CB - Connecting Business 4/2016

CONNECTING BUSINESS - POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING

4

2016

TALOUSKATSAUS

Pahin näyttäisi olevan ohi EKONOMISK ÖVERSIKT

Det värsta ser ut att vara över Alan yritykset odottavat sote-uudistusta Företagen inom branschen väntar på hälsovårdsreformen

Logsetin koneet käyvät kaupaksi

BMW eDrive Plug-In Hybrid

www.bmw.fi

Ajamisen iloa

Sisältö

4 / 2016

Palstat Säädökset 1950–1980–1995–2010

UUSIIN ASEMIIN / PÅ NYA POSTER Från ett kraftverk till Katternös ledning

Ylisääntely ei ole kenenkään etu Onödig byråkrati gagnar inte någon

Metsäkoneet menevät taas kaupaksi Hyvä, paha soteuudistus Den omstridda vårdreformen

MEDIAKORTTI

16 12 20

11

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE Yritysten odotukset optimistisia / Företagarnas förväntningar optimistiska

5

LYHYESTI / I KORTHET

7

KOLUMNI / KOLUMN Urheiluareenat alueen vetovoimatekijöinä

9

TALOUSKATSAUS / EKONOMISK ÖVERSIKT

24

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA / HANDELSKAMMARENS KURSER

28

AJASSA / AKTUELLT

30

JULKAISIJA / UTGIVARE Pohjanmaan kauppakamari / Österbottens handelskammare Vaasa / Vasa – Pietarsaari / Jakobstad – Kokkola / Karleby, puh/tfn (06) 318 6400, www. ostro.chamber.fi PÄÄTOIMITTAJA / CHEFREDAKTÖR Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036, juha.hakkinen@chamber.fi ILMOITUKSET / ANNONSER Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331, mia.brannbacka@chamber.fi TOIMITUSNEUVOSTO / REDAKTIONSKOMMITTÉ Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331, Juha Häkkinen, puh/tfn 0500 561 036, Johanna Haveri, puh/tfn 050 377 2100 TOIMITUS / REDAKTION Johanna Haveri, johanna.haveri@prowomedia.com TAITTO / OMBRYTNING Morgan Digital PAINO / TRYCK Kirjapaino Fram Boktryckeri PAINOS | UPPLAGA 4300 kpl / st. ISSN 1796-9441 Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tidningen utkommer fyra gånger per år.

4041

KANSI / PÄRM Sami Pulkkinen Logsetin Tapio Nikkasen on taas helppo hymyillä, kun vienti vetää ja kauppa käy.

Tapio Nikkanen på Logset har lätt att le nu då exporten drar och handeln är i gång.

0797

MEDIEKORT

CONNECTING BUSINESS

3

TYÖKYV YTTÖMY YS YRIT YKSILLE NORM. 35 000 €

NYT JOPA 0 € Todennäköisesti maksat palkkaa mieluummin työkykyiselle..

Työkykypalvelumme alentaa pysyvästi poissaolojen kustannuksia. Nopeutamme hoitoon pääsyä ja töihin paluuta, vähennämme poissaolojen määrää ennaltaehkäisemällä ja parannamme työtyytyväisyyttä.

Työkykypalvelumme auttaa kaikenlaisissa vaivoissa. Mielenterveyshäiriöissä on erityisen tärkeää, että potilaan ei tarvitse odotella hoitoon pääsyä. Ajoissa aloitettu terapia voi jopa poistaa sairauspoissaolon tarpeen kokonaan. Masennusperäiset sairauspoissaolot kestävät keskimäärin 100 päivää ja maksavat keskimäärin 350 €/päivä. Kysymys kuuluukin, onko sinulla varaa olla parantamatta tulosta tavalla, joka on myös työntekijöittesi mieleen?

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Lähde: EK:n tilastot.

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE

JUHA HÄKKINEN toimitusjohtaja / vd Pohjanmaan kauppakamari Österbottens handelskammare

Yritysten odotukset optimistisia

Företagens förväntningar optimistiska

KAUPPAKAMARIN BUSINESS PANEL näyttää ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen positiivisia odotuksia yritystemme keskuudessa. Käänne parempaan on vielä epävarma, sillä mm. EKbarometri näytti vielä pessimistisiä lukuja etenkin teollisuuden osalta. Rakentaminen ja palvelusektori ovat kuitenkin jo paremmassa tilanteessa ja uskoa tulevaisuuteen alkaa löytyä. Teollisuuden investointien lähteminen liikkeelle varmistaisi tämän hyvän kehityksen myös jatkossa. Suomen kilpailukyky on saatava sille tasolle, että tänne uskalletaan investoida. Pohjanmaalla rohkeutta on tavannut olla.

Avainosaajien rekrytointi koetaan ongelmaksi monessa yrityksessämme. Alueemme vetovoima kaipaa monen teollisuuskaupungin osalta parannusta. Mielenkiintoinen työpaikka molemmille puolisoille on tänne muuttavien perheiden tärkein kriteeri. Sitten tulevat hyvät koulutusmahdollisuudet ja korkeatasoiset vapaa-ajan palvelut. Yhtenä tärkeänä vetovoimatekijänä on noussut esille terveydenhuolto, etenkin kun on pelätty Vaasan keskussairaalan toiminnan supistamista. Tämän asian suhteen yritykset ja kauppakamari ovat tehneet, monien muiden tavoin, voimakasta vaikuttamistyötä. Toivotaan, että äänemme kuuluu päättäjien korviin saakka.

Ruotsin vetovoima alkaa näkyä etenkin alueemme ruotsinkielisten keskuudessa. Tukholma vetää etenkin korkeakoulutettuja, ja myös opiskelu Ruotsissa kiinnostaa yhä useampaa. Näitä nuoria voi olla vaikeaa houkutella takaisin Pohjanmaalle. Korkeatasoiset palvelut, erinomainen koulutus tai asunto meren äärellä voivat olla tekijöitä, joilla saamme houkuteltua osaajia takaisin.

Alueemme on ollut hallituksen alkukauden ilman omaa ministeriä. Nyt tämä puute korjaantuu, kun Mika Lintilä nousee elinkeinoministeriksi. Hänen osaamistaan tarvitaan, kun kehitetään teollisuuden toimintaedellytyksiä ja päätetään Suomen energiapolitiikasta. Ennustettava verotus ja nopeat ennakkoratkaisut olivat asioita, jotka Lintilä toi esille Talouselämän haastattelussa. Tärkeitä asioita molemmat. Toivotamme onnea ja menestystä ministerille!

FÖR FÖRSTA GÅNGEN på fem år indikerar handelskammarens Business Panel positiva förväntningar bland våra företag.

Svängningen till det bättre är fortfarande osäker, eftersom bl.a.

EK-barometern ännu visade pessimistiska siffror speciellt inom industrin. Byggbranschen och servicesektorn är ändå redan i en bättre situation och framtidstron börjar hägra. Investeringar inom industrin skulle säkerställa den här goda utvecklingen även i framtiden. Det är viktigt att vi får Finlands konkurrenskraft till en sådan nivå att man vågar investera här. Mod är ingen bristvara i Österbotten.

I många av våra företag upplever man att rekryteringen av personer med specialkunskap är ett problem. Det finns en del att förbättra bland flera av regionens industristäder för att öka vårt områdes dragningskraft. Det viktigaste kriteriet för familjer som flyttar hit är att båda makarna hittar intressanta jobb. Andra viktiga kriterier är goda utbildningsmöjligheter och högklassiga tjänster gällande fritiden. Hälsovården har också blivit viktig för dragningskraften, speciellt då man befarat att verksamheten vid Vasa centralsjukhus ska begränsas. Företagen och handelskammaren har liksom många andra försökt påverka detta beslut.

Förhoppningsvis hör beslutsfattarna våra röster.

Sveriges dragningskraft börjar märkas speciellt bland våra svenskspråkiga. Stockholm lockar i synnerhet dem som studerat på högskolor och allt fler blir intresserade av att inleda studier i Sverige. Det kan vara svårt att locka dessa unga personer tillbaka till Österbotten. Högklassig service, bra utbildning eller en bostad vid havet kan vara faktorer med vilka vi kan locka kunniga personer tillbaka.

Vårt område har under början av regeringsperioden inte haft någon egen minister. Nu löser sig det här problemet då Mika Lintilä blir näringslivsminister. Hans kunskap behövs då förutsättningarna för industrin utvecklas och då det ska beslutas om Finlands energipolitik. En förutsägbar beskattning och snabba prejudikat var något som Lintilä tog fasta vid i intervjun i tidningen Talouselämä. Båda två är viktiga saker. Vi önskar ministern lycka och framgång!

Tärpit

12

VUODEN 2008 TALOUSROMAHDUS pysäytti Logsetin myynnin kuin seinään ja jo sovittuja kauppoja purettiin. Yritys kävi pohjalla, selätti vaikeudet ja loi uuden menestyksen vakaalle pohjalle.

24

TULEVAISUUDEN USKO näyttää palaavan alueen yrityksiin.

Tunnelma on nousuut korkeammalle kuin vuosiin.

CONNECTING BUSINESS 5

ADVERTORIAALI

LYHYESTI / I KORTHET

ONNITTELEMME JÄSENYRITYKSIÄMME

Kokkolalainen Alma Consulting Oy juhli 30-vuotista taivaltaan syyskuussa. Alma on ohjelmistotalo, joka tekee teknisen tiedon- ja tapahtumienhallinnan ratkaisuja teollisuusyrityksille.

Vaasalainen WasaGroup Oy juhlisti 20-vuotista taivaltaan puolestaan lokakuussa.

WasaGorup on kiinteistö- ja rakennusalan konserni, jonka tarina alkoi vuonna 1996 rakennusliike WasaConin perustamisesta.

@K2POH: Uusi elinkeinoministeri on @MikaLintila!

Onnea tärkeisiin saappaisiin! #ministeri #vn #toholampi

@K2POH: Jakob Center öppnades i går med långa köer. #jakobstad #handla #vitaminspruta

Lääkärikeskus Promedi uusiin tiloihin VAASALAINEN Lääkärikeskus Promedi Oy juhli lauantaina 1.10. muuttoaan uusiin toimitiloihin. Promedin omistamat tilat on saneerattu Sepänkyläntien ja Himalajankadun kulmassa sijaitsevaan entiseen Milkan kiinteistöön. Uusien tilojen myötä

Promedin toiminta laajenee entisestään.

Kuvassa uuden päiväkirurgisen yksikön vastaava sairaanhoitaja Tea Sorri esittelee leikkaussalia juhlanpuhujana toimineelle sisäministeri Paula Risikolle sekä Promedin toimitusjohtaja Mikael Fredmanille.

KAUPPATIETEIDEN MAISTERIKSI JATKOSSA MYÖS KOKKOLASSA KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS Chydeniuksessa käynnistyy syksyllä 2017 aivan uusi maisterikoulutus. Vaasan yliopiston toteuttama kolmivuotinen liiketoiminnan kehittämisen maisteriohjelma antaa valmiuksia erityisesti yritysten kehittämistehtäviin. Opinnoissa painottuvat liiketoiminnan johtamisen lisäksi henkilöstöjohtaminen sekä vastuullinen organisaatio ja hallinto.

Ohjelman toteuttamisessa huomioidaan erityisesti aikuisten tarpeet. Joustavat opintojärjestelyt, intensiivijaksoina järjestettävä lähiopetus ja verkkokurssit mahdollistavat tutkinnon suorittamisen myös motivoituneille työelämässä oleville

opiskelijoille. Lähiopetus järjestetään pääosin perjantai-iltaisin ja lauantaisin Kokkolan yliopistokeskuksessa.

Maisteriohjelmaan voi hakea tammikuussa järjestettävässä haussa opintopolku.fi-palvelun kautta. Hakijoilta edellytetään soveltuvaa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai soveltuvaa tradenomin tutkintoa. Ohjelmaan valitaan noin 25 opiskelijaa.

Lisätietoja maisteriohjelmasta

CONNECTING BUSINESS 7

Monipuolista ja helppoa painopalvelua yrityksellesi.

• Kun haluat helpottaa yrityksenne painotyörutiineja, niin kannattaa ottaa yhteyttä alan ammattilaiseen. Säästät yrityksesi aikaa, vaivaa ja rahaa.

• Painamme, jälkikäsittelemme, pakkaamme, varastoimme, osoitteistamme, kuoritamme, pussitamme ja jakelemme painotyönne oikeaan osoitteeseen, oikeaan aikaan, tarvitsipa yrityksenne yhdelle henkilölle käyntikortin tai kaikille asiakkaille postitettavan 100-sivuisen katalogin.

• Parhaimmillaan teette tarvitsemanne painotyötilauksen jopa kymmenessä sekunnissa 24/7 periaatteella. Ole edellä. Paina Framilla.

Fram on osa Grano-konsernia

• offsetpaino • digipaino • kaikki jälkikäsittelyt • Printbox painotöiden hallintajärjestelmä • kohderyhmähaut • varastointipalvelut • kuorituspalvelut • postituspalvelut • osoitteelliset jakelut • suorajakelut • logistiikkapalvelut • ja paljon muuta

Korsholmanpuistikko 37 • 65100 Vaasa • Puh: 06- 320 9600 • www.fram.fi

KOLUMNI / KOLUMN

Kirjoittaja Kaisa-Leena Ahlroth on Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymän johtaja, jonka löytää myös vapaa-ajalla perheen harrastuksista urheiluareenoilta, juoksulenkiltä tai ravitallilta.

Urheiluareenat alueen vetovoimatekijöinä KIRJOITIN KEVÄÄLLÄ sosiaalisessa mediassa vastineen toisaalla käydylle keskustelulle urheilutilojen käytön rajaamisesta yhdelle lajille. Vastineessa luki: Onneksi Vaasassa jäähalli on Vaasa Arena. Siellä pelataan liigatason jääkiekkoa, nyrkkeillään, lentopalloillaan, pelataan salibandyä, lacrossea ja curlingia, rokataan, tanssitaan vanhojen tansseja, kokoustetaan, juhlitaan päättäjäisiä ja yritysjuhlia, lauletaan, näytellään ja tehdään sulassa sovussa vaikka mitä muutakin, mitä en edes kaikkea muista. Sopu sijaa antaa, henkilökunta joustaa, toimijat järjestävät tapahtumia ja kaikki hyötyvät.

Istuessani Kent-yhtyeen Suomen jäähyväiskonsertissa Vaasa Arenalla katsoen yli 4500 ihmisen viihtymistä mieleeni tuli tunne, että me todella olemme oikeiden asioiden äärellä. Perinteinen jääurheiluareena oli muuttunut kahdessa päivässä liigajääkiekkokaukalosta kansainvälisen tason konserttiareenaksi.

Samaan aikaan seinän takana harjoitushallin puolella pelattiin ja harjoiteltiin normaalin aikataulun mukaisesti jääkiekkoa, taitoluistelua ja muodostelmaluistelua. Konsertin jälkeisenä aamuna arki palasi areenalle juniorijääkiekkoturnauksen merkeissä. Samana viikonloppuna paikkakunnalla järjestettiin myös messut.

Molempiin isoihin tapahtumiin riitti kävijöitä.

Tapahtumat vetävät yleisöä ja ihmisiä paikkakunnalle. Kävijät käyttävät paikkakunnalla majoitus- ja ruokapalveluita, tekevät ostoksia ja vievät mukanaan hyvää viestiä alueesta. Pelkästään urheilutoiminnan merkitys mm. liikennöitsijöille sekä matkailu-, majoitus- ja ravintolapalvelujen tuottajille on iso. Majoittuminen koulun lattioilla tai perheissä ja omilla eväillä ruokailu ei kuulu tämän päivän urheilutoimintaan enää edes junioritasolla.

Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kovaa ja odotukset omaa vapaa-aikaa kohtaan ovat suuret. Haaste kuitenkin on, kuinka saada ihmiset liikkeelle erilaisiin tapahtumiin. Mahdollisuudet liikuntapaikkojen hyödyntämiseen lajiriippuvaisen urheilutoiminnan ulkopuolelle ovat lähes rajattomat. Pelkästään harrastettavien lajien määrän lisääntyminen tarjoaa mahdollisuuksia, minkä lisäksi yleinen tietoisuus omasta hyvinvoinnista ja sen edistämisestä jatkaa kasvuaan. Liikunta- ja hyvinvointiala onkin yksi tulevaisuuden kasvualoista. Entistä parempikuntoinen ikääntyvien ihmisten joukko tuottaa tarpeita niin liikuntapaikoille kuin -toimijoillekin. Lasten ja nuorten liikkumisen edis-

täminen taas on tärkeä kansanterveydellisestikin. Työnantajille töissä viihtyvä ja jaksava henkilöstö on toiminnan perusta.

Kaikkiin näihin tarpeisiin ajantasaiset urheiluareenat tarjoavat puitteet.

Urheiluareenat eivät kuitenkaan ole pelkästään kuntoiluun, työkyvyn ylläpitoon tai aktiiviurheiluun soveltuvia tiloja. Tilojen erilainen viihde- ja tapahtumakäyttö lisääntyy jatkuvasti.

Urheilijoiden ja kuntoilijoiden lisäksi urheilutiloissa käy kävijöitä kannustamassa, työskentelemässä, kuljettamassa, huoltamassa, rakentamassa ja viihtymässä. Erilaiset tapahtumat, olivat ne sitten messuja, isoja juhlia, kokouksia, konsertteja tai muita yleisötapahtumia, vetävät yrityksiä, yleisöä ja kävijöitä laajalta alueelta, jopa maan rajojen ulkopuolelta. Myös meillä Pohjanmaalla on nähty, millainen vaikutus monipuolisella tapahtumatarjonnalla on alueen vetovoimaan, elinkeinoelämään ja liiketoimintaan. Oli kyse sitten julkisista tai yksityisistä investoinneista, ne ovat tarpeen alueen kehittämiseksi edelleen, nyt ja tulevaisuudessa.

Onnistuneen tapahtuman järjestäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä lukuisten eri toimijoiden välillä, markkinointia, myyntiä, yhteistyökumppaneita, toimivaa infraa tietoliikenneyhteyksineen, hyviä liikenneyhteyksiä ja sitoutunutta, ammattitaitoista henkilöstöä, usein myös merkittävää joukkoa vapaaehtoisia. Esimerkiksi yksi liigajääkiekko-ottelu tarkoittaa lähes 140 henkilön työpanosta ottelutapahtuman onnistumiseksi. Onnistuneen tapahtuman taustalla tehdään laajaa näkymätöntä työtä, jonka olemassaolon huomaa usein vasta sen puuttuessa.

Uskon vahvasti tarjonnan lisäävän kysyntää ja kilpailun piristävän kehittämistä. Mitä monipuolisemmat ja muotoutuvammat tilat ja toiminnot pystymme alueellamme tarjoamaan, sitä enemmän saamme alueelle tapahtumia ja toimintaa. Se kaikki edellyttää tiivistä yhteistyötä niin investoijien, kunnallisten viranhaltijoiden ja päättäjien, yritysten, yhteisöjen, tapahtumajärjestäjien, seurojen, yhdistysten ja monien muiden toimijoiden kesken. Meidän kaikkien yhteinen etu on, että alueemme on vetovoimainen ja houkutteleva niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Seuraavaa tapahtumaa odotellessa.

CONNECTING BUSINESS 9

ADVERTORIAALI

E12-hankkeen pilotissa kokeillaan uuden digitaalisen kuljetustenhallintajärjestelmän toimivuutta rajat ylittävissä rahtikuljetuksissa.

Digitalisaatio tuo läpinäkyvyyttä rahtikuljetuksiin

M

erenkurkun neuvoston koordinoima E12 Atlantica Transport on suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten kumppaneiden yhteistyöhanke, joka jatkaa aiemmin toteutettujen liikennehankkeiden työtä kehittämällä E12-liikennekäytävää. Vuoden 2016 alussa aloitettu rajat ylittävä hanke on jaettu kolmeen työpakettiin: toimivaan rahdin ja matkustajien kuljetusväylään, yhteisten valtionrajat ylittävien strategioiden suunnittelun sekä tulevaisuuden yhteistyömuotoihin.

Botnia Atlantica -ohjelmasta rahoitusta saavassa hankkeessa testataan esimerkiksi erilaisia kuljetuksiin liittyviä pilotteja, joiden tarkoituksena on parantaa kuljetusväylää.

Yksi hankkeen piloteista on digitalisoitu kuljetustenhallintajärjestelmä (TMS eli Transport Management System), joka lisää rahtikuljetusten läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta kaikille osapuolille.

Digitaalinen TMS-pilotti eroaa tavanomaisista kuljetusliikkeiden sisäisessä käytössä olevista kuljetustenhallintajärjestelmistä siten, että se tuottaa automaattisesti reaaliaikaista tietoa kaikille kyseisen rahdin lähettämiseen, kuljettamiseen ja vastaanottamiseen liittyville osapuolille.

Järjestelmän avulla pystytään seuraamaan rahdin kulkua reaaliaikaisesti ja ennakoimaan esimerkiksi myöhästymisen kaltaiset poikkeamat ja siten reagoimaan niihin nopeasti. Myös kuljetusvaurioiden syntymisen ajankohta on helppo todentaa järjestelmän avulla. Toisin kuin perinteiset kuljetustenhallintajärjestelmät, tämä pilotti mahdollistaa kuljetuksen kaikkien osapuolten välisen suoran yhteydenpidon. Sen käyttäminen ei vaadi laiteinvestointeja, sillä se toimii älypuhelimen avulla.

– Digitalisaatio mullistaa monia totuttuja toimintatapoja ja tuo uusia mahdollisuuksia vanhoihin järjestelmiin.

10 CONNECTING BUSINESS

Me halusimme tuoda konkreettista hyötyä rahtikuljetuksiin digitalisaation avulla, ja tämä TMS-pilotti näyttäisi onnistuvan siinä. Järjestelmän toimivuutta on testattu E12-väylällä rajat ylittävissä rahtikuljetuksissa, jotta saamme tietoa siitä, miten TMS oikeasti toimii, kertoo VASEKin logistiikka-asiantuntija ja E12-projektijohtajaryhmän jäsen Anna Måtts-Fransén. – Haluamme luoda digitaalisen kuljetustenhallintajärjestelmän, josta on oikeasti hyötyä.

Siksi analysoimme testitulokset perusteellisesti ennen kuin päätämme jatkotoimenpiteistä.

Matkapuhelimen avulla tapahtuvaan dokumentointiin perustuvasta uudentyyppisestä kuljetustenhallintajärjestelmästä hyötyvät kaikki kuljetusketjun osapuolet. Järjestelmän on kehittänyt vaasalainen UpCode Ltd. hyödyntämällä muun muassa omia kokemuksiaan rajat ylittävästä rahtiliikenteestä.

– TMS-pilotti tuo kuljetustenhallintajärjestelmiin uutta, avoimempaa ajattelua. Siksi järjestelmää testatessa olemme oikeastaan testanneet enemmän uuden idean kuin tekniikan toimivuutta. Uskomme vahvasti, että tälle järjestelmälle on lukemattomia jatkokehitysmahdollisuuksia, toteaa Kaj Kankaanpää, UpCoden kansainvälisten toimintojen päällikkö.

Lisätietoa hankkeesta: www.kvarken.org

UUSIIN ASEMIIN / PÅ NYA POSTER

 JOHANNA HAVERI  ANNE KYTÖLÄ

MICAELA LINDAHL-PALMROOS

Från ett kraftverk till Katternös ledning Roger Holm, Katternökoncernens verkställande direktör

VEM ÄR DU? Jag är hemma från Nykarleby och bosatt i Jakobstad.

Till utbildningen är jag ingenjör och ekonomie licentiat.

Familjen består av fru och två tonårssöner och tillsammans med dem försöker jag i mån av möjlighet under fritiden att motionera, resa och vara ute med båten.

TIDIGARE ARBETSUPPGIFTER Jag arbetade länge på UPM och dess föregångare Wisaforest. Jag började som planeringsingenjör och avancerade i takt med mina fortsatta studier till Business Controller på olika enheter. Från och med år 2005 hade jag ansvar för bl.a. affärsutveckling och business control inom olika affärsområden på UPM:s huvudkontor. År 2011 blev jag verkställande direktör på Alholmens Kraft.

NUVARANDE UPPGIFT I september 2016 flyttade jag över till Katternökoncernen och i oktober tillträdde jag tjänsten som koncernens verkställande direktör. Katternö är ett kraftbolag som i huvudsak är ägt av kommunala energibolag. Med hjälp av sina dotterbolag och intressebolag sköter Katternö om försörjningen, produktionen och distributionen av el på kustområdet mellan Vörå och Ylivieska. Som verkställande direktör ansvarar jag för koncernens operativa ledning.

VAD GÖR MITT UPPDRAG INTRESSANT? Energibranschen är en viktig bransch som utvecklas hela tiden och den står inför både utmaningar och möjligheter. Trots att jag har erfarenhet av energibranschen utmanas jag i den här uppgiften att också lära mig nya saker. Jag vill utveckla verksamheten så att slutkonsumenterna, d.v.s. den här regionens invånare, skulle uppleva att de får mervärde av det lokala kraftbolagets verksamhet. Grundförutsättningen är förstås att bolagets verksamhet är lönsamt.

FRAMTIDA UTMANINGAR Tillgången på energi är viktig för samhället och därför har politiken alltid varit starkt med i styrningen av branschens verksamhet. Elproduktionens stödpolitik innebär utmaningar för energibranschen och energisystemet; nu borde man ta ett beslut om stöden ska fortsätta eller om man ska tillåta att också marknadsmekanismerna involveras. Oberoende av vilka beslut politikerna tar, måste Katternö vara uppmärksam på vilka ändringar som sker inom verksamheten och reagera på dem snabbt.

CONNECTING BUSINESS 11

LOGSET OY • Liikevaihto: 29,2 milj. euroa (2015) • Liikevoitto: 2 milj. euroa (2015) • Tuotteet: erilaiset metsäkoneet eli kuormatraktorit, harvesterit, harvesteripäät • Työllistää: reilut 70 henkilöä • Toimitusjohtaja: Tapio Ingervo

Metsäkoneet menevät taas kaupaksi  JOHANNA HAVERI  SAMI PULKKINEN, LOGSET

Koivulahdessa kotimaisia metsäkoneita valmistava Logset kävi kansainvälisen pankkikriisin aikana kuilun reunalla, mutta nyt yhtiön erinomaisille tuotteille on taas kysyntää maailmalla.

12 H GTE Hybridi on Logsetin harvestereiden lippulaiva.

12 CONNECTING BUSINESS

Metsänhaltia Tapion kaimat Ingervo (vas) ja Nikkanen johtavat yritystä, joka vie lähes koko tuotantonsa ulkomaille.

Logset esitteli tänä keväänä maailman suurimman hybridiharvesterin.

V

uodesta 1992 lähtien Koivulahdessa metsäkoneita suunnitellut ja valmistanut Logset Oy teki tänä keväänä uuden aluevaltauksen esittelemällä maailman suurimman hybridiharvesterin. Poltto- ja sähkömoottoritekniikkaa yhdistävä hybridi soveltuu haastaviinkin olosuhteisiin, on entistä tehokkaampi, säästää polttoainekuluissa sekä tuottaa vähemmän päästöjä.

– Suomessa ei ympäristöajattelu ole levinnyt metsäalalla vielä yhtä laajalle kuin esimerkiksi Saksassa, Ranskassa tai Ruotsissa. Siellä uusi hybridikoneemme on herättänyt paljon huomiota ja uskommekin, että hybridit

ovat yhtiön uusi ”syömähammas”, toteaa Logsetin hallituksen puheenjohtaja Tapio Nikkanen.

Mustasaaren Koivulahdessa koottavien kuormatraktoreiden, harvestereiden ja harvesteripäiden kotimaisuusaste on poikkeuksellisen korkea. Noin 70-päisen henkilökuntansa lisäksi Logset työllistää välillisesti useita alihankkijoita niin Pohjanmaalla kuin muualla Suomessa.

– 90 prosenttia tuotteistamme myydään ulkomaille, joten toimivat yhteydet Vaasasta muualle maailmalle ovat meille elintärkeät. Erityisen tärkeitä meille olisivat suorat lentoyhteydet täältä Eurooppaan, Nikkanen sanoo.

CONNECTING BUSINESS 13

Kaikki Logsetin koneet kootaan Koivulahden tehtaalla Mustasaaressa. Konetta ovat kokoamassa Juha Västi (oik.) ja Harri Toivonen sekä ohjaamossa istuva Ville Rönkkö.

LOGSET NOUSI TUHKASTA Logsetilla ei ole aina mennyt yhtä hyvin kuin tänään. Maailmanlaajuisen pankkikriisin aikana vuonna 2008 yhtiön taloudellinen kannattavuus mureni nopeasti, sillä koneet eivät käyneet kaupaksi ja jo solmittuja kauppoja purettiin.

– Syksyllä 2008 yhtiön johto pyysi minua tekemään konsulttiselvityksen yhtiön tilasta ja omistajien taloudellisista resursseista. Sen valmistuttua he pyysivät minua mukaan yhtiöön, Nikkanen muistelee. – Se oli vaikeaa aikaa, sillä yli puoleen vuoteen emme saaneet yhtään konetta kaupaksi.

Parhaimmillaan 110 henkilöä työllistänyt Logset joutui karsimaan väkeä kovalla kädellä, ja vähimmillään yhtiön palkkalistoilla oli vain 25 henkilöä. Kesällä 2009 Logset jätti velkasaneeraushakemuksen, joka hyväksyttiin ja vahvistettiin helmikuussa 2010.

– Onneksi Koivulahden hallissa oli kahdeksan peruuntunutta Venäjän kauppaa varten koottua konetta.

Niiden myynnistä saaduilla rahoilla elimme siihen asti, että saimme tuloja ja saneerausohjelma lähti käyntiin, Nikkanen kertoo.

Tavarantoimittajien, rahoittajien ja toimivan johdon usko Logsetin erinomaiseen tuotekehitykseen ja edistyksellisiin koneisiin oli vaikeuksista huolimatta horjumaton. Logsetin tuotteiden maine oli hyvä myös asiakkaiden keskuudessa.

Vaikeinakin vuosina yhtiö jatkoi tuotekehitystään, minkä tuloksena sekä yhtiö että sen tuotteet ovat tällä hetkellä erinomaisessa iskussa.

ISOMPIA JA TEHOKKAAMPIA KONEITA Entistä isompiin ja tehokkaampiin koneisiin siirtyminen on metsäkonealalla selvästi havaittavissa oleva trendi.

– Helppokulkuiset maastot muuttuvat viljelyalaksi ja puita korjataan yhä vaikeampikulkuisesta maastosta, jossa liikkumiseen ja työskentelyyn tarvitaan entistä tehokkaampia koneita, ennustaa Logsetin toimitusjohtaja Tapio Ingervo. – Haluamme olla alan kehityksen kärjessä, siksi kehitimme entistä tehokkaamman ja vähäpäästöisemmän hybridiharvesterin.

Ingervo ja Nikkanen iloitsevat siitä, että Pohjoismaissa on tällä hetkellä menossa merkittävä investointibuumi metsäteollisuuteen, vaikka vuosikymmen sitten koko alaa oltiin siirtämässä Etelä-Amerikkaan.

– Metsäjalostus säilyy myös Euroopassa, sillä pitkäkuituista havupuuta tarvitaan esimerkiksi painopapereiden ja kartongin valmistukseen. Myös tekstiili- ja pakkausala ovat kiinnostuneita havupuun käyttömahdollisuuksista, Ingervo kertoo.

Vaikeinakin vuosina yhtiö jatkoi tuotekehitystään.

14 CONNECTING BUSINESS

Nordiskt kunnande på den nordiska marknaden

LOGSETIN YDINARVOT Joukkuepeli Kunnioitamme toisiamme ja luotamme toisiimme. Sitoudumme luomaan innostavan työ- ja liiketoimintaympäristön.

Laatu Täytämme asiakkaidemme odotukset.

Haluamme parantaa jatkuvasti toimintaamme ylittääksemme asiakkaidemme odotukset.

Oikea strategia Luomme tulevaisuuden mahdollisuuksia yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Nopea ja avoin kommunikointi Pidämme toisemme aina informoituina viimeisimmällä, relevantilla tiedolla tukeaksemme nopeaa päätöksentekoa.

Kannattavuus Olemme liiketoimintasuuntautuneita. Luomme kannattavuutta – asiakkaillemme ja meille.

Nordiska bolag har starka förutsättningar till framgång. Nordiska aktier är Handelsbankens kärnkunskapsområde. Våra framgångsrika och prisbelönade fonder är ett resultat av lång erfarenhet och starkt kunnande*. Mer information finns på handelsbanken.fi. *År 2015 utsåg analysföretaget Morningstar RatingTM fonden Handelsbanken Norden Selektiv till bästa aktiefond med inriktning på Norden. *Handelsbanken Nordiska Småbolagsfond blev den bästa fond som placerar i de nordiska länderna (tio års utveckling) i Lipper Fund Awards 2015.

Vasa, tfn 010 444 3232* Karleby, tfn 010 444 3560* Jakobstad, tfn 010 444 3360* * 0,0835 e/samtal+0,1209 e/min.

Innehållet utgör inte ett personligt investeringsråd eller en personlig rekommendation.

Tavoitteidesi tukena Vero- ja lakipalvelut Tilintarkastus ja varmennus Yritys- ja rakennejärjestelyt Liikkeenjohdon konsultointi kpmg.fi

Tavoitteidesi tukena.

Säädökset 1950–1980–1995–2010

Perustelusivujen kasvu 1980–2009

SÄÄNTELYN MÄÄRÄ KASVAA JATKUVASTI Hallituksen esitysten määrä on vuosittain vakiintunut keskimäärin 250 esitykseen vuodessa, mutta kasvukehitys näkyy perustelusivujen ja pykäläehdotusten lisääntymisenä.

Vuoden 2009 esitykset sisälsivät kaikkiaan 1 295 erillistä lakiehdotusta, joissa oli yhteensä 8 017 pykäläehdotusta. Näitä lukuja voi tulkita paitsi sääntelyn kasvun kuvaukseksi, myös todisteeksi siitä, että sääntelyn yksityiskohtaisuus lisääntyy kaiken aikaa.

LÄHDE: ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON JULKAISU HYVÄ SÄÄNTELY – PAREMPI SUOMI

16 CONNECTING BUSINESS

Ylisääntely ei ole kenenkään etu Onödig byråkrati gagnar inte någon  JOHANNA HAVERI  TUULA KOTO

Yhteisön toimivuus edellyttää sääntelyä ja suomalainen yhteiskunta onkin aina rakentunut sääntöjen varaan. Niitä kehitetään useimmiten turvaamaan ihmisiä ja ympäristöä. Parhaimmillaan sääntely takaa meille oikeudenmukaisen ja turvallisen yhteiskunnan, mutta liiallisena se jähmettää yhteiskunnan rakenteita ja hidastaa kehitystä.

S

ääntely on kiihtynyt vuosien varrella ja johtanut siihen, että erilaisia yhteiskuntaa ohjaavia sääntöjä on 2000-luvulla syntynyt ennätysvauhdilla. Elinkeinoelämä on jo vuosia ollut huolissaan siitä, että liiallinen sääntely kaventaa yritysten toimintaedellytyksiä ja pahimmillaan nakertaa niiden kannattavuutta.

Siksi esimerkiksi EK ja kauppakamarit ovat päättäväisesti kampanjoineet hyvän ja järkevän sääntelyn puolesta.

Elinkeinoelämän järjestöjen käsityksen mukaan hyvä sääntely tukee kasvua ja kilpailukykyä ja lisää työllistämistä.

BYRÅKRATI BEGRÄNSAR BYGGANDE OCH SYSSELSÄTTNING Österbottens handelskammare frågade sina medlemmar i slutet av augusti om byråkratin har begränsat deras verksamhet. Bland svaren framkom speciellt tydligt den stela arbetsmarknaden

MICAELA LINDAHL-PALMROOS

Ett fungerande samhälle förutsätter att det finns klara rättsliga ramar, och det finländska samhället har också alltid grundat sig på lagar och förordningar. De utarbetas ofta för att skydda människorna och miljön. I bästa fall garanterar de rättsliga ramarna ett rättvist och tryggt samhälle för oss men då byråkratin går till överdrift så leder det till stela samhällsstrukturer och en långsam utveckling.

och den onödiga byråkratin i anslutning till byggande.

Många österbottniska företag är av den åsikten att rekryteringarna skulle ta fart om anställningssystemet var smidigare. Speciellt småföretagare anser att det är bättre att själv jobba långa dagar än att anställa en ny arbetstagare, som det är svårt att friställa om arbetssituationen blir sämre.

– Både arbetsgivare och arbetstagare skulle dra nytta av en förlängd prövotid från nuvarande fyra månader till ett halvt år eller att mekanismerna för den inledande anställningen på något annat sätt skulle göras smidigare, säger Jari Rättyä som är verkställande direktör på mjukvaruföretaget Lemonsoft Ab. – Jag tror att det skulle öppnas upp många nya arbetsplatser med hjälp av dylika åtgärder.

Inom byggande är det speciellt den överdrivna rapporteringen, den lång-

"Palkkaaminen sitoo yritystä luvattoman paljon.

Emme voi tarvitessamme rekrytoida lisätyövoimaa, koska työvoiman sopeuttaminen työn vähentyessä on liian hankalaa.

Työtä olisi kyllä tarjolla, mutta joustamattomuus estää palkkaamisen." samma processen i anslutning till planläggning och byggande samt kommunernas stora tolkningsskillnader som förargar österbottniska företag.

– Vid kablande av elnätet bygger man parktransformatorer på några kvadrat. I många kommuner räcker det med ett åtgärdstillstånd eller en-

CONNECTING BUSINESS

17

bart en anmälan medan det i andra kommuner krävs ett bygglov – d.v.s. i princip samma tillståndsförfarande både tidsmässigt och ekonomiskt som vid byggande av t.ex. ett våningshus. Kommunernas olika tillvägagångssätt försätter elbolagets kunder i ojämlik position och en del blir ibland tvungna att vänta på el till sin tomt flera månader längre än i grannbyn, konstaterar verkställande direktör Juha Rintamäki på Vasa Elnät Ab som är verksam i sju kommuner. Även Leif Fagernäs, som är verkställande direktör på Best-Hall Ab i Kelviå, förargas över kommunernas tolkningsskillnader och den onödiga byråkratin. På grund av beställaransvarslagen och arbetarskyddslagen kräver myndigheterna att man t.ex. gör en lika omfattande dokumentation för långvariga byggarbetare som för sådana yrkesmän som är på byggarbetsplatsen endast ett par veckor.

– Granskningsprocessen av de inhemska byggnadsberäkningarna är ett kapitel för sig,

som inte förekommer i våra andra exportländer med undantag för Tyskland, suckar Fagernäs.

HALLITUS YRITTÄÄ PURKAA SÄÄNTELYÄ Norminpurku eli säädöksien sujuvoittaminen ovat yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Ministeri Bernerin vastuulle kuuluvassa hankkeessa pyritään yritysten toimintaa ja kansalaisten arkea keventämällä ja uudistamalla sääntelyä. Hanketta on lähdetty viemään eteenpäin leveällä rintamalla eri ministeriöiden toimialoilla. Toistaiseksi hankkeen tulokset ovat olleet hieman ristiriitaisia: joissakin asioissa on edetty, mutta monet isot ja tärkeät uudistukset tuntuvat polkevan paikallaan.

Kauppalehti kirjoitti elokuussa, kuinka rakennusalan toimijat ovat turhautuneita norminpurun hitaaseen etenemiseen. Rakennusalalle ollaan saamassa monia hyviä

"Sääntely on niin monimutkaista, että eri puolilla maata tulkitaan samaa sääntöä täysin vastakkaisista näkökulmista. Toisaalla katsotaan, miten voitaisiin estää, toisaalla, miten voitaisiin mahdollistaa." uudistuksia, mutta helpotusta ei ole luvassa lupaprosessien hitauteen ja kuntakohtaisiin tulkintaeroihin, jotka koetaan rakentamisen suurimmiksi ongelmiksi.

Pitkien perinteiden johdosta suomalainen sääntelykokoelma on runsas ja monimuotoinen. Nähtäväksi jää, miten hyvin hallituksen norminpurkutalkoot onnistuvat tavoitteissaan.

LAINAUKSET OVAT SATUNNAISIA POIMINTOJA POHJANMAAN KAUPPAKAMARIN JÄSENTENSÄ PARISSA TOTEUTTAMAN SÄÄNTELY-KYSELYN VASTAUKSISTA.

Ota haaste vastaan!

Lahjoita Vaasan yliopistolle.

- ToimiTusjohTaja ari rinTa-jouppi, rinTa-joupin auToliike

Tue tulevaisuutta. Osta pala yliopiston sydäntä.

Sijoita Vaasan yliopistoon – sijoitat alueemme hyvinvointiin ja menestykseen.

Saat vähentää lahjoituksen verotuksessasi.

Kysy lisää: Mika Palosaari, yhteyspäällikkö / 029 449 8522

uva.fi/varainhankinta

18 CONNECTING BUSINESS

ADVERTORIAALI

ALA 1

i

ALA 2

ALA 3

ALA 4

Hyvä, paha sote-uudistus Den omstridda vårdreformen  JOHANNA HAVERI  ANNE YRJÄNÄ, JOHANNA HAVERI, VAASAN KAUPUNKI, PIXHILL, HOIVAKOTI MAJAKKA

MICAELA LINDAHL-PALMROOS

Yli kymmenen vuotta valmisteltu sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus alkaa olla toteutuksensa kynnyksellä. Ehkä. Yksityinen sektori odottaa uudistuksen myötä pääsevänsä mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan sote-palveluja.

Strukturreformen av social- och hälsotjänster som man förberett i över tio års tid börjar småningom vara klar att förverkligas. Kanske. I och med reformen väntar den privata sektorn på att få komma med och planera och förverkliga hälsotjänsterna.

MIKSI UUDISTUS TEHDÄÄN? Uudistuksella on tarkoitus kuroa umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta.

Hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta noin 3 miljardia euroa on tarkoitus saada sote-uudistuksesta.

Rakenteiden ja rahoituksen uudistamisen lisäksi nykyaikaistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausta ja toimintamalleja perusteellisesti.

Tavoitteena ovat nykyistä asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut.

LÄHDE: HTTP://ALUEUUDISTUS.FI/SOTEUUDISTUS/TAVOITTEET

Jukka Kentala

UUDISTUS ON VIELÄ VALMISTELUVAIHEESSA

V

aikka sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteen uudistamista on puuhattu jo Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana, mikään muu kuin uudistusten tarve ei ole vielä varmaa. Uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia.

Hallituksen tavoitteena on siirtää sote-palveluiden järjestämisvastuu kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille vuoden 2019 alussa. Rakenteita uudistamalla halutaan saada aikaan sujuvat ja tasa-arvoiset peruspalvelut koko väestölle sekä turvata palveluiden rahoitus.

Pitkällä tähtäimellä hallituksen tavoitteena on saavuttaa kolmen miljardin euron säästöt sote-uudistuksen avulla.

– Koska lainsäädäntöasiat ovat tällä hetkellä edelleen valmistelu- tai lausuntovaiheessa, täyttä varmuutta koko uudistuksen toteutumisesta ei ole olemassa. Ensimmäiset arviot uudistuksesta voidaan tehdä vasta sitten, kun viimeisetkin hallituksen lakiesitykset – valinnanvapaus mukaan lukien – on hyväksytty eduskunnassa. Se lienee ajankohtaista aikaisintaan ensi vuoden keväällä, toteaa Jukka Kentala, Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava toimialajohtaja sekä toinen Pohjanmaan soten muutosjohtajista.

Kentalan mukaan sote-uudistuksen kokonaiskuvan hahmottamista vaikeuttaa sen vaiheittain tapahtuva valmistelu. Esimerkiksi paljon odotettua esitystä peruspalveluiden valinnanvapaudesta hallitus ei ole vielä antanut edes lausuntakierrokselle.

CONNECTING BUSINESS 21

S

osiaali- ja terveyspalveluita tuottavat yritykset odottavat alan rakenneuudistusta varovaisen toiveikkaina. Etenkin uudistukseen liittyvä asiakkaan valinnanvapaus koetaan yksityisten palveluntarjoajien kannalta mahdollisuutena. Myös palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta maakunnille on saanut kannatusta yrittäjiltä.

KODINOMAISTA PALVELUASUMISTA Kokkolalainen Hoivakoti Majakka Oy on yksi niistä lukuisista palveluntarjoajista, jotka uskovat soteuudistuksen olevan hyväksi yksityiselle palveluntuotannolle. Vuonna 1993 perustettu Hoivakoti Majakka on vajaa 10 vuotta sitten suoritetun sukupolvenvaihdoksen jälkeen kasvanut voimakkaasti ja sen neljäs tehostetun palveluasumisen yksikkö Hoivakoti Majakka Hakalahti valmistuu tämän vuoden lopussa.

– Uskon meidän kaltaisten palveluntarjoajien hyötyvän siitä, että asiakas pääsee yhdessä omaistensa kanssa aidosti valitsemaan, keneltä hän haluaa ostaa hoivapalvelut. Tähän asti kunnat ovat tehneet esivalintaa asiakkaiden puolesta valitsemalla ne kumppanit, joiden joukosta palveluntuottaja on valittava, toimitusjohtaja Jukka Kellokoski toteaa.

Ei Kellokosken luotsaamalla Majakalla tosin ole tähänkään mennessä ollut vaikeuksia täyttää asiakaspaikkoja, sillä yrityksellä on hyvä maine niin asiakkaiden ja heidän omaistensa kuin hoitoalan ammattilaisten keskuudessa. Myös avoinna oleviin työpaikkoihin on aina ollut osaavia ihmisiä tarjolla.

HOIVAKOTI MAJAKKA HAKALAHTI

Hoivakoti Majakka Hakalahden ympärille nousevat kovan rahan asunnot kuuluvat aktiivisen asumisen kortteliin.

Korttelin asukkaat pystyvät ostamaan palveluja korttelin keskelle sijoittuvasta hoivakodista tarpeen mukaan.

22 CONNECTING BUSINESS

– Uskon meidän kaltaisten palveluntarjoajien hyötyvän siitä, että asiakas pääsee yhdessä omaistensa kanssa aidosti valitsemaan, keneltä hän haluaa ostaa hoivapalvelut.

JUKKA KELLOKOSKI

UUSIA INNOVAATIOITA Kellokoskesta tai hänen veljistään ei pitänyt tulla hoiva-alan yrittäjiä, vaan he kouluttautuivat ja hakeutuivat töihin aivan eri aloille. Isän eläkeiän lähestyessä veljekset päättivät kuitenkin palata juurilleen ja ostivat yrityksen vanhemmiltaan. Kellokoski uskoo, että muilla aloilla hankittu kokemus on tuonut uudenlaista lähestymistä hoiva-alan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen.

Julkisuudessa väläytetyt kauhukuvat vanhusten huonosta kohtelusta tai liian vähäisestä henkilökunnasta suututtavat Kellokoskea. Se ei ole yleinen trendi eikä sellaiseen syyllisty vastuullisesti toimiva vanhusten hoivaan keskittyvä yritys. Ei myöskään laatustandardin mukaan toimiva Hoivakoti Majakka, joka pyrkii varmistamaan asukkailleen turvallisen ja kodinomaisen asumisen elämän ehtoopuolella.

– Toimintaa voidaan kehittää ja työn laatua parantaa jatkuvasti. Kaikkia asioita ei edes tällä alalla tarvitse tehdä niin kuin ne on aina tehty, Kellokoski sanoo.

Majakassa etsitäänkin aktiivisesti uusia tapoja hoivakodin arjen parantamiseksi. Majakka on muun muassa ollut mukana ammattikorkeakoulu Centri-

an Silmu-projektissa, jossa on ideoitu tulevia palveluja niin, että asiakkaat saisivat niistä mahdollisimman paljon hyötyä.

– Esimerkiksi meillä kuluu vuosittain kahden henkilön työpanos pelkästään raportointiin. Hyödyntämällä erilaisia digitaalisia ratkaisuja pystymme tulevaisuudessa pienentämään tuota aikaa ja käyttämään siitä yli jäävän ajan hoitotyöhön ja yhdessäoloon asukkaiden kanssa, Kellokoski kertoo suunnitelmistaan. – Automaatio ei ikinä korvaa ihmistä hoivatyössä. Meille on tärkeää, että tuttu hoitohenkilöstö on aidosti läsnä asukkaiden arjessa.

Kokkolan Pohjois-Hakalahteen kaavoitetun aktiivisen asumisen korttelin keskelle valmistuva Hoivakoti Majakka Hakalahti on paikka, jossa yritys ensimmäisenä ryhtyy kokeilemaan uusia asukkaita hyödyntäviä innovaatioitaan.

Tehostetun palveluasumisen yksiköstä tulee palvelukeskus koko korttelin asukkaille.

LÄKARCENTRALEN TROR PÅ FRAMTIDEN Mikael Fredman som är verkställande direktör för Läkarcentralen Promedi Ab i Vasa visar stolt upp företagets nya ut-

– On tärkeää, että sote-uudistuksessa palvelujen kehittämiseen osallistuvat julkisen sektorin rinnalla myös alueellisesti toimivat yksityiset palveluntuottajat.

MIKAEL FREDMAN

rymmen som är byggda i Andelslaget Milkas före detta lokaler vid stadens norra infart. I praktiken finns endast skalet kvar, allt annat är nybyggt. Den nya egna lokalen och läkarcentralens utökade service till att även omfatta dagkirurgi har inneburit en investering för flera miljoner för företaget. Detta är också ett tecken på att läkarcentralens ägare tror på att vårdreformen innebär ett ökat behov av privata läkartjänster.

Promedi grundades för nio år sedan av en grupp företagare som var missnöjda med de arbetshälsotjänster som erbjöds då. Läkarcentralen, som under de första åren hyrde en lokal i Stenhaga, vill vara en beaktansvärd producent av vårdtjänster och har därför utvecklat sin service och även skapat kontakter till omkringliggande kommuncentra.

– Vid sidan av den offentliga sektorn är det viktigt att även regionala privata tjänsteproducenter, inte enbart nationella och internationella företagskedjor, deltar i utvecklandet av tjänsterna som vårdreformen medför, intygar Fredman.

På nio år har företaget utvecklats från en liten producent av hälsotjänster till en mångsidig leverantör av hälsotjänster. Under samma tak finns både allmänna läkare och specialläkare, laboratorium, röntgen, möjlighet till ultraljuds- och magnetundersökningar samt fysioterapi.

Förväntningarna gällande den nya landvinningen, d.v.s. dagkirurgin, är höga. I höst har företaget påbörjat dagkirurgiska åtgärder i en operationssal men enligt behov kan verksamheten utökas till flera operationssalar. Även hälsobranschens experter har lagt märke till Promedis expansion och de söker sig gärna till företaget.

SET UN N E , K UNA SI A T L OK SA H T A V A T P A I K OI L L E E N . . .

Y R I T Y K SE N K A I K K IP A N K K I J AV A K UUT USP A L V E L UT o p . fi/ k a i k k i

CONNECTING BUSINESS 23

TALOUSKATSAUS / EKONOMISK ÖVERSIKT

Business Panel kertoo edelleen kirkastuneista näkymistä Allt ljusare utsikter enligt Business Panel  PAULA ERKKILÄ, MIA BRÄNNBACKA, JOHANNA HAVERI  HAASTATELLUT, COASTLINE  MIA BRÄNNBACKA

P

80 Tunnelma Liikevaihto Tilauskanta Rekrytointi

60

40

20

0

-20

-40

Tilauskanta- ja tunnelmamittarit ovat nyt olleet nousussa neljässä peräkkäisessä Business Panel -mittauksessa.

-60

11/16

4/16

11/15

4/15

11/14

4/14

11/13

4/13

11/12

8/12

4/12

11/11

4/11

11/10

4/10

11/09

8/09

2/09

8/08

2/08

8/07

2/07

8/06

2/06

-80

50 %

86 %

83 %

YRITYKSISTÄ USKOO LIIKEVAIHDON KASVAVAN TÄNÄ VUONNA

TILAUSKANTA ON VÄHINTÄÄN YHTÄ PITKÄ KUIN VUOSI SITTEN

PITÄÄ ALANSA TUNNELMAA NORMAALINA TAI OPTIMISTISENA

24 CONNECTING BUSINESS

MICAELA LINDAHL-PALMROOS

ohjanmaan kauppakamarialueen yritysten näkymät ovat jatkuneet positiivisina, kertoo kauppakamarin jäsenyritystensä keskuudessa marraskuussa toteuttama Business Panel -yritysbarometri. Kaikki mittarit ovat selvästi plussan puolella. Tunnelma on noussut jo viimeiset kaksi vuotta. Tilanne on edellisen kerran ollut näin positiivinen keväällä 2011. Näyttäisi siis siltä, että pahin on ohi.

Yritysten tilauskanta on parantunut selvästi viime keväästä, kun taas liikevaihto ja henkilöstötarve ovat samalla tasolla. Positiivinen signaali on myös se, että riittämättömästä kysynnästä kärsitään nyt vähemmän kuin keväällä, suurin positiivinen käänne tässä on tapahtunut teollisuudessa.

Sopivan työvoiman saatavuus on kuitenkin noussut yritysten haasteeksi, jopa siinä määrin, että se haittaa tuotantoa ja kasvua. Lähes kolmannes yrityksistä ei ole saanut rekrytoitua tarvitsemaansa työvoimaa. Ongelma on myös kehittynyt nopeasti: nousua keväästä on lähes kymmenen prosenttiyksikköä.

Toimialoista teollisuuden näkymät ovat kokonaisuudessaan muita aloja positiivisemmat; kaikki mittarit ovat kääntyneet positiivisiksi. Kaupan alan keväällä mitatut vahvat liikevaihto-odotukset tälle vuodelle ovat osittain jääneet toteutumatta, ja odotukset ovat nyt kevättä selvästi matalammalla tasolla. Kaupan alan mittareista miinuksella ovat kuitenkin ainoastaan investoinnit, jotka näyttävät jäävän viime vuodesta. Palvelualalla liikevaihto-odotukset ovat kevättä alemmalla tasolla, samoin rekrytointitarve on vähentynyt.

Investoinnit sen sijaan ovat palvelualalla tänä vuonna viime vuotta suuremmat.

GALLUP Pohjanmaan kauppakamarin tämän syksyn Business Panel –kyselyn mukaan työvoimapulan merkitys tuotannon pullonkaulana on kasvanut: kaikissa yrityksissä kasvua on 9 ja teollisuudessa 11 prosenttiyksikköä.

Kysyimme muutamasta yrityksestä 1) onko niissä havaittu työvoimapulaa, 2) millaisia tekijöitä tarvitaan 3) millä keinoilla osaajia pystyttäisiin saamaan.

Hannu Sarja Merius, Kokkola 1. Kyllä työvoimapulaa on selvästi havaittavissa.

2. Tarvitsisimme asiantuntijoita teollisuuden investointien suunnitteluun, sekä laitossuunnitteluun että tekniseen laskentaan.

3. Voisimme lisätä suunnittelijaresurssejamme täsmäkouluttamalla vastavalmistuneita nuoria laitossuunnittelutehtäviin sekä yrityksemme toimintatapoihin.

Emme kykene järjestämään koulutusta omin resurssein, vaan se olisi tehtävä yhteistyössä esimerkiksi jonkun koulutusorganisaation kanssa. Tämä ei kuitenkaan ratkaise kokeneiden asiantuntijoiden pulaa.

Johanna Kakkuri ABB, Vaasa 1. Yleisellä tasolla hakemuksia ABB:n Vaasan yksiköihin on tullut ihan kiitettävästi, mutta joihinkin tehtäviin on vaikea löytää osaajia tältä alueelta.

2. On hankala löytää osaajia tehtäviin, jotka vaativat jonkun erikoisalan syvempää teknistä osaamista. Myös sekä teknistä että kaupallista osaamista vaativat myynnin tehtävät ovat välillä hankalia täyttää.

3. Myynnin työpaikkoja olisi helpompi täyttää, jos tekniikan opiskelijat lukisivat enemmän kauppatieteitä ja päinvastoin. Erikoisalojen osaajien houkuttelemisessa Vaasan seudulle tarvitaan entistä vahvempaa yhteistyötä esimerkiksi seutumarkkinoinnissa. Vaasassa tämä yhteistyö on jo hyvällä alulla.

Toni Varila Sasken Finland, Kaustinen 1. Markkinoiden virkistymisen myötä osaajien saaminen Keski-Pohjanmaalle ei ole aina helppoa.

2. Tarvitsisimme etenkin uusia elektroniikka- ja mekaniikkasuunnittelijoita, mutta niitä ei alueelta löydy. Monesti työpaikan perässä muuttaminen kaatuu puolison työnsaantiin.

3. Muualta tulevat ammattilaiset pitäisi pystyä vakuuttamaan siitä, että tällä alueella on pysyviä työpaikkoja, hyvä elintaso ja edulliset elinkustannukset esimerkiksi etelän kasvukeskuksiin verrattuna.

Jukka Karhula A. Häggblom, Kokkola 1. Tilauskanta on nyt niin hyvä, että työvoiman saanti on välillä haastavaa.

2. Pulaa on etenkin osaavista hitsareista. Olemme rekrytoineet niin paljon kuin olemme pystyneet ja ensiapuna olemme lisänneet alihankintaa ja työvoimaa vuokraavien yritysten käyttöä.

3. Nuoria ja alan vaihtajia pitäisi saada houkuteltua lisää metallialan ammatilliseen koulutukseen. Olisimme mielellämme mukana myös oppisopimuskoulutuksessa opettamassa uusia taitajia alan töihin.

Martin Strand Citec, Vaasa 1. Kyllä.

2. Meillä on vaikeuksia löytää kokeneita ja osaavia henkilöitä esimerkiksi mekaaniseen suunnitteluun, putkisto-, sähkö- ja automaatio- sekä rakennussuunnitteluun.

3. Yritämme houkutella osaajia Vaasaan mutta myös palkata heitä muihin toimipisteisiimme Suomessa ja ulkomailla.

Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta vuonna 2015 ja alkuvuonna 2016 Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan ELYkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja KeskiPohjanmaan maakunnat.

Tämä talouskatsaus perustuu Pohjanmaan kauppakamarin Business Panelin 11/2016 ja Tilastokeskuksen aineistoon.

Denna ekonomiska översikt beskriver läget år 2015 och i början av år 2016 på Österbottens handelskammares område. Området sammanfaller med Österbottens NTM-centrals område och består av landskapen Österbotten och Mellersta Österbotten.

Den här ekonomiska översikten grundar sig på uppgifter från Österbottens handelskammares Business Panel 11/2016 och Statistikcentralen.

CONNECTING BUSINESS 25

TEOLLISUUDEN JA RAKENTAMISEN KEHITYS

P

ohjanmaan teollisuuden liikevaihdon kehitys pysyi ennallaan vuonna 2015 edellisestä vuodesta. Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä teollisuuden liikevaihto laski 7 prosenttia edellisen vuoden ensimmäisestä neljänneksestä. Teollisuuden vientiliikevaihto Pohjanmaalla vuonna 2015 laski 3,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Negatiivinen tulos saatiin myös vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuolikkaalla vientiliikevaihdon laskiessa 5,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Keski-Pohjanmaan teollisuuden liikevaihto nousi 1,2 prosenttia vuonna 2015 edellisestä vuodesta. Vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen liikevaihto laski reippaasti edellisen vuoden tammi-maaliskuusta ollen 13,4 prosenttia pakkasella. Tammikuussa 2016 teollisuuden liikevaihto euroissa oli pienin sitten tammikuun 2005. Keski-Pohjanmaan teollisuuden vientiliikevaihto vuonna 2015 kasvoi 4,5 prosenttia vuodesta 2014. Loppuvuodesta 2015 alkanut negatiivinen kehitys jatkui vuoden 2016 toukokuuhun asti. Ensimmäisen vuosipuolikkaan vientiliikevaihto oli 13,7 prosenttia heikompi kuin vuotta aiemmin. Pohjanmaalla rakentamisen liike-

vaihto pysyi vuonna 2015 edellisvuoden tasolla. Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto jäi 4,9 prosenttia pienemmäksi kuin edellisen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Rakentamisen liikevaihto näyttää jyrkkää pudotusta, mikä ei kuitenkaan johtune rakentamisen vähentymisestä, vaan kiristyneestä kilpailutilanteesta, joka heijastuu hintoihin.

Keski-Pohjanmaalla rakentamisen liikevaihto kasvoi 3,7 prosenttia vuonna 2015 edellisestä vuodesta. Liikevaihto kasvoi myös tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ollen 1,4 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä.

Kauppakamarin Business Panelissa teollisuutta ja rakentamista tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Alan kehitysnäkymät ovat positiiviset, ja kaikki saldoluvut ovat kääntyneet plussalle.

Huomio kiinnittyy erityisesti tunnelmaan, joka on ollut pakkasella keväästä 2012 lähtien, mutta nyt siis ensimmäistä kertaa vuosiin plussalla. Tunnelmaa selittää varmasti suurelta osin kohonnut tilauskanta, jossa saldoluku on nyt 28 (vrt. 2, BP 4/16). Myös investoinnit ovat kasvaneet keväästä.

Tämän vuoden liikevaihto-odotukset

TEOLLISUUS

ovat myös nousseet hieman keväästä saldoluvun ollessa 35. Teollisuuden ja rakennusalan yrityksistä 57 prosenttia uskoo liikevaihdon paranevan viime vuodesta. Myös viennin saldoluku on nousussa ollen 24.

Pullonkaulat alalla ovat edelleen riittämätön kysyntä ja työvoiman saanti.

40 prosenttia yrityksistä kärsii kysynnän puutteesta. Kuitenkin kysynnästä aiheutuneet ongelmat ovat vähentyneet selvästi, 14 prosenttiyksikköä keväästä.

TEOLLISUUS JA RAKENTAMINEN

Tilastokeskus

150

140

60

140

130

40

130

120

20

120

110

0

110

100

-20

100

70

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Teollisuuden liikevaihdon kehitys jäi alkuvuonna viime vuoden ensimmäisestä neljänneksestä jonkin verran Pohjanmaalla ja reilummin Keski-Pohjanmaalla.

26 CONNECTING BUSINESS

-40 -60

Tunnelma Liikevaihto Tilauskanta Rekrytointi

90 80 70

-80

40 %

YRITYKSISTÄ KÄRSII EDELLEEN RIITTÄMÄTTÖMÄSTÄ KYSYNNÄSTÄ

2010=100 Koko maa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa

2/06 2/07 8/07 2/08 8/08 2/09 8/09 11/09 4/10 11/10 4/11 11/11 4/12 8/12 11/12 4/13 11/13 4/14 11/14 4/15 11/15 4/16 11/16

80

2010=100

80 %

YRITYKSISTÄ TILAUSKANTA ON VÄHINTÄÄN VUODEN TAKAISELLA TASOLLA

Tilastokeskus

80

Koko maa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa

USKOO LIIKEVAIHDON KASVUUN TÄNÄ VUONNA

RAKENTAMINEN

Business Panel

150

90

57 %

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Teollisuuden kaikki mittarit ovat nousussa.

Erityisen positiivisena signaalina voidaan pitää tunnelmamittaria, joka on ensi kertaa nollaviivan yläpuolella sitten kevään 2012 eli optimistisesta tunnelmasta kertovia yrityksiä on nyt enemmän kuin niitä, jotka kokevat alansa tunnelman pessimistisenä.

Rakentamisen liikevaihtokuvaaja näyttää Pohjanmaan osalta jyrkkää laskua, mikä johtunee alan kiristyneestä kilpailutilanteesta, joka puolestaan heijastuu hintoihin.

UTVECKLINGEN INOM HANDELS- OCH SERVICEBRANSCHERNA

O

msättningen för handelsbranschen i Österbotten svängde försiktigt uppåt med 0,8 procent år 2015 jämfört med året innan. Under det första kvartalet i år sjönk omsättningen med 0,9 procent jämfört med samma tidpunkt året innan. I Mellersta Österbotten sjönk omsättningen för handeln 1,2 procent år 2015 jämfört med året innan. Under det första kvartalet år 2016 började om-

sättningen för handeln i området att peka uppåt och låg på en nivå som var 3,1 procent högre än under motsvarande kvartal året innan.

Enligt resultaten i handelskammarens Business Panel har stämningen inom handeln äntligen stigit och blivit positiv. Det oaktat ligger handeln under övriga branscher med ett saldotal på 4.

Vårens starka förväntningar på omsätt-

HANDEL

HANDEL

Statistikcentralen

Business Panel

150

80

140

60

130

40

120

20

110

0

100

-20 2010=100 Hela landet Österbotten Mellersta Österbotten

80 70

-40 -60 -80

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Stämningen Omsättningen Orderstocken Rekrytering 2/06 2/07 8/07 2/08 8/08 2/09 8/09 11/09 4/10 11/10 4/11 11/11 4/12 8/12 11/12 4/13 11/13 4/14 11/14 4/15 11/15 4/16 11/16

90

Utvecklingen inom handeln har i Österbotten varit dämpad både i fjol och i början av det här året. I Mellersta Österbotten har början av året varit positivare för handeln.

Jämfört med andra branscher ser handeln fortfarande dystrare ut men skillnaden har blivit mindre. Stämningen inom branschen är nu en aning på plus. Ökningen har varit betydande sedan bottennoteringen för två år sedan.

SERVICE

SERVICE

Statistikcentralen

Business Panel

150

80

140

60

130

40

120

20

110

0

100

-20 2010=100

80

Hela landet Österbotten Mellersta Österbotten

70

-40 -60 -80

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Utvecklingen inom servicebranschen i Österbotten har under hela fjolåret och under det första kvartalet i år hållits positiv. I Mellersta Österbotten sjönk branschen något från föregående år till början av 2015 men under det sista kvartalet steg omsättningen inom branschen kraftigt.

Stämningen Omsättningen Orderstocken Rekrytering 2/06 2/07 8/07 2/08 8/08 2/09 8/09 11/09 4/10 11/10 4/11 11/11 4/12 8/12 11/12 4/13 11/13 4/14 11/14 4/15 11/15 4/16 11/16

90

Inom servicebranschen görs det stora investeringar i år. Även orderstocken har förbättrats och håller en jämn takt.

ningen inom handeln för i år har runnit ut i sanden och förväntningarna ligger nu på en betydligt lägre nivå. Omsättningen förväntas växa bland 46 procent av respondenterna medan en fjärdedel uppskattar att omsättningen minskar.

Inom handeln är det endast indikatorn för investeringarna som är negativ.

Investeringarna ser alltså ut att minska från i fjol. Personalbehovet inom handeln har ökat sedan vårens mätning, vilket kan förklaras med den annalkande julhandeln under slutet av året. Allmänt taget har skillnaden mellan handeln och de övriga branscherna fortsatt att minska.

Utvecklingen av omsättningen inom servicebranschen var fortsättningsvis stark i Österbotten i fjol. Alla fyra kvartalen var bättre än föregående år.

Däremot avtog omsättningen inom servicebranschen i Mellersta Österbotten under de tre första kvartalen, men svängde kraftigt uppåt med 14,5 procent under det sista kvartalet. Under det första kvartalet i år har servicebranschen fortsatt att växa: 4,4 procent i Österbotten och 12 procent i Mellersta Österbotten jämfört med motsvarande tidpunkt året innan. Även på basen av resultaten från Business Panel så ser det bra ut inom servicebranschen och alla saldotal är positiva. Jämfört med de andra branscherna så är stämningen högst inom servicesektorn. Saldotalet är 19 och det har ökat ytterligare sedan mätningen på våren.

Inom servicebranschen är förväntningarna på omsättningen lägre än på våren men ändå fortfarande höga. Av de som besvarade enkäten uppskattar 47 procent att omsättningen ökar medan 22 procent uppskattar att den minskar. Investeringarna inom servicesektorn är större i år än i fjol.

Inom servicebranschen har rekryteringsbehovet minskat, men det har uppstått problem med att hitta passande arbetskraft. Problemet är störst inom servicebranschen och upp till en tredjedel av företagen har rekryteringsproblem. Av handelskammarens medlemsföretag har utmaningarna med att hitta kunnig arbetskraft betonats speciellt inom ICT-branschen.

CONNECTING BUSINESS 27

Marika Nummela, Samex Solutions Oy

Uusi tullikoodeksi luo uusia mahdollisuuksia

T

änä vuonna ovat tulliasioiden kanssa tekemisissä olevat ihmiset joutuneet melkoiseen pyöritykseen. Uuden tullikoodeksin (UTK) soveltaminen alkoi vaiheittain 1.5.2016 alkaen. Muutokset alkavat vähitellen realisoitumaan, eikä yllätyksiltäkään olla täysin vältytty.

Jäävuoresta on kuitenkin nähty vasta huippu.

Jännittäviä hetkiä on odotettavissa aina vuoteen 2020 saakka, jolloin uutta tullilainsäädäntöä on sovellettava kokonaisuudessaan.

Ihmisen perusluonne näyttää suhtautuvan kaikkiin muutoksiin lähtökohtaisesti huonona asiana.

Usein vasta jälkiviisaudessa vaivihkaa todetaan positiiviset vaikutukset. Tullilainsäädännön uudistuksessa muutosvastarintaa voidaan alkaa murentamaan jo alkumetreillä. Kuten seuraavista esimerkeistä voi päätellä, tämä on oikeasti hyvä juttu!

Sähköiseen asiointiin Tullissa ollaan jo nyt äärimmäisen tyytyväisiä. Vuoteen 2020 mennessä kaikki tulliasiointi sähköistyy, myös esim. luvat ja liitetiedostot.

Sanomaliikenteen ainoaksi kanavaksi tulee suora sanoma-asiointi. Se nopeuttaa ilmoitusten käsit-

telyä huomattavasti, puhumattakaan merkittävistä kustannussäästöistä.

Viennin saateasiakirjaa, EAD:tä, ei uusi tullilainsäädäntö tunne. EAD:n katoamista on varmuuden vuoksi kauhisteltu jo pitkään. Saattaisiko tästäkin muutoksesta kuitenkin löytää jotain positiivista?

Jotain ihan uutta... Mitäpä jos MRN saataisiinkin vienti-ilmoituksesta suoraan esim. kauppalaskuun?

Mitäs jos mietittäisiin tulli-ilmoittamisen digitalisointia pelkän sähköistämisen sijaan?

Valtiovarainministeriö kuvailee digitalisaatiota Digitalisaatiohaaste 2015 -esittelyn yhteydessä seuraavin sanoin: ”Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla.”

Kaikki aiemmat esimerkit näyttäisivät osuvan tämän kuvauksen alle. Tulli on kattanut pöydän sähköisillä palveluilla – olisiko aika nauttia pöydän antimista oivallusten ja tekniikan avulla?

Koulutuskalenteri Kurskalender

Tarjoamme laadukasta ajankohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivittämään osaamisesi. Koulutuksessa nähdään!

 Teemakoulutukset | Temakurser Kauppakamarin yritysjuridiikkapäivä | Handelskammarens dag för affärsjuridik Työlainsäädäntö uudistuu & Työpaikan sairauspoissaolot 31.1. klo 9–16, Kokkola 1.2. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamari Förnyad arbetslagstiftning 2.2 kl. 9–13, Jakobstad 3.2 kl. 9–13, Vasa Föreläsare: Heidi Furu, DKCO Advokatbyrå Kauppakamarin esimiespäivä | Handelskammarens förmansdag Muutoksen johtaminen 23.3. klo 9–16, Kokkola Kouluttaja: Kari I. Mattila, Johtajuustaito Modern retorik för ledare 26.4 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Elaine Eksvärd, Snacka Snyggt Ab Kauppakamarin ulkomaankauppa päivä | Handelskammarens dag för utrikeshandel Smidig leveranshantering 9.2 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Jan Virtavuori, Wärtsilä Oyj Tuontitullaus tänään 21.3. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Marika Nummila, Samex Solutions Oy

Vi ordnar korta kurser om aktuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Välj ut de intressantaste i kalendern och kom och uppdatera din kompetens. Vi ses på kursen!

 Taloushallinto ja verotus | Ekonomiförvaltning och beskattning Talousassistentin valmennuspäivä 14.3. klo 9–16, Vaasa Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab Utbildningsdag för ekonomiassistenter 15.3 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab  Viestintä | Kommunikation Modern retorik för ledare 26.4 kl. 9–16, Jakobstad Föreläsare: Elaine Eksvärd, Snacka Snyggt Ab

Verkkokoulutukset | Webbkurser  13.2. klo 14–15.30 Isojen aineistojen muokkaus ja käsittely Excelillä 13.3. klo 14–15.30 Nopeat raportit Excelin Pivotilla ja PowerPivotilla

 HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen

(Godkänd styrelsemedlem) HHJ Puheenjohtaja -kurssi 16.–17.2, Vaasa Kouluttajat: Antero Virtanen ja Ismo Salminen, Hallituspartnerit ry HHJ – Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi 10.3. alkaen, Vaasa

Lisää koulutuksia kotisivullamme www.pohjanmaankauppakamari.fi Flera kurser på vår hemsida www.osterbottenshandelskammare.fi

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus Peruuttaminen Ilmoittautuminen koulutukseen on sitova, ja osallistumisen voi peruuttaa maksutta ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta, mutta kahta päivää ennen koulutusta tai myöhemmin tehdyistä peruutuksista laskutamme osallistumismaksun kokonaisuudessaan.

Sairastapauksissa laskutamme puolet osallistumismaksusta. Peruutuksen sijaan yritys voi lähettää toisen työntekijän estyneen tai sairastuneen tilalle.

Koulutuksen järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

Anmälan och ytterligare information www.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet Annullering Anmälningar till kurser är bindande men anmälningar kan annulleras avgiftsfritt senast under kursens sista anmälningsdag.

Annulleringar efter att anmälningstiden har gått ut faktureras ändå med hälften av deltagaravgiften. Annulleringar som görs två dagar innan kursen eller senare faktureras med hela deltagaravgiften.

Vid sjukdomsfall faktureras halva deltagaravgiften. Företaget kan dock skicka en annan anställd istället för den som har insjuknat.

Villkoret för att en kurs ska anordnas är att minimiantalet deltagare uppfylls.

CONNECTING BUSINESS

29

AJASSA / AKTUELLT

KAUPPAKAMARIAAMIAINEN sairauspoissaolojen vaihtoehdoista keräsi ravintola Bankin salin täyteen HR-väkeä ja muuta yritysjohtoa. – Lääkäri kirjoittaa henkilölle todistuksen, ettei henkilö kykene kaikkeen työhönsä. Työpaikoilla tämä on perinteisesti tulkittu, ettei henkilö saa tehdä työtä. Työterveyshuollon ja työpaikkojen yhteistyöllä tässä voidaan saada paljon hyvää aikaiseksi, niin yksilön, työpaikan kuin yhteiskunnan kannalta, sanoi sairauspoissaolojen vaihtoehdoista aamiaisella keskustelua alustanut Työeläkeyhtiö Elon asiantuntijalääkäri Kari-Pekka Martimo. Kuvassa Elon toiminnasta kertoo Johanna Hämäläinen.

KAUPPAKAMARILOUNAS

EK-FOORUMISSA

joukkorahoituksesta keräsi lähes 30 asiasta kiinnostunutta marraskuun alussa. Joukkorahoituslaki astui voimaan syyskuun alussa. Joukkorahoitus monipuolistaa Suomen rahoitusmarkkinoita, ja helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten kasvuponnisteluja. Viime vuonna joukkorahoitusmarkkinoiden koko oli arviolta 84,4 miljoonaa euroa.

Koko Euroopassa on kyse kuuden miljardin euron markkinoista. Kokkolassa Kauppakamarilounaalla puhui mm.

Veikka Gustafsson.

Vaasassa EK:n johtaja Ilkka Oksala alusti keskustelua työmarkkinatilanteen ajankohtaiskatsauksella. Hän käytti Ruotsia mallina puhuessaan niin palkkaneuvotteluista, työllisyyden edistämisestä kuin kannustinloukkujen purkamisesta. – Suomessa ansaitusta lisäeurosta häviää jopa 90-95 senttiä erilaisten tukien menetyksinä ellei kuukausipalkka nouse vähintään 2500 euroon, selvitti Oksala.

EK-foorumissa kuultiin myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformista. Alustajana oli EK:n Riikka Heikinheimo ja yrityskommentaattorina ABB:n Johanna Kakkuri.

30 CONNECTING BUSINESS

OSOITA ANSIOITUNEELLE TYÖNTEKIJÄLLE MITEN PALJON HÄNTÄ

ARVOSTAT

Yrityksen menestys perustuu sen osaaviin ja sitoutuneisiin työntekijöihin. Palkitse ansioituneet ja motivoituneet työntekijät Keskuskauppakamarin ansiomerkillä.

Ansiomerkki on perinteinen ja arvostettu tapa palkita, ja viestii saajalleen, että hänen sitoutumistaan arvostetaan.

Ansiomerkkiä voi käyttää erilaisissa juhlatilaisuuksissa, ja sen käyttäminen osoittaa kunnioitusta tilaisuutta sekä kanssajuhlijoita kohtaan.

Vinkkejä ansiomerkkijuhlan järjestämiseen voit lukea sivuiltamme.

ansiomerkit.fi

CONNECTING BUSINESS

31

VOLVO V90 – ylellisen TILAVA Uusi Volvo V90 on Volvon maailmankuulujen farmareiden seuraava sukupolvi. Huippulaadukkaat materiaalit, älykkäät tilaratkaisut sekä puhdaslinjainen muotoilu luovat yhdessä saumattoman kokonaisuuden, joka uhkuu ajonautintoa.

VOLVO V90 ALK AEN 47 521 €

VOLVO V90 alkaen: autoveroton hinta 38 500 €, autovero 8 420,40 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 47 520,40 €.

EU-yhd. 4,1 l/100 km, CO2 115 g/km

Myynti ma-pe 9-18, la 10-15 Huolto ma-pe 7.30-17 Automaa Vaasa, Kivihaantie 4

automaa.fi VOLVOCARS.FI

Volvo-myyjämme: Arttu Korpeinen 050 590 7851, Joakim Tallgren 050 364 4249