniikkajärjestelmäksi on valittu Are Sensus -kokonaisuus. Sitä on kehitetty edelleen esimerkiksi tilojen muuntojoustavuuden näkökulmasta yhteistyössä toimittajan kanssa. Talon jäähdytyksessä ja osittain myös lämmityksessä hyödynnetään ympäristöystävällistä geoenergiaa, mikä pienentää talon käyttäjien hiilijalanjälkeä.

– Tilojen kehittäminen ei suinkaan lopu rakennusvaiheeseen, vaan kysymme aktiivisesti käyttäjien mielipiteitä ja pyrimme kehittämään tiloja yhä käyttäjäystävällisemmiksi, kertoo Oy Vaasa Parks Ab:n myyntipäällikkö Tobias Laxell. – Tänä vuonna olemme esimerkiksi rakentaneet Futura I -talon ala-aulaan uuden, viihtyisän kahvilan, jossa toimivat myös talon aulapalvelut. Jokaisessa Futura-talossa on omat aulapalvelunsa, joiden kautta esimerkiksi vieraiden vastaanotto ja postinjakelu sujuvat kätevästi.

Asiakaslähtöistä toimitilatarjontaa Vaasan seudun energiateknologiakeskittymän sydämessä olevan Vaasa Airport Park -yrityspuiston nykyinen runsaan 4000 henkilön työntekijämäärä on kasvanut vuodesta 2000 lähtien noin 2700 työntekijällä.

Futura-talot ovat omalta osaltaan mahdollistaneet tätä kasvua, sillä niistä on löytynyt muuntojoustavia tiloja sekä alueella toimiville että seudulle etabloituneille yrityksille. Tarvittaessa Oy Vaasa Parks Ab on myös toteuttanut räätälöityjä ratkaisuja yritysten tilatarpeisiin.

– Vaasan seudulta tiloja etsivien yritysten kannattaa aloittaa tutustumalla www.vaasantoimitilat.fi -sivustoon. Meihin saa mielellään ottaa yhteyttä myös henkilökohtaisesti, niin voimme kertoa olemassa olevista vaihtoehdoista. Erikokoisia toimistotiloja on tällä hetkellä tarjolla esimerkiksi kaupungin keskustassa ja Futura-taloissa. Logistiikka-alan yritysten on mahdollista sijoittua vaikkapa uudelle logistiikka-alueelle lentokentän läheisyyteen, Laxell luettelee.

Kadun toiselle puolelle rakennettu Futura IV -talo täydentää olemassa olevaa Futura-talojen kokonaisuutta. Uusiutuvaa energiaa hyödyntävän uudisrakennuksen vuokralaiset pääsevät muuttamaan tiloihin jo ennen vuoden vaihdetta.

Myyntipäällikkö Jukka Träskbäck on tyytyväinen Futura-talojen sijaintiin ja palveluihin.

Futura-taloissa lähellä asiakkaita

T

eollisuusautomaatioon keskittynyt Omron Electronics Oy on osa globaalia Omron-teknologiakonsernia. Myyntiyhtiön Suomen pääkonttori on Espoossa, mutta pohjoisen ja läntisen Suomen myyntiä johdetaan Vaasan konttorista käsin. Yhtiön Vaasan konttori on sijainnut Futura II -talossa vuoden 2011 alusta lähtien.

– Me myymme teollisuusautomaatiotuotteita ja -ratkaisuja mm. koneenrakentajille ja kojeistovalmistajille, joita tällä alueella on runsaasti. Yleisestä taloustilanteesta huolimatta tuotteillemme on ollut kysyntää niin, että olemme voineet rekrytoida tänä vuonna lisää myyntivoimaa, kertoo myyntipäällikkö Jukka Träskbäck.

Träskbäckin mukaan Vaasan konttorin sijainti Futura-taloissa on ideaalinen: konttorilta on vaivatonta lähteä asiakkaiden luo ja asiakkaiden on helppoa tulla sinne, neuvottelutilat ja tarjoilut ovat kätevästi saatavissa, ja Futuroissa on mahdollista verkostoitua muiden yritysten edustajien kanssa. Erityisen hienoa on se, että myös monien asiakkaiden toimipisteet sijaitsevat aivan lähietäisyydellä.

– Kaikki tämä vaikutti siihen, että ryhtyessämme etsimään uusia tiloja päädyimme ensimmäiseksi neuvottelemaan asiasta Oy Vaasa Parks Ab:n kanssa. Meille sopivat, aiempaa isommat tilat löytyivät Futura I -talosta, jonne muutamme lähiaikoina, Träskbäck iloitsee.

TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVAT SAMI PULKKINEN

Nesteytetyss

N

esteytetty maakaasu (LNG) on tällä hetkellä suosittu energialähde niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, ja sen käytön ennustetaan lisääntyvän vauhdilla. Hajuton, mauton ja myrkytön kaasu, joka ei sisällä rikkiä, pienhiukkasia tai raskasmetalleja eikä myöskään syövytä tai aiheuta korroosiota, kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta.

Vuonna 2012 liikenne- ja viestintäministeriön johdolla valmistellun LNG-toimintaohjelman 2013 – 2017 tavoitteisiin kirjattiin, että Suomessa pitäisi panostaa laivojen kaasutankkausmahdollisuuteen ja ottaa samalla huomioon teollisuuden ja raskaan liikenteen kaasutarpeet. Ohjelman mukaan taloudellisten kannustimien käyttöä LNG-infrastruktuurin rakentamiseen pitäisi selvittää, ja samaan aikaan aktiivisesti edistää LNG:n käyttöönottoa laivojen polttoaineena myös kansainvälisesti.

TUKEA LNG-TUONTITERMINAALEILLE Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema kansallinen tukiohjelma LNG-terminaalien rakentamiseksi Suomen rannikolle astui voimaan lokakuussa 2013 ja nyt ministeriö valmistelee sen ensimmäisiä tukipäätöksiä. Kansallisen tukiohjelman tavoitteena on käynnistää LNG-jakeluverkoston rakentaminen Suomeen, jotta nesteytettyä maakaasua olisi saatavilla eri puolilla Suomen rannikkoa.

Se loisi pohjaa yritysten nesteytetyn maakaasun käyttöön liittyviin laiva-, kalusto- ja muihin investointeihin.

Hakuaika kansalliseen tukiohjelmaan päättyy syyskuun lopussa, mutta hallitusneuvos Anja Liukon mukaan todennäköisimmät toimijat ja terminaalipaikat ovat jo jättäneet hakemuksensa. LNG-jakeluverkosto ei kuitenkaan vielä näiden tuontiterminaalien rakentamisen jälkeen ole valmis.

– Kansalliseen tukiohjelmaa kuuluvat LNGterminaalit tulevat olemaan isoissa tuontisatamissa, joihin pääsee isoilla tankkereilla. Näistä tuontiterminaaleista kaasua voidaan jakaa

Wärtsilä suunnittelee Merenkurkun liikenteeseen uuden, innovatiivisen aluksen, jonka polttoaineena käytetään todennäköisesti nesteytettyä maakaasua

22 CONNECTING BUSINESS

ä maakaasussa on potentiaalia pienempiin terminaaleihin ja tankkausasemille ja siten saadaan rakennettua toimiva jakeluverkosto myös kaasuverkon ulkopuolisille alueille, Liukko kertoo.

LNG-verkoston rakentamiseksi eri puolilla Suomea – myös Pohjanmaalla – selvitetään parhaillaan potentiaalisia nesteytetyn maakaasun käyttäjiä.

WÄRTSILÄ TOIMII KOKO LNG-ARVOKETJUSSA Nesteytetty maakaasu ja sen käytön lisääntyminen kiinnostaa monia Pohjanmaan kauppakamarialueella toimivia yrityksiä, mutta erityisesti se kiinnostaa Wärtsilää. Sekä Wärtsilän laiva- että voimalaitosmoottorit käyvät tarvittaessa kaasulla, mutta Wärtsilällä on paljon muutakin kaasu- ja projektiosaamista.

Siitä kertoo esimerkiksi Wärtsilän allekirjoittama sopimus LNG-terminaalin toimittamisesta Tornioon.

– Käytännössä Wärtsilä voi olla mukana koko LNG-arvoketjussa aina kaasun poraamisesta sen käyttöön asti, sanoo Wärtsilä Finland Oy:n toimitusjohtaja Stefan Damlin.

Damlin uskookin LNG:n käytön kasvun kehittävän Wärtsilän bisnestä myös Vaasassa, sillä iso osa Wärtsilän tuotekehitystyöstä ja suunnittelusta tehdään

täällä. Suomen lisäksi yhtymän sisällä on runsaasti kaasuosaamista myös esimerkiksi Englannissa ja Norjassa.

– LNG käytön kasvu sopii erinomaisesti myös Wärtsilän strategiaan, joka korostaa ympäristöystävällisiä ratkaisuja, Smart Power Generation -ajattelua sekä kaasunkäytön kokonaispalettia.

Damlin toivoisi, että Pohjoismaiden energiapääkaupungiksi profiloituva Vaasa olisi edelläkävijä myös kaasun käyttäjänä. Merenkurkun liikenteeseen suunniteltava uusi alus sekä yliopistokampukselle rakentuva EnergyLabs voisivat olla mainioita innovaatioalustoja, joista tulee toivottavasti myös hyviä referenssejä alueen osaamisen esittelyyn.

Damlin toivoisi, että Pohjoismaiden energiapääkaupungiksi profiloituva Vaasa olisi edelläkävijä myös kaasun käyttäjänä.

NESTEYTETTY MAAKAASU • LNG - liquefied natural gas • maakaasu on puhdas ja vähäpäästöinen polttoaine, jonka tunnetut varat ovat monikertaiset tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna • käytön odotetaan kasvavan 10 vuodessa hiilen käytön tasolle • pieneen tilaan mahtuva ja helposti kuljetettava LNG voi lisätä kilpailua ja vähentää riippuvuutta yhdestä kaasuntuottajasta • LNG-jakeluverkoston rakentaminen Suomeen tukee EU:n direktiiviä vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelun infrastruktuurista • pelkästään Itämeren alueella on lähes parikymmentä eri vaiheissa olevaa LNG-terminaalihanketta

CONNECTING BUSINESS 23

Tilinpäätös- ja veropäivässä ajankohtaista veroasiaa

Aktuella skattefrågor under Stora skattedagen

Vaalikauden viimeinen talousarvioehdotus on tekeillä. Verotukseen on tulossa useita muutoksia vuodelle 2015 ja ne ovat enimmäkseen verotusta kiristäviä.

Valperiodens sista budgetförslag har nyligen publicerats. Ett flertal förändringar gällande beskattning kommer att träda i kraft under år 2015. Dessa förändringar medför mestadels åtstramningar rörande beskattningen.

V

eronkorotuslinja jatkuu pääomaverotuksessa. Vuonna 2015 korotus kohdistuu ylempään verokantaan, joka nousee 33 prosenttiin. Samalla ylemmän verokannan tuloraja laskee 30 000 euroon. Korotuksia on tulossa myös perintö- ja lahjaverotuksen asteikkoihin.

Tälle vaalikaudelle on ollut ominaista päätösten edestakaisuus. Tämä saa jatkoa, kun yritysten edustusmenojen osittainen vähennysoikeus palaa verotukseen. Uutinen on tervetullut erityisesti matkailu- ja ravintola-alalle, johon vähennysoikeuden lakkaaminen eniten vaikutti.

Eniten keskustelua on veropuolella kuitenkin käyty viimeaikaisista oikeustapauksista. Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset ovat koskeneet esimerkiksi johdon kannustinjärjestelmien verotusta ja siirtohinnoittelua. Vastikkeetta saatavan osakeomistuksen verokohtelua koskevat päätökset ovat ajankohtaisia yrityksille, joissa mietitään toiminnan siirtämistä jatkajalle. Myös veronkorotusten määrääminen on ollut keskeisesti esillä oikeustapauksissa.

Tilinpäätös- ja veropäivässä käsitellään ensi vuoden veromuutokset sekä tärkeimmät yrityksen ja omistajan verotukseen liittyvät oikeustapaukset kuluneen vuoden ajalta. Esillä on myös muita verosuunnitteluun liittyviä aiheita. Päivä alkaa kirjanpidon ajankohtaiskatsauksella. Tule päivittämään tietosi Suomen suosituimpaan tilinpäätös- ja verokoulutukseen!

S

kattehöjningen fortsätter när det gäller kapitalbeskattningen. År 2015 riktas höjningen mot den högre skattesatsen som höjs till 33 procent. Samtidigt sänks den högre skattesatsens inkomstgräns till 30 000 euro. Skalan för arvs- och gåvoskatt kommer också att höjas.

Denna valperiod har karakteriserats av idel velande i beslutsfattandet. Denna obeslutsamhet kommer att fortsätta då den partiella avdragsrätten gällande företagens representationsutgifter nu återkommer i beskattningen. Denna nyhet tas väl emot speciellt inom turism- och restaurangbranschen som påverkades mest när avdragsrätten avskaffades.

Mest diskussion rörande beskattningen har den senaste tidens rättsfall skapat. Högsta förvaltningsdomstolens beslut har omfattat exempelvis beskattning av bonussystem för företagens ledning och internprissättning. I företag där man funderar på ett ägarbyte är beslut som rör beskattningen av vederlagsfri överlåtelse av aktier aktuella.

Under Stora skattedagen behandlas det kommande årets viktigaste skatteförändringar, framförallt de viktigaste gällande beskattning av företag och dess ägare, i skenet av de rättsfall som avgjorts under det gångna året. Annat aktuellt som behandlas under dagen är övriga teman gällande skatteplanering. Dagen börjar med en överblick över aktuellt inom bokföring. Kom med och uppdatera din kunskap på Stora skattedagen!

Koulutuskalenteri Kurskalender

Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi. Koulutuksessa nähdään!

 Taloushallinto ja verotus |

Ekonomiförvaltning och beskattning Ajankohtaista arvonlisäverosta 8.10. klo 9–16, Vaasa 9.10. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Aktuellt om mervärdesskatt 28.10 kl. 9–16, Vasa 29.10 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Myynnin kannattavuus 30.10. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Toivo Koski, TulosAkatemia Tilinpäätös- ja veropäivä 4.11. klo 9–16, Kokkola 5.11. klo 9–16, Vaasa Kouluttajat: Terhi Järvikare, Kristiina Virtanen, Keskuskauppakamari; ja Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Stora skattedagen 18.11 kl. 9–16, Jakobstad 19.11 kl. 9–16, Vaasa Föreläsare: Benita Öling, EY; Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab; Christian Björkman, KPMG Tax Förskottsuppbörden 2015 15.12 kl. 9–13, Jakobstad 16.12 kl. 9–13, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Ennakkoperintä 2015 17.12. klo 9–13, Kokkola 18.12. klo 9–13, Vaasa Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Välj ut de intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens. Vi ses på kursen!

 Teemakoulutukset | Temakurser Kauppakamarin ulkomaankauppapäivä | Handelskammarens dag för utrikeshandel Myynnistä toimitukseen 23.10. klo 9–16, Kokkola Kouluttajat: Tiina Haapala ja Jonna Ahkila-Niemi, AHA Logistics Ltd

 HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen

(Godkänd styrelsemedlem) HHJ Puheenjohtaja -kurssi 12.–13.11, Vaasa Kouluttajat: Antero Virtanen ja Eero Ottila, Hallituspartnerit ry

 Verkkokoulutukset | Webbkurser 10.10. klo 10–11 Some-työkalujen esittely 7.11. klo 10–11 Outlook 2013 ja ajankäytön tehostaminen 10.11. klo 14–15 Vaativaan raportointiin: PowerPivot 21.11. klo 10–11 PowerPoint 2013 näyttävä esitys 8.12. klo 12–13 Office 2013 uudet ominaisuudet 8.12. klo 14–15 Luvut kuviksi – Excelin grafiikka

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus Peruuttaminen

Ilmoittautuminen koulutukseen on sitova, ja osallistumisen voi peruuttaa maksutta ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta, mutta kahta päivää ennen koulutusta tai myöhemmin tehdyistä peruutuksista laskutamme osallistumismaksun kokonaisuudessaan.

Sairastapauksissa laskutamme puolet osallistumismaksusta. Peruutuksen sijaan yritys voi lähettää toisen työntekijän estyneen tai sairastuneen tilalle.

Koulutuksen järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

Anmälan och ytterligare information www.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet Annullering

Anmälningar till kurser är bindande men anmälningar kan annulleras avgiftsfritt senast under kursens sista anmälningsdag.

Annulleringar efter att anmälningstiden har gått ut faktureras ändå med hälften av deltagaravgiften. Annulleringar som görs två dagar innan kursen eller senare faktureras med hela deltagaravgiften. Vid sjukdomsfall faktureras halva deltagaravgiften. Företaget kan dock skicka en annan anställd istället för den som har insjuknat.

Villkor för att kurser ska anordnas är att antalet deltagare uppgår till minimiantal per kurs.

Förstapriset, som bestod av flygbiljetter för två personer från Vasa till valfritt europeiskt resmål, överräcks till (vinnaren) Uffe Snellman från Ab Alf Slussnäs Oy av SAS Finlands Key Account Manager Tuomas Kankaala.

Rodney Hunter Yhdysvaltain suurlähetystöstä visioi puheenvuorossaan Vaasan seudun energiaklusterille suuria menestymisen mahdollisuuksia. Ulottuvillamme olevien mahdollisuuksien toteuttamiseksi Hunter kehotti out of the box -ajatteluun. Oman puheenvuoronsa jälkeen Hunter haastoi keskusteluun mukaan Wärtsilän Stefan Damlinin, ABB:n Heikki Uusitalon ja The Switchin Jukka-Pekka Mäkisen.

Chambergolf Den årliga Chambergolf-tävlingen spelades 18.6.2014 i Jakobstad. Uffe Snellman vann tävlingen, Johan Karjaluoto blev andra och Roy Björklund blev tredje. Den längsta driven hade Jari Parikka och närmast flaggan träffade Timo Sairo.

Future Workshopissa luodattiin tulevaisuutta

T

oukokuussa Vaasassa pidetyn Future Workshop -seminaarin pääteemana oli tällä kertaa Onni suosii rohkeaa.

Seminaarissa pohdittiin Suomen ja Vaasan seudun vahvuuksia ja kasvun mahdollisuuksia sekä tulevaisuuden terveydenhuoltoa.

Seminaarin käynnisti eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman puheenvuoro, jossa hän pohti Suomen menestystekijöitä. Heinäluoma uskoo maamme kilpailukyvyn nostamisessa pitkäjänteiseen työhön ja viennin kehittämiseen kohti ruotsalaista mallia, jossa vienti nojaa useaan tukijalkaan.

Varman Risto Murto kehotti omassa puheenvuorossaan kiinnittämään huomiota keskisuuriin yrityksiin haettaessa taloudellista kasvua. Ennen taukoa kuultiin Sitran Mikko Kososen ja Vaasan perusturvajohtaja Jukka Kentalan puheenvuorot sote-uudistuksesta ja tauon jälkeen kuultiin mm. maakuntalehtien päätoimittajien kaksinkamppailu pohjalaismaakuntien puolesta.

Pohjanmaan kauppakamarin, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin ja sanomalehti Pohjalaisen seminaari keräsi Academill-saliin 230 kuulijaa. Seminaari järjestettiin kahdeksatta kertaa.

Future Workhop kerää vuosittain yhteen Vaasan seudun päättäjät ja yritysvaikuttajat, ja seminaarin tauoilla käydään vilkasta keskustelua.

Cirka 150 personer deltog i årets Chydenius-frihandelsseminarium i Karleby i juni. Fyra ambassadörer med anknytning till Karleby konstaterade att Finland haft stor nytta av sitt EU-medlemskap.

Frihandeln temat på årets Chydeniusseminarium Fyra ambassadörer deltog i årets Anders Chydenius-seminarium i Karleby i juni. Temat för frihandelsseminariet var 20 år av frihandel – vad betyder det för EU-medborgarna?

De fyra ambassadörerna hade alla anknytning till Karleby. I debatten deltog ambassadörerna Pekka Huhtaniemi, London, Jukka Siukosaari, Buenos Aires, Petri Tuomi-Nikula, Rom, förre EU-ambassadören Jan Store, Bryssel, samt Jukka Pesola, chef för Utrikesministeriets handelspolitiska enhet. Övriga talare var riksdagsledamot Jutta Urpilainen och verkställande direktör Jarmo Herronen, Boliden Karleby. EU-medlemskapet har haft stor betydelse för Finland och vi har kunnat vara med på central plats där besluten fattas, konstaterade talarna.

o k n a , a a t t a a t t s s a a V kö v n e n i o a. e m i ä ulm n i va i s p kas kaan k a i s a

Johannes, tuotepäällikkö

Jos asiakas ei saa palvelua, äänestää hän jaloillaan. Anvian Viestintäratkaisuilla yrityksesi puheluihin ja sähköposteihin vastaaminen on niin helppoa, ettei kukkarosi tai maineesi kärsi turhaan. Myös pikaviestintä ja videoneuvottelut onnistuvat niillä missä ja milloin vain.

Ovatko nykyisen viestintäratkaisusi hinta, toimivuus ja ominaisuudet kohdillaan?

Katso lisää anvia.fi/viestinta tai ole yhteydessä Anvian yritysmyyntiin, niin saat asiantuntijamme ilmaiselle kartoituskäynnille.

NOPEILLE TILAAJILLE WATSON ILMAISEKSI 3 KK!*

* 1 kpl 3 kk Watson-käyttöoikeus Anvian Viestintäratkaisuja yrityskäyttöön hankittaessa.

Anvia Yrityspalvelut Oy | Vaasa, Seinäjoki, Kokkola, Helsinki, Tampere, Turku | puh. 0393 933 933 yrityspalvelut@anvia.fi | www.anvia.fi/yrityksille ANVIA YHTEYDENPITO • MOBIILIVAIHTEET • OFFICE 365 • KÄNNYKKÄLIITTYMÄT • LIIKKUVA LAAJAKAISTA

VOLVO BUSINESS

Ettei autoilu kävisi työstä.

VOLVO XC60 BUSINESS ALK.

47 090 €

HUOLTOLEASING ALK. 766 €/KK 36 kk, 60 tkm (Volvo Car Financial Services)

Business-mallissa vakiona mm. Aktiiviset Xenon-ajovalot ja kulmavalot, alumiinivanteet 17”, Audio High Performance (USB, AUX ja Bluetooth), kääntyvät ulkopeilit maavaloilla, polttoainetoiminen lisälämmitin (diesel-moottorit), pysäköintiapu taakse, sadetunnistin.

Volvo XC60 Business -mallisto alkaen: autoveroton hinta 36 000 €, autovero 10 489,50 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 47 089,50 €. Autoetu alkaen: vapaa 885 €/kk, käyttöetu 690 €/kk. EU-yhd. 5,3−6,4 l/100 km, CO2 139−169 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein.

volvocars.fi Automaa Vaasa Kivihaantie 4, 65300 Vaasa Automyynti puh. 020 780 7250 Huolto puh. 020 780 7210

Automyynti ark. 9-18, la 10–14 Huolto ark. 7.30-17

automaa.fi

Puh. hinta 0,0835€/puh + 0,06 €/min (lankapuh.) tai 0,0835 €/puh + 0,17 €/min (matkapuh.)