Vuokralaiset VKL ry:n jäsenlehti 1 / 2016
• Kuopiolaiset toimivat viihtyvyyden takia • Ruotsin asuntotilanne esitteillä • HOAS panostaa asukastoimintaan
Yhteishallinto antaa mahdollisuuksia vaikuttaa
Sisältö 1/2016
02 03 04 06 06 08 11 11
Ajankohtaista
Pääkirjoitus: Omasta asumisesta kannattaa olla kiinnostunut Yhteishallinto antaa päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia Asukasdemokratia tuo ihmisille viihtyvyyttä Asumisasioissa Ruotsi ja Suomi eivät juuri keskustele Hoasin hauska asuintalo Ajankohtaista järjestö- ja koulutusasiaa Lakineuvojamme vastaa
Ajankohtaista
Tavoitteena kohtuullisemmat asumiskulut
Vuoden 2017 alussa astuu voimaan lakimuutos, jonka mukaan valtion tukemassa asuntokannassa eli ns. ARA-asunnoissa saa varautua vain kohtuullisesti tuleviin korjauksiin. Muutoksella pyritään hillitsemään vuokrien ja käyttövastikkeiden nousua ja estämään kohtuuttoman suuria tuleviin korjauksiin varautumisia. Tavoitteena on myös poistaa eroja eri vuokra- ja asumisoikeusyhteisöjen omistamien asuntojen vuokra- ja vastiketasoissa. Jos kyseessä on alle 20 vuotta vanha vuokra- tai asumisoikeustalo, vuokrissa tai käyttövastikkeissa perittävä varautuminen saa olla enintään yksi euro asuinneliötä kohti kuukaudessa. Vanhemmassa talossa enimmäismäärä on kaksi euroa. Valtion arava- tai korkotukilainalla rahoitettujen vuokra- ja asumisoikeusasuntojen vuokrat ja käyttövastikkeet on määriteltävä omakustannusperiaatteen mukaisesti. Vuokrilla ja käyttövastikkeilla voidaan kattaa etupäässä vain talon rakentamisesta aiheutuneet pääomakulut sekä hyvän kiinteistönpidon edellyttämät asuntojen hoito- ja korjauskulut. Lue lisää aiheesta osoitteesta www.vuokralaiset.fi.
Parveketupakointiin tulossa lakimuutoksia
Tänä vuonna on tulossa lakimuutos, joka antaa yhtiölle mahdollisuuden kieltää tupakoinnin tapauskohtaisesti esimerkiksi huoneistoparvekkeilla. Lain on arvioitu astuvan voimaan toukokuussa. Mikäli laki toteutuu esityksen mukaan, taloyhtiöille tulee mahdollisuus kieltää tupakointi myös asukkaan hallinnassa olevissa tiloissa kuten esimerkiksi huoneistoparvekkeilla, rivitalojen takapihoilla ja jopa asunnoissa sisällä. Se vaatii kuitenkin, että kunnan terveydensuojeluviranomainen toteaa savuhaitan. Uuden lain voimaanastumisen jälkeen tupakointi saadaan kieltää asuinhuoneiston sisätiloissa vain, jos savun kulkeutumista ei voida rakenteiden ehkäistä korjaamisella tai kohtuullisella muuttamisella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos savu kulkeutuu jotain kautta asuntoon tai huoneistoparvekkeelle, terveydensuojeluviranomaisen täytyy käydä tutkimassa tilanne ja antaa lausunto asiasta. Kun lausunto on saatu, voi taloyhtiö päättää tupakointikiellosta yhdellä kertaa kaikilla, teknisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisilla huoneistoparvekkeilla tai kaikissa samanlaisissa huoneiston käytössä olevissa ulkotiloissa tai huoneiston sisätiloissa. Sama laki tulee koskemaan kaikkia asumismuotoja vuokrataloista omistusasuntotaloihin.
Huoneenvuokralaki arvioitavana
Ympäristöministeriö on käynnistänyt huoneenvuokralainsäädännön toimivuuden ja ajantasaisuuden arviointityön. Laki asuinhuoneiston ja laki liikehuoneiston vuokrauksesta astuivat voimaan vuonna 1995. Selvityksessä on tarkoitus kuvata, miten hyvin nykyiset säännökset toimivat vuokramarkkinoilla. Työn tarkoituksen on arvioida, onko voimassa oleva lainsäädäntö sellainen, jolla pystytään ratkaisemaan tai jopa ennaltaehkäisemään mahdolliset riitatilanteet. Työ tehdään kirjallisuusselvityksenä ja toimijahaastatteluin. Selvitystyön on tarkoitus valmistua 31.5.2016 ja sen etenemistä valvoo ministeriön nimittämä ohjausryhmä, johon kuuluvat edustajat Suomen Vuokrantajat ry:stä, Vuokralaiset ry:stä, RAKLIsta, oikeusministeriöstä ja lisäksi puheenjohtaja ympäristöministeriöstä. Vuokralaiset Vuokralaiset
2009 2 14/ /2016
Vuokralaiset täyttää tänä vuonna 70 vuotta
Vuokralaiset VKL ry perustettiin 16.6.1946 nimellä Vuokralaisten keskusliitto ry. ajamaan osittain samantyyppisiä ongelmia kuin tämän päivän Suomessa. Asumisen hinnan kohtuuttomuus on jopa aikaisempaa suurempi ongelma. Samoin muuttuvat asuntomarkkinat ja -politiikka asettavat vuokralaisten edut yhä vastakkain esimerkiksi taloudellisia etujaan ajavien tahojen kanssa. Vuokralaiset ry:n tehtävänä on yhä valvoa, että vuokralaisten asemaa edistetään yhteiskunnassa. Juhlavuoden valtakunnalliseen ohjelmaan kuuluu kolme kokous- ja seminaaritilaisuutta: Liittokokous 9.4.2016, Vuokralaispäivät 9.– 11.2016 sekä 70v-juhlaseminaari lokakuussa Helsingissä. Näiden lisäksi toteutetaan alueellisia tilaisuuksia. Tilaisuuksista saa lähempänä ajankohtaa lisätietoa Vuokralaiset ry:n internetsivuilla osoitteessa www.vuokralaiset.fi Juhlavuoden viimeisen Asuntomme-lehden teemana tulee joulukuussa olemaan historia.
Tavoitteena tehokkaampi neuvonta
Tammikuussa astui voimaan muutos kuluttajasuojalakiin. Tavoitteena on muun muassa edistää kuluttajaneuvontaa sekä keventää riitatapausten menettelyä. Jatkossa Kuluttajariitalautakunta voi jättää asian käsittelemättä, jos kuluttaja ei ole ensin ollut yhteydessä kuluttajaneuvontaan. Laki myös velvoittaa elinkeinoharjoittajat antamaan etukäteen kuluttajalle tiedon sekä riidanratkaisuelimestä että ko. elimen verkkosivuston osoitteesta. Kuluttajariitalautakunta on puolueeton ratkaisuelin. Lautakunnan jäsenet edustavat tasapuolisesti kuluttajia ja elinkeinonharjoittajia. Lautakunta linjaa ja ohjaa kuluttajaoikeutta vakiintuneella ratkaisukäytännöllään. Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita on lautakunnan jäsen. – Vuokralaiset ry:n kannalta on hienoa, että voimme olla mukana kuluttajariitalautakunnassa. Saamme ajankohtaista tietoa siitä, mikä vuokrasuhteissa kaihertaa sekä pystymme vaikuttamaan päätösten linjaan, kiteyttää toiminnanjohtaja Viita. Kuluttajariitalautakunnan toiminnasta voi lukea lisätietoa osoitteesta: kuluttajariitalautakunta.fi.
Pääkirjoitus
Omasta asumisesta kannattaa olla kiinnostunut
K
iinnostus asumiseen liittyviin asioihin on vaihtelevaa. Asunto-osakeyhtiöiden hallituksiin on vaikea saada osaavia ja kiinnostuneita jäseniä. Sama tilanne on vuokrataloissa talotoimikuntien osalta. Fakta on, että asuminen on Suomessa asuvien perheiden suurin yksittäinen kuluerä hallintamuodosta riippumatta. Tämä tietäen tuntuu vaikealta ymmärtää, etteivät asumisen asiat kiinnosta yleisemmin. 30 vuotta sitten Suomessa katsottiin kaihoten Ruotsiin, jossa vuokra-asuminen oli meihin verrattuna edistyksellistä. Erityisesti täällä kaivattiin vuokralaisille mahdollisuutta osallistua vuokratalojen hallintoon. Vuokralaiset ry:ssä olimmekin 25 vuotta sitten mukana tekemässä lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa, jotta vuokralaiset täälläkin pääsisivät osallistumaan ja vaikuttamaa asumiensa (lue maksamiensa) talojen talouteen ja kunnossapitoon. Asukasedustus vuokrataloyhtiön hallituksessa on parasta edunvalvontaa, jota asukkaat voivat toivoa. Hallituksen jäsenenä oleva asukas, on aivan yhtä arvokas hallitukselle kuin muut yhtiökokouksen valitsemat jäsenet. Asukasedustajalla on muihin hallituksen jäseniin nähden etulyöntiasema yhtiön käytännön asioista. Tänä päivänä on ilo huomata, että yhteishallintolain mukainen menettely on vakiinnuttanut paikkansa vuokrataloyhtiöiden hallinnossa. Parhaimmillaan asukasedustus hallituksessa luo puitteet avoimelle keskustelulle yhtiön kehittämisestä ja kunnossapidon painopisteistä. Asukkaiden kannalta hyvin hoidetussa kiinteistössä on turvallista ja mukava asua. Kun asumisen puitteet ovat kunnossa, vuokralaiset jaksavat panostaa asukkaiden yhteiseen toimintaan ja yhteisöllisyyteen taloyhtiössä. Naapureiden välinen kanssakäyminen luo turvallisuutta asumiseen ja sitä kannattaa ehdottomasti tukea. Vuokralaiset ry:ssä olemme madaltaneet uusien asukasaktiivien kynnystä osallistua asukastoimintaa järjestämällä koulutusta hallituksen jäsenen roolista. Hallitustyöskentelyn julkisuus ja salassapidon rajoja käsiteltiin syksyllä pidetyillä Vuokralaispäivillä. Tarvetta koulutukselle yhteishallintolain osalta löytyy edelleen ja mielellämme sitä tarjoamme. Toivoinkin, että lukijat pohtisivat omalta kohdaltaan, mitä annettavaa heillä on yhtiönsä asukastoimintaan. Kiinnostuminen omasta asumisesta kannattaa aina! Sirkka-Liisa Kähärä puheenjohtaja Vuokralaiset ry
Vuokralaiset
3 1 / 2016
Yhteishallinto antaa päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia Yhteishallinto antaa hyvin toteutettuna ARA-vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asuville mahdollisuuksia muokata asumistaan haluamaansa suuntaan, mutta tuo myös vastuuta erityisesti hallitustyöskentelyn kautta.
A
sukkailla on yhteishallintolain mukaan monia keinoja vaikuttaa asumiseensa kuten vähintään kerran vuodessa järjestettävä asukaskokous, talossa tai taloryhmässä toimiva asukastoimikunta, yhtiön hallituksen jäsenyys tai asukkaiden valitsema valvoja. – Yhteishallinnon toteutuminen on monesta asiasta kiinni. Jotta se toimisi erinomaisesti, asunnot omistavan yhtiön täytyy ymmärtää yhteistyön positiivinen merkitys ja toisaalta asukkaiden täytyy olla kiinnostuneita talonsa asioista ja varsinkin yhtiötasolla toimittaessa ymmärtää kiinteistöjen ylläpidon kokonaisuuteen vaikuttavat asiat, korostaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
hallituksen jäsen voi joutua vastuuseen myös vahingonkorvauslain ja rikoslain mukaan. Yhtiöoikeudellisen ja vahingonkorvausvastuunvaralle voidaan vakuuttaa, mutta ei rikosoikeudellisen, kertoo Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanervan toimitusjohtaja Helena Kinnunen. Kaikki hallituksen asiat eivät ole julkisia Kinnunen muistuttaa myös, että hallituksen kokoukset eivät ole julkisia eli hallituksen pöytäkirja ei ole julkinen. Siksi asukasedustaja ei voi kertoa muille asukkaille vapaasti kokouksissa käsiteltävistä asioista. – Hallitus päättää pöytäkirjojen tai yksittäisten päätösten julkisuudesta. Yksittäinen jäsen ei voi tehdä sitä päätöstä, korostaa Kinnunen. Yhteishallintolain mukaan asukkailla on kuitenkin lakisääteinen oikeus saada vuokranmääritysyksikköä koskevat tarpeelliset tiedot. Omistajan huolehdittava tiedottamisesta – Omistajan täytyy tiedottaa asukkaille automaattisesti asioista, joilla on vaikutusta vuokran määräytymiseen. Yk-
sittäinen asukas ei kuitenkaan voi vaatia muita yhtiön toimintaa koskevia tietoja, mutta yhtiön, ei kuitenkaan yksittäisen hallituksen jäsenen, on annettava tarpeelliset tiedot joko asukkaiden kokoukselle tai asukastoimikunnalle tarvittaessa tilintarkastajan varmentamana, korostaa Kinnunen. Lain mukaan yhtiön hallitukseen tulee valita yksi asukasjäsen, jos hallitukseen kuuluu enintään neljä jäsentä. Jos jäseniä on viisi tai enemmän, asukkaiden kokouksella on oikeus saada kaksi jäsentä hallitukseen. – Osakeyhtiö- ja asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että vähemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä valitaan muussa järjestyksessä. Tämä säännös mahdollistaa sen, että asukkaat voivat valita hallituksen jäsenen niissä yhtiöissä, joihin sovelletaan yhteishallintolakia, kertoo Kinnunen. Asukkaiden kokouksella on myös kuitenkin oikeus itse valita valvoja, jonka tehtävänä on seurata ja tarkastaa vuokranmäritysyksikön talouden ja hallinnon hoitoa. Teksti ja kuvat: Päivi Karvinen
Lisätietoa osoitteesta www.vuokralaiset.fi
Hallituksessa keskitytään yhtiön toimintaan Asukaskokous, asukastoimikunta ja asukkaiden valitsema valvoja keskittyvät talon asioihin ja valvontaan, mutta hallituksen asukasedustaja keskittyy talon omistavan yhtiön asioihin. Hallituksen tehtävänä on hallinnon ja yhtiön toiminnan asianmukainen järjestäminen sekä kirjanpidon ja varainhoidon valvonta. Hallituksen asukasjäsen hoitaa tehtäviään samanlaisilla oikeuksilla, velvollisuuksilla ja vastuilla kuin muutkin hallituksen jäsenet. – Hallituksen jäsenen tulee toimia aina yhtiön edun mukaisesti ja huolellisuusvelvoitteen alaisena. Tämän yhtiöoikeudellisen vastuun lisäksi,
Tutustu Lakiin yhteishallinnosta Vuokralaiset ry:n internetsivuilla. Sivuilta löytyy myös Hyvä vuokratapa -opas, jonka avulla on määritelty yhteistyössä vuokranantajatahojen kanssa vuokraustoiminnan pelisäännöt.
Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanervan toimitusjohtaja Helena Kinnunen kävi puhumassa hallitustyöskentelystä Vuokralaispäiväristeilyllä syyskuussa.
Vuokralaiset
4 1 / 2016
Asoasumisen kehittäminen kiinnostaa
Pertti Pitkänen on pisimpään Suomessa toimineita asumisoikeusaktiiveja. Hän sai aikoinaan Porvoossa järjestysnumeron 1, muutti asoasuntoon vuonna 1992 ja on alusta lähtien toiminut talohallituksessa. Nykyisin Mäntsälässä asuva Pitkänen on mennyt mukaan myös Asokotien valtakunnan tason toimintaan. Asukkaiden valitsemana seurantatilintarkastajana hän on toiminut jo yli kymmenen vuotta. Seurantatilintarkastaja vastaa yhteishallintolain määrittelemää valvojaa. – Asukkaiden yhteydenottoja on viime vuosina ollut 3–16 kertaa vuodessa. Monet yhteydenotot koskevat epäselvyyksiä tilien kirjauksissa. Tosin viime vuosina ne ovat vähentyneet. Toinen yhteydenoton aihe on vastuunjakotaulukon tulkinnat. Muutama laajempikin asia on selvitetty, kertoo Pitkänen. Pitkänen on tyytyväinen siihen, kuinka tietoja on yhtiön puolelta annettu, mutta jotain kehitettävää silti löytyy. – Joissain tapauksissa asioiden selvittäminen olisi hoitunut nopeammin, mikäli olisi ollut pääsy kohteiden kirjaustietoihin. Asokodeissa seurantatilintarkastaja antaa toiminnastaan kertomuksen valtakunnalliselle Yhteistyöelimelle, joka kokoontuu vuosittain Helsingissä.
Valvoja on asukkaiden edunvalvoja
Pirjo Mohamed on toiminut Helsingin kaupungin asunnot Oy:n eli Hekan valvojana parisen vuotta. Lisäksi hän toimii alueellisena valvojana omalla asuinalueellaan. – Olen asukkaiden edunvalvoja, joka katsoo asioita eri näkövinkkelistä kuin tilintarkastaja. Seuraan esimerkiksi vuokralaisdemokratian toteutumista ja sitä, että asukkaat saavat tietoonsa heidän kannaltaan tärkeät asiat, kiteyttää Mohamed, jota tehtävään motivoi halu ajaa asukkaiden asioita. Mohamed on ammatiltaan kirjanpitäjä, jota hän itse pitää etuna valvojan tehtävien hoitamisessa, mutta osaamisen pystyy hänen mielestään hankkimaan yhtälailla esimerkiksi luottamustehtävien kautta. Valvojan tehtäviin kuuluu monenlainen asukkaiden asioiden hoitaminen ja kehittäminen, kuten tarkastuskäyntien tekeminen, alueiden valvojien yhteistoiminnan kehittäminen ja koulutuksesta huolehtiminen. – Lisäksi olen jatkuvasti yhteydessä talousjohtajaan sekä controlleriin, joilta olen saanut tarvittaessa myös neuvoja tehtävien suorittamiseen, toteaa Mohamed. Yhteistyö on tiivistä myös vuokralaisneuvottelukunnan kanssa. Neuvottelukunta antaa ideoita ja tekee myös pyyntöjä selvitettävistä asioista. – Suoraan asukkaiden kanssa olen melko harvoin tekemisissä, koska Heka on sen verran iso organisaatio, toteaa Mohamed.
Vuokralaiset
5 1 / 2016
Mukana taloudellisessa päätöksenteossa
Auli Rantanen on vaikuttanut asukasedustajana 90-luvun lopulta lähtien Helsingin kaupungin asunnot Oy:n alueyhtiöissä sekä koko yhtiön hallituksessa. Tällä hetkellä hän toimii hallituksen varapuheenjohtajana. Rantanen pitää tärkeänä, että päätöksenteossa otetaan huomioon asukkaiden mielipiteet. – Asukkaiden tulee olla mukana taloudellisessa päätöksenteossa, koska kaupungin asunnot toimivat omakustannusperiaatteella. Hallituksen jäsenenä pyrin vaikuttamaan siihen, että kustannukset ovat kohtuulliset ja tasaarvoiset, kertoo Rantanen. Hallitustyöskentely vie Rantasen mukaan yllättävän paljon aikaa. – Ennen kokousta on tutustuttava huolella esityslistaan ja etsittävä mahdolliset aikaisemmat päätökset, jotka vaikuttavat asiaan. On myös kysyttävä asiaa koskevalta talotoimikunnalta tai vuokralaistoimikunnalta, onko käsittely mennyt sovitun polun mukaisesti ja asukkaita on kuultu, luettelee Rantanen. Asukkaat myös ovat aktiivisesti yhteydessä Rantaseen asumiseen liittyvissä asioissa. – Hyvin monenlaisista asioista kysellään, eikä kaikki välttämättä koske hallitustyötä. Varsinkin vuokralaisdemokratiasäännön soveltamisesta kysellään paljon. Rantanen toivoisi, että asukkaat saisivat nykyistä paremmin yhtiön puolelta koulutusta nimenomaan hallitustyöskentelyyn. – Aikoinaan on jaettu hallitustyöskentelyä koskevaa kirjallisuutta ja itse olen suorittanut kunnallisen hallitusosaajan diplomin. Jotain vastaava pitäisi olla tarjolla myös nykyisin, ehdottaa Rantanen.
Asukasdemokratia tuo ihmisille viihtyvyyttä Viihtyminen omassa asunnossa ja asuinympäristössä on tärkeää. Viihtymistä edistää kuopiolaisten asukkaiden mielestä sekä asukkaiden yhteistoiminta että yhtiön vastuu talojen hyvästä ylläpidosta.
K
uopiolaisen Niiralan Kulma Oy:n asukkaita osallistui Vuokralaispäivien risteilylle syyskuussa pohtimaan muun muassa sitä miksi asukasdemokratiaa tarvitaan. Aktiivisilta ihmisiltä ei sanoja tarvinnut suusta kaivaa. – Asukasdemokratiaa tarvitaan ihmisten viihtyvyyden takia. Meilläkin on 86 lasta pihapiirissä ja olemme pikkusen puuhaa pidetty niiden kanssa, toteaa Mauri Pelkonen ja saa muilta heti toiminnan vähättelystä noottia. Pelkosen pihapiirissä on tehty enemmän kuin pikkupuuhastelua. Pihatalkoot kuuluvat normaaliin toimintaan keväisin. Sen lisäksi on pidetty vapaaehtois- ja karaokekerhoa, kun talosta löytyy hyvä kerhohuone. Lapsille on hankittu myös pelivälineitä. – Asukastoiminta on yhdistävä tekijä. Kyllähän siinä saa lyödä päätä seinään, mutta täytyy vaan uskoa, että se kannattaa, toteaa puolestaan Jari Kärkkäinen.
– Ja kyllähän se luo turvallisuutta, kun tietää ketä talossa asuu, painottaa Minna Takala. Alueellinen asukastoiminta apuna Kuopiossa on havaittu sama asia kuin monella muullakin paikkakunnalla. Aktiivisia toimijoita ei löydy joka talosta. – Otimme Kajaanista mallia ja perustimme kaksi alueellista asukastoimikuntaa Kuopioon, kertoo Takala. Niiralan Kulmassa on alueellisten asukastoimikuntien lisäksi yhtiötason toimintaa. Asukastoiminta on asukaspalvelupäällikkö Päivi Vannisen mukaan yhtiön elinehto. Vanninen oli myös mukana Vuokralaispäiväristeilyllä. – Haluamme kannustaa asukkaita olemaan aktiivisia myös asuntoalueilla, ei pelkästään taloissaan. Meidän talojen asukkaiden aktiivisuuden ansiosta Petosen alueella on saatu aikaan
Asumisasioissa Ruotsi ja Suomi eivät juuri keskustele
S
iihen nähden, kuinka paljon Ruotsi ja Suomi ovat samankaltaisia, asumiskysymyksissä on harvoin haettu oppia naapurista. Ruotsin vuokralaisjärjestön, Hyresgästföreningenin edustaja Ragnar von Malmborg kävi kertomassa Vuokralaispäivillä ruotsalaisesta asuntomarkkinatilanteesta. Von Malmborgin mukaan Ruotsissa on kuitenkin yhä suurempi kiinnostus ottaa oppia muista maista. Tilanteeseen on varmasti vaikuttanut
se, että naapurissa epäillään yhä vahvemmin, että asuntomarkkinoilla vallitsee kuplatilanne. Asuminen on kallistunut kohtuuttomasti ja ruotsalaiset velkaantuvat, kun asuntolainakulttuuriin kuuluu, että lainoja ei makseta pois samalla lailla kuin Suomessa. – Ruotsissa on asuntopula. Väkilukumme kasvaa noin 75 000 ihmisellä vuosittain. Lisäksi pakolaisten määrä on kasvanut tänä vuonna voimakkaasti ja se tulee Vuokralaiset
6 1 / 2016
asukastapahtuma, jossa ovat mukana myös seurakunta, asukasyhdistys, ym. yhdistykset sekä alueen yrityksiä. Kun jokainen pistää omastaan vähäsen, niin hyvä siitä tulee, vakuuttaa Vanninen. Petosen alueen asukkaat ovat tehneet yhdessä joka vuosi myös linjaautoreissun lähialueille. He ovat myös teemoittaneet toimintaansa, jotta erilaiset ihmiset kiinnostuisivat toiminnasta.
pahentamaan tilannetta entisestään, kertoo von Malmborg. Ruotsin kansalaisista 16 prosenttia on syntynyt muualla. Maahanmuuttajista suurin osa on suomalaisia, noin 158 000. Seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat irakilaiset 130 000, puolalaiset 82 000, iranilaiset 68 000, jugoslaavit 68 000 ja syyrialaiset 68 000. Asuntopulan pääsyyt löytyvät von Malmborgin mukaan kahdelta taholta. – Maastamme on puuttunut valtiollinen asuntopolitiikka jo 20 vuotta. Sen lisäksi rakennusliikkeet, kiinteistöjen omistajat ja rahoittajat hyötyvät paljon asuntopulasta. Heille on edullisempaa, että rakennetaan vain vähän asuntoja kalliiseen hintaan ja asumisen kustannuksia voidaan kasvattaa nopeasti. Valtio ei tue vuokra-asuntotuotantoa Ruotsissa millään lailla.
Kuopiolaiset (vasemmalta) Jari Kärkkäinen, Minna Takala, Ulla Rissanen ja Mauri Pelkonen toimivat Niiralan Kulma Oy:n asukasneuvostossa. Asukaspalvelupäällikkö Päivi Vanninen puolestaan vastaa asukasyhteistyön sujuvuudesta.
Kaikkien ei odotetakaan olevan kiinnostuneita kaikista tapahtumista. – Petosen alueella on toimittu jo kolme vuotta uudella mallilla ja Neulamäki on aloittamassa omaa toimintaansa, kertoo Takala. Huoli vuokrista ja korjaustoiminnasta Kuopiossa on samanlainen asunto-
– Asuntopulan takia on nyt alettu keskustelemaan siitä, että investointitukea tarvittaisiin erityisesti pienten asuntojen tuottamiseen. Erityisen harmillisena vuokralaisten kannalta von Malmborg pitää sitä, että vuonna 2011 astuivat voimaan uudet vuokrasäännöt, jotka vapauttivat vuokrat sääntelystä. Aiemmin vapaarahoitteisten vuokratalojen vuokrat eivät saaneet ylittää kunnallisten vuokrien määrää. – Muutos vaikutti siten, että meidän on ollut yhä vaikeampi määritellä oikeaa vuokratasoa, toteaa von Malmborg. Ruotsissa Hyresgästföreningen määrittelee vuokratason yhdessä kiinteistöjen omistajien kanssa hieman samaan tapaan kuin Suomessa on käyty keskitettyjä palkkaneuvotteluja.
markkinatilanne kuin monella muulla samankokoisella maakuntapaikkakunnalla. Vaihtuvuus on lisääntynyt kaupungin asuntotarjonnan ja työelämän muutosten vuoksi. Yksinasuminen lisääntyy koko ajan, samoin asumisen hinta kallistuu jatkuvasti. Uudet asunnot ovat kalliita, mutta myös vanhojen korjaaminen nostaa vuokraa. Tarvittaisiin halpoja vuokraasuntoja, ei liian isoja eikä liian pieniä. – Ei yksinhuoltaja-hammashuoltajalla ole varaa maksaa tonnia asumisesta. Jos tulee peruskorjaus, lennän pihalle, koska ei ole varaa asua, kiteyttää tilanteen Ulla Rissanen. Päivi Vanninen osaa kertoa, että jostain syystä peruskorjaaminen on Kuopiossa jopa jonkin verran kalliimpaa kuin muualla ja että väistämättä talojen korjaaminen nostaa vuokria korjattavissa kohteissa. – Toistaiseksi se ei vielä näy hirveästi vaihtuvuutena, mutta asukkailta tulee kyllä viestiä, että peruskorjaaminen nostaa liikaa hintaa, kertoo Vanninen. – Korjataan ehkä liian myöhään eli vasta sitten kun on ihan pakko. Pitäisi kuunnella asukkaita enemmän ja korjata aiemmin. Se auttaisi monia asumaan pidempään, pohtii Takala.
Niiralan Kulmassa on kuitenkin Vannisen mukaan laskettu, että on edullisempaa korjata vähitellen ja välttää ottamasta velkaa velan päälle. Sekin nostaa asumisen hintaa. – Ollaan yritetty tehdä kompromissi. Ymmärretään kyllä asukkaan näkökulmasta, että pienet korjaukset asunnon sisäpuolella nostaisivat asumisviihtyisyyttä. Siksi olemme kehittäneet myös omatoimiremontoinnin. Meillä on tosi iso prosentti asukkaista, jotka käyttävät sitä hyväkseen, kertoo Vanninen. Ulla Rissanen toteaa kuitenkin, että ongelmana omatoimiremontoimisessa on, jos ei osaa remontoida itse. – Mietimme monesti, että millä tavalla asukkaan saisi viihtymään asunnossaan pidempään. Piha-aluekin on tärkeä asia sen lisäksi, että talon ja asunnon kunto merkitsee paljon, kertoo Takala ja ideoi samalla ratkaisua asumisen kustannuksiin. – Ehkä edullista yhteisöasumista voisi kehittää eteenpäin. Jokaisella olisi omat asunnot, mutta toimittaisiin enemmän yhteisöllisellä periaatteella. Kun ihmiset voisivat tukea toinen toistaan, niin yhteisön turvin voisi asua pitkään samassa talossa.
Hyresgästföreningen on vahva tekijä ruotsalaisilla asuntomarkkinoilla. Jäseniä sillä on 525 000 ja kolmannes kaikista vuokralaisista kuuluu yhdistykseen. Jäsenmaksu on 100 euroa vuodessa ja sen lisäksi kaikki vuokralaiset maksavat vuosittaista 15 euron vuokranmäärittelymaksua.
– Meidän tehtävämme on vaikuttaa asuntopolitiikkaan ja vuokralaisten kohteluun. Lisäksi annamme tukea yksittäisille vuokralaisille ja paikallisille yhdistyksille erilaisissa ongelmatilanteissa, toteaa von Malmborg.
Teksti ja kuva: Päivi Karvinen
Teksti ja kuva: Päivi Karvinen
Ruotsin asuntokanta 39 % omistusasuntoja Pääasiassa omakotitaloja ja rivitaloja - Vapaa hinnoittelu - Henkilökohtainen lainoitus 22 % asumisoikeusasuntoja - Yhdistys omistaa talot, asukkailla asumisoikeus - Asukas maksaa asumisoikeusmaksun, laina yhtiöllä - Vapaa hinnoittelu
Vuokralaiset
7
1 / 2016
19 % kunnallisia vuokra-asuntoja - Vuokranmääritys vapautettu 2000-luvulla - Osa kunnista myynyt asuntonsa pois viimeisen 20 vuoden aikana 20 % yksityisiä vuokra-asuntoja - Vapaa hinnoittelu Lisäksi noin 10 000 osuuskuntien omistamaa vuokra-asuntoa, joissa ei peritä markkinavuokraa.
Hoasin hauska asuintalo Helsingin Jätkäsaareen valmistui kolmisen vuotta sitten talo, jonka viihtyisät yhteistilat avartavat kodin käsitettä koskemaan koko taloa. Tilat syntyivät asukkaiden suunnitelmien pohjalta.
Upstairs sijaitsee talon ylimmässä kerroksessa. Noin 30 neliöistä, vessalla ja minikeittiöllä varustettua tilaa voi varata talon nettisivujen kautta yksityisiin bileisiin, joita kuulemma järjestetään lähes joka viikonloppu. Tilaan kuuluu myös terassi, joten tila lähes tuplaantuu kesällä. Asukastoimikunta järjestää Upstairsissa myös talon juhlia: kevätjuhlan, welcome weekin juhlat syksyllä ja supersuositun pikkujuhlan. Upstairs tuo soppelisti asukkaille lisätilaa yksiöelämään.
Vuokralaiset
8 1 / 2016
V
älimerenkatu 5 sijaitsevassa talossa on 206 asuntoa. Kohde on rakennutettu valtion tuella, ja siinä tulee olla tietty määrä yhteistiloja. Näin isossa kohteessa neliöalaan sisältyi viiden yhteistilan rakentaminen. Hoas halusi myös panostaa yhteistilojen rakentamiseen ja luoda edullisia, pieniä asuntoja täydentämään laadukkaita yhteisiä oleskelutiloja. – Halusimme tietää, miten asukkaat itse toivovat tiloilta. Asukasyhteistyö parantaa myös kaikkien viihtyvyyttä ja asukkaat oppivat tuntemaan toisiaan. Yhtiölle se taas antaa hyvän keinon saada palautetta, perustelee Hoasilla asukasyhteistyöstä vastaava Saara Widenäs asukkaiden mukaan ottamista toimintojen suunnitteluun. Asukassuunnittelun tuloksellinen toteutus vaatii yhtiöltä melko paljon resursseja, joten HOAS päätti tehdä asiassa yhteistyötä ajatushautomo Demos Helsingin kanssa. Tavoitteena oli muun muassa kehittää houkuttelevia tapoja yhteisölliseen asumiseen. – Halusimme löytää tämän projektin myötä mallin, jota voisimme monistaa muihinkin kohteisiin. Projekti
on ollut mielenkiintoinen kokeilu. Lopputuloksena voisi todeta, että tämän avulla ollaan oltu tekemässä koko talosta kotia, toteaa Hoasin asiakkuus- ja viestintäjohtaja Liina Länsiluoto. Hoasin haasteena yhteisöllisyyden kehittämisessä on lyhyt asumisaika, sillä asuminen päättyy opintojen valmistumiseen. Lisäksi Hoasin asukkaista 27 prosenttia on ulkomaalaisia opiskelijoita. Hoasilla toimii 430 asukastoimikuntalaista 73 kohteessa. Kansainvälisiä opiskelijoita toimikuntien jäsenistä on 86. Jätkäsaaren suunnitteluprojektin myötä pidettiin muun muassa työpajoja. Teekkariopiskelija Joona Mörsky osallistui aktiivisesti toimintaan alusta pitäen. – Sekä suunnitteluprojekti että talon asukastoiminta ovat olleet minulle hyvä harrastus. Olen saanut paljon hyviä kavereita eri alojen ihmisistä ja ehkä voinut sen myötä avartaa jollain lailla näkemystäni, toteaa Mörsky. Toiminnan tukena talossa ovat sekä omat nettisivut että Facebook-sivu. Niitä käytetään sekä tilojen varaamiseen että esimerkiksi apuna tavaroiden kierrättämiseen. Perinteisiä pihatalkoitakin pidetään, mutta suositum-
Kuntosalin avaimen on lunastanut 70 asukasta. Asukastoimikunta tekee jokaisen kanssa vuodeksi kerrallaan sopimuksen tilan käytöstä, mutta käyttö ei sinällään maksa mitään. Sopimuksen teko on vain hyvä keino varmistaa, että salia käytetään vastuullisesti.
Vuokralaiset
9 1 / 2016
pia ovat kevät-, welcome week- ja pikkujoulujuhlat. Welcome week –idea löytyi Hoasin järjestämän pilottikilpailun kautta. – Järjestimme asukastoimikunnille kilpailun löytääksemme ideoita uudenlaisista toiminnoista. Welcome weekin lisäksi esimerkiksi kaupunkiviljelyidea on otettu käyttöön monissa kohteissa, kertoo Widenäs. Welcome weekin idea on loistava. Opiskelujen alettua syksyllä järjestetään viikko, jossa päivittäin on erilaisia tapahtumia talon toimintoihin tutustumisesta viikon päättävään juhlaan. – Moni asukas tulee kauempaa ja silloin on mukava oppia edes vähän tuntemaan naapureitaan. Welcome week on osoittautunut erittäin suosituksi toiminnoksi, kertoo Mörsky.
– Se on hyvä tapahtuma aktivoida asukkaita ja saada aikaan myös kulttuurimuutosta, jos asukastoiminta on vähentynyt, toteaa Länsiluoto. Samaa ideaa voisi hyvin soveltaa mihin tahansa vuokrataloon. Mörskyn mukaan Välimerenkadulla järjestetään tutustumistapahtumia muulloinkin kuin syksyllä. Välimerenkadun projekti antaa uskoa asukastoiminnan voimaan. Ei asukastoiminta ole mihinkään hävinnyt. Se vain muuttaa muotoaan esimerkiksi siten, että sokerin lainaus tehdään yhä useammin talon omilla Facebook-sivuilla kuin ovelle kolkuttaen. Ihan hyvä tapa sekin. Teksti ja kuvat: Päivi Karvinen
Cinemasaari on elokuvatila, jossa järjestetään joka viikko koko talon väelle leffailta. Tilasta löytyy videotykki, joka heijastaa leffan takaseinälle maalatulle ”valkokankaalle”. Tilaa saa varata talon nettisivujen kautta myös yksityiseen käyttöön. Kuvassa olevan korokelavan asukkaat tekijät talkoilla. Kalusteet löytyivät mikä mistäkin kierrätettynä. Kuvassa Joona Mörsky, Liina Länsiluoto ja Saara Widenäs.
Inno on tarkoitettu harrastetilaksi, josta löytyy myös silitysrauta laudan kera sekä lainattavaksi erilaisia tarvetyökaluja. Innoon pääsee asukkaan omalla avaimella.
Funhousesta löytyy biljardipöytä. Sinnekin on kaikilla asukkailla avain. Nimensä mukaisesti tila on tarkoitettu yleiseen viihtymiseen.
Vuokralaiset
Ahkerassa käytössä oleva Jätkäbaari on tarkoitettu yleiseen oleskeluun ja sinne pääsee asunnon avaimella. Jätkäbaarissa ei ole tietokonetta häiritsemässä esimerkiksi tenttiin valmistautumista ja modernit lämpölasit haittaavat kännykänkin kuuluvuutta. Kuvassa näkyvä ikkunapöytä ja kaksi muuta pöytää ovat asukkaiden rakentamia ja kunnostamia.
10 1 / 2016
Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa
Lakineuvojamme vastaa
Facebook yhdistysviestinnän apuvälineenä
Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle osoitteeseen: toimisto@vuokralaiset.fi.
Monet Vuokralaiset ry:n jäsenet ja yhteistyökumppanit ovat mukana Facebookissa. Se on hyvä kanava ajankohtaisten asioiden tiedottamiseen ja tehdä Vuokralaisten toimintaa tutuksi. Facebook on internetissä toimiva yhteisöpalvelu. Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden henkilökohtaisen käyttäjäprofiilin luomiseen sekä yhteydenpitoon ystävien kanssa. Kuukausitasolla 2,4 miljoonaa suomalaista käyttää Facebookia. Ryhtyäkseen Facebookin käyttäjäksi, täytyy olla nettiyhteys ja oma sähköpostiosoite. Niiden avulla pääsee luomaan Facebookiin sivustolle käyttäjätunnukset. Oma Facebookin käyttäjäprofiili voi olla joko julkinen ja siten kaikkien nähtävillä, tai näkyä vain itse hyväksymilleen FB-kavereille.
Kuka hoitaa tuholaiset pois asunnosta?
Päivitykset Perustoimintona Facebookissa voidaan pitää tilapäivitystä, niiden kommentointia ja tykkäämistä. Tilapäivitys tarkoittaa käyttäjän julkaisimeen kirjoittamaa tekstiä. Päivitys ilmestyy omalle seinälle ja rajoitetusti myös kavereiden etusivulle. Päivitykset näkee Facebookin toiminta-asetusten mukaisesti kuitenkin vain valikoitu. Kaikki eivät näe kaikkea. Käyttäjä näkee yleensä noin 10 % viesteistä, jotka hänen kaverinsa julkaisevat. Facebookissa voi myös ”tykätä” erilaisista asioista, ilmiöistä, julkisuuden henkilöistä, yrityksistä ja myös yhdistyksistä. Facebookissa on mahdollista lukea uutisia, tiedotteita, mielipiteitä ja kuulumisia, sekä saada tietoa tulevista tapahtumista. Ryhmät Facebookissa voi myös luoda ryhmiä, joissa voi käydä keskusteluja ryhmän jäsenten kanssa tai jakaa kuvia ja asiakirjoja. Ryhmät voi luoda myös suljetuiksi eli salaisiksi ryhmiksi, jolloin sivu näkyy vain ryhmän jäsenille. Yhdistyksen sivut Yhdistys voi luoda oman julkisen ”tykkäyssivun”. Sen avulla on helppo viestiä yhdistyksen toiminnasta ulospäin ja hankkia uusia jäseniä. Sivun tiedot ja julkaisut ovat julkisia ja yleisesti kaikkien haettavissa Facebookissa. Yhdistyksen perustaessa Facebookiin sivun, valitaan sille ylläpitäjä. Yhdistyksen sivun tunnuskuvaksi laitetaan logo tai vastaava, ei yhdistyksen puheenjohtajan henkilökuvaa. Henkilöt viestivät omilla kasvoillaan omilla henkilökohtaisilla sivuillaan. Vain sivun hallintaan oikeutetut käyttäjät voivat tehdä sivuille julkaisuja. Sivun julkaisut näkyvät sivusta tykkäävien käyttäjien uutisissa. Kuka tahansa voi seurata sivua ja sen uutisia tykkäämällä sivusta. Pia Lohikoski Järjestö- ja koulutuspäällikkö Vuokralaiset
?
Ilmojen kylmentyessä syksyllä aloin kuulla rapinaa asunnossani, jota en pystynyt paikallistamaan. Myöhemmin kuulin rapinaa keittokomerostani. Tutkiessani asiaa tarkemmin löysin keittiön kaapeista pieniä papanoita. Keittiön kaapiston sokkelista löytyi jätöksiä ja reikä, joka johtaa talon rakenteisiin. Olen myös nähnyt hiiren huoneistossani. Miten minun tulee edetä asiassa? Onko minulla oikeutta vuokranalennukseen? Kuka hävittää hiiret talosta? Vaikuttaako asiaan se, että vuokrasopimukseni on määräaikainen?
§
Tuhoeläinten hävitys kuuluu pääsääntöisesti vuokranantajalle, jollei vuokrasopimuksessa ole sovittu muuta. Vuokranantajalla on kunnossapitovastuu asuinhuoneistosta, jollei kunnossapitovastuuta ole jaettu toisin vuokrasopimuksessa. Tuhoeläimistä ja -hyönteisistä tulee ilmoittaa vuokranantajalle viipymättä. Vuokranalennusoikeus alkaa vasta siitä hetkestä, kun vuokranantaja on saanut tiedon asumishaitasta. Vuokrasuhteen määräaikaisuudella ei ole vaikutusta kunnossapitovastuun jakamisessa.
Voiko asunnon kylmyydestä saada vuokranalennusta?
?
Asumme kerrostalossa, jossa huoneistojen lämpötilaksi on asetettu 21 astetta. Asumassani asunnossa ei kertaakaan ole ollut luvattua lämpötilaa. Meillä lämpötila on vaihdellut 18 – 19 asteen välillä. Asunto on mielestämme kylmä. Huoltomies on käynyt tekemässä patterien ilmausta sekä vaihtanut ulko-oven tiivisteet, mutta lämpötila ei kodissamme ole noussut. Huoltomiehen mukaan heidän pitäisi saada lupa nostaa tuloveden määrää pattereihin, jotta asia korjaantuisi. Olemme olleet yhteydessä myös huoltomiesten esimieheen, jolta saamme kierteleviä vastauksia. Onko meillä mahdollisuus saada vuokran alennusta? Mitä muuta voimme tehdä, että asia etenisi?
§
Sosiaali- ja terveysministeriön keväällä 2015 antaman asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaan asunnon sisälämpötilan tulee lämmityskaudella olla +18 °C – +26 °C. Lämpötila mitataan 1,1, metrin korkeudelta. Lämpötilarajoja käytetään ainoastaan asuinhuoneiston terveellisyyden arvioimiseen. Asuinhuoneiston sisälämpötila on asetuksen asettaman lämpötilarajan alarajoilla. Mikäli vuokrasopimuksessa on sovittu +21 °C sisälämpötilasta, velvoittaa se vuokranantajaa saattamaan lämpötilan sovitulle tasolle. Sopimuksesta poikkeaminen oikeuttaa myös vuokranalennukseen.
11 1 / 2016
Vuokralaiset VKL ry
Vuokralaiset VKL ry Velkuanpolku 1 E 00300 HELSINKI
toimisto@vuokralaiset.fi pia.lohikoski@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset
Asuntomme
Vuokralaiset VKL ry:n ja Vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus e-mail: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Sirkka-Liisa Kähärä Toimitus: Huvikummun viesti Taitto: Oy Creamedia Ab Kannen kuva: Päivi Karvinen / Tukholma, Södermalm Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 2/2016: Materiaalin toimitus viimeistään vko 12, julkaisuvko 16
Vuokralaiset VKL ry:n hallitus
SIRKKA-LIISA KÄHÄRÄ, puheenjohtaja; sairaanhoitaja, Vantaa KARI UOTILA, varapuheenjohtaja; kansanedustaja, Espoo ELSA KOSKINEN; eläkeläinen, Tampere TIMO LEHTINEN;yhteiskuntasuhdepäällikkö, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry TURJA LEHTONEN; sopimusasiantuntija, Metallityöväen Liitto ry., Turku MERJA KUUSISTO; sairaanhoitaja, Tuusula SILVIA MODIG; kansanedustaja, Helsinki HANNA KUNTSI; yhteiskuntasuhteiden vastaava, PAM ry, Sipoo OLAVI HEIKKONEN; eläkeläinen, Helsinki HETA RAVOLAINEN-RINNE; insinööri, suunnittelija, Okmetic Oyj, Mäntsälä
EN N AKKOKUTSU
Vuokralaiset VKL ry:n
XXV LIITTOKOKOUS pidetään lauantaina 9.4.2016 Helsingissä. Varsinaiset kokouskutsut postitetaan jäsenjärjestöille helmikuun alussa. Asiasta lisätietoa lähempänä tapahtumaa myös vuokralaiset ry:n internet- ja Facebook-sivuilla. Tervetuloa!
ASIANAJAJA LEENA PARTANEN tavoitettavissa maanantaisin klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:
HELMIKUU 08.02. 29.02. MAALISKUU 07.03. HUHTIKUU 04.04. 25.04. TOUKOKUU 02.05. 30.05. Neuvontanumero on
0600 9 1515 (1,92 eur/min + pvm).
Jäseniä palvellaan numerosta
(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan).
Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä!
Neuvontakäynnistä veloitetaan 30 e alkavalta 20 minuutilta, maksu tulee suorittaa käteisellä. Veloitus ei koske jäseniä. Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan. Vuokralaiset VKL ry:n osoite on Velkuanpolku 1, E-rappu, 1. kerros, 00300 Helsinki