Vuokralaispäivillä jälleen paljon asiaa asumisesta
• Nuoren muutto koskee myös vanhempia
• Helsinki kehittää omaa välimallin asumista
• Ehdota hyvää vuokranantajaa
Asuntopolitiikka puhutti Vuokralaispäivillä ............................... 4
Hallitusjäsenyys ei aina ole helppoa - mutta antoisaa se on...... 8
Näkökulma:
Miltä näyttää valtion tukeman asuntotuotannon tulevaisuus? ......... 8
Itsenäistyvän nuoren ja vanhemman yhteistyö helpottaa muuttoa ......................
Ongelman kanssa ei pidä jäädä yksin
Helsinki kehittää omaa välimallin asumista ........................
Nosta hyvä vuokranantaja esiin!
Lakineuvojamme vastaa
Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa
ARA SULAUTETAAN YMPÄRISTÖMINISTERIÖÖN
Hallitus päätti kesäkuussa, että Asumisen rahoitus- ja kehityskeskus sulautetaan ympäristöministeriöön. Perusteluna on esitetty, että Aran tehtävien hoitaminen on tehokkainta järjestää osana ympäristöministeriötä. Ympäristöministeriö ottaa vuonna 2025 hoitaakseen Aran nykyiset toiminnot. Aran toiminta itsenäisenä virastona siis päättyy.
Päätös Aran lakkauttamisesta tehtiin ennen kuin valtion tukeman asuntotuotannon kehittämistä varten asetettu työryhmä on saanut työnsä tehdyksi. Työryhmän työn määräaika on tämän vuoden lopussa, ja sen tehtävänä on muun muassa ara-tuotannon hallinnoinnin kehittäminen.
Aran sulauttaminen ympäristöministeriöön on nostanut oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön lausunnoissa esiin kysymyksen siitä, miten Aran erillisyys pystytään toteuttamaan ympäristöministeriössä. Tukien myöntämisen ja käytön valvonnan tulisi pysyä erotettuna ministeriössä tehtävästä lainsäädösvalmistelusta ja ministeriön päätöksenteosta. Myös apulaisoikeusasiamiehen lausunnon mukaan esitysluonnosta tulisi täsmentää Aralle kuuluvien valvontatehtävien hoitamisen riippumattomuuden ja puolueettomuuden näkökulmasta.
Alan toimijat ovat puolestaan lausunnoissaan tuoneet esiin, että viraston tehtävien siirtäminen osaksi ministeriötä on vastoin valtionhallinnon perinnettä.
– Erikoiseksi tämän toiminnon tekee se, että jälleen kerran hallitus tekee päätöksiä tutkimatta asiaa. Nyt toimintatapa sitoo työryhmän kädet ja antaa vahvan kuvan siitä, että työryhmän työksi jää lähinnä etsiä perusteluita tehdylle päätökselle, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
ASUNTORAHASTON LAKKAUTTAMINEN
VIE VALTIOLTA ASUNTOPOLIITTISEN TYÖVÄLINEEN
Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi kesäkuussa, että Valtion asuntorahasto sulautetaan valtion budjettiin ja valtion tukemaa asuntotuotantoa rahoitetaan jatkossa suoraan budjetista vuoden 2026 alusta lähtien.
– Linjaus on ristiriidassa hallitusohjelman kanssa. Ohjelmassa todetaan, että ara-tuotantoa käytetään suhdanteita tasaavasti, mutta asuntorahaston lakkauttamisen myötä valtio ei voi jatkossa enää käyttää ara-tuotantoa matalasuhdanteessa paikkaamaan vapaarahoitteisen tuotannon romahtamisen seurauksia, kertoo toiminnanjohtaja Anne Viita ja toteaa linjauksella olevan laaja-alaiset seuraukset. – Kun ara-tuotantoa ei pystytä tekemään matalasuhdanteessa, se aiheuttaa asuntopulan, joka nostaa asumisen hintaa, kasvattaa asukkaiden taloudellista ahdinkoa ja asumisen tuen tarpeen lisääntymisen. Samalla aiheutetaan suomalaiselle rakennusalalle työttömyyttä, millä on aina laaja-alaiset vaikutukset kansalaisten elämään ja kansantalouteen.
TAKAUSMAKSU VÄHENTÄÄ
ARA-ASUNTOJEN TUOTANTOA
Valtion tukemaan asuntotuotantoon eli ara-asuntotuotantoon esitetään otettavaksi 1.6.2025 käyttöön Petteri Orpon hallitusohjelman mukaiset 0,5 % suuruiset takausmaksut. Tavoitteena on vähentää valtion takausvastuista koituvia
riskejä. Hallitusohjelman mukaan takausmaksut eivät koske erityisryhmien asuntotuotantoa. Esityksen mukaan ehdotetut takausmaksut tulevat käyttöön valtion tukeman asuntotuotannon pitkille ja lyhyille korkotukilainoille. Takausmaksu tulee jatkossa maksaa uudis-, perusparannus- ja hankintalainoissa. Takausmaksua ei voi kattaa ara-asuntojen omakustannusvuokrilla tai asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeilla, vaan takausmaksun maksaa ara-vuokrataloyhteisö tai yhteisön omistaja muilla varoillaan. Lain mukaan yleishyödyllisellä yhtiöllä ei kuitenkaan saa olla muuta liiketoimintaa ja vuokrat pitää määritellä omakustannusperiaatteen mukaan.
– Uusia ara-asuntoja on jo reilun vuosikymmenen ajan annettu toteuttaa vain erittäin kysytyille alueille kasvukeskuksiin. Näin ollen valtiolla ei ole näköpiirissä taloudellisia riskejä ko. asuntojen osalta. Siksi tämä päätös, jonka enemmistöhallitus totta kai saa voimaan, on selkeästi vain halu vähentää kohtuuhintaista asuntotuotantoa vapaarahoitteisiin asuntoihin sijoittaittavien tahojen eduksi, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
TIETOSUOJA ASUKASTOIMIKUNNAN TYÖSKENTELYSSÄ
Asukastoimikunnan työskentelyssä on tärkeää ottaa myös tietosuoja-asiat huomioon. Yhteishallintolain noudattamista valvova Ara ohjeistaa asukastoimikuntia huomioimaan asia ennen kaikkea asukkaiden yksityiselämän suojan piiriin kuuluvissa asioissa.
– Asukkaiden yksityiselämän suojan piiriin liittyviä asioita ei tule käsitellä asukastoiminnassa tai myöskään jakaa asukkaiden viestintäkanavilla. Asukastoimikunnat toimivat asumisviihtyvyyden, yhteisöllisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi ja käsiteltävät asiat ovat pääsääntöisesti näihin teemoihin liittyviä, toteaa ylitarkastaja Henni Rajala
Monia asukastoimikuntalaisia on pohdituttanut myös toimikunnan jäsenten yhteistietojen jakaminen muille asukkaille.
– Lähtökohta on, että yhteishallinnon luottamustehtävään valitun henkilön yhteystiedot ovat asukkaiden saatavilla. Aran ohjeissa kuitenkin todetaan, että yhteystiedot saa jakaa vain, jos henkilö itse antaa siihen luvan. Lisäksi Ara on tapauskohtaisesti ohjeistanut, että asukasjäsen voi luoda asukastoimintaa varten erillisen sähköpostin tai hankkia esimerkiksi prepaid-liittymän, jolloin hänen ei tarvitse luovuttaa asukastoimintaa varten muita yhteystietojaan, ehdottaa Rajala. Entä jos tietosuojaa rikotaan?
– Tietosuojarikkeestä ei ole säädetty yhteishallintolaissa. Ara valvoo yhteishallintolain noudattamista ja antaa yleistä ohjeistusta toimivaltansa puitteissa. Ara ei ole tietosuojaa valvova viranomainen, joten voimme vain tarvittaessa ohjata asukkaita olemaan yhteydessä muuhun viranomaiseen, kuten tietosuojavaltuutetun toimistoon, toteaa Rajala.
PÄÄKIRJOITUS
Asuntopoliittiset muutokset toivat aiheita Vuokralaispäivien ohjelmaan
Asuntopoliittiset muutokset toivat tämänkertaisiin Vuokralaispäiviin paljon ajankohtaista asiaa käsiteltäväksi. Aiheesta enemmän sivulta 4 alkavissa artikkeleissa. Käsittelin hallituksen toimia myös risteilyn avajaispuheessani. Tuon tässä pääkirjoituksessa esiin puheeni pääkohdat.
Asumistukileikkaukset tulivat jo keväällä voimaan yleisen asumistuen osalta ja opiskelijoille osoitetut tukileikkaukset ovat tulossa voimaan ensi vuonna. Asiantuntijat varoittelivat jo hyvissä, että esimerkiksi häädöt lisääntyvät leikkausten myötä. Vain puoli vuotta asumistukimuutoksen jälkeen häädöt ovatkin lisääntyneet dramaattisesti.
Tilanteeseen vaikuttaa asumistukileikkausten lisäksi myös perustoimeentulotukeen tehdyt muutokset. Samoin asiaan vaikuttaa muihin sosiaalitukiin tehdyt leikkaukset, kohonneet elinkustannukset ja lisääntynyt työttömyys, jotka kaikki kaventavat erityisesti matalapalkkaisissa töissä olevien ihmisten toimeentulomahdollisuuksia. Näistä ihmisistä on kovaa vauhtia kehittymässä myös uusi asunnottomien ryhmä.
Vuokralaiset ry vaati jo keväällä seurantatutkimusta sosiaalitukien leikkauksista. Tutkimus tarvitaan pikimmiten, ja myös korjaavat päätökset, jotta ihmisiä ei ajeta ahdinkoon, josta ylös pääseminen on liian vaikeaa.
Nyt ajetaan alas systemaattisesti myös valtion tukemaa asuntotuotantoa muun muassa lakkauttamalla asoasuntojen tuotantotuki, supistamalla erityisryhmien kuten opiskelijaasuntojen ja ikäihmisten asuntojen tuki lähivuosina minimiin, määräämällä korkotukilainoille takausmaksu, jota ei saa kattaa vuokrilla sekä siirtämällä Valtion asuntorahaston varat valtion budjettiin. Näillä päätöksillä, joista osa on lopullisia, saadaan aikaan se, että asuntotuotanto tulee olemaan jatkossa ensisijaisesti markkinaehtoista.
Ja mikä onkaan tällaisen politiikan lopputulos? Olemme jälleen tässä matalasuhdanteessa nähneet, kuinka vapaarahoitteinen asuntotuotantoa ei rakenneta niin paljon kuin tarvittaisiin. Ja seurauksena on, että parin kolmen vuoden päästä meillä on edessä asuntopula, mikä tarkoittaa asumisen hinnan voimakasta nousua. Asuntorahaston sulauttaminen valtion budjettiin puolestaan aiheuttaa sen, että valtio ei voi käyttää ara-tuotantoa jatkossa matalasuhdanteessa lisäämään asuntotuotantoa. Ara-tuotannon väheneminen kasvattaa väistämättä asumisen hintaa, jonka asukkaat maksavat. Toivottomuuteen ei kuitenkaan pidä vaipua, vaan taistella entistä kiivaammin sen puolesta, että asukkaan näkökulma tulisi nähdyksi. Ja se näkökulma on, että kohtuuhintaista asumista ja sen tukemista tarvitaan jatkossakin. Suomella ei ole pienenä kansakuntana varaa tiputtaa ketään pois kelkasta. Kaikkia meitä tarvitaan rakentamaan yhteiskuntaa. Aktiivista syksyä kaikille lukijoille!
SUNA KYMÄLÄINEN Puheenjohtaja Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja
Asuntopolitiikka puhutti
Suomen hallituksen harjoittama politiikka nosti Vuokralaispäiväristelyn ohjelmaan monta ajankohtaista aihetta. Yli 200 osallistujan yleisö osallistui jälleen aiheisiin aktiivisesti keskustellen ja kommentoiden.
Asuntopoliittisessa katsauksessaan asuntoneuvos Tommi Laanti Ympäristöministeriöstä kertoi hallituksen asuntopoliittisista linjauksista sekä jo toteutetuista ja suunnitteilla olevista hallituksen linjaamista muutoksista.
– Hallituksen tavoitteena on asuntomarkkinoiden
Vuokralaispäivillä
toimivuuden edistäminen, jotta kaikilla olisi mahdollisuus asua mahdollisimman hyvin ja edullisesti toiveita vastaavassa kodissa. Lähtökohtana tavoitteen saavuttamiseksi on vapaarahoitteinen asuntorakentaminen ja tuetun tuotannon kohdentaminen sekä hallittu vähentäminen. Hallitus tavoittelee myös asunnottomuuden
Asuntoneuvos Tommi Laanti Ympäristöministeriöstä toi laivalle ympäristöministeriön terveiset asuntopoliittisen ajankohtaiskatsauksen myötä.
ehkäisyä ja pitkäaikaisasunnottomuuden poistamista, kertoi Laanti.
Hallitus on myös jo saanut aikaan päätöksiä, joiden vaikutukset näkyvät asukkaiden arjessa. Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja Suna Kymäläinen käsitteli asiaa avauspuheessaan. Puheen pääsisältö on luettavissa tämän lehden pääkirjoituksessa.
Myös Kova ry:n toimitusjohtaja käsitteli perjantai-iltapäivän esityksessään hallituksen toimia vuokranantajien näkökulmasta. Jouni Parkkosen esityksen kiteytys on luettavissa sivulla 8.
Laantin esityksessä kerrottiin myös selvityksistä, joita ollaan asuntopolitiikan kehittämiseksi tekemässä. Selvityksen alla ovat muun muassa valtion tukeman asuntotuotannon kehittäminen, vuokra- ja omistusasumisen välimalli sekä valtion tukeman asuntotuotannon ja sen hallinnoinnin kehittäminen.
Laantin epäkiitollisena tehtävänä oli ottaa vastaan Vuokralaispäivillä hallituksen toimia kohtaan esitetty voimakas kritiikki. Monet osallistujat kokivat hallituksen toimenpiteet tavoitteiden kanssa ristiriitaisiksi sekä asukkaiden kannalta epäoikeudenmukaisiksi ja toivoivat, että Laanti vie viestiä eteenpäin ministeriössä, ja näin hän lupasi tehdä.
Ristiriitaa koettiin muun muassa siitä, että asumisoikeustuotannon tuki lakkautettiin ilman vaikutusarviointeja ja Valtion asuntorahasto päätettiin sulauttaa valtion budjettiin sekä Ara sulauttaa ympäristöministeriöön jo ennen selvitystöiden valmistumista. Myös asumistukileikkaukset otettiin käyttöön ennen vaikutusarviointeja, ja nyt häädöt ovat lähteneet kasvuun jopa työssäkäyvien asukkaiden ryhmässä.
Tulorajat tulevat
Ensi vuoden alusta astuu voimaan ara-vuokra-asuntoa hakeville tulorajat. Yhden hengen ruokakunnan tulot eivät saa jatkossa ylittää 3 540 euroa kuukaudessa. Kahden aikuisen ruokakunta saa tienata 6 020 euroa. Ensimmäisestä lapsesta tulorajaa korotetaan 650 euroa ja kustakin seuraavasta lapsesta 600 euroa.
– Tuloksi ei kuitenkaan lueta asumistukea eikä esimerkiksi lapsilisiä, elatustukea, äitiysavustusta, opintotukea tai omaishoidon palkkiota, kertoi esityksessään lainsäädäntöneuvos Matleena Haapala Ympäristöministeriöstä.
Häädöt
lisääntyneet
Ulosottoylitarkastaja Mila Riekki kertoi osallistujille häätöön liittyvistä käytännön toimista ja kertoi, että kuluvan vuoden aikana häätöjen määrä on merkittävästi lisääntynyt erityisesti asukkaiden maksuvaikeuksien takia.
Vaikka häädöt mielletään helposti toimenpiteiksi, joissa huonekalut kannetaan pihalle asukkaiden kanssa, todellisuus on Riekin mukaan täysin toinen, inhimillisyyttä korostava. Häätöajankohtana huoneiston lukitus sarjoitetaan uusiksi, jolloin asukas ei pääse enää asuntoon, mutta joskus häätöä ei pystytä heti pistämään käytäntöön.
Niiralan Kulman palvelupäällikkö Joni Mäenpää kertoi yhtiöllä olevan kaksi hyvää syytä, miksi asukasaktiiveille tarjotaan mahdollisuus osallistua Vuokralaispäiville. Ohjelma on asiapitoinen ja tuo hyvää ajankohtaistietoa vuokra-asumiseen. Yhtiö haluaa samalla myös palkita aktiivisia asukkaita, jotka saavat toiminnallaan paljon hyviä asioita aikaa asuinyhteisöissään.
– Asukas saa hyvissä ajoin tiedon häädön ajankohdasta ja aikaa järjestää asioitaan. Joskus kuitenkin häätötilanteessa havaitaan, että kohteessa on esimerkiksi lapsia tai välittömän huolenpidon tarpeessa olevia henkilöitä, jolloin häätöä ei panna heti käytäntöön, vaan asunto- ja sosiaaliviranomaisille varataan tilaisuus järjestää ko. henkilöiden asuminen tai selvittää sosiaalihuolloin palvelujen tarve. Olen itsekin tehnyt joskus myös huoli-ilmoituksen asukkaasta, kertoi Riekki.
Huoneenvuokralaki uudistumassa
Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita esitteli yleisölle kolme lakimuutoshanketta: asuinhuoneiston vuokraus, asunnon lyhytaikainen vuokraus sekä pienten riita-asioiden menettely. Vuokralaiset ry on mukana lakeja valmistelevissa työryhmissä.
– Huoneenvuokralaki on vuodelta 1995 eli siihen tarvitaan päivitystä jo pelkästään digitaalisen toimintaympäristön aiheuttamien muutosten takia. Lyhytaikaiseen vuokraukseen puolestaan tarvitaan selkeytystä asuntojen vuokrauksen ja majoitustoiminnan väliseen rajanvetoon. Lisäksi tarvitaan mahdollisuuksia puuttua nykyistä paremmin toiminnassa havaittuihin ongelmiin. Pienten riita-asioiden menettelyn tavoitteena
Vuokralaiset ry:n hallituksen jäsen, Hekan asunnossa asuva Anne Vuori pohti puheenvuorossaan, että miksi Helsingissä ei voitaisi myydä olemassa oleville asukkaille vanhoja vuokra-asuntoja sen sijaan, että nyt etsitään Helsingin kaupungin toimesta uutta mallia välimallin asumiseen. Asuntomme-lehti kysyi asiaa Helsingin kaupungilta. Asiasta artikkeli sivulla 12.
Samalla tavalla erittäin vilkkaan keskustelun sai aikaan lauantain seminaaripäivän aloittanut Kova ry:n toiminnanjohtaja Jouni Parkkosen esitys valtion lainoittaman asuntotuotannon tulevaisuudesta. Vuokralaispäiväyleisö toivoi sekä Vuokralaiset ry:ltä että Kova ry:ltä aktiivista vaikuttamistyötä hallituksen ara-asumista alas ajavan politiikka pysäyttämiseksi.
Risteilyllä verkostoidutaan
Vuokralaiset ry kysyy aina päivien palautteet risteilyn jälkeen. Palautteiden avulla ohjelmaa pyritään aina seuraavalle vuodelle kehittämään toiveiden mukaan.
– Tämän vuoden palautteissa nousi erityisesti esiin monen vastaajan toiveena saada kuulla enemmän eri yhtiöiden asukastoiminnoista ja asukashallintokäytännöistä siten, että myös keskustelulle jää enemmän aikaa. Tämä toive on helposti järjestettävissä ensi vuodelle, lupaa toiminnanjohtaja Anne Viita
Tänä vuonna esitteillä oli Varsinais-Suomen asumisoikeus Oy:n eli Vason ja Setlementtiasuntojen asukashallintomallit ja asukastoiminnan esimerkit. Molemmat esitykset saivat palautteissa kiittäviä arvioita. Vuokralaispäivien yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin Viidan mukaan nimenomaan vertaiskokemusten vaihto.
– Tässä olemme selvästi myös onnistuneet. Palautteista saimme lukea, että esimerkiksi Espoon Asuntojen ja Vantaan VAV-Asuntojen asukkaiden kesken syntyi risteilyllä tarve jatkaa yhteydenpitoa siten, että he järjestävät yhteisen tapaamisen myös Vuokralaispäivien välillä, iloitsee Viita ja kiittää risteilyllä mukana olleita ja palautteita antaneita vaivannäöstä.
puolestaan on yksinkertaistaa oikeudenkäyntimenettelyä ja saada siten kuluttajariitalautakuntaa nopeammin toimiva instanssi muun muassa häätöjen ja huoneenvuokraa koskeviin riita-asioihin, kertoi Viita.
Segregaatio on estettävissä
Perjantaipäivän päätteeksi ympäristöneuvos Jaana Nevalainen kertoi alueellisesta eriytymisestä. Suomi on Nevalaisen mukaan segregaatiokehityksessä samalla kasvavalla uralla muun Euroopan kanssa. Tilanteeseen pystyttäisiin kuitenkin vaikuttamaan erityisesti paneutumalla segregaation juurisyihin pitkäjänteisellä toiminnalla ja pitämällä ihmiset keskiössä kehitettäessä fyysistä ja sosiaalista ympäristöä.
– Nyt tarvittaisiin pitkäjänteistä toimintaa, laajaalaista yhteistyötä, ymmärrystä toimeentulon ja sosiaaliturvan sekä koulutuksen merkityksestä, viihtyisiä ja turvallisia ympäristöjä, sosiaalista vuorovaikutusta tukevaa asumista, tutkittua tietoa ja asukastietoa, ideoita, esimerkkejä, tiedon jakamista ja ennen kaikkea toivoa ja tulevaisuuden näkymiä, listasi Nevalainen. Esitys kirvoitti yleisön kyselemään ja keskustelemaan sekä arvostelemaan valtiovallan tämän hetken toimia, jotka ovat pahasti ristiriidassa segregaation ennaltaehkäisyn kanssa.
VASOSSA TEKEMISEN MEININKI, MUTTA HAASTEITAKIN LÖYTYY
Tämän lehden kansikuvassa olevat Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Maria Aspala ja hallituksen asukasedustaja sekä yhteistyöelimen puheenjohtaja Esa Kankaristo esittelivät yleisölle Vason asukashallintomallin, jonka he totesivat perustuvan keskinäiseen luottamukseen ja yhdessä tekemiseen.
Tulevaisuuden näkyminä ja toisaalta haasteina he toivat esiin, että asukastoimintaa tulisi kehittää niin, että uudet ja nuoremmat asukkaat saataisiin toimintaan mukaan. Toiminta pitäisi saada helpoksi ja palkitsevaksi myös digisukupolvelle kuitenkin niin, ettei menetetä pitkään mukana olleita kokeneita asukkaita. Uudet asukkaat tulisi saada tutustumaan asukastoimintaan jo varhain ja toisaalta saada heidät tietoiseksi myös yhtiötason toiminnasta. Sitä varten tarvitaan muun muassa osallistumistapojen monipuolistamista ja oikea-aikaista tietoa toiminnoista kiinnostavassa muodossa.
Hallitusjäsenyys ei aina ole helppoa - mutta antoisaa se on
Asukkailla on lakisääteinen mahdollisuus olla mukana yhtiötasolla vaikuttamassa ja seuraamassa vuokrataloyhtiön toimintaa. Nea Fagerrothin mukaan on tärkeää muistaa, että sekä yhtiön että asukkaiden tavoite on aina yhteinen hyvä.
–Kun yhtiöllä menee hyvin, säästyvät asukkaat turhilta vuokrankorotuksilta ja vastaavasti, kun asukkaat ovat tyytyväisiä, pysyy käyttöaste korkealla ja muun muassa ilkivallasta johtuvat korjauskulut pienempinä, toteaa Nea Fagerroth, jonka mielestä on tärkeää, että asukkaat pääsevät mukaan tekemään yhtiötasolla tärkeitä päätöksiä, ja tuomaan asukkaiden näkemystä asioihin.
– Hallitustoiminta on parhaimmillaan erittäin antoisaa, korostaa Nea, joka on toiminut Espoon Asuntojen hallituksessa asukasjäsenenä nyt kuusi vuotta, eli toista kauttaan.
Oma työelämätausta vaikutti ehdolle
asettumiseen
Nea mietti aikoinaan pitkään ehdolle asettumistaan, mutta päätyi siihen, että oma tausta yrityshallinnon eri aloilta yhdistettynä asiakeskeisyyteen saattaisi toimia hallituksessa. Äänet riittivät, ja nyt hänellä on puolitoista antoisaa kautta takanaan.
– Hallitustyö eroaa muusta asukastoiminnasta monessa mielessä ihan lähtien siitä, että hallituksen jäsen on henkilökohtaisessa vastuussa kaikista päätöksistä
NÄKÖKULMA
mitä hallitus tekee. Hallitukselle kuuluu pääsääntöisesti kaikki strategiset asiat, isot linjaukset, investoinnit yms. Päätökset ovat usein kauaskantoisia eli niiden vaikutus näkyy usein vasta seuraavan hallituskauden aikana, kertoo Nea.
– On myös ollut mielenkiintoista nähdä asioiden niin sanottu toinen puoli eli miten kaupungin poliittinen päätöksenteko ohjaa toimintaa sekä suoraan kaupungin oman strategian kautta tavoitteiden asetteluna yritykselle että hallituksen jäsenten kautta. Eli uusiakin asioita hallituksessa oppii, Nea naurahtaa.
Miltä näyttää valtion tukeman asuntotuotannon tulevaisuus?
Hallitusohjelma on muokkaamassa kohtuuhintaisen asumisen ja asuntotuotannon roolia ja edellytyksiä hyvin merkittävästi lähivuosina. Hallituksen yhtenä tavoitteena on vähentää valtion tukemaa asuntotuotantoa.
Luvassa on historiallisia toimia, joita ei nähty kertaakaan sen 75 vuoden aikana, jolloin meillä on toteutettu kohtuuhintaista asumista. Jo nyt on päätetty muun muassa lopettaa uusien asumisoikeusasuntojen rakentaminen, ajaa alas Ara-virasto sekä lopettaa Valtion asuntorahasto. Tänä ja ensi vuonna tehdään maan hallituksessa lisää tärkeitä päätöksiä, jotka vaikuttavat kohtuuhintaiseen asumiseen ja asuntotuotantoon merkittävästi.
Suomalaisen yhteiskunnan yhtenäisyyden yhtenä keskeisenä elementtinä on ollut varsin käytännönläheinen ja tavoitteellinen suhtautuminen yhteiskunnan
kehittämiseen. Tällä hallituskaudella olemme kuitenkin nähneet aiempaa selvästi enemmän ideologiaan, johonkin tiettyyn uskomukseen perustuvaa politiikkaa. Tämä näkyy myös valtion asuntopolitiikassa, joka aiempaan verrattuna perustuu lähinnä vain vahvaan uskoon vapaiden markkinoiden kaikkivoipaisuudesta asuntopolitiikassa.
Kun politiikkaa tehdään vahvoista ideologisista näkökulmista, saattaa silloin helposti unohtua päätösten vaikutukset todellisuuteen. Asuntomarkkinoiden osalta kannan itse tätä huolta. Päätösten vaikutuksia ei tiedetä ja vaarana on, että olemme asuntopolitiikassa esimerkiksi Englannin, Alankomaiden ja Ruotsin tiellä. Näissä kaikissa maissa on asuntomarkkinoiden markkinaehtoistamisen seurauksena esimerkiksi asumisen hinta noussut, häätöjen määrä kasvanut, kohtuuhintaisten asuntojen määrä vähentynyt ja erilainen eriytyminen kunnissa kasvanut. Tätäkö haluamme myös Suomeen?
Nea Fagerroth esitteli Vuokralaispäiväristeilyllä kokemuksiaan asukashallinnosta ja antoi vinkkejä hallitustyöskentelyyn.
Aiempi kokemus asukas- demokratiasta tärkeää
Nealla on kokemusta asukastoimikunnan puheenjohtajana ja piirineuvoston puheenjohtajana toimimisesta sekä yhteistyöelimen jäsenyydestä. Asukastoiminta ja yhteisten asioiden ajaminen on siis hänelle jo hyvin tuttua, ja Nean mukaan hallituksen jäsenenä toimimiseen sitä tarvitaan.
Asukasjäsenenä edustetaan yhtiön kaikkia asukkaita, jonka takia verkostoituminen ja tausta asukasdemokratian eri yhteistyöelimissä on tärkeää. Muuten on Nean mielestä melko mahdotonta muodostaa käsitystä enemmistön mielipiteistä.
Teksti ja kuvat: IDA OLJEMARK
Olemme onnistuneet Suomessa tähän saakka asuntopolitiikassa kansainvälisesti verrattuna erittäin hyvin. Tästä on osoituksena esimerkiksi toimivat asuntomarkkinat, asunnottomuuden väheneminen ja jollakin tavalla kurissa pysynyt asumisen hinta. Meitä ja pitkäaikaisia toimiamme ihaillaan maailmalla ja niihin tullaan tänne eri puolilta maailmaa myös tutustumaan. Nyt tämä kaikki on vaarassa muuttua, sillä kuten edellä kuvasin, hallitusohjelman ja hallituksen erilaisin päätöksin aiotaan rikkoa toimivia järjestelmiä.
Onko tulevaisuus siis se, että muutaman vuoden päästä Suomessa nykyinen kohtuuhintaisen asuntotuotannon järjestelmä on monilta osin ajettu alas ja löydämme itsemme tilanteesta, jossa joudumme aloittamaan lähes kaiken alusta? Toivottavasti ei.
JOUNI PARKKONEN
Kirjoittaja työskentelee vuokratalo- ja asumisoikeusyhtiöiden toimialajärjestön, Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n toimitusjohtajana.
NEAN VINKIT HALLITUSJÄSENYYTTÄ POHTIVILLE
• Perehdy siihen, mitä hallitus oikeasti tekee, ja mitä sen toimivaltaan kuuluu ja ei kuulu. Toiminta on enemmän pitkän tähtäimen asioissa, ei niin käytännönläheisissä, kuten muu asukastoiminta on.
• Ajankäytöltään hallitustyö on paljon muutakin kuin kokoukset. Perehtyminen käsiteltäviin aiheisiin, ennakkomateriaaleihin tutustuminen jne. vievät yllättävän paljon aikaa. Toinen aikaa vievä asia on kaupungin päätöksenteon seuraaminen. Näihin molempiin on hyvä panostaa, jotta kokouksessa ymmärtää mihin on ottamassa kantaa.
• Ota haltuun keskeisimmät taloustermit kuten osakeyhtiölaki, yhtiöjärjestys, omistajan asettamat yhtiön tavoitteet sekä kuntayhtiöissä hankintalaki.
• Kysele, sillä kukaan ei tiedä kaikkea, eivät myöskään poliittiset hallitusjäsenet, joten jos jotain ei tiedä niin kannattaa rohkeasti kysyä!
• Muista luottamuksellisuus, sillä hallituksen päätökset ja keskustelut ovat luottamuksellisia. Päätöksistä voi puhua vasta kun ne ovat julkisia ja hallituksen ääntä ulospäin käyttää pääsääntöisesti vain puheenjohtaja. Käytännössä siis verkostoituminen tarkoittaa tiedon keruuta ja hahmottamista itselle, ilman että voi asukkaille jakaa muuta kuin julkista tietoa.
• Kaikki yllä olevat ovat opeteltavissa eli tärkeintä on halu yhteistoimintaan yhteisen hyvän eteen! Sillä pötkii jo pitkälle.
• Jos yhtään kuulostaa omalta jutulta, kannattaa ehdottomasti harkita.
Matilda Åberg (vas.) ja Emma Nyberg muuttivat Helsinkiin kimppakämppään, jotta asumisen kustannukset olisivat matalammat. Emman äiti Tina Nyberg muistuttaa, että vanhempien kannattaa olla muutossa sekä käytännön apuna, että antamassa myös henkistä tukea tarvittaessa.
Itsenäistyvän nuoren ja vanhemman
helpottaa muuttoa
Nuoren omilleen muuttaminen ja asunnon etsiminen on iso vaihe elämässä. Se tarkoittaa itsenäistymistä, mutta se ei suinkaan tarkoita, että vanhempien ei pidä olla prosessissa mukana. Vanhemmat voivat auttaa asunnon etsimisessä ja muistuttaa asioista, joita nuorelle ei tule itselle mieleen.
Sipoolaislähtöiset ystävykset Emma Nyberg ja Matilda Åberg ovat jo ehtineet asua omillaan eri paikkakunnilla, Matilda Ruotsissakin. Tänä kesänä he muuttivat Helsinkiin kimppakämppään, jotta saivat helpotetusta asumisen kustannuksiin. Molemmat haluavat asua nykyisessä elämäntilanteessa vuokralla, mutta tulevaisuudenhaaveena on myös omistusasunto. Eri paikkakuntien ja jopa maiden erot ovat heidän mielestään joskus isojakin.
– Helsingissä tarjontaa on paljon enemmän, mutta se tarkoittaa myös enemmän hakijoita per asunto kuin Karjaalla. Asunto on kuitenkin aina Helsingistäkin löytynyt, joko itse etsimällä tai perheen kontaktien kautta. Lähinnä etsin asuntoa aina netistä ja Facebook-ryhmistä asuntoilmoituksia, kertoo 24-vuotias Emma. Vuokralla asuminen on Suomessa käytännössä joka saralla helpompaa kuin Ruotsissa. Matilda on asunut ja työskennellyt välittäjänä Tukholmassa, ja hän kokee suomeen takaisinmuuttamisen paljon helpommaksi.
– Täällä vuokrat ovat kyllä vielä suhteellisen hyvällä tasolla, ja asunnon voi oikeasti saadakin. Ruotsissa vuokraoikeutta voi odottaa monta kymmentä vuotta, ja sitä ennen asuminen on kallista ja arvaamatonta. Mielestäni Ruotsissa mikään ei käytännössä ole paremmin kuin täällä, ja asunto löytyi Helsingistä paljon helpommin kuin sieltä, kertoo 24-vuotias Matilda.
Omista toiveista ei kannata tinkiä Asuntoa etsiessä jokaisella on erilaiset vaatimukset. Ei ainoastaan itse asunnon, vaan myös asuinympäristön ja jopa vuokranantajan osalta. Vaatimukset vaihtelevat myös yksin- ja kämppisasumisessa.
– Itselläni on koira, mikä totta kai vaikuttaa asunnon etsimiseen. Lähinnä kun katson asuntoilmoituksia huomaan ensin sen sijainnin, ja miten se vaikuttaa omaan elämiseeni, onko alueella lähellä koirapuisto, pääsenkö töihin hyvin julkisilla, kaikkea tällaista. Monet asiat vaikuttavat, mutta ne, joista en suostu tinkimään on sijainti, tiskikone ja hyvät varastotilat, toteaa Emma.
Rento mutta asianmukainen vuokranantaja mieleen
Myös vuokranantaja voi olla suuri tekijä siihen, vaikuttaako asunto mukavalta. Nykyään monien mielestä toi-
– Kantoapua voi aina tarjota, mutta myös henkisesti kannattaa olla prosessissa läsnä.
vanhemman yhteistyö
vottu tapa pitää yhteyttä vuokranantajaan on tekstiviestin tai sähköpostin kautta. Kuitenkin molempien mielestä akuuteissa asioissa on aina hyvä soittaa.
– Nykyinen vuokranantajani on mielestäni nuorelle sopiva. Koen, että pieni rentous ja huumori on hyvästä, mutta haluan kuitenkin, että asiat käydään hyvin ja asianmukaisesti läpi. Nuorille liian tiukat vuokranantajat voivat tuntua ikäviltä, mutta liian lepsu ei saa kuitenkaan olla, pohtii Emma.
Vanhemmat voivat auttaa monella tavalla
Vanhempien rooli asunnon haussa ja muutossa voi olla hyvinkin iso. Kotoa poismuutto on toki itsenäistymisen aikaa, mutta se ei tarkoita, että ihan yksin pitäisi jäädä. Emman äiti Tina Nyberg kertoo olevansa lapsen niin pyytäessä tietyillä osa-alueilla hyvinkin aktiivinen, kun asuntoja on etsitty.
– Erityisesti ensimmäistä asuntoa etsiessään tyttäreni pyysi, että auttaisin sen etsimisessä ja tarkkailisin asuntoilmoituksia. Myös ensikontakti vuokranantajaan tuli minulta. Kuitenkin koen, että liian hyysäävä ei saa olla, mutta harvemmin kukaan pärjää muutossa yksin iästä riippumatta. Nykyään asuntoja voi etsiä niin monesta eri paikasta, ja poikani asunto saatiin esimerkiksi Facebook-ryhmän kautta, kertoo Tina.
Erityisesti ensiasuntoa etsiessä on monia pieniä asioita, joita nuorelle ei ehkä tule mieleenkään hoitaa. Tästä syystä vanhempien on hyvä olla prosessissa mukana, jotta apua saa tarvittaessa.
– Itse ainakin koen, että vuokralle muuttaessa on monta seikkaa, jotka eivät ole nuorille itsestäänselvyyksiä. Totta kai jokainen saa hoitaa asiat tyylillään, mutta vanhempien on hyvä antaa tuki käytännön asioissa, jotta sopimukset sun muut tulevat varmasti hoidetuksi, toteaa Matilda.
Muuton henkistä puolta ei pidä vähätellä
Vaikka asunnon etsiminen ja muutto on hyvin käytännönläheinen prosessi, muuton henkinen puoli tuntuu monilta unohtuvan.
– Vaikka nuori pystyisikin hoitaa asiat hyvin pitkälti itse, on vanhempien hyvä muistaa, että muutto on aina henkisesti hyvin raskas prosessi. Uusi naapurusto tai jopa kaupunki ei heti tunnu omalta, ja nuorta kannattaakin muistuttaa siitä, että on ihan ok olla vähän kotiikävä. Kantoapua voi aina tarjota, mutta myös henkisesti kannattaa olla prosessissa läsnä, toteaa Tina.
Teksti ja kuvat: IDA OLJEMARK
Ongelman kanssa ei pidä jäädä
Yleensä kommunikointi vuokranantajan kanssa hoituu ongelmitta, mutta joskus tilanne vaatii asukkaalta sinnikkyyttä. Näin kävi Virpille, jonka perheen asuntoa kohtasi kissanpissaongelma.
Virpi huomasi syksyllä 2022 että hänen poikansa huoneesta tulee outoa hajua ja tajusi, että haju johtui kissan virtsasta. Heidän naapurillaan oli muutama sisäkissa naapuriasunnossa. Virpin miehen tekemän vikailmoituksen jälkeen haju loppui, ja talven yli asunnossa ei ollut hajuhaittaa. Keväällä ongelma tuli takaisin ja he soittivat jälleen huoltoon. Huoltoyhtiö ohjeisti heitä hankkimaan hajunpoistosuihkeen, jota he käyttivät ohjeiden mukaisesti, mutta mikään ei auttanut. – Haju ei hävinnyt ja jouduimme lopulta soittamaan suoraan vuokranantajalle ja selittämään puoli vuotta aiemmin alkaneen tilanteen. Vuokranantajan lähettämä tarkastaja joutui käymään välillä ulkona, koska haju oli niin ylitsepääsemätön. Kun he sitten lopulta tajusivat miten paljon haju haittasi meidän arkea, saimme ohjeet että miten asian kanssa edettäisiin, kertoo Virpi.
Kissanpissasta kallis remontti
Huollon mukaan haju tuli vaatekaapeista. Virpi joutui heittämään paljon pojan vaatteita pois, koska haju oli niin pinttynyt. Kaapit tyhjennettiin, mutta mitään ei tapahtunut kolmeen viikkoon. Kun Virpi otti taas yhteyttä huoltoon, heillä kävi lopulta kosteusmittaaja, joka ker-
toi jälleen, miten asian kanssa edetään mutta mitään ei tapahtunut. Patistamisen jälkeen alkoi remontti, joka oli isompi kuin Virpi tai vuokranantaja olisi arvannut.
– Kosteusmittaaja totesi, että vaatekaapin seinässä on läpimenevä reikä, joka johtuu naapurin kissojen virtsasta. Kissojen laatikoita ei ikinä siivottu kunnolla. Remontti oli todella iso, ja varmasti kallis vuokranantajalle. Poikani huone oli poissa käytöstä noin kuukauden ajan. Mieheni kävi myös itse naapurissa jossain vaiheessa, ja vuokranantajan puolelta käytiin myös. Kuulemma hajuhaitta oli siellä vielä pahempi. Emme tiedä tuliko tästä heille mitään korvausvastuuta. Huoltoyhtiö kuitenkin kävi naapurissa rempan aikana suojavaatteet päällä, eli ongelma oli selvästi hyvin vakava, kertoo Virpi, jolle naapurin toiminnasta valittaminen tuntui ikävältä.
Matalalla kynnyksellä vuokran- antajaan yhteydessä
Virpi olisi toivonut, että vuokranantaja ja huoltoyhtiö olisivat kommunikoineet paremmin hänen kanssaan. Hän joutui itse soittelemaan useaan kertaan, jotta asiat lähtisivät käyntiin. Hajuhaitalle ei tehty mitään ennen kuin huoltoyhtiöltä käytiin paikan päällä tarkistamassa. Ongelma olisi saatu hoidettua nopeammin ja tehokkaammin, jos alusta alkaen olisi käyty katsomassa miten paljon haju haittasi perheen elämää.
Helsinki kehittää omaa välimallin
Helsingin kaupunki joutui vuosi sitten vaikean paikan eteen. Hitas oli päätetty lopettaa kaupungin päätöksin ja maan hallitus päätti lakkauttaa asumisoikeusasuntojen tuotantotuen. Segregaation eli alueellisen eriarvoistumisen ehkäisyyn tarvittiin uusi työkalu.
Tehtävä ei ollut helppo, sillä vuokra- ja omistusasumisen väliin sijoittuvia asumisen malleja ei hitas- ja asoasumisen lisäksi ole saatu aiemmin kannattamaan. Vuosituhannen vaihteessa kokeilluille osaomistusmalleille ei syntynyt kysyntää.
Helsingin kaupunki lähti kuitenkin kehittämään Vuokralla omaksi -mallia, jossa asukas maksaa asunnosta viisi prosenttia sen rakentamisen kustannuksista, asuu kymmenen vuotta vuokralla ja on oikeutettu sen jälkeen lunastamaan asunnon omaksi rakennuskustannusten hinnalla. Asumisaikaisesta vuokranmaksusta on
hyötyä sikäli, että asukkaan hyväksi luetaan vuokrissa maksetut lyhyen korkotukilainen lyhennykset. Aiemminkin voi muuttaa pois, mutta silloin asukas saa takaisin vain maksamansa viiden prosentin rakennuskustannusten hinnan. Summaan ei tässä vaiheessa ole asetettu indeksitarkistusta.
– Asuntojen hakijoilla on lyhyeen korkotukilainaan liittyvät tulorajat, mutta ei muita kriteereitä. Oletettavasti tällaisesta asumisesta kiinnostuisi nuoret perheet ja ensiasunnon ostajat, kertoo Helsingin kaupungin asunto-ohjelmapäällikkö Hanna Dhalmann
Asotuotantoa on todella vaikea korvata
Nopeaa ratkaisua segregaation torjuntaan tällä asuntotuotannolla ei kuitenkaan saada, sillä ensin tehdään
asumista
mallille markkinakartoitus ja selvitetään, minkä tyyppisillä asunnoilla olisi kysyntää. Ensimmäistä tonttia voitaisiin siten alkaa varailla ensi vuonna. Hankkeiden rakentamisen kesto Helsingissä on myös erittäin pitkän aikavälin toimintaa. Dhalmann arvioi, että ensimmäinen kohde olisi valmis arviolta kolmen neljän vuoden päästä.
– Uusi malli vaatii aina pitkän ajan lähteäkseen liikkeelle, jos mallilla ylipäänsä on kysyntää. Asumisoikeustuotannon volyymeihin on vaikea päästä ainakaan lyhyellä aikavälillä eli asotuotantoa on todella vaikea korvata. Olemme viestineet ympäristöministeriöön, että ongelmana on myös se, että lyhyen korkotuen ja osa-omistusasuntojen tuotantoa
Toiminnanjohtaja Anne Viitan mukaan outoa hajua asunnossa ei itse välttämättä ensin huomaa, joten on hyvä pyytää, että joku muu tulee tarkistamaan asian.
– Oudoille hajulle voi olla turtunut, ja joskus vieraat huomaavat sen ensin ennen kuin siihen kiinnittää itse huomiota. Kun on varma, että asunnossa haisee oudolta, täytyy tehdä vikailmoitus huoltoon, mutta myös vuokranantajaan kannattaa olla yhteydessä. Jos haju tai muu vastaava haitta johtuu selvästi tietystä asukkaasta, vuokranantaja voi käydä tarkistamassa tilanteen. Näin välttyy myös konfliktilta naapurin kanssa, kun ei itse lähde selvittämään asiaa vaan antaa yhtiön hoitaa asian, neuvoo Anne.
Jos haju tai mikä tahansa ongelma johtuu eläimistä, kannattaa ottaa yhteyttä myös eläinsuojeluun. Kuka tahansa voi tehdä eläinsuojeluilmoituksen. Jos kyseessä on esimerkiksi kissanvirtsa, se voi hyvinkin olla merkki eläimen kaltoinkohtelusta.
Vuokralaisten toimintatietoaneuvontapuhelimesta
Jos asukkaana tarvitset neuvoa tämän tyyppisissä asioissa, Vuokralaiset ry:llä on neuvontapuhelin, johon voi soittaa. Vuokralaiset ry:n jäsenille neuvontapuhelut ovat maksuttomia.
– Voimme auttaa jäseniämme myös siten, että voidaan käydä esimerkiksi asukkaan kirjoittama vuokrahyvitysteksti yhdessä läpi varmistaen, että teksti sisältää kaikki tarpeelliset asiat, kertoo Anne.
Teksti: IDA OLJEMARK
koskeva lainsäädäntö ei ole joustava tällaisen mallin kehittämiseen, kertoo Dhalmann.
Voisiko vanhoja asuntoja myydä asukkaille?
Vuokralaispäivillä Hekan asukas nosti esiin, että eikö uuden mallin kehittämisen sijaan voisi asukkaille myydä vanhoja, rajoituksista vapautuneita asuntoja omaksi. – Lähtökohtaisesti rakennamme Heka-asuntoja lisää. Se on kaupungin asuntopolitiikan mukaista, koska halutaan, että tietty osa asunnoista on kohtuuhintaisia asuntoja. En näe vuokra-asuntojen myyntiä järkevänä, koska asunnoilla on kysyntää nimenomaan vuokra-asuntoina. Rajoituksista vapautuneita asuntoja on myös erittäin vähän, sillä rajoitukset jatkuvat aina, kun peruskorjauksiin otetaan valtion tukemaa lainaa. Yksittäisten asuntojen myynti olisi haastavaa myös hallinnollisesti sekä ylläpidon että korjaustoiminnan osalta, perustelee Dhalmann.
Nosta hyvä vuokranantaja esiin!
Tunnetko erityisen hyvän vuokranantajan, joka tuo mieleen sanat reilu, luotettava, jämpti ja sitoutunut? Jos oma vuokranantajasi vastaa tällaista kuvausta, ilmoita hänet Hyvä vuokrantaja 2024 kisaan.
Suomen Vuokranantajat ry valitsee yhdessä Vuokralaiset ry:n kanssa vuosittain hyvän vuokranantajan. Kriteereinä hyvälle toimijalle ovat jo mainittujen ominaisuuksien lisäksi se, kohteleeko vuokranantaja vuokralaista kunnianarvoisana asiakkaana. Lisäksi hänen tulee ymmärtää, että vuokraustoiminta on palvelua, jossa vuorovaikutteisella toiminnalla saavutetaan parhaat tulokset.
Tärkeää on myös se, että vuokranantaja ymmärtää ajaa vuokralaisen ja vuokranantajan yhteistä etua.
Tee ehdotuksesi 31.10.2024 mennessä Voit tehdä ehdotuksesi Suomen Vuokranantajien verkkosivuilla osoitteessa www.vuokranantajat.fi. Hakusanoilla "Ehdota Hyvää vuokranantajaa 2024" löydät sivun, jossa on linkki ehdotuslomakkeeseen. Siellä voit kertoa suosikkivuokranantajasi nimen, paikkakunnan ja lyhyet perustelut, miksi juuri hän on parhaista parhain.
Voittajan ehdokkaiden joukosta valitsevat yhdessä Vuokralaiset ry ja Suomen Vuokranantajat ry Vuokranantaja 2024 -tapahtumassa 23.11.2024.
– On erittäin tärkeää, että nostamme hyviä vuokranantajia esiin. Näin saamme hyvien esimerkkien kautta nostettua hyvää palvelua sille kuuluvaan arvoonsa ja lisättyä tietoisuutta siitä, että vuokralaisten ja vuokranantajan edut kulkevat käsi kädessä, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita
LAKINEUVOJAMME VASTAA
Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi
Vesipisteiden tulppaus pois muuttaessa – asukkaan vastuu?
?Muutin juuri pois vuokraamastani asunnosta. Asunnon lopputarkastuksessa kaikki oli muuten kunnossa, paitsi lavuaarin putkistoon liittyvät pesukoneliitännän tulppaukset. Asunto oli ihan uusi, kun muutin, joten pesukoneliitännän menoputki piti avata mattopuukolla. Tuloputken päällä oli tulppa. Pois muuttaessani palautin tulopuolen päällisen tulpan.
Lopputarkastusraportin mukaan vuokranantaja kuitenkin lähettää minulle laskun, sillä tulopuolen tulppa vuotaa ja en ole hankkinut menoputken päälle tulppaa. Loppusiivous ohjeessa kyllä lukee, että pesukoneliitännän tulppaus on vuokralaisen vastuulla. Luovutin huoneiston niillä osilla, mitä minulla oli saatavilla eli tuloputki tulpattuna. Miten edes voisin tietää, että putkiin pitäisi ostaa jotain lisätarvikkeita?
Sain vuokranantajalta alla olevan vastauksen:
Poismuutto-ohjeidemme mukaisesti asukkaan on huolehdittava itse poisto- ja tulovesien asianmukaisesta tulppauksesta. Poistovesitulpan puuttuessa veloitetaan tämä asukkaalta poismuuton yhteydessä. Poistoputki on alun perin suljettu putki, joka avataan leikkaamalla, kun pesukone otetaan käyttöön. Asukkaan velvollisuutena on tällöin hankkia poistovesitulppa, mikäli pesukone on otettu käyttöön. Poistovesitulppa on puuttunut kokonaan ja tulovesitulpan osalta tämän on havaittu vuotavan.
Ymmärrän tilanteen olevan harmillinen, mutta valitettavasti tästä tuleva lasku on aiheellinen ja tulee maksaa. Voit halutessasi olla yhteydessä kuluttajariitalautakuntaan laskun saatuasi, sillä lasku on nähdäksemme aiheellinen.
Mitä neuvoisitte tekemään? Onko lasku aiheellinen?
§Lakiasuinhuoneiston vuokrauksesta edellyttää, että vuokralaisen on hoidettava asuinhuoneistoa
AJANKOHTAISTA JÄRJESTÖJA KOULUTUSASIAA
Vuokralaiset ry:n mobiilisovellus – Kaikki palvelut käden ulottuvilla!
Vuokralaiset ry on ottanut tänä vuonna käyttöön jäsenille suunnatun mobiilisovelluksen! Sovelluksen avulla voit helposti esimerkiksi tarkistaa omat jäsentietosi tai lukea jäsenlehteämme sähköisesti. Sovelluksen kehittyessä sinne on myös tulossa vain jäsenille tarkoitettuja tietoiskuja ja materiaalia.
Mobiilin kautta voit myös maksaa jäsenlaskusi helposti verkkopankin välityksellä. Lisäksi voit tarkistaa oman laskusi tilan ja eräpäivän. Vuoden 2025 jäsenmaksun löydät mobiilista, jos se on käytössäsi. Muille lähetämme laskun muita kanavia käyttäen.
Sovellukseen pääset osoitteesta oma.vuokralaiset.fi. Se toimii verkkoselaimessa, mutta voit halutessasi lisätä sen puhelimen työpöydälle. Tarkemmat ohjeet tähän löytyvät mobiilista.
huolellisesti. Vuokralaisen tulee hoitaa myös tilassa olevia laitteita ja kalusteita huolellisesti ja annettujen huolto- ja käyttöohjeiden mukaisesti. Huoneisto tulee vuokrasuhteen päätyttyä luovuttaa asianmukaisesti hoidettuina. Vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka on aiheuttanut laiminlyönnillään tai huolimattomuudellaan.
Huoneiston huolellinen hoito voi edellyttää myös vuokralaiselta selvitystyötä ja hankintoja. Vuokralaisen täytyy esimerkiksi selvittää, mitä siivousvälinettä mihinkin materiaaliin voi käyttää ja hankkia tarvittavat välineet. Osana pesukoneen huolellista irrottamista on varmistaa, että hanasta valutettava vesi ei pääse valumaan auki jääneistä putkien päistä kaappiin tai lattialle. Tämä varmistetaan tulppaamalla poisto- ja tulovesiputket. Jos vuokralainen on hankkinut asuntoon oman pesukoneen, hän vastaa sen asianmukaisesta asentamisesta ja poistamisesta. Tässä tapauksessa myös vuokranantaja on ohjeistanut tulpata pyykinpesukoneen poisto- ja tulovesiputket.
Asukkaan olisi siten tullut hankkia tulppa poistovesiputkeen irrottaessaan pesukoneen vesipisteestä osana huoneiston huolellista hoitoa. Näin ollen vuokranantaja voi laskuttaa tulpan hankkimisen ja poistovesiputken aiheuttaman vahingon vuokralaiselta. Tulovesitulpan osalta taas ei ole eritelty, millä tavalla se vuotaa. Jos vuoto on aiheutunut esimerkiksi virheellisestä asentamisesta, tai tulppa oli muutoin vuokralaisen huolimattoman toiminnan seurauksena vahingoittunut, tulee vahinko vuokralaisen maksettavaksi. Jos vuoto on seurausta esimerkiksi vuokranantajan antamasta vääränlaisesta tulpasta tai sen heikosta materiaalista, mitä vuokralainen ei huolellisella toiminnalla olisi voinut havaita, ei korvausvastuuta synny vuokralaiselle.
Koko laskun aiheellisuuteen on siten vaikea ottaa kantaa näillä tiedoilla. Vuokralainen on kuitenkin osittain vastuussa vahingosta poistovesitulpan puuttumisen vuoksi. Asukkaan kannattaa ottaa yhteyttä vuokranantajaan ja kysyä tulovesitulppauksen vuodosta lisäselvitystä.
Kirjautuminen mobiiliin onnistuu joko jäsennumerolla tai antamallasi sähköpostiosoitteella. Ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä voit luoda salasanan painamalla “unohdin salasanani” -näppäintä. Saat väliaikaisen salasanan sähköpostiisi, jonka voit vaihtaa itse kirjautumisen yhteydessä.
Tervetuloa tutustumaan uuteen mobiilisovellukseen ja tekemään jäsenyydestäsi entistäkin helpompaa ja sujuvampaa!
Jäsenmaksut vuodelle 2025
Vuokralaiset ry:n keväällä pidetyssä liittokokouksessa päätettiin vuoden 2025 jäsenmaksuista.
Vuokralaiset VKL ry:n jäsenmaksu:
1 vuosi on 39 euroa, 2 vuotta 70 euroa
Paikallisyhdistyksillämme on oma jäsenmaksunsa, joista kertovat omille jäsenilleen myöhemmin.
ANNE VIITA
Toiminnajohtaja, Vuokralaiset VKL ry
Olethan ilmoittanut sähköpostiosoitteesi?
Jos et käytä mobiilia, kerro se toimisto@vuokralaiset.fi
VUOKRALAISET VKL RY
Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki toimisto@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset
ASUNTOMME-LEHTI
Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja
Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi
Päätoimittaja: Suna Kymäläinen
Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen
Teksti ja kuvat: Päivi Karvinen, ellei toisin mainita
Taitto: Creamedia / Olli Ilmanen
Kannen kuva: Päivi Karvinen
Painopaikka: Print & Package Group Oy, ISSN 0789-7324
Numero 4/2024: Materiaali viimeistään vko 46, julkaisuvko 50
HALLITUS
Suna Kymäläinen, kansanedustaja, puheenjohtaja
Tero Strand, JHL, varapuheenjohtaja
Jäsenet: Heidi Åkerfelt, JHL, aluetoiminnan asiantuntija
Miisa Tervala, NUVA
Egëzona Kllokoqi-Bublaku, PAM, sosiaalipoliittinen asiantuntija
Timo Nieminen, Ammattiliitto Pro Varajäsenet: Laura Hassi, Suomen Kuntaliitto
Pasi Nieminen, Ammattiliitto Pro Antti Koskela, Tehy ry
25 € alennus vapaaehtoisesta vakuutuksesta
koodilla VUOKRA
Vakuutukset myöntää Suomen Vahinkovakuutus Oy.
Asianajaja
Leena Partanen
on tavoitettavissa ma klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla: LOKAKUU 07.10. 28.10. MARRASKUU 04.11. 25.11. JOULUKUU 02.12. Neuvontanumero on 0600 9 1515 (1,92 eur/min + pvm/ppm).
Jäseniä palvellaan numerosta (09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan)
Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä! Neuvottelu asianajaja Partasen kanssa on maksuton jäsenillemme. Muilta kuin jäseniltä perimme käteisellä 50 €/20 minuuttia. Muista maski! Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.