VUOSIKERTOMUS ÅRSBERÄTTELSE 2014
ÅRSBERÄTTELSE
1
SISÄLLYS INNEHÅL
16
34
Minna Herlevi, KPMG
Kimmo Vesa, Canorama
ALIHANKINTAMESSUILLA 3D-TULOSTUSTA 3D-PRINTNING PÅ UNDERLEVERANTÖRSMÄSSAN
APUA OMISTAJANVAIHDOKSEEN! HJÄLP MED ÄGARSKIFTESPROCESSEN!
24
Johan Boholm, Raisoft, Anna Nurmi, Medirex
MUOTOILULLA PALVELU PAREMMAKSI DESIGN FÖR BÄTTRE TJÄNSTER
42
Teemu Tikka, Kulmakaappi
KAUPAN JA KULTTUURIN YÖ SAI MAAKUNNAN LIIKKEELLE HANDELNS OCH KULTURENS NATT LOCKADE FOLK FRÅN HELA LANDSKAPET 2
VUOSIKERTOMUS
KOSEKin vuosi 2014 KOSEKs år 2014 KOSEKin uudet saappaat KOSEKs nya stövlar KOSEKin tilastot vuonna 2014 KOSEKs statistik år 2014 Kohti Euroopan parasta työelämää! Mot Europas bästa arbetsliv!
4
Seudulliset yrityspalvelut Regionala företagstjänster
30
6
Elintarvikeala Livsmedelsbranschen
31
8
Mekaaninen puu Mekaniskt trä
32
Vaatetusteollisuus Beklädnadsindustri
33
Turkistuotanto Pälsnäringen
33
14
Omistajanvaihdosmittaristo ja Nextia Polku -sovellus Ägarskiftesmätaren och Nextia Polku -applikationen
15
Kokkolalle kansallista näkyvyyttä Nationell synlighet för Karleby
38
Kokkolan suurteollisuuden tunnettuus Karleby storindustriområdes välkändhet
18
Vilkas kesä Livlig sommar
40
Syystunnelmaa Höststämning
41
Suurhankkeet/Storprojekt
19 20
IPR – Immateriaalioikeuksien outo viidakko IPR – de immateriella rättigheternas underliga djungel
Tuloslaskelma/Resultaträkning 1.1.2014 – 31.12.2014
44
21
Tase/Balansräkning 31.12.2014
45
KOSEK on koordinoiva asiantuntija KOSEK är en koordinerande expert
46
KOSEKin organisaatiokaavio KOSEKs organisationsschema
47
Hallituksen jäsenet vuonna 2014 Styrelsemedlemmarna år 2014
48
KOSEKin henkilöstö ja vastuualueet 2014 KOSEKs personal och ansvarsområden 2014
49
Locimap – The EU Low Carbon Industrial Manufacturing Parks project
Idealeipomosta uunituoretta Ugnsfärskt från Idébageriet Kasvuinno
22 28
Pienhankkeet julkisiksi Små upphandlingar blir offentliga
28
Kuntarahoitukselle yhteinen hakujärjestelmä Ett gemensamt ansökningssystem för kommunfinansiering
29
ÅRSBERÄTTELSE
3
KOSEKIN VUOSI 2014 KOSEKS ÅR 2014
V
uosi 2014 oli KOSEKille uudistumisen aikaa. Vuosi sitten kirjoitin vuosikertomukseen tekstiä toimitusjohtajana, nyt hallituksen puheenjohtajana. KOSEKin tulevaisuuden ja toiminnan kannalta iso asia on vuonna 2014 alkanut organisaatiouudistus, jonka myötä KOSEK ja Kokkolan Matkailu yhdistyvät. Yhdistymistä on suunniteltu huolella ja olemme päässeet hyvään alkuun. Uudistuksen myötä myös organisaation toimintatavat päivitetään vuoden 2015 vaatimusten mukaisiksi. Viime vuosi oli alueellemme menestyksekäs ja liioittelematta voi sanoa, että Kokkolan seutu on Suomen kärkeä kaikilla mittareilla mitattuna. Teollisuuden kehitys on ollut vahvaa, alueemme vetovoima ja kilpailukyky ovat kasvaneet jatkuvasti. Vuonna 2014 vietettiin muun muassa Bolidenin uuden hopeantalteenottolinjan sekä Woikosken vetytehtaan vihkiäisiä ja Kokkolan Satama ylsi uuteen ennätykseen. Mittavat investoinnit ja pitkäjänteinen kehitystyö luovat uskoa tulevaan. Samaan aikaan vuosi 2014 toi mukanaan myös monia haasteita. Valtionhallinnon muutos ja tutkimus- & kehitystoiminnan valtakunnalliset muutokset asettivat paineita niin Centria ammattikorkeakoululle kuin Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksellekin. Tiukka kuntatalous näkyi resurssien niukkuutena monilla saroilla. Viimeiset vuodet ovat olleet Kokkolassa – ja koko maailmassa – nopean muutoksen ja kehityksen aikaa. Epävarmuus ja jatkuva muutos ovat pysyvästi osa jokapäiväistä elämää. Kymmenen vuoden takaiseen ei enää ole paluuta, toimintaympäristömme muuttuu jatkuvasti yhä globaalim-
4
VUOSIKERTOMUS
K
OSEKs år 2014 präglades av förnyelser. För ett år sedan skrev jag text till årsberättelsen i egenskap av verkställande direktör, och nu som styrelseordförande. Förnyelsen av organisationsstrukturen, som påbörjades år 2014, där KOSEK och Karleby Turism slår ihop sina funktioner har stor betydelse för KOSEKs framtid och verksamhet. Sammanslagningen är omsorgsfullt planerad och vi har kommit bra igång. I och med förnyelsen kommer också organisationens verksamhetssätt att uppdateras så att de motsvarar de krav som vi har år 2015. Förra året var framgångsrikt för vår region och utan att överdriva kan man konstatera, att Karlebyregionen hör till de bästa i Finland, oberoende av vilka mätare man mäter med. Utvecklingen inom industrin har varit stark, vår regions dragningskraft och konkurrenskraft har ökat kontinuerligt. År 2014 firades bland annat invigningen av både Bolidens nya silverutvinningslinje och Woikoskis vätgasfabrik, därtill nådde Karleby Hamn nytt rekord. Omfattande investeringar och långsiktigt utvecklingsarbete skapar tro på framtiden. Samtidigt förde år 2014 med sig många utmaningar. Ändringarna i statsförvaltningen och riksomfattande ändringar i forsknings- och utvecklingsverksamheten ställde krav på såväl yrkeshögskolan Centria som universitetscentret Chydenius. Den strama kommunekonomin resulterade i knappa resurser på många håll. De senaste åren har förändringarna och utvecklingen framskridit i rasande takt i Karleby och hela omvärlden. Osäkerheten och den ständiga förändringen har blivit en
maksi, halusimme tai emme. Organisaatiomme uudistuminen on samalla myös valmistautumista tulevaan. Muutosten myötä KOSEK on entistä valmiimpi vastaamaan alueemme yritysten tarpeisiin ja muuttuvan maailman yllättäviinkin haasteisiin. Voimavaramme on motivoitunut ja sitoutunut henkilökunta, joka tahtoo tehdä työtä alueemme parhaaksi – aivan kuten keskipohjalaisilla on tapana.
permanent del av det dagliga livet. Det finns ingen återvändo till det som vi hade för tio år sedan, vår verksamhetsmiljö blir allt mera global, vare sig vi vill det eller inte. Förnyelsen av vår organisation är samtidigt också förberedelser för framtiden. I och med förändringarna är KOSEK mer redo än någonsin att tillgodose de i vår region etablerade företagens behov och samtidigt också anta även oväntade utmaningar i den föränderliga världen. Vår resurs är en motiverad och engagerad personal, som vill jobba för regionens bästa – precis som vi i Mellersta Österbotten brukar göra.
Jonne Sandberg
Jonne Sandberg
KOSEKin hallituksen puheenjohtaja Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja
KOSEKs styrelseordförande Utvecklingsdirektör, Karleby stad
ÅRSBERÄTTELSE
5
KOSEKIN UUDET SAAPPAAT KOSEKS NYA STÖVLAR
A
loitin KOSEKin toimitusjohtajana syyskuun 2014 alussa. Organisaatio ja henkilökunta olivat onnekseni minulle jo kohtuullisen tuttuja entuudestaan, sillä siirryin tehtävään Kannuksen kaupungin kehitysjohtajan tehtävästä ja istuin Kannuksen edustajana KOSEKin hallituksessa. Työntäyteistä syksyämme ovat leimanneet KOSEKin ja Kokkolan Matkailun yhdistymisvalmistelut. Samaan aikaan, kun olen perehtynyt taloon ja toimintaan olemme myös valmistelleet koko henkilökuntaa koskevaa isoa muutosta.
6
VUOSIKERTOMUS
J
ag började som KOSEKs verkställande direktör i början av september 2014. Organisationen och personalen var till all lycka redan relativt bekanta för mig, innan jag kom till KOSEK fungerade jag nämligen som utvecklingsdirektör i Kannus stad och representerade Kannus i KOSEKs styrelse. Vår arbetsfyllda höst har präglats av KOSEKs och Karleby Turisms fusionsförberedelser. Samtidigt som jag har bekantat mig med huset och satt mig in i verksamheten har vi också förberett en stor förändring som berör hela personalen.
Syksyn 2014 aikana on ollut vahvasti havaittavissa yleisen ilmapiirin ja alueemme yrittäjien aktivoituminen. KOSEKin yrityskehittäjät ovat vierailleet ahkerasti yrittäjien luona, ja kentällä on selkeästi nähtävissä se, että muuttuvassa maailmassa yritysten haasteet ovat entistä moninaisempia. Kysymyksiä herää ja KOSEKin panosta kaivataan, kun yrittäjät pohtivat rahoitusasioita, kasvumahdollisuuksia, kehittämistä, kansainvälisille markkinoille astumista ja myös omaa kotipesäänsä – esimerkiksi toimivaa ja oman väen hyvinvointia edistävää henkilöstöhallintoa. KOSEK seuraa omaa toimintaansa esimerkiksi monilla numeerisilla mittareilla. Ne kertovat, että vuoden 2014 aikana henkilökuntamme teki kaikkiaan noin tuhat yritysvierailua ja yrityskohtainen aika kasvoi merkittävästi, kahdesta tunnista reiluun kolmeen. Nämäkin numerot kertovat siitä, kuinka tärkeää työtä KOSEK tekee, ja kuinka paljon henkilökuntamme panostaa alueemme yritysten asioiden kokonaisvaltaiseen hoitamiseen. Olen erittäin ylpeä alueemme myönteisestä yritysilmapiiristä ja vahvasta tekemisen meiningistä, joka on nähtävissä kaikilla saroilla. Alueemme vetovoimaisuus kehittyy jatkuvasti, tunnuslukumme verrattuna muun Suomen kehitykseen ovat hyvät, elinvoima-analyysi ja bk-barometri kertovat Kokkolan seudusta pelkkää hyvää. Alueemme vahvuus ja elinvoimaisuus on noteerattu laajasti. Suuret investoinnit, rakentaminen ja kehitys vaativat sitkeyttä ja kärsivällisyyttä, päätökset ja toteutus ovat usein pitkissä kantimissa. Paljon on kuitenkin tapahtunut ja hyviä merkkejä on nähtävissä runsaasti. Tällä joukolla ja tässä maakunnassa työtä elinvoimaisen ja valoisan tulevaisuuden eteen on ilo tehdä.
Under hösten 2014 har det varit väldigt märkbart att både det allmänna klimatet och regionens företag blivit aktivare. KOSEKs företagsutvecklare har besökt företagen flitigt, och på fältet kan man tydligt se att i den föränderliga världen är företagens utmaningar allt mer varierande. Allt fler frågor väcks och KOSEKs insats behövs när företagarna funderar på finansieringsfrågor, tillväxtmöjligheter, utveckling, tillträde på internationella marknader och även på sitt eget bo – till exempel på en fungerande personaladministration som befrämjar den egna personalens välbefinnande. KOSEK följer upp sin egen verksamhet med t.ex. flera numeriska mätare. Enligt dem gjorde vår personal under år 2014 allt som allt cirka tusen företagsbesök och den företagsspecifika tiden ökade markant, från två timmar till dryga tre timmar. Dessa siffror vittnar om hur viktigt det arbete som KOSEK utför är och hur mycket vår personal satsar på att ta hand om företagen i vår region på ett heltäckande sätt. Jag är väldigt stolt över det positiva företagsklimatet i vår region och det effektiva och målmedvetna arbetsklimatet som kan skönjas på alla fronter. Vår regions dragningskraft utvecklas kontinuerligt, våra nyckeltal jämfört med det övriga Finlands utveckling är goda, livskraftanalysen och bk-barometern ger enbart goda resultat för Karlebyregionen. Vår regions styrka och livskraft har noterats på en bred front. Stora investeringar, byggande och utveckling kräver uthållighet och tålamod, beslut och genomförande kräver ofta mycket tid. Mycket har dock hänt och positiva tecken finns det gott om. Med denna grupp och i detta landskap är det en glädje att arbeta för en livskraftig och ljus framtid.
Anne Pesola
Anne Pesola
Toimitusjohtaja
Verkställande direktör
ÅRSBERÄTTELSE
7
KOSEKIN TILASTOT VUONNA 2014 KOSEKS STATISTIK ÅR 2014
8
VUOSIKERTOMUS
K
K
OSEKin henkilökunnalle kertyi toimintavuoden 2014 OSEKs personal höll under verksamhetsperioden aikana yhteensä 1 041 tapaamista yrityksien, alueen 2014 totalt 1041 möten med företag, övriga aktörer muiden toimijoiden ja kuntien edustajien kanssa sekä i regionen samt representanter för kommunerna i eri projekteihin liittyen. Vastaavasti vuonna 2013 käyntejä anslutning till olika projekt. Under år 2013 var antalet motkertyi yhteensä 1 243 kappaletta. svarande möten 1243 stycken. Kaikista käynneistä yrityskäyntejä oli noin 71,5 prosentAv alla besök utgjorde företagsbesöken circa 71,5 tia eli 744 kappaletta. Vuonna 2013 yrityskäyntejä oli 75,4 procent eller 744 stycken. År 2013 var antalet företagsbeprosenttia eli 937 kappaletta. Uusia sök 75,4 procent eller 937 stycken. yrityskontakteja solmittiin vuoden K O S E K I N K Ä Y N N I T K U N N I T TA I N / Antalet nya företagskontakter som aikana 48 kappaletta. Vuonna 2013 knöts under året var 48 stycken. År KOSEKS BESÖK KOMMUNVIS vastaava luku oli 136. Kokkolassa pe2013 var motsvarande tal 136. Under rustettiin vuonna 2014 Keski-Pohjanår 2014 grundades 72 företag i Karmaan Uusyrityskeskus Firmaxin kautleby genom Mellersta Österbottens ta 72 yritystä. Firmaxilla oli yhteensä Nyföretagarcentral Firmaxi. Firmaxi 277 asiakaskäyntiä ja 160 asiakasta hade totalt 277 kundbesök och 160 Kokkolassa. Edellisvuonna Kokkolaskunder i Karleby. Föregående år sa perustettiin 80 yritystä ja asiakasgrundades 80 företag och kundkäyntejä oli 313. Edellisvuonna Firmabesöken var 313. Firmaxi hade 178 xilla oli Kokkolassa 178 asiakasta. kunder under det föregående året. Seuraavissa kuvioissa ja taulukoisI följande figurer och tabeller sa KOSEKin käynnit on esitetty kunpresenteras KOSEKs besök enligt nittain, toimijoittain ja käynnin tyypin kommun, aktör och besökstyp. KOmukaisesti. Lukuihin ei ole laskettu SEKs interna funktioner ingår inte i mukaan KOSEKin sisäisiä toimintoja. siffrorna. 70,7%
KOKKOLA/ KARLEBY
27,7%
Kuvio 1. KOSEKin käynnit kunnittain. Seudulla tarkoitetaan koko Kokkolan seutua koskevaa toimintaa. Muulla tarkoitetaan Kokkolan seudun ulkopuolelle kohdistuvaa toimintaa. Tähän jaotellaan yritykset, toimijat ja projektit, jotka toimivat muun muassa koko Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella. Kunta /Kommun Kokkola/Karleby Seutu/Region Muu /Övriga Yhteensä/Sammanlagt
MUU/ ÖVRIGA
1,6%
SEUTU/ REGION
Figur 1. KOSEKs besök kommunvis. Med Ekonomisk region avses all verksamhet som bedrivs i Karlebyregionen. Med Övriga avses verksamhet som riktar sig utanför Karlebyregionen. Till denna sektor hör företag, aktörer och projekt med verksamhet i bland annat landskapet Mellersta Österbotten i sin helhet.
Käynnit/Besök Käynnit/Besök Tuntia/Timmar 2014 % 2013 % 2012 % 736
70,7
808
65
1 675,5
48,8
17 1,6 20 1,6 132 3,8 288 27,7 415 33,4 1 623,5 47,3 1 041
Taulukko 1. KOSEKin käynnit kunnittain kappalemäärinä ja prosentteina. Mukana tuntimäärät vuodelta 2014.
1 243
3 431
Tabell 1. KOSEKs besök per kommun i antal och procent. Antalet timmar år 2014 ingår.
ÅRSBERÄTTELSE
9
K O S E K I N K Ä Y N T I E N K O H D E N T U M I N E N T O I M I J AT Y Y P E I T T Ä I N / K O S E K S B E S Ö K E N L I G T T Y P AV A K T Ö R
71,5%
YRITYS/ F Ö R E TA G
21,6%
TOIMIJA/ AKTÖR
Kuvio 2. KOSEKin käyntien kohdentuminen toimijatyypeittäin. Toimijalla tarkoitetaan alueen muita kehittäjäorganisaatioita ja KOSEKin yhteistyöorganisaatioita. Omistajalla tarkoitetaan KOSEKin omistajakuntaa eli Kokkolan kaupunkia.
5,9%
PROJEKTI/ PROJEKT
1,1%
O M I S TA J A / ÄGARE
Figur 2. KOSEKs besök enligt typ av aktör. Med aktör avses övriga utvecklingsorganisationer i området och KOSEKs samarbetsorganisationer. Med ägare avses KOSEKs ägarkommun, staden Karleby.
Toimija/Aktör Käynnit/Besök Käynnit/Besök Tuntia/Timmar 2014 % 2013 % 2014 % Yritys /Företag
744 71,5 937 75,4 1719 50,1
Toimija /Aktör
225
Projekti/Projekt Omistaja/Ägare
21,6
VUOSIKERTOMUS
18,5
1 204,5
35,1
11 1,1 12 1,0 22 0,6 1 041
Taulukko 2. KOSEKin käyntien kohdentuminen toimijatyypeittäin kappalemäärinä ja prosentteina. Mukana tuntimäärät vuodelta 2014.
10
230
61 5,9 64 5,1 485,5 14,2 1 243
3 431
Tabell 2. KOSEKs besök enligt typ av aktör i antal och procent. Antalet timmar år 2014 ingår.
KOSEKIN KÄYNNIT TYYPEITTÄIN / KOSEKS BESÖK ENLIGT TYP
86,6%
KÄYNTI/ BESÖK
4,8%
SEMINAARI/ SEMINARIUM
2,5%
TOIMISTOTYÖ/ KONTORSARBETE
1,2%
MESSUT/ MÄSSOR
3,9%
P U H E L I N N E U V O N TA / TELEFONTJÄNST
0,9%
KOULUTUS/ UTBILDNING
Kuvio 3. KOSEKin käynnit tyypeittäin.
Käynnin tyyppi/Besöktyp
Figur 3. KOSEKs besök enligt typ.
Käynnit/Besök 2014 %
Käynti /Besök
902
Seminaari/Seminarium
Käynnit/Besök 2013 %
86,6
50
1 013
4,8
Tuntia/Timmar 2014
%
2 802
81,7
81,5
44
3,5 352,5
10,3
Toimistotyö/Kontorsarbete 26 2,5 89 7,2 62 1,8 Messut/Mässor
13
1,2
19
1,5 145,5
4,2
Puhelinneuvonta/Telefontjänst 41
3,9
60
4,8 26,5
0,8
Koulutus/Utbildning
9 0,9 1 041
Taulukko 3. KOSEKin käynnit tyypeittäin kappalemäärinä ja prosentteina. Mukana tuntimäärät.
18 1,4 42,5
1 243
1,2
3 431
Tabell 3. KOSEKs besök enligt typ i antal och procent. Antalet timmar ingår.
U U S Y R I T Y S N E U V O N TA 1 . 1 . – 3 1 . 1 2 . 2 0 1 4 / N Y F Ö R E TA G A R R Å D G I V N I N G 1 . 1 – 3 1 . 1 2 . 2 0 1 4 Kokkola/Karleby
Asiakaskäynnit kpl/ Kundbesök st. 2014 2013 277
313
Taulukko 4. Uusyritysneuvonta ja perustetut yritykset 1.1–31.12.2014 Keski-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Firmaxin tilastojen mukaan.
Asiakkaita kpl/ Kunder st. 2014 2013 160
178
Perustetut yritykset kpl / Grundade företag st. 2014 2013 72
80
Tabell 4. Nyföretagarrådgivningen och företag som enligt statistik från Mellersta Österbottens Nyföretagarcentral Firmaxi har grundats 1.1– 31.12.2014.
ÅRSBERÄTTELSE
11
M A K S E T U T K U N TA R A H O I T U S O S U U D E T V U O N N A 2 0 1 4 / B E TA L D A K O M M U N F I N A N S I E R I N G S A N D E L A R Å R 2 0 1 4
31,0%
TEKNOLOGIAKESKUS KETEK OY / TEKNOLOGICENTRET KETEK AB
13,0%
22,0%
KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS / KARLEBY UNIVERSITETCENTER CHYDENIUS
12,0%
KOSEK + YHTEISHANKKEET / KOSEK + SAMPROJEKT
KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS
7,0%
C E N T R I A A M M AT T I K O R K E A K O U L U / YRKESHÖGSKOLAN CENTRIA
15,0%
MUUT / ÖVRIGA
Kuntarahoitusosuudet toimialoittain vuonna 2014/ 4 Kommunfinansieringsandelar branschvis år 2014
Energia/ ICT Energi
Yleinen/ Allmän
Teknologiakeskus KETEK Oy/Teknologicentret KETEK Ab
174 427,42
13
11 944,10
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius/Karleby universitercenter Chydenius
126 039,61
10
52 915,73
15 274,71
3 537,69
KOSEK + yhteishankkeet/samprojekt
68 952,88
3
68 952,88
Keski-Pohjanmaan Aikuiskoulutus
70 939,06
6
37 144,95
Centria Ammattikorkeakoulu/Yrkeshögskolan Centria
37 747,18
5
Muut/Övriga
12
VUOSIKERTOMUS
86 107,17 564 213,32
4 924,11
8 45
15 274,71
8 461,80
60 122 231 079,62
K U N TA R A H O I T U K S E T T O I M I A L O I T TA I N V U O N N A 2 0 1 4 / KOMMUNFINANSIERINGSANDELAR BRANSCHVIS ÅR 2014
13,0% 4,0% 15,0% 1,0%
3,0%
KEMIA / KEMI
ENERGIA /ENERGI
HYVINVOINTI / VÄLBEFINNANDE
22,0%
TEOLLISUUS / INDUSTRI
TEKNOLOGIA / TEKNOLOGI
42,0%
YLEINEN /ALLMÄN
ICT
Kemia / Teknologia / Teollisuus / Elintarvike / Nanoteknologia / Rakennusteollisuus / Hyvinvointi / Metalli / Kemi Teknologi Industri Livsmedel Nanoteknologi Bygnadsindustri Välbefinnande Metall 38 775,89
42 000
29 686,11
19 675,36
52 104,22
4 149,5
25 453,71
4 950,01
25 020
25 142,23
3 850 2 529,41
1 628,89
7 500
18 485,21
75 962,00
61 675,36
107 216,46
4 149,5
25 453,71
6 379,41
20 114,10
8 446,65 8 446,65
ÅRSBERÄTTELSE
13
Kohti Euroopan parasta työelämää! Mot Europas bästa arbetsliv!
T
yöelämä 2020 -hankkeen tavoitteena on kehittää Suomen työelämästä Euroopan parasta. Hankkeen perusajatus on, että Suomen kilpailukyvyn perusta ovat hyvin toimivat, tulokselliset ja uutta työtä luovat työpaikat. Jokaisella työpaikalla työn tekemisen tavat on sovittava ja luotava itse, mutta hanke tarjoaa apua ja välineitä työelämän kehittämiseen. Vahvasti ajan hermolla oleva hanke virisi hyvään käyntiin vuonna 2014. Esiselvitysten kautta muodostui kuva alueemme yritysten työhyvinvoinnin tilanteesta ja ensimmäisten luentojen ja vierailujen myötä on virinnyt hyviä ideoita. Kiinnostuneille järjestettiin mm. mahdollisuus vierailuun Atrian Nurmon tehtaalle, jossa työhyvinvointia on kehitetty menestyksekkäästi. Edessä on aktiivinen toimeentarttuminen. Hanke tarjoaa samalla myös alueemme työhyvinvointipalveluita tarjoaville yrityksille mahdollisuuden verkostoitua ja kehittää yhteistyötään alueemme työpaikkojen ja työntekijöiden parhaaksi.
14
VUOSIKERTOMUS
M
ålsättningen för projektet Arbetsliv 2020 är att utveckla Finlands arbetsliv till det bästa i Europa. Grundtanken i projektet är att välfungerande, resultatproducerande arbetsplatser som skapar nytt arbete utgör grunden för Finlands konkurrenskraft. På varje arbetsplats ska man själv komma överens om arbetssätten och genomförandet av dem, men projektet erbjuder hjälp och verktyg för att utveckla arbetslivet. Projektet som ligger helt rätt i tiden kom bra igång under år 2014. Genom preliminära utredningar skapades en bild av välbefinnande i arbete gällande företag i vår region och efter de första föreläsningarna och besöken har många fina idéer uppstått. För de som var intresserade ordnades bl.a. en möjlighet att besöka Atrias fabrik i Nurmo, där välbefinnande i arbete har utvecklats framgångsrikt. Nu gäller det att skrida till verket. Projektet erbjuder samtidigt regionens företag som erbjuder arbetshälsotjänster en möjlighet att bilda nätverk och utveckla samarbetet för att uppnå det bästa resultatet för arbetsplatser och anställda i vår region.
Omistajanvaihdosmittaristo ja Nextia Polku -sovellus Ägarskiftesmätaren och Nextia Polku -applikationen
V
uoden 2012 alussa alkanut, kolmivuotinen Omistajanvaihdosmittaristo-projekti päättyi vuoden 2014 lopussa. Hankkeen tavoitteena oli luoda tapoja, joilla saadaan omistajanvaihdosten sujuvuutta lisättyä sekä rakentaa samalla mittaristo, jolla vaihdosten etenemistä voidaan seurata ja kehittää vaihdosta entistä sujuvammaksi, oli kyseessä sitten sukupolvenvaihdos tai yrityksen myynti. Tärkeä osa projektia oli KOSEKin ja Firmaxin yhteistyö, jossa keskityttiin myyjien ja ostajien yhteyden löytämiseen. Projektin aikana yrittäjille järjestettiin infoiltoja, joiden aikana omistajanvaihdoksen eri vaiheiden asiantuntijat kertoivat omistajanvaihdosprosessista. Yleisiä infotilaisuuksia tehokkaammaksi tavaksi koettiin kuitenkin yrittäjien ja asiantuntijoiden väliset henkilökohtaiset tapaamiset, klinikkapäivät. Vuoden 2014 lopulla projektin lähestyessä loppuaan syntyi Nextia Polku -sovellus, jota kehittämässä olivat Omistajanvaihdosmittaristo-projektin projektipäällikkö, KOSEKin yrityskehittäjät sekä projektikoordinaattori. Nextia Polku -sovelluksen idea on selkeä ja yksinkertainen: siinä omistajanvaihdosprojekti on pilkottu selviksi askeleiksi, joita pitkin omistajanvaihdos etenee. Yrityksen kanssa polkua kulkemaan lähtevä yrityskehittäjä voi myös lisätä polulle uusia askeleita, jos ne koetaan tarpeellisiksi. Sovellusta voi käyttää myös mobiilisti. Nextia Polku toimii samalla myös seurantatyökaluna KOSEKille. Kun omistajanvaihdospolkua asteleva yrittäjä kuittaa askeleita suoritetuiksi ja arvioi saamaansa apua, KOSEKissa nähdään tilanteen edistyminen – ja myös se, jos askeleet hiipuvat ja tukea tarvitaan lisää.
D
et treåriga projektet Ägarskiftesmätaren som startades i början av år 2012 avslutades i slutet av år 2014. Målsättningen med projektet var att skapa sätt med vilka smidigheten i ägarskiftesprocesserna kunde ökas och samtidigt bygga en mätare med vilken man kan följa processernas utveckling och se till att de blir allt smidigare, vare sig det rör sig om generationsbyte eller att sälja ett företag. En viktig del av projektet var KOSEKs och Firmaxis samarbete, där man koncentrerade sig på att styra samman försäljare och köpare. Under projektets gång hade företagare möjlighet att delta i infokvällar, där experter på de olika skedena i ägarskiftesprocessen berättade om processen. Personliga möten mellan företagare och experter, klinikdagar, upplevdes dock som ett effektivare sätt att agera än allmänna infotillfällen. I slutet av år 2014, när projektet närmade sitt slut, startades Nextia Polku -applikationen, som utvecklades av projektchefen för Ägarskiftesmätaren, KOSEKs företagsutvecklare samt projektkoordinator. Nextia Polku -applikationens idé är tydlig och enkel: i den har ägarskiftesprojektet delats i tydliga steg, enligt vilka ägarskiftesprocessen framskrider. Företagsutvecklaren som ska följa stigen med företaget kan också tillägga nya steg på stigen ifall de upplevs nödvändiga. Applikationen kan även användas mobilt. Nextia Polku -applikationen fungerar samtidigt också som ett uppföljningsverktyg för KOSEK. När företagaren som går på ägarskiftesstigen registrerar sina steg som avklarade och utvärderar den hjälp han fått, ser man på KOSEK hur situationen framskrider – men man ser också om det behövs mera stöd i och med att stegen inte kvitteras. ÅRSBERÄTTELSE
15
Pk-yrityksissä veroseuraamukset eivät yleensä ole kovia ja vaihtoehtoja on monia.
APUA OMISTAJANVAIHDOKSEEN! HJÄLP MED ÄGARSKIFTESPROCESSEN!
16
VUOSIKERTOMUS
I sm-företag blir skattepåföljderna vanligtvis inte hårda och det finns flera alternativ.
K
OSEKin Omistajanvaihdosmittaristo-hankkeen yhteistyökumppani, KPMG:n Kokkolan toimiston johtaja, KHT Minna Herlevi on vetänyt useita klinikkapäiviä omistajanvaihdosta suunnittelevien yrittäjien kanssa. – Ensimmäinen tapaaminen on yrittäjälle ilmainen ja yleensä se kestää noin tunnin. Keskeisiä aiheita ovat tavallisesti omistajanvaihdoksen verovaikutukset sekä juridiikka. Yleensä pyydän asiakasta toimittamaan minulle materiaalia ennakkoon tutustuttavaksi, niin tapaamisesta saa mahdollisimman paljon irti. Monet ovatkin kommentoineet saaneensa niin paljon tietoa, että sulateltavaa riittää pitkäksi aikaa. Yrittäjäperheen tyttärenä ja taloushallinnon kokeneena ammattilaisena Minna Herlevi rohkaisee yrittäjiä ottamaan omistajanvaihdosasioista selvää hyvissä ajoin. Nuorenkin yrittäjän kannattaa miettiä sitä, kuka kantaa vastuun, jos oma toimintakyky yllättäen heikkenee. – Kokemukseni mukaan klinikkapäivään tulevat yrittäjät saattavat olla omistajanvaihdospolullaan hyvin eri vaiheissa. Toisilla suunnitelmat ovat jo hyvin pitkällä, toiset ovat vasta alkaneet ajatella asiaa. Yleensä kaikille on kuitenkin tärkeää päästä avaamaan tilannettaan asiantuntijan kanssa ja saada vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. – Uutiset yritysverotuksen kovuudesta ja suurten perheyritysten perillisten maastamuutosta antavat pk-yrittäjille väärän kuvan. Omistajanvaihdoksen vaihtoehdoista ei oteta edes selvää, kun luullaan sen tulevan niin kalliiksi. Pk-yrityksissä veroseuraamukset eivät yleensä ole kovia ja vaihtoehtoja on monia. Herlevi oli asiantuntijana mukana myös Nextia Polku -sovelluksen kehittämisessä. – Sovellus syntyi projektin loppuvaiheissa, joten en ole vielä itse konsultoinut ketään sen käyttäjää, mutta hyvältä se vaikuttaa. Sovellus avaa projektin eri vaiheita, ne ovat aina lähellä ja tallessa omassa puhelimessa, josta niitä on helppo tutkia omassa rauhassa.
K
OSEKs samarbetspartner i projektet Ägarskiftesmätaren, CGR Minna Herlevi, direktör för KPMG:s Karleby kontor, har agerat ledare på flera klinikdagar där företag som planerar att påbörja en ägarskiftesprocess deltagit. – Den första träffen är kostnadsfri för företagaren och varar cirka en timme. Centrala teman är vanligtvis skattemässiga påföljder vid ägarskiftet samt juridik. Vanligtvis ber jag kunden skicka material till mig på förhand så att jag kan sätta mig in i ärendet och då har kunden större nytta av träffen. Många har också kommenterat att de fått så mycket information att det räcker en lång stund att smälta allt. Som dotter i en företagarfamilj och erfaren expert inom ekonomiförvaltning uppmuntrar Minna Herlevi företagare att ta reda på ägarskiftesärenden i god tid. Även för en ung företagare lönar det sig att fundera över vem som bär ansvaret ifall den egna funktionsförmågan plötsligt försvagas. – Enligt mina erfarenheter kan företagare som deltar i klinikdagen vara i väldigt olika skeden på sina ägarskiftesstigar. En del har redan planerat en hel del medan andra bara har börjat tänka på saken. I allmänhet är det dock viktigt för dem alla att prata om sin situation med en expert inom området och få svar på frågor som man grubblar på. – Nyheter om den stränga företagsbeskattningen och utflyttningen av arvtagarna till de stora familjeföretagen ger fel bild åt sm-företagare. Man tar inte ens reda på alternativen med ägarskiftet eftersom man tror att det kommer att bli för dyrt. I sm-företag blir skattepåföljderna vanligtvis inte hårda och det finns flera alternativ. Herlevi var också med som sakkunnig i utvecklingen av Nextia Polku -applikationen. – Applikationen blev klar under projektets slutskede, så jag har ännu inte själv konsulterat dess användare, men den verkar fungera fint. Applikationen öppnar de olika skeden i processen, de finns alltid nära till hands och i säkert förvar i den egna telefonen, där det också är lätt att undersöka dem i lugn och ro. ÅRSBERÄTTELSE
17
Kokkolan suurteollisuuden tunnettuus Karleby storindustriområdes välkändhet
K
okkolan suurteollisuusalue (KIP – Kokkola Industrial Park) on Pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemian keskittymä. Viime vuodet KIP on elänyt vahvaa kasvun aikaa. Viimeisen viiden vuoden aikana KIPillä toimivat yritykset ovat investoineet alueelle yhteensä 350 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 alueella avattiin muun muassa Woikosken uusi vetytehdas ja Bolidenin hopean talteenottolinja ja Kokkolan Satama nuiji uuden ennätyksen. Tärkeä rooli alueen kehityksessä on ollut KOSEKin vetämä KIPin tunnettuutta lisännyt hanke. Toimiva suurteollisuusalue on houkuttanut alueelle viime vuosina uusia toimijoita ja Kokkolan kaupungin maine teollisuuden tarpeisiin nopeasti reagoivana isäntänä on kiirinyt laajalle. Kaava- ja lupa-asiat etenevät Kokkolassa jouhevasti ja alueemme kyky reagoida yritysten koulutustarpeisiin on erinomainen. Esimerkiksi uusi akkutestauslaboratorio on loistava esimerkki siitä, kuinka alueemme oppilaitoksissa on satsattu merkittävästi Tutkimus & Kehitys -ympäristön rakentamiseen. Yhteistyö oppilaistosten ja yritysten välillä on erittäin vahvaa.
18
VUOSIKERTOMUS
K
arleby storindustriområde (KIP – Kokkola Industrial Park) är Nordens största koncentration på oorganisk kemi. Under de senaste åren har KIP upplevt stark tillväxt. Under de fem senaste åren har företagen som verkar i KIP investerat sammanlagt 350 miljoner euro i området. År 2014 togs bland annat Woikoskis nya vätgasfabrik och Bolidens silverutvinningslinje i bruk på området och Karleby Hamn klubbade igenom ett nytt rekord. Det av KOSEK styrda projektet som ökat KIPs välkändhet har haft en viktig roll i områdets utveckling. Ett fungerande storindustriområde har lockat nya aktörer till området under de senaste åren och Karleby stad har redan fått vida beröm för sin snabba reaktionsförmåga gällande industrins behov. Plane- och tillståndsärenden framskrider smidigt i Karleby och vår regions förmåga att reagera på företagens utbildningsbehov är utmärkt. Till exempel det nya laboratoriet för testning av ackumulatorer är ett lysande exempel på hur man i vår regions läroanstalter har satsat avsevärt på att skapa en forsknings- och utvecklingsmiljö. Samarbetet mellan läroanstalter och företag är ytterst starkt.
Locimap – The EU Low Carbon Industrial Manufacturing Parks project
K
IP oli mukana marraskuussa 2014 päättyneessä LOCIMAP-projektissa. Mukana oli kaikkiaan 14 eurooppalaista toimijaa, joista neljä oli suurteollisuusalueita ja kymmenen muita toimijoita. KIP oli mukana ainoana suomalaisena alan toimijana. LOCIMAP oli suoraan EU7-puiteohjelmasta rahoitettu kaksivuotinen projekti. Hankkeen tavoitteena oli elvyttää ja edesauttaa Euroopan vähähiilisen teollisuuden kilpailukykyistä kasvua. Hankkeessa sekä kartoitettiin nykytilannetta että luotiin malli kemianteollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseksi. Yksi tulevaisuuden päätavoitteista on saavuttaa paljon tiiviimpi integraatio teollisuuskeskittymissä, jotta ne voivat toimia tehokkaammin energian ja materiaalin käytön suhteen ja pienemmillä päästöillä. Hankkeen päätteeksi valmistui kymmenen kohdan ohjelma asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hanke oli erittäin onnistunut. Eri puolilla Eurooppaa – Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa, Englannissa, Puolassa, Ranskassa ja Espanjassa – olosuhteet ovat hyvin erilaiset, mutta perustarpeet ja tavoitteet samanlaiset. Mielenkiintoista oli huomata, että tanskalaista suurteollisuusaluetta esiteltiin malliesimerkkinä teollisesta symbioosista – samoilla periaatteilla Kokkolassa on toimittu jo yli 50 vuotta!
K
IP medverkade i LOCIMAP-projektet som avslutades i november 2014. I projektet deltog allt som allt 14 europeiska aktörer, fyra storindustriområden och tio andra aktörer. KIP deltog som den enda finländska aktören i branschen. LOCIMAP var ett tvåårigt projekt som finansierades med EU:s sjunde ramprogram för forskning. Målsättningen för projektet var att stimulera och främja konkurrenskraften för lågkolindustrin i Europa. I projektet kartlades nuläget och skapades en modell för utvecklingen av konkurrenskraften för kemiindustrin. En av de centralaste målsättningarna är att åstadkomma en mycket tätare integration i industriklustren för att de ska kunna fungera effektivare med tanke på energi och material och samtidigt ge mindre utsläpp. När projektet avslutades färdigställdes ett program med tio punkter för att nå de uppställda målsättningarna. Projektet var mycket lyckat. Förhållandena i Europa – i Finland, Sverige, Tyskland, Danmark, England, Polen, Frankrike och Spanien – är mycket varierande, men de grundläggande behoven och målsättningarna är likartade. Det var intressant att se att ett danskt storindustriområde presenterades som ett modernt exempel på industriell symbios – i Karleby har man redan agerat med samma principer i över 50 år!
ÅRSBERÄTTELSE
19
Suurhankkeet Storprojekt
S
uurhankkeiden koordinointihankkeen ensimmäinen vaihe päättyi heinäkuun 2014 lopussa. Hankkeen aikana KOSEKin alueen yritysten osallistuminen suurhankkeiden toteuttamiseen pääsi erinomaiseen alkuun. Ensimmäisen vaiheen aikana ponnistusten pääpaino oli pohjoisessa. Perehdyttiin erityisesti Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa meneillään oleviin suurhankkeisiin. Hankkeen myötä monet KOSEKin alueen yritykset ovat saaneet jalansijaa pohjoisessa ja toimintatapa jatkoa varten on selvillä. Hankkeen myötä KOSEKin alueelta on lähetetty pohjoiseen runsaasti tarjouksia, kauppoja on syntynyt mukavasti ja myös tytäryhtiöitä naapurimaihin on syntynyt osittain hankkeen myötävaikutuksesta. Toinen vaihe alkaa vuoden 2015 alussa. Silloin näkökulmaa laajennetaan globaalimmaksi, panostetaan alueemme yritysten entistä vahvempaan verkostoitumiseen ja varmistetaan, että myös yritysten sisäiset järjestelmät ovat rajoja ylittävän toiminnan edellyttämällä tasolla.
20
VUOSIKERTOMUS
D
et första skedet i koordineringsprojektet för storprojekt avslutades i slutet av juli 2014. I KOSEKs region verksamma företags delaktighet i förverkligandet av storprojekt fick under projekttiden en ypperlig start. Under det första skedet låg tyngdpunkten för satsningarna i norr. Vi bekantade oss speciellt med storprojekt som är i gång i Norra Sverige och Nordnorge. I och med projektet har ett flertal företag i KOSEKs område fått fotfäste i norr och tillvägagångsätten för framtiden är redan klara. I och med projektet har man från KOSEKs område skickat en stor mängd anbud till norr, många har lett till affärer och det har också bildats dotterbolag i grannländerna delvis tack vare projektet. Det andra skedet startas i början av år 2015. Då kommer man att utvidga perspektivet åt ett mera globalt håll, satsa på allt starkare nätverk för regionens företag och säkerställa att också företagens interna system är på den nivå som gränsöverskridande verksamhet förutsätter.
IPR – Immateriaalioikeuksien outo viidakko IPR – de immateriella rättigheternas underliga djungel
I
mmateriaalioikeudet eli aineettomat oikeudet ovat yksi nykypäivän yrittäjän uusista haasteista. Harva tietää niistä kovinkaan paljon, todelliset asiantuntijat ovat kiven alla ja samaan aikaan ne ovat äärimmäisen tärkeitä. Haastava yhtälö. Yrittäjän täytyy samaan aikaan sekä osata suojata omat oikeutensa että olla varma siitä ettei loukkaa muiden oikeuksia. KOSEKin aloitteesta Kokkolan yliopistokeskus Chydenius aloitti vuonna 2014 hankkeen yritysten IPR-tietoisuuden lisäämikseksi. Tavoitteena on, että alueemme yritykset tulisivat aiempaa paremmin tietoisiksi immateriaalisten oikeuksien merkityksestä ja sen eri näkökulmista. On tärkeää suojata oma osaamisensa ja oma tekemisensä: hakea patentit keksinnöilleen, rekisteröidä tavaramerkkinsä, hakea mallioikeutta suunnittelemansa tuotteen ulkomuodolle. Samalla täytyy selvittää myös se, ettei kukaan muualla maailmassa ole kenties jo suojannut itselleen kuuluvaksi jotakin aivan – tai liian – samanlaista. Nykypäivän globaalissa maailmassa voi liian helposti käydä niin, että yrittäjä saa jonakin päivänä täytenä yllätyksenä puhelun, jossa asianajaja ilmoittaa yrityksen loukkaavan asianajan edustaman yrityksen IPR-oikeuksia. Asianajajan edustama yritys voi olla vaikka toisella puolella maapalloa. Jos omaa selustaansa ei ole varmistanut, voi tilanne halvaannuttaa yrityksen toiminnan ja johtaa jopa toiminnan lopettamiseen. IPR-hankkeen myötä alueemme yritysten toivotaan oivaltavan oman IPR-strategian luomisen tärkeyden ja omien innovaatioidensa suojaamisen merkityksen. IPR on kokonaisuutena laaja, monitahoinen ja globaali kokonaisuus, jonka merkitys kasvaa vuosi vuodelta. Keski-Pohjanmaa on innovatiivisten pienyrittäjien maakunta – niinpä IPR-oikeudet ovat meille erityisen tärkeitä.
I
mmateriella rättigheter är en av de nya utmaningarna för dagens företagare. Få vet särskilt mycket om dem, de verkliga experterna är svåra att hitta och samtidigt är immateriella rättigheter ytterst viktiga. En utmanande ekvation. Företagaren måste samtidigt både kunna skydda sina egna rättigheter och vara säker på att han inte kränker andras rättigheter. På initiativ av KOSEK startade Karleby universitetscenter Chydenius år 2014 ett projekt för att öka företagens IPR-medvetenhet. Målsättningen är att företagen i vår region ska få större medvetenhet om betydelsen av immateriella rättigheter och de olika perspektiven på dem. Det är viktigt att skydda sitt eget kunnande och arbete: ansöka om patent för sina uppfinningar, registrera sitt varumärke, ansöka om mönsterrätt för produkten man planerat. Samtidigt måste man även kontrollera att ingen annan någon annanstans i världen kanske redan har skyddat någonting helt – eller för – likadant. I dagens globala värld kan det alltför lätt bli så att företagaren en vacker dag får ett överraskande samtal, där en advokat meddelar att företaget kränker det företags IPR-rättigheter som advokaten representerar. Företaget som advokaten representerar kan finnas var som helst, även på andra sidan av världen. Om man inte sett till att ha ryggen fri, kan situationen lamslå företagets verksamhet och även leda till att man tvingas lägga ner verksamheten. Genom IPR-projektet hoppas vi att regionens företag inser vikten av att skapa en egen IPR-strategi och betydelsen av att skydda sina egna innovationer. Som helhet är IPR en omfattande, mångfacetterad och global helhet, vars betydelse ökar år för år. Mellersta Österbotten är de innovativa småföretagares landskap – således är IPR-rättigheter särskilt viktiga för oss. ÅRSBERÄTTELSE
21
Idealeipomosta uunituoretta Ugnsfärskt från Idébageriet
V
uonna 2013 menestykseksi osoittautunut Idealeipomo järjestettiin uudelleen lokakuussa 2014, tällä kertaa KOSEKin omin voimin. Idealeiri 2014 oli toteutustavaltaan KOSEKille ensimmäistä kertaa haastavampi, sillä leirille ei ollut enää omaa projektirahoitusta, mutta ensimmäisen leirin menestyksen ja suosion myötä halu toteuttaa tapahtuma uudelleen oli vahva. Niinpä leiri toteutettiin KOSEKin omalla joukolla ilman ulkopuolisten konsulttien panosta. Idealeiriä ei markkinoitu yhtä laajasti kuin aiemmin, joten hakijamäärä jäi aiempaa pienemmäksi, mutta kova taso yllätti. Leirin hakukriteerejä laajennettiin siten, että mukaan saivat hakea myös jo toimivat yritykset uusilla ideoillaan.
22
VUOSIKERTOMUS
I
débageriet som visade sig vara en succé år 2013 ordnades igen i oktober 2014. Denna gång stod KOSEK ensam för arrangemangen. Idélägret 2014 var för första gången mera utmanande för KOSEK på grund av sitt genomförandesätt, eftersom lägret inte längre hade egen projektfinansiering, men med tanke på det första lägrets framgång och popularitet var viljan att förverkliga evenemanget på nytt väldigt stark. Således förverkligades lägret med KOSEKs egen personal utan insatser från utomstående konsulter. Idélägret marknadsfördes inte lika omfattande som tidigare, vilket medförde att antalet sökande var färre än tidigare, men den höga nivån överraskade. Lägrets sökkriterier
Hakemusten laatu oli selvästi ensimmäistä kertaa korkeampi. Isoin selitys lienee siinä, että mukana oli joukko hakijoita, jotka olivat saaneet kipinän jo edellisestä kerrasta ja hioneet ideaansa uuden leirin toivossa. Idealeiri oli intesiivinen, nopea ja tehokas paketti, jonka tavoitteena oli antaa leiriläisille lisävauhtia ideansa saattamisessa markkinoiden saataville. Ensimmäisestä kerrasta otettiin oppia ja konseptia uudistettiin siten, että leiriltä lähtiessään jokainen osallistuja sai mukaansa selvät toimintaohjeet, kuinka edetä hankkeessaan eteenpäin askel askeleelta. Leirillä hyvinleivottujen ideoiden ympärille on jo perustettu useampi yritys. Ja jatkoa seuraa…
utvidgades så att redan verksamma företag kunde ansöka om plats med sina nya idéer. Nivån på ansökningarna var klart högre än tidigare. Största förklaringen torde ligga i att det bland de sökanden fanns sådana som hade fått blodad tand redan under förra lägret och sedan slipat sin idé i hopp om ett nytt läger. Idélägret var ett intensivt, snabbt och effektivt paket, där målsättningen var att lägerdeltagarna skulle få sin idé snabbare ut på marknaden. Man tog lärdom från det första lägret och konceptet förnyades genom att vid lägrets slut ge alla deltagare klara instruktioner om hur de ska framskrida med sitt projekt, steg för steg. Det har redan grundats flera företag kring de på lägret välbakade idéerna. Och fortsättning följer…
ÅRSBERÄTTELSE
23
MUOTOILULLA PALVELU PAREMMAKSI DESIGN FÖR BÄTTRE TJÄNSTER
P
alvelumuotoilun päätavoite on asiakaskokemuksen parantaminen. Sen myötä kasvavat sekä asiakkaan tyytyväisyys, uskollisuus että alttius suositella yritystä myös muille. Helmikuussa 2014 KOSEK järjesti luennon, jonka veti oululainen Palvelumuotoilu Palo. Yhteisen luentopäivän jälkeen työtä jatkettiin kahdella klinikkapäivällä, jolloin yritykset saivat täsmäapua toivomiinsa aiheisiin. Tapahtumaan osallistuivat myös Oy Raisoft Ltd. ja Medirex Oy.
Tunnen viillon sydämessäni, että asiaa ei ole jalostettu vielä pitemmälle. Pääsimme KOSEKin avulla hyvään alkuun! – Me keskityimme miettimään omaa palvelupolkuamme. Astuimme asiakkaittemme saappaisiin ja katsoimme prosessiamme heidän näkökulmastaan. Loimme viisi erilaista asiakaspersoonaa ja pohdimme sitä, kuinka voimme palvella heitä entistä paremmin, Raisoftin tietojohtaja Johan Boholm kuvailee. Boholm ja kontrolleri Niklas Kankkonen toteavat, että koulutus pisti ajattelemaan asioita uudella tavalla. Koulutuksen vaikutukset näkyivät ensimmäisenä Raisoftin nettisivuilla. Niiden uudistus sai uutta pontta asiakasnäkökulman
24
VUOSIKERTOMUS
T
jänstedesignens huvudsakliga målsättning är att förbättra kundupplevelsen. Med det ökar både kundtillfredsställelsen, lojaliteten och villigheten att rekommendera företaget även för andra. I februari 2014 ordnade KOSEK en föreläsning med Palvelumuotoilu Palo från Uleåborg. Efter den gemensamma föreläsningsdagen fortsattes arbetet med två klinikdagar, där företagen fick detaljerad hjälp till valfria teman enligt egna önskemål. Också Oy Raisoft Ltd. och Medirex Oy deltog i evenemanget. – Vi koncentrerade oss på att reflektera över vår egen tjänstestig. Vi vände på perspektivet och såg på processen ur våra kunders synvinkel. Vi skapade fem olika kundpersoner och funderade på hur vi kan betjäna dem ännu bättre, beskriver Raisofts direktör för informationshantering Johan Boholm. Boholm och controllern Niklas Kankkonen konstaterar att skolningen gav dem ett nytt perspektiv på saker. Skolningens direkta följder syntes först på Raisofts hemsida. Hemsidans förnyelse fick ny fart när kundperspektivet förstärktes. Detta arbete har hjälpt hela personalen att i ännu större grad kunna möta kundernas önskemål. – Det är bra att denna intervju påminde mig om tjänstedesign. Jag känner ett stygn i mitt hjärta över att vi inte förädlat detta ännu längre. Vi fick en bra början med hjälp av KOSEK, tackar Boholm. Nöjd är också Anna Nurmi, Medirex verkställande direktör. – Tack vare skolningen öppnade vi för att undersöka steg för steg våra kunders heltäckande tjänsteupplevelse.
Jag känner ett stygn i mitt hjärta över att vi inte förädlat detta ännu längre. Vi fick en bra början med hjälp av KOSEK!
ÅRSBERÄTTELSE
25
Vuoden 2014 aikana entistä asiakaslähtöisempi näkökulma on juurtunut vahvasti selkärankaan. Pertti-julistekin on uskallettu jo ottaa seinältä alas.
26
VUOSIKERTOMUS
vahvistuksesta. Tehty työ on auttanut koko henkilökuntaa vastaamaan entistä paremmin asiakkaitten toiveisiin. – Hyvä, että tämä haastattelu muistutti palvelumuotoilusta. Tunnen viillon sydämessäni, että asiaa ei ole jalostettu vielä pitemmälle. Pääsimme KOSEKin avulla hyvään alkuun, Boholm kiittelee. Tyytyväinen on myös Medirexin toimitusjohtaja Anna Nurmi. – Koulutuksen ansiosta herkistyimme tutkimaan askel askeleelta asiakkaittemme kokonaisvaltaista palvelukokemusta. Loimme ”Pertin”, ja pohdimme yhdessä, kuinka kohtaamme uuden asiakkaan ja miten voimme tehdä sen entistä paremmin. Klinikkapäivien jälkeen järjestin henkilökunnallemme yhteisen iltapäivän, jossa kävimme Pertin polkua läpi, Nurmi kertoo. Vuoden 2014 aikana entistä asiakaslähtöisempi näkökulma on juurtunut vahvasti selkärankaan. Pertti-julistekin on uskallettu jo ottaa seinältä alas. – Pyrimme ensimmäisestä kontaktista alkaen antamaan asiakkaallemme enemmän kuin hän osaa odottaa ja vastaamme kysymyksiin ennen niiden esittämistä. Nettisivuillemme on myös tullut uusi ”Ennen ensimmäistä hoitokertaa” -alasivu, johon olemme koonneet asiakkaita askarrutavat asiat pukeutumisesta parkkeeraukseen ja hoitoon ilmoittautumiseen.
Vi skapade ”Pertti”, och funderade tillsammans på hur vi bemöter en ny kund och hur vi kan göra det ännu bättre. Efter klinikdagarna ordnade jag en gemensam eftermiddag för vår personal där vi gick igenom Perttis stig, berättar Nurmi. Under år 2014 har det allt mera kundinriktade perspektivet rotat sig starkt i ryggmärgen. Vi har till och med vågat ta ner Pertti-planschen som vi hade på väggen.
Under år 2014 har det allt mera kundinriktade perspektivet rotat sig starkt i ryggmärgen. Vi har till och med vågat ta ner Perttiplanschen som vi hade på väggen. – Vi strävar efter att redan från första kontakten med kunderna ge dem mera än vad de kan förvänta sig och vi svarar på frågor redan innan de ställs. På vår hemsida finns redan en ny ”Innan den första behandlingen” -undersida, dit vi har samlat fakta som kunderna ofta funderar på, allt från klädsel till parkering och hur man anmäler sig till behandlingarna.
ÅRSBERÄTTELSE
27
Kasvuinno
K
asvuinnon puitteissa KOSEK on räätälöinyt jo toimiville yrityksille heidän kasvuhakuisuuttaan tukevia kehitysprojekteja. KOSEK on antanut tukeaan muun muassa johtoryhmä- ja hallitustyöskentelyn kehittämiseen ja yrityksen strategian työstämiseen.
I
nom ramarna för Kasvuinno har KOSEK skräddarsytt utvecklingsprojekt för redan verksamma företag för att stöda deras tillväxtorientering. KOSEK stöder bland annat utveckling av ledningsgrupps- och styrelsearbete och bearbetning av företagsstrategier.
Pienhankkeet julkisiksi Små upphandlingar blir offentliga
K
okkolan kaupunki tekee vuositasolla miljoonien eurojen edestä pienhankintoja (alle 30 000 €), joiden kilpailutusta ei ole määrätty lailla. Tiiviisti yrittäjien kanssa toimiva KOSEK on jo vuosia sitten päättänyt julkaista myös kynnysarvon alittavat hankinnat julkisesti antaen kaikille yrittäjille mahdollisuuden tarjota tuotteitaan ja palveluitaan. Samaa toimintatapaa KOSEK on esittänyt myös Kokkolan kaupungin pienhankintaryhmälle. Vuonna 2014 toteutettiin selvitys, miten kaupungin pienhankinnat voidaan tuoda toimivalla tavalla julkisiksi ja antaa kaikille toimijoille mahdollisuus tarjouksensa jättämiseen. Kaupungin pienhankintaryhmä kartoitti yhteistyössä Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan yrittäjien kanssa sopivaa työkalua asian toteuttamiseen. Ryhmä päätyi valitsemaan Cloudia Oy:n pienhankintajärjestelmän, jonka käyttöönotto tapahtuu jo vuoden 2015 alkupuolella.
28
VUOSIKERTOMUS
K
arleby stad gör på årsbasis små upphandlingar (under 30 000 €) för flera miljoner euro, för vilka konkurrensutsättning inte förutsätts i upphandlingslagen. KOSEK som har ett tätt samarbete med företagen har redan för flera år sedan beslutat att offentliggöra även sådana upphandlingar som underskrider tröskelvärdet för att ge alla företagare en möjlighet att erbjuda sina produkter och tjänster. Samma förfaringssätt har KOSEK också föreslagit för Karleby stads grupp för små upphandlingar. År 2014 genomfördes en utredning om hur stadens små upphandlingar kan offentliggöras på ett fungerande sätt och därigenom ge alla aktörer en möjlighet att lämna in anbud. Stadens arbetsgrupp för små upphandlingar kartlade i samarbete med företagare i Karleby och Mellersta Österbotten ett lämpligt verktyg för ändamålet. Gruppen valde Cloudia Oy:s system för små upphandlingar, systemet kommer att tas i bruk redan i början av år 2015.
Kuntarahoitukselle yhteinen hakujärjestelmä Ett gemensamt ansökningssystem för kommunfinansiering
K
K
okkolan ja Kannuksen kaupungit, KOSEK ja Kaustisen seutukunta ottavat käyttöön yhteisen kuntarahoituksen hakujärjestelmän: kpkuntaraha. fi. Järjestelmä on helppokäyttöinen ja se ohjaa rahoitushakemuksen täyttämisessä. Yhteinen kuntarahoituksen hakujärjestelmä mahdollistaa hankkeen toteuttajalle kuntarahan hakemisen yhdellä sähköisellä lomakkeella joko yhdeltä tai hankkeen laajuudesta riippuen useammalta taholta. Tähän saakka Keski-Pohjanmaan alueen kuntarahoituksen myöntäjillä on kaikilla ollut omat järjestelmänsä kuntarahan hakemiseksi. Hankkeen toteuttaja on voinut joutua hakemaan kuntarahoitusta erikseen niin Kokkolan ja Kannuksen kaupungeilta, KOSEKilta kuin Kaustisen seutukunnaltakin. Kuntarahoituksen myöntäjiä yhteinen järjestelmä helpottaa niin hakemusten käsittelyssä kuin hankkeiden seurannassakin. Järjestelmän teknisestä toteutuksesta vastaa kokkolalainen Kosila Digimedia.
arleby och Kannus städer, KOSEK och Kaustby ekonomiska region tar i bruk ett gemensamt ansökningssystem för kommunfinansiering: kpkuntaraha. fi. Systemet är lätt att använda och det ger instruktioner i ifyllandet av en finansieringsansökan. Ett gemensamt ansökningssystem för kommunfinansiering gör det möjligt för den som genomför projektet att ansöka om kommunfinansiering med en elektronisk blankett från ett eller beroende på projektets omfattning flera olika håll. Hittills har alla instanser som beviljat kommunfinansiering i Mellersta Österbottens område haft egna system för ansökning av kommunfinansiering. Den som genomför projektet har kunnat tvingas att ansöka om kommunfinansiering skilt från både Karleby och Kannus städer, KOSEK och Kaustby ekonomiska region. Det gemensamma systemet underlättar situationen för de beviljande organen när det gäller både behandlingen och uppföljningen av olika projekt. Kosila Digimedia från Karleby ansvarar för det tekniska förverkligandet av systemet.
Vuonna 2014 Pohjanmaan ELY-Keskuksen yritysosasto myönsi KOSEKin alueelle yritystukea kaikkiaan 631 769 €. Yrityksen kehittämisavustusta haki 11 yritystä ja sitä myönnettiin kahdeksalle. Valmistelurahoitusta haki yksi ja energiatukea seitsemän yrittäjää hyvällä menestyksellä.
År 2014 beviljades företag i KOSEKs region allt som allt 631 769 € i företagsstöd av Österbottens NTM-central. Understöd för utvecklande av företag ansöktes av 11 företag, och beviljades för åtta företag. Ett företag ansökte om förberedande finansiering och sju företag ansökte om energistöd, alla med framgång.
ÅRSBERÄTTELSE
29
Euroopan Unionin rakennerahastojen sekä maaseuturahaston rahoittamissa kehittämisprojekteissa on pääsääntöisesti oltava päärahoittajan ja hankkeen toteuttajan oman rahoituksen lisäksi kuntarahoitusta. Kuntaraha on noin 20 prosenttia hankkeelle myönnetystä tuesta. Kuntarahan maksaa se kunta, jonka alueella kehittämishanketta toteutetaan. Laajemmalla alueella toteutettavan hankkeen kuntarahoituksen maksu jakautuu esimerkiksi asukasluvun tai hankkeen osallistujien perusteella eri kuntien huolehdittavaksi.
Utvecklingsprojekt finansierade av Europeiska Unionens strukturfonder samt landsbygdsfonden bör i regel ha i tillägg till finansieringen från den huvudsakliga finansiären och projektets egen finansiering även kommunfinansiering. Kommunfinansieringen utgör cirka 20 procent av stödet som beviljats för ett projekt. Kommunfinansieringen betalas av den kommun där utvecklingsprojektet genomförs. När ett projekt genomförs på ett större område delas kommunfinansieringen på de kommuner som det berör, till exempel utgående från invånarantalet eller projektets deltagare.
Seudulliset yrityspalvelut Regionala företagstjänster
K
okkolan, Kannuksen ja Kaustisen seudulliset yrityspalvelut tiivistivät yhteistyötään yhdistämällä alueiden seudullisten yrityspalvelujen ohjausryhmät vuonna 2014. Mukana kattavassa alueellisessa sopimuksessa ovat kaikki alueelliset yrityspalveluita tuottavat toimijat. Vuoden 2014 aikana järjestettiin neljä ohjausryhmän kokousta, joissa puitiin ajankohtaisia asioita. Tieto organisaatiosta toiseen kulkee hyvin ja yrittäjät saavat parasta mahdollista palvelua, kun yhteisessä ohjausryhmässä ovat mukana kaikkien toimijoiden edustajat. Pontta seudullisten yrityspalveluiden kehittämiseen on saatu myös ulkopuolisilta innovaattoreilta. Helmikuussa 2014 Aalto yliopiston yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki luennoi yrityskehittäjille ja antoi heille ”Luvan toimia eri tavalla”. Seudullisen yrityspalveluverkoston koordinoinnista vastaavat KASE ja KOSEK.
30
VUOSIKERTOMUS
D
e regionala företagstjänsterna i Karleby, Kannus och Kaustby har intensifierat sitt samarbete genom att sammanslå styrgrupperna för områdenas regionala företagstjänster år 2014. Med i det omfattande regionala avtalet är alla aktörer som producerar regionala företagstjänster. Under år 2014 ordnades fyra styrgruppsmöten, där man dryftade aktuella ärenden. Kommunikationen mellan organisationerna fungerar bra och företagarna får den bästa möjliga servicen när representanter för alla aktörer är med i den gemensamma styrgruppen. Utomstående innovatörer har också bidragit i utvecklingen av de regionala företagstjänsterna. I februari 2014 föreläste Aalto-universitetets överinnovationsaktivist Anssi Tuulenmäki för företagsutvecklare och gav dem ”tillåtelse att agera annorlunda”. För koordineringen av det regionala nätverket för företagstjänster ansvarar KASE och KOSEK.
Elintarvikeala Livsmedelsbranschen
K
esällä 2014 päättynyt elintarvikealan maakunnallinen kehityshanke keräsi valtavasti tietoa alueemme elintarvikealan tilanteesta ja kartoitti elintarvikealan uusia mahdollisuuksia alueellamme. Nyt on aika yhdistää alueemme toimijoiden voimat! Keskipohjalainen elintarvikeala tarvitsee uusia yrityksiä, rohkeaa innovaatiota ja näkemystä, askelia kohti suurempia markkinoita. Keski-Pohjanmaa Ruokamaakunta 2020 -tavoite edellyttää toimeen tarttumista ja tavoitteellista kehitystyötä. Maakuntamme elintarvikeala kaipaa vahvan, puhtaasta luonnosta kumpuavan elintarviketuotannon rinnalle monipuolisempaa jalostustomintaa. Suomen suurimman maidontuottajakunnan viljavilla pelloilla ja rikkaissa metsissä kasvaa runsaasti loistavia raaka-aineita – niitä ei tarvitse tuoda muualta. Me itse pidämme luontomme antimia itsestäänselvinä, mutta maailmalla ne ovat suuremmassa arvossa kuin ymmärrämmekään. Täytyy herkällä korvalla kuunnella, mitä maailmalla kaivataan, vastata huutoon ja löytää väylä asiakkaiden luo!
S
ommaren 2014 avslutades livsmedelsbranschens utvecklingsprojekt som genomfördes i landskapet. Projektet samlade väldigt mycket information om livsmedelsbranschens situation i vår region och kartlade nya möjligheter för branschen i regionen. Nu är det dags att förena aktörernas krafter i vår region! Livsmedelsbranschen i Mellersta Österbotten behöver nya företag, modiga innovationer och synsätt, steg mot allt större marknader. Mellersta Österbotten Matlandskap 2020 -målsättningen förutsätter konkret arbete och målinriktat utvecklingsarbete. Livsmedelsbranschen i vårt landskap behöver en mångsidigare förädlingsverksamhet vid sidan av den starka livsmedelsproduktionen som har sitt ursprung i den rena naturen. I de bördiga åkrarna och rika skogarna i Finlands största mjölkproducentkommun växer det rikligt med utsökta råvaror – de behöver inte hämtas någon annanstans ifrån. Vi själva betraktar våra naturprodukter som självklarheter, men ute i världen uppskattas de i en mycket större skala än vi kan ana. Vi måste vara lyhörda för vad som är eftertraktat ute i världen, svara på efterfrågan och hitta vägen till kunderna! ÅRSBERÄTTELSE
31
Mekaaninen puu Mekaniskt trä
M
ekaanisen puun toimialalla ajat ovat olleet vaikeita. Alueellamme toimii muun muassa monia valtakunnallisesti merkittäviä talotehtaita, joiden tuotanto on hiipunut viime vuosina rajusti. Pienempiä tuotteita valmistavissa puusepänliikkeissä tilanne on parempi. Aiempinakin taantuma-aikoina on aina ollut nähtävissä se, että uusien talojen rakentamisen hiipuessa kuluttajat pyrkivät kohentamaan olemassaolevaa. Isompien investointeja kartetaan, mutta remontteihin ja pienempiin uudistuksiin uskalletaan edelleen panostaa. Tällä hetkellä tilanne on se, että omakotirakentamisen selkeää kasvua ei lähivuosina ole odotettavissa. Ala kaipaa uusia avauksia ja innovaatioita! Työn alla on muun muassa puukerrostalorakentamisen kehittäminen, Seinäjoelle ollaan perustamassa puualan kaupallista professuuria ja maakuntamme yhteistyö Etelä-Pohjanmaan ja Kalajokilaakson kanssa kehittyy jatkuvasti. Uusi hankkeita työstetään. Ala kaipaa uteliaisuutta uuteen!
32
VUOSIKERTOMUS
T
iderna har varit svåra inom branschen för mekaniskt trä. I vår region verkar bland annat många stora, riksomfattande husfabriker vars produktion har minskat kraftigt under de senaste åren. I snickerier som tillverkar mindre produkter är situationen bättre. Även under tidigare recessioner har det alltid varit tydligt att när byggandet av nya hus minskar strävar konsumenterna efter att förbättra det befintliga. Man undviker större investeringar, men renoveringar och mindre förnyelser vågar man fortfarande satsa på. I dagens läge är situationen den, att vi inte kan förvänta oss någon tydlig ökning i byggandet av egnahemshus. Branschen behöver nya öppningar och innovationer! Utvecklingen av trähöghusbyggande är på agendan, man tillsätter en professur i träbyggande i Seinäjoki och vårt landskaps samarbete med Sydösterbotten och Kalajokidalen utvecklas kontinuerligt. Nya projekt utarbetas. Branschen behöver nyfikenhet för allt det nya!
Vaatetusteollisuus Beklädnadsindustri
V
aatetusteollisuudessa kelkka on pikkuhiljaa kääntymässä ja tuotanto on alkanut palata Suomeen. Syitä on monia; halpatuotannon maissa tuotantokustannukset ovat kääntyneet nousuun ja samaan aikaan kuluttajat sekä kotimarkkinoilla että maailmalla arvostavat aiempaa enemmän suomalaista tuotantoa ja ovat valmiimpia maksamaan paremman hinnan. Erityisesti arvokkaammilla tuotteilla, kuten korkeatasoisilla poron- ja hirvennahkatuotteilla on kysyntää.
I
nom beklädnadsindustrin håller vinden småningom på att vända och produktionen har börjat återvända till Finland. Orsakerna är många: i lågprisländerna har produktionskostnaderna ökat och samtidigt värdesätter konsumenterna på både den inhemska marknaden och ute i världen allt mera den finländska produktionen och är beredda att betala ett bättre pris. Efterfrågan på de i synnerhet mera dyrbara produkterna, såsom högklassiga ren- och älgskinnsprodukter har ökat.
Turkistuotanto Pälsnäringen
T
urkistuotanto on ehdottomasti yksi alueemme vankoista tukijaloista. Ilahduttavasti näyttää siltä, että turkisten myyntihinnan notkahdus jää odotettua lyhyemmäksi. Kiinan ja Venäjän kylmät talvet ovat kasvattaneet sekä miesten että naisten kiinnostusta lämpimiä turkkeja kohtaan. Hinnat kääntyivät nousuun. Vuoden 2014 aikana on valmisteltu oman kettunahottamon rakentamista Keski-Pohjanmaalle. Nyljetyt ruhot jäävät ilmaiseksi raaka-aineeksi nahottamoon. Kun turkistuottajat omistavat itse sekä nahottamon että rehusekoittamon, saadaan nahottamosta valtavasti ilmaista raaka-ainetta, joka tällä hetkellä karkaa oman alueemme ulkopuolelle. Ei karkaa kauan.
P
älsnäringen är definitivt en av vår regions stabila grundpelare. Nedgången i försäljningspriserna för pälsar verkar förbli kortare än förväntat vilket är glädjande. De kalla vintrarna i Kina och Ryssland har ökat både kvinnornas och männens intresse för varma pälsar. Priserna har börjat stiga. Under år 2014 har man förberett byggandet av en egen pälsningsanläggning till Mellersta Österbotten. De pälsade kropparna blir kvar i pälsningsanläggningen som kostnadsfri råvara. När pälsproducenterna själva äger både pälsningsanläggningen och foderblandningsanläggningen får man enorma mängder råvaror, vilka i nuläget försvinner ur vår region. Det ska vi få en ändring på.
ÅRSBERÄTTELSE
33
Alihankintamessuille osallistuminen oli oikea ratkaisu. Ne ovat isot, hyvät messut ja osastollamme oli paljon kävijöitä!
34
VUOSIKERTOMUS
ALIHANKINTAMESSUILLA 3D-TULOSTUSTA 3D-PRINTNING PÅ UNDERLEVERANTÖRSMÄSSAN
K
K
3D – pienoismalleja, koekappaleita, varaosia....
Beslutet att delta på underleverantörsmässan var rätt. Mässan är stor och bra, och vår monter hade många besökare.
OSEK on jo vuosien ajan järjestänyt alueen yrittäjille mahdollisuuden osallistua vuosittain syyskuussa Tampereella järjestettäville Alihankitamessuille. Ensimmäistä kertaa yhteisosastolla oli mukana Canorama. – Solmimme vuoden 2014 alussa 3D Systemsin kanssa yhteistyösopimuksen heidän 3D-tulostintensa maahantuonnista ja myynnistä Suomessa. Tampereen messut oli ensimmäinen tilaisuus, jossa olimme virallisesti esillä 3D-tulostuksen kanssa, Canoraman aluepäällikkö Kimmo Vesa kertoo. Canorama oli messuihin todella tyytyväinen. Yritys sai paljon arvokkaita kontakteja ja yhteistyö virisi moneen suuntaan. – Alihankitamessuille osallistuminen oli oikea ratkaisu. Ne ovat isot, hyvät messut ja osastollamme oli paljon kävijöitä. 3D-tulostus herätti paljon kiinnostusta. Monet ovat siitä kuulleet, mutta harvat nähneet. Messuille oli myös helppo lähteä KOSEKin matkaan. Järjestelyt toimivat hienosti ja Kokkola-teemainen yhteisosasto oli todella näyttävä. Myös taukojen pito oli helppoa yhteistyön myötä, Vesa kiittelee.
Kimmo Vesa uskoo lujasti 3D-tulostuksen monipuolisiin mahdollisuuksiin. Monilla teollisuuden aloilla tulostusta
OSEK har redan under flera år gjort det möjligt för regionens företag att delta på Underleverantörsmässan som arrangeras årligen i Tammerfors. Canorama deltog i sammontern för första gången. – Vi ingick i början av år 2014 ett samarbetsavtal med 3D Systems om import och försäljning av deras 3D-printrar i Finland. Mässan i Tammerfors var det första evenemanget där vi officiellt presenterade 3D-printningen, berättar Canoramas regionchef Kimmo Vesa. Canorama var mycket nöjd med mässan. Företaget fick många värdefulla kontakter och påbörjade samarbetet med flera olika aktörer. – Beslutet att delta på underleverantörsmässan var rätt. Mässan är stor och bra, och vår monter hade många besökare. 3D-printningen väckte mycket intresse. Många hade hört om det, men få hade sett det. Det var också lätt
ÅRSBERÄTTELSE
35
att delta i mässan via KOSEK. Allt fungerade fint och sammontern med Karleby-temat var mycket imponerande. Att ta pauser var också lätt tack vare samarbetet, tackar Vesa.
3D – miniatyrmodeller, provexemplar, reservdelar…
käytetään esimerkiksi prototyyppien ja pienoismallien tulostukseen. – Meillä oli messuilla mukana paljon erilaisia tulostettuja malleja ja mukanamme oli tulostin,jolla voi tulostaa kappaleita kolmesta erilaisesta muovilaadusta ja myös vahasta, jolloin tulosteen pohjalta voidaan tehdä myös muotti. Myös erilaisia metalleja tulostavia laitteita on jo tarjolla, 3D-tulostus kehittyy huimaa vauhtia! – 3D-tulostus on helppo, nopea ja halpa tapa testata suunnitellun kappaleen muotoilun toimivuutta ennen tuotteen lopullista valmistusta. Päivällä suunnitellusta uudesta mallista voi vaikka yön aikana tulostaa prototyypin, Vesa kuvailee ja toteaa, että 3D-tulostus voi mullistaa esimerkiksi varaosamarkkinat. – Tulevaisuudessa varaosien hankkiminen voi toimia esimerkiksi niin, että asiakas lähettää varaosia valmistavalle paikalliselle yritykselle halutusta tuotteesta 3D-tiedoston ja noutaa tulostetun tuotteen seuraavana päivänä. Logistiikka mullistuu.
36
VUOSIKERTOMUS
Kimmo Vesa tror hårt på 3D-printningens mångsidiga möjligheter. Inom många branscher i industrin används 3D-printning t.ex. för printning av prototyper och miniatyrmodeller. – På mässan hade vi med oss många olika slags modeller som vi printat ut samt en printer, som möjliggör printning av modeller av tre olika plasttyper och även av vax, vilket gör att man också kan laga en form utgående från utskriften. På marknaden finns det redan också printrar som printar ut olika metaller, 3D-printningen utvecklas med enorm fart! – 3D-printning är ett enkelt, snabbt och billigt sätt att testa designens funktionalitet hos det planerade föremålet innan produktens slutgiltiga tillverkning påbörjas. En prototyp av en ny modell som planerats under dagen kan t.ex. printas ut under följande natt, beskriver Vesa och konstaterar att 3D-printning kan revolutionera till exempel reservdelsmarknaden. – I framtiden kan anskaffning av reservdelar gå till t.ex. så, att kunden skickar en 3D-fil av den önskade produkten till ett lokalt företag som tillverkar reservdelar och hämtar sedan den utprintade produkten under följande dag. Logistiken kommer att revolutioneras.
ÅRSBERÄTTELSE
37
Kokkolalle kansallista näkyvyyttä Nationell synlighet för Karleby
K
OSEK on aina panostanut vahvasti viestintään, alueemme markkinointiin sekä alueemme yritysten markkinoinnin tukemiseen – usein nämä asiat nivoutuvat yhteen eri muodoissaan. Vuosien saatossa monet käytännöt ovat vakiintuneet. KOSEKin vuoden kiertokulkuun kuuluvat vakituisesti muun muassa Matkamessut, Kaupan ja Kulttuurin yö sekä syksyiset Alihankintamessut. Tärkeä, säännöllinen ja arvostettu elementti on myös kerran kuukaudessa ilmestyvä Yristystalo Evaldin uutiskirje. Toistuvien elementtien rinnalla tapahtuu paljon uutta ja vuosittain syntyy myös sellaisia uusia asioita, joiden toivotaan kehittyvän vakituiseksi osaksi KOSEKin vuotta. Tuoreena esimerkkinä vuoden 2013 lokakuussa ensimmäisen kerran järjestetty Meeting Point -tapahtuma, joka osoittautui välittömästi menestykseksi. Meeting Point 2014 keräsi Kokkolaan huhtikuussa yli 170 henkilöä yli sadasta yrityksestä sekä noin 20 kehitys- ja koulutusorganisaatiota. Tapahtuma kasvoi merkittävästi edellisestä vuodesta ja tapahtumapaikaksi vaihtui erinomaiset puitteet tarjonnut Snellman-sali. Mahtavaa Match Makingiä! Huhtikuussa vietettiin myös yritysten viestintä- ja mediapäivää, joka antoi yrityksille tilaisuuden kuulla media-alan ammattilaisten mielipiteitä niin alueellisen kuin valtakunnallisenkin uutiskynnyksen ylittämisestä. Yrittäjät saivat myös neuvoja oman viestintänsä ja markkinointinsa
38
VUOSIKERTOMUS
K
OSEK har alltid satsat mycket på kommunikation, marknadsföring av vår region samt gett stöd för marknadsföringen av regionens företag -ofta sammanknyts dessa ärenden tätt i sina olika former. Under årens lopp har många händelser blivit återkommande traditioner. Bland annat är Resemässan, Handelns och kulturens natt samt Underleverantörsmässan som ordnas på hösten numera bestående inslag i KOSEKs verksamhetsår. En viktig, regelbunden och uppskattad element är också Företagshuset Evalds nyhetsbrev som utkommer en gång i månaden. Vid sidan av de återkommande elementen händer det mycket nytt och årligen tillkommer också sådana nya evenemang som förhoppningsvis utvecklas till en permanent del av KOSEKs år. Som ett färskt exempel kan nämnas Meeting Point-evenemanget som ordnades i oktober 2013 och visade sig omedelbart vara en succé. Meeting Point 2014 samlade i april över 170 personer från över hundra företag samt cirka 20 utvecklings- och utbildningsorganisationer till Karleby. Evenemanget växte avsevärt från föregående år och platsen för evenemanget byttes till Snellman-salen som erbjöd utmärkta utrymmen för ändamålet. Magnifik Match Making! I april arrangerades också kommunikations- och mediadagen för företag. Företagen fick möjlighet att lyssna på när experter inom mediebranschen berättade om hur man tar sig över nyhetströskeln, såväl regionalt som riksomfat-
kehittämiseen ja mielenkiintoisena esimerkkinä pureuduttiin Kokkolan Tiikerit -ilmiön syntyyn. Päivän päätteeksi jaettiin Keskipohjanmaa-lehden tiedonjyväpalkinto, jonka sai KPO:n entinen toimitusjohtaja Arttu Laine. Keväällä 2014 ilmestyi myös Talouselämän Elinvoima-liite, joka kertoi Kokkolasta – pienestä suuresta menestyjästä.
tande. Företagarna fick också råd om hur de kan utveckla sin egen kommunikation och marknadsföring, och som ett intressant exempel berättades om faktorerna bakom fenomenet Tiikerit. I slutet av dagen utdelades Keskipohjanmaa-tidningens Tiedonjyvä-pris till KPO:s före detta verkställande direktör Arttu Laine. Våren 2014 utkom också Talouselämäs Elinvoima-bilaga som berättade om Karleby – den mycket framgångsrika lilla staden.
ÅRSBERÄTTELSE
39
Vilkas kesä Livlig sommar
K
esä 2014 oli tapahtumarikas. KOSEK koordinoi kampanjaa, jossa MTV Huomenta Suomi jalkautui Kokkolaan kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Viikon aikana MTV Huomenta Suomen kautta koko Suomelle tutuksi tuli iso joukko Kokkolan helmiä: Tankar, Neristan, Centrian 3D-skannerit ja sähköauto, alueemme veneteollisuus, Sakari Oramo ja Anu Komsi, foley-artisti Heikki Kossi ja Tiikeri-junnut. Suorassa lähetyksessä julkistettiin myös Kokkolan uusi tervaporvari, Halpa-Hallin toimitusjohtaja Janne Ylinen. Aamuvarhaisella ensiesitetyt ohjelmaosuudet uusittiin AVA-kanavalla päivittäin kahteen kertaan ja lisäksi niitä oli noin puolen vuoden ajan mahdollista katsoa netin kautta MTV:n Katsomon kautta. Huomenta Suomi -näkyvyyden myötä havaittiin mm. vahva kävijäpiikki Kokkolan Matkailun nettisivuilla, Visit Kokkola -tunnus jäi mieleen! Heti juhannuksen jälkeen KOSEK aloitti uuden ponnistuksen, kun Kalajoen loma-asuntomessut alkoivat maanantaina 23. kesäkuuta. Kahden viikon ajan KOSEKin, Kokkolan kaupungin, Kokkolan Matkailu Oy:n ja Centrian näyttävä osasto piti alueemme lippua korkealla Kalajoen hiekoilla – säässä kuin säässä. Yhteisenä teemana osastolla olivat kauppa, tapahtumat ja opiskelu Kokkolassa. Osastona jo edellisvuodesta tuttu, Elina Warstan kuvittama ja Kasper Tammelan suunnittelema ”kasvihuone”.
40
VUOSIKERTOMUS
S
ommaren 2014 var händelserik. KOSEK koordinerade kampanjen där MTV:s Huomenta Suomi tog sin an Karleby under den första veckan i juni. Under veckan fick hela Finland via MTV:s Huomenta Suomi bekanta sig med en stor mängd av Karlebys absoluta pärlor: Tankar, Neristan, Centrias 3D-scanners och elbil, regionens båtindustri, Sakari Oramo och Anu Komsi, foley-artisten Heikki Kossi och Tiikerit-junionerna. Karlebys nya tjärborgare årgång 2014, Halpa-Hallis verkställande direktör Janne Ylinen, offentliggjordes också i direktsändning. Programinslagen som sändes tidigt på morgnarna visades i repris på AVA-kanalen två gånger dagligen och därtill fanns det möjlighet att se dem via internet i MTV:s Katsomo under cirka sex månader. I och med synligheten i Huomenta Suomi observerades bl.a. en kraftig ökning av besökare på Karleby Turisms webbsida, Visit Karleby -symbolen hade effekt! Genast efter midsommaren började KOSEK med en ny satsning, när fritidsbostadsmässan i Kalajoki öppnade 23 juni. KOSEKs, Karleby stads, Karleby Turism Ab:s och Centrias representativa monter höll under två veckors tid vår regions flagga i topp på Kalajokidynerna – i alla väder. Det gemensamma temat i montern var handel, evenemang och studier i Karleby. Montern, ”växthuset”, illustrerat av Elina Warsta och planerad av Kasper Tammela, var redan bekant från föregående år.
Syystunnelmaa Höststämning
S
yksyllä KOSEK oli monessa mukana. Syyskuiseen Kaupan ja Kulttuurin yöhön KOSEK järjesti linja-autokyytejä maakunnasta. Suuren suosion myötä Pietarsaaresta linja-autoja tuli peräti neljä, Kaustisen ja Kalajoen suunnista yksi, kaikki kuusi ääriään myöten täynnä Kokkolan kaupan ja kulttuurin syysöisestä tarjonnasta kiinnostuneita. Alihankintamessuille KOSEK organisoi jälleen hyväksi havaitun, näyttävän yhteisosaston, jolle mukaan lähti merkittävä joukko kokkolalaisyrityksiä. Vuodesta toiseen vahvasti kasvava messutapahtuma veti Tampereelle jälleen noin tuhat näytteilleasettajaa 20 maasta.
U
nder hösten var KOSEK delaktig i flera projekt. Till Handelns och kulturens natt i september ordnade KOSEK busstransporter från landskapet. På grund av den enorma populariteten kom det till och med fyra bussar från Jakobstad, en från Kaustby och likaså en från Kalajoki – alla sex proppfulla med folk som var intresserade av utbudet under Handelns och kulturens höstnatt i Karleby. På Underleverantörsmässan använde KOSEK igen det välfungerande konceptet med en representativ sammonter där ett flertal företag från Karleby deltog. Mässevenemanget som växer kraftigt år för år samlade igen cirka tusen utställare från 20 länder till Tammerfors.
ÅRSBERÄTTELSE
41
KAUPAN JA KULTTUURIN YÖ SAI MAAKUNNAN LIIKKEELLE HANDELNS OCH KULTURENS NATT LOCKADE FOLK FRÅN HELA LANDSKAPET
S
yyskuun 12. päivä vietettiin jo kolmannen kerran Kokkolan keskustassa Kaupan ja Kulttuurin yötä. KOSEK otti tapahtumajärjestelyissä aktiivisen asiakkaiden hankintaroolin ja organisoi bussikyydityksen, joka osoittautui jättimenestykseksi: Pietarsaaresta busseja piti alunperin tulla kaksi, mutta määrä tuplattiin suuren kiinnostuksen vuoksi. Niinpä Pietasaaresta busseja tuli peräti neljä, Kaustiselta ja Kalajoelta yksi – kaikki kuusi ääriään myöten täynnä. Kokkolan keskustan yrittäjät ovat olleet tapahtumaan hyvin tyytyväisiä. Yksi heistä on Kulmakaapin Teemu Tuikka, joka toteaa, että heidän sijaintinsa tapahtuman kannalta on erinomainen. – Tapahtumaan osallistujista iso osa kulkee edestakaisin Tehtaankatua Halpa-Hallin ja Chydenian väliä, me olemme sopivasti matkan varrella! Tapahtumaan saapuvat shoppailijat olivat tullessaan sopivasti liikkeellä iloisella humputtelumielellä, ja kun valtaosa keskustan liikkeistä piti houkuttelevat ovensa yötä myöten auki, tapahtui Kaupan ja Kulttuurin yössä runsaasti mukavia kohtaamisia. Mainioita tarjouksia, yllättäviä löytöjä, uusia tuttavuuksia. – Kaupan ja Kulttuurin yö on hyvä piristys arkeen. Jokainen tapahtuma on ollut myös myynnillisesti hyvä, erityisesti ensimmäinen ja kolmas. Toisella kerralla 2013 myynnin notkahdus oli oma vikamme. Emme onnistuneet kampanjatuotteiden valinnassa. Syksyn 2014 Kaupan ja Kulttuurin yö oli erittäin onnistunut ja KOSEKin ajatus tarjota bussikyytejä maakunnasta oli tosi hyvä idea! Hyvät kokemukset jalostuvat uusiksi suunnitelmiksi tuleville vuosille!
42
VUOSIKERTOMUS
D
en 12 september firade man redan för tredje gången Handelns och kulturens natt i Karleby centrum. KOSEK tog en aktiv roll i arrangemangen genom att organisera busstransporter för att skaffa kunder till evenemanget, vilket visade sig vara en dundersuccé: Från Jakobstad skulle det ursprungligen komma två bussar, men antalet bussar fördubblades på grund av det stora intresset. Således kom det rentav fyra bussar från Jakobstad, en från Kaustby och likaså en från Kalajoki – alla sex proppfulla. Företagarna i Karleby har varit mycket nöjda med evenemanget. Ett av dem är Kulmakaappis Teemu Tuikka, som konstaterar att företagets läge med tanke på evenemanget är förträfflig. – En stor del av evenemangets deltagare går fram och tillbaka på Fabriksgatan mellan Halpa-Halli och Chydenia, och lämpligt nog finns vi där längs med vägen! De som kom till evenemanget var på ett glatt shoppinghumör, och när största delen av centrumbutikerna höll sina inbjudande dörrar öppna långt in på natten, inträffade det ett flertal roliga möten. Fina erbjudanden, överraskande fynd, nya bekantskaper. – Handelns och kulturens natt ger vardagen ett skönt lyft. Varje evenemang har också varit bra rent försäljningsmässigt, speciellt det första och tredje evenemanget. Försäljningssvackan år 2013 får vi skylla på oss själva. Vi lyckades inte i valet av kampanjprodukter. Handelns och kulturens natt på hösten 2014 var mycket lyckad och KOSEKs tanke om att erbjuda busstransporter från landskapet var en väldigt bra idé! Goda erfarenheter förädlas till nya planer för kommande år!
Kaupan ja Kulttuurin yö on hyvä piristys arkeen. Handelns och kulturens natt ger vardagen ett skönt lyft.
ÅRSBERÄTTELSE
43
TULOSLASKELMA RESULTATRÄKNING 1.1.2014 – 31.12.2014 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut
Liikevoitto (-tappio)
2014 2013
1 314 163,21 187 575,98 - 441 933,22 - 746 450,99 - 4 829,64 - 303 374,53
1 438 885,37 339 945,42 - 579 775,24 - 721 470,80 -5 505,45 - 461 651,00
5 150,81
10 428,30
Omsättning Övriga rörelseintäkter Material och tjänster Personalkostnader Avskrivningar Övriga rörelsekostnader Rörelsevinst (-förlust)
Rahoitustuotot ja kulut 4 757,42 9 226,26 Voitto (-tappio) ennen satunnaisia eriä 9 908,23 19 654,56 Voitto (-tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 9 908,23 19 654,56 Tuloverot - 3 358,03 - 21 011,61
Finansiella intäkter och kostnader Vinst (-förlust) före extraordinära poster Vinst (-förlust) före bokslutsdispositioner och skatter Direkta skatter
Räkenskapsperiodens vinst (-förlust)
Tilikauden voitto (-tappio)
44
VUOSIKERTOMUS
6 550,20
- 1 357,05
TASE BALANSRÄKNING 31.12.2014
2014
2013 A K T I VA
Pysyvät vastaavat Bestående aktiva Aineelliset hyödykkeet 14 488,94 16 516,34 Materiella tillgångar Sijoitukset 16 731,84 16 731,84 Placeringar Pysyvät vastaavat yhteensä 31 220,78 33 248,18 Bestående aktiva
VA S TA AVA A
Vaihtuvat vastaavat Rörliga aktiva Saamiset 182 964,62 392 590,92 Fordringar Rahat ja pankkisaamiset 1 280 086,28 1 322 425,44 Kassa och bank Vaihtuvat vastaavat yhteensä
1 463 050,90
VA S TA AVA A 1 494 271,68
1 715 016,36
Rörliga aktiva
1 748 264,54 A K T I VA
VA S TAT TAVA A
2014
2013 PA S S I VA
Oma pääoma Eget kapital Osakepääoma 50 000,00 500 000,00 Aktiekapital SVOP-rahasto 419 262,74 SVOP-fond Edellisten tilikausien voitto (tappio) - 29 380,21 Balanserad vinst (förlust) från tidigare räkneskapsperioder Tilikauden voitto (tappio) 6 550,20 - 1 357,05 Räkneskapsperiodens vinst (förlust) Oma pääoma yhteensä 475 812,94 469 262,74 Eget kapital
Vieras pääoma Främmande kapital Lyhytaikainen yhteensä 1 018 458,74 1 279 001,80 Kortfristiga Vieras pääoma yhteensä 1 018 458,74 1 279 001,80 Främmande kapital
VA S TAT TAVA A
1 494 271,68
1 748 264,54
PA S S I VA
ÅRSBERÄTTELSE
45
KOSEK on koordinoiva asiantuntija KOSEK är en koordinerande expert
K
OSEK, Kokkolanseudun Kehitys Oy, on kaikille yrittäjille ja kaikenkokoisille yrityksille tarkoitettu monipuolinen elinkeino- ja kehittämispalveluiden sekä yritysneuvonnan tarjoaja. Kokkolan kaupungin omistama kehitysyhtiö on perustettu syksyllä 2002, ja siitä lähtien sen yksi tärkeimmistä tehtävistä on ollut yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytysten kehittäminen Kokkolan seudulla. Tehtävänä on lisäksi edistää kuntien ja talouselämän keskinäistä yhteistoimintaa, valvoa alueen etua ulkopuolisen rahoituksen ja resurssien hankinnassa sekä tehdä alueen yrityksiä ja elinkeinoelämää tunnetuksi. KOSEKilla on tärkeä rooli koordinoivana asiantuntijana. Yrittäjän ei itse tarvitse miettiä, minkä alueella toimivan kehittäjäorganisaation puoleen hän kääntyisi. Yrittäjä voi aina ensimmäiseksi ottaa yhteyttä KOSEKin henkilöstöön. KOSEKin tehtävänä on tietää, millaista osaamista ja asiantuntijuutta eri kehittäjäorganisaatioista löytyy ja hakea yrittäjälle paras mahdollinen partneri. KOSEKin tehtävänä on auttaa sijoittuvia yrityksiä aloittamaan liiketoimintansa Kokkolan seudulla sekä jo alueella toimivia yrityksiä toimitiloihin liittyvissä asioissa. Henkilöstön koulutukseen ja rekrytointeihin liittyvät asiat kuuluvat myös neuvontapalveluiden piiriin. Rahoitukseen liittyvissä asioissa yrityksiä autetaan niin kehittämishankkeiden rahoituksen kuin yrityksen taloudenhallinnan suunnittelussa. KOSEK palvelee yrityksiä lisäksi uusien markkinoiden hakemisessa sekä omistajanvaihdoksissa. Alueen yrityksille neuvontapalvelut ovat maksuttomia. Yrityksiä neuvomassa KOSEKissa on asiantuntevat yritysasiamiehet, joilla jokaisella on omat erityisosaamisen alueensa ja vastuutoimialansa.
46
VUOSIKERTOMUS
K
OSEK, Karlebynejdens Utveckling Ab är en organisation som erbjuder alla företagare och företag av alla storlekar mångsidiga närings- och utvecklingstjänster samt företagsrådgivning. Utvecklingsbolaget som ägs av Karleby stad grundades hösten 2002 och en av dess viktigaste uppgifter har sedan dess varit att utveckla verksamhetsförutsättningarna för företag och samfund i Karlebyregionen. Vår uppgift är också att främja samarbetet mellan kommunerna och näringslivet, bevaka regionens intressen vid anskaffning av extern finansiering och resurser samt att göra regionens företag och näringsliv kända. KOSEK har en viktig roll som koordinerande expert. Företagaren behöver inte ensam fundera på vilken utvecklingsorganisation i regionen han ska vända sig till. Företagaren kan alltid i första hand vända sig till KOSEKs personal. KOSEK har som uppgift att veta vilken typ av kompetens och sakkunnighet det finns inom olika utvecklingsorganisationer och att söka fram den bästa möjliga partnern för företagaren. Det är KOSEKs uppgift att hjälpa företag som håller på att etablera sig i Karlebyregionen att starta sin affärsverksamhet samt att hjälpa redan verksamma företag i regionen när det gäller verksamhetslokaler. Sådana ärenden som personalskolning och rekrytering hör också till rådgivningstjänsterna. När det gäller finansieringsärenden får företagarna hjälp både när det gäller finansiering av utvecklingsprojekt och planering av företagets egen ekonomiförvaltning. KOSEK betjänar företagen också när de söker nya marknader eller funderar på ägarskifte. Rådgivningstjänsterna är kostnadsfria för företagarna i regionen. KOSEKs rådgivning sköts av sakkunniga företagsombudsmän som var och en har sina specialområden och ansvarsbranscher.
KOSEKin organisaatiokaavio KOSEKs organisationsschema
K
OSEKin hallituksessa on sekä elinkeinoelämän edustajia että omistajakaupunkien luottamushenkilöitä. KOSEKin toimitusjohtaja toimii esittelijänä hallituksessa. Valmistelutyöryhmä muodostuu omistajakaupunkien elinkeinoasioista vastaavista johtajista. Neuvottelukunnan muodostavat omistajien kaupunginhallitusten puheenjohtajistot sekä elinkeinoelämän edustajat, muun muassa yrittäjäjärjestön paikallisyhdistysten puheenjohtajat sekä alueen kehittäjäorganisaatioiden johtajat.
I
KOSEKs styrelse sitter både representanter för näringslivet och förtroendevalda i ägarstäderna. KOSEKs verkställande direktör är föredragande i styrelsen. Beredningsarbetsgruppen består av direktörerna för näringslivsärendena i ägarstäderna. I den rådgivande delegationen ingår presidierna för ägarstädernas stadsstyrelser och representanter för näringslivet, som bland annat ordförandena för de lokala företagarorganisationerna samt direktörerna för utvecklingsorganisationerna i regionen.
YHTIÖKOKOUS / BOLAGSTÄMMAN
N E U V O T T E L U K U N TA / R Å D G I VA N D E D E L E G AT I O N
HALLITUS / STYRELSEN
VA L M I S T E L U T Y Ö R Y H M Ä / BEREDNINGSARBETSGRUPP
T O I M I T U S J O H TA J A / VERKSTÄLLANDE DIREKTÖR
H E N K I L Ö K U N TA / P E R S O N A L E N Viisi yritysasiamiestä, projektikoordinaattori, tiedottaja, hallintosihteeri ja projektihenkilöstö (7 hlöä). Fem företagsombudsmän, projektkoordinator, informatör, förvaltningssekreterare, projektpersonalen (7 pers).
ÅRSBERÄTTELSE
47
Hallituksen jäsenet vuonna 2014 Styrelsemedlemmarna år 2014 Hallituksen kokoonpano 31.1.2014 saakka: Styrelsens sammansättning fram till 31.1.2014: Antti Isotalus, puheenjohtaja, ordförande Hannu Lounasto, varapuheenjohtaja, viceordförande John Hagnäs Mari Harmaala Kyösti Jukkola Terttu Korte Risto Pollari Kari Urpilainen Janne Ylinen
Hallituksen kokoonpano 1.2.– 29.4.2014 Kannuksen irtauduttua: Styrelsens sammansättning 1.2–29.4.2014 efter att Kannus dragit sig ur:
Hallituksen kokoonpano 29.4.2014 alkaen, varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti: Styrelsens sammansättning fr.o.m. 29.4.2014 enligt beslut i ordinarie bolagsstämma:
Antti Isotalus, Jonne Sandberg, puheenjohtaja, ordförande puheenjohtaja, ordförande John Hagnäs Anne Jokela, Mari Harmaala varapuheenjohtaja, viceordförande Kyösti Jukkola Mari Harmaala Kari Urpilainen John Hagnäs Janne Ylinen Kajsa Kouvo Markku Pohjonen Mauri Salo Janne Ylinen
Valmistelutyöryhmä vuonna 2014 Beredningsarbetsgruppen år 2014 Timo Mämmi Kansliapäällikkö, Kokkolan kaupunki Kanslichef, Karleby stad
KOSEKin toimitusjohtaja Verkställande direktör för KOSEK KOSEKin toimitusjohtajana 1.9.2014 lähtien on toiminut Anne Pesola. Verkställande direktör för KOSEK är Anne Pesola sedan 1.9.2014.
48
VUOSIKERTOMUS
Ylärivi vasemmalta/Övre raden från vänster: Janne Roiha, Jouko Peltola, Sami Viljanen, Ville Honkala, Päivi Korpisalo. Alarivi vasemmalta/Nedre raden från vänster: Piia Isosaari, Marjo Lindholm, Anne Pesola, Irma Leppälä, Johanna Haikola. Kuvasta puuttuvat/På bilden saknas: Stefan Jungell, Satu Kungsbacka, Sabina Storbacka, Jukka Oravainen.
KOSEKin henkilöstö 2014 KOSEKs personal 2014
ÅRSBERÄTTELSE
49
CREAMEDIA
KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY KARLEBYNEJDENS UTVECKLING AB Ristirannankatu 1 Ristrandsgatan 67100 Kokkola – Karleby Puh. /Tfn (06) 824 3400 info@KOSEK.fi, www.KOSEK.fi