PARMA-lehti 1/2019

1/2019 ARVOrakennukset

YHDESSÄ enemmän

BIMahtaneet

TOIMITILAT

Oodi

on upea näky

P

itkään toteuttamistaan odottanut Töölönlahden ympäristön kokonaissuunnitelma on edennyt viimeisten 20 vuoden aikana askel askeleelta ja rakennus kerrallaan eteenpäin. Sanomatalon ja Musiikkitalon jälkeen alueelle valmistui keskustakirjasto Oodi. Arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen mukaisesti rakennettu kirjasto on lyhyessä ajassa valloittanut valoisuudellaan ja viihtyisyydellään.

Parma toimitti arkkitehtonisesti näyttävän kohteen ontelolaatat. ”Ontelolaattojen avulla muotoilimme käyttäjien keskuudessa suosituksi osoittautuneen oleskelualueen. Laatat asennettiin valitun geometrian mukaisesti portaittain, mikä on varsin epätavallinen ratkaisu. Kaikki meni kuitenkin täsmälleen oikein, kiitos laadukkaan suunnittelun ja elementtituotannon”, sanoo työmaapäällikkönä Oodissa työskennellyt ja hiljattain työpäälliköksi siirtynyt Tero Seppänen YIT:stä.

Parman pääkaupunkiseudun myyntipäällikkö Hannu Hieperi pitää tietomallin käyttöä aivan olennaisena edellytyksenä sille, että Oodin ontelo- ja myös kuorilaattojen valmistus onnistui virheittä ja kerralla. ”Saimme lähtötiedot suoraan asiakkaan mallista. Haastetta oli silti ihan riittämiin, eritoten rakenteiden vaativan geometrian vuoksi”, hän kertoo.

Oodi on Helsingin keskustan kiistaton katseenvangitsija ja esimerkki hybridirakentamisesta parhaimmillaan. Parma toimitti kohteen ontelolaatat.

TOIMITILAT

Arvorakennusten

uusi aika

Helsingin päärautatieasemalle rakennettava Scandic-hotelli ja viime syksynä valmistunut keskustakirjasto Oodi ovat tuoreita esimerkkejä Töölönlahden ympäristön uusista arvorakennuksista.

Parman tuotteilla on tärkeä sija molemmissa hankkeissa ja koko alueen uudessa yleisilmeessä.

TEKSTI: VESA TOMPURI • KUVAT: FUTUDESIGN, TUOMAS UUSHEIMO JA SHUTTERSTOCK

Helsingin päärautatieasema saa lähivuosina näyttävän faceliftin, kun VR:n entisen pääkonttorin tilalle rakennetaan hotelli.

K

un Helsingin päärautatieasemalla yli sadan vuoden ajan sijainnut VR:n hallintorakennus kävi alkuperäisessä tarkoituksessaan tarpeettomaksi, oli aika ideoida Eliel Saarisen aikanaan suunnittelemalle arvorakennukselle uutta käyttöä. Samalla se haluttiin avata kaikille kaupunkilaisille ja turisteille avoimeksi tilaksi. Parhaaksi vaihtoehdoksi valikoitui hotellikäyttö.

Samalla päätettiin toteuttaa jo Saarisen alkuperäiseen suunnitelmaan kuulunut uudissiipi, joka rajaa sisäpihan turvalliseksi hotellin terassi- ja sisäpihaksi. Uudisosaan sisältyy 118 huonetta. Vuonna 2021 valmistuvaan Scandic-hotelliin tulee yhteensä lähes 500 huonetta.

Suojellun päärautatieaseman ja sen nyt hotelliksi muunnettavan, niin ikään suojeltavan hallintorakennuksen alkuperäiset julkisivut ovat korkean sokkeliosuuden kohdalla hakattua Hangon graniittia. Muualla on rappauspintaa. Uudissiiven julkisivujen seinäosat tehdään sandwich- ja sokkeliosat kuorielementeistä. ”Toimitamme kesäkuusta 2019 alkaen työmaalle laajennusosan betonielementit. Toimitukseen sisältyy upeiden julkisi-

vuelementtien lisäksi muitakin, enemmän normaalituotantoon lukeutuvia elementtejä”, kertoo Parman myyntipäällikkö Satu Parikka.

Uudisrakennussiiven julkisivu toteutetaan sandwich-elementeillä. Parikan mukaan kohteeseen valittu keltasävyinen elementtiratkaisu on kuitenkin kaukana vakiosta. ”Elementin oikea värisävy on haettu mallipalojen kautta. Jokainen julkisivuelementti toimitetaan työmaalle uritettuna ja hiottuna.

Lisäksi urien keskinäinen etäisyys harvenee julkisivua ylöspäin edettäessä. Myös sokkelin kuorielementteihin haettiin oikeaa värisävyä ja pinnan struktuuria mallipalojen avulla”, Parikka kertoo.

nitelmien toteutettavuus ja valmistettavien julkisivuelementtien asennettavuus. ”Hotellin uudissiipi on osittain kaareva, joten tuotannossa ja työmaalla on oltava tarkkana jokaisen mitan kanssa”, Satu Parikka perustelee.

Oman haasteensa tuo työmaan ahtaus ja logistiikan vaativuus. Varastointitilaa on niukasti ja se korostaa työmaan toimitusten, erityisesti raskaiden elementtitoimitusten täsmällisyyden merkitystä.

Päärautatieaseman liepeillä onkin tiedossa lähes päivittäinen rekkaralli keväästä pitkälle syksyyn. Kun se on ohi, tuleva loistohotelli alkaa jo hahmottua. Vanhan hallintorakennuksen graniittijulkisivu on kunnostettu ja uudissiiven kellanhohtoinen julkisivu on sekin paikallaan.

Katselmuksia ja täsmällistä logistiikkaa Parma teki pääurakoitsijana toimivan NCC:n työmaajohdon kanssa maaliskuussa mallielementtikatselmuksen. Sen yhteydessä tarkastettiin vielä kerran elementtien pinnat, suun-

PARMA 3

PÄÄKIRJOITUS

Betonirakentaminen ei lopu koskaan

Toivotan PARMA-lehden lukijoille ajatuksia herättäviä lukuhetkiä.

Yhdessä eteenpäin!

JARMO VILJANEN TOIMITUSJOHTAJA

4 PARMA

Kaupungistuminen jatkuu ja suurimmissa kasvukeskuksissa muuttoliike pitää rakentajien rattaat liikkeessä. Kaupungeissa tarvitaan uusia asuntoja ja toimitiloja puhumattakaan liikkumisen turvaavasta infrasta.

KUVA: STUDIO KJ

V

iisaat kypärät yhteen -turvallisuusviikko on tänäkin vuonna tuttuun tyyliin toukokuun puolivälissä. Koko rakennusalan yhteisellä turvallisuusviikolla järjestetään sekä yhteisiä että yritysten omia turvallisuustapahtumia. Meillä Parmalla työturvallisuus on ykkösasia ja otimme varaslähdön teemaviikkoon jo perinteisellä Consolis-konsernin turvallisuusviikolla maaliskuussa. Olemme toki mukana myös alan yhteisessä tempauksessa ja viemme Riski ei kannata -teemavuotemme asioita ryhdikkäästi eteenpäin.

Käytännössä jokainen päivä on turvallisuuspäivä. Tavoitteenamme on saavuttaa Nolla tapaturmaa -kulttuuri, jossa tinkimätön turvallisuusasenne ja sataprosenttinen sitoutuminen ovat sydämenasioita jokaiselle parmalaiselle.

Turvallisen tekemisen myötä olemme voineet iloita myös rakentamisen hyvästä suhdanteesta. Tekemistä on ollut riittämiin neljän perättäisen kasvuvuoden ajan. Erityisesti kasvukeskusten asuinrakentaminen on työllistänyt rakentajia ja alan työllisyys on noussut ennätyslukemiin. Lähes 200 000 henkilöä Suomessa työllistävä ala on myös kansantalouden kannalta merkittävässä roolissa.

Kasvu on kuitenkin taittumassa ja asuinrakentamisen rauhoittuminen näkyy varmasti kuluvan vuoden aloituksissa. Siitä huolimatta kaupungistuminen jatkuu ja suurimmissa kasvukeskuksissa muuttoliike pitää rakentajien rattaat liikkeessä.

Kaupungeissa tarvitaan uusia asuntoja ja toimitiloja puhumattakaan liikkumisen turvaavasta infrasta.

Lähivuosien megahankkeista Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan hankesuunnittelun käynnistyminen on positiivinen merkki siitä, että teollisuus uskoo investointeihin Suomessa. Suurten raidehankkeiden ripeällä käynnistämisellä olisi nyt oivallinen mahdollisuus pitää talonrakentamisen työmailta vapautuvat rakentajat töissä. Raiderakentamisen vauhdittaminen olisi myös ilmastonmuutoksen torjumisen veturi.

Betoni on maailman yleisin ihmisen valmistama materiaali. Ilman tätä kestävän rakentamisen ”alkuainetta” yhteiskunnan rattaat eivät pyöri.

Siihen me uskomme vahvasti myös Parmassa ja Consoliksessa. Tähän perustuvat myös ne toimenpiteet, joita konserni on kasvustrategian mukaisesti tehnyt. Parman ja Betonimestareiden juuri alkanut yhdistymisprosessi on osa tätä tarinaa. Molempien yhtiöiden henkilöstöllä on nyt merkittävä rooli siinä, miten nämä ensimmäiset luvut uudessa yhtiössä kirjoitetaan. Olen varma, että niissä on aineksia moniin menestystarinoihin.

TÄSSÄ NUMEROSSA

1

Kannustuksen kärkijoukkue

17

Oodi

Yhteiskunnallinen

10

on upea näky

2 TOIMITILAT: Arvorakennusten uusi aika Helsingin keskusta-alue Töölönlahdelta rautatieasemalle käy läpi melkoista muodonmuutosta. Sitä on muokkaamassa myös Parma.

4 PÄÄKIRJOITUS: Betonirakentaminen ei lopu koskaan Siihen perustuvat myös ne toimenpiteet, joita Consoliskonserni on kasvustrategiansa mukaisesti tehnyt. Parman ja Betonimestareiden yhdistyminen on osa tätä tarinaa.

6 ROHKEUTTA & KONKRETIAA: Yhdessä = enemmän Betonimestarit liittyi yrityskaupan myötä osaksi Consolis-perhettä. Sen myötä asiakkaille on tarjolla entistä enemmän yhdestä osoitteesta.

PARMA on Parma Oy:n asiakaslehti

18

Elementeille kyytiä

pienemmillä päästöillä

8 ASUNNOT: Tikkurilan Center kohoaa kokonaistoimituksena Tikkurila Center tuo uusia asuntoja ja uutta ilmettä Vantaan keskukseksi mielletyn kaupunginosan katukuvaan.

Tiukka rakennusaikataulu ja ahdas tontti ovat yhdistelmä, jossa tarvitaan Parman valmis­ osia ja PARMArappausta.

14 TURVALLISUUS: Nolla tapaturmaa -kulttuuri turvaa työpäivän Työturvallisuus on asia, johon Parma on panostanut määrä­ tietoisesti yli kymmenen vuoden ajan. Ja tulokset puhuvat puolestaan: Parman tehtaat nappasivat alan työturvallisuuskisassa kaikki kärkisijat.

10 KUMPPANUUS: Team #PARMAKOSKI on kannustuksen kärkijoukkue Team #PARMAKOSKI on muokannut perinteistä hiihtosponsorointia uuteen uskoon. Kannustajajoukon iloinen meno ja meininki on noteerattu positiivisesti myös kisapaikoilla.

16 YMPÄRISTÖ: Hyrylän tehtaalla syntyy ekotekoja – murskattu uusiokiviaines kiertää jo syntypaikalla Ilmastonmuutos puhuttaa myös rakennustuoteteolli­ suutta. Parma kutistaa omaa hiili­jalanjälkeään mm. kierrättämällä uusiokiviainesta ja hyödyntämällä pienipäästöisempää kuljetuskalustoa.

13 INFRA: Patomäen tunnelissa TT-laatta kääntyy uuteen asentoon Lahden eteläinen ohikulku on yksi Suomen suurimmista infratyömaista. Yksi sen isoimmista yksittäisistä työkohteista on Patomäen tunneli, jossa hyödynnetään Parman TT-laattoja.

Julkaisija Päätoimittaja Toimittajat Ulkoasu Kirjapaino Paperi

Parma Oy • PL 76, 03101 Nummela • Puh. 020 577 5500 • info@parma.fi • www.parma.fi Petri Kähkönen Sampsa Heilä, Sirkka Saarinen, Timo Sormunen ja Vesa Tompuri Recommended Finland Oy Grano Oy Kannet: Edixion 250 g/m2 • Sisäsivut: Edixion 120 g/m2

infra

18 TULEVAISUUS: Infrainvestoinneissa on ynnäiltävä myös yhteiskunnallisia vaikutuksia Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajan Aleksi Randellin mielestä isoissa infra- ja liikennehankkeissa pitää miettiä entistä enemmän niiden vaikutuksia yhteiskuntaan, asumiseen ja työllisyyteen. Suunta on oikea, mutta ei vielä riittävä.

20 PROFIILI: Suunnitteluporukka BIMahti Parman suunnitteluporukka Vantaalla hallitsee tieto­ mallinnuksen kiemurat, mutta myös sujuvan tiimityön ja kevyen herjanheiton.

PARMAsome – seuraa meitä:

PARMA 5

ROHKEUTTA & KONKRETIAA

EMMÄN

YHDESSÄ = EN

Iisalmelainen Betonimestarit, Parma, Parma Rail ja Parman tytäryhtiö Rajaville ovat olleet toukokuun alusta alkaen samaa Consolis-sisarus­perhettä. Suomessa Betonimestarit Oy:n sisältänyt TMB-yrityskauppa turvaa kasvun ja kilpailukyvyn sekä tuo henkilöstön ulottuville Consolis-konsernin monipuoliset urapolut. Asiakkaat puolestaan saavat yhdeltä luukulta entistä enemmän, kun tarjolla on toimialan kärkiyhtiöiden koko osaaminen ja tuoterepertuaari.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVA: STUDIO KJ

Y

rityskaupan ratkaiseva askel otettiin käytännössä jo viime elokuussa, kun Consolis allekirjoitti Parman nimissä ostosopimuksen TMB-konserniin kuuluvista yhtiöistä Suomessa, Virossa, Latviassa ja Ruotsissa. Kaupan viimeistä sinettiä ja viranomaisvaatimusten lopullista selviämistä saatiin kuitenkin odotella kuluvaan kevääseen ja pääsiäisviikolle saakka. Asetettujen ehtojen puitteissa Viron toiminnot jäivät kaupan ulkopuolelle kokonaan ja Suomessa Parma myy Nastolan tehtaan kilpailuviranomaisen vaatimusten täyttämiseksi.

Yhdistymisen myötä Consolis on entistäkin vahvempi yhtiö Suomessa, eivätkä sen lihakset ja osaaminen lopu suurimmissa ja haastavimmissakaan projekteissa. Se on Parman toimitusjohtajan Jarmo Viljasen mukaan myös paras tulevaisuuden turva. ”Tämä kauppa on osa Consoliksen Pohjois-Euroopan kasvustrategiaa. Yhdessä olemme vahvempia ja voimme tarjota asiakkaillemme entistä kattavampia kokonaistoimituksia Suomessa ja koko Itämeren markkina-alueella. Kannattaa huomata, että myös asiakaskunnassa on tapahtunut viime vuosina fuusioita. Isot asiakkaat arvostavat yhden luukun periaatetta ja selkeitä kokonaisuuksia”, Viljanen painottaa.

Samoilla linjoilla on Betonimestarit Oy:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Saarelainen. ”Tämä varmistaa kilpailukykymme, kattavan tuotantoverkoston ja työpaikat myös pitkällä aikavälillä. Tästä eteenpäin taustallamme on Consolis-selkänoja, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia kasvuun ja kansainvälistymiseen”, hän painottaa.

Ote vahvistuu ympäri Suomea Parmalla on tytäryhtiö Rajaville mukaanlukien Suomessa yhteensä 12 tehdasta. Betonimestareilla on puolestaan tehtaat Iisalmessa, Nastolassa ja Haapavedellä sekä toimistot Kuopiossa ja Vantaalla. Yhteensä yritykset työllistävät reippaasti yli tuhat henkilöä.

6 PARMA

”Yhdessä meillä on mahdollisuuksia vaikka mihin.”

”Jokainen mielipide on alkuvaiheessa tärkeä, sillä niiden pohjalta rakennamme meidän kaikkien tulevaisuutta.”

JARMO VILJANEN Toimitusjohtaja Parma

SEPPO SAARELAINEN Hallituksen puheenjohtaja Betonimestarit Betonimestarien ja Rajavillen asiakaslähtöisen projektitoiminnan sekä pitkäaikaisten asiakkuuksien ansiosta Consoliksen asema kalottialueella vahvistuu merkittävästi. Viljasen ja Saarelaisen mukaan tuleva kesä kuluu toisiin tutustuessa sekä uuden organisaation rakennustöissä.

Uuden yhtiön on määrä aloittaa täydellä höyryllä viimeistään vuoden 2020 alussa. ”Betonimestareiden vahvuuksia ovat perinteisesti olleet kannattava toimintamalli ja yrittäjämäinen tekemisen meininki. Uskomme näistä tekijöistä löytyvän kultajyviä myös uutta yhtiötä kehitettäessä”, sanoo toimitusjohtaja Tapio Pitkänen Betoni­mestareilta. ”Käymme tästä eteenpäin läpi tehtaita ja tuotantoa mm. Consolis CODE -ohjelman mukaisesti. Siinä jokaista yksikköä tarkastellaan samanarvoisesti ja mietitään niiden keskinäistä työnjakoa. Esimerkiksi Forssaan ja Hyrylään ohjelma on tuonut mittavia kehitysinvestointeja”, Viljanen kertoo.

Samalla hän korostaa, ettei yrityskauppa tule lähikuukausina näkymään asiakkaiden, toimittajien eikä henkilöstön arjessa juuri mitenkään.

Yhteyshenkilöt ja heidän työtehtävänsä pysyvät toistaiseksi ennallaan ja tarjoukset lähtevät edelleen Parman, Betonimestareiden ja Rajavillen nimissä. Päällekkäisiä tai kilpailevia tarjouksia ei luonnollisesti anneta.

Kaveria ei jätetä jatkossakaan

Parman ja Betonimestareiden yhdistyminen tuo kotimaan markkinoille alan kiistattoman kärkiyhtiön, joka pärjää myös tulevaisuudessa, Parman toimitusjohtaja Jarmo Viljanen (vas.) ja Parman hallitukseen nouseva Seppo Saarelainen vakuuttavat.

”Terveenä kotiin” -motto on ollut jo vuosien ajan Parman ohjenuorana työturvallisuusasioissa. Määrätietoinen työ on tuottanut tulosta, josta hyvä menestys toimialan työturvallisuuskilpailuissa kertoo omaa kieltään.

Tätä samaa kaverista huolehtimisen kulttuuria ja hyviä käytäntöjä halutaan nyt Jarmo Viljasen mukaan viedä myös Betonimestareiden tehtailla ja toimipaikoille. ”Nolla tapaturmaa -työturvallisuuskulttuuri on meillä Parmassa toiminnan perusta”, toimitusjohtaja painottaa.

Samalla Viljanen ja Saarelainen kannustavat henkilöstöä kysymään rohkeasti, jos joku asia askarruttaa. Yhteyttä voi ottaa omaan esimieheen, pudottaa kysymyksen oman toimipaikan palautelaatikkoon tai sähköpostitse. ”Jokainen mielipide on tässä alkuvaiheessa tärkeä, sillä niiden pohjalta rakennamme meidän kaikkien tulevaisuutta. Yhdessä meillä on mahdollisuuksia vaikka mihin”, kaksikko korostaa.

PARMA 7

ASUNNOT

PARMArappausta neljää eri väriä

Tikkurilan Center kohoaa kokonaistoimituksena Rakennusliike Lapti Oy:n rakentama Tikkurilan Center nousee aivan Tikkurilan keskustaan Unikkotien ja kävelykatu Tikkuraitin väliin. Rakennusaikataulu ja sijainti kaupunkirakenteessa puolsivat valmisosien käyttöä ja Parman kokonaistoimitusta. Parman toimitusvarmuus ja suurten hankkeiden onnistunut läpivienti olivat pohjana yhteistyölle.

TEKSTI: SAMPSA HEILÄ • KUVAT: LAPTI OY

K

ehittyvän kävelykadun varrelle kohoavasta Asunto Oy Vantaan Tikkurilan Centeristä on lyhyt matka Tikkurilan keskustan palveluihin ja rautatie- ja linjaautoasemalle. Tikkurila on erinomaisten julkisten liikenneyhteyksien solmukohdassa sijaitseva Vantaan hallinnollinen ja henkinen keskus, jonka palvelutarjonta laajenee jatkuvasti.

Tikkurilan Center mahdollistaa modernin keskusta-asumisen aivan palveluiden äärellä.

Kävelykatua pääsee kätevästi ja turvallisesti keskustan monipuolisiin lähipalveluihin, ja bussipysäkki on talon vieressä.

Rakennukseen tulee 205 asunnon lisäksi liiketiloja alakerroksiin kävelykatu Tikkuraitin varrelle. Unikkotien varrelle sijoittuva rakennuksen korkeampi osa suojaa sisäpihaa liikennemelulta. Visuaalista väljyyttä tuo se, että kävelykatu Tikkuraitin puolella rakennusrunko on vain kolmen kerroksen korkuinen, jolloin rakennus ei myöskään varjosta lähialueita. Pysäköinti on pääosin sijoitettu pihakannen alle rakennettuun autohalliin.

Asunnot ovat laadukkaita ja asuinmukavuutta lisää vesikiertoinen lattialämmitys.

8 PARMA

Parma toimittaa kohteen betonielementit kokonaistoimituksena. Toimitus käsittää ontelolaatat, tekniikkahormit, hissikuilut, väliseinäelementit, massiivilaatat, Betemipilarit, PARMArappaus- julkisivut ja tiililaattapintaiset julkisivuelementit.

Esivalmistuksella nopeutta ja laatua Hankintainsinööri Sanna Wallendahl Rakennusliike Lapti Oy:stä kertoo, että elementtirunko oli keskusta-alueelle toteutettavaan hankkeeseen luonteva valinta. ”Tämän kokoisessa hankkeessa elementtirunko nopeuttaa runkovaiheen noston aikataulua verrattuna esimerkiksi paikallavaluun.

Lisäksi rakennuspaikan sijainti sekä koko puoltavat valmisosien käyttöä”, Sanna Wallendahl sanoo. ”Elementtituotannon etuna on myös valmistus valvotuissa olosuhteissa sisätiloissa ja toimittajan vastuu rungon laadunvalvonnasta.”

Laptilla on kokemuksia yhteistyöstä Parman kanssa myös aiemmissa hankkeissa. ”Toimitusvarmuus ja suurten hankkeiden läpivienti onnistuneesti olivat perustana yhteistyölle”, Wallendahl sanoo.

Hän näkee useita etuja myös PARMArappauksessa. ”Tilaajan kannalta on hyödyksi toimittajan kokonaisvastuu seinärakenteesta ulkopuolen valmiiseen pintaan saakka. Elementtitehtaalta tulee sisätiloissa tehty elementti pohjarappauksen kanssa valmiina ja työmaalla tehtävä pintarappaus viimeistelee julkisivupinnan. Tarvittaessa kohdat, joissa pohjarappausta ei saada elementtiin tehdasrappauksena, villoitetaan sekä pohja- ja pintarapataan yhtenäiseksi työmaalla”, Sanna Wallendahl sanoo.

Hän kertoo, että Lapti kävi yhdessä Parman kanssa läpi rakenteet jo hankkeen tarjousvaiheessa, jolloin voitiin vielä vaikuttaa suunnittelun kautta lopullisiin kustannuksiin.

Ennustettavuus tärkeää tilaajalle

Kohde valmistuu syksyllä 2020. ”Kustannusten ennustettavuus ja sovitussa kokonaishinnassa pysyminen betonielementtien osalta vaikuttivat elementtitoimittajan valintaan”, Wallendahl sanoo.

Parman myyntipäällikkö Hannu Hieperi kertoo, että hankkeen kehittely ja vaihtoehtoisten ratkaisujen kartoitus käynnistyi jo noin vuosi sitten.

”Hanketta on kehitetty hyvin tiiviisti yhdessä Laptin kanssa. Yhteistyö on sujunut erittäin hyvin, ja tilaaja on tehnyt päätöksiä aina kun tarvitaan. Tämähän on jo varsin suuri asuntokohde, kun eri kokoisia asuntoja on yli 200. Tilaaja päätyi Parman kokonaistoimitukseen eli toimitamme kohteeseen kaikki betonielementit. Parma vastaa myös väliseinien, ontelolaattojen, hissikuilujen ja hormien suunnittelusta, eli kaikkien rakennuksen sisäpuolella olevien elementtien suunnittelusta”, Hieperi sanoo.

PARMArappaukseen kuuluu aina myös työmaalla tehtävä pintarappaus, joka antaa lopullisen pinnan ja värin rakennukselle.

Tilaajan kannalta vastuu kokonaisuudesta on tällöin selkeä. ”Tikkurilan Centerissä tämä on erityisen merkittävä asia, koska U:n muotoisessa rakennuksessa eri osien julkisivut ovat erivärisiä. Rakennuksessa on valkoista, ruskeaa, vaaleanruskeaa ja tiilenpunaista PARMA­ rappausta”, Hieperi kertoo.

Myyntipäällikön mukaan asiakkailta on tullut hyvää palautetta jo yli 15 vuotta käytössä olleesta rappausratkaisusta. Kehuja kertyy myös Parmaan valikoimaan tulleista hormeista ja hissikuiluista, jotka mahdollistavat asiakkaille entistä kattavammat kokonaistoimitukset.

Tikkurila Centerissä nousevat esiin PARMArappauksen parhaat puolet.

U-muotoisen rakennuksen kaikki julkisivut ovat erivärisiä.

Parma vastaa myös rakennuksen sisäpuolella olevien elementtien suunnittelusta.

PARMA 9

KUMPPANUUS

Jos olit kuluneella kisakaudella katsojana kansainvälisissä hiihtomittelöissä tai kotimaan SM-laduilla, et ole voinut olla huomaamatta ja varsinkaan kuulematta Krista Pärmäkosken kannustusjoukkoja. Team #PARMAKOSKI onkin kasvanut parissa vuodessa kumppani- ja tukiyhteisöksi, joka herättää tervettä kateutta aina Norjassa asti.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: PETRI REMES / WELLO2 JA TOUHO HÄKKINEN

10 PARMA

M

onet hyvät ideat syntyvät usein äkillisestä mielijohteesta ja hyvinkin yllättävissä asiayhteyksissä. Näin kävi myös Parman markkinointipäällikkö Petri Kähköselle, joka rentoutui keväällä 2017 kotisohvallaan hiihdon maailmancup-kisan parissa.

Kun tv-ruudulle ilmestyi lähetyksen päätteeksi tuloslista, kiinnitti Kähkönen huomionsa kisan kärkijoukkoihin kiristäneen Krista Pärmäkosken nimen kansainväliseen kirjoitusasuun. Samalla mielessä alkoi pyöriä ajatus Parman ja ”Parmakosken” sponsorointiyhteistyöstä.

Seuraavana syksynä idea konkretisoitui sponsoriringiksi, joka sai nimekseen Team #PARMAKOSKI. Sen kantavana ideana oli jakaa yhdessä sekä työtaakkaa että kustannuksia, kun Suomen ykköshiihtäjän ympärille alettiin rakentaa erilaisia asiakas- ja kumppanitilaisuuksia.

Team #PARMAKOSKI onkin herättänyt kisakatsomoissa ansaittua huomiota, sillä komeat banderollit, asianmukainen asustus sekä armoton kannustus ovat olleet etenkin kotimaassa aivan omaa luokkaansa.

Positiivinen ja äänekäs porukka on tosin noteerattu myös ulkomailla, joissa se on parhaimmillaan peitonnut metelillään jopa norjalaiset hiihtofanit.

”Krista saa olla tämän porukan ja heidän vieraidensa joukossa ihan oma itsensä, mikä on hänelle tosi tärkeää. Esimerkiksi Äänekosken SM-kisoissa maaliskuun lopulla hän tuli polkemaan oman hiihtourakkansa jälkeen kuntopyörää ja vaihtamaan kuulumisia kannustusjoukkojensa kanssa. Äänekosken kisaviikonloppu oli kaiken kaikkiaan huima näyte yhteistyön voimasta. Tämä porukka toden totta näkyi ja kuului ja herätti mielenkiintoa”, manageri naurahtaa.

Kiitosta myös kumppaneilta Kehuja ropisee myös muun muassa Kristan voiteista ja hiihtoasuista vastaavan Brav Finlandin toimitusjohtajalta Aki Tuoviselta. Hänen mukaansa Team #PARMAKOSKEN kaltaisia kumppaniyhteisöjä löytyy lähinnä Norjasta ja sielläkin vain maajoukkueen takaa.

Omia latuja eteenpäin Pärmäkosken managerin Aki Pajunojan mukaan kumppaniyhteisö on rikkonut monella tapaa perinteisen sponsoroinnin ja urheilumarkkinoinnin raja-aitoja – ja nimenomaan positiivisessa mielessä. ”Uusien sponsorien hankkiminen on urheilijalle aina kovan työn takana. Team #PARMAKOSKI on kääntänyt kuvion päinvastaiseksi: nyt suorastaan jonotetaan, että porukkaan pääsisi mukaan”, Pajunoja kertoo.

Keskinäisen tapahtuma- ja sponsori­yhteistyön lisäksi manageri korostaa sitä, että hommassa pidetään urheilu ykkössijalla, mutta kuitenkin pilke silmäkulmassa.

Krista Pärmäkoski oli paras suomalainen naishiihtäjä kaikissa arvo- ja SM-kisalähdöissä kuluneella kaudella.

PARMA 11

KUMPPANUUS

- ja alamäissä”

ppaa ylä em ts ja e ke tu I K S O K MA KRISTA: ”Team #PAR

”N

iissä kisoissa, joissa Team #PARMAKOSKI on ollut metelöimässä, on ollut tosi hyvä meininki. Porukka on noteerattu myös maajoukkue­ringissä ja moni on pitänyt virkistävänä, kuinka se on uudistanut lajifanitusta”, Krista kiittelee.

Oman huutosakin tuki tuo etenkin tiukassa kisassa aina lisäpotkua. Erityisen arvokasta tuo kannustus on silloin, kun oma kisasuoritus ei jostain syystä mene ihan nappiin. ”Ja huonomman päivän päätteeksi on ollut todella kiva lukea tsemppiviestejä”, Krista kiittelee.

Kuluvan kauden Team #PARMAKOSKI-kohokohdaksi hän nimeää Äänekosken SM-kisat maaliskuun lopulla. Älämölö ja meininki oli sitä luokkaa, että sitä oli mahdotonta sivuuttaa. ”Äänekoskella ehdin itsekin joukon jatkoksi. Oli mahtavaa tulla kisan jälkeen tapahtumarekalle, sillä vastaanotto oli todella lämmin ja meininki rentoa”, Krista muistelee.

Monista kannustustiimin jäsenistä on tullut Suomen ykköshiihtäjälle hyviä tuttuja, osasta suorastaan kavereita. Ja samaa yhteishenkeä hän on havainnut myös tiimin sisällä. ”Tämä yhteistyö ei ole vain lappu sponsoroitavan rinnassa. Porukalla on hyvä tiimihenki ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen”, Krista kiittelee.

Treenit jo käynnissä Päättynyt kisakausi ei tuonut Kristalle odotettua MM-mitalia. Itselleen hän antaa kauden kouluarvosanaksi 8,5. Podiumille Krista puristi Tour de Skillä sekä yhdessä maailmancupin kisassa. ”Tasainen kausi päättyi Ylitornioon ja sen jälkeen pidettiin muutama viikko huilia. Treenit ovat jo alkaneet vapun jälkeen ja rääkki kovenee syksyä kohden”, hän kertoilee.

Entä millaisin eväin koko talven ja kevään kisoja tuijottanut sohvaperuna pääsisi kesä- ja rantakuntoon? ”Ekaksi pitää tietysti laittaa lenkkitossut jalkaan ja lähteä liikkeelle. Lisäksi kannattaa muistaa arkinen hyötyliikunta eli kotipihan, mökin tai puutarhapalstan kunnostustyöt. Niissä kunto nousee kuin huomaamatta”, Krista listailee. ”Evääksi voi silloin tällöin syödä myös grillimakkaraa, kunhan laittaa oheen kasviksia.

Pihvit voi puolestaan välillä korvata kalalla tai kanalla. Kyllä se siitä lähtee”, hän kannustaa.

Aki Pajunoja (vas.), Petri Kähkönen ja Jukka Ojala ovat Team #PARMAKOSKEN ydinjoukkoa.

12 PARMA

”Kyllä tämä on win-win -kuvio kaikille mukana oleville. Etuna on myös se, että mukana on paljon väkeä lajin ulkopuolelta. ’Parman Pete’ on tässä kohtaa todellinen primus motor ja ideanikkari, joka vie hommat joka vuosi aina uudelle tasolle”, Tuovinen kiittelee.

Tyytyväinen on myös valmisruoka­valmistaja Feelian toimitusjohtaja Jukka Ojala. Yhtiö liittyi sponsorijoukkueeseen syksyllä 2017. ”Tämä on todella energinen ja osallistuva yhteisö, jossa myös Krista on aktiivisesti mukana. Kehut ansaitsee myös manageri Aki Pajunoja, joka pitää kaikki kumppanit hyvin tietoisena Kristan kuulumisista.

Krista on osallistunut meidän messutapahtumiin ja vieraillut tehtaallamme tapaamassa henkilökuntaa. Sillä oli meidän väelle iso merkitys”, Ojala kiittelee.

Hänelle kauden huipennus oli Seefeldin MM-kisamatka. ”Tämä porukka erottui kiitettävästi sielläkin”, Ojala naurahtaa.

Mitä on sitten luvassa ensi vuonna, kun arvokisojen osalta vedetään henkeä?

Petri Kähkönen ei vielä kerro tulevan kauden suunnitelmista. ”Ainahan tavoitteena on parantaa omaa hiihtoa sekä ladulla että sen ulkopuolella. Luvassa on varmasti taas jotain uutta ja yllättävää, millä pidetään myös Krista hereillä kisakauden aikana”, hän virnistää.

INFRA

Elementeillä kahden kuukauden aikataulusäästö!

Patomäen tunnelissa

TT-laatta kääntyy uuteen asentoon Lahden eteläisen ohikulkutien työmaa on tänä vuonna käynnissä olevista tietyömaista merkittävin. Samalla se on myös vaativa kalliorakennushanke.

Parma toimittaa Patomäen tunneliin ylösalaisin asennettavat TT-laatat.

TEKSTI: VESA TOMPURI • KUVAT: VALTARI-ALLIANSSI

U

uden ohikulkutien työmaata on Lahdessa vaikea olla huomaamatta, varsinkin jos kaupunkiin tulee etelän suunnasta.

Yksi sen haastavimmista yksittäisistä työkohteista on Patomäen jalkapallokentän alle valettava betonitunneli. Se valmistuu erikoisrakenteena, jonka keskeinen oivallus on muottina ja pysyvän rakenteen palosuojauksena toimiva, ylösalaisin asennettava TT-laatasto.

Lahden eteläisen kehätien itäinen ja samalla selvästi suurin urakka päätettiin toteuttaa allianssimuotoisena työn vaativuuden takia. Allianssiurakan toteuttajina ovat Skanskan, Pöyryn ja Väyläviraston sekä Hollolan kunnan ja Lahden kaupungin muodostama Valtari-konsortio.

Allianssin kehitysvaihe käynnistyi elokuussa 2017. Jo kehitysvaiheen aikana syntyi useita innovaatioita, jotka helpottavat työmaata monin tavoin. ”Tunnelityömaan logistiikka on aina vaativa järjestettävä. Erityisen vaativaa se on Patomäessä, jossa tunneli tehdään betonista.

Helpottava ratkaisu löytyi, kun allianssitiimi päätyi käyttämään TT-laattaa uudella tavalla”, kertoo betonitunnelin rakennesuunnittelija Olli Salo Pöyryltä.

Selvää säästöä rakennusaikatauluihin Työmaan näkökulmasta laattainnovaation suurin hyöty on aikataulusäästö. Valtari-allianssin taitorakennevastaava Jukka Jääskeläi-

sen mukaan työt tunnelissa nopeutuvat TTlaattoja käyttäen noin kahdella kuukaudella verrattuna siihen, että olisi käytetty alustavan vaihtoehdon mukaisia tukitelineitä.

TT-laatat asennetaan runsaan 400 metrin pituisen tunnelin paikalle valettujen seinien päälle muotiksi yläpuolisille valuille. Samalla Parman valmistamat TT-laatat jäävät pysyvän tunnelirakenteen palosuojaksi. ”Jos hanke olisi toteutettu perinteisesti kokonaisurakkana tilaajan valmiilla kuvilla, se olisi todennäköisesti jäänyt toteuttamatta.

Urakoitsijaehdokkaat olisivat hinnoitelleet uudenlaisen rakenteen ja toteutustavan pilviin. Tässä tapauksessa oli kuitenkin aikaa kehittää ratkaisua yhdessä sellaiseen muotoon, jossa edut olivat todennettavissa etukäteen”, Salo toteaa.

Patomäen tunnelityömaalle valmistetut TT-laatat painavat kukin noin 20 tonnia. Niiden tuotantotekniikan vaativuus tulee siitä, kun elementit on käännettävä ilmassa ylösalaisin ja esijännitettävä 1,8 meganewtonin kokonaisvoimalla. ”Tehtaalta järjestyi riittävästi vastavoimaa esijännitykseen, joka piti tehdä 80 senttimetrin korkeudella lattian pinnasta. Kyseinen esijännitysvoima vastaa samaa kuin neljä täysperävaunurekkaa vetäisi elementtiä yhteen suuntaan samanaikaisesti”, Toivonen vertaa.

Lisähaasteena Patomäen tunnelin TT-laattojen valmistuksessa oli se, kuinka kohentaa niiden palonkestävyyttä normaalituotantoon nähden. Tähänkin löytyi ratkaisu, kun massaan päätettiin lisätä polypropeenikuituja. ”Palotilanteessa polypropeenikuidut sulavat, minkä vaikutuksesta rakenteen huokoisuus kasvaa. Tämä parantaa palonkestävyyttä entisestään”, Toivonen perustelee.

Polypropeenikuidut estävät myös betonin voimakkaan lohkeilun tulipalotilanteessa.

Näin kuitujen käyttö parantaa myös sammutushenkilökunnan turvallisuutta.

Yhteistä ideointia Parman hankekehityspäällikkö Juhani Toivonen kertoo valitun ratkaisun saaneen myös tuotannon asiantuntijat miettimään parasta toteutustapaa aikaa ja vaivaa säästämättä. ”Kun asiakas ottaa yhteyttä ja kysyy, löytyykö meiltä ratkaisua uudenlaiseen tekniseen ongelmaan, lähdemme luonnollisesti siitä, että ratkaisu löytyy. Saatoimmekin todeta jo varhaisessa vaiheessa, että meillä on valmiudet tällaiseen erikoistuotantoon”, Toivonen kertoo.

PARMA 13

TURVALLISUUS Turvallisuuspäivä on Parmassa ja Consoliksessa jokavuotinen perinne.

Tänä vuonna työturvallisuutta on rummutettu myös Riski ei kannata -kampanjalla.

Nyt ei olla sijoitusmarkkinoilla...

Nyt ei olla lavatansseissa...

Nyt ei olla raviradalla...

TEHTAALLA EI RISKINOTTO KANNATA!

TEHTAALLA EI RISKINOTTO KANNATA!

TEHTAALLA EI RISKINOTTO KANNATA!

#riskieikannata

#riskieikannata

#riskieikannata

14 PARMA

2. KORVENKYLÄ

3. RUSKO

1. KOTKA

C

onsoliksen turvallisuusviikko pysäytti tänäkin keväänä kaikki Parman tehtaat yhden työpäivän ajaksi. Myös emoyhtiön muut yksiköt eri puolilla Eurooppaa pysähtyivät maaliskuun puolivälissä turvallisuusasioiden äärelle. Parmalla tämän vuoden teemana on ”Riski ei kannata”, johon keskityttiin myös turvallisuuspäivänä.

Työturvallisuusasiat on otettu yhtiössä tosissaan ja ne on sisäistetty kiitettävästi myös henkilöstön puolella. Se näkyi konkreettisesti myös betoniteollisuuden vuoden 2018 työturvallisuuskilpailussa, jossa Parma kahmi elementtitehtaat-sarjassa kaikki palkintopallisijat.

Sarjan voitti 3 000 tapaturmatonta työpäivää joulukuussa saavuttanut Kotkan tehdas. Toiseksi sijoittui Parman tytäryhtiö Rajavillen Korvenkylän tehdas ja kolmanneksi viime vuonna kokonaiskilpailun voittanut Ruskon tehdas.

Kolmentoista parhaan elementtitehtaan joukossa oli lopulta peräti yksitoista Parman ja sen tytäryhtiö Rajavillen tuotantolaitosta. Kilpailun elementtitehtaat-sarjaan osallistui 41 tehdasta 11 eri yrityksestä.

NOLLA TAPATURMAA

-KULTTUURI TURVAA TYÖPÄIVÄN Kyse myös työkaverin turvallisuudesta

Parman turvallisuuspäällikkö Katja Salmen mukaan kisamenestys kertoo siitä, että jo yli kymmenen vuotta sitten käynnistetty määrätietoinen toimenpideohjelma työturvallisuuden parantaMoni muistaa television miseksi näkyy nyt tuloksissa kautta linjan. sketsisarja Kummelin ja siinä “Olemme olleet vuosittaisessa kisassa mukana alusta lähtien ja tämä tulos on tähän astisista selvästi paras. Työ­ seikkailleen metallimies Juha Koistisen. turvallisuuden parantaminen on kuitenkin pitkäkestoiAlansa ammattilainen osasi hommansa, nen jatkuvan parantamisen hanke, jossa tekeminen ei lopu koskaan”, Salmi toteaa. mutta kikkaili usein työkalujen ja Kotkan tehdasta hän pitää esimerkkinä siitä, että työtapojen kanssa kohtalokkain koko toimialan kunnianhimoinen tavoite tapaturseurauksin. Parman tehtailla ei ole otettu mien nollatasosta on mahdollista saavuttaa. ”Tänä vuonna erityisteemana on riskien tunriskejä työturvallisuusasioissa nistaminen omassa työssä. Isoja riskejä saatetaan enää vuosiin eikä otteen anneta vähätellä, koska niiden ei edes uskota toteutuvan.

Pieniin riskeihin ja riskinottoon puolestaan totutaan, lipsua jatkossakaan. vaikka molemmissa pitää olla koko ajan nollatoleranssi.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: SHUTTERSTOCK JA PARMA Viime kädessä kyse on paitsi omasta myös työkaverin turvallisuudesta ja terveydestä”, Salmi tähdentää.

PARMA 15

YMPÄRISTÖ

Hyrylän tehtaalla on viime vuosina tehty mittavia investointeja, joilla parannettu tuotannon tehokkuutta ja hukkabetonin kierrätystä.

Hyrylän tehtaalla syntyy ekotekoja

MURSKATTU UUSIOKIVIAINES KIERTÄÄ JO SYNTYPAIKALLA

Valtaosa murskatusta ylijäämäbetonista päätyy maan­­rakennukseen, niin myös Parman Hyrylän ontelolaattatehtaalta. Pari vuotta sitten uusitun betoniaseman ansiosta iso osa hukkabetonista kierrätetään nyt jo syntypaikalla uusiokiviaineksena omaan tuotantoon.

TEKSTI: SIRKKA SAARINEN KUVAT: PARMA JA MEERI UTTI

O

ntelolaattojen valmistuksessa prosessin aloituksessa ja lopetuksessa syntyy ns. hukkabetonia parin prosentin verran. Tämän lisäksi hukkaa syntyy laattojen kavennuksissa ja varausten teossa, joten kokonaishukkaa kertyy 6–8 prosenttia.

Joskus hukkaa syntyy myös laaduntarkastuksen pohjalta. Hyrylän tehtaalla hukkabetonin hyödyntämistä jo syntypaikalla on tutkittu useita vuosia. ”Murskatun uusiokiviaineksen haasteena on normaalia kiviainesta huonompi liikkuvuus betoniaseman laitteistossa”, tehdaspäällikkö Jouni Rimpiläinen kertoo.

Murskattu uusiokiviaines sisältää sitoutumatonta sementtiä ja kosteaa hienoainesta, jonka takia se on paakkuuntumisherkkää. Samalla kasvaa laitteiston tukkeutumisriski. ”Tukkeutumisongelma vältetään, jos pienimmät fraktiot seulotaan pois. Seulotulle osalle ei kuitenkaan ole järkevää hyötykäyttömahdollisuutta”, Rimpiläinen jatkaa.

16 PARMA

Uuden betoniaseman investointipäätös olikin oiva tilaisuus myös kierrätyksen osalta. Kierrätysystävälliselle asemalle tehtiin muun muassa omat betonimurskeen vastaanottotaskut. ”Pääsimme suunnittelemaan aseman laitteistot sellaisiksi, ettei betonimurskeen hienoainespää aiheuta prosessissa ongelmia”, tehdaspäällikkö kehaisee.

Kierrätysmäärät tuplaksi Uusi betoniasema valmistui kesällä 2017. Vuonna 2018 kierrätettiin jo 6 000 tonnia murskattua uusiokiviainesta, jolla korvattiin luonnonkiviainesta. Kuluvana vuonna uusiokiviaineksen käyttö tuplaantuu. ”Vuodenvaihteessa tehtaan varastoalueelle murskattiin jo 12 000 tonnia uusiokiviainesta. Irrotamme isosta varastokasasta pyöräkoneella päivittäin itsellemme oman lajitellun myyntikasan. Se käytetään tehtaan perusbetonimassoissa normien ja betonin kiviainesohjeiden mukaisesti”, Rimpiläinen kertoo.

Uusiokiviaines on toiminut tuotantoprosessissa suunnitelmien mukaisesti. Käyttömäärän Rimpiläinen ennakoi kasvavan myös tulevaisuudessa. Ensisijainen tavoite on pitää tuotannossa syntyvän hukan määrä mahdollisimman pienenä. Tuotannon volyymin kasvaessa hukan kokonaismäärä kuitenkin kasvaa.

Kaasukäyttöinen LNG-rekka lähti tien päälle ensimmäisissä elementtilasteissaan huhtikuun alussa.

Puhtaasti parempia elementtikuljetuksia

P

arman vastuullisuusperiaatteisiin kuuluu ympäristön huomioiminen elementtien tuotannossa, kuljetuksessa ja asennuksessa. Yhtiö toimittaa asiakkailleen yli sata rekkakuormallista betonielementtejä päivittäin ja tästä keväästä alkaen entistä pienemmällä hiilijalanjäljellä.

Parman sopimuskuljettaja Arto Järvimäki Oy sai näet huhtikuussa tien päälle kaasukäyttöisen Volvo FH LNG vetojuhdan, joka kuskaa elementit työmaille 20 prosenttia pienemmällä hiili­ jalanjäljellä.

Nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä poltto­ aineena käyttävä kuorma-auto on Järvimäen kuljetusyhtiölle jo toinen. ”Ensimmäinen LNG auto otettiin meillä käyttöön jo lähes vuosi sitten. Kaasukäyttöisen auton toimintavarmuus on ollut hyvä ja sen käyttö­ säde on riittävän pitkä. Myös polttoainekustannuksissa syntyy selvää säästöä”, sanoo toimitusjohtaja Marko Järvi­mäki. ”Käyttöön otetulla autolla ajetaan lähes 100 000 kilometriä vuodessa. Kaasun käyttö vähentää elementtikuljetusten ja sitä kautta rakentamisen päästöjä merkittävästi”, Järvimäki jatkaa.

Volvon kaasuautot voivat hyödyntää niin LNG:tä kuin LBG:tä eli biojätteestä tuotettua nesteytettyä biokaasua. ”Maakaasu vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia. Lisäksi kaasun polttoainekustannukset ovat noin 25–30 prosenttia pienemmät kuin dieselillä, mutta suorituskyky ihan sama”, kertoo tuotepäällikkö Mikko Aules Volvo Finland Ab:lta.

”Tämä on jatkuvaa parantamista”, tiivistää Parman laatu- ja ympäristökoordinaattori Jouni Erkkilä Parman kierrätystavoitteet.

Kuljetukset vähenevät ja ympäristö kiittää Kiviaineksen kierrätys jo syntypaikalla on ihanteellinen ratkaisu myös vähenevien kuljetusten takia. Ympäristö kiittää, kun murskattua uusiokiviainesta ei tarvitse kuljettaa muualle ja samalla kutistuu myös luonnonkiviaineksen määrä ja kuljetustarve. ”Puhumattakaan kierrätyksen tärkeimmästä päämäärästä eli neitseellisen kiviaineksen korvaamisesta”, Erkkilä korostaa.

Teknisten kehitystarpeiden lisäksi murskatun uusiokiviaineksen käytössä on huomioitava lupa-asiat. Hyrylän tehtaalla murskaamattoman betonin varastointi, murskaustyö ja betonimurskeen välivarastointi vaatii tehdasalueellakin ympäristöluvan.

Tehdasalueella sijaitsevien murskausalueiden ja varastokenttien lupavaatimukset ovatkin tiukat. Niille tehdään esimerkiksi pohja­ vesisuojaus, suojauksen päälle salaojitus, josta vesi voidaan johtaa öljyn­erottimen kautta hulevesiin.

Betoniteollisuudessa syntyy vuosittain noin puoli miljoonaa tonnia kierrätettävää ylijäämäbetonia. Parmassa siitä valtaosa on mennyt ja menee edelleen maanrakennukseen. Tehdas- ja paikkakunta­ kohtaisesti valujen ylijäämäbetonista tehdään myös tuotteita, joilla ei ole lujuus- eikä ulkonäkövaatimuksia. Sellaisia ovat esimerkiksi kaapelipainot ja varastokenttien rajaukseen käytettävät elementit. ”Etsimme jatkuvasti myös uusia ratkaisuja hukka- ja ylijäämä­ betonien kierrätykseen. Hyrylän uusi kierrätysystävällinen betoniasema on siitä hyvä esimerkki. Jatkossa siitä saatua tietotaitoa pystytään hyödyntämään myös muilla tehtaillamme”, Jouni Erkkilä kertoo.

PARMA 17

TULEVAISUUS

Infrainvestoinneissa on ynnäiltävä myös

YHTEISKUNNALLISIA VAIKUTUKSIA Rakentamisen kuumin suhdanne alkaa taittua, mutta Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajan Aleksi Randellin mielestä se ei vielä anna aihetta huoleen. Vasarat paukkuvat edelleen hyvään tahtiin etenkin kasvukeskuksissa ja vireillä on merkittäviä raideliikennehankkeita, jotka ruokkivat aina myös talonrakentamista.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: MEERI UTTI

Aleksi Randellin mukaan raideliikennehankkeet ovat tärkeitä myös aluekehityksen vinkkelistä. Tärkeysjärjestyksessä ykkönen on tunnin juna Turkuun.

18 PARMA

R

akennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randellin työhuoneesta Eteläranta 10:stä avautuu haastatteluhetkellä keväisen aurinkoinen näkymä Helsingin satamaan. Euroalueen yleisen epävarmuuden ja mahdollisen talousjarrutuksen myötä taivaanrantaan voi kuitenkin kuluvan vuoden aikana nousta aiempaa tummempia pilviä.

Rakennusalan suhdanneryhmän (Raksu) mukaan rakennustuotannon arvioidaan vähenevän tänä vuonna 0,5–2,5 prosenttia ja jarrutuksen jatkuvan myös vuonna 2020. Kuluvana vuonna käynnistyy arviolta 37 000–39 000 uuden asunnon rakentaminen.

Ensi vuonna aloituksia on ennusteiden mukaan jo useita tuhansia vähemmän. Myös rakennusluvissa käyrät ovat kääntyneet laskuun.

Randellin mukaan aiempaa varovaisemmat suhdanne-ennusteet ja rakennusalan kasvun taittuminen eivät kuitenkaan lyhyellä aikavälillä anna aihetta isompaan huoleen. Pidemmälle volyymejä on kuitenkin vaikea ennustaa.

Rakentamisen perusvauhti pysyy joka tapauksessa hyvällä tasolla etenkin Helsinki-Tampere-Turku -kolmiossa ja vähintään kohtuullisena myös muissa kasvukeskuksissa. ”Rakennusalan varovainen suhdannejarrutus tosiaan jatkuu. Kannattaa kuitenkin muistaa, että viimeiset pari-kolme vuotta ovat olleet alalla poikkeuksellisen vahvoja. Nyt on ihan hyvä vetää hieman henkeä, sillä alalla on alkanut olla myös resurssipulaa”, Randell pohtii.

Ratahankkeista uutta uskoa Toimitusjohtajan tulevaisuudenuskoa vahvistaa myös globaali kaupungistumiskehitys, jota Suomessakaan ei pystytä jarruttamaan. Kasvukeskusten ja etenkin keskeisten yliopistokaupunkien vetovoima tulee lähivuosina vain vahvistumaan ja se takaa myös rakentajille töitä: uudet asukkaat tarvitsevat aina myös uusia asuntoja ja sujuvia yhteyksiä sekä kaupunkiseutujen sisällä että niiden välillä. ”Asuntojen tarve pysyy jo tätä kautta hyvällä tasolla isoilla kaupunkiseuduilla. Plussaa on myös se, että korkotaso näyttää Euroopan yleisen taloussuhdanteen vuoksi pysyvän edelleen matalana, vaikka pankkien rahoitusehdot ovat jossain määrin tiukentuneet. Eli rakentamisen kysyntätekijät ovat edelleen kunnossa”, Randell muistuttaa.

Oman lisäpotkun tuovat myös käynnissä olevat raideliikennehankkeet. Lahden oikorata toi aikanaan radanvarsikuntiin reippaasti uutta asutusta ja sama ilmiö kertautuu monin verroin vahvempana Länsimetron kohdalla. Vastaavia odotuksia on myös Tampereen ratikan ja Raide-Jokerin suhteen.

Pisteenä tämän i:n päällä ovat isot valtakunnalliset ratahankkeet, kuten nopeat junayhteydet Turkuun ja Tampereelle sekä niiden myötä uudelleen esille noussut pisararata.

Hankkeiden tärkeysjärjestyksestä Turun ex-kaupunginjohtajalla on selkeä näkemys. Turun suunnan ratayhteyden suunnitteluun on jo satsattu 40 miljoonaa euroa ja konkreettinen suunnittelu niin pitkällä, että hanke voitaisiin käynnistää Espoon suunnasta vaikka heti. Seuraavaksi olisi käynnistettävä lentokenttäradan ja pääradan suunnittelu ja hankittava niille rahoitus.

Aleksi Randell

lisuus RT:n • Rakennusteol 2018– toimitusjohtaja –2017, nj gi ohtaja 2010 • Turun kaupun n pj se uk lit al unginh sitä ennen kaup a aj st vu isa ity er sekä ministerin ä intäministeriöss liikenne- ja viest a: en or nu kentamista jo mäiset • Seurannut ra sim en , ke lii us kenn isoisällä oma ra kennuksilla. kesätyöpaikat ra

”Tunnin junalla olisi merkittävä vaikutus koko Lounais-Suomelle, sillä heikot ratayhteydet ovat alueen talouskasvun keskeinen pullonkaula. Uuden oikoradan myötä esimerkiksi Espoon Otaniemen ja Turun yliopiston kampukset olisivat vain 45 minuutin päässä toisistaan.” ”Isoissa hankkeissa on onneksi alettu miettiä niiden vaikutuksia yhteiskuntaan, asumiseen ja työllisyyteen. Jatkossa näiden taloudellisten kerrannaisvaikutusten pitää olla entistä tärkeämpiä toteutuskriteerejä”, Randell muistuttaa.

Korjattavaa toki riittää myös muussa perusinfrassa. RT:n toimitusjohtaja pitääkin vireillä olevaa 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tervetulleena kehitystyökaluna. ”Tämän hallituskauden alussa infravelkaa saatiin hieman paikatuksi, mutta viime vuosina sitä on tullut rahoituksen niukentuessa jälleen lisää. Nyt olemme taas 2,3 miljardia miinuksella”, Randell harmittelee.

Laatua ja tuottavuutta digillä ja esivalmistuksella Rakennusalan tuottavuus on kohentunut monien mielestä tuskastuttavan hitaasti, mutta Aleksi Randellin mukaan kehitysaskeleet ovat nyt nopeutumassa. Yksi keskeinen kehitysmoottori on digitalisaatio, joka keventää ja tehostaa prosesseja, parantaa yhteydenpitoa ja helpottaa laadunvalvontaa koko pitkän rakennusketjun sisällä. ”Myös tuotteiden esivalmistusaste tulee lähivuosina nousemaan, sillä kaikkea ei enää kannata tehdä alusta loppuun työmaalla. Parma on ollut tässä yksi alan edelläkävijöistä”, Randell muistuttaa.

Esivalmistusta puoltavat myös ilmastonmuutoksen myötä alati haastavammiksi muuttuvat sääolosuhteet. Sateisemmat kelit vaativat entistä parempaa suojausta, mikä lisää sekä laaturiskejä että kustannuksia. ”Miksi tehdä jokin haastava työvaihe hankalissa ja kosteissa olosuhteissa työmaalla, kun sen voi tehdä jo tehtaalla”, Randell lisää.

Laatua ja tuottavuutta jarruttavia tekijöitä löytyy toimitusjohtajan mukaan myös kuntien ja kaupunkien kaavoitusprosesseista, joissa takerrutaan jo alkuvaiheessa liiaksi yksityiskohtiin. ”Esimerkiksi ulkoasuun ja julkisivuun liittyviä yksityiskohtia lyödään liian paljon lukkoon jo kaavoitusvaiheessa. Jos suunnitelmiin halutaan matkan varrella vaikkapa vain pieniä muutoksia, se hidastaa usein varsin näkyvästi koko projektia”, Randell toteaa.

PARMA 19

PROFIILI

S

N U U

Tommi Heikkisen (edessä), Teemu Parkkilan (oikealla) ja Tom Partasen näyttöpäätteillä on pyöritelty monia kotimaisia rakennusalan maamerkkejä, kuten Helsingin keskustakirjasto Oodia, uutta Lastensairaalaa sekä kaupunkiympäristötaloa.

T T I N

P U EL

U R O

A K K

Parman Vantaan suunnitteluyksikössä asiakkaiden toiveista muovautuu BIM-mallinnuksen ja 5D-teknologian avulla huippuluokan jännebetonituotteita. Työn ohessa kukkii myös hurtti huumori.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: MEERI UTTI JA SHUTTERSTOCK

20 PARMA

TA A N VA

Oma suunnittelu on tärkeä kivijalka

J

os ei ole piipahtanut pitkään aikaan suunnittelutoimistossa, saattaa niiden nykyinen yleisilme olla melkoinen yllätys. Takavuosina toimistojen seiniä, sermejä, työpöytiä ja joskus myös lattioita peittivät rakennepiirustukset ja mappirivit. Nyt niiden tilalla on siisti ja hyvässä järjestyksessä oleva toimistoympäristö, jossa pientä viitettä toimialaan antavat ainoastaan työpöydillä olevat näyttörivistöt ja muutamat satunnaiset rakennepiirustukset.

Pitkän linjan suunnitteluammattilainen on tehnyt tiivistä yhteistyötä parmalaisten kanssa jo 1990-luvulta lähtien, sillä Heikkisen vanha työpaikka Koskela Consulting lukeutui Parman avainkumppaneihin. Käyntikorttiin vaihtui Parma-logo vuoden 2018 alussa, kun jännebetonirakenteisiin erikoistuneesta ketterästä ja osaavasta vantaalaistoimistosta tuli yrityskaupan myötä osa Suomen johtavaa elementtivalmistajaa.

Yrityskaupan taustalla oli Parman strateginen tavoite, jonka mukaan se hoitaa omaan tuotantoon liittyvän suunnittelun vuodesta 2020 lähtien kokonaan itse. Sen lisäksi yhtiö on panostanut viime vuosina vahvasti BIMtietomallien (Building Information Model) käyttöön ja ollut mukana useissa kohteissa, joissa on hyödynnetty tietomalleja.

Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä valtaosa kohteista toteutetaan 5D-mallinnettuna ja tietomallien kautta käsitellään status- ja aikataulutietojen lisäksi myös kustannus- ja hintatietoa. Lopputulemana on parempaa rakentamisen laatua, tarkasti ajoitettua työmaalogistiikkaa sekä aikataulu- ja kustannussäästöjä. ”Näiden tavoitteiden suhteen ollaan hyvin aikataulussa ja olemme monessa kohtaa toimialan edelläkävijöiden joukossa.

Tämä sama näkymä osuu silmiin myös Vantaan Technopoliksessa, jossa sijaitsee Parman oman punossuunnittelun keskus.

Valtaosa sen kolmestatoista osaajasta työskentelee Vantaalla, mutta muutama käsipari löytyy myös etäyhteyksien päästä Kuopiosta ja Oulusta. ”Paperinkäyttö on digitalisaation myötä vähentynyt todella radikaalisti ja printterit jääneet liki toimettomiksi. On paperilla silti sijansa. Jos ensimmäiset sommitelmat tehtiin aikanaan klubiaskin kanteen, ne piirrellään nyt post-it -lapuille”, suunnittelupäällikkö Tommi Heikkinen naurahtaa.

PARMA 21

TOM

Käytännössä BIM on isommilla rakennusyhtiöillä suunnittelun perusvaatimus ja olennainen työkalu kaikissa vähänkään mittavammissa rakennusprojekteissa”, Heikkinen toteaa.

Kulmien hiontaa ja kompromisseja Vaan millainen on suunnittelijan perustyöpäivä? Peruspalikat ovat tiedossa suunnittelijoiden viikko- ja päiväkalentereissa sekä iNetto-toiminnanohjausjärjestelmässä, mutta työhön kuuluu myös paljon vuorovaikutusta, hiomista ja hienosäätöä, suunnittelupäällikkö Teemu Parkkila painottaa. ”Viikko alkaa eräänlaisella työnjaolla, jossa jyvitetään projektit eri tekijöille. Parhaimmillaan suunnittelijan koneella voi pyöriä pari-kolmekymmentäkin eri vaiheessa olevaa kohdetta. Yhteen piirretään perinteisiä ontelolaattoja, toiseen palkkeja ja kolmanteen vaikkapa tekniikkatuotteita. Suunnittelukohteiden lisäksi myös tuotantopaikat vaihtelevat ympäri Suomea”, hän listailee.

Kaksikko kuvaakin suunnittelijoiden työtä eräänlaiseksi tasapainoiluksi, jossa on osattava huomioida niin asiakkaan, arkkitehtien kuin tuotannon vaatimukset. Lopputuloksena pitää olla laadukas kompromissi, joka tyydyttää kaikkia. ”Olemme myös toteutusketjussa kriittisessä paikassa. Jos täällä tehdään virhe, se kertautuu nopeasti tuotannossa ja sitä kautta aikatauluissa”, Heikkinen ja Parkkila muistuttavat.

Takavuosina Koskela Consultingin toimisto oli Parman Hyrylän tehtaan yhteydessä, mikä tarjosi suunnittelijoille mahdollisuuden tutustua elementinvalmistuksen arkeen ja upottaa itsekin ”kädet saveen.” ”Se oli porukalle ihan hyvää oppia ja samaa tatsia yritetään pitää yllä edelleen erillisillä tehdaskäynneillä”, Heikkinen toteaa.

Suunnittelijoiden ruuduilla pyöri jutun­ tekohetkellä varsin perinteisiä asuintalokohteita ja niiden ontelolaattakuvia. Samoilla näytöillä on kuitenkin myllytetty myös monia kotimaisia rakennusalan maamerkkejä, kuten Helsingin keskustakirjasto Oodia, uutta Lasten­sairaalaa sekä kaupunkiympäristötaloa.

22 PARMA

”Jokainen kohde tehdään parhaalla osaamisella, mutta totta kai tuollaiset näkyvät ja tunnetut kohteet nostavat pulssia ja motivaatiota positiivisella tavalla”, Parkkila tunnustaa.

Kepeä kuittailu kuuluu asiaan Haastattelupäivänä Tom Partasella oli työn alla kerrostalo ja sen ontelolaatoitus. Miehellä on jo vahva Parma-tausta, sillä hän on ehtinyt vuosien varrella työskennellä monissa eri tehtävissä myös elementtitehtaalla.

Nyt hänestä koulitaan täysveristä suunnitteluammattilaista. ”Vaihtelu virkistää ja minusta on ollut hienoa, että Parman sisältä on löytynyt aina uusia hommia ja haasteita. Suunnittelu on mielenkiintoista ja tähän meinaa joskus jäädä koukkuun vähän samalla tavoin kuin pelaamiseen”, Partanen naurahtaa.

Pisteitä ropisee myös Vantaan työporukalle, joka auttaa ja neuvoo, mutta taitaa myös hurtin huumorin. Leikkimielistä kuittailua kuuluu nytkin olan takaa. ”Hyvältähän tuo näyttää, mutta ostaisitko itse tuosta talosta asunnon”, kuuluu kaverin kannustus.

Letkautus ei kuitenkaan Partasta hätkäytä. ”Suunnittelutyö on enimmäkseen hiljaista istumista tietokoneen ääressä. Sen vastapainoksi pitää olla tarjolla myös vapauttavaa herjanheittoa”, hän painottaa.

Parman suunnittelijakolmikko kuvaa omaa työtään eräänlaiseksi tasapainoiluksi, jossa on osattava huomioida niin asiakkaan, arkkitehtien kuin tuotannon vaatimukset.

Lopputuloksena pitää olla laadukas kompromissi, joka tyydyttää kaikkia.

U SU

N

TOM

T NI T

E

T EE

MI

O P U L

R

K UK

A

MU

Paperinkäyttö on digitalisaation myötä vähentynyt rajusti, mutta sille on edelleen sijansa. Jos ensimmäiset sommitelmat tehtiin aikanaan klubiaskin kanteen, ne piirrellään nyt post-it -lapuille.

PARMAsome – seuraa meitä:

parma.fi

#riskieikannat