Debatti 1 16 web

SOSIALI足 DEMOKRAATTINEN MIELIPIDELEHTI

NRO 1/2016

Tieto

Tieto Tieto

DEBATTI Debatti on Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry:n julkaisema itsenäinen mielipidelehti, jonka kannat eivät välttämättä edusta järjestön poliittista linjaa.

PÄÄTOIMITTAJA NELLI NURMINEN NELLI.NURMINEN@HELSINKI.FI TOIMITUSSIHTEERI NOORA LUUKKA KIRJOITTAJAT JUHANA HARJU, TOMMI HEINO, HANNA HUUMONEN, EETU KINNUNEN, MATTI LEHTO, NELLI NURMINEN, EEMELI PELTONEN, MARIA RYTKÖNEN YHTEYSTIEDOT SOSIALIDEMOKRAATTISET OPISKELIJAT SONK RY, SILTASAARENKATU 18–20 C 6.KRS, 00530 HELSINKI WWW.SONK.FI GRAAFINEN ULKOASU FREDRIK BÄCK PAINO ERWEKO OY WWW.ERWEKO.FI ILMOITUSTEN MYYNTI NOORA LUUKKA PUH. 045 277 5070 PAASIHTEERI@SONK.FI

SISÄLLYS

4 PÄÄKIRJOITUS nelli nurminen 5 ANTEEKSI PYYTÄMÄTTÄ 6 Kun viha palasi politiikkaan Eemeli Peltonen 8 TEEMA: TIEDE 9 V*ttu mitä p*skaa HANNA HUUMONEN 10 Kriittinen rokote nelli nurminen 13 Adam Smith ja epärationaalinen kuluttaja eetu kinnunen

16 Tietoyhteiskunnan itsensämyyjät maria rytkönen 19 KOLUMNI: Politiikan museovirasto matti lehto 21 KLASSIKKO: Kansalaisen paras – Pekka Kuusi ja 60-luvun sosiaalipolitiikka Tommi Heino 22 DOLLAR GENERAL Juhana Harju 24 YHTEYSTIEDOT 25 DEBATTI STAILAA 26 SEURAAVASSA NUMEROSSA

4 | PÄÄKIRJOITUS

Älä usko kuulopuheisiin

R

avintola Mäntymäki oli vain viikon auki ollut pop-up kasvisravintola Helsingissä, Töölönlahden vieressä. Ravintolan pitäjät kertoivat avanneensa ravintolan, koska toivoivat itse laadukasta kasvisravintolaa Helsinkiin ja halusivat osoittaa, että sille on tilausta. Ravintolan kaikki kattaukset varattiin loppuun alle kahdessa tunnissa.

Tätä lehteä tehdään, koska sen tekijät haluaisivat lukea laadukasta suomalaista sosialidemokraattista journalismia. Kesyyntymätöntä, ­kyseenalaistavaa, kriittistä ja perusteltua. Demokraatin uudistumisesta huolimatta mielestäni Suomesta puuttuu tällainen media.

Tämän lehden teema on tieto, koska klikkijournalismin ja kasvavan eriarvoisuuden vuoksi Suomeen on syntynyt liian hyvät olosuhteet MV-lehden kaltaisille valemediolle ja ja feikkiuutissivustoille. Hyvinvointieroja kaventavan ja sivistystä lisäävän politiikan lisäksi on vahvistettava laadukkaasta ja faktoihin perustuvaa julkaisutoimintaa sekä Sosialidemokraattiset opiskelijat SONKin tapaan kampanjoitava, jotta näiden lehtien valheet paljastettaisiin ja niiden toiminta tehtäisiin mahdollisimman vaikeaksi.

Myös huuhaata ja muita valheita mielipiteidensä perusteluina käyttävät poliitikot tulisi haastaa nykyistä voimakkaammin. Perussuomalaiset nuoret väittävät, että ihmisen sukupuoli määräytyy viime kädessä sukupuolikromosomien perusteella. Yhdysvalloissa on pian presidentinvaalit, joissa rokotekriittinen Donald Trump on nousemassa republikaanien ehdokkaaksi.

Päätoimitan Debattia nyt toista vuotta. Tänä vuonna lehden ulkoasua on uudistettu erityisesti värien osalta ja toimituskuntaa on laajennettu. Toivotan oivaltavia lukuhetkiä Debatin parissa vuonna 2016.

Nelli Nurminen Kirjoittaja on Debatin päätoimittaja ja yhteiskunnan anatomiasta kiinnostunut lääketieteen kandidaatti.

P.S. Haluatko mukaan tekemään Debattia? Ota yhteyttä päätoimittajaan!

DEBATTI 1/2016

ANTEEKSI PYYTÄMÄTTÄ | 5

K

ANTEEKSI PYYTÄMÄTTÄ

AVERIN POIKA ON RAJALLA TÖISSÄ, JA SE SANOO, ETTÄ NEEKERIUKKO TULEE EIKÄ OSAA MITÄÄN MUUTA SANOA KUIN TUR­ VAPAIKKA, JA HETI OLLAAN SISÄLLÄ.”

– kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps) Helsingin Sanomille huhtikuussa 2011 ”Jos me katsomme näitä lausuntoja, niin noin 90 prosenttia lausunnoista on itse asiassa myönteisiä.”

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) eduskunnan kyselytunnilla 26.11. vastauksessaan kysymykseen arvopaperikeskusasetuksesta. ”Ihan omasta päästä, eli se oli täysin virheellinen.”

Stubb 30.11.2015 kysyttäessä, mistä luku oli peräisin. ”Käytännössä se toteutuu niin, että jokainen, joka osaa sanoa sanan ’asylum’, turvapaikka, pääsee sisään Eurooppaan ja Suomeen, sana tuottaa tavallaan subjektiivisen oikeuden ylittää raja. Vailla mitään oikeaa perustettakin saa täyden, vuosiakin kestävän tutkinnan, ja pystyy sen jälkeen välttämään pakkotoimia, elleivät turvapaikan edellytykset täytykään, ja siis jäämään sinne, minne väärin perustein tuli.”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa 3.2.2016 ”Kaverin poika on rajalla töissä, ja se sanoo, että neekeriukko tulee eikä osaa mitään muuta sanoa kuin turvapaikka, ja heti ollaan sisällä.”

Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps) Helsingin Sanomille huhtikuussa 2011 ”Haluan vaikuttaa Suomen, Euroopan ja ihmiskunnan tulevaisuuteen.”

Paavo Väyrynen paljastaa blogissaan syyn Kansalaispuolueen perustamiselle 4.2.2016 ”Luokittelu kahteen erilaiseen sukupuoleen on hyvin selkeä ja määrittyy suoraan geeneistämme. Kaikki meistä ovat yksilöitä, mutta viimeistään perimä kertoo, kumpaa sukupuolta olemme. Saamme isältä joko Y- tai Xkromosomin sekä äidiltä X-kromosomin. Näitä XY- tai XX-rakennuspalikoitaan ei kukaan ihminen voi kieltää eikä muuttaa, vaikka leikkauttaisi ulkoista olemustaan plastiikkakirurgian avulla millaiseksi tahansa.”

Biotekniikkaa opiskeleva Perussuomalaisten nuorten varapuheenjohtaja Tiina Palovuori Perussuomalaisten nuorten tiedotteessa 25.2.2016 ”Tällä hetkellä eletään poliisitoiminnassa hiljaista aikaa. Ihmiset kulkevat tuolla paksuissa vaatteissa, mutta mitä tapahtuu sitten, kun kevätaurinko nousee ja hame lyhenee ja vaatteet vähenevät.”

Ylikomisario Jere Roimu Iltasanomissa 26.2.2016 DEBATTI 1/2016

6 | VIHA

Kun viha palasi politiikkaan Tietosanakirjassa viha määritellään ystävyyden ja rakkauden vastakohdaksi. Viha on inhon tunne, joka kohdistuu toiseen ihmiseen, ilmiöön tai asiaan. Länsimaisessa­ kulttuurissa vihaa on harvoin nähty ihmiselle myönteisenä­ tunteena ja kristinuskossa vihaa pidetäänkin yhtenä seitsemästä kuolemansynnistä.

Viha on tunteena ajankohtaisempi kuin koskaan. Ihmisten jokapäiväisessä elämässä viha on arkipäiväistynyt voimakkaasti. Siihen törmää internetin keskustelupalstoilla, laatulehtien kommenttiosioissa ja lähes kaikkialla, missä kirjoittaminen tai palautteen antaminen on mahdollista.

Sosialidemokraattisten Opiskelijoiden historian ehkä näkyvin ja rohkein kampanja Loppu MV-lehdelle vastareaktioineen ilmentää hyvin sitä vihakulttuuria, joka on kehittynyt myös Suomeen 2000-luvulla. Rasistinen vihapuhe ja uhkaukset ovat arkipäivää niille, jotka uskaltavat nousta internetin valheita vastaan. Tappouhkauksien saaminen on tuskin koskaan ollut niin helppoa niin vähällä vaivalla.

Vuonna 2015 poliitikot esiintyivät vihaisempana kuin koskaan. Donald Trump, Marine Le Pen ja Viktor Orbán ovat vain esimerkkejä poliitikoista, joiden koko poliittinen retoriikka on rakennettu peittelemättömän ihmisvihan varaan. Heidän ajattelussaan maahanmuuttajilla ja ulkomaalaisilla on väistämättä toisen luokan kansalaisen osa.

Kaikkina aikoina eri poliittiset liikkeet ovat pyrkineet hyödyntämään vihan voimaa poliittisessa mobilisaatiossa.­ Jälki on ollut pelottavan tehokasta. Uutta on kuitenkin se, miten kaikista historian järkyttävistä opetuksista huolimatta viha on päässyt palaamaan niin vaivattomasti ­takaisin poliittisen retoriikan keskiöön.

DEBATTI 1/2016

VIHA | 7

S

ANANVAPAUDEN TAAKSE PIILOUTUMINEN ON YLLÄTTÄ­ VÄN TEHOKAS ARGUMENTTI, JONKA TEHOSTA VIHANLIETSOJAT OTTAVAT KAIKEN HYÖDYN IRTI.

Oma osuutensa on varmasti äärioikeistolla, jonka ei voisi edes kuvitella toimivan Euroopan poliittisella kentällä nykyisessä laajuudessaan ilman ulkomaalaisvastaista retoriikkaa. Esimerkiksi juuri Orban ja Le Pen eivät yritäkkään peitellä häpeilemättömän kansallismielisiä ja kansalliskiihkoisia käsityksiään muista kuin oman maansa kansalaisista.

Viha on siten 2000-luvulla valtavirtaistunut. Se ei ole enää vain pienten ääripuolueiden, kuten kommunistien tai natsien, poliittisen toiminnan polttoaine. Myös tästä juuri Donald Trump ja hänen vaikutuksensa republikaaniseen puolueeseen on toimiva esimerkki.

Koko 2000-luvun republikaaninen puolue on ajautunut yhä konservatiivisemmalle ja oikeistolaisemmalle linjalle.

Teekutsuliike oli vielä sangen salonkikelpoinen poliittinen fraktio ja puoluejohdon hallittavissa verrattuna siihen ilmiöön, jonka Trump on puolueessa nostattanut.

Trump nauttii laajaa kannatusta lähes kaikissa väestönosissa. Hän on pärjännyt useissa puolueensa esivaaleissa hyvin myös esimerkiksi latinoäänestäjien keskuudessa, joita on aikaisemmin ounasteltu Trumpille epäsuotuisiksi äänestäjiksi.

Kalifornian yliopiston politiikan tutkimuksen professori­ Samuel L. Popkin toteaa kirjassaan The Candidate – What it takes to win and hold the White House miten amerikkalaisessa politiikassa on aika ajoin nähty äänestäjien vihaa hyödyntäneitä ehdokkaita. Hän nimeää vihaa hyödyntäneet ehdokkaat mad-as-hell -arkkityypin ehdokkaiksi erotuksena muista ehdokkaista.

Määritelmänsä piiriin Popkin lukee muun muassa miljonääri Ross Perotin, joka vuoden 1992 vaaleissa keräsi itsenäisenä ehdokkaana Yhdysvaltain historian suurimman

äänisaaliin kahden puolueen ulkopuolisena ehdokkaana.

Tähän kategoriaan on helppo lukea myös Trump, eikä menestyksen salaisuus tätä taustaa vasten ole enää niin yllätyksellistä, kuin ensisilmäykseltä voisi kuvitella.

Suvaitsevaiset ja liberaalit voimat lähes kaikissa länsimaissa pohtivat nyt, miten kamppailla vihaa vastaan.

Tilanne on monelle puolueelle äärimmäisen vaikea. Pakolaiskriisin luomassa uudessa tilanteessa epävarmuudella ja huhupuheilla on yllättävää kaikupohjaa kansalaisten keskuudessa, mikä tekee vastarinnasta vaikeaa.

Sosialidemokraattinen liike on paitsi Suomessa myös Euroopassa avainasemassa, jos yhteiskunnista halutaan kitkeä pois vihan varaan rakentuva poliittinen toiminta.

Se vaatii kuitenkin taitavuutta. Sananvapauden taakse piiloutuminen on yllättävän tehokas argumentti, jonka ­tehosta vihanlietsojat ottavat kaiken hyödyn irti.

Kehotan lämpimästi Sosialidemokraattisia Opiskelijoita­ jatkamaan valitsemallaan tiellä taistelua vihapuhetta vastaan. Vaikka vastatuuli on aika ajoin kovaakin, on päämäärä suvaitsevaisemmasta Suomesta kuitenkin kaiken kamppailun arvoinen. Järjestö on esitaistelija siinä työssä, joka olisi pitänyt aloittaa sydämeltään sivistyneiden kansalaisten toimesta jo kauan sitten. D Eemeli Peltonen Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu (sd.) ja politiikan tutkimuksen opiskelija.

DEBATTI 1/2016

8 | TIEDE

DEBATTI 1/2016

TIEDE | 9

V ttu mitä p skaa

Kuvittele tilanne, jossa joku syyttää sinua pedofiliasta.­ Tiedät olevasi syytön väitettyyn rikokseen. Poliisin on kuitenkin tutkittava tällaiset väitteet, vaikka virkavalta päätyisikin siihen, että olet tosiaan syytön. Entä jos epäily­ vaiheessa jokainen suomalainen media olisi julkaissut ­nimesi?

Kuvittele, että jokainen nimelläsi tehty Google-haku nostaisi ensimmäisenä esille rikoksen, josta sinua on epäilty väärin perustein. Kaikille jää mieleen on se, että sinua on epäilty lapsen hyväksikäytöstä. Kaikki tietävät sen.

Saat ehkä tappouhkauksia. Perhettäsi vainotaan. Ja vain sen takia, että joku päätti syyttää sinua rikoksesta, jota et tehnyt ja johon sinut todettiin syyttömäksi. Ja media julkaisi nimesi kaikkialla.

Ihminen on syytön, kunnes toisin todistetaan. Edellä kuvatun tapahtumaketjun välttämiseksi media ei nosta Suomessa syytettyjen nimiä esille. Hyvä journalistinen tapa myös velvoittaa tähän: huhuista ei uutisoida, ainoastaan faktoista. Ja jos huhuista vahingossa uutisoidaan, tulee virhe oikaista.

Klikkijournalismin buumi yhdistettynä lamaan ja epävarmuuteen on laukaissut tilan vaihtoehtomedioille.

Vaihtoehtomediat, kuten MV-lehti, ratsastavat valheilla, huhuilla ja ennakkoluuloilla. Ja varastetulla materiaalilla.

Ne levittävät vastakkainasettelua ja propagandaa sekä yllyttävät vihapuheeseen. Usein aiheena on maahanmuuttajien ja pakoilaisten väitetyt rikokset tai yksittäisten ihmisten systemaattinen vaino hiljentämistarkoituksessa.

Tällaisen vihapuheen tarkoitus on järkyttää yhteiskunta­ rauhaa. Se vaarantaa sananvapauden meiltä kaikilta. Dia-

logi fiksusti argumentoivien maahanmuuttokriitikoiden ja liberaalimpaa maahanmuuttopolitiikkaa kannattavien välillä muuttuu näiden feikkimedioiden myötävaikutuksesta eeppiseksi taisteluksi ”rasistien” ja ”suvakkien” välillä.

Sananvapaus mahdollistaa dialogin, jolla rakennetaan yhdessä keskustellen hyvinvointiyhteiskuntaa. Vihapuhe sen sijaan vääristää keskustelua, vie sen sivuraiteille ja provosoi ihmisiä toisiaan vastaan.

Vihapuhe on merkki pahoinvoinnista. On helppo osoittaa sormella jotakin itselle vierasta ja kertoa sen olevan syynä omaan kurjuuteen. On helpompi syyttää ahdingostaan pakolaista tai ”suvakkeja” kuin kuin jotain abstraktia, kuten veroparatiiseja. Veroparatiiseja ja finanssikapitalismia ei myöskään voi uhata väkivallalla tai joukkoraiskauksilla.

Vihapuheen tarkoitus on järkyttää yhteiskuntarauhaa.

Se siirtää fokuksen pois oikeista ongelmista ja saa ihmiset pelkäämään. Uskaltaisitko avata suusi ja kertoa mieli­ piteesi, jos tietäisit siitä varmasti seuraavan systemaattista häirintää, uhkailua ja pelottelua? Sananvapautesi on vaarannettu pelon ilmapiirillä.

Olit sitten maahanmuuttokriitikko tai monikulttuurisuuden puolustaja, älä usko valheisiin, äläkä sorru vihapuheeseen. Sillä vihapuhe vaarantaa sananvapautesi. Älä vihaa, niin olet vapaa. D Hanna Huumonen Kirjoittaja on SONKin puheenjohtaja ja aikoo taistella viimeiseen asti valheita ja vihaa vastaan.

DEBATTI 1/2016

10 | TIEDE

Kriittinen rokote

R

epublikaanien presidenttiehdokaskisassa mukana oleva miljardööri Donald J. Trump kertoi ehdokaskandidaattien väittelytilaisuudessa syyskuussa 2015 koskettavan tarinan alaisestaan, jonka lapsi sairastui rokotuksen seurauksena autismiin. Trump on myös tviitannut useasti rokotteiden ja autismin yhtey­ destä.

Trump ei ole omien sanojensa mukaan rokotekriittinen.

Silti hän vastustaa rokottamista. Ennen kaikkea Donald Trump on kuitenkin väärässä: Rokotteet eivät aiheuta autismia. 1, 2, 3, 4, 5 Rokottaminen esimerkiksi jäykkäkouristusta, poliota,­ tuhkarokkoa ja kurkkumätää vastaan on tutkimusten perusteella erittäin kannattavaa ja kustannustehokasta.

Riski saada rokotteesta jonkin vakava sivuvaikutus on hyvin pieni. Selvästä tieteellisestä näytöstä huolimatta rokotteita­kohtaan on aina ollut vastustusta ja rokotekriittisyys on jopa lisääntynyt.

Rokottaminen on ollut niin tehokasta, että sen hyödyistä on vuosikymmenten saatossa tullut abstrakti kansanterveystieteellinen aihe. Kun luokallasi tai edes vanhempiesi luokalla ei koskaan ole ollut ketään, joka olisi vammautunut polion vuoksi tai miltei menehtynyt kurkunkannen tulehdukseen, ei hyöty omien lasten rokottamisesta näiden tautien aiheuttajia vastaan ole kovin konkreettinen.

Pseudotieteelliset väitteet rokotteiden vaaroista leviävät puskaradion ja internetin välityksellä nopeasti ja vanhemman vastuuseen on helppo vedota: Miksi rokottaisit ja DEBATTI 1/2016

­ ttaisit riskin, että oma terve lapsesi sairastuisi narkolepo siaan tai autismiin?

Perhe- ja ystäväpiireissä rokottamattomuus saattaa levitä ja muodostaa pienen rokottamattomien klusterin.

Tutkimusten perusteella tiedetään, että mikäli rokottamattomien määrä yhteisössä kasvaa, riski sairastumiselle moninkertaistuu. Rokottamattomuuden seurauksena on Suomessakin puhjennut viime vuosina paikallisia tuhkarokkoepidemoita.

Rokotekriittiset vanhemmat eivät tutkimusten perus­ teella suinkaan aina ole kouluttamattomia tai köyhiä.

Kyse ei siis ole välttämättä siitä, etteivätkö vanhemmat olisi tietoisia rokottamatta jättämisen riskeistä. Kulttuurin paine kontrolloida omaa yksilöllistä elämää sekoitettuna pieneenkin potentiaaliseen rokotehaittaan kuitenkin vääristää suhteellisuudentajua. Toisaalta ylivertaisuusvinouman vuoksi vanhempi saattaa hyvinkin pitää omia edellytyksiään poiketa rokotussuosituksista täysin riittävinä, vaikka ei olisikaan lääketieteen ammattilainen.

Kun epäilys rokotteita kohtaan on herätetty, sen hälventäminen on vaikeaa. Huolestuneiden perhetuttujen, Terveysyhdistys ry:n uskottavien nettisivujen ja keskustelupalstojen kauhutarinoiden vastalauseeksi on lääketieteellä esittää vain kuivia tutkimuksia ja kertaustunteja ­tilastoista ja todennäköisyyksistä. Sosiaalinen media ja jopa perinteinen media asettavat liian helposti nämä eri lähteet keskenään samanarvoiseen asemaan, minkä seurauksena kokonaiskuva on yhä vinompi.

TIEDE | 11

R

OKOTEKRIITTISET VANHEMMAT EIVÄT TUTKIMUSTEN PERUS­ TEELLA SUINKAAN AINA OLE KOULUTTAMATTOMIA TAI KÖYHIÄ.

LähteeT

Sitä paitsi naapuritkaan eivät rokottaneet lapsiaan ja hyvin ovat heidänkin lapsensa pärjänneet. Tietyt rokotteet suojaavat myös rokottamattomia henkilöitä sairauksilta, joita vastaan ne on kehitetty, jos rokotuskattavuus on hyvä. Laumaimmuniteetti ei kuitenkaan koske kaikkia tauteja, kuten esimerkiksi jäykkäkouristusta, ja sen aikaansaamiseksi tarvitaan yli 90 % rokotuskattavuus. Jos et rokota lapsiasi, otat omien lastesi lisäksi lopulta vastuun muidenkin pienten lasten terveydestä.

1. Fombonne E, Chakrabarti S. No evidence for a new variant of measles-mumps-rubella-induced autism. Pediatrics 2001;108:e58 2. Makela A, Nuorti JP, Peltola H. Neurologic disorders after measles-mumps-rubella vaccination. Pediatrics 2002;110:95763 3. Madsen KM, Hviid A, Vestergaard M, et al. A populationbased study of measles, mumps, and rubella vaccination and

Mielikuva 2010-luvun hyvästä vanhemmasta on tiedostava kuluttaja, joka tekee harkittuja ja yksilöllisiä ­valintoja lapsensa parasta ajatellen. Rokotekriittisyys on seurausta etuoikeudesta: Edellytyksistä ja mahdollisuudesta pystyä tekemään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ­valintoja vapaasti.

Yksilötason päätösten lisäksi rokotekriittisyys on kuitenkin myös yhteiskunnallinen diskurssi, johon on mahdollista vaikuttaa. Poliitikot eivät saa vältellä aihetta halutessaan miellyttää molempia osapuolia. Päättäjien ja median on varottava tasa-arvoharhaa: Rokotekriittisten vaihtoehtotietelijöiden ja immunologian professorien argumentit eivät ole keskenään tasa-arvoisia eikä niitä pidä sellaisena esittää. D

autism. N Engl J Med 2002;347:1477-82 4. Peltola H, Patja A, Leinikki P, Valle M, Davidkin I, Paunio M. No evidence for measles, mumps, and rubella vaccine-associated inflammatory bowel disease or autism in a 14-year prospective study. Lancet 1998;351:1327-8 5. Patja A, Davidkin I, Kurki T, Kallio MJ, Valle M, Peltola H. Serious adverse events after measles-mumps-rubella vaccination during a fourteen-year prospective follow-up. Pediatr Infect Dis J 2000;19:1127-34 6. Saad B. Omer M.B., B.S., Ph.D., M.P.H., Daniel A. Salmon, Ph.D., M.P.H., Walter A. Orenstein, M.D., M. Patricia deHart, Sc.D., and Neal Halsey, M.D. Vaccine Refusal, Mandatory Immu-

Nelli Nurminen

nization, and the Risks of Vaccine-Preventable Diseases.

Kirjoittaja on Debatin päätoimittaja.

N Engl J Med 2009; 360:1981-1988

DEBATTI 1/2016

12 | TIEDE

M

IELENKIINTOISENA HUOMIONA KÄYTTÄYTYMISTALOUSTIETEILIJÄT OVAT TODENNEET, ETTÄ KAIKKEIN LÄHIMPÄNÄ RATIONAALISTA KULUTTAJAA OVAT PIENITULOISET JA KÖYHÄT IHMISET.

DEBATTI 1/2016

TIEDE | 13

Adam Smith ja epärationaalinen kuluttaja Skotlantilainen taloustieteen uranuurtaja Adam Smith tunnetaan erityisesti kahdesta asiasta: Kansojen varallisuudesta ja näkymättömän käden käsitteestä.

Näkymätön käsi on omaa etuaan rationaalisesti tavoittelevien kuluttajakansalaisten kollektiivisen toiminnan synnyttämä markkinamekanismi, joka saattaa kansan­ talouden luonnolliseen tasapainoonsa. Smithin ja muiden 1700-­luvun klassisten liberalistien teoriat ihmisten taloudellisesta käytöksestä synnyttivät seuraavalla vuosisadalla käsitteen homo economicus tarkoittamaan rationaalisesti toimivaa yksilöä.

Chicagolainen taloustieteilijä Richard Thaler huomasi 1970-­luvulla mikrotaloustieteen kurssia opettaessaan, että edes taloustieteen opiskelijat eivät toimineet klassisen talousteorian odottamalla tavalla niinkään yksinkertaisessa ja helposti laskettavissa olevassa asiassa kuin kurssin välitentin arvolausejakaumassa. Tämä innoitti häntä ja kollegoitaan tutkimaan mahdollisuuksia rakentaa realistisempiin oletuksiin pohjautuvaa taloustieteellistä ymmärrystä ihmisten sosiaalisesta käyttäytymisestä. Thaler kuvailee käyttäytymistaloustieteenä tunnetuksi tulleen tutkimussuuntauksen syntyä teoksessaan V äärin käyttäytyminen (Terra Cognita 2015, kääntänyt Kimmo Pietiläinen englanninkielisestä alkuteoksesta M isbehaving).

Klassisen taloustieteen teoriaan sisältyy jo sisäistäkin kykyä selittää ihmisten taloudellisesti epärationaalista käyttäytymistä: esimerkiksi informaation puutteellisuus voi aiheuttaa taloudellisesti “vääriä” päätöksiä, so. laskennallisesti epäedullista toimintaa. Toisaalta talousteoria ei myöskään arvota ihmisten yksilöllisiä preferenssejä: esimerkiksi kotimaisen tai luomutuotteen ostosta tai tutun kivijalkakauppiaan tukemisesta seuraava mielihyvä voi olla klassisen taloustieteen perusteella rationaalinen syy ostaa kalliimpi tuote kahdesta fyysisesti vastaavasta.

Käyttäytymistaloustiede onkin nostanut esiin sellaisia poikkeuksia, jossa yksilöillä on ollut kaikki tarpeellinen informaatio ja näiden preferenssit tunnetaan, mutta käyt-

täytyminen on silti taloustieteen näkökulmasta ”väärää”.

Esimerkkinä Thaler käyttää koetta, jossa henkilölle tarjouduttiin tuomaan rannalle pullollinen tämän lempiolutta joko hotellin baarista tai halvasta tavernasta: ”ekonomi” olisi ollut yhtä tyytyväinen tai tyytymätön neljän dollarin hintaan. Koehenkilöt kuitenkin pitivät tätä hyvänä hintana mikäli olut kerrottiin ostettavan hotellista mutta huonona, mikäli sama olut tuotiin tavernasta.

Mielenkiintoisena huomiona käyttäytymistaloustieteilijät ovat todenneet, että kaikkein lähimpänä rationaalista kuluttajaa ovat pienituloiset ja köyhät ihmiset. Näille vaihtoehtoiskustannusten kaltaiset laskelmat ovat jatkuvia, koska toimeentulo on jatkuvaa tasapainottelua erilaisten kipeästi tunnettujen menoerien välillä. Samaan aikaan kuitenkin todetaan, että tämä jatkuva tietoisuus talousmenoista aiheuttaa ahdistusta ja stressiä tavalla, joka on ihmiselle äärimmäisen vahingollista. Toisin sanoen mahdollisuus epärationaaliseen taloudelliseen käyttäytymiseen on ihmiselle erittäin hyödyllistä.

Epävarmuus synnyttää myös vahingollista turvallisuushakuisuutta: otetaan pikavippejä vuokrarästien kattamiseksi koska on parempi olla ylivelkaantunut kuin asunnoton. Toisaalta vältetään äärimmäisen edullisin ehdoin myönnettävän opintolainan ottamista vältetään koska tarpeetonta velkaantumista halutaan välttää. Voisikin olla suotavaa, että Roope Uusitalon kaltaiset taloustieteilijät tutustuisivat merentakaisten kollegoidensa tutkimustuloksiin suunnitellessaan opintososiaalisten etuuksien kehittämistä ja yhteiskunnan turvaverkkojen uudistuksia.

Inhimillisen käytöksen ymmärtäminen ja talousteorian soveltaminen sen mukaisesti on kuitenkin väistämätön edellytys jotenkin uskottavalle inhimillisen toiminnan ennakoinnille ja tietopohjaiselle päätöksenteolle. D Eetu Kinnunen

DEBATTI 1/2016

14 |

DEBATTI 1/2016

| 15

DEBATTI 1/2016

16 | TIEDE

Tietoyhteiskunnan itsensämyyjät

T

ietoyhteiskunta, informaatiokapitalismi, digitalisaatio… Capitalisme cognitif, kognitiivinen kapitalismi on ranskalainen termi, joka pyrkii ­selittämään myöhäismodernin ajan tuotannon ulottumista materiaalisista välineistä ihmisen kognitioon. Suomessa aihetta ovat tutkineet muun muassa Eetu Viren ja Jussi Vähämäki teoksessa Koko elämä töihin.

Tietokykykapitalismiksi suomennetun teorian mukaan nykykapitalismin pyrkimyksenä on ottaa haltuun merkitykset, symbolit ja informaatio. Informaatiotuotanto ja tietokykyjen haltuunotto on varallisuuden kasauttamisen uusi muoto. Koulutus, terveys ja kulttuuri on kaupallista ”innovaatiotoimintaa”, joka otetaan osaksi pääoman kasauttamisen järjestelmää. Tieto todella on valtaa.

Facebook, Google ja Instagram ovat nykykapitalismin immateriaalisia tehtaita, jossa ”ihminen tuottaa ihmiselle”.­ Tuotantovälineinä toimivat nyt oppiminen, sosiaaliset suhteet sekä merkityksien ja identiteettien luominen.

DEBATTI 1/2016

Elävä elämä siirtyy tavaralogiikan osaksi. Aiemmin osana tuottamatonta inhimillistä läsnäoloa ja vuorovaikutusta oleva kulttuuriperimän uusintamisen logiikka valjastetaan voittojen kaappaamisen kentäksi, jossa tietokyvyt käännetään osaksi arvonlisäystä.

Keskeisessä asemassa ei ole itse tieto tai pyrkimys totuuteen, vaan pikemmin tietokyvyt; strateginen tieto, kyky hakea informaatiota ja muokata sitä sekä luoda merkityksiä. Siksi immateriaaliset oikeudet, strategiset asemat verkostoissa; kumppanuudet ja yhteistyö, muodostavat keskeiset ehdot lisäarvon tuotolle.

Työväenliike ei ole pysynyt tietokykykapitalismin perässä eikä pitänyt huolta tietotyöläisten asemasta. Työ on mahdotonta rajata pois vapaa-ajasta.

Marxin unelma siitä, että ihmiselle vapautuu enemmän aikaa työstä inhimilliseen kehitykseen kuten tietoon ja sivistykseen tehokkuuden ja tuotannon kehittyessä ja jakaantuessa kaikille tasaisesti, ei ottanut huomioon kapi­

TIEDE | 17

P

ALKKATYÖ MUUTTUU TIETO­ KYKY­KAPITALISMISSA ONLINE­ TYÖLÄISYYDEKSI, JOSSA KOKO ELÄMÄ ON TÖISSÄ.

talismin kykyä ottaa inhimilliset kyvyt haltuun osaksi tuotantoa. Aiempi käsitys työstä eli oman vapaa-ajan myymisestä työnantajan käyttöön ei enää päde.

Palkkatyö muuttuu tietokykykapitalismissa onlinetyöläisyydeksi, jossa koko elämä on töissä. Työn ulkoistamispolitiikassa työn luonne muuttuu itseään kontrolloivaksi työntekijäksi tai yrittäjäksi. Työläisen tulee saada tilaajan edessä jatkuvaa tunnustusta lisäarvon tuottajana ja menestykkäänä ”minäyrittäjänä”.

Ammattiosaaminen ja eksplisiittinen tieto ei riitä työmarkkinoilla vaan yhä keskeisemmäksi työvälineeksi tulee persoonallisuus, verkostot ja strateginen tieto. Keskeiseksi muodostuvatkin koulutus ja itsensä brändääminen.

Menestyjiksi kipuavat he, jotka onnistuvat tekemään hyviä koulutusinvestointeja, laajan ja vaikutusvaltaisen verkoston sekä yksilöllisen minäbrändin.

Kapitalismin tunnuspiirteenä on tuotantovälineiden omistuksen jakautuminen ja sitä kautta omistamattomien tarve myydä työvoimaansa, eli yksityisomistajat ja työvoima. Parhaimmillaan omistus ja työ hajaantuvat ja jakaantuvat tasaisesti. ”Tietokykykapitalismi on kuitenkin kasautumisen regiimi, jolta puuttuu tällä hetkellä työn ja pääoman suhteen sääntelyn vakaus.”, tiivistävät Viren ja Vähämäki nykyhetken ongelman.

Koska ilmiöön ei olla vielä kiinnitetty tarpeeksi huo­ miota,­ olemassa olevien kykyjen ja tuottojen kaappaamisen lisäksi myös kaiken inhimillisen pääoman hankkiminen halutaan kaupallistaa ja ottaa haltuun. Asettaudutaan siis sellaisen tilanteeseen, jossa aiemman työvoiman myyjien ja tuotantovälineiden omistajien sijaan, nyt on tuotantovälineiden omistajat eli tietokyvyn omaavat sekä he, jotka suostuvat investoimaan siihen. Valta on siis sillä,­ joka päättää kenelle ja millä ehdoilla luottorahaa annetaan. Vaikka siis teknologistumisen myötä yhä useammalla on mahdollisuus omistaa tuotantovälineet, kuten tiedonhankkimisen kyvyt, he ovat silti alisteisia tämän

­ rvonmäärittäjälle eli investoijan komennolle. Lopulta a kyse on vain rahanomistuksesta eli mahdollisuudesta saada vaihdossa rahaa elintarpeisiin ja hyödykkeisiin.

Jakkupukunaiset ja toimistomiehet, jotka elävät kuvitelmassa, että ovat vanhemman sukupolven tavoin sosiaalisen nousun tehneitä menestyjiä edustavat vain uudenmuotoisen työläisyyden ilmentymää: duunariporukkaa, joka kohtaa samanlaisia haasteita kuin teollistumisen aikana tehdastyönopit hankkinut ja kaupunkiin muuttanut työläinen. Proletarismi on muuttunut pirstaloituneeksi tietotyöläisyydeksi, prekaariudeksi.

Kun yhä useampi työsuhde muuttuu yksityisyrittäjän kaltaiseksi niin, että työntekijä kantaa vastuuta työnsä riskeistä ja tuottavuudesta. Kuilu prekaarien yksilöyritysten ja globaalien suuryritysten välillä kasvaa juuri riskinsietokyvyssä, jolloin valta keskittyy ja työntekijän pakko alistua ”alihankkijaksi”. Tuotantoarvo lasketaan tuottojen muodossa, finanssimarkkinoilla osakkeissa. Jotta voit säilyttää uskottavuutesi investoijille luotettavana kohteena on osoitettava tuottoja, joka pakottaa toimijat jakamaan suuria osinkoja. Osinkojuhlat ovat siis rakenteellinen osa finanssikapitalismia.

Tietotyöläisten aseman kohottamisen haasteena on järjestäytymättömyys. Uusliberalistisena aikana, jolloin yksilöllinen menestys mitataan kilpailutaloudessa ei järjestäytymistä edes nähdä kannattavana tekona. Normien purun aikakaudella tarvitut standardit kuulostavat vanhanaikaiselta, onhan pääomien uusjako käynnissä. D Maria Rytkönen Kirjoittaja on Debatin toimituskunnan jäsen.

Koko elämä töihin – Koulutus tietokykykapitalismissa Kristiina Brunila, Jussi Onnismaa & Heikki Pasanen (toim.)

Vastapaino (2015) DEBATTI 1/2016

18 | KOLUMNI

D

EMARILLE TAGE- JA OLOF-SEDÄLTÄ LAINA­ TUILLA PIIRUSTUKSILLA PYSTYYN RYKÄISTY KANSANKOTITALO HOHTAA PUNAISTEN LASIEN LÄPI VIELÄ KIILTÄVÄNÄ KUIN VASTAMAA­ LATTU TYÖVÄENTALO, VAIKKA OIKEASTI IKKUNAT FALSKAAVAT JA PERUSTUKSET ALKAVAT PETTÄÄ.

DEBATTI 1/2016

KOLUMNI | 19

Politiikan museovirasto Me kaikki tiedämme Turun taudin. Sen, kuinka 1960-luvulta lähtien Suomen vanhimman kaupungin kauniita arvorakennuksia purettiin uusien, modernien laatikko­ talojen tieltä. Myöhemmin tätä tuhoamisbuumia on paheksuttu, kun koristeelliset julkisivut tulivat takaisin muotiin.

Paljon Turun taudista johtui vaan silkasta purkamiskiihkosta. Nämä jälkiviisaat paheksujat kuitenkin unohtavat, että suuri osa taudista johtui siitä yksinkertaisesta syystä, että talot olivat asuinkelvottoman huonokuntoisia. Estetiikkakaan ei lämmitä, jos seinä repsottaa ja katto tippuu päälle.

Nyt sama tauti uhkaa hyvinvointivaltiota. Siinä missä ystävät oikealla odottavat morfiinipiikin kanssa jo hyvinvointimallin eutanasiapäätöstä, demari antaa potilaalle korkeintaan flunssan tai heinänuhan diagnoosin.

Ja ymmärtäähän sen. Ihminen haluaa säästää sen, minkä­ on itse rakentanut. Demarille Tage- ja Olof-sedältä lainatuilla piirustuksilla pystyyn rykäisty kansankotitalo hohtaa punaisten lasien läpi vielä kiiltävänä kuin vastamaalattu työväentalo, vaikka oikeasti ikkunat falskaavat ja perustukset alkavat pettää.

Yhä useampi talon asukas alkaakin penätä radikaalimpaa peruskorjausta. Tähän mennessä on kuitenkin kerta toisensa jälkeen tyydytty pienin vippaskonstein tasoittamaan kuoppaa tuolla ja reikää siellä. Pätkällä jesaria saa pelattua taas itselleen hieman lisäaikaa.

Vanhan suojelija ei kuitenkaan ymmärrä, että mitä haavoittuvampaan kuntoon oman lempilapsensa päästää, sitä alttiimpi se on kulkutaudeille. Uudistamalla ajoissa – ja kunnolla – voi selvitä perusporvarillisesta kaudesta, jonka sanakirjassa uudistaminen tarkoittaa hätäistä leikkaamista lyhyen aikavälin hyödyt mielessä.

Mutta se demari. Se rakastaa niitä rakenteita, sillä ne kuvastavat jotain suurempaa. Sille kuukausittain tilille kolahtava etuus ei ole vain summa rahaa, vaan yhteiskunnallisen murroksen ja emansipaation muistomerkki. Sille indeksiinsidonta on kauniimpaa kuin vuolaimmat kehut voivat koskaan olla.

Oleellisempaa onkin miettiä mitä suojelija suojelee. Sillä hyvinvointivaltio ei ole kasa rakenteita. Se on ajattelutapa, eräänlainen päämäärä.

Ajattelutapa onkin paljon vahvempi kuin ajan kuluessa lahoavat rakenteet. Mutta jos demari käy tuijotuskilpailua vain lahopuun kanssa, jää ajattelu aivan muiden ihmisten tehtäväksi. Ja siitä se uudistaminen sitten lähtee. D Matti Lehto Kirjoittaja on kaikkia poliittisia toimijoita tasapuolisesti vihaava politiikan suurkuluttaja ja sosiaali­ demokraatti, joka ei ole koskaan äänestänyt sosialidemokraatteja.

DEBATTI 1/2016

20 | KLASSIKKO

N

YT KUN JÄLLEEN PUHEET HYVIN­ VOINTIVALTION PASSIVOIVASTA VAI­ KUTUKSESTA JA KESTÄ­ MÄTTÖMÄSTÄ JULKI­ SESTA SEKTORIT OVAT ESILLÄ, NIIN KUUSEN VIESTI ON ENEMMÄN KUIN AJANKOHTAINEN.

DEBATTI 1/2016

KLASSIKKO | 21

Kansalaisen paras – Pekka Kuusi ja 60-luvun sosiaalipolitiikka

Pekka Kuusi: 60-luvun sosialipolitiikka. WSOY, Helsinki (1961)

Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka on eräs Suomen sodanjälkeisen yhteiskuntapolitiikan klassikoista. Se ilmestyi Sosiaalipoliittisen yhdistyksen asettaman laajan tutkimustyön tuloksena vuonna 1961 ja aiheutti jo ilmestyessään laajaa kohinaa. Kun vallitseva ajattelu näki tuolloin sosiaalipolitiikan lähinnä pakollisena kulueränä ja vähäosaisten politiikkana, käänsi Kuusi koko asetelman päälaelleen ja esitti, että vahva sosiaalinen politiikka oli itse asiassa parasta talouspolitiikkaa ja työllisyyspolitiikkaa.

Kansalaisen paras oli tohtori Kuusen mukaan yhteiskuntamme ja sitä ohjaavan politiikan ylin tavoite. Sen saavuttamiseksi tarvitsemme uudenlaista politiikkaa, joka ylittää niin perinteiset talouden kuin sosiaalipolitiikan raja-aidat. Kuusi katsoi että demokratian juurtumisen kautta olemme alkaneet oikeutetusti vaatia politiikaltamme enemmän ja sosiaalinen oikeudentuntomme on vahvistunut. Teollistuva ja kaupungistuva kansakunta tarvitsi kunnianhimoista politiikkaa, joka yhdistäisi niin kansalaisten olojen parantamisen kuin teollisuuden tarpeetkin.

Kuusen innoittajia olivat suurelta osin niin Keynes ja William Beveridge kuin Gunnar Myrdalkin. Heidän vaikutuksena näkyy läpi koko kirjan siinä, että Kuusi määrittää sosiaalipolitiikan pitkälti juuri tulonjaon kautta.­ Kun yhteiskunnalliset tulonsiirrot hyvinvointivaltion kautta kulkevat rikkaille köyhille, luo se vakaata kysyntää kasvavalle teollisuudelle ja tätä kautta näin myös työllisyy-

den kohentumiselle. Tasainen tulonjako on kasvua edistävää politiikkaa.

Kirjassa Kuusi esittää kokonaisvaltaisen ohjelman sosiaalipolitiikan järjestämiseksi 1960-luvun Suomessa, johon kuuluvat niin työllisyys-, asunto-, terveydenhuolto kuin tulonsiirtokysymykset ja niiden rahoitus. Eräänä huomionarvoisan seikkana Kuusi esittää maanlaajuisen terveyskeskusverkoston rakentamista. Kirjan suurin ansio ei ole kuitenkaan siinä kuinka laajasti Kuusen ohjelmaa sellaisenaan toteutettiin, vaan siinä kuinka hän kääntää keskustelun sosiaalipolitiikan kasvua ja työllisyyttä­ luovaan puoleen, aikana jolloin koko sosiaalipolitiikka oli supistuspaineiden ­puristuksessa.

Nyt kun jälleen puheet hyvinvointivaltion passivoivasta vaikutuksesta ja kestämättömästä julkisesta sektorit ovat esillä,­ niin Kuusen viesti on enemmän kuin ajankohtainen. Eriarvoisuuden ja työttömyyden jälleen kasvaessa ja epävarmuuden lisääntyessä, oikea kysymys ei ehkä olekaan onko meillä varaa toteuttaa Kuusen viitoittamaa politikkaa, vaan onko meillä varaa olla toteuttamatta sitä?

Kuusen teos on yhä ajankohtainen puheenvuoro siitä mihin suuntaan haluamme yhteiskuntaamme kehittää. D Tommi Heino Kirjoittaja on kansanedustajan avustaja ja SONKin entinen varapuheenjohtaja.

DEBATTI 1/2016

22 | USA

Dollar General

Y

HDYSVALLAT ON RAHAN VALTA­ KUNTA. TÄMÄ NÄKYY MYÖS PRESIDENTINVAALIEN ESIVAALI­ KAMPPAILUSSA. TALOUSKASVUN HEDELMIEN EPÄTASAINEN JAKAUTU­ MINEN UHKAA MURTAA KOKO POLIIT­ TISEN JÄRJESTELMÄN.

Dollar General on kauppaketju, jossa monenlaisiin ­ stoksiin riittää dollari. Esimerkiksi juustoraaste, jossa ei o oikeastaan ole lainkaan juustoa, maksaa dollarin pussi.

Kaikesta näkee, että täällä eivät tee ostoksiaan työelämässä­ menestyneet. Kaliforniassa Twenty Nine Palmsissa sijaitsevan kaupan parkkipaikalla asiakas ei halua kommen­ toida Yhdysvaltain presidentinvaaleja. Ei koske minua mitenkään, hän kuittaa.

Green Valley Ranch on kasino Hendersonissa, Nevadassa. Se on erikoistunut houkuttelemaan paikallisia asiakkaita, joita varakkaassa Hendersonissa riittää. Pariskunta, joka työkseen pyörittää Subway-ravintoloita Illinoisin osavaltiossa, on juuri tullut äänestämästä Donald Trumpia.

He uskovat hänen sanomaansa, vaikka miehen karkea puhetapa ei miellytä. Mutta Trump ymmärtää pienyrittäjiä, jotka jo nyt ovat ahtaalla. Sandersin ehdottama 15 dollarin minimipalkka tuntuu ihan mahdottomalta. ”Sen jälkeen kenelläkään ei olisi varaa syödä voileipiämme”.

Vaikuttaa siltä, että useammankaan ravintolan omistaminen ei takaa turvattua taloudellista asemaa. Trumpin epämääräinen lupaus ”win, win, win” houkuttaa. Trump on kuin luonnonvoima perinteisten poliitikkojen väistelyn keskellä.

Tonopah on vanha, syrjäinen kaivoskaupunki. Sieltä on kaikkialle pitkä matka. Mutta kaivosteollisuus on edelleen jonkinlaisissa voimissaan. Paikallinen kaivoksen maanmittaaja kertoo tukevansa Trumpia. Nevadassa on kultaa, jonka louhimiseen eivät demokraatit kuulemma antaisi lupaa. ”Mutta Trump varmasti antaisi!” En jatka keskustelua ympäristövaikutusten arviointiin – vaikka varmasti massiivisella kaivosteollisuudella olisi sellaisiakin karun kauniissa autiomaassa. Toisaalta, työpaikat ovat seudulla harvassa. Ja jokainen tienattu dollari tuo elinvoimaa paikalliseen talouteen.

DEBATTI 1/2016

Texas Station Casino on The Stripin kuhinasta katsoen syrjäinen kasino Lake Mead -bulevardin kyljessä. Marco Rubion puhetilaisuudessa on odotettua vähemmän väkeä. Meno on riehakas, mutta vähän pakotettuna. Hiljaisen pettymyksen voi aistia yleisössä. Rubio ei vedä väkeä kuten oli toivottu, ainakaan lähialueilta. Arizonasta paikalle on saapunut mainostoimistoyrittäjä, jolle tärkeää on pitkälle viety vapaus. Valtio ei saisi puuttua mihinkään, mikä ei sille kuulu. Ja keskustelun perusteella valtiolle kuuluu kovin vähän. Tässäkin keskustelussa on oletuksena se, että valtion pienempi rooli näkyy positiivisesti tilipussissa. Dollari ratkaisee.

Nämä ovat vain muutamia tuokiokuvia Yhdysvalloista helmikuussa. Monia, monia muita kertyi tämän lisäksi.

Mikä on päällimmäinen vaikutelma? Pelko. Pelko, siitä, että oma absoluuttinen taloudellinen asema romahtaa – tai pelko siitä, että oma suhteellinen asema on heikentymässä. Pelko on voimakas tunne. Se ruokkii muun muassa Trumpin kampanjaa yhä uusiin ennätyksiin. Kenraali dollari näyttää mahtinsa.

Mitä tälle voi tehdä? Bernie Sandersin kampanjatoimistossa Las Vegasissa oli paikalla väkeä kaikkialta Yhdys­valloista. Nevadaan oli tultu tekemään töitä omalla rahalla ja omalla ajalla. Miksi ihmeessä? Koska maa joka on jatkuvassa ja rajussa muutoksessa voi muuttua myös parempaan. Vipuvoimat ovat isoja. Pitää vain uskoa. Pitää vain toivoa. Pitää vain olla varma, että muutos – on ainoa mahdollisuus. D Juhana Harju Kirjoittaja seurasi Yhdysvaltain demokraattien ja republikaanien esivaalikamppailua Nevadassa helmikuussa.

USA | 23

DEBATTI 1/2016

24 | SONK

SONK toimii ympäri Suomen!

SONKin toimisto: Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry.

Lahden Demari­ opiskelijat LDO Puheenjohtaja Roosa Rinne roosa.rinne@outlook.com

Siltasaarenkatu 18–20 C 6.Krs 00530 Helsinki sonk@sonk.fi www.sonk.fi

Opiskelijoiden sosiali­ demokraattinen yhdistys OSY, Helsinki

Puheenjohtaja Hanna Huumonen 045 112 9299 puheenjohtaja@sonk.fi

Puheenjohtaja Mikko Kymäläinen mikkokymalainen@gmail.com www.osy.fi

Pääsihteeri Noora Luukka 045 277 5070 paasihteeri@sonk.fi

Otaniemen opiskelija­ demarit Oodi, Espoo

Osoitteenmuutokset ja jäsenasiat toimisto@sonk.fi

Joensuun Sosialidemo­ kraattiset Opiskelijat JOSY Puheenjohtaja Henna Räsänen hennarasanen@gmail.com

Jyväskylän Sosiali­ demokraattiset Nuoret ja Opiskelijat JSDN Puheenjohtaja Kirsi Niemi k.m.niemii@gmail.com www.jsdn.fi

Kuopion Opiskelija­ demarit KODE Puheenjohtaja Linda Sorrius linda.sorrius@hotmail.com

DEBATTI 1/2016

Sosialidemokraattiset Ammattikorkeakoulu­ opiskelijat SOMA Puheenjohtaja Teemu Kokkonen teemu.erik.kokkonen@gmail.com soma.sdp.fi

Tampereen Sosiali­ demokraattinen Opiskelijayhdistys TASY Puheenjohtaja Ida Piitonen ida.piltonen@gmail.com tasyry.blogspot.com

Puheenjohtaja Pinja Raitanen pinja.raitanen@gmail.com

Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY

Oulun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys OOSY

Puheenjohtaja Artturi Jyrkkänen tonijyrk@gmail.com www.tosy.fi

Puheenjohtaja Sanna Väisänen oulun.demariopiskelijat@gmail.com oosy.sdp.fi

Vaasan Sosialidemokraat­ tiset Opiskelijat VSDO

Rovaniemen Sosiali­ demokraattinen Opiskelijayhdistys ROSO Puheenjohtaja Hannu Mällinen hmalline@ulapland.fi rosolaiset.blogspot.fi

Puheenjohtaja Pekka Tuuri tuuri.pekka@gmail.com

Åbo Socialdemokratiska Studerande ÅSS Ordförande Ursula Korpijärvi ursula.korpijarvi@abo.fi users.abo.fi/ass

Stailaus:

nelli nurminen

DEBATTI STAILAA | 25

DEBATTI 1/2016

26 | DEBATTI

TOIMITUSKUNTA 2016

nelli nurminen

noora luukka

maria rytkönen

eemeli peltonen

henna räsänen

FREDRIK BÄCK

SEURAAVASSA NUMEROSSA:

Debatti jatkuu netissä: Facebook.com/Debatti.lehti www.debattilehti.fi

DEBATTI 1/2016

Kirjallinen työsopimus

Säästövinkit!

Todellinen vuosikorko!

Pikavippi

Mihin mun rahat katoo?

Oikeudet

Lainat, luotot ja vipit...

sopimus

Luottokortti

Menot ja

työelämä opiskelu

säästäminen

tilit ja kortit oman ammattiliitto tilit ja k Tulovirtaelämäsi

Ole Budjetointi?

Luottokortti

ABC

fyrkat

talouspäällikkö

Säästövinkit! vakuutukset

apurahat

Oikeudet

maksumu

itsesi odot! ja klikkaa eseen te it oso Todellinen vuosikorko!

i.fi jangman

lasku

maksuhäiriö Lainat, luotot ja vipit... rahoittaminen eräpäivä säästäminen Turvallisuus sijoittaminen

Vuokralaisen Tulovirta ammattiliitto velvollisuudet... Kirjallinen työsopimus

tilit ja kortit Oikeudet Säästövinkit!

Turvallisesti verkossa...

Vastuuta vauvasta vaariin

omaan kotiin

Taloudellinen ja sosiaalinen vastuu sekä vastuu ympäristöstä ovat osa Osuuskunta Tradekan toimintaa. Kannamme vastuuta vauvasta vaariin ja tuemme mm.

Uusi Lastensairaala 2017 -projektia, eri nuorisojärjestöjä ja ikääntyvien ihmisten loma- ja virkistystoimintaa.

Cumulus • Rantasipi • Hotelli Seurahuone Helsinki • Crowne Plaza Helsinki • Hotel Indigo Helsinki - Boulevard • Holiday Inn • Burger King® • Grillsson • HelmiSimpukka • Huviretki • Mario • Martina • O’Learys, Bakers Helsinki ja Sello Espoo • Rax Buffet • Restel Tapahtumaravintolat

Lue lisää yhteiskuntavastuustamme www.tradeka.fi

28 |

A7 W1

DEBATTi

NRO 1/2016

DEBATTI 1/2016