CB-Connecting Business 4/2014

POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING

4∙2014

CONNECTING BUSINESS

PohjAnmAA VALTAA HELSINGIN ÖstErbottEn INTAR HELSINGFORS Pitkittynyttä PESSIMISMIÄ utDrAgEn PESSIMISM

TÄRKEÄ TYÖHYVINVOINTI Arbetstrivselns viktiga roll

CONNECTING BUSINESS Pohjanmaan kauppakamarilehti Österbottens handelskammartidning

4 ⋅ 2014

sisältö · innehåll

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Tidningen utkommer fyra gånger per år.

JULKAISIJA | UTGIVARE Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare Vaasa – Pietarsaari – Kokkola Vasa – Jakobstad – Karleby Puh/tfn (06) 318 6400 www. ostro.chamber.fi

PÄÄTOIMITTAJA | CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen Puh/tfn 0500 561 036 juha.hakkinen@chamber.fi

ILMOITUKSET | ANNONSER Mia Brännbacka Puh/tfn 050 309 2331 mia.brannbacka@chamber.fi

TOIMITUSNEUVOSTO | REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331 Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036 Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100

TOIMITUS | REDAKTION Viestintä Oy Prowomedia info@prowomedia.com

TAITTO | OMBRYTNING Muotoilutoimisto Into Tuula Koto

KÄÄNNÖS | ÖVERSÄTTNING Pohjanmaan kauppakamari/ Österbottens handelskammare Erika Keto & Micaela Lindahl-Palmroos

PAINO | TRYCK Kirjapaino Fram Boktryckeri SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n Joutsenmerkitylle painolaitokselle.

PAINOS | UPPLAGA

18

20

WAPICE

Teini-ikään ehtinyt kasvaa edelleen

POHJANMAA valtaa Helsingin

8

18

Nyt on keskityttävä työhyvinvointiin Fokus på arbetstrivsel

20

Pohjanmaa valtaa Helsingin Österbotten intar Helsingfors

Teini-ikään ehtinyt Wapice kasvaa edelleen

5000 kpl / st.

ISSN 1796-9441 KANSI | PÄRM Kuva | bild: Sami Pulkkinen Kunnosta huolehtiminen auttaa jaksamaan myös töissä, tietää ABB:n teknologiajohtaja ja Pohjanmaan kauppakamarin uusi puheenjohtaja Heikki Uusitalo.

Att sköta om sin kondition bidrar till att man orkar bättre med sitt arbete, säger ABB:s teknologidirektör och Österbottens handelskammares nya ordförande Heikki Uusitalo.

PALSTAT Pääkirjoitus | LEDARE | 5 Hallitusohjelma jo työn alla | Det kommande regeringsprogrammet utarbetas som bäst kolumnI | kolumn | 7 Pitäkää puolenne Lyhyesti | i korthet | 9

uusiin asemiin | på nya poster | 17 Nya tankesätt i traditionell media TALOUSKATSAUS | EKONOMISK ÖVERSIKT| 22 kauppakamari kouluttaa | handelskammarens kurser | 28 ajassa | aktuellt | 30

CONNECTING BUSINESS 3

JUST

FLY

Lennosta etumatkaa

GET MORE

ALL

IN

Vaikka kevään eduskuntavaaleihin on vielä aikaa, pohtii moni taho jo niin hallitusohjelmaa kuin gallupien pohjalta hallituksen tulevaa kokoonpanoa. Kauppakamarille on tärkeää, että alueeltamme saataisiin mahdollisimman monta kansanedustajaa, jotka lisäksi olisivat ministeriainesta. Kokemuksemme mukaan parhaiten alueen asioita edistävät omat edunvalvojat.

Tulevalla hallituskaudella ratkaistaan monta Suomen tulevaisuuden kannalta keskeistä asiaa. Kestävyysvajeen kurominen umpeen eli velaksi elämisen lopettaminen on keskeinen teema. Julkisen talouden tasapainottamisessa ratkaisevassa asemassa on vielä kesken oleva sote-uudistus. Uudistuksessa on tärkeää huolehtia siitä, että yksityinen sektori pääsee tuottamaan palveluja tasavertaisesti julkisen sektorin kanssa. Vain näin taataan kustannustehokkuus.

Tämän hetkiset kaavailut uuden sote-hallinnon rakenteista vievät vallan kauaksi. Kaavailuissa Kokkola on Oulun, Seinäjoki Tampereen ja Vaasa Turun alaisuudessa. Muu valtionhallin-

to ei saa rakentua tällaisten miljoonapiirien mukaan. Mielestäni AVI:t ja ELY:t tulisi yhdistää ja alueeksi määrittää vanha Vaasan lääni. Näin saisimme palvelujen järjestämisen kannalta toimivan, kaksikielisen 500.000 asukkaan alueen. Valtion aluehallinnolle tulisi antaa suurempi vaikutusvalta. Nyt ministeriöiden sektoriohjaus tekee kehittämisen vaikeaksi.

Kilpailukykyinen Suomi ja erityisesti Pohjanmaan vientiteollisuus tarvitsevat hyvät liikenneväylät. Valtatie 8, satamaväylät ja toimivat lentoyhteydet ovat kauppakamarin vaikuttamisen keskiössä. Myös osaavan työvoiman riittävyyden varmistaminen edellyttää toimia, kun kouluverkkoa ajetaan alas. Ammatillisen koulutuksen osalta tulee huolehtia päätäntävallan säilymisestä alueella, ja ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä tulisi tiivistää.

Vaikutetaan yhdessä siihen, että alueemme saa hyvät päättäjät eduskuntaan ja edelleen maan hallitukseen. Jo ennen vaaleja on tärkeää tuoda ehdokkaiden tietoon yritystemme tarpeet.

PääKiRJOitUs | leDARe

hallitusohjelma jo työn alla

Det kommande regeringsprogrammet utarbetas som bäst Trots att det är långt kvar till vårens riksdagsval funderar man på många håll redan på det kommande regeringsprogrammet och, enligt gallupundersökningar, på hur den kommande regeringen kommer att se ut. För handelskammaren är det av största vikt att regionen representeras av så många riksdagsledamöter som möjligt och gärna också av sådana ledamöter som lämpar sig för ministerarbete. Enligt vår erfarenhet befrämjar regionens egna intressebevakare regionens frågor bäst.

Under den kommande regeringsperioden avgörs flera viktiga frågor gällande Finlands framtid. Att förminska hållbarhetsgapet dvs. att sluta leva på lånade medel är ett mycket centralt tema. Sote-reformen, som ännu inte är klar, spelar en avgörande roll för att balansera upp den offentliga ekonomin. Viktigt gällande denna reform är att måna om att den privata sektorn får möjlighet att producera tjänster på samma villkor som den offentliga sektorn. Endast genom denna förändring kan kostnadseffektivitet garanteras.

Enligt de planer som finns att tillgå i nuläget medför Sote-reformen att den administrativa makten förflyttas längre bort. Enligt planerna underställs Karleby Uleåborg, Seinäjoki underställs Tammerfors och Vasa underställs Åbo. Den övriga statsförvaltningen bör inte koncenteras till liknande miljondistrikt. Min åsikt är att Regionförvaltningsverken och NTM-centralerna borde förenas och regionen borde definieras som det gamla Vasa län. På detta sätt skulle vi få till stånd ett tvåspråkigt område med 500.000 invånare där organiseringen av tjänster skulle vara ändamålsenlig. Den statliga regionförvaltningen bör ges mer inflytande, då ministeriernas sektorstyrning i nuläget gör all utveckling mycket utmanande.

Ett konkurrenskraftigt Finland och i synnerhet den österbottniska exportindustrin behöver goda trafikförbindelser. Riksväg 8, hamnarna och en fungerande flygtrafik är centrala frågor för handelskammaren. Säkerställandet av att kompetent arbetskraft finns att tillgå förutsätter agerande när skolnätverket förminskas. När det gäller yrkesutbildning är det skäl att se till att beslutanderätten bibehålls i regionen och samarbete mellan yrkeshögskolor och universitet bör intensifieras.

Tillsammans kan vi bidra till att vår region representeras av kompetenta beslutsfattare i riksdagen och därigenom också i regeringen. Redan innan riksdagsvalet är det av största vikt att framföra företagens behov till kandidaterna.

juhA häkkinEn toimitusjohtaja | vd Pohjanmaan kauppakamari österbottens handelskammare

COnneCtinG BUsiness

5

ELÄMÄNTYÖ – yhtä ainutkertainen kuin taideteos

Jokainen elämäntyö on uniikki, aito ja korvaamaton.

Ei ole olemassa kahta samanlaista. Elämäntyö on omistautumista, johon liittyy elämänaikaisia saavutuksia, joita oman elämäntyönsä taiteilija ei välttämättä itse edes huomaa. Onneksi on Keskuskauppakamarin elämäntyömerkki.

Katso lisää ansiomerkit.fi »

KOlUMni

Kirjoittaja on Arttu Laine.

Hän on nuoresta iästään huolimatta pitkän linjan osuuskauppamies, jolla on kokemusta S-ryhmästä Virosta, pohjalaismaakunnista ja kehä III:n sisäpuolelta.

Osuuskaupan lisäksi hänen sydämensä palaa perheelämälle ja suunnistukselle.

Pitäkää puolenne

P

ohjanmaan kauppakamarin puheenjohtajuus siirtyi osaltani varamiehelle viime keväänä uusien työtehtävien kutsuessa S-ryhmässä. Osuuskauppa KPO:n toimitusjohtajan tehtävään liittyvä vahva maakunnallisuus vaihtui SOK:n kenttäjohtajan valtakunnalliseen näkökulmaan suomalaisen kaupan näköalapaikalla.

Suomalainen kauppa elää tänä päivänä kovia aikoja.

Perussyy ongelmien takana on pitkään jatkunut talouden huono kehitys, joka on alkanut näkyä myös kuluttajan kukkarossa heikentyvänä ostovoimana ja epävarmuutena oman talouden kehityksestä. Palkat eivät nouse ja samaan aikaan elämisen kustannukset nousevat. Veroja tai hintoja ei voi korottaa, koska kuluttaja ei pysty niitä maksamaan. Tähän liittyen monella alalla kulutus laskee tai suuntautuu edullisempiin tuotteisiin. Tänäkin vuonna mm. ruoan kulutus näyttää olevan laskussa. Syömisestäkin siis säästetään tiukkoina aikoina.

Samaan aikaan kaupassa eletään voimakasta murrosvaihetta kohti digiaikaa. Verkkokauppa, monikanavaisuus, muuttuva kulutus, uudet kilpailijat ja monet muut asiat haastavat perinteistä tapaa toimia. Kaupassakaan pääkilpailija ei välttämättä ole enää siinä risteyksen toisella puolella, vaan se voi olla missä hyvänsä – keskustassa, Tampereella, Saksassa, USA:ssa tai vaikkapa Kiinassa. Erityisesti käyttötavarakaupassa muutos on konkreettinen. Joka tuotteella on siis oma tarinansa ja luonnollinen kotimarkkinansa, joka ei mene perinteisten hallinnollisten rajojen mukaan. On siinä kauppiaalla ja lainsäätäjällä perässä pysymistä. Julkisessa keskustelussa sähköisen kaupan roolia usein liioitellaan ja hypetetään, mutta murros kohti monikanavaista kauppaa on joka tapauksessa käynnissä. Haasteita siis riittää ja sehän tekee hommasta mielenkiintoista.

Toimiessani lähes seitsemän vuotta KPO:n toimitusjohtajana sain olla mukana useissa erilaisissa luottamustehtävissä. En ole uudessa tehtävässäni ehtinyt vielä hirveästi osallistumaan pääkaupungin tarjoamiin monipuolisiin mahdollisuuksiin vaikuttaa. Sen olen kuitenkin huomannut heti alkumetreillä, että maakuntien näkökulmaa ei luonnostaan juuri näy ja jos näkyy, se jää aika helposti kansallisen näkökulman jalkoihin.

Koin kauppakamarityön Pohjamaan kauppakamarissa heti alusta lukien erittäin tärkeäksi, motivoivaksi ja konkreettiseksi tavaksi edistää alueen kilpailukykyä ja elinvoimaa. Tämä tunne on vain vahvistunut tämän reilun puolen vuoden aikana täällä etelässä. Oman alueen edunvalvontatyötä ei kannata ulkoistaa. Puolensa kannattaa pitää yhteistyössä alueen muiden vaikuttajatahojen kanssa.

Kauppakamarityössä hienoa on ollut myös oppia tuntemaan eri alojen ammattilaisia ja saada tilaisuuksia kurkistaa hienouksiin oman alan ulkopuolella. Toivotan menestystä pohjalaisyrityksille koti- ja kansainvälisillä markkinoilla.

Maakuntien näkökulmaa ei luonnostaan juuri näy ja jos näkyy, se jää aika helposti kansallisen näkökulman jalkoihin

COnneCtinG BUsiness

7

 Mikaela Jussila  Seppälän valokuvaamo

ADVERTORIAALI

KAAVA LUO SUUNTAVIIVAT TUULEN VALJASTAMISELLE Pohjanmaan liiton kaavoitusjohtaja ann holm on kärsivällinen nainen. Hän toteaa rauhallisesti, että toukokuussa ympäristöministeriöön lähetettyä, uusiutuvaa energiaa koskevaa vaihemaakuntakaavaa joutunee odottamaan noin vuoden. Ensi kesään mennessä se saattaa siis palautua vahvistettuna. Jos kaikki etenee suunnitellusti.

T

akana on kuitenkin kaikin puolin onnistunut prosessi. Yhteistyö ministeriön virkamiesten kanssa on sujunut hyvin, vaihemaakuntakaavan valmistelu on tapahtunut hyvässä yhteisymmärryksessä.

– Ympäristöministeriön toiveet kaavan suhteen ovat tulleet hyvin esille, toteaa Holm.

Myös kuntien kanssa tehty yhteistyö on ollut saumatonta.

visiona energiaomavarainen maakunta Suomi on asettanut itselleen kovat ilmasto- ja energiatavoitteet. Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä ja uusiutuvan energian osuutta lisättävä.

Lähinnä tuulivoimala-alueita käsittelevä vaihemaakuntakaava on lähtökohta sille, että Pohjanmaallakin voidaan osallistua näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

Pohjanmaan tavoitteena on, että maakunta vuonna 2030 on energiantuotannon osalta omavarainen ja että kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energiavaroilla. Ann Holm kertoo, että suunnitelmien mukaan uusiutuvan energian käyttö jakautuu tulevaisuudessa Pohjanmaalla karkeasti niin, että 55 % on tuulivoimaa, 35 % bioenergiaa ja 10 % muita uusiutuvia energialähteitä. Jotkut tahot ovat ihmetelleet sitä, miksi vaihemaakuntakaavassa kuitenkin näkyy lähinnä tuulivoima. Holm suhtautuu tähän ymmärtäväisesti. Kokonaismaakuntakaavan osaksi tulevan vaihemaakuntakaavan luonne ei aina ole niin helposti ymmärrettävissä.

– Maakuntakaava ja sen vaihekaavat ovat yleispiirteisiä. Niihin sisältyvät vain sellaiset tekijät, joiden merkitys on seudullinen tai maakunnallinen. Esimerkiksi bioenergian tuotantolaitoksen vaikutus ei ulotu niin laajalle. Ympäris-

töministeriöön keväällä jätetty kaava koskee tästä syystä vain sellaisia tuulivoimapuistoja, jotka koostuvat vähintään kymmenestä tuulivoimalasta. Tällaisia seudullisesti merkittäviä alueita kaavassa on nyt 30.

– Kyse on yhteensä 430 km2:n kokoisesta alueesta.

Pienempien, vaikutuksiltaan paikallisten tuulivoimapuistojen osalta ei näin ollen tarvitse odottaa kaavan vahvistamista.

Holm muistuttaa, etteivät tuulivoimala-alueet ole aluevarauksia, vaan yksinkertaisesti merkinnät kertovat alueen soveltuvuudesta tuulivoimatuotantoon.

– Kunta voi näin ollen päättää myös, että aluetta hyödynnetään muuhun tarkoitukseen. Lisäksi myöhemmässä vaiheessa tehtävät selvitykset saattavat osoittaa, että esimerkiksi ympäristö- tai melutekijöiden vuoksi alue ei sovellukaan tuulivoimalle. Tämä on kuitenkin tavanomaista kaavoituksessa, jossa eri tasolla vaaditaan erilaisia selvityksiä ja taustatietoja. Miksi sitten sisällyttää ”turhan” monta tuulivoimala-aluetta, jos niistä kaikki eivät voi toteutua?

– Haluamme aidosti pyrkiä siihen, että saavutamme maakunnallemme muodostetun vision.

voimansiirtoselvitys on ensimmäinen laatuaan Pohjanmaan liiton kaavoitusyksikössä käy kuhina, kun seuraava projekti saadaan potkaistua käyntiin. Kyseessä on ympäristöministeriön osaksi rahoittama hanke, jossa liitto tutkii voimansiirtoa ja sen merkitystä

maisemaan tuulivoimala-alueilla. Tavoite on yksinkertainen: taata mahdollisimman hyvät ratkaisut voimajohtojen sijoittumisen osalta uusiutuvan energian siirtyessä tuotantolaitoksesta loppukäyttäjälle.

palkittu vuoden tulokkaana

G

lorian Ruoka & Viini on valinnut pietarsaarelaisen hampurilaisravintola Friends & Brgrsin vuoden 2014 tulokkaaksi. Vuoden ruokailmiöiden valinnan tekivät lehdentekijät yhdessä ruoka-alan ammattilaisten kanssa.

Friends & Brgrs:ia kiiteltiin erityisesti uudenlaisen konseptin luomisesta, jossa gourmet-taso yhdistyy pikaruoan helppouteen. Tuomaristo kehui ravintolaa myös paikallisten raaka-aineiden käytöstä. Tuomariston mukaan ravintolan miljöö, logot ja tarjoilutapa on hiottu kilpailemaan kansainvälisten ketjujen kanssa.

Kauppakamarit vaativat: talouden pyörät pyörimään

Vaasan älyverkkopilotille INKA-Awards -palkinto

K

V

auppakamarit julkaisivat syyskuussa tavoitteensa seuraavaan hallitusohjelmaan. Tavoiteltavan hallitusohjelman tulisi tähdätä yrityksille hyvän toimintaympäristön luomiseen. Kauppakamareiden keskeiset vaatimukset ovat:

aasan Sundomiin tehdään älykkään sähköverkon demonstraatio- ja tutkimusalusta. Tämän älyverkkopilotin tavoitteena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta ja luoda edellytykset tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämiselle alueen kotitalouksissa. Älyverkkopilotti toi Vaasaan INKA-Awards -palkinnon Tampereella lokakuun alussa pidetyssä Tekesin INKA-ohjelman seminaarissa. – Yksi INKAohjelman päätavoitteita on synnyttää Suomeen kansainvälisesti houkuttelevia, huippuosaamiseen perustuvia kokeiluympäristöjä kaupunkien, yritysten ja valtion yhteistyönä. Vaasan hanke toteuttaa erittäin hyvin tätä tavoitetta, arvioi INKA-ohjelman päällikkö Reijo Munther.

Palkitun Sundom Smart Grid -hankkeen takana ovat ABB, Anvia, Teknologiakeskus Merinova, Vaasan Sähkö -konserni ja Vaasan yliopisto.

1. Julkisten menojen BKT-suhde on pienennettävä 50 prosenttiin. Tämä edellyttää yksityisen sektorin kasvua, tuottavuuden parantamista erityisesti julkisissa palveluissa sekä tiukkaa kulukuria julkisissa menoissa.

2. Veroaste on käännettävä selvään laskuun. Veropolitiikan tulee olla kasvua ja työllisyyttä tukevaa, jotta veropohja laajenee. Kasvun kannalta erityisen haitallisia veroja ovat työn ja yrittämisen verot sekä transaktioverot.

3. Hallitusohjelmassa on sitouduttava yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen sekä kaavoitus-, lupa- ja valitusprosessien nopeuttamiseen. Yhden luukun periaate on toteutettava.

4. Liikenteen infrastruktuuri on saatava parempaan kuntoon ilman, että valtion tarvitsee ottaa lisää velkaa. Liikennepolitiikan tulee perustua selkeisiin palvelukriteereihin ja pitkäjänteiseen päätöksentekoon.

16-19 March

5. Suomen energiaomavaraisuutta ja -huoltovarmuutta on parannettava ja kotimaisia energiamuotoja tulee hyödyntää aiempaa enemmän. Tukipolitiikasta on siirryttävä kohti markkinaehtoista energiapolitiikkaa.

6. Ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulutusta on uudistettava lähtökohtina työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen ja koulutuksen läpäisyasteen parantaminen.

Ulkomaisen työvoiman kiinnittämistä suomalaiseen työelämään on vahvistettava.

VAASA, FINLAND EW_tiiseri_2015_175x175.indd 1

22.10.2014 10.35

CONNECTING BUSINESS 9

LYHYESTI | I KORTHET

Friends & Brgrs

Nyt on keskityttävä työhyvinvointiin Fokus på arbetstrivsel TEKSTI | text JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER sami pulkkinen, anne yrjänä

Työhyvinvointiin liittyvien ongelmien ehkäisy on edullisempaa kuin ongelmien korjaaminen jälkikäteen.

Hyväkuntoiset ja työstään innostuneet ihmiset jaksavat tehdä töitä pitkään.

Att förebygga arbetstrivsel blir billigare än att åtgärda problemen i efterhand. Människor med god kondition och som är ivriga och entusiastiska i sitt arbete orkar jobba längre.

I

takt med att den arbetsföra åldersklassen minskar, borde alla människor i arbetsför ålder orka arbeta allt längre. Övervikt och sjukdomar kopplade till levnadsstandard hotar dock den arbetsföra befolkningen. Samtidigt blir konkurrensen allt hårdare och företagen borde lyckas uppnå bättre resultat med en allt mindre och en allt äldre personal. Därmed är det inte förvånansvärt att enkäten HRbarometern, som sammanställts av Vasa universitet, visar att de viktigaste sakerna inom personalförvaltningen inom den närmaste framtiden kommer att vara utvecklandet av förmansarbete samt att värna om personalens motivation och arbetstrivsel.

– Fysiskt, psykiskt och socialt välmående påverkar hur bra man orkar i sitt arbete. För tillfället är psykiskt välmående på arbetsplatsen mycket aktuellt säger universitetslektor Maria Järlström vid Vasa universitet, som har analyserat barometersvaren. – Det viktigaste när det gäller välmående i arbete är att personalen trivs med sitt arbete. Då orkar man bättre med de utmaningar som arbetet för med sig och man är mer produktiv.

Det viktiga förmansarbetet Med tanke på arbetstrivsel har förmannen ett stort ansvar då alla förväntningar från såväl de anställda som från organisationsledningen samlas på förmännens bord. De anställda förväntar sig respekt, omtanke och uppmuntran av sin förman. En förman behöver också kunna vägleda de anställda till sådana arbetsuppgifter som de har en naturlig

10 CONNECTING BUSINESS

Ulla Åstrand

Maria Järlström

Det viktigaste när det gäller välmående i arbete är att personalen trivs med sitt arbete. fallenhet för, detta för att få organisationen att fungera på bästa möjliga sätt. Vid begynnande konflikter behöver också förmannen snabbt kunna uppmärksamma dessa samt ingripa i dem redan i ett tidigt skede.

– En chef behöver goda kunskaper i kommunikation och ledarskap men tyvärr är det så att vi är allt för fokuserade på effektivitet och resultat, vilket leder till att medmänskligheten hamnar i skymundan, menar Järlström.

I takt med att samhället och arbetsplatserna förändras och osäkerheten ökar så ökar också fysiskt och psykiskt illamående i arbetslivet. I den arbetskultur som råder idag, där vi alltid förväntas vara tillgängliga och online, gör det svårare att återhämta sig från arbete och stress. Det vore kanske aktuellt att på arbetsplatserna diskutera hur man hanterar arbetsbördan för att orka?

Att måna om personalens välmående bidrar också i det långa loppet till bättre resultat för organisationen. En ansvarsfull personalledning beaktar både välmående i arbete och organisationens ekonomiska produktivitet.

Työterveys avainasemassa Erilaisissa työtehtävissä ja työyhteisöissä työn kuormittavuus on hyvin erilaista.

Fyysisesti raskaan työn kuormittavuutta voi huomattavasti vähentää hyvällä työergonomialla ja psyykkisesti raskaan työn kuormittavuutta esimerkiksi riittävillä palautusjaksoilla ja omasta kunnosta huolehtimalla. Lakisääteisen työterveyshuollon tiimiin kuuluvat työterveyshoitaja ja -lääkäri sekä psykologi ja fysioterapeutti, jotka voivat yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa vaikuttaa työkykyyn liittyvissä asioissa.

– Työhyvinvoinnin ylläpito ja työpahoinvoinnin ennaltaehkäisy ovat paljon edullisempia ratkaisuja kuin työpahoinvoinnin hoitaminen jälkikäteen, muistuttaa Mehi-

läisen Vaasan toimipisteen vastaava työterveyslääkäri Ulla Åstrand.

Työn fyysiseen rasittavuuteen on olemassa hyviä helpotuskeinoja, mutta pelkät ergonomiset työvälineet eivät riitä, vaan jokaisen on myös itse pidettävä huolta kunnostaan ja työtavoistaan. Samalla tavoin jokainen yksilö on omalta osaltaan vastuussa työpaikan ilmapiiristä; kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta kohtelias käytös on paikallaan.

– Työpaikan sosiaalisilla suhteilla ja käyttäytymissäännöillä sekä esimies-alaissuhteella on suuri merkitys työn sujuvuuteen ja työhyvinvointiin. Esimerkiksi työuupumus johtuu harvoin työn määrästä, vaan sen taustalla on lähes aina jotain muita työhön liittyviä asioita, Åstrand sanoo.

Yksittäisten potilaiden lisäksi työterveyshuolto voi yhteistyössä työnantajan kanssa auttaa työhyvinvointiin liittyvissä asioissa myös koko työpaikkaa tai jotain sen yksikköä. Työhyvinvointia kartoittavat kyselyt sekä niihin liittyvät toimenpidesuositukset ovat hyvin yleisiä. Työnantaja voi turvautua työterveyden apuun myös erilaisissa kriisitilanteissa. Esimerkiksi irtisanottaville voidaan tarjota muutostukipaketteja, jotka sisältävät kuntoutusta ja työvalmentajien palveluja.

– Jokaisen oma jaksaminen perustuu itsestä huolehtimiseen. Voimme paljon paremmin, kun panostamme liikuntaan, oikeaan ruokavalioon, riittävään unensaantiin ja elämänhallintaan, Åstrand toteaa.

CONNECTING BUSINESS 11

CAsE tYöhYVinVOinti

Yhteensopivat kemiat ja keskinäinen luottamus tekevät Taina Riipisen, Paula Mahlamäen, Anu Rajalan ja Minna Björkmanin yhteistyön helpoksi.

tUKeA tYöhYVinVOinnin YlläPitOOn

V

aasalaisen työhyvinvointi- ja kehittämispalveluihin erikoistuneen Awen Oy:n ja perinteikkään pohjalaisen viestintäkonserni Ilkka-Yhtymän tiet kohtasivat monen sattuman kautta. Ilkka-Yhtymän henkilöstöpäällikkö Paula Mahlamäki oli jo jonkin aikaa etsinyt luotettavaa yhteistyökumppania työhyvinvointiin ja koulutukseen, kun eläkevakuutusyhtiö antoi hänelle vinkin Awenista. Yhteistyön aloittaminen oli helppoa, koska Mahlamäen ja Ilkka-Yhtymä tavoitteet sopivat yksiin Awenin Taina Riipisen, Anu Rajalan ja Minna Björkmanin ajatusten kanssa.

– Oli hienoa löytää osaava toimija läheltä, sillä paikallisuus on Ilkka-Yhtymälle tärkeää. Awenilaiset tuntevat ja ymmärtävät toimintaympäristömme ja lisäksi kemiat toimivat hyvin yhteen, mikä on ollut tärkeää luottamusta rakennettaessa, Mahlamäki sanoo.

12 COnneCtinG BUsiness

Awenin naiset ovat puolestaan erittäin iloisia, että pääsevät tekemään yhteistyötä asiakkaan kanssa, joka sitoutuu aidosti kehittämistoimiin eikä pidä niitä kosmeettisina konsteina.

Yksi vahvuutemme on varmasti ketteryys, mikä on ensiarvoisen tärkeää kriisitilanteissa Awen on osallistunut Ilkka-Yhtymässä noin kymmeneen toimenpiteeseen, joista osa on ollut etukäteen suunniteltuja yksilö- ja ryhmätyönohjauksia ja osa akuutteja kriisiohjauksia. Työn pääpaino on ollut etukäteen suunnitelluissa kehittämistoimissa, mutta esiin nousseisiin kriiseihin on reagoitu nopeasti heti, kun asiakas on ottanut yhteyttä.

– Yksi vahvuutemme on varmasti ketteryys, mikä on ensiarvoisen tärkeää kriisitilanteissa, Rajala miettii.

Palaute sekä kriisiohjauksista että esimiehille suunnatuista työnohjauksista on ollut positiivista. Mahlamäen mukaan konsernin henkilöstö arvostaa työnantajan panostusta hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen. Hän on tyytyväinen Awenyhteistyöhön ja uskoo yhteistyön entisestään syvenevän, sillä työn tekeminen viestintäkonsernissa muuttuu koko ajan haastavammaksi.

– Parasta tässä yhteistyössä on kokonaispaketti; ammattitaitoinen ulkopuolinen asiantuntija on iso apu henkilöstöjohdolle, lisäksi asiointi on helppoa ja toiminta luotettavaa, Mahlamäki summaa.

JUOKseMAllA JOhtAJAKin JAKsAA

V

uonna 2003 ABB Oy:n teknologiajohtaja Heikki Uusitalo otti itseään niskasta kiinni ja aloitti maratonkoulun. Hän oli pitkään miettinyt kuntoremonttia, sillä 50:n virstanpylväs läheni, vastuullinen työ oli kiireinen, ylipainoa oli kertynyt jonkin verran ja verenpainekin oli kohollaan.

Maratonkoulusta Uusitalo sai kipinän kestävyysliikuntaan, minkä ansiosta hänen kuntonsa koheni huomattavasti. Ensimmäisen maratoninsa hän juoksi jo seuraavana vuonna. Uusitalo ryhtyi puhumaan aktiivisesti kestävyysliikunnan puolesta myös työpaikallaan ja perusti sinne ABB Runners -juoksuryhmän. Tänä syksynä 10-vuotisjuhliaan viettänyt ABB Runners kokoaa edelleen viikoittain ABB:n aktiivisia juoksijoita yhteisiin juoksuharjoituksiin juoksuvalmentajan johdolla sekä osallistuu omalla joukkueella juoksukisoihin.

– Yhdessä liikkuminen on mukavaa, mutta kyllä meillä on myös selkeät tavoitteet. Olemme tällä hetkellä kolmen Länsi-Suomen parhaan firmajoukkueen joukossa, Uusitalo kehaisee.

Liikunnallinen elämänmuutos on parantanut Uusitalon elämänlaatua. Fyysisen kunnon kohenemisen lisäksi myös hänen energisyytensä ja stressinsietokykynsä ovat nousseet. – Juoksu on mainio kestävyyslaji, jonka harrastamiseen kiireiseltäkin löytyy aikaa.

Juoksukengät ja -vaatteet mahtuvat helposti mukaan myös työmatkalle, joten liikkuva työkään ei estä juoksemista, sanoo kolmesta viiteen kertaa viikossa juokseva Uusitalo.

COnneCtinG BUsiness

13

CASE ARBETSTRIVSEL

Jaana Koski-Vähälä, idrottsinstruktör Anne Raatikainen, lokalvårdare Sirpa Kakkuri, arbetsledaren för lokalvård Anita Kauppinen, arbetsfysioterapeut Sari Malviniemi och arbetshälsovårdare Maarit Helén är nöjda med resultaten från arbetshälsoprojektet.

Ett levande samarbete inom arbetshälsovården

Å

r 2010 genomförde staden Karleby en enkät om arbetstrivsel inom stadens olika sektorer. På basen av denna enkät utarbetade man planer för arbetstrivsel enhetsvis. Inom enheterna för städtjänster och kosthållning är arbetet mycket tungt och fysiskt betonat och personalen har en hög medelålder. Det här bidrog till att enkätsvaren visade att den delen av arbetet som personalen ville utveckla var just trivsel i arbetet. I bägge enheterna låg också sjukfrånvaron på en högre nivå än medeltalet i staden. Detta fick stadens dåvarande chef för arbetstrivsel Jaana Koski-Vähälä att fundera kring hur man kunde ge stöd åt personalen vid dessa enheter för att de skulle orka med sitt arbete. Därav beslöt man att stadens personalenhet tillsammans med enhetscheferna för städtjänster och kosthållning samt arbetshälsovården, idrottsväsendet och arbetsskyddet påbörjar planeringen av ett projekt där man 14 CONNECTING BUSINESS

strävar efter att bibehålla de olika enheternas personal arbetsföra.

Under hösten 2011 gjordes en kartläggning av välmående hos de ca 300 anställda inom enheterna för städtjänster och kosthållning. Resultaten av kartläggningen analyserades och på basen av dem beslöt man att vidta fortsatta åtgärder.

Utgående från hälsorisker delades personalen in i olika grupper och på basen av gruppernas hälsorisker vidtog man nödvändiga åtgärder.

Hos personalen vid enheterna för städtjänster och kosthållning belastas stöd – och rörelseorganen mest, och därmed lades stor vikt vid motion och arbetsergonomi. Man satsade också på viktkontroll.

De som hörde till de största hälsoriskgrupperna hänvisades till arbetshälsovårdens specialhandledning. För rättvisans skull erbjöds motionsmöjligheter också åt de personer som inte hade specialbehov eller nämnvärda hälsorisker, berät-

tar Koski-Vähälä. – Den goda nyheten var att man inom enheterna var mycket nöjda och arbetsklimatet var mycket gott!

Under det två-åriga projektets gång förverkligades också en föreläsningsserie, där man behandlade bland annat avslappning, stresshantering, kvinnors liv, kosthållning, arbetsergonomi och välmående i arbetet. Majoriteten av projektets deltagare hade positiva upplevelser av projektet. Och även andra enheter inom stadsförvaltningen blev intresserade av att förvekliga liknande projekt.

Motionsivern har hållit i sig även efter att projektet slutförts och tröskeln till att ta kontakt med arbetshälsovården har blivit lägre. Att gå igenom arbetsergonomin har varit mycket värdefullt och jag försöker verkligen tänka på och förmedla dessa saker när vi får praktikanter hit till arbetet säger Sirpa Kakkuri, som arbetar som lokalvårdare.

ADVERTORIAALI

 Mikaela Jussila

Yhteiset tavoitteet avainsanoja liikennejärjestelmän kehittämisessä Yhteistyössä on voimaa – myös silloin, kun puhutaan liikennejärjestelmän kehittämisestä.

Tähän uskoo Pohjanmaan liiton liikenneasiantuntija Tero Voldi.

L

iikennejärjestelmän kehittäminen ei ole mikään pieni tehtävä, ja vaikkakin sen organisointi lain mukaan kuuluu maakunnan liitoille, ei siihen ole valtion toimesta osoitettu lainkaan varoja. Tästä syystä yhteistyö nousee entistäkin tärkeämmäksi.

Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa toukokuussa. Suunnitelma sisältää mm. tärkeimmät tavoitteet maakunnan liikennejärjestelmän osalta.

Pohjanmaa ei kuitenkaan ole muusta maasta erillään, vaan parhaan kokonaishyödyn saavuttamiseksi tehdään yhteistyötä myös rajanaapureiden kanssa.

Varsinkin Etelä-Pohjanmaan kanssa yhteistyö on ollut tiivistä, kun molemmille maakunnille tärkeitä liikennekohteita ovat olleet mm. ratahankkeet sekä valtatiet 18 ja 13. Kahden maakunnan välinen liikenne onkin pendelöinnin vuoksi vilkasta.

– Tämä yhteistyö on ollut kaikin puolin hyödyllistä, pohtii Voldi.

Hän painottaa, että maakuntatasolla tarkasteltuna toiset liikennehankkeet saattavat nousta toisten ohi priorisoinnissa. Priorisoinnissa katsotaan laajemmin myös yhteiskunnallisia vaikutuksia, miten parannus vaikuttaisi esimerkiksi maakunnan kehittymiseen tai työllisyyteen ja yritysten toimintaedellytyksiin.

Toki pohditaan myös sitä, minkälaisilla hankkeilla on parhaat mahdollisuudet

saada rahoitusta ja millainen liikenneverkko täyttää tulevaisuuden tarpeet vielä esimerkiksi 50 vuoden kuluttua.

Priorisoinnissa muistettava synergiaedut Yksi asia käy Tero Voldin ajatuksista hyvin selväksi: Pohjanmaan kuntien kannattaisi entistä vahvemmin tehdä yhteistyötä tässäkin asiassa. Kun esimerkiksi seuduittain katsottaisiin kaikkien intresseissä olevia kohteita ja yhdessä lähdettäisiin niitä ajamaan, tuottaisi yhteinen ponnistus parempaa tulosta kuin se, että kunnat erikseen puhuvat vain omien rajojensa sisällä olevista kehittämistarpeista. Synergiaedut tuovat hyötyä laajemminkin kuin kyseisen kunnan sisälle – vireä ja elinvoimainen seutu palvelee myös seudun reuna-alueen kuntia, Voldi muistuttaa.

Mietittäessä liikenteen kokonaisuutta Voldi mainitsee rakennemallityön erinomaisena yhteistyömuotona. Vaasan kaupunkiseudun ja Pietarsaaren seudun osalta tällaista on jo tehty.

– Työskentelytapa mahdollistaa kuntien yhteisen näkemyksen löytämisen seudun suurten linjojen osalta. Kehittämisestä hyötyy koko seutu, päätöksenteko yhtenäistyy ja päästään eroon osaoptimoinnista, Voldi listaa mallin hyötyjä.

Tästä huolimatta kuntien ei tarvitse luopua oman alueensa tärkeistä kehittämishankkeista.

– Tällaista rakennemallityöskentelyä tarvittaisiin myös Suupohjan rannikkoseudulla, Voldi toteaa.

Miten Pohjanmaalla liikennejärjestelmätyötä jatketaan? Liikennejärjestelmä on yksi Pohjanmaan liiton edunvalvonnan tärkeimmistä painopisteistä. Sen eteen tehdään näin ollen jatkuvasti työtä eri foorumeissa. Maakunnan sisällä ja kuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä liitto on kuitenkin pikimmiten painamassa kaasua: – Tarkoitus on kutsua kokoon liikennejärjestelmätyön ohjausryhmä vielä tämän vuoden puolella, kertoo Voldi.

Paitsi, että ryhmässä on tarkoitus käsitellä maakunnan tasolla tärkeitä liikennehankkeita ja niiden eteenpäin vientiä, on Voldilla haaveissa perustaa seudulliset työryhmät, jotka nostaisivat esille nimenomaan seuduille tärkeät kehittämiskohteet.

Rahoituksen saaminen vaatii sekin hyvää yhteistyötä. Kun pohjatyö on tehty hyvin, on kuitenkin helpompi valjastaa mukaan alueemme vaikuttajat Arkadianmäellä.

Vireä ja elinvoimainen seutu palvelee myös seudun reuna-alueen kuntia.

på nya poster TExt JOHANNA HAVERI BILD VASABLADET

Nya tankesätt i traditionell media HSS Medias VD Svante Wahlbeck och Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg

VEM ÄR NI? Svante Wahlbeck är återflyttaren som har bott, studerat och arbetat i Åbo, där hans fru och tonåriga barn ännu bor. De första tre månaderna på den nya posten har varit så intensiva att han inte har hunnit tänka på fritidsintressen eller annat socialt umgänge. Men när han har tid är han en hängiven renoverare av gamla föremål, under arbete är t.ex. en gammal segelbåt.

Niklas Nyberg är vasabon, som bor i Gerby med sambon och den lilla sonen. Han har studerat statskunskap och journalistik vid Åbo Akademi i Vasa. På fritiden läser, surfar och golfar han gärna.

TIDIGARE UPPGIFTER Wahlbeck har gjort karriär inom den naturvetenskapliga branschen och mediebranschen är helt ny för honom.

Han har arbetat med uppgifter som ansvarig inom marknadsföring och företagsledning i företag inom medicinbranschen och företag som tillverkar laboratorieinstrument. Han har också bott och jobbat utomlands både i Stockholm, Bryssel och New York.

Nyberg började sin journalistkarriär som ungdomsredaktör på Vasabladet och har därefter arbetat på tidningen även som nyhetsreporter, sportredaktör, nyhetschef och onlineproducent.

NUVARANDE ANSVARSOMRÅDE Wahlbeck började som HSS Medias VD i början av september.

På sin nya post vill han använda sin erfarenhet från innovationsintensiva företag och utveckla nya intressant produkter till HSS Media.

Nyberg har varit chefredaktör för Vasabladet sedan den 1 november. I hans arbetsuppgifter ingår också ansvaret för att utveckla det digitala innehållet i Vasabladet, Österbottens Tidning och Syd-Österbotten.

MINA STYRKOR FÖR UPPGIFTEN Wahlbeck har 30 års erfarenhet av ledning av innovativa företag med stark fokusering på produktutveckling. Han tror på att han kan hitta nya infallsvinklar och nya produkter också i mediebranschen.

Nyberg tror att hans förståelse för och kunskap om både traditionell media samt nya digitala medier är en fördel för honom. Han är också en coachande och pådrivande ledare som vågar utmana och ställa höga krav på både sig själv och på den övriga redaktionen.

FRAMTIDA UTMANINGAR Stora förändringar är på gång inom mediebranschen och de traditionella papperstidningarna tappar både läsare och annonsörer. I den här situationen vill Wahlbeck och Nyberg hitta sina läsare och utveckla sådana medieprodukter som både läsare, annonsörer och andra samhälleliga aktörer behöver – utan att den goda journalistiken blir lidande.

Niklas Nyberg (vänster) och Svante Wahlbeck

CONNECTING BUSINESS 17

TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVAT ES VISUALS / ESA SILTALOPPI

Teini-ikään ehtinyt

WAPiCE kasvaa edelleen V

aasalainen informaatioteknologiayritys Wapice Oy perustettiin 15 vuotta sitten juuri uuden vuosituhannen kynnyksellä. IT-kuplan puhkeamisesta huolimatta pääosin teollisuusyritysten IT-partnerina toimiva Wapice on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen ja sen tavoitteena on kasvaa yhä edelleen.

– Tavoitteenamme voisi olla vaikka tuplata henkilöstömme ja liikevaihtomme seuraavan viiden vuoden aikana, heittää yrityksen toimitusjohtaja Pasi Tuominen, mutta myöntää samaan hengenvetoon, että nyt vallitseva taloudellinen tilanne todennäköisesti hillitsee kasvua. Tasaisesti kasvaneet henkilöstö- ja liikevaihtokäyrät tulevat tänä vuonna jäämään suurin piirtein edellisvuoden tasolle. Tuominen ei kuitenkaan jää murehtimaan sitä.

– IT-ala on Suomessa ainoa ala, jossa henkilöstömäärä lisääntyy koko ajan. Raudan merkityksen vähentyessä ja koodin määrän kasvaessa teollisuustuotteissa IT-osaajia tarvitaan koko ajan lisää, Tuominen huomauttaa. Hän ei usko IT-palveluiden siirtyvän kokonaan Intiaan tai muihin halvempiin maihin, vaan teollisuus tarvitsee osaavia tietoteknisiä palveluita myös lähietäisyydellä. rohkEAA kAsVuA Kolmen miehen perustama Wapice työllistää tällä hetkellä 270 henkilöä, joista 150 työskentelee yrityksen kotipaikkakunnalla Vaasassa, osa Palosaaren pääkonttorin yhteydessä ja osa Vaasa Airport Parkissa. Yrityk-

18 COnneCtinG BUsiness

sen muut toimipisteet ovat lähellä asiakkaita Tampereella, Hyvinkäällä, Oulussa, Seinäjoella ja Jyväskylässä. Myös Wapicen omistajakanta on kasvanut kolmesta lähes viiteenkymmeneen, ja sen liikevaihto lähentelee 20 miljoonaa euroa.

– Olemme kasvaneet rohkeasti ja ennakoineet asiakkaiden tarpeita palkkaamalla taloon tarvittavia osaajia. Periaatteenani on ollut, että talossa täytyy olla niin paljon osaamista eri aloilta, että kriittinen massa ylittyy ja ihmiset oppivat toinen toisiltaan.

Silloin osaaminen kasvaa, emmekä ryhdy taantumaan, Tuominen kertoo.

Edes taloudellisesti heikkoina aikoina yrityksessä ei ole käyty yt-neuvotteluja, vaan silloin on panostettu muualta vapautuneiden erikoisosaajien hankintaan. Tällainen toiminta edellyttää, että yrityksen talous on kunnossa.

Wapicen henkilöstö on kasvanut pääasiassa rekrytoimalla ja vain 6 prosenttia väestä on tullut taloon yritysostojen kautta. Rekrytointi on Tuomisen mukaan yritysostoja edullisempi tapa kasvaa, sillä silloin taseeseen ei synny ylimääräistä liikearvoa, vaan omaisuus on oikeasti kassassa. Se tuo yritykselle lamankestävyyttä ja taloudellista vakavaraisuutta, johon myös asiakkaat uskovat.

AsiAkkAAn mEnEstyminEn tärkEää Wapice toimii teollisuusyritysten partnerina ja pyrkii omalla ohjelmisto- ja elektroniikkaosaamisellaan edistämään asiakkaidensa

suorituskykyä. Yrityksen tärkeitä asiakkaita toimii mm. energiateknologia-alalla, liikkuvien työkoneiden parissa, konepajoissa ja elintarviketeollisuudessa.

Voimakkaasta kasvusta huolimatta Wapice ei ole kokenut suuria kasvukipuja.

Sen salaisuus on pitkälti varhaisessa vaiheessa käyttöön otetussa ja hyvin toimivassa laatujärjestelmässä sekä lean-organisaatiossa, josta turhat rönsyt on karsittu pois.

– Yrityksen jokainen solu ja tiimi ovat sisäistäneet strategian mukaiset toimintasäännöt ja myös uudet työntekijät perehdytetään niihin. Kun poikkeamia ilmenee, mietimme miten meidän pitää korjata toimintaamme, jotta virheeltä vältytään jatkossa. Pyrimme myös oppimaan asiat jo ensimmäisellä kerralla, Tuominen selittää. – Tehtävät ja vastuut on mietitty tiimikohtaisesti, mutta myös tarvittavia täsmäresursseja pystytään irrottamaan projekteihin muista tiimeistä.

Tässä helpottavat myös videoneuvotteluratkaisut, joihin olemme panostaneet paljon.

Tuominen sanoo, että yrityksen menestys perustuu ennen kaikkea kyvykkääseen henkilöstöön. Tärkein kriteeri rekrytoinnissa onkin aina ollut henkilön ammattitaito. Uusien rekrytoitavien on myös oltava halukkaita toimimaan teollisuusrajapinnassa yhteistyössä asiakkaiden edustajien kanssa.

– Vastuuta meillä saa jokainen, joka on halukas ja kyvykäs kantamaan sitä, Tuominen vakuuttaa.

Ajattelemme asiakkaan toimintaa kokonaisuutena ja pyrimme löytämään kullekin asiakkaalle sopivan innovatiivisen kokonaisratkaisun.

CONNECTING BUSINESS 19

POHJANMAA VALTAA HELSINGIN Österbotten intar Helsingfors TEKSTI | TExT JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER SAMI PULKKINEN, POP-UP POHJANMAA

Pohjanmaan parhaat palat tulevat tutuiksi helsingissä 11.–13.6.2015, kun koko maakunnan yhteinen markkinointitapahtuma Pop-up Pohjanmaa täyttää pääkaupungin energialla ja elämänilolla. tapahtuman tarkoituksena on raikastaa maakunnan imagoa antamalla tapahtuman kävijöille uusia elämyksiä Pohjanmaalta.

S

uomen maakunnat ovat viettäneet maakuntajuhlia Helsingissä vuodesta 1988 lähtien Helsingin kaupungin kutsumina. Keväällä 2013 Pohjanmaan liitto päätti vastata Helsingin kutsuun myöntävästi, sillä monet muut Helsingissä esittäytyneet maakunnat ja kaupungit olivat tyytyväisiä oman markkinointitapahtumansa antiin. Ensi vuoden kesäkuussa Helsingissä nähdään ja koetaan Pohjanmaan parhaat palat Pop-up Pohjanmaa -tapahtumassa.

Tämän markkinointitempauksen avulla on tarkoitus houkutella maakuntaan lisää opiskelijoita, asukkaita, matkailijoita ja yrityksiä. Tärkeä tavoite on myös luoda maakunnan yrityksille, yhdistyksille ja muille toimijoille uusia mahdollisuuksia kehittää toimintaansa ja verkostojaan. uPPLEVELsEr På oLikA PLAtsEr i huVuDstADEn Pop-up Österbotten arrangeras av Helsingfors stad och Österbottens förbund och Expo Österbotten förverkligar evenemanget. Projektchef Laila Schauman har förberett evenemanget som en del av Expos verksamhet sedan i mars detta år.

Efter ett tiotal år fyllda av arbete och studier i södra Finland och i mellersta Europa är Schauman återflyttaren som ser Österbotten med nya ögon tack vare all den erfarenhet hon samlat på sig under åren. Schauman värdesätter de goda sidorna hos landskapet där hon har sina

20 COnneCtinG BUsiness

Godbitar från österbotten kommer att presenteras i helsingfors 11–13.6.2015 när evenemanget Pop-up österbotten fyller staden med energi och livsglädje. evenemanget är gemensamt för hela landskapet och ett sätt att marknadsföra österbotten på. Målet med evenemanget är att fräscha upp landskapets image genom att erbjuda besökarna nya österbottniska upplevelser.

rötter och hon har en förståelse för österbottningarnas vardag. Men hon har också en förmåga att kritiskt granska regionen och hur den marknadsförs.

– Evenemangets knutpunkt kommer att vara på Senatstorget men vårt mål är också att placera ut oss i Helsingfors och låta människor känna, lyssna, dofta och smaka på Österbotten, säger Schauman som nuförtiden är Vasabo.

– Det kommer att bjudas på musik, film och teater, mångsidiga utbildningsalternativ, industri och tjänster, export och hantverk, turism, design och innovativitet samt glädje, samvaro mat och mångkulturalitet – det vill säga allt det som Österbotten har att erbjuda.

PoP-uP LumoAA Tapahtuman nimi Pop-up Pohjanmaa viittaa taianomaisiin lastenkirjoihin, joiden sivuilla taidokkaasti taitetut karton-

POP-UP POhJAnMAA viittaa taianomaisiin lastenkirjoihin, joiden sivuilla taidokkaasti taitetut kartonkihahmot luovat kolmiulotteisen kuvan kirjan tarinasta.

kihahmot luovat kolmiulotteisen kuvan kirjan tarinasta. Samalla tavalla pohjalaiselämykset nousevat Helsingin maaperästä ja lumoavat sen asukkaat kolmen päivän ajan ensi kesänä. Myös tapahtuman yleisilme henkii eloon heräävää kirjan kuvitusta irrallisen tuntuisten ”pahvikuvioiden” avulla.

Positiivisen vaikutelman aikaansaamiseksi kolmipäiväisen tapahtuman sisältöön ja sen suunnitteluun on panostettava kunnolla.

– Hankkeella on ohjausryhmä, jossa ovat mukana maakunnan keskuskaupunkien ja niiden elinkeinoyhtiöiden sekä liiton ja kauppakamarin edustajat, jotta sisällöstä saadaan mahdollisimman kattava. Lisäksi käytämme kokenutta tapahtumanjärjestäjää Senaatintorilla järjestettävän tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa, Schauman kertoo.

Parhaillaan Schauman kerää yrityksiä ja yhteisöjä mukaan tapahtumaan. Varaukset Senaatintorin päätapahtuma-alueelle on tehtävä viimeistään tammikuun loppuun mennessä.

Pop-up Pohjanmaan suunnitelmia kuunnellessa toimittajakin vakuuttuu siitä, että tapahtuma ei jätä ketään kylmäksi. Onhan se jo suunnitteluvaiheessa saanut meidät maakunnan asukkaat ottamaan ahkerasti kantaa siihen, kenen kannattaa osallistua hankkeeseen ja sen kustannuksiin.

Laila Schauman vill fräscha upp Österbottens image i södra Finland.

CONNECTING BUSINESS 21

talouskatsaus | ekonomisk översikt Mia Brännbacka & Jarl Sundqvist

TEOLLISUUS

RAKENTAMINEN

KAUPPA

2010=100

Koko maa

Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaa

Päätoimialojen liikevaihto oli kuluvan vuoden alussa kasvussa lukuun ottamatta kaupan alan liikevaihtoa Pohjanmaalla. Rakennusalan kasvu oli erittäin merkittävää koko kauppakamarialueella. Hurja nousu johtui isoista rakennushankkeista ja Seinäjoki-Oulu -radan kaksoisraidetyöstä.

Pitkittynyttä pessimismiä Utdragen pessimism

Kauppakamarin marraskuinen Business Panel kertoo pitkälti edelleen synkistyneistä näkymistä alueen yrityksissä. Kaikki saldolukumittarit ovat kääntyneet laskuun. Myös Tilastokeskuksen alkuvuoden toteutumasta kertovat luvut kertovat liikevaihdon heikosta kehityksestä rakennusalaa lukuun ottamatta, jossa on nähtävissä reipas piristyminen. Vaimeat tunnelmat maailmanmarkkinoilla näkyvät heikkona kehityksenä myös alueemme veturialoilla.

Handelskammarens Business Panel som gjordes i november påvisar fortsättningsvis dystra utsikter i regionens företag. Alla saldotal vittnar om en nedåtgående trend. Även Statistikcentralens statistiska material från början av året påvisar en svag utveckling gällande omsättningen med undantag av byggbranschen, var en klar uppgång kan skönjas. De dämpade stämningarna på de globala marknaderna märks tydligt som svagare utveckling för våra lokomotivbranscher.

22 CONNECTING BUSINESS

Suhdannetilanne eri päätoimialoilla Pohjanmaan kauppakamarin Business Panel marraskuussa 2014 kertoo yritysten näkymien synkentyneen edellisestä, huhtikuussa toteutetusta mittauksesta. Huhtikuussa hienoisessa nousussa olleet saldolukukäyrät ovat kaikki kääntyneet taas laskuun. Keväällä ainoastaan tunnelmaa kuvaava käyrä oli nollaviivan alapuolella eli negatiivisesta tunnelmasta kertovia yrityksiä oli enemmän kuin niitä, jotka kertoivat tunnelman olevan positiivinen. Nyt nollaviivan alapuolella on myös tilauskantaa kuvaava käyrä. Tämän vuoden liikevaihto-odotuksia ja tulevan puolen vuoden rekrytointiaikeita kuvaavat käyrät ovat nollaviivan tuntumassa.

Yritysten näkymien synkkyyttä kuvaa hyvin se, että liikevaihtoa ja rekrytointiaikeita kuvaavat käyrät ovat olleet näin alhaalla viimeksi viisi vuotta sitten Lehman Brothersin vararikon liikkeelle sysäämän talousromahduksen jälkeen.

Kuitenkin liikevaihto-odotukset tälle vuodelle verrattuna viime vuoteen ovat palvelualan yrityksissä muita aloja positiivisemmat. Vain joka neljäs palvelualan yritys arvioi liikevaihdon pienenevän tänä vuonna. Kaupan alalla melkein puolet yrityksistä arvioi liikevaihdon jäävän viime vuodesta. Teollisuusyrityksissä on selkeä kahtiajako: sekä viime vuotta suuremmasta että pienemmästä liikevaihdosta kertovia yrityksiä on huomattavan paljon. Merkittävää on kuitenkin, että kysyttäessä tulevan puolen vuoden liikevaihto-odotuksia on liikevaihdon kasvuun uskovia yrityksiä enemmän.

Kuilu hyvin pärjäävien ja tällä hetkellä heikommin selviytyvien teollisuusyritysten välillä näkyy myös rekrytointiaikeissa. Rekrytointiaikeissa olevia, niitä, joilla on tarve vähentää henkilöstöä, sekä niitä, joiden henkilöstömäärä säilyy ennallaan, on kaikkia kutakuinkin kolmannes teollisuusyrityksistä. Kaupan ja palvelualoilla rekrytointitilanne on vakaampi: kolme neljästä yrityksestä arvioi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan tulevan puolen vuoden aikana. Kaikkien alojen rekrytointitarve on vähentynyt selvästi edellisestä mittauksesta.

Lähes joka toinen teollisuusyritys kertoo tilauskannan olevan nyt vuoden takaista heikompi. Paremmasta tilauskannasta kertoo 30 prosenttia teollisuusyrityksistä.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä noin 40 prosentilla on vientitoimintaa. Puolet näistä yrityksistä arvioi viennin säilyvän ennallaan tänä vuonna verrattuna viime vuoteen, kolmannes arvioi viennin kasvavan.

Joka toinen vastannut yritys arvioi investointien pysyvän tänä vuonna viimevuotisella tasolla. Palvelu- ja kaupan aloilla viimevuotista pienemmistä investoinneista kertovia yrityksiä on noin kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin niitä, joiden investoinnit kasvavat. Teollisuuden investoinneissa näkyy sama yritysten kahtiajako, joka näkyy muillakin mittareilla.

SALDOTALEN

EXPORT

INVESTeringar rekrytering ORDERLÄGE STÄMNING

OMSÄTTNING

Alla indikationer pekar för närvarande neråt. Dock finns det fler företag som uppger att de har en växande omsättning och export samt ett växande rekryteringsbehov, än företag som i denna mätning uppger att utsikterna är dåliga.

Omsättningen branschvis

Industri

Service ÖKAR

Handel

OFÖRÄNDRAD

Totalt MINSKAR

Inom servicebranschen är det fler företag som tror på en växande omsättning i år än på en minskande omsättning. Inom företag inom handelsbranschen är förväntningarna på omsättningen som allra svagast i år. Utsikterna inom handelsbranschen har försvagats ytterligare sedan den senaste mätningen i april.

CONNECTING BUSINESS 23

Stämningen i industrin i jämförelse med föregående Business panel

Alueelliset erot Alueittain tarkasteltuna yritysten näkymät ovat positiivisimmat Keski-Pohjanmaalla, jossa investoinneista kertova saldolukukäyrä on kääntynyt nousuun ja rekrytoinneista ja viennistä kertova saldoluku on säilynyt jokseenkin ennallaan edellisestä mittauksesta. Vaasan seudulla sekä Pietarsaaren seudulla yritysten tilanne on synkistynyt kaikilla mittareilla.

Valonpilkahduksiakin on kuitenkin näkyvissä.

Pietarsaaren ja Vaasan seuduilla on enemmän liikevaihdon kasvuun tänä vuonna uskovia yrityksiä kuin sen laskuun uskovia. Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla myös rekrytointiaikeissa olevia yrityksiä on enemmän kuin niitä, joilla on tarve vähentää henkilöstöä. Koko kauppakamarialueella vienti on kasvanut tänä vuonna useammalla yrityksellä kuin supistunut.

Yritystoiminnan pullonkaulat Eniten yritysten toimintaa rajoittava tekijä on edelleen riittämätön kysyntä, joka vaivaa erityisesti teollisuusyrityksiä. Riittämättömästä kysynnästä kärsivien teollisuusyritysten määrä on noussut edellisestä mittauksesta 16 prosenttiyksikköä, ja nyt kaksi kolmesta teollisuusyrityksestä kärsii kysynnän vähyydestä.

Toiseksi suurin pullonkaula yritysten toiminnassa on ammattitaitoisen työvoiman puute, josta kärsii 15 prosenttia yrityksistä. Työvoimapula vaivaa erityisesti kaupan alalla, jossa joka neljäs yritys ei saa rekrytoitua tarvitsemaansa väkeä. Palvelualan yrityksistä 17 prosenttia ja teollisuusyrityksistä ainoastaan 12 prosenttia kärsii rekrytointiongelmista.

Palvelualalla on eniten niitä yrityksiä, joilla ei ole tuotantokapeikkoja: neljännes yrityksistä ilmoittaa, ettei niillä ole toimintaa rajoittavia tekijöitä. Vastaava luku kaupan alalla on 12 prosenttia ja teollisuudessa yhdeksän prosenttia. Hallinnolliset esteet ja käyttöpääoman puute vaivaavat eniten kaupan alan yrityksiä.

Huvudnäringsgrenar År 2013 var utvecklingen av omsättningen inom industrin i Österbotten växlande: under det första och det sista kvartalet visade sig omsättningen vara sämre än under motsvarande perioder föregående år, medan omsättningen utvecklades i positiv riktning under det andra och det tredje kvartalen. I sin helhet visade förra året rejäla två procent sämre resultat än året innan. Under det pågående årets första kvartal ökade industrins omsättning i Österbotten med 1,3 procent jämfört med året innan.

I Mellersta Österbotten utvecklades industrin positivt endast under det sista kvartalet av år 2013; hela året landade på 5,8 procent sämre resultat än året innan. Under det pågående årets första kvartal

24 CONNECTING BUSINESS

4/2014 11/2014

mycket optimistisk

optimistisk

normal

pessimistisk

mycket pessimistisk

Den allmänna stämningen i industriföretagen har försämrats sedan föregående mätning i april.

stämningen områdesvis

Vasaregionen mycket optimistisk

Jakobstadsregionen optimistisk

Mellersta Österbotten normal

pessimistisk

Totalt mycket pessimistisk

Nära på hälften av företagen i både Vasa, Jakobstad som Karleby beskriver stämningen i branschen som normal.

ViEnti

koko mAA

PohjAnmAA

ALuEEn VEturiALAt

kEski-PohjAnmAA

Sekä Pohjanmaalla että Keski-Pohjanmaalla teollisuuden vientiliikevaihdon kehitys oli hiukan heikompaa viime vuonna verrattuna vuoteen 2012.

Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla vienti Pohjanmaalla säilyi edellisvuoden alun tasolla, kun taas Keski-Pohjanmaalla liikevaihto oli reilun viiden prosentin kasvussa.

kvicknade utvecklingen av omsättningen till och låg på 6,4 procent bättre resultat än året innan.

För byggnadsbranschen i Österbotten och i Mellersta Österbotten var 2013 ett år av svag tillväxt jämfört med året innan. I Karlebyregionen avtog tillväxten mot slutet av året och blev negativ under det sista kvartalet. Men under det första kvartalet 2014 skedde en kraftig tillväxt inom byggsektorn. Både i Österbotten och i Mellersta Österbotten syns en tydlig injektion inom byggsektorn från det massiva infrastrukturbygget längs banavsnittet SeinäjokiUleåborg. Fram till år 2017 kommer 870 M€ att investeras i ett dubbelspår och grundförbättring av spåret. År 2013 var omsättningen inom handelsbranschen i Österbotten en procent sämre än föregående år. Den svaga utvecklingen fortsatte under det pågående årets första kvartal således att omsättningen visade på 2,2 procent sämre resultat än under motsvarande period året innan. År 2013 växte handelsbranschen i Mellersta Österbotten med 1,2 procent jämfört med föregående år. Den försiktiga tillväxten fortsatte under det pågående årets första kvartal i och med att omsättnigen visade sig vara 0,9 procent högre än året innan. rEgionEns LokomotiVbrAnsChEr Den överlägset största branschen inom handelskammarområdet är tillverkning av maskiner och all det arbete som hör ihop med maskinleveranser och service av dessa. Tillsammans med tillverkning av elapparater bildar dessa två branscher huvuddelen av det man i Vasaregionen kall-

kEski-PohjAnmAA, mEtALLi PohjAnmAA, ELintArVikE PohjAnmAA, sähkÖ PohjAnmAA, konEEt jA LAittEEt koko mAA, tEoLLisuus

Kauppakamarialueen veturialoista metalliala Keski-Pohjanmaalla on ainoa, joka oli ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kasvussa. Elintarvikeala on pitkän kasvujakson jälkeen kääntynyt hienoiseen laskuun. Pienessä laskussa olivat myös Vaasan seudun energiaklusterin päätoimialat koneet ja laitteet sekä sähköala.

Handelsbanken – Sijoittajan asialla jo vuodesta 1871.

I placerarens tjänst sedan 1871.

Handelsbanken Vaasa - Vasa 010 444 3232* Handelsbanken Kokkola - Karleby 010 444 3560* Handelsbanken Pietarsaari -Jakobstad 010 444 3360*

*Puhelun hinta 0,0835 e/puhelu + 0,1209 e/min. *Samtalspris 0,0835 e/samtal +0,1209 e/min.

handelsbanken.fi

COnneCtinG BUsiness

25

www.canorama.fi

Tilintarkastuspalvelut Lakipalvelut Veropalvelut Liikkeenjohdon konsultointi Yritysjärjestelyt

© 2014 Ernst & Young Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.

Paikalliset asiantuntijat.

Kansainvälinen verkosto.

• • • • •

ey.com/fi/kotimaa p. 0400 944 333

EY_CB_Pohjanmaan kauppakamari_ad_2014.indd 1

26 COnneCtinG BUsiness

2014-10-30 10:06:24

lar energiklustret. Maskinbranschen hade en svajig utveckling under hela 2013 med både nedgångar och kraftiga uppgångar. Utvecklingen var ändå god under detta års första kvartal då ökningen var drygt tio procent jämfört med motsvarande period året innan. När man kom in på detta års andra kvartal byttes plustecknet ut mot ett minustecken.

För Karlebyregionens del är metallbranschen den överlägset största branschen mätt i eurobelopp. Motorn i denna bransch är de företag som finns under det man kallar det oorganiska kemiklustret. I synnerhet det andra kvartalet i år har varit positivare än motsvarande period ifjol tack vare ett bättre världsmarknadspris på zink och förändringarna i valutakursen.

Tillverkningen av elapparater hade en tydlig positiv utveckling under nästan hela 2013. Den goda farten stannade dock av mot slutet av 2013 och när man kom in på det första kvartalet detta år låg branschen i Österbotten på minus cirka fem procent jämfört med samma period året innan.

En svag förbättring skedde under andra kvartalet men tillväxten förblev ändå ett par procent under motsvarande period året innan.

Livsmedelsramställning har fått en allt större betydelse i Österbotten under de senaste åren. Omsättningen i branschen växte under år 2013 med rejäla 16 procent i jämförelse med året innan. Utvecklingen av omsättningen har dock vänt till det sämre under detta år. Det första kvartalet av året gav en sänkning på 10 procent och det andra kvartalet en sänkning på 4 procent i jämförelse med motsvarande perioder året innan.

Tillverkning av släp och båtar i Österbotten har på många håll haft en gynnsam period. Sista kvartalet under 2013 och den första halvan under detta år har varit en period av positiv utveckling. För båtbranschen har det betytt att fler båtar än tidigare byggs både inom motorbåtssegmentet och inom segmentet för dyra segelbåtar.

Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta vuonna 2014 Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan ELY-keskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.

Tämä talouskatsaus perustuu Pohjanmaan kauppakamarin Business Panelin 11/2014 ja Tilastokeskuksen aineistoon.

Kauppakamarin Business Panel on uudistettu, kun se keväällä 2014 laajennettiin useamman kauppakamarin yhteiseksi. Liikevaihtoa, henkilöstöä ja tilauskantaa koskevat kysymykset on yhtenäistetty siten, että vastaajia pyydetään ensin vertaamaan tilannetta tänä vuonna viime vuoteen ja toisessa aihetta koskevassa kysymyksessä ennakoimaan kehitystä tulevan puolen vuoden aikana.

Denna ekonomiska översikt beskriver läget år 2014 på Österbottens handelskammares område. Området sammanfaller med Österbottens NTM-centrals område och består av landskapen Österbotten och Mellersta Österbotten.

Den här ekonomiska översikten grundar sig på uppgifter från Österbottens handelskammares Business Panel 11/2014 och Statistikcentralen.

Handelskammarens Business Panel har förnyats i och med att man under våren 2014 gjorde den gemensam för ett flertal handelskamrar. Frågorna som rör omsättning, personal och orderläge har standardiserats på så sätt att respondenterna ombeds att först jämföra situationen under det pågående året med situationen under fjolåret. Vidare ombeds respondenterna förutse utvecklingen under det kommande halvåret.

ME AUTAMME Ajanvaraus: mehilainen.fi tai 010 414 00 Soitto kiinteän verkon liittymästä 0,08 €/puh. + 0,06 €/min.

Matkapuhelimesta 0,08 €/puh. + 0,17 €/min.

Vaasa, Raastuvankatu 13 | mehilainen.fi

COnneCtinG BUsiness

27

Kauppakamarin koulutuksella pidät osaamisesi ajan tasalla

Håll dina kunskaper uppdaterade med hjälp av handelskammarens kurser

K

H

auppakamarit järjestävät koulutusta ympäri maan ja ne muodostavatkin yhden Suomen suurimmista koulutusorganisaatioista. Määrän ohella myös laatu on korkealla: Taloustutkimuksen Yrityskuvat-tutkimus osoitti työelämän päättäjien arvostavan kauppakamarin koulutusta. Se sijoittui tutkimuksessa toiseksi heti Aalto EE:n jälkeen. Kauppakamarin koulutus erottui muista kouluttajista positiivisesti erityisesti hinta-laatu -suhteen osalta.

Kauppakamari on pohjalaismaakuntien johtava ajankohtaiskouluttaja laajalla, yrityksille suunnatulla koulutustarjonnalla. Koulutuksemme ovat lyhytkestoisia ja niiden tavoitteena on pitää yritysten henkilöstön osaaminen ajan tasalla toimintaympäristön muuttuessa. Kauppakamarin jäsenenä saat koulutukset aina edulliseen jäsenetuhintaan.

andelskamrarna ordnar kurser runt om i landet och de utgör faktiskt en av Finlands största utbildningsorganisationer. Antalet kurser är många och kvaliteten är hög.

En undersökning gjord av Taloustutkimus visade att näringslivets beslutsfattare värdesätter handelskammarens kurser. Handelskammarens kurser kom på andra plats efter Aalto EE och utmärkte sig speciellt gällande förhållandet mellan pris och kvalitet.

Handelskammaren är den ledande utbildaren i Österbotten då det gäller aktuella kurser för företag. Våra kurser är korta och syftet med dem är att upprätthålla personalens kunskaper i företagen i den takt som verksamhetsomgivningen ändras. Som handelskammarens medlem får du alltid kurserna till ett förmånligt pris.

Hitta din egen bland vårens kurser

Nähdään koulutuksessa!

Vi ses på kursen!

Löydä omasi kevään koulutuksista

Mia Brännbacka

Kevään koulutuskalenteriin olemme koonneet kattavan tarjonnan eri ammattiryhmille. Esimiespäivämme Asiantuntijasta esimieheksi sopii niin aloitteleville kuin kokeneemmillekin esimiehille, jotka haluavat menestyä ja auttaa alaisiaan menestymään. HR-päivän keskiössä on puolestaan tiimityöskentely ja tiiminvetäjän työkalut. Toukokuussa pidettävä Talousjohdon päivä Hallittu kasvu – seuraa näitä! tarjoaa talouden työkalut yritysten toimitusjohtajille, talousvastaaville ja hallituksen jäsenille. Ulkomaankauppapäivämme Vienti-ilmoittaminen tänään on suunnattu viennin avainhenkilöille riippumatta siitä, tehdäänkö tullaukset yrityksessä itse vai teetetäänkö ne huolintaliikkeellä.

Talouden koulutuksiin tuomme uuden tuotteen, Talousassistentin valmennuspäivän. Koulutus on erinomainen peruskoulutus taloushallinnosta ja sen toimintaprosesseista. Puolen päivän koulutuksessa käsitellään niin kirjanpitoa ja tilinpäätöstä, osto- ja myyntilaskuja kuin matkalaskuja ja matkakulukorvauksia. Kevään aikana tarjoamme tuttuun tapaan ajankohtaiset koulutukset myös palkanlaskijoille ja kirjanpitäjille.

Vuoden tauon jälkeen tarjonnastamme löytyy taas koko päivän mittaisia tietotekniikan koulutuksia. Keväällä tarjoamme koulutusta Excel 2013 -käyttäjille ja järjestämme koulutuksen Outlook 2013:n uusista ominaisuuksista. Näiden lisäksi tarjoamme tuttuun tapaan valikoiman tunnin mittaisia tietotekniikan verkkokoulutuksia.

I vårens kurskalender har vi sammanställt ett heltäckande utbud för olika yrkesgrupper. Vår förmansdag Från expert till förman passar både personer som påbörjat eller ska påbörja ett jobb som förman och personer som har längre erfarenhet av förmansjobb och som framgångsrikt vill hjälpa sina underordnade att lyckas. Temat för HR-dagen är teamarbete och nycklarna till toppenteam. Vår dag för utrikeshandel om exportförtullning passar personer inom exporten oberoende av om förtullningen sköts inom företaget eller av en speditionsfirma.

Inom ekonomiförvaltningen introducerar vi en ny produkt, Utbildningsdag för ekonomiassistenter. Kursen är en utmärkt grundkurs inom ekonomiförvaltning och dess verksamhetsprocesser. Under halvdagskursen behandlas bokföring och bokslut, inköps- och försäljningsfakturor samt resekostnadsersättningar och reseräkningar. Under våren erbjuder vi också som vanligt aktuella kurser för löneräknare och bokförare.

Efter ett års paus erbjuder vi nu igen heldagskurser inom datateknik. Under våren ordnar vi kurser i grunderna av Excel 2013 och de nya egenskaperna av Outlook 2013. Dessutom fortsätter vi ordna de en timmes långa webbkurserna inom datateknik.

Koulutuskalenteri Kurskalender

Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi. Koulutuksessa nähdään!

 Taloushallinto ja verotus |

Ekonomiförvaltning och beskattning Utbildningsdag för ekonomiassistenter 17.3 kl. 9–13, Jakobstad Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Välj ut de intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens. Vi ses på kursen!

Handelskammarens HR-dag | Kauppakamarin HR-päivä Nycklarna till toppenteam 19.3 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Leni Grünbaum, BoMentis Oy

Talousassistentin valmennuspäivä 18.3. klo 9–13, Vaasa Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Tiiminvetäjän toimivat työkalut 24.3. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Sanna Leino, Mind Studio Coaching

Löneräknarens dag 20.4 kl 9–16, Jakobstad 21.4 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

 Tietotekniikka | Datateknik

Palkanlaskijan päivä 22.4. klo 9–16, Kokkola 23.4. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Bokförarens dag 18.5 kl. 9–16, Jakobstad 19.5 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Kirjanpitäjän päivä 20.5. klo 9–16, Kokkola 21.5. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Excel 2013 perusteet tehokkaasti 5.2. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Pekka Päärnilä, Salcom Group Excel 2013 grunderna effektivt 10.2 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Pia Bhattarai, Salcom Group Office 2013 nya egenskaper 14.4 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Pia Bhattarai, Salcom Group Office 2013 uudet ominaisuudet 15.4. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Pekka Päärnilä, Salcom Group  HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen

 Teemakoulutukset | Temakurser

(Godkänd styrelsemedlem)

Kauppakamarin esimiespäivä | Handelskammarens förmansdag

HHJ – Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi 13.3. alkaen, Vaasa

Från expert till förman 4.2 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Carola Lindholm-Gerlin, Ab Carolin Oy

 Verkkokoulutukset | Webbkurser

Asiantuntijasta esimieheksi 11.2. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Henrietta Aarnikoivu, ProTulos Oy Kauppakamarin ulkomaankauppapäivä | Handelskammarens dag för utrikeshandel Exportförtullning idag 17.2 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Marina Malmström Vienti-ilmoittaminen tänään 10.3. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Marika Nummila, Samex Oy

19.1. klo 14–15 Automatisoi rutiinit Excelin makroilla

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus Peruuttaminen

Ilmoittautuminen koulutukseen on sitova, ja osallistumisen voi peruuttaa maksutta ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta, mutta kahta päivää ennen koulutusta tai myöhemmin tehdyistä peruutuksista laskutamme osallistumismaksun kokonaisuudessaan.

Sairastapauksissa laskutamme puolet osallistumismaksusta. Peruutuksen sijaan yritys voi lähettää toisen työntekijän estyneen tai sairastuneen tilalle.

Koulutuksen järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

Anmälan och ytterligare information www.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet Annullering

Anmälningar till kurser är bindande men anmälningar kan annulleras avgiftsfritt senast under kursens sista anmälningsdag.

Annulleringar efter att anmälningstiden har gått ut faktureras ändå med hälften av deltagaravgiften. Annulleringar som görs två dagar innan kursen eller senare faktureras med hela deltagaravgiften. Vid sjukdomsfall faktureras halva deltagaravgiften. Företaget kan dock skicka en annan anställd istället för den som har insjuknat.

Villkor för att kurser ska anordnas är att antalet deltagare uppgår till minimiantal per kurs.

Lisää koulutuksia kotisivullamme www.pohjanmaankauppakamari.fi Flera kurser på vår hemsida www.otserbottenshandelskammare.fi

Flyben kanssa yhteistyössä järjestettiin after work –tilaisuudet Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Tilaisuudessa keskiössä oli lentoliikenne ja Kokkola-Pietarsaaren lentokenttä.

Syysforum keräsi satakunta kuulijaa Kokkolaan. Vasemmalla syyskokouksessa valittu Pohjanmaan kauppakamarin puheenjohtaja, ABB:n teknologiajohtaja Heikki Uusitalo, keskellä entinen puheenjohtaja Arttu Laine ja Laineelle muistolahjaa ojentamassa kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen.

Ulkoasiainministeriön alivaltiosihteeri Matti Anttosen näkemykset Venäjän tilanteesta keräsi kauppakamarilounaalle ravintola Gustav Wasaan parikymmentä yritysjohtajaa.

Kauppakamarin tilaisuuksissa yritysten väki tapaa toisiaan

K

auppakamarin tehtävänä on tarjota jäsenilleen tilaisuuksia kontaktien luomiseen ja verkostoitumiseen. Eri kumppaneiden kanssa tietyn teeman ympärillä järjestetyt aamiais-, lounasja after work –tilaisuudet ovat oiva tapa tavata samasta teemasta innostuneita ihmisiä muista alueen yrityksistä ja organisaatioista. Tänä syksynä kauppakamari on järjestänyt useita maksuttomia verkostoitumistilaisuuksia.

Kokkolassa järjestettiin Anvian kanssa tilaisuus kyberturvallisuuden nykytilanteesta. Keskustelua alusti F-Securen Erkki Mustonen.

Alustusta saattoi seurata myös verkossa.

Vaasassa pidetyn kauppakamariaamiaisen teemana oli työhyvinvointi.

Tilaisuuteen saapunut HR-väki kuuli Työeläkevakuutusyhtiö Elon Mirelle Granvikin ja Baronan Jaakko Alamäen alustukset.

heikki Uusitalo puheenjohtajaksi

A

BB:n teknologiajohtaja ja Low Voltage Products –divisionaan johtaja Heikki Uusitalo Vaasasta valittiin kauppakamarin uudeksi puheenjohtajaksi. Uusitalo on aiemmin ollut kauppakamarin ensimmäinen varapuheenjohtaja, mutta hoitanut puheenjohtajan tehtäviä jo valtaosan vuodesta 2014 Arttu Laineen siirryttyä SOK:n palvelukseen Helsinkiin. Sekä Laine että Uusitalo linjasivat syyskokouksessa puheissaan kauppakamarin toimintaa.

Molempien mielestä jatkossa tulee panostaa vielä nykyistä enemmän valtakunnantason edunvalvontaan.

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Peter Boström, Daticista Pietarsaaresta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Halpa-Hallin toimitusjohtaja Janne Ylinen Kokkolasta. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin toimitusjohtaja Kim Biskop Osuuskauppa KPO:sta ja toimitusjohtaja Jarmo Herronen Bolideniltä Kokkolasta. Hallituksessa jatkavat toimitusjohtaja Peter Björk Solvingista, toimitusjohtaja Stefan Damlin Wärtsilä Finlandista, toimitusjohtaja Mikael Eklund Ekeristä, toimitusjohtaja Ulf Nylund Vaasan Osuuspankista, toimitusjohtaja Stefan Sjöberg KWH Mirkalta, professori Riitta Viitala Vaasan yliopistosta sekä asianajaja Stefan Wikman Roschier Asianajotoimistosta. Syyskokous valitsi luottamuselimiin yhteensä noin 230 henkilöä.

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt sekä LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.

Kodin ja kotiväen turva kerralla kuntoon Nyt on oikea aika tulla asiakkaaksi LähiTapiolaan, sillä tarjoamme sinulle kotivakuutuksen 25 %:n alennuksella.

Hankkiessasi samalla henkivakuutuksen, saat sen puoleen hintaan. Ja mikä parasta – kun ostat kotivakuutuksen, saat vielä alaikäisten lasten tapaturmavakuutukset maksutta. Tarjoushinnat koskevat ensimmäisen vuoden vakuutusmaksuja. Kampanja-aika on 1.11. – 30.12.2014. www.lahitapiola.fi/kotikuntoon

Näistäkin vakuutuksista saat

Bonusta.

Eroon kuittisirkuksesta S-Business -kortilla

S-Business -kortti vie yrityskortilla maksamisen uuteen aikaan. Sinun ei tarvitse enää säästää kuitteja, vaan kaikki ostojesi tiedot siirtyvät

kirjanpitokelpoisina laskulle. Kortilla saat myös alennuksia ja etuja yli 1600 S-ryhmän toimipaikassa ympäri maan.

isi tt s.fi r o s n k ine o s t su bu ak a s i m ss nk tee a H oit os