CB-Connecting Business 3/2017

CONNECTING BUSINESS - POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING

3

Päivä johtajan varjona avaa mahdollisuuksia Att skugga en ledare öppnar möjligheter

2017

Markkinatalouden ja vapaakaupan puolestapuhuja En förespråkare för marknadsekonomi och frihandel

PaaPii avasi vaatetehtaan Kokkolaan PAAPII ÖPPNADE KLÄDFABRIK I KARLEBY

BUSINESSLUOKASSA VAPAA-AIKAAN. TÄYSIN UUSI BMW 5-SARJAN TOURING.

Yhdistimme tyylipuhtaan urheilullisuuden luokkansa monikäyttöisimpiin tiloihin.

Syntyi täysin uusi BMW 5-sarjan Touring. Se tarjoaa huippuunsa hiotun ajonautinnon, uusimmat tekniset innovaatiot ja aktiiviseen elämääsi sopivat tilat.

Tutustu täysin uuteen BMW 5-sarjan Touringiin osoitteessa bmw.fi BMW 5-sarjan Touring alkaen 54.317,92 €. Autoveroton hinta 44.380,00 €, arvioitu autovero 9.337,92 €, toimituskulut 600 €. Vapaa autoetu alk. 955 €/kk, käyttöetu 805 €/kk.

EU-yhd. kulutus 4,5 l/100 km, CO2-päästöt 119 g/km. (BMW 520d Business)

BMW-myyjäsi Kokkolassa: Timo Kauppinen puh. 044 7955 363 ja Riku Sandelin puh. 044 5502 261

KAYTTOAUTO.FI

BMW-myyjäsi Vaasassa: Pertti Tsupukka puh. 044 3512 625 ja Tero Mäkinen puh. 044 7997 094

Mestarintie 6, Kokkola, 06–8239 600

Rantamaantie 35, Vaasa, 06–3156 300

automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti ark. 10–18, la 10–15

huolto ark. 8–16

huolto ark. 8–18, la 9–14

varaosamyynti ark. 8–17

varaosamyynti ark. 8–18, la 9–14

vauriokorjaamo ark. 8–16

vauriokorjaamo ark. 8–16

Sisältö

3 / 2017

Palstat

UUSIIN ASEMIIN / PÅ NYA POSTER Uusi toimitusjohtaja vie Viexpon yrityksiin

Markkinoinnilla markkinat suuremmiksi

11

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE 5 Työvoiman riittävyys talouskasvun haasteena / Bristen på arbetskraft utmaning för den ekonomiska tillväxten

20

LYHYESTI / I KORTHET

7

KOLUMNI / KOLUMN Osaajien houkuttelusta, sitouttamisesta ja pitämisestä

9

KAUPPAKAMARI 100 VUOTTA / HANDELSKAMMAREN 100 ÅR Markkinatalouden ja PaaPii Design kehittyy uimalla vastavirtaan 12 vapaakaupan puolestapuhuja / PaaPii Design utvecklas genom att simma motströms En förespråkare för

marknadsekonomi och frihandel

23

Päivä johtajan varjona avaa mahdollisuuksia Att skugga en ledare öppnar möjligheter

MEDIAKORTTI

16

AJASSA / AKTUELLT

26

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA / HANDELSKAMMARENS KURSER

27

JULKAISIJA / UTGIVARE Pohjanmaan kauppakamari / Österbottens handelskammare Vaasa / Vasa – Pietarsaari / Jakobstad – Kokkola / Karleby, puh/tfn (06) 318 6400, www. ostro.chamber.fi PÄÄTOIMITTAJA / CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036, juha.hakkinen@chamber.fi ILMOITUKSET / ANNONSER Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331, mia.brannbacka@chamber.fi TOIMITUSNEUVOSTO / REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331, Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036, Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100 TOIMITUS / REDAKTION Johanna Haveri, johanna.haveri@prowomedia.com TAITTO / OMBRYTNING Morgan Digital PAINO / TRYCK Kirjapaino Fram Boktryckeri PAINOS | UPPLAGA 5000 kpl / st. ISSN 1796-9441 Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tidningen utkommer fyra gånger per år.

4041

KANSI / PÄRM Sami Pulkkinen Anniina Isokankaan johtama PaaPii Design hyödyntää internetiä markkinoinnissa ja jakelussa.

PaaPii Design som leds av Anniina Isokangas använder sig av internet i marknadsföringen och distributionen.

0797

MEDIEKORT

CONNECTING BUSINESS 3

Tästä alkaa tasa-arvon aika sijoittajille.

Sijoitusmaailma ei pian ole entisensä ja hyvä niin. Me haluamme tuoda siihen muutoksen: tasa-arvoa kaikille sijoittajille. Olipa sukan varressasi jemmassa satasia tai satoja tuhansia, tämä koskee sinua.

Tuomme nyt kaikkien saataville suursijoittajien sijoituskohteita, hinnoittelua ja palvelua. Miksikö?

Siksi, että meille asiakkaidemme, eli omistajiemme, onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää.

Me LähiTapiolassa olemme hoitaneet varojamme onnistuneesti jo 150 vuoden ajan. Tämä kokemus ja osaaminen ovat sijoitusasiakkaidemme käytettävissä.

Tasa-arvoa on se, että sijoitamme rahasi kuten omamme: samoihin sijoituskohteisiin, joihin itse uskomme.

Katso lisää lahitapiola.fi/sijoituspalvelut

Palveluntarjoajat: Säästöhenki- ja sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito, toimeksiantojen välittäminen ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. Kiinteistöpääomarahastot: LähiTapiola Kiinteistöpääomarahastot Oy. Kiinteistövarainhoito: LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy.

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE JUHA HÄKKINEN toimitusjohtaja / vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare

Työvoiman riittävyys talouskasvun haasteena

Bristen på arbetskraft utmaning för den ekonomiska tillväxten

SUOMI ON MONEN HEIKON VUODEN JÄLKEEN päässyt mukaan Euroopassa kaksi vuotta sitten alkaneeseen talouskasvuun. Noususuhdanteen pituudesta ei kukaan osaa varmuudella sanoa, mutta vientiteollisuuden kasvu on vetämässä muut alat mukaansa. Pula osaavasta työvoimasta on nousemassa kasvun jarruttajaksi. Kauppakamarin Business Panel -suhdannekyselyn mukaan kolmannes alueen yrityksistä ei löydä tarvitsemiaan osaajia.

Alueemme vetovoimaan on panostettava, koska samaan aikaan myös muualla Suomessa tarvitaan työvoimaa. Esimerkiksi Turun seudulla arvioidaan tarvittavan 30 000 uutta työntekijää seuraavan viiden vuoden aikana. Meidän on alueena tehtävä kaikkemme, ettei osaajat halua siirtyä täältä muualle ja että muu Suomi näkee Vaasan, Kokkolan ja Pietarsaaren seudut houkuttelevana alueena.

Pohjalaismaakunnissa hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta on jo saavutettu. Meiltä kauppakamarissa kysytään usein selitystä alueen menestykselle. Tuomme aina esille vahvan yrittäjyyden ja kaksikielisyyden tuoman perinteen vientiin. Korostamme myös maahanmuuttajien hyvää työllistymistä ja sitä, että syrjäytyneiden nuorten määrä on alueellamme vähäinen. Hyvä työllisyys rakentuu jatkossa yhä enemmän sen varaan, että kaikille nuorille löydetään sopiva koulutus, joka johtaa työpaikkaan.

Menestyvän alueen ei ole varaa tuudittautua tähänastiseen menestykseen. Valtiolta on saatava kunnon panostuksia etenkin vientiteollisuuden yhteyksien parantamiseen. Kokkolan meriväylän syventäminen 14 metriin, Merenkurkun laiva- ja logistiikkahankkeen tukeminen sekä valtatien 8 parantaminen ovat näistä kiireellisimpiä hankkeita. Myös koulutusjärjestelmän jatkuva kehittäminen on meille tärkeää.

Pohjanmaan menestys ja alueella tehtävä hyvä työ on noteerattu muualla Suomessa. Siitä viimeisin esimerkki on Pohjanmaan kauppakamarin valinta vuoden kauppakamariksi. Siitä kiitos hyvälle henkilöstöllemme ja aktiivisille jäsenyrityksillemme.

EFTER FLERA EKONOMISKT SVAGA ÅR är nu Finland en del av den ekonomiska tillväxt som inleddes i Europa för två år sen.

Ingen kan med säkerhet säga hur länge uppgången håller i sig men tillväxten inom exportindustrin drar också med sig andra branscher. Bristen på kunnig arbetskraft håller dock på att bli en broms för tillväxten. Enligt handelskammarens konjunkturbarometer Business Panel har en tredjedel av företagen problem att hitta kunnig arbetskraft.

Det är viktigt att satsa på regionens attraktionskraft eftersom det nu också behövs arbetskraft på andra håll i Finland. Till exempel i Åboregionen kommer det att behövas uppskattningsvis 30 000 nya arbetstagare de närmaste fem åren. Vi måste som region göra allt vi kan för att de yrkeskunniga inte ska flytta till andra orter och att övriga landet ser regionerna kring Vasa, Karleby och Jakobstad som attraktiva.

Regeringens sysselsättningsmål på 72 procent har redan uppnåtts i de österbottniska landskapen. På handelskammaren blir vi ofta tillfrågade om orsaken till regionens framgång. Vi poängterar alltid den starka företagsamheten och tvåspråkigheten som fört med sig en tradition av export. Vi lyfter också fram invandrarnas goda sysselsättningsläge och det faktum att antalet marginaliserade ungdomar inom vårt område är lågt. God sysselsättning baserar sig i fortsättningen allt mer på att alla ungdomar hittar en passande utbildning som leder till en arbetsplats.

En framgångsrik region har inte råd att låta sig invaggas i en falsk trygghet på grund av framgången så här långt. Satsningar från statligt håll måste säkerställas speciellt för förbättrandet av exportindustrins trafikförbindelser. De mest brådskande projekten är fördjupningen av farleden i Karleby till 14 meter, stödet till Kvarkentrafikens färje- och logistikprojekt samt förbättrandet av riksväg 8. Även en kontinuerlig utveckling av utbildningssystemet är viktig för oss. Österbottens framgång och det goda arbete som gjorts på området har noterats i övriga delar av Finland. Det senaste exemplet i raden av många är valet av Österbottens handelskammare till årets handelskammare. Ett stort tack till vår fina personal och till våra aktiva medlemsföretag.

Tärpit

12

PAAPII DESIGN "Kyllähän tämä kuulostaa ihan hullulta, että omaaloitteisesti ryhtyy tekemään vaatteita kotimaassa."

20

MARKKINOINTIPANOSTUKSET "Minkä takia Suomessa ei panosteta markkinointiin varsinkin silloin kun talous ei kasva?”

CONNECTING BUSINESS

5

KATSO LISÄÄ NETISTÄ!

WWW.KOSILA.FI

ETSITKÖ INNOVATIIVISTA JA KOKENUTTA SOVELLUSTOIMITTAJAA?

Esimerkkejä töistämme: > KP24.fi on alueensa suurin, mediakonsernille toteutettu verkkoportaali > Jopox.fi on markkinoiden monipuolisin urheiluseurojen toiminnanohjausjärjestelmä > PRO24.fi on noussut hetkessä turvallisuusjohtamisen ja -hallinnoinnin markkinajohtajaksi > M-Files-tiedonhallintaohjelmistoa hyödyntävät ratkaisut, kuten kokoustyökalut ja intranet-järjestelmät

Katsotaan yhdessä digitalisaation mahdollisuudet toimintanne kehittämisessä!

TOTEUTUKSILLA YLI

YHTEENSÄ YLI

ASIAKASLUPAUS

REKISTERÖITYÄ KÄYTTÄJÄÄ

TOTEUTETTUA PROJEKTIA

TYYTYVÄISYYSTAKUU

100 000

1500

KOKKOLA Rantakatu 10 PL 45 67101 Kokkola puh. 020 750 4560

100%

VAASA Pitkäkatu 55 65100 Vaasa puh. 020 750 4554

LYHYESTI / I KORTHET

KOSKUE Kyrö Distillery on voittanut jo toisen kultamitalinsa San Francisco World Spirits Competition -kilpailusta. Tällä kertaa kultaa kisassa nappasi Koskue gin, viime vuonna kultaa voitti Napue.

San Francisco World Spirits Competition on yksi suurimmista ja arvostetuimmista kilpailuista.

AURINKOVOIMALA K-ryhmä on tällä hetkellä Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja ja käyttäjä. Yksi aurinkosähköä käyttävä K-ruokakauppa on Kokkolan Citymarket, jonka katolla otettiin toukokuussa käyttöön PohjoisSuomen toistaiseksi suurin aurinkovoimala. Kokkolan K-Citymarketin katolla on noin 2 000 aurinkopaneelia. Ne tuottavat sähköä keskimäärin 470 000 kilowattituntia vuodessa, joka on noin 10–15 prosenttia kaupan vuosittaisesta energiankulutuksesta.

CENTRIA Centria järjesti suunnatun osakeannin, joka päättyi toukokuun lopussa. Osakeannilla kerättiin noin 860 000 euroa uutta osakepääomaa nykyisiltä ja uusilta osakkeenomistajilta. Osakeannissa myös Pohjanmaan kauppakamarista tuli Centria-ammattikorkeakoulun uusi osakkeenomistaja. Centriaammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Virolainen kuvailee osakeannin onnistuneen hienosti. – Omistuspohjan laajentuminen antaa erinomaiset edellytykset Centrian toiminnalle. Tällä osakepääomalla on erittäin suuri merkitys Centrian taloudelle, mutta vielä suurempi merkitys on alueen sitoutumisella Centriaan, kertoo Virolainen.

Finn Springin lähdevesipullo voitti kansainvälisen muotoilukilpailun KESKIPOHJALAISEN FINN SPRINGIN Premium -lähdevesipullo on voittanut pääpalkinnon German Design Award 2017 -muotoilukilpailussa, joka on yksi maailman tunnetuimmista muotoilukilpailuista.

Itse vesi, Keski-Pohjanmaalta Multilan lähteestä nostettava suomalainen lähdevesi, palkittiin viime kesänä maailman parhaana Superior Taste Award -kilpailussa Brysselissä.

– Elintarvikkeena puhdas lähdevesi on korkealle arvostettu tuote maailmalla. Premium-pullomme ajatuksena on korostaa

tätä arvoa entisestään – antamalla maailman parhaalle vedelle arvoisensa, kauniit kuoret, kertoo Finn Springin markkinoinnista vastaava Minna Ali-Haapala. – Olemme aiemmin pakanneet lähdevettä myös lasipulloon, jonka muotokieli toimi inspiraationa suunnitellessamme Premiumpulloa. Tavoitteenamme oli luoda kevyt ja kierrätettävä muovipullo, joka olisi kuitenkin niin upea, että sen voisi sellaisenaan nostaa ruokapöytään, osaksi juhlakattausta. Tässä tavoitteessa olemme mielestämme onnistuneet, summaa Ali-Haapala.

VUODEN LENTOASEMA ON VAASASSA VAASAN LENTOASEMA valittiin toukokuussa Finavian verkoston vuoden lentoasemaksi. Vaasan kentällä oli vuonna 2016 yhteensä 288 520 matkustajaa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 2,2 prosenttia.

Matkustajamääriltään kenttä on Suomen viidenneksi suurin. Verrattuna muihin kenttiin Vaasan lentoasemalla on keskimääräistä enemmän liikematkustusta.

– Vaasalaiset saavat olla ylpeitä lentoasemastaan, joka on alueensa elinkeinoelä-

mälle ja asukkaille tärkeä linkki matkalla Helsinkiin, Tukholmaan ja muihin kansainvälisiin kohteisiin, Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen sanoo. – Lentoasemaa on johdettu systemaattisesti ja varsinkin viimeisen vuoden aikana on menty paljon eteenpäin. Taloudellisillakin mittareilla lentoaseman kehitys on ollut hienoa seurattavaa ja tuottavuus on noussut, Savolainen kertoo.

CONNECTING BUSINESS 7

SUOMI ANSAITSEE AMMATTILAISENSA. HE ANSAITSEVAT SUOMI 100 -ERIKOISMERKIN. Rakennustyöntekijöitä, hoitajia, toimitusjohtajia, laatupäälliköitä, optikkoja, myyjiä, IT-osaajia… Yrityksesi on täynnä ammattilaisia, jotka rakentavat Suomea – ja yritystäsi. Palkitse heidät Suomi 100 -erikoisansiomerkillä.

Keskuskauppakamarin Suomi 100 -erikoisansiomerkkiä myönnetään Suomen juhlavuoden 2017 ajan työstä yrityksen, elinkeinoelämän ja isänmaan puolesta. Työsuhteen pituus ei ole edellytyksenä ansiomerkin myöntämiselle.

ansiomerkit.fi

KOLUMNI / KOLUMN

Wärtsilässä työskentelevä JONNA SUOMELA on rekrytoinnin ja työnantajakuvan ammattilainen, jonka työpäivistä ei energiaa puutu. Lapsiperheen arjen pyörittäminen, juuri aloitetut jatko-opinnot ja kuntosalijäsenyys pitävät vapaaajallakin energiakierrokset korkealla.

Osaajien houkuttelusta, sitouttamisesta ja pitämisestä MISTÄ ON HYVÄT TYÖNTEKIJÄT TEHTY? Asenteesta ja motivaatiosta, kommunikaatio- ja yhteistyötaidoista, intohimosta, muutoskyvystä ja peräänantamattomuudesta. Niistäkö on hyvät työntekijät tehty?

Mistä on työvoimapula tehty? Koodareista, analyytikoista, automaatio-osaajista, rakennusmiehistä, hitsareista ja sote-alan osaajista, näistä ainakin, jos katsoo työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometria.

Googlatessa sanan ”työvoimapula” huomaa, että kyseinen pula-aika on Suomessa järjestelmällisesti esiintyvä ilmiö. Työvoimapula on tilanne, jossa työvoimaa ei riitä tietylle alalle / tietyille aloille, esimerkiksi tällä hetkellä digi-buumin myötä ei päteviä web-kehittäjiä, koodikielen taitureita ja data-analyytikkoja löydy yksityisen eikä julkisen sektorin tarpeisiin riittävästi.

Oppilaitoksissa on tarpeeseen herätty ja koulutustarjontaa pyritään kehittämään ja muokkaamaan vastaamaan tarpeita. Mutta innokkaiden vastavalmistuneiden rinnalle tarvitaan myös niitä työkokemusta haalineita konkareita, ja juuri niistä on tällä hetkellä huutava pula monella eri sektorilla. Osaavan ja kokeneen työvoiman tarve tietyillä aloilla on jo tilanteessa, että pienten ja keskisuurien yritysten kasvu ei onnistu, koska tekijöitä ei vain ole tarjolla.

Työvoimapulan vastaparina on Suomessa nouseva työttömyys. Heinäkuussa 2017 Tilastokeskus julkaisi uudet tilastot työttömien määrästä; määrä oli kasvanut vuoden takaisesta noin 15 000 henkilöllä. Samassa tutkimuksessa huomattiin myös että työllisyysaste oli noussut, selitys löytyi passiivisten työnhakijoiden aktivoitumisesta ja työelämään siirtymisestä.

Työvoimapula ja samanaikainen työttömien määrä on kohtaanto-ongelma. Työvoiman osaamistarve ja työttömien ammatillinen osaaminen eivät kohtaa toisiaan.

Usein puhutaan joko työnantajan tai työntekijän markkinoista. Työnantajan markkinat ovat kun tarpeet täyttävää työvoimaa on hyvin tarjolla, työntekijän markkinat tarkoittavat tilannetta, jossa työntekijällä on ammatillinen osaaminen, jota moni yritys tarvitsee. Kun kotimaisen työvoiman saatavuus ei riitä vas-

taamaan tarpeita, lähdetään työvoimaa etsimään Suomen rajojen ulkopuolelta.

Olen osallistunut monet kerrat rekrytointitapahtumiin eri puolella Suomea, pääosin eri yliopistoissa. Innokkaita työharjoittelu- ja päättötyöpaikkoja haluavia opiskelijoita on jonoksi asti. Työskentelen kansainvälisessä yrityksessä, jonka työkielenä on englanti, vaihto-opiskelijat ovat varsin kiinnostuneita tarjoamistamme mahdollisuuksista. Liiankin usein he harmittelevat, ettei opintoja vastaavaa työharjoittelu- tai kesätyöpaikkaa löydy. Heitä huolettaa valmistumisen jälkeinen aika ja moni aikookin palata kotimaahansa, koska opintoja vastaavaa työtä ei ole saatavilla. Miksi ei, miksi ei työtä ole tarjolla, kun vastavalmistunut opintojensa aikana Suomeen ihastunut henkilö työtä hakee? Kokemukseni perusteella voin kertoa, että vastavalmistuneen motivaatiosta sen ei luulisi olevan kiinni.

Palataan vielä työvoimapulaan. Rekrytoijan roolissa mietin lähes päivittäin, miten täyttää avoimet työtehtävät; mistä löytää kompetenssin ja persoonan yhdistelmä vastaamaan rekrytoinnin tarpeita. Sekä miten löytää uusia tekijöitä yritykseen että pitää kiinni jo olemassa olevista. Työnhakumarkkinoilla on noussut vahvaksi tekijäksi yrityskulttuuri. Töitä haetaan yrityksestä, jonka yrityskulttuuri vastaa omia arvoja. Yrityskulttuuria voi yrittää tehdä ja muokata, mutta todellisuudessa se on se, miten työntekijät yrityksen kokevat ja mitä he yrityksessä arvostavat. Nuorten keskuudessa yrityksen yrityskulttuurin ja omien arvojen kohtaaminen on tärkeää. Etsitään työpaikkaa jossa on monipuoliset työtehtävät, joka toimii hyvänä referenssinä tulevia vaihdoksia varten ja jossa työn sekä vapaa-ajan saa pidettyä tasapainossa. Mutta mitä tehdä vapaa-ajalla jos elinympäristö ei tarjoa mahdollisuutta harrastaa, nauttia elämästä ja hankkia kokemuksia? Vaasan seudun kaupunkikulttuuria tulisi kehittää aktiivisesti vastaamaan alueen asukkaiden tarpeita ja tehdä Vaasan seudusta houkutteleva vaihtoehto työperäiselle muutolle. Pidetään kiinni työvoimasta ja hankitaan sitä lisää, yhdessä.

CONNECTING BUSINESS 9

YHTEISTYÖLLÄ ONNISTUMME! EU:N TIETOSUOJA-ASETUKSEN MUKAISET TIEDONHALLINTA JA TULOSTUSRATKAISUT YRITYKSESI KÄYTTÖÖN. OTA YHTEYTTÄ! www.canorama.fi Puh. 0207 681 200

KOKKOLA | HELSINKI | HÄMEENLINNA | JÄRVENPÄÄ | KAJAANI | KAUHAJOKI | KUUSAMO | PIETARSAARI RIIHIMÄKI | SEINÄJOKI | TAMPERE | YLIVIESKA | HYVINKÄÄ

Tunne arvo, joka siirtyy omistajalta toiselle Ostamalla olemassa olevan yrityksen saat valmiina jo paljon hyvää, ja ohituskaistan yrittäjyyteen. Kun omistaja on huolehtinut yrityksensä arvon ja elinvoimaisuuden säilymisestä, on yrityksen ostaminen oiva sijoitus.

Hyville yrityskaupoille löytyy rahoitus!

Lue lisää nnvera./omistajanvaihdos

10 CONNECTING BUSINESS

UUSIIN ASEMIIN / PÅ NYA POSTER

 JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN

Uusi toimitusjohtaja vie Viexpon yrityksiin

M

arja-Riitta Vest aloitti toukokuussa toimitusjohtajana pian 50 vuotta toimineessa Osuuskunta Viexpossa, joka vahvistaa alueen elinvoimaa ja hyvinvointia auttamalla yrityksiä kasvamaan kansainvälistymisen kautta. Viexpo myös hoitaa Pohjanmaan ELY-keskuksen kansainvälistymisyksikön tehtäviä ollen osa Team Finland -verkostoa.

– Hakeuduin Viexpoon, koska haluan työskennellä elinkeinoelämän eteen dynaamisessa organisaatiossa ja tiiviissä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tavallaan palaan juurilleni, sillä työskentelin 14 vuotta Vaasan yliopistossa kehittäen pohjalaisia pk-yrityksiä. Aiemmat kokemukseni ja laajat kotimaiset ja kansainväliset verkostoni ovat hyödyksi tässä tehtävässä, Vest sanoo.

Vestin mukaan alueen ja sen elinkeinoelämän kansainvälistymistä on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti.

Viexpon pääkohderyhmänä ovat etenkin pienet ja keskisuuret yritykset, joiden kansainvälistymispolkujen rakentamiseen ja kehittämiseen Vest haluaa panostaa. Työtä tehdään osana laajaa joukkoa, johon kuuluvat esimerkiksi kuntien elinkeinotoimi ja kehitysyhtiöt, kauppakamarit, yrittäjät, oppilaitokset sekä Finpro ja suurlähetystöt.

Ensimmäisten kuukausien aikana Vest on päässyt hyvin sisään toimintaan. Hän on kehittänyt palveluja henkilöstön kanssa sekä tavannut yrityksiä ja sidosryhmiä.

Vastaanotto on ollut hyvää ja innostavaa.

– Viexpolla on erinomainen henkilöstö, jolla on kova halu tehdä työtä yritystemme kasvun eteen ja valmius kehittyä yhdessä. Edessä on tiivis syksy yritysten parissa.

Suomi 100 -teeman mukaisesti kohteenamme on mm.

100 pohjalaista alihankintayritystä, Vest toteaa.

Marja-Riitta Vest Osuuskunta/Andelslaget Viexpon toimitusjohtaja 1.5.2017 lähtien KTM (Vaasan yliopisto) Asuu Koivulahdessa Työskenteli aiemmin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kehitys- ja strategiapäällikkönä On tällä hetkellä myös Vaasan yliopiston valtuuskunnan jäsen.

CONNECTING BUSINESS

11

PaaPii Designin iloiset kuosit saavat myös Anniina Isokankaan (oik.) ja Marja-Leena Torvikosken iloisiksi.

PAAPII DESIGN OY • Kuosisuunnitteluun, kaavoitukseen ja vaatetustuotantoon erikoistunut yritys.

• Perustettu: v. 2011 • Toimipaikka: Kokkolassa • Pääasiallinen myyntikanava: verkkokauppa • Liikevaihto v. 2016: 1 050 000 euroa • Noin 30 % tuotannosta menee vientiin.

• Yrittäjä: muotoilija Anniina Isokangas • Henkilöstömäärä: 10

12 CONNECTING BUSINESS

PAAPII DESIGN kehittyy uimalla vastavirtaan utvecklas genom att simma motströms  JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN

Iloisiin luomupuuvillakankaisiin erikoistunut PaaPii Design on avannut vaatetustehtaan Kokkolaan. Perinteisellä alalla toimiva yritys hyödyntää markkinoinnissaan ennakkoluulottomasti internetiä ja sosiaalista mediaa.

MICAELA LINDAHL-PALMROOS

PaaPii Design som har specialiserat sig på färgglada, ekologiska bomullstyger öppnar en klädfabrik i Karleby. Företaget som verkar inom en traditionell bransch utnyttjar fördomsfritt internet och sociala medier i sin marknadsföring.

CONNECTING BUSINESS 13

K

okkolassa, entisessä tekstiilija vaatetusteollisuuden suurkaupungissa, oli merkittävä tapahtuma tämän vuoden heinäkuussa. Tuolloin Anniina Isokankaan, nuoren alaveteliläisyrittäjän perustama PaaPii Design Oy avasi uuden vaatetustehtaan ja tehtaanmyymälän Terminaalikadulla.

– Kyllähän tämä kuulostaa ihan hullulta, että oma-aloitteisesti ryhtyy tekemään vaatteita kotimaassa, Isokangas naurahtaa.

Isokankaan idea vaatetustehtaan perustamisesta ei kuitenkaan lähtenyt hetken mielenhäiriöstä, vaan oli usean vuoden kehityksen tulosta.

KAIKKI LÄHTI KÄSITYÖHARRASTUKSESTA 2010-luvun alussa Anniina Isokangas oli päivät pienten lastensa kanssa kotona ja mietti, mistä löytäisi leipäpuun. Perhe halusi asua Keski-Pohjanmaalla, mutta nuoren muotoilijan ei ollut helppoa löytää sieltä koulutustaan vastaavaa työtä. Kotona ollessaan Isokangas teki paljon käsitöitä ja kirjoitti blogia erilaisista kokeiluistaan. Erilaiset lapsille tehdyt pehmolelut, vaatteet ja sisustustuotteet saivat blogin seuraajilta paljon positiivista palautetta.

Sen innoittamana Isokangas päätti työllistää itsensä ja ryhtyi vuoden 2011 alussa valmistamaan ja myymään verkon kautta erilaisia pehmoleluja ja sisustustuotteita.

– Verkkokauppa oli luonnollinen valinta, kun oli tarve saada Alavetelissä keittiön pöydän ääressä tehdyt tuotteet muualla Suomessa asuville asiakkaille. Runsaasti kuvia sisältävä blogi ja sen lukijat auttoivat verkkokaupan ja sen tuotteiden markkinoinnissa, Isokangas muistelee. – Yritys hyödyntää edelleen aktiivisesti sosiaalista mediaa markkinoinnissaan.

Melko pian verkkokaupan valikoimaan tulivat myös Isokankaan suunnittelemat luomupuuvillaiset vaatetuskankaat, jotka ovat edelleen yrityksen päätuote. Yhteistyö suunnittelija Paula Isopahkalan kanssa johti siihen, että ensimmäiset lastenvaatemallistot tulivat verkkokauppaan vuoden 2015 lopulla. Tällä hetkellä PaaPiiDesign valmistaa vaatteita vauvoille, lapsille ja naisille. Lisäksi kaupan valikoimaan kuuluu muita tuotteita, joissa hyödynnetään kankaita varten suunniteltuja kuoseja.

14 CONNECTING BUSINESS

(alla) Aiemmin PaaPiille alihankintaa tehneet Pirjo Korpi (vas.) ja Marja-Leena Torvikoski ovat siirtyneet PaaPii Designin vaatetustehtaan palvelukseen. (oikealla) Laura Yli-Parkas pakkaa verkkokaupan kautta tilattuja tuotteita PaaPii Designin varastossa.

INHEMSKT OCH EKOLOGISKT Från första början har det inhemska, etiska och ekologiska varit viktiga värderingar för PaaPii Design. Dessa värderingar är betydelsefulla också för företagets kunder. De ekologiska bomullstygen som designas av Anniina Isokangas görs i GOTS-certifierade fabriker i Litauen och Polen, eftersom man inte hittade någon samarbetspartner i Finland.

PaaPii Design-kläderna har hittills sytts i en ateljé i Sievi. För att fortsätta skulle det ha krävts stora investeringar av underleverantören men ägarna, som redan nått mogen ålder, var inte redo att ta det steget. Som ett resultat av detta beslöt Isokangas att själv investera i klädproduktionen. Nu har de tidigare ägarna till sömnadsateljén i Sievi, Marja-Leena Torvikoski och Pirjo Korpi, samt deras arbetstagare flyttat över till PaaPii Design och är nöjda med den nuvarande situationen. Företaget har också rekryterat nya arbetstagare som ska skolas upp av den mer erfarna personalen.

– PaaPii Design har nu mönsterdesignen, planeringen och produktionen i egna händer, så vi kan göra vad som helst, säger Isokangas glatt. – Förutom designen kan vi också sälja produktionskapacitet åt de företag som behöver det.

MÅLSÄTTNINGARNA ÖKAR PaaPii Design offentliggör årligen fem till sex tygkollektioner där det också finns allt mer designade mönster för vuxna. Produktsortimentet baserar sig på tyger men hela tiden planeras även nya produkter.

Trots att Isokangas blev företagare nästan av misstag så är hon nöjd med den första tiden av sin företagarkarriär. Hon säger att hon är en ganska sträng chef åt sig själv och det är kanske därför som hennes egna målsättningar hela tiden ökar. Trots att företaget utvecklas så hålls grunden den samma: PaaPii ebjuder sina kunder produkter som de själva designat och som är etiskt producerade. Dessutom är produkterna praktiska och säkra att använda.

GOTS-SERTIFIKAATTI The Global Orcanic Textile Standard • Ekologisten tekstiilien kansainvälinen standardi, joka käsittää tekstiilin koko tuotantoketjun raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi.

• Asettaa raja-arvot ei-toivottujen aineiden jäämille.

• Kieltää mm. myrkyllisten raskasmetallien, formaldehydin ja karsinogeenisten AZO-metallien käytön sekä kloorivalkaisun.

• Asettaa tekniset laatuvaatimukset valmiille tekstiileille.

• Laitosten jätevedenkäsittelyn on tapahduttava toimivassa vedenpuhdistamossa.

• Kaikkien arvoketjun toimijoiden on täytettävä Kansainvälisen työjärjestö ILO:n asettamat sosiaalisten olojen vähimmäiskriteerit.

CONNECTING BUSINESS 15

Markkinatalouden ja vapaakaupan puolestapuhuja EN FÖRESPRÅKARE FÖR MARKNADSEKONOMI OCH FRIHANDEL  HEINO YLISIPOLA  RONI REKOMAA

MICAELA LINDAHL-PALMROOS

Keskuskauppakamarin toimitusjohtajana viimeiset seitsemän vuotta toiminut Risto E.J. Penttilä toivoo, että Suomi siirtyisi lopultakin 2000-luvulle ja markkinatalouteen.

Risto E.J. Penttilä som varit Centralhandelskammarens verkställande direktör de senaste sju åren önskar att Finland äntligen skulle övergå till 2000-talet och marknadsekonomin.

J

os Risto E. J. Penttilän johtama Keskuskauppakamari saisi vallan ratkaista yhden Suomen pahimmista talousongelmista, olisi se siirtyminen nykyisestä sääntelytaloudesta markkinatalouteen. ”Suomessa suhtaudutaan vapaakauppaan hyvin myönteisesti, mutta Suomen sisällä vapaakaupasta ollaan hyvin kaukana. Suomen sisällä markkinatalous on epäonnistunut.”

Penttilän mukaan sote-uudistuksessa mennään oikeaan suuntaan, jos valinnanvapaus säilyy keskeisenä osana uudistusta. Toinen merkittävä askel vapaakaup-

16 CONNECTING BUSINESS

paan ja maan sisäiseen markkinatalouteen oli kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen.

"Suomen jäykät työmarkkinat olisi pitänyt avata jo muutama vuosikymmen sitten. Ne ovat yhteiskunnassa eniten säännelty lohko. Yhtä tärkeä uudistus kuin sote, olisi saada työmarkkinat 1900-luvulta 2000-luvulle.

Penttilä muistuttaa, että työmarkkinoiden avaamisessa Suomi voisi katsoa esimerkkiä länsinaapurista Ruotsista ja myös Britanniasta. Kummassakaan maassa ei ole järjestelmää, jossa yhden toimialan ratkaisut levitetään koko palkansaajakenttään.

Myös Saksa on Penttilän mukaan onnistunut työre-

formissaan hyvin. Maassa on nykyään käytännössä täystyöllisyys – tosin osa työntekijöistä joutuu tulemaan toimeen hyvin pienellä palkalla ja moni pienipalkkainen tekee kahta työtä.

Penttilän mukaan elinkeinoelämä uudistui 1990-luvulla, paljolti pakon edestä, kun Suomi liittyi EU:hun ja eurojärjestelmään. Neuvostoliiton romahdus pakotti vientiyritykset suuntaamaan ponnistelunsa länsimarkkinoille. Myös valtio uudistui ja purki byrokratiaansa.

"Kuntien rakenneuudistus ja terveydenhuollon uudistus jäivät tekemättä. Nyt ne ovat käynnissä. Työelämän uudistaminen odottaa yhä vuoroaan."

SVERIGE HAR ETT FÖRSPRÅNG Finlands ekonomi växer långsamt, tillväxttakten är ca 1,5 procent i året. Det räcker inte för att upprätthålla den nuvarande välfärdsstaten. Statsekonomins utgifter är ca 6 miljarder euro större än inkomsterna.

Sveriges bruttonationalprodukt per invånare är för närvarande 20 procent större än i Finland. Innan finanskrisen låg länderna i stort sett på samma nivå. ”Botemedlet är en radikal övergång till marknadsekonomi. I Sverige har man gjort betydande förändringar på arbetsmarknaden. I Finland är det här ännu ogjort. Vi måste våga genomföra reformer. Det måste alltid löna sig att arbeta. I samband med en reform av arbetsmarknaden kunde man sänka

inkomstskatten betydligt och få en växande ekonomi”, understryker Penttilä.

EU KONCENTRERAR SIG PÅ BREXIT Enligt Penttilä lever vi i Europa i en mycket intressant tid, då Storbritannien genom brexit har börjat lösgöra sig från EU. ”Det kan leda till att eurogruppen intensifierar sin ekonomiska politik under ledning av Tyskland och Frankrike. I det fallet är möjligheterna begränsade för en nordisk politik för ekonomi och välfärd. Våra möjligheter att fatta egna beslut blir rätt så begränsade i ett Europa som är i otakt. EU har åsidosatt satsningarna på frihandelns framtid. EU vill nu bara ha ordning i ledet”.

Europas enda chans att hålla sig konkurrenskraftig i den globala världen är, enligt Penttilä, att EU godkänner ett Europa som går framåt i olika takt. Däremot ska alla länder vara med, i samma takt, då det gäller frihandel och dess främjande. ”Ett byråkratiskt Europa gagnar inte Finland.

Det viktigaste för Finlands del är att den gemensamma marknaden fungerar på ett sådant sätt att det inte uppstår flera tullgränser. Finland lever på export. EU borde koncentrera sig på ekonomin och glömma de politiska ambitionerna. Finland lever i EU på samma sätt som på 1990-talet, säger Penttilä.

Enligt Penttilä var det inte fel av Finland att gå med i eurosystemet. Men som helhet har eurosystemet ändå misslyckats enligt honom. ”Man borde ha sparkat Grekland ut ur sys-

CONNECTING BUSINESS 17

temet och inte pumpat dit hundratals miljarder euro. Endast sådana länder som kan uppfylla kriterierna borde få vara med i eurosystemet. Inom EU har hela 2000-talet varit en tid då man bara har upprätthållit eller byggt upp nya institutioner. Man har hållit fast vid den politiska integrationen alldeles för länge.

KOLME PAINOPISTETTÄ Kauppakamariryhmän keskeisimmät edunvalvontatavoitteet ovat saada liikenne sujumaan, verotusta alemmaksi ja turha byrokratia pois.

"Jokaisella 19 kauppakamarilla on omat alueelliset kehittämistehtävänsä."

Suomessa yritysten jäsenyys kauppakamarissa on vapaaehtoista, toisin kuin esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa.

Penttilä muistuttaa, että kauppakamarijärjestö ei ole koskaan 100-vuotisessa historiassaan ollut niin vahva kuin se nyt on.

Jäseniä on yli 20 000 yritystä ja organisaatiota, mikä oli aikoinaan Kansallispankin pääjohtajana ja Keskuskauppakamarin puheenjohtajana toimineen Jaakko Lassilan tavoite.

Metsäteollisuus ry:n ja Keskuskauppakamarin yhteistyösopimus astui voimaan vuoden vaihteessa. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen toimii molempien järjestöjen puheenjohtajana.

"Kauppakamareissa ovat edustettuina kaikki elinkeinoelämän toimialat. Kauppakamarit ovat myös osa yhteistä globaalia verkostoa, jossa yhteistyötä tehdään eri tavoin yrityksen kansainvälistymisen helpottamiseksi. Tuoreimpana esimerkkinä on Saksan kauppakamarin ulkomaanverkoston avaaminen suomalaisyritysten palvelukseen."

Penttilän mukaan yritykset kuuluvat kauppakamareihin, koska niissä ne voivat vaikuttaa oman alueensa kehittämiseen. Keskuskauppakamari vaikuttaa valtakunnan politiikkaan. Kauppakamareissa elinkeinoelämän päättäjät tapaavat toisiaan eli verkostoituvat. Yritykset keskustelevat myös alueensa kuntien ja oppilaitosten kanssa.

Keskuskauppakamari tarjoaa myös palveluja vaihtoehtona jäykälle viranomaistoiminnalle, kuten välimiesmenettely- ja sovittelusääntöjen mukaiset menettelyt sekä mainonnan eettisen neuvoston lausunnot.

18 CONNECTING BUSINESS

VAHVA KAUPPAKAMARIALUE ETT STARKT HANDELSKAMMAROMRÅDE Näillä keinoin varmistetaan Pohjanmaan kauppakamarialueen menestys.

Så här säkerställer vi framgången på Österbottens handelskammarområde.

Riksväg 8 måste förbättras och säkerheten ökas.

Kokkolan ja Vaasan satamaväyliä on syvennettävä, jotta alueen teollisuuden kuljetuksia saadaan kumipyöriltä ympäristöystävällisemmäksi merirahdiksi.

Matkaketjujen sujuvuus on varmistettava yritysten tavara- ja henkilökuljetuksille.

Fortsatt flygtrafik och fungerande tidtabeller måste säkerställas på båda flygplatserna i området.

Tågförbindelserna från vår region till Tammerfors och Helsingfors måste försnabbas ytterligare.

Alueen vetovoimaa on lisättävä tekemällä tunnetuksi alueen menestystä ja vahvaa vientiä.

Digitaliseringen på området måste befrämjas så att våra företag ligger i topp inom utvecklingen.

Jos jääkaappi hoitaa ruokaostokset, mihin tarvitaan kauppoja?

EY on digitaalisen liiketoiminnan asiantuntija ja auttaa yrityksiä ratkomaan digiajan monimutkaiset haasteet. 231 000 ey:läisen verkostomme palvelee 152 maassa, Suomessa 22 toimipisteessä. kasvuvoimaa.ey.fi ey.com/fi #BetterQuestions

© 2017 Ernst & Young Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. A17028fi

Midway Alignment -hankkeelle ja uudelle Merenkurkun laivalle on saatava rahoitus, näin saadaan kansainväliset kuljetukset sujuvammiksi ja nopea reitti Atlantille.

Inom andra stadiets utbildningsreform måste vi se till att förändringen inte belastar företagen alltför mycket.

Kuinka laitat varallisuutesi töihin samalla kun itse nautit elämästä?

Alueen kouluttajien on koulutettava osaajia niille aloille, joissa alueella on työtä tarjolla.

Kun tavoittelet taloudellisesti vakaata elämää itsellesi ja heille, joista välität, aloita suunnitelmasta. Saat meiltä täyden tuen varallisuudenhoitoon, jossa huomioidaan perintösuunnittelu ja muut lakiasiat, myös kaikkein vaikeimpina aikoina. Tervetuloa keskustelemaan vakaamman tulevaisuuden rakentamisesta.

Tutustu osoitteessa nordea.fi/privatebanking tai soita meille jo tänään 0800 198989 niin sovitaan tapaaminen.

Va a sa , a l ato r i 3 , n o r d e a . F i Nordea Bank AB (publ), Suomen sivuliike, Nordea Bank AB (publ), Ruotsi

CONNECTING BUSINESS 19

Markkinoinnilla MARKKINAT SUUREMMIKSI  PATRIK LINDFORS  RONI REKOMAA

Anne Korkiakoski kutsuu itseään markkinoinnin kummitädiksi. Hänellä on selkeä viesti: suomalaiset yritykset voivat kasvattaa myyntiä panostamalla markkinointiin. Samalla myös Suomi menestyy.

S

uomi sijoittuu sijalle 84, kun mitataan, miten yritykset onnistuvat hyödyntämään markkinointia tuotteiden ja palveluiden erottautumiseen. Innovaatiokyvyssä Suomen sijoitus on kolmas. Kyseessä on arvostettu IMD:n Global Competitiveness Index -kilpailukykyvertailu. Tilanne on Anne Korkiakosken mukaan lähinnä tragikoominen. - Tuotteisiin panostetaan, mutta markkinointiin ei.

Anne Korkiakoski on Suomen kokeneimpia markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisia. Hän istuu yhdeksän yrityksen ja organisaation hallituksessa, ja toimii Siksi markkinointia -hankkeen vetäjänä. Kyseessä on projekti, jonka tarkoitus on kannustaa yrityksiä kasvattamaan myyntiä markkinoinnin avulla.

20 CONNECTING BUSINESS

- Jokainen myyty tuote vahvistaa Suomen taloutta ja sitä kautta mahdollisuuksia ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa, sanoo Korkiakoski.

Anne Korkiakoski vertaa Suomen ja Ruotsin BKT-kehitystä ja panostuksia markkinointiin.

Ruotsissa on ollut vahva kasvu sekä BKT:ssä että markkinointipanostuksissa, mutta Suomen osalta molemmat ovat alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2008. - Markkinointipanostukset vaikuttavat suoraan yritysten myyntiin ja talouskasvuun. Minkä takia Suomessa ei panosteta markkinointiin varsinkin silloin kun talous ei kasva?

ARVOSTUS NOUSUUN FAKTOILLA Markkinointiin liittyvää salaperäisyyttä olisi Korkiakosken mukaan syytä hälventää. Alalle on

siksimarkkinointia.fi Anne Korkiakosken esitykset markkinoinnin vaikutuksesta Suomen kasvuun.

Aineisto on ladattavissa ja käytettävissä.

"Markkinoinnin ammattilaisten pitää osoittaa, että markkinoinnilla on mahdollista kasvattaa liikevaihtoa ja yrityksen arvoa."

ANNE KORKIAKOSKI Hallitusjäsenyydet Kalevala Koru, Oral Hammaslääkärit Oyj, Lunawood, Kämp Group, Oulun Energia -konserni, Lindström, Vuoristo yhtiöt, Vaasan yliopisto, UN Women Kone markkinointi- ja viestintäjohtaja 2008–2014 Elisa markkinointi- ja viestintäjohtaja 2007–2008 EuroRSCG Nordic toimitusjohtaja 2003–2006 BNL Information perustaja ja toimitusjohtaja 1992–2003

CONNECTING BUSINESS 21

pelkkää haittaa, jos sitä pidetään epämääräisenä tukifunktiona, jossa käytetään erilaisia poppakonsteja näkyvyyden aikaansaamiseksi.

Markkinoinnin vähäiseen arvostukseen ja pieniin budjetteihin löytyy syitä muun muassa markkinointiväen ja yritysjohdon erilaisista taustoista. Suuri osa suomalaisista toimitusjohtajista tulee tuotannosta tai taloushallinnosta, ja vain harvalla on esimerkiksi myyntitausta. Markkinoinnis-

ta vastaavan henkilön on osattava puhua toimitusjohtajalle hänen omalla kielellään, jotta viesti menisi perille. - Käytä lukuja, faktoja ja konkreettisia esimerkkejä. Markkinoinnin ammattilaisten pitää osoittaa, että markkinoinnilla on mahdollista kasvattaa liikevaihtoa ja yrityksen arvoa.

Monella kasvuyrityksellä on haasteita järjestää rahoitusta markkinointiin. Toisin kuin esimerkiksi tuotantotiloihin tai kiinteistöihin tehtäviä investointeja, markkinointiin tehtäviä investointeja ei voida jaksottaa tilinpäätöksessä, eivätkä ne sen vuoksi näy myöskään taseessa. - Kirjanpidossa ja yrityksen investointeina markkinointi käsitellään aina lyhyen tähtäimen kuluna, ja se johtaa siten myös ajatteluun, jossa markkinointi on yritysjohdon silmissä lyhyen tähtäimen kulu.

Tekesin myöntämää rahoitusta ei myöskään saa käyttää markkinointiin, ainoastaan markkinaselvityksiin. - Markkinointiin liittyvät rahoitushaasteet ovat osasyy siihen, että monia suomalaisia startupeja myydään ulkomaille hyvin varhaisessa vaiheessa.

VERKKOKAUPASSA ON PALJON VOITETTAVAA Suomi on perinteinen B2B-maa, jossa teollisuuden yritykset muodostavat talouden selkärangan. Nämä yritykset ovat kuitenkin tuntemattomia suurelle yleisölle, varsinkin kansainvälisellä areenalla. - Suomikuva jää maailmalla kapeaksi, sillä maabrändin vahvistaminen vaatii tuekseen isoja ja tunnettuja kuluttajabrändejä. H&M:n ja Ikean kaltaiset yritykset vaikuttavat Ruotsin imagoon maailmalla.

Erot Suomen ja Ruotsin välillä näkyvät myös verkkokaupassa. Ruotsalaiset yritykset hakeutuvat heti kansainvälisille markkinoille ja panostavat markkinointiin. Verkkokauppojen kielivalinnat kertovat Korkiakosken mukaan tavoitetasosta: suuri osa ruotsalaisista verkkokaupoista tarjoaa palvelua kymmenellä kielellä, siinä missä moni suomalainen kilpailija tyytyy puoleen.

Lopputuloksena ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset verkkokaupat tuovat paljon enemmän rahaa omaan maahan. Suomi on tällä hetkellä häviäjien joukossa, koska raha liikkuu maasta pois.

PIENEMPI KOHDERYHMÄ VOI RIITTÄÄ

"Jokainen myyty tuote vahvistaa Suomen taloutta ja sitä kautta mahdollisuuksia ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa."

22 CONNECTING BUSINESS

Suomella on Korkiakosken mukaan runsaasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Mallia voi ottaa naapurimaista. Esimerkiksi Tromssan kaupunki Norjassa on onnistunut tekemään revontulista suuren matkailuvaltin, ja Tromssan lentokentälle matkustaa vuosittain lähemmäs kaksi miljoonaa matkustajaa. - Matkailijat jäävät tulematta, jos heille ei kerrota mitä on tarjolla.

Osa suomalaisista matkailualan yrityksistä voisi Korkiakosken mukaan kohdistaa palvelunsa pienemmille kohderyhmille ja jopa nostaa hintoja merkittävästi. - Myös pienemmät kävijämäärät riittävät, jos kohderyhmä on valmis maksamaan enemmän hyvästä ja ainutlaatuisesta palvelusta, puhtaasta ilmasta ja vedestä, ja jopa hiljaisuudesta.

Päivä johtajan varjona avaa mahdollisuuksia Att skugga en ledare öppnar möjligheter JOHANNA HAVERI, PAULA ERKKILÄ  TIINA LOUHULA

MICAELA LINDAHL-PALMROOS

1000 nuorta johtajaa -kampanjassa saatetaan yhteen opiskelevia nuoria ja yritysjohtajia.

Siitä hyötyvät niin nuoret kuin heitä vastaanottavat yritykset.

I kampanjen 1000 unga ledare för man samman studerande ungdomar och företagsledare. Både ungdomarna och de företag som tar emot dem ser en fördel med detta.

I

tse kokemalla ja näkemällä ihminen oppii yleensä enemmän kuin vain lukemalla tai kuulemalla. Tämä ajatus on taustalla myös Tuhat nuorta johtajaa -kampanjassa, jossa opiskelevat nuoret voivat hakeutua päiväksi yritysjohtajien seuraan näkemään ja kokemaan, mitä johtajan työ oikein on. Kampanja on osa 100-vuotista taivaltaan juhlivan kauppakamaritoiminnan sekä 60 vuotta täyttävän Suomen Nuorkauppakamarien juhlavuoden ohjelmaa ja sillä halutaan nostaa esiin yritysten yhteiskunnallista ja alueellista merkitystä.

Tuhat nuorta johtajaa -kampanjan tavoitteena on tarjota 1 000 nuorelle mahdollisuus seurata johtajan työpäivää. Johtaja antaa nuorelle esimerkin siitä, millaista johtajuutta ja taitoja työelämässä tarvitaan. Nuorelle päivä on henkilökohtainen haaste ja mahdollisuus saada eväitä oman työuransa rakentamiseen. Käytännön toteutus tapahtuu kahden kampanjaviikon aikana. Toukokuussa järjestettyyn ensimmäiseen kampanjaviikkoon osallistui yhdeksän kauppakamaria ja koko maassa pareja syntyi 139. Seuraava kampanjaviikko on marraskuussa viikko 46 ja ilmoittautuminen siihen päättyy 15. lokakuuta.

- Kannustan vilpittömästi pohjalaisia ja keskipohjalaisia johtajia hakemaan mukaan ja tekemään yritystään tunnetuksi nuorten keskuudessa. He ovat tulevaisuuden työntekijöitä, rohkaisee Pohjanmaan kauppakamarin johtaja Paula Erkkilä.

E

n människa lär sig oftast mer av att själv uppleva och se än att bara läsa eller lyssna. Det här är också grundtanken bakom kampanjen Tusen unga ledare som innebär att unga studeranden får följa med en företagsledares vardag för att se och uppleva vad en ledares arbete egentligen går ut på. Kampanjen är en del av jubileumsprogrammet nu då handelskammarverksamheten firar 100 år och Juniorhandelskamrarna i Finland 60 år. Med hjälp av kampanjen vill man lyfta fram företagens samhälleliga och regionala betydelse.

Målsättningen med kampanjen Tusen unga ledare är att erbjuda 1 000 ungdomar en möjlighet att följa med en ledares arbetsdag. Ledaren ger den unga personen exempel på vilket ledarskap och vilka färdigheter som behövs i arbetslivet. För den unga personen är dagen en personlig utmaning och en möjlighet att få färdkost för planeringen av den egna karriären. I praktiken verkställs kampanjen under två veckor. Under den första kampanjveckan i maj deltog totalt nio handelskamrar och i hela landet uppstod 139 par. Nästa kampanjvecka är i november vecka 46 och sista anmälningsdagen är 15 oktober.

- Jag rekommenderar verkligen ledare från Österbotten och Mellersta Österbotten att söka till kampanjen och få synliggöra sitt företag bland ungdomarna. De är framtidens arbetstagare, säger Österbottens handelskammares direktör Paula Erkkilä uppmuntrande.

CONNECTING BUSINESS 23

Johtajan pitää pystyä johtamaan myös etänä, kuten Tukholmasta mobiiliyhteydellä kuvaan tavoitetun Jarmo Herrosen arkeen kuuluu. Tuhat nuorta johtajaa -kampanjaan osallistuivat myös Julia Laakso (vas.), Milla Latomaa, Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila ja johtaja Marita Vuorinen Creamediasta.

POSITIIVISIA KOKEMUKSIA KEVÄÄN KAMPANJAPÄIVÄSTÄ

V

altakunnallista Tuhat nuorta johtajaa -kampanjaa toteutettiin toukokuun puolessa välissä Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Kokkolassa kampanjan toteutuksesta vastanneet Pohjanmaan kauppakamari ja Kokkolan nuorkauppakamari pyrkivät saattamaan yhteen nuoret sellaisten johtajien kanssa, jotka tukisivat mahdollisimman hyvin nuoren omaa alavalintaa.

Yksi viidestätoista nuoresta oli kokkolalainen kemiantekniikan insinööriopiskelija Milla Latomaa, joka pääsi seuraamaan Boliden Kokkolan toimitusjohtajan Jarmo Herrosen työpäivää.

– Oli tosi hienoa päästä mukaan.

Etukäteen minua ei oikeastaan jännittänyt muu kuin, että osaanko kysyä oikeat kysymykset ja uskallanko kysyä tarpeeksi, Latomaa kuvailee tunnelmiaan ennen yhteistä päivää.

Päivän aikana Latomaa ihaili, kuinka hienosti kemiat Herrosen ja henkilöstön välillä pelasivat myös epävirallisissa kohtaamisissa.

– Johtajalla pitää olla hyvät ihmissuhdetaidot ja hänen pitää olla asioista tosi hyvin perillä. Lisäksi työ vaa-

24 CONNECTING BUSINESS

ti numerotarkkuutta; talousasioita pitää miettiä jatkuvasti. Myös kaikki sopimukset ja sellaiset pitää tutkia ja lukea tarkasti ja ne pitää pyöritellä kymmeniä ja kymmeniä kertoja, Latomaa havaitsi.

Herronen toteaa kampanjan olleen hieno kokemus ja suosittelee jatkamaan sitä. Vinkiksi hän kehottaa olemaan jatkossa joustava, kun sopivaa päivää etsitään johtajan kalenterista.

– Päivän on syytä olla monipuolinen, jotta nuorelle tulee mahdollisimman monipuolinen kuva työstä.

Olisi hyvä pystyä näyttämään niin palavereja, päätöksentekoa, esiintymistä kuin tapaamisiakin sopivana sekoituksena, hän summaa.

YRITYKSET PAREMMIN ESILLE Liiketaloutta kolmatta vuotta opiskelevalle Julia Laaksolle päivä avasi uudella tavalla alueen työllistymismahdollisuuksia. Hän seurasi päivän viestintä- ja mainostoimisto Creamediassa johtajana työskentelevää Marita Vuorista.

– Pääsin Maritan mukana Pohjanmaan Kasvupolun finaaliin näkemään ja kuulemaan alueella toimivi-

en viidentoista yrityksen toiminnasta.

Ilman tätä päivää en olisi tiennyt näistä yrityksistä mitään, Laakso kertoo.

Nuoret eivät välttämättä aina osaa löytää työllistymismahdollisuuksia.

Koska alueen yrityksistä monet toimivat kuluttajamarkkinoiden ulkopuolella tai tuotannosta valtaosa menee vientiin, nuoret eivät opi tuntemaan yrityksiä. Opiskelun kautta muodostuvat työelämäyhteydet, kuten yritysvierailut ja harjoittelut ovat tärkeitä, mutta eivät riittäviä.

– Valitettavasti oppilaitosten ja työpaikkojen tarpeet eivät kohtaa. Yhteistyötä pitäisi kehittää ja saada systemaattisemmaksi. Lisää nuoria pitäisi saada työpaikoille oppimaan ja kehittymään, Vuorinen huomauttaa. – Ja oikein mielelläni otan itse nuoren aina kun on mahdollista!

www.protect.fi

Nesteen terminaaleilla turvallisuus on ehdoton ykkösasia PROTECTIN PRO24-JÄRJESTELMÄ TOI TARVITTAVAN TIEDON KLIKKAUKSEN PÄÄHÄN

N

este Oyj:n Suomen polttoainejakelu hoidetaan yhtiön jakelu- ja varastoterminaaleista eri puolilta Suomea. Terminaalitoiminnoissa turvallisuus on ehdoton ykkösasia, ovathan kaikki terminaalit laajamittaisia vaarallisten kemikaalien käyttäjiä. Protect on tehnyt Nesteen terminaaleille sisäiset pelastussuunnitelmat sekä vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annetun asetuksen vaatimat turvallisuusselvitykset, jotka Protect toimitti suoraan Tukesille.

Neste Oyj:n Suomen terminaalitoimintojen päällikkönä työskentelee Jani Rentola asemapaikkanaan Kokkola. Jakeluja varastoterminaalien lisäksi hänen vastuullaan ovat Nesteen operoimat kotimaan hoitovarastot.

Suomessa terminaalitoiminnot keskittyvät muutamalle paikkakunnalle. Jalostamopaikkakuntien, Porvoon ja Naantalin lisäksi, Nesteellä on jakelu- ja varastoterminaaleja Haminassa, Kokkolassa, Kemissä ja Torniossa. Huoltovarmuustoimintaan liittyvät hoitovarastot sijaitsevat eri paikkakunnilla ympäri Suomen.

Oma haastava yksityiskohtansa turvallisuuden näkökulmasta on terminaalien logistiikka purku- ja täyttötilanteineen.

Nesteen terminaaleilla lastataan päivittäin noin 500 säiliöajoneuvoyhdistelmää. Näiden lisäksi operoidaan junavaunuja ja säiliöaluksia. Yksittäisinä lastaus- ja purkutapahtumina tämä tarkoittaa yli 5 000 operaatiota per päivä.

- Meidän pitää pystyä toimimaan turvallisesti päivittäin ja estämään vahingot. Turvallisuustyötä ohjaavat konsernin omat HSEQ-toiminnot, mutta varsinkin jalostamopaikkakuntien ulkopuolella lisääntyy erilaisten tukitoimintojen tarve. Tähän löysimme yhteistyökumppanin Protectista, Jani Rentola kertoo.

"QR-tagit kirsikkana kakun päällä" Hänen mukaansa yhteistyö käynnistyi sisäisistä pelastussuunnitelmista, joihin Protect tarjosi hyvän työkalun ja osaamisen.

Pelastussuunnitelmat on jo viety PRO24-järjestelmään jalostamoiden ulkopuolisilla paikkakunnilla. Turvallisuusselvitysten päivittäminen ja vieminen järjestelmään oli luonnollinen jatke Protect-yhteistyössä. Sitä tehdään paikkakunta kerrallaan sen mukaan, miten päivitystarpeita ilmenee.

- Sen lisäksi että Protect tarjoaa meille asiantuntijaosaamista, he hoitavat raakadatan käsittelyä, kuten tietojen syöttämistä ja päivittämistä. Tämä tuo meille aikasäästöä ja henkilöstö voi keskittyä omaan ydintekemiseensä. Samalla olemme voineet yhtenäistää käytäntöjä eri paikkakuntien välillä.

Rentola arvioi PRO24-järjestelmän kehittyneen entistä käyttäjäystävällisemmäksi. Tablettimaisen näkymän ansiosta haluttuun osioon pääsee yhdellä klikkauksella, ja sähköisessä muodossa olevien tietojen päivittäminen sujuu helposti. Kirsikkana kakun päällä ovat QR-tagit. Skannaamalla tagin esimerkiksi mobiililaitteella pääsee samantien näkemään kyseisen kohteen tiedot, kuten sammutuskortit, kemikaalilistat ja -käsittelyohjeet sekä hälytys- ja vaaratilanneohjeistuksen.

ADVERTORIAALI

TEKSTI JA KUVA: JORMA UUSITALO

– Nesteen terminaaleilla lastataan päivittäin noin 500 säiliöajoneuvoyhdistelmää. Näiden lisäksi operoidaan junavaunuja sekä säiliöaluksia, Neste Oyj:n Suomen terminaalitoimintojen päällikkö Jani Rentola kertoo.

AJASSA / AKTUELLT

VUODEN KAUPPAKAMARI Pohjanmaan kauppakamari valittiin elokuussa Helsingissä vuoden 2017 kauppakamariksi. Kuvassa vasemmalta toimistosihteeri Carina Pajala, johtaja Paula Erkkilä, Vaasan toimistopäällikkö Pirjo Lehtineva, viestintäpäällikkö Mia Brännbacka, johdon assistentti Micaela Lindahl-Palmroos, Kokkolan toimistopäällikkö Ulla Peitso ja toimitusjohtaja Juha Häkkinen.

Kuvasta puuttuu koulutuspäällikkö Katarina Kecklund.

ANDERS CHYDENIUS VAPAAKAUPPASEMINAARI

– Digitalisaatio ei suinkaan tarkoita olemassa olevien palveluiden sähköistämistä, vaan tarjoaa mahdollisuuden luoda kokonaan uuden toimintatavan, kiteytti LähiTapiolan digijohtaja Petri Vuorinen alustuksessaan Vaasassa Villa Sandvikenissä.

Perinteikkäässä seminaarissa Kokkolassa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasen johdolla keskusteltiin siitä, kuinka talouden vapautuminen ja eriarvoisuuden torjunta olisivat yhdistettävissä.

RIIKKA KALMI

KAUPPAKAMARIAAMIAINEN DIGIPALVELUISTA

26 CONNECTING BUSINESS

100 VUOTTA TULEVAISUUTTA -JUHLASEMINAARI Suomen kauppakamarit juhlistivat satavuotista taivaltaan elokuussa Finlandia talolla. – Kauppakamari on tehnyt hyvin arvokasta työtä hyvinvoivan ja vakaan Suomen rakentamisessa sadan vuoden ajan. Toivotan menestystä sekä kauppakamareille että kaikille kauppakamarin jäsenille, sanoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö juhlapuheessaan.

BUSINESSBOOST Asiakkaan ymmärtäminen, palvelupolun ja prosessien osallistava kehittäminen sekä ketterä kokeileminen ovat palvelumuotoilun keskiössä. Kokkolassa alkukesästä pidetty BusinessBoost tutustutti yrityksiä konkreettisesti palvelumuotoiluun.

KAUPPAKAMARIN PALKINTO Kautta aikain ensimmäinen Kauppakamarin palkinto myönnettiin Vaasan yliopiston avajaisissa sähkötekniikan tutkijatohtori Lauri Kumpulaiselle. Palkinto perustettiin Pohjanmaan kauppakamarin satavuotisjuhlan kunniaksi arvostuksen osoituksena Vaasan yliopiston yrityselämäyhteistyöstä, ja se jaetaan tästedes vuosittain Vaasan yliopistossa tehdylle energia-alan tutkimukselle, julkaisulle tai väitöskirjalle.

SYKSY / HÖSTEN

Koulutuskalenteri Kurskalender Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi.

Koulutuksessa nähdään!

Taloushallinto ja verotus | Ekonomiförvaltning och beskattning Kauppakamarin veropäivä 31.10. klo 9–16, Vaasa 1.11. klo 9–16, Kokkola Kouluttajina Ann-Mari Kemell, Keskuskauppakamari; Tomi Viitala, Aalto-yliopisto; Risto Walden, Bilanssi Oy Stora skattedagen 15.11 kl. 9–16, Jakobstad 16.11 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab; Anders Tallberg, Bokföringsnämnden; föreläsare från EY Osakeyhtiön tilinpäätös 27.11. klo 9–15.30, Vaasa 4.12. klo 9–15.30, Kokkola Kouluttajana Henry Kampman, Revisium Oy Ennakkoperintä 2018 13.12. klo 9–13, Vaasa 14.12. klo 9–13, Kokkola Kouluttajana Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Aktiebolagets bokslut 14.12 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Anders Tallberg, Hanken & SSE Executive Education Förskottsuppbörden 2018 13.12 kl. 12–16, Vasa 18.12 kl. 9–13, Jakobstad Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Esimiestyö | Förmansarbete Kauppakamarin esimiespäivä: Onnistunut muutosjohtaminen 10.10. klo 9–16, Vaasa Kouluttajana Kari I. Mattila, Johtajuustaito

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Välj ut de intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens.

Vi ses på kursen!

Ulkomaankauppa | Utrikeshandel Kauppakamarin ulkomaankauppapäivä: Toimitusten sujuva hallinta Incotermslausekkeiden avulla 25.10. klo 9–15, Kokkola Kouluttajana Jan Virtavuori, Wärtsilä Oyj

HHJ – Puheenjohtaja -kurssi 15. –16.2. Vaasa Kouluttajana Antero Virtanen ja Ismo Salminen, Hallituspartnerit ry

Yritysjuridiikka | Affärsjuridik Henkilötietojen lainmukainen käsittely 21.11. klo 11.30–16, Kokkola Kouluttajana Mikko Viemerö, KPMG Oy Työoikeuden ajankohtaispäivä 23.11. klo 9–16, Vaasa Kouluttajana Kati Mattinen, Helsingin seudun kauppakamari Dataskyddsreformen av personuppgifter 28.11 kl. 9–13, Vasa 29.11 kl. 9–13, Jakobstad Föreläsare Jorunn Skogberg, DKCO Advokatbyrå

Viestintä | Kommunikation Kauppakamarin viestintäpäivä: Visualisoi viestisi 24.10. kl. 9–16, Vaasa Kouluttajana Artem Daniliants, LumoLink Oy

Utvecklas som förman!

I Jakobstad 11.10 går vi igenom förmannens rättigheter och skyldigheter, men fokuserar också på hur man kan inspirera sitt team till framgång.

Kuinka kohtaan median onnistuneesti 10.11. kl. 9–16, Kokkola Kouluttajana Elli Flén, Viestintätoimisto Elli Flén

Verkkokoulutukset | Webbkurser Raportoi Excelin Pivotilla ja PowerPivotilla 16.10. klo 14–15.30

Kehity esimiehenä!

Vaasassa 10.10. keskitytään esimiehen rooliin muutoksen johtamisessa.

Tutustu Power BI -raportointityökaluihin 20.11. klo 14–15.30

Handelskammarens förmansdag: Skyldigheter, rättigheter och möjligheter 11.10 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Heidi Furu, DKCO Advokatbyrå ; Christoph Treier, CT Coaching & Training

Ilmoittautumiset ja lisätietoja kotisivullamme www.pohjanmaankauppakamari.fi/koulutus Anmälan och yttelrligare information på vår hemsida www.osterbottenshandelskammare.fi/kursverksamhet

CONNECTING BUSINESS 27

VOLVO XC60 ALKAEN 55 392 €

TÄYSIN UUSI VOLVO XC60 THE FUTURE OF SAFETY Täysin uusi Volvo XC60 on täynnä mullistavaa tekniikkaa.

Auton City Safety -järjestelmään on lisätty nyt myös vastaantuleviin ajoneuvoihin reagoiva ohjausavustin, joka estää törmäyksiä kohtaamistilanteissa.

Volvo XC60 -mallisto alkaen: autoveroton hinta 43 000 €, autovero 11 792 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 55 392 €.

EU-yhd. 2,1-7,7 l/100 km, CO 2 49 -176 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein.

AUTOMAA KOKKOLA

|

AUTOMAA VAASA

VAUNUMIEHENKATU 2

|

KIVIHAANTIE 4

|

|

ARK. 8–17, LA 10–14

ARK. 9–18, LA 10–14

LUE LISÄ Ä VOLVOCARS.FI