CB-Connecting Business 4/2015

POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING

4∙2015 DIGITALISAATIO ETENEE YRITYKSISSÄ

CONNECTING BUSINESS

TUNNELIN PÄÄSSÄ KAJASTAA

ETT SVAGT LJUS I SLUTET AV TUNNELN

AUTOMAATIO NOSTAA KILPAILUKYKYÄ Automatisering ökar konkurrenskraften

Uusi BMW X1

www.bmw.fi

Ajamisen iloa

TÄYSIN UUSI BMW X1.

KAUPUNKI, MAASEUTU, AJAMISEN ILO. Uusi BMW X1 avaa ovet uuteen maailmaan. Dynaaminen muotoilu on saanut parikseen monikäyttöisyyden.

Taloudellisuus puolestaan korkealuokkaisen viimeistelyn ja ajamisen ilon. Uuden ajan BMW X1 on saapunut.

Tervetuloa koeajolle oman BMW-jälleenmyyjäsi luona!

BMW X1 alkaen 40.243,08 €. Autoveroton hinta 32.840,00 €, arvioitu autovero 6.803,08 €, toimituskulut 600 €, EU-yhd. kulutus 4,1 l/100 km, CO2-päästöt 109 g/km, vapaa autoetu alkaen 785 €/kk ja käyttöetu alkaen 605 €/kk (BMW X1 sDrive18d).

connecting_business_0312_185x252_bmw.indd 1

Mestarintie 6, Kokkola, 06–8239 600

Rantamaantie 35, Vaasa, 06–3156 300

automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti ark. 9–18, la 10–15

huolto ark. 8–16

huolto ark. 8–18, la 9–14

varaosamyynti ark. 8–17

varaosamyynti ark. 8–18, la 9–14

vauriokorjaamo ark. 8–16

vauriokorjaamo ark. 8–16

KAYTTOAUTO.FI

KAYTTOAUTO.FI

6.11.2015 12:58:59

CONNECTING BUSINESS Pohjanmaan kauppakamarilehti Österbottens handelskammartidning

4 ⋅ 2015

SISÄLTÖ · INNEHÅLL

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Tidningen utkommer fyra gånger per år.

JULKAISIJA | UTGIVARE Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare Vaasa – Pietarsaari – Kokkola Vasa – Jakobstad – Karleby Puh/tfn (06) 318 6400 www. ostro.chamber.fi

PÄÄTOIMITTAJA | CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen Puh/tfn 0500 561 036 juha.hakkinen@chamber.fi

ILMOITUKSET | ANNONSER Mia Brännbacka Puh/tfn 050 309 2331 mia.brannbacka@chamber.fi

TOIMITUSNEUVOSTO | REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331 Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036 Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100

TOIMITUS | REDAKTION Viestintä Oy Prowomedia info@prowomedia.com

TAITTO | OMBRYTNING Muotoilutoimisto Into Tuula Koto

KÄÄNNÖS | ÖVERSÄTTNING Pohjanmaan kauppakamari/ Österbottens handelskammare Micaela Lindahl-Palmroos

PAINO | TRYCK Kirjapaino Fram Boktryckeri SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n Joutsenmerkitylle painolaitokselle.

PAINOS | UPPLAGA 4500 kpl / st.

ISSN 1796-9441

12

14

RANIPLAST

Perheyritys rakentaa miljoonaluokan investointia kotiseudulleen.

SÄÄNTELYN RAJOITTAMINEN

on pitkään ollut kauppakamareiden tavoitteena, kertoo Leena Linnainmaa.

10

Automaatio nostaa kilpailukykyä Automatisering ökar konkurrenskraften

12

14

Perheyritys panostaa kotiseudulleen Familjeföretag satsar på hemorten

16

Digitalisaatio haluaa tiedon ulos ja käyttöön

Sääntely kuriin vaikka väkisin

PALSTAT

KANSI | PÄRM Kuva | bild: Sami Pulkkinen Lisääntyvä teollisuusautomaatio auttaa pitämään töitä Suomessa, uskovat Antti Liedes (vas.) ja Sami Kivioja. Ökad industriautomatisering hjälper till att behålla arbetet i Finland, tror Antti Liedes (till vänster) och Sami Kivioja.

PÄÄKIRJOITUS | LEDARE | 5 Rytminmuutoksen aika | Dags för tempoväxling

UUSIIN ASEMIIN | PÅ NYA POSTER | 23 Beamexiä johtaa ihmiskeskeinen insinööri

LYHYESTI | I KORTHET | 7

TALOUSKATSAUS | EKONOMISK ÖVERSIKT | 24

KOLUMNI | KOLUMN | 9 Alla arbetar mot ett gemensamt mål - Nu även kommunernas tur!

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA | HANDELSKAMMARENS KURSER | 28 AJASSA | AKTUELLT | 30

CONNECTING BUSINESS 3

Painavaa asiaa...

...kevyesti.

Värikkäämmän maailman puolesta!

Parasta laatua - luvatussa aikataulussa - perille saakka Korsholmanpuistikko 37, 65100 Vaasa | 06 320 9600 | info@fram.fi | www.fram.fi

Suomi tarvitsee rytminmuutoksen, koska kilpailukykymme on laskenut jo useita vuosia ja hallinnon taakka alkaa käydä maksajille liian raskaaksi. Veroja ei voi enää korottaa, mutta kuntien ja valtion menot kasvavat edelleen. Eli on muutoksen aika. Muutokseen digitalisaatio tarjoaa hyviä apuja. Lisää digitalisaatiosta ja teknologian hyödyntämisestä tässä lehdessä.

Kauppakamarin yritysbarometri kertoo, että odotukset lähitulevaisuudesta ovat pysyneet varovaisina. Tämän vahvistaa myös EK:n tuore suhdannebarometri. Rakennusala on myönteinen, mutta esimerkiksi kaupan alan heikot näkymät jatkuvat edelleen. Odotuksissa ollut teollisuuden tilauskannan kasvu ei ole ainakaan vielä toteutunut kaupoiksi, vaikka monelle dollarin kurssin vahvistumisesta euroon nähden onkin apua. Toisaalta Pohjoismaihin viejät joutuvat taistelemaan heikentyneitä valuuttoja vastaan. Palvelualalla on edelleen melko positiiviset näkymät. Barometrin tuloksista lisää tuonnempana lehdessämme.

Kauppakamari piti vuosia esillä yritysten näkemystä työssäkäyntialueen kokoisista kunnista. Asia ei valitettavasti juuri edennyt ja sen seurauksena valtaa ollaan siirtämässä kunnista uusille sote-alueille. Noin puolet kuntien menoista ja päätäntävallasta siirtyy näille uusille itsehallintoalueille.

Toivottavasti valta ei karkaa liian kauaksi pohjalaisten edunvalvonnasta. Uudistus ei saa merkitä sitä, että kuntien veroprosentit vaihtelevat merkittävästi ja että työnteon verotus kiristyy.

Pohjanmaa elää viennistä ja monikulttuurisuus on meille tärkeä arvo. Meillä on pitkät perinteet pakolaisten vastaanottamisessa, ja kotouttaminen on usein onnistunut hyvin. On hyvä muistaa, että työnteko on parasta kotouttamista. Kielitaitovaatimuksista ja tiukoista ehdoista on hyvä joustaa, että maahanmuuttaja saa nopeasti työtä. Byrokratiaa on myös näissä asioissa vähennettävä. Vientisuomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia myös jatkossa.

Dags för tempoväxling Finland behöver en tempoväxling, eftersom vår konkurrenskraft har sjunkit under flera år och den administrativa bördan börjar bli för tuff för våra betalare. Skatterna kan inte höjas mera men kommunernas och statens utgifter växer alltjämt.

Det är alltså dags för en förändring och digitaliseringen kan erbjuda den hjälp vi behöver. Läs mer längre fram i tidningen om digitaliseringen och hur man kan utnyttja teknologin.

Enligt handelskammarens företagsbarometer är förväntningarna på den nära framtiden fortfarande försiktiga. Det här bekräftas också av den färska konjunkturbarometern som Finlands Näringsliv EK låtit göra. Inom byggbranschen är tongångarna positiva men till exempel inom handeln är utsikterna fortfarande svaga. Den förväntade tillväxten av orderstocken inom industrin låter vänta på sig trots att dollarns starka värde i förhållande till euron har varit till hjälp. Å andra sidan hamnar de företag som exporterar till de nordiska länderna att kämpa med försvagade valutor. Inom servicesektorn är utsikterna fortfarande ganska positiva. Längre fram i tidningen finns mera information om barometern.

Under flera år förde handelskammaren fram att kommuner ska vara lika stora som ett pendlingsområde. Tyvärr framskred inte fusionsplanerna och som en följd av det håller makten på att förflyttas från kommunerna till nya vårdområden. Ungefär hälften av kommunernas utgifter och beslutanderätt flyttas över till de nya självstyrelseområdena. Förhoppningsvis hålls makten kvar i Österbotten så att vi bibehåller våra påverkningsmöjligheter. Reformen får inte innebära att kommunernas skatteprocenter varierar avsevärt och att beskattningen av arbete skärps. Österbotten lever på export och vi värdesätter mångkulturalism. Vi har en lång tradition av att ta emot flyktingar och integrationen har ofta lyckats bra. Det är bra att komma ihåg att sysselsättning är den bästa integrationen. Det är viktigt att vi är flexibla vad gäller språkkrav och att vi inte ställer för hårda krav så att vi säkerställer att invandrarna snabbt får arbete. Byråkratin måste även i de här fallen minskas. Exportfinland behöver internationell kompetens också i fortsättningen.

JUHA HÄKKINEN toimitusjohtaja | vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare

PÄÄKIRJOITUS | LEDARE

Rytminmuutoksen aika

ADVERTORIAALI Teksti Johanna Haveri

Suosittu Polar Loop -aktiivisuusranneke on osa älyhenkivakuutusta. Sen avulla on hyvä seurata omaa aktiivisuuttaan ja unirytmiään.

Avaimet terveempään elämään LähiTapiolan uusin yrityksille suunnattu henkivakuutustuote on älyhenkivakuutus, jonka avulla yritys voi kannustaa henkilöstöään arjen pienten elintapamuutosten kautta voimaan paremmin ja vaikuttamaan omaan jaksamiseensa.

Kuolemantapauksessa vakuutus myös antaa taloudellista turvaa vakuutetun läheisille.

Ä

lyhenkivakuutus on enemmän kuin tavallinen henkivakuutus, sillä talouden turvaamisen lisäksi se ohjaa vakuutettua muuttamaan elintapojaan terveellisemmiksi ja vaikuttaa sitä kautta elämänlaatuun sekä eliniän odotukseen. Henkilöstölleen älyhenkivakuutuksen ottava yritys saa hyötyä siitä, että entistä aktiivisemmat ja tyytyväisemmät ihmiset jaksavat myös työssään paremmin.

Käytännössä älyhenkivakuutus koostuu henkivakuutuksesta, internetin kautta toimivasta Duodecim Star -terveystarkastuksesta ja -itsevalmennusohjelmista sekä Polar Loop -aktiivisuusrannekkeesta, jonka avulla voi seurata ja kehittää omia terveellisiä elintapojaan. Valinnaiset Duodecim Star -itsevalmennusohjelmat keskittyvät ihmisen hyvinvoinnin kannalta tärkeisiin asioihin kuten esimerkiksi terveelliseen ravintoon, liikuntaan, uneen, painonhallintaan, nautintoaineiden käyttöön ja ihmissuhteisiin.

– Työnantajan tavoitteena on saada henkilöstö kiinnostumaan omasta terveydestään ja pysymään entistä paremmin työkykyisenä. Älyhenkivakuutuksen avulla työnantaja antaa henkilöstölleen avaimet terveempään elämään, mutta muutoksen tekeminen on tietysti kiinni jokaisesta henkilöstä itsestään, kertoo LähiTapiola Pohjanmaan henkilöstöriskipäällikkö Teemu Lillrank.

Turvaa ja terveyttä vaikka pukin pakettiin

Lillrankin mielestä älyhenkivakuutus sopii mainiosti vaikka joululahjaksi yrityksen henkilöstölle, sillä onhan jo pelkkä aktiivisuusrannekekin suosittu lahjaidea.

– 50 000 euron korvaussumman sisältävä yksittäinen vakuutus kustantaa työnantajalle noin 150 euroa vuodessa, mutta siitä saatava hyöty parantuneen tehokkuuden ja vähenevien sairauspoissaolojen muodossa voi olla moninkertainen, Lillrank toteaa. – Varmasti työntekijätkin arvostavat työnantajan panostusta heidän

hyvinvointiinsa. Ja pahimman sattuessa henkilön omaiset ovat varmasti kiitollisia vakuutusturvasta. Älyhenkivakuutus sopii kaikenkokoisille yrityksillä, joilla on palkattua henkilökuntaa.

MIKSI ÄLYHENKIVAKUUTUS? • • • • •

Elintavat vaikuttavat elinikään ja elämänlaatuun.

Kannustaa pienten muutosten kautta voimaan paremmin.

Hyvinvoiva työntekijä on tuottava työntekijä.

Aktiivisuuden lisääminen ja yöunien parantaminen vähentävät vakavia henkilöriskejä.

Pahimman sattuessa työntekijän läheisten talous on turvattu.

Lisätietoja: Teemu Lillrank Henkilöstöriskien asiantuntija 040 353 3071 teemu.lillrank@lahitapiola.fi

Puh. 06 534 2000 Kauppapuistikko 19–21, 65100 Vaasa

E

Y:n (aiemmin Ernst & Young) Vaasan toimisto juhlisti lokakuun lopulla 40-vuotista toimintaansa.

Birger Hannerin Vaasaan avaamasta toimistosta on vuosien aikana muodostunut yli 30 hengen toimisto, jossa tilintarkastajien ohella asiakkaita palvelevat liikejuristit ja veroasiantuntija. Vaasan lisäksi EY:n toiminta alueella on laajentunut myös Seinäjoelle, Pietarsaareen ja Kokkolaan. Suomen toimistot toimivat tänä päivänä osana pohjoismaista EY:n organisaatiota, mikä tuo lukuisia etuja erityisesti Pohjanmaalla, jossa useilla asiakkailla on toimintaa myös Ruotsissa. Globaali tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö EY on Big4-yritysten markkinajohtaja Suomessa jo toista vuotta peräkkäin.

Vaasan toimiston tasavuosia juhlittiin jännittävissä merkeissä. James Bond Spectre-ennakkonäytös keräsi yhteen ey:läiset, asiakkaat ja yhteistyökumppanit vuosien varrelta. (Kuva: Emma Buss)

KIIRE JA UUDET HAASTEET VIEVÄT, MUTTA VÄLILLÄ ON HYVÄ PYSÄHTYÄ KIITTÄMÄÄN

M PORKKANAA TARJOLLA TYÖNANTAJILLE

V

aasan kaupunki tukee vaasalaisten työttömien työllistämistä yrityksiin Vaasa-lisällä. Tuen pituus on kuusi kuukautta, ehdot vähintäänkin kohtuulliset ja byrokratia minimaalista.

Onnistuneeseen reseptiin tarvitaan yksi yritystyönantaja ja yksi työtön työnhakija. Yhtälöön lisätään molempien osapuolten kiinnostus toisiaan kohtaan ja työehtosopimuksen mukainen reilu peli.

Taloudellinen porkkana ei ole paikkakuntasidonnainen, eli yrityksen kotipaikka voi olla Vaasan ulkopuolellakin.

Tätä porkkanaa voi nauttia myös TEtoimiston palkkatuen ohella.

enestyvän yrityksen taustalla on osaavia, sitoutuneita työntekijöitä. Keskuskauppakamarin ansiomerkki on oiva tapa osoittaa arvostusta henkilöstölle. Merkki viestii saajalleen, että hänen kokemustaan ja sitoutumistaan arvostetaan.

Keskuskauppakamari päätti vuonna 1928 perustaa muisto- ja ansiomerkin. Merkkien piirustukset laati Tillanderin kultasepänliike, joka sai merkit myös valmistettavakseen. Kaksi ensimmäistä merkkiä lanseerattiin jo seuraavana vuonna.

Nykyään käytössä on useita vuosimerkkejä kymmenen vuoden ja sitä pidemmästä työskentelystä saman työnantajan palveluksessa, erikoismerkit elämäntyöstä useiden työnantajien palveluksessa tai ainutlaatuisesta suorituksesta sekä Kauppakamarin ansioristi.

Lue lisää palkitsemisesta ja ansiomerkeistä www.ansiomerkit.fi.

Lisätietoja löytyy verkosta: http://www.vaasa.fi/vaasa-lisa Ytterligare information och ansökningsblanketten för Vasatillägget finns på nätet: http://www.vaasa.fi/sv/ vasatillagg-for-sysselsattande

Laihian Mallas jakaa pitkäaikaisille työntekijöilleen ansiomerkit aina vuosittaisessa Elojuhlassaan. Tänä vuonna ansiomerkin saivat Christel Storm 30 vuoden työskentelystä yrityksessä, Sirpa Kinnari ja Mika Vuorinen 20 vuoden työskentelystä ja Tanja Mäki 10 vuoden työskentelystä. Oikealla Laihian Mallas Oy:n toimitusjohtaja Lasse Koski.

CONNECTING BUSINESS 7

LYHYESTI | I KORTHET

EY:n Vaasan toimisto juhli jännittävissä merkeissä

ADVERTORIAALI

KOLUMN

Skribenten Mathias Lindström är Kvarkenrådets direktör och projektledare för Midway Alignment.

Förutom att Lindström arbetar intensivt med att trygga förbindelsen över Kvarken är han en mycket aktiv jägare. Hans frys innehåller till största delen kött som han själv styckat och hans arbetsrum pryds av skinnet av björnen han sköt i Rumänien. Även styrkelyft är en kär hobby för honom.

Alla arbetar mot ett gemensamt mål - Nu även kommunernas tur!

M

och svenska staten bör i ekonomiskt utmanande tider våga investera i regioner som är starka och som vill utvecklas tillsammans.

Förbindelserna är speciellt viktiga för exportindustrin i dessa starka exportregioner. Lyckas vi koppla ihop regionerna ännu starkare skapar vi bättre förutsättningar för företag att etablera sig och bli kvar i Kvarkenregionen. Samtidigt kan vi skapa en helt ny plattform för nya innovationer, vilket är mycket viktigt för våra företags fortsatta framgång och konkurrenskraft. Den nya Kvarkenfärjan ger även möjligheter för företagen att testa sin nya teknik och digitala lösningar samt för kommersialiseringen av dessa.

Ett starkare samarbete bidrar även till förbättrade socioekonomiska och kulturella utbytesmöjligheter t.ex. genom en ny gemensam arbetsmarknad, intensifierat gränsöverskridande samarbete mellan universiteten och sjukhusen, men även i fråga om kultur, turism och idrott.

Dessa antaganden och målsättningar är inte endast förhoppningar. Ett gott praktiskt exempel är Malmö-Köpenhamn som har utvecklats enormt efter att Öresundsbron färdigställdes. Dessa två städer har nästan växt ihop och regionen blomstrar.

Målet är att färjan och omkringliggande infrastruktur är klara före 2020. En förutsättning för förverkligandet är regionalt och nationellt ekonomiskt stöd på båda sidor av Kvarken. Nu om någonsin borde även kommunerna i regionen visa intresse att delta i finansieringen av den nya Kvarkenfärjan och behövlig infrastruktur eftersom denna fråga är av stor regional betydelse i hela mellersta Finland. Detta är ett unikt tillfälle eftersom EU är mycket intresserade av vad vi vill skapa och dessutom villiga att även medfinansiera projektets förverkligande.

Låt oss tillsammans skapa ett internationellt showcase både för regionen och för vårt näringsliv. Finland behöver goda och positiva exempel i dessa ekonomiskt svåra tider.

ycket har hänt sedan 1830-talet då den första ångbåtstrafiken i Bottniska viken och över Kvarken inleddes. Trafiken blev under åren mer regelbunden och 1958 kom den första bilfärjan. År 1972 var den första vintern som det gick en bilfärja mellan Vasa och Umeå och därmed började året runt trafiken. Innan ångbåtsperioden transporterade skärgårdsborna i Björköby och på Holmön post och passagerare över Kvarken och verkade därmed som tidiga föregångare till dagens Kvarkentrafik.

Behoven har förändrats men även i dagsläget är en regelbunden och pålitlig förbindelse över Kvarken en nödvändighet. Projektet Midway Alignment of the Bothnian Corridor handlar om mer än passagerar- och godstrafik. Det handlar om att med hjälp av infrastruktur skapa nya förutsättningar för regional utveckling, en gemensam arbetsmarknad, främja förutsättningarna för näringslivet och skapa ny tillväxt.

Som bäst jobbar Vasa och Umeå intimt tillsammans med Kvarkenregionens näringsliv i detta projekt för att utveckla infrastrukturen i hamnarna, samt för att planera och bygga en ny toppmodern färja, specialanpassad för trafiken mellan Vasa och Umeå. Nästa steg är att inleda byggnadsarbetet.

Ansökningen för fas 2, dvs. själva byggandet, är under arbete och skall lämnas in till EU-kommissionen i februari 2016.

MER ÄN ETT FÄRJEPROJEKT OCH MERA ÄN VASA OCH UMEÅ Projektet skapar nytta både för Finland och Sverige och utvecklar goda förbindelser för gods och passagerare. Transportsträckan som går i öst-västlig riktning genom norra Europa knyts an till de stora europeiska så kallade TEN-T nätverken, vilket i sin tur gör det lättare för frakt och människor att nå till exempel huvudstadsregionerna, Norges isfria hamnar och övriga världen.

Kvarkenregionen och dess näringsliv är beroende av fungerande trafik- och infrastrukturlösningar. Regionerna på båda sidorna av Kvarken är framgångsrika och även finska

CONNECTING BUSINESS 9

Riitta Malinen tarkistaa kytkimiä valmistavan OT100-125 -linjan pakkaussolun robotin tarttujan imukuppeja.

AUTOMAATIO NOSTAA KILPAILUKYKYÄ TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER SAMI PULKKINEN

AUTOMATISERING ÖKAR KONKURRENSKRAFTEN Tuotantoautomaation lisääminen nostaa tuottavuutta ja parantaa kilpailukykyä. Parhaimmillaan se auttaa säilyttämään ja jopa lisäämään valmistustyötä Suomessa.

10 CONNECTING BUSINESS

Ökad produktionsautomatisering höjer produktiviteten och förbättrar konkurrenskraften. I bästa fall hjälper den till att behålla och till och med öka produktionsarbetet i Finland.

Kivioja ja Liedes seuraavat ruudulta, kuinka automatisoidun kytkinlinjan eri solut toimivat. Kameravalvonta on osa tuotannon laadunvarmistusta.

T

eollisuuden tuotantoautomaatioon, suunnittelupalveluihin sekä kunnossapitoon ja palveluihin erikoistunut Co-Automation Oy on toiminut Vaasassa vuoden 2011 alusta lähtien. Yrityksen toimitusjohtaja ja toinen omistaja Sami Kivioja kiinnostui teollisuusautomaatiosta ja robotiikasta jo kauan sitten, eivätkä ABB:n palveluksessa vietetyt vuodet ainakaan vähentäneet kiinnostusta.

– Suunnittelemme ja toteutamme asiakkaillemme erilaisia tuotantoautomaatioratkaisuja. Toimimme läheisessä yhteistyössä sekä asiakkaiden että toimittajien kanssa. Entinen työnantajani ABB on etenkin robotiikassa meille tärkeä yhteistyökumppani, sillä käytämme ratkaisuissamme ABB:n robotteja, Kivioja kertoo.

Läheisestä yhteistyöstä kertoo myös se, että Co-Automation auktorisoitiin Suomen ensimmäisenä robottiyhteistyökumppanina ABB:n Value Provider Program -ohjelmassa pari vuotta sitten.

AUTOMAATIO JA ROBOTIIKKA LISÄÄNTYVÄT Kiviojan mukaan automaatio ja robotiikka lisääntyvät nyt vauhdilla. Maailmanlaajuisesti katsottuna robotisaation ”räjähdyspiste” on lähellä, sillä viimeisen viiden vuoden aikana robottien määrä on kasvanut huimasti etenkin palvelupuolella. Robotit tekevät valmistavassa teollisuudessa tällä hetkellä töistä noin 10 prosenttia, mutta vuoteen 2025 mennessä robottityön osuus kasvaa jopa 30 prosenttiin.

– Tuotannon automaatioasteen lisääminen on yksi keino lisätä suomalaisen tuotannon kilpailukykyä. Automaatio myös kiinnostaa yhä enemmän yrityksiä, sillä siihen liittyviä kyselyjä ja töitä tulee koko ajan lisää, Kivioja sanoo.

Hän uskoo, että ihmisen ja robotin yhteistyön mahdollistavat ratkaisut sekä kehittyvä konenäkö ja sensoritekniikka lisäävät robotiikan käyttökohteita tuotannossa.

– Tuotantoautomaatioon investoimista suunnittelevan yrityksen kannattaisi olla jo varhaisessa vaiheessa yhteydessä joko laitetoimittajaan tai alan konsulttiin, jotta ratkaisusta saataisiin paras mahdollinen hyöty, Kivioja kehottaa.

rat 1,5–2 miljoner euro årligen i produktionen och som exempel kan nämnas att robotarnas antal har ökat från 7 till 24.

En del av fabrikens automatiseringslösningar, t.ex. linjen för brytare OT125, har gjorts i samarbete med Co-Automation. Tidigare behövde man 10–20 personer på linjen för att montera brytare men nu sköter en person per arbetsskift om den automatiserade linjen.

–Visionen är att vi i en nära framtid kunde automatisera hela processen från beställning till leverans i fråga om vissa produkter, säger Liedes. –Det kan hända att vi i fortsättningen tack vare automatiseringen kunde återta en del av de processer som outsourcats.

TILLVERKNINGSTIDEN AV BRYTARE HALVERADES Fabriken ABB Breakers and Switches, som finns i Vasa, är ett utmärkt exempel på hur man med hjälp av att öka automatiseringsgraden kunde halvera tillverkningstiden av brytare, höja leveranssäkerheten och kvaliteten samt förbättra hela fabrikens lönsamhet.

–Nu kan Vasafabriken till och med konkurrera med kineserna gällande produktionskostnaderna, berömmer operativa direktören Antti Liedes, som också ansvarar för den globala tillverkningen av ABB:s brytare. I samma andetag nämner han dock att automatiseringen har ökat även i Kina och i övriga Asien.

Under de senaste fyra åren har man tagit ett rejält kliv framåt gällande produktiviteten i fabriken. Man har investe-

AUTOMATISERING ÄR INGET ATT VARA RÄDD FÖR Både Liedes och Kivioja tror hårt på att automatiseringen är en av de faktorer som ökar konkurrenskraften.

–Automatiseringen tar inte bort arbetsplatser utan den bidrar till att hålla kvar arbetet i Finland och Europa, intygar Kivioja, och Liedes håller med.

–Vi har inte sagt upp en enda stadigvarande arbetstagare under den tid vi ökat automatiseringsgraden. Tvärtom, människornas arbete har ändrat och blivit ändamålsenligare och sjukfrånvaron har minskat med en tredjedel, säger Liedes.

Liedes uppmanar finländska företag att våga satsa på automatisering – och Kivioja håller med.

CONNECTING BUSINESS

11

PANOSTAA KOTISEUDULLEEN TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER SAMI PULKKINEN

Familjeföretag satsar på hemorten Erilaisia muovisia pakkausmateriaaleja valmistava Rani Plast toteuttaa miljoonainvestointia uuteen tuotantolinjaan Kruunupyyn Teerijärvellä. Toisen polven yrittäjät uskovat perheyrittäjyyteen myös jatkossa.

Rani Plast som tillverkar förpackningsmaterial av plast gör en miljoninvestering i en ny produktionslinje i Terjärv i Kronoby. Familjeföretagets ägare i andra generation tror på sitt företag också i fortsättningen.

H

istorien om Ab Rani Plast Oy började redan för 60 år sedan i Terjärv då Runar Svartsjö samt Alf, Nils och Ingmar Ahlbäck grundade företaget som tillverkade plastprodukter. Precis som i övriga Österbotten flyttade mycket folk från Terjärv till Sverige på 1950-talet men de här fyra männen, som var släkt med varandra, ville stanna kvar i hembyn och grundade därför en arbetsplats åt sig själva – och många andra.

Plast var ännu på den tiden ett nytt material och varken industrin eller privata hushåll använde sig av det. Via familjens kontakter i elbranschen hade Nils Ahlbäck i Sverige sett elkablar som var skyddade med plast och han var övertygad om att det fanns en framtid för plast i Finland också. Den finländska marknaden var ändå inte mogen för plastöverdragna elkablar så företaget började tillverka plaströr och senare också plastfilm av vilka man gjorde olika sorters plastpåsar och förpackningsfolier. Under de senaste 60 åren har företaget växt till en global koncern som är marknadsledare i Europa inom flera förpackningsprodukter av plast.

FAMILJEN LEVER MED FÖRETAGET Rani Plasts nuvarande ägare, andra generationens företagare Ulrika och Mikael Ahlbäck, växte upp tillsammans med företaget och vande sig vid föräldrarnas arbete. Då deras far Nils lämande posten som verkställande direktör i mitten av 1980-talet genomgick företaget en generationsväxling. Företaget övergick slutligen i syskonens ägo i början av 2000-talet då de övertog kusinernas andel i bolaget.

– Som företagsmodell är ett familjeföretag enkelt, eftersom man själv får fatta besluten. Ifall det finns flera ägare med olika intressen kan det vara mycket svårare, konstaterar Mikael Ahlbäck och systern Ulrika.

Ingendera av syskonen har blivit styrd eller tvingad till att börja arbeta för företaget utan intresset har följt med i blodet. Ulrika arbetar som företagets administrationsdirektör, Mikael har just lämnat uppdraget som verkställande direktör och blivit koncernchef. Sedan början av oktober är Jari Palosaari företagets nya verkställande direktör.

Ulrika ja Mikael Ahlbäckin sekä Rani Plastin juuret ovat Teerijärvellä.

12 CONNECTING BUSINESS

– I nästan 30 år har jag levt och andats i takt med företaget dygnet runt, så nu tänkte jag släppa taget lite och koncentrera mig mera på golf, säger Mikael och skrattar. Samtidigt medger han att han sover med sin datorplatta och svarar på e-post även nattetid.

SUURI INVESTOINTI TEERIJÄRVELLE Teerijärven tehtaan lisäksi Rani Plastilla on yhdeksän tuotantolaitosta eri puolilla maailmaa. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 300 miljoonaa euroa.

Parhaillaan yritys investoi vahvasti kotipaikkakunnalleen ja rakentaa Teerijärvelle noin 16 miljoonaa euroa maksavaa maatalouskalvojen tuotantolinjaa, joka valmistuessaan on yksi maailman suurimmista. Moni voisi ihmetellä, miksi juuri Teerijärvelle?

– Miksi ei? Yrityksen ja meidän mo-

Muovikalvon valmistus on pitkälle automatisoitu prosessi. Kalvo valmistetaan sulattamalla muoviraaka-aine ja puhaltamalla sulatettu seos korkeaksi kuplaksi, joka jäähdyttyään leikataan ja rullataan telalle, kertoo Mikael Ahlbäck.

AB RANI PLAST OY • Vuonna 1955 perustettu perheyritys, jonka pääkonttori on Teerijärvellä.

• Yrityksen nimi tulee perustajien etunimistä: Runar, Alf, Nils ja Ingmar.

• Valmistaa muovisia pakkausmateriaaleja globaaleille markkinoille.

• Yhdeksän tuotantolaitoista, joiden yhteenlaskettu liikevaihto n. 300 milj. euroa.

• Konsernin palveluksessa on noin 950 työntekijää, joista 400 Suomessa.

lempien juuret ovat täällä ja täällä on saatavissa hyvää ja luotettavaa työvoimaa, toteaa Ulrika. – Koulutettua henkilöstöä ei aina löydy helposti, mutta viime aikoina olemme saaneet rekrytoitua muutaman paluumuuttajan. Me myös koulutamme henkilöstöämme koko ajan.

Tällä hetkellä Teerijärven tehdas tuottaa noin 80 000 tonnia pakkausmateriaalia teollisuuden ja maatalouden tarpeisiin. Siitä noin kolmannes menee maatalouteen, sillä suurin osa Suomen peltojen reunoille varastoiduista tuorerehun pyöröpaaleista on kääritty Rani Plastin tuottamaan muovikalvoon.

– Uudella linjalla pystymme valmistamaan jopa 22 metriä leveää muovikalvoa.

Entistä leveämmän kalvon tarve kasvaa, sillä tilakoon suurentuessa maataloudessa siirrytään yhä yleisemmin käyttämään aumoja rehun säilytyksessä, Mikael kertoo.

TAVOITTEENA SÄILYTTÄÄ PERHEYRITYS Vaikka Ulrikan ja Mikaelin lapset eivät vielä ole siinä iässä, että olisivat tehneet päätöksiä yrityksen toiminnan jatkamisesta, sisarukset varautuvat edessä olevaan sukupolvenvaihdokseen.

– Viime vuosina olemme nostaneet osinkoa, jotta meillä olisi varaa kuolla ja perheellä rahaa millä maksavat perintöverot yrityksestä, naurahtaa Mikael.

Suomen valtion yritysverotus ei juuri saa sisaruksilta kiitosta, mutta siitä huolimatta he haluavat yrittää ja investoida Suomessa ja Teerijärvellä.

Vaikka sisarukset omistavat Suomen mittakaavassa merkittävän suuren yrityksen, eivät he tunne itseään minkäänlaisiksi kummajaisiksi, vaan ovat osa Rani Plastin tiimiä.

Yrittäminen on työntekoa siinä missä muukin työn tekeminen.

– Uusia yrittäjiä kehottaisin lähtemään rohkeasti ja innostuneesti yrittämään. Kannattaa hankkia itselleen keskustelukumppaniksi joku kokenut yrittäjä ja selvittä huolella toiminnan kustannukset hinnoittelua varten, kannustaa Mikael. – Yrittäjänä pärjäämiseen ei riitä se, että tekee paljon työtä.

Täytyy osata myös vähän laskea.

CONNECTING BUSINESS

13

Sääntely kuriin vaikk TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVAT HAASTATELLUT, KESKUSKAUPPAKAMARI, SUOMEN UUSYRITYSKESKUKSET RY

Yritysten ja kauppakamarien peräänkuuluttamasta ylisääntelyn purkamisesta on tullut muotiasia ainakin puheiden asteella. Myös Sipilän johtama hallitus on ottanut sen yhdeksi päätavoitteekseen.

P

Leena Linnainmaa

itkään jatkunut talouden matalapaine ja tuottavuuden jämähtäminen ovat herättäneet suomalaiset epätoivoisesti etsimään kasvua ja poistamaan sen esteitä. Yhdeksi vahvaksi kasvun esteeksi ja toimintojen hidastuttajaksi on tunnistettu sääntely, joka rajoittaa yritysten toimintaa. Yritysten edunvalvojina kauppakamarit ovat jo pitkään vaatineet turhan sääntelyn purkamista ja selkeää säädösympäristöä. Nyt samaan kuoroon on liittynyt monia muita tärkeitä toimijoita aina maan hallitusta myöten.

Moni syyttää sääntelystä direktiivejä suoltavaa EU-koneistoa tai finanssikriisistä johtuvaa ylireagointia, mutta sääntelySuomi ei ole niin uusi asia. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu luja usko lakeihin, sääntöihin ja sopimuksiin; niihin kansa turvasi jo ennen itsenäistymistä. Vuosikymmenten aikana laadituista laeista ja säännöksistä on kasautunut varsinainen viidakko, jonka purkaminen ei ole kovin yksinkertainen asia.

Vaikka sääntely olisi alun perin tarkoitettu turvaamaan heikoimpien asemaa, ylisääntely hidastaa monia toimintoja, esimerkiksi investointihankkeiden käynnistymistä. Yhdysvaltain Suomen suurlähettilään tehtävät jättänyt Bruce Oreck totesikin viimekesäisessä haastattelussaan, että Suomen jäykkä sääntely-ympäristö aiheuttaa sen, etteivät ulkomaalaiset sijoittajat jaksa odottaa hankkeiden käsittelyä, vaan sijoittavat rahansa muualle.

– Yksi Keskuskauppakamarin tavoitteista täyttyi, kun Sipilän hallitus otti sääntelyn purkamisen mukaan hallitusohjelmaan. Nyt täytyy vain toivoa, että hallitus pystyy työstämään asiaa eteenpäin, sillä ainakaan vuonna 2009 käynnistetty yritysten hallinnollisen taakan vähentämisen toimintaohjelma ei juu-

ri tuottanut tulosta, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja, varatuomari Leena Linnainmaa. – Purkamisen edellytyksenä on, että virkamiehille annetaan konkreettiset ohjeet prosessia varten ja sitä täytyy myös valvoa.

Linnainmaa ehdottaa, että Suomi ottaisi käyttöön sääntelyn takuukorjaukset.

Sääntöjä ja niiden käytännöllisyyttä tulisi arvioida tietyn ajan kuluessa ja tarvittaessa muuttaa niitä. Uusia sääntöjä laadittaessa pitäisi myös poistaa käytöstä aiemmin laadittuja samaa asiaa koskevia sääntöjä.

INVESTOINNIT JA TYÖLLISTÄMINEN TÄRKEITÄ Yritysten kannalta tärkeimpiä sääntelyn purkamiskohteita ovat rakentamiseen ja investointeihin liittyvien lupa-asioiden käsittelyn helpottaminen ja etenkin pienyrityksillä työllistämisen yksinkertaistaminen.

– Rakennus- ja kaava-asioissa meillä on laajat valitusoikeudet prosessin useassa eri vaiheessa, mikä monesti hidastaa rakentamisinvestointeja. On kohtuutonta, että yhden muualla asuvan henkilön valitus voi viivästyttää kokonaisen asuinalueen kehittämistä vuosikaudet, kuten kävi Helsingin Kalasataman kohdalla. Asiat eivät ole kohdallaan myöskään silloin, jos viranomaiset valittavat toistensa päätöksistä, Linnainmaa toteaa.

Hän toivoo, että ennen luvanantoa asiat selvitettäisiin ennakkoneuvottelumenettelyssä niin, että kaikki asiaankuuluvat viranomaiset olisivat selvillä asioiden valmistelusta jo ennen lupien myöntämistä.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kirjoitti elokuussa Suomenmaassa, että sääntelyn purku on jo alkanut ja se pääsee toden teolla vauh-

kka väkisin

”Nykyinen rakennus- ja maankäyttölaki on ylidemokratisoinut rakentamisen. Jotta saisimme rakentamisen sujumaan nykylainsäädännön puitteissa entistä joustavammin, paikallisten poliitikkojen olisi tehtävä kuntaansa sellainen rakentamisasioita koskeva hallintosääntö, joka rajoittaa järkevästi eri hallintoelinten käsittely- ja kuulemisvaiheita. Lisäksi kunnan virkamiehillä olisi oltava rohkeutta itse miettiä, kuinka toimia joustavammin rakennuslupa- ja kaavoituspäätöksissä ja unohtaa suomalaisille tyypillinen liika varovaisuus sääntöjen tulkitsemisessa. Kaavoituksen valmistelussa olisi hyvä ottaa mukaan kaavoituksen kohderyhmään kuuluvia alan asiantuntijoita sekä keskittyä mieluummin isoihin linjoihin kuin pieniin yksityiskohtiin. Vaasan seudulla on toki tapahtunut edistystä näissä asioissa, mutta muutosvauhti on kovin hidas.”

tiin kuluvan syksyn aikana. Tiilikaisen mukaan jatkossa maakuntakaavoja ei enää hyväksytä ympäristöministeriössä, vaan maakunnat päättävät niistä itse. Myös rakentamisen poikkeuslupien käytäntö muuttuu. Niistä päätetään jatkossa kunnissa ja ELY-keskusten rooli muuttuu neuvoa antavaksi.

Henkilöstön palkkaaminen on Linnainmaan mukaan turhan työlästä etenkin pienille yrityksille, joilla ei ole omaa henkilöstöosastoa. Tämä voi haitata pk-sektorin yritysten kasvua. Digiaikakaudella olisi järkevää, että uuden henkilön palkkaaminen onnistuisi yhdeltä luukulta mielellään sähköisillä lomakkeilla.

– Byrokratia on erityisen hankalaa silloin, kun yritys haluaa olla vastuullinen ja työllistää vaikeasti työllistettäviä henkilöitä sekä hakea tukea heidän työllistämiseensä. Kesäkuussa 2014 julkistamassamme ylisääntelyn seurauksista kertovassa raportissa on esimerkki, jossa ISS:n henkilöstöjohtaja kertoo, etteivät he pysty hakemaan työllistämistukea kuin murto-osalle rekrytoimistaan vaikeasti työllistyvistä. Jos tukea haettaisiin vuosittain kaikille noin tuhannelle henkilölle, ISS joutuisi palkkaamaan kymmeniä henkilöitä pelkästään tukiasioiden käsittelyyn, Linnainmaa kauhistelee.

Ari Tyynismaa, toimitusjohtaja, WasaGroup Oy ”Aloittavan yrityksen toiminnassa on monta epävarmuustekijää, jotka vaikeuttavat vakituisen henkilökunnan palkkaamista. Yhteiskunnan kannalta olisi tärkeää, ettei yrityksen alkuajan rekrytointi muodostuisi pullonkaulaksi ja sitä kautta estäisi yrityksen tulevaisuuden kasvua. Siksi uuden yrityksen pitäisi pystyä ensimmäisinä vuosina palkkaamaan työntekijöitä väliaikaisesti sekä saamaan alennusta esimerkiksi sosiaalimaksuista.”

Pehr-Göran Kåla, Keski-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Firmaxi ”Säästötalkoissa moni nuorille yrityksille suunnattu tukimuoto on poistettu. Yksi tärkeimmistä oli ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen tarkoitettu tuki, joka helpotti merkittävästi ensimmäisen työntekijän rekrytointia. Ensimmäisten vuosien poisto- ja verohelpotukset auttaisivat vakauttamaan aloittavan yrityksen toimintaa ja helpottaisivat siten rekrytointia.”

MAAHANMUUTTAJAT TUOTTAVIKSI Tänä syksynä rajusti vilkastunut maahanmuutto on nostanut keskusteluihin turvapaikanhakijoiden pitkät lupakäsittelyajat sekä vaikean työllistymisen. Suomalaiset pelkäävät, että kasvanut pakolaisvirta imee sosiaalitoimen kassan tyhjäksi. Pääministeri Sipiläkin on vaatinut, että maahan tulevien turvapaikanhakijoiden lupaprosesseja on nopeutettava niin, että heistä saadaan entistä nopeammin tuottavia kansalaisia.

Muualta tuleva työikäinen väestö voisi olla ratkaisu Suomea uhkaavaan työtekijäpulaan, kunhan heidät saadaan kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Pelkkä kielikursseilla käyminen ja vastaanottokeskuksissa oleskelu eivät kotouta heitä, vaan heidän olisi päästävä toimimaan yhteiskunnassa. Yksi ratkaisu muualta tulevien työllistymisen helpottamiseen ja yhteiskuntaan integroitumiseen olisi normipalkkaa pienempi ”harjoittelupalkka”, jota he saisivat harjoitellessaan työn tekemistä suomalaisten työnantajien palveluksessa. Myös kielitaitovaatimusten höllentäminen auttaisi työllistymisessä, sillä monessa työssä pärjää ilman täydellistä suomen- tai ruotsinkielen suullista ja kirjallista taitoa.

Tommi Virkama, Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia ”Prohoc on palkannut useita maahanmuuttajia, jotka ovat tulleet yritykseen ensin harjoittelijoiksi esimerkiksi suomenkielenkurssinsa aikana. Monella heistä on ollut kotimaassaan suoritettu hyvä pohjakoulutus.

Kielitaito tai muu muodollinen pätevyys on sivuseikka, jos löytää sopivan henkilön, jolla on oikea asenne työntekoon. Esimerkiksi taloon vuosi sitten harjoittelijaksi tullut ja nyt Documentation Engineerina työskentelevä ghanalainen George ei vielä osaa kovin hyvin suomea, mutta se ei haittaa. Hänellä kolme korkeakoulututkintoa, joista kaksi on suoritettu Suomessa.”

Matti Manner, toimitusjohtaja, Prohoc Oy

CONNECTING BUSINESS 15

TEKSTI JUKKA LEHTINEN

DIGITALISAATIO HALUAA T IE

S

uomalaisten yritysten digitalisaation aste vaihtelee runsaasti sen mukaan, millä toimialalla ollaan. Tietotekniikka-alan yrityksissä ohjelmistokehitys on luonnollisesti pitkällä ja digitaalisia tuotteita on etenkin pankkialalla. Sen sijaan energia-alalla digitalisaatio on vasta lastenkengissä, selviää Etlan yrityksille keväällä tekemästä kyselystä. ”Yritysten digitalisaatio rajoittuu etupäässä intranetiin tai korkeintaan laajennettuun intranettiin”, sanoo Etlan tutkija ja Aalto yliopiston tutkijatohtori Timo Seppälä.

Yritykset ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ottaneet käyttöön erilaisia yritystietojärjestelmiä, kuten toiminnanohjaus- ja asiakkuudenhallintajärjestelmiä.

Tietojärjestelmien tuottamaa tietoa on kuitenkin hyödynnetty etupäässä yrityksen sisällä ja alihankintaketjussa.

– Toiminnaohjausjärjestelmien tieto jaetaan hyvin rajalliselle määrälle toimijoita, jotka ovat käytännössä osa toimitusketjua, Seppälä sanoo.

Digitalisaatiosta puhuttaessa tänä päivänä nousee esiin kaksi hype-sanaa: internet of things ja big data.

Käytännössä kyse on siitä, että yhä useampi esine, laite ja palvelu pystyy lähettämään analysoitavaa tietoa takaisin omista16 CONNECTING BUSINESS

jalleen tai valmistajalleen. Tiedon luonne myös monipuolistuu.

TIETO PIDETTY PIILOSSA Nykypäivänä yhä useampi teollisuuslaite sisältää internetyhteyden, mutta vain harvoin ominaisuutta käytetään hyväksi. Tietoa ei uskalleta jakaa, koska ei tiedetä, mikä sen vaikutus olisi.

Seppälällä ei ole tiedossa, että mikään teollisuusyritys olisi mennyt niin pitkälle, että tietoa olisi avattu kolmansille osapuolille. Varovaisuutta on etenkin laitetoimittajalla, sillä liika avoimuus voisi tuoda uusia eitoivottuja kilpailijoita.

Suuri osa laitteiden ja järjestelmien valmistajista tekee ison osan liikevaihdostaan palveluilla, kuten huollolla. Avoimuuden riski on se, että joku muu kuin alkuperäinen valmistaja pääsee hallinnoimaan alan laitekantaa.

– Yritysten kannattaisi alkaa tekemään kokeiluja vaikka valikoitujen yhteistyökumppanien kanssa ja katsoa, mitä siitä syntyy. Avoimeen maailmaan meneminen on hyppy tuntemattomaan, eikä sitä kukaan järkevä yritysjohtaja halua ottaa harkitsemattomasti, Seppälä sanoo.

Seppälän mukaan lähes 7000 suomalaisyritykselle tehdystä kyselystä selvisi, että usealla toimialalla digitalisaation tarve näh-

dään tärkeänä, mutta ei tiedetä, minkälaisiin investointeihin ja toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä.

– Nyt yrityksissä pitäisi toimiva johto ja hallitus saada tietoiseksi siitä, millaisiin toimenpiteisiin digitalisaation tulisi johtaa kyseisessä yrityksessä.

DIGITAALISUUS VOI TULLA PAKOLLA Joillakin aloilla digitaalisuuteen on pakko mennä, jos liiketoimintaa haluaa ylipäätään jatkaa.

Pankkialalla digitaalisuus on mennyt hyvin pitkälle ja avoimuutta on tulossa vielä lisää EU:n pakottamana.

EU:n aloitteesta pankit joutuvat avaamaan rajapintoja kolmansille osapuolille. Silloin kilpailua syntyy siitä, että pankin asiakkaan ei välttämättä ole pakko käyttää oman pankin verkkopankkia tai mobiilisovellusta, vaan sen voi jatkossa tehdä joku muu.

Digitaalisuus myös astuu vanhojen liiketoimintamallien varpaille ja pakottaa uudistumaan. Esimerkkeinä tästä ovat Über, joka on pannut maailmalla taksimarkkinat sekaisin ja Airbnb, joka kilpailee majoitusalan kanssa.

– Über ja Airbnb ovat esimerkkejä palveluista, jotka hyödyntävät kuluttajien omaisuutta, joka on arvokasta, mutta jonka käyttöaste on matala. Yhdysvalloissa vastaavia

T IEDON ULOS JA KÄYTTÖÖN startupeja on tulossa lisää, Seppälä sanoo.

Kakkosasuntojen ja autojen käyttöaste on vähäistä, varsinkin kun huomioidaan niiden arvo. Teollisuuslaitteiden ja -palveluiden jatkovuokraamispalveluita ei vielä ole näkynyt.

Yhdysvallat ja Piilaakso jyrää uusien digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Seppälän mukaan suomalaisten ei kannata vielä luovuttaa.

– Teollisuusyritykset eivät muissa maissa ole yhtään suomalaisia edellä digitaalisten rajapintojen avoimuuden kanssa.

Seppälän mukaan Yhdysvalloissa kytee parhaillaan suuri lakimuutos, joka voi muuttaa tilannetta. Autoteollisuus ajaa lakia, jossa kalliiden hyödykkeiden, kuten autojen omistus ei siirtyisikään ostajalle, vaan he saisivat vain elinikäisen käyttöoikeuden.

Malli on haettu ohjelmistopuolelta, ja pe-

Meijeri Maitokolmion pullonkaula vanhoissa lähettämötiloissa on saatu digitalisaation avulla poistettua kokonaan.

rusteenakin on se, että autoissa olevan ohjelmistojen määrä alkaa olla niin suuri, että siihen ei saisi muut koskea.

– Tällainen laki muuttaisi laitehankinnat yhä enemmän palveluiksi.

Toinen satamien digitalisaatioon liittyvä asia on automaatio, jonka avulla yksi ihminen voi valvoa ja ohjata toimistosta käsin useita satamalaitteita. Tämä muuttaa satamien työnkuvia.

NOSTURIEN VIAT TIETOON ETUKÄTEEN Yksi digitalisaatiota hyödyntävä toimiala on satamat. Nosturivalmistaja Konecranes on digitalisoinut satamajärjestelmiä jo 1990-luvulta alkaen.

– Visiomme on, että seuraamme nosturien toimintaa reaaliajassa ja käytämme tietoa kellon ympäri parantaaksemme asiakkaidemme toimintojen turvallisuutta ja tuottavuutta, sanoo Konecranesin satamanosturiyksikön automaatiovastaava Thomas Gylling.

Tietoa kerätään etenkin huoltoa varten.

Tiedon avulla analysoidaan nosturien todellinen käyttö ja huollon tarve.

– Mitä parempia algoritmeja opimme kehittämään, sen tarkemmin pystymme ennustamaan, miten nosturit tulevat käyttäytymään.

Konecranes hyötyy siitä, että se saa tietoa kaikista laitteista ympäri maailmaa ja voi analysoida sitä. Gyllingin mukaan tieto on myös asiakkaan käytössä.

KAUPALLE KILPAILU TIUKKENEE Kauppa on ensimmäisenä toimialana ollut digitalisoitumassa. Digitaaliset kassa-, tilaus- ja varastojärjestelmät ovat tehostaneet toimintaa. Toisaalta verkkokauppa on kiristänyt kilpailua.

– Verkkokauppa vaikuttaa markkinaosuuksiin, ja järjestelmien tehostuminen parantaa tulosta, sanoo Kaupan liiton digiasiantuntija Oula Järvinen.

Järvisen mukaan digitalisaatio on tiukentanut kilpailua erityisesti helposti kuljetettavissa tuotteissa, kuten vaatteissa.

– Suomalaisen kaupan pitäisi kansainvälistyä, sillä rajoja ei saa kiinni. Digitaalisella puolella peliteollisuus tekee sitä jo hyvällä menestyksellä, Järvinen sanoo.

Vuoden alusta Team Finland -verkosto aloittaa verkkokaupan kasvuohjelman.

– Pienikin toimija voi pärjätä kun erikoistuu ja antaa hyvää palvelua.

Järvisen mukaan kaupan ala voisi myös hyödyntää paremmin asiakkailta luvan kanssa kerättyjä tietoja.

CONNECTING BUSINESS

17

TEKSTI JA VALOKUVA ARI JUSSI HÄTINEN

MAITO VIRTAVIIVAISESTI RUOKAPYÖTÄÄN Ketjun viimeinen lenkki ennen kuluttajalle siirtymistä on kotimaisten kaupparyhmien vähittäiskauppa. Logistiikkaketjun tärkeitä lenkkejä Maitokolmion oman sisäisen logistiikan jatkeeksi ovat sopimuskuljetusyritykset, keskusliikkeiden terminaalit ja keskusliikejakelut.

O

suuskunta Maitokolmio on perinteisellä osuuskuntamallilla toimiva meijeri Toholammilla, Keski-Pohjanmaalla. Maidontuottajiensa omistama yritys on kehittynyt 110 toimintavuotensa aikana lähimeijeristä koko valtakuntaan maitotuotteita toimittavaksi jalostus- ja logistiikkalaitokseksi.

Maitokolmion tuoterepertuaari koostuu tällä hetkellä noin 120 erilaisesta maitojalostetuotenimikkeestä. Tuotteiden raakaaine, tuoremaito, noudetaan maitotiloilta meijerin lähialueelta. Maidon kuljetusaika tilalta meijerille on enimmilläänkin alle yhden tunnin. Tuoremaito on siis nimensä mukaista!

Maitojalosteet kulkevat suomalaiseen ruokapöytään virtaviivaisen, joskin teknisesti sangen haastavan logistiikkaketjun läpi.

18 CONNECTING BUSINESS

SISÄISEN LOGISTIIKAN KEHITYSHANKE Vuonna 2014 Maitokolmio käynnisti investointihankkeen, jonka tavoitteena on laajentaa ja kehittää tuotanto-, varastointi- ja lähettämötoimintoja. Hankkeen näkyvin osa on uudisrakennustyömaa ja uudet kulkuyhteydet materiaalikuljetuksille.

Rakennushankkeen tavoitteena on mm. poistaa merkittävä lähettämötilojen aiheuttama pullonkaula. Vanhalla järjestelyllä tuotantoa ei enää voitu kasvattaa, sillä lähettämön kapasiteetti oli jo maksimissaan.

Infrastruktuurin kehityshankkeen ohessa yrityksessä tunnistettiin myös järjestelmätekninen pullonkaula. Vaikka uusi rakennustekninen parannus tulisikin mahdollistamaan laajemmat lähettämötoiminnat ja siten suuremman tuotannon, ei nykyaikaisen toiminnanohjausjärjestelmän puuttuminen mahdollistaisi kasvua ilman merkittäviä henkilöresurssilisäyksiä.

Rakennushankkeen rinnalla käynnistyi toiminnanohjausjärjestelmän uudistushanke, jonka päätavoitteena oli löytää järjestelmä, joka digitalisaatioon nojautuen mahdollistaisi yrityksen suunnitelman mukaisen kasvun ja varmistaisi omalta osaltaan kannattavan kasvun edellytykset.

LOGISTIIKAN DIGITALISOINTI Tuore-elintarvikkeiden toimitusketju on haastava, eikä vähiten siksi, että tuotteen säilyvyyden varmistaminen edellyttää erittäin lyhyttä tilauksesta kylmäkaappiin –aikaa.

Keskusliikkeiden vähittäiskaupoissa tuotevastaavat tilaavat täydennyksiä päivittäin ja maitotuotteiden osalta useammankin kerran päivässä. Tilaaminen tapahtuu keskusliikkeen järjestelmään liitetyllä langattomalla tilauspäätteellä. Näin syntyneet tilaukset kasvattavat keskusliikkeen ostotilauskantaa, josta järjestelmä muodostaa ostotilauksia toimittajittain. Toimittajaohjaus tapahtuu toimitussopimuksien avulla huomioiden kaupan sijainti, logistiikkaketjun mahdollisuudet, saatavuustekijät sekä tuote- ja tuoteryhmäkohtaiset erityispiirteet.

Keskusliikkeen järjestelmä lähettää valitulle toimittajalle sähköisen tilauksen, joka siirtyy toimittajan toiminnanohjausjärjestelmän tilauskantaan. Aikaisemmin Maitokolmion sisäinen logistiikka tästä eteenpäin edellytti merkittäviä käsin tapahtuvia uudelleen ryhmittelyjä ja valtavaa määrää paperitulosteita, jotta oikeat tuotteet saatiin keräiltyä kuljetusliikkeen kuljetettavaksi oikeisiin keskusliiketerminaaleihin ja oikeaan aikaan.

Uusi toiminnanohjausjärjestelmä suorittaa sähköisten tilauksien, joita Maitokolmion tapauksessa on 99% kaikista tilauksista, tuoteryhmäkohtaiset ryhmittelyt oikeille toimitusrytmeille ja oikeille reiteille. Järjestelmä on varustettu digitaalisilla, langattomilla keräilypäätteillä, joihin toimitustilaukset ohjautuvat jo valmiiksi yhdisteltyinä.

Lähettämötoiminnoissa ei käytetä lainkaan paperitulosteita. Ainoat tulosteet ovat yksilöivillä tunnisteilla varustetut kollitarrat, joiden avulla järjestelmä voi aukottomasti seurata tuotteiden kulkemisen haluttuun toimitusosoitteeseen.

Digitalisaatioon liittyy luonnollisesti sähköinen laskutus, sähköinen ostolaskujen käsittely ja sähköinen asiointi viranomaistahojen kanssa. Hankittu toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa kaiken tämän.

DIGITALISAATION HYÖDYT Maitokolmion pullonkaula vanhoissa lähettämötiloissa on saatu digitalisaation avulla poistettua kokonaan. Lähettämön läpimeno vanhaan menettelyyn verrattuna tehostui neljänneksellä! Tehostumisen ohella älykkäiden reaaliaikaisten keräilypäätteiden avulla saavutettu kuljetusalusta- ja kuormatilaoptimointi säästää logistiikkakustannuksissa. ”Digitalisaatiolla saavutettu lähettämötoimintojen tehostuminen on mahdollistanut tuotannon lisäämisen ja tuoterepertuaarin laajentamisen ilman henkilöresurssien lisäämistä. Selvän ja mitattavan taloudellisen kehityksen lisäksi toimitusvirheet ovat lähes kadonneet, työssä viihtyminen on parantunut, parantuneen seurattavuuden ansiosta asiakaspalvelu on tehostunut ja asiakastyytyväisyys lisääntynyt.” toteaa logistiikkapäällikkö Vesa Ylitalo.

Suomalaisissa pk-yrityksissä tehdään vielä valtavasti sellaista käsityötä, joka suhteellisen kevyillä digitalisaatioinvestoinneilla voitaisiin muuttaa mitattaviksi tuloksiksi sekä asiakassuhteissa että yrityksen tuloksessa!

ADVERTORIAALI

Toimitilarekisteri uudistui O

y Vaasa Parks Ab:n ylläpitämä Vaasan toimitilarekisteri on uudistunut kattamaan koko Vaasan seudun kunnat. Samalla rekisteri on laajentunut koskemaan myös vapaita yritystontteja. Uudistus näkyy myös sivuston yleisilmeessä ja käytettävyydessä.

– Rekisterin laajeneminen kattamaan koko Vaasan seudun näkyy myös sivuston muuttuneessa osoitteessa. Nyt seudun vapaita yritystontteja ja toimitiloja voi etsiä ja ilmoittaa osoitteessa vaasanseuduntoimitilat.fi, kertoo Oy Vaasa Parks Ab:n kiinteistöassistentti Henriikka Kontturi, joka vastaa rekisterin toiminnasta.

Kontturin mukaan uusi sivusto on aiempaa visuaalisempi ja sinne on myös helpompi syöttää vapaita tiloja sekä lisätä niistä kuvia ja muita liitteitä.

Vaasan seudun vapaat toimitilat ja yritystontit löytyvät nyt kätevästi samasta osoitteesta.

Laaja tarjonta houkuttelee

Toimitila- ja tonttirekisterin entistä laajempi tarjonta houkuttelee varmasti aiempaa enemmän toimitilan tarvitsijoita tutkimaan, mitä rekisterissä on tarjolla. Kontturi uskoo tarjonnan laajenemisen houkuttelevan myös yhä useampia asiakkaita tarjoamaan tilojaan rekisterissä.

– Käykää rohkeasti tutustumassa seudulliseen rekisteriin ja sen käyttöön, kehottaa Kontturi.

Kaikki vapaat tilat yhdessä paikassa

Airaksinen Invest Oy:n toimitusjohtaja Tommi Heikkinen on jo vuosia luottanut Vaasa Parksin ylläpitämään toimitilarekisteriin. Sen kautta varsinkin Vaasan seudulla toimivat yritykset osaavat etsiä tiloja itselleen.

– On hyvä, että joku taho kokoaa kaikki alueella vapaana olevat tilat yhteen. Sitä kautta tiloja etsivät löytävät helpommin tarvitsemansa, Heikkinen sanoo.

Vaasan suurimpiin yksityisiin kiinteistönomistajiin kuuluva Airaksinen Invest omistaa Vaasassa noin 30 000 neliömetriä erilaisia vuokrattavia tiloja, joten vapaita tiloja on tarjolla käytännössä koko ajan.

– Koska meillä on paljon tiloja vuokrattavana, meidän kannattaa ostaa rekisteristä ilmoitustila kiinteällä hinnalla koko vuodeksi. Yhdellä vuosimaksulla voimme ilmoittaa rekisterissä kaikki vuoden aikana vuokrattavaksi tulevat toimitilat, Heikkinen huomauttaa.

Harvemmin tiloja vuokraavalle tai myyvälle toimijalle on rekisterissä olemassa ilmoituskohtainen maksu.

Tommi Heikkinen ja Henriikka Kontturi uskovat, että seudullisen toimitila- ja tonttirekisterin kautta tarvitsijoiden on helpompi löytää uudet tilat.

Lisätietoja: Henriikka Kontturi, henriikka.kontturi@vaasaparks.fi, puh. 040 706 1559

VUOKRATTAVANA kalustettu toimistotila Vaasan ydinkeskustassa, osoitteessa Raastuvankatu 20. Korkeatasoinen, n. 60 m2:n tila, jossa oma sisäänkäynti, keittiönurkkaus, neuvottelutila sekä kaksi erillistä työhuonetta, sijaitsee kauppakamarin tilojen yhteydessä.

Hinta kalustettuna 750e/kk.

Lisätiedot: kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen 0500 561 036.

UTHYRES möblerad kontorslokal i centrala Vasa, Rådhusgatan 20. Högklassig, ca 60 m2, med egen ingång, litet kök, konferensrum samt två skilda arbetsrum, finns i anslutning till handelskammarens lokal. Hyra 750 e/mån.

Mera information: handelskammarens vd Juha Häkkinen 0500 561 036.

Laajin ja monipuolisin työterveyspalvelujen tuottaja Kokkola-Pietarsaari -alueella A I D O S T I A LU E E L L I N E N VA H VA S T I KOT I MA I N E N www.tyoplus.fi

20 CONNECTING BUSINESS

ADVERTORIAALI

Keski-Pohjanmaan ja Kokkolan kuulumisia

SOTESTA KOHTI STRATEGISIA KÄRKITAVOITTEITA

P

ääministeri Sipilän hallitusohjelman osalta on viime viikkoina jännitetty sote- ja itsehallintoalueiden ratkaisua. Päätökset on nyt tehty: itsehallintoalueita tulee nykyisen maakuntajaotuksen pohjalta 18 ja sotealueita määrittelystä riippuen 12 ja 15. Keski-Pohjanmaan osalta voi vuosien epävarmuuden jälkeen olla tyytyväinen tulokseen, toteaa maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula.

KESKI-POHJANMAAN STRATEGISET KÄRKIHANKKEET Hallitusohjelmassa panostetaan ns. kärkihankkeisiin, joiden avulla pyritään saattamaan Suomi nousun tielle.

Kärkihankkeisiin varataan miljardin rahoitus, lisäksi korjausvelan lyhentämiseen varataan 600 M€. Hallituksen kärkihanketeemat ovat: Työllisyys- ja kilpailukyky (170 M€), Osaaminen ja koulutus (300 M€), Hyvinvointi ja terveys (130 M€), Biotalous ja puhtaat ratkaisut (300 M€), Toimintatavat (100 M€) ja Digitalisaation edistäminen.

Keski-Pohjanmaan ja Kokkolan alueen vahvuus on Kokkolan suurteollisuus ja kemian teollisuus, jota täydentää biotalouden ja myös maaseudun osaaminen. Hallitusohjelman kärkihankkeisiin vuosille 2016-2018 Keski-Pohjanmaa esittää tavoitetta olla tutkimustoiminnan tuotteistamisen ja uuden liiketoimintamahdollisuuksien synnyttämisen pilottialue.

1 BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT: Kemian ja biotalouden osaamiskeskittymä Kokkolaan ja Keski-Pohjanmaalle on luontaisesti muodostunut kemian ja biotalouden osaamiskeskittymä, jonka uniikki lisäarvo muodostuu vahvan kemianteollisuuden ja luonnonvara-alan rajapinnalla tapahtuviin uusiin innovaatioihin ja korkeaan osaamiseen. Osaamiskeskittymän tärkeimpänä konkreettisena tavoitteena on Kokkolan biojalostamon ja siihen liittyvien arvoketjujen suunnittelu, tuotteistaminen ja toteutus.

2 OSAAMINEN JA KOULUTUS: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Tavoittelemme alueellista koulutuksen digiloikkaa, sillä maakunnassa on pitkään panostettu uusien oppimisympä-

ristöjen luomiseen ja kehittämiseen. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen asiantuntijuutta hyödynnetään laajasti jo nyt pedagogiikan päivittämisessä digiaikaan, tästä esimerkkinä lukuisat tilauskoulutukset ympäri maata.

Vahvaa tutkimustoimintaa yritystoiminnan rajapinnassa. Alueellisen koulutuksen ja tutkimuksen taustalla tulee olla alueen elinkeinotoimijoiden palveleminen. Tutkimuksen tulee nähdä tulevaisuuteen mutta myös olla ratkaisemassa yritysten uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien haasteita. Tutkimuksessa syntyneiden tulosten tulee siirtyä innovaatioiksi eli kaupallistetuiksi tuotteiksi.

Tavoitteena on uusien innovaatioiden syntyminen vahvan tutkimustoiminnan pohjalta ja luoda tutkimustulosten ja kaupallistamisen ”Living Lab”- ympäristö.

3 DIGITALISAATIO, KOKEILUT JA NORMIEN PURKAMINEN: Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri Kokonaisvaltainen yrityspalveluiden toimintamalli. Elinkeinopolitiikan toimijoiden roolit voidaan jäsentää rahoittajiin, yritysneuvonnan toteuttajiin, hanketoteuttajiin ja etujärjestöihin. Tavoitteena on pilotoida yritysten palveluympäristön uusi toimintamalli kehitysyhtiöiden, valtion yrityspalveluiden, maakunnan liiton sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden välillä.

POHJALAISESSA YHTEISTYÖSSÄ ON VOIMAA Alueellisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä niin maakuntien välillä kuin kansainvälisesti. Sote-ratkaisussa muodostuu aluerajat ylittäviä verkostoja, joiden kautta voidaan tehostaa palveluketjuja ja kustannustehokkuutta. Maakunnat muuttuvat itsehallintoalueiksi, joille siirretään hoidettavaksi sote-palveluja, maakuntaliittojen tehtäviä, Ely-keskusten kehittämistehtäviä, pelastuspalveluja ja mahdollisia muita nykyisten kuntayhtymien ja valtionhallinnon tehtäviä.

Ylikarjulan mukaan myös tulevien itsehallintoalueiden yhteistyö on oltava vahvaa.

Pohjanmaan kauppakamarin alueella maakuntien, kuntien, korkeakoulujen ja muiden kehitysorganisaatioiden tiivis yhteistyö on tärkeää. Rannikon kehityskäytävää tulee edelleen vahvistaa kärkihankkeiden ja kansainvälisyyden kautta, korostaa maakuntajohtaja Ylikarjula lopuksi.

UUSIIN ASEMIIN TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVA SAMI PULKKINEN

BEAMEXIÄ JOHTAA IHMISKESKEINEN INSINÖÖRI Toimitusjohtaja Jan-Henrik Svensson, Beamex Oy Ab

KUKA OLET? Olen Jan-Henrik Svensson, tuttavien kesken Janne. Olen Kolpista kotoisin oleva ja Vaasassa opiskellut insinööri, jolle on kertynyt ikää 44 vuotta. Perheeseeni kuuluvat opettajavaimo ja kaksi teini-ikäistä lasta. Olemme paluumuuttajia, sillä muualla Suomessa ja myös ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen kotiuduimme 2000-luvun alkupuolella Edsevöhön. Työn ja perhe-elämän ohessa yritän ylläpitää kuntoani liikkumalla vähintään neljä kertaa viikossa. Minä myös luen paljon sekä kotona että matkoilla.

AIEMMAT TYÖTEHTÄVÄT Olen toiminut erilaisissa markkinointi- ja johtotehtävissä kansainvälisessä bisnesympäristössä. ABB:llä ollessani olin useita vuosia ulkomaankomennuksilla mm. Panamassa, Sveitsissä ja Saksassa. Kotimaahan palattuani työskentelin muutaman vuoden myös KWH:lla, josta minut rekrytoitiin Beamexin myynti- ja markkinointijohtajaksi vuonna 2006.

TÄMÄNHETKINEN TEHTÄVÄ Elokuun alusta lähtien olen työskennellyt kalibrointiratkaisuja tuottavan Beamex Oy Ab:n toimitusjohtajana Raimo Aholan jäätyä eläkkeelle. Minun tehtäväni on kannustaa Beamexin tiimiä tekemään työtä entistä kovemman kasvun puolesta.

VAHVUUTENI TÄHÄN TEHTÄVÄÄN Minä olen ihmisten johtaja, joka pyrkii innostamaan ja haastamaan ihmiset mukaan toimintaan, sillä motivoitunut henkilöstö on yrityksen paras voimavara. Beamexin talon sisäinen avoimuus sopii erinomaisesti johtamisperiaatteisiini.

Koko urani kansainvälisessä teollisuudessa toimineena minulla on myös kyky ymmärtää tulevaa ja ”kurkistaa nurkan taakse”, mikä helpottaa muutoksiin reagoimista.

TULEVAISUUDEN HAASTEITA Beamex on aina toiminut maailmanmarkkinoilla – 95 prosenttia asiakkaistamme on Suomen ulkopuolelta – joten kansainvälisten markkinoiden heilahtelut näkyvät meillä.

Menossa olevaan teolliseen muutokseen on osattava varautua niin, että meillä on käytettävissämme oikeat teknologiat ja toimintatavat, jotta pysymme mukana kehityksessä.

Sitoutuneen ja innostuneen henkilöstön merkitys on meille tärkeä. Yritän itse olla esimerkki siinä suhteessa, ja ainakin tähän asti olen nukkunut yöni hyvin ja lähtenyt joka aamu innoissani töihin.

Vinkkaa mielenkiintoisesta henkilöstä: www.pohjanmaankauppakamari.fi Ge oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi

TALOUSKATSAUS | EKONOMISK ÖVERSIKT

YRITYSTEN NÄKYMISSÄ HARMAAN MONET SÄVYT GRÅSKALANS ALLA NYANSER I UTSIKTERNA TEKSTI | TEXT JOHANNA HAVERI, MIA BRÄNNBACKA KUVAT | BILDER HAASTATELLUT/DE INTERVJUADE TILASTOT | STATISTIK MIA BRÄNNBACKA

Sekä lyhyt haastattelukierros kauppakamarialueen yrityksissä, kauppakamarin Business Panel -yritysbarometri että Tilastokeskuksen alkuvuoden toteutumasta kertovat luvut viestivät vaimeista näkymistä taloudessa. Pieniä valonpilkahduksia on havaittavissa, mutta selvää parannusta ei tilanteeseen ole lähiaikoina odotettavissa edes Pohjanmaalla tai Keski-Pohjanmaalla.

T

änä syksynä yleiset tunnelmat elinkeinoelämässä näyttävät edelleen olevan odottavat. Sen enempää nousua kuin laskua ei ole näkyvissä, vaan lähitulevaisuuden näkymät ovat yleisesti ottaen samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavana aikana.

– Mitään varsinaista nousu- tai laskupiikkiä ei ole havaittavissa teollisuuden kuljetuksissa lukuun ottamatta pieniä toimialakohtaisia nousuja tai laskuja, kertoo Oy Backman-Trummer Ab:n toimitusjohtaja Hannu Uusi-Pohjola. – Pohjanmaalla on havaittavissa pientä nousua, mutta se ehkä selittyy osittain euron heikentymisestä Yhdysvaltain dollariin nähden. Teräksen alhaisesta maailmanmarkkinahinnasta johtuen Keski-Pohjanmaalla teräksen valmistukseen liittyvien raaka-aineiden laivaukset ovat vähän laskeneet. Tuulivoimakomponenttien tuonti kauppakamarin toiminta-

Utsikterna för ekonomin är dämpade enligt intervjuer med några av regionens företag, resultaten från handelskammarens företagsbarometer Business Panel och Statistikcentralens förverkligade siffror från början av året. En liten ljusglimt kan skönjas men inte ens i Österbotten eller Mellersta Österbotten är någon klar förbättring att vänta inom den närmaste framtiden.

alueelle sen sijaan on kasvanut selvästi.

Pieniä valopilkkuja on havaittavissa yleisesti melko harmaissa talousnäkymissä. Yksi niistä on kemianteollisuuden uranuurtaja Oy Woikoski Ab, joka investoi voimakkaasti Kokkolan suurteollisuusalueelle viime vuonna valmistuneeseen ilmakaasutehtaaseen.

– Olemme tehneet Kokkolaan ison investoinnin ja nyt päätavoitteemme on kasvattaa myyntiä, jotta saamme investointimme tuottamaan. Tuotanto onkin moninkertaistunut investointien myötä ja teemme hartiavoimin töitä myynnin lisäämiseksi. Argon menee hyvin kaupaksi, samoin vety ja hiilidioksidi, mutta happi ja typpi ovat taloustilanteesta johtuen haastavia myytäviä, kertoo toimitusjohtaja Kalevi Korjala.

Woikosken ilmakaasutehdas on toiminut Kokkolassa pian kaksi vuotta.

Business Panel:

TUNNELIN PÄÄSSÄ KAJASTAA HEIKKO VALO K

80 Tunnelma Liikevaihto Tilauskanta Rekrytointi

60

40

20

0

-20

-40 Saldolukukäyrät jatkavat jo kevään mittauksessa näkynyttä nousuaan rekrytointikäyrää lukuun ottamatta.

Tunnelmakäyrä lähenee nollaviivaa.

-60

½ 1/3:LLA YRITYKSISTÄ TILAUSKANTA ON NYT VUODEN TAKAISTA PAREMPI

11/15

4/15

11/14

4/14

11/13

4/13

11/12

8/12

4/12

11/11

4/11

11/10

4/10

11/09

8/09

2/09

8/08

2/08

8/07

2/07

8/06

2/06

-80

auppakamarin marraskuussa 2015 toteuttama Business Panel -selvitys kertoo yritysten tilanteen parantuneen edelleen hieman. Huhtikuussa kaikki saldolukukäyrät kääntyivät nousuun viime vuoden marraskuussa mitatun laskun jälkeen. Nyt nousu on jatkunut – tosin hieman alkuvuotta loivempana – rekrytointimittaria lukuun ottamatta. Rekrytointimittarin lasku johtuu teollisuuden kasvaneesta irtisanomistarpeesta.

Toimialoittain tarkasteltuna suurin positiivinen muutos on tapahtunut kaupan alalla, jossa kaikki mittarit ovat selvässä nousussa. Selvästä noususta huolimatta näkymät ovat kuitenkin edelleen jokseenkin synkät. Myös palvelualan kaikki mittarit osoittavat parannusta huhtikuisesta Business Panelista, mutta käyrien nousukulma ei ole yhtä jyrkkä kuin kaupan alalla. Teollisuuden näkymät ovat synkistyneet, kaikki mittarit ovat kääntyneet laskuun.

Tunnelmaa kuvaava saldoluku on edelleen nollaviivan alapuolella eli pessimistisestä tunnelmasta kertovia yrityksiä on enemmän kuin niitä, jotka kokevat tunnelman optimistisena. Kuitenkin reilut 60 prosenttia yrityksistä pitää tunnelmaa normaalina tai optimistisena.

43%

1/2 VASTAAJAYRITYKSISTÄ USKOO LIIKEVAIHDON KASVAVAN TÄNÄ VUONNA

Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta vuonna 2014 ja alkuvuonna 2015 Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan ELY-keskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.

Tämä talouskatsaus perustuu Pohjanmaan kauppakamarin Business Panelin 11/2015 ja Tilastokeskuksen aineistoon.

Laajempi kuvasarja kauppakamarialueen taloudellisesta kehityksestä ja Business Panelista on katsottavissa kotisivuiltamme www.ostro.chamber.fi/Tilastot_ja_selvitykset.

43 % YRITYKSISTÄ KÄRSII RIITTÄMÄTTÖMÄSTÄ KYSYNNÄSTÄ

Denna ekonomiska översikt beskriver läget år 2014 och i början av år 2015 på Österbottens handelskammares område. Området sammanfaller med Österbottens NTM-centrals område och består av landskapen Österbotten och Mellersta Österbotten.

Den här ekonomiska översikten grundar sig på uppgifter från Österbottens handelskammares Business Panel 11/2015 och Statistikcentralen.

En utförligare bildserie av den ekonomiska utvecklingen på handelskammarområdet och av Business Panel kan ses på vår webbplats www.ostro.chamber.fi/Statistik_och_utredningar.

CONNECTING BUSINESS 25

TEOLLISUUDEN JA RAKENTAMISEN KEHITYS

P

ohjanmaan maakunnassa teollisuuden liikevaihto jäi vuonna 2014 hieman edellisvuodesta. Viimeisellä neljänneksellä kehitys kääntyi kuitenkin hienoiseen nousuun ja jatkui tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä hiukan vahvempana kuin vastaavalla jaksolla viime vuonna.

Keski-Pohjanmaan maakunnassa teollisuuden liikevaihdon kehitys viime vuonna oli sen sijaan positiivista verrattuna edellisvuoden tasoon ja liikevaihto nousi vuositasolla lähes kahdeksan prosenttia.

Teollisuuden liikevaihto oli edellisvuotta parempaa jokaisen kuukauden aikana. Tämän vuoden ensimmäinen kvartaali jatkoi positiivista kehitystä ja oli kolme prosenttia parempi kuin liikevaihto vastaavalla neljänneksellä viime vuonna.

Teollisuuden vientiliikevaihto mukaili kauppakamarialueella hyvin teollisuuden liikevaihdon kehitystä

Rakennusalan liikevaihto kehittyi Pohjanmaalla positiivisesti viime vuoden jokaisella neljänneksellä, mutta kääntyi laskuun tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Keski-Pohjanmaalla rakentamisen liikevaihdon kehitys on ollut heikompaa. Viime vuoden ensimmäinen puolisko kehittyi edellisvuotta suopeammin, mutta toisella vuosipuoliskolla ja tämän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla liikevaihto supistui.

Kauppakamarin Business Panelin vastaajista rakennusalan yrityksiä on niin vähän, että teollisuuden ja rakentamisen vastaukset on yhdistetty. Teollisuuden ja rakentamisen kaikki saldolukukäyrät ovat laskussa eli näkymät ovat jonkin verran heikommat kuin keväisessä mittauksessa.

Laskusta huolimatta liikevaihto- ja vientiodotukset ovat melko positiivisia. 73 prosenttia yrityksistä odottaa liikevaihdon

TEOLLISUUS

olevan tänä vuonna viime vuoden tasolla tai suurempi. Vientiyrityksistä vain 14 prosenttia arvioi viennin supistuvan verrattuna vuoteen 2014.

Tunnelmasta ja henkilöstötarpeesta kertovat käyrät ovat miinuksella eli negatiivisesta tunnelmasta tai irtisanomistarpeesta kertovia yrityksiä on enemmän kuin niitä, jotka kertovat tunnelman olevan positiivinen tai jotka ovat rekrytoimassa lisää työvoimaa lähikuukausina.

Teollisuudessa ja rakentamisessa näkyy selvä kahtiajako investointien ja tilauskannan suhteen: viime vuotta suuremmista investoinneista ja tilauskannasta kertovia yrityksiä on saman verran kuin vaatimattomammista investoinneista tai pienemmästä tilauskannasta kertovia.

TEOLLISUUS

Tilastokeskus

RAKENTAMINEN

Business Panel

Tilastokeskus

150

80

150

140

60

140

130

40

130

120

20

120

110

0

110

100

-20

100

2010=100 Koko maa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa

80 70

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Teollisuuden liikevaihdon kehitys Keski-Pohjanmaalla on tänä ja viime vuonna ollut Pohjanmaan kehitystä positiivisempaa. Keski-Pohjanmaa on nyt saavuttanut oman perusvuoden 2010 tasonsa.

-40 -60 -80

Tunnelma Liikevaihto Tilauskanta Rekrytointi 2/06 2/07 8/07 2/08 8/08 2/09 8/09 11/09 4/10 11/10 4/11 11/11 4/12 8/12 11/12 4/13 11/13 4/14 11/14 4/15 11/15

90

Teollisuuden ja rakentamisen kaikki mittarit ovat kääntyneet laskuun. Jyrkimmässä laskussa on rekrytointi. Rekrytointikäyrän lasku johtuu kasvaneesta irtisanomistarpeesta.

49% 49 % USKOO LIIKEVAIHDON KASVUUN TÄNÄ VUONNA

26 CONNECTING BUSINESS

90

2010=100 Koko maa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa

80 70

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Rakennusalan liikevaihdon kehitys Pohjanmaalla on viime vuosina ollut hyvin positiivista. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kuitenkin supistui. Nähtäväksi jää oliko supistuminen vain satunnainen hikka vai alku pidemmälle laskulle.

52% 1/3 ON AIKEISSA VÄHENTÄÄ VÄKEÄ LÄHIKUUKAUSINA

52 % KÄRSII KYSYNNÄN VÄHYYDESTÄ

UTVECKLINGEN INOM HANDELS- OCH SERVICEBRANSCHERNA

O

msättningen inom handelsbranschen minskade i Österbotten under hela fjolåret. Endast två månader var positi-

va år 2014. Under det första kvartalet i år svängde dock omsättningen försiktigt uppåt. Även i Mellersta Österbotten ut-

HANDEL

HANDEL

Business Panel

150

80

140

60

130

40

120

20

110

0

100

-20

90

2010=100 Hela landet Österbotten Mellersta Österbotten

80

-40 -60

70 -80 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Stämningen Omsättningen Orderläget Rekrytering 2/06 2/07 8/07 2/08 8/08 2/09 8/09 11/09 4/10 11/10 4/11 11/11 4/12 8/12 11/12 4/13 11/13 4/14 11/14 4/15 11/15

Statistikcentralen

Omsättningens utveckling inom handelsbranschen har i stort sett varit negativ i fjol och i början av detta år.

Enligt Business Panel pekar alla indikatorer nu klart uppåt för handelsbranschen. Läget inom branschen var mycket dyster i våras, så den märkbara förbättringen nu innebär att handelsbranschen närmar sig de övriga branscherna.

SERVICE

SERVICE

Business Panel

150

80

140

60

130

40

120

20

110

0

100

-20

90

2010=100 Hela landet Österbotten Mellersta Österbotten

80

-40 -60

70 -80 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Servicebranschens omsättning utvecklades positivt i handelskammarområdets båda landskap både i fjol och under det första kvartalet i år.

Stämningen Omsättningen Orderläget Rekrytering 2/06 2/07 8/07 2/08 8/08 2/09 8/09 11/09 4/10 11/10 4/11 11/11 4/12 8/12 11/12 4/13 11/13 4/14 11/14 4/15 11/15

Statistikcentralen

vecklades omsättningen för handeln negativt under hela året 2014. Utvecklingen fortsatte med minus som förtecken även under första kvartalet i år.

Både i Österbotten och i Mellersta Österbotten var utvecklingen för servicebranschen år 2014 bättre än föregående år, men under det första kvartalet i år sjönk omsättningen i Mellersta Österbotten. I Österbotten fortsatte utvecklingen positivt även i början av året.

Enligt Business Panel ser det ljusast ut för servicebranschen för tillfället. Av servicebranschens företag uppskattar rentav 84 procent att omsättningen ökar eller att den åtmnstone hålls oförändrad i år.

Vad gäller investeringarna är motsvarande siffra 82 procent. Av respondenterna uppskattar 13 procent att orderstocken minskar. Vart tredje företag inom servicebranschen har inga flaskhalsar i sin verksamhet för tillfället.

Inom handelsbranschen har alla indikatorer för saldotalen svängt uppåt sedan i våras. Trots detta är läget inom branschen fortfarande mycket dyster. Bland indikatorerna ser det bäst ut för rekryteringen: endast 12 procent av företagen har för avsikt att minska personalmängden de närmast månaderna, och av dessa meddelade alla att nedskärningarna endast berör 1-2 personer.

Vart tredje företag inom handelsbranschen uppskattar att omsättningen blir mindre i år jämfört med i fjol. Vad gäller investeringarna finns det en likadan tudelning som bland industriföretagen. 55 procent av företagen inom handelsbranschen kämpar med otillräcklig efterfrågan, endast vart tionde företag meddelar att de inte har flaskhalsar i sin verksamhet för tillfället.

Enligt handelskammarens Business Panel har servicebranschens utveckling varit positiv under det senaste året. Alla indikatorer pekar uppåt.

~50% NÄSTAN HÄLFTEN AV FÖRETAGEN INOM BRANSCHERNA FÖR HANDEL OCH SERVICE UPPSKATTAR ATT OMSÄTTNINGEN ÖKAR I ÅR

I 9/10 FÖRETAG INOM HANDEL OCH SERVICE HÅLLS PERSONALMÄNGDEN ÅTMINSTONE OFÖRÄNDRAD DE NÄRMASTE MÅNADERNA

STÄMNINGEN ÄR MEST POSITIV INOM SERVICEBRANSCHEN, MEST NEGATIV ÄR DEN INOM HANDELSBRANSCHEN CONNECTING BUSINESS 27

Mairittelua ja mammonaa mainosmielellä

- Kaipaatko apua mainostekstien ja tuotekuvausten kirjoittamiseen?

E

lämään jääneet iskulauseet, hyvään mainosmusiikkiin kirjoitettu lyriikka ja taitavasti tehdyt mainoskuvat kertovat aikaa myöten jotakin kulttuuristamme ja siitä, mitkä yritykset ja tuotteet ovat jääneet onnistuneesti mieleemme. Hyvät mainokset liittyvät muistoihimme kuten hyvät iskelmät, runot, elokuvat ja kirjat.

Populaarikulttuuri on sinänsä mielenkiintoista. Mutta kiinnostavuuden lisäksi on myös erittäin hyödyllistä hallita mainoskielen keinot, joiden avulla lukija koukutetaan. Mainoskielen perusteet –koulutuksessa avataan mainoskielen saloja, koska valitettavan usein monet meistä kärsivät liiallisen kirjoittamisen taudista. Usein tekstit ovat liian pitkiä, kuvailevia ja laveita esittelyjä, joista puuttuu se paljon puhuttu koukku. Hyvä kirjoittaja osaa tehdä oikeita valintoja siitä, mitä näkökulmia tietomassasta kannattaa nostaa esille, vaikka tekstissä olisi muitakin tärkeitä asioita mainittavana. Tämä unohtuu helposti, koska kulttuurimme on ikään kuin viritetty faktaan ja hyvin tarkkoihin määritelmiin esimerkiksi tuoteominaisuuksista: silloin kirjoitamme helposti liian paljon asiaa vieläpä hankalilla rakenteilla höystettynä.

Koulutuksessa jaetaan kikkoja ja konsteja, joiden avulla lukija ko-

kee, että häntä puhutellaan elävästi, rehellisesti, tiiviisti ja tehokkaasti.

Tutustumme tekstien vaihtoehtoisiin rakenteisiin ja erilaisiin aloitustapoihin. Käymme myös läpi kielen vaikutus-, perustelu- ja tehokeinoja. Lisäksi esitellään ideoita, miten omasta yrityksestä voi kirjoittaa yritystarinan.

Koulutuksen sisältöön liittyy läheisesti (V)ihastuttava mainoskieli – fraaseista fiiliksiin -kirja, jossa esitellään sitä, millainen mainoskieli on eri tilanteissa toimivaa ja mitä alan huiput kertovat mainontaan liittyvästä työstään ja mainonnan nykytilasta.

Koulutuksessa tuon muun muassa esille

• millaisilla lauseilla on mielekästä koukuttaa • millaisista ideoista ja taustoista hyvät kampanjat usein syntyvät • mitä asioita on otettava huomioon tekstin suunnittelussa ja • minkä tyyppisiä haasteita tekemiseen liittyy.

Taina Parviainen, kouluttaja

Snacka snyggt

- Konsten att få folk att lyssna Elaine Eksvärd är en av Sveriges mest anlitade retorikkonsulter och föreläsare. Hon ger verktygen som gör att folk lyssnar, kommer ihåg det man har sagt och dessutom kommer tillbaka för att höra mer. Kroppsspråk, röstläge, mimik, minnesteknik och ordet är några av de ingredienser som behövs för att baka ihop en snygg kommunikation som varar.

Elaine föreläser i Jakobstad 25.4.2016 Lisää koulutuksia kotisivullamme www.pohjanmaankauppakamari.fi Flera kurser på vår hemsida www.osterbottenshandelskammare.fi

Koulutuskalenteri Kurskalender

Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi. Koulutuksessa nähdään!  Taloushallinto ja verotus |

Ekonomiförvaltning och beskattning Talousassistentin valmennuspäivä 27.1. klo 9–13, Kokkola Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Utbildningsdag för ekonomiassistenter 28.1 kl. 9–13, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Välj ut de intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens. Vi ses på kursen!

Kauppakamarin esimiespäivä | Handelskammarens förmansdag Ihmisten johtamisen haasteet 11.3. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Pekka Järvinen, Organisaatiokonsultointi Praxis Oy Kauppakamarin HR-päivä | Handelskammarens HR-dag

Källskatt och förskottsinnehållning i internationella situationer 16.2 kl. 9–13, Jakobstad Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab och Jan Stenlund, Västra Finlands skatterevisionsenhet

Excel henkilöstöhallinnon työkaluna 9.2. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Arja Kuukkanen, Powen Oy

Lähdevero ja ennakkoperintä kansainvälisissä tilanteissa 17.2. klo 9–13, Vaasa Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab ja Liisa Luoma-aho, Länsi-Suomen verotarkastusyksikkö

Unionens tullkodex träder i kraft 1.5.2016 - Vad kommer att förändras?

24.2 kl. 9–16, Vasa 25.2 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Paavo Östberg, PwC

Kirjanpitäjänpäivä: Ajankohtaista kirjanpidosta & Ostoreskontra 6.4. klo 9–16, Kokkola 7.4. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Teija Kerbs, Helsingin seudun kauppakamari Löneräknarens dag 18.4 kl. 9–16, Jakobstad 19.4 kl. 9–16, Vasa Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Palkanlaskijan päivä 20.4. klo 9–16, Kokkola 21.4. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab  Teemakoulutukset | Temakurser Kauppakamarin yritysjuridiikkapäivä | Handelskammarens dag för affärsjuridik ISO-standardien 9001 ja 14001uudet versiot 2.2. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Kay Grahn, Business Quality Consulting Oy Den nya beställaransvarslagen 3.2 kl. 9–13, Jakobstad Föreläsare: Heidi Furu, DKCO Advokatbyrå Työoikeuden ajankohtaispäivä 13.4. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Kati Mattinen, Helsingin seudun kauppakamari Aktuella arbetsmarknadsfrågor 12.5 kl. 13–16, Jakobstad Föreläsare: Mika Kärkkäinen, Finlands näringsliv EK

Kauppakamarin ulkomaankauppapäivä | Handelskammarens dag för utrikeshandel

Mainoskielen perusteet – mainoslauseista yritystarinoiksi 23.2. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Taina Parviainen, Helsingin seudun kauppakamari Snacka snyggt!

25.4 kl. 13–15, Jakobstad Föreläsare: retorikexpert Elaine Eksvärd LinkedIn haltuun 3.5. klo 9–13, Vaasa Kouluttaja: Sini Suutari, Someco

 Tietotekniikka | Datateknik Excel 2013 fortsättningskurs 10.3 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Pia Bhattarai, Wistec Training Oy Excel henkilöstöhallinnon työkaluna 9.2. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Arja Kuukkanen, Powen Oy Controllerin Excel-raportointi 10.5. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Arja Kuukkanen, Powen Oy

 Verkkokoulutukset | Webbkurser 8.2. klo 14–15 Isojen taulukoiden käsittely Excelillä 14.3. klo 14–15 Selkeät raportit Excelin Pivotilla 11.4. klo 14–15 Visuaalisuus Excelissä 9.5. klo 14-15 Näppärät Excelin makrot

 HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen (Godkänd styrelsemedlem) HHJ Puheenjohtaja -kurssi 17.–18.2. Seinäjoki Kouluttajat: Antero Virtanen ja Antti Urrila, Hallituspartnerit ry HHJ – Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi 11.3. alkaen, Vaasa

 Johtajaklubi Johtajaklubi (Nätverket Johtajaklubi) 20.1. alkaen, Kokkola

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus Peruuttaminen

Ilmoittautuminen koulutukseen on sitova, ja osallistumisen voi peruuttaa maksutta ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta, mutta kahta päivää ennen koulutusta tai myöhemmin tehdyistä peruutuksista laskutamme osallistumismaksun kokonaisuudessaan.

Sairastapauksissa laskutamme puolet osallistumismaksusta. Peruutuksen sijaan yritys voi lähettää toisen työntekijän estyneen tai sairastuneen tilalle.

Koulutuksen järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

Anmälan och ytterligare information www.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet Annullering

Anmälningar till kurser är bindande men anmälningar kan annulleras avgiftsfritt senast under kursens sista anmälningsdag.

Annulleringar efter att anmälningstiden har gått ut faktureras ändå med hälften av deltagaravgiften. Annulleringar som görs två dagar innan kursen eller senare faktureras med hela deltagaravgiften. Vid sjukdomsfall faktureras halva deltagaravgiften. Företaget kan dock skicka en annan anställd istället för den som har insjuknat.

Villkoret för att en kurs ska anordnas är att minimiantalet deltagare uppfylls.

Kaasu ja aurinko puhuttivat Energia- ja ympäristöseminaarissa

”Digitalisaation suhteen tulisi olla ihan mangustina - suhtautua siis avoimen uteliaasti.” haastoi Mikael Jungner.

- Yhteiskunnan tulisi hakkeroinnin suitsimisen sijaan kannustaa kolmansia osapuolia etsimään ja testaamaan tietoturva-aukkoja yhteiskunnassa, provosoi F-Securen Erka Koivunen Kauppakamariaamiaisella.

Digitalisaatio puhutti EK Foorumissa

TIETOTURVARISKIT HALLINTAAN

K

uinka työpaikkojen käy, kun robotit tekevät jatkossa yhä isomman osan työstä? Miten pienet yritykset pärjäävät digitalisaation, robotisaation ja kansainvälistymisen kiristämässä kilpailutilanteessa? Muun muassa nämä kysymykset nousivat esiin kauppakamarin ja EK:n syyskuussa Vaasassa järjestämässä EK Foorumissa.

Tilaisuudessa keskustelua alusti räväkkään tyyliinsä EK:lle digitalisaatiosta pamfletin kirjoittanut Mikael Jungner. Hän maalaili kuulijoiden eteen tulevaisuuden kuvia digitaalisesta maailmasta ja siitä, miten maamme kilpailukyvylle käy, jollei digitalisaation suomia mahdollisuuksia hyödynnetä.

- Muutos on tässä ja nyt ja siihen on tartuttava. Suomi on tällä hetkellä digitalisaatiossa Euroopan keskikastia ja kilpailukyky sakkaa. Ongelmana on mm. ylenpalttinen tasa-arvon vaatiminen: muutoksiin pitäisi mennä kärjen vauhdissa eikä odottaa, että viimeinenkin ehtii mukaan. Toinen iso ongelma on se, että digimaailmassa pärjääminen vaatii toisenlaisia ominaisuuksia kuin mihin perinteisessä maailmassa on totuttu. Olemme tähän asti olleet kuin tarhatut kanit, mutta digimaailmassa meidän pitäisi olla villejä jänöjä, visioi Jungner.

Tilaisuuteen osallistuneet olivat vakuuttuneita digitalisaation mahdollisuuksista. Osallistuneet yritykset toivoivat palautteessaan kauppakamarin ja EK:n jatkavan työtään digitalisaation edistämiseksi.

ELINKEINOELÄMÄÄ, KOULUTUSTA JA KULTTUURIA Yhdysvaltain uusi suurlähettiläs Charles C. Adams Jr vieraili Vaasassa lokakuussa. Suurlähettiläs tutustui vierailunsa aikana Vaasan seudun elinkeinoelämään, koulutukseen ja kulttuuriin vierailemalla ABB:llä, Wärtsilässä, Vaasan yliopistossa ja Pohjanmaan museossa sekä tapaamalla laajasti seudun elinkeinoelämän ja koulutuksen edustajia.

Suurlähettiläs oli vaikuttunut yritysten ja korkeakoulujen hyvästä yhteistyöstä. Energia-teknologia kiinnosti häntä erityisesti.

Lokakuisella kauppakamariaamiaisella ravintola Il Bancossa Vaasassa päästiin kuulemaan F-Securen kyberturvallisuus asiantuntijan Erka Koivusen näkemyksiä tietoturvariskeistä. Koivunen kävi mm. läpi esimerkein, millaisia tieturva-aukkoja yhteiskunnassamme on. Silmiä avaavien esimerkkien jälkeen Anvian tuotepäällikkö Jukka Laitalainen toi aamun keskusteluun paikallisen ja käytännön näkökulman.

Kauppakamariaamiainen järjestettiin yhteistyössä Anvian kanssa.

DIGITALISAATIO MULLISTAA MYÖS VAKUUTUSALAN LähiTapiola-ryhmän pääjohtaja Erkki Moisander totesi kauppakamarilounaalla vakuutusalan olevan historiansa suurimman murroksen edessä. Merkittävä murrokseen vaikuttava tekijä on digitalisaatio, joka muuttaa yhteiskuntaa ja ihmisten arkipäivää, niin työelämää kuin vapaa-aikaa. Lisäksi vakuutusalaan vaikuttavat terveys- ja hyvinvointialan muutokset. – Tällä hetkellä pilotoimme älyhenkivakuutusta, johon liittyvät aktiivisuusrannekkeet, sähköiset terveystarkastukset ja tietojen luovuttaminen anonyymisti meille, kertoi Moisander.

Kolmisenkymmentä kauppakamarin jäsentä osallistui Kokkolan Kruununvoudintalolla pidettyyn lokakuiseen Kauppakamarilounaaseen.

KOKKOL A | HEL SINKI | HY V IN KÄÄ | H ÄM E EN LIN N A | J ÄR VE N PÄÄ | KAJ AAN I | KAUH AJ O KI KU U SA MO | P IETA RSAAR I | R IIH IM ÄKI | SE IN ÄJ O KI | TAM PER E | YLIVIE SKA

CONNECTING BUSINESS

31

Yr it täjä , pi stä

STOPPI

KUITTI HULABALOOLLE : s-business.fi ja hyödynnä S-ryhmän yritysedut. Hae korttia