PARMA-lehti 2/2017

2/2017

Team PARMAkoski:

MITALI MIELESSÄ OLYMPIALADUILLE

UUSI TAPIOLA

UUSI JOHTAJA

UUTTA TEKNIIKKAA

TOIMITILAT

Helsinki-Vantaalle avataan vuoden 2020 aikana ikoninen sisäänkäynti.

Nykyisen terminaalin eteen valmistuu täysin uudenlainen lentomatkustajia palveleva alue upeine lähtö- ja tuloauloineen. Uudisosassa on näyttävät tilat lähtöselvitystä, turvatarkastusta, matkatavaroiden luovutusta ja matkustajien vastaanottamista varten.

Terminaalin laajennus on

HUIPPUVAATIVA

PALAPELI

Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennus kaukolentojen alueella on suurin hankekokonaisuus Finavian noin 900 miljoonan euron kehitysohjelmassa. Terminaalin laajennuksen kaikkien kolmen rakennusvaiheen betonielementtitoimittaja Parma on kehittänyt runkoratkaisujen taloudellisuutta ja nopeaa toteutettavuutta yhdessä pääurakoitsija Lemminkäinen Talo Oy:n kanssa.

TEKSTI: SAMPSA HEILÄ • KUVAT: PES-ARKKITEHDIT OY, ARKKITEHTITOIMISTO ALA OY JA ARKKITEHTITOIMISTO HKP OY, ARKKITEHDIT DAVIDSSON TARKELA OY JA RUNE & BERG DESIGN

PARMA 1

F

inavian projektipäällikkö Esa-Pekka Timonen vastaa erillishankintoineen noin 400 miljoonaa euroa maksavasta terminaalin laajennuksesta, jolla kasvatetaan muun muassa laajarunkokonepaikkojen ja matkustajasiltojen määrää.

Vuosina 2015–2020 toteutettavan kehitysohjelman avulla lentoasema voi tulevaisuudessa palvella yhteensä 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa. ”Matkustajaliikenne on kasvanut jopa odotettua nopeammin, sillä Helsinki-Vantaan lentoaseman sijainti on optimaalinen erityisesti Kiinan, Japanin ja Korean suunnasta tuleville vaihtomatkustajille”, Esa-Pekka Timonen sanoo.

Palvelu pelaa myös työmaan keskellä Laajennuksen jälkeenkin lentoasema palvelee vaihtomatkustajia saman katon alla ilman terminaalin vaihtoa. Kapasiteetin kasvu yhdistettynä lyhyeen vaihtoaikaan ja hyvään sijaintiin parantaa entisestään Helsinki-Vantaan kilpailuasemaa, kun lentoliikenteen matkustajamäärät kasvavat.

2 PARMA

Terminaalin kolmen laajennusosan sijainti toimivan lentokentän keskellä ja korkeat turval­ lisuusvaatimukset tekevät työmaasta erittäin vaativan. Kilpailun kautta pääurakoitsijaksi valittu Lemminkäinen Talo Oy on kuitenkin Timosen mukaan suoriutunut työmaan johtamisesta erittäin hyvin. ”Toteutusmuotona Lemminkäisen kanssa on yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka, jossa aliurakoitsijat ja materiaalitoimittajat valitaan avoimesti yhdessä. Elementtitoimittajaksi valitun Parman kanssa toimitukset ja asennukset ovat menneet oikein hyvin. Hankkeen sujuva eteneminen ja korkean palvelutason säilyttäminen myös rakentamisen aikana on lentoyhtiöille ja heidän matkustajilleen tärkeää”, Timonen sanoo.

Tehokkuus ja turvallisuus keskeisiä vaatimuksia Parma on valittu betonielementtitoimittajaksi terminaalin kaukoliikennealueen laajennusten kaikkiin kolmeen vaiheeseen eli eteläja länsisiipeen sekä niiden väliseen Plazaksi nimettyyn keskusosaan.

Eteläsiipi otettiin käyttöön heinäkuussa ja rakenteilla oleva keskusosa avataan vuoden 2019 alussa. Kolmion muotoisen, arkkitehtonisesti vaikuttavan keskusaukion ympärille sijoittuvat muun muassa turvatarkastus sekä myymälä- ja ravintolapalveluja. Peräti 300 metrin pituisen länsisiiven rakentaminen käynnistyi tänä syksynä. Alueelta lähtevät paitsi kaukolennot, myös muut Schengenalueen ulkopuolelle lähtevät lennot.

Suunnittelun ohjaamisesta vastaava projektipäällikkö Tapio Vihinen Lemminkäinen Talo Oy:stä kertoo, että runkoratkaisuja on kehitetty yhdessä Parman kanssa. ”Parma on toiminut meillä kumppanina runkoratkaisujen kehittämisessä. Parma on ollut vahvasti mukana suunnittelussa ja toteutussuunnittelussa, ja yhteistyössä Parman ja suunnittelijoiden kanssa on löydetty hyviä kustannustehokkaita ja toteutuksen kannalta toimivia ratkaisuja hankkeelle”, Tapio Vihinen sanoo.

Hän painottaa, että lentoaseman laajennushankkeeseen kohdistuu useita tavanomaisesta poikkeavia ja korkeita vaatimuksia, jotka edellyttävät kaikkien materiaalitoimi-

Hankekokonaisuus valmistuu vuonna 2020 ja se palvelee etenkin Aasian lentoliikennettä.

Kehitystyötä detaljeista nopeaan asennukseen Myyntipäällikkö Teemu Hämäläinen Parmasta kertoo, että länsisiivessä käytetään pitkälle samanlaista runkoa kuin jo käyttöön otetussa eteläsiivessä. ”Alimmissa kerroksissa on betoninen pilari-palkkirunko ja yläkerroksissa teräsrunko, jossa Parmalle kuuluvat myös teräksisten liittopilarien valut. Parma toimittaa kaikille tasoille ontelolaatat ja vastaa elementtien asennuksista ja juotosvaluista”, Teemu Hämäläinen sanoo.

Hämäläisen mukaan terminaalin eri vaiheissa on kyetty yhteistyössä kehittämään esimerkiksi laattatyyppejä ja liitosdetaljeja koko hankkeen kannalta taloudellisemmiksi ja nopeammiksi toteuttaa. ”Finavian ja Lemminkäisen kanssa on pyritty myös minimoimaan nosturien ja elementtirekkojen tuottamatonta odotusaikaa kartoittamalla asennuksen aikaiset työ­ vaiheet. Näin rungon asentaminen etenee mahdollisimman tehokkaasti”, Hämäläinen selvittää.

tusten ja asennusten tarkkaa ennakko- ja turvallisuussuunnittelua. Elementti- ja muut kuljetukset työmaalle tapahtuvat toimivan lentokentän niin sanotun puhtaan alueen läpi, jossa kulkee lentokoneita ja matkustajat on turvatarkastettu. ”Lentoturvallisuus edellyttää huolellista kuormien pakkausta sekä kivien ja roskien poistamista autonrenkaista ennen kuin ne ajavat lentokoneiden rullausteiden yli. Logistiikka ja asennukset on hoidettava niin, että kaikki palaset tulevat ajallaan ja loksahtavat suunnitellusti paikoilleen. Näin pysymme sovitussa hyvin tiukassa aikataulussa”, Vihinen sanoo.

PARMA 3

PÄÄKIRJOITUS

Jatkuva parantaminen näkyy asiakaskokemuksessa

R

akentamisen kasvu jatkuu ripeänä jo toista vuotta peräkkäin. Tuoreimmat ennusteet hivelevät rakentajien mieltä, sillä näkymät ovat myönteiset myös ensi vuodelle. Asuinrakentamisen tahti saattaa sijoittajien kovimman vedon vaimentuessa hieman laskea, mutta viennin myötätuuli enteilee investointitulpan poksahtamista ja teollisuusrakentamisen kasvua. Uudisrakentamisen volyymi on edelleen kaukana 2000-luvun huippuvuosista, joten kasvupotentiaalia on.

Asuinrakentamisen painottuminen kerrostaloihin on tuonut meille tekijöille töitä, mutta samalla myös haasteita. Asuntokoon pieneneminen on nostanut erityisesti väliseinäelementtien kysyntää. Tehtailla tehdään nyt pitkää päivää ja valetaan jopa viikonloppuisin. Toimitusaikasiirroiltakaan ei ole täysin vältytty.

Sujuvan tuotannon varmin tae ovat tuotantokelpoiset ja riittävän varhaisessa vaiheessa toimitetut suunnitelmat. Myöhässä olevat tai puutteelliset suunnitelmat johtavat revisiokierroksiin ja häiriöihin, joista kärsivät kaikki työn alla olevat projektit.

Parantaaksemme tuotantomme tehokkuutta ja toimintavarmuutta, teemme muutoksia tuotesuunnitteluun. Tavoitteenamme on, että teemme kaikki oman tuotannon tarvitsemat suunnitelmat itse vuonna 2020. Tämä on yksi meneillään olevan muutosohjelman tärkeimmistä kehityshankkeista.

Muita mainitsemisen arvoisia hankkeita ovat muun muassa koko Consolista koskeva yhdenmukainen projektinhallintamalli sekä tuotannon tehostamiseen tähtäävä LEANvirtaviivaistus. Näiden hankkeiden hyödyt näkyvät työmailla aikataulujen pitävyytenä ja entistä parempana laatuna.

Kädessäsi on tämän vuoden toinen PARMA-lehden numero. Näillä sivuilla kerromme lisää omaan suunnitteluun siirtymisestä ja asiakaskokemuksista ajankohtaisissa hankkeissa.

Rakentamisessa on nyt hyvät ajat ja tulevaisuuteen peilaavassa artikkelissa RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti visioi alan tuotta­vuuden parantamismahdollisuuksia. Avaimet ovat meillä tekijöillä ja yhteistyössä. Mukana on myös olympiakauteen Parman tuella valmistautuvan Krista ”PARMAkosken” haastattelu.

Rakentamisessa on nyt hyvät ajat.

Avaimet ovat meillä tekijöillä ja yhteistyössä.

JARMO VILJANEN VA. TOIMITUSJOHTAJA

4 PARMA

KUVA: ANTTI HANNUNIEMI

Nautinnollisia lukuhetkiä!

TÄSSÄ NUMEROSSA

Tarmo Pipatti:

Terminaalin laajennus on

HUIPPUVAATIVA

PALAPELI

Tuottavuuden avaimet yhteistyössä

8

1

22 18 Team PARMAkoski:

PARMAperustukset

MITALI MIELESSÄ OLYMPIALADUILLE

valttia Porin asuntomessualueella 1 TOIMITILAT: Terminaalin laajennus on huippuvaativa palapeli Mittavan laajennuksen myötä Helsinki-Vantaa betonoi paikkansa lentokenttien kärkikastissa.

4 PÄÄKIRJOITUS: Jatkuva parantaminen näkyy asiakaskokemuksessa Rakentamisessa on nyt hyvä veto. Samalla on panostetattava laatuun ja yhteistyöhön, opastaa Parman va. toimitusjohtaja Jarmo Viljanen.

6 ASUNNOT: Tapiolan Kirjokansi – uuden ajan kaupunkirakentamista Tapiolan uudessa keskustassa huippu­laadukkaat kerrostalo­ asunnot rakennetaan kauppakeskuksen päälle.

PARMA on Parma Oy:n asiakaslehti

8 ASUNNOT: PARMAperustukset valttia Porin asuntomessuilla Jokisuisto on haastava rakennusalusta, johon Parman perustusratkaisut tuovat selkeitä aika- ja kustannussäästöjä.

10 INFRA: Ratarakentamisessa on nyt uusi vaihde Ratahankkeet tuovat töitä myös ParmaRailin tehtaalle Forssaan.

11 LAATU: Parman suunnittelu säästää aikaa ja euroja Parma ottaa suunnittelun kokonaan omiin käsiin vuoteen 2020 mennessä.

Julkaisija Päätoimittaja Toimittajat Ulkoasu Kannen kuvat Kirjapaino Paperi

12 IHMISET: Pysyvyyttä, läsnäoloa ja selkärankaa Perttu Salmela luotsaa Rajavilleä pohjoisille vientimarkkinoille.

14 TOIMITILAT: Muodin keskus Pariisin tyyliin Vantaan uusi Fashion Center on myös muuntojoustavuuden malliesimerkki.

16 INFRA: Arvo-Tec teki kalankasvatuksesta huipputekniikkaa Betonialtaat avaavat kalankasvatukseen uuden ja ekotehokkaamman ajan.

Parma Oy • PL 76, 03101 Nummela • Puh. 020 577 5500 • info@parma.fi • www.parma.fi Petri Kähkönen Sampsa Heilä, Sirkka Saarinen, Leena-Kaisa Simola, Timo Sormunen ja Vesa Tompuri Recommended Finland Oy Jani Mahkonen/Lomagraphics, Juha M. Kinnunen, Insinööritoimisto Savolainen ja Meeri Utti Grano Oy Kannet: Edixion 250 g/m2 • Sisäsivut: Edixion 120 g/m2

18 TULEVAISUUS: Tuottavuuden avaimet yhteistyössä RT:n väistyvä toimitusjohtaja Tarmo Pipatti muistuttaa myös digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista.

20 VASTUULLISUUS: Kiertotalous toimii – extrabetonista myös uusia tuotteita Ylijäämäbetonista valmistetaan muun muassa kaapelipainoja ja suojaelementtejä.

22 PROFIILI: Mitali mielessä olympialadulle Ykköshiihtäjä on oivassa vireessä ja tarjolla on kuntovinkkejä myös Parma-lehden lukijoille.

PARMAsome – seuraa meitä:

PARMA 5

ASUNNOT

TAPIOLAN

KIRJOKANSI Uuden ajan kaupunkirakentamista

6 PARMA

kuinka tässä lopulta onnistutaan. Kauppakeskusten yhteyteen ja samaan runkorakenteeseen on toki tehty asuntoja aiemminkin.

Nyt lähdettiin rakentamaan kokonaan uusia kerrostaloja valmiin kiinteistön katolle”, Palkonen vertaa.

Tapiolan Kirjokansi sai ensimmäiset asukkaansa viime keväänä. Samalla projektijohtajan mielessä vahvistui käsitys, että Tapiolan kaltainen hybriditoteutus on kaupunki- ja liikepaikkarakentamisen tulevaisuutta etenkin raide- ja joukkoliikenteen risteyskohdissa. ”Tästä ovat vastaavia esimerkkejä vaikkapa Helsingin Kalasatamaan nouseva Redi ja Pasilan Tripla.”

Eikä kaiken tarvitse aina olla valtavan isoa ja massiivista. Perinteinen yhdistelmä asumista ja kivijalkakauppaa tekee uutta tulemistaan myös hieman pienemmässä mittakaavassa. ”Vastaavaa on nähtävissä muun muassa Tapiolan kupeessa Niittykummussa, jossa tornitalo Niittyhuipun katutaso on liiketilaa ja päällä asuntoja. Vastaava lähtee liikkeelle myös Keravalla”, Palkonen kertoo.

Tapiolassa pääsemme luomaan ja toteuttamaan jotain aivan uutta todella arvokkaassa ympäristössä.

Tapiolan uusi keskus alkaa hiljalleen saada lopullisen muotonsa.

Kauppakeskus Ainoa ja Kirjokannen kerrostalot näyttävät samalla mallia, millaisia kokonaisuuksia voidaan toteuttaa joukkoliikenteen solmukohtiin.

T

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: MEERI UTTI

apiolan keskuksen rakennustyöt jatkuvat vielä pari vuotta, mutta paljon on saatu myös valmiiksi. Tällä hetkellä puutarhakaupungin maamerkkeinä ovat Kauppakeskus Ainoan kakkosvaihe, sen pitsinen betonijulkisivu sekä kauppakeskuksen päälle rakennetut Kirjokannen luksuskerrostalot.

Työkoneet jyrisevät ja naulapyssyt paukkuvat Tapiolassa vielä vähintään pari kolme vuotta. Kauppakeskuksen kolmas osa ja sen pohjakerrokseen louhittava bussiterminaali valmistuvat vuoden 2019 lopulla, massiivisen kiinteistökompleksin päälle rakennettavat kerrostalot vuotta myöhemmin eli 2020.

Työkohteita riittää tulevina vuosina myös Ainoan viereisessä kortteleissa sekä Heikintorin kupeessa.

SRV:n projektijohtaja Timo Palkonen tunnustaa, että Tapiolan kohdalla kyse on monella tapaa Once in a lifetime -hankkeesta. ”Tapiolassa rakennetaan perinteikkäässä, kansainvälisesti tunnetussa ja äärimmäisen arvokkaassa ympäristössä. Lisäksi massiiviset louhinta-, purku- ja rakennustyöt on tehty ahtailla tonteilla, keskellä asutusta ja Kirjokannen kerrostalot on nimensä mukaisesti rakennettu erillisen betonikannen päälle. Lopputulos tyydyttää myös SRV:n projektijohtaja Timo Palkosta (keskellä) sekä SRV:n projektipäällikkö Veli Siikosta (vas.) ja Parman myyntipäällikkö Jussi Lehteä.

keskeyttämättä kaupunkikeskuksen arkista toimintaa”, Palkonen toteaa.

Oman haasteensa on tuonut myös logistiikka, jota on pitänyt suunnitella aivan eri tavalla kuin perinteisessä tyhjän tontin rakennusprojektissa. ”Varastotilaa ei juurikaan ole, joten monia komponentteja on tuotu paikalleen Just-InTime -periaatteella ja suoraan rakennuspaikalle”, Palkonen lisää.

Parma yksi avainkumppaneista Uudessa Tapiolassa näkyy vahvasti myös Parman kädenjälki, sillä se on toimittanut Kirjo­ kannen kerrostalojen runkoelementtien ja ulkoverhousten lisäksi kauppakeskuksen vaaleat kuitubetoniset verhouselementit.

Kumppanin valinnassa tärkeimpiä kriteerejä olivat kilpailukykyisen kokonaistoimituksen lisäksi toimitusvarmuus, laatutietoisuus sekä halu kehittää uusia ratkaisuja.

Parman myyntipäällikkö Jussi Lehti kuvaa Palkosen tavoin hanketta haastavaksi, mutta samalla myös äärimmäisen mielenkiintoiseksi ja palkitsevaksi. ”Tapiolassa pääsemme luomaan ja toteuttamaan jotain aivan uutta todella arvokkaassa ympäristössä. Ei tällaisia projekteja kenenkään työuraan kovin montaa mahdu”, hän tiivistää.

Elementtitoimituksissa logistiikka on aikataulutettu kuljetuksia, nostoja ja asennuksia myöten lähes minuuttiaikatauluilla.

Etenkin nostoissa on oltava tarkkana, sillä töitä tehdään keskellä Tapiolan keskuksen normaalia arkea. ”Kulkureitit on suojattu huolellisesti, mutta nosto- ja asennustyöt vaativat silti erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta”, hän tähdentää.

Kirjokansi rikkoo rajoja Tapiola oli 1960- ja 1970-luvuilla modernin ja luonnonläheisen kaupunkiasumisen edellä­kävijä, ja samaan tähdätään myös nyt.

Arkkitehtitoimisto SARCin ja professori Antti-Matti Siikalan piirtämän ”uuden Tapiolan” todellinen erikoisuus ovat kauppakeskus Ainoan päälle rakennetut näyttävät kerrostalot. Ne tarjoavat asukkailleen suorat puistomaiset näkymät Otsolahdelle ja Leimun­niitylle. Asunnoissa on omat terassiparvekkeet ja erikoisuutena kannelle rakennettu yhteinen vihreä sisäpiha.

Erikoista on sekin, että talot seisovat kauppakeskuksen katolla kaksi metriä paksujen ja todella massiivisten betonilaattojen päällä. ”Kun näin suunnitelmat ensimmäistä kertaa, oli pakko henkäistä syvään ja miettiä,

PARMA 7

ASUNNOT

PARMAperustukset valttia Porin asuntomessualueella

Kymmenien vuosien kokemus ontelosokkelijärjestelmästä kantaa nyt hedelmää Porin jokisuistoalueella.

Merkittävä osa tulevan asuntomessualueen pientaloista rakentuu PARMAperustuksille.

TEKSTI: VESA TOMPURI • KUVAT: TOMI GLAD JA PARMA

P

ientalojen rakentamisessa helppous ja riskittömyys on aina ollut valttia riippumatta siitä, rakennetaanko hartiapankilla vai ammattilaisvoimin. Aikataulut ovat yleensä tiukkoja, kun asukkaat haluavat ”jouluksi kotiin”. Asuntomessurakentamisessa aikataulunhallinta on vieläkin tärkeämpää, eikä esimerkiksi sääriskejä kannata ottaa enempää kuin on välttämätöntä.

Käytännössä perustamisvaihe osuu usein vuodenaikaan, jolloin sääriskit ovat todellinen epävarmuustekijä myös hankkeen muulle etenemiselle. Elementtiperustuksilla nämä riskit ovat minimoitavissa. ”Kaikkein kireimmillä paukkupakkasilla on inhimillistä suoda pieni asennustauko. Muuten ei rajoituksia ole”, Parman pientaloliiketoiminnasta vastaava tuotepäällikkö Jani Hovi kertoo.

Yksi Parman perustusjärjestelmän eduista on Hovin mukaan tuulettuva alapohja. Tuuletuksen ansiosta rakenteet pysyvät kuivina ja ryömintätilaan päästään milloin tahansa tarkistamaan, että kaikki on kunnossa.

Jani Hovi Tuotepäällikkö Parma

8 PARMA

”Suurin etu on silti nopeus. Elementtisokkelin saa pystyyn parissa tunnissa, ja sen jälkeen ovat saumavalut tehtävissä. Seuraavana päivänä päästään jo asentamaan ontelolaattoja sokkelin päälle”, Hovi selvittää.

Tasalaatuisuus on taattu Parma on valmistanut ontelosokkelielementtejä 1980-luvulta lähtien.

Asennusryhmillä on parhaimmillaan lähes 30 vuoden kokemus, joten valmista syntyy virheettömästi ja nopeasti. ”Arvostamme sitä, että työmaalla tekeminen minimoituu. Se tietää aina tasaista laatua myös perustuksissa”, toteaa johtaja Jukka Ojanen Mepora Oy:stä.

Vuonna 1989 toimintansa aloittanut Mepora on asentanut Parman elementtiperustuksia jo 1990-luvulta lähtien. Ojanen tunteekin tuotteen sekä sen suunnitteluun ja asentamiseen liittyvät näkökohdat perusteellisesti. ”Porin seudulla tarvitaan usein paalutusta ja varsinkin joen läheisyydessä, jonne myös asuntomessualue paraikaa rakentuu”, Ojanen kertoo.

Heikosti kantaville maapohjille PARMAperustukset sopivat hyvin.

Pientalon kuormat siirtyvät pitkien sokkelielementtien avulla paaluanturoille. Kuormituksista riippuen voidaan päästä jopa yhdeksän metrin jänneväleihin, mikä tuo selvää säästöä antura- ja paalutus­ kustannuksiin. ”Perustaminen on sokkelielementeillä nopeaa. Paalutettavassa kohteessa ei tarvitse tehdä kantavia maakerroksia, mikä sekin säästää rahaa. Kaiken kaikkiaan paalutukseen käytetty euromäärä on pieni vakuutus sille, että talo pysyy ojennuksessa ja että sen arvo säilyy pitkään”, Ojanen pohtii.

Seitsemässä messutalossa Parman perustukset

P

PARMAperustuksetratkaisu on vallannut alaa pohjaolosuhteiltaan vaativalla Porin suistoalueella.

orin asuntomessut järjestetään heinäelokuussa 2018. Rakennustyöt alueella ovat jo pitkällä, joten vuoden vaihduttua jää riittävästi aikaa sisustusten ja ulkoalueiden viimeistelyyn. Aikaa on kuitenkin rajallisesti, mikä on houkutellut monet hankkimaan taloihinsa myös perustukset tehdasvalmisteisina. ”Meillä on messualueella kaikkiaan seitsemän kohdetta, joissa asiakas päätyi PARMAperustuksetratkaisuun. Kaikkien messutalojen pohjat ovat paalutettavia. Se on helppo ymmärtää, kun tietää sijainnin ja Pori Jazz -kävijöille tutun Kirjurinluodon läheisyyden”, Mepora Oy:n Jukka Ojanen kuvailee.

Paalutukset pitää ulottaa asuntomessu­alueella keskimäärin 15 metrin syvyyteen. Näihin paalutettuihin perustuksiin on helppo yhdistää Parman perustusratkaisu.

Tällä tavoin menettelivät omassa kohteessaan muiden muassa Petri ja Sanna Vestervik omassa yksikerroksisessa Jukka-talossaan. ”Vastaavan mestarin kannanotto oli selvä, kun olimme saaneet Parmalta tarjouksen. Muita vaihto­ehtoja ei tullut sen jälkeen enää harkittavaksi”, Petri Vestervik toteaa.

Alun perin idea oli Vestervikin mukaan tullut rakennesuunnittelijalta, joka työmaajohdon tavoin oli päätynyt suosittelemaan PARMAperustuksetratkaisua kokonaistaloudellisuuden ja teknisen luotettavuuden vuoksi.

PARMA 9

INFRA

Ratarakentamisessa on nyt uusi vaihde Rataverkko ja raideliikenne ovat saaneet kuluvalla vuosikymmenellä selvästi aiempaa enemmän kehityspanoksia. Pelkästään Liikennevirastolla on käynnissä kymmenkunta mittavaa parannushanketta ja ratainvestoinnit näyttävät jatkuvan myös tulevina vuosina.

Se taas tietää töitä Parma Railin tehtaalle Forssaan.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: LIIKENNEVIRASTO

L

änsimetro, Tampereen ratikka, Raidejokeri, Äänekoski, Kehärata, Riihimäen lisäraide, Helsinki–Turku-oikorata, Seinäjoki–Ouluvälin parantaminen. Siinä muutama esimerkki ajankohtaisista ratahankkeista.

Luettelo kertookin selkeää kieltä siitä, että kotimaista liikenneinfraa laitetaan nyt kuntoon myös rataverkossa. Liikennevirastolla on parhaillaan käynnissä kymmenkunta mittavaa parannushanketta eri puolilla Suomea ja likipitäen vastaava määrä odottelee seuraavaa askeltaan suunnittelupöydällä. Lisänä ovat jo edellä mainitut pääkaupunkiseudun ja Tampereen joukkoliikennehankkeet.

Ajoitus on tärkeää Positiivinen vire on näkynyt selvästi myös Parma Railin ratapölkkytehtaalla Forssassa. Se oli muun muassa yksi avaintoimittajista, joiden ansiosta Jyväskylä–Äänekoski-rataosuuden korjaus valmistui päivälleen aikataulussaan.

Vajaan 50 kilometrin rataosuus korjattiin ja parannettiin tiukalla aikataululla, sillä se piti saada liikennöitävään kuntoon ennen Metsä Groupin massiivisen biotuotetehtaan käynnistymistä viime elokuussa.

Parma Railin toimitusjohtaja Markku Järveläisen mukaan tämä vaati tiukkaa sitoutumista kaikilta hankkeeseen osallistuneilta.

Betonipölkkyjä toimitettiin yli 80 000 kappaletta ”Meillä se tarkoitti myös logistiikan suunnittelua, sillä pyrimme minimoimaan välivarastointia itse työmaalla. Valtaosa ratapölkyistä toimitettiin täältä Forssasta suoraan asennuspaikoille”, Järveläinen kertoo.

Tämä on hänen mukaansa yleistyvä suunta myös muissa ratahankkeissa. ”Just-In-Time -periaate säästää kustannuksia ja vähentää työvaiheita. Samalla aikataulut pitävät paremmin”, Järveläinen muistuttaa.

Puiset pölkyt vaihtuvat betonisiin Betoninen ratapölkky voi maallikon silmissä tuntua simppeliltä tuotteelta, mutta totuus on toisenlainen. Suomessa radan eri komponenteille asetetaan erittäin kovia teknisiä ja mekaanisia vaatimuksia, sillä saman radan on kestettävä sekä nopeaa matkustajaliikennettä että erittäin raskasta tavaraliikennettä. Varsinkin vaihderakenteet ovat pohjoisissa olosuhteissa kovilla.

10 PARMA

Parma Rail Oy • Perustettu 1990 • Tehdas Forssassa • Valmistanut noin 5,5 miljoonaa ratapölkkyä • Tekee tiivistä yhteistyötä ratarakentamisen eurooppalaiseen kärkeen kuuluvan emoyhtiö Consoliksen kanssa

Perinteisten ratahankkeiden lisäksi Parma Railissa tutkaillaan tarkasti kreosiittipölkkyjen käyttöön liittyvän EU-säädöksen etenemistä.

Toteutuessaan se kieltää kyllästettyjen puupölkkyjen käytön paitsi valtion myös kuntien, satamayhtiöiden ja teollisuuden omistamilla rataosuuksilla. Suomessa on tällaisia yksityisraiteita noin tuhat kilometriä. ”Puupölkkyjen tilalle kehittämämme niin sanotut viherpölkyt ovat ympäristöystävällisiä. Lisäksi niitä voidaan vaihtaa yksitellen ilman raskaita ratatöitä ja liikennekatkoksia, mikä säästää aikaa ja kustannuksia. Pölkkyjä on koekäytössä Rovaniemellä ja Mynämäellä”, Järveläinen kertoo.

Uusinta teknologiaa edustaa Smart Sleeper -konsepti, jota testaillaan parhaillaan Oulussa. Pölkyissä olevien optisten antureiden avulla voidaan kerätä monenlaista dataa paitsi itse liikenteestä myös kaluston ja radan kunnosta. ”Tutkimme tarkasti kaikkia vireillä olevia ratahankkeita. Tällä hetkellä kiinnostavimpia ovat muutamien lisäraiteiden lisäksi Länsimetron jatke sekä tunnin juna Helsingistä Turkuun”, Järveläinen listaa.

LAATU

PARMAN

SUUNNITTELU

säästää aikaa ja euroja Noin neljännes Parman elementtituotannosta on omien suunnitteluammattilaisten käsialaa. Tavoitteena on kuitenkin ottaa se kokonaan haltuun vuoteen 2020 mennessä. Asiakkaalle tämä tarkoittaa entistä parempaa laatua, kustannustehokkutta ja aikataulusäästöä.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: SHUTTERSTOCK JA PARMA

H

yvin suunniteltu, puoliksi tehty.

Vaikka elämme kiivainta digitalisaation aikaa ja käytämme moderneja työkaluja ja -tapoja, on edeltävän virkkeen kaltaisille vanhoille kansanviisauksille edelleen käyttöä.

Kyseinen lausahdus on oivallinen ohjenuora myös rakentamisessa. Huolellinen ja eri näkökohdat huomioiva suunnittelu säästää tunnetusti kaikkien osapuolten työtä, aikaa ja kustannuksia. Samalla se on varmin tae laadukkaalle lopputulokselle.

Parman suunnittelujohtaja Juha Rämön mukaan rakennushankkeissa on matkan varrella riittämiin sudenkuoppia. Suunnitelmien taso voi vaihdella paitsi eri projektien kesken myös niiden sisällä. Lisäksi kohteeseen on voitu valita vakioratkaisuista poikkeavia materiaaleja ja suunnitelmia. ”Joskus puolestaan kuvaustapa ja piirustuskoko vaihtelevat, optimointi tuotantotekniikan suhteen on jäänyt huomioimatta ja yhteensopivuus talotekniikan kanssa voi

Juha Rämö Suunnittelujohtaja Parma

olla heikkoa. Välillä törmätään suoranaisiin mitta- ja tietopuutteisiin”, Rämö listailee. ”Nämä kaikki lyövät leimansa tuotannon suunnitteluun ja aikataulutukseen, pidemmällä jänteellä myös toimitus- ja rakennusaikatauluihin”, hän muistuttaa.

Parma panostaa omaan suunnitteluun Parma on omilla tuotteillaan rakennusprojekteissa varsin kriittisessä paikassa. Tilatut tuotteet on valmistettava millintarkasti suunnitelmien mukaan ja toimitettava työmaalle sen sujuvuuden kannalta juuri oikeaan aikaan. Tämä onnistuu vain, jos myös suunnitelmat ovat virheettömiä ja ajan tasalla.

Tämän yhtälön lopputulemana Parma on päättänyt lisätä oman suunnittelun osuutta varsin mittavin askelin. ”Tällä hetkellä noin neljännes tuotannostamme on omien suunnitteluammattilaistemme käsialaa. Tavoitteena on tehdä oman tuotannon tuotesuunnitelmat kokonaan itse vuonna 2020. Samalla otamme entistä enemmän vastuuta suunnittelun laadusta ja aikatauluista”, Rämö selvittää.

Parman kautta asiakas saa käyttöönsä kokeneen ja muottikaluston tuntevan vakiosuunnittelijan, joka tuntee teolliset standardi­ ratkaisut. Samalla löytyvät optimaaliset materiaalit ja raudoitukset ja päästään hyödyntämään tietomallinnuksen etuja.

”Lisäetuna on ajantasainen tuote- ja tuotannonsuunnittelu ilman turhia väliportaita.”

Selkeää ajan- ja rahansäästöä Rämön mukaan suunnittelupalvelun hyödyt voi laskea suoraan euroissa, kun elementtitoimitusten aikataulut pitävät. Samalla vähenevät puutteellisista suunnitelmista ja aikatauluviiveistä johtuvat lisä- ja muutostyöt.

Myös tuottavuus paranee, kun tehtaalla ja työmaalla voidaan hyödyntää valmisosa­ rakentamisen parhaita ratkaisuja. Lisäksi asia­kas voi seurata aikataulu- ja tilatietoja suoraan tietomallista. ”On selvää, että valmistajalla on lopulta paras tuntemus omista tuotteistaan ja tuotantoprosesseista. Siksi elementtisuunnittelu on viisainta antaa alan todellisille ammattilaisille, jotka myös valmistavat itse tuotteen”, Rämö toteaa.

PARMA 11

IHMISET

PYSYVYYTTÄ

LÄSNÄOLOA

SELKÄRANKAA

Syyskuussa Rajavillen toimitusjohtajaksi nimetty Perttu Salmela on pitkän linjan betonimies.

Nyt urakkana on hakea Consoliksen pohjoisimmalle yksikölle kasvua koko Pohjoiskalotin alueelta.

TEKSTI: LEENA-KAISA SIMOLA • KUVA: JUHA M. KINNUNEN

P

erttu Salmelalla on yli kymmenen vuoden kokemus betoni­ teollisuudesta. Hän on ollut vuodesta 2006 lähtien eri tehtävissä Ruduksella, viimeksi yhtiön Pohjois-Suomen aluejohtajana.

Salmelan mukaan hetki oli luonteva uusille haasteille. ”Eikä tällä kirkonkylällä ole niin paljon vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia kuin Etelä-Suomessa”, hän toteaa. ”Otin tehtävän vastaan hyvillä mielin. Rajaville on tunnettu toimija rakentajien keskuudessa. Vaikka omistaja on vuosien saatossa muuttunut, nimi on pysynyt samana lähes 70 vuotta”, Salmela lisää.

Katse naapurimaihin Rakennusalan markkinatilanne näyttää nyt hyvältä ja meininki on sama myös Pohjois-Suomessa. Rajavillessäkin loppuvuoden tilauskanta on parempi kuin vuosiin ja ensi vuonna liikevaihdon odotetaan edelleen kasvavan.

Katse on kuitenkin pidemmällä ja Salmelakin on käynyt tutustumassa Rajavillen sisaryhtiön, niinikään Consolis-konserniin kuuluvan Strängbetong Ab:n toimintaan Ruotsissa. ”Pohjois-Ruotsissa on kiinnostavia rakennuskohteita, joihin on mittavia betonitoimituksia kuukausittain ja rakentaminen on vilkasta myös Pohjois-Norjassa. Rajavillen pitääkin vahvistaa markkinaosuuttaan Pohjoiskalotin alueella. Oulun seudulta saamme hyvää peruskuormaa, mutta se ei yksinään riitä”, Salmela toteaa.

Huomattavia kotimaisia referenssejä ovat esimerkiksi Äänekosken nyt jo toiminnassa oleva biotuotetehdas, Kauppakeskus Valkea Oulussa ja parhaillaan rakenteilla oleva Kainuun uusi sairaala, jonne toimitetaan betonielementtejä parin vuoden ajan.

12 PARMA

Yhdessä tekemisen meininkiä Toimitusjohtajan mukaan Rajavillen yksi vahvuus on ammattitaitoinen, pitkään yhtiössä viihtynyt henkilöstö. ”Tietotaitoa riittää ja sitä myös jaetaan toisille. Rajavillessä on loistava porukka, kova säpinä ja tekemisen meininki”, Salmela kiittelee.

Mies itsekin on kuulemma otettu erittäin hyvin vastaan. ”Aion olla läsnä ja tukena. Olen tottunut siihen, että tehdään mitä on sovittu”, Salmela sanoo.

Myös Rajavillen asiakassuhteet ovat pitkiä. Tärkeimpiä asiakkaita ovat asuin- ja toimitilarakentamiseen keskittyvät paikalliset ja valtakunnalliset rakennusliikkeet. ”Käymme asiakkaiden kanssa jatkuvaa vuoropuhelua, jotta voimme vastata heidän tarpeisiinsa. Myös yhteistyö suunnittelijoiden kanssa on meille tärkeää”, Salmela tähdentää.

Oma kädenjälki kiehtoo Rakennusalassa Salmelaa kiehtoo paikallinen tekeminen. Rakentamista ei kannata tuoda Kiinasta, vaan rakentajat tekevät paikallisesti omin käsin. ”Olen aikoinaan kantanut lautoja Oulun kaupunginteatterin laajennuksen työmaalla ja sanon edelleen, että se on minun tekemäni.

Mieleen ovat jääneet monet muutkin kohteet, joiden betonitoimituksissa olen ollut mukana.”

Miehen vapaa-aika kuluu mökkeillessä. Parasta on, kun saa hakata halkoja. ”Olen kai vähän tylsä tyyppi”, Salmela naurahtaa.

HAUKIPUDAS

?

KUK A

– Rajavillen vahvuutena on ammattitaitoinen ja pitkään talossa viihtynyt henkilökunta sekä ratkaisukeskeinen toiminta, sanoo tuore toimitusjohtaja Perttu Salmela.

Perttu Salmela • • • • • • •

rakennusinsinööri, Oulun ammattikorkeakoulu 2006 myynti-insinööri, Rudus Betonituotteet 2006–2009 yksikön päällikkö, Rudus Betonituoteet 2009–2012 aluejohtaja, Rudus Oy 2012–2017 toimitusjohtaja, Rajaville Oy 2017– syntynyt 1979 naimissa, kaksi lasta ja kaksi koiraa

PARMA 13

n i s i i r a P TYYLIIN

TOIMITILAT

MUODIN KESKUS

Vantaan Vehkalahden aseman viereen keväällä valmistunut Fashion Center kokoaa saman katon alle viitisenkymmentä muotialan yritystä, jotka edustavat lähes 200 vaatebrändiä. Kustannustehokkaan, tyylikkään ja joustavan kokonaisuuden yksi avaintekijä oli Parman hankekehitys.

TEKSTI: SAMPSA HEILÄ • KUVAT: ALEKSI MAKKONEN JA FASHION CENTER

L

attiapinta-alaltaan 10 000 m2:n muoti­ keskuksen konsepti on samanlainen kuin esimerkiksi tammikuussa avatussa Oslon Fashion Centerissä tai Pariisin 55 000 m2:n laajuisessa Fashion Centerissä. ”Halusimme kansainvälisen tason muotikeskuksen, joka on tyylikäs ja ajanmukainen. Näin se täyttää muotialan vuokralaisten vaativat tarpeet. Hanke onnistui hyvin”, kertoo yksi Fashion Centerin perustajista, Timy Lassooy Lasessor Oy:stä.

Lentokentän läheisyys, viereinen Kehärata ja hyvät tieyhteydet tekevät sijainnista erinomaisen niin Suomesta kuin ulkomailta tuleville muodin ammattilaisille. Rakennuksessa on myös Outlet-myymälä kuluttajille. ”Muotialan yritysten ja maahantuojien kokoaminen yhteen on kansainvälinen trendi toimintojen tehostamiseksi. Se helpottaa esimerkiksi tukkukauppiaiden työtä, kun he voivat saman katon alla yhden luukun asioinnilla hoitaa kaikki ostostarpeensa niin kuin kuluttajat kauppakeskuksissa”, Lassooy selvittää.

14 PARMA

Parma oli mukana hankkeen kehittämisessä tilaajan ja pääurakoitsijana toimineen Vihdin Rakennusurakointi Oy:n kanssa jo ennen kuin varsinainen suunnittelu aloitettiin ja tontin ehdoista neuvoteltiin Vantaan kaupungin kanssa. Erilaisten vaihtoehtojen vertailu jo hankesuunnitteluvaiheessa varmisti, että tilaajan rakennukselle asettamat toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet kyettiin toteuttamaan kustannustehokkaasti.

Muuntojoustava betonirunko kätevästi kokonaistoimituksena Timy Lassooyn mukaan rakennuksen sisä­ tilojen täytyy joustaa erilaisiin tarpeisiin. Siksi sinne haluttiin paljon suurta ja avaraa tilaa. ”Julkisivun on oltava muodin keskuksessa tyylikäs, ja siksi suljimme esimerkiksi peltihallit heti alussa pois. Olemme hyvin tyytyväisiä yhteistyössä Parman kanssa kehitettyyn ratkaisuun. Parma pystyi myös tarjoamaan koko rungon sekä suunnittelun ja asennuksen kokonaistoimituksena”, Timy Lassooy sanoo.

Julkisivuun kiinnostavaa rytmiä mustilla osilla

Ulkomitoiltaan 80x44 metrin kokoisen rakennuksen muunneltavuus on erinomainen, sillä yläpohjan jännitettyjen TEK-laattojen ansiosta rungon jännevälit ovat 24 ja 20 metriä. Pilari-palkkirungon välipohjissa on ontelolaatat. ”Olemme olleet hyvin tyytyväisiä myös yhteistyöhön Vantaan kaupungin kanssa.

Jätimme kesällä rakennuslupahakemuksen seuraavasta vaiheesta. Tarkoitus on rakentaa tontille lisää rakennuksia saman konseptin ympärille, koska ensimmäinen talo on täyteen vuokrattu”, Lassooy sanoo.

Arkkitehti Mikko Siltanen kohteen pääsuunnittelijana toimineesta Arkkitehti­ toimisto Siltanen ja Laakso Oy:stä kertoo, että talon rakenteet, tilat ja talotekniikka sovitettiin yhteen yhteistyössä Parman ja erikoissuunnittelijoiden kanssa. Näin saatiin rakennus, joka täyttää mahdollisimman hyvin tilaajan tarpeet. ”Selkeillä suurilla ja vaaleilla sisätiloilla ja mustavalkoisella julkisivulla haluttiin luoda rakennus, jossa muoti vaihtuvine väreineen pääsee hyvin esiin”, Mikko Siltanen sanoo.

Sisätilojen tavoin myös julkisivun perusväri on valkoinen. Julkisivun estetiikka on pidetty yksinkertaisena. Sisäänkäynnit ja julki­sivun mustat osat kokoavat suuria lasipintoja yhteen. Lisäksi ne tuovat muuten valkoiseen julkisivuun kiinnostavaa rytmiä ja kontrastia. ”Näillä arkkitehtonisilla keinoilla iso rakennus on saatu näyttämään vähän pienemmältä, jolloin mittakaavasta tulee inhimillisempi”, Siltanen sanoo.

Julkisivu on tehty sandwich-elementeistä, joissa valkoisen ja mustan pesubetonipinnan välissä on käytetty valesaumaa. ”Julkisivun mustissa osissa on sama käsittely kuin Tampereen Tornihotellissa”, Siltanen kertoo.

Timy Lassooy pitää betonin merkittävänä etuna kevyempiin materiaaleihin verrattuna myös hyvää ääneneristävyyttä. ”Tämä on lentomelualuetta ja siksi vaatimukset ovat hyvin tiukat. Kun betoniset ulkoseinät ja katto ovat lämmöneristeineen 45 sentin paksuiset, lentomelu tai junaradan äänet eivät kuulu sisälle.”

Edustava ja helposti muunneltava Vantaan Fashion Center on kiinnostava kohde myös ulkomailta tuleville muodin ammattilaisille.

PARMA 15

INFRA

Arvo-Tec teki kalankasvatuksesta huipputekniikkaa Joroislainen Arvo-Tec Oy on hieno esimerkki siitä, miten perinteinen kalankasvattamo pääsee maailmanmarkkinoille kehittämällä uutta tekniikkaa.

Parma toimitti 17 jälkijännitettyä betoniallasta loppuvuodesta avattavaan, kalateollisuudessa ainutlaatuiseen kiertovesilaitokseen.

TEKSTI: VESA TOMPURI KUVAT: INSINÖÖRITOIMISTO SAVOLAINEN JA FINNFOREL

16 PARMA

S

uomalainen kalateollisuus niittää maailmalla hyvää mainetta.

Perinteiset kalankasvattamot toimivat pääosin kotimarkkinoilla, mutta muutamat ovat onnistuneet myös viennissä. Yksi esimerkki tästä on joroislainen Arvo-Tec Oy, jonka oma tuotekehitystyö on mullistanut kalankasvattamojen ruokintajärjestelmät. ”Tekniikasta aina kiinnostuneena lähdin kehittämään isäni perustaman kalankasvattamon tuotteistoa entistä innovatiivisempaan suuntaan. Tästä kehittyi pitkälle vietyä softaa ja kalabiologian tuntemusta hyödyntävä kalanruokintajärjestelmä, joka näyttää nyt lyöneen läpi kansainvälisesti”, toimitusjohtaja Kaj Arvonen kertoo.

Arvonen kuvailee kehittämäänsä ruokintajärjestelmää ja sen perustana olevaa ”matemaattis-biologista energiantarvemallia” äärimmäisen vaativaksi. Hän perustelee vaativuutta sillä, että jokainen kalanviljelylaitos on yksilöllinen. Tästä yksilöllisyydestä – muun muassa veden lämpötilan, kalojen koon ja rehun energiasisällön vaihtelusta – seuraa, että malli on joka kerta rakennettava alusta lähtien uudelleen. ”Vain tällä tavoin voidaan simuloida kalojen optimaalista ruokinta­ rytmiä ja säätää laitos optimin mukaan. Tavoitteena on, että kalat saavat ruokaa täsmälleen oikean määrän oikeaan aikaan. Tätä kautta saavutetaan myös kustannusoptimi”, Arvonen selvittää.

Miljoonan kilon laitos Kaj Arvonen imi kalankasvatuksen hiljaista tietoa isältään, joka perusti perheyrityksen vuonna 1969. Neljännesvuosisata myöhemmin alkoi pitkä tuotekehitysmatka kohti nykyistä Arvo-Tecia. Nykyisin yhtiö toimii 18 jälleenmyyjänsä avulla globaalisti: kaukaisin vienti­ kohde on Tasmania. ”Täällä Joroisissa on toteutusvaiheessa iso ja uraauurtava investointi. Kun projekti on valmis, valmistuu samalla maailman ensimmäinen tämän kokoluokan kalankasvattamo, joka hyödyntää koko laitoksessa kiertovesiteknologiaa ja täysin automatisoitua ruokintajärjestelmää”, Kaj Arvonen kertoo.

Vuosituhannen alkupuolella Arvonen oli mukana perustamassa sammenkasvatukseen erikoistunutta Carelian Caviar Oy:tä. Yhtiö rakennutti laitoksen Varkauteen Stora Enson tehtaan kylkeen ja se vie kaviaaria eri puolille maailmaa noin 5 000 kiloa vuodessa.

Sammen kasvatus onnistui pienissä muovirakenteisissa altaissa.

Kun tuotteena on kirjolohi ja vuotuinen määrä noin miljoona kiloa, muovirakenteinen allas ei enää kestä. Tarvitaan yli viisi metriä syvä, halkaisijaltaan 12-metrinen allas. Näin jälkijännitetty betonielementti­ rakenne oli käytännössä ainoa vaihtoehto.

Parmalla oli jo kertynyt kokemuksia vastaavista rakenteista, joita se oli toimittanut kalanviljelylaitokselle Ahvenanmaalle. Näiden referenssien vakuuttamana Arvo-Tec ja Finnforel päätyivät Parmaan valitessaan betonielementtitoimittajaa.

Betonialtaat avaavat kalan­kasvatukseen aivan uusia mahdollisuuksia. Samalla pienenee myös ympäristörasitus.

Jokainen kalankasvatusallas koostuu rinnakkain asennetuista 5,5 metriä korkeista elementeistä, joiden muodostama kehämäinen rakenne on täysin vesitiivis. ”Kun rakentaminen ja rakenteet ovat parhaiden ammattilaisten hoidettavana, voimme keskittyä omaan ydinosaamiseemme. Tämän kokoluokan hankkeessa tarvitsimme yhteistyökumppanin, ja valitsimme tanskalaisen Billund Aquakulturservicen”, Kaj Arvonen kertoo.

Yhtiö toimittaa marraskuussa valmistuvaan kiertovesilaitokseen prosessiteknisen kokonaisuuden. Arvo-Tecin oma panos on alansa johtavassa kalanruokinta-automaatiossa, sen toimittamisessa maailman ensimmäiseen täysin automaattiseen, kiertovesitekniikkaa hyödyntävään kalanviljelylaitokseen. ”Laitos käsittelee vuodessa noin miljoona kiloa kirjolohta. Samalla se toimii isona pilottina vientiponnistelujamme ajatellen. Aiomme viedä tätä kokonaisvaltaista kiertovesilaitoskonseptia asiakkaillemme maailmalla”, Kaj Arvonen vihjaa.

Kiertovesitekniikka säästää ympäristöä

M

arraskuussa Varkauteen valmistuva Finnforelin kiertovesilaitos näyttää kalateollisuudessa kestävän kehityksen suuntaa.

Perinteisesti kalanviljelylaitokset ovat sijainneet joissa tai merellä ja ottaneet kertakäyttöisen prosessivetensä luonnosta ja palauttaneet sen luontoon. Kiertovesilaitokset ovat nyt yleistymässä nimenomaan ympäristösyistä.

Arvo-Tecin kehittämä ruokintajärjestelmä soveltuu erinomaisesti kiertovesilaitoksiin. Samalla se edistää koko alan ympäristöystävällistä kehitystä.

Kalateollisuudessa on käytössä edelleen myös perinteisempää vesi­ tekniikkaa, joten järjestelmä on suunniteltu käyttökelpoiseksi myös laitoksiin, jotka ottavat prosessivetensä vaikkapa koskesta.

Myös sellaisiin energiaa runsaasti kuluttaviin laitoksiin, jotka lämmittävät käyttövetensä, Arvo-Tecin ruokintajärjestelmä soveltuu. Tällaisissakin laitoksissa ruokinnan optimoinnin merkitys on erityisen suuri, jotta energialasku pysyy kohtuullisena.

Betonialtailla monia käyttömahdollisuuksia Parman näkökulmasta Arvo-Tecin kohde on hyvä referenssi muihin vastaaviin sovelluksiin. Vesitiiviyden takeena on elementtien vaiheittainen jännittäminen ja saumaus.

Infrarakentaminen-yksikön päällikkö Ritva Toivakainen löytää allas­ elementeille otollista käyttöä muun muassa biokaasun tuotannossa, prosessiteollisuudessa ja kohteissa, joissa käsitellään suuria nestemääriä. ”Myös maataloudessa tälle ratkaisulle on käyttöä ja kyseisen sektorin asiakkaat ovat sen eduista varsin hyvin tietoisia”, Toivakainen lisää.

PARMA 17

TULEVAISUUS

Tuottavuuden avaimet yhteistyössä Tarmo Pipatin mielestä rakennustuoteteollisuudessa on lisättävä esivalmistusastetta ja vietävä suunnittelua sinne, missä tunnetaan sekä tuotteet että tuotanto.

18 PARMA

KUKA?

Rakennusala on päässyt suotuisaan suhdannetuuleen, joka näyttää jatkuvan myös tulevina vuosina. Tukeva tilauskanta ei silti saisi tuudittaa alan toimijoita liialliseen hyvänolontunteeseen.

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatin mukaan alalla pärjäävät parhaiten digitalisaation, laadun ja asiakasnäkökulman sisäistävät yritykset.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: MEERI UTTI

R

akennusteollisuus RT:n toimitusjohtajuuden marraskuussa eläke­päiviin vaihtava Tarmo Pipatti on ehtinyt 10-vuotisen pestinsä aikana nähdä toimialansa molemmat ääripäät. Siirtyessään Lahden kaupunginjohtajan paikalta Rakennusteollisuuden keulamieheksi kovin kasvu oli jo taittumassa, mutta käänteen uskottiin tuolloin olevan vain väliaikainen.

Toisin kävi. Vuonna 2009 koettiin historiallisen raju pudotus, josta on toivuttu kunnolla vasta viime vuosina. ”Nyt rakennustahti etenkin pääkaupunkiseudulla on jo historiallisen kova. Tämä hyvä taso näyttää myös säilyvän lähivuodet”, Pipatti myhäilee.

Vaikka alan suhdanteet näyttävät valoisilta, on taivaanrannalla edelleen myös pilvenmuhkuroita. Yksi niistä on liittyy alan imagoon ja houkuttavuuteen. Uusista osaajista on pulaa ja nuorten pitäisikin päästä tutustumaan alaan entistä joustavammin. ”Meidän sukupolvemme pääsi rakennuksille apupojaksi tuosta vaan. Nyt tarvitaan vähintäänkin työturvallisuuskortti, joka nostaa heti kynnystä. Ja kyllä tuo taannoinen tauko rakennusmestarien koulutuksessa näkyy alalla edelleen”, Pipatti huokaa.

Muuttujat menestyvät Miestä harmittavat myös toistuvat uutiset rakentamisen heikosta laadusta, työturvallisuudesta ja vaisusta tuottavuudesta, joka junnaa takavuosien tasolla. ”Toki meillä on kaikissa parannettavaa, sitä en kiistä. Samalla tulisi kuitenkin muistaa, että nykypäivän asuintalo tai toimitila on huomattavasti monimutkaisempi tuote kuin vielä 1970-luvulla”, Pipatti toteaa.

Vanhat asenteet ja toimintatavat ovat toki monessa kohtaa vielä tiukassa. Muutosvalmius, avoimuus ja läpinäkyvyys ovat silti teemoja, jotka alan on lähivuosina sisäistettävä.

Uusia tuulia kaivattaisiin myös alan säädösviidakkoon, joka kunniak­kaan karsinta- ja selkiyttämistavoitteen sijasta tuntuu vain paisuvan vuosi vuodelta. Myös kaavoitukseen liittyvä päätöksenteko on nykymuodossaan tuskastuttavan hidasta. ”Jos kaavapäätöksiä saa odotella 3–5 vuotta, ehtii investoijan kiinnostus hiipua jo moneen kertaan”, Pipatti toteaa.

Tarmo Pipatti • Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja 2007–2017 • Eläkkeelle vuoden lopussa • Aiemmin Lahden kaupunginjohtaja ja Jyväskylän mlk:n kunnanjohtaja • Puhunut pitkäjänteisesti laadun, laajan yhteistyön ja lupabyrokratian keventämisen puolesta • Palkittiin hiljattain Rakennustiedon ga-palkinnolla

Vastuut selviksi ja tekijät esiin Yksi syy paikallaan junnaavaan tuottavuuteen ja laatuvaihteluun löytyy alati pirstaloituneemmista toteutus- ja tuotantoketjuista. Kun käsissä on monimutkainen palapeli ja monta sen kasaajaa, myös virheiden riski kasvaa. ”Tässä kohtaa allianssimallit ovat osoittaneet mittavissa infra- ja talonrakennushankkeissa vahvuutensa. Vastuut on jaettu selkeästi ja tieto kulkee reaaliajassa kaikille hankkeen osapuolille”, Pipatti toteaa.

Mies painottaakin digitalisaation olevan yksi avaintekijä, joilla toimi­ala ottaa tulevien vuosien selkeimmät laatu- ja tuottavuusloikat. ”Tässä kohtaa BIM-tietomallinnus on tärkeä tekijä, mutta kuitenkin vasta alkusoittoa. Tulevina vuosina esimerkiksi uuden asunnon ostaja voi seurata kotinsa valmistumista reaaliajassa ja nähdä myös sen tekijät”, Pipatti visioi.

Parmalla oikeita askeleita Tuottavuutta ja laatua parannetaan myös koko ketjun entistä tiiviimmällä sisäisellä yhteistyöllä. Ja nimenomaan niin, että oma tekeminen helpottaa ja tehostaa myös muiden työtä – ja samalla koko ketjua. ”Rakennustuoteteollisuudessa tämä tarkoittaa esivalmistusasteen selkeää nostamista, sillä se tuo aika- ja kustannusäästöjä. Laatukin paranee, kun tiettyjä työvaiheita saadaan sään armoilta sisätiloihin.

Myös suunnittelua kannattaa viedä sinne, missä tunnetaan sekä tuotteet että tuotanto”, Pipatti listailee.

Pipatin mukaan Parma onkin ottanut omilla linjauksillaan arvokkaita kehitysaskeleita oikeaan suuntaan. ”Vanhat asenteet, toimintatavat ja ennakkoluulot ovat rakennusalalla edelleen tiukassa. Asiakkaiden ja etenkin loppukäyttäjien vaatimukset kuitenkin kasvavat jatkuvasti. Siksi laatuun, tuotekehitykseen, työturvallisuuteen ja asiakaslähtöisyyteen panostavat yritykset ova tulevaisuudessa entistä vahvempia. Muilla tulee olemaan vaikeampaa”, hän muistuttaa.

PARMA 19

VASTUULLISUUS

KIERTOTALOUS TOIMII

Extrabetonista myös uusia tuotteita Betonitehtaalla syntyy elementtien ja betonituotteiden lisäksi jäännös- ja ylijäämäbetonia sekä betonilietettä. Ne eivät kuitenkaan ole jätettä, vaan kierrätysmateriaalia, jonka hyödyntämistä tehostetaan jatkuvasti. Parman tehtailla ”extrabetonia” murskataan uusiokäyttöön, osasta tehdään esimerkiksi kaapelipainoja ja erilaisia suojaelementtejä.

TEKSTI: SIRKKA SAARINEN • KUVAT: RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT (BETONI JA MUURATUT RAKENTEET), AHVENISTON MOOTTORIRATA JA PARMA

B

etonitehtaalla syntyy aina myös extrabetonia, kuten betonilietettä betonituotteiden valmistusprosessissa sekä myllyjen, kuljettimien ja valussa käytettävien laitteiden pesussa. Lisäksi tuoretta betonia voi jäädä yli valuista ja kovettunutta jäännösbetonia esimerkiksi ontelolaattatuotannosta. ”Niiden hyödyntämiseksi on tehty jo pitkään töitä. Ylijäämäbetonista voidaan valaa myös erilaisia tuotteita, joilla ei ole erityisiä lujuustai ulkonäkövaatimuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi ”Lego-tuotteet” varastokenttien rajauksiin, kaapelipainot tai vaikkapa Ahveniston moottoriradalle valmistetut suoja- ja ohjauselementit”. Parma Oy:n laatu- ja ympäristökoordinaattori Jouni Erkkilä kertoo. ”Parman toimittamilla materiaaleilla täytämme FIA:n Grade 4 -vaatimustason. Samalla olemme ainoa suomalainen moottorirata, jolla on FIA-luokitus”, mainitsee Ahveniston operaattori Pertti Kurki-Suonio.

20 PARMA

Valtaosa maanrakentamiseen Määrällisesti suurin osa Parman tehtailla syntyvästä kierrätysbetonista on betonimursketta, joka menee maanrakentamiseen. Parma kierrättää betonimurskeensa yhteistyökumppaneiden kautta pääosin kuntien ja kaupunkien toimijoiden käyttöön.

Betonilietteestä suurin osa kierrätetään takaisin Parman omaan tuotantoon. Jouni Erkkilä kertoo, että parhaillaan on menossa useita hankkeita, joissa sen käyttöä tehostetaan. Tällä hetkellä osa kiinteytysaltaisiin johdetusta betonilietteestä kuivatetaan ja sekoitetaan betonimurskeeseen.

Ahveniston moottoriradan alueella on useita satoja metrejä FIA-mitoitteisia extrabetonista valmistettuja turvakaiteita.

Hyrylän betoniaseman kierrätysyksikkö toimii Parman pilottina.

Ajatusmallit uusiksi

Kivirakentamisjätteestä hyödynnetään nyt jo yli 80 prosenttia.

J

ärki käteen ja kierrättämään, sanoo Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila.

Jätelaki velvoittaa kierrättämään tai hyödyntämään uusiomateriaalina 70 prosenttia kaikesta syntyvästä rakennus- ja purkujätteestä. Aikaa tavoitteen saavuttamiseen on vuoteen 2020 asti.

Kivirakentamisella on vahvat näytöt toimivasta kiertotaloudesta: jätteestä hyödynnetään jo nyt yli 80 prosenttia. ”Se on hurjan hyvä lukema, mutta kasvatta­ misen varaa on edelleen”, hän huomauttaa.

Mattila harmitteleekin, että lainsäädännössä murskattu betoni luokitellaan jätteeksi. Tästä johtuen sen käyttö on tarkasti säänneltyä.

Hän haluaakin kääntää koko ajatusmallin toisin päin. Sen sijaan, että hylätty materiaali on aina jätettä, se pitää mieltää raaka-aineeksi, josta erikseen määritellään mikä on jätettä. ”Betonisten kierrätystuotteiden käyttö on lainsäädännöllisesti mennyt parempaan päin, mutta se on edelleen kankeaa. Uusitun MARA-asetuksen mukaisesti käyttö on mahdollista. On kuitenkin edelleen monia rajoituksia, joille ei ole teknisiä tai ympäristöperusteita”, hän huomauttaa.

Betoniteollisuudessa syntyy vuosittain noin puoli miljoonaa tonnia kierrätettävää ylijäämä­ betonia. Valtaosa tästä päätyy murskekäyttöön.

Mattilan mielestä seuraava askel on korkeamman lisä­arvon hakeminen kierrätystuotteina. ”Se on vielä varsin pienimuotoista, mutta selvästi lisääntymässä.”

Kiven kiertotalous Raaka-aineet Rakennuskäyttöön palaavat tiilet, pilarit, palkit, päällystekivet sellaisenaan sekä betoni- ja tiilimursketta (n. 1000 000 tn/v)

Purkaminen rakennuksen käyttöiän päässä

Masuunikuona 200 000 tn/v, lentotuhka Kalkkikivi, savi

Teräs, betoni ja tiilimurske palaavat takaisin tuotantoprosessiin

Polttoaineet

n. 50 % kierrätyspolttoainetta Kivihiili, polttoöljy, maakaasu Biokaasu, pelletit, jäteöljy, autonrengasmurske, puuhake, pakkausjäte, lihaluujauho

Kierrätysaste

80 %

Tuotteet Betoni, sementti, tiili, kevytsora, laastit

Tuotantoprosessissa syntyvä prosessilämpö ja kierrätysvesi otetaan talteen

Tuotantoprosessi

Kivirakennukset käytössä 200 vuotta

Sivutuotteena syntyy kaukolämpöä

Primäärimateriaalit Kierrätys / biomateriaalit

Hyrylään kierrätysystävällinen betoniasema

Tavoitteet korkealla

Betonimurskeen käyttöä betonin kiviaineksen korvaajana vaikeuttaa murskeen normaalia kiviainesta huonompi liikkuvuus betoniaseman laitteistossa. Tämä lisää tukkeutumisriskiä.

Myös lupa-asiat työllistävät: murskattuna betonituote tulkitaan jätelainsäädännön kannalta jätteeksi, jonka varastointi vaatii tehdasalueellakin ympäristöluvan.

Parmassa iso harppaus betonimurskeen hyödyntämiselle on Hyrylän tehtaan uusittu betoniasema.

Uudistuksessa laitteet suunniteltiin sellaisiksi, että ne sopivat myös 0–16 millimetrin betonimurskeen käsittelyyn. Kierrätysystävällisellä asemalla on nyt oma vastaanottotasku betonimurskeelle.

Hyrylän uusi laitteisto toimii Parman pilottina ja kokemusten perusteella tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää tekniikkaa myös muilla tehtailla.

Jouni Erkkilän mukaan perustavoitteena on ylijäämäbetonin vähentäminen. Kokonaan siitä ei päästä eroon, mutta extrabetonin sataprosenttinen kierrättäminen on täysin mahdollista. ”Lainsäädännön vaatimukset pitää tietysti täyttää. Lisäksi asetamme vuosittain tehdaskohtaiset omat tavoitteet. Ylimääräisen betonin määrä minimoidaan ja syntyvän ylijäämäbetonin hyödyntämisastetta lisätään jatkuvasti.”

Vaikka juttutuokio Erkkilän kanssa kääntyy kierrätyksen ongelmiiin, hän korostaa myös asioiden etenevän. ”Myös Consolis on erittäin kiinnostunut kierrätyksestä. Hyvien tulosten myötä siihen liittyvät investoinnit ovat saaneet vihreää valoa.”

PARMA 21

PROFIILI

Krista ”PARMAkosken” treenikausi on sujunut kaikin puolin nappiin.

Personal Trainerina on toiminut myös novascotiannoutaja Carla.

22 PARMA

Team PARMAkoski:

Mitali mielessä

OLYMPIALADUILLE Krista Pärmäkoski teki viime talven MM-laduilla lopullisen läpilyöntinsä lajin kirkkaimpaan kärkeen.

Tulevaan olympiakauteen ”PARMAkoski” lähtee selkein mitalitavoittein Parman tukemana.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN • KUVAT: JANI MAHKONEN/LOMAGRAPHICS JA KRISTA PÄRMÄKOSKI

K

ulman takaa kuuluu tasainen tepsutus ja pian kaksikko onkin jo pihamaalla. ”Olipas se taas virkistävä ulkolenkki. Kyllä näitä tosiaan kaipaa rankkojen leiriviikkojen jälkeen. Ja tämä kaveri se jaksaa aina iloita yhteisistä hetkistä”, henkäisee Krista Pärmäkoski päästäessään novascotiannoutaja Carlan irti remmistään.

Suomen ykköshiihtäjä pitää tunnetusti kovaa vauhtia ladulla, mutta melkoista matalalentoa meno on myös niiden ulkopuolella.

Viime kausi pantiin pakettiin jo huhtikuun alussa, mutta lomailuun on löytynyt sen jälkeen aikaa vain muutamia satunnaisia viikkoja. ”Yleensä lähden kisakauden jälkeen kevätloskaa karkuun lämpimään ja aurinkoon, tällä kertaa en jaksanut enää reissata Lappia kauemmas. Toinen pieni hengähdystauko osui kesätreenijakson jälkeen elokuulle. Loma ja pään tyhjentäminen on ammattiurheilijallekin todella tärkeää”, Krista kertoilee.

PARMA 23

Takana hyvä treenikausi Seuraavat talvikisat järjestetään helmikuussa Pyeongchangissa Etelä-Koreassa. Kolmansiin olympialaisiina valmistautuva ”PARMA­ koski” lähtee samalla hakemaan ensimmäistä henkilökohtaista olympiamitalia. Sponsori­ joukkueeseen liittyi loppukesällä myös Parma.

Krista tunnustaa, että maailmancupin kakkostila ja MM-Lahden hyvä menestys antavat alkavaan kauteen hyvät lähtökohdat.

Toisaalta kilpailu kärkisijoista on olympiavuonna entistä kovempaa. ”Olympiavoitto on jokaisen urheilijan unelma, jonka eteen treenataan ja tehdään töitä muita kausia enemmän. Siksi myös mitalit ovat tiukemmassa”, hän muistuttaa.

Pyeongchangissa Kristalla on tarjolla monta hyvää matkaa. Kisat alkavat skiathlonista, josta tuli Lahdessa hopeaa. ”Siitä on ihan hyvä lähteä liikkeelle.”

Uskoa menestykseen tuo myös se, että treenikausi on sujunut kaikin puolin oivallisesti. Hikipisaroita on puserrettu kotimaan ohella muun muassa Mallorcalla, Norjassa, Itävallassa ja Sloveniassa.

Lumille päästiin lokakuussa ja testien perusteella kunto on jopa pikkuisen kovempi kuin viime vuoden vastaavana aikana. ”Lisäksi olen pysynyt koko ajan terveenä, mikä on tosi tärkeää”, Krista iloitsee.

Huippuammattilainen tarvitsee luonnollisesti asianmukaiset varusteet.

Hiihtouran jälkeen voisin harkita puusepän ammattia.

Isä on kirvesmies ja olin nuorempana usein hänen apunaan .

Herkkuhetkiä arjen keskellä Ammattilaishiihtäjän arki tuntuu maallikosta varsin yksitotiselta ja jopa askeettiselta.

Kovina treenijaksoina ennen kauden alkua harjoitustunteja kertyy viikottain jopa 35.

Kesällä treenitahti on keskimäärin noin 20 tuntia viikossa, kisakaudella hieman vähemmän. ”Käytännössä elämä on syömistä, nukkumista ja treenausta. Iltaisin voi sentään hieman huokaista. Joka viikko pidän kuitenkin yhden lepopäivän. Silloin ulkoilen ja liikun joko yksin tai koiran kanssa.”

Vapaalla ollessaan Kristan tapaa varmimmin keittöistä jauhopussien, paistopeltien, piirakkavuokien tai kasarien keskeltä. Usein kutsutaan myös ystävät kylään syömään. ”Juustokakut ovat bravuurini, tosin niitä ei parane syödä kokonaan yksin. Leipominen ja ruuanlaitto ovat hyvää vastapainoa, tottakai myös Carla-koiran kanssa touhuaminen.

Kun tulet lenkiltä tai reissulta kotiin, niin aina on iloinen kaveri vastassa. Se on ihan parasta”, Krista nauraa.

Naulan kantaan Krista Pärmäkoskelle oli jo kouluiässä selvää, että hänestä tulee hiihtäjä. Itse asiassa maininta siitä löytyy jo ykkösluokan ainekirjoitusvihkosta. ”Haaveilin pikkutyttönä myös liikunnan­ opettajan urasta. Nyt puolestaan tuntuu siltä, että hiihtouran jälkeen voisin harkita puu­sepän ammattia. Isä on kirvesmies ja olin nuorempana usein hänen apunaan. Eli perusnikkaroinnit sujuu ja vasara osuu huomattavasti useammin naulaan kuin sormeen”, MM-mitalisti virnistää.

24 PARMA

Kristan vinkit hiihtoladulle

H

iihto on viime vuosina kasvattanut tasaisesti suosiotaan myös nuoremman polven joukossa. Monille se on kuitenkin edelleen telinevoimistelun kaltainen painajainen kouluvuosilta.

Ammattihiihtäjältä löytyy ymmärrystä myös tälle joukolle, sillä lipsuva tai luistamaton suksi on armoton kokemus myös kilpahiihtäjälle. Paras tapa karkottaa vanhat traumat on hankkia riittävän hyvät välineet ja aloittaa maltillisesti. ”Kolmella suksiparilla selviää kaikilla keleillä.

Voideltavat perinteisen tyylin sukset toimivat hyvin pakkaskeleillä, suoja- ja vesikelillä puolestaan karva- tai nanopohjat. Vapaan tyylin luistelusuksilla puolestaan pärjää kaikilla keleillä”, Krista tiivistää.

Eikä voitelukaan kuulemma ole vaikeaa.

Perusniksit oppii omin voimin ja kokeilemalla tai sitten jollain pikakurssilla. Hommaa helpottavat myös erilaiset pikavoiteet. ”Hiihto on monipuolinen laji ja etenkin nivelille huomattavasti lenkkeilyä ystävällisempää. Maltti on toki tässäkin valttia. Maasto on valittava oman kunnon mukaan. Ensimmäiset lenkit kannattaa mieluummin kiertää peltoaukealla tai järven jäällä kuin rankalla kuntoradalla”, Krista opastaa.

Vie harja suoraan eteen ja kyykisty toisen jalan varaan. Tee samalla hartiankiertoja puolelta toiselle.

Vaihda välillä jalkaa.

Harjannosto lantiolta leukaan avaa niskan, hartiat ja olkapäät. Jalkakyykky antaa ruutia reisiin. Muista pitää selkä suorana!

KRISTAN TEHOKAS HARJAJUMPPA Kropan saa pysymään kunnossa jo muutamalla helpolla perusliikkeellä.

Alku voi tuntua hankalalta, mutta harjoitus tekee tässäkin mestarin.

Tee kaikki liikkeet 10 kertaa.

LEIKKAA TALTEEN JA JUMPPAA JOKA PÄIVÄ!

Lopuksi annetaan töitä lantiolle, alaselälle ja takareisille. Muista myös kylkien venytys!

PARMAsome – seuraa meitä:

parma.fi