EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI
4/ 2 0 2 1
Enskan postijakelu loppuu
Päihteet ja vauvat vaarallinen yhdistelmä
Ir ti päihteistä yhteisökuntoutuksessa
14 Tuija Varonen
Sanna Mönkkönen
10 17
Laura Karlin
Sisältö Päihteet vauvaperheessä 4 Haastateltavana lääkäri Kaarlo Simojoki Mielijohteista vastuullisuuteen 7 Miten päihteistä pääsee irti? Ponnahduslauta elämään 8 Yhteisökuntoutus auttoi Henrikaa hevosista 10 Voimautumista ja valokuvauksesta
Tukea elämän taitekohtiin
12
Lyhyet
75-vuotisjuhlat 1 4 Liiton Muistoja kuvakavalkadina tulevaisuudesta 1 6 Enska-lehden Postijakelu loppuu 17 Jäsenyhteisöt toimivat
21 Rinnakkaisvanhemmuus
22 Verkossa 23 Yhteystiedot
Tiuku Pennola
Pä äk ir jo it us
4/2021 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 39. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069
Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimituskunta: Riitta Särkelä, Mikko Savelainen, Laura Kouri Toimitussihteeri: Tuula Lukić Juttuideat ja ilmoitukset: viestinta@etkl.fi Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi Taitto: Inari Savola / Noon Kollektiivi Painopaikka: PunaMusta Oy Kannen kuva: Tiuku Pennola Verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska Ilmestymisaikataulu: 1/2022, aineisto 18.1., ilmestyy 18.2. 2/2022 aineisto 29.3., ilmestyy 6.5. 3/2022 aineisto 23.8., ilmestyy 23.9. 4/2022 aineisto 18.10., ilmestyy 18.11.
Vihdoinkin toimiva palvelukokonaisuus päihteitä käyttäville odottaville ja vauvaperheille?
R
askaus- ja vauva-aika luovat hyvinvoinnin perustan. FinnBrainin tuottama tutkimustieto on lisännyt ymmärrystä sikiö- ja vauva-ajan ainutlaatuisesta merkityksestä aivojen kehitykselle, lapsen terveydelle ja koko kehitykselle. Käytännön toimintaan tieto ei ole vielä riittävästi vaikuttanut. THL julkaisi juuri selvityksen päihteitä käyttävien odottavien ja vauvaperheiden palvelujen kehittämistarpeista. Esiin nousivat mm. puutteet päihdeongelman tunnistamisessa ja puheeksi ottamisessa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muiden palvelujen eri osien yhteentoimivuudessa. Odottavan ja vauvaperheen kannalta ei synny palvelukokonaisuutta. Liian moni jää ilman tarvitsemaansa oikeanlaista apua. Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnallisessa Pidä kiinni® -hoitojärjestelmässä on tehty päihteitä käyttävien odottavien ja vauvaperheiden kuntoutusta yli 20 vuotta erittäin hyvin tuloksin yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa. Palveluun pääsy – esimerkiksi maksusitoumuksen saaminen Pidä kiinni -ensikoteihin – on odotusaikana kuitenkin erittäin vaikeaa. Kuntoutukseen pääsee enää harvoin ensimmäisen tai toisen raskauskolmanneksen aikana. Ne olisivat kriittisiä sikiövaurioiden ehkäisemiseksi. Vauvan kokonaiskehityksen turvaamiseksi tulee päihdekuntoutukseen yhdistyä varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen. Kyse on ongelmasta, jossa tarvitaan monien tahojen osaamista. Tarvitaan työskentelyotetta, joka kohdistuu äidin ja lapsen kiintymyssuhteeseen, äidin emotionaalisen sensitiivisyyden tukemiseen, päihdekuntoutumiseen, psykopatologisiin ongelmiin sekä sosiaalisiin ja taloudellisiin pulmiin. Parhaillaan on haettavana valtionavustusta tämän kohderyhmän palvelukokonaisuuksien kehittämiseen yliopistosairaaloiden alueille. On välttämätöntä, että järjestöjen osaaminen rakennetaan osaksi saumatonta palvelukokonaisuutta. On varmistettava järjestöjen vastuulla olevien palvelujen pitkäjänteinen rahoitus osana sote-uudistusta. Hyvää ja turvallista jouluaikaa sekä lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä jäsenyhdistyksille ja yhteistyökumppaneille! Riitta Särkelä
Pääsihteeri
Teksti Vesa Keinonen
Päihteiden käytöstä pitää puhua Julkisessa keskustelussa keskitytään perinteisesti vaikeassa asemassa oleviin. Todellinen pommi muhii kuitenkin muualla.
A
-klinikka Oy:n toimitusjohtaja ja lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki tunnetaan selkeäsanaisena päihdeasiantuntijana. Hän puhuu Ensi- ja turvakotien liiton Lahdessa 17. – 18.11. järjestämässä Vauvafoorumissa aiheesta Päihdeongelma vauvaperheessä. Simojoki tuntee hyvin Ensi- ja turvakotien liiton ja arvostaa paljon sen toimintaa. Hän pitää tärkeänä, että on olemassa ammattitaitoinen organisaatio, joka on keskittynyt tietyn ryhmän hoitamiseen. – Vaatii osaamista ja rakenteita, jotta pystyy tukemaan äitiä ja mieluiten koko perhettä raskauden aikana ja sen jälkeisenä ensimmäisenä vuotena.
Kulissien takana muhii pommi Mikä asiantuntijan mielestä on nykyään Suomen päihdetilanne yleisellä tasolla?
4
”Alkoholi on edelleen kansamme kirous.” Simojoki ei halua kaunistella asiaa. Hän näkee erilaiset päihteet maassamme isona haasteena. Huumeiden käyttö lisääntyy, ja alkoholi on edelleen se kansamme vanha kirous. – Merkittävää on, että julkisessa keskustelussa keskitytään perinteisesti vaikeassa asemassa oleviin. Niihin ihmisiin, joilla on merkittäviä ongelmia päihteiden kanssa. Päihdelääkäri toteaa, että todellinen pommi muhii kuitenkin aivan muualla. Se löytyy sellaisista perheistä, jotka kykenevät edelleen pitämään yllä kulisseja. – Siellä takana on kuitenkin huonovointisuutta, vaikka ei ollakaan 2021
jääty järjestelmän tutkaan kiinni. Uskallan väittää, että korona-aika on vaikuttanut näihinkin ihmisiin. Tulemme maksamaan vielä ison hinnan siitä, että tämä ryhmä voi huonosti.
Vaarallinen tapa rentoutua Kaarlo Simojoen mukaan vauvaperheiden päihteiden käytössä on tapahtunut kulttuurista muutosta. Suomessakin on yleistynyt se, että äiti tai isä tavallaan palkitsee itsensä lasillisella alkoholia vauva-arkipäivän päätteeksi. – En oikein allekirjoita tätä tapaa. Riippuvuuden ja ongelmakäytön näkökulmasta tässä vähän kuin avataan Pandoran lipasta. Jos olet opettanut itsesi rentoutumaan alkoholilla, on olemassa riski siitä, että käyttö ei myöhemmin ainakaan vähene. Simojoki toivoisi, että niin sanottujen normiperheiden vauva-ajan päihteiden käytöstä puhuttaisiin nykyistä rohkeammin. – Näin syntyisi ymmärrys siitä, että tämä voi olla ongelma näissä-
Vesa Keinonen
kin perheissä tai saattaa muodostua myöhemmin sellaiseksi. Emme ole turvassa päihdehaitoilta, vaikka olisi hyvä koulutus, työ ja palkka.
Tuomitseva sävy ei auta Päihdelääkäri nostaa esille myös aikaperspektiivin. Vauva-aika on kuitenkin lyhyt ja ainutlaatuinen jakso elämässä. – Kannattaa käydä keskustelua itsensä kanssa. Kuinka paljon alkoholia kaipaan ja onko minun oikeastaan pakko juoda? Vauvaperheissä jaksaminen on monesti koetuksella. Simojoki kehottaa muistamaan yhden asian liittyen tähän asiaan. – Alkoholihan on vihoviimeinen asia helpottamaan stressiä ja väsymystä.
Toisaalta päihdelääkäri ei myöskään kehota ristiinnaulitsemaan äitiä tai isää, jos hän nauttii lasillisen silloin tällöin. Tuomitseva sävy ei ole mitenkään hedelmällinen alusta sille, että vanhemmat toisivat esille huolen omasta päihteiden käytöstään. – Pitää vain toivoa, että aikuiset ihmiset osaavat hahmottaa asioita. Mallit ja trendit ovat tässä tosi tärkeitä, sillä mielikuva saattaa hämärtyä siitä, millainen alkoholinkäyttö on vauvaperheessä sopivaa.
Isiä ei saa unohtaa Äidin päihteiden käyttö otetaan usein tarkasteluun, mutta Kaarlo Simojoki nostaa esille myös vauvaperheiden isät. Pelkästään suuri elämänmuutos eli isäksi tuleminen saattaa aiheuttaa omaa ahdistustaan. 2021
Yllä: Lääkäri Kaarlo Simojoki on havainnut, että miesten ottaminen aidosti mukaan keskusteluun ei ole helppoa.
– Lähtökohtaisesti isät haluavat huolehtia jälkikasvustaan, ja siitäkin voi tulla erilaisia paineita. Yhtäkkiä se vaimokin on ihan erilainen. Mies jää näkymättömäksi tai apurin rooliin, ja koko parisuhde muuttuu. Kun moni on alkoholiin totuttautunut, niin tässä tilanteessa siihen turvaudutaan helposti. Simojoki on havainnut, että miesten ottaminen aidosti mukaan puhumaan vauvaperheiden päihdeasioista ei välttämättä ole helppoa. – Neuvolajärjestelmässä miehet huomioidaan, mutta siellähän lähes kaikki työntekijät ovat naisia. Miehellä taas voi olla mielessään arka5
Tiuku Pennola
luontoisiakin asioita seksielämästä lähtien. Kuinka helppo niitä on ottaa esille naisen kanssa?
Yhteistyötä yli organisaatiorajojen Kaarlo Simojoki pitää Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisia odottavia äitejä ja vauvaperheitä auttavaa Pidä kiinni -hoitojärjestelmää tärkeänä. Järjestelmän tarkkaan suunniteltu rakenne luo eteenpäin menevän voiman ja huolehtii toiminnan tasalaatuisuudesta. – Keskeistä on myös se, että Pidä kiinni -hoitojärjestelmä perustuu tutkittuun tietoon tai hyvin vahvaan kokemukseen. Silloin se kestää erilaisia 6
”Mies jää näkymättömäksi tai apurin rooliin.” vaihteluita. Hoitoonhan tulee erilaisia ihmisiä ja työntekijätkin vaihtuvat. Simojoki haluaisi nostaa myös vapaaehtois- ja vertaistoimintaa vieläkin voimakkaammin esille. Sitä kautta voi löytyä ratkaisuja joihinkin kysymyksiin, joissa päihdealan ammattilaiset eivät pysty auttamaan. – Koulutus on tässäkin tärkeää; kuka siitä vastaa ja miten koulutuksen 2021
Yllä: Mielikuvat sopivasta alkoholinkäytöstä vauvaperheissä saattavat hämärtyä trendien ja mallien mukaisesti.
laatu taataan? Vertaistoimijan oma kokemus on erityisesti tunnetasolla ja toivon antajana arvokas, mutta sen antama malli ei välttämättä sovi jokaiselle. Päihdelääkäri Kaarlo Simojoki ottaa haastattelun lopuksi esille vielä tulevan sote-uudistuksen. Se tulee osaltaan vaikuttamaan myös päihdepalvelujen järjestämiseen. – Näen, että nyt on viimeisiä hetkiä miettiä yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Pystyttäisiinkö luomaan sellaisia palvelupolkuja, joissa on useita toimijoita mukana?
Mielijohteista vastuullisuuteen Pidä kiinni®–hoitomallin yhteisökuntoutus auttaa päihdeongelmaista rakentamaan uudenlaista minäkuvaa ja vuorovaikutteista vanhemmuutta, mutta miten häntä autetaan käytännössä irtautumaan päihteistä?
P
Yllä: Miia Pikulinksy kertoo, että kaikki lähtee vanhemman kunnioittavasta kohtaamisesta ja luottamuksen rakentamisesta.
Tietoisuus vahvistuu
Vastuunottoa
Aluksi totutellaan säännölliseen päivärytmiin ja tutustutaan yhteisöön, johon kuuluu muita asiakkaita ja työntekijöitä. Erilaisissa yksilö- ja ryhmätapaamisissa asiakas alkaa pikkuhiljaa kertoa omaa tarinaansa. – Kun pystyy sanomaan ääneen, että nyt tekisi tosi paljon mieli aineita, on yleensä jo pidemmällä kuntoutuksessa. Silloin hakee yhteisöltä ja vertaisilta tukea ja on tullut tietoiseksi mahdollisuudestaan tehdä valintoja, Pikulinsky sanoo. Retkahdukset yleensä huomataan seuloissa tai yhteisön sisällä. Tapahtumaketju puretaan yhteisessä kokouksessa, jotta nähdään, missä kohdin olisi voinut tehdä toisenlaisen valinnan. Yhteisökokous on oppimistapahtuma koko yhteisölle.
Monella asiakkaalla on taustalla traumoja sekä huonoja kokemuksia, minkä takia luottamuksen rakentaminen vie aikaa. – Päihdemaailmassa ihmissuhteet ovat tavalla tai toisella hyväksikäyttösuhteita ja henkilö on oppinut, että keneenkään ei kannata luottaa eikä toistenkaan toimista vasikoida. Meidän yhteisömme tarjoaa erilaisen näkökulman, siksi puhumme toipumiskulttuurista. Vanhempi oppii ottamaan vastuuta itsestä ja myös toisesta silloin, kun näkee vaaran paikkoja. Kuntoutumisprosessi on pitkä. Ensikodin kuntoutus kestää puolesta vuodesta reiluun vuoteen, jonka jälkeen kuntoutuminen jatkuu avopalvelussa usein vuodesta kahteen.
Maria Hohenthal
äihdeongelmaiset vanhemmat saapuvat ensikodin yhteisökuntoutukseen usein katkaisuhoidon kautta. Ensikodissa jatketaan päihteettömyyden tukemista. – Ympärivuorokautisessa yksikössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakas ei alkuvaiheen tutustumisjakson aikana liiku ensikodin ulkopuolella lainkaan yksin, kertoo Ensi- ja turvakotien liiton erityisasiantuntija Miia Pikulinsky. Päihteettömyyttä seurataan säännöllisesti mm. seuloilla, joiden tarkoitus on tukea asiakasta siinä, että hän pystyy osoittamaan kykenevänsä olemaan ilman päihteitä. – Seulat ovat vain pieni osa kokonaiskuvaa eikä niillä hoideta varsinaista päihdeongelmaa. Osalla on myös lääkityshoito, joka sekään ei yksinään auta, vaan rinnalla on oltava psykososiaalinen kuntoutus, Pikulinsky selventää.
Tuula Lukić
2021
7
Ponnahduslauta elämään Yhteisökuntoutus tuntui Henrikasta ensin ylivoimaiselta, ajatuskin järkytti, mutta yhteisöllisyys ja vertaistuki auttoivat häntä irtautumaan päihteiden maailmasta. Teksti Tuula Lukić
Y
ksitoista vuotta huumemaailmassa, päihteitä ja rikoksia teini-iästä alkaen. Vuodet olivat tehneet tehtävänsä. Henrika oli järkähtämättömästi sitä mieltä, että ”vetää loppuun asti”. Hoitoon hän ei menisi. Positiivinen raskaustesti muutti kaiken. Ensimmäistä kertaa Henrika ajatteli tosissaan hakevansa apua. Oli päivänselvää, että hän pitää lapsen. Irtautuminen päihteiden hallitsemasta elämästä pääsi alkuun Lapin ensi- ja turvakoti ry:n Ensikoti Talvikin Pidä kiinni® -kuntoutuksessa, jossa yhteisöllä ja vertaistuella on suuri rooli. Kuntoutumisensa jälkeen Henrika on itsekin ollut vertaistukena muille. – Talvikki oli ponnahduslauta mun elämään, ja on hienoa, kun olen voinut antaa vastaavassa tilanteessa oleville valoa tunnelin päähän, sanoo nyt 5-vuotiaan pojan äiti.
Tunnesäätelyä Ajatuskin yhteisökuntoutuksesta oli aluksi ylivoimainen, sillä Henrika oli ajautunut sosiaalisesti eristyksiin. Ihmisten kohtaaminen tuntui vaikealta. – Päihdeidentiteettini oli hyvin impulsiivinen, välillä raivokas, hän kertoo. Talvikissa oli opittava elämään muiden kanssa aivan kuten normaa8
lielämässäkin, jollaisesta Henrikalla ei ollut tietoa. – Yhteisö pyöritti arkea. Saimme valmiin ruuan kerran päivässä, mutta muuten kävimme itse kaupassa ja kokkasimme. Oli vuorot keittiössä ja siivouksessa. Saman katon alla kun elettiin, niin pienestäkin asiasta saattoi tulla kiista.
”Oli lohduttavaa, ettei ollut yksin.”
Avoimuudesta oli hyötyä myös, kun muut tiesivät hänen pelostaan lähteä ulos - siellä saattoi törmätä entisiin tuttuihin päihdemaailmasta. Jos Talvikista joku oli menossa kauppaan, Henrikaa pyydettiin mukaan. Oli lohduttavaa, ettei ollut yksin. Usko selviytymiseen vahvistui monen tekijän vaikutuksesta, mutta erityisesti, kun näki jonkun pääsevän pitkän kuntoutuksen jälkeen kotiin. – Ihmettelin tosin, miksi he aina itkevät, mutta kyllä minultakin itku tuli, kun Talvikista lähtö koitti.
Paluu Sen sijaan, että pakenisi hankalia tilanteita ja hoitaisi niitä päihteillä, Henrika oppi säätelemään tunteitaan – teemaryhmissä ja omaohjaajan kanssa harjoitellen. Käytännön oppiminen tapahtui vuorovaikutuksessa yhteisössä.
Toinen toistensa tukena Yhteisissä kokouksissa käsiteltiin avoimesti kaikki asiat, retkahduksetkin, joita Henrikalla alussa oli. Niistä hän ei olisi halunnut puhua. – Mutta ymmärsin, että jos en ole rehellinen, ei kukaan voi minua auttaa. 2021
Henrika vietti Talvikissa yhdeksän kuukautta ja muutti omaan kotiin, kun vauva oli kuukauden ikäinen. Muutaman vuoden kuluttua hän palasi takaisin – vertaisohjaajaksi. – Ensin oli outoa, kun aiemmin olin ollut asiakas. Olin kuitenkin jo saanut varmuutta jalkojen alle ja tarpeeksi etäisyyttä kuntoutusjaksooni. Toisten auttaminen tsemppasi minuakin. Rooli on ihan eri kuin ammattiohjaajan. Puhetyylikin muuttuu, kun keskustelee vertaisen kanssa, Henrika sanoo. – Ilmapiiri oli luottamuksellinen. Oli ihanaa huomata, että asukkaat uskalsivat tulla puhumaan, jos jokin asia painoi mieltä. Saatoin rohkais-
Henrikan kotialbumi
Yllä: Merkittävä oivallus Ensikoti Talvikissa oli, kun tajusin, että auttajat olivat minua varten ja he uskoivat minuun. Aloin luottaa kykyihini ottaa vastuuta vauvasta, kun se syntyy, Henrika kertoo.
ta heitä omien kokemusteni kautta. Ymmärrän, miltä tuntuu, kun pienet asiat saavat isot mittasuhteet ja elämä on kaatumassa päälle. Henrika kuvailee rooliaan eräänlaiseksi tienviitaksi ajatustavan muutokseen. Päihdeongelmainen ajattelee yleensä olevansa täysin arvoton ja kokee ansaitsevansa huonon kohtelun. Hän ei lähde puolustamaan oikeuksiaan. – Talvikissa minua kohdeltiin ensimmäisen kerran ihmisenä, katsottiin silmiin ja tultiin viereen ilman pelkoa. Valtakulttuurissa ja ammattilaistenkin piirissä on yhä yllättäviä ennakkoluuloja, joita toivon pystyväni kokemusasiantuntijana rikkomaan.
Kuntoutusta monin tavoin Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä toteutetaan päihdeongelmaisille odottaville ja vauvaperheille suunnattua Pidä kiinni® –hoitojärjestelmää. Kuntouksen perustana on ammatillisen tuen lisäksi yhteisöllisyys ja vertaisuus. Päihteitä käyttävien odottavien äitien ja vauvaperheiden tukimuotoja on kehitetty vuosien aikana. Osana Pidä kiinni- kokonaisuutta ovat mm. chat-palvelut sekä matalan kynnyksen tapaamiset työntekijän kanssa, joihin voi tulla anonyymisti ja ilman maksusitoumuksia. Lisäksi Päihdelinkin keskustelualueella toteutuu kahdesti vuodessa suljettu äitien nettiryhmä, jossa on mahdollista saada tukea ammattiohjaajilta ja vertaisohjaajalta sekä keskustella muiden samanlaisessa tilanteessa olevien äitien kanssa. – Pyrimme kaikin tavoin edistämään sitä, että apua tarvitsevat perheet löytävät meidät, apua on saatavilla eri muodoissa ja että perheitä osataan myös ohjata palveluiden piiriin, kertoo liiton asiantuntija Maria Hohenthal.
2021
9
Voimautumista hevosista ja valokuvauksesta Mikkelissä Viola ry:ssä on järjestetty hevosavusteisia ryhmiä lähisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille sekä lapsille ja nuorille. Ryhmän ohjaaja Sanna Mönkkönen kertoo, että tärkeintä ryhmässä on vertaisuus ja jokainen ryhmä muotoutuu sen jäsenten kautta. Teksti Terhi Aulaskoski Kuva Sanna Mönkkönen
T
alliympäristö luo rauhoittavat puitteet ryhmän kokoontumisille. Hevosen rooli on toimia ryhmän ohjaajan ”työparina”. Ryhmäläisten ei tarvitse olla fyysisesti kosketuksissa hevosen kanssa, tämä ei ole ryhmän pointti. Hevoset ovat kuitenkin läsnä ja lähellä. Niitä havainnoimalla ryhmäläiset saavat mahdollisuuden havainnoida asioita myös omasta elämästään. Mikäli omista kokemuksista, ajatuksista ja tuntemuksista puhuminen tuntuu liian vaikealta, voi näitä asioita opetella sanoittamaan hevosten kautta. Halutessaan hevosia pääsee myös koskemaan. Ryhmän ohjaaja Sanna Mönkkönen kertoo, että yksi parhaista ryhmäläisiltä saaduista palautteista on se, että ryhmässä on turvallista olla niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tämä on hyvin merkittävä kokemus väkivaltaa ja turvattomuutta kokeneelle ihmiselle.
on valokuvaaminen. Miesten Asema on yhdistänyt valokuvaamista asiakastyöhön. Ryhmäprojektien kautta on tuotettu kaksi valokuvanäyttelyä ja kuvamateriaalia Tukikeskus Varjon käyttöön. Näyttelyissä on nähty kuvia eron jälkeisestä isyydestä sekä miehen identiteetistä. Kokemuksen mukaan menetelmää voi suositella erityisesti ihmisille, jotka ovat elämän taitekohdassa ja etsivät suuntaa elämälleen. Taustalla voi olla esimerkiksi erokriisi, minkä vuoksi minäkuva on kateissa. Valokuvaamisessa edetään täysin asiakkaan ehdoilla. Asiakas määrittelee, missä ja miten haluaa itsensä kuvattavan. Kuvien kautta hän voi nähdä itsestään uusia puolia ja saavuttaa armollisuutta itseä kohtaan. Muiden ihmisten hyvän katseen kohteena oleminen on korjaava kokemus. Lisäksi kuvat havainnollistavat asiakkaan tarinaa ja siinä tapahtunutta eheytymistä.
Valokuvilla armollisuutta itselle
Kirjoittaja toimii hanketyöntekijänä Viola-Väkivallasta vapaaksi ry:ssä.
Toinen Viola ry:ssä toteutettu asiakastyön vaihtoehtoinen menetelmä 10
Oikealla: Omia kokemuksia ja ajatuksia voi sanoittaa voimauttavan valokuvauksen keinoin.
2021
”Kuvat havainnollistavat tarinaa.”
2021
11
Tiuku Pennola
2021
12
LY H YE T
Äiti ja lapsi
L
iitto sai upean 75-vuotislahjan, kun pitkäaikainen toiminnanjohtaja, sosiaalineuvos Aira Heinänen lahjoitti Torger Enckellin herkän ja valoisan maalauksen Äiti ja lapsi vuodelta 1936. Maalauksen valmistumisen vuonna Miina Sillanpää kumppaneineen perusti ensimmäisen ensikotiyhdistyksen. – Ensi- ja turvakotien osuus maamme sosiaalipalveluissa on perinteisesti kohdallaan, ajan haasteisiin osuvasti vastaavaa, kansalaisen ääntä kuulevaa, ihmistä arvostavaa ja arvokasta toimimista lasten ja perheiden parhaaksi, Heinänen sanoi. Heinänen toimi liiton toiminnanjohtajana kolmella vuosikymmenellä aloittaen vuonna 1972. Torger Carolus Enckell (22. huhtikuuta 1901 Kurkijoki – 1. toukokuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari ja -graafikko. Hänen töitään oli ensi kertaa julkisesti esillä vuonna 1924. Enckell kuului 1920-luvulta lähtien suomenruotsalaisen modernismin huomattaviin edustajiin. Enckellin maalauksille on ominaista välittömyys ja intiimiys sekä varhaisvuosien jälkeen kolorismiin ja ranskalaisen värimaalauksen tyyliin suuntautunut vahva värien käsittely (Lähde: Wikipedia). Viereisellä sivulla: Aira Heinänen lahjoitti 75-vuotiaalle liitolle Torgell Enckellin maalauksen.
Liiton aluevaaliviestit julkaistu Ensi- ja turvakotien liiton viestit aluevaaleissa ovat 1. Vauvat eivät voi odottaa, 2. Yksikään lapsi ei saa kadota kunnan ja hyvinvointialueen väliin, 3. Kodit väkivallattomiksi, 4. Vanhemmuus ei pääty eroon, 5. Kilpailuttaminen on taitolaji ja 6. Sote-järjestöjen osaaminen. Näillä viesteillä haluamme vaikuttaa siihen, että jokainen olisi turvassa. Vaaliviestit on julkaistu liiton verkkosivuilla: ensijaturvakotienliitto. fi/vaikutayhteiskuntaan 2021
Koulutusta
Lapsen kaltoinkohtelun katkaiseminen (LKK) -prosessikoulutus alkaa tammikuussa LKK- koulutus tarjoaa perustiedot ja ymmärryksen perheen kohtaamiseen ja tukemiseen, kun perheessä on lapseen kohdistunutta väkivaltaa. LKK-ohjaus perustuu CPC-CBT-menetelmään (Combined Parent-Child Cognitive Behavioral Therapy). Se on ammatillisesti ohjattua tukea perheille, joissa vanhemmat käyttävät tai ovat riskissä käyttää väkivaltaa lapsiaan kohtaan. Koulutus on tarkoitettu sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille, jotka työskentelevät lapsiperheiden kanssa. Koulutus soveltuu jäsenyhdistysten työntekijöille väkivaltatyön avopalveluissa sekä perheneuvolassa, lastensuojelun tai lastenneuvolan perhetyössä toimiville ammattilaisille. Koulutus koostuu kymmenestä opetuspäivästä (80 h), itsenäisestä opiskelusta (36 h), perheprosessin suunnittelusta ja ohjaamisesta (48 h) sekä ohjauksellisista vertaistapaamisista (12 h). Koulutus antaa valmiudet toimia LKKohjaajana. Koulutuksen lähiopetuspäivät toteutetaan koronatilanne huomioiden Helsingissä ja etäpäivät Teams-yhteydellä. Koulutus on maksuton. Koulutus sisältää Lapsen kaltoinkohtelun katkaiseminen -käsikirjan ja muun koulutuksessa jaettavan materiaalin. Ilmoittautuminen 7.1.2022 mennessä. Koulutusohjelma, lisätiedot ja ilmoittautuminen Ensi- ja turvakotien liiton verkkosivulta, kohdasta tapahtumat ja tammikuu. 13
1
En ole milloinkaan pelännyt. En tuntenut pelon tunnetta. Kun toiset sanovat siitä ja siitä pitäisi kirjoittaa, jos uskaltaisi, he ovat pelosta epäröineet. Minä olen aina uskaltanut. Miina Sillanpää
Ensi- ja turvakotien liiton perustaja
Kuvat Laura Karlin
Liitto juhli Jokainen on turvassa -konsertilla Ensi- ja turvakotien liitto juhlisti 75 -vuotispäiväänsä Jokainen on turvassa -konsertilla 29.10. Savoy-teatterissa Helsingissä. Tilaisuus järjestettiin korona-epidemian vuoksi vuoden aiottua myöhemmin, mutta se ei tahtia haitannut. Paikka oli turvaetäisyydet huomioiden viimeistä tuolia myöten täynnä, ja netissä suoraa lähetystä seurasi iso osa lopuista kutsuvieraista. Juhlapuheen piti pääministeri Sanna Marin. Koskettavan konsertin käsikirjoituksesta vastasi taiteilija Susanna Haavisto. Laulajina lavalla nähtiin Haaviston lisäksi Merja Larivaara, Mira 14
Luoti ja Miika Laakso. Muusikkoina olivat Suvi Isotalo – piano, kellopeli ja laulu, Lea Pekkala – sello, kellopeli ja laulu ja Aarne Toivonen – perkussiot ja laulu. Kappaleiden taustalla nähtiin Heikki Kotsalon erittäin kaunis videoja kuvateos.
Hyvä teko lapselle -palkinto presidentti Tarja Haloselle Juhlassa palkittiin presidentti Tarja Halonen Ensi- ja turvakotien liiton Hyvä teko lapselle -tunnustuksella ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä työstä naisten ja tyttöjen oikeuksien, oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja kes2021
tävän kehityksen puolesta. Palkinto on kuvanveistäjä Erkki Kannoston Kädestä pitäen -pienoispatsas. Liiton kultaisen kunniamerkin saivat Ulla Koskinen-Laine, Lahden ensija turvakoti ry, Tuula Ervelius, Oulun ensi- ja turvakoti ry, Tuula Väätäinen, Kuopion ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Marjatta Väisänen Pääkaupungin turvakoti ry ja Raija Kotilainen Viola Väkivallasta vapaaksi ry:stä Mikkelistä. Lisäksi liiton pääsihteeri Riitta Särkelälle luovutettiin tasavallan presidentin myöntämä sosiaalineuvoksen arvonimi ja liiton kehitysjohtajana toimineelle Maarit Andersonille Martta Salmela-Järvinen -mitali.
2
4
5
6
3
1 Juhlan ohjelma oli tunteisiin vetoava ja koskettava.
2 Juhlapuheen piti pääministeri Sanna Marin. 3 Presidentti Tarja Halonen palkittiin Ensija turvakotien liiton Hyvä teko lapselle -tunnustuksella.
4 Pääsihteeri Riitta Särkelälle luovutettiin tasavallan presidentin myöntämä sosiaalineuvoksen arvonimi, onnittelemassa puheenjohtaja Tarja Filatov.
5 Kultaisen kunniamerkin saivat Raija Kotilainen, Tuula Ervelius, Tuula Väätäinen, Marjatta Väisänen sekä Ulla Koskinen-Laine (ei kuvassa).
6 Juhlan upean ohjelman käsikirjoituksesta vastasi taiteilija Susanna Haavisto.
2021
15
Enskan painaminen ja jakelu loppuvat
E
nsi- ja turvakotien liiton jäsenlehti on ilmestynyt tauotta jo 39 vuotta. Lehdessä on kerrottu satojen apua saaneiden henkilöiden selviytymisestä haasteellisista elämäntilanteista jäsenyhdistysten toiminnan avulla. Nyt Enska on itse haasteellisen tilanteen edessä. Lehteä on tehty meidän ja muiden lastensuojelujärjestöjen perustaman Linnanmäen huvipuiston tuottoa jakavan Lasten Päivän Säätiön tuella. Korona-epidemia on vaikuttanut rajusti myös huvitteluun ja jaettavaa tuottoa on vain murto-osa aikaisemmasta. Raha – ja tässä tapauksessa sen puute – on vain jouduttanut väistämätöntä: lehden painattaminen ja jakelu on tullut tiensä päähän. Tästä eteenpäin Enska ilmestyy vain verkkojulkaisuna. Tämä on iso menetys osalle lehden lukijoista. Vaikka lehden sisältö on saatavilla digitaalisesti ja aivan samannäköisenä julkaisuna kuin kotiin kannettunakin, niin postilaatikon kolahdusta jäädään kaipaamaan. Lehden painamisen ja postijakelun kustannukset ovat nousseet. Ne
16
kulkeva puhelin on yleisin tapa hyödyntää mediatarjontaa. Meidän päätöksemme taustalla ovat myös ympäristökysymykset. Lehden painattaminen ei ole koskaan ekoteko ja Enskan kuljettamisessa ajetaan fossiilisilla polttoaineilla useita tuhansia kilometrejä per jokainen numero ennen kuin postilaatikko kolahtaa. Vaikka päätös lehden painamisen ja jakelun lopettamisesta tehtiin nopeasti, niin olemme siitä ylpeitä. Kehitämme Enskasta upean digitaalisen lukukokemuksen, jonka koskettava sisältö jaetaan lukijoille ekologisesti ja jonka sisältö on helpommin jäsenyhdistysten hyödynnettävissä monikanavaisesti ja tuoreeltaan. Pysykää mukana! muodostavat yhdessä merkittävimmän osan lehden kustannuksista. Saman ovat huomanneet myös monet muut järjestölehdet: lehtien tilaaminen ei ole enää nykyaikaista. Taustalla ovat ihmisten muuttuneet mediankulutustavat: mediaa halutaan käyttää siellä missä kulloinkin ollaan ja parhaat jutut halutaan jakaa ystäväpiirin kanssa. Aina mukana
2021
Mikko Savelainen
Ensi- ja turvakotien liiton viestintäpäällikkö
Ps. Varmistat digitaalisen Enskan saamisen täältä: https:// ensijaturvakotienliitto.fi/tietoa-liitosta/ enska/tilaa-enska/
Jä se ny ht ei sö t
Tuija Varonen
Jäsenyhteisöt toimivat
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry
Kuopion Ensikotiyhdistys ry Pidä-kiinni yksikkömme ensikoti Pihla ja avopalvelu Amalia muuttivat kesällä ensimmäistä kertaa samaan osoitteeseen. Olemme monen uuden ihanan asian edessä ja aloitimme toisiimme tutustumisen yksikköjen välisessä avointen ovien päivässä. Olemme kaupungissa, mutta luonnon äärellä, joten nyt on aika nauttia lempeistä syyspäivistä. kuopionensikoti.fi •
•
•
”Vauva kulta, vauva kulta, kiva kun olet täällä. Ai ai aijaijai, kiva kun olet täällä. Äiti kulta, isä kulta, kiva kun olet täällä. Ai ai aijaijai, kiva kun olet täällä.” Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n Pidä Kiinniavopalvelu Ainon yhteisöpäivänä laulettiin ja leikittiin, askarreltiin, syötiin hyvin ja välillä nukuttiin. Oli tärkeää saada vauvat ja vanhemmat pohtimaan turvallisen yhteisön rakenteita. ksetu.fi •
•
Pääkaupungin turvakoti ry Asumisyksikkö Kilpolan yhteisöllisessä illassa taiteiltiin ja luotiin yhteisöllinen taideteos, joka löysi paikkansa lapsityön huoneesta. Asumisyksikön yhtenä tavoitteena on asukkaiden osallisuuden kehittäminen. Tämän projektin toteutukseen osallistui lapsia ja aikuisia useasta eri perheestä. paakaupunginturvakoti.fi •
•
2021
17
Jä se ny ht ei sö t
Kanta-Hämeen perhetyö ry
Lahden ensi- ja turvakoti ry
Henkilöstö kokoontui lokakuussa yhteiseen kehittämispäivään vision, mission, arvojen ja strategian äärelle. Päivän teemoihin virittäydyttiin pohtimalla, mitä tarkoittaa lapsen oikeus hyvään kohteluun. Yhteisestä työskentelystä hahmottui nähdyksi tullut lapsi, jonka oikeuksien puolesta teemme töitä vuoden jokaisena päivänä.
Vietämme 75-vuotisjuhlavuotta ja sitä juhlistettiin Kaikkien lasten yhteisillä synttäreillä. Iloisessa, elämyksiä tuottavassa ilmaistapahtumassa kävi paljon perheitä. Onnenpyörää kävi päivän aikana pyöräyttämässä noin 600 lasta, myös taideseinä saavutti suuren suosion. Näitä teoksia voi ihailla Vauvafoorumissa Lahdessa 17.–18.11.2021.
khperhetyo.fi •
•
Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry Yhdistyksemme ylläpitämän kehitysvammaisten Palvelukoti Vuokon asukkaat pääsivät kesän aikana rajoitusten hieman liennyttyä monille upeille retkille, jotka pääsääntöisesti suuntautuivat ulos ja luontoon. Iloksemme pystyimme toukokuussa käynnistämään tapaamispaikka- ja yökylätoiminnat koronatauon jälkeen. Päiväryhmä Liekku toimii normaalisti ja keväältä siirtynyt Sopukan intensiiviviikko toteutui elokuussa. Normaaliin paluuta odotellessa saamme talon ikkunoista ihmetellä valtaisaa piharemonttiamme, jonka myötä koko kiinteistön ilme uudistuu ja saamme lisää parkkitilaa. Johtokun-
18
nan kokouksia on päästy pitämään lähitapaamisina, ja korona-ajan oppien myötä kokouksia järjestetään jatkossa hybridimallilla. Joulukuun alussa luottamushenkilömme lähtevät Ensi- ja turvakotien liitolta saadun avustuksen turvin yhdistysvierailulle Mikkeliin Viola ry:hyn ja pikkujoulun viettoon Rantasalmen Järvisydämeen. Vanhat tutut vapaaehtoisemme palasivat lokakuun aikana takaisin käsityö- sekä jumpparyhmiin. Henkilökunta pääsi syyskuussa viettämään tyhy-päivää ja pikkujoulutkin on jo kalenterissa. vuoksenlaaksonensijaturvakoti.fi •
2021
lahdenensijaturvakoti.fi •
•
Jä se ny ht ei sö t
Perheidenpaikka Ry Syksy on mennyt vilkkaan toiminnan merkeissä. Tuu Mukkaan! – hanke jatkuu kolmatta vuotta Siun soten läntisellä alueella. Joensuussa yhdistys hoitaa tapaamispaikkatoimintaa jo kuudetta vuotta. Uusi, ilolla vastaanotettu Leikkitalo avattiin syyskuussa. Se on toteutettu Joensuun seudun LEADER ry:n hankkeena. Leikkitalossa toteutetaan ennaltaehkäisevää avopalvelutoimintaa, joka on ollut pienimuotoista yhdistyksen pitkäaikaisen STEA-avustuksen päätyttyä v. 2018. Leikkitalossa voi tulla viettämään aikaa yhdeksästä yhteen, maanantaisin pidemmälle iltaan. Joka päivälle on erilaisia ryhmiä. Outokummun kaupungin kanssa tehdään hyvää yhteistyötä. Kaupunki tarjoaa mm. kerran kuussa maksuttoman lounaan lapsiperheille. Ryhmissä käyneiltä vanhemmilta on tullut hyvää palautetta, he ovat saaneet hetken hengähtää ja tutustua toisiin vanhempiin. Leikkitalon tilat ovat myös äitien mielestä nyt parempia kuin ennen, sijainti keskustassa ja leikkitalomainen sisustus viehättävät. Leikkitalo toimintoineen kertoo yhdistyksen osaamisesta ja vastaa hyvin järjestölähtöisen avun tuottamisesta lapsiperheille. perheidenpaikka.fi •
•
•
Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Aloitimme väkiVALLATON perhekerhotoiminnan Porissa sijaitsevassa kauppakeskus Puuvillassa. Kauppakeskus Puuvillassa sijaitseva kohtaamispaikka Puuhavilla on kaikille avoin tila, jossa lapset ja vanhemmat voivat tavata toisiaan ja saada varhaista tukea. Puuhavilla on osa sote-keskus Cottonin perhekeskuksen toimintaa. VäkiVALLATON perhekerho tarjoaa perheille mahdollisuuden osallistua eri teemojen mukaiseen työskentelyyn. Syksyn teemoja ovat mm. arjessa jaksaminen, perheen voimavarat ja tunnetyöskentely. Perhekerhon tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen palvelua lapsiperheille sekä lisätä tietoa lähisuhdeväkivallan vaikutuksista ja yhdistyksen palveluista. Vertaistuen lisäksi perheillä on mahdollisuus saada ammatillista ohjausta ja tukea arjen haasteisiin. porinensijaturvakoti.fi •
2021
•
19
Jä se ny ht ei sö t
Viola-Väkivallasta vapaaksi ry Minä olen Ilona ja olen saanut ilokseni liittyä Violan osaavaan sekä ihanaan porukkaan syyskuun alusta alkaen. Työni helmenä pääsen kohtamaan ja kuulemaan yhdistyksemme vapaaehtoisia, kehittämään ja tekemään näkyväksi Violassa tapahtuvaa vapaaehtois- ja kansalaistoimintaa. violary.fi •
Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry Olemme päässeet pandemia-ajan jälkeen kokoontumaan jälleen livenä! Takana ovat jo onnistuneet vertaisäitien viikonloppu ja parisuhdeviikonloppu, edessä vielä muun muassa perheviikonloppu ja vertaistuen päivä. Kohtaavat tapaamiset ovat olleet erittäin kaivattuja ja suosittuja. aima.fi •
•
•
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys Yhdistys tarjoaa jäsenille, vapaaehtoisille ja kokemusasiantuntijoille osallistumisen paikan erilaisissa tehtävissä ja tapahtumissa. Vapaaehtoisia tarvitaan koko ajan ja monenlaisiin tehtäviin. Juuri nyt etsimme vapaaehtoisia lasten- ja vauvanhoitoon Tenavatupaan, Yökylään, Untuvaan sekä Kouvolaan Nupun yhteisöön. Yhdistyksen vapaaehtoiset toimivat yhdistyksen ammattilaisten rinnalla. Lapsiperheille suunnattua auttamistyö20
tä jatketaan ensi vuonna vahvalla osaamisella ja ammattitaidolla. Kaksi vuotta on pian kulunut siitä, kun Oskarin päivän puurojuhlaa viimeksi vietettiin ja taas on se aika vuodesta (mikäli pandemiatilanne pysyy kohtuullisena). Tervetuloa puurolle keskiviikkona 1.12.2021 klo 11–13 Perhetaloa Haikaraan (Metsontie 39B, Kotka). kymenlaaksonensijaturvakoti.fi • 2021
•
•
Rinnakkaisvanhemmuus Erotilanteessa lapseen liittyvistä asioista sopiminen ei vanhempien kesken aina onnistu. Mitä riitaisampi suhde, sitä vaikeampi on toteuttaa toimivaa yhteistyövanhemmuutta.
L
apset, jotka elävät pitkittyneen huoltoriidan, vanhempien konfliktin tai väkivallan uhan alla, altistuvat pitkäkestoisesti stressille.Sillä on pitkäaikaisia vaikutuksia lasten mielenterveyteen ja somaattiseen sairastavuuteen, mutta myös ylipäätään selviytymiseen elämästä. Lapsen suojelemiseksi saattaakin olla parempi, että vanhemmat irtautuvat keskinäisestä tiiviistä yhteistyöstä. Tätä erovanhemmuuden muotoa kutsutaan rinnakkaisvanhemmuudeksi.
Konfliktoitunut vanhemmuus
Suomessa vielä melko tuntematon käsite on aiheena Jenna Huovisen maisteritutkielmassa ”Turvallinen rinnakkaisvanhemmuus”, joka toteutui toimeksiantona Ensi- ja turvakotien liiton Turvassa-hankkeelle ja julkaistiin viime toukokuussa. Tutkielmassa käsitellään rinnakkaisvanhemmuuden yhteyttä lapsen turvallisuuteen. Rinnakkaisvanhemmuudessa molemmat vanhemmat oppivat toimimaan vanhempina lapsilleen tehden parhaansa silloin, kun lapsi on hänen luonaan. Vanhempien väliset kontak-
tit minimoidaan ja näin suojellaan lasta vanhempien keskinäisiltä konflikteilta. Rinnakkaisvanhemmuuden turvallinen toteutuminen edellyttää selkeitä pelisääntöjä ja usein myös vahvaa ammatillista tukea.
Jos haluat kuulla lisää rinnakkaisvanhemmuudesta, ilmoittaudu Turvassahankkeen seminaariin 2.12.2021: ensijaturvakotienliitto.fi – tapahtumat.
• Vanhempien välillä epäluottamusta, vihaa ja kontrollia, joka johtaa jatkuviin taisteluihin lapsen asioissa • Lapsi altistuu vanhempien konflikteille tai väkivallalle.
Rinnakkaisvanhemmuus
• Vanhempien välistä yhteistyötä minimoidaan ja kumpikin hoitaa erillään lapsen arkielämää, jotta vältytään konflikteilta • Lapsen ei tarvitse alistua vanhempien välisille konflikteille, joten hänen kokemansa väkivalta vähenee
Yhteistyövanhemmuus
2021
• Vanhempien välillä hyvä ja luottamuksellinen suhde, jossa kommunikointi sujuu ja vanhemmat kykenevät tekemään yhdessä lasta koskevia päätöksiä • Vanhempien välillä ei suuria ristiriitoja eikä lapsi altistu konflikteille
21
Mik ä oli si nu n miel estäsi paras juttu tässä lehdessä? M ik si?
Raha-asiat puheeksi -verkkokurssi vauvaperheiden auttajille
ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON JÄSENLEHTI
4 /20 21
Enskan postijakelu loppuu
Päihteet ja vauvat vaarallinen yhdistelmä
Irti päihteistä yhteisökuntoutuksessa
Anna palautetta Enskasta ja osallistu arvontaan! Kerro meille mielipiteesi osoitteessa ensijaturvakotienliitto.fi/ enskanlukijapalaute. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken 60 euron lahjakortin kirjakauppaan. Voit samalla antaa myös muuta palautetta, ruusuja, risuja tai juttuideoita toimitukselle. Jätä palautteesi 15.12.2021 mennessä. Olemme sähköpostitse tai puhelimitse yhteydessä voittajaan. Kiitos jo etukäteen! Ystävällisesti Enska-lehden toimitus
Voittoarpa SUOSI HELIÄ! Lehdestä 3/21 palautetta antaneiden kesken arvottu lahjakortti meni Helille. Paljon onnea! Lukijoiden suosikki oli Loppu lapsen kaltoinkohtelulle -juttu, jossa lapsena selkään saanut, neljän lapsen äiti Malla kertoo, kuinka helposti väärät kasvatustavat periytyvät. Jutussa kerrotaan myös, miten turvallista perhearkea voi harjoitella ja oppia. Myös Avulla on merkitystä -juttu, jossa kokemusasiantuntija Susanna kertoo osallistumisestaan vaikuttamistyöhön, sekä vauvalähtöisen päihdekuntoutuksen kehittäjä Maarit Andersson haastattelu keräsivät ääniä. Kiitos kaikille osallistuneille 22arvokkaasta palautteesta!
Tulojen pienuus vaikuttaa arjen suunnitteluun ja valintoihin vauvaperheissä. Ensi- ja turvakotien liiton Stressistä säätelyyn -hankkeen tekemässä Vauvapysäkki-kyselyssä 54 % vastaajista kertoi, että taloudellinen tilanne vaikuttaa omaan jaksamiseen. Vastaajista valtaosa piti erittäin tärkeänä sitä, että vauvaperheille puhutaan omaan talouteen liittyvistä asioista. – Talous ei ole muusta arjesta irrallinen asia, vaan siihen liittyy paljon erilaisia arvoja, asenteita, kokemuksia ja tunteita. Pahimmillaan nämä myös syventävät talousongelmia ja estävät perheitä kohtaavia ammattilaisia ottamasta taloushuolia puheeksi perheen
kanssa, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton projektipäällikkö Jonna Lehikoinen. Takuusäätiö ja Ensi- ja turvakotien liitto ovat kehittäneet Raha-asiat puheeksi -verkkokurssin vauvaperheitä kohtaaville ammattilaisille ja opiskelijoille. Käytännönläheinen verkkokurssi tarjoaa tietoa ja välineitä raha-asioiden käsittelyyn ja tukee ammattilaisen omaa asiakastyötä. Samalla verkkokurssi haastaa pohtimaan myös omaa henkilökohtaista suhdetta rahaan. Verkkokurssi antaa valmiuksia kohtaamaan erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevia perheitä ja ottamaan rahaasiat heidän kanssaan puheeksi. Lisätietoja verkkokurssista löytyy Takuusäätiön verkkosivulta: takuusaatio.fi
En si- ja tu rva ko tie n lii to n
suositukse t vaa tivi en ero- ja huo ltor iito jen työ käytän töje n keh ittä mis eks i
at eroavat. Suurin Vuosittain noin 40 000 lapsen vanhemm edun huomioon n lapse osa vanhemmista pystyy ottamaan lanteista vaneroti sa entis sovinnollisesti, mutta noin 10 pros repivä ja se tulee sta kiista hemmat alkavat riidellä lapsistaan niin, että i, ja näyttää tuiks aute tule eivät pitkittyy. Tällä hetkellä nämä vanhemmat misesautta ja aan teest tilan siltä, että mikään organisaatio ei ota heidän taan kokonais- ja koordinaatiovastuuta. tyksissä on vaativiin eroiEnsi- ja turvakotien liitossa ja sen jäsenyhdis 1 aikana kehitetty Tur–202 hin liittyvää osaamista, jota on vuosien 2019 un nkeru pohjalta on laadittu vassa-hankkeessa. Hankkeessa tehdyn tiedo toriitojen parissa työskentelekymmenen suositusta vaativien ero- ja huol öjen kehittämiseksi. ville ammattilaisille ja päättäjille työkäytänt ssa lapsen edun huomioiSuosituksissa nostetaan esiin muun mua a yksilöllistä tukea ja apua minen ja mahdollisuus saada tarvitsemaans Työskentelyn lähtökohtana on vanhempien ero- ja huoltoriidan aikana. oltava lapsen puolelle asettuminen. aturvakotienliitto.fi Suositukset löytyvät liiton verkkosivulta: ensij
2021
Yh te ys ti ed ot
Ensi- ja turvakotien liitto Jäsenyhteisöt Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Lappeenranta • p. 044 777 5355 ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kauhajoki • p. 050 405 2136 enstu.fi Helsingin ensikoti ry p. 09 774 2460 • helsinginensikoti.fi
Oulun ensi- ja turvakoti ry p.08 561 5500 • oetk.fi Paasikiven Nuorisokylän Säätiö Kerava • p. 09 2745 4610 paasikivennk.fi
Kaapatut Lapset ry p. 044 262 6662 • kaapatutlapset.fi
Pienperheyhdistys ry Helsinki • p. 040 187 8312 pienperhe.fi
Kanta-Hämeen perhetyö ry Hämeenlinna • p. 044 743 9972 khperhetyo.fi
Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry p. 02 633 3850 • porinensijaturvakoti.fi
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Jyväskylä • p. 040 7691 786 ksetu.fi
Pääkaupungin turvakoti ry Helsinki • p. 09 477 7180 paakaupunginturvakoti.fi
Kokkolan ensi- ja turvakoti ry p. 044 336 0056 • kokkolanensijaturvakoti.fi
Raahen ensi- ja turvakoti ry p. 044 282 4211 • raahenensijaturvakoti.fi
Kuopion Ensikotiyhdistys ry p. 044 369 7220 • kuopionensikoti.fi
Tampereen ensi- ja turvakoti ry p. 050 309 9313 • tetuko.fi
Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf päivystysp. 06 724 5600 • frida.help
Turun ensi- ja turvakoti ry p. 02 513 4100 • tuentu.fi
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kotka • p. 044 744 0330 kymenlaaksonensijaturvakoti.fi
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry p. 050 4690050 •suvantory.fi
Lahden ensi- ja turvakoti ry p. 044 270 0797 • lahdenensijaturvakoti.fi
Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry p. 06 312 9666 • vaasanturvakoti.fi
Lapin ensi- ja turvakoti ry Rovaniemi • p. 040 584 0021 lapinensijaturvakoti.fi
Rovaniemi
Perheidenpaikka ry Outokumpu • p. 0400 819 841, 0400 819 842 perheidenpaikka.fi
Vantaan Turvakoti ry p. 040 542 6938 • vantaanturvakoti.fi
Lapsen Kengissä ry Varkaus • p. 040 831 8592 lapsenkengissa.fi
VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Mikkeli • p. 015 365 330 violary.fi
Lyömätön Linja Espoossa ry p. 09 276 6280 • lyomatonlinja.fi
Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry Imatra • p. 05 472 4909 ensijaturvakotienliitto.fi/ vuoksenlaaksonensijaturvakoti.fi
Oulu Raahe
Kokkola
Iisalmi
Pietarsaari Vaasa
Kuopio
Kauhajoki
Jyväskylä Varkaus Mikkeli
Tampere Pori
Imatra Hämeenlinna Lahti
Turku Espoo
Lappeenranta Kerava Vantaa Kotka Helsinki
Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Iisalmi • p. 050 371 4208 ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry p. 040 725 6229 • aima.fi
ensijaturvakotienliitto.fi Puheenjohtaja Tarja Filatov Pääsihteeri Riitta Särkelä
Outokumpu
Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi
Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 050 551 8331 info@sopukka.fi
BM9 1
Iloa ja turvaa lasten jouluun! Haluatko olla mukana tuottamassa iloa ja turvaa lasten jouluun ja arkeen?
H
ä, että mahuolehdimme tänäkin vuonna siit i uskaltaa laps n aine mal dollisimman moni suo tavoittaa e mm Apu . iloita joulusta ja sen jälkeen si. vuo yli 6000 lasta perheineen joka eänä, voimme jatkaa Kun sinä pidät lasten suojelua tärk sa oloissa elävien lasten työtämme vaikeissa ja turvattomis an ehkäisemiseksi. ja perheiden puolesta. Perheväkivall
Auta meitä aut tamaan!
Lahjoita: MobilePayllä haluamasi summa numeroon 50283. Verkossa osoitteessa www.tuetoimintaamme.fi
Voit tehdä lahjoituksen myös verkkopankissa tai tilisiirrolla Ensi- ja turvakotien liiton lahjoitustileille: Nordea: FI8710123000207454 Osuuspankki: FI5455412820013200
•
Rahankeräyslupa: RA/2020/1625
