Asuntomme 3/2022

Pääkirjoitus

Vuokralaispäivät saivat jälleen positiivista palautetta

Kasvavat asumiskulut koskevat kaikkia

Asukkailta ei saa kysyä tarpeettomia tietoja

Katri innosti yleisöä lajittelemaan

Turvallisessa ympäristössä on hyvä elää

Uudet hallituksen jäsenet esitteillä

Elinkustannusten nousu haastaa asunnottomuuden

Motivan Astetta alemmas -kampanja kannustaa energiansäästöön.............................

Lakineuvojamme vastaa

Ajankohtaista järjestö- ja koulutusasiaa 15

VUOKRALAISET VKL RY

Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki

toimisto@vuokralaiset.fi

anne.viita@vuokralaiset.fi

www.vuokralaiset.fi

www.facebook.com/vuokralaiset

www.twitter.com/vuokralaiset

ARA-ASUNNOISSA EDESSÄ VUOKRANKOROTUKSIA

Inflaation ja erityisesti energiakustannusten voimakas nousu tulee ensi vuonna nostamaan ARA-asuntojen vuokria. Pääkaupunkiseudulla vuokrankorotusten arvioidaan olevan isoissa ARA-yhteisöissä keskimäärin 2,8–5 prosenttia.

– ARA-vuokrat määräytyvät omakustannus periaatteen mukaan eli vuokrissa katetaan talo jen rakennuttamiseen, ylläpitoon ja hallintoon liittyvät toteutuneet kulut. Elinkustannusten noustessa väistämättä myös vuokrat nousevat, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

Vuokrien korotuspaine olisi suurempikin, mutta isot vuokranantajat pystyvät hillitsemään korotuspaineita esimerkiksi korjauskuluja kar simalla.

– Korjauskulujen karsiminen ei pitkällä täh täimellä ole suotavaa korjausvelan välttämisek si, mutta tässä tilanteessa se varmasti helpot taa asukkaiden selviytymistä tulevan vuoden kuluista, toteaa Viita.

Asumiskustannusten nousun on arvioitu kui tenkin olevan huomattavasti matalampi vuok rakerrostaloissa kuin esimerkiksi omakotita loissa.

– Tässä taloudellisessa tilanteessa vuokraasuminen on osoittanut vahvuutensa. ARAvuokra- ja asumisoikeustalot ovat myös ammat timaisesti johdettuja eli niissä on myös tehty ajoissa tarvittavia energiatehokkuustoimen piteitä, jotka nyt tulevat asukkaiden eduksi, korostaa Viita.

TARKISTA ASUMISTUKESI OLOSUHTEIDEN MUUTUTTUA

Jos tulosi ovat pienet, voit hakea Kelasta asumis tukea. Asumistuki vuokraan tai vastikkeeseen voi olla korkeintaan 80 % asumismenoista. Asu mismenoilla on yläraja eli suurin asumismeno jen euromäärä, jonka perusteella asumistukea voi saada.

ASUNTOMME-LEHTI

Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja

Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus

Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi

Päätoimittaja: Suna Kymäläinen

Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Ruuskanen

Teksti ja kuvat: Päivi Ruuskanen, ellei toisin mainita

Taitto: Creamedia / Olli Ilmanen

Kannen kuva: Valtioneuvosto

Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324

Numero 4/2022: Materiaali viimeistään vko 46, julkaisuvko 50

HALLITUS

SUNA KYMÄLÄINEN, kansanedustaja, puheenjohtaja

SAMI AUERSALMI (Helsinki) varapuheenjohtaja

Jäsenet: HEIDI ÅKERFELT, JHL, aluetoiminnan asiantuntija

MIISA TERVALA, jäsen, Vantaa

EGËZONA KLLOKOQI-BUBLAKU, PAM, sosiaalipoliittinen asiantuntija

HEIKKI TUOMINEN, Ammattiliitto Pro

TERO STRAND, JHL

Varajäsenet:

TIMO NOUSIAINEN, aluetoimikunnan pj., Ammattiliitto PRO (uusi)

LAURA HASSI, Kuntaliitto

ANTTI KOSKELA, STTK

Asumistukeen vaikuttavat ruokakunnan kaikkien jäsenten tulot. Tuen määrään vaikut tavat ansiotulot, pääomatulot ja useat etuudet. Tulot otetaan huomioon bruttona eli ennen verojen vähentämistä.

Asumistuki myönnetään yleensä toistaisek si ja tarkistetaan vähintään vuoden välein. Jos tulot, asumismenot tai ruokakunnan muut olo suhteet muuttuvat, asumistuki täytyy ja kan nattaa tarkistaa jo aiemmin. Muista ilmoittaa muutoksista Kelaan eli hakea asumistuen tar kistusta.

Hae asumistukea osoitteesta www.kela.fi.

VKL:N RUOTSINKIELISET SIVUT AVATTU

Löydät nyt tietoa vuokra-asumisesta myös ruot siksi osoitteessa www.vuokralaiset.fi.

LAKI ASUMISNEUVONNAN TUESTA EDUSKUNNAN KÄSITTELYYN

Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityk sen, joka koskee asumisneuvonnan tukea kunnille. Määräaikaista lakia esitetään vuo sille 2023–2027. Lakiesityksen tavoitteena on ehkäistä asumisen ongelmia ja asunnotto muutta parantamalla asumisneuvonnan saa tavuutta asumismuodosta riippumatta.

Asunnottomuus on ilmiönä muuttunut. Nykyisin asunnottomuusriski liittyy yhä enemmän taloudellisiin ongelmiin, mistä joh tuvia asuntojen menetyksiä voidaan ehkäistä asumisneuvonnalla

ASUMISOIKEUSASUKKAILLE UUSIA VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIA

Asumisoikeuslakia on uudistettu ja muutokset astuvat voimaan vuosien 2022 ja 2023 aikana. 1.9.2022 alkaen on sovellettu uuden lain asu kashallinnon säädöksiä.

Uuden lain myötä aloittaa toimintansa asukkaiden ja asumisoikeusyhteisön välinen yhteistyöelin, joka tulee pakolliseksi kaikis sa asumisoikeusyhteisöissä. Loppuvuoden aikana aloittaa toimintansa myös uusi valta kunnallinen neuvottelukunta, joka koostuu kaikkien asumisoikeustoimijoiden ja niiden asukkaiden edustajista. Asukkaat ovat viime kuukausina voineet ilmoittaa kiinnostukses taan uusiin päätöksentekoelimiin.

Lisäksi asumisoikeuden haltijoilla on jat kossa vähintään 40 prosentin edustus asumis oikeusyhteisön hallituksessa. Näiden lisäksi talokohtaiset asukaskokoukset säilyvät ennal laan.

VUOKRALAISET JÄLLEEN EDUSTETTUNA KULUTTAJARIITALAUTAKUNNASSA

Oikeusministeriö nimitti syyskuun alussa kuluttajariitalautakunnan huoneenvuokra jaoston jäsenet. Lautakunnan toimikausi on viisi vuotta.

Puheenjohtajaksi nimitettiin Vakuutusoi keuden asessori Kimmo Rilasmaa ja vara puheenjohtajaksi käräjätuomari Pasi Lilja. Jäseniksi valittiin Vuokralaiset ry:n toimin nanjohtaja Anne Viita varajäsenenään Sami Auersalmi , Kilpailu- ja kuluttajaviraston asiantuntija Satu Korkalainen varajäsene nään kaupunginasiamies Timo Raatikainen, Suomen Vuokranantajat ry:n päälakimies Tarik Ahsanullah varajäsenenään lakimies Susanna-Maria Aarnivuo sekä Suomen Kiinteistöliiton vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen varajäsenenään lakimies Minni Yli-Olli.

Asumisen hinta osoittaa ARAtuotannon tärkeyden

Juuri nyt moni ajattelee pelonsekaisin tuntein syksyä ja sitä, miten elinkustannusten nousu ja erityisesti sähkön hinnan nousu tulee näkymään asumiskuluissa.

Vuokrankorotuspaineet näkyvät myös ARA-asunnoissa, sillä omakustannusperiaatteen mukaan vuokrat määräytyvät to dellisten menojen mukaan. Mutta vaikka vuokrien korotus on nyt energiakulujen vuoksi väistämätöntä, asukkaille on syytä kertoa, mitkä erät kallistuvat. Kulujen läpinäkyvyys lisää luot tamusta aina, mutta erityisesti poikkeusaikoina.

Hallituksen taholta on syksyllä esitetty, että asumistukea pi täisi nostaa elinkustannusten nousun vuoksi. On selvää, että pienituloisen ihmisen elämään asumistuki tuo kaivatun hel potuksen ja siksi tällainen toimenpide on ehdottomasti kan natettava.

Ehdotuksessa on kuitenkin myös varjopuolensa. Asumis tukea tarvitaan, koska asumisen hinta on kohtuuton alueilla, jonne ihmiset haluavat muuttaa töiden perässä asumaan. Asu mistuella tavallaan myös pidetään yllä korkeita asumiskus tannuksia ja mikä pahinta, mahdollistetaan tuen valuminen vapaarahoitteisten asuntojen omistajien taskuihin.

Toki myös ARA-asuntoihinkin maksetaan asumistukea, mut ta sen tuen voi katsoa kiertyvän takaisin kaikkien asukkaiden eduksi. ARA-asuntoja omistavat yritykset ovat voitonjakorajoit teisia eli kaikki yhtiöön tuleva raha käytetään kiinteistökan nan ylläpitämiseen ja kehittämiseen, ei omistajien voittojen kartuttamiseen.

Emme suinkaan ole vaatimassa asumistuen karsimista tai lopettamista, vaan kohtuuhintaisen ARA- asumisen lisäämistä. Samaan aikaan, kun pohditaan asumistuen lisäämistä, pitäisi pohtia lisävaltuuksia ARA-asuntotuotannon tekemiseen. Sillä tavalla varmistettaisiin pitkällä tähtäimellä myös asumistuen kohtuulliset kustannukset veronmaksajille.

Tämä poikkeuksellinen tilanne korostaa nykyisten asumis kulujen kohtuuttomuutta, sillä ihmisten maksukyky ei selväs tikään kestä yhtään ylimääräisiä kuluja. Nyt pitää ymmärtää, että pitkällä tähtäimellä ei ole muuta järkevää ratkaisua kuin varmistaa ARA-asuntojen säännöllinen tuotanto ja riittävyys niitä haluaville.

Kerromme tässä lehdessä jälleen laajasti asumisen asiaa ja erityisesti elokuun lopulla pidetyistä Vuokralaispäivistä. Suuri kiitos kaikille risteilylle osallistuneille. Annoitte meille jälleen hyviä näkökulmia asukkaiden asioiden ajamiseen. Olemme kuluttajajärjestö ja Vuokralaispäivien kaltaiset kohtaamismah dollisuudet ovat meille kullanarvoisia, kuten pa lautteen mukaan tuntuu olevan myös kaikille osallistujille.

Oikein hyvää syksyä kaikille lehtemme lu kijoille!

SUNA KYMÄLÄINEN

Puheenjohtaja Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja

Vuokralaispäivät saivat jälleen

Perinteiselle

Vuokralaispäiviä on pidetty jo 20 vuoden ajan. Tällä kertaa mukana oli yli 200 henkeä, ja monista vuok ra- ja asumisoikeusyhtiöistä oli mukana myös työnte kijöitä.

Palautteiden perusteella mukaan lähteneet arvosti vat ohjelmasisältöä monipuolisesti. Hieman enemmän kiinnostavuuspisteitä palautteissa saivat kuitenkin asu misen tietosuojaan, jätteiden lajitteluun ja VAV-konser nin asukastoimintaan liittyvät aiheet.

Kiitosta saivat myös seminaarin järjestelyt aina il moittautumisesta lähtien. Yleisarvosanaksi Vuokralais päivät saivat palautetta antaneiden vastausten perus teella 4,25/5.

– Seminaaritila eli yökerhotila tosin sai hieman kri tiikkiä, koska esitykset eivät näkyneet kaikilta laivan televisiomonitoreilta. Jouduimme pitämään esitykset yökerhotilassa, koska ilmoittautuneita oli niin paljon, ettemme mahtuneet auditorioon, kertoo toiminnan johtaja Anne Viita

Suurin osa seminaariväestä vietti lauantaipäivän tu tustuen Tukholman kaupunkiin. Ennen lauantain oh jelman alkua vuokralaispäiväläisille oli järjestetty oma VIP-shoppailumahdollisuus laivan taxfreessä. Molem pina iltoina nautittiin yhdessä illallinen Buffet-ravinto lassa, lauantaina pöytiin katettuna.

– Edellisvuoden palautteen perusteella väljensimme hieman ohjelma-aikataulua. Moni kiitteli, että aikaa jäi nyt hieman enemmän vapaalle seurustelulle. Vuokra laispäivien yksi tärkeä tavoite on saattaa eri toimijoita yhteen, sillä keskustelu muiden kanssa koetaan erittäin tärkeäksi asukastoimintaa edistäväksi tekijäksi. Tämä kin tavoite tuntui nyt täyttyneen, toteaa Viita.

jälleen positiivista palautetta

Yökerhotila toi hieman haastetta Vuokralaispäivien esitysten näkyvyydelle, kun laivan kaikki televisioruu dut eivät olleet toiminnassa, mutta ongelman sai ha lutessaan ratkaistua paikan vaihdoksella.

VAV-konsernin asukastoiminnoista kävivät Vuokra laispäivillä kertomassa isännöintipäällikkö Jukka Ter vo, asukasaktiivi Arja Wahlström ja toimitusjohtaja Mirka Saarholma. VAV haluaa kehittää asukastoi mintoja yhteisöllisyyden lisäämiseksi, asukastapah tumien järjestämiseksi, asukkaiden vapaamuotoisten kokoontumisten edistämiseksi, monipuolisen talo kohtaisen toiminnan lisäämiseksi sekä ympäristö asioiden edistämiseksi.

Wahlström korosti toimintamotiiveikseen halua parantaa asumisen edellytyksiä omassa asuinyhtei sössään. Hän toimii talonsa asukastoimikunnan pu heenjohtajana, yhteistoiminta-alueensa puheenjoh tajana sekä koulutustyöryhmän jäsenenä.

Kasvavat asumiskulut koskevat

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo vastasi Asuntomme-lehden kysymyksiin sähköpostitse ja toi esiin vastauksissaan valtion mahdollisuuksia vaikuttaa taloudelliseen poikkeustilanteeseen.

Mitä mieltä olet asumisen kustannuksista kasvu keskuksessa, kun asiaa mietitään pieni- ja keskitu loisen asukkaan näkökulmasta?

Asumiskustannukset ovat voimakkaassa nousussa ja tämä tulee vaikeuttamaan pieni- ja keskituloisten elä mää niin kasvukeskuksissa kuin koko Suomessa. Asu misen kustannusten nousu pienentää taloudellista liik kumatilaa ja on pakosti pois muusta kulutuksesta. Siksi on tärkeää, että näitä vaikutuksia pyritään huomioi maan asuntopolitiikan lisäksi erityisesti sosiaaliturvan ja asumisen tukien kehittämisessä. Myös kohtuuhin taisten asuntojen riittävä rakentaminen on keskiössä.

Miten varmistetaan vallitsevassa asumiskustan nusten tilanteessa pienituloisten ja yksinasuvien pärjääminen taloudellisesti? Ollaanko pienitulois ten asukkaiden tilannetta helpottamassa jollain toimin syksyn ja talven varalle, kun elinkustannus ten on ennustettu kohoavan rajusti?

Kasvavat asumiskulut koskettavat kaikkia, mutta eri tyinen huoleni on ollut haavoittuvassa asemassa ole vissa ihmisissä. Päätimme hallituksen budjettiriihessä toimista, jotka auttavat jo tulevana syksynä ja talvena. Niihin sisältyy sekä energian hintaa madaltavia toimia, kuten alempi sähkön arvonlisävero sekä määräaikai nen sähkötuki ja mahdollisuus sähkölaskun osittaiseen verovähennykseen. Myös asumislisän lämmityskustan nuksia korotetaan useisiin sosiaaliturvaetuuksiin teh dään tasokorotuksia.

Suomen tilannetta auttaa hieman se, että olemme jo varhain satsanneet energiatehokkuuteen sekä uusiutu viin ja hajautettuihin energiamuotoihin. Olemme laitta

neet liikkeelle tukea kotitalouksille öljy- ja kaa sulämmityksestä irtautumiseen ja maalämpöön siirtymiseen ja erilaisiin energiaremontteihin. Lisäksi käyttöön saadaan uutena työkaluna val tion takaamat energiaomavaraisuuslainat, jotka mahdollistavat muun muassa energiaremontteja ihmi sille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille.

Onko loppuhallituskaudella odotettavissa asumi seen liittyviä muutoksia lainsäädäntöön? Esimerkiksi asuntorakentamisen pitkää korkotukimal lia koskeva lainsäädäntöhanke on valmistumassa ja ASP-lainsäädännön ehtoja parannettiin niin, että ensi vuonna lainat tulevat entistä useamman ulottuville ja lainaa on mahdollista saada aikaisempaa enemmän. Vuokralla asuminen voi olla hyvä ja toimiva asumis muoto monelle, mutta samaan aikaan on hyvä, että myös omistusasuminen on saavutettavissa oleva vaihtoehto.

Näetkö tarvetta ARA-asuntotuotannolle tule vaisuudessa? ARA-asuntotuotannolle on tarvetta tulevaisuudessa kin ja se tulee säilymään olennaisena osana asun totuotantoa tukemassa vapaarahoitteista asuntotuo tantoa. Korkotukivaltuuden määrä on pidetty viime vuosina korkealla tasolla. Olemme juuri tämän syk syn hallituksen budjettiriihessä varmistaneet myös sen, että erityisryhmien investointiavustusten riittävä taso on turvattu myös tulevana vuotena.

Onko asunnottomuuteen liittyen tulossa jotain toi mia, joilla pystytään vähentämään sitä? Käynnistimme hallituksessa ympäristöministeriön joh dolla yhteistyöohjelman keskeisten kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa asunnottomuu den puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä ja poista

Asukkailta ei saa kysyä tarpeettomia tietoja

Asuntoalan kokenut lakiasiantuntija Helena Kinnunen esitteli Vuokralaispäivillä tietosuojatapausten esimerkkejä. Kinnunen korosti, että vuokranantajan täytyy voida kerätä tietoja, joiden pohjalta voidaan hoitaa asiakassuhdetta, mutta turhia tietoja ei saa kerätä.

–Asiakkuussuhteen hoitaminen edellyttää, että asu kasluetteloon on merkitty esimerkiksi asukkaan nimi ja huoneistonumero, asukkaan syntymäaika, tie dot asukkaan käytössä olevista asumisen palveluista, kuten autopaikasta tai saunavuorosta. Myös asiointi kieli voidaan merkitä tietoon. Sen sijaan tarpeettomia

tietoja, kuten koulutusta tai ammat tia, ei saa kysyä, kertoi Kinnunen.

Viralliseen asioiden hoitamiseen ei kuuluu lain mukaan sosiaalisen median sovelluksien käyttäminen. Henkilötietojen välittämiseen täy tyy aina käyttää luotettavampia kanavia.

Vuokranantaja joutuu asiakkuussuhteen hoitamisek si myös luovuttamaan asiakkaan tietoja muun muassa kiinteistöpalveluyritykselle. Esimerkiksi oven avaus -tilanteissa pitää voida todistaa, että avausta pyytänyt asukas asuu talossa. Sen sijaan vuokranantaja ei saa

koskevat kaikkia

miseksi vuoteen 2027 mennessä. Osana ohjelmatyötä kunnat ovat saaneet sosiaali- ja terveysministeriöstä valtionavustusta asunnottomuutta vähentävien palve luiden kehittämiseksi.

Haluan erikseen nostaa vielä esiin asumisneuvon nan tärkeyden. Asumisneuvonnalla ennaltaehkäistään asumiseen liittyviä ongelmia ja asunnottomuutta. Tämä on tärkeä keino estää huono-osaisuuden syvenemistä, sillä eri elämän osa-alueet liittyvät tiivisti toisiinsa. Ensi vuonna asumisneuvonnan saatavuutta parannetaan tekemällä siitä lakisääteistä. Asumisneuvonta turva taan yhdessä kuntien kanssa, ja sitä on oltava tarjolla asumismuodosta riippumatta. Erityisiksi painopisteiksi tässä työssä on tunnistettu nuoret ja maahanmuuttajat.

Mikä on asuntopoliittisen kehittämisohjelman ti lanne?

Asuntopoliittisen kehittämisohjelman ja selonteon toi menpiteitä toteutetaan nyt ja tulevina vuosina. Mo nia sinne kirjattuja lainsäädäntömuutoksia, kuten ASP-järjestelmää koskevat parannukset ja pitkän korkotukimallin muutokset on jo toteutettu tai ne ovat työn alla.

ARA vaatii pankkien kilpailuttamista, mutta käytännössä vain yksi pankki tarjoaa tällä het kellä rahoitusta ARA-tuotannolle. Miten sää dökset ja todellisuus saataisiin kohtaamaan? Rahoitusjärjestelmä on toiminut toistaiseksi yllät tävänkin hyvin, vaikka yksi toimija on erityisen tär keässä asemassa. On kuitenkin totta, ettei tilanne ole ihanteellinen. Tulevaisuudessa olemme etsimässä kei noja löytää uusia rahoituksen tarjoajia niin, että tuo tanto ei lepäisi yksillä harteilla ja alalle saataisiin lisää kilpailua.

Ministeri Maria Ohisalo toi valtiovallan tervehdyksen elokuun lopulla pidetyille Vuokralaispäiville videotervehdyksen kera. Ohisalon tehtäviin kuuluu ympäris töministeriössä myös asumiseen liittyvät asiat.

luovuttaa tietoja esimerkiksi potentiaaliselle vuokra laiselle asuntonäyttöä varten ilman olemassa olevan asukkaan lupaa.

Yleisökysymyksenä Kinnuselta kysyttiin, miten oven avaus -tilanteissa pitäisi toimia, jos ei ole henkilökortti mukana ja avaimet ovat jääneet kotiin.

– Kannattaisi ottaa kuva henkilökortista puhelimeen siltä varalta, että vaikkapa lenkille lähtiessä unohtaa avaimet kotiin. Huoltohenkilöä voi myös pyytää tule maan sisään sen verran, että voi sisällä esittää henki lökorttinsa. Lapsen kyseessä ollessa huolto voi soittaa lapsen vanhemmalle, neuvoi Kinnunen.

Monelle on myös ollut epäselvää, ovatko porrashuo neiden nimitaulut tietosuojalain mukaisia.

– Vakiintuneen viranomaistulkinnan mukaan nimi taulu ei muodosta itsenäistä henkilörekisteriä, ja sen olemassaolo on perusteltua pelastustoiminnan helpot tamiseksi, perusteli Kinnunen.

Myös sauna- ja pyykkitupavuorojen varauskäytän nöt ovat herättäneet kysymyksiä.

– Tietojen minimoinnin periaatteen perusteella suo siteltavaa on, että yleisissä tiloissa oleviin listoihin ei merkitä nimiä, vaan listaan merkitään joko varattumerkintä tai huoneiston numero, kertoi Kinnunen.

Esityksen lopuksi keskusteltiin myös siitä, pitääkö asukastoimikuntaan kuuluvan henkilön antaa nimensä muiden asukkaiden tietoon.

– Jos luottamustoimeen lähtee, pitäisi hyväksyä se, että nimi tulee julki. Asukastoimikunnan ei pidä olla mikään salaseura, korosti toiminnanjohtaja Anne Vii ta

Yleisövinkkinä kerrottiin, että yhteistietojen osalta on joillain toimikunnilla tapana antaa vain puheenjoh tajan sähköpostiosoite muille asukkaille. Sillä tavalla keskitetään viestintää asukkaiden ja asukastoimikun nan kesken.

KUVA: VALTIONEUVOSTO

Ympäristövastaava Katri Väyrysellä on pitkä kokemus lajitteluasioista sekä työnsä että asukasaktiivina toimimisen kautta. Katri antoi Vuokralaispäivillä vinkkejä oikeaoppiseen la jitteluun.

Ympäristövastaavan työssään Mestaritoiminta Oy:ssä Katri hoitaa yli sadan kiinteistön jätehuollon käy tännön toimimisen, kehittämisen ja mitoitukset sekä toimii muutenkin jätehuollon asiantuntijana yhtiössä. Hän myös opastaa asukkaita lajittelukysymyksissä.

– Kun jätehuollon mitoitukset ovat oikein, eli talois sa on oikea määrä eri jäteastioita ja asukkaat osaavat myös lajitella oikein, kiinteistöjen jätekustannuksiin saadaan huomattavia säästöjä. Sillä on suora vaikutus myös vuokriin omakustannusperiaatteella toimivissa ARA-taloissa eli asumiskustannukset laskevat, korostaa Katri.

Palkittu asukasaktiivi

Myös yksityiselämässään Katri on ak tiivinen lajittelun edistäjä ja saanut lajitteluasioiden hoitamisesta ta lossaan Järvenpään kaupungin kestävän kehityksen Järkevä -palkinnon.

– Olen asunut 30 vuotta Asun tosäätiön asumisoikeusasun nossa Järvenpäässä. Aikoinaan kiersimme asukastoimikunnan puheenjohtajan kanssa ovelta ovelle kertomassa lajittelun tärke ydestä. Paras tulos oli, kun saimme

keskustelun kautta erään asiaan erittäin asenteellisesti suhtautuvan keski-ikäisen miehen muuttamaan ajatte lutapaansa, naurahtaa Katri.

Katrin yleisvinkit lajitteluun

Vuokralaispäivillä Katri vinkkasi yleisölle, että erityi sesti paperijäte kannattaa lajitella tarkasti, sillä se on ainoa ilmainen keräyslajike.

– Ei ole mitään järkeä laittaa paperia sekajätteeseen, joka on kaikkein kallein jätelaji. Polttoaineiden kustan nusten nousun takia sekajätteen hinta on noussut enti sestään, kertoi Katri.

Pienten asuntojen lajittelutilaongelmaan Katri ke hotti käyttämään apuna yhden pussin tekniikkaa.

– Kuivan jätteen eli paperin, kartongin, muovin ja metallin voi laittaa yhteen pussiin ja tehdä lajittelu sit ten talon lajittelupisteellä roskia viedessään. Elektro niikkajätteestä kannattaa muistaa, että sen voi viedä siihen kauppaan, jossa myydään elektroniikkaa. Kau palla on velvollisuus ottaa laite kierrätettäväksi.

Muovin ja metallin erotteluohjeeksi Katri antoi hel pon rutistusvinkin.

– Jos pakkaus rutistamisen jälkeen säilyy rutussa, se on metallia. Jos se aukenee takaisin, se on muovia. Mut ta älä huoli, jos vahingossa laitat muovilta näyttävän pakkauksen muovinkeräykseen, eikä se ole muovia. Optinen laite todennäköisesti poistaa sen lopulta muovista. Sen sijaan muovinke räykseen ei koskaan kannata laittaa pvc-muovia eli kovaa muovia, kuten muuttolaatikoissa on. Paperinke räyslaatikkoon ei myöskään kan nata laittaa kartonkia, koska se pilaa paperin kierrätysmahdol lisuuden siinä erässä, vinkkaa Katri.

Isojen jätelajien kuten huone kalujen viemiseen kierrätykseen tai kaatopaikalle Katri neuvoi tur vautumaan tarvittaessa myös naa puriapuun.

LASINEN KATTILANKANSI

kuivajätteeseen

lasiin

metalliin ja lasiin

PAPERINEN KAUPAN PUSSI, JOSSA KERÄYSPAPERIA

kartonkiin ja paperiin

kuivajätteeseen

metalliin

sekajätteeseen

muoviin,

metalliin, kuivajätteeseen,

KÄÄRÖ

kuivajätteeseen

metalliin

kartonkiin

kuivajätteeseen

muoviin

kaatopaikalle

metalliin

kuivajätteeseen

metalliin ja muoviin

AEROSOLIPULLO

metalliin ja muoviin

metalliin

kuivajätteeseen

paperiin

TAI LIHAPAKETTI

kuivajätteeseen

paperiin

kartonkiin

kuivajätteeseen ja metalliin

JMA:n kierrätyskärryyn ja metalliin

kauppojen SER -keräykseen ja leikkurit metalliin

Turvallisessa ympäristössä on hyvä elää

Asukastoimikunta järjesti keväällä lastenjuhlan, jonka ehdoton vetonaula oli iso pomppulinna. Loppukesän lastentapahtuman vetonaulaksi hankittiin sirkuskaruselli.

Järvenpään Mestariasunnot Oy:n Sauvaka tu 6-8:n asukastoimikuntalaiset haluavat toi mia, jotta asuminen olisi viihtyisää ja turvallista. Yhteisöllisyyden kehittäminen on heillä hyvällä mallilla.

Yhteisöllisyys on sana, joka toistuu Eija Savelan, Marjo Hakkaraisen, Oskari Aholan, Jenna Hän nisen ja Pekka Huhtin puheissa. He muodostavat Sau vakatu 6-8:n asukastoimikunnan lisättynä vielä Henna Nordströmillä, joka ehti haastatteluun vain kuvan oton ajaksi.

– Haluan olla mukana toiminnassa, jotta saatais yh teisöllisyyttä aikaan. On tärkeää oppia tuntemaan naa pureita, jotta ilmapiiri pysyy hyvänä ja voi tarvittaessa saada myös naapuriapua, kiteyttää Eija, joka on asunut Sauvakadulla jo 28 vuotta.

Toiminta tuo seuraa pihamaalle Nykyinen toiminta pyörähti käyntiin alkuvuodesta Eijan ja Pekan toimesta, mutta Sauvakadulla on toi mittu aiemminkin. Eija ja Marjo muistelevat, kuinka 90-luvun alkupuolella perheet pitivät muun muassa kerhoa, jossa tehtiin ruokaa yhdessä. Yhteisöllisyyden tarve sai Marjon lähtemään uudelleen mukaan toimin taan.

– Lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja kaipasin yksi nasuvana seuraa. Nyt on jollain lailla turvallisemman tuntuista kulkea pihassakin, kun tuntee ihmisiä. Täl laisessa turvallisessa elinympäristössä on myös lasten hyvä kasvaa, perustelee Marjo.

Lapset kasvavat yhteisöllisyyteen Lapsia pihassa riittää ja heidän ehdoillaan onkin teh ty paljon asioita, sillä lapsiin halutaan kylvää yhteisöl

Sauvakadun asukastoimikunta kokoontuu kerran viikossa pihamaalla. Vasemmalta Henna Nordström, Pekka Huhti, Marjo Hakkarainen, Oskari Ahola, Jenna Hänninen ja Eija Savela.

lisyyden siemen. Mukaan on otettu myös pihapiiriin kuuluvan Lumo-talon lapset.

– Eihän saman pihan lapsia voi rajata pois toimin noista. Kyllä kaikkia pitää kohdella tasavertaisesti, painottaa Pekka, joka on asukastoimikunnan puheen johtaja ja muiden mielestä vakaa lehmänhermoinen tukipilari, jonka avulla jaksetaan tuulisinakin päivinä. Asukastoiminta ei nimittäin ole vain pelkkää juhlintaa.

– Meidän kaikkien tavoite on yhteinen eli että täällä olisi hyvä asua. Se vaatii, että asioista puhutaan avoi mesti ja rakentavasti ja niin me teemmekin. Vaikeatkin asiat pitää käsitellä niin, että löydetään kaikkia tyydyt tävä kompromissi, linjaa Pekka.

Nykytekniikka apuna viestinnässä Sauvakadulla on asukkaiden aktiivisuuden avulla saa tu pienin, mutta määrätietoisin askelin erilaiset häi riökäyttäytymisen muodot kuriin. Siinä hommassa auttaa nykytekniikka, muun muassa talonväen yhtei nen whatsup-ryhmä, johon kuuluu 20–30 kotitaloutta. Ryhmässä on helppo tuoda esiin esimerkiksi yhteis ten tilojen käyttöön liittyviä asioita. Taloilla on myös Facebook-ryhmä, johon kuuluu melkein 70 asukasta.

Lisäksi asukastoimikunnalla on oma whatsup-ryhmä asioiden käsittelemiseksi. Toimikunta kokoontuu vii koittain pihalla käymään asioita läpi ja on tarvittaessa yhteydessä isännöitsijään, jolta saa neuvoja ja joka vie puolestaan asioita eteenpäin. Yhteispeli on toimikunta laisten mukaan sujunut hyvin.

– Talon yhteisissä ryhmissä viestitään hyvin vapaa

muotoisesti, huumoria viljellen. Whatsup-ringissä myös kutsutaan koolle porukkaa grillailemaan tai lapsia leik kimään pihalle. Aina saa seuraa, kertoo Oskari, joka on Sauvakadun paluumuuttaja. Nassikkana asuttujen vuosien jälkeen hän muutti takaisin perheensä kanssa.

– Parin vuoden asumisen jälkeen tulin mukaan toi mintaan, kun Jenna oli riittävän sinnikkäästi tervehti nyt pihalla. Nyt on todella mukavaa, kun tuntee melkein kaikki, iloitsee Oskari, jota motivoi asukasaktiivisuu teen myös se, että pääsee päättämään talon asioista.

Asukastoimikunnan kautta vaikutetaan

Taloon on tulossa asukastoimikunnan ehdotuksesta iso piharemontti, jossa lisätään pihan toiminnallisuutta ja viihtyisyyttä muun muassa valaistuksen avulla.

– Me ehdotimme isännöitsijälle niin monia pihaan liittyviä parannusehdotuksia, että hän totesi viisaim maksi ottaa pihasuunnittelijan mukaan tekemään kun non suunnitelmaa, naurahtaa Pekka.

Sauvakadulla on uuden toimintainnostuksen myötä pidetty myös talkoita ja lastenjuhlia, joiden tarjoiluku lut katetaan asukastoimintamäärärahalla.

Tavoitteena naapurisovunsäilyminen

Kaikilla on toiveena, että tulevaisuudessa yhteisöllisyys kukoistaa entistä enemmän ja naapureilla sopu säilyy nykyiseen malliin.

– Viiden vuoden päästä meillä on kiva piha ja paljon kemuja. Yhteisöllisyys on kasvanut entisestään, visioi Jenna vaikka on oikein tyytyväinen jo tämänhetkiseen tilanteeseen.

– Meillä on jo nyt hyvä ilmapiiri ja kivoja kemuja. On niin mukavaa, kun vaikka vain syödään yhdessä gril laillen. Lapsetkin kasvavat samalla yhteisöllisyyteen. Meidän pihalla kaikki lapset leikkivät keskenään, iloit see Jenna.

Talkoiden ja juhlien hyvät tarjoilut houkuttelevat asukkaita mukaan.

Uudet hallituksen jäsenet esitteillä

Vuokralaiset VKL ry:n uudet hallituksen jäsenet vastasivat Asuntomme-lehden kysymyksiin.

1. Miksi taustayhteisösi haluaa olla mukana Vuokralaiset ry:n toiminnassa?

2. Mikä asumiseen liittyvät asiat kaipaavat tällä hetkellä eniten parannusta ja miten ko. asioita pitäisi edistää?

3. Mitä asioita itse arvostat asumisessa eniten?

EGËZONA KLLOKOQI-BUBLAKU, PAM

1Haluamme olla mukana vaikuttamassa asuntopolitiikkaan, ja mahdollistaa jäse nistöllemme neuvonnan ja edunvalvonnan asumiseen liittyvissä kysymyksissä.

2Asuminen on ihmisen perusoikeus. Se, että asuminen vie palvelualojen työntekijöiltä pahimmillaan jopa 60 % käteen jäävistä tulois ta, on kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista. Asumisen korkeat kulut aiheuttavat myös sen, että pienituloisten asumistuen saajien joukko kasvaa jatkuvasti. Työssäkäyvien köyhyysris kit kasautuvat valitettavasti juuri PAMin alojen työntekijöille. PAM pitää erityisen tärkeänä, että pidetään huolta mahdollisuudesta kohtuu hintaiseen asumiseen. Näin varmistetaan, että jokaiselle työssäkäyvälle jää asumiskulujen jäl keen rahaa myös muihin elämisen tarpeisiin.

Asuntojen hintojen kaksijakoinen kehitys haittaa alueellisesti työvoiman ja työpaikkojen kohtaamista, kun lähtöpaikkakunnilla ei saa omistusasuntoa kaupaksi, ja kasvukeskuksissa korkeat asumiskulut estävät pienituloisia asu masta lähellä työpaikkoja. Tämä johtaa siihen, että pienituloisilla menee työmatkoihin paljon aikaa, joka on poissa muusta elämästä. Myös liikenne lisääntyy. Jos kasvukeskuksissa olisi enemmän asuntoja, se laskisi asuntojen hin toja ja vuokria. Tähän voidaan vaikuttaa vain rakentamalla lisää asuntoja ja kaavoittamalla alueita monipuolisesti.

3Sitä, että asumiskulujen jälkeen jää rahaa muuhun elämiseen ja voi asua lähellä työ paikkaa. Aika on jokaisen ihmisen tärkein pää oma. Jokaisella tulee olla oikeus viettää aikaa muuhunkin kuin työhön ja työmatkoihin. Tär keää on myös, että asunto ja asuinympäristö on turvallinen ja viihtyisä.

HEIDI ÅKERFELT, JHL

TIMO NOUSIAINEN, AMMATTILIITTO PRO

Toimiva ja kohtuuhintainen vuokra-asun tomarkkina on tärkeä suomalaiselle yhteis kunnalle ja myös jäsenillemme. Haluamme osaltamme olla mukana vaikuttamassa, että Suomessa olisi kohtuuhintaisia, laadukkaita ja viihtyisiä vuokra-asuntoja niitä tarvitseville.

1

2Etelä-Suomessa taitaa olla krooninen pula edullisista vuokra-asunnoista ja ainoa rat kaisu on lisärakentaminen. Ei kuitenkaan hin nalla millä hyvänsä, vaan vuokra-asuntojen tulee olla laadukkaista, viihtyisiä ja hyvin va rusteltuja.

3Viihtyisää ja toimivaa asuinympäristöä. Hy vin suunniteltua, hiljaista ja valoisaa asun toa.

MIISA TERVALA, HENKILÖJÄSEN

Hallituksen jäsenenä minulla ei ole viral lista taustayhteisöä, mutta koen kuitenkin, että edustan Vuokralaisten toiminnassa eten kin nuorten ääntä. Itsenäistyneistä nuorista suurin osa asuu vuokralla, joten nuoret ovat varsin iso osa Vuokralaisten kohderyhmästä. Itse lähdin mukaan toimintaan, koska olen kiinnostunut asumispolitiikasta ja koen, että Vuokralaiset tekee tärkeää edunvalvontatyötä vuokralaisten eteen.

1

2Tällä hetkellä mielessäni on etenkin vuokraasumisen kallis hinta, varsinkin isommissa kaupungeissa. Hintatason laskuun tulisi vai kuttaa esimerkiksi lisäämällä ARA-rahoitteista rakentamista, etenkin isoihin kaupunkeihin ja erityisryhmille, kuten opiskelijoille.

1

Meillä on paljon jäseniä, jotka ovat vuokra laisia, joten tämä on tärkeä asia myös edun valvonnan näkökulmasta.

2Parannuksia voisi olla esimerkiksi vuok ra-asuntojen saatavuus pienipalkkaisille, enemmän keskustelua vuokra-asuntojen tär keydestä ja hyvien vuokranantajien käytäntö jen esiin tuominen. Mitä paremmin saadaan soviteltua vuokralla asumiseen liittyviä riitoja tai kiistoja, niin sitä parempi tulos.

3Turvallisuus ja että oma koti tuntuu omalta.

Toisena aiheena nostaisin etätyöskentelyn ja -opiskelun trendin ja sen vaikutukset asu miseen. Etätyöskentelyn ja -opiskelun trendiin tulisi mielestäni kiinnittää huomiota etenkin uusissa rakennusprojekteissa. Ihmisten odo tukset omalta asunnoltaan nousevat, kun siitä tulee kodin lisäksi myös työpaikka. Tämä tulee varmasti vaikuttamaan esimerkiksi pienten asuntojen menekkiin sekä yhteiskäyttötilojen arvostukseen lähivuosina.

3Asumista sanotaan usein hyvinvoinnin pe rustaksi, eikä turhaan. Arvostan sitä, miten laadukas asuminen tukee kaikkien muiden elämän osa-alueiden toimintaa sekä omaa hy vinvointiani. Lisäksi arvostan sitä, miten oman näköistä asumisesta voi tehdä.

EGËZONA HEIDI TIMO MIISA

Elinkustannusten nousu haastaa

Suomi on edelläkävijä asunnottomuuden torjunnassa, mutta tämänhetkinen taloustilanne saattaa asettaa vaa raan ne, joiden raha-asioissa ei ole pelivaraa.

P

aljon on niitä, jotka selviävät. Sen sijaan heille, joil la on entuudestaan taakkaa kuten sairauksia, työt tömyyttä tai velkoja, elinkustannusten nousu saattaa aiheuttaa taitekohdan, joka sysää jopa asunnottomuu den tielle.

– Olen aika huolissani kustannuskehityksestä näi den ihmisten osalta. Heillä ei ole käytettävissään talou dellista puskuria eli säästöjä, joilla selviäisi edes yllät tävistä menoista, saati sitten pysyvistä arjen menojen kallistumisesta, toteaa Y-säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

Asunnottomuuden taustalla monia syitä

Asunnottomuus määritellään Suomessa siten, että ih minen on asunnoton, jos hän on vailla vakinaista osoi tetta. Suurin osa asunnottomista on tuttavien tai suku laisten luona asuvia. Tilastojen mukaan viime vuoden lopulla maassamme oli hieman alle 4 000 asunnotonta, ja heistä hieman yli 1300 on pitkäaikaisasunnottomia. Varsinaista katuasunnottomuutta Suomessa on vähän.

– Asunnottomuuden syitä on monia, mutta keskei sin syy on taloudellinen. Vuokranmaksuongelmat ovat suurin syy häätöihin. Taloudellisten ongelmien takana voi puolestaan olla sairautta, työttömyyttä, päihdeon gelmia, avioero tai esimerkiksi vankilasta vapautumi nen, kertoo Ojankoski.

Kaikkein tärkeintä Ojankosken mukaan olisi puuttua ongelmien ilmenemisen alkuvaiheessa, niin yksilötasol la kuin yhteiskunnan toimesta. Samoin ennaltaehkäi seviä toimia pitäisi osata tehdä riittävästi.

Toivoa on ylläpidettävä yhteiskunta-rauhan vuoksi – Yhteiskunnallisella tasolla tämä on poliittinen eli va lintakysymys. Tukiin saatiinkin jo jonkinlainen indek sikorotus, mutta kyse ei ole pelkästään rahan jakami sesta. Ihmisistä on pidettävä huolta laaja-alaisesti myös esimerkiksi työllisyyden kehittämisen tai terveydenhoi don osalta. Pitää ymmärtää, että pitkällä tähtäimellä on tärkeää pitää yllä toivoa ja yhteiskuntarauhaa tilantees sa, jossa tulevaisuuden näkymät ovat turvattomuutta herättäviä, korostaa Ojankoski.

Erityisen huolissaan Ojankoski on tulevasta sote-uu distuksesta, jossa kunnat ja sotealueet jakavat vastuuta auttamisesta.

– Kevyemmän tuen tarvitsijoista voi tulla väliinpu toajia, joiden tukemisesta kukaan ei kanna vastuuta. Myös sitä kautta asunnottomuus voi lisääntyä, toteaa Ojankoski.

Omakustannusvuokriin kohdistuu paineita Ojankosken oma yhteisö, Y-säätiö toimii tärkeänä asun

– Kevyemmän tuen tarvitsijoista voi tulla väliinputoajia, joiden tukemisesta kukaan ei kanna vastuuta.

nottomuuden asian esillä pitäjänä, jonka asunnotto muuden poistamiseen tähtääviin toimiin käydään tu tustumassa ulkomaita myöden.

– Tulemme jatkossakin pitämään huolta, että esimer kiksi soteuudistuksen sudenkuopat tunnistetaan, koros taa Ojankoski ja toteaa, että inflaation eli elinkustan nusten nousu haastaa myös omakustannusperiaatteella vuokransa määrittelevien vuokrataloyhtiöiden toimin nan.

– Kun kaikki kallistuu, syntyy vuokrankorotuspai neita myös omakustannusperiaatteen mukaan määri teltyihin vuokriin. Vaikka vuokrataloyhtiöt pyrkivät te kemään kaikkensa, että vuokrankorotukset pysyisivät maltillisina, esimerkiksi korjauskuluissa ei voi säästää kovin pitkään, ettei synny korjausvelkaa, toteaa Ojan koski.

Kohtuuhintaiset asunnot torjunta-avuksi

Nykyisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin, että asun nottomuus pitäisi saada poistettua Suomesta vuoteen 2027 mennessä. Helsingillä on vieläkin kunnianhimoi sempi tavoite, vuosi 2025. Noin 60 prosenttia asunnot tomuudesta sijoittuu Helsinkiin, Espooseen, Kauniaisiin ja Vantaalle.

– Tavoite vaatii paljon tukitoimia eli yhteiskunnan varoja, mutta kuten totesin, pelkkä rahan jakaminen ei riitä, vaan pitää nähdä syyt asunnottomuuden takana ja hoitaa ne kuntoon. Asumisen sektorilla tarvitaan ehdot tomasti lisää kohtuuhintaisia asuntoja, jotta asumisen kustannukset eivät ajaisi ihmisiä asunnottomuuteen, korostaa Ojankoski ja toivoo poliitikkojen ymmärtävän jatkaa asunnottomuuden poistamiseen tehtyä pitkäjän teistä työtä.

– Suomessa on toteutettu Asunto ensin -ohjelmaa katkeamattomasti jo monta hallituskautta. Sitä tarvi taan jatkossakin, koska työ on hidasta ja uudet tilanteet haastavat asiaa kuten nyt inflaation muodossa. Suoma lainen tapa ajatella, että jokaisella on oikeus asuntoon, on ainutlaatuinen maailmassa ja voimme olla sen tu loksista ylpeitä.

Tulevaisuuden tavoitteeksi kannattaisi Ojankosken mukaan ottaa, että asunnottomuus todellakin poistuu maastamme ja siirrytään asunnottomuuden poissa pi tämiseen.

haastaa asunnottomuuden

Unohda häpeä – pyydä tai anna apua

Asunnottomuuden syyt juontuvat usein tilanteista, joihin ihminen ei itse voi vaikuttaa, kuten työttömyy destä tai sairaudesta. Tarttumalla oikealla hetkellä tilanteeseen, ajautuminen asunnottomuuteen voi daan välttää.

– Ainoa tapa saada asia ratkaistua ajoissa on pyy tää apua heti, kun huomaa, että oma elämäntilanne on ajautumassa hankalaksi. Silloin kannattaa unoh taa häpeän tunne ja pyytää apua, korostaa Y-säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

Konkreettinen apu voi olla esimerkiksi vuokra nantajan kanssa laadittu vuokranmaksun maksu suunnitelma. Myös oman kunnan sosiaalitoimesta tai seurakunnan diakoniasta voi saada apua. Oman taloustilanteen selvittämiseksi neuvoja löytyy myös Takuusäätiöstä.

Elämän taitekohdissa, kuten työttömyyden, avio eron, koulun keskeytymisen tai sairauden kohdal la myös läheiset voivat havahduttaa ihmisen avun äärelle.

– Taloudellista tai muuta ahdinkoa ei välttämättä huomaa ihmisestä, koska moni häpeilee asiaa ja pi tää kulisseja pitkäänkin yllä. Lähipiiri voi kuitenkin erityisesti elämän taitekohdissa olla ihmisen tukena ja tarjota apua. Usein asian puheeksi ottaminen tai vaikka tiedon etsiminen tukimuodoista riittää, toteaa Ojankoski.

Motivan Astetta alemmas -kampanja kannustaa energiansäästöön

Lämmityskausi käynnistyy, mikä merkitsee selvää harppausta kesäkautta isompaan energiankulutuk seen kaikissa rakennuksissa. Riippumatta talon läm mitysmuodosta, edessä on kallis lämmitystalvi. Motiva haastaa suomalaiset energiansäästöön.

Energian säästäminen on aina järkevää ilmastonmuu toksen ehkäisemiseksi, mutta nyt sen tekee erittäin tarpeelliseksi asumiskustannusten nousupaineet. ARAasunnoissa jokainen asukas vaikuttaa suoraan vuok raan järkevällä energiankäytöllä, sillä vuokrat määräy tyvät omakustannusperiaatteen mukaan.

Energiataloudellisuus jaasumisterveys samalla viivalla

Motivan mukaan suomalaisissa kodeissa talvikauden huonelämpötilat ylittävät usein parilla asteella terveel liseksi ja energiatehokkaaksi todetut suosituslämpöti lat, 20–22 astetta. Tämän ylittävät huonelämpötilat li säävät sisäilmasta aiheutuvia oireita, kuten kuivuuden tunnetta ja silmien, hengitysteiden ja limakalvojen är sytysoireita. Vuokra-asunoissa Motivan suosituksia yleensä noudatetaan.

– Asukkaat eivät useinkaan pysty itse säätämään lämpötiloja huoneistoissa, vaan joutuvat sopeuttamaan omat asumistottumuksensa vallitseviin lämpötiloihin. Moni kokee 20–22 asteen miellyttäväksi, kun taas moni pitää sitä liian matalana. Sähkön kallistuminen vaikut taa nyt siihen, että huoneistojen lämpötiloja ei taatusti olla valmiita nostamaan, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

Lämpötilan nostaminen yhdellä asteella merkitsi si noin viisi prosenttia suurempaa energiankulutusta.

Pitkät suihkut lisäävät kustannuksia

Asumistottumuksista suihkussa käynti on erittäin tär

PIKAVINKIT ENERGIANSÄÄSTÖÖN



keä keino säästää energiaa. Vesi jo sinällään maksaa, mutta sen lämmittäminen tuo pal jon lisähintaa vedelle. Kun vähentää suih kuaikaa, vähentää merkittävästi lämpimän veden kulutusta ja vaikuttaa myös sisäilman laatuun. Pitkät suihkut merkitsevät kasva vaa kosteuskuormaa, jonka tasaaminen vaatii lisää lämpöä, tehostettua ilmanvaihtoa ja lisää energianku lutusta.

– Korkea ilmankosteus ja matalat lämpötilat ovat huono yhdistelmä. Energiatehokas asuminen vaatii alkuun hieman vaivannäköä ja omien toimintatapo jen muuttamista, mutta lopputuloksena on miellyttä vät asumisolosuhteet, kannustaa Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski.

Energia-asiaa voi työstää myösyhdessä

Motiva kehottaa vuokranantajia aktiivisesti tiedotta maan asukkaita energiansäästötoimenpiteistä ja myös toteuttamaan tarvittavia energiansäästötoimenpiteitä kiinteistöissä.

– Isot vuokra- ja asumisoikeusasuntoja omistavat yhtiöt toimivat ammattimaisesti ja ovat jo tehneet pal jon toimenpiteitä, jotka lisäävät energiatehokkuutta. Energiansäästö onkin yhä enemmän kiinni asukkaiden asumistottumuksista. Liiallisuuksiin ei tarvitse men nä, eikä hyväksyä vuokranantajaltakaan mitä tahansa energiansäästön nimissä, mutta varmasti jokaisella on tottumuksissaan tarkasteltavaa, toteaa Viita ja kehottaa pohtimaan asioita myös yhdessä naapureiden kanssa.

– Asukastoimikunnat voivat järjestää esimerkiksi energiansäästöillan pihalla tai kerhohuoneella ja pyy tää isännöitsijä tai joku asiantuntija kertomaan käytän nön vinkeistä. Usein hyviä vinkkejä löytyy myös naapu reilta itseltään, toteaa Viita.

Peseydy suihkussa nopeasti ja sulje hana saippuoimisen ajaksi

 Älä käy tavan vuoksi suihkussa joka päivä

 Mene saunaan heti, kun se on lämmin ja sulje se heti löylyttelyn jälkeen

 Paista uunissa kerralla enemmän ruokaa ja hyödynnä jälkilämpö

 Poista kodinelektroniikasta virta silloin, kun et käytä laitetta

 Tuuleta vain vähän käytetyt vaatteet

 Pese vaatteet matalalla lämpötilalla

 Käytä lyhyempiä ohjelmia pesukoneissa

 Pese täysiä koneellisia vaatteita tai tiskejä

 Sopeutuaksesi huoneiston 20–22 asteen lämpötilaan käytä villasukkia ja lämpimämpiä sisävaatteita

Astetta alemmas -kampanja alkaa täydellä teholla 10.10.2022

Energiansäästöviikolla.

Poimi lisää energiansäästövinkkejä osoitteesta: www.motiva.fi/koti_

ja_asuminen/energiansaasto_on_varautumista

LAKINEUVOJAMME VASTAA

Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi

tarkistaa pesukoneensa desibelitaso ja varmistaa vielä naapurilta, kuuluuko pesukoneen käyntiääni. Asuntojen osalta päiväajan (klo 7–22) keskiäänitaso ei saa ylittää 35 desibeliä. Yöaikana (klo 22–7) on oltava hiljaisempaa, eikä keskiäänitaso saa yöllä ylittää 30 desibeliä.

?Yläkerran naapurini elää öisin. Hän ei metelöi voi makasta musiikkia kuunnellen, mutta tekee kotitöi tä, kuten tiskaa, imuroi ja pesee pyykkiä jopa kolmen aikaan yöllä. Mitä voin tehdä, sillä naapurini vuorokau sirytmi häiritsee minun elämääni?

§Häiritsevästä elämästä tulee olla yhteydessä vuok ranantajaan ja isännöitsijään, sillä heillä on lain suomat edellytykset puuttua asiaan. Yhtiön järjestys säännöissä yleensä määritellään hiljaisuuden aika sekä mahdollisesti annetaan muita määräyksiä melun vä hentämiseksi ja asumisrauhan turvaamiseksi. Jokaisen asukkaan tulee kunnioittaa järjestyssääntöjä ja hiljai suusaikoja esimerkiksi kodinkoneiden käytön osalta. Muita huomioivaa käytöstä tavoitellaan myös taloyh tiön yhteisissä tiloissa, kuten saunoissa, ulkoiluväline varastoissa ja pesutuvissa.

Jos haluaa käyttää pesukoneita yösähköllä, kannattaa

AJANKOHTAISTA JÄRJESTÖJA KOULUTUSASIAA

Pidetäänkö kokous?

Suomen sanotaan usein sen olevan yhdistysten luvat tu maa. Yhdistystoimintaan osallistutaan monenlai sin perustein. Yhdistyksiin liitytään, niihin maksetaan jäsenmaksuja ja niistä erotaan. Kaikki nämä ovat aktii visia toimenpiteitä jäseniltä tai jäseniksi aikovilta.

Asukastoiminnassa talo- ja asukastoimikunnat toi mivat pitkälle samoin periaattein kuin yhdistykset. Asukas- ja talotoimikunnat pitävät omia kokouksia ja tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kutsuvat myös asukaskokouksen koolle.

Kokouskutsun tullessa moni katso asialistaa ja pohtii mennäkö paikalle? Kokouksiin osallistumisen kynnys voi olla korkealla, jos kokoustekniset asiat ovat epäsel viä tai jääneet unholaan.

Monissa yhdistyksissä tunnistetaan tilanne, jossa ko kouksiin osallistutaan paremmin silloin, kun listassa ei ole henkilövalintoja. Jotta tämä tilanne korjaantuisi, on hyvä muistaa kokousten perusajatus – niissä päätetään yhteisistä asioista.

Kokous on yhteispeliä, jossa jokaisella on roolinsa. Puheenjohtaja johtaa kokousta ja sihteeri kirjaa muis tiin käsitellyt asiat. Pöytäkirja on oikein tehty, kun se vastaa kokouksen kulkua.

Hyvä kokous ei ole pelkästään puheenjohtajan ja sih teerin varassa. Jokainen osallistuja on vastuussa koko uksen hyvästä hengestä ja sujuvasta etenemisestä.

Parhaaseen tulokseen päästään, kun perehdyt asia listaan etukäteen, on hyvä tapa tehdä huomioista itsel leen merkintöjä. Kaikkien tulee käyttäytyä kokouksessa asiallisesti ja toisia kunnioittavasti. Huomioi muut ja

Kaikki seinien läpi kantavat äänet eivät kuitenkaan ole häiritsevää elämää. Esimerkiksi päiväsaikaan ta pahtuvat koiran satunnaiset haukahdukset tai kohtuul lisen kestoinen pianonsoiton harjoittelu kuuluvat nor maaleihin asumisen ääniin.

Voit myös itse laittaa naapurille ystävällisen kirjeen asiasta ja pyytää häntä huomioimaan naapurien yö rauha. Kannattaa myös kysyä muilta naapureilta, kuu luuko heille häiritseviä ääniä. Useamman naapurin yh teinen yhteydenotto antaa paremmat mahdollisuudet puuttua häiritsevään elämään.

Vuokranantajan tai yhtiön on ensin annettava asuk kaalle varoitus häiritsevästä elämästä. Varoituksen toi miessa toivotulla tavalla elämä talossa normalisoituu. Mikäli häiritsevä elämä jatkuu, tulee tehdä uusi häiri öilmoitus. Varoituksen antamisen jälkeen, jos tilanne uusiutuu, on vuokranantajalla mahdollisuus purkaa asukkaan vuokrasopimus tai yhtiö voi käynnistää huo neistoon hallintaanoton.

osallistu keskusteluun. Vain osallistumalla voit vaikut taa asiaan.

Joskus kokouksissa asiat eivät mene toiveitten mu kaisesti. Silloin on hyvä hillitä itsensä ja harkita sanan sa. Parasta on, jos pystyt erottamaan tunteet ja asiat.

Kokouksen pöytäkirja on asukastoiminnassa merkit tävässä roolissa. Pöytäkirjat toimitetaan monissa yhti öissä vuokranantajalle toimenpiteitä varten. Jotta asuk kaat voivat varmistaa äänensä tulevan kuuluville, pitää pöytäkirjoista käydä ilmi mitä halutaan tai tavoitellaan.

Pöytäkirjassa kannattaa muotoilla asiat selkeästi:

HYVÄ MUOTOILU

Leikkipaikan penkit uu sittava ennen kesää. Pyöräkellareista pitää poistaa käytöstä poiste tut polkupyörät Vuok ranantajaa pyydetään laittamaan ilmoituksen porraskäytäviin viikolla 6. Ilmoituksessa pyyde tään merkitsemään käy tössä olevat polkupyörät viimeistään xx.xx. Pyydetään vuokrananta ja lisäämään kartonkike räysastia, jotta pahvit ei vät ole katoksen lattialla.

EPÄSELVÄ

Todettiin leikkipaikan tarvitsen uudistusta. Puhuttiin polkupyöräva rastojen tilanteesta.

Jätekatos on epäsiisti.

Vuokralaiset ry:ssä olemme tunnistaneet jäsentemme kanssa tarpeen kokoustekniikan kouluttamiseen jälleen. On jäsentemme ja asukkaiden etu, että luottamustoimis sa toimivat henkilöt ovat osaavia ja heitä on riittämin.

ANNE VIITA Toiminnanjohtaja, Vuokralaiset VKL ry

Mitä voin tehdä yläkerran naapurinhäiritsevälle yöelämälle?

JÄSENEKSI!

SIVUN

SIPSIPUSSI

> muoviin

JAUHOPUSSI

> kartonkiin

KISSANRUOKAPUSSI

> muoviin

JUKURTTIPURKKI

>muoviin, metallinen kansi metalliin ja mahdollinen kartonkinen päällyskuori kartonkiin

VOIPAKETIN KÄÄRÖ

> kartonkiin

LASINEN KATTILANKANSI

> kuiva- eli sekajätteeseen STYROXLAATIKKO

> pakkausstyroxi muovinkeräykseen, teollinen ei

TEFLONKATTILA

> metalliin, muovisia ripoja ei tarvitse poistaa, koska ne palavat pois. Astia, missä on enemmän metallia kuin muuta materiaalia, laitetaan metalliin.

TYHJÄ AEROSOLIPULLO

> purkki metalliin, korkki muoviin. Astian täytyy olla tyhjä, ettei räjähdä.

PAPERINEN KAUPAN PUSSI, JOSSA KERÄYSPAPERIA

> Pussi kartonkiin ja paperit paperiin

KALA- TAI LIHAPAKETTIPAPERI

> kartonkiin

MONITOIMIKONE

> kauppojen SER-keräykseen ja leikkurit metalliin.

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä! Neuvottelu asianajaja Partasen kanssa on maksuton jäsenillemme. Muilta kuin jäseniltä perimme käteisellä 50 €/20 minuuttia. Muista maski! Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.

VUOKRALAISET

HELSINGIN VUOKRALAISET HKVY RY: