CB-Connecting Business 3/2015

PoHjAnMAAn KAuPPAKAMARILEHTI - ÖSTERboTTEnS HAndELSKAMMARTIdnInG

3∙2015 KorJAUsINvEstoINtEJA lIIKENtEEsEEN REPARATIONSINVESTERINGAR FÖR TRAFIKEN

ConnECTInG buSInESS

sotE UUdIstUU VÅRDREFORMEN GÅR FRAMÅT

ProHoC oY

kaNsaiNVäLiseksi kasVaNut

UUSI BMW 3-SARJA.

BMW 3-sarja

40 VUOTTA HUIPULLA. BMW xDRIVE 40 EUROA.

www.bmw.fi

Ajamisen iloa

KAIKKIIN UUSIIN BMW 3-SARJAN AUTOIHIN BMW xDRIVE -NELIVETO VAIN 40 EURON LISÄHINTAAN! LUE LISÄÄ WWW.BMW.FI BMW 3-sarjan xDrive Sedan alk. 40.724,77 €

Autoveroton hinta 32.700,00 €, arvioitu autovero 7.424,77 €, toimituskulut 600 €, EU-yhd. kulutus 4,5 l/100 km, CO2-päästöt 117 g/km.

Vapaa autoetu 795 €/kk ja käyttöetu 615 €/kk.

(BMW 3-sarjan Sedan 318d xDrive 40th Year Edition)

BMW 3-sarjan xDrive Touring alk. 43.122,10 €

Autoveroton hinta 32.810,00 €, arvioitu autovero 9.712,10 €, toimituskulut 600 €, EU-yhd. kulutus 6,1 l/100 km, CO2-päästöt 141 g/km.

Vapaa autoetu 825 €/kk ja käyttöetu 645 €/kk.

(BMW 3-sarjan Touring 320i A xDrive 40th Year Edition)

BMW 3-sarjan xDrive Gran Turismo alk. 48.099,72 € Autoveroton hinta 35.450,00 €, arvioitu autovero 12.049,72 €, toimituskulut 600 €, EU-yhd. kulutus 6,6 l/100 km, CO2-päästöt 154 g/km.

Vapaa autoetu 895 €/kk ja käyttöetu 715 €/kk.

(BMW 3-sarjan Gran Turismo 320i A xDrive 40th Year Edition)

Mestarintie 6, Kokkola, 06–8239 600

Rantamaantie 35, Vaasa, 06–3156 300

automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti ark. 9–18, la 10–15

huolto ark. 8–16

huolto ark. 8–18, la 9–14

varaosamyynti ark. 8–17

varaosamyynti ark. 8–18, la 9–14

vauriokorjaamo ark. 8–16

vauriokorjaamo ark. 8–16

KAYTTOAUTO.FI

KAYTTOAUTO.FI

CONNECTING BUSINESS Pohjanmaan kauppakamarilehti Österbottens handelskammartidning

3 ⋅2015

SISÄLTÖ · INNEHÅLL

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Tidningen utkommer fyra gånger per år.

KOKKOLA-KARLEBY

JULKAISIJA | UTGIVARE Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare Vaasa – Pietarsaari – Kokkola Vasa – Jakobstad – Karleby Puh/tfn (06) 318 6400 www. ostro.chamber.fi

PIETARSAARI-JAKOBSTAD

PÄÄTOIMITTAJA | CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen Puh/tfn 0500 561 036 juha.hakkinen@chamber.fi

ILMOITUKSET | ANNONSER Mia Brännbacka Puh/tfn 050 309 2331 mia.brannbacka@chamber.fi

TOIMITUSNEUVOSTO | REDAKTIONSKOMMITTÉ VAASA-VASA

Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331 Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036 Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100

TOIMITUS | REDAKTION Viestintä Oy Prowomedia info@prowomedia.com

TAITTO | OMBRYTNING Muotoilutoimisto Into Tuula Koto

KÄÄNNÖS | ÖVERSÄTTNING Pohjanmaan kauppakamari/ Österbottens handelskammare Micaela Lindahl-Palmroos

13

14

MIKKO OLLIKAINEN

Vörå fick ny kommundirektör

PALJON TARPEITAVÄHÄN RESURSSEJA Stora behov – lite resurser

PAINO | TRYCK Kirjapaino Fram Boktryckeri SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n Joutsenmerkitylle painolaitokselle.

PAINOS | UPPLAGA

10

Tarjolla taistelupari kansainvälisiin projekteihin

14

Liikenteelle luvassa vain korjausinvestointeja Enbart reparationsinvesteringar utlovas för trafiken

20

Sotekenttä uudistuu hitaasti ja varmasti Vårdreformen går långsamt men säkert framåt

4500 kpl / st.

ISSN 1796-9441

PALSTAT

KANSI | PÄRM Kuva | bild: Sami Pulkkinen Prohocista on Matti Mannerin johdolla kasvanut aidosti kansainvälinen projektipartneri.

Under ledning av Matti Manner har Prohoc utvecklats till en verklig internationell projektpartner.

PÄÄKIRJOITUS | LEDARE | 5 Finland måste återfå sin konkurrenskraft | Suomen kilpailukyky palautettava

UUSIIN ASEMIIN | PÅ NYA POSTER | 13 En ny kommundirektör är Malax gåva till Vörå

LYHYESTI | I KORTHET | 7

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA | HANDELSKAMMARENS KURSER | 24

KOLUMNI | KOLUMN | 8 Nälkäisiä kasvusuunnitelmia

AJASSA | AKTUELLT | 26

CONNECTING BUSINESS

3

De tuffa tiderna för Finlands ekonomi fortsätter. Konjunkturen underlättar inte situationen utan det enda som hjälper är att återfå konkurrenskraften. Euron har försvagats i förhållande till dollarn, vilket har förbättrat utsikterna för exporten. Men investeringssvackan och hårdare konkurrens tvingar företagen att fortsättningsvis sänka sina kostnader. Digitaliseringen och den ökade användningen av robotar är en del av lösningen till att konkurrenskraften återfås. Även en effektivering av den offentliga sektorn och lindrigare administrativ börda för företagen bidrar till förbättrad konkurrenskraft.

Strukturerna måste förändras eftersom konkurrenskraften inte förbättras genom att höja skatterna.

Samhällsfördraget, som skulle ha inneburit en fem procents förbättring av konkurrenskraften och som landets regering arbetat för, strandade den här gången. Regeringen har lovat åtgärda problemen med andra medel och nödvändiga justeringar är åtminstone en förlängning av arbetstiden, första sjukfrånvarodagen med löneavdrag och en arbetstids-

bank. Ifall ingenting görs, är följderna en växande arbetslöshet och en ökad marginalisering.

En sänkning av priserna och en ny sorts konkurrens är på kommande inom många branscher. Nätshopping, Uber, Airbnb och Onnibussi är alla exempel på en ny form av konkurrens och prissättning. För exportindustrin är internationell konkurrens inte något nytt men småningom hamnar även andra branscher i den här situationen. Finland kan inte vara dyrare än andra länder gällande priser och löner.

I samband med att samhällsfördraget strandade konstaterade Matti Alahuhta, som är ordförande för Finlands Näringsliv EK, att utvecklingen i Finland är så alarmerande att det behövs nya knep för att lösa problemen. Som exempel på åtgärder nämnde han att arbetsmarknadssystemet bör förnyas och att beslutfattandet bör flyttas till företagen där arbetet utförs. Det är lätt att instämma med Alahuhtas idéer och som handelskammare vill vi vara med och skapa ett Finland där företagen har goda förutsättningar att verka.

Pääkirjoitus | Ledare

Finland måste återfå sin konkurrenskraft

Suomen kilpailukyky on palautettava Suomen talouden tiukat ajat jatkuvat. Suhdanteet eivät tuo tilanteeseen helpotusta, vaan ainoa mahdollinen muutoksentuoja on kilpailukyky, joka on palautettava entiselleen. Euro on heikentynyt suhteessa dollariin, mikä on tuonut parannusta viennin näkymiin. Mutta investointilama ja koveneva kilpailu pakottavat yritykset edelleen alentamaan kustannuksiaan.

Digitalisaatio ja robottien käytön lisääminen ovat osaratkaisuja kilpailukyvyn palauttamisessa, samoin julkisen sektorin tehostaminen ja yritysten hallinnollisen taakan pienentäminen. Rakenteita on muutettava, sillä verojen nostamisella ei kilpailukykyä paranneta.

Maan hallituksen ajama yhteiskuntasopimus, eli viiden prosentin parannus kilpailukykyyn, kariutui tällä kertaa, ja hallitus on luvannut uusia lääkkeitä ongelmaan. Työajan pidennys, ensimmäisen sairaslomapäivän omavastuu ja työaikapankki ovat ainakin tarpeellisia korjaustoimia. Ellei mitään tehdä, on seurauksena kasvava työttömyys ja lisääntyvä syrjäytyminen.

Hintojen alennus ja uudenlainen kilpailu ovat tulossa monelle alalle. Verkko-ostaminen, Uber, Airbnb ja Onnibussi ovat kaikki esimerkkejä uudenlaisesta kilpailutilanteesta ja hinnoittelusta. Vientiteollisuudelle kansainvälinen kilpailu on tuttua, mutta vähitellen muutkin alat joutuvat samaan tilanteeseen. Suomi ei voi olla hinnoissa ja palkoissa muuta maailmaa kalliimpi.

EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta totesi yhteiskuntasopimuksen kariuduttua Suomen kehityksen olevan niin hälyttävää, että tilanteen selvittämiseksi tarvitaan uusia keinoja. Uutena keinona hän nosti esiin työmarkkinajärjestelmän uudistamisen ja päätöksenteon siirtämisen yrityksiin, sinne missä työ tehdään. Alahuhdan ajatuksiin on helppo yhtyä, ja haluamme kauppakamarina olla mukana luomassa Suomea, jossa yrityksillä on hyvät edellytykset toiminnalleen.

JUHA HÄKKINEN toimitusjohtaja | vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare

CONNECTING BUSINESS 5

ADVERTORIAALI

Teksti Johanna Haveri

Koko hoitoketju julkisella sektrorilla keskimäärin

Vamma syntyy

Viikot 1–12

Viikko 37

Viikko 43

Tutkimukset julkisella sektorilla

Leikkaus julkisessa sairaalassa

Töihin

300 päivää 105 500 eur

hoitoketju YKSITYISELLÄ & JULKISELLA sektorilla keskimäärin

Vamma syntyy

Viikko 1

Viikko 25

Viikko 30

Tutkimukset yksityisellä sektorilla

Leikkaus julkisessa sairaalassa

Töihin

210 päivää 73 500 eur

Koko hoitoketju YKSITYISELLÄ SEKTORILLA keskimäärin

Vamma syntyy

Viikko 1

Viikko 2

Viikko 6

Tutkimukset yksityisellä sektorilla

Leikkaus yksityisellä sektorilla

Töihin

40 päivää 14 000 eur

LähiTapiolan ratkaisu parantaa tuottavuutta lyhentämällä sairauspoissaoloja ja pienentämällä niistä johtuvia kustannuksia.

Sairauspoissaolojen kustannukset kuriin

L

ähiTapiola on tänä syksynä aloittanut yrityksille suunnatun palvelun, työkykyvakuutuksen. Sen tarkoituksena on vähentää henkilöstön sairauspoissaoloja ja sitä kautta pienentää niistä johtuvia kustannuksia. Työkykyvakuutus soveltuu kaikille yli kolme henkilöä työllistäville yrityksille.

LähiTapiolan työkykyvakuutus toimii läheisessä yhteistyössä yrityksen työterveyshuollon kanssa. Se vähentää sairauspoissaoloja lyhentämällä hoitoon pääsyn odotusaikaa ja sitä kautta nopeuttamalla työhön paluuta. Työkykyvakuutuksen kattava seuranta ja raportointi auttavat yritystä pysymään selvillä sairauspoissaolojen kustannuksista ja lisäksi henkilövakuutusasioissa esimiehiä tukee TyökykyHelppi-puhelinpalvelu.

– Laskelmiemme mukaan leikkausta vaativassa sairaustapauksessa työntekijän sairauspoissaolot voivat vaihdella jopa kuukausia riippuen siitä, miten nopeasti hän pääsee hoitoon ja kuinka tehokkaasti hänen jatkohoitonsa järjestetään. Varmistamalla nopean ja tehokkaan hoidon yritys saattaa säästää kymmeniä tuhansia euroja työntekijän nopeamman työhön palaamisen johdosta, sanoo LähiTapiola Pohjanmaan liiketoimintajohtaja Tapio Mäkelä.

Ainutlaatuinen palvelu

Työkykyvakuutus räätälöidään aina kullekin yritykselle sopivaksi ja se hinnoitellaan työntekijäkohtaisesti. Se voi sisältää yrityksen valinnan mukaan tutkimuksen, hoidon, leikkauksen, lääkkeet ja tarvittavat terapiat. Yli 10 hengen yrityksissä työkykyvakuutus ei sulje pois mahdollisista entisistä vammoista johtuvia hoitoja.

– Työkykyvakuutus, työeläkevakuutus, työ- ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus sekä työterveyshuolto muodostavat yhdessä kattavan kokonaisuuden, joka varmistaa työkykyä ja lisää tuottavuutta, Mäkelä kehuu.

LähiTapiolan työkykyvakuutus on ainutlaatuinen palvelu, jollaista ei tällä hetkellä ole tarjolla missään muussa suomalaisessa vakuutusyhtiössä.

lähitapiolan työkykypalvelu on Kattava kokonaisuus

Työ- ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus

Työeläkevakuutus

Työterveyshuolto

Työkykyvakuutus

LähiTapiola Työkykypalvelu on joustava kokonaispalvelu henkilöstöriskien hallintaan.

Puh. 06 534 2000 Kauppapuistikko 19–21, 65100 Vaasa

Päiväohjelmana järjestettiin opastettuja tehdaskierroksia medialle ja asiakkaille.

Eero ja Tuomas Saikkonen esittelivät Vaasan Yliopiston yhteyspäällikkö Mika Palosaarelle ja professori Pirjo Laaksoselle sekä Talotekniikka-lehden päätoimittaja Heikki Heikkoselle vuoden 2014 uutuutta VILPE® Uniroof-kattoluukkua, joka on SK Tuotteen historian suurimpia yksittäisiä tuotteita ja saanut erinomaisen vastaanoton.

M

ustasaaressa kiinnitys- ja erikoiskattotarvikkeita valmistava SK Tuote juhli toukokuussa 40-vuotista taivaltaan.

Yritys on Eero Saikkosen perustama ja se on edelleen perheomisteinen yritys. SK Tuote on Suomen, Baltian, Venäjän ja Pohjoismaiden johtava yritys alallaan, ja sillä on vientiä kaikkiaan noin 30 maahan. Yritys työllistää tällä hetkellä Suomessa noin 80 henkilöä ja ulkomailla noin 30.

K

okkola Material Week on vuosittain toistuva tapahtuma, jossa tuodaan monipuolisesti esiin alueen kemianteollisuuden, biotalouden sekä metalli- ja konepajateollisuuden näkymiä sekä siihen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä.

Tänä vuonna Material Week järjestetään 24.–29.10. Viikko avataan lauantaina 24.10. yleisötapahtumalla Port Towerissa. Maanantaina perehdytään Suomen kriittisiin metalleihin sekä Kokkolan teollisuuden tilanteeseen. Tiistaina on mahdollisuus perehtyä energia-asioihin, keskiviikkona biotalouteen sekä torstaina metallimateriaaleihin. Iltatilaisuuksina järjestetään tiistaina Meeting point ja keskiviikkona Centria Open. KeskiPohjanmaan LUMA-keskus järjestää viikon aikana oppilasryhmille mahdollisuuden tutusta laboratorioihin CSI-hengessä.

Lisätietoa: www.materialweek.fi

Juhlallisuudet huipentuivat Vaasan Kaupungintalossa pidettyyn iltajuhlaan, jossa oli mukana yrityksen henkilökuntaa, asiakkaita ja sidosryhmien edustajia. Illan juonsi Hippi Hovi ja pääartistina oli valloittava Laura Voutilainen.

March

MATERIAL WEEK kerää biotalouden ja kemianteollisuuden osaajat Kokkolaan

VAASA, FINLAND

ENERGYWEEK.FI

CONNECTING BUSINESS 7

LYHYESTI | I KORTHET

SK Tuote juhli tyylikkäästi

KOLUMNi

Kirjoittaja on Sanna-Mari Hynninen, jyväskyläläisen Kasvun Roihun kehittämiskonsultti, joka on monen alueellisen KasvuOpen-kilpailun priimusmoottori. Yritysten kasvun vauhdittamisen lisäksi Sanna-Marin aika kuluu perheen, liikunnan ja kärsivällisyyttä kasvattavan vanhan talon parissa.

Nälkäisiä kasvusuunnitelmia

T

änä vuonna 635 yritystä tai tiimiä lähetti kasvusuunnitelmansa yritysten kasvun sparrauskilpailuun Kasvu Openiin. Kaksi kolmesta osallistuneesta on toiminut jo pidempään ja hakee uutta kasvua, loput kisaajat ovat tuoreita toimijoita ideoineen. Kasvusuunnitelmissa näkyy tuotteen tai palvelun ainutlaatuisuus, monistettavuus, markkinan mahdollisuudet sekä tiimin kyky, halu ja uskallus. Ydin on siinä, kuka uskaltaa nälkäisimmin suunnata eteenpäin ja etsiä oikeat kumppanit. Raadin jäsentä Juho Lipsasta lainatakseni: ”Urheilutermein voisi sanoa, että menestykseen vaaditaan hyvän hevosen lisäksi loistava ratsastaja. Tiimi, markkinointiosaaminen, positiivisuus, rohkeus ja ketteryys ovat avainroolissa kasvua rakennettaessa. Vaatimattomuus ei kaunista vaan pitää tavoitella rohkeasti parhaaksi.”

Yli kymmenen vuoden ajan uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosina 2001–2012 yli 250 hengen suuryritykset palkkasivat 7164 henkeä, kun pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle. Yritysten liikevaihdosta 55 prosenttia syntyy pk-yrityksissä, BKT:sta niiden osuus on 40 prosenttia. BKT:n kasvuluvuilla mitattuna kansantalouden tila on historiallisen heikko. Uusi talous rakentuu monen vielä pienen, mutta isoksi tähtäävän varaan. Se vie aikaa.

Millaista taloutta kasvunnälkäiset yritykset ovat rakentamassa? 635 kasvusuunnitelman perusteella toimialarajatonta perinteisessä mielessä, globaalia ja lokaalia, digitaalista, edelleen paljolti insinööriosaamiseen nojaavaa, kuitenkin palveluja keksivää, erilaisia osaamisia tiimeihin yhdistelevää, teollistakin - ja hyvän johtamisen merkityksen tunnustavaa. Uudet tavat kuulla ja nähdä asiakas tuovat etumatkaa muihin sekä palveluissa että teollisessa tuotannossa.

Harvassa ovat Suomessa ne, jotka uskaltautuvat hissipuheineen esiin ilman pitkälle hiottua tuotetta tai palvelua.

Asiakasta voisi rohkeammin pyytää tuotekehityksen tanssiin yhdessä laadituin pelisäännöin. Nuorilta yrittäjiltä tämä käy helpommin. Uskon, että tulemme näkemään avoimemman, riskin jakamiseen ja yhteiseen oppimiseen perustuvan tuotekehityksen aallon. Mukana tulee vilkas hissipuhekulttuuri.

Kasvu Openissa jatkoon pääseviä yrityksiä on tänä vuonna sparraamassa 900 kokemusjohtajaa ja muuta kasvun asiantuntijaa – talkoilla. Kysymys on halusta jakaa ja kerryttää osaamispääomaa, etsiä uusia yhteistyökumppaneita, löytää sijoituskohteita ja puhtaasti vain olla moderneissa talkoissa mukana. Moni meistä on opiskellut korkeakou-

8 CONNECTING BUSINESS

luissa isojen ja kansainvälisten yritysten tehtäviin. Oppeja on sovellettava uudella tavalla. Mitä on tapahduttava, jotta tulevaisuudessa voidaan olla isoja? Kasvavissa yrityksissä prosessit rakennetaan nollasta. Kassavirta huolettaa. Asiakas ratkaisee joka vaiheessa.

Jokaisen panosta nälkäisten yritysten kasvun edistämiseksi tarvitaan. Voimme esittää osuvia kysymyksiä, kunnioittaa liiketoimintamahdollisuuden näkijää ja siihen tarttujaa, antaa yrittäjälle tilaa puhua yrityksestään ja avata omia verkostojamme. Samalla saattaa itsellekin syttyä uusi kipinä. Mitä muuten sinun kasvun syksyysi kuuluu?

Teollinen internet

on Anvialle luonteva kasvupolku

Y

ksi Anvian uusista kasvualueista on teollinen internet, joka on tällä hetkellä ICT-alan kuumimpia puheenaiheita. Sillä tarkoitetaan ilmiötä, jossa laitteet ja koneet liitetään internetiin ja niiden antamaa tietoa hyödynnetään erilaisissa automaation tai analysoinnin sovelluksissa. ”Teollinen internet vaatii nopeaa tiedonsiirtoa, kerättyjen tietojen jalostamista, IT-arkkitehtuurin hallitsemista ja tiedon luotettavaa varastointia”, sanoo Anvian Ratkaisut-liiketoiminnan johtaja Marko Järvinen. ”Nämä kaikki kuuluvat Anvian ydinosaamiseen, siksi olemme mukana tässä kehityksessä.

Tuemme asiakkaittemme liiketoimintaa myös tällä sektorilla aina mahdollisuuksien tunnistamisesta teknologiseen toteutukseen ja ylläpitoon asti.

Teolliset asiakkaat osaavat arvostaa kotimaista konesalia liiketoiminnan kannalta keskeisten tietojen varastoinnissa.”

Anvia | Vaasa, Seinäjoki, Kokkola, Helsinki, Tampere | puh. 0393 933 933 yrityspalvelut@anvia.fi | www.anvia.fi/yrityksille

Esimerkkinä teollisen internetin sovelluskohteista Anvia tekee ABB:n, Vaasan Sähkön ja Vaasan yliopiston kanssa yhteistyötä älykkään sähköverkon testaamiseksi Vaasan Sundomissa. Älyverkkopilotin tavoitteena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta sekä luoda edellytykset tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämiselle alueen kotitalouksissa.

Pilotissa hyödynnetään Anvian kattavaa kuituverkkoa reaaliaikaisen mittaustiedon keräämisessä. Tieto kerätään Anvian palvelinkeskukseen, jossa se on kaikkien hankkeessa mukana olevien toimijoiden käytettävissä ja analysoitavissa.

Matti Manner ja henkilöstöpäällikkö Alma Kangas (edessä) pyrkivät siihen, että Prohocilla olisi alan tyytyväisimmät työntekijät, sillä hyvinvoiva henkilöstö tekee hyvää tulosta. Tähän uskovat myös Tanja Lapinjoki, Juhani Huhta, Pertti Snellman ja Iiro Wesslin.

TARjoLLA TAISTELuPARI KAnSAInVäLISIIn PRojEKTEIHIn TEKSTI joHAnnA HAVERI KUVAT SAMI PuLKKInEn

Kansainvälisen projektiliiketoiminnan palveluita tarjoava insinööritalo Prohoc Oy on lähes 20 toimintavuotensa aikana palvellut asiakkaitaan monella tavalla. Pari vuotta sitten yritys uusi strategiansa ja täydensi palveluvalikoimansa käsittämään koko projektiliiketoiminnan esisuunnittelusta projektin luovutukseen.

u

uden strategian toteuttaminen on ollut iso muutos Prohocille, sillä kahden vuoden sisällä vaasalainen perheyritys on tuplannut henkilöstönsä ja liikevaihtonsa sekä moninkertaistanut asiakasmääränsä. Prohocin toimitusjohtaja, toisen polven yrittäjä Matti Manner kiittää erityisesti osaavaa henkilökuntaa muutoksen onnistumisesta.

– Olemme kahdessa vuodessa omaksuneet uuden yrityskulttuurin ja tavan toimia. Hyvä asiakaspalvelu on strategiamme ydintä: me olemme asiakkaamme taistelupari, joka jakaa projektin toteuttamisen riskiä, Manner sanoo.

AsENNE JA osAAmINEN tÄrKEItÄ Aiemmin Prohoc oli tyypillinen alihankkija, joka keskittyi pääosin yhden asiakkaan projektien asennusvalvontaan ja käyttöönottoon. Nyt yritys toimii asiakkaan projektipartnerina tarvittaessa projektin alkumetreiltä loppuun saakka tarjoten erilaisia projektinjohtoon, -konsultointiin ja -dokumentointiin liittyviä palveluja.

Prohocin päämiehet toimivat pääasiassa kansainvälisessä energia-, kaivos-, prosessi-, sekä öljy- ja kaasuteollisuudessa.

– Projektipalvelumme tuo joustoa vientiprojekteihin, sillä asiakas voi valita millaisen palvelupaketin hän meiltä ottaa. Tarvittaessa pystymme toteuttamaan projektin asiakkaan puolesta kokonaan tai toisaalta osallistumaan vain projektin tiettyyn vaiheeseen Manner kertoo.

Uusille toimialoille laajentaminen ja uusien asiakkaiden hankkiminen ovat lisänneet rekrytointitarvetta ja sitä kautta henkilöstön määrää. Tällä hetkellä Prohocin palveluksessa on noin 110 henkilöä, joista 40 työskentelee Vaasassa, 15 muualla Suomessa ja loput projektikohteissa ulkomailla. Tänä vuonna yritys palkkaa reilut parikymmentä uutta osaajaa.

– Koska tuotamme asiakkaillemme osaamispalveluja, osaaminen on tärkeä rekrytointikriteeri. Ainakin yhtä tärkeää on hakijan asenne, sillä meillä on hyvä tekemisen meininki ja vahva sisäinen yrittäjyys, Manner huomauttaa.

Prohoc panostaa runsaasti työhyvinvointiin ja positiivisen yrityskulttuurin rakentamiseen. Yrityksessä tiedetään, että hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on sitoutunutta ja valmis tekemään parhaansa asiakkaiden eteen. yrIttÄJyys JA sUvAItsEvAIsUUs KotoA Tuotantotaloutta opiskellut Matti Manner toimi lähes 10 vuotta ABB:llä erilaisissa tuotannonjohto- ja kehitystehtävissä. Hän sanoo oppineensa paljon ollessaan mukana kansainvälisen yrityksen miljardibisneksessä.

– Prohoc olisi varmasti tänä päivänä hyvin erinäköinen yhtiö, jos olisin tullut tänne töihin suoraan koulun penkiltä. Nyt siihen on yhdistetty parhaita piirteitä perheyrittäjyydestä ja kansainvälisestä suurteollisuudesta, Manner tuumaa.

Sukupolvenvaihdos suoritettiin Prohocissa jo vuonna 2011 ja yhtiön pääomistajia Mannerin lisäksi ovat hänen sisaruksensa.

Yhtiön perustaja, Matti Mannerin isä Martti Manner jäi pois yhtiön jokapäiväisestä toiminnasta pari vuotta sitten, mutta seuraa edelleen kiinnostuneena yhtiön asioita nuoren sukupolven taustatukena.

– Isä on tukenut meitä sisaruksia ja antanut meidän tehdä omat ratkaisumme, Manner kiittelee.

Yrittäjäisältä ja maahanmuuttajia opettaneelta psykologiäidiltä Mannerin sisarukset ovat oppineet jo nuorena työnteon ja suvaitsevaisuuden merkityksen. Ne ovat tärkeitä ominaisuuksia kasvavan perheyrityksen luotsaamisessa kansainvälisessä ympäristössä.

ProHoC oY • Perustettu: 1996 • Palvelut: Projektinjohto, konsultointi ja dokumentaatiopalvelut • Tytärbrändi: ProID –teollisuuden merkintätuotteet • Henkilöstömäärä: 110 • Liikevaihto (2015): n. 11M€ www.prohoc.fi twitter: @ProhocOy

CoNNeCtiNG BusiNess

11

PÅ nyA PoSTER TEXT joHAnnA HAVERI BILD SAMI PuLKKInEn

En ny KoMMundIREKTÖR äR MALAX GÅVA TILL VÖRÅ Mikko Ollikainen, kommundirektör i Vörå

VEM äR du?

Jag är Mikko ollikainen, 37-årig pedagogiemagister från Malax. Till familjen hör sambo och en snart två-årig dotter, i oktober väntas tillökning i familjen. Jag är en ivrig bänkidrottare och eftersom jag är social är jag också intresserad av föreningsliv. Att vara aktiv inom tredje sektorn är givande, eftersom resultaten av verksamheten syns snabbt.

TIdIGARE uPPGIFTER Jag har arbetat både inom den offentliga och den privata sektorn bl.a. som lärare, journalist, politisk medarbetare, kommundirektör i Malax samt senast som utredare av social- och hälsovårdsreformen. Dessutom har jag erfarenhet av många olika förtroendeuppdrag. Många kommer säkert också ihåg mig som kandidat i vårens riksdagsval.

nuVARAndE AnSVARSoMRÅdE Jag började som kommundirektör i Vörå i början av augusti så jag är fortfarande ganska ny i rollen. Lyckligtvis vet jag på basen av min tidigare erfarenhet att en kommundirektör måste kunna lite av varje och verka helhetsmässigt för kommuninvånarnas bästa. Vörå är ekonomiskt sett en relativt stark kommun som efter kommunsammanslagningen söker sin egen väg.

MInA STyRKoR FÖR uPPGIFTEn Jag är en kommunicerande brobyggare mellan förtroendepersoner och tjänstemän, eftersom jag själv verkat inom båda lägren. Tack vare erfarenheterna från alla mina jobb och intressen har jag lärt mig att komma överens med olika människor och hantera olika ärenden. Jag har också ett brett nätverk som jag säkert kommer att ha nytta av i mitt arbete.

FRAMTIdA uTMAnInGAR Framtiden för med sig många utmaningar men jag förhåller mig hoppfull till att vi lyckas lösa problemen, eftersom en liten kommun är mer flexibel än en stor. Efter kommunsammanslagningen är det viktigt att invånarna i det nya Vörå hittar en egen, gemensam syn som vi kan utgå ifrån i vårt utvecklingsarbete. Kommunen borde få flera företagare och personer som är villiga att ta över och fortsätta leda befintliga företag. En av de största utmaningarna i den nära framtiden, både för oss och för hela kommunfältet, är nyorganiseringen av social- och hälsovårdssektorn.

Vinkkaa mielenkiintoisesta henkilöstä: www.pohjanmaankauppakamari.fi Ge oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi

CoNNeCtiNG BusiNess

13

LiikeNteeLLe LuVassa Va iN

Enbart reparationsinveste ri

TEKSTI | TEXT joHAnnA HAVERI KUVAT | BILDER HALPA-HALLI, VALTIonEuVoSTon KAnSLIA, WäRTSILä,

sipilän hallitusohjelma lupaa tälle hallituskaudelle liikenneinfran korjausvelan vähentämiseen eli jonossa olevien korjaushankkeiden purkamiseen yhteensä 600 miljoonaa euroa. Meitä pohjalaisia kiinnostaa erityisesti, liikeneekö tästä potista rahaa myös meidän alueemme liikenneinfran kehittämiseen.

Anne Berner

u

usia liikennehankkeita ei tällä vaalikaudella juuri aloiteta, vaan liikenneinvestointeihin varatut rahat käytetään pääosin jo aiemmin päätettyihin hankkeisiin. Lisärahoitusta liikenneinfraan on kuitenkin luvassa, sillä hallitusohjelmassa kärkihankkeisiin varatuista 1,6 miljardista eurosta 600 miljoonaa euroa kohdistuu liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen seuraavan kolmen vuoden aikana. Kokonaisuudessaan tämänhetkisen liikenneinfran korjausvelan lasketaan olevan noin 2,4 miljardia euroa, mikä tarkoittaa, että potentiaalisia jakajia korjausrahalle on paljon.

– Rahojen myöntökriteerit vaikuttavat siihen, voidaanko meille tärkeitä kohteita kuten esimerkiksi 8- ja 3-teitä kehittää korjausrahalla vai lasketaanko niiden kehittäminen uusiksi investoinneiksi, pohtii kansanedustaja Jutta Urpilainen.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ei pysty vielä kertomaan, minkälaisilla kriteereillä ja mille hankkeille korjausrahat jaetaan. Edellisen liikenneministerin kaudella aloitettu korjausrahojen myöntöperusteiden määritteleminen valmistuu lähiaikoina.

– Ministeriössä tehdään parhaillaan mittaristoa, jonka avulla eri hankkeet voidaan laittaa tärkeysjärjestykseen. Mittaristoa rakennettaessa otetaan huomioon esimerkiksi mitkä ovat kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeet, minkälaisia tuottavuus-, turvallisuus- ja ympäristövaikutuksia hankkeella on ja kuinka se vaikuttaa koko liikenneinfraan, Berner kertoo. – Kun tälle mittaristolle on saatu parlamentaarinen hyväksyntä, pääsemme syksyllä valitsemaan seuraavan kolmen vuoden aikana toteutettavia hankkeita.

Ministeriössä kehitellään myös uusia rahoitusmalleja liikennehankkeiden rahoittamiseksi. Berner toivookin aktiivista ideointia myös muilta liikenteen toimijoilta.

14 CoNNeCtiNG BusiNess

PAuL

a iN korjausiNVestoiNteja

te ringar utlovas för trafiken

SILä,

PAuLA RISIKKo, juTTA uRPILAInEn, MATS SAndbERG, ETELä-PoHjAnMAAn ELy-KESKuS, FInAVIA oyj

inför den här regeringsperioden utlovar sipiläs regeringsprogram totalt 600 miljoner euro för att korta av reparationsskulden inom trafikinfrastrukturen, d.v.s. för reparation av infraprojekt som står i kö. det som i synnerhet intresserar oss österbottningar är om pengarna även räcker till för utvecklandet av vår trafikinfrastruktur.

Nyt tArvItAAN UUdENlAIstA EdUNvAlvoNtAA Tällä vaalikaudella Vaasan vaalipiiri on edunvalvonnallisesti uudessa tilanteessa, kun alueella ei ole yhtään istuvaa ministeriä. Se vaatii vaalipiirin kansanedustajilta ja myös muilta toimijoilta uudenlaista yhteen hiileen puhaltamista, jotta alueelle tärkeitä asioita pystytään ajamaan valtakunnan tasolla. Liikennepäätösten lisäksi alueellemme tärkeitä asioita ovat mm. toisen ja kolmannen asteen koulutusten järjestäminen sekä soteuudistusta koskevat päätökset.

CoNNeCtiNG BusiNess

15

Alueellamme on hyvät lähtökohdat Ministeri Berner tietää, että hankkeiden rahoituspäätökset eivät tule tyydyttämään kaikkia, vaikka ne tehtäisiin kuinka oikeudenmukaisesti ja perusteltaisiin avoimesti. Rajallisia resursseja jaettaessa hyviäkin hankkeita jää aina odottamaan toteutusta.

– Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla lähtökohdat ovat kuitenkin hyvät, sillä siellä on vilkasta yritystoimintaa, teollisuutta, vientiä ja toimivia satamia, jotka kaikki vaikuttavat siihen kokonaiskuvaan, jonka perusteella päätöksiä tehdään, Berner vakuuttaa.

Viime hallituskauden lopulla liikenne- ja kuntaministerinä toiminut kansanedustaja Paula Risikko muistuttaa, että alueilla ja etenkin niiden ELY-keskuksilla on iso rooli omien hankkeidensa esiintuomisessa ja niiden tärkeysjärjestykseen laittamisessa. Ministeriön ja ELY-keskusten väliset neuvottelut vaikuttavat siihen, mitä hankkeita kultakin alueelta viedään eteenpäin seuraavan kolmen vuoden aikana.

Liikenneväylistä ja niiden ylläpidosta puhuttaessa ajattelemme yleensä ensimmäisenä tieverkostoa.

Liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan kuuluvat perustienpidon lisäksi raideliikenne, lentoliikenne, meriliiken- Paula Risikko ne sekä tietoliikenne. Kaikilla niillä osa-alueille myös meidän vaalipiirissämme on tärkeitä kehittämistarpeita.

– 8- ja 3-teiden kehittämisen lisäksi esimerkiksi Merenkurkun liikenteen kehittäminen, Kokkolan satamaväylän syventäminen ja pääradan varressa sijaitsevan Pännäisten kolmioraiteen rakentaminen vaikuttavat elinkeinoelämän kuljetuksiin.

Myös lentoliikenteen tulevaisuus on iso kysymys seudun yrityksille, sanoo Urpilainen.

Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että meidän vaalipiirissämme on viime vuosina toteutettu useita mittavia liikennehankkeita.

Persontrafiken måste betraktas som en helhet Risikko är på samma linje som Urpilainen gällande viktiga utvecklingsområden. Hon påminner om att persontrafiken måste granskas som en helhet.

–Det är viktigt att det finns fungerande flygplatser med regelbunden trafik i vår region. Men det är också viktigt att utveckla övriga former av perJutta Urpilainen sontrafik. Om vi inte kan upprätthålla alla tre flygplatser, måste vi utveckla resekedjorna så att resandet ändå fungerar bra.

Om till exempel incheckningen av bagaget till flyget i Vasa kunde göras från resecentret i Seinäjoki så skulle det underlätta resandet, konstaterar hon. –Digitaliseringen, som den här regeringen har lovat att utveckla, ger nya möjligheter för utvecklandet av resetjänsterna.

Minister Berner är av samma åsikt som Risikko gällande förverkligandet av persontrafiken som en helhet. Med tanke på statens begränsade resurser måste man ändå besluta sig för hur man motiverar tillgängligheten för varje område och vilken typ av infrastruktur som det ska satsas i.

Utvecklandet av trafiken är ett stort pussel, där alla idéerna är i samma korg. Av dessa subventionerar staten de viktigaste, en del sköts på annat sätt och en del begravs åtminstone tills vidare.

– Jag litar på att vi får till stånd en intressant lösning och att vi kan fylla de viktigaste behoven inom trafiken, säger Berner.

16 CONNECTING BUSINESS

Alueen yritysten kannalta keskeiset liikennehankkeet Tiehankkeet Valtatie 8 • Vassor-Kärklax –välille oikaisu sekä keskikaiteellisia ohituskaistoja • Kokkolan Eteläväylä nelikaistaiseksi Heinolan alueella

Valtatie 3 • Laihian keskustan kohdan parantaminen

Kantatie 68 • Edsevö-Pietarsaaren satama –välin parantaminen

Vaasan satamatie • Maalahti-Sundom-Vaskiluoto –reitin kehittäminen erikoiskuljetusten tarpeisiin

Vaasan yhdystie • Onkilahti-Singsbyntie –väli nelikaistaiseksi • Pitkämäen eritasoliittymän täydentäminen

LENTOKENTTÄTIET • Vaasan lentokentälle uusi tie ja toimiva liittymäliikenne Seinäjoelta • Kruunupyyn lentokenttätien parantaminen

muut tiet • Maantien 749 ja Ykspihlajan radan tasoristeyksen parantaminen

Lentoliikennehankkeet • Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman toiminnan turvaaminen

Rautatiehankkeet • Pännäisten kolmioraiteen toteutus • Vaasasta Tampereelle ja edelleen Helsinkiin menevien yhteyksien parantaminen

Meriväylähankkeet • Väylän syventäminen Vaasan satamassa 10 metriin ja Kokkolan satamassa 14 metriin • Uusi laiva Merenkurkun liikenteeseen

KoKKoLA-KARLEby Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman toiminnan turvaaminen

Kokkolan Eteläväylä nelikaistaiseksi Heinolan alueella

PIETARSAARI-jAKobSTAd

Vassor-Kärklax –välille oikaisu sekä keskikaiteellisia ohituskaistoja

VAASA-VASA

CoNNeCtiNG BusiNess

17

Trafikförbindelserna påverkar produktens pris

F

ör de företag som verkar i de österbottniska landskapen utgör logistiken en stor kostnad. Det här förstår även minister Berner. Trots att de olika företagens logistikkedjor och -behov skiljer sig från varandra, sammanfaller ofta deras önskemål gällande trafikinfrastrukturen.

– Wärtsilä har samma behov i Österbotten som många andra industriföretag. Våra produkter som går ut från Vasa är både tunga och skrymmande, vilket innebär speciella krav på infrastrukturen. Produkterna trans-

porteras utomlands främst via hamnarna i västra Finland, vilket betyder att Riksväg 8 och hamnvägarna samt broar som finns längs vägen måste klara av tunga transporter, säger Ari Schiestl som ansvarar för logistiken på Wärtsilä. – Goda trafikförbindelser är en förutsättning för att exportföretagen i Finland och Österbotten kan hålla sina priser på en sådan nivå att de intresserar köparna.

Trots att butikskedjan Halpa-Hallis transporter är helt annorlunda än

Wärtsiläs så är riksåttan viktig för dem också.

– Vi transporterar varor från vårt logistikcenter ut till butikerna. Vi kör ca en miljon kilometer om året och största delen längs riksåttan. Riksåttan är den främsta trafikleden för vår verksamhet och underhållet av vägen är livsviktigt för oss, berättar Juho Hänninen som ansvarar för företagets interna transporter. – För att trafiken ska fungera året runt så är också underhållet vintertid viktigt för oss.

Tervetuloa jäseneksi Me vaikutamme

Verkosto yrityksille

Ja…

è

Pohjanmaan kauppakamari tekee

è

Kauppakamarin tilaisuuksis-

è

Jäsenenä osallis-

töitä parantaakseen yritysten mahdollisuuksia ja kilpailukykyä. Osallistumme aktiivisesti päätöksentekoon Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla.

Tavoitteenamme on menestyvä alue, joka houkuttelee niin yrityksiä kuin ihmisiä. Jäsenenä vaikutat, mitkä asiat ovat meidän agendallamme.

sa, koulutuksissa ja kokouksissa laajennat kontaktiverkostoasi.

Tapaat eri toimialoilla toimivien, eri kokoisten yritysten edustajia.

Jokainen kontakti on mahdollisuus sinulle ja yrityksellesi.

tut koulutuksiimme ja kuljet junalla muita edullisemmin. Lisäksi saat maksutonta asiantuntijaneuvontaa.

Liity www.ostro.chamber.fi/ Liity_jaseneksi

Me toimimme siellä, missä sinäkin.

Olemme myös siellä, mihin olet matkalla.

• Tilintarkastuspalvelut • Lakipalvelut • Veropalvelut • Liikkeenjohdon konsultointi • Yritysjärjestelyt Tutustu myös perhe- ja kasvuyrityksille suunnattuihin palveluihimme. www.ey.com/kotimaa

Kokkolan, Pietarsaaren ja Vaasan Osuuspankit

Välkommen som medlem Vi gör skillnad

Ett nätverk för företag

Och…

è

Österbottens handelskammare

è

På handelskammarens semi-

è

Som medlem har

narier, kurser och möten knyter du viktiga kontakter. Du träffar representanter från olika stora företag och från olika branscher.

Varje kontakt är en möjlighet för dig och ditt företag.

du möjlighet att delta i våra kurser och resa med tåg till ett rabatterat pris. Därutöver har du även möjlighet till avgiftsfri expertisrådgivning.

arbetar för att förbättra företagens möjligheter och konkurrenskraft. Vi är en aktiv part i beslutsfattandet i Österbotten och Mellersta Österbotten. Vårt mål är en framgångsrik region som är attraktiv både för företag och för människor. Som medlem är du med och påverkar vilka saker vi har på vår agenda.

Ansök här www.ostro.chamber.fi/ Bli_medlem

PALVELuSETELIPRoSESSI Kunta määrittelee palvelusetelillä tuotettavat palvelut, palvelusetelin arvon ja sen myöntämisen kriteerit sekä hyväksyy palveluntuottajat.

Kunta arvioi asiakkaan palvelutarpeen, tekee palvelusetelipäätöksen ja myöntää asiakkaalle sähköisen palvelusetelin.

Asiakas valitsee palveluntuottajan rekisteristä (palveluseteli.fi) ja tekee sopimuksen tämän kanssa.

Palveluntuottaja suorittaa sovitun palvelun ja laskuttaa omavastuuosuuden asiakkaalta.

Palvelusetelin kunta maksaa palveluntuottajalle.

SoTE-KEnTTä uudISTuu HITAASTI jA VARMASTI

Vårdreformen går långsamt men säkert framåt TEKSTI | TEXT joHAnnA HAVERI KUVAT | BILDER FoToLIA, HAASTATELLuT

Sosiaali- ja terveydenhuollon julkisten palveluiden tarpeen voimakas kasvu sekä rahojen ja henkilöstön riittämättömyys ovat huono yhtälö, joka on ratkaistava lähitulevaisuudessa.

Löytyisikö yksityiseltä sektorilta apua tähän tilanteeseen?

Det kraftigt ökade behovet av social- och hälsovårdens offentliga tjänster samt brist på pengar och personal är en dålig ekvation som måste lösas inom en nära framtid.

Finns det hjälp att fås från den privata sektorn i den här situationen?

20 CoNNeCtiNG BusiNess

KovA mUUtosvAstArINtA Yli 20 vuotta toiminut Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu Oy on yksityisten hoivapalvelun pioneereja Kokkolan seudulla.

Yritys on laajentanut toimintaansa vuosien varrella kysynnän mukaan.

– Toiminta on ajoittain haastavaa, sillä olemme riippuvaisia julkisen sektorin palveluidenostopäätöksistä, mikä johtaa toiminnan heikkoon ennustettavuuteen, toimitusjohtaja Reijo Niemelä toteaa.

Niemelä uskoo kuitenkin julkisen sektorin monopoliajattelun murtuvan tulossa olevien suurten muutosten myötä. Julkinen sektori ei selviä oman palveluntuotannon varassa, vaan ala aukeaa vähitellen myös yksityisille toimijoille.

– Alan yritykset toimivat jo nyt aivan samoilla kriteereillä kuin julkisen sektorin palveluntuottajat, joten yksityisten palvelujen lisääntyminen ei ainakaan huononna palvelutasoa, Niemelä huomauttaa.

Jukka Kentala

PAlvElUsEtElIstÄKö rAtKAIsU? Tällä hetkellä kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta tarjoaa kuntalaisille palveluseteleitä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lasten päivähoidon kuntapalvelujen hankintaan. Palvelusetelillä kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakas voi hankkia palveluita yksityisiltä yrityksiltä ja kolmannelta sektorilta. Palvelusetelin käyttökohteet vaihtelevat eri kuntien välillä – Monessa kunnassa palveluseteli käy Vaasan seudun tapaan kotija laitoshoidon palveluihin, mutta se soveltuu hyvin myös esimerkiksi lasten päivähoidon, vammaispalveluiden, veteraanien palveluiden, suun terveydenhuollon tai vaikka tähystystutkimusten ostamiseen, luettelee Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin yritysneuvoja ja palvelusetelikoordinaattori Sari Saarikoski. – Palveluseteli on edullinen ja usein parempi vaihtoehto palveluiden tuottamiseen kuin ostopalvelu ja antaa asiakkaalle aiempaa enemmän valinnanvapautta.

Saarikosken ja Kentalan mukaan kuntien päättävät virkamiehet ovat avainasemassa palvelusetelin käyttöönotossa. Laajentamalla palvelusetelin käyttömahdollisuuksia luodaan myös uusia työpaikkoja sote-alan yrityksiin.

Suunnitelmissa seuraava kasvuaskel?

Finnvera voi rahoittaa yritystä, joka laajentaa toimintaansa, aloittaa viennin tai suuntaa uusille markkinoille.

Reijo Niemelä

tIllsAmmANs mEd PrIvAtA oCH trEdJE sEKtorN I framtiden kunde social- och hälsovårdsområdena – precis som kommunerna idag – köpa tjänster av serviceproducenter inom den privata eller tredje sektorn. Många tror att de här nya aktörerna skulle öka innovationen och effektiviteten inom branschen.

–Samhället kan i framtiden inte producera alla tjänster och därför kommer fältet av serviceproducenter att utvidgas.

Branschen behöver nya idéer och individuell service, säger Vasa stads vård- och omsorgsdirektör Jukka Kentala, som även är ordförande i arbetsgruppen för vårdreformen inom Vasa sjukvårdsdistrikt.

Enligt Kentala har det långsamma ibruktagandet av privata tjänster delvis berott på statens strikta kontroll och formella behörighetskrav. Nu lovar regeringen mindre pengar till branschen men mera spelrum. Kanske det här ger flera privata serviceproducenter.

–Andelen aktörer inom den privata och tredje sektorn kunde helt naturligt ökas inom olika stödfunktioner, t.ex. matförsörjningen, IT eller städservice. Efter lagförändringarna kunde man sen även utöka dem till andra funktioner, funderar Kentala.

Sari Saarikoski

S

ocial- och hälsovårdsreformen har diskuterats offentligt under de senaste åren. Både den ökade efterfrågan på tjänster och resursbristen inom den offentliga sektorn har lett till ett behov av att effektivera tjänsterna och förtydliga ansvarsfördelningen mellan staten och kommunerna.

Den nuvarande regeringen har förbundit sig att fortsätta reformera social- och häslovården stegvis. Till en början reformeras servicestrukturen genom att bilda social- och hälsovårdsområden och efter det genomförs en finansieringsreform. Enligt en expertutredning som blev klar i augusti föreslår man att reformen träder i kraft gradvis så att serviceproduktionen inom de nya social- och hälsovårdsområdena skulle inledas i början av 2019.

Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso www.finnvera.fi.

CoNNeCtiNG BusiNess

21

Innostuksesta menestykseen • Tilintarkastus • Vero- ja lakipalvelut • Yrityskaupat • Sukupolvenvaihdokset Pohjanmaan kauppakamarin alueella sinua palvelevat : Vaasa: Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa Hans Bertell, KHT, Partner, toimiston johtaja P: 020 760 3793 Kokkola: Rantakatu 10, 2 krs, 67100 Kokkola Minna Herlevi, KHT, Partner, toimiston johtaja P: 020 760 3317 E: etunimi.sukunimi@kpmg.fi

kpmg.fi

Kumman tien Sinä valitsisit?

KOKKO L A | H E L S IN K I | H Y V IN K ÄÄ | HÄM E EN LIN N A | JÄRVE N PÄÄ | KAJAAN I | KAUHAJOKI K UUS A M O | P IE TA R S A ARI | RIIHIM ÄKI | SE IN ÄJOKI | TAMPERE | Y LIVIE SKA

Tiedonhallinnan ammattilainen

?

Teksti: Mikaela Jussila/Pohjanmaan liitto

AAMUKAHVIA JA AHAA-ELÄMYKSIÄ Kun älykkään erikoistumisen yhdistää toimivaan vuoropuheluun, siitä hyötyy koko yhteiskunta.

On syyskuinen aamupäivä. Vaasan yliopiston Fabriikki-rakennuksen huoneessa F119 joukko elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja Pohjanmaan liiton edustajia on juonut aamukahvia. Sen päälle käyty keskustelu on juuri päässyt kunnolla vauhtiin. On pohdittu, miten paikalla olevat tahot voisivat omalla osaamisellaan olla toisilleen hyödyksi entistä enemmän. On esitelty ongelmakohtia ja haettu niihin mahdollisia ratkaisumalleja, on esitetty tarkentavia kysymyksiä, nyökytelty ja pohdittu. Sitten se tapahtuu – päivän ensimmäinen ahaa-elämys valaisee huoneen.

T

ätä se on parhaimmillaan, kun eri yhteistyökumppanit kohtaavat; etsitään ja löydetään uusia kosketuspin-toja, synnytetään uusia toimintatapoja ja luodaan yhdessä jotain uutta ja innovatiivista. Jotain, josta voi hyötyä suurempi joukko kuin paikallaolijat. Tähän Pohjanmaan liittokin pyrkii yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa luodun älykkään erikoistumisen prosessillaan.

KASVUA INNOVAATIOISTA Älykkään erikoistumisen tavoitteena on luoda innovaatioihin perustuvaa taloudellista kasvua. Pohjanmaan liiton käyttämä menetelmä perustuu noin vuoden mittaiseen prosessiin, jossa yritykset, kor-

TURKISTARHAUS

Jalostus, hyvinvointi, energiaratkaisut

ENERGIARATKAISUT, MERITEOLLISUUDEN TEKNOLOGIA JA HUOLTO

niillä kärkialoilla, jotka yhdessä valikoitujen teknologioiden, tutkimusalojen ja toimijoiden kanssa tällä hetkellä muodostavat koko työskentelytavan perustan (ks. kuva). Erikoistuminen on valintojen tekemistä, ilman fokusointia hyödyt jäävät pieniksi.

Pohjanmaan liiton kehittämis- ja elinkeinopäällikkö Niklas Ulfvens kertoo hankerahoitusnäkökulmasta, miksi tällainen prosessi on käynnistetty: – Jos rakennerahastorahaa halajaa, täytyy hankkeiden jollain tavalla kytkeytyä älykkääseen erikoistumiseen. Teemoittain tapahtuva keskustelu yritysten ja korkeakoulujen välillä mahdollistaa myös aidosti tarpeellisten ratkaisujen hakemista.

ENERGIATEKNOLOGIA

KOMPOSIITTITEKNOLOGIA, MUOVI

Digitaaliset ratkaisut Tietoliikenne- ja ohjausjärjestelmät Edistyksellinen tuotanto Automaatio & mekaaniset järjestelmäratkaisut Liiketoimintaosaaminen

Mahdollistavat avainteknologiat Tutkimusalat

Kone- ja tuotantotekniikka Kauppaoikeus ja tuotantotalous Materiaalisuunnittelu Elektroniikka, sähkö & ICT

Tällä hetkellä Pohjanmaan liiton älykkään erikoistumisen prosessi perustuu kuvattuihin kärkialoihin, teknologioihin ja tutkimusaloihin. Järjestelmän tulee kuitenkin jatkuvasti olla uudelleenarvioinnin kohteena. keakoulut ja julkissektori kohtaavat. Elinkeinoelämän puolelta on valittu mukaan sellaisia yrityksiä, jotka ovat osoittaneet innovatiivisuutensa menestymällä globaaleilla markkinoilla. Lisäksi ne toimivat

Ratkaisuja voi hyvin hakea hankkeilla, jotka saavat osan rahoituksestaan Euroopan aluekehitysrahastosta. Samalla iskulla kehitetään korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä alueella.

– Haluamme edistää sellaisia projekteja, jotka tuottavat entistä enemmän lisäarvoa alueen elinkeinoelämälle ja sitä kautta yhteiskunnalle, kiteyttää Ulfvens.

MITTAVA KYSELYTUTKIMUS VUOROPUHELUN TAUSTALLA Vuoropuhelut eri toimijoiden kanssa ovat tiukasti jäsenneltyjä. Niillä haetaan tietoa innovaatiokumppaneista ja kehitystarpeista. Taustalla on laaja kyselytutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat elinkeinoelämän, julkisen sektorin sekä tutkimus- ja koulutussektorin keskinäiset odotukset ja kokemukset. Tutkimus alleviivaa, missä kohdin nämä kohtaavat ja missä eivät. Näistä jälkimmäinen tieto on jopa tärkeämpi, sillä se kertoo muun muassa sen, mihin huomio tulee kiinnittää mainituissa kohtaamisissa.

Kohtaamiset järjestetään teemoittain – kuten esimerkiksi automaatio tai uudet, innovatiiviset materiaalit – jotta keskustelu ei rönsyilisi liikaa. Teemat määräävät myös, mitkä toimijat niihin osallistuvat.

Vuonna 2016 teemaksi on valikoitunut esineiden internet. Ulfvens uskoo, että osaamisalueelle kohdistettu hankerahoitus voi tuottaa suurta hyötyä monelle toimijalle ja koko maakunnassa. Se onkin tämän menetelmän ydin; hyötyä tulee syntyä mahdollisimman laajasti, eikä hanketta rahoiteta, jos se tuottaa lisäarvoa vain yksittäiselle yritykselle.

Ulfvens toivoo, että älykäs erikoistuminen alkaa näkyä koko maakunnassa eri toimijoiden strategioissa ja toimintatavoissa ja että löytyy uskallusta panostaa keskitetysti tulevaisuuden menestysaloihin.

Lisätiedot: www.obotnia.fi -> Aluekehitys -> Älykäs erikoistuminen

Kehitä johtajuuttasi uudessa verkostossa Utveckla ditt ledarskap i nytt nätverk

P

ohjanmaan kauppakamari järjestää nyt ensimmäistä kertaa Johtajaklubin®, joka on yritysjohdolle suunnattu vertaisverkosto.

Johtajaklubi® on ainutlaatuinen mahdollisuus saada uusia näkökulmia ja inspiraatiota johtamiseen. Klubissa kehität johtamistaitojasi yhdessä samassa asemassa olevien kollegojen kanssa.

Klubitoiminta perustuu suosittuihin avoimen keskustelun vertaisfoorumeihin, joiden ydinajatus on luottamuksellinen osaamisen ja kokemusten jakaminen. Klubitoiminta on syntynyt kauppakamareiden asiakaskunnan tarpeiden ja mm. HHJ-koulutuksen käyneiden toivomusten pohjalta. Klubilaiset sparraavat toisiaan jakamalla keskenään tietoa, kokemuksia, huolenaiheita ja onnistumisia. Vastaavanlaisia klubeja pidetään ympäri Suomea.

Keskusteluja ohjaa ammattifasilitaattori Kari I. Mattila, jolla on pitkä kokemus niin yrityselämästä kuin Johtajaklubien vetämisestä. – Jäsenet arvostavat foorumia, jossa he voivat häiriöttömässä ympäristössä keskustella esimiestyössä kohtaamistaan haasteista. Olen myös huomannut jäsenten saaneen uusia ideoita kohtaamisissa muilta aloilta tulevien kollegojen kanssa, sanoo Kari.

Tapaamisten teemat muodostuvat jäsenten toiveiden ja kiinnostuksen mukaan.

Johtajaklubi käynnistyy Kokkolassa 20.1.2016.

Tapaamisia on vuoden aikana viisi.

Tiesitkö, että kirjanpitolaki uudistuu?

Kirjanpitolakia ollaan uudistamassa vielä tänä syksynä ja uusi laki astuu voimaan ensi vuoden alusta. Uusi laki tuo mm. helpotuksia pienten yritysten ja konsernien kirjanpitoon ja tilinpäätösraportointiin sekä muutoksia tuloslaskelmaan, tasekaavoihin ja tilinpäätöksen esittämiseen.

Tule kauppakamarin tietoiskuun kuulemaan, missä uudistuksessa mennään ja mikä muuttuu. Kouluttajana on Teija Kerbs Helsingin seudun kauppakamarista.

Visste du att bokföringslagen förnyas?

Bokföringslagen ska förnyas ännu under hösten och den nya lagen träder ikraft fr.o.m. början av nästa år. Den nya lagen för med sig bl.a. lättnader i småföretagens och koncernernas bokföring och bokslutsrapportering, samt ändringar i resultaträkningen, balansräkningsscheman och presentationen av bokslutet.

Kom på handelskammarens kurs och ta del av i vilket skede av förnyelsen vi befinner oss och vad som ändras.

Föreläsare är vice ordförande Anders Tallberg, Bokföringsnämnden.

F

ör första gången kommer Österbottens handelskammare att ordna nätverket Johtajaklubi®. Nätverket riktar sig till företagsledningen och ger en unik möjlighet att få nya synvinklar på och inspiration till ledarskap. I klubben utvecklas ditt ledarskap tillsammans med kollegor från andra företag.

Klubbverksamheten baserar sig på öppna diskussioner i ett förtroligt nätverk. Verksamheten har grundats på basen av handelskammarmedlemmarnas behov och bl.a. HHJ-kursdeltagarnas önskemål.

Klubbmedlemmarna sparrar varandra genom att dela med sig av kunskap, erfarenheter, framgångar och problemområden. Liknande klubbar hålls runtom i landet.

Diskussionerna leds av yrkesfacilitator Kari I. Mattila, som har lång erfarenhet både från näringslivet och från andra Johtajaklubigrupper.

– Medlemmarna uppskattar ett forum där de i en miljö utan störningsmoment kan diskutera utmaningarna man stöter på som förman. Jag har också märkt att deltagarna får nya idéer när de träffar kollegor från andra branscher, säger Kari.

Träffarnas teman utarbetas enligt medlemmarnas intressen och önskemål.

Klubbverksamheten inleds i Karleby 20.1.2016 och det hålls fem träffar under året.

Koulutuskalenteri Kurskalender

Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi. Koulutuksessa nähdään!

 Taloushallinto ja verotus |

Ekonomiförvaltning och beskattning Aktuellt om mervärdesskatt 26.10 kl. 9–13, Jakobstad 27.10 kl. 9–13, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Ajankohtaista arvonlisäverosta 28.10. klo 9–13, Vaasa 29.10. klo 9–13, Kokkola Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Kirjanpitolaki uudistuu 3.11. klo 9–11, Vaasa 3.11. klo 14–16, Kokkola Kouluttaja: Teija Kerbs, Helsingin seudun kauppakamari Nya bokföringslagen 4.11 kl. 9–11, Vasa 4.11 kl. 14–16, Jakobstad Föreläsare: Anders Tallberg, Bokföringsnämnden

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Välj ut de intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens. Vi ses på kursen!

 Teemakoulutukset | Temakurser Kauppakamarin yritysjuridiikkapäivä | Handelskammarens dag för affärsjuridik Yritys aktiivisena toimijana julkisissa hankinnoissa 20.10. klo 9–16, Kokkola 21.10. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Harri Koskinen, Liikkeenjohdon Asiantuntijakeskus Offentlig upphandling i praktiken 12.11 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Heidi Furu och Dan Karlsson, DKCO Advokatbyrå; Daniel Södergård, Norlic Ab ISO 9001 och ISO 14001 förnyas 8.12 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Kay Grahn, Business Quality Consulting Oy Kauppakamarin ulkomaankauppapäivä | Handelskammarens dag för utrikeshandel

Tilinpäätös- ja veropäivä 9.11. klo 9–16, Kokkola 10.11. klo 9–16, Vaasa Kouluttajat: Johnny Åkerholm; Henry Kampman, Revisium Oy; Ann-Mari Kemell ja Tarmo Puustinen, Keskuskauppakamari

Exportförtullning idag 5.11 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Marina Malmström, Metropolia yrkeshögskola

Stora skattedagen 18.11 kl. 9–16, Vasa 19.11 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Anders Forsström och Anders Mattsson, EY; Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab, Jan Stenlund, Västra Finlands skatterevisionsenhet

Tiiminvetäjän työkalut 25.11. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Sanna Leino, Mind Studio Coaching

Förskottsuppbörden 2016 14.12 kl. 9–13, Jakobstad 15.12 kl. 9–13, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Ennakkoperintä 2016 16.12. klo 9–13, Kokkola 17.12. klo 9–13, Vaasa Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Kauppakamarin HR-päivä | Handelskammarens HR-dag

Ett coachande teamledarskap – goda resultat och välmående människor 26.11 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Leni Grünbaum, BoMentis Oy Miten tehdä kiinnostava vuosikertomus ja ymmärrettävää talousviestintää?

3.12. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Maija Harsu, MH Consulting Johtajaklubi Johtajaklubi (Nätverket Johtajaklubi) 20.1. alkaen, Kokkola

 Verkkokoulutukset |

Webbkurser 9.11. klo 14–15 Visuaalisuus Excelissä 7.12. klo 14–15 Näppärät Excelin makrot Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus Peruuttaminen

Ilmoittautuminen koulutukseen on sitova, ja osallistumisen voi peruuttaa maksutta ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta, mutta kahta päivää ennen koulutusta tai myöhemmin tehdyistä peruutuksista laskutamme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Sairastapauksissa laskutamme puolet osallistumismaksusta.

Peruutuksen sijaan yritys voi lähettää toisen työntekijän estyneen tai sairastuneen tilalle.

Koulutuksen järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

Anmälan och ytterligare information www.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet Annullering

Anmälningar till kurser är bindande men anmälningar kan annulleras avgiftsfritt senast under kursens sista anmälningsdag.

Annulleringar efter att anmälningstiden har gått ut faktureras ändå med hälften av deltagaravgiften. Annulleringar som görs två dagar innan kursen eller senare faktureras med hela deltagaravgiften.

Vid sjukdomsfall faktureras halva deltagaravgiften. Företaget kan dock skicka en annan anställd istället för den som har insjuknat.

Villkoret för att en kurs ska anordnas är att minimiantalet deltagare uppfylls.

Lisätietoja / Ytterligare information: Katarina Kecklund, koulutuspäällikkö / utbildningschef, katarina.kecklund@chamber.fi, 040 483 5019

Lisää koulutuksia kotisivullamme www.pohjanmaankauppakamari.fi Flera kurser på vår hemsida www.osterbottenshandelskammare.fi

kauPPakaMarissa taPaHtuu kesäLLäkiN T

KUVA: PETER POHJOLA

ämän kesäisessä Anders Chydenius -vapaakauppaseminaarissa puhuivat mm. kansaedustajat Peter Östman ja Tuomo Puumala, liikenne- ja viestintäministeri Anne berner sekä kansanedustaja jutta urpilainen.

Seminaarissa juhlistettiin myös sitä, että tänä vuonna tulee kuluneeksi 250 vuotta siitä, kun Anders Chydenius julkaisi taloudellista vapautta koskevan pääteoksensa Kansallinen voitto sekä siitä, kun hän sai Ruotsin valtiopäivillä ulkomaankauppaoikeudet Kokkolalle, Vaasalle ja Oululle. Professori Gustav björkstrandille annettiin seminaarissa Chydenius-palkinto tunnustuksena pitkäaikaisesta ja monipuolisesta työstä Anders Chydeniuksen elämäntyön ja aatteiden esiin nostamisessa niin koti- kuin ulkomaisilla areenoilla.

F

orumet Export Lab USA hölls i juni i Jakobstad och temat var exportföretagens möjligheter att utveckla sina marknader och etablera sig i USA. Executive Director Anne Cappel från EuropeanAmerican Chamber of Commerce informerade om betydelsen av service och kontakter för företagens framgång.

P

op-Up Pohjanmaan yhteydessä järjestettiin Aamukaffit pohjalaiseen tapaan yhdessä VASEKin ja Pohjalaisen kanssa. Aamukaffien ohjelmassa oli VASEKin viestintäpäällikkö Suvi Markon juontama Pohjalaisen nykyisen ja neljän entisen päätoimittajan paneelikeskustelu. Kari Mänty, Markku Mantila, Arno Ahosniemi, Kalle Heiskanen ja Toni Viljanmaa sanailivat Pohjanmaan ja Vaasan seudun menestyksestä sarkastiseen sävyyn, mutta lämmöllä ja suurella sydämellä.

Aamukaffit veti paikalle satapäisen yleisön pääkaupungin ja Pohjanmaan vaikuttajia.

K

auppakamarin Kevätforum houkutteli Vaasan yliopistolle satakunta kuulijaa. Forumin tauolla keskustelu kävi vilkkaana ja uusia kontakteja solmittiin.

Forumin teemana oli koulutuksen ja osaamisen merkitys kilpailukyvyn turvaajana, ja keskustelua alustivat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n asiantuntija Marita Aho ja Vaasan yliopiston rehtori Suvi Ronkainen.

V

aasassa vuotuisen Future Workshopin ehkä raikuvimmat aplodit sai tällä kertaa Tampereen teknillisen yliopiston professori jorma Mäntynen, joka piti alustuksen liikenteen merkityksestä Suomen ja sen alueiden menestyksen tekijänä. - Suomen yritysten ja matkailun saavutettavuus on heikompi kuin kilpailijamaissa Skandinaviassa. Liikennettä ei kannata suunnitella liikennelähtöisesti, vaan on ajateltava kaikkea sen ympärillä, haastoi Mäntynen. Hän totesi lentoliikenteen kehittyneen Suomessa Skandinavian muita maita selvästi heikommin ja siinä olevan kehittämisen paikka. Satamien määrän leikkaamisesta hän veisteli, että satamaverkostoa kannattaa supistaa sitten, kun tehtaiden siirtäminen on edullisempaa kuin laivojen siirtäminen.

CoNNeCtiNG BusiNess

27

TÄYSIN UUSI VOLVO XC90 Loimme auton, joka erottuu muista muotoilun puhdaslinjaisuudessa ja materiaalien laadussa.

Sen ajonautinto, tekniset yksityiskohdat ja turvallisuusinnovaatiot tekevät siitä uuden aikakauden auton. Täysin uusi Volvo XC90 on nyt täällä.

TERVETULOA KOEAJAMA AN!

Volvo XC90 alkaen: autoveroton hinta 61 300 €, autovero 20 476,47 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 82 376,47 €. Autoetu alkaen: vapaa 1 375 €/kk, käyttöetu 1 195 €/kk. EU-yhd. 2,1–8,0 l/100 km, CO2 49–186 g/km.

Huoltosopimus alkaen 65 €/kk (36 kk / 20 000 km/v). Huoltoleasing alkaen 1 328 €/kk (48 kk / 80 000 km, Volvo Car Financial Services). Kuvan auto erikoisvarustein.

VOLVOCARS.FI

Automaa Vaasa, Kivihaantie 4

Myynti ma-pe 9-18, la 10-15 Huolto ma-pe 7.30-17

automaa.fi VOLVOCARS.FI

Myynti puh. 020 780 7250, Huolto puh. 020 780 7210

Puhelun hinta 020-alkuiseen numeroon: lankapuhelimesta 0,0835€/puhelu + 0,06€/minuutti,matkapuhelimesta 0,0835€/puhelu + 0,17€/minuutti.