PARMA-lehti 1/2017

1/2017 MUOTO MYKISTÄÄ

KATSEENVANGITSIJA

ESTETIIKKAA, KIITOS

INNOVAATIOT

o t o Mu MYKISTÄVÄÄ

KIELTÄ

Betonin muotoilullisia ja visuaalisia mahdollisuuksia on hyödynnetty vuosien varrella varsin niukasti.

Monissa uusissa kohteissa luovuus ja betoniteknologian hallinta lyövät kuitenkin onnistuneesti kättä.

TEKSTI: VESA TOMPURI KUVAT: MUOTOBETONI JA PARMA

B

etonin muodot voi valmistusvaiheessa valita hyvinkin vapaasti. Kustannustehokkuusvaatimukset ja tekniset näkökohdat johtavat kuitenkin herkästi säännöllisen suorakulmaisiin muotoihin.

Myös betonin pinta on yleensä sileä, jollei ole erityistä syytä muunlaiseen vaihtoehtoon.

Yksi tällainen peruste voi olla kaupunkikuvan elävöittäminen.

Hyvä esimerkki betonielementtien visuaalisesta vaikutuksesta on Helsingin Kruunuvuorenrannan uusi asuinalue, jonne Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy suunnitteli muun muassa imujätejärjestelmän koonta-aseman.

Koonta-asema rakennettiin jyrkän kallioseinämän välittömään läheisyyteen – paikkaan, jossa aiemmin oli tehty louhintoja ja kallioluolaston suuaukko. ”Tavoitteena oli pohja-alaltaan mahdollisimman kompakti rakennus, joka peittäisi näitä kallioon tehtyjä arpia. Idea julkisivun ulkonäköratkaisuun ja sen kolmiulotteiseen kuvioon tuli kallion jäkäläpeitteestä. Siinä kuvio muuttuu harmaiden, tummien ja vihertävien pintojen välillä”, kertoo arkkitehti Timo Kiukkola.

Rakennusvalvonta- ja kaupunkisuunnitteluviranomaiset innostuivat ideasta kaupunginosan alueryhmässä. Tästä syystä tavanomaista pitkähköä kaupunkikuvallista hyväksyntäprosessia ei tarvittu – sillä edellytyksellä, että idea myös toteutuu suunnitellun kaltaisena. ”Yhtä toimivaa visuaalista vaikutelmaa ei olisi saatu muilla ratkaisuilla aikaiseksi. Siksi yhtenä vaihtoehtona harkittu Corten-teräksinen julkisivu karsiutui pois”, Kiukkola kertoo.

Taideseinä koristaa Urheilupuiston asemaympäristöä Länsimetron asemaympäristöjen kaavamääräykset ottavat varsin yksityiskohtaisesti kantaa siihen, millaisia taloja asemien läheisyyteen voi rakentaa. Esimerkiksi Urheilupuiston metro­asema-aukiota reunustavat rakennukset on suunniteltu niin, että ne muodostavat samalla portin koko asuntoalueelle. Lisäksi kaava määrää, että alueella on käytettävä korkeatasoista taidetta. Tämä luo tilaa ainutlaatuiselle betoni­arkkitehtuurille.

Yllä: Kruunuvuoren koonta-aseman julkisivut on toteutettu elävinä 3D-pintoina. Kohteen urakoitsijana toimi Oy Rakennuspartio.

Vasemmalla: Tapiolan Urheilupuiston kupeeseen nousevan Jousenpuiston asuinalueen kaava määrää, että alueella on käytettävä korkeatasoista taidetta.

osaan”, Betoniviidakko Oy:ssä työskentelevä Äikäs kertoo.

”Arkkitehdin näkökulmasta tämä tarjosi suhteellisen vapaat kädet. Riittää, että ratkaisu on visuaalisesti näyttävä – ilman tarkkaan rajattua arkkitehtonista teemaa”, kertoo arkkitehti Jyri Haukkavaara Arkkitehtiryhmä A6:sta.

Tänä keväänä käynnistyvään As. Oy Espoon Jousenpuiston rakennushankkeeseen sisältyy kahdeksankerroksinen, myös liiketiloja sisältävä betonielementtirunkoinen asuintalo. Sen metroaseman puoleisen päädyn kuusi alinta kerrosta toteutetaan elementtirakenteisena taideseinänä, jonka visuaaliset yksityiskohdat ovat betoniin erikoistuneen kuvataiteilijan ja muotoilijan Topi Äikkään käsialaa. ”Alueella korostuu kaupunkielämän dynaamisuus. Taideseinäkokonaisuus piti kuitenkin toteuttaa mahdollisimman vähillä muoteilla. Idea jalostui lopulta niin, että elementtisaumat saatiin tavallaan häviämään mosaiikkimaiseen pintakuviointiin. Kokonaisuus muuttuu valon suunnan ja luonteen mukaan ja sointuu eläväiseen kaupungin-

Taide-elementit Parman tehtaalta Asuntoprojektikehittäjänä toimivan Skanska Talonrakennus Oy:n projektipäällikkö Anu Åkerman pitää tärkeänä, että taideseinä on rakennettavissa luonnollisena osana koko projektia. ”Taiteelliset yksityiskohdat toteutetaan loppuun saakka jo tehtaalla”, Åkerman toteaa.

Taideseinäelementtien kokonaispinta-ala on noin 250 neliömetriä ja ne valmistetaan kesän aikana Parman tehtaalla Kangasalla. ”Käytämme muoteissa kolmea erilaista pintatekstuuria ja lopullinen valinta tehdään koevalujen perusteella. Voiton vie vaihtoehto, jolla taiteilijan näkemyksen mukainen kuvio toteutuu mahdollisimman tarkasti. Kuvion perusyksikkö on suorakulmainen kolmio, jonka korkeus on puolet kerroskorkeudesta”, kertoo myyntipäällikkö Jyrki Salorinta Parmasta.

PARMA 1

KANKAIDEN AVULLA BETONITAIDETTA Renáta Jakowleff keksi hyödyntää kangasta yhtenä muotoa antavana seinämänä. Hän kehittää menetelmäänsä edelleen.

Muotobetonilla pinnan muotoa voi muunnella elementti elementiltä kustannustehokkaasti. Tämä edellyttää uudenlaista muottitekniikkaa, jossa kangasta hyödynnetään yhtenä muotoa antavana muottiseinämänä.

Lasitaiteilija Renáta Jakowleff sai idean pohtiessaan tuoreen betonin olomuotoa ja verratessaan sitä hänelle itselleen tuttuun lasiin. ”Betoni on määrätyissä olosuhteissa lasin tavoin nestemäinen materiaali. Sulan lasin jähmettyessä sen muoto syntyy pintajännityksen ja viskositeetin muutoksen yhteisvaikutuksesta. Kun siirsin menetelmää betoniin, siihen oli tuotava kangas imitoimaan lasin käyttäytymistä.

Molemmissa tapauksissa muoto synnytetään materiaalin liikkeen avulla.

Betonin muoto muokkautuu valun aikana”, hän kertoo.

Jakowleff hankki tuotekehitysvaiheessa erityyppisiä sileitä ja teksturoituja kankaita. Jatkossa kankaat voidaan hänen mukaansa kuvioida laserilla tai vesileikkauksella.

Muotobetonimenetelmä mahdollistaa kolmiulotteisen muodonannon.

Näin tuotettu syvyyssuuntainen kuvio voi olla jopa kymmenen sentin kokoluokkaa. ”Muotobetonin tärkein etu on, että suuria pintoja muodostavien yksittäisten elementtien pinta on muunneltavissa. Näin saadaan elävyyttä niin pienipiirteisiin sisätiloihin kuin suuriin julkisivupintoihin”, Jakowleff kertoo.

Taiteellisen vivahteikkuuden lisäksi muotobetonin avulla saa aikaan pitkäikäisiä rakenteita, koska muotobetonielementtien pinnasta tulee vastaavalla tavalla tiivis kuin perinteisten muottikankaiden avulla.

PÄÄKIRJOITUS

Uusi omistaja » muutos jatkuu

R

akentajien alkuvuosi on ollut työntäyteinen. Kaupungistumisen uusi aalto on kiihdyttänyt asuinrakentamisen huipputasolle ja myös liike­ rakentaminen on ollut kasvukeskuksissa vireää. Suuret sairaala­ hankkeet ovat puolestaan tuoneet positiivisen piristysruiskeen toimitila­ rakentamiseen, jonka määrä on pysyvästi pudonnut taloutemme rakenteen muuttuessa ”savupiipputeollisuudesta” palveluvaltaisempaan suuntaan.

Huhtikuussa Consoliksen pääomistaja vaihtui, kun ranskalainen LBO France myi omistusosuutensa globaalille pääomasijoittaja Bain Capitalille. Uusi omistaja on jo nyt osoittanut vahvan halunsa kehittää yhtiötä edelleen.

Muutosten tuulet ovat puhaltaneet myös Parmalla. Rakentamisen polarisoitumisen takia olemme karsineet tehdasverkostoa ja keskittäneet investointeja vastataksemme suurimpien kasvualueiden tarpeisiin. Konsernitasoisina Consolis-hankkeina on sujuvoitettu omaa tuotantoa ja toimintaa, tehostettu hankintaa sekä satsattu tietomallipohjaiseen suunnitteluun ja sähköiseen tiedonhallintaan. Uusimpana kehityskohteena on yhdenmukainen projektinhallintamalli.

Edellä kuvatut muutokset näkyvät vahvasti myös asiakkaillemme.

Tehokkaampi ja yhdenmukaistettu toimintamalli nostaa kilpailukykyämme ja vähentää aikataulu- ja laaturiskejä. Esivalmistusasteen nosto, tietomallipohjainen suunnittelu ja digitaalinen tiedonhallinta tehostavat rakentamista ja parantavat työturvallisuutta myös työmailla.

Hyvä lukija. Tämän julkaisun sivuilta löydät joitakin tähtihetkiä tekemi­sestämme. Kolmiulotteiset betonipinnat ja -muodot viitoittavat tietä tulevaisuuteen, jossa betonia voidaan käyttää innovatiivisesti ja kustannustehokkaasti uudella tavalla. Toteutetut ja työn alla olevat rakennus­ hankkeet kertovat kaikki oman tarinansa kestävästä ja vastuullisesta betoni­rakentamisesta.

KUVA: PEKKA KIIRALA

2 PARMA

Antoisia lukuhetkiä!

Jarmo Viljanen, va. toimitusjohtaja

Tietomallipohjainen suunnittelu ja digitaalinen tiedonhallinta tehostavat rakentamista ja parantavat työturvallisuutta myös työmailla.

TÄSSÄ NUMEROSSA

TERVETTÄ BETONIRAKENTAMISTA

10

4

ENERGIAPÄÄLLIKKÖ laittaa kulut kuriin

22

20 YÖKYÖPELIT

TAMPEREEN TULEVA

katseenvangitsija 1 INNOVAATIOT: Mykistävää muotokieltä.

Muotobetonissa yhdistyvät luovuus ja teknologia. Se tarjoaa mullistavia mahdollisuuksia.

4 TOIMITILAT: Tervettä betonirakentamista.

Suomessa on käynnissä ennätysmäärä sairaala­ hankkeita. Parma on useimmissa yksi avainkumppaneista.

PARMA on Parma Oy:n asiakaslehti

8 INFRA: Sujuvampi siltaprojekti.

Eurakoskella Kiukaisissa todistettiin, että elementti­ ratkaisut sopivat myös siltatyömaille. Samalla säästyi aikaa ja kustannuksia.

10 ASUNNOT: Luminary on Tampereen tuleva katseenvangitsija.

Tampere saa tornihotellin rinnalle toisen näkyvän maamerkin, kun 21-kerroksinen Luminary-asuinkerrostalo valmistuu.

Julkaisija Päätoimittaja Toimittajat Ulkoasu Kannen kuvat Kirjapaino Paperi

ovat tuotannon takuumiehiä

14 KONKRETIAA: Betonista palkintosadetta uusilla yhteistyömalleilla.

Parma oli vuonna 2016 mukana monissa innovatiivisissa ja palkituissa rakennusprojekteissa.

16 LAATU & TURVALLISUUS: Projektikeskus vie tarkastusmatkalle 3D-maailmaan.

Parman projektikeskus on entistä monipuolisempi työkalu, jolla työmaan etenemistä voi seurata mobiilisti ja reaaliajassa.

18 VASTUULLISUUS: Energiapäällikkö laittaa kulut kuriin.

Pienistä puroista syntyy joskus merkittäviäkin säästöjä.

Parmassa energiatehokkuutta parannetaan Enegian energiapäällikkö-palvelulla.

Parma Oy • PL 76, 03101 Nummela • Puh. 020 577 5500 • info@parma.fi • www.parma.fi Petri Kähkönen Sampsa Heilä, Timo Sormunen, Jouni Suolanen ja Vesa Tompuri Recommended Finland Oy Muotobetoni, Parma, Tietoa Finland ja Meeri Utti Grano Oy Kannet: Edixion 250 g/m2 • Sisäsivut: Edixion 120 g/m2

20 TULEVAISUUS: Enemmän elämyksiä ja estetiikkaa.

Betoniprofessori Jouni Punkki kaipaa arkisen harmaaseen nykyrakentamiseen irtiottoja ja persoonallisuutta.

22 PROFIILI: Yökyöpelit ovat tuotannon takuumiehiä.

Betonitehtaalla on elämää myös yön hiljaisina tunteina.

Nummelan tehtaan yövuorolaiset varmistavat, että tuotanto pyörii seuraavana päivänä kitkatta.

PARMAsome – seuraa meitä:

PARMA 3

TOIMITILAT

Tervettä BETONIRAKENTAMISTA Eri puolilla Suomea rakennetaan nyt terveydenhuollon infrastruktuuria seuraavien 50 vuoden tarpeisiin. Pitkän käyttöiän ja hankkeiden aikataulujen perusteella Parman betonielementtirunko on sairaalatyömailla pääsääntöinen valinta.

TEKSTI: VESA TOMPURI KUVAT: HAAHTELA, TAYS JA SKANSKA

4 PARMA

Uusi Lastensairaala on yksi sairaalarakentamisen lippulaivahankkeista. Julkisivuelementteihin asennettiin ikkunat jo tehtaalla.

PARMA 5

Tuleva soteuudistus on taustalla useissa suurissa sairaalainvestoinneissa.

Sairaalakiinteistöt eivät enää toimivuudeltaan vastaa tarpeita.

Eri puolilla Suomea onkin käynnissä lukuisia perusparannus- ja laajennushankkeita.

S

airaalarakennuskanta on Suomessa jo iäkästä eikä rakennusten toimivuus enää vastaa tarpeita. Sairaaloiden rakennuttajat ovatkin satsanneet perusparannuksiin ja laajennuksiin. Myös uudishankkeita on käynnissä ennätysmäärä.

Helsingissä Meilahdessa on rakennettu intensiivisesti jo useita vuosia ja Uusi Lastensairaala kuuluu alueen ehdottomiin lippulaivahankkeisiin. Projektinjohtourakoitsija SRV Rakennus Oy saa urakkansa valmiiksi kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen valmistuu marraskuussa 2017 ja toinen kesäkuussa 2018. ”Rakennuksen runko oli aluksi suunniteltu paikallavaluna. Töiden ja suunnittelun edetessä teimme vertailun eri runkovaihtoehtojen välillä. Alimpien kerrosten osalta runko säilyi paikallavalurakenteisena, koska se palveli parhaiten alakerrosten muutostarpeita pitkän käyttöiän aikana. Yläkerroksissa betonielementti osoittautui hinnalla, laadulla ja aikataululla pisteytettynä parem-

6 PARMA

maksi vaihtoehdoksi”, kertoo projektipäällikkö Mirja Serenius SRV Rakennus Oy:stä.

Saumatonta yhteistyötä Betonielementtiratkaisun etuna työmaalla oli myös se, että ajoissa pystytetyt elementtirunko ja elementtijulkisivut toimivat samalla sisätilojen ja niissä tehtävien asennustöiden sääsuojana. ”Tiesimme tämän kosteudenhallintaan liittyvän näkökohdan, joka vaati nopeaa elementtien toimitusta. Betonisandwich-elementeillä sekä esijännitetyillä kuori- ja massiivilaatoilla saimme rakennuksen vaipan umpeen työmaan vaatimassa aikataulussa, kertoo myyntipäällikkö Satu Parikka Parmalta.

Parman toimituskokonaisuuteen kuuluvat kuori-, ontelo- ja massiivilaatat sekä seinäelementit. Julkisivuelementteihin asennettiin ikkunat jo tehtaalla. Näin rakennuksen julkisivu saatiin nopeasti tiiviiksi ja työmaalla säästyi kallisarvoista asennusaikaa.

myös ydintiimin ulkopuolelle. Parman tytär­ yhtiön Rajavillen toiminta on tästä hyvä esimerkki. ”Toteutusmuodon erityisluonne oli selvästi ymmärretty siellä jo sopimusta tehtäessä. Myös elementtitehtaan valmius tietomallinnuksen hyödyntämiseen on tärkeää”, Ahonen sanoo.

Kainuun sairaalahanke jakautuu kahteen vaiheeseen, joista ensimmäinen jatkuu vuoden 2019 syksyyn. Kokonaisuudessaan runsaan 150 miljoonan euron investointi valmistuu vuonna 2021. ”Kahdesta uudisrakennuksesta F-talo jakautuu viiteen lohkoon, joiden elementti­ toimituksista noin 80 prosenttia toteutuu jo tänä vuonna”, kertoo elementit työmaalle toimittavan Rajaville Oy:n myyntipäällikkö Markku Rosenberg.

Kaikki elementit valmistetaan Rajavillen tehtailla, joista toinen toimii Haukiputaalla ja toinen niin ikään Oulun seudulla sijaitsevassa Korvenkylässä.

Kimmo Ahonen Allianssin projektijohtaja, Skanska

Myös Tampere, Turku ja Seinäjoki investoivat

Teknisesti vaativimpia elementtejä ovat esijännitetyt massiivilaatat erilaisine varauksineen. Näitä noin 15 neliömetrin suuruisia, kylpyhuone-elementtien alle sijoitettavia elementtejä asennettiin yhteensä noin 200 kappaletta. Ratkaisut syntyivät tiiviillä suunnittelijoiden, työmaan ja elementtituotannon keskinäisellä yhteistyöllä. ”Parman asenne oli kohdallaan hankkeen alusta alkaen, mikä ilmeni muun muassa siinä, että saimme sieltä heti riittävät lähtö­ tiedot runkovaihtoehtojen vertailuamme varten. Hyvä yhteistyö on jatkunut läpi projektin ja kaikki on mennyt sovitusti”, Mirja Serenius kiittelee.

Kainuun sairaala nousee allianssimallilla Tuleva sote-uudistus on taustalla useissa suurissa sairaalainvestoinneissa. Kainuun uusi sairaala tulee palvelemaan maakunnallisia tarpeita. Hanke on pioneeriluonteinen myös

Isoja sairaalahankkeita on meneillään tai vireillä likipitäen kaikissa Suomen kasvukeskuksissa. Tampereen yliopistollisen keskussairaalan investointi on ollut toteutusvaiheessa jo pari vuotta. Sielläkin runkovalinta osui betonielementtiin.

TAYS:n sairaalahankkeessa julkisivubetonielementtien hallitsevana värisävynä on poikkeuksellisesti keltainen. ”Muu työmaalle toimitettu tuotteisto on teknisessä mielessä tavanomaisempaa. Kooltaan tämä julkisivuelementtien, ontelolaattojen ja pilarien muodostama kokonaisuus on meille Top 5 -luokkaa eli poikkeuksellisen mittava”, kertoo Parman yksikönpäällikkö Matti Haukijärvi.

Parma toimittaa rungon myös Turun Kupittaalle rakennettavan Pohjola Sairaalan työmaalle. Seitsenkerroksisesta rakennuksesta kaksi alinta on jo rungon osalta asennettu, ja loputkin saadaan paikalleen kesään mennessä.

Etelä-Pohjanmaalla vauhdilla kasvava Seinäjoen seutu saa niin ikään uuden suursairaalan. Myös sinne Parmalla on sopimus runkoelementtien toimittamisesta.

siinä mielessä, että se toteutetaan allianssimuotoisena. ”Halusimme välttää suurten rakennushankkeiden yleisimmät sudenkuopat eli budjettiylitykset ja sen, ettei lopputulos vastaa tilaajan tavoitteita. Arvioimme allianssin parhaaksi toteutusmuodoksi”, perustelee Kainuun uuden sairaalan tilaajaorganisaation projektinjohtaja Jukka Juvonen.

Kainuun sairaala-allianssi alkoi kehitysvaiheella sen jälkeen, kun Skanskan, Caverionin, Swecon ja tilaajan muodostama allianssitiimi oli tullut valituksi. Kehitysvaiheen yksi oleellinen tehtävä oli päättää runkorakenteesta. ”Päädyimme betonielementtirunkoon kokonaistaloudellisuuden ja muuntojoustavuuden perusteella. Julkisivut ovat puuta, myös sisäverhoilussa puu on hallitseva materiaali”, kertoo Allianssin projektijohtaja Kimmo Ahonen Skanskalta.

Hankkeen toteutusvaihe on vasta alussa, mutta allianssihenki ulottuu Ahosen mukaan

PARMA 7

INFRA

SUJUVAMPI siltaprojekti Laatu, kustannustehokkuus, rakentamisen nopeus ja mahdollisimman pienet liikennehaitat ovat alati tärkeämpiä kriteerejä väylä- ja siltahankkeissa. Se avaa uusia mahdollisuuksia myös elementtirakenteille.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: DESTIA

8 PARMA

E

lementtisillat ovat olleet monessa Euroopan maassa jo pitkään via, sillä erilaisia siltoja valmistuu pelkästään Liikennevirastolle noin tasavertaisia vaihtoehtoja paikallavaletuille. Viime vuosina niiden 150 kappaletta vuodessa. Päätökset toteutustavasta tehdään kuitenkin suosio on edelleen kasvanut, sillä tekniikan kehittymisen ohella jo suunnittelijoiden pöydällä. valtteina ovat tehdasolosuhteiden takaama tasainen laatu, rakentamisen ”Uusi tyyppisilta tunnetaan vielä heikosti, menneisyyden takia on nopeus ja sitä kautta pienemmät haitat liikenteelle: alikulkevan väylän myös ennakkoluuloja elementtiratkaisuja kohtaan. Lisäinfoa tarviliikennehaitat voidaan minimoida rakennusaikana ja uusi silta saadaan taan”, Rytkönen huomauttaa. nopeammin auki liikenteelle.

Eurakosken pilottihankkeessa työmaapäällikkönä toiminut Jaakko Suomessa suunta on ollut päinvastainen. Elementtisiltojen suoVanha-Kuitti Destia Oy:stä tunnustaa hänkin, että kyseinen siltatyösio alkoi hiipua 1980-luvun lopulla ja vuosien myötä paikallavalusta maa avasi silmiä ja nosti kiistattomasti esiin elementtiratkaisun edut. on tullut monen siltahankkeeseen ryhtyvän ”Siltaelementit asennettiin päivässä, mikä mielessä ainoa varteenotettava vaihtoehto. oli huomattava ajansäästö. Työmaa oli myös Liikenneviraston kehittämispäällikkö turvallisempi, sillä jokiuoman päälle ei tarAntti Rytkösen mielestä elementtirakentavittu työskentelytasoja ja tukirakenteita”, miselle on kasvavaa markkinarakoa myös Vanha-Kuitti luettelee. kotimaan väyläprojekteissa. Tekniikka on Hyvien kokemusten pohjalta hän uskoo, kehittynyt ja useimmat takavuosien haasettä elementtivaihtoehto lisää lähivuosina teista on ratkaistu. suosiotaan etenkin pienempien siltojen korTästä kertoo myös Liikenneviraston myön­jauksissa. tämä Sillanrakentamisen Hyvä idea -tunnus”Eurakoski oli pilotti, jonka kokemustuspalkinto Parman ja Siton yhdessä kehittäten pohjalta tätä on hyvä viedä eteenpäin”, mälle tyyppi­sillalle, jossa nopeasti asennetVanha-Kuitti toteaa.

Destian työmaapäällikkö Jaakko VanhaKuitin mukaan elementtiratkaisun edut tava elementtirunko saa päälleen paikallakulminoituvat ajansäästöissä ja paremmassa valettavan ja saumattoman kansilaatan.

Kiinnostus viriää työturvallisuudessa.

Kyseisellä tyyppiratkaisulla Kiukaisille Satakuntaan viime syksynä asennettu EuraKehitystyötä on tehty Eurakosken sillan valkosken jännepalkkisilta valmistui liikennöimistuttua tiiviisti myös Parmalla. Jänne­ tävään kuntoon selkeästi perinteistä mallia palkkien pituutta pyritään kasvattamaan nopeammin.

15–30 metrin pituushaarukkaan. Myös reuna­ ”Laatu, kustannustehokkuus sekä rakenpalkkeihin liittyvät pulmat on ratkaistu. ”Eurakoskella ne tehtiin vielä paikalla­ tamisen nopeus ja turvallisuus ovat entistä valaen puisten muottien varaan. Nyt olemme tärkeämpiä kriteerejä myös väylähankkeissa. kehittäneet elementtirakenteisen vaihto­ Elementeillä esivalmistusaste saadaan korehdon, joka sujuvoittaa työmaavaihetta entikeammaksi ja laadun tarkkailu on helpomsestään”, kertoo yksikönpäällikkö Ritva Toipaa, kun komponentit valmistetaan sisätivakainen. loissa ja stabiileissa olosuhteissa”, Rytkönen Kiinnostus on hänen mukaansa virinnyt toteaa. tilaaja- ja suunnittelupuolella Eurakosken jälkeen selkeästi, mikä lupailee hyvää tuleYksikönpäällikkö Ritva Toivakaisen mukaan Eurakoskelta hyviä eväitä kiinnostus on Eurakosken jälkeen virinnyt vaisuutta ajatellen. selvästi suunnittelija- ja tilaajapuolella.

Uudet kustannustehokkaat vaihtoehdot ovat ”Ensi vuonna on päästy varmasti jo selkehittämispäällikön mukaan aina kiinnostakein askelin eteenpäin”, Toivakainen lisää.

PARMA 9

ASUNNOT

Luminaryn arkkitehtuurissa on haluttu välttää hotellimaista monotonisuutta. Elävyys ja kodikkuus ovat olleet keskeisiä tavoitteita.

Luminary on valko- ja pesubetonipintoineen näyttävä kokonaisuus kaikista kuvakulmista.

10 PARMA

on Tampereen tuleva katseenvangitsija TEKSTI: SAMPSA HEILÄ • KUVAT: TIETOA FINLAND

Skanskan urakoima 21-kerroksinen Luminary on valmistuttuaan Tampereen korkein asuinrakennus. Hiotun valkobetonin ja mustan gabron vuoropuhelu tuo tornitalon julkisivuarkkitehtuuriin kiinnostavaa rytmiä ja voimaa. Parma toimittaa vaativat julkisivuelementit.

PARMA 11

Luminaryn julkisivuissa sekä pinnat että detaljit on suunniteltu kestämään ankaria tuulia, viistosateita sekä ilmansaasteita.

12 PARMA

Luminaryn suunnitteluvaihetta Skanskan hankekehitysjohtajana vetänyt Harri Sivu oli arkkitehdin tavoin hiotun valkobetonipinnan kannalla julkisivun valinnassa. ”Rakennuksen ainutlaatuisuuden pitää näkyä kaikissa suunnitteluratkaisuissa. Julkisivuissa meille tärkeimmät asiat olivat esivalmistus ja laadullisesti korkeatasoiset hiotut julkisivuelementit”, Sivu sanoo. ”Lisäksi Suomessa ei ole montaakaan yritystä, joka pystyisi toteuttamaan näin ison ja näkyvän kohteen julkisivuille asetetut tiukat vaatimukset laadukkaasti ja toimitusvarmasti. Monipuolisen arvioinnin tuloksena päädyimme Parmaan”, hän jatkaa.

69,5 m

70,5 m

Niittyhuippu, Espoo

Stadionin torni, Helsinki

Luminary, Tampere

Yhteistyö Parman kanssa on ollut arkkitehdin mukaan tiivistä heti hankkeen alkuvaiheista lähtien. Yhtiön monipuolisesta osaamisesta ja kokemuksesta korkeiden rakennusten elementtitoimittajana on ollut Tavilammen mukaan paljon hyötyä. ”Sopivaa julkisivuratkaisua ja yksityiskohtia on ratkottu yhdessä Skanskan ja Parman kanssa”, arkkitehti kiittelee.

Parma oli elementtitoimittajana myös Suomen korkeimmassa hotellissa, vuonna 2014 avatussa Solo Sokos Hotel Torni Tampereessa, jossa on 25 maanpäällistä kerrosta.

78 m

72 m

87,5 m

Tampereen Tornihotelli

Laatu johtotähtenä

Cirrus, Helsinki

”Luminaryn julkisivuissa sekä pinnat että detaljit on suunniteltu kestämään ankaria tuulia, viistosateita sekä ilmansaasteita. Julki­ sivuelementtien hiottu valkobetonipinta ja musta pesubetonipinta kestävät aikaa ja julki­ sivu pysyy pitkään hyvännäköisenä.”

Hotelli Torni,Helsinki

T

ampereen keskusta saa jälleen uuden maamerkin, joka tornihotellin tavoin erottuu jo kaukaa horisontissa. Keväällä 2019 valmistuvan rakennuksen julkisivusta on haluttu arkkitehtuuriltaan ja pinnan laadultaan erittäin korkeatasoinen. ”Hiottu valkobetonipinta on todella hieno.

Mustalla gabrolla pesubetonista toteutetut julkisivun rouheammat ja osittain vaakasuuntaisesti uritetut osat muodostavat sille tehokkaan kontrastin”, kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti Petri Tavilampi BST-Arkkitehdit Oy:stä sanoo.

Pystysuuntaisten valkoisten ja mustien vyöhykkeiden vaihtelu tekee rakennuksesta myös hoikemman näköisen. Samalla korostuu sen ainutlaatuisuus. ”Klassisuus ja sulavuus ovat julkisivussa tärkeitä lähtökohtia, jotta rakennus kestäisi aikaa. Arkkitehtuurissa on haluttu välttää hotellimaista monotonisuutta. Elävyys ja kodikkuus ovat olleet keskeisiä tavoitteita.

Asukkaat voivat löytää katuperspektiivistä omat ikkunansa ja rakennus on myös kiinnostava eri etäisyyksiltä”, Tavilampi selvittää.

Esimerkiksi Helsingin Vuosaaren Cirruksessa Parman toimittamat valkobetoniset julkisivuelementit ovat Tavilammen mukaan osoittaneet kestävyytensä. Suomen korkein asuinrakennus on saanut kestää ankaria säärasituksia jo toistakymmentä vuotta ja elementit näyttävät edelleen hienoilta.

Harri Sivun mukaan elementtiratkaisusta on paljon hyötyä niin logistisesti kuin työturvallisuuden kannalta. Tarvikkeiden varastointiin on kaupungin keskustan ahtaalla rakennuspaikalla niukasti tilaa. Turvallisuusnäkökohdat puolestaan korostuvat paitsi työmaalla myös henkilö- ja ajoneuvoliikenteessä. ”Näin korkeassa rakennuksessa on todella selkeä etu, että ikkunat ja pellitykset asennetaan elementteihin jo tehtaalla. Esivalmistus on viety niin pitkälle, että ainoastaan julkisivuelementtien saumaukset tehdään nostimilla. Työt etenevät sujuvasti ja turvallisesti ilman telineiltä tai nostimilta hankalasti tehtäviä työvaiheita”, Sivu kiittelee.

Parman tarjouslaskentapäällikkö Juhani Toivonen painottaa, että jo hankesuunnitteluvaiheessa käynnistetty yhteistyö optimoi koko hankkeen toteutusta ja logistiikkaa. ”Osa Luminaryn ikkunoista painaa lähes 300 kiloa. Ikkunat on huomattavasti helpompaa ja turvallisempaa asentaa elementteihin hyvissä sisäolosuhteissa tehtaalla kuin tornitalon työmaalla”, Toivonen sanoo.

Näsinneulan ravintolatasanne, Tampere

Esivalmistus tuo monia etuja

124 m

88 m

PARMA 13

KONKRETIAA

Parhaat ideat syntyvät yhteistyössä Markkinointipäällikkö Petri Kähkösen mukaan palkinnot ovat kiistaton osoitus siitä, että Parma hallitsee perinteisen betonirakentamisen, mutta on samalla tiukasti kiinni alan uusimmissa trendeissä ja innovaatioissa. ”Palkitut kohteet ovat olleet mittavia, haasteellisia ja pitkälle räätälöityjä. Meille tämä sopii, sillä olemme panostaneet määrätietoisesti omaan suunnitteluun, tietomallinnukseen, laatuun ja toimitusvarmuuteen”, Kähkönen luettelee. ”Haluamme tuoda asiantuntemuksemme pöytään jo hankesuunnitteluvaiheessa ja täyttää paikkamme uusilla yhteistyömuodoilla toteutettavissa hankkeissa”, hän jatkaa.

VUODEN BETONIRAKENNE 2016

AS OY HELSINGIN VIUHKA, VUOSAARI, HELSINKI

14 PARMA

RILPALKINTO 2016

RANTATUNNELI, TAMPERE

MAAILMAN PARAS BIM-PROJEKTI (JULKISET RAKENNUKSET)

JUST, JÄRVENPÄÄ

BETONISTA PALKINTOSADETTA UUSILLA YHTEISTYÖMALLEILLA Parma on ollut jälleen avainkumppani useissa palkituissa rakennuskohteissa. Kohteet ovat keränneet kehuja muun muassa arkkitehtuurista, tietomallinnuksen hyödyntämisestä, työturvallisuudesta ja korkeatasoisesta projektinhallinnasta. Uudet yhteistyömallit ovat yhdistävä tekijä palkituille hankkeille.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: DESTIA, YIT JA PARMA

LIIKENNEVIRASTON SILLANRAKENTAMISEN HYVÄ IDEA -TUNNUSTUS

V PARMAN JÄNNEPALKKISILTA

RAKENNUSLEHDEN VUODEN TYÖMAA 2016

uosi 2016 oli rakennusalan suhdannemittarien perusteella yksi vilkkaimmista 2000-luvulla. Myös Parma oli mukana monissa merkittävissä rakennushankkeissa, jotka saivat osakseen tunnustusta.

Järvenpään uusi sosiaali- ja terveysasema JUST valittiin maailman parhaaksi BIMprojektiksi julkisten rakennusten sarjassa. Parma toimitti allianssimallilla rakennetun kohteen betonielementtirungon ja hyödynsi tietomallia vahvasti jo ennakkotarjousvaiheessa. JUST noteerattiin myös Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL-palkintogaalassa kakkosijalla. Varsinaisen RIL-palkinnon pokkasi niin ikään allianssimallilla toteutettu Tampereen rantatunneli, joka avattiin liikenteelle puoli vuotta etuajassa. Parma toimitti kohteen 5 000 betonielementtiä.

Vuosaaressa sijaitseva Asunto Oy Helsingin Viuhka puolestaan palkittiin vuoden 2016 parhaana betonirakenteena.

Märkätiloissa käytettiin Parman tekniikkatuotteita ja noppamaiset parveke-elementit toimitettiin yhtenä moduulina työmaalle.

Eurakosken silta Kiukaisilla oli puolestaan onnistunut avaus infrarakentamisessa. Liikenneviraston Sillanrakentamisen Hyvä idea -tunnustuksen saanut kohde on ensimmäinen, joka toteutettiin Parman ja SITOn kehittämällä jännepalkkiratkaisulla.

Naantalin uusi monipolttoainevoimalaitos nousi ykköseksi Vuoden työmaa 2016 -kilpailussa. Fortumin voimalaitosprojekti on ensimmäinen allianssimallilla nouseva teollisuuskohde Suomessa. Parma toimitti työmaalle yhteensä 2 000 betonielementtiä ja tarkasti aikataulussaan.

MONIPOLTTOAINEVOIMALAITOS, NAANTALI

PARMA 15

LAATU & TURVALLISUUS

Projektikeskus vie tarkastusmatkalle 3D-maailmaan

Parman projektikeskus on saanut jälleen lisäominaisuuksia, jotka helpottavat suunnittelijoiden ja hankevastaavien työtä. Varsinkin mobiilikäytössä projektikeskus on entistä kätevämpi työkalu, jossa tuoreimmat 3D-mallit ja tilannekatsauksen saa myös tablettiin tai älypuhelimeen.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: SHUTTERSTOCK JA PARMA

D

igiaika rynnistää kiihtyvällä vauhdilla myös rakentamiseen. Samalla perinteiset suunnittelupaperit ja excel-taulukot korvaantuvat sähköisillä dokumenteilla ja havainnekuvilla.

Parma on tiukasti mukana digijunan kyydissä ja tämä näkyy myös Projektikeskus-verkkopalvelussa, jonka sisältöä ja käytettävyyttä on kehitetty tasaisin askelin eteenpäin. Integroituna ERP-järjestelmään siitä on rakentunut entistä kattavampi työkalu paitsi projekinhallintaan myös laaduntarkkailuun, kertoo Parman teknologiainsinööri Eetu Lahtinen.

Eetu Lahtinen Teknologiainsinööri Parma 16 PARMA

”Palvelun kehittämisessä on järjestelmän helppokäyttöisyys ollut ihan ykkössijalla. Tuoreimpien suunnitelmien lisäksi työmaan reaaliaikaisen tilanteen saa näkyviin parilla klikkauksella ja halutessaan 3D-mallina”, Lahtinen selvittää.

Kätevä työkalu tablettisukupolvelle Ominaisuudesta on etua etenkin työmaaolosuhteissa, joissa tabletit ja älypuhelimet alkavat olla nuoremman rakentaja- ja suunnitteljapolven keskuudessa jo arkisia työkaluja. Myös tietomallinnus yleistyy nyt vauhdilla. ”Jatkuvasti päivittyvän 3D-mallin avulla hankkeen etenemisestä saa huomattavasti selkeämmän ja kokonaisvaltaisemman kuvan jo yhdellä vilkaisulla. Samalla huomataan mahdolliset häiriöt ja puutteet”, Lahtinen huomauttaa.

3D-malli edellyttää, että tietomalli on ollut projektin alusta lähtien Parman hyödynnettävissä. Jos mallia ei ole tai se tulee liian myöhään, prosessia ei voi hyödyntää kokonaisuudessaan. ”Hyvänä lisänä on QR-koodien lukuominaisuus, joka helpottaa paitsi työmaalogistiikan myös laadun valvontaa.”

Iso apu työmaan seurannassa SRV Rakennus Oy:n aluevastaava Matti Pärnä on käyttänyt uutta projektikeskusta muutaman kuukauden ajan ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Aalto-yliopiston työmaalla Espoon Otaniemessä työskentelevä Pärnä kehuu etenkin 3D-ominaisuuksia. ”Projektikeskuksessa hankkeiden tuotantotilanne havainnollistuu todella selkeästi ja 3D-mallista tilanteen seuranta on huomattavasti aiempaa helpompaa”, Pärnä kiittelee.

Mobiiliversioon hän ei vielä ole perehtynyt. Pärnä huomauttaa muutenkin käyttäneensä palvelua vasta lyhyen aikaa, joten opiskeltavaa on vielä riittämiin. ”Kehityskohteena voisi olla kaltaisteni uusien käyttäjien parempi perehdyttäminen sen eri ominaisuuksiin. Silloin Projektikeskuksen toiminnot oppisi paremmin ja siitä saisi myös enemmän hyötyjä irti”, Pärnä pohtii.

Lahtinen lupaa, että vinkistä otetaan vaarin eikä kehitystyössä paineta muutenkaan jarrua. ”Tavoitteemme on rakentaa tästä mahdollisimman asiakaslähtöinen projektinhallintatyökalu, jolla voi hoitaa myös tilaukset vaikka suoraan työmaalta”, Lahtinen toteaa.

Tuotetiedot yhden luukun kautta Parman tuotteet ja niihin liittyvät dokumentit löytyvät myös Rakennustiedon Urakoitsijan tuotetieto -palvelusta, mistä ne ovat sähköisesti saatavilla. Tuotetiedon lisäksi samasta palvelusta ovat saatavilla tuotteeseen liittyvät dokumentit, kuten suunnitteluohjeet, sertifikaatit, suoritustasoilmoitukset ja laadunvarmennustodistukset.

Reaaliaikaisen tilanteen näkymisestä ja tarvittaessa 3D-mallin tarkasteluominaisuudesta on etua etenkin työmaaolosuhteissa, joissa tabletit ja älypuhelimet alkavat olla jo arkisia työkaluja.

PARMA 17

VASTUULLISUUS

ENERGIAPÄÄLLIKKÖ laittaa kulut kuriin Parma on panostanut määrätietoisesti tuotannon energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Uusimpia askeleita ovat energiatehokkuussopimus, ISO-standardin mukainen energianhallintajärjestelmä sekä Enegian energiapäällikkö-palvelu, jonka avulla saadaan entistä yksilöidympää tietoa energiankäytöstä ja säästöpotentiaalista.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: SHUTTERSTOCK, ENEGIA JA PARMA

A

luksi pieneltä tuntuvista puroista voi kertyä vuositasolla melkoiset säästöt.

Tämä on havaittu myös Parmalla, joka on parantanut energiatehokkuuttaan tasaisin askelin joka vuosi.

Isossa kuvassa polkua viitoittaa energiatehokkuussopimus, johon Parma liittyi mukaan vuonna 2016. Käytännön ohjurina on ISO 50001 -standardin mukainen energianhallintajärjestelmä, joka on luontevaa jatkoa jo aiemmin käyttöönotetuille ympäristö- ja laatusertifikaateille.

–10%

Laatu- ja ympäristökoordinaattori Jouni Erkkilän mukaan yksiselitteisenä tavoitteena on pudottaa omaa energiankulutusta noin kymmenen prosenttia nykytasosta vuoteen 2025 mennessä. ”Lämmityksessä olemme päässeet kokonaan irti fossiilisista polttoaineista, jotka on korvattu kauko- ja hakelämmöllä. Samalla toimisto- ja tuotantotilojen sekä itse tuotannon energiankulutusta tarkkaillaan ja analysoidaan alati tarkemmalla sihdillä”, Erkkilä kertoo.

18 PARMA

Asiantuntija apuna Energiankulutuksen vähentäminen ja energia­ tehokkuuden parantaminen onnistuu alkumetreillä usein hyvinkin yksinkertaisin ja maalaisjärkisin konstein. Näitä ovat esimerkiksi kiinteistöjen lämpötilat, koneiden jouto­ käyttö sekä valaistuksen ja ilmanvaihdon säädöt. Kangasalan tehtaalla Enegian etähallintapalvelu optimoi rakennusautomaation kautta energiankulutusta ja olosuhteita.

Selkeimpien säästökohteiden löydyttyä energiatehokkuuden parantaminen on kuitenkin päivä päivältä vaikeampaa. Yhtenä riskinä on sekin, että järkevältä näyttävä parannus jossain kohtaa tuotantoprosessia voikin lisätä kulutusta toisaalla.

Päätösten ja toimintaohjeiden tueksi tarvitaankin entistä yksilöidympää ja pidemmän aikavälin dataa. Lisäksi analyyseissä on huomioitava pelkkien kulutuslukemien ohella toisistaan poikkeavat tuotantotilat, tehtaiden tuotekirjo sekä kulloinkin vallitsevat sääolosuhteet.

Tässä urakassa Parmalla on apuna Enegian energiapäällikkö-palvelu ja energiaasiantuntija Elli Ikonen.

”Parhaillaan mietimme muun muassa ledvalaistukseen siirtymistä sekä älykkäämmän talotekniikan käyttöä. Käytännössä uudistuksia tehdään tehdaskohtaisesti muiden tuotanto­ investointien yhteydessä. Askeleet voivat olla välillä pieniä, mutta kuitenkin koko ajan oikeaan suuntaan”, Ikonen muistuttaa.

Palkinto tulee kilpailuetuna Vaikka yhteinen taival on vasta alussa, antaa kokenut asiantuntija kehuja Parman määrätietoiselle energiatehokkuustyölle. Erityistä huomiota saa ISO 50001 -järjestelmän standardi­ sointi ensimmäisten joukossa, mikä Ikosen mielestä on tärkeä investointi tulevaisuuteen. ”Tähän energianhallinta-standardiin ollaan vasta heräämässä, mutta tulevina vuosina se on lähes kaikkien yritysten agendalla.

Asiaan aikaisemmin tarttuneilla yrityksillä on silloin selkeä etumatka muihin”, hän lisää.

Samaan uskoo myös Jouni Erkkilä. ”Asiakkaat osaavat arvostaa sitä jo nyt ja jatkossa se on yhä tärkeämpi kriteeri kumppaneita valittaessa. Mukana pysyvät ne, joiden toiminta on myös ympäristö- ja energiaasioissa standardien vaatimalla tasolla.”

Kulutusta tarkkaillaan ja analysoidaan alati tarkemmalla sihdillä.

Jouni Erkkilä Laatu- ja ympäristökoordinaattori, Parma

Askeleet voivat olla välillä pieniä, mutta kuitenkin koko ajan oikeaan suuntaan.

Elli Ikonen Energiapäällikkö-palvelu ja energia-asiantuntija, Enegia

PARMA 19

TULEVAISUUS

N Ä M M ENE

ELÄMYKSIÄ JA

Arkkitehtien pitää ymmärtää betonin mahdollisuudet ja myös uskoa niihin, painottaa Aalto-yliopiston betonitekniikan professori Jouni Punkki.

20 PARMA

KUKA?

Aalto-yliopiston professori Jouni Punkin mielestä betonirakentamisessa on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Lisäksi betonia ja rakentamista vaivaa liiallinen arkisuus.

Jouni Punkki • Betonitekniikan professori, Aalto-yliopiston Rakennustekniikan laitos • Aikaisemmin muun muassa johtaja Consolis Groupissa ja kehitysinsinööri Parma Oy:ssä • Tohtori Norjan teknillisestä yliopistosta sekä Teknillisestä korkeakoulusta

TEKSTI: LEENA-KAISA SIMOLA • KUVAT: MEERI UTTI

T

kT Jouni Punkki omaa laaja-alaista näkemystä betonirakentamisesta. Hän on väitellyt tohtoriksi sekä Norjassa että Suomessa ja työskennellyt pitkään betoniteollisuudessa ja alan yrittäjänä.

Tällä hetkellä hän toimii betonitekniikan professorina Aalto-yliopiston Rakennustekniikan laitoksella. Viisivuotinen professuuri saatiin aikaan viime syksynä Aalto-yliopiston myötävaikutuksella ja alan yritysten tuella. Professuuri oli täyttämättä puolitoista vuotta. ”Ala ei ole kovin vakuuttava, jos sillä ei ole edes omaa professoria.

Opiskelijat ehtivät melkein jo kadota, mutta nyt heidän määränsä on selvästi lisääntynyt. He ovat innokkaasti mukana ja olemme päässeet hyvään alkuun”, Punkki kertoo.

Raha ratkaisee liian usein Opiskelun osalta betonirakentamisen tulevaisuus vaikuttaa jo paremmalta, mutta millaiset ovat muut näkymät?

Jouni Punkin mukaan yhtenä kehityksen jarruna ovat alhaiset kustannukset, jotka liian usein ovat rakentamisen tärkein kilpailutekijä.

Samalla vähänkään paremmat ratkaisut jäävät huomioimatta.

Punkki muistuttaa, että betonilla on lähes täydellisen rakennusmateriaalin ominaisuudet. ”Aikoinaan työvoima oli halpaa ja materiaali kallista. Nyt on päinvastoin ja sen myötä työn määrä minimoidaan. Betonista tehdään yksinkertaisia muotoja eikä hyödynnetä sen kaikkia rakenteellisia ja esteettisiä mahdollisuuksia”, professori harmittelee.

Punkin mielestä nyt olisikin tärkeää löytää osaavia suunnittelijoita sekä betonin valmistajia, jotka ovat halukkaita myös haastaviin projekteihin. Estetiikan tuomaa monimuotoisuutta ei saa perusratkaisua halvemmalla, mutta pieneen lisäkustannukseen kannattaa panostaa.

Ulkonäkö rakentaa imagoa Jouni Punkki korostaa, että rakentamisen estetiikka ei saa ajaa teknisen kehityksen ohi, vaan niiden tulee kulkea rinnakkain. Tekninen kehitys ei useimmiten näy loppukäyttäjälle eikä kaupunkikuvassa.

Esimerkiksi talon teknisesti uudistettua ontelolaattaa ei rakennuksen käyttäjä huomaa välttämättä ollenkaan, professori muistuttaa. ”Imagonrakennus lähtee arkkitehtuurista ja betonilla arkkitehti voi tehdä lähes mitä haluaa. 3D-tekniikalla saadaan lisää muotoja ja kol-

• Oma konsulttiyritys Betoniviidakko Oy

miulotteisista pinnoista on kertynyt hyviä kokemuksia. Kuitubetonilla voidaan rakentaa aivan eri tavalla kuin perinteisillä betonilajeilla.”

Punkki haastaakin alan toimijoita vahvempaan kehitystyöhön, muuten toiset ajavat ohi. ”Suomi oli betonirakentamisen edelläkävijöitä aina 1990-luvulle asti. Vanhoja hyviä aikoja on turha haikailla – sen sijaan tilanne pitää korjata.”

Töitä roboteille Jouni Punkin mukaan betoniteollisuutta on automatisoitava paljon nykyistä enemmän. Koko rakentamisen prosessia pitää nopeuttaa ja rakennusaikaa työmailla on saatava lyhyemmäksi. Käytännössä työtä täytyy siirtää työmaalta tehtaaseen. ”Elementtitehtaat ovat edelleen hyvin käsityövaltaisia, vaikka komponenttien kasaamisessa voisi hyödyntää robotiikkaa. Käsiä on käytettävä siellä, missä niitä ei voi koneilla korvata.”

Punkki muistuttaa, että rakentamisessa käydään jatkossakin tiukkaa kilpailua eri materiaalien välillä. Kaikille on kuitenkin paikkansa. ”Tulevaisuudessa eri materiaaleja yhdistellään enemmän. Esimerkiksi rakenteissa hyödynnetään valmisbetonia ja betonielementtejä, myös teräs- ja betonirakenteiden yhteiskäytössä on paljon mahdollisuuksia. Tässäkin tarvitaan avoimempaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken.”

Arkkitehtien pitää ymmärtää betonin mahdollisuudet ja myös uskoa niihin. Valmistajien on puolestaan panostettava kehitystyöhön ja uusiin ratkaisuihin. Rakennuttajien ja rahoittajien rooli on myös merkittävä. Teollinen rakentaminen tuo kustannushyötyjä ja parantaa laatua. ”Kerrostaloja suunnitellaan yksilöllisesti, mutta silti päädytään samaan lopputulokseen. Massakustomointi ei tarkoita uutta epäesteettistä lähiörakentamista, vaan teknisesti samalla tavalla toteutettuja, ulkonäöltään yksilöllisiä rakennuksia. Ja mitä väliä lopulta on, vaikka Keravalle ja Vantaalle rakennettaisiin samanlaisia taloja?”

PARMA 21

PROFIILI

Parman Nummelan tehtaan yövuorolaiset aloittavat työt klo 02.00.

t i l e p ö y ök

Y

22 PARMA

ovat tuotannon takuumiehiä

NUMMELA

Betonielementtitehtaalla kaikki eivät tee aivan normaalia työaikaa. Parman Nummelan tehtaalla valmistellaan yön pimeinä tunteina tarvikkeet ja muotit aamulla alkavaa betonielementtien valua varten. Raskas työ sujuu kokeneilta, raavailta betonimiehiltä varmasti ja hyvässä järjestyksessä.

TEKSTI: JOUNI SUOLANEN • KUVAT: MEERI UTTI

U

lkona on kosteankylmä ja pimeä yö, mutta sisällä teollisuushallissa on valoisaa ja lämmintä.

Tavarantoimittaja Ismo Oksa ohjaa toimittajan ja kuvaajan peremmälle. Tässä hallissa tehdään jännitettyjä betonielementtejä teolliseen runkorakentamiseen. Viereisessä hallissa valmistuu kattorakenteissa käytettäviä valtavia laattaelementtejä.

Työvuoro on alkanut tänäkin yönä kahdelta ja kotiin pääsee kymmenen jälkeen aamulla. Oksa on tehnyt yövuoroa toistakymmentä vuotta. ”Välillä vähän väsyttää, mutta pääsee ainakin ajoissa pois. Päivällä ei tule kovin paljon nukuttua, mutta hyvin silti herään työvuoroon – ei mitään vaikeuksia”, iso ja roteva betonimies toteaa.

Tänä vuonna yöpuurtajalla tulee täyteen huikeat 33 vuotta tehtaalla. Yrityksen omistus on matkan varrella vaihtunut, mutta työ on pysynyt ja työnantaja on ollut hyvä. ”Armeijan jälkeen pääsin tänne ja sillä reissulla ollaan vieläkin.

Välillä on ollut vähän lomautuksia, mutta täällä on hyvä työporukka”, Oksa naurahtaa.

PARMA 23

PROFIILI

Hän oli aiemmin raudoittaja, mutta olkapäävaivojen ja leikkauksen jälkeen raudoitustyöt eivät enää onnistuneet. ”Vakuutusyhtiö koulutti uudelleen, ja töitä on riittänyt tehtävämuutoksen jälkeenkin”, Oksa kiittelee.

Kaikki valmiiksi aamuvuorolaisille Nykyisessä työssään Oksa saa tehtaan ainoana tavarantoimittajana työskennellä yksin ja omassa rauhassaan. Hänen vastuullaan on varustella kaikki valmiiksi aamukuudelta alkavaa muottien valua varten.

Työssä on monen muun asian lisäksi osattava lukea rakennesuunnitelmia, joista löytyvät elementtien mitat ja niihin tulevat tarvikkeet. Toisista suunnitelmista löytyvät puolestaan tarvittavat raudoitukset.

Oksa keräilee trukilla elementeissä tarvittavat tavarat. Kyytiin pääsevät raudoitukset ja muut tarvikkeet. Mies huolehtii myös siitä, että kelatelineissä on riittävästi vaijeria. ”Trukkien kanssa joutuu touhuamaan paljon, koska tarvikkeet ovat raskaita. Näitä on kuitenkin mukavampi ajaa yöllä, kun halleissa on vähemmän porukkaa.”

Työpari samalla aaltopituudella Raskas, useamman tonnin painoinen teräsmuotti nousee siltanosturin paksuilla kettingeillä valuri Jorma Helinin kauko-ohjaimen tottelemana. Työvuoro on muottien purkamista, kasaamista ja valua. ”Kun linja vaihtuu, on tehtävä muottiremontti. Näitä muotteja ei nyt tarvita ja ne viedään varastoon. Neljä tuntia kasaamme muotteja ja kuuden aikoihin alamme valamaan. Nyt laitamme viisi muottia peräkkäin aamun valuja varten”, Helin kertoo.

24 PARMA

Helin ja Pekka Immonen työskentelevät työparina. Heliniltä onnistuvat tarvittaessa myös timpurin hommat. ”Hyvin tässä on pärjätty. Voi melkein pitää silmät kiinni, sillä kyllä tässä jo tietää mitä toinen tekee. Niin kauan on tehty töitä yhdessä”, miehet naureskelevat.

Helin on ollut talossa 35 ja Immonen 18 vuotta. Yövuoroa he ovat tehneet yhdessä yli kymmenen vuotta. ”Työ vaatii kärsivällisyyttä ja tarkkuutta – valppaana on oltava koko ajan”, Helin ja Immonen muistuttavat.

Kunto kohenee myös tehtaalla Kauempana tuotantolinjalla Helin ja Immonen irrottavat muotista viitisentoista kiloa painavia kiinnitysjalkoja ja siirtävät niitä toisiin muotteihin. Homma vaatii ja myös kasvattaa hauista. ”Fysioterapeuttikin tokaisi nähdessään, että Herra jumala – nuohan ovat rautaa”, Immonen keventää.

Työpaikalla on kuntosali, mutta siellä ei kuulemma tule juuri käytyä. Työvuorossa kertyy liikuntaa yllin kyllin ja jalka nousee tuotantolinjojen yli kulkiessa. Askeleita kertyy päivän mittaan huomaamatta useampi kilometri, kun muotteja viedään ulos tai seurataan betonimassapurkin etenemistä.

Vastuulliset ja jämäkät tekijämiehet viihtyvät työpaikassaan. Aina ei kahdeksan tunnin yövuoro riitä, ja tarvittaessa jäädään ylitöihin. ”Välillä tullaan ensimmäisinä ja lähdetään viimeisinä”, Immonen kertoo. ”Ja jokainen päivä on erilainen riippuen siitä, minkälaista tuotetta tehdään”, Helin lisää.

Pekka Immonen (ylh. vas.) ja Jorma Helin ovat pitkän linjan parmalaisia.

Välillä miehet ovat tehtaalla ensimmäisiä ja lähtevät pitkän päivän jälkeen viimeisinä kotiin.

Ismo Oksa varmistaa, että aamukuudelta tÜihin tulevilla on kaikki tarvittava valmiina ja paikallaan.

PARMAsome – seuraa meitä:

parma.fi