• Tampereen ja Helsingin pormestariehdokkaiden gallup-vastauksia
• Sosiaaliturvaleikkaukset vaikuttavat ihmisten arkeen
• Ara-järjestelmään esitetään isoja muutoksia
• Hekan asukkaat vaikuttavat kuntavaalityöryhmän avulla
Ara-järjestelmän muutos nostaisi vuokria useita euroja neliöltä.....................
4
Sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat ihmisten elämään ...................
6
Näkökulma: Syrjäyttääkö valtion tukema kohtuuhintainen asuinrakentaminen vapaarahoitteista? ....
7
Pormestariehdokkaat vastaavat ...............
8
Oikeus kotiin karkaamassa nykypolitiikan seurauksena ........................
Näkökulma: Asumisen ja elämisen hinta yksilölle ja yhteiskunnalle on liian kallis
Kuntavaalityöryhmä vie Hekan asukkaiden asiaa päättäjien tietoon .................................
Koti, yksilö ja yhteiskunta -kirja osoittaa: Asuminen on kaikkea muuta kuin joko tai -kysymys
Kohtuuhintaista asumista tarvitaan entistä enemmän
Lakineuvojamme vastaa
Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa
8
10
10
ASUMISOIKEUSASUKKAAT TYYTYVÄISIÄ ASUMISEENSA
Owal Group Oy toteutti vuoden 2024 aikana selvityksen, jossa tarkasteltiin yleisesti asumisoikeusasumisen merkitystä, toimivuutta ja kehittämistarpeita eri näkökulmista. Tammikuussa julkaistun selvityksen perusteella asumisoikeusasukkaat ovat pääosin tyytyväisiä asumiseensa. Aso-asumisessa arvostetaan erityisesti pysyvyyttä. Vuokra- ja omistusasumisen väliin sijoittuvaa hallintamuotoa pidetään edelleen tarpeellisena.
Selvityksen asukaskyselyyn (n=8 522) vastanneista 81 prosenttia arvioi asuntonsa ja asumisoikeusasumisen vastaavan tällä hetkellä erittäin hyvin tai hyvin tarpeitaan kokonaisuutena. Erityisesti vastaajat pitivät asuintaloaan rauhallisena ja asunnon sijaintia hyvänä. Osa vastaajista arvioi kriittisesti vastikkeiden tasausjärjestelmän toimivuutta ja muutostöistä maksettavan korvauksen tasoa.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran kehittämishankerahoitteinen selvitys toteutettiin yhteistyössä Asuntosäätiön ja TA-Asumisoikeuden kanssa. Selvitys löytää osoitteesta ara. fi/ajankohtaista. Uutinen on julkaistu 10.1.2025.
ARA-VUOKRIEN NOUSU TAITTUMASSA
Tilastokeskuksen tuoreen tilaston mukaan aravuokra-asuntojen vuokrat kasvoivat vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä koko maassa keskimäärin 4,7 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna.
Suurimpien kaupunkien joukosta ara-vuokrat nousivat vuodessa eniten Hämeenlinnassa (+6,7 prosenttia), Helsingissä (+6,6 prosenttia) ja Kouvolassa (+6,2 prosenttia). Vähäisintä kasvu oli Lappeenrannassa (+1,6 prosenttia), Vantaalla (+3,0 prosenttia) ja Kuopiossa (+3,5 prosenttia).
Ara-vuokrien voimakkain nousu lienee pian ohi, koska kvartaaleittainen kasvu on hidastunut kolmena kvartaalina peräkkäin.
VUOKRALAISTEN ÄÄNI
KUULUU HUONEENVUOKRALAIN PÄIVITYSESITYKSESSÄ
Asuinhuoneen vuokrauksesta annetun lain päivitystä valmistellut työryhmä sai työnsä päätökseen viime vuoden lopulla. Lakiin ei esitetä asukkaan tekemän asunnon irtisanomisen ajan pidentämistä vuokranantajien toiveista huolimatta. Vuokralaiset ry oli mukana työryhmässä päivittämässä lakia. Lakiesityksen on arvioitu etenevän eduskunnan käsiteltäväksi ensi kesänä.
– Tärkeimpänä saavutuksena pidämme vuokralaisten kannalta, että asukkaan irtisanomisaika ei pidentynyt vuokranantajien esityksen mukaan. Mikäli näin olisi tapahtunut,
asukkaalle olisi aiheutettu kohtuuttomia vaikeuksia vaihtaa asuntoa. Pidennys olisi ollut huono asia myös työllistämispolitiikan kannalta, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita. Kun vuokranantaja on irtisanojana, alle yhden vuoden sopimuksissa asukas voidaan sanoa irti kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Työryhmä esittää tulevaan lakiin muutettavaksi, että kolmen kuukauden irtisanomisaika koskee jatkossa alle kahden vuoden vuokrasopimuksia.
Vuokralaiset ry:n vaatimus lyhyemmästä vuokravakuuden palautusajasta ei kuitenkaan mennyt läpi, vaan lakiin esitetään, että vuokranantajan on palautettava vakuus 30 päivässä. Esitykseen saatiin kuitenkin maininta vuokralaisen mahdollisuudesta saada vakiokorvaus, mikäli vakuutta ei palauteta ajallaan.
ARAN LAKISÄÄTEISET
TEHTÄVÄT SIIRTYVÄT
YMPÄRISTÖMINISTERIÖÖN
Aran tehtävät siirtyvät 1.3.2025 ympäristöministeriöön perustettavaan Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseen (VARKE). Asukkaiden osalta toimintaan ei ole tulossa muutoksia.
Muutoksista toiminnan organisoitumisessa, eri osa-alueiden vastuuhenkilöistä ja uusista yhteystiedoista verkkosivuineen tiedotetaan myöhemmin.
Muutos tulee aiheuttamaan viiveitä Aran asiakaspalvelussa ja joitakin palveluita kuten puhelinpalvelut tai asumisoikeusasumisen järjestysnumerorekisteri saatetaan joutua sulkemaan lyhyiksi ajoiksi.
ASUMISMENOJEN OSUUS KÄYTETTÄVISSÄ OLEVISTA
TULOISTA ON NOUSSUT
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n asukastyytyväisyysselvityksen mukaan kohtuuhintaisissa vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien asumismenojen osuus käytettävissä olevista tuloista on keskimäärin 47 prosenttia, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2021 kyselyssä. Asumisoikeusasunnoissa asuvilla osuus on 41 prosenttia. Sekä vuokraettä asumisoikeusasuntojen asukkaista erityisesti suurissa kaupungeissa asuvat yhden hengen ja yksinhuoltajien kotitaloudet raportoivat korkeita asumismenojen osuuksia; esimerkiksi vuokra-asunnossa pääkaupunkiseudulla asuvilla yksinhuoltajakotitalouksilla 52 prosenttia käytettävissä olevista tuloista kuluu asumiseen.
Kohtuuhintaisissa vuokra-asunnoissa asuvista kotitalouksista 41 prosenttia saa asumistukea ja 12 prosenttia toimeentulotukea. Asumistukea saavien osuus on laskenut yhdeksän prosenttiyksikköä kolmen vuoden takaisesta.
PÄÄKIRJOITUS
Nostetaan asumisen hinta kuntavaaliteemaksi!
Viime kevään asumistukileikkausten jälkeen taloudellisista syistä johtuneiden häätöjen määrä on merkittävästi kasvanut pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Tämä käy ilmi Vuokralaiset ry:n tekemässä kyselyssä kasvukeskuspaikkakuntien yhtiöille. Syiksi nostettiin esiin muun muassa kiristynyt taloustilanne, vuokrantarkistukset ja sosiaaliturvaleikkaukset.
Kovan selvityksestä käy puolestaan ilmi, että heidän jäsenyhtiöidensä asukkaat joutuvat maksamaan keskimäärin 47 prosenttia käytettävissä olevista tuloistaan asumiskuluihin. Yksinhuoltajakotitalouksilla luku on jo 52 prosenttia.
Jopa ara-asuminen on siis tavallisille pienipalkkaisille asukkaille jo kohtuuttoman kallista. Vapaarahoitteisissa asunnoissa asumisen on sitäkin kalliimpaa.
Tässä lehdessä kerrotaan sivulla 4 hallituksen asettaman työryhmän suosituksista ara-järjestelmän kehittämiseksi. Työryhmä ei selvästikään ole ottanut selvää pienituloisten ihmisten arkikokemuksista esittäessään muutoksia järjestelmään. Tuon artikkelin kainalojutussa tuomme esiin vastauksia, joita jäsenemme antoivat kyselyyn siitä, miten sosiaalitukien leikkaukset ovat osalla asukkaista vaikuttaneet. Surullista luettavaa.
Tämä lehti on kuntavaalilehti. Halusimme tuoda esiin, mitä asuntopoliittisella sektorilla on nyt tapahtumassa. Kuntavaalit ovat asumisen kannalta entistä merkittävämmässä roolissa, sillä valtio on vetäytymässä vastuustaan asuntopolitiikassa. Kunnilla tulee olemaan entistä suurempi rooli niin asuntojen tuottamisen kuin myös segregaation ehkäisyn osalta. Asuminen vaikuttaa kunnan taloudelliseen tilanteeseen merkittävästi. Se määrittää, mihin kuntaan asukas maksaa veronsa, ja siten vaikuttaa peruspalveluiden kuten päiväkotien tai koulujen säilymiseen paikkakunnalla. Elinvoimainen kunta on erittäin vetovoimainen, ja houkuttelee lisää ihmisiä muuttamaan paikkakunnalle, mikä puolestaan edistää muiden palveluiden kuten kauppojen tai ravintoloiden elinkelpoisuutta. Asumisella työntekokunnassa puolestaan vaikutetaan ilmastonmuutokseen, sillä työmatkaliikenne vähenee, kun koti sijaitsee lähellä työpaikkaa.
Toivomme, että jäsenemme aktivoituvat kertomaan kokemuksiaan asumisen arjesta ja toiveistaan kuntavaaliehdokkaille, niin omille kuin myös muiden puolueiden ehdokkaille. Asiallisesti keskustellen saa vietyä tärkeää asia eteenpäin. Tarvitsemme yhä enemmän toistemme näkemysten ymmärtämistä. Esittelemme sivulla 12 uuden asuntopoliittisen kirjan, jossa tavoitteena on erilaisten näkemysten laaja-alainen pohdinta, sekä että -ajattelun lisääminen.
Kerromme tässä lehdessä sivulla 10 myös upeasta asukasaktiivityöstä, jota hekalaiset tekevät. Hieno esimerkki siitä, miten asioita voi tuoda kiihkotta esiin ja vaikuttaa omaan asumiseen liittyvissä asioissa. Nyt todellakin kannattaa yhdessä nostaa näissä vaaleissa asumisen hinta vahvasti esiin.
Oikein hyvää kunta- ja aluevaalikevättä kaikille!
SUNA KYMÄLÄINEN
Puheenjohtaja, Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja
Ara-järjestelmän muutos nostaisi vuokria useita euroja neliöltä
Valtion tukemaan asuntotuotantoon esitetyt muutokset nostavat kohtuuttomasti asumisen hintaa pienituoloisille asukkaille. Korkotukilainojen takaisinmaksuajan lyhentäminen neljänneksellä tarkoittaa jopa kolme euroa neliöltä kalliimpia vuokria.
Ympäristöministeriön asettama työryhmä antoi tammikuussa suosituksensa valtion tukeman asuntotuotannon ja sitä koskevan hallinnoinnin kehittämiseksi. Merkittävin muutos, joka myös ministerin mukaan pitäisi viedä valmisteluun, on ns. pitkän korkotukilainoituksen uudistaminen. Laina-aikaa lyhennettäisiin 40 vuodesta 30 vuoteen.
– Tuo muutos tarkoittaa ara-asuntoja tuottavan Asuntosäätiöön laskelmien mukaan jopa kolmen euron neliöhinnan korotusta vuokriin. Korotus on täysin mahdoton ara-asukkaiden maksettavaksi, ja se tarkoittaa, ettei kohteita saada liikkeelle tuolla hinnalla, kertoo toiminnanjohtaja Anne Viita. Vuokralaiset ry on Asuntosäätiön perustajajäsen.
Työryhmän järjestämässä tiedotustilaisuudessa suosituksia esitellyt työryhmän puheenjohtaja valtiosihteeri Mika Nykänen totesi, että muutoksen vaikutusta hintoihin on työryhmässä pohdittu, ja todettu se vähäiseksi.
– Noin kolmen euron hinnankorotusta ei voi mitenkään pitää vähäisenä varsinkin, kun muutkin elinkustannukset nousevat samanaikaisesti ja myös alv:tä nostettiin. Pienituloisille asukkaille korotus tar-
koittaa entistä tiukempaa taloutta. Jokainen omistusasuntolainan omistaja tietää, että jos laina-aika lyhenee neljänneksen, lainanhoitokustannukset nousevat merkittävästi. Sama pätee ara-talojen lainoihin. Ja koska vuokrat määritellään omakustannusperiaatteella, kohoavat pääomakulut siirtyvät suoraan vuokriin, muistuttaa Viita, ja kertoo muutoksen vaikuttavan kaikkiin vuokriin.
– Koska yhtiöillä on käytössään vuokrien tasausjärjestelmä, uudistuotannon kohoavat pääomakulut vaikuttaisivat myös vanhojen asuntojen vuokriin.
Ajetaanko yhtiöitä alas?
Jos yleishyödyllisille yhtiöille ei ole taloudellisesti mahdollista rakennuttaa uusia asuntoja, se heikentää niiden toimintaa merkittävästi. Ilman yhtiöitä kohtuuhintaisille asunnoille ei ole rakennuttajia.
– Yhtiöt ovat toiminnallaan vuosikymmeniä varmistaneet kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäksi myös suomalaisen rakennusteollisuuden jatkuvuutta matalasuhdanteissa, kuten nyt. Valtion tukema asuntotuotanto on luonut vankkaa pohjaa mahdollisuuksien tasa-arvolle, joka on ollut suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita. Turvallinen koti on se pohja, josta ihmiset ponnistavat rakentamaan yhteiskuntaa, korostaa Viita.
Valtiolla on ollut ara-asumisen myötä ollut keskeinen rooli luomassa taloudellista turvallisuuden tunnetta asukkaille. – Kun asumisen hinta ei
ole riippuvainen markkinahinnoittelusta, asumisen kustannukset ovat vakaat. Sitä ominaisuutta ei pitäisi romuttaa, sillä pienituloisilla ihmisillä ei ole samanlaista taloudellista riskinsietokykyä kuin paremmin hyvin toimeentulevilla kansalaisilla, painottaa Viita. Vuokralaiset ry pitää kuitenkin hyvänä esityksenä lainojen takaisinmaksun muutosta etupainotteisemmaksi, jotta myös kiinteistön korjaustoimiin voitaisiin varautua ennakoiden.
– Samaan aikaan ei kuitenkaan pitäisi lyhentää lainaaikaa, joka nostaa kohtuuttomasti vuokria, toteaa Viita.
Pysäköintiratkaisuja esitetään vapaarahoitteisiksi
Asumisen hintaan vaikuttaa varmasti myös se, että jatkossa pysäköintiratkaisut esitetään toteutettavaksi markkinaehtoisesti myös ara-kohteissa.
– Periaatteessa on kannatettava idea, että se maksaa, joka käyttää, mutta tässä tapauksessa niin ei pitäisi menetellä. Markkinaehtoinen rakentaminen on aina kalliimpaa kuin valtion tuella toteutettu. Ara-asunnoissa asuu pienituloisia ihmisiä, joiden asumisen kustannuksia kohtuullistetaan myöntämällä valtio tukea asuntojen rakentamiseen. Sama logiikka tulee olla myös pysäköintiratkaisuissa, jotta asumisen kustannukset pysyvät maltillisina ja ennakoitavina, toteaa Viita.
Asumisen laatu voi heiketä
Työryhmä esitti myös, että valtion tukemalla tuotannolla ei jatkossa pitäisi olla muusta asuntorakentamisesta poikkeavia vaatimuksia eli sen ei pitäisi poiketa laadullisesti markkinaehtoisesta tuotannosta. Ara-tuotannossa on esimerkiksi vaalittu riittävää asunnon pinta-alaa, mikä vaikuttaa asuntojen toimivuuteen ja kalustettavuuteen. Vapaarahoitteisten asuntojen keskipinta-ala on kymmenessä vuodessa pienentynyt kymmenen neliötä, kun taas ara-asuntojen koko on pysynyt entisellään. – Vuokralaiset ry ei pidä tuota ehdotusta järkevänä. Todennäköisesti muutos pienentäisi ara-asuntoja. Aratuotanto on ollut muiltakin osin edelläkävijä asumisen laatuasioissa. Esimerkiksi energiatehokkuutta lisäävät ratkaisut ovat usein tulleet käytäntöön juuri ara-kohteiden pilotoinnin kautta, muistuttaa Viita.
Segregaation ehkäisyyn ei esitetä uusia työkaluja
Segregaatio eli alueellinen eriarvoistuminen on Suomessakin otettava entistä vakavammin. Esimerkiksi katujengiongelman on arvioitu kehittyvän nimenomaan segregaation seurauksena. Asiaan vaikutetaan parhaiten esimerkiksi toimivalla työllisyys- ja sosiaalipolitii-
Ara-tuotanto on aina toiminut asumisen kehittämisen etulinjassa. Tässä Helsingin Lavakadulle vuonna 2024 valmistuneessa puukerrostalohankkeessa edistettiin yhteisöllisyyttä rakentamalla porrashuoneisiin asukkaiden käyttöön yhteistiloja. Hanke kuuluu Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaan. Kuusikerroksinen kortteli toteutettiin A-Kruunun ja Asuntosäätiön yhteistyöhankkeena.
kalla, mutta asuminen, koti on tärkeä tekijä ihmisen menestymisessä elämässään.
– Työryhmän esityksessä ei anneta uskottavia, uusia työkaluja ehkäistä segregaatiota, mikä on erittäin suuri puute esityksessä. Hallitus on päätöksillään vienyt kunnilta keskeisen työkalun lakkauttamalla asumisoikeusasuntojen valtion tuen ensi vuoden alusta lähtien, toteaa Viita, eikä usko, että lyhyellä korkotuella rakennutettavaksi esitetyt omaksi lunastettavat vuokra-asunnot tulevat korvaamaan asoasuntoja.
– Omaksi lunastettavat vuokra-asunnot voivat olla hyvä lisä työkalupaketissa, mutta uusien tuotteiden tunnetuksi tekeminen ja asukkaiden luottamuksen kasvattaminen vie aikaa. On vaikea käsittää, miksi tilanteessa, jossa kunnat todella tarvitsisivat työkaluja segregaation ehkäisemiseen, asotuotanto päätettiin ajaa alas ilman että tilalle on mietittynä kilpailukykyistä vaihtoehtoa. Myös opiskelija-asuminen kärsii muutosehdotuksista
Erityisasumisen osalta vammaisten ja ikäihmisten asumiseen esitetään jatkossakin mahdollisuutta käyttää investointiavustuksia. Opiskelija-asumiselta investointiavustukset sen sijaan esitetään poistettavaksi. Vaikka opiskelijoille esitetään mahdollisuutta kiinteistöjen sadan prosentin valtion tukemaan lainoitukseen, vuokrat tulevat opiskelijajärjestöjen laskelmien mukaan nousemaan kovasti ilman investointiavustuksia. Avustuksia esitetään kuitenkin myös opiskelija-asumiseen, jos tuotetaan soluasuntoja.
– Opiskelijat ovat kokeneet soluasumisen huonoksi vaihtoehdoksi. Se ei ole aitoa yhteisöllistä asumista, vaan taloudellisen pakon sanelemaa kimppa-asumista, joka heikentää opiskelurauhaa ja lisää jopa turvattomuutta. Työryhmän esitys on tältä osin vanhakantainen, eikä myöskään sisältänyt mitään esitystä siitä, miten kimppa-asumista saataisiin houkuttelevammaksi, toteaa Viita.
Ara-tuotanto ei ole oikea
riski valtiolle
Ara-järjestelmän muutostarpeille on syiksi esitetty valtion taloudellisen riskin vähentämistarve. Vuokralaiset ry suhtautuu tuohon syyhyn kriittisesti.
– Esimerkiksi Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat ry – KOVA on tuonut esiin, että ara-kiinteistöjen kiinteistövakuudet ovat 1,3-kertaiset valtion takauksiin nähden. Vakuuksien määrät siis ylittävät takauksien määrät, joten korkotukilainoihin ei liity oleellisia riskejä. Tämän lisäksi ara-kohteita on saanut rakentaa jo pitkään pääosin kaskukeskuksiin,
joissa asuntojen kysyntää tulee varmasti riittämään tulevaisuudessakin. Asumisoikeusasuntojen osalta on vielä sekin etu, että niitä asuntoja voidaan myös vuokrata, jos asunnoilla ei ole kysyntää asoasuntona, toteaa Viita.
Valtiontukijärjestelmä toki kaipaa myös Vuokralaiset ry:n mielestä uudistamista.
– Esimerkiksi korkotukilainojen takaisinmaksun etupainotteisuuden lisääminen olisi hyvä asia. Samaan aikaan laina-aikaa ei kuitenkaan saisi lyhentää, jotta vuokrat saataisiin pidettyä kohtuullisemmalla tasolla, painottaa Viita.
Työryhmä esittää myös, että valtion roolia talojen peruskorjaamisen rahoittamisessa pitäisi vähentää ja muuttaa lainajärjestelmä markkinaehtoiseksi. Vuokralaiset ry:n muistuttaa, että markkinaehtoiset lainat ovat asukkaiden kannalta epävakautta luova tekijä.
– Markkinaehtoisuus aiheuttaa helposti vuokriin yllättäviäkin korotuspaineita. Pienituloisilla ihmisillä ei ole samanlaista taloudellista riskinsietokykyä kuin paremmin hyvin toimeentulevilla kansalaisilla. Tällaisissa muutoksissa tulisi huomioida, ettei aiheuteta kohtuuttomia toimeentulovaikeuksia heikoimmassa asemassa oleville ihmisille, painottaa Viita ja muistuttaa esitysten vaikutuksista myös asumistukeen.
– On selvää, että vuokrien korotukset lisäävät tarvetta asumistuen saamiseen. Ja jos asumistukea ei heru, näiden muutosten aiheuttamat kustannukset tulevat asukkaiden eli kaikkein pienituloisimpien ihmisten maksettavaksi, toteaa Viita.
Työryhmän ehdotuksia käsitellään seuraavaksi hallituksessa ja asioiden eteneminen linjataan alkuvuoden aikana.
Sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat ihmisten elämään
Vuokralaiset ry kysyi jäsenistöltään, millaisia vaikutuksia sosiaaliturvan leikkauksilla on asukkaiden arkeen. Vastaajien henkilöllisyys on Vuokralaiset ry:n tiedossa, mutta nämä vastaukset annetaan ilman nimiä asian arkaluonteisuuden vuoksi. Kiitos kaikille vastauksen lähettäneille!
”Yhä vähemmän tuloja käytettävissä ja siksi on laskujen maksamisen jälkeen vaikeampaa mennä esimerkiksi mahdollisiin tapaamisen. Mieliala ei ole korkea.”
”O
lemme joutuneet karsimaan oikeastaan kaikkia menoja. Ruokaostoksissa ei todellakaan suosita enää suomalaista, eikä osteta lähiruokaa. Mennään sieltä mistä aita on matalin ja hinnat halvimpia. Kala on esimerkiksi jäänyt melkein kokonaan pois ruokavaliosta. Onneksi lapset saavat kouluissa kalaruokaa säännöllisesti.”
”Kaikkien harrastukset ovat tällä hetkellä ns. jäädytetty. Onneksi meillä on aina "harrastettu" kierrättämistä, joten kirpputorit ovat tulleet tutuksi. Valitettavasti nykymaailma on raaka ja julma, lapsille on ostettava välillä uuttakin, muuten saavat osakseen kiusausta ja pilkkaa.”
”Mietin lähes joka päivä, miten selvitään ensi kesän jälkeen kun poika täyttää 17 ja lapsilisä jää pois. Koulua kun on kuitenkin käytävä 18 ikävuoteen saakka.”
”Ei kai hyvätuloisilla tunnu missään, mutta jos joudut laskemaan jokaisen sentin, jo muutamankin kympin puuttuminen tuntuu.”
”Sellaiset terveiset lähettäisin päättäjille, että kun teette näitä päätöksiä, leikkauksia ja muutoksia, koittaisitte miettiä loppuun asti niistä tulevat seuraukset.”
”Eikö teillä päättäjillä ole mitään mielikuvaa, miten ihmiset yrittävät tulla toimeen. Rankaisette sitä, ettei saa töitä ja vähennätte kaikesta paitsi omasta palkastanne!”
”Asumistukea pienennetään ja vuokrat nousee. Silti Kelan vuokraraja pysyy ennallaan sellaisissa lukemissa ettei mistään löydy asuntoa niillä hinnoilla. Näin saadaan ihmiset pullautettua pois toimeentulotuen piiristä.”
”Huolimatta siitä, että olen eläkkeellä havaitsin Kelan tiukentaneen otettaan sairaskulujen suhteen. Useita lääkkeitä ei huomioida, vaikka ne ovat reseptillä. Uhkauksia asunnon kalleudesta ja muuttouhkauksia tulee heti, vaikka on mahdotonta muuttaa terveyden tilan takia. En olisi selvinnyt tästä vuodesta ilman lasten tukea. Yhteiskunnalta ei apua tule. Sen olen huomannut myös tukihenkilötyössäni Mieli ry:ssä. Monet ovat kauhuissaan.”
”Vaikea tehdä mitään, kun ei ole yksinkertaisesti varaa. Autokin vaaditaan joihinkin työpaikkoihin, mutta siihen ei ole mahdollisuutta.”
”Kela pakottaa muuttamaan pienempään asuntoon. Rahat eivät enää riitä vuokraan saati ruokaan. Stressi ja masennus kasvaa.”
”Asumistuki on aiempaa alempi. Toimeentulotukeen en KELAn laskelmien mukaan ole oikeutettu, kun kriteerejä on kiristetty eikä esimerkiksi kaikkia sairaudesta johtuvia kuluja huomioida. Olen joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle, joka ei todellakaan ole suuren suuri. Koska olen nyt eläkeläinen niin asumistukeen ei voi enää saada lisäosaa. Sairauteni ja apuvälineiden sekä avustajan vuoksi tarvitsen tilaa, jotta voin liikkua kodissani kunnosta huolimattaa. En siis asu mitenkään erityisen leveästi vaan HEKAlla vuokralla kaksiossa. Vuokrahan on noussut joka vuosi.”
”Kaikessa täytyy kiristää, joka on vaikeaa, kun nyt jo elää kädestä suuhun. Ruoka ja ruuan laatu on asia, joista on tingittävä. Maksulliset harrastukset ovat jääneet pois.”
”Jouduin muuttamaan kaksiosta yksiöön.”
VSyrjäyttääkö valtion tukema kohtuuhintainen asuinrakentaminen vapaarahoitteista?
altion tukeman asuntotuotannon on esitetty syrjäyttävän vapaarahoitteista tuotantoa erityisesti parhaiden palvelujen ja liikenneyhteyksien äärellä, joskin selkeää tutkimusnäyttöä aiheesta Suomen markkinoiden osalta on niukalti. Asia ei ole kuitenkaan yksiselitteinen, sillä valtion tukema asuntotuotanto kasvattaa joka tapauksessa asuntojen kokonaistarjontaa. Suomen asuntokysyntää tyydyttäväksi tuotantomääräksi on eri arvioissa esitetty noin 30 000 uutta asuntoa vuosittain. Tämän tuotantomäärätavoitteen vapaarahoitteinen asuntotuotanto on 35 viime vuodesta saavuttanut vain seitsemänä.
Valtion tuella rakennutetun asuntokannan volyymi on vaihdellut merkittävästi Suomen sotien jälkeisenä aikana, jolloin reilu kolmannes asunnoista on rakennettu ko. tuella. Finanssikriisin jälkeen osuus on laskenut 22 prosenttiin. Erityisesti 1980-luvun jälkipuoliskolta lähtien valtion tukema asuntorakentaminen on joustanut vastasyklisesti ja rakennusalan suhdannetta tasaavasti. Esimerkiksi vuonna 1989 alle 28 prosenttia alkavasta tuotannosta oli valtion tukemaa, mutta 1990-luvun laman syvimmässä alakulossa osuus nousi yli 82 prosenttiin vuonna 1995.
Vastaava toistui finanssikriisin ympärillä. Tosin 2010-luvun loppupuoliskolla valtion tukema tuotanto ei joustanut merkittävästi alaspäin, vaikka vapaarahoitteinen uudisrakentaminen oli voimakasta. Toisaalta kohtuuhintainen asuntotuotanto on noussut viime vuosina jälleen rakennusalan pelastajaksi vapaarahoitteisen tuotannon jäädyttyä. Vuonna 2024 se vastasi jopa yli puolesta uudisrakentamisen volyymista.
Valtion tukema asuntotuotanto on tyypillisesti myös erilaista kuin va paarahoitteinen ja siten suunnattu erilaiseen kysyntään. Asunnois ta yksiöitä on 26 prosenttia, kun taas vapaarahoitteisista vuokraasunnoista yksiöitä on 35 prosenttia. Vastaavasti asunnot ovat useammin perheasuntoja, sillä kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen osuus on 29 prosenttia, mikä on lähes puolet suurempi osuus kuin vapaarahoitteisella vuokra-asuntopuolella.
Valtion tukemaan tuotantoon kuuluvat asumisoikeusasunnot taas osuvat selkeästi vuokra- ja omistusasuntojen väliin: asumisoikeusasunnoista 8 prosenttia on yksiöitä (omistusasunnoista 4 %) ja 50 prosenttia kolmioita tai sitä suurempia (75 % omistusasunnoista). Kelan tilastojen mukaan tuettujen asuntojen keskikoko on 51,3 neliömetriä, mikä on lähes viidenneksen suurem pi kuin vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskimääräinen asuinala.
Valtion tukeman asuntotuotannon yksi tavoite on alueellisen eriytymisen vähentäminen ja pitkäaikaisen kodin tarjoaminen haavoittuvimmassa asemassa oleville. Tuotannon määrää ja sijaintia ohjaavat kaavoitus ja muun muassa MAL-sopimukset. Tuettu asuntotuotanto on myös usein merkittävässä asemassa asuinalueiden kehittämistä käynnistettäessä, sillä monesti samaan naapurustoon saatetaan kaavoittaa valtion tukemaa ja vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa, välimallin tuotantoa sekä omistusasumista. Lisäksi osa valtion tukemasta asuntotuotannosta on valmistunut niin sanotulla neuvottelu-urakkamenettelyllä, jossa toteutumatta jäänyt vapaarahoitteinen asuntohanke rakennetaan kohtuuhintaisen tuotannon periaatteella. Ei ole siis ilmeistä, että valtion tukema asuntotuotanto välttämättä syrjäyttää vapaarahoitteista tuotantoa. Tuettua asuntokantaa rakennetaan pääasiassa eri aikaan ja erilaista kysyntää silmällä pitäen. Lisäksi se mahdollistaa alueiden monipuolisen kehittämisen ja tarjoaa työkalun alueellisen eriytymisen torjuntaan.
EETU KAURIA Ekonomisti
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry
Pormestariehdokkaat vastaavat
Valtio on vetäytymässä asuntomarkkinoilta, kun se vähentää kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon tarkoitettuja tukia. Samalla se vähentää asuntopoliittista toimijarooliaan. Asuntomme-lehti kysyi Helsingin ja Tampereen kolmen suurimman puolueen pormestariehdokkailta, miten he toimisivat tässä tilanteessa pormestarina.
Helsinki
ATTE HARJANNE, Vihreät
Riippumatta siitä, mitä hallitus tekee, on Helsingin varmistettava, että täältä löytyy koteja erilaisiin elämäntilanteisiin kohtuullisin kustannuksin. Tärkein asia on rakentaa riittävästi asuntoja, sillä tarjonnan vastaaminen kysyntään on viime kädessä keskeisin keino vaikuttaa hintoihin. Erityisesti kannattaa kaavoittaa asuntoja vanhoille teollisuusalueille, tyhjien toimistotilojen tilalle, tienvarsiin ja joutomaille, ja rakentaa kaupunkia sujuvan joukkoliikenteen varaan, jotta Helsinki kasvaa kestävästi asukkaiden, luonnon ja ilmaston näkökulmasta.
Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonnasta on huolehdittava ja kaavoitettava sekoittavasti niin, etteivät asuinalueiden todellisuudet pääse liiaksi eriytymään. Opiskelija-asuntoja kannattaa rakentaa ennen kaikkea oppilaitosten ja kampusten tuntumaan. Riittävillä sosiaalisen asumisen mahdollisuuksilla on poistettava asunnottomuus ja avittettava erityistä tukea tarvitsevia.
Helsinki EVELIINA HEINÄLUOMA, SDP
Hallituksen lyhytnäköinen asuntopolitiik ka uhkaa romuttaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytykset Suo messa. Erityisen kovaa tämä iskee Helsinkiin: asuntopoliittiset työkalut olisivat avaimina kaupunkimme moneen haasteeseen, kuten kaupunginosien eriytymisen ehkäisyyn, osaajapulaan ja kasvun pullonkauloihin.
Hallituksen toimettomuus vaa tii Helsingiltä tulevina vuosina kun nianhimoisia toimia. Siksi olen SDP:n pormestariehdokkaana esittänyt asuntoinvestointiohjelmaa, jolla kaupunki panostaisi kohtuuhintaiseen asumiseen tasaisesti ympäri kaupunkia, lähiöiden kunnostamiseen sekä raideliikenneinvestointien nopeuttamiseen.
Useammalle vuodelle ajoittuvalla ohjelmalla toisimme tarjolle muun muassa lisää kohtuuhintaisia vuokraasuntoja, toteuttaisimme kaupungin oman asumisoikeusasuntotuotannon, rakentaisimme senioriasuntoja sekä tukisimme opiskelijoiden asumista. Lisäksi vauhdittaisimme asemanseutujen turvallisuuden ja viihtyisyyden parannuksia. Tavoitteenani on Helsinki, joka ei jakaudu hyviin ja huonoihin alueisiin, ja jossa myös pienituloisilla on varaa asua.
Oikeus kotiin karkaamassa nykypolitiikan
Tampereen pormestariksi ehdolla oleva Ilmari Nurminen muistuttaa, että politiikka on se keino, jolla voidaan vaikuttaa vuokratasoon ja siihen, pystyykö kaupunki varmistamaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrän. Nykyisen hallituksen politiikka vie Nurmisen mielestä ihmisiltä perusoikeuden kotiin.
Tamperelaisilla poliitikoilla on Nurmisen mukaan tahtotila tarjota ara-asun toja jatkossakin kaupunkilaisille huolimatta valtion toimenpiteistä. Kaupungin tavoitteena on saada tuotettua vuosittain 700 araasuntoa, ja siinä on viime vuosina myös onnistuttu. – Kaupunki on tarjonnut
toimijoille kohtuuhintaisia tontteja eli tukenut tavoitteen saavuttamista kaavoituksen ja maankäytön keinoin. Korkotason laskukin on auttanut tilannetta. Kuntien rooli on selvästi kasvanut, kun valtio vetäytyy asuntopolitiikan toteuttajana muun muassa vähentämällä aratukia, siirtämällä tuet Valtion asuntorahastosta valtion budjettiin ja muuttamalla ara-asuntojen rahoitusjärjestelmää. Tällainen toi-
Ilmari Nurminen toteaa, että sosiaaliturvaa pitää uudistaa, mutta leikkauspolitiikka ei ole oikea keino siihen. Työnteosta ei pitäisi rangaista, ja viedä ihmisiltä pelimerkkejä rakentaa elämäänsä.
vastaavat
Helsinki
DANIEL SAZONOV
Helsingissä asumisen täytyy olla jär kevän hintaista, tarjolla tulee olla eri laista asumista ja Helsingin eri asuinalueiden kehityksen tasapainoista. Olemme pitäneet tästä peruslinjasta pitkäjänteisesti kiinni – ja pidämme edelleen.
Olemme myös nostaneet erityisen huomion kohteeksi asunnottomuustyön ja onnistuneet viime vuosina vähentämään pitkäaikaisasunnottomuutta merkittävästi. Jokaiselle on oikeus kotiin.
Jotta kaikilla on mahdollisuus kotiin, on kaupungin huolehdittava asuntotuotannon edellytyksistä ennen kaikkea riittävällä kaavoituksella.
Helsingissä on rakennettu viime vuonna ennätykselliset 8 179 asuntoa. Riittävä tarjonta pitää asumisen hinnat aisoissa. Pääkaupunkiseudulla on kova vetovoima edelleen, vaikka vapaarahoitteisten asuntojen hinnat ja vuokratasot ovatkin huipustaan tulleet alaspäin.
On tärkeää varmistaa, että myöskään tulevaisuudessa kaupungin toimet eivät muodosta pullonkaulaa uusien asuntojen rakentamiselle. Erityisesti kaupungin käsissä on kaupungin eri alueiden kehittämien, kaavoitus ja sujuvat rakentamisen prosessit. Myös uusia avauksia tarvitaan. Helsingissä tällainen on uusi vuokralta omaksi -malli, jonka tavoitteena on mahdollistaa yhä useammalle pääsy omistusasumiseen.
minta tulee väistämättä vähentämään tulevina vuosina kohtuuhintaisten asuntojen määrää ja nostamaan asumiskustannuksia, toteaa Nurminen, ja muistuttaa vaikutuksen olevan yhteiskunnallisesti laajempikin.
– Kun ihmisillä ei ole varaa asua lähellä työpaikkoja, elinkeinoelämä tulee kärsimään työvoimapulasta. Kohtuuhintaisten asuntojen puute lisää myös asunnottomuutta. Oikeus kotiin on karkaamassa ihmisten ulottumattomiin nykyisen politiikan seurauksena.
Tuotantotukien leikkausten lisäksi Nurminen pitää erittäin huolestuttavana asiana sitä, että samanaikaisesti sosiaaliturvaa ja asumistukea on leikattu.
– Tampereella jo 2500 asukasta on jo saanut Kelalta kehotuksen etsiä halvempaa asuntoa. Selvitimme, että halvempia asuntoja ei ole tarjolla, joten asukkaalle esitetty vaade on kohtuuton. Kun vielä vähennetään
Tampere KALERVO KUMMOLA, Kokoomus Tampereen asuntomarkkinatilanne on edelleen haastava, asuntoaloitukset olivat alkuvuodesta vähäisiä ja valtaosa niistä on ARAn rahoittamaa tai kaupunkikonsernin omaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Tampereella on päätetty määräaikaisista täsmätoimenpiteistä rakentamisen vauhdittamiseksi. Toimenpiteet ovat voimassa 30.6.2025 saakka. Vuokravapautusten ansiosta asuntoaloitusten määrä on kasvanut edellisvuotta suuremmaksi ja loppuvuodesta 2024 myös vapaarahoitteisen asuntotuotannon aloitukset ovat lisääntyneet.
Tampereella nopeutetaan tonttikiertoa siirtämällä jatkuvaan hakuun sellaiset tontit, joista rakentaja on luopunut tai jos tontti on jäänyt ilman rakentajaa. Tampere mahdollistaa varattujen tonttien rahoitus- ja hallintamuotoon muuttamisen muuhun asuntotuotantoon niissä tapauksissa, kun se edistää tontin ja alueen nopeaa rakentumista. Usealle kehittäjälle varattujen yhteispysäköinnin vaativien tonttien osalta mahdollistetaan menettely, jossa voidaan etsiä uusi kumppani luopuneen varaajan tilalle, jos tämä varmistaa toteutuksen nopean käynnistymisen. Toteutus- ja maankäyttösopimuksissa voidaan soveltaa pidempiä rakentamisvelvoiteaikoja, jotta voidaan huolehtia sopimusten syntymisestä ja asemakaavojen vahvistumisesta. Kaupunki voi vastaanottaa rakentamattoman rakennusoikeuden sopimuskorvauksena. Yhtiöille voidaan myöntää hakemuksesta määräaikainen vapautus maanvuokrien maksusta. Rakennusvalvontaviranomainen tekee myös oman osansa tilanteen helpottamiseksi.
Kaupunkikonsernin omat asuntoyhteisöt (VTS, TVA ja POAS) toimivat aktiivisesti käynnistäen uusia hankkeita ja vastaavat merkittävästä määrästä uusien vuokra-asuntojen toteutusta.
Myös Tampereen Vihreiden Jaakko Mustakalliolle annettiin mahdollisuus vastata kysymykseen, mutta hän ei toimittanut vastaustaan.
kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisen mahdollisuuksia, markkinaehtoisuuteen nojaama politiikka ajaa pienituloiset ihmiset todella ahtaalle. Kodin pitäisi kuitenkin olla jokaiselle ihmiselle perusoikeus, muistuttaa Nurminen.
Valtiolla pitäisi Nurmisen mielestä olla päinvastoin vahvempi rooli asuntopolitiikassa erityisesti nykyisessä suhdannetilanteessa, jossa vapaarahoitteista tuotantoa ei synny. Asuntotuotannon turvaaminen on ainoa keino pitää asumisen kustannuksia kohtuullisina ja auttaa myös rakennusalaa ajautumasta syvempään ahdinkoon ja rakentajia työttömyyteen.
– Pormestarina varmistaisin, että kaupunki käyttäisi kaikki käytettävissä olevat keinot nimenomaan kohtuuhintaisten asuntojen riittävään tuotantoon. Samalla haluaisin olla se ääni, joka muistuttaa myös valtion suuntaan ihmisten perusoikeudesta kotiin, ja että ihmisillä pitää olla riittävät pelimerkit rakentaa elämäänsä, painottaa Nurminen.
Asumisen ja elämisen hinta yksilölle ja yhteiskunnalle on liian kallis
Kun valtion tukemaa asuntotuotantoa vähennetään, ja tehdään kalliimmaksi asukkaille, vuokrat nousevat ja pienituloiset joutuvat siirtymään kauaksi työpaikoistaan ja verorahoilla tuotetuista palveluista. Yhteiskunnan ja asuinalueiden eriarvoistuminen lisääntyy ja sillä on vakavia seurauksia – kaikille.
Jäljelle jäisi asumistukien käyttö. Se ei ole ennaltaehkäisevää ja on oikeastaan vain kädenojennus asuntosijoittajille. Näin vuokrat voidaan pitää korkeina ja syyllistää köyhiä tuilla elämisestä. Vapaata markkinataloutta kannattavat ja puolustavat suomalaiset nauttivat kuitenkin mielellään ilmaisesta koulutuksesta, lähes maksuttomasta päivähoidosta ja julkisin varoin kustannetusta erikoissairaanhoidosta sekä junamatkoista Helsingistä Turkuun. Ja niin paljosta muusta…. Kiitos ilmaisen koulutuksen, olen voinut opiskella yliopistoissa ja kouluttanut itseni myös lähihoitajaksi. Kiitos julkisen terveydenhuollon, sain apua, kun sairastuin
ASUKASTOIVEJUTTU
vakavasti lapsen syntymän jälkeen. Tällä hetkellä teen hoitajana/ohjaajana paljon ylitöitä ja asun markkinahintoja halvemmalla A-Kruunun asunnossa. Nyt minulla olisi pian mahdollisuus ottaa kohtuullinen laina asumisoikeusasuntoon. Hallitus päätti kuitenkin lopettaa ASOtuotannon. Uskallanko ostaa ASO-asunnon, joka saattaisi mahdollistaa minulle myöhemmin omistusasunnon oston? Tai pojalleni. Omistusasuminen on pitkällä tähtäimellä halvin asumismuoto, mutta monella ei ole mahdollisuutta säästää tuota 10 % käsirahaa ja takuurahaa, joka tarvitaan, jos ei ole takaajaa. Minulla ei ole. Olen tehnyt töitä koulutus-, opetus- ja hoitoalalla yli 30 vuotta. Minä en työssäni kohtaa laiskoja, vaan matalapalkka-alojen ahkeria työntekijöitä. On myös ihmisiä, jotka eivät vain halua mennä töihin, mutta kuinka paljon näitä ihmisiä oikeastaan on? Työn pitää kannattaa, mutta ihmisen pitää myös pystyä asumaan kohtuullisen matkan päässä työpaikastaan. Matalapalkka-alojen työt
Kuntavaalityöryhmä vie Hekan asukkaiden asiaa päättäjien
tietoon
ovat usein töitä, joita ei tehdä etänä, joten työpaikalle pitää päästä joka päivä.
Jotkut saavat lottovoiton jo syntyessään, mutta muillakin pitää olla mahdollisuus. Onneksi tunnen hyväosaisia ihmisiä, jotka ymmärtävät olevansa etuoikeutetussa asemassa. He maksavat mielellään veroja isosta palkastaan ja ”bonusrahoistaan”. Olen asunut puoli vuotta maassa, jossa ulkomaiset sijoittajat omistavat lähes kaikki kiinteistöt. Iso osa paikallisista asuu lähellä pahvilaatikoissa tai lautahökkeleissä. He palvelevat nälkäpalkalla hyväosaisia, jotka ovat usein ulkomaalisia. Tätäkö Suomi haluaa? Se, että BKT kasvaa ei kuitenkaan tarkoita, että hyvinvointi välttämättä kasvaisi. Meilläkin omaisuus ja samalla valta kasautuu yhä harvemmille ja enenevissä määrin myös ulkomaisille sijoittajille. Minä jatkan opiskeluja työn ohessa, jotta saisin mahdollisuuden vaikuttaa hyvinvointivaltion kehittämiseen, en alasajoon. Vaikuttaa voi monella tavalla. Itse en ole mukana kunnallispolitiikassa, mutta pidän tämän asian mielessäni, kun jätän äänestyslapun uurnaan tulevissa kunnallisvaaleissa. Myös kuntatasolla tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat alueiden ja asumisen kehittymiseen.
Vai pitäisikö meidän ahkerien ihmisten perustaa oma yhteiskunta kauas pääkaupunkiseudun ulkopuolelle? Siellä olisi nyt halpoja asuntoja ja maata tarjolla ja meillähän on paljon erilaista osaamista. Eläisimme mahdollisimman omavarovaisesti ja luontoa kunnioittaen. Taiteen ja kulttuurin tekijät voivat mielellään liittyä seuraan.
Kuka sitten huolehtii perustarpeista ja hoidosta pääkaupunkiseudulla ja muissa suurimmissa kaupungeissa, jonne kaikki ihmiset on pakotettu muuttamaan? Hallitus toivoo ulkomail takin vain sijoittajia – joiden tarkoitus perillä tai motiiveilla ei tunnu ole van väliä.
Mutta viinaa saa kohta tilata kotiovelle, jos vielä on koti ja siinä ovi.
MIRA HAUG
Lähihoitaja/Ohjaaja
A-Kruunun asukas Järvenpäästä
A-Kruunu Oy:n hallituksen jäsen
Alue- ja kuntavaalit pidetään huhtikuussa. Hekan vuokralaisneuvottelukunta perusti viime syksynä kuntavaalityöryhmän, jonka tehtävänä on saada hekalaisten ääniä kuuluviin vaaleissa. Neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Sanna-Mari Oranen kertoo, miten äänet saadaan kuuluviin ja mitä heillä on sanottavana.
Vuokralaisneuvottelukunta on Hekan asukashallinnon ylin jäsenryhmä. Sen tehtävänä on valvoa Hekan taloustoimia ja hallintaa, ja edustaa kaikkia asukkaita. Neuvottelukunnan sisällä on nyt uusi työryhmä, joka haluaa puhua suoraan poliittisille johtajille. Erityisesti kuntavaaleissa on tärkeää, että poliitikot tietävät mitä Hekan toiminta on ja mitä sen asukkailla on sanottavana.
– Tällä hetkellä meitä on toimikunnassa viisi jäsentä. Idea tästä toiminnasta on itänyt jo jonkin aikaa, ja nyt halusimme kuntavaalien tullessa ryhtyä toimeen. Olemme vuosien mittaan huomanneet, että asukkaiden kuuluvuus on riittämätön päättäjätasolla. Jotkut poliitikot eivät edes tiedä, miten meillä asutaan ja minkälaista toiminta on. Toimintamme jatkuu myös kuntavaalien jälkeen, mutta tällä hetkellä vaalit on meillä ajankohtainen asia. Vaalien jälkeen ryhdymme kontaktoimaan eduskuntapuolueita, kertoo Sanna-Mari.
Työryhmä vie asiaa eteenpäin muun muassa olemalla yhteydessä kunnanvaltuutettuihin, viemällä heille infomateriaalia ja käymällä keskusteluja. Sen lisäksi heillä on omalla Hekalaiset.fi sivullaan osio, jossa Hekalla asuvat kuntavaaliehdokkaat saavat esittelyosion. Siihen kuitenkin liittyy yksi ehto.
– Meillä on teesejä, joissa on kiteytetty meidän asiamme poliitikoille ja Hekan asukkaiden asiat. Idea on, että ehdokas sitoutuisi ottamaan teesit mukaan vaaliohjelmaansa. Tällä tavoin voimme myös saada asiaamme eteenpäin kuntapolitiikkaan, kertoo Sanna-Mari.
Byrokratiaa vaivaa yhtiötä
Isoin asia mihin työryhmä haluaa hekalaisten puolesta saada muutosta, liittyy yhtiön nykyiseen kokoon ja byrokratian määrään. Asukas, joka esimerkiksi haluaa vaihtaa asuntoa Hekan sisällä joutuu kohtaamaan monenlaista hankaluutta. Tällä hetkellä asukasvalinnan siirto pois Hekalta itseltään on vaikeuttanut asioita. Kun SannaMari aloitti toiminnan 20 vuotta sitten, oli kaikki paljon pienempää ja paikallisempaa.
– Asiat tuntuivat enemmän ihmislähtöisiltä. Työntekijät tunsivat alueen missä työskentelivät ja kaikki ei hukkunut byrokratiaan. Nykyään kun asukasvalintakin menee kaupunkiympäristön toimialan kautta, tuntuu kaikki vähän kasvottomalta. Sen lisäksi asunnonjaossa Heka ja viranomaiset eivät tunnu keskustelevan toistensa kanssa. Tämä tekee asumisesta ja asunnon vaihdosta erityisen vaikeaa asukkaalle, joka ei ole aktiivinen asukasdemokratiassa, toteaa Sanna-Mari
Taloushallinto kuriin
Tämän lisäksi halutaan pitkällä tähtäimellä puuttua kestämättömään taloudenhallintoon yhtiössä. Tyhjien asuntojen ja uusien talojen rakentaminen kaatuu vanhojen asukkaiden päälle. Tämä tuo todella paljon lisäkustannuksia jo olemassa oleville asukkaille, mikä ei ole reilua.
– Rakentamisen ja korjaamisen kustannukset ovat meillä iso huolenaihe. Nuo kustannukset kasvattavat asukkaiden vuokraa kohtuuttomasti, ja asia koskettaa ihan jokaista asukasta meillä. Haluamme viestittää, että kestävämpi ratkaisu on kaikille parempi sen sijaan, että kaupunki joutuu pääomittamaan yhtiötä, toteaa SannaMari.
Teksti ja kuva: IDA OLJEMARK
Koti, yksilö ja yhteiskunta
-kirja
osoittaa
Asuminen on kaikkea muuta kuin joko tai -kysymys
TVT Asuntojen toimitusjohtaja Teppo Forss korostaa, että Aauntopolitiikkaan tarvittaisiin nyt ennen kaikkea yksituumaisuutta vastakkainasettelun sijaan.
Asuntopolitiikassa vallitsi vuosikymmeniä yksimielisyys valtion tukeman asuntotuotannon tarpeellisuudesta. Viime vuosina sijoittajavetoinen asuntomarkkina on vienyt ajattelua toiseen suuntaan. Uusi, näkökulmia kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen esittelevä kirja pyrkii osoittamaan, että asuminen on niin laajasti yhteiskuntaan vaikuttava tekijä, että suositeltavampaa olisi nähdä molempien näkökulmien hyvät puolet, ja kehittää asioita sekä että -ajattelun keinoin.
Suurimmalle osalle ihmisiä vakituinen asunto on koti, joka toimii arjen hyörinän kiintopisteenä, parhaimmillaan turvapaikkana. Kodin merkitys on Suomessa arvostettu niin korkealle, että 1960-luvulta lähtien valtio on ottanut aktiivisen roolin markkinoilla varmistaakseen ara-asuntojen myötä kaikille mahdollisuuden hyvään kotiin. 1990-luvulla valtion tukema asuntotuotanto pelasti laman aikaan myös rakennusteollisuuden täydelliseltä katastrofilta.
Koti on ollut vuosikymmeniä monelle suomalaiselle myös elämän suurin sijoitus, kun omistusasumisen on nähty olevan varma taloudellinen vanhuudenturva. Kymmenisen vuotta sitten tilanne alkoi kuitenkin muuttua. Maakunnissa omistusasuntojen hinnat lähti-
vät rajuun laskuun, ja ihmisten elinikäiset säästöt sulivat nopeasti. Vuokramarkkinoille puolestaan rynnisti laaja joukko sijoittajia, yhä enenevässä määrin myös ulkomaalaisia toimijoita.
Yksituumaisuudella hintataistoon Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä on lisääntynyt hurjasti, mutta runsaasta tuotannosta huolimatta asumisen hinta on kallistunut kallistumistaan kasvukeskuksissa ja markkinat ohjaavat asunnot heille, joilla niihin on varaa. Koti, yksilö ja yhteiskunta -kirjan asiantuntijoiden mukaan markkinaehtoinen asuntotuotanto ja kilpailu eivät ole tuottaneet myöskään tavoitteiden mukaista parempaa laatua edullisempaan hintaan.
– Lopputulos on, että asuminen on nyt kohtuuttoman kallista pienituloisille ja kallista myös jo keskituloisille asukkaille. Asuntopolitiikkaan tarvittaisiin tästä syystä nyt nimenomaan yksituumaisuutta vastakkainasettelun sijaan, pohtii TVT Asuntojen toimitusjohtaja Teppo Forss, joka on ollut kirjaidean takana yhdessä Vaasan yliopiston tuotantotalouden edesmenneen professori Josu Takalan kanssa.
Omalla
rahalla pärjääminen
on yhteinen tavoite
Koti, yksilö ja yhteiskunta -kirja paneutuu asumiseen nimenomaan kohtuuhintaisuuden näkö kulmasta. Perinteisesti kohtuuhintai suus-sana on liitetty valtion tukemaan asuntotuotantoon, koska vapaarahoit teinen tuotanto ei ole tuottanut moisia asuntoja.
– Kohtuuhintaisuus ei terminä ole yksiselitteisin. Se mikä on toiselle koh tuuhintaista ei välttämättä ole sitä toi selle. Kun siihen liitetään omalla rahalla pärjäämisen mahdollisuus, kohtuuhin taisuus saa sen merkityksen, jota kirjassa haetaan, selventää Forss ja uskoo, että juu ri tuosta asiasta voi löytyä yhteinen sävel eri näkökulmista asuntopolitiikkaa katso vien kesken.
– Asumisen hyvä laatu, kohtuuhinta ja
omalla rahalla pärjääminen niin että oma etu yhdistyy yhteisön edun kanssa lienee kaikkien yhteinen tavoite. Parhaiten tuon tavoitteen saavuttamista tukisi pitkäjänteinen ja selkeä asuntopolitiikkaa, toteaa Forss.
Tutkittua tietoa tarvitaan lisää
Asiantuntijat nostavat tuoreessa kirjassa esiin, että päätöksenteon tueksi kaivattaisiin nykyistä enemmän tutkimusta. Usein asuntopoliittinen keskustelu ara-tuotannon osalta kilpistyy hedelmättömään kiistelyyn siitä, kumpi tukimuoto on parempi: asumistuki vai asuntojen rakennuttamiseen suunnattu tuotantotuki.
– Ihan liian usein törmätään tilanteeseen, jossa mielipiteitä ja näkemyksiä riittää, mutta varma tieto puuttuu. Kyse voi olla myös tiedon yksipuolisuudesta: mahdollista ongelmaa tulisikin lähestyä riittävän monipuolisesti eri tieteenalojen näkökulmista. Tutkimustulokset tulisi luonnollisesti ottaa poliittisessa päätöksenteossa myös huomioon, toteaa Forss.
Kuten kirjassa luvataan, ara-järjestelmää katsotaan myös kriittisin silmin eri asiantuntijoiden toimesta. Tavoitteena on tuoda esiin monenlaisia näkökulmia, jotta asuntopoliittinen keskustelu tuottaisi uusia ideoita asukkaiden ja koko yhteiskunnan kannalta hankalaan asumisen hintakysymykseen.
– Asumisen korkeaan hintaan kasvukeskuksissa ei ole löydetty ratkaisua. Samankaltaiset asiat pysyvät mukana keskustelussa vuodesta toiseen uusien ratkaisumallien pohdinnan sijaan. Kohtuuhintaiseen asumiseen löytyy mahdollisuuksia, jos tahtotilaa on ja paikkakunnalla halutaan etsiä omannäköisiä ja toimivia käytäntöjä. Tästäkin on esimerkkejä kirjassa muun muassa Oulusta. Aihetta ei pidäkään lähestyä kapea-alaisesti ja yksipuolisesti tai vastakkainasettelun kautta, vaan avoimin mielin. Tällaisessa keskustelussa huomataan usein, että vastakkaisilta tuntuneet mielipiteet eivät loppujen lopuksi olekaan kaukana toisistaan, kannustaa Forss.
Koti, yksilö ja yhteiskunta Näkökulmia kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen
Julkaisussa kuvataan monipuolisesti asumisen laajaa kokonaisuutta sekä selvitetään kohtuuhintaisen asumisen nykytilaa eri näkökulmista. Kirjassa annetaan tilaa sekä tutkimustuloksille että asiantuntijoiden haastatteluille. Asumisen ongelmakysymyksiin ei suhtauduta vastakkainasettelun lähtökohdista, vaan maltillisesti yhteistä ratkaisua etsien. Näin saadaan aineksia hyvän asumisen periaatteista ja toteuttamisesta käytävään keskusteluun.
Kirja pyrkii yhdistämään eri osapuolten näkemyksiä, jotta kohtuuhintaisen asumisen tärkeä rooli yhteiskunnassa tulisi nykyistä paremmin esiin. Kirja jatkaa
Vaasan yliopiston tuotantotalouden oppiaineen pitkää perinnettä kohtuuhitain asumisen tutkimuksessa. Kirjan voi ladata luettavaksi osoitteesta: https:// www.e-julkaisu.fi/Koti_yksilo_ja_yhteiskunta/#pid=1
Tekijät:
• Kari Leinamo
• Tapio Alho
• Teppo Forss
• Päivi Karvinen
• Merja Mäkelä
• Josu Takala
Kohtuuhintaista asumista tarvitaan entistä enemmän
Kela on lähettänyt huhtikuussa voimaan astuneiden asumistukileikkausten jälkeen muuttokehotuksen yli 32 000 kotitaloudelle, joiden asumiskustannukset ylittävät kuntakohtaiset rajat. Uutinen toi esiin jäävuoren huipun vakavasta ongelmasta. Asuminen on liian kallista pienituloisille, mutta myös jo monelle keskituloiselle. Yhä useampi kahden vanhemman kotitalouskin tarvitsee taloudellista tukea asumiskuluihin.
Syitä asumisen korkeaan hintatasoon ovat muun muassa Ukrainan sota, korkea inflaatio ja korkotason nousu. Tärkein syy on kuitenkin asuntotarjonnan liian vähäinen määrä, ja erityisesti kohtuuhintaisten asuntojen puute. Edessä on jo parin vuoden päästä asuntopula, koska vapaarahoitteinen asuntotuotanto on romahtanut ja hallituksen päätöksillä valtion tukemaa asuntotuotantoa ajetaan alas.
Asumiskustannusten hillitseminen vaatii myös asumistukileikkausten vaikutus- ja uudelleen arvioinnin. Asumistuki- ja sosiaalitukien leikkaukset ovat vaikeuttaneet pienituloisten tilannetta nopeasti. Heillä menee asumiseen jo yli 40 % nettotuloista, ja he joutuvat tinkimään elämän muista perustekijöistä, kuten ruoasta ja lääkkeistä.
Paras vaihtoehto olisi lisätä voimakkaasti kohtuuhintaista asuntotuotantoa, mikä vähentäisi myös asumistuen tarvetta. Asuminen ara-vuokra- tai asumisoikeusasunnossa on omakustannusperiaatteen vuoksi jopa yli 40 % edullisempaa kuin vapaarahoitteisessa vuokraasunnossa.
Omistusasunnon hankinta on mahdollista yhä harvemmalle ja siksi yhä useampi etsii kotin sa vuokra- tai asoasunnoista, mikä vaikuttaa myös segregaation ehkäisyyn. Jos mitään ei tehdä, seurauksena on voimakkaasti eriarvoistuva Suomi. Myös elinkeinoelämä kärsii, kun matalapalkka-aloille on vaikea saada työvoimaa.
Koti on elämän perustekijä, josta kumpuaa ihmisten hyvinvointi. Tehtävämme on varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus asua turvallisesti kohtuuhintaan. Samalla rakenne taan Suomea, jossa jokainen voi vaikuttaa maata menestymään omalla panoksellaan.
Kirjoitus on julkaistu joulukuussa 2024 Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksena.
ANNE VIITA toiminnanjohtaja Vuokralaiset ry
JOUNI PARKKONEN toimitusjohtaja Kohtuuhintaisten vuokraja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
Miten saa esim. jääkaapin vaihdettua vuokranantajanyksityisenasunnossa?
Vuokranantaja vastaa yleensä huoneiston kunnossapidosta. Tähän kuuluvat esimerkiksi huoneistossa ilmenevien puutteellisuuksien kuten rikkinäisten kodinkoneiden korjaaminen tai vaihtaminen.
Jos kodinkone kuitenkin toimii, vuokranantajalla ei ole velvollisuutta vaihtaa sitä, vaikka se olisi vanha tai kuluttaisi enemmän sähköä kuin uudemmat mallit. Kodinkoneiden energiatehokkuuden ympäristöystävällisistä näkökohdista saattaa kuitenkin olla hyvä käydä vuokranantajan kanssa keskustelua.
Mitä tapahtuu kun vuokranantaja laittaa huoneiston myyntiin?
Kun vuokranantaja laittaa vuokratun asunnon myyntiin, vuokralaisella on oikeus jatkaa asumistaan vuokrasopimuksen mukaisesti eli entisin ehdoin.
AJANKOHTAISTA JÄRJESTÖ-
Hyvät jäsenet, Katsomme tulevaisuuteen luottavaisin mielin, vaikka toimintaympäristö on monilta osin synkkä. Kevään aikana valmistaudumme päivitetyn lain asuinhuoneiston vuokrauksesta tuomiin koulutustarpeisiin, jotta esitetyt muutokset tulevat tutuiksi. Tavoitteenamme on tarjota jatkuvasti laadukasta neuvontaa ja tukea vuokralaisille, ja aiomme kertoa jäsenillemme kaikista uusista pykälistä, jotka tulevat vaikuttamaan vuokrasuhteisiin.
Olemme saaneet asiakkailtamme positiivista palautetta palveluistamme, mikä on tehokkaan järjestötoiminnan merkki. Monilla vuokralaisilla on ollut mahdollisuus saada meiltä apua vuokrasuhteidensa hoidossa, ja haluamme varmistaa, että tämä laatu jatkuu myös tulevaisuudessa. Kotisivuiltamme löytyvä laaja tietopaketti tarjoaa vuokralaisille hyvää tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista. Tieto sivustolla on aina ajantasaista. Viestimme ajankohtaisista aiheista aktiivisesti Facebook-sivullamme, kotisivuillamme sekä Asuntomme-lehdessä, jotta kaikki jäsenet pysyvät tietoisina vuokramarkkinoista ja vallitsevista käytännöistä. Vuorovaikusta kansanne olemme lisänneet uutiskirjeillä ja kyselyillä, joihin olette innokkaasti vastanneet ja kiitos siitä.
Merkittävä osa edunvalvontaamme on sidosryhmätyö alan järjestöjen kanssa. Työryhmissä tuomme esiin vuokralaisten näkemyksiä ja hyödynnämme asiantuntemustamme säädösten ja käytäntöjen muuttuessa. Pitkäjänteinen vaikuttamistyömme auttaa nostamaan esiin asumisen kalleuden sekä vuokralaisten ja asumisoikeusasukkaiden aseman markkinoilla. Osallistumme myös aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen lausumalla asiasta ministeriöille ja eduskunnan valiokunnille.
Osana sidosryhmätyötämme järjestämme koulutuksia vuokranantajille pyydettyjen aiheiden ympärillä.
Hyvän vuokratavan mukaisesti vuokranantaja ilmoittaa vuokralaiselle myyntiaikeestaan ja mahdollisesta välittäjän yhteydenotosta aiheeseen liittyen. Asunnon esittely mahdollisille ostajille tulee sopia vuokralaisen kanssa etukäteen. Jos vuokranantajan/välittäjän ehdottama aika ei sovi, kerro siitä ehdottajalle ja tee samalla oma ehdotuksesi. Hyvänä ohjeena vuokralainen voi ehdottaa ainakin kahta sopivaa ajankohtaa näytöille. Näyttöjen ajaksi vuokralaisen kannattaa siirtää pienet arvoesineet pois näkyvistä. Vuokralaisella on myös aina oikeus olla paikalla näyttöjen aikana. Asunnon myynti ei päätä vuokrasopimusta, vaan sopimus jatkuu samoilla ehdoilla uuden omistajan kanssa.
Uudesta omistajasta tulee vuokranantaja, ja vuokralaiselle tulee toimittaa hänen yhteys- ja maksutietonsa. Vuokravakuus voidaan joko siirtää suoraan uudelle vuokranantajalle tai palauttaa vuokralaiselle, joka antaa vakuuden uudestaan uudelle vuokranantajalle. Jos uusi omistaja haluaa muuttaa itse asuntoon, hän voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen. Tällöin irtisanomisaika on 3 tai 6 kuukautta, riippuen vuokrasuhteen kestosta.
Koulutamme myös kokoustekniikasta, jotta voimme parantaa yhteistyötä ja viestintää toiminnassamme.
Kiitämme teitä kaikesta palautteesta ja tuesta, jota olemme saaneet. Yhdessä voimme varmistaa, että vuokralaisena oleminen on sujuvaa ja oikeudenmukaista myös tulevaisuudessa.
Jäsenmaksu jäsenpalveluunoikeuttaa
Vuokralaiset VKL ry:n jäsenyys ja jäsenoikeudet perustuvat vuosittaiseen jäsenmaksun maksamiseen. Jäsenpalveluihimme kuuluva neuvonta vuokrasuhteeseen liittyvissä asioissa toimii valtakunnallisesti.
Lakineuvontaa vuokrasuhteisiin liittyviin ongelmakohtiin on saatavilla arkisin maanantaisin 8.30–14.00 sekä iltapäivisin 16.00-18.00. Tiistaista torstaihin palvelemme 8.30-13.30.
Jäsenpalvelussa autamme vuokralaisyhdistysten jäseniä, asumisoikeusasukkaita että suoria vuokralaisjäseniä. Kaikille jäsenmaksunsa maksaneille kuuluvat samat jäsenpalvelut, jotka sisältävät lakineuvonnan, Asuntomme-lehden ja mahdolliset koulutustapahtuma.
Ilmoitathan sähköpostiosoitteesi
On tärkeää, että meillä on käytettävissä jäsentemme sähköpostiosoitteet. Jos vaihdat sähköpostiosoitettasi, ilmoitathan uuden sähköpostisi osoitteeseen toimisto@ vuokralaiset.fi. Sähköpostilla tavoitamme jäsenet kaikkein nopeimmin ja kätevimmin. Pyrimme toiminnassa huomioimaan säästäväisyyden ja vähentämään kirjepostia.
ANNE VIITA
Toiminnanjohtaja
Vuokralaiset VKL ry
VUOKRALAISET VKL RY
Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki toimisto@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset
ASUNTOMME-LEHTI
Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja
Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus
Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi
Päätoimittaja: Suna Kymäläinen
Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen
Teksti ja kuvat: Päivi Karvinen, ellei toisin mainita
Taitto: WTF Design / Olli Ilmanen
Kannen pääkuva: SDP:n kuvapankki
Painopaikka: Print & Package Group Oy, ISSN 0789-7324
Numero 2/2025: Materiaali viimeistään vko 17, julkaisuvko 21
Timo Nousiainen, Ammattiliitto Pro Anne Vuori, HKVY
Varajäsenet: Laura Hassi, Suomen Kuntaliitto
Pasi Nieminen, Ammattiliitto Pro
Alue- ja kuntavaalit 2025
Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Äänestämällä vaikutat siihen, ketkä päättävät tärkeistä, jokaisen arkea koskevista asioista seuraavat neljä vuotta.
• Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.
• Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta.
Vuoden 2025 alue- ja kuntavaalien aikataulu:
• Vaalipäivä sunnuntai 13.4.2025
• Ennakkoäänestys 2.–8.4.2025
Tiedon vaalipäivän äänestyspaikastasi löydät sinulle lähetettävästä äänioikeusilmoituksesta.
