Debatti 1/14

SOSIALI足 DEMOKRAATTINEN MIELIPIDELEHTI

NRO 1/2014

TEEMA: EUROOPPA

EUROOPPA EUROOPPA EUROOPPA EUROOPPA EUROOPPA EUROOPPA EUROOPPA

»Education is the most power­ ful weapon which you can use to change the world.« Nelson Mandela

DEBAttI PääTOIMITTAjA TIINA VESA TIINA.VESA@SONK.FI TOIMITUSSIHTEERI ANNI LAHTINEN KIRjOITTAjAT ANTTI ALAJA, MILLA GRANLUND, EVELIINA HEINÄLUOMA, TIINA HELMINEN, EVIN INCIR, LIISA KOMMINAHO, ARTHUR LOMARAINEN, NOORA LUUKKA, VICTOR MORATINOS, MAGNUS NILSSON, PIIA NORONEN, NELLI NURMINEN, KAISA PENNY, TUULIA PITKÄNEN, ELINA SAARIO, PEKKA TUURI, TIINA VESA yHTEySTIEDOT SOSIALIDEMOKRAATTISET OPISKELIJAT SONK RY, SAARINIEMENKATU 6, 00530 HELSINKI WWW.SONK.FI GRAAFINEN ULKOASU FREDRIK BÄCK WWW.FREDRIKBACK.FI PAINO ERWEKO OY WWW.ERWEKO.FI ILMOITUSTEN MyyNTI ANNI LAHTINEN PUH. 045 277 5070 PAASIHTEERI@SONK.FI

SISÄLLYS 4 PÄÄKIRJOITUS TIINA VESA 5 ANTEEKSI PYYTÄMÄTTÄ 6 DEBATTIA ENNEN

22 VALKO-VENÄJÄ – DIKTATUURI EUROOPAN KESKELLÄ arthur lomarainen

7 TEEMA: EUROOPPA

23 EU-VAALIT ENNEN

8 MUUTOS TULEE VAIN TEKEMÄLLÄ! kaisa penny

23 JÄLKIPÄÄKIRJOITUS

10 A PENNY FOR YOUR THOUGHTS milla granlund

21 EU – KRIISIEN HALLINNASTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIELLE tuulia pitkänen

11 EU:STA ON TEHTÄVÄ VASEMMISTOLAINEN! Anette karlsson 12 DEBATTI: EUROOPAN ENNUSTE NELLI NURMINEN 16 EUROKRIISI ON JÄRJESTELMÄKRIISI antti alaja 17 OIKEISTON PROFIILIT EUROOPASSA piia noronen 18 TAVOITTEENA TÄYSTYÖLLISYYS EUROOPPAAN noora luukka 19 DEMOKRATIAA TALOUSKASVUN EHDOIN elina saario 23 EU UR ETT SVENSKT PERSPEKTIV magnus nilsson

24 EVERY DAY IS the EIGHTh OF MARCH Evin Incir Victor Moratinos 25 KANSAINVÄLISTÄ SOLIDAARISUUTTA KÖÖPENHAMINASSA pekka tuuri 26 kirjA: Sovittelija Matti Paasivuori 1866–1937 Liisa Komminaho 27 eLOKUVA: 12 years a slave Tiina Helminen 28 eLOKUVA: Mandela – Pitkä tie vapauteen Eveliina Heinäluoma 29 SONKIN PUOLUE­K OKOUSALOITTEET 32 YHTEYSTIEDOT 33 LIittohallitus 2014 34 SEURAAVASSA NUMEROSSA

4 | PÄÄKIRJOITUS

PÄÄkIRjOItUS

T

äMäN vUODEN ensimmäisen Debatin teema on Eurooppa. Eurooppa on maantieteellinen alue, sen rajaa lännessä Atlantti, pohjoisessa Jäämerelle, idässä Uralvuoret ja Uraljoki sekä etelässä Välimeri. Eurooppa on toiseksi pienin maanosa, mutta silti täällä asuu kolmanneksi eniten ihmisiä. Euroopan voi myös jakaa Euroopan unionin jäsenmaiden mukaan, talousalueeseen, johon kuuluu EU:n ulkopuolisia valtioita sekä Euroopan neuvostoon, johon kuuluu myös maantieteellsesti Aasian puolella olevia valtioita. 50 valtiota ja yli 700 miljoonaa ihmistä voivat siis pitää itseään eurooppalaisina.

Eurooppalaisuus on mielentila. Tunnetta vahvistaa Euroopan unioni, mutta myös muut edellämainitsemani yhdystekijät. Silti mielentilaa eivät kaikki hyväksy. Joidenkin mielestä Suomen pitäisi olla yksin puolustusrintamassa, talousalueena, kaupankävijänä, lakien muodostajana, rajat suljettuina ja ilman kumppaneita.

Maantieteellisesti on kuitenkin mahdottomuus seisoa yksin Venäjän ja muiden pohjoismaiden välissä. Kuitenkaan kieleltämme emme sovi skandinaavien kanssa samaan kerhoon eikä slaavilaisuuskaan yhdistä Venäjään.

Sen sijaan, että suljemme rajat ja käännymme sisäänpäin, voisimme olla ylpeitä eurooppalaisia, suomalaisia, jotka hyötyisivät naapureistaan. Itärajalla venäläisten turismi on elvyttänyt montaa kuihtumassa olevaa pitäjää.

DEBATTI 1/2014

Ruotsin ja Norjan rajoja tuskin huomaa Lapin karussa maastossa. Kieli vain saattaa vaihtua ylittäessä rajat.

Venäjä on selkeästi halunnut nostaa suurvalta-asemaansa hyödyntäessään Ukrainan epästabiilin tilanteen.

Toiminta uhkaa Euroopan rauhaa, mutta myös Suomen ja Venäjän suhteita. Ruplan painuessa alas, suomalaiset yritykset Venäjällä kärsivät. Jos rajat suljetaan, kärsii turismi.

Miten päin olla, pyllistelläkö Eurooppaan vai itään?

Minusta eurooppalaisuus on suuri mahdollisuus. Sisämarkkinat ovat toimiessaan Suomelle suuri hyöty ja mahdollisuus puhumattakaan ihmisten ja työvoiman liikkuvuudesta. Meidän tulee eurooppalaisina kantaa yhteinen huoli rauhan sekä ihmisoikeuksien toteutumisesta. EU on ja sen tulee olla jatkossakin rauhanprojekti.

Tässä numerossa pohdimme sosialidemokraattista Eurooppaa, EU:ta, euroa ja niiden tulevaisuutta. Debatti on myös kokenut pieniä uudistuksia ulkoasussa ja sisällössä.

Jatkossa Debatin tekstejä julkaistaan myös omassa blogissa. Toivottavasti nautit numerosta yhtä paljon kuin sen tekijät. Ja äänestät eurovaaleissa toukokuussa.

TIINA VESA päätoimittaja

ANTEEKSI PYYTÄMÄTTÄ | 5

AntEEkSI PYYtÄMÄttÄ Stefan Wallin (r): »On aika, että Suomi tulee ulos kaapista.«

#UKRAINE The New York Timesin mukaan Merkel teki havaintonsa puhelinkeskustelussa Putinin kanssa. Merkel kertoi lehden mukaan Yhdysvaltain presidentti Barack Obamalle, että Putin on ”muissa maailmoissa”. (3.3.2014) Putin: Ukrainan korruptio on sellaista, mitä Venäjällä ei voida edes kuvitella. (4.3.2014) Putin: En tiedä miten G8-jäsenyyden käy. Jos muut maat päättävät olla tulematta kokoukseen, ei tarvitse tulla.

(4.3.2014)

#EUROvAALIT @LISASOUNIO Verkkouutiset 9.1.2014: Lisa Sounio pyrkii EU-parlamenttiin Verkkouutiset 8.2.2014: Eeva Ahtisaari kokoomustilaisuudessa – ”miehet ovat maailmalla” Verkkouutiset 7.2.2014: Lisa Sounio-Ahtisaari kertoo sivuillaan käyttävänsä nykyisin koko nimeään. Hän on naimisissa presidentin pojan Marko Ahtisaaren kanssa.

Demokraatti 10.2.2014: Martti Ahtisaari löysi euroehdokkaan kokoomusleiristä – ”Tuen totta kai Lisaa”

#SOTSHI Tuomas Enbuske @TuomasEnbuske>: Useampi paikallaollut lähde #ELCrew:lle Ensin sammui ministerin avustaja, sitten Arhinmäki.

Jortsu Jortikka @JortsuJ: Paavo otti viinaa iha kohtuudella. Me ollaa Törmäsen kans ryypätty nyt neljä päivää.

Paavo Arhinmäki: Voin ottaa myös Manun konttaamisen piikkiini.

Miapetra Kumpula @miapetrakumpula ”No niin, #Sotshi tunnelmista takaisin”, aloitti pj Backman. Sopeutustoimien kimppuun!

#TAHDON2013 @TAHDON2013 Mika Niikko (ps): ”Itse en uskaltaisi murentaa tätä luomakunnan alusta asti hyväksi todettua avioliitto– ja perhekäsitystä, joka hyvin selvästi nousee myös Raamatun sanasta.”

Peter Östman (kd): ”Aloite on ristiriidassa sen biologisen tosiasian kanssa että avioliitto on instituutio jonka tarkoitus on lisääntyminen.”

Teuvo Hakkarainen (ps):”Teuvo Hakkaraisen rinnasta ei tule maitoa vaikka kuinka lypsäisi tai imisi. Missä ovat heteroiden ihmisoikeudet?”

James Hirvisaari (m): ”Nyt syrjityiksi ovat vaarassa joutua perinteisen avioliiton kannattajat.”

Pentti Oinonen (ps): ”Toinen kummallinen perustelu on tasa-arvo. Ei naapurin naimisissa olevalla rouvalla edelleenkään olisi oikeutta mennä naimisiin naapurin naimisissa olevan herran kanssa, vaikka kuinka rakastaisivat toisiaan.”

DEBATTI 1/2014

6 | DEBATTIA ENNEN

DEBATTI 1/2014

TEEMA | 7

tEEMA: EUROOPPA

WIKI: EUROOPPA on maanosa, jota rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasusvuoret ja Mustameri kaakossa sekä Välimeri etelässä. Euroopassa asuu hieman yli 700 miljoonaa ihmistä ja Eurooppa on jakautunut 44–49 valtioon.

Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Toisen teorian mukaan nimi tulee foinikialaisten auringonlaskua merkitsevästä sanasta ereb.

Euroopalle piirretään useita erilaisia rajoja, jotka perustuvat poliittisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai käytännöllisiin näkökohtiin. Tämä on johtanut siihen, että on monta eri Eurooppaa, jotka eivät ole identtisiä keskenään.

Kaikki maantieteellisen määritelmän mukaiset Euroopan maat ovat Valko-Venäjää ja Vatikaania lukuun ottamatta jäseninä Euroopan neuvostossa, johon kuuluvat myös tavallisesti Aasian puolelle luetut Georgia, Armenia ja Azerbaidžan.

Termiä Eurooppa käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessa Euroopan unionin jäsenmaita. Tällä hetkellä liitossa on 28 maata. Talouspoliittisena käsitteenä Euroopalla voidaan tarkoittaa myös Euroopan talousaluetta, johon kuuluvat EU-maiden lisäksi Norja, Islanti, ja Liechtenstein.

LÄHDE: WIKIPEDIA, EUROOPPA

DEBATTI 1/2014

8 | TEEMA

JOHN ADAMS, WIKIMEDIA COMMONS

Muutos tulee vain tekemällä!

MADRID, TOUKOKUU 2010

E

urooppa elää keskellä vuonna 2008 alkanutta kriisiä, joka ei osoita loppumisen merkkejä. Yli viisi vuotta on odotettu käännettä parempaan, toteuttaen politiikkaa, jonka nyt voi todeta vain pidentäneen kriisiä entisestään. Tänään Euroopassa on jo 11,5 miljoonaa työtöntä alle kolmekymppistä, 120 miljoonaa köyhää ja 30 % eurooppalaisista lapsista elää syrjäytymisvaarassa. Etelä-Euroopan hyvinvointivaltiot ovat tuhon partaalla, ihmisten toivottomuus näkyy ehkä selkeimmin hurjassa itsemurhien määrien kasvussa. Kyse on kuitenkin maailman kehittyneimmästä maanosasta, joka on muuta maailmaa huomattavasti rikkaampi.

Oikeiston johtama Eurooppa on monin osin turtunut kriisiin. Vallalla on ilmapiiri, joka hyväksyy nollakasvun, korkean työttömyyden ja leikDEBATTI 1/2014

kaukset hamaan tulevaisuuteen. Me ennemminkin sopeudumme, kuin taistelemme tilannetta vastaan.

Tarvitsemmekin kipeästi radikaalin muutoksen politiikkaan, jos haluamme kehittää tai edes säilyttää eurooppalaiset hyvinvointivaltiot.

Nykyinen politiikkaa johtaa vain kurjistamisen oravanpyörään, jossa leikkaukset estävät kasvun syntymisen, joka johtaa velkaantumiseen ja lisäleikkauksiin. Vasemmiston on tarjottava uskottava vaihtoehto, joka keskittyy kasvun ja työllisyyden edellytysten luomiseen. Vaihtoehto jossa ihminen tulee ennen markkinoita, ja jossa talous palvelee hyvinvointia, eikä toisinpäin.

Työ ja kasvu Eurooppa kärsii niin talouskriisistä kuin vakavasta työllisyyskriisistäkin.

EU:ssa on jo 25 miljoonaa työtöntä, joista yli 11 miljoonaa on alle 30-vuotiaita. Yhä useampi on ollut työttömänä jo yli vuoden. Pelkästään nuorisotyöttömyys maksaa eurooppalaisille valtioille yli 100 miljardia euroa joka vuosi, inhimillisistä seurauksista puhumattakaan.

Tarvitsemme kiireesti toimia työn luomiseksi. Jokaisella eurooppalaisella on oltava oikeus työhön ja siitä saatavaan toimeentuloon. Meidän on asetettava työllisyys eurooppalaisen politiikan keskiöön. Tarvitsemme eurooppalaisen minimitoimeentulon, saavutetaan se sitten minimipalkan tai työehtosopimusten kautta. Myös eurooppalainen nuorisotakuu tulee saattaa voimaan kaikkialla Euroopassa ja sille tarvitaan riittävä rahoitus Euroopan tasolla.

Tarvitaan julkisia investointeja, olivat ne sitten infrahankkeita, jul-

TEEMA | 9

kista omistusta, tai palveluita, työn luomiseksi taantumassa. Vain työtä luomalla voimme luoda uutta kestävää talouskasvua, hyvinvointia ja turvallisuutta tulevaisuuteen.

Tarvitsemme parempaa ja johdonmukaisempaa talouspolitiikkaa.

Leikkausten välttämättömyys on kyseenalaistettava ja tilalle on tarjottava työhön, hyvinvointiin ja kasvuun perustuva vaihtoehto. EKP:n mandaattiin on lisättävä työllisyystavoite ja EU:n yhteisen talouspolitiikan keskiöön on nostettava työ ja kasvu, leikkausten ja keinotekoisten velka­ tavoitteiden sijaan.

Solidaarisuus EU:n jäsenmaat ovat riippuvaisia toisistaan ja toistensa talouksista: voimme pärjätä vain, jos muutkin pärjäävät. Kuitenkin muiden tarpeet huomioon ottavasta, keskinäisen riippuvuuden tunnustavasta solidaarisuudesta on tullut Pohjois-Euroopassa lähes kirosana.

Raja-aitojen ja kansojen vastakkainasettelun sijaan tarvitsemme yhteisiä sijoituksia kaikkien eurooppalaisten työllisyyteen, kasvuun ja hyvinvointiin. Tarvitsemme solidaarisuutta kansojen välillä, kaikkien yhteiseksi hyvinvoinniksi. Tämä tarkoittaa lisää yhteisvastuuta, hädässä olevien auttamista, mutta myös yhteisten sääntöjen noudattamista.

Tarvitsemme eurooppalaisia toimia niin veronkiertoa vastaan, kuin epäreilun verokilpailun kitkemiseksikin. Tarvitsemme rahoitusmarkkinaveron markkinoiden suitsemiseksi.

Tarvitsemme myös yhteisiä toimia ja ratkaisuja velkakriisin ratkaisemiseen, ennen kuin yksikään hyvinvointivaltio sortuu kokonaan jättäen kansalaiset ahneuden maksajiksi.

Demokratia Eurooppalainen päätöksenteko on karannut äänestäjien ulottuvilta. Kuitenkin suuret muutokset ovat mah-

»Vain työtä luomalla voimme luoda uutta kestävää talouskasvua, hyvinvointia ja turvallisuutta tulevaisuuteen.«

dollisia vain, jos niillä on äänestäjien tuki. Tarvitsemme lisää demokratiaa ja avoimuutta sekä päätöksentekoon, mutta myös päätöksentekijöiden valintaan.

Tarvitsemme eurooppalaista demokratiaa saavuttaaksemme tavoitteemme. Voimme esimerkiksi puolustaa työntekijöiden oikeuksia vain, jos saamme ulotettua työntekijöiden oikeudet yli kansallisten rajojen.

Tämä vaatii suuria rakenteellisia uudistuksia, joissa valtaa palautetaan kansalaisille. Tämä ei tarkoita EU:n hajottamista, vaan esimerkiksi parlamentin roolin kasvattamista ja muiden EU:n instituutioiden demokratisoimista.

Talouskriisin hoidossa on erityisen tärkeää, että avaamme päätöksentekoa kaikkien arvioitavaksi. Tukipaketteja hallinnoiva Troikka – EKP, EU:n komissio ja IMF – on korvattava demokraattisen valvonnan alaisella järjestelmällä, jonka toiminta on avoimesti tarkasteltavissa. Komission puheenjohtajan valinnan on noudatettava Euroopan parlamentin vaalien tulosta, ja komission poliittisuus on tunnustettava ja tuotava näkyväksi.

Kaikki edellä mainitut asiat ovat saavutettavissa. Kuitenkin Suomessa eletään poliittisessa tilanteessa, jossa vaihtoehdoista käydään aivan liian vähän keskustelua. Erilaiset, eriävät mielipiteet leimataan nopeasti haihatteluksi. Sopeutuksen, yleensä leikkausten tarve otetaan annettuna ja mitä tiukempia toimia esittää, sitä vastuullisemmaksi voi itseään kutsua.

Väitän kuitenkin, että todellinen vastuu on jotain aivan muuta. Vastuu on vaihtoehtojen rohkeaa etsimistä ja arviointia. Se on vaikeidenkin tosiasioiden tunnustamista ja populismia vastaan nousemista. Ja se on myös vastuunkantoa kaikista tehdyistä päätöksistä kärsivistä, vaikka nämä olisivatkin oman maan rajojen ulkopuolella asuvia.

Muutos tapahtuu kuitenkin vain tekemällä. Meidän jokaisen on vaadittava parempaa politiikkaa, parempia päätöksiä ja ennen kaikkea laadukkaita vaihtoehtoja. Vasemmiston on nostettava solidaarisuus, työllisyys ja yhteiskunnallinen tasa-arvo kaikkien ihmisten kesken takaisin politiikan keskiöön. Jos me emme ole jatkamassa eurooppalaisen rauhanprojektin tulevaisuutta, tasapainottamassa talousunionilla sosiaalisella ulottuvuudella, tai luomassa eurooppalaista hyvinvointia joskus utopistisilta tuntuvilla tavoitteilla, niin kuka olisi? Vasemmisto on aina kyennyt saavuttamaan mahdottomia, koska se on uskaltanut niitä tavoitella. Tätä minä haluan olla mukana tekemässä tänään, talouskriisin keskelläkin!

Kaisa Penny Kirjoittaja on SDP:n eurovaali­ ehdokas, Euroopan demari­ nuorten puheenjohtaja, Euroopan sos.dem. puolueen puoluehallituksen jäsen ja päivätöiltään sirkuskoulun apulaisrehtori. Kaisa on siis sosialisti, kahden tyttären äitinä feministi ja sirkuslaisena ilma-akrobaatti.

DEBATTI 1/2014

10 | TEEMA

A Penny for your thoughtS

K

aisa Penny on nuori eurooppalainen, joka haluaa palauttaa inhimillisyyden eurooppalaiseen politiikkaan. 32-vuotias feministi kertoo avoimesti olevansa federalisti, vaikka tietää tämän jakavan mielipiteitä omankin puolueen sisällä. Penny on avoimesti kritisoinut tukipaketteja, joilla autetaan pankkeja, mutta asetetaan kansalaiset ahdinkoon.

Lapsuutensa Tampereella viettänyt Penny toimii politikoinnin ohella tamperelaisen Sorin sirkuksen apulaisrehtorina. Ay-isän ja sairaanhoitajaäidin lapsi vietti lapsuutensa ilma-akrobatian parissa, kunnes matkustajakoneen siivet lennättivät nuoren naisen maailmalle.

Jo kouluikäisenä Penny tunsi vahvaa halua vaikuttaa. Turhankin energisenä oppilaana hän toimi oppilaskunnassa ja täytti kouluaikansa kaikella muullakin kuin koululla.

Opinnoissaan Penny kuitenkin pärjäsi ja lopulta opiskelu veikin hänet ulkomaille. Kotijoukot ovat aina kannustaneet toisinaan itsepäistäkin tytärtään toimimaan aatteidensa DEBATTI 1/2014

ja kiinnostustensa mukaan, oli kyse sitten sirkuksen mukana matkustamisesta tai opiskelijoiden oikeuksien puolustamisesta.

Kahden lapsen äidiltä kysyttäessä elämän kohokohtaa, ei vastaus pääse yllättämään. Omien lasten syntymät ovat ehdottomasti Pennyn elämän tärkeimmät hetket. Kansalaisten etua kansalaisuuteen katsomatta ajava YES:n puheenjohtaja mainitsee poliittisen uransa kohokohdaksi YES:n vuonna 2009 aloittaman nuorisotakuukampanjan. Se nousi Euroopan Sosialidemokraattisen puolueen kärkiteemaksi. Penny onkin ottanut kantaa eurooppalaisen työn tukemisen puolesta ja kannattaa työllisyydestä huolehtimisen nostamista yhdeksi EKP:n tehtävistä.

Sosialidemokratia on Pennylle ennen kaikkea arvomaailma, jolle hän perustaa oman elämänkatsomuksensa sekä toimintansa. Penny tunnistaan kansainvälisesti suurimman liikkeen mahdollisuudet muuttaa maailmaa yli maantieteellisten, kielellisten tai kulttuuristen rajojen.

Solidaarisuus näkyy Pennyn arjes-

sa pieninä tekoina, jotka voivat kuitenkin muuttaa toisen päivän tai koko elämän. Se on toisen työtaakan helpottamista kiireen keskellä, mikrolaina namibialaiselle maanviljelijälle tai rasistiseen huuteluun puuttuminen bussipysäkillä. Solidaarisuutta on lausua ääneen hiljaisen enemmistön kanta sekä heikompien puolustaminen myös silloin, kun se on vaikeaa tai epäsuosittua.

Euroopan kiertäminen on avannut eurooppalaisen elämän Pennylle toisin, kuin hän olisi sen kotoa nähnyt. ”Ole utelias ja luota itseesi” onkin tärkein elämänohje, jonka hän on saanut. Kun on opetellut asiansa, ei ole mitään pelättävää, mutta ei kuitenkaan pidä tuudittautua uskoon, että tietää jo kaiken. Silloin luultavasti ei tiedä paljon mitään. Eurokriisin Penny näkee toisin kuin monet muut, sillä hän on nähnyt sen espanjalaisten opiskelijoiden sekä portugalilaisten nuorten työttömien näkökulmasta.

Kun Suomessa väännetään vasemmiston tulevaisuudesta, on Penny keskustellut aiheesta keskitysleiriltä selvinneiden itävaltalaisten tove-

TEEMA | 11

PUHEENjOHTAjALTA

EU:StA On tEhtÄvÄ vASEMMIStOLAInEn!

reiden kanssa. Nuori puheenjohtaja on saanut viedä viestiä nuorisotyöttömyydestä Euroopan pääministereille. Tätä kautta hän toivoon vaikuttaneensa meidän kaikkien tulevaisuuteen.

Mutta miksi Eurooppa tarvitsee Kaisaa? Ja millainen on Kaisan Eurooppa? ”Koska tarvitsemme todellisia eurooppalaisia osaajia, jotka katsovat tulevaisuutta yli kansallisten rajojen. Tarvitsemme eurooppalaisen politiikan, kansalaisyhteiskunnan ja politiikan osaajia, sekä todellisen, vasemmistolaisen vaihtoehdon tekijöitä, joilla on myös näyttöjä kyvyistään.

Minun Eurooppani on solidaarinen ja ihmiset markkinoiden edelle asettava yhteisö, joka luo hyvinvointia, turvaa perusoikeudet ja takaa mahdollisuudet työhön ja osallisuuteen kaikille Euroopassa asuville.”

MILLA GRANLUND kirjoittaja on TASy ry:n

EUROOPAN UNIONI on ollut kriisissä jo kohta viiden vuoden ajan. Työttömyysluvut ovat kasvaneet koko EU-alueella.

Samaan aikaan oikeistopopulismi ja rasismi ovat nostaneet päätään. EU:n johdossa on liian pitkään istunut oikeistolaiset itsevaltiaat. Nyt on aika pistää piste oikeistolaiselle leikkauspolitiikalle ja nostaa vasemmistolaisia arvoja kannattavia päättäjiä muuttamaan EU-politiikan linjaa.

Unionin sisäistä demokratiaa ja kansalaisten sille antamaa legitimiteettiä tulee vahvistaa. Myös jokaisen eurooppalaisen oikeus maksuttomaan koulutukseen, riittävään toimeentuloon, ihmisarvoiseen asumiseen ja osaamista vastaavaan työhön tulee turvata ja julkisten palveluiden elvyttäminen on aloitettava heti. Sosialidemokraattien on tehtävä hartiavoimin töitä Euroopan hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi, jotta oikeistolainen politiikka saadaan pysäytettyä.

Tulevissa eurovaaleissa, 25.5.2014, jokaisella EU:n kansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa alueen tulevaisuuteen äänestämällä. Monet suomalaiset eivät ole kiinnostuneita eurovaaleista, koska “eihän kaukana Brysselissä tehtävät päätökset kosketa minua” tai “eihän pienellä Suomella ole vaikutusvaltaa”. Nämä ovat kuitenkin vääriä oletuksia. Todellisuudessa yhdellä kansalaisella on valtaa ja kyllä suomalainen europarlamentaarikko voi vaikuttaa.

Monella suomalaisella on myös virheellinen käsitys meppien työstä. Mepit eivät toimi oman maansa edustajien kanssa samassa ryhmässä, yhdessä puolustaen kansallisia asioita. Mepit toimivat omien arvojensa mukaisessa ryhmässä, jossa on saman arvomaailman edustajia useasta EUmaasta. Näin eurovaaleissa, kuten myös eduskuntavaaleissa kansalaisen kannattaa äänestää ehdokasta, joka vastaa hänen omaa arvomaailmaansa.

Suomen kaltaiselle pienelle maalle EU ja tiivis kansainvälinen yhteistyö ovat valtava etu, eikä meillä ole varaa sulkea rajojamme!

puheenjohtaja, jonka ikimuis­ toisin reissu on ollut reili

ANETTE KARLSSON

ympäri Eurooppaa.

SoNkin puheenjohtaja

DEBATTI 1/2014

12 | TEEMA

DEBATTI: Euroopan ennuste

Erkki Tuomioja

Heikki Patomäki

Kaisa Penny

Johannes

ulkoministeri

professori, euro­

Euroopan demari­

Niemeläinen

nuorten puheen­

taloustoimittaja

vaaliehdokas

johtaja, eurovaali­ ehdokas

Debatti haastoi neljä viisasta ratkomaan Euroopan ja Euroopan unionin haasteita sekä visioimaan maanosamme tulevai­ suutta. Keskustelu käytiin helmikuisena iltana puoluetoimistolla ja siitä olisi riit­ tänyt aineistoa toiseen jos kolmanteenkin vastaavaan juttuun.

DEBATTI 1/2014

TEEMA | 13

I. Euroopan yhdentymisen taustalla oli alunperin rauhan tavoitteleminen.

Uhkaako eurokriisi Euroopan rauhaa?

Tuomioja: Eurokriisi ei uhkaa valtioiden välistä rauhaa mutta yhteiskuntarauhaa kyllä. Sosiaaliset kustannukset ovat korkeat ja siitä seuraa yhteiskunnallista epävakautta.

Patomäki: Itse-toinen-suhteiden muuttumisella jyrkemmiksi on mahdollisesti vaikutus myös siihen, miten Euroopan integraatio tulevaisuudessa kehittyy. Jos integraatio jatkuu, se voi saada paljon kovemman ja militaristisemman muodon.

Penny: Levottomuudet esimerkiksi Kreikassa ovat tämän hetken asia mutta talouskriisin vaikutukset luokkajakoihin ja taloudellisiin epäsuhtiin yhteiskuntaluokkien välillä näkyvät vasta pitkän ajan kuluessa.

Niemeläinen: Toisaalta voi kysyä, että uhkaako eurokriisi EU:n perusrakenteita jossain määrin? Voiko tässä käydä niin, että kriisin kärjistyessä integraatio muuttuu käänteiseksi?

Patomäki: Se on mahdollista ja silläkin on vaikutuksia. Kaikista EU:n puutteista ja ristiriidoista huolimatta EU on ollut esimerkki siitä mitä multilateralismialueella sekä integraatioprosessilla voi saavuttaa. Jos se päätyy disintegraatioon niin sillä on myös esimerkinomaisia vaikutuksia muualla.

Tuomioja: Toistaiseksi ei mielestäni kuitenkaan ole näköpiirissä, että se olisi johtamassa disintegraatioon vaan ehkä realistisempaan integraatioon. Ja se on mielestäni tervettä kehitystä, koska EU:ssa on ollut vallalla sellainen ajatus, että mitä enemmän saadaan kierrätettyä rahaa Brysselin kautta ja heilutettua eurolippua niin

aina sen parempi. Eurokriisistä huolimatta jono EU:n ovella vain kasvaa.

Penny: Olen huolissani siitä, mitä se realismi tarkoittaa, koska tämän kriisin aikana nimenomaan ollaan haluttu tehdä vähemmän kaikkea sosiaalisen unionin eteen. On keskitytty kovaan talouspolitiikkaan.

II. Ei auta itku rahoitus­ markkinoilla – keinot eurokriisin selättämiseen Patomäki: Tapa, jolla tätä kriisiä on hoidettu, on minusta hyvin kontra­ finaalinen. ”Six-pack”-lainsäädäntö ja budjettikurisopimukset syövät kokonaiskysyntää Euroopasta koko ajan, tuloeroja syventämällä vielä enemmän. Prognoosi on aika huono.

Tuomioja: Instrumentit ovat välttämättömiä, mutta niitä pitää osata käyttää oikealla tavalla. Ja minulla ei ole mitään luottamusta Olli Rehnin ajatuksiin niiden käyttämisestä.

Penny: Iso ongelma on se, että näitä taloussopimuksia ei ole tasapainotettu sosiaalisin toimin.

Patomäki: Sosiaaliset ohjelmat, kuten työttömyysturvajärjestelmä tai Euroopan laajuinen minimipalkka, myös lisäisivät kokonaiskysyntää ja toimisivat tavallaan vakausmekanismina silloin, kun koko Eurooppaa kohtaa talouskriisi. Tämän suuntaisia askelia on otettu todella vähän.

Tuomioja: Parhaimmillaan tämä finanssikuripaketti voi olla harmiton, mutta se on potentiaalisesti hyvin vaarallinen. Mutta sehän oli asia, jonka oikeistopuolueiden johtajat sopivat ja toivat suoraan huippukokoukseen. Ja sitten taas oltiin tilanteessa jossa markkinavoimien sudet ulvoivat oven ulkopuolella ja uhkasivat raadella, jollei tulla sillä päätöksellä ulos.

Niemeläinen: Ainakaan pitkällä aikavälillä ei näillä nykyisillä eväillä luultavasti ratkaista eurokriisiä.

Tuomioja: Oleellistahan on myöskin toki se, että vakausmekanismin sääntö on sijoittajavastuun ensisijaisuus. Jos siitä pidetään kiinni, niin sillä on merkitystä.

Niemeläinen: EKP:n tai muiden euroinstanssien toiminnassa ei tosin ole juuri merkkejä siitä, että sijoittajavastuuseen päästäisiin.

Patomäki: Minusta näyttää siltä, että tämä toteutumassa oleva pankki­ unioni on pitkälti pankkien omien toiveiden mukainen ja käytännössä sijoittajavastuu jää suhteellisen vähäiseksi.

Tuomioja: Liian vähäiseksi. Ja joka tapauksessa kysymys on siitä, että halutaanko ja osataanko sitä käyttää. Mutta alussahan ei ollut mitään. Sehän torjuttiin silloin, kun ensimmäinen Kreikan paketti tuli oli kiire pelastaa Saksan ja Ranskan pankit.

Niemeläinen: Ja ne pelastettiin.

Patomäki: Ja kuka se sijoittaja on joka joutuu vastuuseen? Se ei välttämättä ole pankki, vaan kuten esim.

Kyproksen tapauksessa ihan tavallinen piensäästäjä tai yritys, jolla on rahaa pankkitilillä.

Penny: Tämä on erityisesti EteläEuroopan osalta ongelma, koska siellä tavallisilla ihmisillä on paljon enemmän rahaa pankkitileillään.

Niillä tileillä on eläkerahat ja tulevaisuuden turva, mitä hyvinvointivaltio ei takaa.

Niemeläinen: Lopulta kysymys on kuitenkin työn ja pääoman välisestä ristiriidasta. EU on ollut tähän asti vahvasti pääoman projekti. Toivottavaa olisi, että vaalien jälkeen myös työ saisi omat kannattajansa ylikansallisella tasolla.  DEBATTI 1/2014

14 | TEEMA

III. Euro Niemeläinen: Nykyisen kaltainen euro ei ainakaan ole mielestäni täysin kannatettava. Yhtenäinen maksuväline ei ole riittävä syy tukea tällaista rahapoliittista järjestelmää, mikä meillä tällä hetkellä on.

Penny: Totta. Mutta yksikään eurooppalainen kansallisvaltio ehkä Sak­saa lukuun ottamatta ei pärjää yksinään kansainvälisessä kilpailussa. Siksi me tarvitsemme toisiamme pystyäksemme takaamaan ihmisille hyvinvoinnin. Eli en kannata euroa sellaisena kuin nyt, mutta siinä on sellainen potentiaali, jolle meidän pitää rakentaa.

Patomäki: Euroopan keskuspankin mandaattia tulisi muuttaa niin, että tavoitteeksi tulisi täystyöllisyys ja kestävällä pohjalla oleva kasvu, myös sosiaalisessa ja ekologisessa mielessä.

Ja keskuspankkirahoitus tulisi mahdollistaa nimenomaan julkisen kulutuksen ja julkisten investointien tukemiseen sen sijaan, että rahaa syydetään rahoitusmarkkinoille.

DEBATTI 1/2014

Tuomioja: Euroa ei olisi koskaan pitänyt ottaa käyttöön tällaisenaan eikä siihen olisi kannattanut liittyä.

Mutta nyt on myöhäistä rypistää, kun on jo housuissa. Nyt pitää katsoa, että millä lailla siitä saadaan paremmin toimiva.

IV. Timo Soini Tuomioja: Oikeistopopulismi aiheutuu reaktiosta eriarvoisuuden kasvuun ja kokemukseen siitä, että oma asema on heikentynyt tai uhanalainen. Ja se on helppo kohdistaa sitten muukalaisiin, maahanmuuttajiin, epä­ määräiseen, tuntemattomaan ja vieraaseen viholliseen.

Patomäki: Nimenomaan. Lisäksi populismi pohjautuu kansan ja eliitin vastakkainasetteluun. Pitkään on ollut vallalla trendi poliittisen osallistumisen vähentymisestä niin puolueissa kuin muuallakin kansalaisyhteiskunnassa. Ihmiset kokevat kuilun kansalaisten ja valtiokoneistoa pyö-

rittävän porukan välillä valtavaksi. Ja tähän iskee se populistien sanoma.

Taloudellisen epävarmuuden lisäksi tässä on kyse myös aika syvästä demokratian kriisistä.

Niemeläinen: Työstä myös on tullut entistä epävarmempaa, kun globalisaatio on siirtänyt työpaikkoja kehittyville markkinoille. Työn jättämään tyhjiöön tarjoaa helpon ratkaisun identifioituminen entistä vahvemmin paikkaan ja kansaan.

Penny: Monissa maissa populistiset puolueet eivät välttämättä itsessään ole rasistisia, vaan rasismia on tietoisesti käytetty vastauksena eriarvoistumisen lisääntymiseen: ”Katsokaa, kun nuo tulivat tänne, teiltä loppuivat työt!” Ja kun se mielikuva on syntynyt, on sitä vaikea purkaa enää millään, mikä ei olisi monimutkaista ja kuulostaisi epäuskottavalta verrattuna näihin yksikertaisiin ja syyllistäviin argumentteihin.

Patomäki: Työväenliikkeellä perinteisesti oli myös valistuksellinen

TEEMA | 15

rooli. Kun ihmiset eivät enää osallistu ja ovat yhä enemmän kaupallisen ja viihteellisen median varassa, analyysi ympärillä olevasta maailmasta yksin­ kertaistuu. Ja silloin populistinen sanoma uppoaa helposti.

Tuomioja: Ei meillä itse asiassa rasismi ole lisääntynyt mutta siitä on tullut salonkikelpoista. Yksi syy on se, että ei ole enää samanlaista työväen­ liikettä. Ennen ihmiset kuuluivat porukkaan, jossa rasismia ei pidetty hyväksyttävänä, joten he pitivät rasistiset ajatukset ominaan. Nyt niitä pidäkkeitä ei enää ole.

Penny: Monesta muustakin eriarvoistavasta käytöksestä on tullut salonkikelpoista. Ei 90-luvun puolessa välissä avoimesti eduskunnassa haukuttu kotona toimeentulotuella olevia ihmisiä laiskoiksi.

Niemeläinen: Yleisesti edistyksellinen ajattelu ja demokratian periaatteet ovat uhattuna.Viimeisimpänä esimerkkinä Perussuomalaisten ajatuspajan Kunnat kuntoon -pamfletti, jossa pohdittiin äänimäärän kytkemistä verotukselliseen omaisuuteen.

Tuomioja: Toisaalta tällainen populistinen liike voi kesyyntyä niin kuin nyt jossain määrin näyttäisi tapahtuvan esimerkiksi Norjassa.

Näinhän kävi ensimmäisessä aallossa SMP:llekin Suomessa.

V. Askel kohti jotakin suurempaa – Euroopan ja unionin mahdollisuudet Tuomioja: Meillä on globaalilla tasolla muutama vuosikymmen aikaa siirtyä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen.

EU on tässä prosessissa tärkeä väline, jota pitää maksimaalisesti käyttää, ja joka tietyissä asoissa, kuten ilmastonmuutoksessa, on osoittanut kiitettävää johtajuutta. Euroopan tehtävänä on vauhdittaa parempaa yleistä globalisaation hallintaa.

Patomäki: Jos EU saadaan demokraattisten ja vasemmistolaisten voimien ohjaamaksi, sillä voi olla edistyksellinen voima myös globaalissa mielessä.

Penny: EU on hyvin tärkeä askel kohti jotakin suurempaa, koska se on kuitenkin ensimmäinen monikansallinen kokonaisuus, joka pystyy luomaan omaa lainsäädäntöä, jossa on demokraattisia elementtejä ja joka pystyy neuvottelemaan joistakin asioista yhtenä blokkina. Vaikka Euroopassa on paljon pieniä valtioita, yh-

dessä voimme olla johtajia joissakin asioissa.

Tuomioja: Esimerkiksi Pohjoismaiden suhteellinen menestys kaikissa näissä valtioiden kauneuskilpailuissa on herättänyt suunnatonta mielenkiintoa. Meidän pitäisi paljon aktiivisemmin viedä tätä pohjoismaista ajattelua muualle.

Niemeläinen: EU voisi esimerkiksi ottaa käyttöön ”vihreän new dealin” eli Euroopan laajuisen investointiohjelman, jolla pyrittäisiin vastaamaan globaaleihin haasteisiin ja toimittaisiin esimerkkinä.

Penny: Euroopassa on erittäin osaava työvoima ja korkeasti koulutettu väestö. Meillä on myös toimivat hyvinvointipalvelut ja infra. Eurooppalaisessa hyvinvointivaltiossa yrityksillä on aika helppoa, mutta me usein unohdetaan sanoa se ääneen.

Patomäki: Vasemmiston olisi aika nostaa uudelleen demokraattisen sosialismin idea ja sanoa, että se on myös kilpailukyvyn kannalta paras ratkaisu.

Tuomioja: Aamen.

Nelli Nurminen Kiitokset Annille, joka mah­ dollisti jutun kirjoittamisen!

DEBATTI 1/2014

16 | TEEMA

Eurokriisi on järjestelmäkriisi SYSTEM ROR ER»Ei ole sattumaa, että maksukyky­ vaikeuksiin ovat joutuneet juuri euro­ alueeseen kuuluneet maat.«

Suomessa eurokriisistä puhutaan Kreikan tai Espanjan kaltaisten maiden talouspoliittisten epäonnistumisten kautta. Kriisimaiden lainapaketteihin kohdistuva poliittinen vastustus on perustunut merkittäviltä osin siihen, että suomalaiset eivät halua muiden maiden ”vastuuttoman talouspolitiikan” maksumiehiksi. Pääministeri Katainen ja valtiovarainministeri Urpilainen ovat korostaneet, että euromaat vastaavat itse omista veloistaan, ja että vastineeksi lainapaketeista kriisimaat täytyy sitouttaa kovaan säästöpolitiikkaan. Kriisimaiden lainapaketit ja Euroopan vakausmekanismin kaltaiset instituutiot hyväksytään pitkin hampain, mutta eurobondien kaltaista yhteisvastuullisuutta halutaan välttää.

Valittua linjaa voi toki perustella poliittisen realismin näkökulmasta. Pohjoisten euromaiden julkinen mielipide toki vastustaa ”tulonsiirtounionia” ja yhteisvastuullisuutta. Ongelma on kuitenkin se, että poliittisesti mahdollinen ja taloudellinen todellisuus eivät kohtaa lainkaan euroalueella. Meillä ei ole juurikaan ymmärretty eurokriisin luonnetta finanssikriisin ja euroalueen valuvikojen laukaisemana järjestelmäkriisinä, joka ei korjaannu kriisimaiden tiukemman budjettikurin kautta. Ei ole sattumaa, että maksukykyvaikeuksiin ovat joutuneet juuri euroalueeseen kuuluneet maat. Euroalueen rakenteet luovat epävarmuutta rahoitusmarkkinoille ja ne eivät ole estäneet kilpailukyvyn epätasapainojen kehittymistä.

Euroalueen rakenteiden kehittämisen suhteen on otetDEBATTI 1/2014

tu muutamia askelia oikeaankin suuntaan. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi ilmoitti kesällä 2012, että EKP on valmis tekemään mitä tahansa euron pelastamiseksi. Jo pelkkä lupaus valtiovelkakirjojen ostoista sekundaarimarkkinoilla on riittänyt vakauttamaan kriisimaiden valtionvelkakirjojen korkotasoa. Toiseksi six pack -lainsäädännössä pyritään estämään makrotalouden epätasapainojen kuten liian suurten vaihtotaseen yli- ja alijäämien muodostuminen euroalueella. Pankkiunionin kautta pyritään hillitsemään rahoituksen järjestelmäriskiä.

Oma arvioni kuitenkin on, että euroalueen valuvikojen korjaamiseksi ja valuuttaliiton kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi ei ole tehty vielä lähellekään riittävästi.

Esimerkiksi EKP kulkee jo nyt osto-operaatioissaan mandaattinsa rajoilla. Epävarmuutta luo myös se, että Saksan perustuslakituomioistuimen päätöksessä EKP:n valtionvelkakirjojen ostotoimien katsottiin olevan Saksan perustuslain vastaisia. Niin poliittisesti haastavaa kuin se onkin, EKP kuitenkin tarvitsisi uuden duaalimandaatin jossa hintavakaustavoitteen rinnalle nostettaisiin työllisyys ja kasvu. Toiseksi EKP:n mandaatin pitäisi mahdollistaa finanssipolitiikan keskuspankkirahoitus, joka palauttaisi jäsenmaiden finanssipolitiikkaan liikkumavaraa.

Antti Alaja Kirjoittaja on projektitutkija Kalevi Sorsa -säätiössä.

TEEMA | 17

OIkEIStOn PROfIILIt EUROOPASSA EUROvAALIEHDOKAS Kaisa Penny puhui tiistaina 4.2.2014 teemaseminaarissa ”Oikeiston profiilit Euroopassa” Turun vanhalla Raatihuoneella. Seminaarin muita puhujia olivat ulkoministeri Erkki Tuomioja sekä Turun Yliopiston VTT Vesa Vares.

Tuomioja alusti kuuntelijat siihen, mitä oikeistopopulismi on ja missä Euroopan valtioissa populistisia puolueita on. Esimerkkeinä hän nosti esiin saksalainen Alternative fur Deutschland sekä tietenkin Suomen puoluekentältä tuttu Timo Soinin johtama Perussuomalaiset.

Tuomioja analysoi Euroopan unionin jäsenmaiden poliittisten puolueiden kannatusta viimeksi pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen. Kokonaiskuva on ollut pääasiallisesti sekava eikä yhdenmukaista kehitystä unionin alueella ole havaittavissa. Monissa maissa uudeksi ilmiöksi on noussut oikeistolainen tai jopa äärioikeistolainen populistipuolue, jotka ovat saaneet myös parlamenttiin edustajia. Useimmiten ominaista näille puolueille on maahanmuuttaja- tai islamvastaisuus sekä EU-vastaisuus.

Euroopan Demarinuorten puheenjohtaja Kaisa Penny linjasi kommenttipuheenvuorossaan, että sosialidemokraattien on tiukasti sanottava ei populististen puolueiden ajamalle linjalle. ”Tähän asti olemme olleet vain hiljaa ja seuranneet heidän toimintaansa. Esimerkiksi eräissä Keski-Euroopan maissa oikeistopopulistiset voimat ovat tehneet räikeitä ihmisoikeusloukkauksia ja me olemme katsoneet hiljaa vaieten vierestä. Eikö se silloin ole asian hyväksymistä?”, kommentoi Penny.

Hänen mukaansa ainoastaan nykyinen Vasemmistoliitto on yrittänyt jatkaa väittelyä ja vastustaa populistien ajaman linjaa. Penny toteaa, että meidän sosialidemokraattien on kerrottava ihmisille miksi populistien yksinkertaiset ratkaisut eivät tuo pitkällä tähtäimellä ratkaisua ongelmiin. Perussuomalaisten uhka on otettava tosissaan. Hyviä esimerkkejä sosialidemokraattien menestyksekkäästä kamppailusta löytyy esimerksiksi Lontoosta ja Wienistä.

Penny puhui myös siitä, että hän on huolissaan jos keskustavoimat saavat lisää kannatusta. Tällöin se johtaisi siihen, että maailmasta on muodostumassa ideologiaton. Kaikki on vain suurta yhtenäistä massaa. Tämä antaisi toisaalta mahdollisuuden vasemmistolaisen ideologian nousulle.

PIIA NORONEN kirjoittaja on kolmannen vuoden yleisen historian opiskelija sekä ToSy:n johtokunnan jäsen.

DEBATTI 1/2014

18 | TEEMA

tAvOIttEEnA tÄYStYöLLISYYS EUROOPPAAn PALTAMON KUNNASSA, Kainuussa, oli vuosina 2009–2013 käynnissä täystyöllistämiskokeilu. Sen piiriin kuuluivat kaikki kunnan 16–64-vuotiaat työkykyiset. Myös Sonkajärvellä oli samanlainen hanke, ja vaikka molemmissa kunnissa oli havaittavissa, että siirtymistä niin sanotusti avoimille työmarkkinoille ei tapahtunut oletetuilla prosenteilla, (työllistetyistä vain joka seitsemäs siirtyi töihin avoimille työmarkkinoille), niin harvat työllistetyt kuitenkaan lopettivat työnsä, vaikka heille tuli siihen kesken hankkeen mahdollisuus. Positiivisin vaikutus kokeilulla oli kunnan asukkaiden hyvinvointiin. Vaikka mitään suoria johtopäätöksiä ei voida kokeilun toimivuudesta valtion tasolla vetää, on kokeilun tuloksista syytä kuitenkin keskustella.

MITä ON TäySTyöLLISyyS? Täystyöllisyys on jo käsitteenä taloustieteessä jokseenkin ongelmallinen; puhtaasti täystyöllisyys tarkoittaa olematonta työttömyyttä, mutta varsinkin viimeaikoina täystyöllisyys mielletään enenmänkin niin, että yhteiskunnassa ei ole kysynnän puutteesta johtuvaa työttömyyttä vaan ainoastaan kitka- ja rakennetyöttömyyttä. Ajatellaan, että alle 3% työttömyys työkykyisissä voidaan nähdä täystyöllisyytenä. Tätä voidaan myös verrata niin sanottuun tasapainotyöttömyys-ajatteluun, jossa työttömyyttä siedetään niin kauan kun sillä ei ole inflaatiota kasvattavaa vaikutusta.

DEBATTI 1/2014

Tällöin valtio voi sietää hyvinkin korkeaa työttömyysprosenttia, ja tuottamattomat ihmiset pidetään reservissä.

Täystyöllisyys oli John Keynesin 1930-luvun laman jälkeisen valtion investointien roolia korostavan talousteorian osa, jota seurasi Yhdysvalloissa New Deal. Keynesiläisen aikakauden loppu tuli 1980-luvulla, kun Margaret Thatcherin uusliberalistiset talousopit nousivat länsimaisen talouspolitiikan keskiöön.

Nykyistä täystyöllisyys-keskustelua pyritäänkin usein leimaamaan kutsumalla sitä vähättelevästi jälkikeynesiläiseksi haihatteluksi. Nykyinen kapitalistinen talousjärjestelmä on saanut vankkumattoman jalansijan lähes kaikkialla maailmassa, ja uusklassisesti ajateltuna tietty työttömien reservi palvelee taloutta, ja näin myös koko yhteiskuntaa.

ISLANNISTA MALLIA Islanti on kuitenkin esimerkki toisenlaisesta, onnistuneesta talouspolitiikasta, joka on johtanut maksimityöllisyyteen. Kun talouskriisin seurauksena 2008 maan pankkisektori joutui ylitsepääsemättömiin ongelmiin, Islantilaiset poliitikot antoivat pankkien kaatua. Nyt maan työttömyysprosentti on 4 %, ja pääministerin tavoitteena on vielä puolittaa sen kautensa loppuun mennessä.

Finanssikriisin jälkihoidossa julkiset varat ohjattiin sosiaalisiin toimiin, kuten asuntolainojen anteeksian-

toon. Islantilaiset suuntasivat julkisia varoja laajoihin sosiaalisiin ohjelmiin ja maan sosiaali- ja terveyssektorille on jaettu lähes puolet vuotuisesta budjetista. Islannin talouspolitiikka on siis ollut vastavirrassa EU:n leikkauspolitiikan kanssa, ja nyt voidaan sanoa, että se on auttanut Islantia selviämään kriisistä huomattavasti EU:ta nopeammin.

Täystyöllisyyteen pyrkiminen, tai sen ylläpitäminen, oli 1970-luvulle asti useimpien länsimaisten valtioiden talouspolitiikan keskeisimpiä tavoitteita. Vaikka täystyöllisyys nostetaan edelleen säännöllisin väliajoin talouspoliittiseen keskusteluun myös Suomessa, sitä ei pidetä realistisena tavoitteena tai edes tavoittelemisen arvoisena. Kuitenkin yhteiskunta, jossa kaikilla työkykyisillä- ja haluisilla on olemassa oleva mahdollisuus työhön, on sekä ekonomisilla että sosiaalisilla mittareilla paremmin voiva. Sosialidemokraattien pitäisi nuorisotakuun ohella pitää aktiivisesti esillä myös esimerkiksi pitkäaikais- ja akateemista työttömyyttä, ja tuoda talouspolitiikkansa keskiöön täystyöllisyyden tavoite.

Koska talouspolitiikassa EU:n kasvuja vakaussopimuksen myötä Suomi on enemmänkin EU:n osavaltio, tulisikin meidän tavoitella Euroopan laajuista täystyöllisyyttä.

NOORA LUUKKA kirjoittaja on työmarkkina­ asioista hullaantuva jyväskylä­ läinen sosialidemokraatti.

TEEMA | 19

Demokratiaa talouskasvun ehdoin Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen vapaakauppa­ sopimukseen sisältyvä investointisuoja herättää pelkoa demokraattisen päätöksenteon ohittamisesta vapaan kaupan nimissä. Investointisuojaan liittyvät neuvottelut ovatkin tauolla komission asetettua tämän sopimuksen osan julkisten konsultaatioiden kohteeksi.

Euroopan unioni neuvottelee parhaillaan vapaakauppaja investointisopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa. Jo neuvottelujen aloittaminen on vaatinut kompromisseja. Ne koskevat esimerkiksi maataloutta, joka on perinteisesti ollut ristiriitojen värittämä unionin politiikan osa-alue.

Nyt vastatuuleen on joutunut vapaakauppasopimuksen osa, joka koskee sijoitusten suojaamista valtioiden toimia vastaan.

Investointisuojasopimus ja erityisesti siihen liittyvät riitojen ratkomismenetelmät ovat herättäneet huolta.

Vastaavia järjestelyitä sisältyy muihin vapaakauppasopimuksiin. Philip Morris -yhtiö on käyttänyt tällaista järjestelyä hyväkseen haastaakseen Australian oikeuden määrätä tupakka-askien varoitusmerkinnöistä. Kyse on laista, jolla kansanterveyden nimissä määrätään, ettei askeissa saa varoitusten lisäksi olla muuta tekstiä. El Salvadorissa puolestaan kultakaivosta menestyksekkäästi vastustanut kansanliike joutui taipumaan sijoittajien nostettua jutun valtiota vastaan.

Investointisuojasopimus voi pahimmassa tapauksessa vaarantaa valtion demokraattisen päätöksenteon. Vapaa­ kauppasopimus sisältää sekä tavaroiden, että palveluiden kaupan. On siis mahdollista, että sijoittaja haastaa valtion esimerkiksi terveyspalveluiden kauppaa koskien. Tällaista uhkakuvaa maalailee myös brittilehti The Guardianin toimittaja George Monbiot, mikä päätyy siihen, että investointisuoja vaarantaa koko vasemmistolaisen politiikan, valtion mahdollisuuden toimia kansalaistensa hyväksi.

Vapaakauppaneuvottelut eivät ole avoimia. Investointi­ suojasopimuksesta julkaistaan kuitenkin maaliskuussa luonnos. Euroopan unionin komissio aloittaa avoimen

konsultoinnin, jonka tarkoituksena on tuoda esiin sopimusta koskevat huolet ja mielipiteet. Konsultointi tulee olemaan avoinna kolme kuukautta ja tänä aikana kenen tahansa on mahdollista kommentoida sopimusluonnosta.

Komissio on julistanut tavoitteekseen sopimuksen, jossa sekä turvataan valtion oikeus lainsäädäntöön että mahdollistetaan investoinnit.

On kuitenkin ihmeteltävä, miksi investointeja suojaamaan tarvitaan erityisiä keinoja. Valtiot tarvitsevat ulko­ maisia sijoituksia pitääkseen kiinni talouskasvustaan.

Luulisi siis niiden jo valmiiksi pyrkivän sijoitusten houkuttelemiseen. Investointisuojasopimukset näyttävätkin suojaavan joko valtioita itseltään tai yhtiöiden rajoittamatonta kaupankäyntioikeutta.

Euroopan unionin jäsenmaita on komission mukaan osallisina sadoissa investointeja suojaavissa sopimuksissa. Näillä sopimuksilla ei kuitenkaan ole vaarannettu valtion lainsäädäntömahdollisuuksia. Investointisuoja­ sopimuksen sovittelua koskevat järjestelyt ovatkin sen huolestuttavin osa. On ymmärrettävää, että sijoittajat tarvitsevat takeita valtion mahdollista mielivaltaa vastaan. Sovittelujärjestelyt eivät kuitenkaan saa vaarantaa demokraattisesti valittujen parlamenttien tekemiä lainsäädäntö­päätöksiä.

Komission avaamat konsultoinnit ovat käynnissä euro­ vaalien aikaan. Keskustelu vapaakauppasopimuksen sisäl­ löstä ja investointisuojasta on tarpeen. Komission järjestämää konsultointia on syytä seurata, jotta se tuo esille monipuolisesti investointisuojaan liittyviä ongelmakohtia. Konsultointi ei saa muuttua pelkäksi sijoittajien näkökulman esiin nostamiseksi. Euroopan unionia on usein epäilty demokratiavajeesta. Erityisesti eurovaali­ ehdokkaiden onkin tärkeää tarttua komission tarjoamaan osallistumisen mahdollisuuteen.

Elina Saario Kirjoittaja on Etelä-Suomeen gradun pariin erakoitunut rosolainen.

DEBATTI 1/2014

20 | TEEMA

EU ur ett svenskt perspektiv Den 25 maj är det val till Europaparlamentet, något som ingen politiskt aktiv har missat. Tyvärr är det fortfarande få utöver oss politiskt intresserade som verkar bry sig om valet. I Sverige var valdeltagandet 45 % i förra Europavalet och i Finland 37 %. Tråkigt nog är detta inga extrema siffror utan valdeltagandet ser snarlikt ut i hela EU men frågan är varför utvecklingen i Finland och Sverige är så olika? Mellan EU-valet 2004 och 2009 ökade Sverige valdeltagandet med åtta procentenheter medan det i Finland minskade med en procentenhet. Hur kan två grannländer som varit medlemmar i EU lika länge ha så olika utveckling?

Sverige har under decennier varit ett delat land när det gäller EU – det finns de som säger JA till närmare samarbete och de som säger NEJ. 2009 var det första EU-valet som inte helt handlat om att vara för eller mot EU. Första gången frågan om ja eller nej dök upp var folkomröstningen om medlemskap 1994 och sedan om euron 2003, första gången vann ja-sidan och andra gången nej-sidan. Valet 2009 kom därför i större utsträckning att handla om andra sakfrågor och då framförallt upphovsrätt och integritet. Något som också gjorde att Piratpartiet fick ett fenomenalt valresultat och lyckades komma in i europaparlamentet med 7 % av rösterna.

Så vad kommer då hända med EU-debatten i Sverige 2014? Piratpartiets favoritfrågor om integritet har knappt diskuterats alls och förmodligen kommer de förlora de två platser de har idag. De främlingsfientliga Sverigedemokraterna som sitter i Sveriges riksdag finns inte representerade i Europaparlamentet idag. De har dessutom valt två helt okända kandidater till sin europalista. Risken finns ändå att de blir invalda men med två okända kandidater är det ändå inte helt säkert. För ungefär en månad sedan gjordes en större opinionsundersökning inför europaparlaments-

valet och Socialdemokraterna gjorde stora framgångar – de skulle enligt den få över 27 %. Detta vore givetvis ett fantastiskt resultat och skulle i så fall vara det bästa valresultat Socialdemokraterna någonsin fått i ett EUval. Ett val där svenska Socialdemokraterna ofta är mycket svagare än i riksdagsvalet.

När det gäller politiska frågor är det fortfarande svårt att svara på vad som kommer att diskuteras när valrörelsen drar igång på riktigt i april. Däremot är klimatfrågan en fråga som ofta kommer upp och där är de politiska skillnaderna tydliga. När Europaparlamentet i början av februari diskuterade förslaget till nytt klimatramverk som kommissionen presenterade i slutet av januari så fanns det stora skillnader mellan de svenska partierna. Regeringspartierna och framförallt Moderaterna har aktivt motarbetat flera av de förslag som den socialdemokratiska gruppen S&D har presenterat för ett bättre klimat. Exempelvis röstade de nej till högre krav på energieffektivisering, de röstade nej till skarpare krav på utsläppsminskningar och de röstade nej till effektivare system för utsläppsrätter. I Sverige talade däremot statsminister Fredrik Reinfeldt (m) senast i höst om att EU måste våga gå längre för att stoppa den globala uppvärmningen. På så sätt agerar Moderaterna i Bryssel tvärtemot vad de själva påstår sig stå för i debatter hemma i Sverige.

Utöver klimatfrågan är också jobbfrågan viktig och både Moderaterna och Socialdemokraterna har detta som prioriterad fråga. Socialdemokraterna har lovat att Sverige ska ha Europas lägsta arbetslöshet men också att EU måste prioritera jobben före andra frågor. Det innebär att garantin mot arbetslöshet (Youth guarantee) ska bli verklighet och att jobben sätts högt på agendan i de politiska samtalen på EU-nivå. Dessutom måste steg tas för att stoppa det ojämställda arbetslivet där kvinnor systematiskt diskrimineras.

Om väljarna kommer tycka detta är viktiga frågor återstår att se men förhoppningsvis blir det en politisk valrörelse där de politiska skillnaderna tydliggörs och där debatten inte handlar bara om JA eller NEJ till Europa.

Magnus Nilsson Socialdemokratisk kandidat till Europaparlamentet

DEBATTI 1/2014

TEEMA | 21

EU – kRIISIEn hALLInnAStA kEStÄvÄn kEhItYkSEn tIELLE

vIIME vIIKKOINA julkisuuteen on rävähtänyt riita, jossa Presidentintekijät-elokuvassa esiintyvät ovat pyrkineet rajoittamaan elokuvan levitystä. Syiksi riidalle on spekuloitu sitä, että kohtauksissa kuvataan suoraa puhetta, joka kuulemma kuuluu politiikassa vain kulisseihin. Näinköhän?

Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys eli SONKin Helsingin osasto arvioi SDP:n ehdokkaiden suorapuheisuuden OSY:n, TSL:n, SONKin ja YPSY:n järjestämässä paneelikeskustelussa Helsingissä 26.2. Osallistujina paneelissa nähtiin rivi SDP:n ykkösnimiä tulevissa vaaleissa.

Riitta Myller: ”Keskinäinen luottamus EU:ssa ja eurossa syntyy siitä, että luomme sääntöjä joita haluammekin noudattaa.”

Kimmo Kiljunen: ”Finanssikriisiin on muitakin ratkaisuja kuin nyt on tarjottu.on väärä tulkinta, että unionin säännöt pakottaisivat meidät kilpailuttamisiin ja yksityistämisiin.”

Johannes Koskinen: ”Kriisin myötä on otettu talouskuri välttämättömyytenä. Ei sellaista kuviteltukaan kun perustuslakia EU:hun tehtiin.”

Ilkka Kantola: ”Milloin tuli ensimmäisen kerran liikennevakuutusmaksu? Se on puuttumista yksilönvapauteen vakuutusyhtiön kautta. Pankkien kriisirahastossa on sama periaate.”

Miapetra Kumpula-Natri: ”Oikeiston Eurooppa on niin nähty. Ukrainan uutisointi on tuonut esiin sen, että EU:n tehtävä on pitää kansat rauhanomaisina keskinäisriippuvuuden kautta, rauhanomaisella tavalla. Tästä ei ole viiteen talouskriisivuoteen puhuttu, ennen kuin Ukraina toi sen taas esiin.”

Poliittista jargonia? Arvioikaa itse. Minä ja monet muutkin näemme puheessa kuitenkin suurta potentiaalia muuttaa mannerta sekä riittävän syyn kampanjoida oman ehdokkaan puolesta!

TUULIA PITKÄNEN kirjoittaja on Eu­idealisti ja SoNkin liittohallituksen jäsen.

DEBATTI 1/2014

22 | TEEMA

Valko-Venäjä – diktatuuri Euroopan keskellä

Itsenäisen Valko-Venäjän tasavallan historia alkoi 25 elokuuta 1991 Neuvostoliiton hajoamisesta.

Maa alkoi länsimaalaistua, maantieteellinen sijainti oli eduksi. 1980-luvulla alkanut kansanperinteen nousu jatkui. Kouluissa opetettiin valkovenäjäksi. Kansan identiteetti alkoi palautua.

Maata johti parlamentin puheenjohtaja. Tasavaltaan haluttiin presidenttiä ja vuonna 1994 järjestettiin maan historiassa ensimmäiset presidentinvaalit.

Valko-Venäjän neuvostotasavallan henki oli syvä kansalaisissa. Vaalikampanjan aikana Euroopan henkistä ja valkovenäjän kielen asemaa edistävä ehdokas Zenon Poznyakia leimattiin nationalistiksi. Toiselle vaalikierrokselle pääsi kaksi ehdokasta: vanhan ajan kommunistihenkinen Vyacheslav Kebitch ja nuori poliitikko Aleksandr Lukašenko, jonka vaaliteemana oli taistelu korruptiota vastaan.

Kansalaiset eivät halunneet paluuta vanhaan ja Lukašenkosta äänestettiin itsenäisen Valko-Venäjän presidentti. Nämä vaalit jäivätkin ainoiksi rehellisiksi vaaleiksi.

Lukašenko on pysynyt vallassa jo 20 vuotta. Hän sai mykistettyä opposition, maassa ei ole yhtään riippumatonta mediaa. Lukašenkon tahdosta Valko-Venäjä käyttää maan symboleita Neuvostoliiton ajalta. Lipusta ja vaakunasta on vain karsittu sirppi ja vasara pois. Venäjän lähipiiriin kuuluva maa on poliittisesti ja ekonomisesti sidottu. Maa on pahasti velkaantunut ja usein toistuvia ekonomisia ongelmia hoidetaan lainoilla.

Lukašenko diktaattorina on vahvasti pitämässä valtansa. Jos Valko-Venäjällä tapahtuisi vastaava tilanne, kuten Ukrainassa, niin sekä Venäjän miehittämässä, että eurooppalaistuneessa valtiossa hänen valta olisi loppunut. Silloin tulisi julki kaikki tieto siitä, missä ovat kaikki kadoksissa olevat poliitikot sekä virkamiehet. Kiovan Maidan-aukiolla tapahtuneen vallankumouksen jälkeen Lukašenko julisti, että vastaavanlaisissa mielenosoituksissa poliisit saisivat luvan käyttää tuliaseita kapinan mykistymiseen.

Arthur Lomarainen Kirjoittaja on SONKin liittohallituksen varajäsen ja kotoisin Valko-Venäjältä.

DEBATTI 1/2014

TEEMA | 23

EUROvAALIt EnnEn

vUONNA 2009 eurovaalien teemat vaikuttavat hyvin samanlaisilta kuin nyt. Ei sitä maailmaa muutetaakaan yhdessä kaudessa, vaan tekemistä riittää. Tässä poimintoja Debatin 2/2009 -numerosta, jossa käsitellään Eurovaaleja. Kuulostaa tutulta, eikö vain?

”Sosiaalinen Eurooppa ei saa lipsua käsistämme.” ”Timo Soinin ehdokkuus eurovaaleissa vaikuttaa aiheuttavan lievää paniikkia muissa puolueissa. Mutta ei Soinikaan ole kaikkivoipa, ja perussuomalaisten kaltainen puolue voi olla varsinainen kivireki vetää mukana.” ”Mikä on Suomen etu? Euroopan parlamentin vaaleissa ehdokas joutuu tekemään kolminkertaisen työn lähestyessään ihmistä. Täytyy käydä syvällinen keskustelu siitä, pitääkö ylipäätään äänestää. On perusteltava, että EU on meille hyvä juttu ja myös EU-vaaleissa kannattaa äänestää.

Vasta sitten voidaan aloittaa keskustelun siitä, mitä asioita itse ajaisi tullessaan valituksi. Työtä riittää, sillä edellisissä EU-vaaleissa äänestysprosentti oli 41,4.”

jÄLkIPÄÄkIRjOItUS

jOIDENKIN GALLUPPIEN mukaan Euroopan sosialistien ja demokraattien paikat lisääntyvät tulevalle europarlamenttikaudelle. Sen mukaan SDP voisi saada Suomesta jopa kolme paikkaa. Puolueen mukaan meillä on kovin lista ehdokkaita pitkään aikaan. Lista näyttää hyvältä, mutta kampanjan startti on jäänyt vaisuksi ja puolueväellä ei tunnu olevan energiaa muuhun kuin puoluekokouksen valmisteluun.

Onko piireillä työkaluja ehdokkaiden tukemiseksi? Saadaanko järjestöt mukaan siihen jalkatyöhön, jota ehdokkaat tarvitsevat, jotta edes ne kaksi tällä hetkellä olevaa paikkaa voidaan lunastaa? Näitä vaaleja ei tule hävitä EU-vastaisille eivätkä eurovaalit ole mikään kevyt välietappi kohti eduskuntavaaleja.

Toivon, että jokainen miettii, minkälaisen tulevaisuuden haluaa nähdä Euroopassa. Jos äänestää sosialidemokraattia, tietää miten sitä ääntä käytetään. Euroopan demarinuoret on julkaissut 10 kohdan manifestin, jossa on tavoitteita tuleville vuosille. Täystyöllisyys, Euroopan laajuinen minimipalkka sekä taistelu veroparatiiseja vastaan ovat esimerkkejä manifestin teemoista. Tavoitteet ovat realistisia ja saavutettavissa. Tutustu tavoitteisiin YES:n sivuilla ja lähde mukaan myös vaalityöhön.

EU:n tulevaisuus määritellään nyt. Jotta kehtaamme jatkossa puhua kansainvälisestä solidaarisuudesta, on demariliikkeen löydettävä yhteinen sävel sen ainaisen selkäänpuukottamisen ja valtataistelun sijasta.

TIINA VESA

”Hallituksen selonteko sivuuttaa sosiaalisen ja globaalin vastuun. Kesäkuun parlamenttivaaleissa voimme vahvistaa EU:n sosiaalista ja globaalia vastuuta äänestämällä parlamenttiin sosialidemokraatisen enemmistön nykyisen porvarijohdon tilalle.”

DEBATTI 1/2014

24 | KANSAINVÄLISESTI

Every day is THE EightH of March The yearly International Women’s Day took place on the eighth of March, just six days after the IUSY World congress in Copenhagen, Denmark. In the same city, but 104 years earlier, the Second Socialist International held a meeting which resulted in a declaration that one can look on as a predecessor to the International Women’s Day. Every year on the same date the whole world stands up together to fight discrimination and to promote gender equality. The struggle for equality is deeply rooted in the Social Democratic ideology. It is our firm belief that no person is free before all people are free. It is in the end also an issue of democracy. No person or group must be forced into a life of exclusion or be deprived of their rights just because of their gender. Women have during a long time sadly been deprived of exactly these rights and power has been concentrated in the hands of men.

Still, 104 years later, we haven’t come far. International reports shows that around the world at least every third woman has faced some kind of violation against her rights. The violation of women’s rights is a fact that can’t and must not be neglected. In many societies around the world we also see that men earn more than women for the same job. Women are DEBATTI 1/2014

»The struggle for equality is deeply rooted in the Social Democratic ideology.«

being treated as second class citizens.

Socialist and Social Democratic governments have fought for equal rights between the genders through stricter discrimination laws, a good child care system, adequately paid parental leave, and upholding women’s right to their own bodies. One of the latest victories in the struggle has taken place in Tunisia. After the revolution and the fall of the dictator Ben Ali, the Tunisian Social Democratic party Ettakatol managed to push for a progressive constitution that guarantees women and men the same rights.

At the same time other countries are taking the opposite road and head back in time. In Spain the conservative government, headed by Partido Popular (PP), wants to deprive women of their right to their own bodies through very restrictive abortion laws. The proposal for a new law entitled “Law for the Protection of the Life of the Conceived and the Rights of the Pregnant Woman” only permits interruption of pregnancies in two cases, rape or risk of death for the mother.

This deprives women of the right to

choose when to have a child. Instead parenthood – and conservative moral values belonging to the Middle Ages – are being forced upon them.

For us Socialists and Social Democrats there is no time for rest. We need to reconquer the struggle our precursors started. We need to stand up even higher today and demand all people’s rights. Neither Social democracy nor feminism are to be taken for granted.

Only when our voices are not loud enough inequality will prevail. But as long as we stand up together, resist, and show that we have the solutions of today and the future, we will manage to make a change. An equal world can’t wait. The Eighth of March is every day.

Evin Incir (Sweden) Secretary General IUSY – International Union of Socialist Youth Victor Moratinos (Spain) Vice President IUSY – International Union of Socialist Youth

KANSAINVÄLISESTI | 25

SCYTHIAN, WIKIMEDIA COMMONS

Kansainvälistä solidaarisuutta Kööpenhaminassa

SONKin varapuheenjohtajat Nelli Nurminen ja Pekka Tuuri sekä pääsihteeri Anni Lahtinen osallistuivat International Union of Socialist Youth IUSY:n kongressiin 27.2–2.3. Tämä oli kaikille SONKin edustajille ensimmäinen kerta IUSY:n kongressissa. Tanskassa järjestetyn suuren kansainvälisen kokouksen järjestämispaikka tuntui kodikkaalta, koska onhan Kööpenhamina pohjoismaalaisen hyvinvointivaltion pääkaupunki.

Tanskan demarinuoret (DSU) järjesti kokoukselle hyvät puitteet ja ohjelman. SONKin delegaatio oli saanut jo ennen kokouksen alkua vihiä, että muualla maailmassa täsmällisesti suunniteltuun kongressiohjelmaan suhtauduttiin rennommin kuin meillä Suomessa. Pääsääntöisesti kokous alkoi aamuisin tuntia tai kahta suunniteltua myöhemmin ja pinkkiin neuleeseen pukeutunut Tanskan parlamentin puhemieskin pääsi aloittamaan tervehdys­ puheensa tuntia suunniteltua myöhemmin. Me Pohjoismaissa olemme siis melko tiukkapipoista sakkia, koska pienetkin viivästymiset ärsyttävät.

Saimme yhdessä muiden pohjoismaalaisten järjestöjen kanssa kaikki ajamamme aloiteet läpi, muun muuassa kansainvälisestä finanssiverosta, taistelusta kotiväkivaltaa vastaan ja LGBT-henkilöiden oikeuksien parantamisesta. Hävisimme, yhdessä arabimaiden ja uskonnollisten Afrikan maiden kanssa, äänestyksen liittyen aloitteeseen kannabiksen laillistamisesta, mistä me pohjoismaalaiset järjestöt jätimme eriävän mielipiteen.

Kongressin jälkeen järjestettiin myös rauhallinen mielen­ilmaus Venäjän Kööpenhaminan suurlähetystön

edessä, vastalauseena Putinin saamalle luvalle käyttää aseellista voimaa Ukrainassa. Paikalla oli pari bussillista kongressiväkeä.

Ensi kesänä järjestetään Maltalla suuri kansainvälinen leiri IUSY World Festival ja ensi vuonna on Euroopan demarinuorten YES:n kongressi. YES:n puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2011 asti suomalainen sonkkilainen Kaisa Penny. Tarvitsemme vanheneville kv-osaajillemme seuraajia. Toivotan kaikki sydämellisesti tervetulleeksi SONKin kv-toimintaan!

Tutustu IUSY:n kongressin päätöksiin sivustolla www. iusy.org.

Pekka Tuuri Kirjoittaja on SONKin 2. varapuheenjohtaja, KV- ja kehityspoliittisen työryhmän puheenjohtaja sekä EU-vaalivastaava.

»Kongressin jälkeen järjestettiin myös rauhallinen mielenilmaus Venäjän Kööpenhaminan suurlähetystön edessä, vastalauseena Putinin saamalle luvalle käyttää aseellista voimaa Ukrainassa.«

DEBATTI 1/2014

26 | ARVOSTELIMME

MAttI PAASIvUORI – AgItAAttORI jA SOvIttELIjA KIRjA: SOvITTELIjA MATTI PAASIvUORI 1866–1937

SOvITTELIjA Matti Paasivuori 1866–1937 (2013) on elämäkerta Matti Paasivuoresta, Suomen ensimmäisestä työläistaustaisesta poliitikosta. Työväen Arkiston erikoistutkija Marjaliisa Hentilän teoksessa käydään yksityiskohtaisesti läpi kouluja käymättömän Paasivuoren nousu työväenliikkeen johtoon sekä SDP:ssä, että ammattiyhdistysliikkeessä. Ilmajoelta lähtenyt renkipoika, joka oli joutunut tottumaan työtekoon jo 8-vuotiaana, tempautui mukaan työväenliikkeeseen omien kokemustensa kautta. Sekatyömiehenä ja kirvesmiehenä työskennellyt Paasivuori näki ja koki omakohtaisesti työväestön heikon aseman.

Kirvesmiehen ura Paasivuorella ei kestänyt kauan.

Vuoden 1903 jälkeen hän siirtyi täysipäiväisesti työväenliikkeen palvelukseen tehden luottamustoimien lisäksi palkkatöitä muun muassa sihteerinä ja toimittajana. Hentilän kuvailema nuori Paasivuori ei ollut vielä kirjan nimen mukaisesti sovittelija, vaan ennen kaikkea agitaattori. Hän vaati tarmokkaasti työajan lyhentämistä, ja sai jopa potkut yhdeltä työmaalta tämän vuoksi.

Paasivuori ei hyväksynyt aseellista vallankumousta, ja pysyi sivussa sotatoimista vuonna 1918. Hänet pidätettiin DEBATTI 1/2014

sekä punaisten että valkoisten toimesta, mutta vapautettiin kuulustelujen jälkeen. Paasivuori oli ainoa SDP:n kansanedustaja sisällissodan jälkeisessä eduskunnassa 1918, ja hän puhui rohkeasti muun muassa punavankileirien lopettamisen puolesta ja monarkiasuunnitelmia vastaan.

Paasivuori toimi kansanedustajana yhtäjaksoisesti 1907– 1935, senaattorina 1917, ja Väinö Tannerin hallituksessa 1926–1927 hän toimi sosiaaliministerinä.

Hentilä käsittelee kirjassaan paljon SDP:n sisäisiä ristiriitoja, joihin Paasivuori joutui osittain tahtomattaan osalliseksi jäätyään oppositioon puolueen sisällä 1920-luvun alussa. Osaltaan tähän vaikutti Paasivuoren toiminta SAJ:n keulakuvana vielä kommunistien vallattua järjestön.

Hentilä kuvaa Paasivuorta ennen kaikkea ammattiyhdistysmiehenä. Hän toimi Suomen ammattijärjestön puheenjohtaja yhteensä viidesti vuosina 1909–1929. Kahdeksan tunnin työpäivä, työsuojelu ja sosiaaliturva olivat hänen poliittisen uransa tärkeimmät tavoitteet ja saavutukset.

LIISA KOMMINAHO

ARVOSTELIMME | 27

eLOKUVA: 12 years a slave

Orjuus ei ole vielä kuollut

12 Years a Slave kertoo vapaan tummaihoisen miehen, Salomon Northupin tarinan. North­ up eli New Yorkissa perheensä kanssa tehden puusepän ja viulistin töitä kunnes huijarit sieppasivat hänet ja myivät orjaksi New Orleansiin. Siellä hän kärsi seuraavat 12 vuotta.

Northupin ensimmäinen isäntä Ford kohtelee orjiaan inhimillisemmin. Fordin on kuitenkin pakko myydä Northup eteenpäin ja hän päätyy sadistiselle Edwin Eppsille. Epps ruoskii, raiskaa ja haukkuu orjiaan ja sen Northupkin joutuu kokemaan.

Tositapahtumiin perustuva 12 Years a Slave saa ahdistumaan ja voimaan pahoin.

Katsoja voi tuudittautua ajatukseen siitä, että kyseessä ovat menneisyyden tapahtumat. Täytyy kuitenkin muistaa, että orjuutta on vielä ja sitä tapahtuu muun muassa ihmiskaupan muodossa.

Elokuvan yhdessä pahimmista kohtauksista Northup roikkuu kaulastaan köydessä ja on varpaillaan, jotta ei kuolisi. Samalla kaikki muut orjat tekevät askareitaan Northupin ympärillä. Ohjaaja Steve McQueen kuvaa kohtauksen niin kuin se olisi arkipäiväistä. Northup ei kuitenkaan kuole vaan jatkaa matkaansa kohti vapautta.

Elokuvassa tehdään selväksi, että Northup on muita orjia parempi, osaahan hän lukea ja kirjoittaa. Orjien isäntä Epps pitää myös huolen, että orjien välit eivät olisi liian lämpimät. Elokuvan vaikuttavimmassa kohtauksessa Epps käskee Northupin ruoskimaan nuoren ja kauniin orjan Patseyn, Eppsin lempiorjan, jonka hän raiskasi useasti selittäen tekojaan rakkaudella.

Northup lopulta selviytyy työmies Bassin avulla. Hän ei usko orjuuteen ja suostuu lähettämään Northupin puolesta kirjeen New Yorkiin. Kirje toimii ja Northup tullaan hakemaan takaisin kotiin, perheensä luokse.

Parin vuoden takainen orjuudesta kertova kostotarina Django Unchained on kesy elokuva tähän verrattuna. 12 Years of Slavea oli vaikea katsoa loppuun asti ja juuri siksi jokaisen olisikin hyvä nähdä se. Tämä elokuva on jokaisen Oscar-palkintonsa ansainnut.

Tiina Helminen DEBATTI 1/2014

28 | ARVOSTELIMME

Etelä-Afrikan kansan taistelu kohti vapautta

eLOKUVA: Mandela – Pitkä tie vapauteen

Mandela – Pitkä tie vapauteen perustuu Mandelan omaelämäkertaan. Elokuva on kertomus ihmisestä, joka kasvoi kokemuksiensa kautta ja liikkeestä, joka pystyi muuttamaan palan maailmaa. Nämä kaksi tekijää – ihminen ja liike kuvastavat mielestäni elokuvan kuvaamaa Mandelan matkaa.

Mandela on itse korostanut sitä, että hän ei ole mikään pyhimys. Elokuva mielestäni onnistuu Mandelan inhimillisen puolen kuvaamisessa.

Mandela kuvataan miehenä, jolla on suhteita eri naisiin samaan aikaan, kun oma vaimo hoitaa kotona yhteistä lasta. Mies on myös laskelmallisen harkitseva suhtautumisessaan käynnistyviin ihmisoikeuskamppailuihin apartheid-hallintoa vastaan.

Elokuvan kerronnan mukaan alussa oli liike, johon Mandela koki tärkeäksi liittyä mukaan. Tämä liike ja sen liikkeessä pysyminen olivat muutoksen kannalta välttämättömiä. Jos kukaan ei olisi ollut pitämässä liikettä elossa, ei rotuerottelua kannattavaa Kansallispuoluetta olisi välttämättä saatu painostettua aloittamaan neuvottelut. Mandela pyrki itse saavuttamaan vankilan sisällä pieniä myönnytyksiä lähtien pitkien housujen sallimisesta mustille vangeille, mutta DEBATTI 1/2014

vankilan ulkopuolella väkijoukot taistelivat päämäärän puolesta. Kuten monesti käy, liikkeen sisälle muodostuu eri fraktioita. Niin kävi myös ANC:lle.

Elokuva antaa mielestäni Winnielle oikeutetun aseman apartheid-hallintoa vastaan käydyssä taistelussa.

Vaikka Winnie pysyy elokuvassa sivu­ roolissa, hänen asemansa ja tahto­ tilansa välittyvät katsojalle. Hänet revitään toistuvasti kotoaan lastensa luota viranomaisten kidutettavaksi ja hän joutuu katsomaan läheltä, kuinka hänen kanssakansalaisensa joutuvat jatkuvasti väkivallan uhreiksi. Kokemustensa vahvistamana hän uskoo, että väkivaltaan tulee vastata väkivallalla ja hänestä muotoutuu vahva poliittinen agitaattori.

Mandela- Pitkä tie vapauteen pyrkii tuomaan Mandelan ihmisoikeustaistelun keskeisimmät tapahtumat esille. Elokuvaa on arvosteltu epäpoliittisuudesta. Elokuvan käsikirjoi-

tuksesta on jätetty paljon pois ANC:n sisäistä vääntöä ja apartheidin purkamisesta käytäviä neuvotteluja.

Elokuvan tuottamisessa on tehty selvä valinta suunnata elokuva suurelle yleisölle. Toisaalta Mandelahahmon brändäämistä on tehty jo pitkään ja elokuvan voi nähdä heijastelevan tämän brändin luomaa kuvaa Madibasta. Mandelasta on tehty suurelle joukolle sopiva esikuva. Mies, joka sinnikkäästi odotti vuoroaan päästä neuvottelemaan rotuerottelun purkamisesta. Tämä tavoite saavutettiin, mutta Etelä-Afrikan kansa jatkaa edelleen taisteluaan kohti vapautta.

Maan uudistettua lainsäädäntöä kun värittää vahvasti uusliberalistinen suuntaus, joka pitää köyhän mustan väestön köyhänä ja takaa vauraille kansainvälisille yrityksille vallan pyörittää valtiota. Köyhyys ja eriarvoistuminen ovat lisääntyneet.

Eveliina Heinäluoma

SONK | 29

SOnkIn PUOLUEkOkOUSALOIttEEt SDP:n puoluekokous kokoaa 500 edustajaa Seinäjoelle 10.–12.5. päättämään puolueen linjoista ja henkilövalinnoista. SONKilla on myös viisi aloitetta puoluekokoukseen.

TyöELäMä SUOMEEN ON LUOTAvA KANSAL­ LINEN TyöSUHDEREKISTERI Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu työlle, työehtojen yhdessä sopimiselle sekä sille, että sovitusta pidetään kiinni. Näitä hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita koitetaan jatkuvasti heikentää eri suunnilta. Samaan aikaan työttömyyden varalle rakennettu turvaverkosto näyttää ajoittain hitaalle ja byrokraattiselle työttömän silmissä. Yhteisistä pelisäännöistä on pidettävä kiinni ja työttömyysturvan on oltava kannustava. Molempiin epäkohtiin auttaa työsuhdetietojen parempi liikkuvuus.

Työnantajan, tai tämän edustajan, tulisi kirjata työsuhderekisteriin kaikkien työntekijöiden työsuhteiden tiedot, kuten työsuhteen alkamisaika, työsuhteen tyyppi, työaika, palkka, työsuhteen päättymispäivä sekä -syy ja muut tarpeelliset tiedot. Rekisteriin olisi pääsy erikseen määrätyillä viranomaisilla.

Rekisterin tietoja voisi käyttää mm. seuraavissa tilanteissa: Harmaan talouden torjunta Kun työnantajan kaikkien työntekijöiden tiedot tulisi olla rekisterissä, olisi pimeän työvoiman käyttö helposti huomattavissa kun verrataan rekisterin tietoja todelliseen työntekijämäärään työpaikoilla.

Työehtojen noudattaminen Rekisteristä selviäisi suoraan, onko työntekijälle maksettava palkka työehtosopimuksen mukainen ja ovatko muut velvoitteet sekä irtisanomisajat työlainsäädännön mukaisia. Mahdollisissa riitatilanteissa rekisterin tiedot toimisivat näyttönä.

Työttömyysturvan hakeminen Kun tiedot työtunneista sekä palkasta ovat viranomaisen, kuten Kelan tai työttömyyskassan saatavilla suoraan rekisteristä, nopeutuu työttömyysturvahakemusten käsittely huomattavasti, kun soviteltua päivärahaa maksettaessa ei tarvitse enää odottaa palkkalaskelmaa tai palkkatodistusta työnantajalta.

Sovitellun päivärahan maksaminen nopeutuisi ja kannustaisi edelleen ottamaan vastaan myös lyhyitä työpätkiä.

Tähän ei tuleva 300 euron suojaosuuskaan pysty, sillä työssäoloa on seurattava joka tapauksessa.

Työsuhderekisterin vastustus keskittyisi todennäköisesti työnantajille koituvaan lisätyöhön. Kuitenkin, rekisterin voisi luoda sellaiseksi, johon työsuhteen tiedot syötettyään työnantaja saisi tulostettua esimerkiksi työsopimuksen tai Työsopimuslain 2:4 §:n mukaisen otteen työsuhteen keskeisistä ehdoista. Yhtä lailla järjestelmään voisi integroida palkanlaskennan, jolloin tiedot tulisi syötettyä palkanlaskennan yhteydessä, jolloin työmäärä ei lisääntyisi.

Työsuhderekisteriä laadittaessa tulee pitää huoli, että tietosuojakysymykset tulevat riittävässä laajuudessa otetuiksi huomioon.

Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry esittää, että SDP ryhtyy ajamaan Suomeen kansallista työsuhderekisteriä.

TERvEyDENHUOLTO TERvEyDENHUOLTOjäRjESTELMäN RAHOITUS yKSIKANAvAISTETTAvA Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on länsimaiden epäoikeudenmukaisin: Suomi on OECD-maiden vertailussa kärjessä siinä, kuinka hyvätuloisia suosien lääkärikäynnit jakaantuvat. Sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa jo nyt suuret ja kasvavat jatkuvasti. Terveydenhuoltojärjestelmän tarkoitus on kaventaa näitä eroja, mutta Suomeen muodostunut kahden kerroksen järjestelmä jopa syventää niitä suosimalla parempituloisia: Työssä-  DEBATTI 1/2014

30 | SONK

käyvillä on parhaimmillaan käytössä kolme eri järjestelmää ja työelämän ulkopuolella olevilla vain yksi.

Erillinen Kelan rahoituskanava yksityisiä terveyspalveluita ja työterveyshuoltoa varten täytyy vaiheittain purkaa. Nykyinen monikanavarahoitus paitsi ylläpitää sosioekonomis- ten väestöryhmien välistä eriarvoisuutta, myös kasvattaa järjestelmän kokonaiskustannuksia kannustamalla osaoptimointiin ja ylläpitämällä päällekkäistä palvelutarjontaa erityisesti työterveyshuollossa ja perusterveydenhuollossa. Lisäksi se luo henkilöstön saatavuusongelmia ja vaikeuttaa koko järjestelmän ohjattavuutta.

Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK ry esittää, että terveydenhuollon rahoitus tulee ohjata alueellisille toimijoille, jotka vastaavat myös palveluiden järjestämisestä.

Erillinen Kelan rahoituskanava yksityisvastaanotoilla ja työterveyshuollossa tapahtuvaa sairaanhoitoa varten täytyy vaiheittain purkaa, jotta terveydenhuoltojärjestelmän eriarvoistuminen voidaan pysäyttää. Työterveyshuolto ja opiskeluterveydenhuolto on säilytettävä rahoituksen muuttuessa, mutta ne tulee palauttaa alkuperäiseen rooliinsa osaksi ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä.

Työssäkäyvien ja opiskelijoiden palveluiden tason säilyminen tulee varmistaa muutoksen aikana.

vastata terveydenhuollon palveluista. Lisäksi tähän mennessä esitetty malli uhkaa lisätä päällekkäistä hallintoa ja vaikeuttaa järjestelmän huonoa ohjattavuutta entisestään hajauttamalla järjestämisvastuun kolmelle eri tasolle.

SONK ehdottaa, että terveydenhuollon rahoitus ja järjestämisvastuu tulee siirtää sellaisille alueellisille toimijoille, joiden väestöpohja on riittävän suuri myös erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämiseksi. Sosiaalihuollon rahoituksen ja järjestämisvastuun tulee olla samalla toimijalla kuin terveydenhuollon palveluiden integraation toteutumiseksi.

Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK ry esittää, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus kootaan alueellisille toimijoille, jotka vastaavat myös palveluiden järjestämisestä. Järjestämisvastuun väestöpohjan tulee olla vähintään 200 000, jotta alueilla on edellytykset myös erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämiseksi. Näin muodostuneiden alueiden on lisäksi tehtävä yhteistyötä erityisen vaativien ja kalliiden palveluiden järjestämisessä.

Järjestelmää uudistettaessa on kiinnitettävä huomiota myös kansalaisten demokratian toteutumiseen. Lisäksi haja-asutusalueiden lähiterveyspalvelut on tarvittaessa turvattava erityisjärjestelyin.

TERvEyDENHUOLLON jäRjESTäMIS vASTUU KUNTIA SUUREMMILLE HARTEILLE

KOULUTUS jA SIvISTyS

Maamme terveydenhuoltojärjestelmää tulisi uudistaa siten, että yhteiset varat käytetään mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti koko väestön terveyden edistämiseen, jotta kaikille voidaan taata perustuslain edellyttämät riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Tällä uudistuksella on kiire, sillä Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on länsimaiden epäoikeudenmukaisin ja yhä suurempi kultakaivos yksityisiä terveyspalveluja tarjoaville veroparatiisiyhtiöille.

SONK pitää terveydenhuoltojärjestelmän uudistamisen keskeisenä lähtökohtana paitsi järjestäjätahojen väestöpohjien kasvattamista myös erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen raja-aidan kaatamista, jotta edellinen ei enää kehittyisi jälkimmäisen kustannuksella, vaan molempia pystyttäisiin kehittämään tasapuolisesti ja turha hallinto voitaisiin karsia. Lisäksi mielestämme uudistuksen tulee tavoitella sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota, sillä nykyajan hyvinvointiongelmat, kuten esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmat, edellyttävät laaja-alaista, asiakaslähtöistä puuttumista sekä monialaista yhteistyötä.

Suhtaudumme hyvin skeptisesti siihen, että maamme hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa esittämät toimenpiteet riittäisivät uudistamaan järjestelmäämme perustuslakia vastaavaksi. Kunnat eivät ole osoittaneet yhteistyökykyä yhdistyäkseen riittävän vahvoiksi, jotta niillä olisi tosiasialliset edellytykset DEBATTI 1/2014

MAKSUTON KORKEAKOULUTUS SäILyTETTävä KAIKILLE OPISKELIjOILLE Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry on huolissaan maksuttoman korkeakoulutuksen säilyttämisestä kaikille opiskelijoille. Osa SDP:n kansanedustajista on puolustanut lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille, ymmärtämättä siitä johtuvia seurauksia yhteiskunnallemme joita maksut toisivat tullessaan.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilu on käynnissä vuoden 2014 loppuun asti. Tässä vaiheessa on kuitenkin jo tutkimustietoa, jonka perusteella lukukausimaksukokeilu on epäonnistunut täysin. Suomessa lukukausimaksukokeilun aikana ei ole saatu haluttuja taloudellisia tuloksia; suurin osa opiskelijoista saa mm. korkeakoulun rahoittaman stipendin opintojen kustantamiseksi, tämän johdosta hallinto- ja muut kulut ovat nousseet. Naapurimaassamme Ruotsissa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden määrä romahti 80 % lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen.

Myös Tanskassa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden määrä romahti huimasti lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen, jonka lisäksi Tanskassa stipendi- sekä hallintokustannukset ovat kolminkertaistuneet.

Lukukausimaksuista ei siis ole saatu Suomessa kokeilun aikana eikä naapurimaissamme tahdottuja tuloksia. Tutkimukset osoittavat, että lukukausimaksut ovat toimimaton ja kallis ratkaisu – myös Suomelle. Lukukausimaksut

SONK | 31

EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille madaltavat myös kynnystä ottaa maksut käyttöön kaikille korkeakouluopiskelijoille Suomessa. Lukukausimaksupolitiikka on lyhytnäköistä politiikkaa, jolla ei saavuteta mitään muuta kuin yhteiskunnan epätasa-arvon kasvamista.

Sosialidemokraatit ovat kautta aikojen rohkeasti puolustaneet maksutonta koulutusta ja liikkeemme yksi perusarvo on sivistys, joka kuuluu kaikille. Me demarit emme saa olla se liike joka romuttaa yhden yhteiskuntamme menestyksen kulmakiven, nimittäin koulutus, johon jokaisella on mahdollisuus osallistua sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Meidän sosialidemokraattien tulee pitää kiinni meidän omasta luomuksestamme, maksuttomasta koulutuksesta.

Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK ry esittää, että Sosialidemokraattinen puolue pitää kiinni maksuttomasta koulutuksesta jokaiselle opiskelijalle, jokaisella koulutusasteella.

SIvISTyS SDP:N KANTAvAKSI TEEMAKSI Koulutuspolitiikka on tärkeintä vapauttavaa, solidaarista ja oikeudenmukaista politiikkaa. Koulutuspolitiikka pitää nostaa politiikan keskiöön kunnallisella, valtakunnallisella, eurooppalaisella ja maailmanlaajuisella tasolla.

Hyvä elämä rakentuu tasa-arvoiselle lapsuudelle ja nuoruudelle, jonka pohja luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusasteella. Hyvä yhteiskunta rakentuu tasa-arvoiselle koulutuspolitiikalle, joka vapauttaa yksilöt ja tarjoaa heille täysipainoisen mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan toimintaan.

Koulutuspolitiikalla on mahdollista vaikuttaa lasten ja nuorten kehitykseen ja heidän mahdollisuuksiinsa pärjätä yhteiskunnassa ja elämässä. Kaikilla lapsilla pitää olla mahdollisuus osallistua maksuttomaan varhais- ja esiopetukseen sosioekonomisesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta. Päiväkotien, koulujen ja opetuksen eriytyminen alueen sosioekonomisen rakenteen mukaan on pysäytettävä.

Myös peruskoulu on tulevaisuudessa oppijalle maksuton, yhdenvertainen, yhtenäinen, inspiroiva ja moniarvoinen. Peruskoulussa sivistyksen siemenet kasvavat taimiksi, joita pitää vaalia huolella. Kaikilla pitää olla mahdollisuus osallistua opetukseen ja yhteiseen elämään koulussa. Suuri rooli kouluissa on ammattitaitoisella opetus- ja hoitohenkilöstöllä, joka takaa korkeatasoisen opetuksen, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus kehittää omia kykyjään turvallisessa ympäristössä.

Toisella asteella oppilailla pitää olla mahdollisuus joustavasti ottaa tutkintoonsa mukaan sekä yleissivistäviä että ammatillisia opintoja. Riittävän laajat yleissivistävät opinnot takaavat kaikille realistiset mahdollisuudet jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa sekä valmiudet osallistua yhteiskunnalliseen elämään. Toisella as-

teella, erityisesti ammatillisessa koulutuksessa tulee kiinnittää huomiota opettajien ammatillisiin ja pedagogisiin taitoihin. Oppivelvollisuusikää on nostettava niin, että se kattaa kokonaan toiseen asteen tutkinnon suorittamisen.

Oppimateriaalien on oltava oppijoille maksuttomia kaikilla koulutusasteilla. Laadukas ja riittävästi resursoitu uraja opinto-ohjaus perus- ja toisella asteella tukee nuoria löytämään juuri heille sopivan ja kiinnostavan alan.

Kaikilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä korkeakoulutukseen. Heikon luokkaliikkuvuuden ongelmaa ei ratkaista muuttamalla korkeakoulutusta maksulliseksi edes osittain vaan mahdollistamalla kaikille aiempaa paremmin pääsy korkeakoulutukseen. Korkeakoulutukseen pääsyyn ei saa vaikuttaa nuoren sosioekonominen tai etninen tausta eikä vanhempien koulutuksen taso.

Koulutuksella on merkittävä yksilön omia voimavaroja vahvistava rooli. Koulutuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on antaa tietoja ja taitoja aktiiviseen kansalaisuuteen; emansipoida yksilöt riippumatta heidän sukupuolestaan ja sosioekonomisesta tai kulttuurisesta taustastaan.

Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry esittää, että Sosialidemokraattinen puolue nostaa sanan “sivistys” sanojen “oikeudenmukaisuus” ja “työ” rinnalle. Puolueen tulee jatkossa olla sivistyksen, työn ja oikeudenmukaisuuden puolue. Sosialidemokraattisen puolueen hallituksen ja eduskuntaryhmän tulee johdonmukaisesti tehdä työtä tasa-arvoisen sivistysyhteiskunnan puolesta, joka kuuluu kaikille.

yLIOPISTOjEN jA AMMATTIKORKEAKOULUjEN TUTKIMUSTIETO OSAKSI POLIITTISIA PääTöKSENTEKOPROSESSEjA Valtio tilaa vuosittain asiantuntijapalveluja yli puolella miljardilla eurolla. Samalla valtion virkamiesten määrää on jatkuvasti vähennetty. Aiemmin virkamiesten hoitamat tehtävät teetetään nykyisin siis ulkopuolisilla konsulteilla.

Rehellinen politiikka edellyttää faktoja. Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry vaatii Suomen valtiolta näyttöön perustuvaa politiikkaa, jossa hyödynnetään johdonmu- kaisesti suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osaamista. Suomessa toimii tällä hetkellä 15 yliopistoa ja 25 ammattikorkeakoulua, jotka tuottavat eri tieteen- aloilla kansainvälisesti merkittävää tutkimustietoa.

Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK ry esittää, että Suomen valtion poliittisessa päätöksenteossa aletaan systemaattisesti hyödyntää maamme yliopistojen ja korkeakoulujen tuottamaa tieteellistä tutkimustietoa. SDP valmistelee tiedestrategian, jolla pyritään paitsi poliittisen päätöksenteon ja tutkimustiedon yhteyden vahvistamiseen, myös suomalaisen tieteen tilan parantamiseen.

DEBATTI 1/2014

32 | SONK

SOnk tOIMII YMPÄRI SUOMEn! SONKIN TOIMISTO: SOSIALIDEMOKRAATTISET OPISKELIjAT – SONK Ry. Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki sonk@sonk.fi www.sonk.fi Puheenjohtaja Anette Karlsson 0451129299 puheenjohtaja@sonk.fi

OPISKELIjOIDEN SOSIALI­ DEMOKRAATTINEN yHDIS­ TyS OSy, HELSINKI

TAMPEREEN SOSIALI­ DEMOKRAATTINEN OPISKELIjAyHDISTyS TASy

Puheenjohtaja Tuulia Pitkänen tuulia.pitkanen@gmail.com www.osy.fi

Puheenjohtaja Milla Granlund granlund.milla@gmail.com tasyry.blogspot.com

OTANIEMEN OPISKELIjA­ DEMARIT OODI, ESPOO

TURUN OPISKELIjOIDEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN yHDISTyS TOSy

Puheenjohtaja Eetu Ahonen eetu.ahonen@aalto.fi

Pääsihteeri Anni Lahtinen 0452775070 paasihteeri@sonk.fi

OULUN OPISKELIjOIDEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN yHDISTyS OOSy

Osoitteenmuutokset ja jäsenasiat toimisto@sonk.fi

Puheenjohtaja Heidi Keränen heidikeraenen@gmail.com oosy.sdp.fi

jOENSUUN SOSIALIDEMO­ KRAATTISET OPISKELIjAT jOSy Puheenjohtaja Noora Kettunen noora.kettunen1@gmail.com

jyväSKyLäN SOSIALI­ DEMOKRAATTISET NUORET jA OPISKELIjAT jSDN Puheenjohtaja Annu Komulainen annu.k.komulainen@student.jyu.fi www.jsdn.fi

LAHDEN DEMARI­ OPISKELIjAT LDO Puheenjohtaja Maria Rytkönen maria.rytkonen@jyu.fi

ROvANIEMEN SOSIALI­ DEMOKRAATTINEN OPISKELIjAyHDISTyS ROSO Puheenjohtaja Hannu Mällinen hmalline@ulapland.fi rosolaiset.blogspot.fi

SOSIALIDEMOKRAATTISET AMMATTIKORKEAKOULU­ OPISKELIjAT SOMA Puheenjohtaja Tony Viksten tony.viksten@hotmail.com soma.sdp.fi

Puheenjohtaja Essi Virtanen ess.virtanen@gmail.com www.tosy.fi

vAASAN SOSIALIDEMOKRAAT­ TISET OPISKELIjAT vSDO Puheenjohtaja Pekka Tuuri tuuri.pekka@gmail.com

ÅbO SOCIALDEMOKRATISKA STUDERANDE ÅSS Ordförande Kennet Mattfolk kennet.mattfolk@hotmail.com users.abo.fi/ass

ALUMNIOSASTOT: GLObAALISOSIALIDEMO­ KRAATIT GSD, HELSINKI gsdsuomi.wordpress.com

TöLö UNGA SOCIALISTER TUS, HELSINKI www.tolounga.net

DEBATTI 1/2014

SONK | 33

LIIttOhALLItUS 2014 PUHEENjOHTAjISTO: Anette Karlsson: Minun Eurooppani on oikeudenmukainen.

Nelli Nurminen, TUS: Minun Eurooppani on terve.

Pekka Tuuri, VSDO: Minun Eurooppani on yksi iso hyvinvointivaltio.

jäSENET: Hanna Huumonen, JSDN: Minun Eurooppani on yhdenvertainen.

Artturi Jyrkkänen, TOSY: Minun Eurooppani rakastaa.

Heidi Matkaselkä, SOMA: Minun Eurooppani on kansainvälistä yhteistyötä.

Tuulia Pitkänen, OSY: Minun Eurooppani on rauhanprojekti. Koska Ukrainan tapahtumat eivät saa toistua.

Maria Rytkönen, LDO: Minun Eurooppani on solidaarinen.

Tuomas Timonen, JOSY: Minun Eurooppani on onnellinen.

vARAjäSENET: Milla Granlund, TASY: Minun Eurooppani on yhteinen.

Elisa Gebhard, OSY: Minun Eurooppani on yhteisvastuullinen.

Veli Hemming, JSDN: Minun Eurooppani on sama kuin sinun.

Arthur Lomarainen, TOSY: Minun Eurooppani on turvallinen.

DEBATTI 1/2014

34 | DEBATTI

DEBAtOIjAt

TIINA VESA, PÄÄTOIMITTAJA

ANNI LAHTINEN, TOIMITUSSIHTEERI

NELLI NURMINEN, TOIMITUSKUNNAN JÄSEN

"minun Eurooppani on suvaitsevainen,

"minun Eurooppani on yhteinen,

avoin ja yhdenvertainen."

se kuuluu kaikille."

"minun Eurooppani on edelläkävijä."

Tähän lehteen minä kartoitin kirjoittajat,

Tähän lehteen minä kokosin järjestöllisiä

Tähän lehteen minä kirjoitin jutun Eu­

juttuaiheet, pidin huolta deadlineista,

juttuja, hankin mainoksia ja tuin toimi­

roopan ja Eu:n tulevaisuutta käsitellees­

hoidin yhteydenpitoa toimituskunnan

tuskunnan työtä sekä hoidin asioimisen

tä keskustelutilaisuudesta, jonka Annin

jäsenten kanssa, luin jutut läpi sekä

painon kanssa. parasta tämän debatin

kanssa organisoimme helmikuussa.

editoin niitä tarvittaessa. ja kaikkea

tekemisessä oli mahdollistaa ja tukea

parasta tämän lehden tekemisessä oli

muuta säätöä siinä valissä. parasta

motivoituneen toimituskunnan työtä

se, että sain valtavasti uusia näkökulmia

tämän debatin tekemisessä oli ihmisten

lehden kehittämisessä vielä entistä

ja opin paljon. oli jännittävää käydä

innostuminen juttuihin ja niihin ”rakas­

paremmaksi.

oman mukavuusalueensa ulkopuolella ja

tuminen”. oivallukset, mielipiteet, ideat,

haastatella asiantuntijoita aiheesta, jossa

sosialidemokratia.

itse on vain harrastelija.

SEURAAvASSA nUMEROSSA: AktIvISMI! DEbATTI jATKUU NETISSä: FACEbOOK.COM/DEbATTI.LEHTI WWW.DEbATTILEHTI.FI MUISTA! SONKIN EU­KOULU PIDETääN 11.–12.4.

LISäTIETOjA WWW.SONK.FI/TAPAHTUMAT DEBATTI 1/2014

www.tradeka.fi

Yhteiskuntavastuu on kiinteä osa Osuuskunnan toimintaa Osuuskunta Tradeka-yhtymä tukee yleishyödyllistä toimintaa tänäkin vuonna. Uusimpana kohteena on Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry, joka on järjestänyt Osuuskunnan rahoituksella omaishoitajille mahdolli-

suuden yksilölliseen lomaseen järjestämällä myös sijaishoidon omaishoitajan loman ajaksi.

Osuuskunta tukee entiseen tapaan myös Ensi- ja turvakotien liiton, Parasta Lapsille ry:n ja Tatsi ry:n toimintaa.

Osuustoimintaa ja kuluttajien asemaan liittyvää tutkimustoimintaa tuetaan mm. Suomen kulttuurirahaston OTK:n rahaston sekä Kansan sivistysrahaston Tradeka-yhtymän rahaston kautta.

36 |

A7 W1

DEBATTi

NRO 1/2014

OTA YHTEYTTÄ!

HALUAN LIITTYÄ SONKIN JÄSENEKSI. Haluan liittyä Demarinuorten jäseneksi. haluan saada lisää tietoa SONKista.

POSTIMAKSU MAKSETTU

haluan saada lisää tietoa Demarinuorista.

Tilaan Debatin ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan tms.

Tilaan Debatin (30 euroa / vuosi).

En halua, että minulle lähetetään enää Debattia.

Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite.

Nimi ja syntymäaika Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Oppilaitos Päiväys ja allekirjoitus DEBATTI 1/2014

SOSIALIDEMOKRAATTISET OPISKELIJAT SONK RY TUNNUS 5003105 00003 VASTAUSLÄHETYS