1/2018
asettuivat taloksi Ähtärissä
PYSÄKÖINTITALO. NYT!
TEAM #PARMAkoski
3D ON POP!
ASUNNOT
pandat
asettuivat taloksi Ähtärissä
TEKSTI: VESA TOMPURI • KUVAT: TIMO AHOPELTO
Pandatalon rakennuskriteerit olivat tiukat, mutta uudet asukit ovat kotiutuneet Ähtäriin mainiosti.
Kiinassa Sichuanin maakunnassa syntyneet pandat Lumi ja Pyry lensivät Suomeen tammikuussa ja ovat siitä lähtien pitäneet majaa niitä varten rakennetussa Ähtärin Pandatalossa. Kiinalaiset valitsivat Ähtärin uusien tulokkaiden sijoituspaikaksi erityisen tiukoin kriteerein, ja myös rakennushankkeen osapuolet valikoituivat laatu ja luotettavuus edellä.
J
ättiläispanda oli välillä kotimaassaan Kiinassa erittäin uhanalainen laji. Määrätietoinen suojelutyö on kuitenkin kantanut hedelmää, ja kanta on kasvanut vajaaseen 2 000 yksilöön. Osa tätä suojelutyötä on sijoittaa lisääntymiskykyisiä pandoja vastuuntuntoisiin eläintarhoihin eri puolille maailmaa. Kun Ähtärin eläinpuiston johdolle selvisi, että puisto on vahvoilla pandojen sijoituspaikaksi, alkoi perusteellinen tutustuminen näiden sympaattisten karhueläinten lajiominaisuuksiin. Samalla piti tietysti perehtyä myös pandatalon suunnittelussa ja rakentamisessa huomioitaviin seikkoihin.
PARMA 3
Eläinpuiston pandatalossa puulla, lasilla ja betonielementeillä on kullakin oma tärkeä tehtävänsä.
”Elemementtitoimitukset menivät nappiin. Saimme Parmalta kaiken yhden luukun periaatteella.” JANNE HIIPAKKA Vastaava mestari YIT Talo Oyj
KVR-urakkana toteutetulla työmaalla pääurakoitsijalla oli valvontavastuu myös ulkoalueita koskevissa töissä, vaikka kyseiset työt urakoikin paikallinen toimija suoraan tilaajalle. ”Aikataulut pitivät pitkälti sen ansiosta, ettei yksikään lenkki toimitusketjuissa pettänyt. Erikseen on mainittava nappiin menneet betonielementtitoimitukset. Siihen vaikutti se, että saimme Parmalta kaiken yhden luukun periaatteella”, Hiipakka kiittelee.
Alakerta betonista Lähes samaan aikaan oli Hollantiin rakenteilla pandatalo, jonka ratkaisut olivat jo kiinalaisten panda-asiantuntijoiden hyväksymiä. Lumi ja Pyry ovat kotoisin samalta alueelta kuin Hollantiin aiemmin tuodut lajitoverit, joten vastaavia ratkaisuja hyödyntävän Ähtärin pandatalon suunnitelmien tiedettiin kelpaavan myös Kiinassa. ”Aikataulu oli alusta asti erittäin kriittinen tekijä koko hankkeen onnistumiselle. Sen toteutumiseksi piti venyä melkoisesti paitsi työmaalla myös suunnittelussa ja tuotetoimittajien puolella”, vastaava mestari Janne Hiipakka YIT Talo Oy:stä kertoo. Hiipakan mukaan YIT:n (tuolloin vielä Lemminkäinen) urakka luovutettiin tilaajalle jo marraskuussa, vaikka pandojen saapuminen oli ajoitettu tämän vuoden puolelle. 4 PARMA
Ähtärin eläinpuiston Pandatalo on materiaaliteknisesti monipuolinen rakennus, jossa puulla, lasilla ja betonielementeillä on kullakin tarkasti mietitty tehtävänsä. Lasia tarvitaan ennen kaikkea julkisivuihin, jotta luonnonvaloon tottuneille eläimille riittää valoa. Samalla myös Eläinpuiston vieraat pääsevät ihastelemaan bambua järsiviä kaukaisia vieraita mahdollisimman esteettömästi. Ulkoalueiden puurakenteet ovat puolestaan Siperian lehtikuusta, jonka huoltotarve on luonnollisen lahonkeston ansiosta minimaalinen. Sisällä kantava runko on tehty liimapuusta. Kellarista maapintaan asti Pandatalon välipohjat ja seinäelementit on tehty betonielementeistä. Elementteihin päädyttiin muun muassa siksi, että ontelolaattojen avulla
jännevälit saatiin pidemmiksi kuin paikallavalulla. Iso merkitys elementtitöiden toteutuksen laadulle ja aikataulussa pysymiselle oli myös sillä, että mitta- ja reikätiedot oli otettu tietomallinnuksen avulla virheettömästi huomioon jo Parman elementtitehtaalla. Kun pandat helmikuun lopulla vapautuivat kuukauden karanteenistaan ja saapuivat eläinpuistoon, niiden uusi koti oli odottanut kaukaisia tulokkaita valmiina jo lähes kolmen kuukauden ajan. Lähivuodet näyttävät, kuinka suureksi Suomeen kotoutuva pandaperhe tulee kasvamaan.
INNOVAATIOT
Silkinsileitä
betonimuotoja TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: JOUNI PUNKKI/BETONIVIIDAKKO
Betonipintakin pandojen ehdoilla
V
astaava mestari Janne Hiipakka pitää yhtenä pandatalohankkeen erityispiirteenä sitä, että hankkeessa on ollut poikkeuksellisen monta osapuolta. Kun mukaan laskee rakentajien, suunnittelijoiden ja materiaalitoimittajien lisäksi kiinalaiset pandansuojelijat ja suomalaiset eläinlääkärit, osapuolia on Hiipakan mukaan kymmeniä. Eläinsuojelun ja eläinlääketieteen asiantuntijoiden kannanotot tuli ottaa huomioon, jotta kaikki rakenne- ja materiaaliratkaisut palvelisivat pandojen hyvinvointia. ”Betonielementtipintojen tuli tästä syystä olla äärimmäisen sileitä. Sadan kilon painoinen, vahvoilla ja terävillä kynsillä varustettu karhu pystyisi raapimaan epätasaisen betonipinnan rikki”, kertoo kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti Jyrki Jääskeläinen Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen Oy:stä. Jääskeläisen mukaan Parma on onnistunut erinomaisesti. Se on luonut pandoille turvalliset olosuhteet valmistamalla tilatut tuotteet täsmälleen suunnitelmien mukaisina ja sovitussa aikataulussa.
V
eistostaidetta betonista? Helsinkiläisessä Galleria Saimassa saatiin tänä keväänä kummastella tätäkin ihmettä, kun esillä oli huhtikuun loppuun saakka Jouni Punkin töitä Toros & Torsos -näyttelyssä. Työurallaan alan tutkijana ja asiantuntijana Punkki on perehtynyt betonin ominaisuuksiin pintaa syvemmältä, mutta monelle taiteen ystävälle betoni on veistosten materiaalina uusi ja yllättävä tuttavuus. Betoni mielletään harmaaksi ja karheaksi materiaaliksi, mutta Punkin veistokset ovat värikkäitä ja silkkimäisen sileitä. ”Moni kävijä tosiaan kyseli, ovatko nämä edes oikeasti betonia”, Punkki naurahtaa. Toros & Torsos -näyttelyssä hän halusi tuoda esille betonin mahdollisuuksia ja hyödyntämätöntä potentiaalia muotojen, värien ja pintastruktuurien suhteen. Palaute kuuluikin olleen kiittävää ja kannustavaa. ”Näyttelystä jäi sen verran hyvä fiilis, että uusia betoniveistoksia alkaa varmaan tulemaan jo kesällä. Millaisia, sitä en tiedä vielä itsekään”, betonitaiteilija pohtii.
PARMA 5
PÄÄKIRJOITUS
Takaisin kannattavan kasvun polulle
R
JARMO VILJANEN TOIMITUSJOHTAJA
6 PARMA
Merkittävä kasvu vaatii rohkeita toimenpiteitä kaikilla yhtiön toimialueilla ja siksi otamme uusia askeleita myös Suomessa.
KUVA: ANTTI HANNUNIEMI
akentamisen hyvä vauhti ei osoita hiipumisen merkkejä. Toimialan suhdanne ennusteissa on povattu kiivaimman kasvuvauhdin jo taantuvan, mutta erityisesti asuntojen huima aloitustahti näyttää jatkuvan. Hyvää kehitystä selittää osaltaan asuntosijoittaminen, jonka ovat löytäneet myös yksityiset sijoittajat. Kasvu varmasti taittuu jossain vaiheessa lähivuosina, mutta vielä ei ole sen aika. Hyvä suhdannetilanne on työllistänyt rakentajia laajasti. Consoliksen Suomen yhtiöt Parma, Parma Rail ja Rajaville työllistävät tänään lähes 200 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Käsiparien kasvun myötä Parman liikevaihto kasvoi viime vuonna vajaat 20 prosenttia ja liiketulos nousi selkeästi plussalle. Hyvän kysynnän lisäksi tuloksen perustana on oma tekeminen. Consolistasoiset kehityshankkeet muuttavat toimintatapojamme ja sujuvoittavat tuotantoprosessejamme. Yhdenmukainen projektinhallintamalli on puolestaan tehokas täsmälääke häiriöiden ehkäisyyn. Jatkamme näitä kehityshankkeita täydellä intensiteetillä. Näin olemme huippuiskussa myös silloin, kun markkinatilanne alkaa vuosien kasvun jälkeen taas taantua. Consoliksen tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoa tulevien kolmen vuoden aikana yli kolmanneksella. Näin merkittävä kasvu vaatii rohkeita toimenpiteitä kaikilla yhtiön toimialueilla ja siksi otamme uusia askeleita myös Suomessa. Tuomme markkinoille asiakkaidemme kanssa yhdessä kehitettyjä ratkaisuja, mutta suunnitelmissa on myös suurempia strategisen tason peliliikkeitä. Tässä PARMA-lehden numerossa on mukana esimerkkejä kasvun polulla ottamistamme askeleista. Kerromme muun muassa kolmiulotteisen betonin mahdollisuuksista, osuudestamme Ähtärin panda talossa ja niistä hyödyistä, joita valmistajan oma suunnittelu tuo asiakkaille. Naisten asema on ollut maailmanlaajuinen keskustelunaihe ja siksi annamme tässä lehdessä puheenvuoron myös Parman ammattitaitoisille naisille. Yksi heistä on tukemamme maastohiihtäjä Krista Pärmäkoski, jonka esimerkki on siivittänyt meidät vauhtiin, jossa aiomme myös pysyä. Matka jatkuu – Go Team #PARMAkoski, go!
TÄSSÄ NUMEROSSA
ON NYT POP!
8 Arkkitehtuurin ja elementtitekniikan voimannäyte 3 ASUNNOT: Pandat asettuivat taloksi Ähtärissä Kiinasta tulleet pandat ovat Ähtärin eläinpuiston ehdottomat vetonaulat. Parma oli mukana uuden kodin rakentamisessa. 5 INNOVAATIOT: Silkinsileitä betonimuotoja Betoni muovautuu alan ekspertin Jouni Punkin käsissä myös veistostaiteeksi. 6 PÄÄKIRJOITUS: Takaisin kannattavan kasvun polulle Consolis-konsernin tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoaan reippaasti lähivuosina. Parman asiakkaille se tarkoittaa uusia yhteistyössä kehitettyjä ratkaisuja, lupaa toimitusjohtaja Jarmo Viljanen.
PARMA on Parma Oy:n asiakaslehti
20
Betoninainen
osaa näyttää kyntensä
22
24
Oma suunnittelu
rakentaa kestävää kumppanuutta 8 TOIMITILAT: Ilmalan asema on arkkitehtuurin ja elementtitekniikan voimannäyte Yhteistyö on voimaa isoissa ja vaativissa kohteissa. Tuore esimerkki löytyy Helsingin Ilmalasta, jossa Pääradan viereen nousi uudet toimitilat Hartelalle ja HSY:lle. 12 TOIMITILAT: Moderni pysäköintitalo avaimet käteen -kokonaiskonseptilla Tämän päivän parkkitalot ovat tehokkaita, mutta myös arkkitehtonisesti kiinnostavia kokonaisuuksia.
17 LAATU: Uusi projektinhallintamalli pitää hommat hanskassa Vakioitu projektin läpivienti takaa, että tehtaalta tilattu kokonaisuus matkaa asiakkaalle entistä sujuvammin ja joustavammin. 18 VASTUULLISUUS: Joutsenmerkki-talo on kestävän kehityksen laaturakentamista Vantaalle ensi syksynä valmistuva Joutsenmerkkitalo on lajissaan suurin Suomessa. Parma on yksi sen avaintoimittajista.
14 KUMPPANUUS: Uutta putkeen! Krista Pärmäkosken kolmen olympiamitalin kausi oli täysosuma. Lisää haetaan ensi talvena Seefeldistä Parman tukemana.
Julkaisija Päätoimittaja Toimittajat Ulkoasu Kannen kuvat Kirjapaino Paperi
Parma Oy • PL 76, 03101 Nummela • Puh. 020 577 5500 • info@parma.fi • www.parma.fi Petri Kähkönen Sampsa Heilä, Anne Karppinen, Timo Sormunen ja Vesa Tompuri Recommended Finland Oy Timo Ahopelto, Arkkitehtipalvelu Oy, Antti Hannuniemi, Jani Mahkonen ja Muotobetoni Grano Oy Kannet: Edixion 250 g/m2 • Sisäsivut: Edixion 120 g/m2
20 ROHKEUS: 3D on nyt POP! Ranta-Tampellan kanavaelementit ja Jyväskylän Kankaan alueen muotobetoniseinä ovat tuoreita esimerkkejä betonin uusista visuaalisista mahdollisuuksista. 22 SUUNNITTELU: Oma suunnittelu rakentaa kestävää kumppanuutta Parma satsaa lähivuosina vahvasti omaan suunnitteluosaamiseen. Asunto Oy Valokehrä Helsingin Pitäjämäessä tukee tätä tavoitetta. 24 PROFIILI: Betoninainen osaa näyttää kyntensä Parman henkilöstöstä noin 10 prosenttia on naisia. Kävimme kuulostelemassa heidän tuntojaan rakennusalasta Kangasalan tehtaalla.
PARMAsome – seuraa meitä:
PARMA 7
TOIMITILAT
Parma vastasi vaativan kohteen elementtitoimituksista ja oli merkittävässä roolissa myös suunnittelussa.
Ahdas tontti ja radan läheisyys toivat projektiin omat lisähaasteensa.
8 PARMA
Ilmalan asema
on arkkitehtuurin ja elementtitekniikan voimannäyte TEKSTI: VESA TOMPURI • KUVAT: ANTTI HANNUNIEMI
Yli 75-vuotiaan Hartela-Yhtiöt Oy:n uusi toimitalo Helsingin Ilmalassa on hieno esimerkki modernista betoniarkkitehtuurista, jonka rohkeimpiinkin muotoratkaisuihin nykyinen betonielementtitekniikka mukautuu. Oman vaativan mausteensa hankkeeseen toi Pääradan välitön läheisyys, mikä vaikutti logistiikan kautta myös rakenneteknisiin ratkaisuihin.
PARMA 9
Kattava kokonaistoimitus
H
artelan pääkonttori, jossa on vuokralaisina myös muun muassa HSY ja kaapeliyhtiö Cinia, valmistui viime joulun alla runsaan puolentoista vuoden työmaavaiheen jälkeen. Korkeimmalta kohdaltaan seitsemän- ja matalimmillaan viisikerroksisen rakennuksen alla on lisäksi avarat paikoitustilat kahdessa kerroksessa 133-paikkaisine pyöräparkkeineen. Betonielementtien toimituskokonaisuus sisälsi julkisivuelementtien lisäksi väliseinäja massiivilaattaelementit sekä ontelo- ja kuorilaattaelementit. Kaikki elementtitoimitukset hoiti Parma, vieläpä niin, että toimituksiin sisältyi merkittävä rakennesuunnittelua tukeva rooli.
”Lähdimme suunnittelemaan Helsingin sykähdyttävintä ja puhuttelevinta toimistorakennusta.” ARNDT HEIZMANN Arkkitehti
10 PARMA
Paraatipaikalle nousseen rakennuksen valkobetoninen ulokejulkisivu on kuitenkin kaupunkilaisille näkyvänä arkkitehtonis-rakenneteknisenä voimannäytteenä pääkonttorin merkittävin seikka – sisällä työskentelevien työolosuhteiden merkitystä väheksymättä. ”Arkkitehdin näkökulmasta oleellinen lähtökohta oli paitsi tilojen muunneltavuus myös ja ennen kaikkea se, että lähdimme suunnittelemaan Helsingin sykähdyttävintä ja puhuttelevinta toimistorakennusta. Luonnollisesti olemme miettineet myös käyttäjien tarpeita ja erityisesti rakennuksen kokonaistoimivuutta”, kiteyttää rakennuksen pääsuunnittelija, arkkitehti Arndt Heinzmann Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy:stä. KVR-urakkana toteutettua hanketta työpäällikkönä vetänyt Harri Rinne Hartelalta kertoo rungon ja julkisivujen toteutuk-
Näyttävän toimistotalon alla on avarat paikoitustilat kahdessa tasossa ja mittava pyöräparkki.
Sisätilojen suunnittelussa korostui muunneltavuus ja viihtyisyys.
sesta betonielementtirakenteisina päätetyn jo hankkeen alkuvaiheessa. Hankittu tontti Ilmalasta vilkkaan junaradan välittömästä läheisyydestä tiedettiin niin ahtaaksi, että mahdollisimman suuri osa työmaan töistä oli järkevää korvata hallittavilla ja turvallisilla tehdastöillä. Suunnittelun näkökulmasta elementtirunko ja tässä tapauksessa myös -julkisivut olivat kohtuullisen työläitä, mutta vielä painavampi seikka oli se, että työmaalla asiat helpottuivat huomattavasti.
Tuotannon, suunnittelun ja työmaan yhteistyötä Vaativat runko- ja erityisesti julkisivuratkaisut tulivat pohjustetuiksi heti hankkeen alussa. Rakennuttajana Hartela päätti käynnistää laajan yhteistyön niin suunnittelijoiden kuin varhaisessa vaiheessa valitun elementtitoimittajan kanssa. Koska arkkitehtisuunnitelmaan sisältyi poikkeuksellisia yksityiskohtia, elementtitoimittajan asiantuntemuksen hyödyntäminen oli oleellista sen toteamiseksi, mikä oli mahdollista ja miten se kannatti toteuttaa. ”Alussa vaihtoehtoja oli kaksi, jotka molemmat olivat tuotannon näkökulmasta
julkisivuelementeistä on jäykistäviä ja kantavia. Kaikkien julkisivuelementtien valmistukselle puolestaan toi haastetta se, että elementit koostuvat sekä suorakaiteen muotoisesta ’perusosasta’ että elementteihin kiinnittyvästä, elementin korkuisesta ulokkeesta. ”Nämä ulokkeet olivat luonnollisesti osa elementtiä jo valmistusvaiheessa. Työmaaolosuhteissa olisi ollut mahdotonta toteuttaa tällainen betonirakenne. Kun lisäksi puualumiini-ikkunat oli asennettu elementteihin tehtaalla jo valmiiksi, työmaa pääsi kohteen kaikinpuoliseen vaativuuteen nähden hieman liioitellen sanoen helpolla”, Harri Rinne toteaa.
toteutettavissa: sisä- ja ulkokuoresta koostuva ratkaisu sekä sandwich-elementtiratkaisu. Näistä kahdesta vaihtoehdosta jälkimmäinen tuli valituksi erityisesti siksi, että asennusten määrä työmaalla voitiin minimoida. Sandwich-elementteihin asennettiin ikkunat elementtitehtaalla valmiiksi paikoilleen. Myös se painoi vaakakupissa, että lämmöt saatiin näin kerroksiin mahdollisimman nopeasti, mikä helpotti sisätyövaiheita”, kertoo myyntipäällikkö Satu Parikka Parmalta. Asennettavien elementtien vähentäminen työmaalla oli erityisen tärkeää kallionkieleketontin ahtauden ja vilkkaan junaliikenteen takia. Samalla oli huolehdittava siitä, että epäsäännöllisen muotoisten betonielementtien nostot sujuivat turvallisesti. Tästä tehtävästä kantoivat yhteisvastuuta Parman, Hartelan ja rakennesuunnittelijana toimineen Ramboll Finland Oy:n asiantuntijat. ”Esimerkiksi julkisivuelementtien nostolenkkien mahduttaminen sekä ulko- että sisäkuoreen oli suunniteltava tarkkaan. Näin erityisesti painavissa elementeissä, joissa oli kapeat ikkunapielet sisäkuoressa ja painopiste eristetilassa. Nostolenkit oli usein sijoitettava epäsymmetrisesti painopisteeseen nähden, minkä vuoksi tuli paljon epäkeskeisiä nostoja”, kertoo kohteen rakenne- ja elementtisuunnittelusta vastaava projektipäällikkö Lauri Leikas Ramboll Finland Oy:stä. Mitoitustehtävän vaativuutta lisäsi se, että osa järeistä, jopa yli 14 tonnin painoisista
Kääntöelementtien salat hallinnassa Kun kerroskorkeus on suuri, julkisivuelementitkin ovat usein niin korkeita, ettei niitä voi liikenne-esteiden takia kuljettaa pystyssä. Tällaiset korkeat kääntöelementit on vaakasuuntaisen kuljetuksen takia varustettava kaksilla nostolenkeillä, jotta nosto ja kääntö työmaalla on ylipäänsä mahdollista. Kun kääntöelementin muoto on epäsymmetrinen, kuten Hartelan toimitalon julkisivuelementeillä, nostolenkkien oikea sijoittaminen vaatii suunnittelijalta ja elementtitehtaalta muutakin kuin Elon laskuoppia. ”Kääntöelementit ovat yleisesti ottaen käyttökelpoinen ratkaisu esimerkiksi katutason kerroksia rakennettaessa ja toisaalta iv-konehuoneiden yhteydessä. Tässä Ilmalan kohteessa kääntöelementin käyttö oli tavallista vaativammassa yhteydessä muun muassa monimutkaisen geometrian vuoksi. Ulkokuorta oli vahvistettava nostolenkkien kohdalta, jotta kuori ei murru käännettäessä”, Lauri Leikas toteaa. Osa julkisivuelementeistä on Hartelan pääkonttorissa mitoitettu jäykistäviksi ja kantaviksi, osalla taas on ’pelkästään’ arkkitehtoninen tehtävä. Osa julkisivuelementeistä on tuettu WQ-palkkien kyljissä oleviin teräskonsoleihin.
PARMA 11
TOIMITILAT
MODERNI PYSÄKÖINTITALO avaimet käteen -kokonaiskonseptilla Toimiva ja kustannustehokas elementtirunkojärjestelmä, tilaajan kannalta helppo kokonaistoimitus ja korkeatasoinen arkkitehtuuri. Siinä yhteisiä tekijöitä Jyväskylän Kankaalle avautuneessa P-Pergamentissa ja Espoon Leppävaaraan osaksi Rambollin uutta pääkonttoria rakennettavassa pysäköintitalossa. TEKSTI: SAMPSA HEILÄ • KUVAT: ARKKITEHTIPALVELU OY, CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT OY
ysäköintitaloille asetetaan nykyisin yleisesti huomattavasti korkeampia esteettisiä ja toiminnallisia vaatimuksia kuin takavuosikymmeninä. Valistuneet tilaajat ymmärtävät, että pysäköintitalo on yrityksille ja alueen asukkaille käyntikortti siinä missä muutkin rakennukset. Parman pysäköintitalokonseptilla toiminnallisesti ja esteettisesti korkeatasoinen ratkaisu voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja nopealla aikataululla. Parma vastaa konseptissa koko ratkaisun kehittämisestä yhdessä suunnittelijoiden kanssa ja kokonaistoimituksesta jälkivaluineen. Ratkaisussa valmisosarakentamisen nopeus ja taloudellisuus yhdistyvät yhtenäisten pintavalujen tuomaan vedenpitävyyteen sekä muodostuvan liittorakenteen hyvään kuormituksenkestävyyteen ja pitkään elinkaareen.
Pergamentti avaa uuden sivun Jyväskylän Kankaalle avattiin joulukuussa uusi ja moderni pysäköinti talo P-Pergamentti, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa on kiinnitetty huomiota nykyaikaiseen teknologiaan, entistä sujuvampaan pysäköintiin ja pysäköintitalon estetiikkaan. Lähes 20 000 kerrosneliömetrin laajuinen ja 622-paikkainen pysäköintitalo palvelee sekä alueen asukkaita että siellä työskenteleviä ihmisiä. Jokaisella pysäköintipaikalla on mobiilisovelluksen avulla ohjattava oma sähköpistoke, jota voidaan käyttää sähköauton lataamiseen tai moottorin lämmittämiseen. Pysäköintitalossa on käytössä myös auton paikantamista helpottavat näyttöpäätteet. Jyväs-Parkki oli suunnittelun alkuvaiheista lähtien tiiviisti mukana YIT:n ja Skanskan kehittämässä pysäköintitalohankkeessa, jossa päädyttiin käyttämään Parman pysäköintitaloratkaisua. ”Ratkaisun kehittämisessä kaikki asiat loksahtivat paikoilleen. Hanke sujui hienosti ja aikataulu ja kustannukset pitivät. Saimme erittäin hyvän ja toimivan pysäköintitalon.”, projektipäällikkö Petri Maaniemi Jyväs-Parkki Oy:stä sanoo.
Kokonaistoimitus helpottaa työmaata Pysäköintitalossa on kiinnitetty paljon huomiota myös itse rakennuksen sulautumiseen Kankaan historialliseen miljööseen ja korkeatasoiseen suunnitteluun. 12 PARMA
”Alueen kerrostaloissa ei ole pysäköintiä, vaan alueen kaikki pysäköintipaikat on keskitetty pysäköintitaloon. Pysäköintitalon julkisivuissa ja sisätiloissa on myös kaavamääräysten mukaisesti toteutettua taidetta”, Maaniemi sanoo. P-Pergamentin urakoitsija oli YIT:n ja Skanskan Työyhteenliittymä P-Kangas. ”Parman pysäköintitaloratkaisu on pitkälle valmiiksi kehitetty kokonaisuus ja yhteistyö Parman kanssa sujui hyvin. Elementtiratkaisu helpottaa ja nopeuttaa paljon työmaan toimintaa etenkin, kun olimme tilanneet Parmalta kokonaistoimituksen”, vastaava mestari Harri Airasvirta YIT:ltä sanoo. Parman toimitus sisälsi myös elementtiasennukset sekä juotos- ja pintavalut. ”Elementtitoimitukset tulivat useilta Parman tehtailta sovitun aikataulun mukaisesti. On myös vastuiden ja takuiden kannalta hyvä asia, että yksi toimittaja vastaa valmiista kokonaisuudesta”, Airasvirta sanoo.
Rambollin pääkonttorissa ja pysäköintitalossa yhtenäinen ilme Hartela rakentaa suunnittelu- ja konsultointiyritys Rambollille uutta pääkonttoria Espoon Perkkaalle. Muodoltaan hieman neliapilaa muistuttavan kaarevaseinäisen rakennuksen pääsuunnittelija on arkkitehtitoimisto Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy. ”Pääkonttorirakennuksessa on kolme massaa, jotka yhdessä pysäköintitalon kanssa muodostavat neljästä osasta koostuvan yhtenäisen kokonaisuuden.”
Jyväskylän P-Pergamentti ja Espoon Perkkaalle tuleva Rambollin uusi pääkonttori ovat esimerkkejä Parman kokonaistoimituksista.
Varsinaisessa pääkonttorirakennuksessa on shakki ruutumaisesti sijoitetut ikkunat, jotka vuorottelevat vihreiden alumiinikomposiittilevyjen kanssa muodostaen tavanomaisesta poikkeavan rytmikkään ja elävän julkisivun. ”Pysäköintitalossa on läpituulettuva julki sivu, johon on haettu samanlainen ilme samankokoisilla erivärisillä metallijulkisivuelementeillä, joissa on käytetty harmaan eri sävyjä”, Leena Brooke sanoo. Hän pitää Parman pysäköinti talojärjestelmää arkkitehtisuunnittelun kannalta selkeänä. ”Kävimme Parman kanssa hyvin tarkkaan runkojärjestelmän eri mitoitukset läpi niin että saimme tontille mahtumaan mahdollisimman paljon autopaikkoja”, Brooke sanoo.
Kokonaistoimitus suunnittelusta asennukseen ja pintavaluihin
”Parman elementtiratkaisu helpottaa ja nopeuttaa työmaan toimintaa.” HARRI AIRASVIRTA Vastaava mestari, YIT
”Pääkonttorirakennukselle haettiin oma erityinen visuaalinen ilme, ja pysäköintitalon julkisivu ja massoittelu on sovitettu parhaalla mahdollisella tavalla yhteen niin että julkisivu on erilainen, mutta ilme yhtenäinen”, arkkitehti Leena Brooke Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy:stä sanoo. Pysäköintitalo toimii käyntikorttina tärkeän ensivaikutelman luomisessa, sillä se näkyy heti ensimmäisenä Rambollin pääkonttorille saavuttaessa.
Jatkuvasti nousevassa 420-paikkaisessa pysäköintitalossa on 7 kerrosta ja paikkoja myös katolla. Puolilämmin puolikas kellariosuus toteutetaan paikallavaluna. Työpäällikkö Harri Rinne Hartelasta pitää Parman pysäköintitalotoimitusta työmaan kannalta helppona ratkaisuna. ”Parma on ollut hankkeen alkuvaiheesta eli viime kesästä lähtien mukana kehittämässä pysäköintitaloa. Parma toimittaa elementit asennuksineen ja valuineen tuoteosakauppana, jolloin toimituskokonaisuus on työmaan kannalta helpommin hallittavissa. Myös suunnittelu- ja muita kokouksia on kokonaistoimituksessa vähemmän kuin silloin jos osapuolia on useita”, Harri Rinne sanoo. Myyntipäällikkö Satu Parikka Parmalta kertoo, että Parman kokonaistoimitukseen sisältyy elementtitoimituksen lisäksi asennus ja juotosvalut sekä liittorakenteiset pintavalut. Parma vastaa myös elementtirungon elementtisuunnittelusta, johon sisältyvät rungon stabiliteettitarkastelut sekä rakennuksen vedenpoiston ja pintavalujen suunnittelu. Parman tuoteosakaupan sopimuskumppanina pysäköintitalon elementtisuunnittelun teki Ramboll. ”Kun pääsemme tämän kohteen tavoin mukaan jo kohteen alustavaan suunnitteluvaiheeseen, pystymme yhdessä asiakkaan kanssa kehittämään pysäköintitalon kustannustehokkaaseen elementtiratkaisuun tuotantokelpoisia ja työmaan edistymistä helpottavia ratkaisuja”, Satu Parikka sanoo.
PARMA 13
KUMPPANUUS
a t t Uu ! n e e k t pu TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: JANI MAHKONEN
Kolminkertainen olympiamitalisti Krista Pärmäkoski ylitti viime kauden suorituksillaan myös omat tavoitteensa. Nyt katse on jo ensi talvessa ja Seefeldin MM-kisoissa, joissa on tavoitteena kirkastaa Lahden hopeamitali kultaiseksi.
K
rista ”PARMAkosken” huhtikuun alussa päättynyt kilpailukausi oli täysosuma. Kaulassa killuu kolme olympiamitalia ja maailmancupin loppukoitoksissa Falunissa tuli saaliiksi myös lajin todellisen ikonin Marit Björgenin päänahka – vieläpä loppusuoran kiritaistelussa. Varsinainen kilpailukausi päättyi huhtikuun alkuun, mutta mitalistilla on riittänyt vientiä myös sen jälkeen. Lyhyt treenitauko ja parin viikon loma osuivat huhti-toukokuun vaihteeseen. Vapun jälkeisillä viikoilla edessä on paluu arkeen eli lenkkipoluille, sauvarinteisiin ja punttisalille. Lyhyeksi jäänyt loma ei kuitenkaan Kristan hymyä hyydytä. Onnistuneen kauden
14 PARMA
jälkeen on aina helpompaa suunnata seuraavaan. ”Viime kausi meni ihan älyttömän hienosti. Hienoja hetkiä oli paljon, päällimmäisenä tietysti tuo olympialaisten eka mitali. Seefeldistä niitä lähdetään hakemaan lisää ja nyt myös sitä kultaista. Marit Björgen ei enää ole lähtöviivalla, mutta vastusta on silti riittämiin. Sieltä löytyy myös laduille palaava Therese Johaug”, hän toteaa. Kristan mielimatka on edelleen 10 kilometrin perinteisen kisa, mutta tavoitteena on pärjätä paremmin myös luistelutyylillä. ”Tämä on huomioitu myös treeniohjelmassa, jossa lähdetään hiomaan luistelutekniikkaa entistä paremmaksi.”
PARMA 15
Positiivisuus tuo lisäpotkua Moni penkkiurheilija on pannut merkille myös huippuhiihtäjän positiivisen yleisasenteen. Vaikka jokin kisa ei olisi mennytkään ihan putkeen, astelee tv-kameroiden eteen urheilija, joka ei menneitä märehdi, vaan katsoo myönteisin mielin eteenpäin. ”Jokaisella on joskus huonoja päiviä ja se on osattava hyväksyä. Jos epäonnistumisia jää joka kerta murehtimaan, niin kyllä se näkyy myös tuloksissa. Positiivisella asenteella ja mielen nollauksella pääsee aina eteenpäin, murjottamalla ei oikein mihinkään. Se pätee ihan arkielämässäkin”, Krista filosofoi. Samaan hengenvetoon hän tunnustaa, että tätä taitoa hänen on itsekin pitänyt treenata. Pettymykset ottivat koville etenkin siinä vaiheessa, kun oli aika lähteä täyspäiväisesti ammattilaisuralle. ”Nuorena sitä ajatteli, että lahjakkuudella pärjää pitkälle. Vasta vuosien myötä ja kantapään kautta oppi oivaltamaan, miten määrätietoista ja kovaa työtä huipulle pääsy lopulta vaatii.”
Team #PARMAkoski siivittää lentoon Parma on ollut Krista Pärmäkosken sponsori kesästä 2017 lähtien. Samalla syntyi some- ja kannustusyhteisö Team #PARMAkoski, joka on seurannut Kristan kisamenestystä, välittänyt terveisiä ja kannustusviestejä sekä pitänyt meteliä myös ladun varrella. ”Kannustus oli varsinkin Vantaan SMladuilla ihan mieletön. Se meteli toi loppuaikaan monta sekuntia parannusta”, Krista naurahtaa.
Hän seurailee aktiivisesti myös some-viestejä, vaikka kaikkiin ei ehdikään itse aina vastaamaan. ”Palaute on tärkeää varsinkin silloin, kun itsellä on vaikeaa. Kun olin kauden alkupuolella sitkeässä flunssassa, sain todella paljon kannustusviestejä someen. Se auttoi jaksamaan ja uskomaan, että kyllä tämä tästä”, Krista muistelee. Team #PARMAkoski kuuluu herättäneen kosolti huomiota Kristan lähipiirissä, tuttavissa ja myös kisakumppaneissa. Sujuva, energinen ja edelleen jatkuva yhteistyö Parman kanssa saa muutenkin kiitosta. ”Sponsoroinnissa puhutaan usein rahasta, mutta se ei saa koskaan olla yhteistyön ainoa motiivi. Team #PARMAkoski on kokonaisuudessaan mainio idea ja samanlaista hauskaa positiivista virettä on ollut kaikessa muussakin tekemisessä. Lisäksi parmalaiset ovat itsekin urheilevaa ja urheilua seuraavaa porukkaa. Sieltä on tullut hyvin kannustusta”, Krista kiittelee. Nimet alle. Parma ja Krista Pärmäkoski jatkavat yhteisellä ladulla myös seuraavat kaksi vuotta.
3 kovaa -l ä s y m y s y k Kristalle
P
arma-lehden haastattelun päätteeksi teimme vielä kolme kovaa kysymystä, joihin oli vastattava ns. käsi sydämellä. Nähtäväksi jää, asettuvatko Krista ja Kaisa vielä joku päivä ottamaan mittaa toisistaan todellisessa kuntokisassa… P: Kesäksi kuntoon. Millä olympialaisista selvinnyt sohvaperuna treenaa itsensä uudelleen kisakuntoon ja jalkapallon MM-kisojen tuijotusurakkaan? K: Keväällä riittää pihatöitä, haravoitavaa ja roskien kuskausta. Siitä on hyvä aloittaa. Sen jälkeen voi lähteä pidemmille kävelylenkeille tai varovasti lenkkipoluille. P: Mököttääkö Carla-koira, kun palaat kisamatkalta? K: No ei tosiaan mökötä, päinvastoin! Tilanne on ihan toinen, kun alan pakata reissukamoja. Silloin Carla jo aavistaa, että olen taas poissa useamman päivän tai viikon. P: Kilometrin kuokkanousu. Kumpi on kovempi: Krista Pärmäkoski vai Kaisa Mäkäräinen? K: Tämä on tosi paha! Pitäisi ihan oikeasti joskus kokeilla ja nimenomaan silloin, kun molemmat ovat huippukunnossa. Kaisa on kyllä kova luu voitettavaksi...
16 PARMA
LAATU
Uusi projektinhallintamalli pitää hommat hanskassa Parma yhtenäistää ja sujuvoittaa projektinhallintaansa yhdessä koko Consolis-konsernin kanssa. Asiakkaalle tämä tarkoittaa, että Parmalta tilattu kokonaisuus matkaa suunnittelusta tuotantoon ja työmaalle entistä sujuvammin ja laadukkaammin. TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT SHUTTERSTOCK JA PARMA OY
U
utta projektinhallintajärjestelmää kutsutaan nimellä CODE PM10-1. Kirjain- ja numeroyhdistelmä voi kuulostaa äkkiseltään jonkin tieteiselokuvan salaiselta koodilta. Kyse ei kuitenkaan ole ufo-ilmiöstä tai rakettitieteestä, vaan koko Consolis-konsernin kehityshankkeesta, jolla yhtenäistetään eri maayhtiöiden toisistaan poikkeavia projektinhallintakäytäntöjä. Yhtenäisen projektinhallintamallin yksiselitteisenä tavoitteena on parantaa projektienhallinnan laatua, sujuvoittaa siihen liittyviä prosesseja sekä parantaa kommunikaatiota ja oman toiminnan kustannustehokkuutta. ”Asiakkaalle tämä tarkoittaa entistä parempaa ja laadukkaampaa palvelua, jossa suunnittelu-, tuotanto- ja toimitusketjuun ei jää avoimia lenkkejä, tietokatkoksia ja vastuiden osalta harmaita alueita. Tavoitteena on, että kokonaisuus pysyy yksissä ja samoissa näpeissä alusta loppuun”, tiivistää Parman projektinhallintapäällikkö Aki Loikkanen.
Aki Loikkanen Projektinhallintapäällikkö Parma
Parhaat kokemukset käytännöiksi Uuden mallin kehitystyö alkoi Parmalla ja Consoliksessa keväällä 2016. Projektien parannuskohteita seulottiin yli 40:n eri maissa työskennelleen asiantuntijan haastatteluilla. Joukosta poimittiin parhaimmaksi havaittuja käytäntöjä, joita on sovellettu muun muassa tarjouslaskennassa, sopimuksissa, katselmuksissa, lisä- ja muutostöissä, suunnittelunohjauksessa ja valvonnassa sekä projektipalavereissa tilausten seurannassa ja ennusteissa. ”Projektin eri vaiheissa syntyy ajoittain tilanteita, joissa eri vaihtoehtojen valinta ja viestikapulanvaihto eivät sujukaan odotetusti. Syynä voivat olla esimerkiksi henkilövaihdokset tai osittain epäselvät vastuut. Projektin alkuvaiheeseen osuneilla viivästyksillä on kaiken lisäksi tapana kertautua matkan varrella”, Loikkanen toteaa. Samalla hän korostaa ketjun jokaisen lenkin saumattoman yhteistyön ja tiedonkulun tärkeyttä. Puutteelliset lähtötiedot viivästyttävät suunnittelua, mutta teettävät usein lisäja muutostöitä myös tuotantoportaassa, kuljetuksissa ja työmaalla. ”Pahimmillaan ajaudutaan tilanteeseen, jossa sujuvan projektinhallinnan sijaan kiritään viiveitä kiinni ja sammutellaan tulipaloja”, Loikkanen tiivistää.
Tärkeä osa asiakaslähtöisyyttä CODE PM10-1:ssä projektit on jaettu kahdeksaan vaiheeseen, joilla kaikilla on omat päätöspisteensä. Näillä ”väliasemilla” on kaikilla omat ennakkoon asetetut kriteerit, joiden pohjalta tehdään päätös projektin jatkamisesta. ”Päätöspisteiden avulla myyjät ja projektipäälliköt voivat ohjata projektia niin, etteivät mahdolliset virheet enää kertaudu seuraavissa vaiheissa. Yhtenäinen ja ajantasainen tieto palvelee myös projektin muita osapuolia”, Loikkanen lisää. Testiversio on ollut käytössä noin 30 eri projektissa pohjoismaissa. Suomessa sitä sovelletaan täysimääräisesti jo kaikissa isommissa projekteissa. ”Tavoitteena on avoin ja yhteen hiileen puhaltava organisaatio, joka toimii ennakoivasti ja asiakaslähtöisesti sekä ymmärtää projektin kulun alusta loppuun. Samalla tietysti pidämme tiukasti kiinni laadusta ja työturvallisuudesta”, Loikkanen painottaa.
PARMA 17
VASTUULLISUUS
KANTTIA2
JOUTSENMERKKI-TALO
on kestävän kehityksen laaturakentamista
Joutsenmerkki on ns. laatu sertifikaatti ja laadun varmistamiseksi rakennus tarkastetaan kolmannen osapuolen toimesta. Pohjoismainen ympäristömerkintä varmistaa, että rakennus on laadukas ja täyttää Joutsenmerkin kriteerit. Samalla varmistetaan, että rakennusprosessi huomioi ympäristön ja toimii resurssitehokkaasti.
18 PARMA
Joutsenmerkki-talossa arvioidaan • Rakennusprosessi • Energia • Sisäilmasto • Materiaalit • Kemikaalit • Asukkaille annetut ohjeet • Laadunvalvontajärjestelmät
Joutsenmerkityssä rakennuksessa painottuvat: Energiatehokkuus ja pieni ympäristövaikutus Rakennuksessa on perinteiseen rakennukseen verrattuna tehokkaampi vaippa, parempi eristys, paremmin tiivistetyt ikkunat ja älykkäämpi ilmanvaihto.
Turvalliset materiaalit Materiaalit täyttävät kaikki ympäristömerkin tarkat kriteerit. Käytetyn puumateriaalin alkuperä tarkistetaan. Suojelluista metsistä hakattua tai geneettisesti muunneltua puuta ei käytetä.
Hyvä ja terveellinen sisäilma Joutsenmerkityissä rakennuksissa käytetään vain kriteerit täyttäviä, vähäpäästöisiä materiaaleja. Rakennusten ilmanlaatu tarkistetaan huolellisesti. Myös rakennuksen äänieristyksen on oltava huippuluokkaa.
Korkea laatu
Lähde:NCC
Myös työmaalla syntyvän jätteen määrään ja etenkin sen kierrätykseen on panostettu selvästi normaalia enemmän. Esimerkiksi puujäte viedään polttamisen sijaan haketettavaksi ja edelleen uudelleen käytettäväksi.
”Parma on täyttänyt Joutsenmerkin tiukat erityisvaatimukset. Myös aikataulut ovat pitäneet kiitettävästi.” Muun muassa kaikki betonissa käytetyt lisäaineet ja hidastimet sekä puuosien alkuperä ja niissä käytetyt lisäaineet oli tutkittava ja tarkistettava.
Parma mukana etujoukoissa Talon arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Kanttia2, rakennesuunnittelusta A-insinöörit Oy ja taloteknisestä kokonaisuudesta Optiplan Oy. Yksi avainkumppaneista on myös Parma, joka on toimittanut kohteeseen ontelolaatat, väliseinät, massiivilaatat, hissikuilun elementit, PARMArappaus-julkisivuelementit sekä parvekkeiden pyöreät betemi-pilarit. Parman myyntipäällikkö Jyrki Salorinnan mukaan projekti edellytti heiltäkin pientä salapoliisityötä. Kaikki betonissa käytetyt lisäaineet ja hidastimet sekä muun muassa apukarmien puun alkuperä sekä sen suojakäsittelyaine oli tutkittava ja tarkistettava, että Joutsenmerkin vaatimukset täyttyvät. Myös PARMArappauselementtien eristeiltä vaadittiin todistukset ja sähköputkien piti tulla tarkasti tietyltä valmistajalta. ”Tämä on ollut hieman normaalia työläämpi, mutta samalla mielenkiintoinen hanke. Omiin tuotteisiin, niissä käytettäviin eri ainesosiin ja koko tuotantoketjuun on pitänyt paneutua perusteellisesti. Kestävä kehitys ja sen mukaiset tuotteet ovat kuitenkin rakentamisen tulevaisuutta. Tässä kohtaa on hyvä olla mukana etujoukoissa”, Salorinta lisää. Samaa mieltä on myös NCC:n Laura Majoinen. Hakunilan kohde näyttää suuntaa koko toimialalle, sillä kiinteistöjen ja asumisen hiilijalanjälkeen, ympäristörasitukseen ja energiatehokkuuteen liittyvät vaatimukset kiristyvät jatkuvasti. ”Parma on meille pitkäaikainen ja osaava kumppani, joka on pystynyt täyttämään myös Joutsenmerkki-talon tiukat erityisvaatimukset. Lisäksi aikatauluissa on pysytty kiitettävästi”, projektipäällikkö tiivistää.
LAURA MAJOINEN Projektipäällikkö, NCC.
Vantaan Hakunilaan syyskuussa valmistuva, Joutsenmerkkiä hakeva kerrostalo on lajissaan ensimmäinen pääkaupunkiseudulla ja samalla myös Suomen tähän asti suurin Joutsenmerkkiä hakeva kohde. NCC:n ja VAV Asuntojen hankkeessa korostuvat ympäristöystävälliset materiaalit, energiatehokkuus, elinkaariajattelu ja aukoton laatuketju läpi koko projektin. Parma on yksi hankkeen avainkumppaneista. TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: KANTTIA2 JA HENRIK KETTUNEN
V
antaan Hakunilaan Kaskelantielle syyskuussa valmistuva vuokrakerrostalo ja sen työmaa eivät satunnaisen ohikulkijan silmissä ole välttämättä poikenneet muista lähiseudun rakennuskohteista. Katse on toki saattanut poimia hanketaulussa maininnan Joutsenmerkistä, joka kertoo ympäristöystävällisyydestä, energiatehokkuudesta sekä kestävän kehityksen periaatteiden noudattamisesta. Käytännössä kyse on hankkeesta, jossa koko rakennusprojekti sekä kaikki siinä käytetyt materiaalit ja niiden sisältämät kemikaalit tutkitaan ja tarkistetaan pienintä yksityiskohtaa myöten. Myös rakentamisen laadunhallintaan on panostettu alusta lähtien, NCC:n projektipäällikkö Laura Majoinen kertoo. ”Tavoitteena on terveellinen ja turvallinen kokonaisuus, jossa energiatehokkuus on hyvä ja sisäilmaan kiinnitetty erityistä huomiota.
Tiivistettynä voisi sanoa, että tässä hankkeessa jokainen näyttää parasta osaamistaan”, Majoinen painottaa.
Huippulaatua lattiasta kattoon Muissa Pohjoismaissa on ehditty rakentaa jo tuhansia Joutsenmerkittyjä taloja, mutta Suomessa otetaan tällä saralla vielä ensiaskeleita. Kohteita on valmiina vasta kourallinen ja Hakunilan 127 asunnon vuokrakerrostalo on lajissaan selvästi Suomen suurin. Itse hankkeessa on Majoisen mukaan keskeistä Joutsenmerkin myötä tulevat tiukat kriteerit ja niihin liittyvä tarkka dokumentaatio suunnittelusta toteutukseen. ”Kriteerit täyttäviä materiaaleja ja sopivia kumppaneita on pitänyt perata jo suunnitteluvaiheessa. Vaatimukset ovat tiukat myös työmaalla laadun varmistamiseksi.
PARMA 19
ROHKEUS
ON NYT POP! TEKSTI: SAMPSA HEILÄ • KUVAT: YLITYS OY, MUOTOBETONI JA ORNAMO
Tampereen Ranta-Tampellan kanavan reliefipintaiset elementit, Jyväskylän Kankaan alueelle toteutettu Suomen ensimmäinen muotobetoniseinä ja Espoon Asuntojen uuden asuntokohteen kuitubetoniset parvekesäleiköt osoittavat betonin monipuolisia mahdollisuuksia kolmiulotteisiin näyttäviin ja laadukkaisiin pintoihin.
Ranta-Tampellan näyttävä elementtiratkaisu on Parman ja Pontek Oy:n yhteistyön tulosta.
20 PARMA
R
anta-Tampella on Tammerkosken ympäristön viimeinen uudisrakentamisalue, jolle rantakadut ja asuintalojen keskelle rakennettava kanava siltoineen luovat omaleimaisen ja ainutlaatuisen kaupunkimaisen ilmeen. Alue on merkittävä osa Tampereen kaupunkikuvaa Näsijärven suunnasta katsottuna, ja ympäristörakentamiselle on asetettu korkeat esteettiset ja laadulliset vaatimukset. ”Järjestimme yleisten alueiden suunnittelusta kilpailun, jonka pohjalta yleissuunnitelman pääteemaksi tulivat hoikasta leveäksi kaareutuvat sillat ja kanavan reunan aaltomaiset vesiaiheet. Kanavan reunassa olevat reliefimäiset betonielementit on toteutettu niin, että elementti jatkuu aina viereisen elementin takaa, jolloin betonisauma ei jää näkyviin”, rakennuttajainsinööri Raija Tevaniemi Tampereen kaupungilta sanoo.
Valojen ja varjojen leikkiä Tähän mennessä valmistunut osuus kanavasta on Tevaniemen mukaan odotusten mukainen ja onnistunut. ”Elementtiratkaisu kehitettiin yhdessä Parman kanssa Pontek Oy:n tekemien suunnitelmien pohjalta. Elementtien pinnan laatu ja väri varmistettiin arkkitehdin kanssa Parman tekemien mallielementtien avulla. Auringonvalo ja siltojen pieliin asennettavat valonheittimet korostavat aaltomaisen pinnan elävyyttä ja valon ja varjon vaihteluita eri vuorokauden- ja vuodenaikoina”, Raija Tevaniemi sanoo.
Jyväskylän Kankaan asuntoalueelle tulevissa tukimuureissa on kolmiulotteinen kangasmainen pinta. Muotoilija Renáta Jakowleff (oikealla) sai Ornamo-palkinnon muotobetonimenetelmän kehittämisestä.
Alueella suositaan kokeilullisia ja innovatiivisia ratkaisuja, ja myös taiteella on alueen toteutuksessa merkittävä rooli. Kankaan alueelle on suunniteltu useita yhteisöllisiä piha-alueita asukkaille, joista yhden sisäpihan tukimuurissa hyödynnetään ensimmäistä kertaa muotoilija Renáta Jakowleffin kehittämää muoto betonimenetelmää. Kustannustehokas tuotantotapa mahdollistaa betonin kolmiulotteisen kuvioinnin ja pintatekstuurien teon elementtikohtaisesti. Jakowleffin menetelmä palkittiin hiljattain myös arvostetulla Ornamo-palkinnolla. Neljän kerrostalon rajaamalla yhteiskäyttöpihalla käytetään muoto betonista tehtyä tukimuuria kolmessa kohdassa ja yhteensä muoto betoniseinää on lähes 50 metriä. ”Yhteiskäyttöpihan tukimuurin pinta ei näytä perinteiseltä betonipinnalta, vaan pehmeältä ja kangasmaiselta. Muuri on hienon näköinen ja se istuu hyvin siihen ajatukseen että alueella kiinnitetään huomiota esteettisiin asioihin”, YIT:n rakennuttajapäällikkö ja Kankaan Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Katriina Silvan sanoo. Tukimuurielementit valmistettiin Parman Kangasalan tehtaalla ja ensimmäinen muotobetonikohde valmisteltiin läheisessä yhteistyössä suunnittelijoiden ja tilaajan kanssa halutun lopputuloksen varmistamiseksi.
Aurinko- ja näkösuojaa kuitubetonisäleiköllä
Projektipäällikkö Jyri Vedenpää Parmalta kertoo, että reliefipintaisten elementtien 4 x 6 metrin kokoisen teräsmuotin toimitti Parman yhteistyökumppani Fetek Oy. Elementit valmistettiin paikallisesti Parman Kangasalan tehtaalla. Reliefissä kolmen sentin syvyys kertaantuu Vedenpään mukaan niin, että kuvion kokonaissyvyys on ohuimmillaan 12 cm ja paksuimmillaan 24 cm. ”Betonista voidaan tehdä hyvin monimuotoisia pintoja. Esimerkiksi pintahidastimen toimivuus yhdessä ulkokäyttöön tarkoitetun hyvin vähän vettä sisältävän P-lukubetonin kanssa edellyttää korkeaa ammattitaitoa ja huolellista tuotannon suunnittelua halutun pinnan saavuttamiseksi”, Jyri Vedenpää sanoo.
Pehmeää ja kangasmaista betonipintaa Kankaan alue on Jyväskylän kaupungin merkittävin aluekehityshanke, jossa entisen paperitehtaan läheisyyteen Tourujoen rannalle rakennetaan tulevaisuuden älykästä kaupunginosaa vehreään ympäristöön.
Espoon Asunnot Oy:n kahden asuinkerrostalon vuokra-asuntokohteessa Niittysillankulma 1:ssä Espoossa käytetään parvekkeilla kuitubetonista tehtyjä ohuita ja pinnan laadultaan hyvin viimeisteltyjä säleikköjä, joissa on neliön ja kolmion mallisia aukkoja ja syvennyksiä. Leveydeltään 1 260 mm:n säleiköt toimivat aurinko- ja näkösuojana päästäen kuitenkin valoa parvekkeelle ja asuntoon myös säleikön kohdalta. Säleikköjä on tehty myös harmaina aiemman valkobetonisen kuitubetonin lisäksi. ”Tässä kohteessa on käytetty sisään vedettyjä parvekkeita ja julkisivuissa graafista betonia. Graafisen betonin shakkiruutumaista pintaa on jatkettu parvekkeissa näillä kuitubetonielementeillä. Kokonaisuudesta muodostuu tällöin kaavan mukaiset ehyet kuutiomaiset rakennukset, vaikka parvekkeet ovat sisään vedettyjä”, arkkitehti SAFA Juha Kämäräinen ArkOpen Oy:stä sanoo. ”Suunnitteluvaiheessa kävimme läpi vaihtoehtoja, ja itävaltalaisen tuotteen sijaan päädyimme Parman kuitubetonielementteihin yhdessä urakoitsijan kanssa. Ensin Parma teki värimallit ja sitten mietimme yhdessä muottisuunnittelua ja kävimme lopuksi katsomassa mallielementtejä. Tähän mennessä asennetut elementit osoittavat, että lopputulos on onnistunut ja julkisivu toimii kokonaisuutena niin kuin suunnitteluvaiheessa ajateltiin”, Juha Kämäräinen sanoo.
PARMA 21
SUUNNITTELU
Oma suunnittelu rakentaa kestävää kumppanuutta TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: ARKKITEHDIT ANTTILA & RUSANEN OY
Parman tavoitteena on vastata omaan tuotantoon liittyvästä suunnittelusta itse vuoteen 2020 mennessä. Helsingin Pitäjänmäen Asunto Oy Valokehrä on ensimmäisiä tavoitetta tukevia asuntokohteita. Vaativat projektit ovat samalla askeleita kohti rakentajan ja elementtitoimittajan entistä tiivimpää ja pitkäjänteisempää yhteistyötä.
H
yvin suunniteltu on puoliksi tehty, muistuttaa vanha kansanviisaus. Lausahdus pitää edelleen kutinsa, sillä huolellinen suunnittelu on rakennushankkeissa avainasemassa niin laadun, aikataulujen kuin kustannusten hallinnassa. Tämä on ollut kantavana ajatuksena myös Parmalla, jonka strateginen tavoite on tehdä omaan tuotantoon liittyvä suunnittelu kokonaan itse vuonna 2020. Tällä hetkellä oman suunnittelun osuus on noin neljänneksen luokkaa. Parmalaiset ovat tiivistäneet jatkuvasti yhteistyötään Consolis-konserniin kuuluvan virolaisen suunnitteluyhtiö CES Estonian kanssa. Tänä vuonna yhtiön suunnittelutiimiin hankittiin lisäosaamista myös yrityskaupalla, kun jännebetonirakenteisiin erikoistunut Koskela Consulting Oy tuli osaksi Parma-perhettä.
Tärkeää tietoa tuotannoista Etenkin vaativimmissa kohteissa elementtisuunnittelu on järkevintä tehdä siellä, missä siihen on parasta osaamista sekä käytännön kokemusta myös tuotantoon liittyvistä yksityiskohdista ja haasteista. ”Näin varmistetaan onnistunut ja toimiva lopputulos heti alusta lähtien”, Parman asuinrakentamisen yksikönpäällikkö Jussi Lehti painottaa. Elementtisuunnittelun, tuotannon ja logistiikan ostaminen samassa paketissa parantaa hänen mukaansa laatua ja riskienhallintaa, lisää esivalmistusastetta sekä sujuvoittaa koko rakennusprosessia. Samalla säästyy aikaa ja rahaa. ”Vaativa elementti- ja rakennesuunnittelu ei ole enää entiseen tapaan rakennusliikkeiden ydintoimintaa. Lisäksi asiakkailta tulevia suunnitelmia joudutaan usein muokkaamaan meille sopiviin tiedostomuotoihin. Tässä piilee aina myös inhimillisen virheen riski, joka pahimmillaan havaitaan vasta tuotantovaiheessa”, Lehti toteaa. 22 PARMA
Valokehrässä on kiinnitetty huomiota jo hankevaiheessa muun muassa julkisivumateriaaleihin, talojen muotoihin sekä ikkunoiden sijoitteluun.
Valokehrä loistaa ratkaisullaan Helsingin Pitäjänmäelle nouseva Asunto Oy Valokehrä on yksi tuore esimerkki asuintalokohteesta, jossa hyödynnetään kokonaisvaltaisesti Parman suunnitteluosaamista. Kahdessa 9-kerroksisessa talossa on yhteensä 131 asuntoa, joihin Parma toimittaa suunnittelemansa ja valmistamansa betonielementit. Elementtien toimitukset alkavat toukokuussa ja valmistuvat ennen joulua 2018. Kohteen rakentajana on Pohjola Rakennus Oy Uusimaa. Työpäällikkö Markku Kailan mukaan Parman kanssa on tehty sujuvaa yhteistyötä jo pitkään ja Valokehrän kohdalla elementti toimittajan tietotaidosta on ”Parman oman ollut paljon hyötyä jo hankesuunnittelun ansiosta vaiheessa. voimme karsia kustannuksia ”Parman oman suunnittelun ansiosta voimme ja kehittää rakenteita karsia turhia kustannuksia tuotantoystävällisiksi. Samalla ja kehittää rakenteita tuoedetään kohti syvempää tantoystävällisiksi. Elementtitoimittajan oma suunnittelu kumppanuutta.” on järkevää myös turvallisuusnäkökulmasta”, Kaila toteaa. MARKKU KAILA Työpäällikkö Pohjola Rakennus Oy, Uusimaa
Kohti kumppanuutta ja yhteisiä konsepteja
Valokehrässä Parman suunnittelijat ovat löytäneet jo hankevaiheessa oikeita ratkaisuja muun muassa julkisivun materiaaleihin, talojen muotoihin sekä ikkunoiden sijoitteluun. Ne kaikki tuovat osaltaan kustannussäästöjä. ”Tässä kohteessa rakennesuunnittelija ja elementtisuunnittelija tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta pystymme hyödyntämään vuosisopimustuotteita. Samalla vältämme erikoisia rakenteita, joiden toteuttaminen on kallista, hidasta ja voi sisältää työturvallisuusriskejä”, Kaila lisää. Hänen mielestään yhteistyötä kannattaa tiivistää etenkin kaavavaiheessa. Samalla edetään askel askeleelta kohti syvempää kumppanuutta. ”Tavoitteena on löytää sellaisia ratkaisuja, jotka kelpaavat kaavoittajalle ja arkkitehdille sekä ovat meille edullisia toteuttaa. Samalla haetaan yhdessä sellaisia konsepteja, jotka sopivat meidän omaan tuotantoon”, Kaila toteaa.
PARMA 23
PROFIILI
KANGASALA
24 PARMA
”Jotenkin he osaavat viedä muutokset läpi miehiä paremmin.” EETU LAHTINEN teknologiainsinööri
Eeva Kaataja (vasemmalla alhaalla), Emmi Poutiainen (vasemmalla) ja Veera Rönö (oikealla) ovat tottuneet miehiseen työympäristöön. Uudelta tulokkaalta se kuitenkin vaatii hieman rohkeutta.
Betoninainen osaa näyttää kyntensä
Naiset ovat rakennusalalla selkeä vähemmistö, mutta kaivattuja työkavereita. Parman Kangasalan betonielementtitehtaalla naisten arvo on huomattu. Toisaalta remmissä mukana olevat naiset ovat myös osanneet ottaa oman paikkansa. TEKSTI: ANNE KARPPINEN • KUVAT: EMIL BOBYREV
P
arman työntekijöistä noin joka kymmenes on nainen ja Kangasalan tehtaalla heitä on kuusi. Kolme työskentelee tuotannossa tehtaalla, loput kolme muissa toiminnoissa. Yhteensä Kangasalan tehtaalla on 120 työntekijää. ”Kaataja tulee”, lohkaistaan kahvipöydästä, kun projektipäällikkö Eeva Kaataja palaa työpalaverista. Miehiä hymyilyttää. Kaataja toteaa huumorin tavanomaiseksi ja omassa porukassa jo väljähtyneeksikin. Hyväntahtoista se on aina ollut. Kahvipöydän äärelle tulemme tehdaskierroksen jälkeen. Sitä ennen tapaamme betonielementtien parissa työtään tekevät naiset. Tehtaan aamu- ja iltavuoro vaihtavat kahden aikaan iltapäivällä. Emmi Poutiainen on tullut töihin kuudeksi ja lähdössä pian kotiin.
Vuodesta 2011 Kangasalla työskennellyt Poutiainen innostuu edelleen työstään. Rakentaminen ja arkkitehtuuri kiinnostavat ja oma työ palvelee tätä uteliaisuutta. Vaihtuvat kohteet ja elementit opettavat jatkuvasti uutta. Työpaikka ja -kaverit saavat kiitosta. ”Onhan se paljon kiinni myös siitä, miten itse änkee porukkaan mukaan. Kyllä naisetkin osaavat olla tällä alalla, ei meitä tarvitse vähätellä.”
Naisella on silmää yksityiskohtiin Ammattikoulun käytyään Poutiainen oli hetken työttömänä, kunnes löysi betonin aikuiskoulutuskeskuksen kautta. Nyt hän on päässyt
PARMA 25
näyttämään kyntensä yhtenä tehtaan tiimivastaavista, jotka valvovat työn laatua ja opastavat uusia työntekijöitä tehtäviinsä. ”Ei täällä kynnet edellä mennä”, Poutiainen väläyttää. Jatkamme matkaa Poutiaisen työpisteelle viimeistelyyn. Tänä aamuna työ on ollut enimmäkseen mittaamista. Elementtien viimeistelyn laadunvalvonta kuuluu Poutiaisen tehtäviin. Välillä joutuu puutteista huomauttamaan. Tänään asiaa on ollut pintamateriaaleista. Sekä Kaataja että Poutiainen kokevat, että naisen tavassa katsoa on hyötyä varsinkin laadunvalvonnassa. Poutiainen sanoo suoraan, ettei aio ottaa työstä ylimääräistä stressiä. Työ on iso osa elämää ja merkitys sen mukainen. Koko seitsemän vuoden historian aikana ylimääräistä stressiä ei myöskään ole tarvinnut kokea. Töihin on aina ollut kiva tulla ja hyvä lähteä kotiin. Kyse on siitä, millainen työpaikan yleinen ilmapiiri on ja miten työntekijät tulevat kuulluiksi.
Pintahidastetta kahdessa vuorossa Toisella puolen tehdashallia Nelli Karisola ruiskuttaa muotin pohjalle betonielementtivalun vaatimaa pintahidastetta. Nainen on suojautunut hyvin, eikä ensisilmäyksellä erotu joukosta. Työvuoro on loppumassa ja vaihtoon tulee päivittäisen johtamisen palaverin jälkeen Veera Rönö, jonka kavaltaa palaveria kuulemaan kokoontuneesta selkien muurista paitsi pienuus myös vaalea poninhäntä. Rönö on valmis jatkamaan betoniliiman kuivumista hidastavien pintahidasteiden levittämistä aina iltakymmeneen. Takana on kaksi vuotta kesätöitä ja nykyinen vakituinen paikka Parmassa. Toinen uravaihtoehto olisi ollut sosiaalialalla, mutta betonitehtaan mutkaton työ tuntuu tähän elämänvaiheeseen sopivammalta. Palkassakaan ei ole moittimista. ”En minä tätä suunnitellut, mutta ei tämä huono ratkaisu ole”, Rönö huomauttaa. Karisolalle betonitehdas on välivaihe. Parmaan hän löysi siskon poikaystävän kautta ja pääsi kokoamaan tiilimuotteja. Pintahidasteiden levittämisen lisäksi hän on nyt välillä viimeistelyssä. Takana on reilu puoli vuotta ja tavoitteena opiskelu lääketieteellisessä. ”Aiempi kokemus tehdastyöstä ei ollut mielekäs, mutta tämä onkin ollut mielenkiintoista”, Karisola kuvaa.
Mukana muokkaamassa ympäristöä Eeva Kaatajaa odottaa nyt palaveri. Projektipäällikkönä hän vastaa muun muassa Pirkanmaan isoista, yli miljoonan euron hankkeista. Kuitubetonin kehittämistä käsitelleestä lopputyöstä Tampereen Teknillisessä Yliopistossa on aikaa jo toistakymmentä vuotta. Kiinnostus rakentamiseen kasvoi materiaalitekniikan pienimmistä osista eli atomeista ja molekyyleistä isompiin, konkreettisiin kokonaisuuksiin eli seiniin ja kattoihin. Lyhyen tutkijan pestin kautta Kaataja löysi Kangasalle Parmaan, ensin kehitysinsinööriksi ja siitä projektipäälliköksi. 26 PARMA
Tehty työ palkitsee aina, kun Kaataja näkee valmiin kohteen ja ymmärtää sen kautta olleensa omalta osaltaan luomassa tulevaisuuden ympäristöjä. Siitä muistuttaa muun muassa Tampereen uusin maamerkki, tornitalo Luminary. Kaatajan ollessa palaverissaan tapaamme vielä myynti-insinööri Tanja Hyvärisen, joka on juuri asettunut kahvipöytään. Seitsemän vuotta talossa olleen Hyvärisen kanssa tarinointi kääntyy väistämättä naisten ja miesten rooleihin. ”Kun kahvipöydässä on molempia sukupuolia, tulee keskusteluihin variaatiota ja sävyjä. Meillä myös kerääntyy samaan pöytään ihmisiä kaikista yksiköistä. Siinä tutustuu toisiin ja se tekee työn helpommaksi kaikilla tavoilla.”
Miesten ja naisten jutut Kahvipöydän päästä läikähtää hymy. Kaataja tulee. Se on sitä miesten huumoria. ”Yhden kerran olen urani aikana joutunut miettimään, puuttuako asiattomuuteen. Se tuli kuitenkin talon ulkopuolelta, eikä sittemmin toistunut. Annoin olla, mutta mietin kyllä sitä mahdollisuutta, että alkaa toistua. Selvää on, että varsinkaan naisen ei parane olla rakennusalalla turhan herkkähipiäinen. ”Kukkahattutädit eivät tule tälle alalle, hankintainsinööri Minna Maso toteaa. Ja Kaataja jatkaa: ”Naisen ei myöskään tarvitse olla rakennusalalla yksi jätkä.”
Parman miehet Parman naisista Koska sattui kohdalle, oli pakko kysyä miehiltä ajatuksia betoninaisista. Kahvipöytä hiljenee hetkeksi, katseet hakevat vastauksia pöydän pinnasta ja joku toteaa, ”arvaako sitä mennä sanomaan”. Vitsi aukeaa ja porukka rämähtää nauruun. Hankekehityspäällikkö Juhani Toivonen ynnää kaikkien puolesta: ”Naisia saisi olla enemmän. Aina naiset ovat tasapainottaneet organisaatiota. Ja aina niitä rohkeita on ollut ja aina naiset ovat mahtuneet organisaatioon yhtenä meistä.” Toivonenkin käyttää määrettä rohkea nainen. ”Voisin kuvitella, että on ihan kohtuullinen kynnys tulla miehiselle alalle harvojen naisten joukkoon.” Teknologiainsinööri Eetu Lahtinen on huomannut pääsevänsä helpommalla, kun projektissa on mukana nainen. Kyse on tavasta viedä asioita eteenpäin ja kommunikoida. ”Nainen osaa kuunnella ja asettua toisen rooliin paremmin, ottaa vastaan ja huomioida kritiikkiäkin. Jotenkin he osaavat viedä muutokset läpi miehiä paremmin.” Hyvä kahvipöytäkeskustelu päättyy aina konsensukseen, niin nytkin. Yhdessä todetaan, että viihtyminen ja pärjääminen rakennusalalla ovat lopulta persoonakohtaista, oli sitten nainen tai mies.
Emmi Poutiaisen vastuulla on muun muassa elementtien viimeistelyn laadunvalvonta. Tanja Hyvärinen (alhaalla vasemmalla) on Kangasalan tehtaan myynti-insinööri ja Eeva Kaataja (alhaalla oikealla) alueen isompien hankkeiden projektipäällikkö.
Naisen ei pidä olla rakennusalalla turhan herkkähipiäinen, mutta ei myöskään yksi jätkistä.
PARMAsome – seuraa meitä:
parma.fi