Avulla on merkitystä Vauvatyön päättäjäkiertueella kokemuksen äänelle annetaan arvoa. Teksti Tuula Lukić
I
lmassa väreilee aavistus jännitystä, kun Perhetalo Haikarassa valmistaudutaan suoraan lähetykseen. Toisaalla näyttöpäätteillään kolmisenkymmentä osallistujaa seuraa Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen päättäjäkiertueen webinaaria. Susannaa on pyydetty mukaan kertomaan omista kokemuksistaan ja Baby blues -vauvaperhetyön kautta saamastaan avusta. Rasmus-vauvan kanssa on etukäteen käyty tutustumassa haastattelupaikkaan ja kysymykset käyty läpi palveluesimies Hanna Kivilahden kanssa. Tilanne on nuorelle äidille uusi, ja vähän ennen h-hetkeä ehtii mielessä käväistä epäilys. Meneeköhän kaikki hyvin? Mutta kun web-kamera käynnistyy, välittyy katsojille luontevasti etenevä keskustelutuokio. Susannan sanoissa kuuluu kokemusasiantuntijan aito inhimillinen ääni.
Konkreettisia tuloksia Kymenlaaksossa kuulijoina on pääosin Kotkan kaupungin ja Kymsoten vastuuhenkilöitä ja työntekijöitä. Heille tarjotaan monipuolisesti tietoa vauvatyön alueellisista tuloksista ja vaikutuksista. Baby blues on yksi Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen palveluista. Käytännössä se on keskustelutukea ja vauva-arkeen liittyvää neuvontaa. Täältä Susannakin haki apua uupumukseen, joka oli seura10
usta huonosti nukutuista öistä vauvan herätessä tunnin välein. Yhdistyksestä Susanna sai tuekseen Sari Luomin, jonka kannustamana aloitettiin uniohjaus. Susannan saamat käytännön niksit valoivat luottamusta äitiyteen. – Nyt Rasmus nukkuu öisin 12 tuntia putkeen ja jaksan olla aivan eri tavalla hänelle läsnä. Arki on muuttunut oleellisesti. Väsymyksen väistyttyä on parisuhteellekin jäänyt enemmän aikaa.
Palvelut täydentävät toisiaan Rasmus on yksi Kymenlaaksossa vuonna 2020 syntyneestä 1001 vauvasta, joista yli 30 prosenttia on ollut yhdistyksen avun piirissä, suurin osa matalan kynnyksen palveluissa. Päättäjäkiertueen kuulijakunnasta esitettiin Susannalle kysymys, olisiko hän kaivannut vielä jotain muutakin apua, mutta Baby blues oli ollut hänelle juuri sopiva siihen hetkeen. Toisaalta Susanna oli ensin miettinyt, voiko hän ottaa yhteyttä ja oliko palvelu tarkoitettu hänelle, oliko hän tarpeeksi suurissa vaikeuksissa. Juuri tällaista vuorovaikutusta päättäjäkiertueella tavoitellaan - kysymyksiä ja vastauksia ja palautetta palveluiden kehittämiseksi yhteistyössä. – Meidän tulee viestittää entistä selkeämmin, että palveluihin kannattaa tukeutua jo varhaisessa vaiheessa. On myös hienoa kuulla kokemusasian2021
tuntijalta, että matalan kynnyksen apu voi olla ihan riittävää. Järjestön ja lakisääteiset kunnan palvelut täydentävät näin toisiaan, Hanna Kivilahti toteaa.
Kannattaa puhua ja hakea apua Heti webinaarin jälkeen Susannaa odotti Ylen haastattelu, joka julkaistiin valtakunnallisesti verkkojuttuna ja radiossa. Hanna Kivilahti vaikuttui Susannan rohkeudesta tuoda oma tarinansa esiin. – En ollut ajatellut olevani rohkea, mutta ymmärsin, kun Yle:n kommenttipalstoille tuli vähän kovempia kannanottoja. Äidin väsähtäminen olikin aihe, joka herätti joissain ihmisissä suuttumusta, Susanna kertoo. Enimmäkseen tuli kiitosta siitä, että puhuu tärkeästä asiasta omana itsenään. Samanlaista kokemuksen ääntä Susanna olisi itsekin kaivannut silloin, kun ongelmat alkoivat painaa mieltä matalaksi. – En ollutkaan se pullantuoksuinen kotiäiti, joka jaksaa päivät pitkät siivota ja olla vauvan kanssa, Susanna miettii. Kokemusasiantuntijana hän ei pelkää leimautumista. – Sain apua ja asiat ovat nyt hyvin. Tiedän olevani paljon parempi äiti pojalle, kun saan levätä. Näistä pitäisi puhua vielä enemmän, sillä samat asiat koskettavat niin monia äitejä.
