1
3
Toimituksen tervehdys
4
Kilta luotiin foorumiksi aikuiskasvatustieteelle
13
AI in Learning – tekoäly oppimisessa
17
Arkistojen kätköistä
20
Kolumni: #vaingeneralistijutut
23
Esittelyssä Sivistystä! -podcast
25
Tiesitkö tämän?
__________________________________________________
Elo 1/2021 Aikuiskasvatuksen Kilta ry:n jäsenlehti Päätoimittaja: Kiia Tyni Elo verkossa: https://elolehti.wordpress.com https://issuu.com/elolehti Visuaalinen ilme: Johanna Tuomola Kansikuva: Artem Saranin / Pexels Elo saa HYY:n järjestölehtitukea
2
Toimituksen tervehdys Juhlanhumuiset
tervehdykset
Elo-lehden
toimituksesta!
Rakas
Aikuiskasvatuksen Kiltamme täyttää tänä vuonna 35 vuotta. Kilta perustettiin vuonna 1986 ajatuksena luoda yhteys aikuiskasvatustieteen opiskelijoiden sekä työelämässä toimivien aikuiskasvatustieteilijöiden ja työelämän välille. Kilta elää ja voi hyvin edelleenkin, toimien yhä merkittävässä asemassa opintojen ja työelämän yhdistäjänä. Elo-lehteä on julkaistu painettuna lehtenä vuodesta 1998 ja vuonna 2014 Elo siirtyi verkkojulkaisuun. Juhlavuoden kunniaksi päätimme kuitenkin julkaista Elo-lehden juhlanumeron näköislehtenä verkossa. Onkin mahtavaa, että olet löytänyt lehden pariin! Näiden virtuaalisten kansien väliin olemme koonneet Aikuiskasvatuksen Killan historiaa sekä haastatteluja Killan entisiltä toimijoilta. Lisäksi
löydät
kertomuksen
ajankohtaisesta
kasvatustieteellisestä
tutkimuksesta sekä mielenkiintoisia poimintoja Elo-lehden arkistosta. Maailma on muuttunut paljon kolmessakymmenessäviidessä vuodessa, mutta jotkut asiat ovat edelleen ennallaan. Generalistialan ihanuus ja kamaluus – vaihtoehtojen määrä
–
tuntuu
puhuttavan samalla
lailla
kuin
Killan
perustamisen aikoina. Lehden kolumnissa pohditaan, kuinka kasvatustieteilijän osaaminen on muuttuvassa työelämässä ajankohtaisempaa kuin ehkä vielä koskaan. Toimituksemme Minttua lainaten: "Olen kasvatustieteilijä. Musta ei tule opettajaa, musta tulee ihan mitä vaan!“ Eloa ja iloa seuraaviinkin vuosiin toivottaen, Päätoimittaja Kiia Tyni sekä Ina Ahokas, Kiia Lehtinen, Minttu Lindholm & Johanna Tuomola toimituksesta
3
Kilta luotiin foorumiksi
Suurin osa perustajajäsenistä oli vuoden ’84 ja ’85
aikuiskasvatustieteelle
muistelee. Yksi heistä oli Eveliina Saari Työterveys-
vuosikurssilta,
Juha
Lindstedt
Haaga-Heliasta
laitokselta. Saari kertoo seuraavaa: ”Toiminta alkoi seminaarilla silloisissa Fabianinkadun
Teksti: Kiia Tyni
tiloissa
ja
paikalle
tuli
muistaakseni
Seppo
Killan juhlavuosi tuo ajankohtaiseksi pohtia Killan
Kontiainen, Antti Kauppi ja Urpo Sarala opettajis-
syntyhistoriaa ja tarkoitusta. Miksi Kilta perustettiin ja
tamme, ja sitten meitä opiskelijoita. Totesimme
milloin? Elon toimitus tutki Killan vanhoja pöytäkirjoja
rohkeasti uuden killan tarpeen, tietty innostuksen ja
sekä vanhoja Elo-lehtiä etsien vastausta näihin kysy-
yhteisöllisyyden henki syttyi. Mutta toki, ennen inter-
myksiin. Saimme yhteyden myös neljään entiseen
netin olemassaoloa, ne työelämätoimijat oli kyllä
Kiltalaiseen, jotka kertoivat meille ajasta, jolloin Kilta
vaikeaa saada paikalle. Ehkä me tiedotimme jollain
perustettiin sekä siitä, missä he ovat nyt.
paperikutsulla joitain organisaatioita omista verkos-
Killan perustamiskokous pidettiin Helsingissä 23.
toistamme, mutta ketään ei varsinaisesti tullut
kesäkuuta vuonna 1986. Kasvatustieteiden laitos
paikalle yliopistoon. Ja kun he eivät tulleet meidän
sijaitsi tuolloin vielä osoitteessa Fabianinkatu 28,
luokse, niin aloitimme toimintamme tutustuttamalla
kunnes se muutti myöhemmin osoitteeseen Bulevardi
opiskelijoita niihin työpaikkoihin, joissa työelämässä
18. Matleena Livson Olympiakomiteasta kertoo,
olevat jo toimivat. Muistan vierailun esimerkiksi
kuinka Kilta syntyi merkittävään ja jopa hieman
Kiinteistöalan koulutuskeskukseen.”
traumaattiseen
lähihistoriassa.
Saaren mukaan Kilta perustettiin, sillä sille koettiin
Huumaa, jossa 80-luvulla elettiin, seurasi 90-luvun
tarve. ” Kilta perustettiin koska aikuiskasvatuksen
lama, joka vaikutti vahvasti työvoimapoliittisen aikuis-
kohdeilmiö; elinikäinen oppiminen työelämän jatku-
koulutuksen
vasti uudistuessa vaati meiltä opiskelijoilta kontakteja
aikaan
teemaan.
Suomen
Vielä
80-luvun
lopulla
pohdittiin, miten työvoimapulaan voitaisiin vastata
erilaisiin
aikuiskoulutuksen keinoin. Lamaan syöksymisen
Manninen Itä-Suomen yliopistosta vahvistaa tätä
jälkeen alettiin kuitenkin pohtia päinvastaisesti: miten
näkemystä kertomalla, kuinka aikuiskasvatustiede
pitkäaikaistyöttömyyteen voidaan vastata työvoima-
melko uutena pääaineena oli vaikeasti hahmotettava,
poliittisen aikuiskoulutuksen keinoin, Livson kertoo.
esimerkiksi
työkonteksteihin.”
Saari
kertoo.
työllistymismahdollisuuksien
Jyri
osalta.
Killan avulla voisi lisätä ymmärrystä siitä minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin aikuiskasvatustieteilijä voisi työllistyä. Aikuiskasvatustieteen puolella koettiin tarve järjestölle, joka fokusoituisi enemmän aikuiskasvatukseen, sillä
ainejärjestö
Peducan
toiminnan
koettiin
keskittyvän enemmän perusasteen opetukseen ja opettajuuteen. Tästä heräsi ajatus Killan perustamiseen. Kilta loisi siltaa opiskelijoiden ja työelämän välille, Saari kertoo. Bulevardi 18. Kuva: Wikimedia Commons
4
Livson kertoo samaa ja toteaa, että ajatuksena ei ollut
Mikä aikuiskasvatuksessa puhutti?
niinkään perustaa ainejärjestöä, vaan luoda foorumi, joka
perustuisi
aikuiskasvatustieteeseen
Tällä hetkellä tiedekunnassamme puhuttaa paljon
ja
tasa-arvoon liittyvät kysymykset. Helsingin yliopistosta
työelämän yhteyksiin.
löytyy myös Suomen ainoa tasa-arvon professori: kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisen oikeuden-
Toiminta keskittyi
mukaisuuden ja tasa-arvon professori Kristiina Brunila. Myös elinikäinen oppiminen sekä digi-
työelämäyhteyksien luomiseen ja
talisaatio ovat pinnalla olevia puheenaiheita ja
verkostoitumiseen
tutkimuksen kohteita. Kolmantena mainitsisin vielä sivistyksen ja sen tutkimisen ja käsitteen määrittelyn:
Killan toiminnan keskiössä oli työelämä ja verkostoi-
vuoden 2022 Aikuiskasvatuksen tutkimuspäivillä on
tuminen. Lindstedt arvioi, että ekskursiot olivat
yhtenä teemana muun muassa ”Sivistyksen tilat”.
varmaankin näkyvintä toimintaa. Ekskursioita tehtiin
Kysyimmekin
muun muassa uudelle poliisiammatti-korkeakoululle
kasvatuksessa puhutti heidän opintojensa ja Killassa
Otaniemeen, jossa Urpo Sarala oli tuolloin rehtorina.
toimimisen aikaan.
haastateltavilta,
mikä
aikuis-
Myös muut haastateltavat muistavat vierailut eri yrityksiin ja organisaatioihin. Manninen mainitsee
”Aikuiskasvatustieteessä itselleni oli aluksi teoreetti-
muun
sesti haastavaa ymmärtää organisaation oppimisen
muassa
vierailun
konsultti
Pentti
Sydänmaanlakan luokse. Manninen myös muistelee
teorioita;
yhteisiä retkiä ja vierailuja, jotka koettiin mukaviksi ja
muistan pohdiskelleeni muiden suoraan koulun-
hyödyllisiksi. Myös nykyisin ekskursiot ovat yksi
penkiltä tulevien kanssa. Kun sitten professori Yrjö
toimintamme tärkeimmistä osista. Viime vuosina
Engeström saapui Suomeen Amerikan vuosiltaan
olemme tehneet ekskursioita muun muassa Vero-
muistaakseni 1986 niin opetus avasi ekspansiivisen
hallintoon, Ellun kanoille, Saranen Consultingille sekä
oppimisen hyvin ruohonjuuritasoisissa töissä, kuten
viimeisimpänä Ilmariselle.
heidän juuri valmistuneessa siivoustyön tutkimuk-
myös
vierailijoita
esittelemässä
huoltama teknologia oli muuttumassa analogisesta digitaaliseen ja Posti- ja telelaitoksen liikelaitos-
vaikutuksen. Se vaikutti jollain tapaa myös omiin
uudistusta toimeenpantiin. Näin jälkikäteen ajatellen
ammatillisiin valintoihini, Livson kertoo. Parhaiten
se oli todella mielenkiintoinen siirtymäkohta, ja se
kuitenkin mieleen jäi ekskursio valtameren toiselle
ohjasi minut jatkossakin tutkimaan teknologia-
puolelle, kun vuonna 1991 kiltalaiset matkasivat kerrommekin
vielä
learning”,
muutosta tutkimalla. Siihen aikaan teleasentajien
Anne Haggrenin vierailu jäi mieleen, ja teki valtavan
Tästä
double-loop
hetki. Tein graduni sittemmin teleasentajien työn
työtään.
Varsinkin kokeneen henkilöstöalan ammattilaisen
Yhdysvaltoihin.
ihmeen
sessa. Minulle se oli henkilökohtaisesti valaistumisen
Livson muistelee, kuinka kasvatustieteen laitoksella kävi
”mikä
kehitystä ja työn muutosta rinnakkain.”, Saari kertoo.
lisää
edempänä. Killassa oli kuitenkin ammatillinen fokus,
”Myös Yrjö Engeströmin kehittävä työntutkimus oli iso
jossa intressit olivat todella sisältö- ja työelämä-
juttu tiedekunnassa. Sitten kun itse opiskelin
lähtöisiä, Livson lisää. Sittemmin Kiltaan on perus-
Teknillisellä korkeakoululla, niin siellä oli todella
tettu
sosiotekninen
tiimi
nimeltään
”matkapoppoo”,
joka
lähestymistapa
asioihin.”,
Livson
valitettavasti on jäänyt syrjään varsinkin kahden
kertoo. Tähän voimme Elon toimituksen kanssa
menneen koronavuoden vuoksi.
samaistua: Yrjö Engeström ja kehittävä työntutkimus 5
on yksi opintojemme klassikoista, ollen siis edelleen
logiasta ja koulutuspolitiikasta, vaikkeivat ne olleet
hyvin suosittu. ”…Silloin tehtiin todella paljon
pinnalla
laadullista tutkimusta, se oli sellainen vahva metodo-
aikuiskasvatustieteessä. ”Erikseen oli sitten aikuis-
loginen painotus. Silloin oltiin kasvatustieteen tiede-
kasvatuksen didaktiikkaa, mutta kaikki oli aina aikuis-
kunta, mutta me oltiin monella tapaa todella erillisiä
kasvatuksen ”jotain”.”, Livson kertoo.
OKL:stä,
ja
meillähän
oli
oma
rakennuskin
välttämättä
juuri
varsinaisessa
Aikuisen oppimisen viitekehys ja aikuisuus elämän-
Bulevardilla… Että tavallaan oli aika vahvat para-
vaiheena haluttiin nostaa siis vahvasti esille. Tuolloin
digmaattiset keskustelut ja intressit. Professorit
nähtiin tärkeäksi painottaa, että oltiin nimenomaan
edustivat vähän eri tieteen tekemisen lähtökohtia,
aikuiskasvatustieteen opiskelijoita. ”Varmaan sitä
että vähän piti ns. valita, kenen joukossa seisot.”,
identiteettiä haettiin, ja Kilta on ollut siinä todella
Livson lisää.
tärkeä. Että me olemme tätä porukkaa.”, Livson sanoo. Livson kertoo myös, että hänen opintojensa
Killan toiminta koettiin tärkeäksi
aikaan esille nousi käsite elinikäisestä oppimisesta. Yhdeksi aiheeksi haastatteluista nousee aikuis-
Myös oppivat organisaatiot sekä työssä oppiminen ja
kasvatustieteen ja kasvatustieteen rajanveto. Yli-
kontekstuaalinen oppiminen olivat suosittuja aiheita
päätänsä kasvatustieteen asema tieteenalana oli
aikuiskasvatustieteessä.
kestopuheenaihe, ja liekö edelleenkin, Lindstedt
Voisi sanoa, että monet näistä aiheista on suosittuja
pohtii. Opettajankoulutuslaitoksen puoli oli erillään
ja pinnalla edelleen. Yleisen ja aikuiskasvatuksen
kasvatustieteestä, johon siis sisältyi hallinnon,
opiskelijoiden välisissä keskusteluissa nousee usein
suunnittelun ja tutkimuksen linja sekä aikuis-
esille pohtivat kysymykset siitä, mitä on yleinen
kasvatustiede.
kasvatustiede ja missä menee aikuiskasvatustieteen
”Siinä oli todella paljon argumentaatiota, mitä
raja. Helsingin yliopistossa yleinen ja aikuiskasvatus-
ylipäänsä on kasvatustieteen ja aikuiskasvatus-
tiede ovat yhdistetty yhdeksi opintolinjaksi, jolloin
tieteen tieteellinen perustelu. Halutiin tehdä iso raja,
rajan etsiminen voi olla uusille opiskelijoille ehkä vielä
että on pedagogiikkaa ja andragogiikkaa, ja että
haastavampaa.
aikuisten oppiminen on ihan eri asia kuin lasten
tulevaisuus: mihin tällä tutkinnolla voisi työllistyä?
oppiminen. Silloin oli iso tarve korostaa, että tämä on
Näitä kysymyksiä onkin ollut mahtavaa pohtia
oma tieteenalansa, ja saada tietynlaista itsenäisyyttä
yhdessä kiltalaisten kesken. Iloksemme saamme
ja tunnustusta aikuiskasvatustieteelle. Voi olla, että
vastauksia myös entisiltä kiltalaisilta, jotka jakavat
se oli yksi syy sille, miksi Killan toiminta nähtiin
meille uratarinoitaan ja kokemuksiaan työelämästä.
tärkeäksi – että tämä ei ole mitään yleistä vaan
Suosittelenkin kaikkia opiskelijoita tai muita alalla
nimenomaan aikuiskasvatustiedettä.”, Livson kertoo.
toimivia tai siitä kiinnostuneita tutustumaan Killan
Manninen
kertoo
saman
suuntaista:
toimintaan
”Oma
ja
Pohdintaa
aiheuttaa
osallistumaan
myös
järjestämiimme
tilaisuuksiin ja tapahtumiin, joissa näitä asioita
tulevaisuus siis puhutti, pohdittiin myös aikuis-
käsitellään. Lohdutuksena epätietoisuudelle voisin
kasvatustieteen ja aikuiskoulutuksen merkitystä
kuitenkin antaa sen, että meidän generalistinen
yhteiskunnassa, ja pyrittiin myös edistämään ja
koulutuksemme antaa mahdollisuuden niin moneen,
tekemään näkyväksi sitä”. Esille nousee myös
että ongelmaksi tuskin jää löytää työtä vaan
työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen kysymykset,
ennemminkin päättää mistä etsiä.
jotka olivat pinnalla Livsonin opintojen aikaan. Hän kertoo, että osa opiskelijoista oli kiinnostuneita sosio6
Kysyin kerran ilmoittautumisen yhteydessä, pitäisikö
Millainen on entisten kiltalaisten
niitä raapia pois, koska kaikki uudet opiskelijat
tarina?
raaputtivat uusista korteistaan edellisen vuoden tarraa pois, jotta saisivat uuden. Toimitsijan vastaus kysymykseeni oli: Ei missään nimessä, sehän olisi pyhäinhäväistys!” Lindstedt kertoo. Killassa Lindstedt kertoo toimineensa rivijäsenenä. Lindstedtin opiskellessa Bulevardilla kasvatustiedettä hallinnon,
suunnittelun
ja
tutkimuksen
opinto-
suunnassa, siis hastussa, oli hän yksi harvoista tämän opintosuunnan
edustajista
aikuiskasvatustieteen
edustajien joukossa. Tuolloin, nykyisen yleisen ja aikuiskasvatuksen sijaan, pääaineeksi saattoi valita
Juha Lindstedt
siis
Juha Lindstedt aloitti opinnot kasvatustieteiden laitoksella
Fabianinkadulla
vuonna
1984.
lukuvuotena
Lindstedt
toimi
Kolmantena assistenttina
pitäen
ensimmäisen
kasvatustieteiden
PC-tietokoneilla
pidetyn
hastun
tai
aikuiskasvatustieteen.
Killan
toiminnassa antoisinta on ollut verkostoituminen, joka olikin yksi tärkeimmistä syistä Killan perustamiselle. Kysyttäessämme, mikä Aikuiskasvatuksen
laitoksen
Killassa oli parasta, Lindstedt vastaa lyhyesti ja
kurssin.
ytimekkäästi ”Kiltalaiset.”
Kyseessä oli Osbornen XT-koneet, joissa oli muistia
Sähköposti: juha.lindstedt@haaga-helia.fi
huimat 30 MB sekä 5,25 tuuman levykeasema. Syksyllä 1997 kasvatustieteiden laitokselta tie johti rakentamaan ammattikorkeakoulua silloisen Haaga Instituutin
ammattikorkeakoulun
”Jos jotain yhteisöä ei ole, sellaisen voi perustaa”
kampukselle
Malmille. Kun Haaga-Helia muodostui vuonna 2007 ryhtyi Lindstedt laatupäällikön asemaan. Myöhemmin Lindstedt suoritti myös ammatillisen opettajan tutkinnon Haaga-Helian ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Sittemmin Lindstedt on siirtynyt yliopettajan tehtäviin pysyen edelleen Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa. Sivuaineet eivät Lindstedtillä olleet ehkä kaikista perinteisimmät, mutta sitäkin mielenkiintoisemmat. Kasvatustieteen
sivuaineena
hän
opiskeli
arkeologiaa, ja opiskelipa hän maisterin tutkinnon myös maantieteestä, jonka sivuaineena opiskeli kulttuuriantropologiaa. Opiskeluvuosia siis ilmeisesti kertyi mukavasti. ”Silloin käytössä olleet lukuvuositarrat olivat jo moneen kertaan peittäneet opiskelijakorttini pinnan.
Eveliina Saari
7
Eveliina Saari on yksi Killan perustajajäsenistä ja oli
vertaisyhteisön opintojen aikana. Lisäksi hän kertoo
toiminnassa mukana vuoteen 1989 asti, kunnes
oppineensa Killastamme sen, että ”jos jotain yhteisöä
valmistui.
ei ole, sellaisen voi perustaa”.
Sivuaineena
hän
opiskeli
sosiaali-
psykologiaa ja viestintää, jotka ovatkin edelleen
Seuraa Eveliina Saarta Twitterissä: @EveliinaSaari
suosittuja sivuaineita yleisen ja aikuiskasvatustieteen opiskelijoiden parissa. Saari sanoo, että antoisaa näissä sivuaineissa oli siellä opitut laadulliset ja etnografiset menetelmät sekä tutkimus. Saari teki pro gradu -tutkielmansa Yrjö Engeströmin ohjauksessa, joka avasi hänelle yhteyden silloiseen Valtion teknilliseen tutkimuskeskus VTT:hen. Kun täältä avautui paikka koulutussuunnittelijalle, sai Saari siitä itselleen vakituisen työpaikan. Hän toimi henkilöstön kehittäjänä vuoteen 2009 saakka. Saari jäi myös itse VTT:hen tutkijaksi ja pääsi vuonna 1995
Jyri Manninen Kuva: Varpu Heiskanen, Itä-Suomen yliopisto
ensimmäiseen Suomen Akatemian rahoittamaan
Jyri Manninen oli Killassa mukana myös aivan alku-
tohtorikoulutusohjelmaan, joka oli aikuiskoulutuksen
taipaleilta asti. Hän aloitti opiskelun vuonna 1984 ja
ja kehittävän työntutkimuksen koulutusohjelma. Hän
valmistui maisteriksi 1988. Sivuaineena Manninen
myös väitteli itsensä filosofian tohtoriksi vuonna
opiskeli sosiaalipsykologiaa, sillä hän koki sen
2003. Kiinnostus kasvatustiedettä kohtaan on
hyödylliseksi. Sitä se on hänen mukaansa myös
ilmeisesti myös jatkunut perheessä, sillä Saaren
ollutkin. Toisena sivuaineena hän opiskeli tietojen-
esikoislapsi opiskelee nykyisin luokanopettajaksi Helsingin
yliopistossa.
Saaren
uraan
käsittelyoppia, sillä hän kaipasi jotain eri tyypistä
mahtuu
aihetta opiskeluun, jotain, jossa olisi ”oikeita
monenlaista kokemusta: hän on toiminut muun muassa
myös
Suomen
Akatemian
vastauksia”. Tietojenkäsittelyopin Manninen koki
strategisen
hyödylliseksi
tutkimuksen ohjelmajohtajana ja osallistunut useisiin tutkimushankkeisiin.
Nykyisin
Saaren
työhyvinvointia
tietojärjestelmien
työelämässä sekä tutkimuksessa tämä on Mannisen mukaan auttanut merkittävästi, kuten oppimis-
tutkijana. Tällä hetkellä hän tutkii empatiaa, asiakasja
ja
toiminnan hahmottamisen teoriassa. Opinnoissa,
löytää
Työterveyslaitokselta, jossa hän toimii johtavana vuorovaikutusta
tietokoneiden
ympäristöjen kehittämisessä ja arvioinnissa.
teknologiaa
hyödyntävässä vanhustenhoivatyössä. Saari tekee
Maisteriopintojen aikana Manninen alkoi kiinnostua
soveltavaa tutkimusta, jonka tavoitteena on tuottaa
tutkijan urasta. Hän päätti kysyä professori Seppo
ratkaisuja ja välineitä työelämän käyttöön. Hänellä on
Kontiaiselta, ”Miten pääsee tutkijaksi?”, ja hieman
myös
tämän jälkeen polku johti erään projektin tutkimus-
Jyväskylän
dosentuuri,
yliopistossa
aiheinaan
aikuiskasvatuksen
erityisesti
avustajaksi. Kun Manninen valmistui maisteriksi
organisaation
vuonna
oppiminen ja kehittävä arviointi. ”Killassa
parasta
olivat
yhteiset
1988,
hän
pääsi
tutkimusavustajaksi
toiseenkin projektiin, saaden lopulta assistentin
keskustelut,
paikan. Jonkin aikaa hän opetti myös Avoimessa yli-
yhteisöllisyys, tunne olemisesta pioneerina. Olen
opistossa
hyvin iloinen, että toiminta on jatkunut!”, Saari kertoo.
sekä
toimi
lehtorin
sijaisena.
Manninen kirjoitti väitöskirjan vuonna 1993 akatee-
Hänen kokemuksensa mukaan Kilta loi hyvän
misista 8
työttömistä
työnhakijoista
ja
heidän
elämäntilanteestaan sekä työvoimakoulutuksesta. Väitöskirjaa hän viimeisteli Surreyn yliopistossa,
”Nyt tuntuu siltä, että teen itseni
Englannissa. Vuosina 1995–2008 Manninen toimi
näköistä juttua”
päätyökseen tutkimusjohtajana silloisessa Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksessa (nyk. Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+) hoitaen välillä professuuria Kasvatustieteiden laitoksella. Vuonna 2008 hän aloitti Itä-Suomen yliopistossa Joensuun
kampuksella
aikuiskasvatustieteen
professorina, jossa hän on edelleen. Löysimme vanhan Elo-lehden vuodelta 1999, jolloin silloinen toimittajamme Marjaana Koivula on käynyt haastattelemassa tuolloin tuoretta aikuiskasvatuksen koulutusohjelman mvs. professoria, siis Jyri Mannista. Vanhassa haastattelussa tulee esille, että Kilta perustettiin niihin aikoihin, kun Manninen opiskeli Matleena Livson
toista vuotta Helsingin yliopistossa. Manninen toimi Killassa rivijäsenenä, ja oli myös kannattamassa
Matleena
Killan perustamista. Myöhemmin Mannisen siirryttyä
tieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1988. Hän toimi
opetustehtäviin, hän osallistui edelleen jonkin verran
Killan puheenjohtajana vuoden 1991 ajan siihen asti,
Killan toimintaan. Näin myös eri vuosikurssien
kun hän lähti vaihtoon Edinburghiin vuodeksi.
opiskelijat
Kolmantena
tulivat
tutuksi
hieman
paremmin,
Livson
aloitti
opintonsa
opiskeluvuotenaan
kasvatus-
hän
sivuainetta
lähti
Manninen sanoo. Killassa mukana oleminen antoi
opiskelemaan
teknilliseen
Mannisen mukaan paljon paremman käsityksen
korkeakouluun, jossa opiskelu oli hyvin pragmaattista
aikuiskasvatustieteestä ja -koulutuksesta.
ja sisälsi paljon harjoitustöitä työelämän kontekstissa. ”Ne (kasvatustiede ja TKK) olivat kuin kaksi eri
Päädyin sattumalta Itä-Suomen yliopiston sivulle,
maailmaa, ja sieltä käsin aloin ymmärtää, että
jossa kerrottiin, että Jyri Manniselle myönnettiin Kansalaisopistopalkinto
vuonna
2020.
aikuiskasvatustieteen
Aikuis-
metodologisten
opintojen
lisäksi olisi hyvä osata soveltaa opittuja asioita myös
kasvatuksen Kilta palkitsi myös itse Itä-Suomen
tiedemaailman ulkopuolella.”, Livson kertoo.
yliopiston Vuoden aikuiskouluttajaksi 2020. Näyttäisi siis siltä, että Itä-Suomen yliopistossa aikuis-
Silloinen
apulaisprofessori
Urpo
Sarala
olikin
kasvatustieteen parissa ollaan menossa oikein
vinkannut TKK:n opinnoista Livsonille, sillä osastolla
hyvään suuntaan.
tarjottu organisaation kehittämisen ja johtamisen opinnot tulivat lähelle aikuiskasvatustiedettä. Livson
Seuraa Jyri Mannista Twitterissä: @ManninenJyri
kertoo, että onkin Saralan ansiota, että hän ja muutama
muu
opiskelija
päätyi
opiskelemaan
sivuainetta juuri TKK:lle. Lopulta Livson luki myös hieman
teollisuustaloutta
ja
päätyi
tutkimus-
apulaiseksi laboratorioon, jossa hän teki myös pro gradu
9
-tutkielmansa, palauttaen
sen
kuitenkin
Helsingin yliopistoon. Työpsykologian ja johtamisen
Parasta Killassa oli Livsonin mielestä oma tiivis
opinnot
terveysalojen
porukka ja työelämäkontaktit. Livson kertoo myös
Testorille.
tärkeän viestin, jonka haluamme jakaa kaikille
veivät
muun
soveltuvuuskokeiden Kokemusta
muassa tekemiseen
kertyi
myös
opintosuunnittelijan
opiskelijoille tai uravalintojaan pohtiville:
sijaisuudesta TKK:lla. Tuona aikana Livson oli myös
”Haluaisin vielä rohkaista, jos mietitte, mitä minusta
edistämässä nykyisin jo varmasti kaikille tuttua JOOopintosopimusta.
Kerrommekin
Livsonille,
tulee isona, että kyllä se johtaa johonkin. Se polku voi
että
olla pitkä, mutta lopulta aikuiskasvatuksen tutkinto
nykyisin moni opiskelijoistamme tekee sivuainetta
on äärimmäisen yleissivistävä ja herättää yhteis-
tuotantotalouden puolelle Aalto yliopistoon juuri JOO-
kunnalliseen
opintojen kautta. Livson palasi Englantiin vielä
aikanamme
uudelleen vuoden ajaksi, jossa työkokemusta kertyi tuotannonsuunnittelusta mallintamisesta
ja
se
Ja
antoi
ainakin
myös
meidän
todella
hyvät
metodologiset eväät tehdä tutkimustyötä. Omaan
prosessien
paikallisessa
ajatteluun.
polkuuni vaikutti myös Edinburghin vuosi, jossa opin
yrityksessä.
tieteellistä kirjoittamista myös englanniksi. Siellä
Englannista paluun jälkeen tie vei takaisin TKK:lle,
kirjoitettiin ihan valtavasti. Eli kyllä minä ajattelen,
johon Livson jäi lopulta tutkijaksi ja projektipäälliköksi
että on todella hyvä, jos on myös muista tiedekunnista
useammaksi vuodeksi. Hän päätyi suorittamaan myös
tai korkea-kouluista sivuaineopintoja. Kaikesta tulee
lisensiaatin tutkinnon vuonna 1996 sekä väitöskirjan
erilaisia näkökulmia ja oma näky kirkastuu: mikä voisi
1998.
olla oma juttuni? Minulla siinä meni pitkään, mutta nyt
Polku uralla vaihtoi hieman suuntaa, kun Livson tuli valituksi
liiketoimintaprosessien
tuntuu siltä, että teen itseni näköistä juttua.”
kehittäjäksi
Seuraa Matleena Livsonia Twitterissä:
Vaisalaan. Sen jälkeen hän työskenteli HR-puolella
@MatleenaLivson
Vaisalassa sekä Veripalvelussa. Hän suoritti myös johdon ja esimiesten työnohjaajakoulutuksen ja päätyi 2011 valmentajaksi ja konsultiksi Pregoon. Ura johti
Kuntoliikuntaliittoon
Saunomista ja matka valtameren
henkilöstöliikunnan
toiselle puolen
päälliköksi, jolloin tuli suoritettua myös liikunnan ammattitutkinto
ja
personal
trainerin
opinnot.
Vaikka opiskelijaelämä ja Kilta saatettiin muun
Erinäisten liittojen yhdistymisen jälkeen Livsonin
muassa Livsonin mukaan kokea toisistaan hieman
työpaikka on nykyisin Suomen Olympiakomitea, jossa hän
toimii
liikunnallisen
elämäntavan
erillisinä asioina, pidettiin yhdessä silti hauskaa.
erityis-
”Meidän Killan ydinporukka ja yhteisö olivat tärkeitä,
asiantuntijana. Työ sisältää muun muassa yhteiskunnallista
vaikuttamista
ja
viestintää
ja oli ihan kiva, että oli eri vuosikurssien ihmisiä, jotka
sekä
olivat
verkostojen ja projektien koordinointia, Livson pohtii.
kiinnostuneita.
Nykyisessä työssään hän kertoo hyödyntävänsä opiskeltua.
”
Olisin
saattanut
samoista Killalla
oli
työelämäkysymyksistä tärkeä
rooli
ihan
yhteisöllisyyden rakentajana ja opiskelijayhteisöön
kaikkea sitä mitä on opiskellut, eli turhaa ei ole tullut mitään
kuitenkin
kiinnittäjänä.”, Livson sanoo. Elo-lehden numerosta
päätyä
4/99 löysimme haastattelun Jyri Mannisesta, jossa
Olympiakomiteaan myös sieltä Jyväskylän liikunta-
hän kommentoi tuolloin saman suuntaista: ”Muistan
tieteellisestä joko liikunnanopettajan tai liikunnan
viiniä ja juustoa syöneeni monessakin yhteydessä,
yhteiskuntatieteiden koulutuksen puolelta, mutta
mutta Kilta ei muistaakseni ollut niinkään juhla-
minun reittini oli tällainen. Tohtoriopintojen kautta
organisaatio”. Manninen sanoo, että parasta Killassa
ammattitutkintoon.”, Livson sanoo. 10
oli kiinnostavat ja mukavat ihmiset, joiden kanssa sai
reissu saatiinkin vitsailla Alex’s limoservicestä,
yhdessä yrittää saada tolkkua esimerkiksi siitä, mitä
Lindstedt muistelee.
aikuiskasvatus tai aikuiskasvatustiede ylipäätään on.
Kiltalaiset matkasivat itärannikolta Tennesseen ja
Kiltalaiset viettivät aikaa yhdessä muun muassa
Oklahoman kautta länteen lämpimään Kaliforniaan.
saunoen ja teatterissa käyden. Elon toimitus kävi läpi
Matkan aikana kiltalaiset osallistuivat Oklahomassa
Killan arkistoa, ja sieltä nousi esiin myös perinteiset
aikuiskasvatustieteen tutkimuksen kongressiin, jonka
lavatanssit, joihin Killalla oli ainakin jossakin
esitykset ja luennot olivat Livsonin mukaan hyvin
vaiheessa tapana osallistua porukalla. Lindstedt
mielenkiintoisia.
mainitsee myös saunaillat uudella ylioppilastalolla.
enemmän uima-altaan ja viihteen puolelle luentojen
Naisvaltaisen porukan sekaan lauteille mahtui muun
sijaan, mutta illanvieton lomassa pääsi juttelemaan
muassa Juha ja silloinen kasvatustieteen laitoksen
professorien kanssa, joiden esityksiä oli aiemmin
Urpo Saralakin. Saarikin muistelee saunailtoja ja
päästy kuuntelemaan, Livson kertoo. Äärimmäisen
kuinka
mennessään.
kiinnostavaa oli Livsonin kertoman mukaan päästä
Yhteisöllisyys ja yhteiset keskustelut koettiin yhdeksi
myös kouluvierailulle Tennesseehen. Kaliforniassa
Killan parhaimmista puolista. Kiltalaisia yhdisti
päästiin kuuntelemaan Yrjö Engeströmin luentoa.
vahvasti yhteiset mielenkiinnon kohteet.
”Osallistuimme San Diegossa luennolle, jossa Yrjö
Yrjö
keskustelu
siellä
Engeström
vei
luennoi
Ajoittain
tunnuttiin
menevän
Engeström oli vierailevana professorina, ja hän siellä
Havaiji-
Havaiji-paidassa luennoi ja opiskelijat nousivat
paidassa yleisön taputtaessa
seisomaan ja antoivat aplodeja. Siellä oli niin erilainen luentokulttuuri.”, Livson muistelee.
Lindstedt ja Livson jakoivat yhteisen muiston, joka oli Silloinen Killan puheenjohtaja Livson kertoo, kuinka
ekskursio Yhdysvaltoihin IBM:n koulutuskeskukseen.
hän matkan päätepisteessä Kaliforniassa piti kiitos-
”Parhaiten muistan kuitenkin USA:n matkan
puheen heidän matkaisännilleen, ja antoi kiitokseksi kiltalaisilta
1991, josta matkamuistona on tallissa edelleen
Sisu-puukon,
tuliainen
Suomesta.
Los Angelesista ostamani Buick Riviera vm.
Lindstedt muistelee myös, kuinka Yrjö Engeström oli
1965.”,
ihmetellyt, kuinka nämä olivat päässeet tullista läpi näiden
Lindstedt
tuliaistensa
kanssa.
Livson
muistelee
huvittuneena myös tätä tarinaa, ja kertoo, kuinka
Matkaan lähdettiin siis vuonna 1991, kohteena New
siihen aikaan ei kellään tainnut tulla mieleen edes,
York. Matka alkoi Lindstedtin mukaan hieman nolosti,
ettei tuollaista tuliaista voisi Yhdysvaltoihin kuljettaa.
sillä Alex’s limoservicestä tilatut kolme limusiinia eivät
Livson ei muista, kenen idea oli tuoda tällainen
koskaan löytäneet perille IBM:n koulutuskeskukseen.
tuliainen,
IBM:lle jouduttiin ilmoittamaan vierailun peruuntumi-
Engeströmkin sai itselleen tuliaisena Sisu-puukon.
sesta ja se jäikin hieman harmittamaan, Livson
mutta
näin
kuitenkin
tehtiin
ja
Lindstedt kertoo, kuinka matkan virallisen osuuden
kertaa. Limusiinin kuljettajat kolaroivat myös keske-
päätyttyä osa matkaporukasta sai idean lähteä
nään ja saivatpa Lindstedt ja Livson parin muun
vuokratulla Cadillacilla San Diegosta noin puolen
matkalaisen kanssa jäädä neuvottelemaan tästä
tunnin ajomatkan päähän Tijuanaan, Meksikoon
sight seeingin hinnasta, kuljettajien samalla sopien
(vaikka vuokraehdot sen kielsivätkin). Tuolta reissulta
peräänajon korvaussummasta. Livson kertoo, että
tuliaiseksi jäi muun muassa sombrerot. Kuljetettiin
New Yorkia tuli ainakin nähtyä runsaasti. Koko loppu11
matkalla jotain muutakin hieman poikkeuksellista: Lindstedt ja Engeström kuljettivat yhdessä toisen suomalaisen opettajan kanssa nimittäin kolme autoa Yhdysvalloista Suomeen. Engeström sai näin Audinsa Suomeen, ja toinen opettaja Toyota Corollansa. Lindstedtillä tuliainen takaisinpäin oli tosiaan hieman Sisu-puukkoa isompi, sillä hän oli päättänyt ostaa Los Angelesista itselleen Buick Rivieran, vuosimallia 1965. Tämä samainen hieno auto komeileekin Lindstedtistä otetussa kuvassa, jonka liitimme hänen haastattelunsa kylkeen, ja on siis hyvässä tallessa edelleen.
Oklahoman konferenssi 1991. Kuva: Juha Lindstedtin kotiarkisto
Suuri kiitos Juha Lindstedtille, Matleena Livsonille, Jyri Manniselle sekä Eveliina Saarelle haastatteluun osallistumisesta, sekä mielenkiintoisista tarinoista ja keskusteluista.
Kiitos Johanna Tuomolalle haastattelun litteroinnista.
12
Olemme siis saapuneet Helsingin yli-
AI in learning – Tekoäly
opiston koordinoimaan AI in learning – Tekoäly oppimisessa
oppimisessa
-hankkeen
AIVR-laboratorioon,
tuttavallisemmin IIVARIin. Hankkeessa on mukana paljon
Teksti: Kiia Tyni Kuvat: Kiia Tyni & Joakim Laine
osaamista
eri
tieteenaloilta:
kasvatus-,
tietojenkäsittely-, neuro-, luonnon- ja yhteiskuntatieteiden sekä psykologian ja matematiikan aloilta. Yhteistyötä tehdään myös ulkomaalaisten yliopistojen
Sateisena päivänä saavumme pitkästä aikaa Siltavuorenpenkereelle senamme
Psychologicumille
osallistua
kanssa, joita ovat Yhdysvaltojen Stanford University
tarkoituk-
immersiivisen
sekä Beijing Normal University ja Peking University,
virtuaali-
Kiinan kaksi vanhinta yliopistoa. Hanketta rahoittaa
todellisuusteknologian (engl. virtual reality, VR)
Business Finland ja mukana hankkeessa on myös
kehittämiseen keskittyvään tutkimukseen. Vastassa
School Day Helsinki Oy, NAPCON Neste Engineering
meitä on Helsingin yliopistosta tohtorikoulutettava
Solutions Oy, Upknowledge Oy sekä Headai Oy. Myös
Joakim Laine sekä tutkimuksessa teknisen avustajan
Lapin yliopisto on mukana hankkeessa simulaatio-
rooleissa toimivat Aino Seitamaa ja Elisa Rastas. Elon toimitus
otetaan
iloisesti
vastaan
pedagogiikan johtavien tutkijoiden kanssa. Hankkeen
VR-tutkimus-
tieteellisenä johtajana toimii Hannele Niemi.
huoneeseen. Toisilla meistä onkin jo jonkin verran kokemusta VR-peleistä, mutta toisilla vähemmän. Odotettavissa kuitenkin on, että VR-lasit tulevat olemaan laadultaan hieman eri tasoa, mitä kotona PlayStationia
pelatessa
on
tullut
käytettyä.
Kuuntelemme ohjeistuksen päivän etenemisestä, jonka jälkeen ensimmäinen jääkin jo tutkimushuoneeseen, kun me muut siirrymme taukotilaan nauttimaan aamukahvia. Osallistumme
tutkimukseen,
joka
kuuluu
hankkeeseen nimeltään AI in Learning – Tekoäly oppimisessa. Hanketta kuvataan heidän kotisivuillaan näin: ”AI in Learning – Tekoäly oppimisessa etsii uusia työkaluja ja käytäntöjä, joiden avulla tekoäly voi edistää oppimisen tasa-arvoa ja laatua paikallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi hankkeessa Aino Seitamaa, Joakim Laine & Elisa Rastas
tarkastellaan, kuinka tekoälyä hyödyntävät verkkoympäristöt tukevat elinikäistä oppimista kouluissa ja
Ensimmäisenä
tutkimukseen
osallistunut
työelämässä. Projektin keskeisenä tavoitteena on
toimittajamme Johanna Tuomela saapuu kahvi-
luoda uutta tietoa ihmisen ja koneen välisestä vuoro-
huoneeseen tutkimuksesta. Olemme sopineet, ettei
vaikutuksesta sekä kehittää uusia tekoälyyn liittyviä
hihkuttaisi toisillemme mitään siitä, mitä huoneessa
työkaluja.”
tapahtui. Johanna hymyilee veikeästi, hänen tekisi varmaan mieli kertoa mitä siellä huoneessa oikein 13
tapahtui! Seuraava koehenkilö lähtee tutkimus-
kokeilemaan lisää VR-laseja, mutta valitettavasti
huoneeseen, ja näin etenemme koko aamupäivän
aikamme alkoi loppua kesken, emmekä tällä kertaa
ajan. Kohta meitä istuukin vähemmistö kahvi-
päässeet kokeilemaan VR-pelejä. Elon toimitus olisi
huoneessa,
kuitenkin
ja
muiden
on
jo
vaikea
olla
keskustelematta siitä, millaista tutkimuksessa oli olla.
tervetullut
palaamaan
IIVARI-tutkimus-
laboratorioon perehtymään vielä lisää VR-maailmaan.
Kun viimeinen lähtee kahvihuoneesta tutkimukseen, pääsemme
viimein
sestamme. Tutkimus huoneessa:
keskustelemaan
kokemuk-
toteutettiin siis
kahdessa
VR-huoneessa
antohuoneessa,
jossa
sekä
piti
palautteen-
arvioida
omaa
suoriutumistaan kokeessa. ”Tutkimuksessa immersoitunutta
seurataan
virtuaalitodellisuuteen
koe-henkilöä
sillä
välin,
kun
Käsissä pidettävät ohjaimet näyttävät samalta myös VRmaailmassa. Kuvakaappaus IIVARI-tutkimuslaboratoriosta
hän suorittaa erilaisia ongelmanratkaisutehtäviä. Tarkoitus
on
selvittää
haasteita
Näin kasvatustieteen opiskelijoina ja tutkimustyöstä-
immersoituneet oppijat saattavat itseopiskellessaan
kin kiinnostuneina haluamme tietysti tietää, millainen
kohdata.”, Laine kertoo
on tavallinen päivä IIVARI-tutkimuslaboratoriossa.
Virtuaali-todellisuuden
millaisia
maailmaan
Tähän meille mielellään myös vastataankin. Yhtenä
uppoutuu
päivänä toimitaan IIVARI-vastaavana, eli ollaan itse
nopeasti, kun laittaa lasit päähän ja ohjaimet käteen.
tutkimuslaboratoriossa
Jo tässä vaiheessa voin suositella kaikille VR-lasien
ohjaamassa
tutkimusta.
Toisena päivänä tehdään haastatteluita ja pohditaan,
testaamista, mikäli sellaista ette vielä ole päässeet
keitä
kokeilemaan. Ne ohjaimet, joita pidät käsissäsi,
tutkimukseen
osallistuneita
kutsuttaisiin
haastatteluun. Kolmantena päivänä tehdään video-
näkyvät myös VR-laseista katsotussa näkymässä
analyysia ja labelointia. Labelointi onkin sanana meille
(kuva oikealla), ja ne toimivat käsinäsi tässä virtuaali-
hieman vieras. Meille selitetään, että sisällönanalyysi
maailmassa. Oli mukava huomata, että VR-lasien
voisi yhtä lailla kuvata tätä toimintaa. Työ on siis
laatu oli todella hyvä. Virtuaalitodellisuuden tila, jossa
monipuolista sisältäen myös rekrytointia ja juoksevia
olimme tutkimuksen ajan, oli todella aidon näköinen,
asioita.
vaikkakin melko tavallinen huone. Aiemmin VR-pelejä pelatessani pelissä on ollut jonkinlainen vartalo siitä huolimatta, että omaa vartaloa ei ole saanut mitenkään skannattua peliin. Meinasin hieman
”Tekoäly ei opi mitään, mitä sille ei
säikähtää, kun katselin alaspäin ja päätin niin
opeteta.”
sanotusti tuijottaa omaa napaani. Järkytyksekseni huomasin, ettei allani ollutkaan mitään, ei napaa eikä jalkojakaan. Olin pelkkä ilmassa leijuva puhuva pää
Pohdimme
VR-maailmassa! Tämä oli oikeastaan aika huvittavaa.
tulevaisuutta opetuksessa ja ohjauksessa. Mihin
yhdessä
virtuaalitodellisuuden
kuin
kaikkeen tekoäly pystyy? Laine kertoo, että tällä
huomasinkaan ja oli aika siirtyä pohtimaan omaa
hetkellä kyse on koneopettamisesta, eli tekoäly ei opi
suoriutumista
antamaan
mitään, mitä sille ei opeteta. ”Toistaiseksi tavoitteena
palautetta. Tutkimuksen jälkeen jäi kova hinku päästä
on kehittää tekoälysovelluksia, jotka voivat tukea
Tutkimus
oli
tutkimuksessa
ohi
ennen
sekä
14
ihmisen toimintaa. Kyse onkin ennemmin "tukiälyn"
hankkeessa kehitettävän tekoälytutorin tarkoituksena
kuin
olisi tunnistaa virtuaalitodellisuudessa opiskelevan
täyden
tietoisuuden
omaavan
tekoälyn
kehittämisestä.”, Laine täsmentää.
avuntarpeita sekä tarjota hänelle osuvia tukitoimia, ja näin
Virtuaalitodellisuutta voidaan käyttää jo nykyisin kokonaisvaltaisten
elämysten
luomiseen
ollen
vähentää
ihmiskouluttajan
tarvetta
koulutustilanteissa.
ope-
tuksessa. Autokoulussa osa ajotunneistakin tarjotaan nykyisin simulaationa. Opetushallitus (OPH) kirjoittaa sivuillaan,
kuinka
virtuaalitodellisuutta
voidaan
käyttää matkustamiseen ja sitä kautta eri kulttuurien oppimiseen.
Ammattiin
opiskellessa
myös
eri
kädentaitoja voi harjoitella hyödyntämällä virtuaalitodellisuutta. OPH kirjoittaa myös siitä, kuinka VRteknologiaa voidaan käyttää myös empatiataitojen opetteluun ja esimerkiksi ennakkoluulojen ja syrjinnän käsittelyyn. VR-tutkimus vaikuttaa etenevän jo kovaa vauhtia maailmanlaajuisesti. Yle kirjoitti taannoin siitä, kuinka ”kilpajuoksu ”metaversumin” johtopaikasta on jo käynnissä”. Metaversumi ulottuu virtuaalitodellisuutta asteen pidemmälle, hämärtäen rajaa fyysisen ja digitaalisen
maailman
välillä.
Näin
pitkälle
Toimittajamme Johanna osallistumassa tutkimukseen. Joakim Laine seuraamassa tutkimustilannetta. Kuvakaappaus IIVARI-tutkimuslaboratoriosta
ei
kuitenkaan ole tarkoitus mennä tässä työpaketissa. ”Tutkimus keskittyy edistämään virtuaalitodellisuus-
HAMKin tekemän tutkimuksen mukaan opettajan
perustaista itseopiskelua tukemalla niin sanotun
läsnäolo on tärkeää oppimisen kannalta. Tutkimuksen
"tekoälytutorin"
mukaan
kehittämistä,
josta
työpaketissa
opiskelijat
tarvitsivat
ohjausta
pelin
kertoo.
sisällöllisessä toiminnassa, mutta myös teknisen
Tutkimuksessa mukana oleva tohtorikoulutettava
puolen asioissa. Ohjaajan läsnäolo koettiin tärkeäksi
Laine kertoo, kuinka hänen näkemyksensä mukaan
myös siksi, että opiskelijat saattoivat turhautua
Suomesta on aikaisemmin puuttunut verkosto, jossa
ongelmia
VR-tutkimusta
ja
pelinohjaaja kykeni rohkaisemaan opiskelijaa. Voisiko
toteuttajien kohtaaminen siis puuttuu Suomesta tai se
tekoälytutorin kehittäminen korvata ihmisohjaajan
on hyvin vähäistä.
tällaisissakin
vastaa
Upknowledge
Oy”,
voitaisiin
Laine
toteuttaa.
Tieteen
turvallisuudesta
Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimusartikkeliin
esittelemässämme tekoälytutoria,
Toisin
VR-tutkimuksessa
tässä
virtuaalitodellisuuden
opetukseen.
käyttämistä
Tutkimusartikkelissa
huolehtimiseen,
sillä
VR-laseja
fyysisestä tilasta. AI in Learning – tutkimukseen
kuin
osallistuessamme meillekin selvisi, että ihmisen
kehitettiin
tutkimuksessa
tilanteessa
käyttävä pelaaja ei ole tietoinen itseään ympäröivästä
vuodelta 2020, jossa arvioitiin VR-simulaatiopelin hoitotyön
tilanteissa?
Tässä
todettiin kuitenkin, että ohjaajaa tarvittiin myös
Tutustuin tämän jutun kirjoittamista varten myös
integrointia
kohdatessaan.
läsnäoloa ei voida ainakaan vielä kokonaan poistaa,
pohdittiin
vaan
ope-tuksessa
ihmistä
tarvitaan
juuri
esimerkiksi
turvallisuudesta huolehtimiseen. Tekoälyn kehittyessä
ylipäätään. Laine kertoo, että AI in learning 15
meille
ihmisille
voi
kuitenkin
vapautua
aikaa
Lähteet mainittuihin artikkeleihin:
tärkeämpiin asioihin panostamiseen, joten meidän
Mäkinen, H., Havola, S. & Koivisto, J.-M. (2020). Virtuaalitodellisuus hoitotyön opetuksessa: pelipedagogiikan malli. HAMK Unlimited Journal 7.9.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fife2020090267232
tuskin tarvitsee olla huolissamme siitä, että robotit veisivät työmme.
Opetushallitus. (05.10.2021). 5 vinkkiä virtuaalitodellisuuden käyttöön opetuksessa. Haettu 25.11.2021 osoitteesta: https://www.oph.fi/fi/uutiset/2021/5-vinkkiavirtuaalitodellisuuden-kayttoon-opetuksessa
Suuri kiitos Joakim Laineelle, Aino Seitamaalle ja Elisa Rastaalle lämpimästä vastaanotosta IIVARI:ssa sekä haastatteluun osallistumisesta.
Heikkilä, M. (18.10.2021). Facebook lupaa 10 000 työpaikkaa Eurooppaan – kilpajuoksu "metaversumin" johtopaikasta on jo käynnissä. Yle. Haettu 25.11.2021 osoitteesta: https://yle.fi/uutiset/312148512
Mikäli kiinnostuit tästä tutkimuksesta enemmän, voit seurata AI in Learning -Tekoäly oppimisessa -sivua Twitterissä, josta löydät sen nimellä @AIinLearning. Tämän jutun julkaisuhetkellä on vielä mahdollisuus varata aika (10. joulukuuta asti), mikäli haluat osallistua tutkimukseen ja nähdä omin silmin mitä teimme VR-lasit päässä. Löydät ajanvarauksen menemällä osoitteeseen blogs.helsinki.fi/ai-inlearning ja valitsemalla valikosta kohdan ”TYÖPAKETIT” ja sen alta ” AI – Tutor vaativaan asiantuntijuuteen”. Toimituksemme myös suosittelee aiheesta kiinnostuneille Reaktorin ja Helsingin yliopiston yhteistyössä kehittelemiä maksuttomia verkkokursseja, joissa voit oppia tekoälyn perusteet. Verkkosivuilla rohkaistaan jokaista ikään ja taustaan katso-matta osallistumaan kurssille. Voit suorittaa kurssit täysin omassa tahdissa. Mikäli kaipaat opintopisteitä, voit saada kurssin suorituksesta 2 opintopistettä Avoimen yliopiston kautta! Löydät kurssit osoitteesta elementsofai.com/fi/.
16
Julkaistu ensimmäisen kerran Elo-lehdessä 3/99 Teksti: Janne Ruohisto
A R K I S T O J E N K Ä T K Ö I S T Ä
17
Julkaistu ensimmäisen kerran Elo-lehdessä 3/99 Teksti: Janne Ruohisto
A R K I S T O J E N K Ä T K Ö I S T Ä
18
Julkaistu ensimmäisen kerran Elo-lehdessä 1/2000 Teksti: Mia Harva
A R K I S T O J E N K Ä T K Ö I S T Ä
19
#vaingeneralistijutut -kasvatustieteilijä työelämässä ennen ja nyt Teksti: Ina Ahokas
Allekirjoittaneen CV alkaa hieman mukaillen
ovat avoinna. Vaihtoehtojen loputon määrä
seuraavasti: ”Osaava generalisti eli työelämän
aiheuttaa valtavia paineita päätöksenteossa,
moniottelija etsii uutta suuntaa uralleen!” Tässä
vaatii
kolumnissa
sitä
sanoittamisessa ja luo jatkuvaa oman työntekijä-
moniottelijaksi
identiteetin kyseenalaistamista, pohtimista ja
opiskeleminen ja kasvaminen on minussa, ja
uudelleenluomista. Tästä seuraa loputonta epä-
uskoakseni
varmuutta, huolta työnhausta ja työttömyydestä
prosessia,
haluaisin jota
hieman
työelämän
monissa
avata
opiskelutovereissani,
vaatinut. Jokaiselle
vaivaa
sekä yleisen
ja
työnhaussa
irrallisuuden
ja
ja
osaamisen
ei-minnekään
kuulu-
mattomuuden tunteita. Hip hei ja tervetuloa
aikuiskasvatustieteen
generalistialalle!
opiskelijalle on varmasti liiankin tuttu kysymys ”eli tuleeko susta opettaja” (onhan tämä
“hakuvaiheen innostus siitä, että kaikki ovet ovat avoinna, vaihtui pian opintojen alettua massiiviseksi ahdistukseksi siitä, että kaikki ovet ovat avoinna”
surullisenkuuluisa vastaus päätynyt aina haalarimerkiksi asti). Tiedämme varmasti kaikki, kuinka turhauttavaa on joutua selittämään, mitä itse asiassa opiskelee ja mihin sitä voikaan työllistyä, varsinkaan, kun asiasta saattaa olla itse yhtä
Miksei kukaan kertonut tästä etukäteen? Uskon,
pihalla kuin kysyjä. Generalistilla on mahdolli-
että edellä mainitut tuntemukset ovat jossain
suuksia vaikka mihin, mutta tällä polulla piilee
muodossa tuttuja lähes kaikille alan opiskelijoille
jokunen mutka.
(ainakin
oman,
opiskelijatovereiden
kanssa
Usein kuulemani tarina tälle alalle päätymisen
avautumiseen perustuvan empiiristen havaintoni
takana on jokin seuraavista tai yhdistelmä niistä:
mukaan). Oikeastaan koko kandiksi opiske-
ei oikein tiennyt mitä olisi lähtenyt opiskelemaan,
lemisen aikani podin enemmän tai vähemmän
koulumaailma kiinnostaa, mutta opettajan ura ei,
massiivista
laaja
lisäaikaa
vakavissani alan vaihtoa ihan vain siksi, että
pohtia omaa tulevaisuuttaan. Nämä olivat myös
halusin selkeyttä. Olisiko liikaa pyydetty saada
minun alavalintani taustalla. Kuitenkin haku-
käteen
vaiheen innostus siitä, että kaikki ovet ovat
kourassa voisin marssia valmistumisen jälkeen
avoinna,
töihin ilman jatkuvaa itsensä ja osaamisensa
sivuainemahdollisuus
vaihtui
pian
antaa
opintojen
alettua
massiiviseksi ahdistukseksi siitä, että kaikki ovet
pätevyyden
todistelua?
20
urakriisiä,
ja
antavat
pohdin
paperit,
usein
jotka
sekä tämän kaiken liittämisestä laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin tarjoaa loistavat lähtökohdat pärjätä muuttuvassa työelämässä. Olemme
elinikäisen
kohtaamisen
ja
aallonharjalla,
oppimisen,
yhteisöllisen
höystettynä
inhimillisen uudistumisen
kunkin
omalla
spesifillä sivuaineista, harrastuksista ja vapaaehtoistöistä hankitulla asiantuntemuksella. Kolmen kriisien sävyttämän opiskeluvuoden Aikuiskasvatuksen Kilta täyttää tänä vuonna 35
jälkeen
vuotta. Kolmessakymmenessäviidessä vuodessa
suoritan parhaillaan ensimmäistä oman alan
työelämä on muuttunut valtavasti. Muutamia
harjoitteluani. Olen tänä päivänä niin onnellinen,
trendejä mainitakseni digitalisaatio on harpannut
että päädyin opiskelemaan juuri yleistä ja
eteenpäin jättiloikan ja mullistanut viestinnän ja
aikuiskasvatustiedettä, enkä lopulta päätynyt
rikkonut ajan ja paikan merkitystä, työurat ovat
vaihtamaan koulutusalaa. Sydämeni täyttää
muuttuneet moninaisemmiksi ja entisen pitkän
ylpeys ja rakkaus kasvatustieteitä ja kasvatus-
uran
tieteilijöitä kohtaan. Listasin, mitä haluaisin
yhdessä
ihannoidaan
paikassa
tekemisen
monipuolista
sijaan
kokemusta
olen
valmistunut
kandidaatiksi
ja
eri
sanoa fuksivuoden itselleni, sekä jokaiselle, joka
tehtävistä, alustatalous ja vuokratyö puolestaan
on kenties pyöritellyt samoja asioita mielessään.
eriyttävät ja pirstovat työkenttää, uusliberaali politiikka on tuonut tuloksellisuuden, tehok-
1. Selkeytä itsellesi mitä opiskelet ja mitä osaat.
kuuden ja kasvun tavoittelun osaksi jokaista
Opettelin kertomaan opinnoistani selkeästi ja
alaa, ja samaan aikaan ollaan huolissaan
ymmärrettävästi niille, jotka eivät tunne alaa.
uupumisesta ja milleniaaleista puhutaan burn
Samalla
out-sukupolvena. Lisäksi viimeistään korona-
opintoihin kuuluu, ja mitä osaan. Ammatti-
pandemia on räjäyttänyt etätyön tekemisen
identiteetti
uusiin mittasuhteisiin ja
itsestäsi ja opinnoistasi, ja ylpeys ja innostus
laittanut jokaisen
itselleni
kirkastui,
muodostuu
siitä,
mitä miten
kaikkea puhut
näkyy ja huomataan.
organisaation joustavuutta ja ketteryyttä mittaavan tulikokeen eteen.
2. Seuraa rohkeasti omia mielenkiinnonkohteita. kasvatustieteilijöiden
Työllistymisestä ja työelämästä puhutaan joskus
osaaminen on tämän muuttuvan työelämän
pelottelevaan sävyyn. Olen aikoinani saanut
myllerryksessä tärkeämpää kuin vielä koskaan.
vinkin, ettei kannata lukea mitä tahansa
Kasvatustieteilijän vahva ihmistuntemus ja -
sivuaineita, vaan ne kannattaa valita työllis-
lähtöisyys,
ja
tymistä tukevasti. Olen hieman eri mieltä, sillä
organisaatioiden käytöksestä ja oppimisesta
mistä tahansa sivuaineesta voi olla hyötyä
Uskallan
väittää,
että
ymmärrys
ihmisten,
ryhmien
21
tulevaisuudessa. Karkeasti, sivuaineet eivät sulje
Lopetan tämän tekstin F:n sanoihin: Mut tää on
pois vaihtoehtoja, vaan voivat ainoastaan lisätä
ihan siistii, vaik oon pihal ku Bridget Jones,
niitä. Kannattaa seurata rohkeasti sitä, mikä
kriisistä kriisiin, läpi niistä mä kahlaan joo.
itseä kiinnostaa. En voi kuin suositella järjestötoimintaa
ja
ajatusten
jakamista
tulevien Ihanaa juhlavuotta. Ollaan ylpeitä
kollegoiden (eli opiskelukamujen!) kanssa.
kasvatustieteistä ja itsestämme! 3. Älä stressaa. Ura ei ole pikajuoksu vaan maraton, joka rakentuu päivä, viikko, kurssi ja työkokemus kerrallaan. Kaiken ei tarvitse, eikä pidä, olla juuri nyt selkeää ja valmista. Niin kliseistä kuin se onkin, kaikki selkenee ajallaan.
22
Valta on luonnonvoima, johon ei voi vaikuttaa, eikä se ole hyvä eikä paha. Mutta kun tiedostetaan valta, ja avataan silmät sille, missä sitä käytetään ja kuka käyttää, meillä on mahdollisuus muokata sen suuntaa. Kertomalla valtatarinoita, me juontajat yhdessä teidän kuulijoiden kanssa pohditaan, miten oman elämän ongelmat ja mahdollisuudet saattaakin olla yhteydessä isompaan kuvaan. Kun tän vallankäytön tiedostaa ja ymmärtää, on vallan suuntaa myös itse mahdollista muuttaa.
Teksti: Minttu Lindholm ja Kiia Lehtimäki
Sivistystä! on podcast, jota tekee neljä yleisen- ja
päivän yhteiskunnassa käsittää jonain, jolla on
aikuiskasvatustieteen
Helsingin
muuttumaton keskus tai joka voidaan tunnistaa
yliopistosta: Kiia Lehtimäki, Minttu Lindholm,
tai jäljittää, vaan se on pikemminkin epävakaa
Jukka Huuhtanen ja Ina Ahokas. Ideana on
verkosto,
sivistää ja sivistyä tärkeiden, meidän jokaisen
samanaikaisesti. Tietoista tai tiedostamatonta,
arkea koskettavien teemojen äärellä.
jaamme ja osoitamme valtaamme jokaiselle
opiskelijaa
rohkaisematta
jota ei välttämättä arjessa tule ajatelleeksi.
vallasta,
Donald Trumpin välisessä suhteessa, vaan operoi yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Vaikka tiettyyn
vallan
pisteeseen asti toki hallitus määrää asioita
operoiminen on monisyistä ja vaikeasti jäljitettävissä
ja
tavoitteenamme
on
määrittelemme
Valta ei siis ole yksilön ja kuninkaan tai yksilön ja
vaikuttaa
joissa
jopa
jotka vaiennetaan.
dytään yhteen sellaiseen vallankäytön muotoon,
käsitys
ja
ketkä ovat niitä, joita kuunnellaan, ja ketkä niitä,
tunnistaa väärinkäyttö? Joka jaksossa pereh-
focaultlainen
kautta
sitä, mikä on normaalia ja mikä epänormaalia,
ilmenee? Onko valta hyvä vai huono asia, ja miten
taustalla
jättämisen
facebook-käyttäytymisellämme
Mitähän se valta oikeastaan on? Missä sitä
Valtakauden
suuntiin
tietynlaisen käyttäytymisen rohkaisemisen tai
pidettyjä
valtarakenteita, sekä purkaa ennakkoluuloja.
Sivistystä!
kaikkiin
kulttuurisen valvonnan, mainosten, suostuttelun,
mittaisella valtakaudella, jonka tarkoituksena on itsestäänselvyyksinä
virtaa
ympärillämme olevalle joka päivä normien,
Podcast polkaistaan käyntiin kymmenen jakson kyseenalaistaa
joka
yksilön elämässä, niin enemmän yksilötasolla
opetella
meitä
hahmottamaan sen mahdollisia eriarvoistavia
muovaavat
ystävät,
perheenjäsenet,
lääkärit, jopa tuntemattomat kaduilla, jotka
mekanismeja. Focaultin valtaa ei voida tämän
kaikki tuomitsevat, hyväksyvät (tai jotain siltä
23
väliltä), ottavat kantaa tai eivät ota kantaa
Vallan tunnistaminen auttaa meitä ajattelemaan,
käytökseemme
on
haastamaan ja tunnistamaan yhteyksiä oman
kaikkialla, vaikka se useimmille meistä on näky-
elämän ja yhteiskunnallisten valtarakennelmien
mätön. Emme edes huomaa vallan operointia;
välillä ja pohtimaan kriittisesti siihen sisältäviä
kuinka se muovaa meitä mikroliikkein normaalin
haitallisia hierarkioita.
ja
valintoihimme.
Valta
muottiin. Vaikka valtaa on mahdotonta yrittää
Podcast
jäljittää tai kumota, voimme aina kyseenalaistaa
toteutetaan
yhteistyössä
Kansan-
valistusseuran kanssa ja jaksot nauhoitetaan
vallitsevia normeja, ja yrittää tehdä hieman
Jakso
parempia uusia. (Philosophize this! -podcast,
median
studiolla.
Tähän
mennessä
julkaistut jaksot käsittelevät rasismiin, sekä
jakso Michel Focault: Power.)
koulutukseen liittyvää valtaa.
24
Teksti: Johanna Tuomola
★ Aikuiskasvatuksen Killalla oli aikanaan oma bändi heebot ★ Vuoden 2009 aikana Kilta järjesti kerran kuussa ravintola Teerenpelissä Kiltajamit, minne jäsenet tulivat nauttimaan musiikista, rennosta ilmapiiristä ja halvasta hanajuomasta. ★ Killalla oli tapana järjestää myös perinteisiä saunailtoja sekä kesäisin yhteislähtöjä lavatansseihin. ★ Kilta organisoi yhteisiä verenluovutuksia ainakin jo vuonna 2000. Nykyäänkin Kilta pyrkii kerran vuodessa järjestämään jäsenistölleen ja toimijoilleen yhteisen verenluovutuskäynnin. ★ Kilta on järjestänyt tapahtumia laajalla skaalalla, esimerkiksi bänditapahtuma Kiltarockin vuonna 2015 sekä käyntejä HESYn kissataloon. ★ Ensimmäinen Elo-lehti julkaistiin paperisena vuonna 1998 ELO!-nimellä. Ennen lehdeksi laajenemista Elo toimitti jäsentiedotteen virkaan. ★ Myös Elo-sähköpostilista otettiin käyttöön jo vuona -98. Sähköpostilistaa käytetään edelleen tiedottamiseen – olethan itsekin liittynyt listalle? ★ Vuonna 2005 tehdyssä tutkintouudistuksessa aikuiskasvatustiede pääaineena yhdistettiin yleiseen kasvatustieteeseen. ★ Kasvatustieteen laitos sijaitsi ennen Siltavuorenpengertä osoitteessa Bulevardi 18. Sitä ennen laitos sijaitsi Fabianinkatu 28:ssa vuoteen 1986 saakka. ★ Vuonna 2005 kasvatustieteen laitos muutti Siltavuorenpenkereelle uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan. Sittemmin vuonna 2017 nimi muuttui jälleen kasvatustieteelliseksi tiedekunnaksi, kun osa vanhoista laitoksista siirtyi muihin tiedekuntiin.
Vuosien varrella Killalla on ollut käytössään useita eri logoja.
25
26